RajaMarket lisää turismia ja hyötyy siitä itsekin

Rantalainen Oy – sähköisen taloushallinnon ammattilainen
RANTALAINEN OY IA INTERNATIONAL Nro 2 – 2010
ASIAKAS & SIDOSRYHMÄLEHTI
RajaMarket lisää turismia
ja hyötyy siitä itsekin
Lue lisää sivulta 4
Tässä numerossa:
Pääkirjoitus: Malttia yritysverotuksen uudistamiseen | Verotuksen kehittämistyöryhmän
väliraportista | Sähköiset osto- ja myyntilaskut käyttöön | Valtion budjettiehdotuksen 2011
verolinjauksista | Uusi asunto-osakeyhtiölaki voimaan | Elämää Verotilin kanssa |
Annen palsta: Kiirettä pitää, mutta työssä on imua | Rantalainen siirtyy SEPA-aikaan |
PÄÄKIRJOITUS
Malttia yritysverotuksen uudistamiseen
Vaalien lähestyminen on rauhoittanut yritysverotuksen
tainen ja ansiotuloa alempi verokanta ovat kannustaneet ja
kiristämisuhkaa. Uusi pääministeri on ottanut etäisyyt-
mahdollistaneet yrittäjien hallitun riskinottamisen, jolla on
tä ”Hetemäen” työryhmään ja valtiovarainministerikin
luotu pohja vahvalle talouskasvullemme. Vakavarainen yri-
kiiruhti uuden hallituksen muodostamisen yhteydessä il-
tystoiminta on luonut myös vakaammat työmarkkinat ja si-
moittamaan, ettei ennen vaaleja uusia esityksiä tehdä.
ten enemmän ansiotulojen verotuloja.
Valtiovarainministeriön asettaman työryh-
Yrittäjien tyrmistyksen perusteet ovat saaneet yhä
män tavoitteena on mietinnön antaminen ku-
laajempaa ymmärrystä ja hyväksyntää, ja siten
luvan vuoden loppuun mennessä. Työryhmän
työryhmän ehdotukset jäävät yhä todennäköi-
linjaukset ansiotulojen verotuksen keventämi-
semmin tältä osin toteutumatta. Suomen Yrittäji-
seksi ja verotuksen painopisteen siirtämises-
en viesti nykyjärjestelmän puolesta on onnistunut,
tä kulutuksen verotukseen nauttivat laajaa
mutta edelleen on mahdollista, että verottoman
hyväksyntää. Pääoma- ja yritysverotuksen ki-
osingon määrää (nyt 90.000) tullaan pienentä-
ristäminen ovat saaneet paljon ristiriitaisem-
mään. Samoin voi olla, että nettovarallisuudelle
man vastaanoton. Pääomatuloveron kiristäminen kiris-
laskettavaa tuottoprosenttia (nyt 9 %) alennetaan, niin kuin
täisi myös metsätulojen verotusta ja koskisi siten laajo-
yritysriski olisi viranomaisen harkintavallan piirissä!
ja kansalaisryhmiä. Yhteisöverokannan alentaminen liittyy kansainväliseen verokilpailuun ja koskee siis lähinnä
Työryhmän loppuraportti julkaistaan kuluvan vuoden lo-
kansainvälistä liiketoimintaa harjoittavia yrityksiä, joilla
pulla ja vaikuttanee eduskuntavaalien jälkeen valittavan
on paljon ulkomaista omistusta.
hallituksen verolinjoihin. Tulevan hallituksen tärkein tehtävä on tukea alkanutta talouskasvua ja siksi ennusteeni mu-
Suomalaiset kotimarkkinayritykset hyötyisivät kyllä ve-
kaan yritysverotuksen merkittävä kiristäminen ei toteudu.
rokannan alentamisesta, mutta alentamisen vastineek-
Esillä oleviin linjauksiin ei sisälly sellaisia esityksiä, joiden ta-
si työryhmä kaavailee yrittäjien ja kotimaisten osakkeen-
kia olisi erityistä syytä kiihdyttää varojen jakamista osakeyh-
omistajien verotuksen kiristämistä. Perusteluna on teo-
tiöistä. Vesa Toivonen esittelee viereisellä sivulla työryhmän
reettinen pohdinta verotuksen oikeudenmukaisuudesta
väliraportin linjauksia.
suhteessa ansiotulojen verotukseen. Osakeyhtiöiden tuloksen verotus halutaan yhä laajemmin kahdenkertai-
Yhteistyössä
seksi, mikä nostaisi verorasitusta olennaisesti. Yhdenker-
Antti Rantalainen henkilökuntineen
Tiliposti on Rantalainen Oy IA International -asiakasjulkaisu
23. vuosikerta
Julkaisija: Rantalainen Oy IA International
Sahakuja 4, 05810 Hyvinkää
Vastaava toimittaja: Antti Rantalainen
Ulkoasu: Jukka Rimpiläinen/Markkinointi-Viestintä JR
ISSN 0786-2148
Paino: Erweko Painotalo Oy, 2010
Osoitelähde: Itella Yrityskohderyhmät (P. 0204 528 014)
2
Tiliposti 2 – 2010
Lehden kansikuva:
Vaalimaan RajaMarket on
3000 neliön ostosparatiisi
itärajan matkailijoille.
Kannen kuva on otettu vastapäätä sijaitsevan Teboilin pihalta ja välissä kulkee vilkasliikenteinen Pietariin johtava
maantie.
AJANKOHTAISTA VEROTUKSESTA
Verotuksen kehittämistyöryhmän väliraportista
Valtiovarainministeriön syyskuussa 2008
asettama työryhmä (nk. Hetemäen työryhmä) esitti 21.6.2010 väliraportissaan
35/2010 muutoksia yhteisö- ja pääomatuloverotukseen sekä arvonlisäverotukseen siirtämällä verotuksen painopistettä
maltillisesti työn verotuksesta kulutuksen
verotukseen.
Työryhmä esitti ansiotuloverotuksen marginaaliveroasteiden alentamista kaikilla tulotasoilla. Valtion tuloveroasteikon ylintä
marginaaliveroastetta esitetään kuitenkin
alennettavaksi keskimääräistä enemmän,
noin 50 prosenttiin.
Työryhmä esittää yhtiö- ja pääomatuloverotuksen osalta painopisteen siirtämistä
yhteisöverotuksesta henkilötason pääomatuloverotukseen. Yhteisöveroa ehdotetaan
alennettavaksi nykyisestä 26 prosentista 22
prosenttiin. Yleinen pääomaverokanta ja
lähdeverokanta nostettaisiin 28 prosentista 30 prosenttiin.
Julkisesti noteeratusta yhtiöstä saadut osingot luetaan aiemmasta poiketen kokonaan
saajansa veronalaiseen pääomatuloon (nykyisin 70 % veronalaista pääomatuloa).
Esityksen mukaan osinkoverotus muuttuisi täysin kahdenkertaiseksi, jolloin yhtiön ja
osakkaan kokonaisveroaste nousisi nykyisestä 40,5 prosentista 45,4 prosenttiin.
Listaamattoman yhtiön jakamasta verovapaasta osingosta ja osingon verottamisesta ansiotulona esittää työryhmä kokonaan
luopumista. Julkisesti noteeraamattomista
yhtiöistä saaduista osingoista ns. normaaVerotyöryhmän ehdotus
Yhteisöverokanta
Pääomaverokanta
Osinkovero, listaamaton yhtiö
Osinkovero, listattu yhtiö
Ansiotulovero
Arvonlisävero
Vesa Toivonen
KTM, HTM
Lahden
Tilikeskus Oy
lituottoa vastaavasta osasta osinkoa 35
prosenttia luetaan veronalaiseen pääomatuloon. Normaalituoton ylittävä osinko olisi kokonaan osingonsaajalle veronalaista
pääomatuloa. Normaalituottokorko vahvistetaan vuosittain ja se määräytyy keskipitkänä valtionlainakorkona yhteisöveron jälkeen. Normaalituottoa vastaava osinko lasketaan yhtiön nettovarallisuuden perusteella. Jos valtionlainakorko
on esimerkiksi 5 prosenttia, saadaan normaalituottokoroksi (1-0,22) x 5 % = 3,9 %.
