Teknologiateollisuuden tilanne ja Teollisen Internetin mahdollisuudet Salo 20.5.2015 Teppo Virta Teknologiateollisuus on viiden toimialan kokonaisuus Elektroniikka- ja sähköteollisuus ABB, Ensto, Microsoft Mobile, Murata Electronics, Nokia, Planmeca, Polar Electro, Suunto, Vacon, Vaisala… Metallien jalostus Boliden, Componenta, Kuusakoski, Luvata, Norilsk Nickel, Outokumpu, Outotec, Ovako, Sacotec, SSAB … Kone- ja metallituoteteollisuus Abloy, Cargotec, Finn-Power, Fiskars, Glaston, Kone, Konecranes, Metso, Meyer Turku, Normet, Oras, Patria, Pemamek, Ponsse, Stala, Valmet, Valtra, Wärtsilä… Suunnittelu ja konsultointi A-Insinöörit, Citec, Elomatic, Etteplan, FCG, Granlund, Neste Jacobs, Pöyry, Ramboll, Rejlers, SITO, SWECO, WSP... Tietotekniikka-ala Affecto, Basware, Bilot, CGI, Codebakers, Comptel, Digia, Efecte, Enfo, F-Secure, Fujitsu Finland, IBM, Innofactor, Knowit, Microsoft, Nixu, Tieto… 20.5.2015 Teknologiateollisuus – Suomen merkittävin elinkeino  50 % Suomen koko viennistä  75 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k-investoinneista  Alan yritykset työllistävät suoraan lähes 270 000 ihmistä, välillinen työllistämisvaikutus mukaan lukien 700 000 henkilöä eli 30 % Suomen koko työvoimasta.  Teknologiateollisuus ry on EK:n suurin jäsenliitto – yli 1 600 jäsenyritystä. 20.5.2015 Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta alueittain 2014 Tavaravienti yhteensä 26,2 mrd. euroa* Länsi-Eurooppa 13,1 mrd. € 50,1 % Pohjois-Amerikka 2,6 mrd. € 9,8 % Afrikka 0,5 mrd. € 1,8 % Keski- ja Itä-Eurooppa 4,5 mrd. € 17,1 % Lähi- ja Keski-Itä 0,5 mrd. € 2,1 % Aasia 4,1 mrd. € 15,8 % Etelä- ja Väli-Amerikka 0,9 mrd. € 3,3 % *) Tavaraviennin lisäksi alan yrityksillä oli palveluvientiä noin 11 miljardia euroa. Lähde: Tullihallitus, Tilastokeskus 20.5.2015 4 Vientimarkkinat kehittyvät epäyhtenäisesti 5 4.5.2015 Teollisuustuotanto Suomessa on jäänyt kilpailijamaiden kehityksestä 6 4.5.2015 Lähde: Macrobond Teollisuustuotanto Suomessa on pudonnut EU-maista lähes eniten Lähde: Macrobond 20.5.2015 7 Venäjän* osuus teknologiateollisuuden Suomen viennistä Osuus vähenee uudelleen noin viiden prosentin tasolle % 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015e 42 40 38 36 34 32 30 28 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 *) Neuvostoliitto vuoteen 1991 asti. Lähde: Tulli 20.5.2015 8 Teknologiateollisuuden kysyntä maailmalla kasvaa 2,0 % vuonna 2015 BKT:n kasvu 2015, % 10 8 Intia 6 5 PohjoisAmerikka 4 Muu Aasia Kasvu keskimäärin: +2,0 % Brasilia Meksiko Muu Lat. Am. Muu it. Eurooppa Kiina 7 Lähi-itä ja Afrikka 9 2 Länsi-Eurooppa Venäjä 3 Japani 1 0 -1 -2 -3 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Pylvään leveys kuvaa osuutta teknologiateollisuuden Suomen viennistä vuonna 2013, %. Lähde: IMF (January 2015), Tullihallitus 20.5.2015 9 Teknologiateollisuuden näkymät Suomessa 10 4.5.2015 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa kasvoi 2 % vuonna 2014 Liikevaihtoa kertyi kaikkiaan 66 miljardia euroa vuonna 2014 Kausipuhdistetut liikevaihtoindeksit Lähde: Macrobond, Tilastokeskus 20.5.2015 11 Teknologiateollisuuden päätoimialat Suomessa kehittyneet epäyhtenäisesti Kausipuhdistetut liikevaihtoindeksit. Osuudet liikevaihdosta 2014: kone- ja metallituoteteollisuus 41 %, elektroniikka- ja sähköteollisuus 22 %, metallien jalostus 14 %, tietotekniikka-ala 15 %, suunnittelu ja konsultointi 8 %. 