Teknologiateollisuuden tilanne ja Teollisen Internetin

Teknologiateollisuuden tilanne
ja
Teollisen Internetin mahdollisuudet
Salo 20.5.2015
Teppo Virta
Teknologiateollisuus on viiden toimialan
kokonaisuus
Elektroniikka- ja sähköteollisuus
ABB, Ensto, Microsoft Mobile,
Murata Electronics, Nokia,
Planmeca, Polar Electro, Suunto,
Vacon, Vaisala…
Metallien jalostus
Boliden, Componenta,
Kuusakoski, Luvata, Norilsk
Nickel, Outokumpu, Outotec,
Ovako, Sacotec, SSAB …
Kone- ja metallituoteteollisuus
Abloy, Cargotec, Finn-Power, Fiskars,
Glaston, Kone, Konecranes, Metso,
Meyer Turku, Normet, Oras, Patria,
Pemamek, Ponsse, Stala, Valmet, Valtra,
Wärtsilä…
Suunnittelu ja konsultointi
A-Insinöörit, Citec, Elomatic,
Etteplan, FCG, Granlund, Neste
Jacobs, Pöyry, Ramboll,
Rejlers, SITO, SWECO, WSP...
Tietotekniikka-ala
Affecto, Basware, Bilot, CGI,
Codebakers, Comptel, Digia,
Efecte, Enfo, F-Secure, Fujitsu
Finland, IBM, Innofactor, Knowit,
Microsoft, Nixu, Tieto…
20.5.2015
Teknologiateollisuus – Suomen merkittävin
elinkeino
 50 % Suomen koko viennistä
 75 % Suomen koko elinkeinoelämän
t&k-investoinneista
 Alan yritykset työllistävät suoraan lähes
270 000 ihmistä, välillinen
työllistämisvaikutus mukaan lukien
700 000 henkilöä eli 30 % Suomen
koko työvoimasta.
 Teknologiateollisuus ry on EK:n suurin
jäsenliitto – yli 1 600 jäsenyritystä.
20.5.2015
Teknologiateollisuuden tavaravienti
Suomesta alueittain 2014
Tavaravienti yhteensä 26,2 mrd. euroa*
Länsi-Eurooppa
13,1 mrd. €
50,1 %
Pohjois-Amerikka
2,6 mrd. €
9,8 %
Afrikka
0,5 mrd. €
1,8 %
Keski- ja Itä-Eurooppa
4,5 mrd. €
17,1 %
Lähi- ja Keski-Itä
0,5 mrd. €
2,1 %
Aasia
4,1 mrd. €
15,8 %
Etelä- ja Väli-Amerikka
0,9 mrd. €
3,3 %
*) Tavaraviennin lisäksi alan yrityksillä oli palveluvientiä noin 11 miljardia euroa.
Lähde: Tullihallitus, Tilastokeskus
20.5.2015
4
Vientimarkkinat kehittyvät
epäyhtenäisesti
5
4.5.2015
Teollisuustuotanto Suomessa on jäänyt
kilpailijamaiden kehityksestä
6
4.5.2015
Lähde: Macrobond
Teollisuustuotanto Suomessa on pudonnut
EU-maista lähes eniten
Lähde: Macrobond
20.5.2015
7
Venäjän* osuus teknologiateollisuuden
Suomen viennistä
Osuus vähenee uudelleen noin viiden prosentin tasolle
%
1975
1976
1977
1978
1979
1980
1981
1982
1983
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
2015e
42
40
38
36
34
32
30
28
26
24
22
20
18
16
14
12
10
8
6
4
2
0
*) Neuvostoliitto vuoteen 1991 asti.
Lähde: Tulli
20.5.2015
8
Teknologiateollisuuden kysyntä
maailmalla kasvaa 2,0 % vuonna 2015
BKT:n kasvu 2015, %
10
8
Intia
6
5
PohjoisAmerikka
4
Muu
Aasia
Kasvu keskimäärin: +2,0 %
Brasilia
Meksiko
Muu Lat. Am.