Normaalituottoa vastaavalta osalta asettuu yhtiön ja osakkaan kokonaisveroaste suunnilleen esitetyn pääomaverokannan
(30 %) tasolle. Esitetyssä mallissa pääoman
normaalituoton ylittävän osingon rajaveroaste nousisi 45,4 prosenttiin.
Jos yrityksen nettovarallisuus on esimerkiksi 300.000 euroa, voi yhtiö jakaa ainoalle osakkaalle nykyjärjestelmässä osinkoa
27.000 euroa, joka on osakkaalle verovapaata tuloa (9 % nettovarallisuudesta). Sen
sijaan uudessa osinkoverojärjestelmässä
nettovarallisuuden ollessa sama 300.000
euroa ja osakkaan saaman osingon ollessa
myös 27.000 euroa, on saadusta osingosta 3,9 prosentin normaalituottoa vastaava
osuus 11.700 euroa, josta 35 prosenttia (eli
4.095 euroa) on veronalaista pääomatuloa.
Lisäksi normaalituoton ylittävä osuus (tässä 15.300 euroa) on kokonaan veronalaista
pääomatuloa. Esimerkkitilanteessa verotus
kiristyy, koska osakkaan saamasta 27.000
euron osingoista on verotettavaa pääomatuloa 19.395 euroa, josta osakas joutuu
maksamaan 30 prosentin pääomatulon veron yhteensä 5.818 euroa.
Esitys
22 %
30 %
3,9 % nettovaroista
35 % pääomatuloa,
loput kokonaan pääomatuloa
kokonaan pääomatuloa
korkein marginaalivero 50 %
25 %, 15 % ja 11 %
Rantalainen Oy – www.rantalainen.fi
Verouudistuksen verotuksen korotukset
kohdistuisivat erityisesti nettovarallisuudeltaan varakkaiden yritysten osakkaisiin, jotka ovat voineet nostaa koko voiton tai suuren osan siitä 9 prosentin tuoton mukaisena osinkona. Sen sijaan nettovarallisuudeltaan heikompia yrityksiä työryhmän ehdottama malli kohtelee osinkojen osalta melko
neutraalisti.
Työryhmän esittämä malli yritys- ja pääomaverotuksesta muuttaa monissa tapauksissa yrittäjien ja yritysten toimintamallia
ja verosuunnittelua. Oman pääoman sijoituksen sijaan tulee harkittavaksi varojen lainaaminen yhtiölle tilanteessa, jossa oman
pääoman sijoitus johtaisi korkeampaan yhtiön ja osakkaan verorasitukseen, sillä korot toisin kuin osingot ovat yhtiölle vähennyskelpoisia.
Verouudistuksen toteuttamisen aikataulu
on vielä auki, sillä verotuksen kehittämistyöryhmälle annettiin määräaika vuoden
2010 loppuun, jolloin työryhmä jättää varsinaisen raporttinsa. Myös Mari Kiviniemen
johtama hallitus on luvannut olla toteuttamatta Hetemäen verotyöryhmän ehdottamia uudistuksia enää tämän hallituskauden
aikana eli vuoden 2011 vaaleihin asti.
Me seuraamme Rantalaisella aktiivisesti verouudistuksen edistymistä ja neuvomme
asiakkaitamme siirtymävaiheen verosuunnittelussa, sillä verovuosi 2010 saattaa olla viimeinen, jolta voidaan nostaa osinkoja (so. vuonna 2011) nykyjärjestelmän mukaan, jos uutta osinkoverojärjestelmää
alettaisiin soveltaa 1.1.2012 ja sen jälkeen
nostettaviin osinkoihin.
Nykyinen
26 %
28 %
9 % nettovaroista, (max. 90.000 €),
saajalle verovapaata
70 % pääomatuloa
korkein marginaalivero 55 %
23 %, 13 % ja 9 %
3
ASIAKKAAMME ESITTELYSSÄ
Vaalimaan Kauppakartano Oy/RajaMarket
Rajat ylittävää
kauppaosaamista
Venäjänkarjalassa syntynyt Sergei Ananiev oppi venäjän kielen vasta koulussa.
Jo parikymmentä vuotta Suomessa asuneelta kolmas opittu kieli, suomi, sujuu
lähes täydellisesti. Pietarin yliopiston
metsäkoneopiskelija tuli Suomeen opiskelijavaihtona ja päätyi omien sanojensa mukaan yrittäjäksi sattumien kautta.
Varaosakaupasta alkanut toiminta on
kasvanut viiden myymälän RajaMarketketjuksi liikkeiden sijaitessa itärajan tuntumassa Vaalimaalla (2), Lappeenrannassa, Imatralla ja Karhulassa.
RajaMarket
Vaalimaa
Hamina
Vaalimaan RajaMarket
sijaitsee aivan rajan tuntumassa.
Venäjä
Autoinsinöörin paperein ja metsänhoitajan opinnoissa koneisiin perehtynyt
Sergei Ananiev aloitti varaosakaupan
Helsingissä 1990-luvulla. Tuotevalikoiman laajentuessa ja kysynnän kasvaessa liiketoiminta siirtyi rajan tuntumaan
Vaalimaalle, jonne perustettiin ensimmäinen, nyt jo laajennettu RajaMarketmyymälä.
Vaalimaan RajaMarket sijaitsee vilkkaan rajanylityspaikan lähellä. Yhden
merkittävän asiakaskunnan muodostavat venäläiset rekkakuskit, onhan Vaalimaan rekkaparkki aivan nurkalla. Vaalimaan myymälän asiakaskunnasta jopa
80 % on venäläisiä. Lappeenrannassa ja
Imatralla suhde on tasaisempi ja Karhulassa enemmistö liikkeen asiakkaista
on suomalaisia.
Yrittäjänä Suomessa
Yrittäjän elämä ei aina ole helppoa syntyperäiselle suomalaisellekaan, joten on kysyttävä, millaisia kokemuksia venäläistä
syntyperää olevalla Sergeillä on.
4
– Huhujen mukaan olen rakentanut
hulppeaa huvilaa Espanjaan, tai ostanut niin ison veneen, ettei se mahtunut
paikalliseen satamaan. Pahimmat jutut
ovat sellaisia, joita ei kannata lehteen
painaa, mutta tärkeintä on, etten ota
niitä itseeni. Kysymyksessä lienee jonkinlainen kateus menestyvää ihmistä
kohtaan ja varsinkin jos hän sattuu olemaan ulkomaalainen.
– Toiminnalle tärkeiden ihmisten, kaupunkien ja kuntien virkamiesten, maahantuojien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa asiat ovat sujuneet
mallikkaasti. – Suurin osa myymälän
tuotteista hankitaan maahantuojien
kautta, mutta joitakin hankalammin
löydettäviä on pitänyt tuoda itse, sanoo Sergei. – Myytävien tuotteiden etsintä on usein mielenkiintoista ja silmiä
avaavaa. Eräällä Kiinan matkalla poikkesimme ensin eräässä pienemmässä
kaupungissa (4 miljoonaa asukasta),
jonka jälkeen ajoimme kiinalaisen mittapuun mukaan pieneen kylään (370
000 asukasta) ja siellä pienehköön tehtaaseen (14 000 työntekijää). Mittasuhteet ovat siellä aivan toiset ja siksi
Kiina on tällä hetkellä maailman suurin
tuotevalmistaja.
Tuotteet kysynnän mukaan
RajaMarket-myymälä on oman konseptinsa mukainen ja näköinen. Tavaraa
on paljon ja myytävät tuotteet valikoituvat kysynnän perusteella. Edullinen
hintamielikuva syntyy suuresta tavaramäärästä ja niiden esillepanosta. Osa
tuotteista on hyllyissä, parhaiten kiertävät ehtivät vain lavapaikoille. Toimittajan lyhyen kierroksen ja empiirisen
havainnoinnin mukaan pyykinpesuaineiden jättipakkaukset kiinnostivat samoin länsimaiset autoöljyt. Hintaesimerkkinä toimikoon normaalikokoiset
kiikarit, jotka maksoivat vain 12.50.
