Taloussuunnitelma 2015-2017 ja talousarvio 2015
HATTULAN KUNTA TALOUSSUUNNITELMA 2015 - 2017 TALOUSARVIO 2015 Sisällysluettelo 1 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS 1 2 HATTULAN KUNNAN STRATEGIA 2.1 Strategiset valtuustotason sitovat tavoitteet koko kunta 2 3 YLEISPERUSTELUT 3.1. Toimintaympäristön kehitys 3.1.1 Yleinen taloudellinen tilanne 3.1.2 Kuntatalouden tulevaisuuden näkymiä 3.1.3 Hattulan kunnan kehityssuunnat 4 3 4 4 5 10 4 TALOUSARVION JA SUUNNITELMAVUOSIEN LAADINTAPERUSTEET 4.1 Voimassa oleva taloussuunnitelma 2014 – 2016 4.2 Talouden tasapainottamisohjelma 2013 – 2016 13 5 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 5.1 Taloutta ja toimintaa koskevat ohjeet ja säännöt 5.2 Talousarvion sitovuus ja käyttösuunnitelmien hyväksyminen 5.3 Määrärahat, tuloarviot ja tavoitteiden seuranta 5.3.1 Määrärahamuutokset 5.3.2 Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden seuranta 5.3.3 Kirjanpitokäytäntö 16 6 TP 2013, TA2014 JA SUUNNITELMAVUODET 2015 – 2017, 1 000 € 6.1 Käyttötalousosan perusteet ja yleiset laskentaperiaatteet 6.2 Tuloslaskelmaosan perusteet 6.2.1 Toimintatuotot ja -kulut 6.2.2 Verotulot 6.2.3 Valtionosuudet 6.2.4 Korkomenot ja -tuotot, muut rahoitusmenot ja -tuotot 6.2.5 Poistot ja arvonalentumiset 6.2.6 Satunnaiset erät 6.3 Investointiosan perusteet 6.4 Rahoitusosan perusteet 18 7 KONSERNIYHTEISÖT 7.1 Hattula-Kiinteistöt Oy 7.2 Keskeiset kuntayhtymät 7.3 Muut yhteistoiminta-alueet ja osakkuusyhteisöt 25 8 KÄYTTÖTALOUSOSA 8.1 Kunnanhallitus 8.1.1 Yleishallinnon palvelut ja toiminta 8.1.2 Valtuustotason sitovat toiminnalliset tavoitteet yleishallinto 8.1.3 Yleishallinnon sitovat määrärahat 8.2 Perusturvalautakunta 8.2.1 Perusturvan palvelut ja toiminta 8.2.2 Valtuustotason sitovat toiminnalliset tavoitteet 8.2.3 Perusturvan tulosalueiden sitovat määrärahat 8.3 Sivistyslautakunta 8.3.1 Sivistystoimen palvelut ja toiminta 26 14 14 16 16 17 17 17 17 18 18 19 21 22 23 23 23 24 24 25 25 25 26 26 28 29 30 30 33 34 36 36 2 8.3.2 Valtuustotason sitovat toiminnalliset tavoitteet 8.3.3 Sivistystoimen sitovat määrärahat 8.4 Tekninen lautakunta 8.4.1 Teknisen toimen palvelut ja toiminta 8.4.2 Valtuustotason sitovat toiminnalliset tavoitteet 8.4.3 Teknisen toimen tulosalueiden sitovat määrärahat 8.5 Rakennuslautakunta 8.5.1 Rakennusvalvonnan palvelut ja toiminta 8.5.2 Valtuustotason sitovat toiminnalliset tavoitteet 8.5.3 Rakennuslautakunnan sitovat määrärahat 39 40 42 43 48 49 51 51 53 54 9 TULOSLASKELMAOSA 55 10 INVESTOINTIOSA 56 11 RAHOITUSLASKELMAOSA 57 12 HENKILÖSTÖMENOT TP13, TA14 JA KH15, VERTAILUSSA TP13/TA15 JA TA14/TA15 HUOMIOITU LUKION SIIRTYMINEN TAVASTIAAN 58 13 VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT BRUTTOKULUT JA -TUOTOT TULOSALUEITTAIN, VERTAILU TA2015 / MTA 2014 59 1 1 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS Hattulan kunnan talous on ollut lähes koko 2000-luvun alijäämäinen, joten vuoden 2004 lopussa ollut 11,9 miljoonan kumulatiivinen ylijäämä vuoden 2012 lopussa oli enää 1,2 miljoona euroa. Samaan aikaan myös kunnan lainamäärä on lisääntynyt ja rahoitusasema heikentynyt. Kuntien taloudellisen tilanteen heikentymiseen on vaikuttanut vuoden 2008 jälkeinen globaali kansantalouden taantuma, joka ei ole vieläkään ohi. Vaikutukset näkyvät myös Hattulan talousluvuissa. Syksyllä 2013 valtuusto hyväksyi Hattulan kuntastrategian 2030 ja talouden tasapainottamisohjelman 2013 - 2016. Vuoden 2012 heikon taloudellisen tuloksen jälkeen saatiin talouden suunta käännettyä positiiviseksi tiukalla menokurilla, pysyvillä rakenteellisilla muutoksilla ja veronkorotuksilla. Tilikauden 2013 tulos oli 1,6 miljoonaa euroa ylijäämäinen ja kumulatiivinen ylijäämä vuoden lopussa oli 2,8 miljoonaa. Myös vuosien 2014 - 2017 taloussuunnitelmat perustuvat positiivisiin vuosituloksiin tuoden puskuria tulevaisuudelle. Suunnitelmavuoden 2017 lopussa kumulatiivisen ylijäämän arvioidaan olevan 5,8 miljoonaa euroa. Vuoden 2015 talousarvion ja suunnittelukauden 2016 - 2017 laadintaan tuovat haastetta mm. tuleva SOTE -uudistus, valtion rakennepoliittisen ohjelman mukaiset säästötoimenpiteet kunnille, työmarkkinatuki- sekä valtionosuusuudistus. Valtionosuusuudistus kaventaa Hattulan verorahoituspohjaa vajaat 700 000 euroa kahden vuoden siirtymäajalla. Lisäksi Kanta-Hämeen erikoissairaanhoidon kumulatiivinen alijäämä peritään kunnilta suunnittelukaudella. Hattulalle tämä merkitsee n. 1,6 miljoonan euron ylimääräistä kustannuserää. Nämä taloudelliset menetykset on katettava oman toiminnan tehostamisella ja palvelurakenteisiin tehtävillä uudistuksilla eli talouden tiukka sopeuttaminen jatkuu edelleen. Nykyinen valtuusto on sitoutunut voimassa oleviin veroprosentteihin, joten veronkorotuksilla menetysten kattaminen ei ole mahdollista. Juteinikeskusta on suunniteltu pitkään ja nyt hanke on käynnistynyt. Hankkeen toteuttaminen ajoittuu vuosille 2015 – 2016. Kustannusarvio on 12,4 miljoonaa, johon valtionosuuksia olemme saaneet 1,53 miljoonaa. Osa hankkeen nettokustannuksista (10,9 Meur) rahoitetaan tulorahoituksella ja osa vieraalla pääomalla. Tavoitteemme on kuitenkin, että suhteellinen