Muu it. Eurooppa
Kiina
7
Lähi-itä ja Afrikka
9
2
Länsi-Eurooppa
Venäjä
3
Japani
1
0
-1
-2
-3
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
Pylvään leveys kuvaa osuutta teknologiateollisuuden Suomen viennistä vuonna 2013, %.
Lähde: IMF (January 2015), Tullihallitus
20.5.2015
9
Teknologiateollisuuden
näkymät Suomessa
10
4.5.2015
Teknologiateollisuuden liikevaihto
Suomessa kasvoi 2 % vuonna 2014
Liikevaihtoa kertyi kaikkiaan 66 miljardia euroa vuonna 2014
Kausipuhdistetut liikevaihtoindeksit
Lähde: Macrobond, Tilastokeskus
20.5.2015
11
Teknologiateollisuuden päätoimialat
Suomessa kehittyneet epäyhtenäisesti
Kausipuhdistetut liikevaihtoindeksit.
Osuudet liikevaihdosta 2014: kone- ja metallituoteteollisuus 41 %, elektroniikka- ja sähköteollisuus
22 %, metallien jalostus 14 %, tietotekniikka-ala 15 %, suunnittelu ja konsultointi 8 %.
20.5.2015
12
Lähde: Macrobond, Tilastokeskus
Teknologiateollisuuden liikevaihto*
Suomessa on pudonnut 20 miljardilla eurolla
vuodesta 2008
*) Teknologiateollisuuden
liikevaihto Suomessa oli 66
miljardia euroa vuonna 2014
ja 86 miljardia euroa vuonna
2008
13
4.5.2015
Lähde: Macrobond, Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito
Teknologiateollisuuden* uudet tilaukset
Suomessa ovat vähentyneet uudelleen
12 000
11 000
10 000
9 000
8 000
7 000
6 000
5 000
4 000
3 000
2 000
1 000
0
Yhteensä
Vientiin
Kotimaaha
n
2005
2006
Muutos:
Vientiin:
Kotimaahan:
Yhteensä:
14
4.5.2015
2007
2008
2009
2010
2011
I,2015 / I,2014
-12 %
-5 %
-9 %
2012
2013
2014
I,2015 / IV,2014
-19 %
+2 %
-14 %
Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset,
viimeisin tieto tammi-maaliskuu 2015.
2015
*) Pl. metallien
jalostus ja pelialan
yritykset.
Yhteenveto teknologiateollisuuden tilanteesta ja
lähiajan näkymistä
 Liikevaihto Suomessa kasvoi vuonna 2014 noin 2 %. Vuonna 2013 liikevaihto
supistui 5 %.
 Liikevaihto on kehittynyt epäyhtenäisesti toimialojen välillä.
 Yritykset saivat uusia tilauksia tammi-maaliskuussa euromääräisesti 9 % vähemmän
kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 2014 ja 14 % vähemmän kuin lokajoulukuussa.
 Tilauskannan arvo oli maaliskuun lopussa 15 % suurempi kuin samaan aikaan
vuonna 2014, mutta hieman pienempi kuin joulukuun lopussa.
 Liikevaihto on keväällä 2015 hieman suurempi kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan.
 Henkilöstö Suomessa on vähentynyt kaikkiaan 53 000:lla vuoden 2008 jälkeen.
Maaliskuun lopussa henkilöstöä oli 273 000.
 Tytäryrityksissä ulkomailla henkilöstö on niin ikään vähentynyt viime vuosina, mutta
kone- ja metallituoteteollisuudessa kasvu on jatkunut.
 Alan yritykset rekrytoivat tammi-maaliskuussa uutta henkilöstöä noin 7 000, kun
viime vuonna niitä oli kaikkiaan 20 000.
15
4.5.2015
Pk-yritysten suoraa ulkomaanvientiä on kasvatettava
Erikokoisten yritysten* osuus tavaraviennin arvosta 2011
Osuus maan koko tavaraviennin arvosta, %
100 %
90 %
27
80 %
70 %
60 %
73
70
67
67
64
64
62
60
54
52
46
Henkilöstöä
41
50 %
40 %
16
30 %
9
20 %
10 %
0%
16
17
19
21
6
8
3
14
Suomi
USA
8
9
5
18
8
4
11
14
23
15
15
11
10
8
Puola Tšekki Ruotsi Saksa
0-9
12
10
18
14
50-249
10-49
29
15
9
250+
18
18
7
14
Iso- Ranska Tanska Itävalta Italia
Viro
Britannia
*) Vertailussa yritysten koko perustuu niiden henkilöstön määrään. Niitä vientiyrityksiä, joilta ei ole
tiedossa henkilöstön määrää, ei ole otettu vertailussa huomioon.
