Tiliposti&Palkka_22015

TILIPOSTI & Palkka
Rantalaisen asiakas- ja sidosryhmälehti
2 • 2015
| Puhtia yritysten omistusjärjestelyihin
| Tilinpäätösraportti joka kuukausi
| Työsopimukset on tehtävä tulevaisuutta varten
8
Vene tekee kesän!
Terhitecin Sami Kuivalainen iloitsee
uusien venemallien menestyksestä.
Anitta Bergbom johtaa hotellia Lars Sonckin
suunnittelemassa jugendtalossa, joka valmistui hotellikäyttöön vuonna 1900. Korjaus- ja
muutostöissä pahoin turmeltu rakennus palautettiin loistoonsa vuonna 2012 valmistuneessa entisöinnissä.
Kuva: Vidar Lindqvist
Tapasimme asiakkaan
Hanko elähdyttää
ympäri vuoden
Hotelli Regattan johtaja Anitta Bergbom uskoo kylpylän
tuovan Hankoon hyvinvointimatkailijoita ympäri vuoden.
Regatta-hotellin alaisuuteen tulevan kylpylän rakentamisen piti alkaa Hangon Tehtaanniemelle jo viime syksynä. Milloin rakennustyöt
käynnistyvät, ja millaisesta hankkeesta on kysymys?
”Rakennusluvan muutoksesta on valitettu Helsingin hallinto-oikeuteen. Olemme valmiita aloittamaan rakennustyöt heti, kun valitukset on ratkaistu.”
”Hotel Regatta Oy on kylpyläyhtiö Regatta Span perustajaosakas
ja vastaa kylpylän toiminnasta. Kylpylä rakennetaan luonnon ehdoilla Tehtaanniemen koruksi. Siellä voi niemen nokassa ihastella tähtitaivasta lämpimässä kylvyssä. Kylpylästä tulee hemmottelu- ja hyvinvointikylpylä, jonka osakkeet ovat tarjolla myös yksityishenkilöille.”
Kyse on siis Hjallis Harkimolta kesken jääneestä lomakeskusprojektista, joka jatkuu suomalaisen sijoittajaryhmän voimin. Mitä muuta alueelle tulee?
”Kylpylän rinnalla Tehtaanniemelle alkaa 43 vapaa-ajan asunnon
rakentaminen. Sen jälkeen ryhdytään suunnittelemaan lomarakentamista viereiselle Kuningatarvuorelle. Lisäksi Hotel Regatalla on optio Tehtaanniemen kaavassa viidenkymmenen hotellihuoneen lisäosan rakentamiselle.”
Millaisen hotelliympäristön tarjoatte vieraillenne?
”Regatta-hotelli sijaitsee vuonna 1900 valmistuneessa jugendrakennuksessa, jonka Lars Sonck suunnitteli venäläisten kylpylävieraiden suosimaksi hotelliksi. Rakennus entisöitiin täysin vuosikymmenen alussa. Yksilöllisiä hotellihuoneita on 49, ja kokoustilat palveluineen järjestyvät sadalle hengelle. Viime vuonna hotellissa yöpyi reilut 10 000 matkailijaa.”
Olet työskennellyt matkailualla Suomessa koko työurasi kaikkien
tunnetuimpien majoitusbrändien parissa monissa eri tehtävissä. Miten pienen yksityisen hotellin johtaminen eroaa isossa hotelliketjussa työskentelystä?
”Pienessä yhtiössä organisaatio on kevyt ja ketterä, pystyn vaikuttamaan asioihin suoraan ja nopeasti ja hallitus on aina lähellä, jos tarvitsen sparrausta tai nopean päätöksen jostakin asiasta. Isossa ketjussa asiakaskin tuntui jäävän koko ajan kauemmaksi.”
Millaista Hangossa on pyörittää matkailuyritystä?
”Haasteina ovat kesäkaupungin maine ja suuret kausivaihtelut. Hotellimme käyttöaste vaihtelee sesongin mukaan 10−100 prosenttiin.
Matkailun kehittäminen Hangossa kehittää koko seutukuntaa. Mielestäni hyvinvointi on luonteva ja vahva ympärivuotinen matkailuteema
Hangolle, jossa on upea luonto. Kylpylän tarkoitus on tasoittaa kaikkien hankolaisten yrittäjien kausivaihtelua.”
Kuinka sinusta tuli Hangon Lions-klubin ensimmäinen naisjäsen?
”Harrastin aikaisemmin Turun seudulla aktiivisesti rotarytoimintaa,
mutta Hangossa rotarit eivät hyväksy naisia jäsenikseen. Sen sijaan paikallinen Lions-klubi teki uraa uurtavan päätöksen ja otti minut alkuvuodesta ensimmäiseksi naisjäsenekseen.”
TILIPOSTI & Palkka 2 • 2015
2
Rantalaisen asiakas- ja sidosryhmälehti 2 • 2015
Tässä numerossa
| Hanko elähdyttää ympäri vuoden
| Pääkirjoitus: Sääntö-Suomi
muutoksen edessä
| Lisää puhtia yritysten
omistusjärjestelyihin
| Vuoden lopussa brändi
on Rantalainen
Rantalainen osti Mikkelin
johtavat tilitoimistot
Kuluttaja määrää sähköisten
palvelujen verotuspaikan
| Palkan ja työkorvauksen
rajanveto selkiytyy
Rantalainen laajeni Länsi-Suomeen
| Vieraskynä: Pöytäkirjat kuntoon
Rajoitus pitkiin maksuaikoihin
Kuva: Rami Nummelin
| Kansijuttu: Venevalmistajan
unelma on lämmin alkukesä
- Yli kolmasosa Suomessa myydyistä
jokamiehen pikkuveneistä valmistetaan
TerhiTecin Rymättylän tehtailla, kertoo
toimitusjohtaja Sami Kuivalainen.
| Yrityskauppa Rantalaisen kanssa
oli kelpo ratkaisu
Tilaajan selvitysvelvoite laajenee
| Pienyritysten tilinpäätösbyrokratia vähenee
|
Tuotannollisten investointien
korotetut poistot, Osinkoverotuksen pelisäännöt ja
Romualan käännetty alv
| Osinkojen nosto, Rakentamisen raportointi ja Yrittäjän veromuutokset
| Kolumni
| Työsopimukset on laadittava
tulevaisuutta varten
Sääntö-Suomi
muutoksen edessä
Kirjoitan pääkirjoitusta kanavan varren
kahvilassa opiskelukaupunkini Utrechtin
keskustassa.
Osa kahvilan pöydistä on vaaksan päässä kanavasta eikä välissä ole holhoavaa aitaa. Miten on voinut seitsemäntoistamiljoonainen kansa pysyä hengissä?
Sitäkin kiinnostavampaa on, miten
EU:n perustajavaltiossa samat säännöt
voivat mahdollistaa paljon semmoista, mihin yritysholhousviranomaiset Suomessa puuttuisivat. Täällä tunnutaan ainakin
luottavan siihen, että ihmiset eivät syöksy
suin päin kanavaan, vaikka sitä ei olisikaan
teknisesti estetty.
Eduskuntavaalit 2015 ovat vedenjakaja. Uusi hallituksemme joko pelastaa kilpailukykymme tai näivettää meidät syvälle pahan kaiun saaneen sääntö-Suomen
suohon.
Meillä on lukemattomia järjettömiä
sääntöjä ja turhan byrokraattiseksi askarreltuja määräyksiä. Esimerkiksi työsuhdematkalippu esiteltiin aikoinaan ilmaston pelastajana, kun työmatkalaiset alkavat kulkea sankoin joukoin julkisilla kulkuneuvoilla oman auton sijaan.
Työsuhdematkalippu on saajalleen verovapaata etua 300 euroon asti. Tämän
jälkeen matkalipusta muodostuu 750 euroon asti verotettavaa työsuhde-etua, ja
verovapaata se on jälleen 750 euron ylittävältä osalta aina 3 400 euroon asti.
Paljon helpompaa olisi, jos työnantaja saisi yksinkertaisesti maksaa työntekijöidensä matkat työpaikalle julkisissa kulkuneuvoissa. Alkuun voisi kokeilla myös
miltä tuntuisi, jos olisi vain yksi raja, johon asti etu olisi verovapaata.
Toinen turhuuden huipentuma on koko
työmarkkinajärjestelmämme kyseenalaistava koulutuskustannusten verovähennysoikeus. Tämän koulutuspäiväasian takia
työmarkkinajärjestöt olivat valmiita lyömään Suomen yleislakkoon.
Lopullinen kompromissiratkaisu johti tilanteeseen, jossa esimerkiksi Rantalaisen kokoinen keskimäärin viisi päivää
vuodessa jokaista työntekijäänsä kouluttava yritys saa verotuksessa merkityksettömän noin kahdenkymmenen euron suuruisen edun työntekijää kohden.
Yritykset joutuvat koulutusvähennyksen saadakseen laatimaan erillisen, vuosittain päivitettävän koulutussuunnitelman ja lisäksi seuraaman koulutuspäiviä tai itse asiassa koulutustunteja - työntekijöittäin. Moni asiakkaistamme on todennut, että ei maksa vaivaa, ja näin tämäkin
kynnyskysymys on jäämässä kuolleeksi
kirjaimeksi.
Höllentämällä säännöstöämme ja niiden tsaarinaikaista tulkintaa voisimme
luoda tilaa kasvulle, joka teknisesti edistyneessä maassa saattaisi johtaa meidät takaisin mobiiliteknologian huippumaaksi. Paikalle, jossa olimme viisitoista vuotta sitten.
Kasvua ei synny tukemalla yksinomaan
teknologiasektoria. Koko yhteiskuntaan
tarvitaan positiivista tekemisen meininkiä. Siksi säännöstöä pitää purkaa rajulla
kädellä rakentamisesta ja elintarviketuotannosta sekä ravintoloilta ja ylipäätään
koko palvelusektorilta. Uusi hallituksemme on vastuussa paljosta.
Kimmo Martikainen
Päätoimittaja
Toimitusjohtaja, Rantalainen Lahti
Kuva: Tarmo Valmela
TILIPOSTI & Palkka
Julkaisija Rantalainen Yhtiöt/Tilipalvelu Rantalainen Oy Päätoimittaja Kimmo Martikainen [email protected] Ulkoasu Futuuri Oy Kannen kuva Rami
Nummelin Paino Kirjapaino Markprint Oy ISSN 2341-9806 (painettu) ISSN 2341-9814
(verkkojulkaisu) Osoitelähde Tilipalvelu Rantalainen Oy:n asiakasrekisteri. Osoitteenmuutokset [email protected] Lue lehti verkossa rantalainen.
fi Anna palautetta ja juttutoiveita [email protected] Lehti ilmestyy
kolme kertaa vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy syyskuussa 2015. Lehden paperi on valmistettu energiaa, vettä ja luontoa säästäen. Lehden sisältöä ei saa osittainkaan jäljentää
ilman julkaisijan kirjallista lupaa.