20.5.2015 12 Lähde: Macrobond, Tilastokeskus Teknologiateollisuuden liikevaihto* Suomessa on pudonnut 20 miljardilla eurolla vuodesta 2008 *) Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa oli 66 miljardia euroa vuonna 2014 ja 86 miljardia euroa vuonna 2008 13 4.5.2015 Lähde: Macrobond, Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito Teknologiateollisuuden* uudet tilaukset Suomessa ovat vähentyneet uudelleen 12 000 11 000 10 000 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 Yhteensä Vientiin Kotimaaha n 2005 2006 Muutos: Vientiin: Kotimaahan: Yhteensä: 14 4.5.2015 2007 2008 2009 2010 2011 I,2015 / I,2014 -12 % -5 % -9 % 2012 2013 2014 I,2015 / IV,2014 -19 % +2 % -14 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto tammi-maaliskuu 2015. 2015 *) Pl. metallien jalostus ja pelialan yritykset. Yhteenveto teknologiateollisuuden tilanteesta ja lähiajan näkymistä  Liikevaihto Suomessa kasvoi vuonna 2014 noin 2 %. Vuonna 2013 liikevaihto supistui 5 %.  Liikevaihto on kehittynyt epäyhtenäisesti toimialojen välillä.  Yritykset saivat uusia tilauksia tammi-maaliskuussa euromääräisesti 9 % vähemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 2014 ja 14 % vähemmän kuin lokajoulukuussa.  Tilauskannan arvo oli maaliskuun lopussa 15 % suurempi kuin samaan aikaan vuonna 2014, mutta hieman pienempi kuin joulukuun lopussa.  Liikevaihto on keväällä 2015 hieman suurempi kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan.  Henkilöstö Suomessa on vähentynyt kaikkiaan 53 000:lla vuoden 2008 jälkeen. Maaliskuun lopussa henkilöstöä oli 273 000.  Tytäryrityksissä ulkomailla henkilöstö on niin ikään vähentynyt viime vuosina, mutta kone- ja metallituoteteollisuudessa kasvu on jatkunut.  Alan yritykset rekrytoivat tammi-maaliskuussa uutta henkilöstöä noin 7 000, kun viime vuonna niitä oli kaikkiaan 20 000. 15 4.5.2015 Pk-yritysten suoraa ulkomaanvientiä on kasvatettava Erikokoisten yritysten* osuus tavaraviennin arvosta 2011 Osuus maan koko tavaraviennin arvosta, % 100 % 90 % 27 80 % 70 % 60 % 73 70 67 67 64 64 62 60 54 52 46 Henkilöstöä 41 50 % 40 % 16 30 % 9 20 % 10 % 0% 16 17 19 21 6 8 3 14 Suomi USA 8 9 5 18 8 4 11 14 23 15 15 11 10 8 Puola Tšekki Ruotsi Saksa 0-9 12 10 18 14 50-249 10-49 29 15 9 250+ 18 18 7 14 Iso- Ranska Tanska Itävalta Italia Viro Britannia *) Vertailussa yritysten koko perustuu niiden henkilöstön määrään. Niitä vientiyrityksiä, joilta ei ole tiedossa henkilöstön määrää, ei ole otettu vertailussa huomioon. Lähde: OECD, Trade by Enterprise Characteristics 20.5.2015 16 Uusia liiketoimintamahdollisuuksia • Cleantech – energiaa säästävät ja vähäpäästöisemmät teknologiat – puhtaan käyttöveden ja jätevesien tehokkaamman puhdistuksen mahdollistavat teknologiat • Kaivosteollisuuden ja malmien jatkojalostuksen tuomat uudet mahdollisuudet • Ohjelmistot ja pelit • Lääketieteellinen teknologia ja palvelut • Suomi globaalien konesalien sijaintipaikkana (pilvipalvelut) • Teollisuutta palveleva suunnittelutyö • Autoteollisuuden murros • Älyä tuotteissa, pakkauksissa, koneissa ja laitteissa (anturointi, gps, ohjattavuus, valvonta...) 20.5.2015 18 Suomen pahimmat kilpailijat ovat itäisessä Euroopassa Teollisuuden työn hinta eri maissa Filippiinit Bulgaria Romania Meksiko Liettua Latvia Taiwan Puola Unkari Viro Slovakia Brasilia Portugali Tšekin tasavalta Malta Slovenia Argentiina Cypros Israel Kreikka Etelä-Korea Singapore Uusi Seelanti Espanja Iso-Britannia Japani Italia USA Kanada Irlanti Luxemburg Itävalta Alankomaat Suomi Saksa Ranska Australia Tanska Belgia Ruotsi Sveitsi Norja Huom! Valuuttakursseilla voi olla merkittävä vaikutus euroiksi muutettuihin