Yrityksen alkuvaiheessa markkinointiin
riitti tehokas puskaradio, mutta ketjun
kasvaessa käyttöön on otettu myös lehtimainonta lähialueen venäläislehdissä.
Suomen puolella julkaistaan kaksi kertaa kuussa ilmestyvää tarjouslehteä, joka jaetaan 130 000 lehden painoksena
Tiliposti 2 – 2010
Pyhtää – Parikkala välisen alueen talouksiin.
Tilitoimisto saa kiitosta
Aikaansaava yrittäjä kaipaa tuekseen
ja kumppaneikseen yhtälailla aikaansaavia osaajia. Yhteistyö RAN-konserniin kuuluvan Tili Talsin kanssa alkoi
vuonna 2000. Nykyisin Tili Talsi hoitaa yrityksen koko taloushallinnon;
kirjanpidon raportit, palkkalaskennan
ja -maksatuksen. – Olen ollut erittäin
tyytyväinen tilitoimiston panokseen,
kiittelee Sergei Ananiev.
– Timo-Jussi Talsin avulla kirjanpitäjäksi valittiin Haminassa toimivan Tili Talsi -toimiston kirjanpitäjä, Sari Vuorela.
– Alkuaikoina hoidin asiat itse ja mapitin tositteet kansioihin, muistelee Sergei. – Nykyinen järjestelmä, jossa kaikki
on ulkoistettu sopii minulle paremmin,
sillä nyt voin keskittyä omaan osaamiseeni ja luottaa siihen, että talousasiat
ovat hyvällä tolalla. Vuonna 2005 tehty
verotarkastus todisti, että asiat on hoidettu ammattimaisesti.
Tulevaisuus
on täynnä mahdollisuuksia
RajaMarket-ketjun kasvu on ollut nopeaa ja kauppa käy hyvin, myös tai varsinkin taantuman aikana. Jo keskimäärin 75 ihmistä työllistävä yrittäjä on
kiinnostava kumppani alueen kunnille
ja kaupungeille ja kaupan myötä saapuva venäläinen turisti on nykyisin haluttu vieras. – Toista oli vielä 10 vuotta
sitten kun erään itäsuomalaisen kaupungin torilla luki kojujen lipassa – vain
yksi venäläinen asiakas kerrallaan, kertoo Sergei. Lappeenranta sen sijaan on
Sergein mielestä huomioinut itäisen turismin kasvun paremmin ja nauttii nyt
sen hedelmistä.
– Taloushallinnossa yksi tulevaisuuden
haaste on sähköinen taloushallinto ja
sen asian työstäminen on vielä alkuvaiheessa, toteaa Sergei. – Onneksi tilitoimistokonsernissa on laajaa osaamista
silläkin sektorilla, joten sekin asia tulee
aikanaan kuntoon.
JR
TALOUSHALLINTOASIAA
Sähköiset osto- ja
myyntilaskut käyttöön!
Sähköiset taloushallinnon palvelut ovat
olleet suuryrityksissä jo pitkään arkipäivää. Pienemmissä yrityksissä, joissa yksi
henkilö huolehtii koko yrityksen taloushallinnosta, tällaiseen ei ole ollut tarvetta
ja sen kustannukset eivät välttämättä ole
olleet hyödyn arvoiset.
Nyt pk-yritykset ovat huomanneet, että hyöty sähköisistä palveluista tulee
ajan säästöstä ja asioiden hoitamisesta tien päällä ollessa. Voit hyväksyä ostolaskut kommunikaattorillasi tai tehdä myyntilaskut heti työsuorituksen
jälkeen kannettavalla tietokoneellasi.
Yrityksen taloushallinto kulkee yrittäjän
mukana.
Aikaa säästyy, koska ei tarvitse tulostaa
ja postittaa myyntilaskuja. Ostolaskut
voi maksaa muutamalla napinpainalluksella. Ei enää viitenumeroiden syöttämistä. Koska yhä useammat toimijat
käyttävät verkkolaskua, skannattujen
laskujen osuus vähenee. Hinta sähköisten palveluiden käyttämisestä voi
olla kohtuullisempi kuin odotitkaan.
Sähköisten ostolaskujen vastaanotto,
kierrätys ja maksaminen
Rantalainen tekee yhteistyötä mm.
Heeros Systems Oy:n kanssa. Heeroksen ohjelmat saadaan nopeasti käyttöön, tarvitset vain salasanat ja nettiyhteyden. Aloituskulut ovat pienet; kirjanpito-ohjelmaa ei välttämättä tarvitse vaihtaa.
Heeroksen ostolaskujen kierrätysohjelma on Circula, lajissaan Suomen
ensimmäisiä. Saat tiedon uusista laskuista sähköpostiisi, josta voit klikkautua linkistä Circulaan. Hyväksyt siellä
odottavat laskut. Ne siirtyvät ostoreskontraan ja maksat ne sieltä haluamanasi päivänä. Kirjanpitäjä siirtää
ostolaskut tiedostona kirjanpito-ohjelmaan. Ei siis tarvitse mapittaa ostolaskuja ja kantaa niitä tilitoimistoon.
Ostolaskut tallentuvat sähköiseen arkistoon Adminaan, jossa voit käydä se-
laamassa niitä.
Circulassa on myös matkalaskujen kirjausohjelma, joka on yhteensopiva Rantalaisen käyttämien palkanlaskenta-ohjelmien kanssa.
Venda, sähköinen myyntilasku
Monet yrittäjät joutuivat opettelemaan
verkkolaskutusta vuoden 2010 alussa,
kun valtio siirtyi vastaanottamaan vain
sähköisiä laskuja. Monet kunnat, kaupungit ja suuryritykset vaativat samaa.
Tämä on vienyt tilanteisiin, joissa yrittäjä tekee sähköiset laskut netissä toimivalla ohjelmalla. Hän tulostaa ne ja
toimittaa tilitoimistoon. Sähköisen laskun idea, paperittomuus häviää ja lisäksi tehdään kaksinkertaista työtä,
kun laskun tiedot tallennetaan kahteen
kertaan. On viisasta valita myyntilaskuohjelma, joka on yhteensopiva kirjanpito-ohjelman kanssa. Yksi esimerkki on Heeros Systems Oy:n Venda.
Venda toimii netissä, kirjaudut sinne
salasanoilla. Ohjelmaan on perustettu
tuotteesi ja asiakasrekisterisi. Venda on
helppokäyttöinen, pääset nopeasti laskuttamaan. Laskuun voi sisällyttää liitteitä tai yrityksesi logon. Laskut lähtevät asiakkaille verkkolaskuina tai tulostuspalvelun kautta paperisena.
Kirjanpitäjälläsi on myös käyttöoikeus
Vendaan ja hän siirtää laskut tulostamatta kirjanpitoon. Laskut arkistoituvat sähköiseen arkistoon Adminaan.
Voit käydä netin kautta katsomassa
vanhojen laskujen kuvia tai tietoja erilaisilla hakukriteereillä. Voit tallentaa
Adminaan myös muita asiapapereita.
Jos haluat käyttöösi sähköisiä palveluja, ota yhteyttä kirjanpitäjääsi. Hän välittää tiedon eteenpäin Rantalaisella ja
sinuun otetaan asiasta yhteyttä.
Muutosvaihe pullonkaulana
Sähköisten taloushallintopalveluiden
käyttö on helppoa, mutta moni masentuu siirtymävaiheessa. Sähköisiä palveluja tarjoavat lukuisat toimittajat pan-
Rantalainen Oy – www.rantalainen.fi
keista suuriin ohjelmistotaloihin erilaisilla palvelukokonaisuuksilla. Alan
termistö kuulostaa heprealta. Säästät
rahaa ja aikaa kun teet yhteistyötä tilitoimistosi kanssa. Tilitoimisto ottaa
siirtymävaiheen tehtäväkseen ja auttaa sinua luomaan tarvitsemasi ympäristön avaimet käteen -periaatteella. Tilitoimiston kanssa mietitte sinulle
sopivat ratkaisut; otatko käyttöön kevyen järjestelmän (Heeros) vai järeämmän (Vivaldi, Netvisor). Tilitoimistolla
voi olla myös aktiivinen rooli järjestelmässä; se voi hoitaa osto- tai myyntireskontraa.