3
TILIPOSTI & Palkka 2 • 2015
Lisää puhtia yritysten omistusjärjestelyihin
Rantalainen laajentaa palvelujaan
yritysten omistusjärjestelyissä ostamalla osuuden niihin erikoistuneesta Aronia Group Oy:stä. Yhteistyö
Aronian kanssa luo Rantalaiselle yhä paremmat mahdollisuudet
auttaa asiakkaitaan sekä liiketoiminnan laajentamisessa että siitä
luopumisessa.
Rantalainen Yhtiöt on ostanut huomattavan
osuuden helsinkiläisestä Aronia Group Oy:stä. Osakkuudellaan Rantalainen vahvistaa
yritysten omistusjärjestelyihin liittyviä asiantuntijaresurssejaan.
Aronian palveluihin kuuluvat yritysten arvonmääritykset, yritysten osto- ja myyntitoimeksiannot ja sukupolvenvaihdokset. Vuonna 2000 perustettu Aronia on tehnyt yli 500
yritysjärjestelyä pääasiassa pk-yrityksissä.
Rantalaisen konsernijohtaja Antti Rantalainen sanoo, että Aronia-yhteistyö antaa
Rantalaiselle yhä paremmat mahdollisuudet
auttaa asiakkaitaan sekä liiketoiminnan laajentamisessa että siitä luopumisessa.
Hänen mukaansa se, että asiakkaisiin pidetään yhteyttä myytävinä olevista yrityksista,
tukee myös asiakkaiden liiketoiminnan kehittämistä. - Asiakkaamme odottavat meiltä aloitteellisuutta.
Hän sanoo Rantalaista kiinnostavan paitsi
myyjän onnistuminen myös ostajan menestyminen uuden yrityksen kanssa.
- Haluamme olla mahdollisimman lähellä asiakkaitamme silloinkin, kun yrityksen
omistajat ja muut päätöksentekijät vaihtuvat.
Säilyttää ja uudistaa
Rantalaisen ja Aronian yhteistyö sai alkunsa molempien tarpeesta auttaa yrittäjiä
löytämään helpommin jatkaja yritykselleen.
- Suuri osa pk-yrittäjistä on ikääntyneitä ja
vain harvalla on omasta takaa jatkaja yritykselleen. Yhteiskunnan kannalta olisi kuitenkin tärkeää säilyttää olemassa oleva liiketoiminta ja saada yritykset myös uudistumaan
yritysjärjestelyillä, sanoo Aronian perustaja
ja osakas Lars Lindholm.
Hän sanoo, että Aronialla on myös halu
kasvaa.
- Tarvitsimme tehokkaamman jakelukanavan yritysjärjestelyihin kehittämillemme hyville analyysituotteille ja toimintamalleille.
Rantalainen Yhtiöiden kokemus kymmenestätuhannesta tilitoimistoasiakkaasta osoittaa, että usein yrittäjät lykkäävät turhaan sukupolvenvaihdosta perheen sisällä.
Yrittäjän voi olla vaikea edes puhua luopumisestaan kellekään.
- Ulkopuolinen asiantuntija voi auttaa
avaamaan lukkiutunutta tilannetta, jotta
nuoret pääsevät nopeammin kiinni yrittämiseen, Antti Rantalainen sanoo.
”Yhteiskunnan kannalta olisi
tärkeää säilyttää olemassa
oleva liiketoiminta ja saada
yritykset myös uusiutumaan
yritysjärjestelyillä.”
Kuva: Paula Lehto
Lisää toimipaikkoja
- Aroniasta Rantalaisen omat asiantuntijat
saavat tuekseen kymmenkunta uutta asiantuntijaa, joilla on syvällinen ja laaja kokemus pk-yritysten omistusjärjestelyistä, kertoo Leif Backman.
Hän aloitti huhtikuussa Aronian toimitusjohtajana ja uutena osakkaana. Backman
on sarjayrittäjä, jolla on yli 23 vuoden kokemus pk-yritysten myynnin ja liiketoiminnan kehittämisestä ja kasvattamisesta. Aronia on kuudes yritys, jossa hän on mukana
omistajana.
Aronialla on toimitilat Helsingin Kalevankadulla. Yhteistyö Rantalaisen kanssa laajentaa Aronian toimipaikkaverkoston neljälletoista muulle paikkakunnalle Etelä-Suomessa.
Lisätietoja: aronia.fi
Aronia Group Oy
- Meille omistusjärjestelyt eivät ole pelkkää tekniikkaa. Välitämme myös ihmisistä niiden takana, vakuuttavat Aronian perustajaosakas Lars Lindholm (oik.) ja toimitusjohtaja Leif Backman.
TILIPOSTI & Palkka 2 • 2015
4
• Pk-yritysten omistusjärjestelyihin,
yrityskauppoihin ja sukupolvenvaih doksiin, erikoistunut asiantuntijayritys.
• Perustettu v. 2000.
• Omistajat Lars ja Sammy Lindholm,
Jarkko Saukkola ja Jyrki Kiuru sekä
uudet osakkaat Leif Backman ja
Rantalainen Yhtiöt.
• Kahdeksan työntekijää.
• Toimii 15 paikkakunnalla
Etelä-Suomessa.
Kaikkien Rantalainen-konserniin kuuluvien
tilitoimistojen ulkoinen ilme ja markkinointinimi muuttuvat Rantalaisen brändin mukaiseksi vuoden loppuun mennessä.
Hallituksen jäsen Elna Kyllönen Rantalainen Yhtiöistä sanoo, että kaikki Rantalaisen yksiköt halutaan yhtenäisen brändin alle,
jotta ne tunnistettaisiin paremmin samaksi
laadukkaaksi taloushallinnon kumppaniksi.
- Yritysostojen kautta meille on tullut vahvoja paikallisia brändejä, jotka ovat olleet arvokkaita kotiseudullaan. Nyt konserni on
kuitenkin kasvanut jo niin suureksi, että koemme tärkeäksi liittää eri yksiköt Rantalaisen palvelutuotantoon, hän sanoo.
Samanlaista yhtenäistämistä Rantalainen
on tehnyt muun muassa palvelun laadussa,
kun se on yhdenmukaistanut työvälineitä ja
-tapoja eri yksiköissä.
Rantalainen Yhtiöt on viime vuosina kasvanut voimakkaasti yritysostoin ja on nyt
Suomen kolmanneksi suurin tilitoimistoketju. Sillä on 37 toimipaikkaa 28 paikkakunnalla Etelä-, Länsi- ja Itä-Suomessa, ja
sen palveluksessa on 450 henkeä.
Kyllönen sanoo, että konsernin sisällä
myös henkilökunta eri paikkakunnilla opettelee puhumaan itsestään Rantalaisina.
- Tähän saakka erinimisten yhtiöiden suuri määrä on hämmentänyt ja sekoittanut ihmisiä konsernin sisällä ja ulkopuolella. Vastedes henkilöstö esittäytyy Rantalainen Lahden, Hyvinkään, Kouvolan tai Hangon jne.
työntekijöinä.
Brändimuutos ei vaikuta toimitilojen sijaintiin eikä puhelinnumeroihin. Myös asiakkaiden yhteyshenkilöt pysyvät entisellään.
Sen sijaan toimitilat, verkkosivut, kirjekuoret, ulkomainokset ja muu markkinointimateriaali saavat yhtenäisen visuaalisen ilmeen
koko konsernissa.
Kaikkien Rantalaisen työntekijöiden säh-
Kuva: Rantalainen Yhtiöt
Ensi vuoden alusta brändi on Rantalainen
Ajankohtaista
Rantalainen Yhtiöiden nykyinen visuaalinen
ilme luotiin pari vuotta sitten.
köpostiosoitteet muuttuvat vuoden loppuun
mennessä muotoon [email protected]. Kirjanpidon ja palkkahallinnon
yhteyshenkilöt tiedottavat muutoksista erikseen omille asiakkailleen.
Kuluttaja määrää sähköisten palvelujen verotuspaikan
EU:ssa tapahtuvan sähköisten palvelujen
kuluttajakaupan arvonlisäverotus muuttui
vuoden alusta. Kun EU-maassa toimiva yritys myy tele-, lähetys- ja sähköisiä palveluita
EU-kuluttajille, arvonlisävero on maksettava
siihen maahan, jossa asiakas asuu.
Muutos koskee kaikkia yrityksiä, jotka
toimittavat asiakkailleen sähköisiä palveluita verkon kautta toisten EU-maiden kuluttajille.
Palvelut voivat olla esimerkiksi musiikkia,
tiedostoja, ohjelmistoja tai verkkosivustojen
toimittamista ja isännöintiä (hosting). Muu-
tos ei vaikuta myyntiin sovelluskauppojen
kautta, koska silloin myynti tapahtuu veroteknisesti yhtiölle.
Muutos ei koske tavaran myyntiä, jossa
sähköisiä järjestelmiä käytetään tilauksen
suorittamiseen ja käsittelyyn. Muutos ei koske myöskään verkossa varattavaa majoitusta,
autonvuokrausta, ravintolapalveluita tai matkustajakuljetusta eikä erilaisten tapahtumien
pääsylipun tilausta.
Yritysten kannattaa varmistaa, onko muissa EU-maissa asuvien kuluttajien mahdollista hankkia sähköisiä palveluita yrityksen
verkkosivujen tai muiden myyntikanavien
kautta. Myös suomalaisia kuluttajia asuu ulkomailla.
Myyjän on rekisteröidyttävä arvonlisäverovelvolliseksi kaikkiin niihin EU-maihin,
joissa se myy kuluttajille sähköisiä palveluita.
Vaihtoehtoisesti myyjä voi rekisteröityä arvonlisäveron erityisjärjestelmän käyttäjäksi.
Palvelu hoitaa maksut keskitetysti Suomesta eri EU-maihin.
Lisätietoja: vero.fi
Tele-, lähetys- ja
sähköisten palvelujen arvonlisäverotus
Rantalainen osti Mikkelin johtavat tilitoimistot
Rantalainen Yhtiöt on ostanut Mikkelissä
toimivat Tilisavotta Oy:n ja Saimaan Tilitalo Oy:n. Yrittäjä, KLT Juha Heikkisen myymät yritykset muodostavat yhdessä Mikkelin seudun markkinajohtajan taloushallintopalveluissa.
Yritykset työllistävät yhteensä 17 työntekijää ja niillä on 300 asiakasta. Mikkelin
Ristiinassa sijaitseva Saimaan Tilitalo tarjoaa
myös isännöintipalveluita, joissa sillä on lähes sadan prosentin markkinaosuus Ristiinassa.