Lähde: OECD, Trade by Enterprise Characteristics
20.5.2015
16
Uusia liiketoimintamahdollisuuksia
• Cleantech
– energiaa säästävät ja vähäpäästöisemmät teknologiat
– puhtaan käyttöveden ja jätevesien tehokkaamman
puhdistuksen mahdollistavat teknologiat
• Kaivosteollisuuden ja malmien jatkojalostuksen tuomat
uudet mahdollisuudet
• Ohjelmistot ja pelit
• Lääketieteellinen teknologia ja palvelut
• Suomi globaalien konesalien sijaintipaikkana (pilvipalvelut)
• Teollisuutta palveleva suunnittelutyö
• Autoteollisuuden murros
• Älyä tuotteissa, pakkauksissa, koneissa ja laitteissa
(anturointi, gps, ohjattavuus, valvonta...)
20.5.2015
18
Suomen pahimmat kilpailijat ovat itäisessä
Euroopassa
Teollisuuden työn hinta eri maissa
Filippiinit
Bulgaria
Romania
Meksiko
Liettua
Latvia
Taiwan
Puola
Unkari
Viro
Slovakia
Brasilia
Portugali
Tšekin tasavalta
Malta
Slovenia
Argentiina
Cypros
Israel
Kreikka
Etelä-Korea
Singapore
Uusi Seelanti
Espanja
Iso-Britannia
Japani
Italia
USA
Kanada
Irlanti
Luxemburg
Itävalta
Alankomaat
Suomi
Saksa
Ranska
Australia
Tanska
Belgia
Ruotsi
Sveitsi
Norja
Huom! Valuuttakursseilla voi olla merkittävä vaikutus
euroiksi muutettuihin työvoimakustannuksiin (esim.
Ruotsi ja Norja)
0
5
10
15
20
25
30
35
40
45
50
55
Euroa/tunti, vuonna 2012
Lähde: Eurostat, Bureau of Labour Statistics
20.5.2015
20
Tuottavuuskehityksen* taitekohta Suomessa 2008
2008 jälkeen Suomesta on hävinnyt pysyvästi merkittävää
volyymituotantoa elektroniikka-, metsä- ja koneteollisuudesta**
160
2000 = 100
155
Teollisuus
150
145
140
135
130
Teknologiateollisuus
125
120
115
110
105
100
**) Teollisuuden nykyinen
rakenne ei enää mahdollista
vastaavaa tuottavuuskehitystä
kuin vuosina 2000-2008.
Kansantalous
95
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
*) Työn tuottavuudella tarkoitetaan kiinteähintaista jalostusarvoa työtuntia kohden. Jos tuottavuus
paranee (käyrä nousee), jalostusarvo lisääntyy enemmän kuin tehdyt työtunnit.
Jalostusarvo = yrityksen liikevaihto – materiaali- ja palveluostot
Jalostusarvo = työvoimakustannukset + vuokrat + poistot + liikevoitto
20.5.2015
Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito
21
Tuottavuuskehitys* teknologiateollisuudessa
240
2000 = 100
230
Metallien jalostus
220
210
200
Tietotekniikka-ala
190
180
170
160
Elektroniikka- ja
sähköteollisuus
150
140
130
Kone- ja
metallituoteteollisuus
120
110
100
90
Suunnittelu ja
konsultointi
80
70
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
*) Työn tuottavuudella tarkoitetaan kiinteähintaista jalostusarvoa työtuntia kohden. Jos tuottavuus
paranee (käyrä nousee), jalostusarvo lisääntyy enemmän kuin tehdyt työtunnit.