työvoimakustannuksiin (esim. Ruotsi ja Norja) 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 Euroa/tunti, vuonna 2012 Lähde: Eurostat, Bureau of Labour Statistics 20.5.2015 20 Tuottavuuskehityksen* taitekohta Suomessa 2008 2008 jälkeen Suomesta on hävinnyt pysyvästi merkittävää volyymituotantoa elektroniikka-, metsä- ja koneteollisuudesta** 160 2000 = 100 155 Teollisuus 150 145 140 135 130 Teknologiateollisuus 125 120 115 110 105 100 **) Teollisuuden nykyinen rakenne ei enää mahdollista vastaavaa tuottavuuskehitystä kuin vuosina 2000-2008. Kansantalous 95 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 *) Työn tuottavuudella tarkoitetaan kiinteähintaista jalostusarvoa työtuntia kohden. Jos tuottavuus paranee (käyrä nousee), jalostusarvo lisääntyy enemmän kuin tehdyt työtunnit. Jalostusarvo = yrityksen liikevaihto – materiaali- ja palveluostot Jalostusarvo = työvoimakustannukset + vuokrat + poistot + liikevoitto 20.5.2015 Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito 21 Tuottavuuskehitys* teknologiateollisuudessa 240 2000 = 100 230 Metallien jalostus 220 210 200 Tietotekniikka-ala 190 180 170 160 Elektroniikka- ja sähköteollisuus 150 140 130 Kone- ja metallituoteteollisuus 120 110 100 90 Suunnittelu ja konsultointi 80 70 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 *) Työn tuottavuudella tarkoitetaan kiinteähintaista jalostusarvoa työtuntia kohden. Jos tuottavuus paranee (käyrä nousee), jalostusarvo lisääntyy enemmän kuin tehdyt työtunnit. Jalostusarvo = yrityksen liikevaihto – materiaali- ja palveluostot Jalostusarvo = työvoimakustannukset + vuokrat + poistot + liikevoitto 20.5.2015 Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito 22 Teollinen internet – Suomen suuri mahdollisuus 10.2.2015 Jukka Viitasaari Suomen talouskasvu on pysähtynyt, koska työn tuottavuus ei kasva 3 Tuottavuuden kasvu ei ole koskaan ennen pysähtynyt rauhan oloissa 4 Elintaso (bkt/asukas) on viimeksi kasvanut yhtä hitaasti 1800-luvulla 5 Digitalisaatio (ICT) pelastaa? Yritykset Kansalaiset Julkinen 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 1 2 3 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 Ruotsi 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 Lähde: Digibarometri 2014 Digitalisaatio on suuri mahdollisuus ”Digitaalisia palveluja hyödyntävät pk-yritykset kasvavat kaksi kertaa muita nopeammin, vievät kaksi kertaa muita enemmän ja luovat kaksinkertaisen määrän työpaikkoja.” Euroopan komission ex. varapresidentti Neelie Kroes 7.10.2013. Digitalisaation kolmikanta Tietoyhteiskunta 2.0 Yhteiskunta Teollinen internet Yritys Verkkoon kytketyt älykkäät tuotteet ja palvelut Datapohjaiset liiketoimintamallit • Datasta arvoa asiakkaalle • Verkottuneet palvelut ja tuotteet Kitkaton Suomi • Integroidut digitaaliset palvelut • Kansallinen ICTpalveluarkkitehtuuri Esineiden ja asioiden internet (IoT) Kuluttaja Uusi elämäntapa • Tietoa luovuttamalla ilmaiset palvelut • Useita palvelutarjoajia Lähde: VTT Digitaalinen liiketoiminta: Menneisyyden raportoinnista tulevaisuuden luomiseen Reporting and controlling history Collecting and analyzing real time data = understanding Creating the future Lähde: Kaija Pöysti 9 Digitaalinen liiketoiminta käytännössä • Dokumenttien sähköistäminen • Liiketoimintaprosessien automatisointi • Analogisen / fyysisen tekemisen siirtäminen virtuaaliseksi • ERP / CRM / PDM / MES / jne. hankkeet • Nykyisten prosessien jatkuva tehostaminen EI tarkoita (pelkästään) • Uusi liiketoiminta, joka ei olisi mahdollista ilman