velkaantuneisuus ei kasva ja omavaraisuusaste paranee tulevalla suunnitelmakaudella. Tämäkin osaltaan lisää paineita saada käyttötalous kestävälle pohjalle, jotta vuosikate kattaa osan nettoinvestoinneista, lainanlyhennyksistä ja ylijäämää kertyy tulevien vuosin puskuriksi. Osana TT-ohjelmaa Hattulan kunta panostaa talouden tiukoista ajoista huolimatta niin henkilöstöön kuin asiakaspalveluunkin käynnistämällä Hattulasta NASTAkunta -kehitysohjelman, jonka tavoitteena on saada henkilöstö innostumaan kokeilevaan työkulttuuriin ja samalla kehittämään niin sisäisiä kuin ulkoisia asiakasprosesseja. NASTA tukee myös henkilöstön hyvinvoinnin johtamista sekä työssä jaksamista ja jatkamista. Hattulasta NASTAkunta -ohjelma mahdollistaa kunnan toimintatapojen uudistamisen, tuloksellisuuden ja kestävän menestyksen. Tavoitteena on, että henkilöstö, päättäjät ja kuntalaiset vaikuttavat ja osallistuvat asiakasprosessien kehittämiseen. Hankerahoitusta on saatu 50 prosenttia kokonaiskustannuksiin ja hanke ajoittuu vuosille 2014 - 2016. Omarahoitusosuus 50 prosenttia hoidetaan olemassa olevan henkilöstön työpanoksella eli lisämäärärahoja ei hankkeeseen tarvita. Yli 100 kuntaa käy parhaillaan YT-neuvotteluja henkilöstösäästöjen saamiseksi. Hattulan kunnan talousarvioon ei sisälly henkilöstön asemaa heikentäviä esityksiä. Kuntatalouden ohjauksen uudistaminen on osa laajempaa julkisen talouden kokonaisohjauksen uudistamista. Samalla kuntien ja kuntayhtymien taloudenhoitoa koskevat kuntalain mukaiset taloussäännökset muuttuvat nykyistä tiukemmiksi. Uudistuksen myötä ennakoivan ja laadukkaan taloussuunnittelun merkitys edelleen korostuu kunnissa ja kuntayhtymissä. Uudistus asettaa kehittämispaineita myös kuntatalouden ennakoinnille. On tärkeää, että kuntien ja kuntayhtymien toimintaan, talouteen ja investointeihin liittyvät suunnitelmat voitaisiin tulevaisuudessa ottaa entistä paremmin huomioon sekä kansallisen talouspoliittisen että kuntien ja kuntayhtymien oman päätöksenteon valmistelussa. Lämmin kiitos kaikille talousarvion valmisteluun osallistuneille! Hattulassa 10.11.2014 Heidi Rämö, kunnanjohtaja 2 2 HATTULAN KUNNAN STRATEGIA Valtuusto kokouksessaan 11.9.2013 hyväksyi kuntastrategian ja valtuustokauden 2013 - 2016 toimenpideohjelmien aikataulut. Kuntastrategian tehtävänä on määritellä kunnan tulevaisuuden kuva, mistä johdetaan varsinainen toimenpideohjelma kuluvalle valtuustokaudelle. Kunnan toiminta-ajatuksena on, että Hattula on kuntalaisille laadukkaita peruspalveluja joustavasti ja kustannustehokkaasti tuottava itsenäinen kunta. Tulevaisuuden kuvamme on, että itsenäinen, vakavarainen ja vetovoimainen Hattula on asukkailleen, yrityksilleen ja yhteisöilleen turvallinen, kehittyvä ja luonnonläheinen asuin- ja toimintaympäristö. Peruspalvelut kunta järjestää asukkailleen ja toimii alueensa kehityksen moottorina sekä kuntalaisten paikallisyhteisönä Valtuuston hyväksymä kuntastrategia on asiakirja, josta keskeisin päätöksenteko, suunnittelu ja kehittäminen voidaan johtaa. Lisäksi kuntastrategialla ja sen toteuttamisohjelmilla ohjataan kunnan ja sen konserniyhteisöjen palvelutoiminnan järjestämistä ja rahoitusta sekä voimavarojen jakamista. Arvomme ovat: Avoimuus Itsenäisyys Luovuus Taloudellisuus Strategiset tavoitteemme ovat: Laadukkaat ja asiakaslähtöiset peruspalvelut Osaava ja motivoitunut henkilöstö Sisäisesti ja ulkoisesti yhteistyökykyinen organisaatio Terve talous Kriittiset menestystekijämme ovat: Kuntalaisten palvelut keskiössä Henkilöstö voimavarana ja osaajana Ulkoisten ja sisäisten prosessien kehittäminen sekä sähköisten työkalujen hyödyntäminen Talous tasapainossa kaikilla mittareilla Strategiaa toteutetaan toimenpideohjelmilla, joita ovat mm.: elinkeino-ohjelma, markkinointi- ja viestintästrategia perusturvan strategian päivitys omistajapoliittisen ohjausjärjestelmän rakentaminen henkilöstöohjelman toteuttaminen Strategian toteuttamisesta ovat vastuussa niin luottamushenkilöt, viranhaltijajohto kuin koko henkilöstökin. Tulokset näkyvät kuntalaisten ja yhteistyökumppaneiden palveluiden laadussa ja arjen toiminnassa. Terve talous, osaava ja motivoitunut henkilöstö ja yhteistyökykyinen organisaatio mahdollistavat ja turvaavat kuntalaisten laadukkaat peruspalvelut. 3 2.1 Strategiset valtuustotason sitovat tavoitteet koko kunta Strateginen päämäärä Suunnittelukauden 2015 – 2017 tavoite Talousarviovuoden 2015 tavoite Arviointikriteerit/mittarit Vastuuhenkilöt Muuta huomioitavaa Strateginen päämäärä Suunnittelukauden 2015 – 2017 tavoite Talousarviovuoden 2015 tavoite Arviointikriteerit/mittarit Vastuuhenkilöt Muuta huomioitavaa Terve talous Vuosikate riittää poistoihin ja lainanlyhennyksiin, taseeseen kertyy ylijäämää tulevien vuosien puskuriksi nykyisillä veroprosenteilla ja rahoitusasema on kestävällä pohjalla. Järkevät, lisäarvoa tuottavat investoinnit toteutetaan. Positiivinen tulos, toimintakatteen kasvu maltillinen Hyödynnetään vaihtoehtoiset investointien rahoitusmallit Tilikauden tulos on ylijäämäinen min. 400 000 €/v., toimintakatteen kasvu enintään 0,5 %, optimaalisin rahoitusmalli investoinneissa. Kunnanjohtaja ja yksikönpäälliköt Rakenteellisilla muutoksilla korvataan valtionosuusmenetykset, noudatetaan talouden tasapainottamisohjelmaa Juteinikeskus käynnistyy Sisäisesti ja ulkoisesti yhteistyökykyinen organisaatio Kokeileva ja innostunut toimintakulttuuri näkyy koko organisaation käytänteissä ja asiakaspalvelussa. NASTA – kehittämisohjelma on käynnistynyt. Sisäinen ja ulkoinen yhteistyö on kehittynyt NASTA tavoitteiden mukaan. Kunnanjohtaja ja yksikönpäälliköt Myönteinen rahoituspäätös Hattulasta NASTAkunta ohjelmaan on saatu. 