Suomi on kehityksen kärjessä sähköisten palveluiden käyttöönotossa. Me
hyväksymme teknologian vaatimukset
ja sopeudumme niihin nopeasti.
Muutosvaihe on henkisesti rankkaa;
oppimista ja uuden käyttöönottoa on
ollut riittämiin ja kehityksen suvantovaiheet ovat olleet lyhyitä. Toivottavasti
kiitos tästä muutosvalmiudesta olisi
vihdoin lisääntynyt (vapaa-)aika, jota
niin monen teknologisen uudistuksen
nimiin on vannottu.
Maija Turunen
Hyvinkään ja Nurmijärven aluejohtaja
Rantalainen Oy IA International
5
VEROTUKSES TA
Valtion budjettiehdotuksen
2011 verolinjauksista
Valtiovarainministeriö on linjannut ja
hallitus käsitellyt vuoden 2011 veromuutoksia. Tuloveroasteikkoa ja veroperusteita tarkistetaan niin, että
keskimääräinen ansiotason ja palkansaajamaksujen nousu eivät kiristä verotusta. Budjettiesitys on laskettu nykyisten pääomatulo- ja yhteisöveroprosentein ja nykyisten veroperusteiden mukaan.
Arvonlisäveroissa perusteet säilyisivät
1.7.2010 voimaan tulleiden veroprosenttien mukaisina. Aiemmin päätetty rakennusalan käännetty arvonlisäverollisuus otetaan käyttöön 1.4.2011.
Tiettyjen palvelualojen alennettua arvonlisäverokokeilua jatkettaisiin vuonna 2011. Kokeilu on ollut voimassa vuodesta 2007 alkaen ja se koskee
parturi- ja kampaamopalveluita sekä
pieniä korjauspalveluja (polkupyörät,
kengät, nahkatavarat, vaatteet ja liinavaatteet). Kiinteistöhallintapalvelujen verottomuuden alarajaa ehdotetaan nostettavaksi 35.000,00 eurosta
50.000,00 euroon.
Energiaverotusta kiristetään 2011 koskien polttoaineita ja polttoturvetta.
Virvoitusjuomille ja makeisille otetaan
käyttöön uusi vero 1.1.2011.
Päätöksissä on selvä suunta. Ansiotuloveroja ei kevennetä, yritysverotus
säilyisi entisellään ja erilaisia kulutusveroja lisätään. Iso asia on käänteisen
arvonlisäverovelvollisuuden käyttöönotto rakennusalalla. Tämä vaikuttaa
suureen joukkoon yrityksiä so. rakennusliikkeisiin ja niiden alihankkijoihin.
Peruskorko pysyi 1,25 prosentissa
Valtiovarainministeriö päätti pitää peruskoron edellisen puolivuotiskauden
tasolla ajalla 1.7.-31.12.2010.
Verotuksessa peruskoron mukaan
määräytyy korko sellaisille osakaslainoille, joita ei ole verotettu pääomatulona. Sellainen osakaslaina, johon
tätä sovelletaan on laina, joka on nostettu kalenterivuoden alun jälkeen ja
maksettu pois ennen vuodenvaihdetta. Tällöinhän ei pääomatuloa synny,
joten koronmaksuvelvoite olisi näin
olemassa. Myös toiminimen, avoimen
tai kommandiittiyhtiön negatiivisen
oman pääoman verotus perustuu peruskorkoon.
Viivästyskorko loppuvuonna
Viivästyskoron viitekorko pysyy 1 prosentissa myös puolivuotiskaudella 1.7.31.12.2010. Tämä korko määrittelee
yleisen viivästyskoron (VK+7 %), joka
on siis 1.7.-31.12.2010 8,00 %. Korko
määritellään aina kuudeksi kuukaudeksi kerrallaan ja sen ilmoittamisesta
huolehtii Suomen Pankki.
Tämä korko on ylin korko, jota elinkeinonharjoittaja voi periä kuluttajalta. Yritykset voivat keskenään sopia
vapaasti viivästyskorosta. Jos viivästyskoron määrästä ei ole sovittu, on
yritystenkin välisessä kaupassa käytettävä em. korkoa. Korkeammasta
viivästyskorosta on tehtävä selvä sopimus, pelkkä laskumerkintä ei riitä.
Viivästyskorko voidaan ilmoittaa yrityksen käyttämissä vakiosopimusehdoissa. Viivästyskorkoa on maksettava heti eräpäivästä alkaen. Jos eräpäivää ei ole sovittu korko alkaa kertyä
30 päivän kuluttua laskun lähettämisestä.
Rantalainen Oy osakkaaksi Merimaa-yhtiöihin
Rantalainen Oy on ostanut enemmistöosuuden Helsingissä sijaitsevasta Merimaa Accounting services Oy:n tilitoimistosta. Järjestelyn myötä Rantalainen Oy omistaa yhtiöstä 70 % ja Ilkka
Merimaa 30 %. Ilkka Merimaa jatkaa
yhtiöiden toimitusjohtajana.
Merimaa-yhtiöillä on 20 vuoden kokemus taloushallinnon palvelujen tuottamisesta. Merimaan tilitoimiston palveluksessa työskentelee 12 taloushallinnon asiantuntijaa. Merimaa on erikois-
tunut ulkomaalaisomisteisten asiakkaiden palveluihin. Yhtiön liikevaihto on
noin 0,9 milj. euroa.
– Saimme järjestelyssä kumppaniksemme arvostetun helsinkiläisen kansainvälisiin asiakkaisiin keskittyneen tilitoimiston, kertoo Rantalainen Oy:n konserninjohtaja Antti Rantalainen.
– Tehdyn kaupan myötä Rantalainen
myös vahvisti verkostoaan pääkaupungissa. Merimaa jatkaa toimintaansa
omana yksikkönään osaavan henkilös-
tönsä voimin, jatkaa Antti.
– Merimaa Accounting services Oy:lle
Rantalainen Oy tuo uusia, vahvempia
resursseja, toteaa Merimaa-yhtiöiden
toimitusjohtaja, Ilkka Merimaa. – Asiakkaiden näkökulmasta katsoen uudella yhtiöllämme on laajempaa talousosaamista useilta toimialoilta sekä vahvaa erikoisosaamista esimerkiksi palkanlaskennan ja yritysverotuksen
puolelta.
Helge Saarinen Oy liittyi Rantalainen-konserniin
Taloushallintoliiton auktorisoiman tili- ja yritysasiainpalvelu Helge Saarinen
Oy:n taloushallintotoiminnot ovat kaupalla siirtyneet Rantalainen Oy IA International -tilitoimistokonserniin 1.6.
alkaen. Hämeenlinnassa toimivan Helge
Saarinen Oy:n juuret pohjautuvat Unto Lahtisen vuonna 1953 perustamaan
tilitoimistoon. Henkilöstö, 12 taloushallinnon ammattilaista, siirtyy Ranta-
6
lainen Oy:n palvelukseen ns. vanhoina
työntekijöinä. KHT-tilintarkastaja Helge Saarinen jatkaa oman yhtiön nimissä Rantalaisen tilitoimistojen yhteydessä tilintarkastuksen, sukupolvenvaihdosten, yrityskauppojen ja -järjestelyjen
sekä verotuksen ja yritystalouden asiantuntijana. Toimiston toiminta jatkuu nykyisissä tiloissaan. – Omistusjärjestelyn
myötä Helge Saarinen Oy:n siirtyvä ta-
Tiliposti 2 – 2010
loushallinto ja henkilöstö saa tuekseen
Rantalainen konsernin ammattimaisen
johtamisen ja ajanmukaiset tietotekniset ratkaisut, toteaa toimitusjohtaja
Helge Saarinen.