Jalostusarvo = yrityksen liikevaihto – materiaali- ja palveluostot
Jalostusarvo = työvoimakustannukset + vuokrat + poistot + liikevoitto
20.5.2015
Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito
22
Teollinen internet
– Suomen suuri mahdollisuus
10.2.2015
Jukka Viitasaari
Suomen talouskasvu on pysähtynyt,
koska työn tuottavuus ei kasva
3
Tuottavuuden kasvu ei ole koskaan ennen
pysähtynyt rauhan oloissa
4
Elintaso (bkt/asukas) on viimeksi kasvanut
yhtä hitaasti 1800-luvulla
5
Digitalisaatio (ICT) pelastaa?
Yritykset Kansalaiset Julkinen
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
1
2
3
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
Ruotsi
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
Lähde: Digibarometri 2014
Digitalisaatio on suuri mahdollisuus
”Digitaalisia palveluja
hyödyntävät pk-yritykset
kasvavat kaksi kertaa
muita nopeammin, vievät
kaksi kertaa muita
enemmän ja luovat
kaksinkertaisen määrän
työpaikkoja.”
Euroopan komission ex. varapresidentti Neelie Kroes 7.10.2013.
Digitalisaation kolmikanta
Tietoyhteiskunta 2.0
Yhteiskunta
Teollinen internet
Yritys
Verkkoon
kytketyt
älykkäät
tuotteet ja
palvelut
Datapohjaiset
liiketoimintamallit
• Datasta arvoa
asiakkaalle
• Verkottuneet
palvelut ja
tuotteet
Kitkaton Suomi
• Integroidut digitaaliset
palvelut
• Kansallinen ICTpalveluarkkitehtuuri
Esineiden ja asioiden
internet (IoT)
Kuluttaja
Uusi elämäntapa
• Tietoa
luovuttamalla
ilmaiset palvelut
• Useita
palvelutarjoajia
Lähde: VTT
Digitaalinen liiketoiminta:
Menneisyyden raportoinnista tulevaisuuden luomiseen
Reporting and controlling
history
Collecting and analyzing
real time data = understanding
Creating the future
Lähde: Kaija Pöysti
9
Digitaalinen liiketoiminta käytännössä
• Dokumenttien sähköistäminen
• Liiketoimintaprosessien
automatisointi
• Analogisen / fyysisen tekemisen
siirtäminen virtuaaliseksi
• ERP / CRM / PDM / MES / jne. hankkeet
• Nykyisten prosessien jatkuva
tehostaminen
EI tarkoita
(pelkästään)
• Uusi liiketoiminta, joka ei olisi
mahdollista ilman teknologiaa
• Teollisen tuotteen tai palvelun
transformaatio joksikin toiseksi
• Tuotteen toimittaminen suoritteena
• Globaalin markkinapotentiaalin
hyödyntäminen
• Sulautetut järjestelmät ja sensorit
• Robotiikka ja arvoverkot
• …
Tarkoittaa
Lähde: Marketvisio ja Teknologiateollisuus, 2014
Miksi digitalisaation hyödyntäminen
ON tärkeää juuri nyt?
Yleinen talouden murros
pakottaa uudistumaan
ICT-teknologia on
riittävän halpaa ja
”kevyttä” sisällytettäväksi
teollisesti valmistettaviin
tuotteisiin
Kuluttajistuminen ja
diginatiivit tuovat uusia
työtapoja ja
osaamisvaateita
kaikkialle työelämään
Maailmanlaajuinen
markkina voitettavana:
lähes kaksi biljoonaa
dollaria jaossa
Uudet toimijat muuttavat
markkinaa väkisin pala
kerrallaan: Google,
Amazon, Alibaba, Baidu,
Weibo, Tencent...
Tuottavuutta on
parannettava työvoiman
huvetessa ja julkisten
palvelujen
rahoittamiseksi
Marketvisio ja
Teknologiateollisuus, 2014
On kysymys valinnasta
Yritykset ja Suomi pitäytyvät vanheneviin
toimintatapoihin
• Kilpailukyky heikkenee, investointeja ei tule, työpaikat
vähenevät
• Jalostusarvo Suomessa pienenee edelleen
• Verotulot vähenevät
• Muuttotappio ja yhteiskunnallista turhautumista
Yritykset ja Suomi hyödyntävät teollisen
internetin mahdollisuudet
• Kilpailukyky paranee ja Suomi on houkutteleva paikka
sijoittaa uutta tutkimus- ja liiketoimintaa
• Työllisyys kohenee, jalostusarvo Suomessa kohentuu
• Verotulot kasvavat
• Muuttovoitto ja yhteiskunnallista innostusta
Suomi nousuun teollisella internetillä?