4 3 YLEISPERUSTELUT 3.1. Toimintaympäristön kehitys 3.1.1 Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen määrä laski viime vuonna 1,2 prosenttia ollen jo toinen peräkkäinen negatiivisen talouskasvun vuosi. Myös ennakolliset tuotantoluvut tältä vuodelta ovat olleet heikkoja, sillä esimerkiksi tuotannon suhdannekuvaajan työpäiväkorjattu kehitys on ollut koko kesän miinusmerkkinen edelliseen vuoteen verrattuna. Erityisen heikkoa kehitys on ollut teollisuudessa ja rakentamisessa. Suomen talouden omien rakenneongelmien lisäksi yksi syy vaimeaan alkuvuoden talouskehitykseen lienee Ukrainan kriisin kärjistyminen, siitä seuranneet vastapakotteet sekä lisääntynyt epävarmuus tulevaisuudennäkymiin. Toisaalta muu kansainvälinen talous näyttäisi palanneen vakaammalle kasvu-uralle. Yhdysvalloissa kasvun ennustetaan olevan kuluvana ja seuraavana vuonna vajaan kolme prosenttia ja vuonna 2016 kasvun arvioidaan edelleen nopeutuvan. Kiinan kasvu pysyy seitsemän prosentin tuntumassa ja Japanin talous olisi myös pääsemässä tasaiseen puolentoista prosentin kasvuvauhtiin. Euroalueen kasvuksi ennustetaan kahden negatiivisen vuoden jälkeen prosentin kasvua ja seuraavien parin vuoden aikana kasvu olisi noin puolitoista prosenttia. Vuonna 2014 Suomen BKT:n ei ennusteta kasvavan. Ennuste pitää sisällään hyvin maltillisen suhdannekäänteen, eli tämän vuoden sisäinen kasvu muodostuu positiiviseksi. Nettoviennin vaikutus talouskasvuun on selvästi positiivinen ja merkittävin tekijä kuluvan vuoden kasvun käynnistymisessä. Yksityinen kulutus ei lisäänny edellisvuodesta ja yksityiset investoinnit laskevat 4,6 % johtuen etupäässä asuinrakennusinvestointien sekä kone- ja laiteinvestointien heikosta kehityksestä. Työmarkkinoiden tilanne heikkenee edelleen. Työttömyysasteen ennustetaan nousevan 8,6 prosenttiin ja työllisyys heikkenee edellisestä vuodesta 0,4 prosentilla. Inflaatio jää 1,1 prosenttiin, josta n. 0,5 prosenttiyksikköä tulee välillisen verotuksen muutoksista, kuten ensi vuonnakin. Vuoden 2015 kasvuksi muodostuu 1,2 % ja kasvu muuttuu laajapohjaisemmaksi. Yksityinen kulutus lisääntyy hieman, 0,3 %. Viennin kasvu jää maailmankaupan kasvua hitaammaksi ja siten markkinaosuuksien menettäminen jatkuu edelleen. Työmarkkinoiden tilanne pysyy edelleen heikkona. Työttömyys alenee 8,5 prosenttiin edellisvuodesta ja työllisyys lisääntyy vajaalla puolella prosentilla. Työmarkkinoiden yhteensopivuusongelmat ovat edelleen merkittävät ja rakenteellisen työttömyyden taso korkea. Inflaation ennustetaan pysyvän noin puolentoista prosentin tuntumassa. Vuoden 2016 talouskasvuksi ennustetaan 1,4 %. Kotimainen kysyntä muodostuu edellisvuosia merkittävämmäksi kasvun lähteeksi. Nettoviennin kontribuutio pysyy myös positiivisena, mutta edelleen Suomen viennin ennustetaan kehittyvän maailmankauppaa hitaammin. Julkinen talous on pysynyt alijäämäisenä pitkään jatkuneen heikon suhdannetilanteen vuoksi, mutta sopeutustoimet ovat osaltaan hillinneet alijäämän kasvua. Julkisyhteisöjen rahoitusasemaa rasittavat lisäksi väestön ikääntymisestä aiheutuvat menot. Julkisen talouden sektoreista valtion rahoitusasema joustaa selvästi eniten suhdannevaihtelun mukaan etenkin verotulojen suuren suhdanneherkkyyden vuoksi. Valtiontalous on syvästi alijäämäinen. Ennustekaudella alijäämä kuitenkin pienenee sopeutustoimien ja viriävän talouskasvun myötä. Myös investointien arvioidaan pysyvän kuluvana vuonna alamaissa, mikä johtuu muun muassa asuinrakennusinvestointien sekä kone- ja laiteinvestointien heikosta kehityksestä. Monet ennustelaitokset, kuten esimerkiksi Aktia ja Palkansaajien tutkimuslaitos, ennakoivat kuluvalle vuodelle tyypillisesti heikompaa yksityisen kulutuksen kehitystä, minkä seurauksena 5 BKT:n kasvu painuu miinuksen puolelle. Toteutuessaan se olisi jo kolmas perättäinen negatiivisen talouskasvun vuosi. Vastaava tilanne on eletty ainoastaan 1990-alun lamavuosina. Yleisesti voidaan todeta, että kansainvälisen finanssikriisin jälkeisen ajanjakson talouskasvu tulee jäämään näillä näkymin historiallisen heikolle tasolle. Ensi vuonna talouskasvun arvioidaan laajapohjaistuvan ja piristyvän, vaikka ennustelaitosten kasvuluvut ovatkin tasoltaan hyvin vaatimattomia. Tuoreimpien ennusteiden mukaan ensi vuoden kasvuprosentit painottuvat noin 0,5–1,5 prosentin tuntumaan. 