liite 3 omaishoidontuen myöntämiskriteerit ja palkkiot 1.1.2015 alkaen

1
2
Sisällys
1 OMAISHOITO
3
1.1 Omaishoidon tuki
3
1.2. Omaishoidontuen myöntämisen edellytykset
3
1.3. Hoitoisuuden arvioiminen
5
1.4.Omaishoidon tuen hakeminen
6
1.5. Omaishoitosopimus
6
1.6. Hoidon keskeytys ja sopimuksen irtisanominen
7
1.7 Hoito- ja palvelusuunnitelma
8
2. Hoitopalkkio
9
2.1 Omaishoidosta maksettava hoitopalkkio
9
3 OMAISHOITAJAN VAPAAPÄIVÄT
11
3.1 Omaishoitajan lakisääteinen vapaa
11
3.1. Vapaasta perittävä asiakasmaksu
12
3.2 Omaishoitajan vapaapäivien järjestäminen
13
3.2.1 Terveyskeskuksen osasto 2
13
3.2.2 Kunnallinen sijaishoitaja kotiin
13
3.2.3 Yksityinen henkilö sijaishoitajana (toimeksiantosopimuksella)
13
3.2.4 Yrittäjä (palveluseteli)
14
3.2.5 Toukolantien päivätoiminnat ja asumispalvelut
15
4. Omaishoidontuen käsittelyprosessi
16
Liitteet
Liite
Liite
Liite
Liite
1
2
3
4
Omaishoidontuen hakemuslomake
Sopimus omaishoidon tuesta
Hoito- ja palvelusuunnitelma
Palveluseteli
3
Liite 5
Liite 6
Sijaishoitajan toimeksiantosopimus
Sijaishoitajan laskutuslomake
1 OMAISHOITO
1.1 Omaishoidon tuki
Omaishoidon tuki perustuu omaishoidon tuesta annettuun lakiin (937/2005)
ja siihen tehtyihin muutoksiin (950/2006,318/2011) Omaishoidon tuki on
lakisääteinen palvelu, jonka järjestämis- ja valvontavastuu on kunnilla.
Palveluiden taso ja euromäärä ovat kunnan päätettävissä.
Laissa omaishoidon tuesta omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen
tai pitkäaikaissairaan tai saattohoitoa tarvitsevan henkilön vaativan hoidon ja
huolenpidon järjestämistä hoidettavan kotona omaisen tai muun hoidettavalle
läheisen henkilön avulla. Erityisestä syystä hoito voi tapahtua myös hoitajan
kotona. Omaishoidontukea ei voida myöntää yksityiselle palveluntuottajalle.
Omaishoidon tuella tarkoitetaan kokonaisuutta, johon kuuluvat hoidettavalle
annettavat tarvittavat palvelut sekä omaishoitajalle maksettava hoitopalkkio,
vapaa ja omaishoitoa tukevat palvelut. Palveluina voidaan järjestää mm.
päiväkeskustoimintaa, vuorohoitoa tai myöntää palveluseteleitä. Nämä
palvelut määritellään hoito- ja palvelusuunnitelmassa.
Omaishoidon
tuki
on
määrärahasidonnainen
palvelu
ja
siihen
ei
ole
subjektiivista oikeutta. Määräraha kohdennetaan eniten hoitoa ja huolenpitoa
tarvitseville.
Omaishoidon
tuen
maksaminen
alkaa
aikaisintaan
hakemuskuukautta seuraavan kuukauden alusta. Tukea ei makseta, jos
hoidettava on sairaalassa potilaana tai käy kokeilulomilla kotona sairaalasta.
Omaishoidon tuen myöntämisestä ikäihmisten kohdalla (yli 65-vuotiaat)
päättää kotihoidon vastaava hoitaja. Tarvittaessa asia käsitellään kaupungin
SAS-ryhmässä.
Vammaisten
omaishoidon
vammaispalvelujen johtava ohjaaja.
tuesta
päätöksen
tekee
4
1.2. Omaishoidontuen myöntämisen edellytykset
Omaishoidon tukea voidaan myöntää, jos henkilö tarvitsee alentuneen
toimintakyvyn, sairauden, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn vuoksi
kotioloissa hoitoa tai muuta huolenpitoa. Omaishoitajana voi toimia
hoidettavan omainen tai läheinen täysi-ikäinen henkilö, jonka terveys ja
toimintakyky vastaavat omaishoidon asettamia vaatimuksia. Omaishoitajan on