Rantalaisen konsernijohtaja Antti Rantalainen sanoo, että Mikkelin seutu on vahva
talousalue ja luontainen kasvusuunta Rantalaiselle Lahdesta pohjoiseen.
- Tilisavotta ja Saimaan Tilitalo ovat hyvin hoidettuja, moderneja tilitoimistoja, joilla on hyvin menestyvä asiakaskunta, hän sanoo.
Juha Heikkinen päätti lopulta myydä yritykset toiselle perheyritykselle, koska lapset eivät halunneet jatkaa yritystoimintaa.
- Täytän tänä vuonna 62 vuotta ja tunsin
puhtini jo hieman hiipuvan yli 35 vuoden
yrittäjyyden jälkeen. Vastuu asiakkaista ja
työntekijöistä on tässä kuitenkin kova. Rantalaisella yritykseni pääsevät jatkamaan hyvää kehitystään samanhenkisellä kasvollisella omistajalla.
Heikkinen sanoo, että tilitoimiston pitää
tukea asiakasyritystensä kannattavuuden ja
5
maksukyvyn parantamista sekä kasvua, jos
niillä on siihen halua.
- Me olemme aina tehneet asiakkaillemme paljon muutakin kuin peruskirjanpitoa.
Esimerkiksi asiakkaiden maksuliikennettä
olemme hoitaneet jo parikymmentä vuotta.
Asiakas odottaa tilitoimistoltaan myös sparrausta ja keskustelukumppania liiketoimintansa kehittämisessä, hän sanoo.
Heikkinen kertoo palkanneensa jo muutama vuosi sitten nuoremmat vetäjät toimitusjohtajiksi yrityksiinsä. Itse hän jää Rantalaisen palvelukseen asiantuntijatehtäviin.
Lisäksi hän jatkaa jäsenenä molempien yhtiöiden hallituksessa. Asiakkaiden yhteyshenkilöt säilyvät entisellään kummassakin
yrityksessä.
TILIPOSTI & Palkka 2 • 2015
Ajankohtaista
Palkan ja työkorvauksen
rajanveto verotuksessa selkiytyy
Verohallinto on selkeyttänyt ja täsmentänyt palkan ja työkorvauksen rajanvetoa koskevaa ohjeistustaan. Uudella ohjeella verottaja haluaa helpottaa pienten ja aloittavien yritysten toimintaa siten, että
yksittäisistä toimeksiannoista maksettavia suorituksia voitaisiin yhä
useammin pitää työkorvauksena.
Ylitarkastaja Janne Myllymäki Verohallinnosta, miten uudistettu ohje helpottaa
aloittavien yrittäjien toimintaa?
”Verohallinto ei edellytä aloittavilta yrityksiltä enää niin laajoja yritystoiminnan
tunnusmerkkejä kuin aiemmin. Esimerkiksi
aloittavalle yrittäjälle riittää yksikin toimeksiantaja, jos hän on muutoin järjestänyt toimintansa yritystoiminnaksi. Toisaalta yritystoiminnan vakiinnuttamiseen saattaa mennä vuosia. Yrittämisen tavat ovat monipuolistuneet niin, että palkan ja työkorvauksen
rajanvedossa kokonaisarviointi puoltaa entistä useammin toimeksiantosuhdetta kuin
työsuhdetta.”
Ohjeessa on kuvattu tunnusmerkit, joiden
perusteella ratkaistaan, onko työstä, tehtävästä tai palveluksesta maksettava suoritus palkkaa vai työkorvausta. Miten uudistettua ohjetta on selkiytetty?
”Olemme selittäneet ja konkretisoineet
asioita, kuten tunnusmerkistöä aiempaa
enemmän. Esimerkiksi mitä tarkoitetaan
johto ja valvontaoikeudella, joka on tärkeä
tunnusmerkki, ja miten se ilmenee. Tunnusmerkit on jaoteltu työsuhteelle ja toimeksiantosuhteelle tyypillisiin tunnusmerkkeihin.”
”Olemme luopuneet toimiala- ja ammattikohtaisesta ohjeistuksesta. Enää ei puhuta puhelinmyyjistä eikä muusikoista, koska
samat säännökset ovat voimassa kaikilla toimialoilla. Olemme parantaneet myös ohjeen
käytettävyyttä muuttamalla ohjeen rakennetta ja lisäämällä otsikoita.”
Mitkä ovat merkittävimmät muutokset aiempaan, kymmenen vuoden takaiseen ohjeeseen verrattuna?
”Ohjeessa painotetaan aiempaa enemmän sitä, että veroratkaisu tehdään suorituksen maksajan havaittavissa olevien työ-
ja toimeksiantosuhteen tunnusmerkkien perusteella. Näitä ovat esimerkiksi työn johto- ja valvontaoikeus sekä työntekemispaikka ja työvälineet. Elinkeinotoiminnan tunnusmerkit, kuten toiminnan laajuus tai taloudellinen riski, huomioidaan veroratkaisua tehtäessä vain silloin, kun ne ovat maksajalle edullisia. Maksajahan ei voi välttämättä
tietää, onko alihankkijalla toimitiloja tai palkattua henkilökuntaa.”
Kuinka iso ongelma palkan ja työkorvauksen välinen rajanveto on ylipäänsä?
”Suuri osa yritystoiminnan arjen laskutuksesta on selviä tapauksia. Jos työtä ruvetaan
kuitenkin tekemään esimerkiksi maksajan
tiloissa ja hän antaa jatkuvasti ohjeita työn
suorittajalle, voi syntyä tulkinnanvaraisuutta siitä, tehdäänkö työtä enää yrittäjän roolissa. Ero työntekijän ja yrittäjän roolien välillä on joskus hyvin pieni. Ratkaisu suorituksen luonteesta tehdään yksittäistapauksessa aina tunnusmerkkien kokonaisarvioinnin perusteella.”
Lisätietoja: vero.fi
Palkka ja
työkorvaus verotuksessa
Rantalainen laajeni Länsi-Suomeen
Rantalainen ja alueelliset osuuspankit ryhtyivät yhteistyöhön taloushallintopalveluissa, kun Rantalainen Yhtiöt osti alkuvuodesta
tilipalveluyksiköt neljältä Lounaisja Länsi-Suomessa toimivalta alueelliselta osuuspankilta.
Rantalaisen ostamat tilipalveluyksiköt kuuluivat Lounaismaan, Raaseporin, Lounaisrannikon ja Länsi-Suomen Osuuspankkien
pankkikonserneihin. Palveluyksiköiden liikevaihto on yhteensä 4,4 miljoonaa euroa,
ja niiden palveluksessa on 75 työntekijää.
Asiakkaita tilipalveluyksiköillä on yli
1 500. Yksiköt toimivat kymmenellä paikkakunnalla Hangosta Raumalle.
Yritysjärjestelyjä varten Rantalaisen brändin alle perustettiin kaksi uutta yhtiötä, Rantalainen Oy Lounais-Suomi ja Rantalainen
Oy Länsi-Suomi, joihin osuuspankit tulivat
TILIPOSTI & Palkka 2 • 2015
vähemmistöosakkaiksi neljänkymmenen
prosentin osuudella.
Lounaismaan Osuuspankin toimitusjohtaja Jukka Hulkkonen sanoo, että tilitoimistopalvelut eivät ole pankkien ydinliiketoimintaa.
- Tarvitsimme kyvykkään yhteistyökumppanin kehittämään ja tarjoamaan nykyisille
ja uusille asiakkaillemme entistä laajempia
ja asiantuntevampia taloushallintopalveluita.
Kasvollinen kumppani
Osuuspankit luottavat Rantalaisen kykyyn
vastata sähköisten taloushallintopalveluiden
ja vaativien asiantuntijapalveluiden kasvavaan kysyntään.
Rantalaisen konsernijohtaja Antti Rantalaisen mukaan iso tilitoimisto pystyy hyödyntämään teknisen kehityksen ja investoimaan sähköisiin järjestelmiin huomattavasti
paremmin kuin pieni toimisto ja tarjoamaan
siten pienillekin asiakkailleen kustannuste-
6
hokkaat sähköiset palvelut.
Länsi-Suomen Osuuspankin toimitusjohtaja Simo Kauppi sanoo, että pankit kartoittivat yhdessä eri vaihtoehtoja kumppaniksi ja
päätyivät Rantalainen Yhtiöihin, koska sen
paikallisuutta ja kasvollista kumppanuutta
korostava toimintamalli sopii hyvin yhteen
osuuspankkien arvomaailman kanssa.
Kauppi korostaa, että yritysjärjestely tarjoaa myös henkilöstölle paremmat mahdollisuudet kehittyä ammatillisesti. Henkilökunta siirtyy uusien yhtiöiden palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Asiakkaiden yhteyshenkilöt säilyvät entisellään.
Rantalainen-konsernille yrityskauppa on
suurin kautta aikojen. Rantalainen nousee
kaupan johdosta Suomen kolmanneksi suurimmaksi tilitoimistoketjuksi. Se on myös
alan suurin perheyritys. Yhtiö tavoittelee yli
kymmenen prosentin vuosikasvua pääasiassa yritysostoin.
Pöytäkirjat kuntoon
Vieraskynä
Pöytäkirjojen sisältöön kannattaa panostaa, koska niihin liittyvän arkistointivelvollisuuden johdosta
pöytäkirjat ovat usein ainoita lähteitä silloin, kun yrityksen omistajien tai hallituksen päätöksenteon
perusteita ja motiiveja joudutaan jälkikäteen arvioimaan kriittisesti, kirjoittaa
asianajaja Mikael Salmi Asianajotoimisto Ylikraka Oy:stä
P
öytäkirjamerkinnöillä on merkitystä riskienhallinnan kannalta, jos jälkeenpäin joudutaan näyttämään toteen jokin asia tai todistelemaan päätöksenteon yhteydessä tehtyjä tai tekemättä jätettyjä riskianalyyseja.
Tällainen tilanne voi syntyä esimerkiksi
osingonjakoa koskevan päätöksenteon yhteydessä, jolloin hallitus joutuu tekemään
osakeyhtiölain 13 luvun 2 §:n mukaisen
maksukykytestin eli arvioimaan, aiheuttaako
osingonjako yhtiölle maksukyvyttömyyden.
Useimmiten hallituksen päätöspöytäkirjassa ja yhtiökokouksen pöytäkirjassa tode-
Kuva: Sirpa Pöllänen
O
sakeyhtiölaki on päätöksenteon
suhteen joustava ja mahdollistaa
sen, että yksimieliset osakkeenomistajat voivat tehdä päätöksiä varsinaista
kokousta pitämättä. Edellytyksenä on vain,
että päätökset kirjataan, päivätään, numeroidaan ja allekirjoitetaan.