teknologiaa • Teollisen tuotteen tai palvelun transformaatio joksikin toiseksi • Tuotteen toimittaminen suoritteena • Globaalin markkinapotentiaalin hyödyntäminen • Sulautetut järjestelmät ja sensorit • Robotiikka ja arvoverkot • … Tarkoittaa Lähde: Marketvisio ja Teknologiateollisuus, 2014 Miksi digitalisaation hyödyntäminen ON tärkeää juuri nyt? Yleinen talouden murros pakottaa uudistumaan ICT-teknologia on riittävän halpaa ja ”kevyttä” sisällytettäväksi teollisesti valmistettaviin tuotteisiin Kuluttajistuminen ja diginatiivit tuovat uusia työtapoja ja osaamisvaateita kaikkialle työelämään Maailmanlaajuinen markkina voitettavana: lähes kaksi biljoonaa dollaria jaossa Uudet toimijat muuttavat markkinaa väkisin pala kerrallaan: Google, Amazon, Alibaba, Baidu, Weibo, Tencent... Tuottavuutta on parannettava työvoiman huvetessa ja julkisten palvelujen rahoittamiseksi Marketvisio ja Teknologiateollisuus, 2014 On kysymys valinnasta Yritykset ja Suomi pitäytyvät vanheneviin toimintatapoihin • Kilpailukyky heikkenee, investointeja ei tule, työpaikat vähenevät • Jalostusarvo Suomessa pienenee edelleen • Verotulot vähenevät • Muuttotappio ja yhteiskunnallista turhautumista Yritykset ja Suomi hyödyntävät teollisen internetin mahdollisuudet • Kilpailukyky paranee ja Suomi on houkutteleva paikka sijoittaa uutta tutkimus- ja liiketoimintaa • Työllisyys kohenee, jalostusarvo Suomessa kohentuu • Verotulot kasvavat • Muuttovoitto ja yhteiskunnallista innostusta Suomi nousuun teollisella internetillä? Pelkkää hypeäkö? • ”Uusi teknologia on tekemässä mahdolliseksi laitteiden laajamittaisen ja edullisen anturoinnin, mikä puolestaan tekee koneista aivan eri tavalla kuin aiemmin tietoisia omasta tilastaan. Kun laitteet kytketään reaaliajassa verkkoon, avautuu kokonaan uusi mahdollisuuksien maailma teollista tuottavuutta parantavien palveluiden tarjoamiseen. Tässä on oiva uusiutumishaaste suomalaiselle koneenrakennusteollisuudelle, ja samalla vahva kilpailuase esimerkiksi aasialaisia, edelleenkin pääasiassa halpaan hintaan keskittyviä kilpailijoita vastaan!” - Pekka Lundmark, Konecranes • ”Teollinen internet ei ole mahdollisuus, se on pakko” - Pertti Korhonen, Outotec • “After Microsoft deal, what’s left of Nokia? Will bet on internet of things” - Henry Tirri, Nokia 9.2.2015 Teollisella internetillä on laaja ekosysteemi  Reaaliaikainen tilannekuva läpi arvoverkon. Data-analytiikka Pilvipalvelut, alustat IT-alustat ja palvelut Tiedonsiirron ja verkkoyhteyden mahdollistavat palvelut Teollisuuden automaatiojärjestelmät Tietoturvatoimijat Operointi ja hallinta, järjestelmäintegraatio Yritykset - liiketoiminta Tietoliikennelaitteiden valmistajat Toimilaitteiden, mittareiden ja antureiden valmistajat Älykkäät verkkoon kytketyt laitteet Lähde: VTT Teollinen internet - pois siiloista 2000 2010 2020 Toimialakohtaisia Siiloja toimialan sisällä siiloja Siiloton teollinen internet Sovellus/palvelu Siilo 4 Kulunvalvonta Siilo 3 Lämmitys Siilo 2 Valaisu Siilo 1 Ilmastointi Kiinteä tai langaton yhteys Toimiala D: Kiinteistöt Toimiala C Toimiala B Toimiala A X1 X2 Y Z Yhteensopivuus, avoimet rajapinnat, tietoturva Verkkoon kytketyt älykkäät tuotteet, koneet ja laitteet Internet Lähde: VTT Tutkimus: Teollinen internet Suomessa 2014 Perustuu ylimmän johdon haastatteluihin • • Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää suomalaisten ja Suomessa toimivien teollisuusyritysten ylemmän johdon suhtautumista Teolliseen internetiin tai asioiden internetiin (Internet of Things). Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisina haastatteluina, joihin osallistui 33 yritystä tai organisaatiota, vastaajia oli 37. Haastatteluihin osallistuivat mm. seuraavat yritykset ja organisaatiot: Aalto yliopisto Andritz Cargotec Cybercube GE Suomi EK Ericsson FISC, IoT työryhmä © Market-Visio Oy ja Teknologiateollisuus Ry 2014. All rights reserved. Teollinen internet Suomessa 2014 Halton Klinkmann Konecranes Metso Murata Novotek NSN Okmetic Outokumpu Outotec Remion Tekes There Corporation Vacon VTT Teollinen internet on kiinni kaikessa liiketoiminnassa: Tuotteissa, tuotannossa, palveluissa, uudessa liiketoiminnassa... Uudet palvelumallit? Laite vai ohjelmisto? Sensoridatan hyödyntäminen? Siiloutuminen vaivaa sekä prosessien että liiketoimintojen välillä. Tukifunktioiden kuten tietohallinto, markkinointi tai HR osaamista ei osata hyödyntää. Mittaristoja mietitään Ennakoiva huolto? Robotiikka? Tuotteen elinkaari? Läpimenoaika? Datan oikeellisuus? Automatisointikehitys? Tuotekehitys Huolto ja ylläpito Osto ja logistiikka ? Myynti Ansaintalogiikka? Myynnin osaaminen? Asiakaskokemus? Tuotanto Projektit Etävalvonta/yhdistetty valvonta? Health & Safety? 3D-tulostus? © Market-Visio Oy ja Teknologiateollisuus Ry 2014. All rights reserved. Teollinen internet Suomessa 2014 Läpimenoaika? Time-to-Customer? Datan liikkuvuus? n = 37 Teollinen internet vaatii ketterää johtamista ”Viime vuosituhannen johtamismallit on aika päivittää kun teknologiassa mennään jo 2020-luvulle.” ”Mittaristot on rakennettu tehokkaan teollisen prosessin ja kustannustehokkuuden päälle. Jos myynnin mittari on laitemyynti, miksi se myisi palvelua tai softapäivitystä?” ”On ehdottoman tärkeää saada koko organisaatio mukaan murrokseen.” ”Verkostoitumis- ja palveluistumiskehitys muuttaa kilpailuasetelmaa.” ”Loppuasiakas ja lopulta siis kuluttaja on myös B2B kaupassa lähempänä kuin koskaan aikaisemmin.” ”Nykyjohtamisessa ei ole tilaa yritykselle ja erehdykselle. Omistaja haluaa tuottoa investoinneilleen.” © Market-Visio Oy ja Teknologiateollisuus Ry 2014. All rights reserved. Teollinen internet Suomessa 2014 n = 37 ”On pystyttävä tunnistamaan onnistujat: niin teknologioissa, ihmisissä kuin kumppaniyrityksissäkin.” Toimi näin! ”Nyt pitäisi miettiä miten koko toimiala tekee enemmän rahaa. Kun koko ketjulla menee hyvin, myös itsellä menee hyvin.” Päätä miten teollisen internetin hankkeita johdetaan omassa yrityksessä. Käynnistä hankkeita joilla on tuotto-odotuksia sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä. Seuraa ja arvioi kriittisesti mitä muut tekevät – toimialasta riippumatta. Muista että kaikkea ei tarvitse tehdä itse. Teollisen murroksen edessä kaikki oman verkoston toimijat hakevat omaa paikkaansa. Huolehdi yrityksesi vetovoimasta osaajamarkkinoilla – teollisen ICT:n osaajista on jo nyt pulaa. Hyväksy että teollinen internet on tullut jäädäkseen ja että se muuttaa kilpailuasetelmaa pysyvästi. n = 37 Market-Visio Oy ja Teknologiateollisuus Ry, Teollinen internet Suomessa 2014 Digitalisaation hyödyntäminen: Suomen vahvuus ja suuri mahdollisuus Matti Pohjola, 2008 27 Matti 9.2.2015 Pohjola, 2014 Kuinka käy Suomen? Teollinen internet voi kiihdyttää työn tuottavuutta yhtä paljon, kuin tieto- ja viestintäteknologia 1990-2000 –luvuilla! Lähde: Matti Pohjola: Suomi uuteen nousuun (Teknologiateollisuus ry, 2014) Teollinen internet – yhden prosentin lupaus Lähde: Evans ja Annunziata, Industrial Internet, GE, 2012 Kuka johtaa teollisen internetin hankkeita? Teollisen internetin vauhdittajina