3.1.2 Kuntatalouden tulevaisuuden näkymiä Tänä vuonna olemme nähneet talouden ennusteiden heikkenevän arviosta toiseen. Alkuvuodesta näytti vielä siltä, että tästä vuodesta olisi tulossa hieman jo positiivinen talouskasvun vuosi ja ensi vuonna elettäisiin jo aavistuksen selkeämpää kasvun kautta. Toisin on käynyt. Nyt ennusteet tästä vuodesta ovat lähes kaikki negatiivisella puolella, toiset enemmän ja toiset vähemmän. Kasvuennusteet ensi vuodesta näyttävät hieman paremmilta, mutta vain hieman. Jos ja kun kasvu alkaa joskus käynnistyä, on se parhaimmillaankin aikaisempiin vuosiin verrattuna hyvin vaatimatonta ja vaatimaton kasvu jatkuisi pitkään. 6 Heikko talouskasvu heijastaa vaikutuksensa varmuudella myös kuntien talouteen. Verotulojen kasvu on aivan toista luokkaa kuin lähihistoriassa olemme tottuneet. Valtio säästää kuntien läpi leikkaamalla valtionosuuksia kovalla tahdilla. Ensi vuonna leikkausten yhteisvaikutus on jo yli 1,4 miljardia euroa. Ilman näitä leikkauksia kuntataloudessa ei olisi rakenteellista alijäämää, josta olemme hallituksen Rakennepoliittisessa ohjelmassa saaneet lukea. Samassa ohjelmassa on kuntien tavoitteeksi asetettu yhden miljardin sopeuttamistoimet vuoden 2017 tasossa. Näitä toimia kunnat ovat arvion mukaan toteuttamassa tänä vuonna 400 miljoonaa veronkorotuksin ja 600 miljoona erilaisten henkilöstösäästöjen kautta. Kuntalain uudistus ja valtionosuusuudistus tulevat voimaan 1.1.2015. Kuntalain yhtenä merkittävänä uudistuksena oli alijäämän kattamisvelvollisuuden tiukentuminen ja sen laajentaminen koskemaan myös kuntayhtymiä. Valtionosuusuudistuksen myötä monessa kunnassa mietitään, mistä otetaan puuttuvat eurot menojen katteeksi. VOS -uudistus on monen kunnan taloudelle äärimmäisen kova paikka. Sosiaali- ja terveydenhuollon lakiluonnos on kuluvan syksyn aikana ollut lausunnolla kunnissa. SOTE -alueiden ja tuotantoalueiden toiminta on suunniteltu alkavaksi vuoden 2017 alusta. Miten tämä uudistus vaikuttaa yksittäisen kunnan talousarvioon ja suunnitelmaan, on tässä vaiheessa erittäin vaikea tarkasti arvioida. Hallituksen talousarvioesitykseen vuodelle 2015 sisältyy ehdotus työttömyysturvalain muuttamisesta työmarkkinatuen rahoitusvastuuta koskevilta osin sekä palkkatukijärjestelmään tullee muutoksia. Nämä ehdotukset koskevat voimallisesti kuntia ja vaikeuttavat entisestään kuntien työllisyyden hoitoa. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun siirron valtiolta kunnille on arvioitu lisäävän kuntien menoja 150 miljoonaa euroa. Samalla valtio säästää vastaavan summan. Tosiasiallisesti kustannukset tulevat olemaan kunnille suurempia. Kokonaisuudessaan hallituksen budjettiesitys heikentää kuntien rahoitusasemaa ensi vuonna yhteensä -218 milj. euroa. Kunta-alan sopimuskauden ensimmäinen jakso 1.3.2014–31.12.2015 (22 kk) Kunta-alalla saavutettiin viime vuoden loppupuolella neuvottelutulos virka- ja työehtosopimuksista vuosille 2014–2016. Työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaisten kunnallisten työ- ja virkaehtosopimusten sopimuskausi on voimassa 31.1.2017 asti ja kausi koostuu kahdesta osasta. Ensimmäinen jakso päättyy vuoden 2015 lopussa ja sille ajoittuu kaksi sopimuskorotusta. Pääsääntöisesti kuluvan vuoden heinäkuuhun ajoittuneiden sopimuskorotusten kustannusvaikutus on keskimäärin 0,8 %. Korotuksen talousarviovaikutus on puolet tästä eli 0,4 %. Vuonna 2015 sopimuskorotukset toteutetaan pääsääntöisesti 1.7.2015. Keskimäärin sopimuskorotuksen kustannusvaikutus on 0,4 prosenttia, mutta koska jo tänä vuonna voimaan tullutta vuosilomauudistusta rahoitettiin näistä varoista, ensi vuoden kustannusvaikutus pienenee kuntaalalla keskimäärin 0,3 prosenttiin. Palkkakustannuksiin vaikuttaa myös 0,4 prosentin suuruinen palkkaperintö, minkä vuoksi sopimuskorotusten kustannusvaikutus vuonna 2015 on noin 0,6 prosenttia. Toisen jakson sopimusratkaisusta neuvotellaan vuonna 2015. Kuntien palkkauskustannukset kasvavat aikaisempiin vuosiin nähden siis varsin maltillisesti. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan kunta-alan ansiotasoindeksi nousee kuluvana vuonna kuitenkin sopimuskorotusten osoittamia lukemia korkeammaksi eli 1,2 prosenttiin. Ensi vuonna ansiotasoindeksin arvioidaan pysyvän samoissa kasvulukemissa. Palkantarkistus 1.7.2015 lukien Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen sopijaosapuolet ovat käyneet neuvottelut työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaisesta 0,40 prosentin korotuksen keskitetystä käytöstä ja sen toteuttamistavasta keväällä 2014. Osapuolet ovat sopineet, että KVTES IV luvun vuosilomamääräysten aiheuttama kustannusvaikutus 0,1 prosenttiyksikköä vähennetään 0,4 prosentista. 7 Sopimuskauden toinen jakso 1.1.2016–31.1.2017 (13 kk) Työmarkkinakeskusjärjestöt sopivat sopimuskauden toisen jakson palkkaratkaisun kustannusvaikutuksesta ja toteutusajankohdasta. Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen sopijaosapuolet käyvät neuvottelut 30.6.2015 mennessä toisen sopimuskauden palkantarkistuksista. Palkantarkistusten toteuttamisesta annetaan kunnille/kuntayhtymille tarkemmat tiedot myöhemmin. Kunta-alan kustannustaso kohosi vuonna 2013 peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna 1,8 %, kun se sitä edellisenä vuonna oli 3,4 prosenttia. Tänä vuonna peruspalvelujen hintaindeksillä mitatun kustannustason nousun arvioidaan hidastuvan prosentin tuntumaan. Vuonna 2015 kustannustason nousun arvioidaan pysyvän samalla tasolla. Kuntien tulot vuosina 2014–2015 Kuntien verotilitykset kasvoivat viime vuonna peräti 6,8 prosenttia, minkä seurauksena tilitysten taso nousi 20,6 mrd. euroon. Kuluvana vuonna verotilitysten kasvuvauhti hiipuu Kuntaliiton veroennustekehikon mukaan reippaasti viime vuoden poikkeuksellisen korkealta tasolta. Verotulojen hitaaseen kasvuun vaikuttavat myös muun muassa uuden työmarkkinaratkaisun maltilliset sopimuskorotukset, vaatimaton talouskehitys, veroperustemuutokset sekä väestön ikääntyminen. Koko talouden palkkasumma kasvaa tänä vuonna hyvin vaimeasti, sillä alkuvuoden heikon kehityksen perusteella palkkasummaennuste on laskettu 0,7 prosenttiin. Yhteensä ansiotulojen arvioidaan lisääntyvän 2,2 prosenttia, sillä eläketulot ja työttömyysturvaetuudet kasvavat reippaasti. Kunnallisveron tilityksiä pienentävät kuitenkin osaltaan kunnallisverotuksen vähennyksiin tehdyt perustemuutokset, kuten työtulovähennyksen perusvähennyksen muutokset. Kunnallisverojen kasvun arvioidaankin jäävän tänä vuonna 1,4 prosenttiin, vaikka lähes puolet kunnista nosti vuoden alussa 2014 tuloveroprosenttejaan. Korotusten seurauksena kuntien keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousi 0,36 prosenttiyksiköllä 19,74 prosenttiin. Vuonna 2015 ansiotulojen kasvuvauhti pysyy lähes ennallaan noin kahdessa prosentissa, sillä palkkasummaennusteen arvioidaan nousevan yleisen talouskasvun piristymisen myötä 1,7 prosenttiin. Sopimus-palkat nousevat maltillisesti, mutta muut tekijät nostavat yleistä ansiotasoindeksiä reippaasti. Palkkasumman kasvun kiihtymisestä huolimatta kunnallisveron tilitysten ennakoidaan kasvavan vuonna 2015 vain 1,2 prosenttia. Keskeinen syy tilitysten vaimeaan kasvuun on kunnallisverosta myönnettävien vähennysten kasvu. Vuonna 2015 tullaan korottamaan useita vähennyksiä, kuten kunnallisverotuksen eläketulovähennystä, työtulovähennystä ja perusvähennystä. Myös uusi lapsivähennys ja valtion tuloveroasteikon kolmen alimman tulorajan korotus 1,7 prosentilla vaimentavat kunnallisveron kasvua. Kaikkien kuntien tuloveroihin vaikuttavien veroperustemuutosten yhteisvaikutukseksi vuonna 2015 arvioidaan -131 milj. euroa. Verotulomenetykset kuitenkin kompensoidaan kunnille täysimääräisesti valtionosuusjärjestelmän kautta lisäämällä kuntien valtionosuuksia. Vuonna 2015 sovellettava kuntien yhteisöveron jako-osuus nousee tämän vuoden luvusta, sillä kuntien yhteisöveron jako-osuutta nostetaan 75 miljoonalla eurolla työmarkkinatukiuudistukseen liittyvien lisäkustannusten kompensoimiseksi kunnille. Yhteisöveroon on esitetty myös muita pienempiä veroperustemuutoksia, jotka tullaan kompensoimaan kunnille yhteisöveron jako-osuutta muuttamalla. Peruspalvelubudjetin ennuste kuntien osuudeksi yhteisöveron tuotosta ensi vuonna on 36,36 %, mutta luku täsmentyy vielä loppuvuoden aikana. Tämän hetkisessä ennusteissa on lähdetty siitä, että kunnille tilitetään yhteisöveroa vuonna 2015 kokonaisuudessaan 1,47 miljardia euroa. Tällöin yhteisövero kasvaisi 5,8 % edelliseen 8 vuoteen verrattuna. Kuntien jako-osuuden väliaikainen viiden prosenttiyksikön korotus päättyy vuonna 2016, jos asiasta ei tehdä uutta päätöstä tulevassa hallitusohjelmassa. Kiinteistöveron tilitykset nousevat kiinteistöverouudistustyön vuoksi vuonna 2014 reippaasti. Tilitysten määrän arvioidaan lisääntyvän yli 10 prosenttia, jolloin kiinteistövero kasvaa noin 1,5 mrd. euroon. Vuonna 2015 kiinteistöveroa arvioidaan kertyvän noin neljä prosenttia enemmän kuin kuluvana vuonna. Yleisen kiinteistöveron sekä vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveron laissa säädettyjä ala- ja ylärajoja korotetaan. Yleisen kiinteistöveron osalta korotus rajoihin on 0,2 prosenttiyksikköä. Alaraja tulee siis olemaan 0,8 % ja yläraja 1,55 %. Vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentin osalta korotus on 0,05 prosenttiyksikköä uuden alarajan ollessa siten 0,37 % ja ylä-rajan 0,8 %. Samassa yhteydessä Kiinteistöverolain 13 §:n muotoilua tullaan muuttamaan niin, että muiden asuinrakennusten veroprosentti voidaan määrätä kunnassa erikseen vastaamaan kunnan yleistä kiinteistöveroprosenttia, vaikka se olisi enemmän kuin 0,60 prosenttiyksikköä yli kunnan määräämän vakituisten asuinrakennusten veroprosentin. Valtionosuusjärjestelmän tavoitteena on kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen saatavuuden varmistaminen tasaisesti koko maassa kohtuullisella verorasitteella. Tämä toteutetaan tasaamalla palvelujen järjestämisen kustannuseroja sekä kuntien välisiä tulopohjaeroja. Kustannuserojen tasauksen laskentaperusteena ovat asukasmäärän ja ikärakenteen lisäksi erilaiset olosuhdetekijät. Toisena valtionosuusjärjestelmän kiinteänä osana kuntien tulopohjaa tasataan kunnan verotulojen perusteella. Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu hallinnollisesti kahdesta osasta: valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (1704/2009, muut 676/2014) ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisesta valtionosuusrahoituksesta, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö. Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä uudistuu vuoden 2015 alusta siten, kuin järjestelmää on muutettu lailla 676/2014 (He 38/2014). Valtionosuuden määräytymisen ikäryhmitystä ja määräytymisen kriteereitä on muutettu olennaisesti. Keskeiset perusperiaatteet ja rakenteet säilyvät. Opetus- ja kulttuuriministeriön osuus säilyy nykyisellään. Valtionosuuden laskennallinen peruste muuttuu vuosittain ns. automaattimuutosten perusteella. Näitä ovat määräytymistekijöiden, esimerkiksi asukasmäärien, oppilasmäärien ja muiden laskennan perusteena olevien määrien muutokset ja kustannustason muutoksesta johtuvat hintojen muutokset (indeksikorotus). Uuden järjestelmän mukaan peruspalvelujen laskennallisia kustannuksia koskee yksi yhteinen ikäryhmitys. Ikäryhmitys on seuraava: –5- –74- -12–84- –15-vuotiaat –18- –64- Järjestelmään sovelletaan ikäryhmityksen lisäksi seuraavia kriteereitä: sairastavuus, työttömyysaste, kaksikielisyys, vieraskielisyys, asukastiheys, saaristoisuus ja koulutustausta. Laskennallisen osan valtionosuus saadaan vähentämällä kuntakohtaisesta laskennallisten kustannusten yhteismäärästä kunnan omarahoitusosuus, joka on kaikille kunnille asukasta kohti yhtä suuri (3 522,51 €). Tämän lisäksi kunnalle myönnetään valtionosuutta kolmen lisäosan perusteella. Lisäosissa ei ole omarahoitusosuutta. Lisäosia ovat syrjäisyys, työpaikkaomavaraisuus ja saamelaisuus. 9 Laskennallisten kustannusten ja lisäosien perusteena ovat vuosittain vahvistettavat perushinnat ikäryhmille, kriteereille ja kolmelle lisäosalle. Laskennalliset kustannukset muodostuvat: äryhmittäin: asukasluku x perusosan hinta ja Sairastavuus lasketaan sairastavuuskertoimen perusteella, jonka pohjana ovat keskeiset kansansairaudet. Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän uudistukseen kuuluu viiden vuoden siirtymäkausi, jonka aikana valtionosuuden muutosta tasataan. Vuonna 2015 muutos voi olla enintään +/- 50 euroa asukasta kohti. Esimerkiksi kunnalta, joka laskelmien mukaan hyötyy 150 euroa asukasta kohti, valtionosuutta on vähennettävä 100 euroa asukasta kohti, jotta enintään +50 euroa asukasta kohti toteutuu. Siirtymäkausi vaimentaa merkittäväsi uudistuksen vaikutuksia Työmarkkinatuen kustannusten kompensaatio Hallituksen esitysluonnokseen sisältyy ehdotus työttömyysturvalain muuttamisesta työmarkkinatuen rahoitusvastuuta koskevilta osin. Ehdotettu muutos liittyy valtioneuvoston 21.3.2013 tekemään kehyspäätökseen 2014–2017, minkä mukaan kuntien roolia ja vastuuta pitkäaikaistyöttömien aktivoinnissa korostetaan. Tämän perusteella uutena kompensaatioeränä valtio kompensoi kunnille 75 milj. € työmarkkinatuen kunnille aiheutuvista kustannuksista. Arvioidut kunnille aiheutuvat kustannukset ovat ensi vuonna noin 160 milj. €. Kompensointi toteutetaan yhteisöveron jako-osuutta korottamalla (korotus 1,81 prosenttiyksikköä). Kunnat voivat aktivoinnilla siirtää osan työmarkkinatukikuluista takaisin valtiolle, mutta tällöin kuntien on rahoitettava aktivointitoimia merkittävästi enemmän kuin pelkän työmarkkinatukiosuuden maksaminen edellyttäisi. Tällöin ei myöskään valtion säästötavoite toteudu, koska työmarkkinatuen rahoitusvastuu on aktiivitoimien ajalta kokonaisuudessaan valtiolla ja valtio myös osaltaan osallistuu aktiivitoimien rahoitukseen. Pitkäaikaistyöttömien aktivoinnista kunnille aiheutuvia kustannuksia kasvattaa myös vireillä oleva palkkatukiuudistus. Siinä palkkatuessa siirrytään yritysten ja kuntien osalta prosenttiperusteiseen palkkatukeen. Yli 2 vuotta työttömänä olleiden palkkatuki olisi esityksen mukaan korkeintaan 50 % palkkauskustannuksista (ilman lomarahoja). Esityksessä kaavaillut tukitasot vähentäisivät merkittävästi erityisesti pitkään työmarkkinatuen varassa työttömänä olleiden mahdollisuuksia työllistyä palkkatuella. Kunnille muutoksesta aiheutuisi useiden miljoonien eurojen lisäkustannukset, kun yli 500 pv työmarkkinatukea saaneiden keskimääräinen palkkatukiprosentti työllistämiskustannuksista laskisi 61 prosentista 50 prosenttiin. Kaiken kaikkiaan muutokset merkitsevät kuntien oman organisaation puitteissa tapahtuvan palkkatukityöllistämisen osalta jopa 25 miljoonan euron lisäkustannuksia vuoteen 2013 verrattuna. Kuntien työllistämiskustannusten nousu vähintään 11 %:lla realisoituu, mikäli kunnat pyrkivät ylläpitämään nykyisen työpanostason työllistäessään palkkatuella pitkään työttömänä olleita henkilöitä. Kun vielä otetaan huomioon kuntien vaikea taloustilanne ja sen myötä omaan henkilöstöön kohdistuvat säästötoimet, on hyvin vaikea kuvitella, että nämä esitykset johtaisivat pitkäaikaistyöttömien aktivointitoimenpiteiden kasvuun ja sitä kautta työllisyysasteen nousuun tämän ryhmän osalta. Tilanne on siis enemmän kuin haastava. Tulevissa kuntien talousarvio- ja muissa kehittämisneuvotteluissa ja suunnitelmissa tähän kokonaisuuteen onkin syytä paneutua aiempaa enemmän. 10 3.1.3 Hattulan kunnan kehityssuunnat Hattulan kunnan tulevaisuutta on rakennettu yhteistyössä luottamushenkilöiden, viranhaltijajohdon, henkilöstön sekä paikallisten asukkaiden, yrittäjien ja kolmannen sektorin kanssa järkevää ja toimivaa seutuyhteistyötä unohtamatta. Hattulan valtuusto sitoutui syksyllä 2013 yhteiseen strategiaan ja talouden tasapainottamisohjelmaan. Nämä asiakirjat ohjaavat ja viitoittavat Hattulan kunnan tulevaisuuden toimintaa ja taloutta. Talouden tulos on saatu käännettyä vuonna 2013 myönteiseen suuntaan, kuten alla oleva taulukko osoittaa. 