Pelkkää hypeäkö?
• ”Uusi teknologia on tekemässä mahdolliseksi laitteiden laajamittaisen ja
edullisen anturoinnin, mikä puolestaan tekee koneista aivan eri tavalla
kuin aiemmin tietoisia omasta tilastaan. Kun laitteet kytketään
reaaliajassa verkkoon, avautuu kokonaan uusi mahdollisuuksien
maailma teollista tuottavuutta parantavien palveluiden tarjoamiseen.
Tässä on oiva uusiutumishaaste suomalaiselle
koneenrakennusteollisuudelle, ja samalla vahva kilpailuase esimerkiksi
aasialaisia, edelleenkin pääasiassa halpaan hintaan keskittyviä
kilpailijoita vastaan!”
- Pekka Lundmark, Konecranes
• ”Teollinen internet ei ole mahdollisuus, se on pakko”
- Pertti Korhonen, Outotec
• “After Microsoft deal, what’s left of Nokia? Will bet on internet of things”
- Henry Tirri, Nokia
9.2.2015
Teollisella internetillä on laaja
ekosysteemi
 Reaaliaikainen tilannekuva
läpi arvoverkon.
Data-analytiikka
Pilvipalvelut, alustat
IT-alustat ja palvelut
Tiedonsiirron ja verkkoyhteyden
mahdollistavat palvelut
Teollisuuden
automaatiojärjestelmät
Tietoturvatoimijat
Operointi ja hallinta, järjestelmäintegraatio
Yritykset - liiketoiminta
Tietoliikennelaitteiden valmistajat
Toimilaitteiden, mittareiden ja antureiden valmistajat
Älykkäät verkkoon kytketyt laitteet
Lähde: VTT
Teollinen internet - pois siiloista
2000
2010
2020
Toimialakohtaisia Siiloja toimialan
sisällä
siiloja
Siiloton teollinen internet
Sovellus/palvelu
Siilo 4 Kulunvalvonta
Siilo 3 Lämmitys
Siilo 2 Valaisu
Siilo 1 Ilmastointi
Kiinteä tai
langaton yhteys
Toimiala D: Kiinteistöt
Toimiala C
Toimiala B
Toimiala A
X1
X2
Y
Z
Yhteensopivuus,
avoimet rajapinnat, tietoturva
Verkkoon
kytketyt älykkäät
tuotteet, koneet
ja laitteet
Internet
Lähde: VTT
Tutkimus:
Teollinen internet Suomessa 2014
Perustuu ylimmän johdon haastatteluihin
•
•
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää
suomalaisten ja Suomessa toimivien
teollisuusyritysten ylemmän johdon
suhtautumista Teolliseen internetiin tai
asioiden internetiin (Internet of Things).
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisina
haastatteluina, joihin osallistui 33 yritystä tai
organisaatiota, vastaajia oli 37.
Haastatteluihin osallistuivat mm. seuraavat
yritykset ja organisaatiot:
Aalto yliopisto
Andritz
Cargotec
Cybercube
GE Suomi
EK
Ericsson
FISC, IoT työryhmä
© Market-Visio Oy ja Teknologiateollisuus Ry 2014. All rights reserved.
Teollinen internet Suomessa 2014
Halton
Klinkmann
Konecranes
Metso
Murata
Novotek
NSN
Okmetic
Outokumpu
Outotec
Remion
Tekes
There Corporation
Vacon
VTT
Teollinen internet on kiinni kaikessa
liiketoiminnassa:
Tuotteissa, tuotannossa, palveluissa, uudessa liiketoiminnassa...
Uudet palvelumallit?
Laite vai ohjelmisto?
Sensoridatan
hyödyntäminen?
Siiloutuminen
vaivaa sekä
prosessien että
liiketoimintojen
välillä.