Etenkin pienemmissä yrittäjävetoisissa
yrityksissä omistajien päätökset dokumentoidaan usein tällaisilla yksimielisten osakkeenomistajien päätöksillä. Vastaavalla tavalla voidaan dokumentoida hallituksen päätökset.
Osakeyhtiölaki edellyttää päätöksen
asiasisällöltä pääsääntöisesti vain, että tehty päätös kirjataan. Suositeltavaa kuitenkin
on, että ainakin yhtiön kannalta kriittisistä
päätöksistä merkitään pöytäkirjaan tai sen
liitteisiin myös päätöksenteon perusteet ja
jossain määrin myös taustatiedot.
Kirjoittaja Mikael Salmi on sopimus-,
yhtiö- ja rahoitusoikeuteen
erikoistunut asianajaja:
[email protected]
taan vain arvioinnin lopputulos eli se, että
osingonjako ei vaaranna yhtiön maksukykyä.
Varmempaa olisi kuitenkin kertoa pöytäkirjassa myös perusteet sille, miten yhtiön maksukyvyn arviointi on tehty ja liittää pöytäkirjaan arviointia koskeva laskelma.
Perusteluiden merkitys korostuu erityisesti silloin, jos yhtiö kaikesta huolimatta ajautuu maksukyvyttömyyteen pian osingonmaksun jälkeen. Tällöin hallituksen on syytä pystyä näyttämään toteen, että se on tehnyt asianmukaiset riskianalyysit ja että arvio
yrityksen maksukyvystä on ollut päätöksentekohetken tietämyksen valossa perusteltu.
J
oskus joudutaan jälkikäteen tarkastelemaan myös sitä, onko tehty päätös
ollut yhtiön edun mukainen.
Osakeyhtiö on itsenäinen juridinen oikeussubjekti eikä yhtiön etu ole läheskään aina sama asia kuin yhtiön omistajan etu. Tehdyt päätökset voivat pelkkien pöytäkirjamerkintöjen perusteella näyttää siltä, että ne eivät ole olleet yhtiön edun mukaisia. Päätöksen taustalla on voinut silti olla täysin perusteltu liiketaloudellinen syy.
Kun päätöksenteon taustalla olevat
perusteet kirjataan selkeästi pöytäkirjaan,
myös ulkopuolinen tarkastelija pystyy jälkikäteen paremmin arvioimaan tehdyn päätöksen lainmukaisuuden.
Tällaisia ovat tyypillisesti päätökset yhtiön
ja sen omistajien ja heidän lähipiirinsä kanssa tehdyistä oikeustoimista, kuten lainan antamisesta lähipiiriin kuuluvalle tai vakuuksien antamisesta lähipiiriin kuuluvan vastuista riippumatta siitä, tehdäänkö päätös hallituksessa vai yhtiökokouksessa.
Joskus on myös syytä kirjata perusteet sille, miksi jotain päätöstä ei tehdä. Tällainen
tilanne syntyy, kun hallituksella olisi toimintavelvollisuus, mutta syystä tai toisesta hallitus päättää olla ryhtymättä toimenpiteisiin.
Esimerkiksi jos yhtiön oma pääoma on negatiivinen, ja hallituksen pitäisi tehdä osakeyhtiölain 20 luvun 23 §:n mukainen osakepääoman menettämistä koskeva rekisteri-ilmoitus, mutta hallitus päättää jättää sen
tekemättä. Osakkeenomistaja voi myös vaatia osakeyhtiölain 5 luvun 5 §:n nojalla jonkun asian saattamista yhtiökokouksen käsiteltäväksi, mutta hallitus päättää, ettei asiaa
oteta esityslistalle.
Rajoitus epätavallisen pitkiin maksuaikoihin
Maksuaika saa yritysten välisissä sopimuksissa ylittää kolmekymmentä päivää vastedes
vain, jos siitä on erikseen sovittu. Tähän saakka raja on ollut kuusikymmentä päivää.
Yli kolmekymmentä päivää ylittäviin maksuaikoihin liittyvää sopimusvelvoitetta lukuun ottamatta maksuaikaa ei ole laissa rajoitettu. Muuten yritykset voivat sopia saataviensa maksuajoista vapaasti.
Eduskunta hyväksyi maaliskuun alussa maksuaikaa koskevan muutoksen maksuehtolain viidenteen pykälään. Lainmuutos
tulee voimaan vielä kevään aikana heti, kun
presidentti on sen ensin vahvistanut.
Uudistus helpottaa keskisuuria ja pieniä
yrityksiä, joiden kassavirtaan pidentyneet
maksuajat yritysten välillä ovat vaikuttaneet
vahingollisesti.
Syksyn 2013 pk-yritysbarometriin vastanneista yrityksistä lähes puolet oli joutunut hyväksymään yli 30 päivän maksuaikoja.
Yleisimpiä ne olivat teollisuudessa.
Maksuajan venyttämistä on pidetty suurten yritysten keinona tehostaa kassanhal7
lintaansa. Maksun viivyttely toimii yrityksille ilmaisena rahoituksena. Käytännön
sanotaan levinneen Suomeen Keski- ja Etelä-Euroopasta.
Suomen Yrittäjät tähdentää, että sopimisen yli 30 päivää ylittävistä maksuajoista
täytyy olla nimenomaista. Toisen osapuolen yksipuolinen ilmoitus tai esimerkiksi vakiomuotoisissa ostoehdoissa oleva kirjaus
maksuehdoista ei täytä lain edellyttämää nimenomaisen sopimisen vaatimusta.
TILIPOSTI & Palkka 2 • 2015
Venevalmistajan
unelma on lämmin kesän alku
Asiakkuus
Kuva: Oy Brandt Ab
TerhiTecillä iloitaan, kun sen uudet venemallit vetävät. Isojen investointikustannusten takia
uutuusmallien kehityksessä ei ole varaa epäonnistua. Venekauppa käy kiivaimmillaan keväällä
ja alkukesästä. Parhaiten sitä edistää lämmin ja aurinkoinen sää.
Terhitecin uusin Silver-malli myi hyvin Helsingin venemessuilla alkuvuodesta. Siitä odotetaan kesän myyntisuosikkia keskikokoisissa alumiiniveneissä.
TILIPOSTI & Palkka 2 • 2015
8
Kuluttaja luottaa kotimaiseen
Venebisneksen erityisluonteeseen kuuluu,
että veneiden valmistus on vahvasti leiriytynyttä ja eri merkkejä on Suomenkin markkinoilla kymmeniä.
Suurin osa maailman veneistä tehdään
USA:ssa. Suomalaiset luottavat kuitenkin
Kuva: Rami Nummelin
Venevalmistaja TerhiTecissä oltiin hyvillään,
kun sen uusin Silver-malli Shark BR 580 myi
hyvin Helsingin venemessuilla helmikuussa.
Kovaa myyntiä odotetaan myös firman uudelta Terhi-mallilta, jokamiesluokan veneisiin kuuluvalta 445 C:ltä.
Uutuusmallit ovat tärkeitä venevalmistajille, koska ne myyvät parhaiten. Soutu- ja
moottoriveneitä kolmella eri brändillä valmistava TerhiTec tuo uusia malleja markkinoille 2−3 vuoden välein.
TerhiTecin toimitusjohtaja Sami Kuivalainen sanoo, että isojen investointikustannusten takia uutuusmalleissa ei ole varaa epäonnistua.
- Esimerkiksi uuden Terhi-mallin muotti-investointi maksoi 300 000 euroa. Panostukset uusiin malleihin on siis mietittävä
tarkkaan.
Otto Brandt -konserniin kuuluva TerhiTec
valmisti viime vuonna Rymättylän ja Ähtärin
tehtaillaan yhteensä noin 3 500 venettä. Niistä 85 prosenttia oli Rymättylässä ABS-muovista valmistettuja Terhi-soutu- ja perämoottoriveneitä.
Rymättylän tehdas on volyymiltaan iso venevalmistaja koko Pohjois-Euroopassa. Sen
pitkälle koneellistettu ja huippuunsa kehitetty tuotantoprosessi pystyisi suoltamaan jopa 5 500 venettä vuodessa. Veneteollisuus on
kuitenkin edelleen yli kolmekymmentä prosenttia jäljessä huippuvuoden 2008 myyntimääristä.
- Toivottavasti veneilijöiden patoutunut
ostotarve alkaa pikkuhiljaa purkautua. Veneilykausien pidentyessä myös käyttötunteja on tullut lisää, ja veneen hankinta on entistä paremmin perusteltavissa. Lisäksi polttoaine on nyt halvempaa kuin vuosiin, Kuivalainen sanoo.
Terhitecin toimitusjohtaja Sami Kuivalainen kertoo, että Terhi-veneitä on tehty Rymättylässä samalla menetelmällä jo yli 215 000 kappaletta. Uppoamaton rakenne syntyy kahdesta
ABS-muovikuoresta, joiden väliin vaahdotetaan polyuretaania.
kotimaisiin valmistajiin. Parhaiten Suomessa
myynyt tuontivene sijoittui viime vuoden rekisteritilastoissa vasta neljänneksitoista. Viime vuoden eniten rekisteröidyin yksittäinen
malli oli TerhiTecin kaksipulpettinen Terhi
475 Twin C.
TerhiTec valmistaa Ähtärissä lujitemuovista Sea Star -venettä ja alumiinirunkoista
Silveria, jonka sisäkuori on lasikuitua.
Molemmat venemerkit ovat yhtä kokoluokkaa suurempia kuin suurimmat Rymättylässä tehdyt veneet eli runkopituudeltaan
vajaasta viidestä metristä kahdeksaan metriin.
Ähtärissä kappalemäärät ovat pieniä ja
tuotanto huomattavasti käsityövaltaisempaa
kuin Rymättylässä, jossa veneet syntyvät
enimmäkseen koneiden avulla.
- Kun yksi ihminen viimeistelee Rymättylässä viisi venettä päivässä, Ähtärissä viiden
veneen kokoonpanoon ja viimeistelyyn tarvitaan neljätoista henkilöä, Kuivalainen havainnollistaa.
Urakoista tulospalkkioon
TerhiTec kouluttaa työntekijänsä pääasiassa itse. Työnhakijoilta edellytetään ennen
kaikkea hyvää asennetta ja yhteistyötaitoja.
TerhiTec Oy
• Kuuluu Otto Brandt -konserniin, jonka omistaa Stefan Brandt perheineen.
• Valmistaa soutu- ja moottoriveneitä 8,0 metrin runkopituuteen saakka.
• Tekee veneitä kolmesta eri materiaalista: ABS- ja lujitemuovista sekä alumiinista.
• Tehtaat Rymättylässä vuodesta 1972 ja Ähtärissä vuodesta 2009.
• Tuotemerkit Terhi, Silver ja Sea Star.