11 Asukasluvun hallittu kasvu mahdollistaa kunnan elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn kasvun. Hattulan kunnan asukasluvun arvioidaan kasvavan 0,3 prosenttia vuonna 2014 ja keskimäärin 0,5 prosenttia vuosina 2015 – 2017. Hattulan kunnan työttömyysaste on pysytellyt kohtuullisella tasolla. Ensi vuonna työllisyyden hoitoon panostetaan entistä enemmän tehostamalla työllisyyspalveluja. Talousarvioon on varattu noin 350 000 euroa (nettona) työllisyyden hoitoon. Yllä olevat luvut ovat arvioita, jotka perustuvat valtakunnallisen työttömyysasteen kehitystrendiin. 12 Alla olevasta taulukosta näkyy vuosien 2004 – 2013 Hattulan kunnan talouden kehitys. Punainen viiva kertoo, että kunnan kokonaismenot ovat pääasiassa olleet viimeisen kymmenen vuoden ajan suuremmat kuin kokonaistulot. Tämän vuoksi myös rahoitusasema on heikentynyt, mikä näkyy velkaantumisena ja kumulatiivisen ylijäämän vähentymisenä. Talouden tasapainottamisohjelmassa ja kuntastrategiassa päätetyillä toimenpiteillä on talouden suunta saatu käännettyä. 13 4 TALOUSARVION JA SUUNNITELMAVUOSIEN LAADINTAPERUSTEET Kuntalain 8. luvun 65 § määrittelee talousarviolle ja taloussuunnitelmalle seuraavat vaatimukset: ”Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan valtuustotason sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja -suunnitelma tulee laatia siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto.” Tuloslaskelmaosa ja rahoitusosa tuovat talousarvioon ja taloussuunnitelmaan kokonaistalouden näkökulman ja käyttötalous- ja investointiosa toiminnan ohjauksen näkökulman. Talousarvioasetelma vastaa kunnan johtosäännöillä vahvistettua organisaatiorakennetta, mikä selkeyttää vastuuta toiminnan tuloksista ja määrärahojen käytöstä. Asetelmassa korostuu talousarvion tekstiosa, jossa esitetään valtuuston vahvistamien määrärahojen lisäksi kunkin tulosalueen sitovat tavoitteet eli se, mitä määrärahalla on tarkoitus saada aikaan. Käyttötalousosassa käsitellään juoksevasta toiminnasta aiheutuvat menot ja tulot. Siinä esitetään kunnan tehtävien hoitamisesta vastaaville toimielimille osoitetut määrärahat, tuloarviot ja tavoitteet tulosalueittain. Käyttötalouden toimintaan saatavat valtionosuudet merkitään tuloslaskelmaosaan. Valtuusto hyväksyy käyttötalousosan määrärahat tulosaluetasolla. Sen jälkeen asianomaiset toimielimet päättävät määrärahojen tarkemmasta käytöstä vahvistamalla käyttösuunnitelman, jossa määrärahat jaetaan tulosyksiköille. Määrärahat on mahdollista jakaa tässä vaiheessa muullakin tavalla kuin talousarvion laatimisvaiheessa on tehty, kunhan pysytään valtuuston vahvistamien euromäärien puitteissa. Hallintokunnat eivät kuitenkaan voi ottaa mukaan sellaisia menoja, jotka ovat valtuuston sitovasti hyväksymien meno- tai tuloerien vastaisia. Lisäksi menojen on oltava valtuuston hyväksymien tavoitteiden mukaisia. Käyttötalousosasta siirretään tulosalueiden menot ja tulot tuloslaskelmaosaan. Tuloslaskelmaosa osoittaa, kuinka tulorahoitus riittää palvelutoiminnan menoihin, korkoihin ja muihin rahoitusmenoihin sekä omaisuuden kulumisen edellyttämiin suunnitelman mukaisiin poistoihin. Tuloslaskelmaosaan merkitään verotulot, valtionosuudet, rahoitustulot ja -menot, 14 satunnaiset tulot ja menot, suunnitelman mukaiset poistot sekä tuloksen käsittelyerät. Tuloslaskelmaosasta siirretään vuosikatteen osoittama määrä rahoitusosaan. Investointiosassa esitetään investoinnit ja niihin saatavat valtionosuudet toimielimittäin, hankeryhmittäin ja hankkeittain. Investointimenot ja tuloerät siirretään bruttomääräisinä rahoitusosaan. Rahoitusosassa käsitellään edellä mainittujen vuosikatteen ja investointimenojen sekä niihin saatavien tulojen lisäksi muut käyttöomaisuuden myyntituotot. Näiden jälkeen saadaan arvio siitä, kuinka paljon kunnan varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta on ylijäämäinen tai alijäämäinen. Kun vielä huomioidaan antolainauksen, lainakannan, oman pääoman muutos ja muut maksuvalmiuden muutokset saadaan selville talousarviovuoden toiminnan aiheuttama kassavarojen muutos. Talousarviomäärärahat voivat olla kolmenlaisia: 1. Ulkoiset menot/tulot ovat niitä, jotka maksetaan rahana kunnan kassasta/ kassaan. 2. Sisäiset menot/tulot ovat maksuja, jotka kunnan eri yksiköt maksavat toisiltaan ostamistaan/ toisilleen myymistään palveluista. Sisäiset menot ja tulot ovat tuloslaskelmassa samansuuruiset, joten niillä ei ole tulosvaikutusta. 3. Kustannuslaskennalliset erät (laskennalliset korot ja poistot) ovat lisätietona, jota käytetään mm. yksikkökustannusten laskennassa. Kunnan talousarviossa ei näitä eriä ole laskettu. 