– Kaupan myötä yhdistämme Hämeenlinnan alan parhaat toimijat asiakkaidemme eduksi, toteaa Rantalainen-konsernin hallituksen puheenjohtaja, Ossi
Sopen-Luoma.
Uusi asunto-osakeyhtiölaki
(asoyl) voimaan 1.7.2010
Uusi asunto-osakeyhtiölaki on astunut voimaan 1.7.2010. Olennaista
on , että nyt kaikki asunto-osakeyhtiöitä koskevat asiat on kerätty yhteen
lakiin. Seuraavassa eräitä keskeisiä
muutoksia.
Yhtiökokousta koskevat muutokset
Yhtiökokouksen kutsu on lähetettävä
vähintään kaksi viikkoa ennen kokousta nykyisen viikon sijaan. Kutsu on toimitettava aina kirjallisena jokaiselle
osakkaalle, jonka postiosoite on yhtiön tiedossa. Osakkaan suostumuksella voi kutsun lähettää jatkossa sähköpostiosoitteeseen tai muuhun tietoliikenneyhteyteen. Talon vuokralaisilla ja
asukkailla on oikeus osallistua yhtiökokoukseen, jossa käsitellään järjestyssääntöjä, yhteisten tilojen käyttöä
tai sellaista muutosta, joka vaikuttaa
asukkaan, vuokralaisen tai yhteisten tilojen käyttöön.
Yhtiökokous voidaan uuden lain mukaan pitää kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä huolimatta yhtiöjärjestyksen määräämästä lyhyemmästä kokousajasta.
Selvitys kunnossapitotarpeesta,
kunnossapito- ja muutostyöt
Uusi laki ohjaa taloyhtiöitä suunnitelmalliseen kunnossapitoon. Taloyhtiön
hallituksen on joka vuosi esitettävä yhtiökokouksessa selvitys millaisia korjaustarpeita talossa on viiden seuraavan
vuoden aikana. Edellisen lisäksi on hallituksen esitettävä vuosittain yhtiökokouksessa kirjallinen selvitys huomattavista korjauksista, jotka yhtiössä on
aiemmin tehty. Korjausselvitys on jatkossa isännöitsijätodistuksen pakollinen liite, josta myös ostaja saa tiedot
yhtiön korjaustarpeista.
Osakkaan ja yhtiön välistä vastuunjakoa selvennettiin perusjärjestelmien osalta: perusjärjestelmät kuten wcpytty ja sen huuhtelulaitteisto sekä
lämmitysjärjestelmät kuuluvat yhtiön
vastuulle, mutta asunnon sisäpuoliset osat kuten pinnoitteet sekä kodin
laitteet ovat puolestaan osakkaan vastuulla.
Osakkaalle tulee velvollisuus ilmoittaa etukäteen ja kirjallisesti taloyhtiölle suunnitelmistaan tehdä huoneistossaan kunnossapito- ja muutostöitä.
Yhtiöllä on oikeus valvoa osakkaan remonttia ja periä valvonnasta kohtuul-
Veroasiantuntemuksemme
on käytettävissänne
Meillä on pitkäaikainen ja laaja kokemus veroasioissa, yritysjärjestelyissä ja
tilintarkastuksissa. Ota yhteyttä.
liset ja tarpeelliset kustannukset osakkaalta.
Yhtiövastikkeet
Uuteen lakiin on otettu ns. hyvitysmahdollisuus, joka mahdollistaa yhtiökokouksen päättämään tietyn huoneistoa koskevan yhtiövastikkeen alentamisesta yhtiön suorittaman uudistuksen tai kunnossapitotyön yhteydessä, jos huoneistossa on osakkaan toimesta aiemmin toteutettu kunnossapitotöitä, jotka vähentävät yhtiölle aiheutuvaa menoa.
Tili- ja toiminnantarkastaja
Jos taloyhtiössä on vähintään 30 huoneistoa, on aina valittava HTM- tai
KHT-tilintarkastaja. Lisäksi voidaan valita toiminnantarkastaja seuraamaan
yhtiön hallintoa. Toiminnantarkastaja
voi olla joku osakkaista (ei kuitenkaan
isännöitsijä, hallituksen jäsen tai hallituksen jäsenen puoliso).
Alle 30 huoneiston yhtiöissä on valittava HTM- tai KHT-tilintarkastaja, jos
yhtiöjärjestys sitä edellyttää. Jos yhtiöjärjestyksessä määrätään kuitenkin
vain tilintarkastajan valinnasta, voi yhtiö valita joko tilintarkastajan tai toiminnantarkastajan. Jos yhtiössä ei haluta valita kumpaakaan, on yhtiöjärjestykseen lisättävä maininta, ettei yhtiössä valita toiminnantarkastajaa.
Uudet toimintakertomusvaateet
Aikaisemmin tilinpäätöksen liitetietoina ilmoitetut seikat ilmoitetaan uuden
ASOYL mukaan toimintakertomuksessa. Ilmoitettavien tietojen keskittämisellä yhteen paikkaan on pyritty selkiyttämään tilinpäätösinformaatiota.
Isännöitsijätodistukselle
lisää vaatimuksia
Uuden lain aikana isännöitsijätodistuksessa pitää antaa tietoja myös sellaisista osakehuoneiston olennaisista
vioista ja puutteista sekä osakkeenomistajan tekemistä olennaisista kunnossapito- ja muutostöistä, jotka ovat
yhtiön tiedossa. Lisäksi todistuksessa
tulee olla tiedot yhtiön kunnossapitotarvetta koskevasta selvityksestä ja yhtiön tiedossa muuten olevista kunnossapito- ja muutoshankkeista.
Juha Sundberg
Rantalainen Oy – www.rantalainen.fi
Antti Rantalainen
KHT, OTK, KLT
(019) 4601 200
0400 420 665
Ossi Sopen-Luoma
Dipl.ekon., HTM, KLT, CEF
(03) 61 420
040 5065 033
Seppo Laukkanen
HTM, KLT
(019) 4601 200
040 5801 926
Juha Sundberg
KTM, HTM, KLT
(03) 87 180
050 5119 039
Maria Valtonen
KTM
040 5871 076
Leena Rekola-Nieminen
Ekonomi, KLT
(09) 2790 730
Tanja Paassilta
KTM, KLT
(03) 4246 6615
040 5815 995
Keijo Remes
KTM, KLT, CBC
0207 307 071
7
VEROTILIASIAA
a j a n t i e t o
Jos yritys ei kuulu
ennakkoperintärekisteriin
on laskun työkorvausten
määrästä ennen arvonlisäveron
vähentämistä tehtävä 13 %:n
ennakonpidätys.
Jos yhteisön ennakkovero ei
riitä, on lopullisen verotuksen
yhteydessä maksettava yhteisökorkoa, joka on vuonna 2010
3 %. Yhteisö voi maksaa
korotta ennakontäydennystä
tilikauden päättymisestä
seuraavan neljännen kuukauden loppuun asti, josta
alkaen yhteisökorkoa aletaan
periä. Vastaava palautuskorko
on tänä vuonna 0,5 % .
Jäännösveron korko luonnollisille henkilöille (toiminimet ja henkilöyhtiöiden
yhtiömiehet) on 0,5 %,
alle 10.000 € ja sen
ylimenevältä osalta 3 %.
Veronpalautuksen osalta
korko on 0,5 %.
Ennakontäydennystä kannattaa
maksaa koron välttämiseksi,
korko on vähennyskelvoton ja
siten rahoituskustannuksena
korko lähentelee 5 % suurten
lisäverojen osalta!
Kokopäiväraha 2010 on 36 €
ja osapäiväraha 16 € ja
ateriakorvaus 9 €
Puhelinetu 20 €/kk.
Taloushallintoliiton puheenjohtaja Leena Rekola-Nieminen:
Elämää Verotilin kanssa
Tilipostin tämän vuoden ykkösnumerossa toivoin, että verotilin ongelmat
helpottaisivat kesään mennessä. Nyt
lienee siirrettävä tähtäintä jouluun.