toimivat erilaiset yritys- ja henkilökohtaiset verkostot OstoKäyttö- ja kunnossapitopalvelut ICTtoimijat Osto HuoltoT&K ja ylläpito Tuotanto Logistiikka Tietohallinto Tutkimuslaitokset Huolintayhtiöt konsultit Liiketoimintayksiköt Rahoitus Myynti Asiakkaat Markkinointi Projektit Kilpailijat Johdon konsultointi Teleoperaattorit Jne… Start-upit ICTkonsultit KILPAILUKYKY ANSAINTAMALLIT © Market-Visio Oy ja Teknologiateollisuus Ry 2014. All rights reserved. Teollinen internet Suomessa 2014 Oikeiden kumppanien tunnistaminen on vaikeaa – on helpompaa mennä tuttujen toimijoiden kanssa n = 37 Finnish Industrial Internet Forum - Technology growth paths for Finnish companies Finnish Industrial Internet Forum Finnish Industrial Internet Forum is a company driven activity that catalyzes starting, testing, planning, breeding or failing fast activities which concretize the Industrial Internet visions into new business opportunities for Finnish companies. How does it work in a bigger picture? EU activities SHOK activities New products and services Business renewal Development projects Pilots New business Startup’s Development programmes Research and development projects Finnish Industrial Internet Forum activities Training programmes Student innovation camps Education plans Training and education Tekes funded activities Global networks & benchmarks Policy makers New products and services Business renewal New business Start-up’s New capabilities New markets New markets Company R&D / development Forum activities JAM SESSIONS, 3-4/year HOT SPOTS, ~10/year Thematic workshops Rapid tests and path finding • Based on a company champion’s need • Learn fast - fail fast • For invited + interested companies/other partners • Low resource use, 3-4 meetings, max 2 moths calendar time Outcome: • Problem solution • Roadmap to follow • Seeds for R&D projects Target group: hands on experts and managers • Pitching ideas • Sharing experiences • Creating new connections Outcome: Understanding of • Markets and regulations • Customer needs • Enabling technology Target group: Experts and managers FUTURE AVENUES ENVISIONING Future markets, business opportunities and technologies from bird-eye perspective • Identification of must-winbattles; Outcome: • White papers • Info for policy makers • Long term perspectives Target group: Company CxOs, top-researchers and professors • Forum organization Mikael Haag, VTT Facilitators Registered Forum members (situation 5.2.) 50 45 44 40 35 30 30 31 28 25 20 15 10 5 0 Startup SME  133 registered organizations Large company University/Association Forum member domains (situation 5.2.) 70 64 60 50 40 30 19 20 14 13 12 10 7 1 0 3 Forum member organizations 3 Step IT Group Oy Aalto University Aalto Ventures Program Accentiure Oy Adminotech Oy Affecto Finland Oy A-Insinöörit Oy Ajat Oy Ltd., Ambientia Group Oy Analytics Cloud Oy Avoin.Systems BaseN Bero Innovations Bookndo Cap Data Solutions Cargotec Oyj CLEEN Oy CleWorks Oy CLS-Engineering Oy Collapick Company Oy ComIQ Oy ControlThings Oy Ab CyberLightning Oy Data Rangers Oy Descom Oy DIGILE Digitalent Oy Easy LED Oy Eficode El-Brix Oy Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Elisa OyJ entrepreneur Epec Oy Exertus Oy EY (formerly Ernst&Young) Fastems Oy Ab FiCom ry FIMECC Finn Electric Oy Finnsea Oy Fortum Oyj Fujitsu Finland oy Gateway Technolabs Finland Oy GlobalSign Ubisecure Good Sign Oy Gordionpro Oy HAAGA-HELIA HEC Oy, Ceccom IoT Helsingin Radiopalvelu Tmi Hermia Group Huurre Group Oy Hydroline Oy