• Kotimaassa markkinaosuus pikkuveneissä n. 35 prosenttia.
• Liikevaihto v. 2014 12,5 milj. euroa, josta viennin osuus 44 prosenttia.
• Vientiä 15 maahan, joista tärkeimmät Ruotsi ja Norja.
• Työntekijöitä 68, joista 23 Rymättylässä.
9
- Viime syksynä toteutetun palkkajärjestelmän uudistuksen ansiosta pystymme siirtämään työntekijöitä aiempaa joustavammin
osastolta toiselle. Työntekijät myös auttavat
toisiaan entistä hanakammin, kun kyse ei ole
enää omasta urakasta, vaan koko porukan tuloksesta, Kuivalainen sanoo.
TerhiTec ulkoisti palkkahallintonsa Rantalaisen Palkkapalveluille Lahteen keväällä 2012. Sitä ennen kirjanpito, reskontrat ja
palkkahallinto olivat kaikki yhden ihmisen
vastuulla.
- Päätimme riskien vähentämiseksi ulkoistaa palkkahallinnon. Kirjanpitäjämme
jää eläkkeelle jonkun vuoden sisällä, jolloin hänen tehtäviänsä on helpompi ulkoistaa tai siirtää konserniin tehtäväksi, kun niitä on yksi osakokonaisuus vähemmän, Kuivalainen sanoo.
Hänen mielestään yhteistyö Rantalaisen
kanssa on sujunut hyvin.
- Palveluntuottaja on kehittynyt asiakkaan mukana. Rantalaiselta on myös tehty oma-aloitteisesti ehdotuksia siitä, miten
palkkahallinnon kustannuksia voitaisiin vähentää palvelua tehostamalla.
Malttia ensiveneen hankintaan
Sami Kuivalainen kehottaa ensiveneen ostajaa varomaan liian ison veneen hankintaa. Turvallisuuden vuoksi veneily kannattaa aloittaa alkeista.
Soutuveneitä lukuun ottamatta vene ostetaan yleensä moottorin kanssa. Terhitecin veneet myydään pääsääntöisesti Hondan moottoreilla.
- Varustelussa veneteollisuus on vielä paljon autoteollisuutta jäljessä. Asiakkaiden
vaatimustaso kuitenkin nousee koko ajan.
Esimerkiksi pulpettiveneiden tuulilasiin vaaditaan jo aitoa lasia ja pyyhkimet, Kuivalainen sanoo.
TILIPOSTI & Palkka 2 • 2015
Yrityskauppa Rantalaisen kanssa
oli kelpo ratkaisu
Aloitit toukokuussa konsulttina Rantalaisella Orimattilassa, kun Rantalainen Oy
Orimattila osti viime vuoden lopussa yrityksesi Tilipalvelu Irja Malinin. Mitä teet
Rantalaisella?
”Varmistan asiakkailleni sujuvan siirron
Rantalaiselle muun muassa perehdyttämällä heille uutta kirjanpitäjää. Uusia asiakkaita
en ota enää hoitaakseni. Jään eläkkeelle lokakuun alusta.”
Miksi luovuit yrityksestäsi?
”Olin jo vuosia sitten päättänyt jäädä vanhuuseläkkeelle heti, kun se on mahdollista.
Olin päättänyt lopettaa siinäkin tapauksessa,
etten löydä ostajaa yritykselleni.”
”Yksinyrittäminen ja etenkin taloushallintoalalla on nykyään hyvin vaativaa. Sähköinen taloushallinto lisääntyy. Samalla yritykset ulkoistavat tilitoimistoille paljon muitakin taloushallinnon tehtäviä kuin kirjanpito.
Pienessä yrityksessä yrittäjä joutuu yksin ke-
hittämään ja toteuttamaan kaikki muutokset
normaalitöiden ohella.”
IRJA MALIN, 63
TYÖ Konsultti Rantalaisella
Orimattilassa.
URA Tilitoimisto Toini Saharinen Ky,
kirjanpitoa ja muita toimistotöitä
pienessä teollisuusyrityksessä
Orimattilassa, Tilipalvelu Irja Malin.
KOULUTUS Merkonomi.
PERHE Leski, yksi aikuinen poika
ja 3-vuotias pojanpoika.
KOTI Orimattilassa.
HARRASTAA Liikuntaa ja käsitöitä.
Oliko vaikea löytää ostajaa yrityksellesi?
”Minulla oli pari ostajaehdokasta, jotka eivät sitten kuitenkaan rohjenneet ryhtyä yrittäjiksi. En ehtinyt vielä ilmoittaa yritystäni
myyntiin missään, kun Rantalaiselta Lahdesta otettiin yhteyttä ostotarjouksen merkeissä. Liiketoiminnan myyminen Rantalaiselle
oli sekä minulle että asiakkailleni helppo ja
turvallinen ratkaisu.”
Mitä tekisit nyt toisin aloittavana yrittäjänä?
”Olen vuosien varrella kaivannut laajempaa ja syvempää tietopohjaa taloushallintoalalta. Kun olen yksinyrittäjänä joutunut selvittämään paljon itselleni uusia asioita, olen
ajatellut, että jokin merkonomia korkeampi
koulutus olisi ollut tarpeellinen.”
Millaisia suunnitelmia sinulla on eläkepäiville?
”Vaihdan tietokoneen puikkoihin ja ompelukoneeseen. Liikun ahkerammin ja vietän enemmän aikaa 3-vuotiaan pojanpoikani kanssa.”
Kuva: Tomi Kallio
Irja Malinin mielestä yksinyrittäminen taloushallintoalalla on käynyt
vaativaksi.
Irja Malinista tuli tilitoimistoyrittäjä 28 vuotta sitten, kun hän osti itselleen mieluisan työpaikan. Lokakuussa Malin jää vanhuuseläkkeelle.
Tilaajan selvitysvelvollisuus laajenee
Tilaajan selvitysvelvollisuus laajenee työnterveyshuoltoon. Lisäksi muutoksia tulee sopimuskumppanin verotusta ja eläkevakuutusta koskevien tietojen selvittämiseen. Laiminlyöntimaksut nousevat ja myös korotettu laiminlyöntimaksu otetaan käyttöön kaikilla toimialoilla.
Eduskunnan maaliskuussa tilaajavastuulakiin hyväksymien muutosten on tarkoitus
tulla voimaan syyskuun alusta.
Tilaajavastuulaki antaa tilaajille mahdollisuuden varmistaa, että heidän kanssa vuokratyöstä tai alihankinnoista sopineet yritykset noudattavat lakia.
Selvitysvelvollisuus koskee tilaajia silloin,
kun työ tehdään tilaajan toimitiloissa tai työkohteessa ja alihankkijalla on työntekijöitä.
Poikkeuksena on rakentaminen, joka kuuluu
kokonaisuudessaan tilaajavastuulain piiriin.
Lakia sovelletaan myös ulkomaisiin yrityksiin, kun työ tehdään Suomessa.
Nyt tehtyjen muutosten jälkeen tilaajavastuulakia sovelletaan alihankintasopimuksiin,
joiden arvonlisäveroton hinta on 9 000 euroa
tai enemmän. Raja oli aiemmin 7 500 euroa.
TILIPOSTI & Palkka 2 • 2015
Lakia sovelletaan myös työvoiman vuokraamiseen, kun se kestää vähintään kymmenen
päivää.
Työterveyshuoltokin selvitettävä
Tilaajan on uutena asiana selvitettävä, että
sopimuskumppani on järjestänyt työntekijöilleen työterveyshuollon.
Selvitykseksi riittää tilaajalle esitetty työterveyshuoltosopimus tai alihankkijan laatima kirjallinen selvitys, josta ilmenee vähintään se, missä työntekijöiden työterveyshuolto aiotaan järjestää.
Tilaajan selvitysvelvollisuutta on myös kevennetty, kun hän voi nyt itse tarkistaa sopimuskumppanin verotustiedot julkisesta verovelkarekisteristä. Verovelkatodistusta tarvitaan vain, jos alihankkijalla on rekisteriin
merkittyä verovelkaa.
Tilaajan on varmistauduttava myös siitä,
että sopimuskumppanin Suomeen tilapäisesti tuomilla lähetetyillä työntekijöille on
lähtömaan myöntämä A1-todistus työntekijän kuulumisesta lähtömaan sosiaaliturvan piiriin.
10
Neuvotteleva virkamies Jan Hjelt työ- ja
elinkeinoministeriöstä sanoo, että tilaajavastuulain mukaiset selvitykset on tehtävä ennen sopimuksen tekemistä. A1-todistukset
voidaan kuitenkin hankkia viimeistään ennen sopimuksen mukaisen työn aloittamista.
- Rakentamistoiminnassa lähetettyjen
työntekijöiden A1-todistukset on toimitettava tilaajalle kuitenkin myös sopimuskauden aikana aina, kun työntekijät vaihtuvat,
hän sanoo.
Lisäksi tilaajan pitää kertoa ulkomaiselle sopimuskumppanilleen kirjallisesti ja tämän edelleen lähetetyille työntekijöilleen,
kuka Suomessa neuvoo ja valvoo lähetettyjen työntekijöiden lakia.
Seuraamuksia tilaajavastuulain rikkomisesta on kiristetty ja yhdenmukaistettu. Tietojen hankkimatta tai toimittamatta jättämisestä voidaan määrätä laiminlyöntimaksua
2 000−20 000 euroa. Korotettu laiminlyöntimaksu, joka on vähintään 20 000 euroa ja
enintään 65 000 euroa, koskee rakentamisen
lisäksi nyt muitakin aloja.
Pienyritysten tilinpäätösbyrokratia vähenee
Kirjanpitolain uudistus karsii kaikkein pienimpien yritysten tilinpäätösvelvoitteita. Liikkeenharjoittajat voivat luopua kokonaan tilinpäätöksestä ensi vuoden alusta,
jos muutostyöryhmän esitykset toteutuvat.
Kirjanpitolain uudistusta selvittänyt työryhmä esittää helpotuksia tilinpäätöksen tekemiseen erityisesti pien- ja mikroyrityksille.
Työryhmän esitysten takana on EU:n tilinpäätösdirektiivi, joka pitäisi saada jäsenmaissa voimaan ensi vuoden alusta lukien.
Huojennukset koskisivat siten vuonna 2016
alkavia tilikausia.
Pien- ja mikroyrityksille annettujen tilinpäätöshelpotusten lisäksi työryhmä vapauttaisi liikkeenharjoittajat toiminnan laajuudesta riippumatta kokonaan tilinpäätöksen
laatimisesta. Ammatinharjoittajilta ei edellytetä tilinpäätöstä nykyisenkään lain perusteella.
Mikrokokoiset järjestöt voisivat halutessaan valita myös kirjanpitoteknisesti yksinkertaisemman maksuperusteisen tilinpäätöksen ammattiharjoittajien tapaan.