kyettävä kantamaan kokonaisvastuu hoidettavasta sekä takaamaan hänelle
turvallinen ja asianmukainen hoito. Omaishoidon tuen myöntämisen
lähtökohtana on, että hoidettavan omainen tai läheinen haluaa ryhtyä
omaishoitajaksi ja hoidettava hyväksyy hänet hoitajakseen. Arvioitaessa
hoitajan soveltuvuutta hoitotehtävään huomioon otetaan hoitajan fyysinen ja
psyykkinen terveydentila, mahdolliset sairaudet ja niiden vaatima hoito,
hoitajan toimintakyky ja voimavarat, kuten kyky selviytyä päivittäisistä
toiminnoista. Hoitajan soveltuvuuteen vaikuttaa myös hoitajan liiallinen
päihteiden käyttö. Tarvittaessa hoitajan on esitettävä lääkärintodistus
terveydentilastaan.
Omaishoidon tuen myöntämisen perusteena on hoidon sitovuus ja
vaativuus. Omaishoidon tukea myönnetään pääsääntöisesti, kun tuen
tarpeen arvioidaan olevan pysyvä tai pitkäaikainen. Omaishoidon tuesta
päätettäessä selvitetään täyttääkö hakija (hoidettava) laissa säädetyt
edellytykset ja Lieksan kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnan hyväksymät
myöntämisperusteet tuen saamiselle ja onko hänen hoidon ja hoivan
tarpeensa kokonaisuutena arvioiden muihin hakijoihin verrattuna sellainen,
että hänelle määrärahojen puitteissa voidaan omaishoidon tukea myöntää.
Omaishoidon tuen palkkio on korvaus tehdystä hoitotyöstä. Mikäli
hoidettavalla on esimerkiksi runsaasti kaupungin kotihoidon käyntejä (yli 30
tuntia kuukaudessa), omaishoidon tuen palkkio maksetaan alemman
tukiluokan mukaan vaikka hoitoisuuden ja sitovuuden mukaan arvioituna
tukiluokka olisi ylempi. Omaishoidon tukea ei myönnetä, mikäli
5
omaishoidettavan avun tarve on vain kodinhoidossa, ruuanlaitossa,
siivouksessa tai asioinnissa kodin ulkopuolella. Mikäli omaishoidon tuen
myöntämiselle asetetut kriteerit täyttyvät, omaishoitajan tehtäviin katsotaan
kuuluvan myös hoidettavan tarvitsema kodin ulkopuolinen avustaminen.
Omaishoidon tukea ei ole tarkoitettu korvaamaan vammasta tai sairaudesta
aiheutuvia kustannuksia, kuten Kelan maksamat hoitotuet ja vammaistuki.
Omaishoidon tukeen ei ole oikeutta, jos hoidettava asuu laitoksessa,
tehostetussa palveluasumisessa tai pääsääntöisesti opiskelee muualla
paikkakunnalla ja asuu viikot pois kotoa tai on kokeilulomalla kotona.
1.3. Hoitoisuuden arvioiminen
Arvioitaessa oikeutta omaishoidon tukeen pyritään huomioimaan
kokonaistilanne omaishoidettavan ja hoitajan kannalta. Yli 65-vuotiaiden
hoidettavan toimintakyvyn arvioinnissa käytetään suuntaa antavina
mittareina ikäihmisten toimintakykyä ja avuntarvetta mittaavaa RAVA
–toimintakykymittaria ja/tai MMSE –muistitestiä, ADCS-ADL, sekä tarpeen
mukaan muita toimintakykyä arvioivia mittareita.
Lasten ja nuorten tuen tarpeen arvioinnissa huomioidaan lapsen/nuoren
ikätasoa vastaava päivittäisen hoivan, huolenpidon, ohjauksen ja valvonnan
tarve. Lisäksi arvioidaan liikuntakykyä, kommunikaatiotaitoja sekä
hoitotoimenpiteiden tarvetta. Lapsen hoitotyön sitovuutta arvioitaessa
verrataan tilannetta samanikäisten terveiden lasten tarvitsemaan hoitoon ja
huolenpitoon. Päätöksenteon tukena käytetään lääkärinlausuntoja sekä muita
hoitoisuuteen liittyviä lausuntoja. Omaishoidontuki myönnetään lasten