Tukifunktioiden
kuten
tietohallinto,
markkinointi tai
HR osaamista ei
osata
hyödyntää.
Mittaristoja
mietitään
Ennakoiva huolto?
Robotiikka?
Tuotteen elinkaari?
Läpimenoaika?
Datan oikeellisuus?
Automatisointikehitys?
Tuotekehitys
Huolto ja
ylläpito
Osto ja
logistiikka
?
Myynti
Ansaintalogiikka?
Myynnin
osaaminen?
Asiakaskokemus?
Tuotanto Projektit
Etävalvonta/yhdistetty
valvonta?
Health & Safety?
3D-tulostus?
© Market-Visio Oy ja Teknologiateollisuus Ry 2014. All rights reserved.
Teollinen internet Suomessa 2014
Läpimenoaika?
Time-to-Customer?
Datan liikkuvuus?
n = 37
Teollinen internet vaatii ketterää johtamista
”Viime vuosituhannen
johtamismallit on aika päivittää
kun teknologiassa mennään jo
2020-luvulle.”
”Mittaristot on rakennettu tehokkaan
teollisen prosessin ja
kustannustehokkuuden päälle. Jos
myynnin mittari on laitemyynti, miksi
se myisi palvelua tai
softapäivitystä?”
”On ehdottoman tärkeää
saada koko organisaatio
mukaan murrokseen.”
”Verkostoitumis- ja
palveluistumiskehitys
muuttaa
kilpailuasetelmaa.”
”Loppuasiakas ja lopulta siis
kuluttaja on myös B2B
kaupassa lähempänä kuin
koskaan aikaisemmin.”
”Nykyjohtamisessa ei
ole tilaa yritykselle ja
erehdykselle. Omistaja
haluaa tuottoa
investoinneilleen.”
© Market-Visio Oy ja Teknologiateollisuus Ry 2014. All rights reserved.
Teollinen internet Suomessa 2014
n = 37
”On pystyttävä
tunnistamaan
onnistujat: niin
teknologioissa,
ihmisissä kuin
kumppaniyrityksissäkin.”
Toimi näin!
”Nyt pitäisi miettiä miten koko toimiala
tekee enemmän rahaa. Kun koko
ketjulla menee hyvin, myös itsellä
menee hyvin.”
Päätä miten teollisen
internetin hankkeita
johdetaan omassa
yrityksessä.
Käynnistä hankkeita joilla
on tuotto-odotuksia sekä
lyhyellä että pitkällä
tähtäimellä.
Seuraa ja arvioi kriittisesti
mitä muut tekevät –
toimialasta riippumatta.
Muista että kaikkea ei
tarvitse tehdä itse.
Teollisen murroksen
edessä kaikki oman
verkoston toimijat hakevat
omaa paikkaansa.
Huolehdi yrityksesi
vetovoimasta
osaajamarkkinoilla –
teollisen ICT:n osaajista on
jo nyt pulaa.
Hyväksy että teollinen
internet on tullut
jäädäkseen ja että se
muuttaa kilpailuasetelmaa
pysyvästi.
n = 37
Market-Visio Oy ja Teknologiateollisuus Ry,
Teollinen internet Suomessa 2014
Digitalisaation hyödyntäminen:
Suomen vahvuus ja suuri mahdollisuus
Matti Pohjola, 2008
27
Matti 9.2.2015
Pohjola, 2014
Kuinka käy Suomen?
Teollinen internet voi kiihdyttää työn tuottavuutta yhtä paljon, kuin
tieto- ja viestintäteknologia 1990-2000 –luvuilla!
Lähde: Matti Pohjola: Suomi uuteen nousuun (Teknologiateollisuus ry, 2014)
Teollinen internet – yhden prosentin lupaus
Lähde: Evans ja Annunziata, Industrial Internet, GE, 2012
Kuka johtaa teollisen internetin hankkeita?