Työryhmän jäsen, Senior Fellow Anders
Tallberg Hanken & SSE Executive Educationista sanoo, että muutos pienyritysten tilinpäätössäännöstössä ei ole ihan niin raju
kuin äkkiseltään näyttää.
- Pienyritykset ovat voineet jo nykyisen
kirjanpitoasetuksen perusteella julkaista tilinpäätöksensä lyhennetyssä muodossa. Tätä mahdollisuutta on kuitenkin käytetty hyvin vähän, hän sanoo.
Tallberg uskoo lyhennettyjen tilinpäätöskaavojen kuitenkin yleistyvän, kun pien- ja
mikroyritysten oma tilinpäätösasetus tuo ne
tulevaisuudessa paremmin esille.
Kaikki turha pois
Anders Tallberg sanoo, että merkittävimmät
pienyrityshelpotukset koskevat tilinpäätöksen liitetietovaatimuksia, joita on karsittu
pienyrityksillä kahdeksaan ja mikroyrityksillä neljään liitetietoon.
- Pien- ja mikroyritysten ei esimerkiksi
tarvitse enää liittää tase-erittelyjä tilinpäätökseen. Niiden ei myöskään tarvitse eritellä liitetietona jaksotus- ja arvostusperiaatteitaan, jos ne eivät poikkea tavanomaisesti noudatetuista.
Mikroyritykset ovat lisäksi saamassa niin
sanotun suojasataman. Se tarkoittaa sitä, ettei mikroyritykseltä voi vaatia lisäinformaatiota edes oikean ja riittävän kuvan varmistamiseksi, jos se on jo antanut asetuksen edellyttämät liitetiedot.
Tallberg pitää olennaisuuden lisäämistä tilinpäätösperiaatteisiin merkittävänä helpotuksena kaikenkokoisille yrityksille.
- Olennaisuuden perusteella tilinpäätöksessä voidaan jättää tekemättä kaikki se, millä ei ole merkitystä informaation vastaanottajalle oikean kuvan luomiseksi yrityksestä.
Tällaisia voivat olla esimerkiksi kustannusten jaksotus eri tilikausien välillä tai varaston inventointi ja arvostus tilinpäätöstä varten, hän sanoo.
Pienyritysten kokorajoja ollaan Suomessa
nostamassa direktiivin sallimiin enimmäismääriin, joiden sisälle mahtuu 96−98 prosenttia Suomen yrityksistä.
Näin tilinpäätöstaakka kevenee
•Liikkeenharjoittajat vapautettaisiin tilinpäätöksen laatimisesta.
• Mikroluokan yhdistyksille ja säätiöille sallittaisiin yksinkertaisempi
maksuperusteinen tilinpäätös.
•Pien- ja mikroyritysten tilinpäätössäännökset on koottu omaksi asetukseksi,
josta tilinpäätösvaatimukset löytyvät helposti.
•Pienet ja mikroyritykset saavat käyttää lyhennettyjä tilinpäätöskaavoja ja
niiden liitetietovaatimuksia on karsittu.
• Mikroyritykset¹ saavat ns. suojasataman². Se tarkoittaa sitä, että mikro yritykseltä ei voi vaatia lisäinformaatiota edes oikean kuvan varmistamiseksi
silloin, kun se on antanut asetuksessa edellytetyt tilinpäätöstiedot.
•Pienyrityskonsernin ei tarvitse tehdä konsernitilinpäätöstä.
• Tasekirjaa ei vaadita enää paperisena.
¹ Taseen loppusumman enintään 350 000 euroa, liikevaihto enintään 700 000 euroa ja työntekijöitä enintään 10.
² Suojasataman piiriin eivät kuulu henkilöyhtiöt, joissa yhtiömiehinä on ainoastaan luonnollisia henkilöitä.
11
Direktiivin määrittelemiin mikroyrityksiin, joiden taseen loppusumma on enintään
350 000 euroa, liikevaihto enintään 700 000
euroa ja työntekijöitä enintään 10, kuuluu
neljä viidestä suomalaisyrityksestä.
”Asiakas ansaitsee yhden
tilinpäätöksen sijasta
kaksitoista tilinpäätöstasoista
kuukausiraporttia vuodessa.”
Tilinpäätös joka kuukausi
Lakiuudistuksen jatkovalmistelussa mietitään vielä, missä laajuudessa liikkeenharjoittajien tilinpäätöshelpotukset tulisi lopulta
toteuttaa.
Rantalainen Oy Helsingin toimitusjohtaja Risto Iivonen pitää työryhmän esityksiä tervetulleina, koska ne pakottavat tilitoimistot kehittämään kuukausiraportointiaan.
- Tähän saakka yleinen käytäntö tilitoimistoalalla on ollut tehdä kuukausikirjanpito ja
sitten kerran vuodessa isolla vaivalla tilinpäätös, joka vasta paljastaa, miten yrityksellä menee, hän sanoo.
Iivosen mukaan kyse on isosta ajattelutavan muutoksesta koko tilitoimistoalalla, jonka toimintaa - raportointi mukaan lukien ovat ohjanneet enemmän muotoseikat ja viranomaistarpeet kuin asiakkaiden tarpeet.
- Monien asioiden, kuten poistojen, lomapalkkavarausten, palkkojen jaksotuksen ja
puutteellisen dokumentaation, selvittelyä on
perinteisesti lykätty tilinpäätökseen, mikä on
saattanut aiheuttaa voimakkaitakin heilahteluja pienen yrityksen tulokseen, hän sanoo.
Iivosen mielestä asiakkaat ansaitsevat yhden tilinpäätöksen sijasta kaksitoista tilinpäätöstasoista kuukausiraporttia vuodessa.
Raportoinnin ajantasaisuuden ohella Rantalainen kehittää toimialakohtaista raportointia, jossa huomioidaan yrityksen toimialan
erityispiirteet.
Asiakkaalle reaaliaikaisen kirjanpidon
edut tulevat parhaiten esille sähköisessä kirjanpidossa. Jatkuva tilipäätöstasoinen kuukausiraportointi helpottaa myös kirjanpidon
automatisointia, kun yhä useammat asiat saadaan toistumaan säännöllisesti.
Lisätietoja: tem.fi
Kirjanpitolain
muutokset -työryhmä
TILIPOSTI & Palkka 2 • 2015
Tuotannollisten investointien
korotetuille poistoille lisäaikaa
Johtaja Juha Sundberg Rantalaiselta Lahdesta tähdentää, että
poistojen teko-oikeudessa täytyy olla tarkkana, jos yhtiöllä on murrettu tilikausi eli tilikausi päättyy muulloin kuin joulukuun lopussa.
- Jos esimerkiksi rakennus otettaisiin käyttöön kalenterivuoden
2016 lopulla, mutta meneillään oleva yhtiön verovuosi (so. se vuosi
jolloin yhtiön tilikausi päättyy) loppuisi kalenterivuoden 2017 puolella, korotettua poistoa ei saa.
Hän sanoo, että yrityksen kannalta poisto-oikeuden tuplaantuminen tekee investoinnit kannattavammaksi lyhyellä aikavälillä. Tuloksen pienentyessä yhteisöverotkin laskevat.
- Huomioitava on, että samalla pienenee yrityksen nettovarallisuus
ja tätä kautta kiristyy henkilöosakkaan osingon verotus.
Hallitus päätti loppuvuodesta, että tuotannollisten investointien korotettuja poistoja jatketaan vielä vuosina 2015−2016.
Huojennetut poistot koskevat kalenterivuosina 2013−2016 käyttöön otettuja uusia tehdas- ja työpajarakennuksia sekä tehtaassa ja
työpajassa käytettäviä uusia koneita ja laitteita. Rakennuksia ja koneita on käytettävä verovelvollisen omassa tuotannollisessa toiminnassa.
Kaksinkertaisen poiston voi tehdä samoista hyödykkeistä enintään kahtena peräkkäisenä verovuonna.
Poistojen suuruus
• Rakennuksen poistamattomasta hankintamenosta tehtävä
poisto saa olla enintään 14 %.
• Koneiden ja laitteiden hankintamenosta tehtävä poisto
voi olla enintään 50 %.
Lisätietoja: vero.fi
Laki tuotannollisten investointien
korotetuista poistoista verovuosina 2013−2016
Edellytyksenä huojennuspoistojen vähentämiselle verotuksessa on,
että hankintamenosta tehtävä poisto on vähennetty kuluna myös kirjanpidossa.
Romualalle
Osinkoverotuksen
pelisäännöt
käännetty
arvonlisäverollisuus
Julkisesti noteeratut yhtiöt
• Yritysten osingoista 85 % on yksityishenkilöille veronalaista
pääomatuloa.
Romualalla otettiin vuoden alusta käyttöön käännetty arvonlisäverovelvollisuus. Käännettyä verovelvollisuutta sovellettaessa verovelvollinen on myyjän sijasta ostaja. Lain muutos koskee kaikkia niitä
yrityksiä, jotka myyvät ja ostavat romua satunnaisestikin.
Tarkkaa määritelmää romun ja jätteen määritelmästä ei löydy laista, mutta käytännössä rajaus perustuu tullin käyttämään CN-nimikkeistöön.
Alalla käytetään paljon itselaskutusta (so. ostaja tekee laskun myyjälle), mutta myyjällä on aina laskutusvastuu. Laskussa tulee siis olla
merkintä ”Käännetty verovelvollisuus”. Lisäksi laskuun voidaan merkitä viittaus AVL 8d §:ään. Jos lasku on ostajan laatima, laskussa tulee olla merkintä ”Itselaskutus”.
Käännetty arvonlisävero ei koske romuihin ja jätteisiin liittyvien palvelujen myyntiä, kuten kuljetusta ja punnitusta. Näistä pitäisi laatia oma laskunsa.
Verohallituksen 25.11.2014 julkaisemassa ohjeessa on lisäksi otettu kantaa tilanteisiin, joissa ostaja saa purkutyötä vastaan romua tai
jätettä. Kausiveroilmoituksessa käännetyn arvonlisäveron myyntejä ja ostoja raportoidaan kuten rakennusalan käännettyä arvonlisävero: kohdat 318, 319 ja 320.
Listaamattomat yhtiöt
•Kun osinko on enintään 8 % osakkeen matemaattisesta arvosta,
siitä 25 % on verolaista pääomatuloa 150 000 euroon saakka ja
loput ovat verovapaata tuloa. 150 000 euron ylittävästä osasta
85 % on veronalaista pääomatuloa ja loput verovapaata tuloa.
• Kun osinko ylittää 8 % osakkeen matemaattisesta arvosta, siitä
75 % on veronalaista ansiotuloa ja loput verovapaata tuloa.