kohdalla pääsääntöisesti alimman maksuluokan mukaan, koska lapsi on
yleensä suurimman osan vuodesta kodin ulkopuolisen palvelun piirissä kuten
päivähoidossa tai koulussa. Päätökset tehdään 16 ikävuoteen saakka, jolloin
tilanne arvioidaan uudelleen.
6
Vammaisen aikuisen ja mielenterveyskuntoutujien kohdalla sovelletaan
kokonaisarviota heidän päivittäisen hoivan ja huolenpidon sekä ohjauksen ja
valvonnan tarpeesta ja sitovuudesta.
1.4.Omaishoidon tuen hakeminen
Omaishoidon tukea haetaan lomakkeella (LIITE 1). Hakemuslomake
toimitetaan Vanhus- ja vammaispalveluihin osoitteeseen Jokikatu 2, 81700
Lieksa. Kuoreen merkintä omaishoito. Hakemukset käsitellään
saapumisjärjestyksessä. Tiedot hakijan terveydentilasta voidaan tarkistaa
suoraan Mediatrista asiakkaan suostumukselle. Tarvittaessa pyydetään
toimittamaan lisäselvityksiä.
Ennen päätöksen tekoa asiakkaan luokse tehdään kotikäynti tavallisesti
kuukauden sisällä hakemuksen saapumisesta. Kotikäynnin aikana selvitetään
kokonaisvaltaisesti mm. hoidettavan hoidon ja huolenpidon tarvetta,
omaishoitoperheen tilannetta, omaishoitajan tuen tarvetta ja käydään läpi
omaishoidon tuen myöntämisen edellytykset.
Asiakas saa omaishoidontuen myöntämisestä kirjallisen päätöksen.
Kielteisestä päätöksestä asianosaiselle on oikeus esittää oikaisuvaatimus
kirjallisena Lieksan kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnan sosiaaliasiain
jaostolle neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen saamisesta.
1.5. Omaishoitosopimus
Kun päätös omaishoidon tuesta on myönteinen, tehdään omaishoitajan kanssa
kirjallinen omaishoitosopimus (LIITE 2) johon liitetään hoito- ja
palvelusuunnitelma (LIITE 3).
Sopimus tehdään pääsääntöisesti toistaiseksi voimassaolevaksi. Sopimusta
tarkistetaan kulloinkin voimassa olevien omaishoidon tuen
7
myöntämisperusteita noudattaen. Määräajaksi tehty sopimus lakkaa ilman
irtisanomista määräajan päätyttyä.
Omaishoitosopimus on luonteeltaan toimeksiantosopimus eikä omaishoitaja
ole siis työsopimuslain (55/2001) tarkoittamassa työsuhteessa kuntaan,
hoidettavaan tai hoidettavan huoltajaan. Omaishoitosopimuksen mukaan
maksettavassa tuessa ei ole kysymys palkasta vaan palkkiosta. Hoitajalla ei
siten ole työsuhteeseen kuuluvia loma-, päiväraha-, työaika eikä muita
vastaavia etuuksia.
Kaupungin puolelta sopimusta tarkistetaan hoidon kestoa tai sisältöä
koskevien muutosten vuoksi tai jos siihen on muutoin aihetta.
1.6. Hoidon keskeytys ja sopimuksen irtisanominen
Omaishoidon tukea hoidon tilapäisen keskeytyksen ajalta, mikäli keskeytys
johtuu muusta kuin hoitajan tai hoidettavan terveydellisestä syystä,
maksetaan enintään viideltä keskeytyspäivältä kuukaudessa ja enintään
viideltä ensimmäiseltä keskeytyspäivältä yhtäjaksoisen kuukausien vaihteen
yli menevän hoidon keskeytymisen osalta (esimerkiksi kuntoutusjakso, jolla
hoitaja ei ole mukana). Hoidettavan lähtiessä hoitopaikkaan lähtö- ja
paluupäivä ovat hoitajan työpäiviä.
Jos omaishoito keskeytyy tilapäisesti hoidettavan terveydentilasta johtuvasta
syystä, hoitopalkkion maksaminen keskeytyy kuukauden kuluttua. Jos
hoidettava siirtyy pitkäaikaishoitoon, päättyy omaishoidontuen maksaminen