Ibisense Oy Idean Enterprises Oy IGL-Technologies Oy Innofactor Oyj Innopinion Ltd Invest in Finland IoE Finland Oy ionSign Oy Ixonos Oyj John Deere Forestry Kajaani University of Applied Sciences Kaltio Technologies Oy Klinkmann Oy K-Patents Oy Lahden 4G-Service Oy Lapioworks Oy Laurea University of Applied Sciences Lewel Group Oy M-Components Oy Metropolia Microsoft Oy Miradore Oy Montoma Oy Moonsoft Oy Murata Electronics Oy Neste Oil Oyj Nixu Oyj Normet Oy Nortal Oy Oy Delta-Enterprise Ltd Oy Halton Group Ltd. Padio Oy Pesmel Oy Plaza Consulting Oy Ponsse Quva Oy Ramentor Oy Raute Oyj Rejlers Oy Santa Monica Networks Oy SC-Research, Vaasan yliopisto Siemens Osakeyhtiö Solita Oy Tamlink Oy Tampere University of Technology Technion Oy Tekes TeliaSonera Finland Oyj The Nordic Frugal Innovation Society ry THTH ry Tieto Industrial Internet TIVIA - Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset Tosibox Oy TTY, Kone- ja tuotanotekniikan laitos University of Oulu University of Tampere University of Vaasa/SC-Research UPM Valopaa Oy Wapice Oy Vilike About 400 Wirepas Oy persons from the VTT member www.aikumo.com organizations are YIT OYj on the mailing list Youredi Ltd Forum steering group Chairman: • Pekka Lundmark, CEO Konecranes Oyj Members: • Hannu Hallila, Director, development and HR, Halton Oy • Janne Lehto, VP Equipment Development & Offering, Normet Oy • Juho Nummela, CEO, Ponsse Oyj • Jukka Kanerva, Vice President, Dental Care Units and CAD/CAM Solutions, Planmeca Oy • Tapani Kiiski, CEO, Raute Oyj • Tomas Hedenborg, CEO Fastems Oy • Tommi Tuovila, CIO, Neste Oil Oyj • Turkka Keskinen, CIO, UPM Oyj • Jukka Viitasaari / Ilkka Niemelä, The Federation of Finnish Technology Industries Steering group secretary, Iiro Salkari, Vice President, Business Development, VTT 41 Membership fees • • • • Start-Up* SME** Large company Non-commercial organisations (no fee); (500€ / year); (2000€ / year); (free-of charge) VAT will be added to the prices. Tekes is co-funding the Forum *= strong growth emphasis, strong business development emphasis; ** = max. 250 employees and turnover max 50 M€. 42 We are still expecting more organizations to join the network • Companies interested in Industrial Internet – Manufacturing industry – Process industry (petro-chemical, forest) – Energy systems – Industrial Internet technology providers – … • Relevant non-profit organisations, examples of already existing members: – The Federation of Finnish Technology Industries – DIGILE, FIMECC… – Aalto University, Tampere University of Technology, VTT… Industrial Internet Cases Kemppi: Improving Customers’ Business Through Integration of Data and Analysis Welding Equipment manufacturer Kemppi is in the forefront of utilizing digitalization in all its business operations. With Kemppi ARC System, Kemppi has integrated the data flow of welding: all data from welding can be monitored and documented on-line. Through a cloud-service, e.g. possible welding deviations can be observed even on the other side of the world. Kemppi uses data and analytics also in its own operations. Information is shared seamlessly over all functions and departments, and dealers and customers are an inherent part of the Innovation process. Play video BENEFITS: • Improved quality and productivity, automated data collection, faster lead times, cost savings • Increased customer satisfaction • Faster product development • Potential to eventually change business model to selling weld seam instead of equipment + service 57