Huomionarvoista on, että nyt osingonsaajalle syntyy helposti pääomatuloa. Ennen yhdeksän prosentin osuus nettovarallisuudesta oli
verotonta tuloa. Tällä voi olla merkitystä pääomatulosta tehtävien vähennysten hyödyntämisessä.
Jos esim. kirjanpitäjä puhuu 7,5−8,3 %:n osinkoverosta, se tarkoittaa nettovarallisuuden puitteissa nostetun osingon veroa brutto-osingosta.
Esim. osinko 10 000,00 euroa kaikki 8 %:n sisällä.
-> 2 500,00 euroa pääomatuloa, vero 30 %
-> verot 750 euroa = 7,5 %:a 10 000,00 eurosta
Lisätietoja: vero.fi
Metalliromun ja -jätteen myynnin
käännetty arvonlisäverovelvollisuus
SEURAA KOULUTUSTARJONTAAMME NETISTÄ! rantalainen.fi/koulutukset
TILIPOSTI & Palkka 2 • 2015
12
Osinkojen
nostopäivällä on väliä
Vuonna 2015 ennakonpidätys muista kuin pörssiyhtiön osingoista on 7,5 prosenttia 150 000 euroon saakka. Yli 150 000 euron osingoista ennakoita pidätetään 28 prosenttia (aiemmin 27 %). Pörssiyhtiöiden osingoista pidätysprosentti on 25,5.
Noteeraamattomissa yhtiöissä osinkoja on käytetty usein saamisten kuittaamisen osakkaalta.
Jatkossa osakaslainoja voi kuitata enää netto-osingon määrällä.
Osingoista on toimitettava ennakonpidätys, vaikka ne käytettäisiin
osakkaan velan maksuun.
Ennakonpidätys tehdään vain luonnolliselle henkilölle tai kotimaiselle kuolinpesälle maksettavasta osingosta. Esimerkiksi osakeyhtiölle maksettavasta osingosta ei toimiteta ennakonpidätystä. Rajoitetusti verovelvolliselle maksettavasta osingosta peritään lähdevero
sitä koskevien säännösten mukaan.
Rakentamisesta
vain täydellistä
Tärkeimmät
veromuutokset yrittäjille 2015
Kuva: Pixmac
Viime vuoden alusta lukien ennakot on jouduttu pidättämään myös
noteeraamattomien yhtiöiden osingoista. Yritysten kannattaa miettiä osinkojen nostopäivä etukäteen, koska se määrää ennakonpidätyksen ajankohdan.
Ennakonpidätys on maksettava ja ilmoitettava verotilimenettelyssä
osinkojen nostopäivää seuraavan kuukauden 12 päivään mennessä.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että osinkojen ennakonpidätys
on toimitettava yhtiökokouksen osingonjakopäätöstä seuraavan kuukauden 12. päivään mennessä, jollei yhtiökokous ole erikseen määritellyt osinkojen nostopäivää.
Osinkoa ei ole edelleenkään pakko nostaa, vaikka päätös osingon
jakamisesta olisi tehtykin, jos yhtiöllä ei ole varaa. Ennakonpidätys
on silti suoritettava ajallaan osinkojen koko määrästä, vaikka ne maksettaisiin osaksi tai kokonaankin vasta myöhemmin.
raportointia
• Yhteisövero säilyy 20 prosentissa.
• Vero pääomatulosta 30 % 30 0000 euroon (aiemmin 40 000
euroa) asti ja sen ylittävältä osalta 33 % (aiemmin 32 %).
Pääomatuloja ovat tyypillisesti vuokratulot, myyntivoitot ja
osinkotulot.
Rakentamista koskeva tiedonantovelvollisuus tuli voimaan heinäkuussa 2014.
Verohallinto hyväksyi alkuvaiheessa myös puutteelliset ilmoitustiedot. Tämän vuoden alusta ilmoitusvelvollisuuden alaiset tiedot
on kuitenkin pitänyt antaa täydellisinä.
Käytännössä urakkailmoituksia vuodenvaihteen jälkeen tehdystä työstä ei voi antaa enää ilman ulkomaisen urakoitsijan yhteystietoja, vuokratyöntekijän työskentelyaikaa koskevia tietoja tai kaikkia
pakollisia urakan arvoa koskevia tietoja.
Myöskään työntekijäilmoituksia ei voi antaa enää vuodenvaihteen
jälkeen tehdystä työstä ilman työnantajan yhteystietoja, vuokratyön
teettäjän tunnistetietoja tai työntekijän tunnistetietoja.
• Perintö- ja lahjaveroasteikkojen kaikkia rajaveroprosentteja on
nostettu yhdellä prosenttiyksiköllä. Muutoksen jälkeen perintö ja lahjaveroa maksetaan I veroluokassa korkeintaan 20 prosenttia
ja II veroluokassa 36 prosenttia.
•Edustuskulujen osittainen 50 prosentin vähennysoikeus
palautettiin vuoden 2015 alusta.
•Vuosi 2015 on viimeinen vuosi, kun sijoitetun vapaan oman
pääoman rahastosta (SVOP) voi saada poikkeussäännön
pohjalta pääoman palautuksia.
Lisätietoja: vero.fi
Rakentamiseen liittyvä
tiedonantovelvollisuus
13
TILIPOSTI & Palkka 2 • 2015
Kolumni
Työmiehen kannustava veromalli
Vaalit on käyty. Suomi kuntoon -slogan voitti. Uskaltaudun hiukan toivomaan, että siihen
ihan oikeasti halutaan löytää positiivisia ratkaisuja. Ajatuksiani saa vapaasti lainata hallitusneuvottelijoille toivoen todella, että meillä olisi rohkeutta uudistua.
Uudessa eduskunnassa on enemmän yrittäjäkansanedustajia kuin vasemmistolla on
yhteensä kansanedustajia. Suomen Yrittäjien
laskelman mukaan yrittäjiä on 47 ja SDP:llä
ja Vasemmistoliitolla on yhteensä 46 edustajaa! Kyllä kansa tietää keneen voi luottaa:
vain innostuneet yrittäjät luovat uutta työtä.
Talouden kasvattaminen edellyttää lisää
työtä, työn tekeminen edellyttää lisää työnantajia. Työnantajaksi ryhtymistä kannattaa
kannustaa! Jos rohkeus ei vieläkään riitä työsuhteen ehtojen uudelleenarviointiin, veroedut ovat aina toimineet.
Voisimme esimerkiksi säätää työnantajayrityksille ”työllistämisvarauksen”, jolla
yritys voisi siirtää veronmaksuaan palkkiona työllistämisestä. Varauksen saisi muodostaa yhtä suureksi kuin yrityksen maksamat
palkat. Varauksen määrä voisi olla esimerkiksi enintään 100 000 euroa tilikaudessa,
siis etu nykyisellä yhteisöverokannalla olisi 20 000 euroa.
Näin loisimme työnantajayrityksille pienen edun, joka vastaisi esitettyä Viron nollaveromallia. Varauksen enimmäismäärä voisi
olla esimerkiksi miljoona euroa, joka kertyisi kymmenessä vuodessa. Varausta ei luettai-
si nettovarallisuuteen, jolloin se ei kasvattaisi pelättyä osingonmaksua. Kuitenkin se olisi
oman pääoman luonteinen erä taseessa, joka
tukisi yrityksen kykyä ylläpitää työllisyyttä.
Asettaisimme siis työllistävät yritykset edes
jossain muita yrityksiä parempaan asemaan.
Toinen ajatushautomoni tuote vapauttaisi tuotannolliset investoinnit nykyisestä poistomallista, eli tuotannolliset investoinnit Suomeen pitäisi saada poistaa kertapoistona verovelvollisen niin tahtoessa. Jokainen investointi lisää tuottavuutta ja sitouttaa yritystä ylläpitämään työllisyyttä Suomessa. Vaikka investointi nostaisi automaation 100 prosenttiin, se ei toimi ilman huoltoa
ja logistiikkaa. Automatisoitu tuotanto Suomessa on yhtä tehokas kuin sama Intiassa, tai
missä halpatyömaassa tahansa. Vapaa poisto-oikeuskin siis vain jaksottaisi veronmaksua nykyisestä, mutta voisi hyvin olla juuri
se ratkaiseva tekijä, joka saisi investoimaan.
Molemmat aloitteeni vähentävät ensin verotuottoja, mutta kerryttävät niitä varmasti
enemmän tulevina vuosina, siis ovat elvyttäviä toimia toimeliaisuuden lisäämiseksi. Yrittäjien kannustaminen niin työllistämiseen
kuin investointeihin on parasta lääkettä taantuvaan talouteemme.
Työmarkkinajärjestöjen muodostama
”ylähuone” tuskin estäisi tällaisia toimia,
kun ne eivät uhkaisi niiden valta-asemaa.
Työ on parasta huumetta hyvinvointiimme.
Kun keskustelen porukassa kuin porukas-
sa, kukaan ei ole kieltänyt olevansa etuoikeutettu, kun saa tehdä omaa hommaansa.
Oma työ on meille kaikille iso osa omaa hyvinvointiamme. Miksi emme sallisi sitä kaikille muillekin?
Eli kaikin keinoin kannustamaan työn antamista. Hyvinvointimme on suoraan verrannollinen tekemämme työn määrään. Mitä useampi siitä saa nauttia, sen paremmin
sen kanssa voimme, ja lapsillemme jää parempi maailma.
Antti Rantalainen
Työmies, joka puhuu mielellään työstä
Siirry sähköiseen taloushallintoon
kerralla oikein!
Visma on julkaissut maksuttoman oppaan,
joka on kirjoitettu sähköiseen taloushallintoon
siirtymistä harkitseville yrityksille.
Oppaassa käydään läpi sähköisen taloushallinnon, sekä erityisesti tilitoimiston kanssa yhdessä käytettävän taloushallintojärjestelmän
tuomia hyötyjä.
Lataa maksuton opas:
Taloushallintojärjestelmän yhteiskäyttö
tilitoimiston kanssa
TILIPOSTI & Palkka 2 • 2015
Lataa opas visma.fi/yhteiskayttoopas
14
Kuva: Pixmac
Työsopimukset
on laadittava
tulevaisuutta varten
”Työsopimuksia tehtäessä
näkökulman pitää olla
tulevaisuudessa, yrityksen
muuttuvissa tarpeissa.”
Työsuhteen
ehtojen muuttaminen
• Työnantajan oikeus muuttaa työntekijän työsopimusta yksipuolisesti
ilman irtisanomisperustetta riippuu
siitä, miten yksityiskohtaisesti työsuhteen ehdoista on sovittu työsopimuksessa tai sen osana olevassa
työehtosopimuksessa.
• Mitä yksityiskohtaisemmin työsopimuksen sisällöstä on sovittu, sitä
suppeammaksi muodostuu työnantajan oikeus määrätä muun työn
sisällöstä ja ehdoista, ja päinvastoin.