heti. Omaishoidettavan kuollessa maksetaan omaishoidon tukea kyseisen
kuukauden loppuun saakka.
Hoitajan sairauden aiheuttaman hoidon keskeytyksen ajalta hoitajalla on
oikeus hoitopalkkioon sairastumispäivältä. Tämän jälkeen sairauden jatkuessa
hoitopalkkioon tulee keskeytys siihen saakka, kunnes hoidettava on taas
omaishoitajan hoidettavana.
8
Hoitajalla on velvollisuus ilmoittaa hoidon keskeytyksistä heti omaishoidosta
päätöksen tehneelle henkilölle. Myös olosuhteissa tapahtuvista muutoksista
on ilmoitettava, esimerkiksi omaishoitajan terveydentilan heikentymisestä.
Omaishoitosopimuksen irtisanomisessa noudatetaan omaishoidon tuesta
annetun lain 9 §:n säännöksiä. Kaupunki voi irtisanoma
omaishoitosopimuksen päättymään aikaisintaan irtisanomista seuraavan
kahden kuukauden ja omaishoitaja yhden kuukauden kuluttua.
Omaishoitosopimus voidaan purkaa välittömästi, jos sopimuksen jatkaminen
vaarantaa hoidettavan turvallisuuden esim. päihteiden väärinkäytön,
mielenterveysongelmien tai muiden asiaan vaikuttavien tekijöiden vuoksi.
Omaishoidontuki päättyy ilman erillistä irtisanomista hoidettavan saadessa
pitkäaikaislaitoshoidon tai tehostetun palveluasumisen paikan.
Omaishoitajat kuuluvat kunnallisen eläketurvan piiriin. Omaishoitaja on
vakuutettu omaishoitotyössä tapahtuvan tapaturman varalta
tapaturmavakuutuslain (608/1948)57 § 1 mom. perusteella. Tapaturman
sattuessa on mentävä lääkäriin ja otettava sen jälkeen yhteys omaishoidon
tuesta päätöksen tehneeseen viranhaltijaan.
1.7 Hoito- ja palvelusuunnitelma
Omaishoitoperheen kanssa laaditaan yhteistyössä hoito- ja
palvelusuunnitelma. Omaishoitolain 7 §:n mukaan hoito- ja
palvelusuunnitelmaan on kirjattava vähintään:
1. Omaishoitajan antaman hoidon määrä ja sisältö
2. Muiden hoidettavalle tarpeellisten sosiaali- ja terveydenhuollon
palvelujen määrä ja sisältö
3. Omaishoitajan hoitotehtävää tukevien sosiaalihuollon palvelujen määrä
ja sisältö
4. Miten hoidettavan hoito järjestetään hoitajan vapaan, terveydenhoitoon
liittyvien käyntien tai muun poissaolon aikana.
Jos omaishoitoperheen tilanne, esimerkiksi hoidon tai palveluntarve muuttuu
tai hoitajan terveys muuttuu, omaishoitajan tulee ottaa yhteyttä vastaavaan
viranhaltijaan. Tilanne arvioidaan uudelleen ja hoito- ja palvelusuunnitelma
9
päivitetään olemassa olevan tilanteen mukaiseksi, voimassa olevia kriteereitä
noudattaen.
2. Hoitopalkkio
Omaishoidon tuki myönnetään hoitopalkkiona ja omaishoitoa tukevina
palveluina. Hoitopalkkion taso määräytyy hoidon sitovuuden ja vaativuuden
mukaan. Hoitopalkkiota tarkastetaan kalenterivuosittain kertoimella, joka
vahvistetaan vuosittain työntekijäin eläkeläin (395/1961) 7 b §:n
soveltamista varten.
Hoidon sitovuudesta ja vaativuudesta riippumatta hoitopalkkio voidaan
hoitajan esittämän erityisen syyn perusteella sopia säädettyjä
vähimmäismääriä pienemmäksi. Tällainen erityinen syy voi olla esimerkiksi
hoitopalkkion vaikutus johonkin sosiaalietuuteen.
2.1 Omaishoidosta maksettava hoitopalkkio
Maksuluokka I
Jatkuvaa tukea tarvitsevat: hoitopalkkio 384,70 €/kk
Omaishoitona
toteutettava
hoitotyö
on
sitovaa.
Hoidettava
tarvitsee
ympärivuorokautisesti lähes jatkuvaa hoitoa, huolenpitoa ja/tai valvontaa