Kevään ja kesän aikana on ilmennyt
useita ongelmia, jotka johtuvat joko
sovellutusohjelman keskeneräisyydestä tai sen matemaattisesti loogisesta,
mutta käytännölle vieraasta toimintatavasta. Myös internetyhteyden epävarmuus on aiheuttanut viivästysseuraamuksia.
Näihin ongelmiin, tai paremminkin
vain niistä johtuviin viivästysseuraamuksiin on verotilipalvelussa luvattu
oikaisua, kunhan tehdään kirjallinen
vaatimus. Ongelma vain on, kuka sen
tekee. Yrittäjällä harvoin on aikaa tai
verotilituntemusta kirjelmän laatimiseen. Kun työ annetaan tilitoimiston
kirjanpitäjän tehtäväksi, syntyy siitä
yrittäjälle lasku. Ilmaisia palveluitahan
ei ole, palkka on maksettava jokaiselta
tunnilta, jonka kirjanpitäjä töitä tekee.
On kohtuutonta, että yrittäjän tulee
maksaa saadakseen verotilijärjestelmän tekemän virheen oikaistua.
Oma lukunsa ovat ne sentit, jotka pyörivät verotilillä, kun oma-aloitteiset ve-
rot on maksettu päivää ennen tai jälkeen yleisen eräpäivän. Näiden järkevää käsittelyä kirjanpidossa tulee pohtia.
Senttejä suurempi rahallinen ongelma
on alv-palautusten hidas käsittely. Aiemmin saatoimme valvontailmoituksella siirtää kuukauden alv-palautuksen kuitattavaksi seuraavan kuukauden arvonlisäverosta. Nyt teoriassa
voimme kuitata myös työnantajasuorituksia alv-palautuksista, mutta käytännössä tilanne on toinen. Negatiivinen alv, eli se palautettava määrä,
voi olla selvittelyssä kuukausia, pisin
tapaamani palautus koski maaliskuuta ja on edelleen auki tätä kirjoitettaessa syyskuun lopulla. Selvittelyn ajan
verotili on miinuksella ja selvittelystä
on pieni maininta tekstin joukossa. Jos
yritys tarvitsee urakkatarjoukseen verotiliotteen, niin ns. puhdasta otetta ei
saa. Samoin, jos tarvitsee otteen heti
yleisen eräpäivän jälkeen, ei sitä voi tilata vaivattomasti verotoimiston kotisivuilta, vaan pitää jonottaa puhelinpalveluun.
Verotilille maksetuista summista verottaja voi kuitata muita kuin oma-aloit-
Leena Rekola-Nieminen
teisia veroja. Verotiliotteella voi yllättäen olla velkasaldo, kun sinne maksetut suoritukset onkin kohdistettu vanhoihin rästeihin. Verotiliotteen seuraaminen onkin aina tärkeää, mutta erityisesti silloin, kun tiedetään olevan
vanhoja maksurästejä.
Alkuperäisen suunnitelman mukaan
vuoden 2012 alussa, siis 15 kuukauden
kuluttua, verotiliä laajennetaan koskemaan myös ennakkoveroja. Toivoa sopii, että alkuajan ongelmat on siihen
mennessä saatu poistettua ja ohjelmapäivityksiin on saatu riittävästi taloudellisia resursseja.
Työkorvauksen maksaminen ulkomaiselle
yritykselle ja tiedontantovelvollisuus
Vuoden 2007 alusta on ollut voimassa tilaajavastuulaki, jossa
määritellään työvoiman vuokrausta ja alihankintaa käyttävän
yrityksen tiedonantovelvollisuudet. Tähän liittyen määriteltiin
myös suomalaiselle työn teettäjälle velvollisuus periä lähdeveroa
tietyissä tilanteissa ulkomaiselle
yhtiölle maksetuista työkorvauksista. Kevään aikana on meillä
Rantalaisella ollut esillä useampia tapauksia, joissa virolaisen
työvoiman käytöstä rakennusalalla on syntynyt ongelmia mm.
verotarkastuksessa.
Vuokratyön teettäjän on pidätettävä ulkomaiselle osakeyhtiölle
maksamastaan työkorvauksesta
lähdevero 13% (Lähdeverolain 7
§, jota sovelletaan ensimmäisen
kerran 1.1.2007 tai sen jälkeen
saatuun suoritukseen).
8
Veronpidätystä ei tarvitse tehdä,
jos saaja on merkitty ennakkoperintärekisteriin tai saaja on esittänyt maksajalle lähdeverokortin, jonka mukaan veroa ei peritä ( Lähdeverolaki 10e §). Nämä
säännökset koskevat tilanteita,
joissa työkorvausta maksetaan
talonrakennus-, maanrakennus-,
vesirakennus- tai muusta rakennustyöstä, asennus- tai kokoonpanotyöstä, laivanrakennustyöstä, kuljetustyöstä tai siivous-,
hoiva- tai hoitotyöstä. Muilla
aloilla työn teettäjä voi jättää
lähdeveron perimättä myös silloin, kun ulkomainen yritys esittää selvityksen siitä, ettei sille
synny Suomeen kiinteää toimipaikkaa.
Suomalaisen työn teettäjän tulee tarkistaa tieto ennakkoperintärekisteristä ennen kuin se mak-
saa työkorvauksen. Tieto rekisteröinnistä on julkinen. Tiedon
voi tarkistaa maksuttomasti YTJtietopalvelun internet-osoitteesta www.ytj.fi. Rekisteröinnin voi
tarkistaa verohallinnon palvelunumerosta 020 697 030.
Työn teettäjän on annettava ilmoitus verohallinnolle ulkomaisesta yrityksestä, jolta työn teettäjä on vuokrannut Suomessa
tehtävään työhön ulkomaista
vuokratyövoimaa. Ilmoitus on
annettava jokaisesta ulkomaisesta yrityksestä erikseen.
Verohallinnolle tulee toimittaa
edellä mainitun yrityksen yksilöinti ja yhteystiedot sekä tieto yrityksen toimialasta. Lisäksi
työn teettäjän on ilmoitettava lähetetyistä työntekijöistä annetun
lain 4 a §:n tarkoittaman asetetun edustajan yksilöinti- ja yhte-
Tiliposti 2 – 2010
ystiedot. Myös tiedoissa tapahtuneista muutoksista on ilmoitettava verohallinnolle.
Työn teettäjän tulee ilmoittaa
tiedot verohallinnolle silloin, kun
ensimmäinen kyseisen lähettävän yrityksen työntekijä aloittaa työskentelyn työn teettäjällä. Tiedot on annettava työskentelyn aloittamista seuraavan kalenterikuukauden loppuun mennessä. Ilmoitus annetaan sellaisen työn teettämisen perusteella,
joka on alkanut 1.1.2007 tai sen
jälkeen. Tiedot tulee toimittaa
lomakkeella ”Työn teettäjän ilmoitus verotusta varten” ( Veroh
6146a pdf) Pääkaupunkiseudun
verotoimistoon.
Juha Sundberg, KTM, HTM
Lahden Tilikeskus Oy
HYVÄ TIETÄÄ
Rantalainen Oy – www.rantalainen.fi
9
a j a n t i e t o
Annen palsta
anne.rantalainen@rantalainen.fi
Valtiovarainministeriön vahvistama peruskorko 1.7.31.12.2010 on 1,25 %
(1.1.-30.6.2010 1,25 %),
joka on vähimmäiskorko
työsuhdelainoille ja osakaslainoille siltä osin kuin niitä
Kiirettä pitää, mutta työssä on imua
ei veroteta pääomatulona.
Tuloverolain palkkatulosta
tehtävä tulonhankkimisvähennys on tänä vuonna
620 €.
Työnantajan sosiaaliturvamaksu on 1.4.2009 alkaen
2,23 % ja alenee 1.1.2011
alkaen ennakkotiedon mukaan 2,13 %:in.
Asunnon ja työpaikan
väliset matkakustannukset
saadaan vähentää halvimman
kulkuneuvon mukaan.