Mitä väljemmin asioista on sovittu
työsopimuksessa, sitä laajempi on
työnantajan määräysvalta.
• Työnantaja ei voi pelkän työnjohtovaltansa perusteella muuttaa
olennaisia työsopimuksen ehtoja tai
muutoin vakiintuneita työsuhteen
ehtoja.
• Työnantaja ei voi tehdä yksipuolisesti olennaisia muutoksia työsuhteen ehtoihin ilman irtisanomisperustetta. Irtisanomismenettelyä
voidaan kuitenkin käyttää vain toistaiseksi voimassa olevien työsuhteiden
muuttamiseen.
Työsuhteen ehdoista sovitaan yhä useammin paikallisesti työpaikoilla.
Se velvoittaa työnantajia kiinnittämään enemmän huomiota myös yksittäisten työsopimusten sisältöön. Toteuttavatko työsopimukset yrityksen tulevaisuuden tarpeita ja mahdollistavatko ne yritykselle nopean
reagoinnin muuttuvissa olosuhteissa?
Paikallisen sopimisen yleistyminen pakottaa työnantajat terävöitymään yksittäisten
työsopimusten solmimisessa.
Se tarkoittaa sitä, että yritykset joutuvat
työsopimuksissaan kiinnittämään enemmän
huomiota siihen, miten sopimukset toimivat tulevaisuuden muuttuvissa olosuhteissa.
Yritykselle voi syntyä esimerkiksi yritysjärjestelyjen tai toiminnan laajentumisen takia tarve muuttaa työntekijöiden työntekopaikkoja ja työtehtäviä.
- Mitä pienempi yritys, sitä tärkeämpää on,
että työsopimukset mahdollistavat nopean
reagoinnin tällaisissa muutoksissa eikä työnantajan tarvitse aina aloittaa irtisanomisperusteisia tai muita työläitä menettelyjä työsuhteen ehtojen muuttamiseksi, sanoo työoikeuden professori Seppo Koskinen Turun yliopistosta.
Koskisen mielestä väite, että työsopimukset eivät jousta, on puppua.
- Työsopimukset ovat juuri niin joustavia
kuin millaisiksi ne tehdään.
Yritystoiminnan näkökulmasta esimerkiksi työsopimuksen sisällön tarkistaminen
vuosittain voi olla hyödyllistä, jos siitä rehellisesti sovitaan työntekijän kanssa työsopimusta tehtäessä ja molemmat ymmärtävä
mistä on kyse.
- Tarkistamisoikeus voi koskea myös palkkaa, mikä voi tarkoittaa myös palkan alentamista. Sitä ei tulla Suomessa aina ajatelleeksi, koska palkan alentamista on meillä perinteisesti vältetty, Koskinen sanoo.
Kyse isoista rahoista
Työsuhde on yritykselle iso investointi, ja
työsopimuksessa molemmilla osapuolilla on
kyse niin suurista taloudellisista eduista, että
Koskisen mielestä on järkyttävää, kuinka vähän työsopimusten tekemiseen yleensä käytetään aikaa.
15
- Kolmeen neljästä työsopimuksesta ei
käytetä kahta minuuttia enempää, hän arvioi.
Työsopimus sisältää työsuhteen keskeiset
ehdot. Sen lisäksi työsopimuksissa viitataan
usein muihin asiakirjoihin, joihin työntekijä
kuitenkin perehdytetään yleensä vasta sopimuksen solmimisen jälkeen.
- Tälle yleisistä sopimusperiaatteista poikkeavalle menettelylle ei ole mitään perusteita
varsinkaan, kun yksilötason sopimisesta on
tulossa yrityksille yhä tärkeämpää, Koskinen sanoo ja kehottaa lisäämään liitteet myös
työsopimuksiin.
Hän varoittaa yrityksiä turvautumasta
mallisopimuksiin, koska ne ovat hyvin yksinkertaistettuja ja laadittu muuttumattomia
tilanteita varten.
Koskisen mielestä huolellinen työnantaja
tutustuu monenlaisiin työsopimuksiin ja hakee tietoa eri lähteistä sekä keskustelee tarvittaessa linjavedoista ja periaatteista ulkopuolisen asiantuntijan kanssa.
- Yrityksen pitää itse ratkaista, kuinka joustavia tai jäykkiä sen työsopimukset ovat. Kyse on kuitenkin yrityksille isoista asioista.
Niiltä odotetaan nopeaa reagointia toimintaympäristön muutoksiin, mikä pitäisi huomioida myös työsopimuksia tehtäessä, hän
sanoo.
Työsopimuksiin voidaan tuoda joustoa
yleislausekkeella, jossa työnantaja varaa
mahdollisuuden tarkistaa työsuhteen ehtoja vuosittain. Vaihtoehtoisesti joustolausekkeita voidaan ottaa yksittäisiin työsopimuksen kohtiin. Tällaisia ovat esimerkiksi työntekijän velvoite tehdä muitakin töitä ja siirtyä
työskentelemään pysyvästi muihinkin työpisteisiin jopa ulkomaita myöten.
TILIPOSTI & Palkka 2 • 2015
TOIMIPAIKAT
WWW.RANTALAINEN.FI
FORSSA
Kutomonkuja 2 A 3, 30100 Forssa
Puhelin 03-4246 6600
[email protected]
HAMINA
Rantalainen & Talsi Oy
Tili Talsi, Hamina
Isoympyräkatu 32,
49400 Hamina
Puhelin 05-340 880
[email protected]
[email protected]
HANKO
Vuorikatu 21, 10900 Hanko
Puhelin 010 324 3280
[email protected]
HELSINKI, KAMPPI
Rantalainen Oy Helsinki
Salomonkatu 17 A, 6. krs,
00100 Helsinki
Puhelin 010 321 6700
[email protected]
[email protected]
HELSINKI, PASILA
Rantalainen Oy Helsinki
Rantalainen Liikunta
Radiokatu 20, 6. krs,
00240 Helsinki
Puhelin 010 321 6700
[email protected]
[email protected]
HYVINKÄÄ
Sahakuja 4, 05810 Hyvinkää
Puhelin 010 324 3100
[email protected]
[email protected]
Hyvinkään Tilitieto
Hämeenkatu 21-23 2. krs,
05800 Hyvinkää
Puhelin 050 408 2675
[email protected]
HÄMEENLINNA
Kaivokatu 9, 13100 Hämeenlinna
Puhelin 010 324 3190
[email protected]
JÄRVENPÄÄ
Rantalainen & Rekola-Nieminen Oy
Postikatu 10 A, 04400 Järvenpää
Puhelin 09-2790 730
[email protected]
[email protected]
MIKKELI
Tilisavotta Oy
Vuorikatu 11, 50100 Mikkeli
Puhelin 0400 230 999
[email protected]
KARJAA
Kauppiaankatu 6, 2. krs, 10300 Karjaa
Puhelin 010 324 3230
[email protected]
MÄNTSÄLÄ
Mäntsälän Tilitieto
Osuustie 1 C 7, 04600 Mäntsälä
Puhelin 050 309 5171
[email protected]
KEMIÖ
Arkadiantie 5, 25700 Kemiö
Puhelin 010 324 3230
[email protected]
NURMIJÄRVI
Keskustie 6, 01900 Nurmijärvi
Puhelin 09-8787 020
[email protected]
KERAVA
Rantalainen & Vänttinen Oy
Paasikivenkatu 13,04200 Kerava
Puhelin 09-274 6620
[email protected]
ORIMATTILA
Niementie 2, 16300 Orimattila
Puhelin 03-887 440
[email protected]
KOTKA
Rantalainen & Talsi Oy
Tiliaktiiva, Kotka
Kirkkokatu 1, 48100 Kotka
Puhelin 05-2871 111
[email protected]
[email protected]
KOUVOLA
Rantalainen & Talsi Oy
Tili Talsi, Kouvola
Kauppalankatu 6
45100 Kouvola
Puhelin 05-3418 711
[email protected]
[email protected]
LAITILA
Keskuskatu 20, 23800 Laitila
Puhelin 010 324 3331
[email protected]
PERNIÖ
Salontie 4, 25500 Perniö
Puhelin 010 324 3265
[email protected]
PORVOO
Rantalainen & Rekola-Nieminen Oy
Mannerheiminkatu 20, 06100 Porvoo
Puhelin 019-536 440
[email protected]
RAUMA
Metallitie 14, 26100 Rauma
Puhelin 010 324 3321
[email protected]
Nortamonkatu 18, 26100 Rauma
Puhelin 010 324 3301
[email protected]
RIIHIMÄKI
Riihimäen Tilitieto
Tehtaankatu 13, 11710 Riihimäki
Puhelin 050 309 0111
[email protected]
LAHTI
Rantalainen Oy Lahti
Askonkatu 9 B, 15100 Lahti
Puhelin 03-87 180
RISTIINA
[email protected] Saimaan Tilitalo Oy
Brahentie 34, 52300 Ristiina
Palkkapalvelu Rantalainen
Puhelin 0400 230 999
Aleksanterinkatu 15, 15110 Lahti
[email protected]
Puhelin 03-87 180
[email protected]
SALO
Helenankatu 8, 24100 Salo
Puhelin 010 324 3250
[email protected]
SOMERO
Joensuuntie 13, 31400 Somero
Puhelin 010 324 3270
[email protected]
TAALINTEHDAS
Kolapakantie 4, 25900 Taalintehdas
Puhelin 010 324 3230
[email protected]
TAMMISAARI
Asematie 1, K-krs, 10600 Tammisaari
Puhelin 010 324 3220
[email protected]
TUUSULA
Rantalainen & Rosling Oy
Morokiventie 3, 04300 Tuusula
Puhelin 010 3202 550
[email protected]
URJALA
Kisatie 2, 31760 Urjala
Puhelin 03-4246 6600
kimmo [email protected]
UUSIKAUPUNKI
Koulukatu 1, 23500 Uusikaupunki
Puhelin 010 324 3331
[email protected]
VANTAA, MYYRMÄKI
Rantalainen Oy Helsinki
Myyrmäenraitti 2, 01600 Vantaa
Puhelin 010 321 6700
jussi [email protected]
[email protected]
VANTAA, TIKKURILA
Rantalainen Oy Helsinki
Ratatie 11, 8. krs, 01300 Vantaa
Puhelin 010 321 6700
[email protected]
[email protected]
VIROJOKI
Rantalainen & Talsi Oy
Tili Talsi, Virojoki
Louhelantie 2, 49900 Virojoki
Puhelin 05-3571 005
[email protected]
[email protected]
KHT-YHTEISÖ
Tilintarkastus Rantalainen Oy
Sahakuja 4, 05810 Hyvinkää
Puhelin 019-4601 200
[email protected]
[email protected]