wc-toiminnoissa ja hygienianhoidossa

peseytymisessä

pukeutumisessa

ruokailun järjestämisessä ja /tai syömisessä

lääkehoidossa toteutuksessa

liikkumisessa/siirtymisessä,
10
Hoidettavan voi jättää yksin korkeintaan 1-2 tunniksi. Hoidettavalla ei voi olla
käytössä runsaasti muita palveluja. Vaihtoehtoinen hoitopaikka on lähinnä
ympärivuorokautista hoitoa antava asumispalveluyksikkö tai vastaava.
Yli 65-vuotiaille tehtävä RaVa on tasolla 2,5 - 3,49 ja/tai MMSE -testi 12-17
(keskivaikea dementia).
Muistisairautta arvioitaessa merkittävin tekijä on muistisairauden taso.
Mieliala
ja
mielenvireyttä
mitattaessa
geriatrisella
depressioasteikolla
mitattuna hoidettava potee keskivaikeaa masennusta.
Ryhmään kuuluvat alle 18-vuotiaat vaikeavammaiset tai sairaat lapset. Lisäksi
tähän kuuluvat ne vaikeavammaiset aikuiset, jotka kuuluisivat hoitoisuutensa
vuoksi ylempään luokkaa, mutta käyttävät suurimman osan vuodesta kodin
ulkopuolisia palveluja. Alle 18-vuotiaiden hoidettavien kohdalla arvioinnissa
kiinnitetään
huomioita
päivittäisten
toimintojen
lisäksi
liikuntakyvyn,
kommunikaation sekä valvonnan ja erityisen vaativien hoitotoimenpiteiden
tarpeeseen. Hoidon sitovuutta verrataan samanikäisten terveiden lasten
tarvitsemaan hoitoon ja huolenpitoon. Tuki kohdennetaan vaikeavammaisen
ja/tai pitkäaikaissairaan lapsen hoitoon.
Maksuluokka II
Erityistukea tarvitsevat: hoitopalkkio 769,35 €/kk
Hoidettava on vuodepotilas, vaikea-asteisesti muistamaton tai hänellä on muu
vaikea-asteinen toimintakyvyn alentuma. Hän tarvitsee jatkuvasti ja runsaasti
henkilökohtaista hoitoa ja huolenpitoa. Omaishoitona toteutettava hoitotyö on
erittäin sitovaa ja vaativaa ympärivuorokauden.
Hoidettava on täysin autettava ja tarvitsee ympärivuorokautisesti runsaasti
hoitoa, huolenpitoa ja valvontaa kaikissa päivittäisissä toiminnoissa:

WC-toiminnoissa
ja
hygienianhoidossa
(kasteleva,
ei
kykene
huolehtimaan vaipan vaihdosta/ wc-toiminnoista

peseytymisessä

pukeutumisessa

ruokailun järjestämisessä ja syömisessä (syötettävä/letkuruokinta)

lääkehoidon toteutuksessa

liikkumisessa (ei liiku omatoimisesti)
11
Yli 65-vuotiaille tehtävä RaVa on tasoa 3,50 tai yli ja/tai MMSE–testi 0-11
(vaikea dementia). Muistisairautta arvioitaessa ikä ei ole rajoittava tekijä.
Geriatrisella
depressioasteikolla
mitattuna
hoidettava
potee
vaikeaa
masennusta.
Ryhmään kuuluvat myös vaikeasti vammaiset. Hoito vaatii jatkuvia ja erityisiä
hoitotoimenpiteitä.
Maksuluokka III
Omaishoidontuen korottaminen erityistapauksissa: hoitopalkkio
1305,25 €/kk
Tämän maksuluokan tukea voidaan maksaa erityistapauksissa, kun omais- ja
kotihoitojärjestelyillä vapautuu ympärivuorokautinen hoitopaikka ja
hoitopalkkio on hoitajan pääasiallinen tulo. Hoitajan tulee olla alle 65-vuotias
ja hoidettavan avuntarve kuuluu maksuluokkaan II.
Tämän maksuluokan hoitopalkkio voidaan myöntää myös, kun hoitaja on
lyhytaikaisesti
estynyt
tekemästä
ansiotyötä
hoidollisesti
raskaan
siirtymävaiheen aikana esimerkiksi saattohoitotilanteissa ja/tai dialyysihoitoa
toteutettaessa. Hoitotyö edellyttää hoitajan kokopäiväistä työpanosta ja
hoitovastuuta.
Kyseessä
pääsääntöisesti
puoli
siirtymävaiheen
jälkeen,
on
lyhytaikainen
vuotta.
Mikäli
tehdään
hoito,
hoidon
omaishoidon
jossa
hoitoaika
tarve
jatkuu
tuesta
uusi
on
raskaan
päätös
ja
omaishoitosopimus.
3 OMAISHOITAJAN VAPAAPÄIVÄT
3.1 Omaishoitajan lakisääteinen vapaa
Omaishoidontuesta annetun lain 4 §:n mukaan omaishoitajalla on oikeus pitää
vapaata kolme vuorokautta sellaista kalenterikuukautta kohti, jonka aikana
hän on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitoon
ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin. Sidonnaisuus hoitotyöhön on
ratkaiseva tekijä arvioitaessa omaishoitajan oikeutta vapaaseen. Sidonnaisuus
katsotaan ympärivuorokautiseksi siitä huolimatta, että hoidettava viettää
12
säännöllisesti vähäisen osan vuorokaudesta käyttäen kotinsa ulkopuolella
järjestettyjä sosiaali- tai terveyspalveluja taikka saaden kuntoutusta tai
opetusta.
Oikeutta vapaaseen ei ole silloin, kun omaishoito keskeytyy yli viideksi
vuorokaudeksi kalenterikuukauden aikana (ei koske lakisääteisen vapaan
aikaista hoitoa). Tilapäiseen hoitoon lähtöpäiviä ja hoidosta tulopäiviä ei
lasketa keskeytykseen mukaan. Vapaaoikeus toteutetaan palvelu- ja
hoitosuunnitelmaan määritellyllä tavalla ja vapaan järjestämistavasta on aina
sovittava vastuutyöntekijän kanssa. Omaishoitajan vapaan aikainen hoito
pyritään ensisijaisesti järjestämään hoidettavan ja hoitajan toivomalla tavalla,
mutta kunnalla ei ole ehdotonta velvollisuutta järjestää omaishoitajan vapaan
aikaista hoitoa hoidettavan tai hoitajan haluamalla tavalla. Vain yksi
vapaapäivien järjestämistapa voi olla käytössä kerrallaan. Suositeltavaa on,
että omaishoitaja omaa jaksamistaan ajatellen käyttää vapaapäiväoikeuden
kuukausittain. Vapaita voidaan kuitenkin kerryttää enintään 6 kuukaudelta.
Kuluvan vuoden ansaitut lakisääteiset vapaapäivät on käytettävä seuraavan
vuoden tammikuun loppuun mennessä.
3.1. Vapaasta perittävä asiakasmaksu
Niistä palveluista, joita kunta järjestää hoidettavalle omaishoidon tuesta
annetun lain (937/2005) 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun omaishoitajan