Teollisen internetin vauhdittajina toimivat
erilaiset yritys- ja henkilökohtaiset
verkostot
OstoKäyttö- ja
kunnossapitopalvelut
ICTtoimijat
Osto
HuoltoT&K
ja
ylläpito Tuotanto
Logistiikka
Tietohallinto
Tutkimuslaitokset
Huolintayhtiöt
konsultit
Liiketoimintayksiköt
Rahoitus
Myynti
Asiakkaat
Markkinointi
Projektit
Kilpailijat
Johdon
konsultointi
Teleoperaattorit
Jne…
Start-upit
ICTkonsultit
KILPAILUKYKY
ANSAINTAMALLIT
© Market-Visio Oy ja Teknologiateollisuus Ry 2014. All rights reserved.
Teollinen internet Suomessa 2014
Oikeiden kumppanien
tunnistaminen on vaikeaa
– on helpompaa mennä
tuttujen toimijoiden kanssa
n = 37
Finnish Industrial Internet Forum
- Technology growth paths for Finnish companies
Finnish Industrial Internet Forum
Finnish Industrial Internet Forum is a company
driven activity that
catalyzes starting, testing, planning, breeding
or failing fast activities
which concretize the Industrial Internet visions
into new business opportunities
for Finnish companies.
How does it work in a bigger picture?
EU
activities
SHOK
activities
New products
and services
Business
renewal
Development
projects
Pilots
New
business
Startup’s
Development
programmes
Research and
development
projects
Finnish Industrial
Internet Forum
activities
Training
programmes
Student
innovation
camps
Education
plans
Training
and
education
Tekes
funded
activities
Global
networks
& benchmarks
Policy
makers
New products
and services
Business
renewal
New
business
Start-up’s
New
capabilities
New markets
New markets
Company
R&D /
development
Forum activities
JAM SESSIONS, 3-4/year
HOT SPOTS, ~10/year
Thematic workshops
Rapid tests and path finding
• Based on a company
champion’s need
• Learn fast - fail fast
• For invited + interested
companies/other partners
• Low resource use, 3-4
meetings, max 2 moths
calendar time
Outcome:
• Problem solution
• Roadmap to follow
• Seeds for R&D projects
Target group: hands on experts
and managers
•
Pitching ideas
•
Sharing experiences
•
Creating new connections
Outcome: Understanding of
•
Markets and regulations
•
Customer needs
•
Enabling technology
Target group: Experts and
managers
FUTURE AVENUES
ENVISIONING
Future markets, business
opportunities and
technologies from bird-eye
perspective
• Identification of must-winbattles;
Outcome:
• White papers
• Info for policy makers
• Long term perspectives
Target group: Company CxOs,
top-researchers and professors
•
Forum organization
Mikael Haag, VTT
Facilitators
Registered Forum members
(situation 5.2.)
50
45
44
40
35
30
30
31
28
25
20
15
10
5
0
Startup
SME
 133 registered organizations
Large company
University/Association
Forum member domains
(situation 5.2.)
70
64
60
50
40
30
19
20
14
13
12
10
7
1
0
3
Forum member organizations
3 Step IT Group Oy
Aalto University
Aalto Ventures Program
Accentiure Oy
Adminotech Oy
Affecto Finland Oy
A-Insinöörit Oy
Ajat Oy Ltd.,
Ambientia Group Oy
Analytics Cloud Oy
Avoin.Systems
BaseN
Bero Innovations
Bookndo
Cap Data Solutions
Cargotec Oyj
CLEEN Oy
CleWorks Oy
CLS-Engineering Oy
Collapick Company Oy
ComIQ Oy
ControlThings Oy Ab
CyberLightning Oy
Data Rangers Oy
Descom Oy
DIGILE
Digitalent Oy
Easy LED Oy
Eficode
El-Brix Oy
Elinkeinoelämän Keskusliitto EK
Elisa OyJ
entrepreneur
Epec Oy
Exertus Oy
EY (formerly Ernst&Young)
Fastems Oy Ab
FiCom ry
FIMECC
Finn Electric Oy
Finnsea Oy
Fortum Oyj
Fujitsu Finland oy
Gateway Technolabs Finland Oy
GlobalSign Ubisecure
Good Sign Oy
Gordionpro Oy
HAAGA-HELIA
HEC Oy, Ceccom IoT
Helsingin Radiopalvelu Tmi
Hermia Group
Huurre Group Oy
Hydroline Oy
Ibisense Oy
Idean Enterprises Oy
IGL-Technologies Oy
Innofactor Oyj
Innopinion Ltd
Invest in Finland
IoE Finland Oy
ionSign Oy
Ixonos Oyj
John Deere Forestry
Kajaani University of Applied Sciences
Kaltio Technologies Oy
Klinkmann Oy
K-Patents Oy
Lahden 4G-Service Oy
Lapioworks Oy
Laurea University of Applied Sciences
Lewel Group Oy
M-Components Oy
Metropolia
Microsoft Oy
Miradore Oy
Montoma Oy
Moonsoft Oy
Murata Electronics Oy
Neste Oil Oyj
Nixu Oyj
Normet Oy
Nortal Oy
Oy Delta-Enterprise Ltd
Oy Halton Group Ltd.