Vähennyksen enimmäismäärä
on 7.000 € ja omavastuu
600 €.
Työttömyysvakuutusmaksu
2010 on 0,75 %, josta
työntekijän osuus 0,4 %.
Kun palkkasumma on yli
1.846.500, ylimenevältä
osalta maksu on 2,95 %, josta
työntekijän osuus 0,4 %.
Arvio vuodelle 2011 on 0,80 %
1.888.500 palkkasummaan
Tilitoimistoammattilaisten työ vetää tekijänsä tiiviisti mukaansa. Tämä käy
ilmi Eläkevakuutusyhtiö Eteran ja Taloushallintoliitto ry:n tuoreesta työhyvinvointitutkimuksesta. Hyvä ammattitaito, hyvät yhteistyötahot ja mahdollisuus järjestellä omia töitä korvaavat
työn haasteet. Koska työ on kausiluonteista, työn määrän ja kiireen jakaminen tasaisemmin koko vuodelle
koettiin haasteelliseksi.
Tutkimuksen mukaan koulutusmahdollisuudet, hyvät työvälineet ja -ympäristö ja yhteiset tilaisuudet ovat tärkeitä
työssäviihtymiselle. Myös työterveyshuollon, liikunnan ja oman toiminnan
merkitys työhyvinvoinnille nähtiin suurena. Rantalainen Oy IA Inrternational
järjestää henkilökunnalleen vuosittain
ammattitaidon kohentamiseksi ja ylläpitämiseksi kaksi seminaaria, sekä alueellisia ja täsmäkoulutuspäiviä. Lisäksi
kulttuuriin kuuluu säännöllinen palvelukoulutus. Henkilökunnalle järjestetään virkistystilaisuuksia sekä yrityksen
tasolla että työyksiköittäin. Tässä pari juttua toimistojen itse järjestämistä
omista virkistystilaisuuksista.
Anne Rantalainen
asti ja yli menevältä osalta
3,25 %. Työntekijän osuus
nousisi 0,6 %:in.
Keskimääräinen TyEL-maksu
alle 53-vuotiailta on 2011
21,8 %, josta työntekijän
osuus on 4,8 %
(2010 21,4 % ja 4,5 %).
Yli 53-vuotiaan osalta 23,1 %,
josta työntekijän osuus 6,1 %
(2010 23,6 % ja 5,7 %).
Oman auton käytöstä
maksettava verovapaa
kilometrikorvaus 1.1.2010
alkaen on enintään 0,45 €/km
(2009 0,45 €/km), jos verovelvollisella on auton käyttöetu
(maksaa itse polttoaineet)
korvauksen määrä on enintään
0,11 €/km.
10
Kaikkiaan 22 rohkeaa tilitoimistolaista oli ilmoittautunut mukaan 17. - 19.9. järjestetylle
Rantalainen & Talsi Oy:n jokerimatkalle Vilnaan Liettuaan. Reissulla oli mukana kolmen
eri toimiston väkeä: Haminasta, Kouvolasta ja Virojoelta. ”Jokerimatkaksi” tämä henkilöstön
työtyytyväisyyttä ja yhteenkuuluvuudentunnetta parantava vapaaehtoinen matka oli ristitty
siksi, että matkan päämäärä ilmoitettiin matkalaisille vasta linja-automatkalla lentokentälle. Upean viikonlopun aikana saimme tutustua Vilnan vanhan kaupungin nähtävyyksiin, suuriin ostoskeskuksiin ja Trakain keskiaikaiseen linnaan sekä ennen kaikkea nauttia mukavasta
matkaseurasta!
Oli perjantai ja kolmastoista päivä elokuuta, kun Nurmijärven toimiston henkilökunta lähti kukonlaulun aikaan kohti Tallinnaa.
Sää suosi ja opas sekä tulkki löytyivät omasta
takaa. Suuntasimme kävellen kohti vanhaa
kaupunkia ja kiipesimme Toompean mäelle,
josta avautuivat mahtavat näköalat yli vanhan Hansa-kaupungin. Kävimme ortodoksikirkossa, jossa sytytimme kynttilöitä läheisten vainajien muistolle.
Ostoksia teimme mm. kenkä- ja laukkuliike
Vivian Vaussa ja rautatieaseman viereisellä
Jaama Turgilla. Asematorilta löytyi tarvikkeita joka lähtöön; juureksia, vauvan vaatteita, turkkeja jopa hautakiviä, eli tarpeet
koko elinkaaren kirjoon. Kloostri Ait tarjosi
herkullisen aterian nälkäisille matkaajille, ja
voimme suositella ravintolaa muillekin.
Matka jatkui runsaalle kukkatorille, mistä
matkalaisten mukaan tarttui useampi kaunis
kukkakimppu. Reippaan päivän jälkeen loppumatka sujui leppoisasti laivan yläkannella
tähtitaivasta ihaillen.
Tiliposti 2 – 2010
Uudet RAN-osaajat
Rantalainen
siirtyy SEPA-aikaan
PORVOO
PHT-tutkinnon on suorittanut
Kati Pohjoisvirta, PHT
Pyrimme yhteistyössä pankkien kanssa auttamaan asiakkaidemme siirtymistä SEPA-aikaan.
Yksikään yritys ei voi välttää siitä aiheutuvia muutoksia, koska maksuliikenne on muutettava
SEPA-vaatimusten mukaiseksi. Suurimmalle osalle asiakkaitamme muutos voi tapahtua meidän ajantasaisten ohjelmapäivitysten avulla. Pankit vaativat kuitenkin jokaisen maksuliikenneasiakkaamme osalta asiakkaan hyväksymää sopimusehtojen muuttamista.
HELSINKI
Nina Kiuru, KLT, kirjanpitäjä
Anni Jokela, tradenomi, kirjanpitäjä
Anni Virtanen, ekonomi, kirjanpitäjä
Rantalainen on päivittänyt kaikki käytössään olevat maksuliikenne- ja taloushallinnon ohjelmansa SEPA:n vaatimuksia vastaaviksi. Pankkien suuresta työmäärästä
johtuen näyttää siltä, että kaikkia muutoksia SEPA:an siirtymisessä ei saada toteutetuksi vielä vuoden 2010 puolella.
HÄMEENLINNA
Tuija Peltola, kirjanpitäjä
Uusia palkanlaskijoita:
Mari Parviainen
Satu Söderström-Ruottinen
PHT-tutkinnon on suorittanut
Minna Vallenius, PHT
Tal-controller -tutkinnon on suorittanut
Päivi Sikiö
MYYRMÄKI
Marko Koskela kirjanpitäjä/Controller
JÄRVENPÄÄ
Lotta Karjalainen, KLT, kirjanpitäjä
Aila Merivirta-Lång, palkanlaskija
Riitta Tamminen, palkanlaskija
Kaisu Tuomisto, kirjanpitäjä
PHT-tutkinnon on suorittanut
Tiina Nieminen, PHT
FORSSA
PHT-tutkinnon on suorittanut
Suvi Leppänen, PHT
Rantalaisella valmistaudutaan SEPA-muutoksiin seuraavasti:
LASKUTUS
• Lasku- ja tilisiirtolomakkeille on päivitetty IBAN-tilinumerot ja
BIC-tunnukset.
• Ohjelmamme tuottavat verkkolaskut IBAN- ja BIC-muodossa.
RESKONTRAT
• Tikon-ostoreskontrassa olevat toimittajien tilitiedot muunnetaan IBAN- ja BIC-muotoon loppuvuoden 2010 aikana.
Ostoreskontraohjelmamme pystyy muunnon jälkeen tuottamaan
uudenmuotoista SEPA-maksuaineistoa.
PANKKIOHJELMA/MAKSATUS
• Käyttöön on otettu SEPA-päivitetty Basware Maksuliikenne -ohjelma.
• SEPA-maksujen käyttöönotto voidaan aloittaa testien jälkeen
huomioiden eri pankkien valmiudet.