vapaapäivän ajaksi ja jotka korvaavat omaishoitajan antamaa hoitoa ja
huolenpitoa peritään hoidettavalta tuloista riippumaton vuorokausikohtainen
maksu. Vuonna 2015 maksu on enintään voi hoidettavan maksettavaksi tulla
enintään 11,30 e/vuorokaudelta. Omavastuuosuus palvelusetelillä tuotetusta
vapaapäivästä on 11,30 e/palveluseteli. Omavastuuosuus peritään jokaisesta
myönnetystä palvelusetelistä. Mikäli omaishoidon vapaan järjestäminen
tapahtuu kaupungin hoitajan kotiin tekemällä käynnillä, tästä käynnistä
peritään 11,30 euroa.
Edellä 1 momentissa tarkoitetun maksun euromäärä tarkistetaan joka toinen
vuosi kansaneläkeindeksistä annetun lain 2 §:ssä tarkoitetun
kansaneläkeindeksin muutoksen mukaisesti
13
3.2 Omaishoitajan vapaapäivien järjestäminen
3.2.1 Terveyskeskuksen osasto 2
Lieksan terveyskeskuksen osasto 2 järjestää omaishoitajien vapaapäivien
ajaksi lyhytaikaishoitoa joko osa- tai kokovuorokausihoitona. Mikäli
lyhytaikaishoito ylittää lakisääteiset 3 vuorokautta, lisäpäivien osalta
veloitetaan lyhytaikaishoitomaksu 38,10 e/hoitopäivä, mutta maksukaton
täyttyessä (679,00€/vuosi) maksu on 17,60 e / hoitopäivä.
3.2.2 Kunnallinen sijaishoitaja kotiin
Omaishoidon vapaa voidaan järjestää siten, että kaupungin oma hoitaja
(kotihoidosta) tulee kotiin hoitamaan hoitajan vapaan ajaksi hoitajan lähtiessä
kotoa käymään muualla. Hoitajan käyntiaika enintään 8 h/kerta. Yksi hoitajan
käyntikerta korvaa yhden vapaapäivän. Hoitaja on hoiva- ja hoitotyötä varten.
3.2.3 Yksityinen henkilö sijaishoitajana (toimeksiantosopimuksella)
Omaishoitaja voi järjestää sijaishoitajan kotiinsa. Sijaishoitajana voi toimia
omaishoidossa olevan henkilön hyväksymä lähisukulainen, ystävä tai naapuri.
Sijaishoitajan kanssa tehdään toimeksiantosopimus (LIITE 5). Sijaishoitaja
veloittaa kuntaa antamastaan palvelusta laskutuslomakkeella (LIITE 6), joka
palautetaan kotihoitotoimistoon.
Toimeksiantosopimuksen tehneelle hoitajalle maksetaan hoitopalkkio sen
mukaan,
minkä
hoitopalkkioluokan
mukaan
varsinaiselle
maksetaan palkkio. Käytössä on kolme maksuluokkaa:
1. hoitopalkkioluokka: palkkio 46,95 e/vrk
2. hoitopalkkioluokka: palkkio 60,17 e/vrk
3. hoitopalkkioluokka: palkkio 136,04 e/vrk
osavuorokausihoidossa hoitopalkkio on 23 e/vrk.
omaishoitajalle
14
Mikäli hoidettava asuukin tilapäishoitajan luona vapaanaikana, hoitajalle
maksetaan kulukorvausta hoitopalkkion lisäksi 21 e/vrk. Kulukorvaus on
korvaus ylläpidosta aiheutuviin kustannuksiin, kuten ravinto, asumiskulut,
tavanomaiset terveydenhuollon kulut
sekä
muut
jatkuvat
tavanomaiset
menot.
3.2.4 Yrittäjä (palveluseteli)
Palveluseteli (LIITE 4) on yksi tapa järjestää omaishoitajan vapaapäivät.
Palveluseteleitä
voidaan
kalenterikuukautta
kohti
myöntää
jona
kolme
aikana
(3)
kpl
kuukaudessa
vapaapäiväoikeus
jokaista
täyttyy.
Yksi
palveluseteli vastaa yhtä lakisääteistä vapapäivää. Myöntämällä palvelusetelin
kunta
sitoutuu
maksamaan
osan
palvelusta
setelin
arvoon
saakka.
Palveluseteliä voi käyttää vain palveluntarpeen arvioinnissa todettuun hoidon
ja hoivan maksuun. Palvelusetelillä ei voida maksaa muita palveluntuottajan
tarjoamia palveluita.
Palvelusetelillä voi ostaa palveluita vain yksityisiltä kunnan hyväksymiltä
palveluseteliyrittäjiltä.
Lieksan kaupunki korvaa palvelusetelillä yksityiselle yrittäjälle seuraavasti:


osavuorokausihoidosta 85€/päivä tai yö
kokovuorokausihoidosta 120€/vuorokausi
Mikäli yrittäjän perimä palvelun hinta on halvempi kuin palvelusetelin arvo,
kaupunki maksaa palvelun todellisen hinnan vähennettynä omavastuu
osuudella 11,30 e /vrk.
Omaishoitaja voi halutessaan kieltäytyä tarjotusta palvelusetelistä, jolloin
kunta ohjaa kunnallisten palveluiden piiriin.
Lieksan kaupungin hyväksymät palveluseteliyrittäjät, jotka tarjoavat
omaishoidon vapaan järjestämiseksi osa- tai kokovuorokausihoitoa löytyy
osoitteesta:
www.palveluseteli.fi
15
3.2.5 Toukolantien päivätoiminnat ja asumispalvelut
Kehitysvammaisten kohdalla omaishoidon tuen ympärivuorokautinen lomitus
järjestetään pääsääntöisesti erityishuollon palvelujen avulla tilapäishoitona
ja/tai perhehoitona.
Tilapäishoitoa omaishoidon vapaan järjestämiseksi
kehitysvammaisille
aikuisille
järjestetään
myös
Lieksan
kaupungin
omassa
asumispalveluyksikössä, osoite Toukolantie 27, 81700 Lieksa.
4. Omaishoidontuen käsittelyprosessi
Hoidettava hakee omaishoidon tukea
kotikunnalta
Vastaava hoitaja/ohjaaja sopii
kotikäynnin
16
Kotikäynnillä tehtävä yksilöllinen hoito- ja
palvelusuunnitelma ja arviointi

hoidettavan palveluntarve

hoidettavan ja hoitajan terveydentila

MMSE/ADCS-ADL, RAVA, KELAn tuet
Viedään hakemus tarvittaessa SAS -ryhmän
käsiteltäväksi

Päätöksenteko
Myönteinen päätös
omaishoidon tuesta
Myönteinen
määrärahoja
Sopimus
 hoito- ja
palvelusuunnitelma

Kielteinen päätös
Neuvonta ja ohjaus
 muutoksenhaku
hoitopalkkion maksatus
Hoidon seuranta ja arviointi

tarvittaessa ohjaus
ja neuvonta