Padio Oy
Pesmel Oy
Plaza Consulting Oy
Ponsse
Quva Oy
Ramentor Oy
Raute Oyj
Rejlers Oy
Santa Monica Networks Oy
SC-Research, Vaasan yliopisto
Siemens Osakeyhtiö
Solita Oy
Tamlink Oy
Tampere University of Technology
Technion Oy
Tekes
TeliaSonera Finland Oyj
The Nordic Frugal Innovation Society ry
THTH ry
Tieto Industrial Internet
TIVIA - Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset
Tosibox Oy
TTY, Kone- ja tuotanotekniikan laitos
University of Oulu
University of Tampere
University of Vaasa/SC-Research
UPM
Valopaa Oy
Wapice Oy
Vilike
About 400
Wirepas Oy
persons from the
VTT
member
www.aikumo.com
organizations are
YIT OYj
on the mailing list
Youredi Ltd
Forum steering group
Chairman:
• Pekka Lundmark, CEO Konecranes Oyj
Members:
• Hannu Hallila, Director, development and HR, Halton Oy
• Janne Lehto, VP Equipment Development & Offering, Normet Oy
• Juho Nummela, CEO, Ponsse Oyj
• Jukka Kanerva, Vice President, Dental Care Units and CAD/CAM Solutions, Planmeca Oy
• Tapani Kiiski, CEO, Raute Oyj
• Tomas Hedenborg, CEO Fastems Oy
• Tommi Tuovila, CIO, Neste Oil Oyj
• Turkka Keskinen, CIO, UPM Oyj
• Jukka Viitasaari / Ilkka Niemelä, The Federation of Finnish Technology Industries
Steering group secretary, Iiro Salkari, Vice President, Business Development, VTT
41
Membership fees
•
•
•
•
Start-Up*
SME**
Large company
Non-commercial organisations
(no fee);
(500€ / year);
(2000€ / year);
(free-of charge)
VAT will be added to the prices.
Tekes is co-funding the Forum
*= strong growth emphasis, strong business development emphasis;
** = max. 250 employees and turnover max 50 M€.
42
We are still expecting more
organizations to join the network
• Companies interested in Industrial Internet
– Manufacturing industry
– Process industry (petro-chemical, forest)
– Energy systems
– Industrial Internet technology providers
– …
• Relevant non-profit organisations, examples of already existing
members:
– The Federation of Finnish Technology Industries
– DIGILE, FIMECC…
– Aalto University, Tampere University of Technology, VTT…
Industrial Internet Cases
Kemppi: Improving Customers’ Business Through
Integration of Data and Analysis
Welding Equipment manufacturer
Kemppi is in the forefront of utilizing
digitalization in all its business
operations.
With Kemppi ARC System, Kemppi has integrated
the data flow of welding: all data from welding can
be monitored and documented on-line. Through a
cloud-service, e.g. possible welding deviations can
be observed even on the other side of the world.
Kemppi uses data and analytics also in its own
operations. Information is shared seamlessly over
all functions and departments, and dealers and
customers are an inherent part of the Innovation
process.
Play video
BENEFITS:
• Improved quality and productivity, automated
data collection, faster lead times, cost savings
• Increased customer satisfaction
• Faster product development
• Potential to eventually change business model
to selling weld seam instead of equipment +
service
57