• SEPA-maksujen siirtymäkausi päättyy 31.12.2010, jonka jälkeen
pankit voivat erikseen veloittaa asiakkaitaan vanhan muotoisen
aineiston lähettämisestä.
PALKAT
• Palkansaajien tilitiedot muunnetaan IBAN- ja BIC-muotoon loppuvuoden 2010 aikana. Palkkaohjelmamme tuottaa muunnon jälkeen
SEPA-muotoista maksuaineistoa.
TIKKURILA
Tuija Rantala, kirjanpitäjä
LAHTI, Lahden Tilikeskus Oy
Mira Saaristo, kirjanpitäjä
Satu Ylönen, atk-toimihenkilö
Sari Pietikäinen, palkkatoimihenkilö
Hanna Vaattovaara, kirjanpitäjä
PHT-tutkinnon ovat suorittaneet
Satu Ahvenainen, PHT
Anu Rantala, PHT
Lokakuun alusta lähtien kaikki Rantalaiselle ilmoitettavat tilinumerot
tulee olla IBAN- ja BIC-muodossa.
SEPA-muutos on Rantalaisesta riippumaton muutos ja aiheuttaa ohjelmistoinvestointeja ja paljon ylimääräistä työtä. Tekemämme työ korvaa pääosin asiakkaidemme vastaavan työn ja sen mukaisesti veloitamme asiakkailtamme pienen korvauksen, joka perustuu tehtyyn työhön. Laskutus ajoittuu 11/2010 aikaan. Veloituksemme on pieni osa siihen verrattuna mitä maksaisi omien atk-ohjelmien päivitykset ja työ.
Mirella Melander-Salminen, KLT, Hallintopäällikkö
Rantalainen Oy – www.rantalainen.fi
11
RAN-SEMINAARI
Perjantaina 26.11.2010, Auditorio, Rantasipi Sveitsi, Härkävehmaankatu, Hyvinkää
8.30
9.00
11.00
11.10
12.15
13.15
13.30
14.30
Aamukahvi
Verotuksen ajankohtaiskatsaus, Tomi Peltomäki, ylitarkastaja,
Verohallinnon Esikunta- ja oikeusyksikkö
Tauko
Rakennusalan käännetty alv ja kansainvälisen kaupan käännetty alv
Miika Jokinen, OTL, arvonlisäveroasiantuntija, Deloitte & Touche Oy
Lounas
Miika Jokinen
Yritysverotuksen uudistuksen tilanne, Antti Rantalainen,
KLT, OTK, KHT, Rantalainen Oy IA International
Kilan ratkaisut ja yleisohjeista, kirjanpidon ajankohtaiset
Leena Rekola-Nieminen, KLT, ekonomi,
Rantalainen & Rekola-Nieminen Oy
Päiväkahvi, seminaaritilaisuus päättyy
Koulutustilaisuus on tarkoitettu taloushallinnon tehtävissä toimiville ammattilaisille
ja yrittäjille. Seminaari on myös osa Rantalainen-konsernin henkilökunnan
ammatillista koulutusta.
HYVINKÄÄ
Sahakuja 4, 05810 Hyvinkää
Puhelin 019-4601 200
Faksi
019-4601 240
kaija.ojalehto@rantalainen.fi
maija.turunen@rantalainen.fi
A-Profit Oy
Kankurinkatu 4-6, 05800 Hyvinkää
Puhelin 045 7840 0641
katja.keimmo@a-profit.fi
HÄMEENLINNA
Kaivokatu 16, 13100 Hämeenlinna
Puhelin 03-614 20
Faksi
03-6533 322
tanja.paassilta@rantalainen.fi
Kasarmikatu 11, 13100 Hämeenlinna
Puhelin 03-647 020
Faksi
03-647 0222
birgitta.himberg@rantalainen.fi
LAHTI
Lahden Tilikeskus Oy
Askonkatu 9 B, 15100 Lahti
Puhelin 03-87 180
Faksi
03-8718 110
sirpa.miettinen@lahdentilikeskus.fi
HELSINKI
Salomonkatu 17 A, 8. krs.
00100 Helsinki
Puhelin 0207 307 070
Faksi
0207 307 077
keijo.remes@rantalainen.fi
Merimaa Accounting services Oy
Eliel Saarisen tie 2, 00400 Helsinki
Puhelin 09-777 1460
Faksi
09-777 14611
ilkka.merimaa@ime.fi
FORSSA
Kutomonkuja 2 A 3, 30100 Forssa
Puhelin 03-4246 6600
Faksi
03-4246 6640
tanja.paassilta@rantalainen.fi
URJALA
Kisatie 2, 31760 Urjala
Puhelin 03-5460 448
Faksi
03-5460 450
tanja.paassilta@rantalainen.fi
NURMIJÄRVI
Keskustie 6, 01900 Nurmijärvi
Puhelin 09-8787 020
Faksi
09-8787 0210
tuula.huittila@rantalainen.fi
maija.turunen@rantalainen.fi
ORIMATTILA
Orimattilan Tilikeskus Oy
Myllytie 2, 16300 Orimattila
VANTAA, TIKKURILA
Puhelin 03-887 440
Vernissakatu 8 A, 01300 Vantaa
Faksi
03-7771 121
anita.juden@orimattilantilikeskus.fi Puhelin 09-8387 180
Faksi
09-8387 1820
risto.iivonen@rantalainen.fi
Ilmoittautuminen:
Viimeistään 19.11. s-postitse:
m-l.rosell@rantalainen.fi
tai puh. 046 8787 752
Rantalainen Oy,
Marja-Leena Rosell
Seminaarin osallistumismaksu on 180,- (+alv 23 %).
Maksu sisältää luentomateriaalin, lounaan sekä
aamu- ja iltapäiväkahvit.
VANTAA, MYYRMÄKI
Liesikuja 7 A, 01600 Vantaa
Puhelin 09-5306 700
Faksi
09-5662 897
risto.iivonen@rantalainen.fi
JÄRVENPÄÄ
Rantalainen & Rekola-Nieminen Oy
Postikatu 10 A, 04400 Järvenpää
Puhelin 09-2790 730
Faksi
09-2790 7399
leena.rekola-nieminen@rantalainen.fi
TUUSULA
Rantalainen & Rosling Oy
Morokiventie 3, 04300 Tuusula
Puhelin 010 3202 550
Faksi
010 3202 569
harriet.rosling@rantalainen.fi
PORVOO
Rantalainen & Järvinen Oy
Mannerheiminkatu 20,
06100 Porvoo
Puhelin 019-536 440
Faksi
019-584 345
tuula.jarvinen@rantalainen.fi
nina.antell-kolehmainen@
rantalainen.fi
HAMINA
Rantalainen & Talsi Oy
Haminan Tili Talsi
Isoympyräkatu 6, 49400 HAMINA
Puhelin 05-340 880
Faksi
05-3408 850
timo-jussi.talsi@tilitalsi.fi
www.rantalainen.fi
Tomi Peltomäki
KOUVOLA
Rantalainen & Talsi Oy
Kouvolan Tili Talsi
Kauppalankatu 2 B 22
45100 KOUVOLA
Puhelin 05-3418 711
Faksi
05-3418 713
timo-jussi.talsi@tilitalsi.fi
VIROJOKI
Rantalainen & Talsi Oy
Virojoen Tili Talsi
Kiputie 2, 49900 VIROJOKI
Puhelin 05-3571 005
Faksi
05-3571 007
timo-jussi.talsi@tilitalsi.fi
TALLINNA
Tawest IA International As
Endla 4, 10142 Tallinn
Puhelin +372(2)626 3351
Faksi
+372(2)626 3354
[email protected]
TUKHOLMA
Juristernas Företagskonsult Ab
Box 17226 104 62 Stockholm
Telefon + 46 (8) 616 00 50
Fax
+ 46 (8) 616 00 51
[email protected]
KHT-YHTEISÖ
Tilintarkastus Rantalainen Oy
Sahakuja 4, 05810 Hyvinkää
Puhelin 019-4601 200
Faksi
019-4601 240
antti@rantalainen.fi
seppo.laukkanen@rantalainen.fi