4.1 Voimassa oleva taloussuunnitelma 2014 – 2016 Hattulan kunnanvaltuusto hyväksyi talousarvion vuodelle 2014 ja taloussuunnitelman 2014 – 2016 joulukuussa 2013. Taloussuunnitelma perustuu kunnan strategiaan ja talouden tasapainottamisohjelmaan, joiden tavoitteena on saada kunnan talous terveelle pohjalle laadukkaat peruspalvelut turvaten. Lukion siirtyminen Koulutuskuntayhtymä Tavastian ylläpitämäksi aiheuttaa talousarvioon olennaisia muutoksia, joista valtuusto päätti marraskuun kokouksessaan. Toiminnallinen muutos vaikuttaa niin toimintakatteeseen kuin valtionosuuksiin. Verotuloarvioon ja investointimäärärahaan oli myös perusteltua tehdä talousarviomuutoksia. Nämä edellä mainitut muutokset parantavat tilikauden tulosennustetta 528 000 euroa. Tarkistetun talousarvion mukaan toimintatuottojen arvioidaan kasvavan 9,5 % ja toimintakulujen 2,1 %. Näin ollen toimintakatteen kasvu tilikauden 2013 tilinpäätökseen verrattuna on vain 0,3 %. Talousarviossa verotuloarvio on – 0,3 % ja valtionosuudet – 4,9 % tilinpäätökseen 2013 verrattuna. Talousarviovuoden 2014 tulostavoite on 950 000 euroa positiivinen. Vuodelle 2015 tulostavoite on 401 000 euroa ja suunnitelmavuosille 2016 – 2015 tulokset ovat 571 000 ja 1 067 000 euroa. Investointeihin on talousarviomuutosten jälkeen varattu nettomäärärahaa 3,5 miljoonaa euroa, josta reilu puolet Juteinikeskuksen monitoimihankkeeseen. Hattulan kunta sijoittaa HAMK:iin 500 000 euroa loppuvuodesta 2014 aikana valtuuston myöntämän määrärahan mukaan. 4.2 Talouden tasapainottamisohjelma 2013 – 2016 Valtuusto kokouksessaan 16.10.2013 hyväksyi kunnan talouden tasapainottamisohjelman ja osana sitä vuosien 2014 - 2016 tasapainottamistoimenpiteet ja säästöt. Talouden tasapainottamisohjelman kokonaisvaikutus on 3,4 milj. euroa. Kuntalain 65.3 pykälässä on säännös, jonka mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuonna ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukaute- 15 na, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Hattulan kunnan taseessa 31.12.2013 on kumulatiivista ylijäämää yhteensä 2,8 miljoonaa euroa. Suunnittelukauden 2017 lopussa kumulatiivinen ylijäämä on noin 5,8 miljoonaa, jos noudatetaan talouden tasapainottamisohjelmaa eikä valtio lisää uusia ylimääräisiä rasitteita kunnan talouteen. Taloutta voidaan tasapainottaa mm. seuraavin toimenpitein: - käyttötuloja lisätään (palvelumaksuja korotetaan vuosittain kustannustason nousua vastaavasti, lisätään maksullisia palveluja) käyttömenoja vähennetään (palvelutuotantoa tehostetaan, seudullista yhteistyötä lisätään) veroratkaisut (1 %:n korotus tuloveroprosenttiin merkitsee noin 1,6 milj. euron lisäverotuloa) investointeja vähennetään ja käyttöomaisuutta myydään kunnan maapolitiikkaa uudistetaan ottamalla käyttöön uusia toimintamalleja ja käyttämällä mahdollisuuksien mukaan maa- ja metsäalueita vaihtoalueina kaavoituskuluja siirretään tonttien ja maa-alueiden myyntihintoihin vahvistetaan henkilöstösuunnittelua ja varmistetaan henkilöstömäärän hallittu kasvu. Tasapainoisen talouden tavoitteena on saavuttaa vuosikate, joka kattaa suunnitelman mukaiset poistot ja samalla riittää rahoittamaan investointimenoja ja lainanlyhennyksiä. Talousarviossa 2015 odotetaan 35,7 miljoonan (1,3 %) verokertymää. Verotuloarvio on maltillinen ja suhteutettu yleiseen taloudelliseen tilanteeseen sekä työttömyysasteen kasvuun. Valtionosuuksia Hattulan kunta menettää 50 euroa/asukas vuonna 2015. Vuoden 2016 menetys on noin 20 euroa/asukas. Vuoden 2015 valtionosuuksien talousarviovaraus on 1,3 miljoonaa euroa (-12,0 %) pienempi kuin vuoden 2013 valtionosuus. Valtionosuuden alenemaan vaikuttaa suunniteltu VOS -uudistus sekä lukion siirtyminen Tavastian ylläpitämäksi. Vuoden 2015 talousarviossa toimintatuottoarvio on - 5,3 %, toimintakuluarvio – 0,7 % ja toimintakatteen kasvu erittäin maltillinen 0,5 prosenttia verrattuna vuoden 2014 muutettuun talousarvioon. Talouden tasapainottamisohjelmassa (TT-ohjelma) edellytetään, että talousarvio laaditaan noin 400 000 euroa ylijäämäiseksi, vaikka valtionosuuksia menetetään suunnitelmakaudella noin 700 000 €. Lisäksi TT-ohjelman rakenteelliset muutokset on viety talousarvioon. Suurin huolenaihe tulevien vuosien suunnitelmien osalta on yhteistoimintojen kallistuminen ja erityisesti erikoissairaanhoidon mahdollinen kulujen kasvu ja kumulatiivisen alijäämän kattamisvelvoite. Tälle haasteelle on löydettävä ratkaisuja yhteistyössä maakunnan kuntien kanssa. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus toteutunee viimeisen suunnitelmavuoden 2017 aikana ja sen vaikutuksia kunnan talouteen on lähes mahdotonta vielä arvioida. Edellä mainittuja taloudellisia menetyksiä ei talouden tasapainottamisohjelman mukaan voida korjata veronkorotuksilla vaan aidoilla palvelurakenteeseen tehtävillä muutoksilla ja toiminnan tehostamisella. 16 5 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 5.1 Taloutta ja toimintaa koskevat ohjeet ja säännöt Kuntien taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja -asetus, kirjanpitolautakunnan ja sen kuntajaoston antamat ohjeet sekä kunnan hallintosääntö, kunnan talouden hoitoa ja sisäistä valvontaa koskevat yleisohjeet, talousarvio ja taloussuunnitelma sekä poistosuunnitelma. Kuntalain 67 §:ssä on säännökset kunnan kirjanpidosta. Talousarviossa valtuustotason sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet perustuvat voimassa olevaan strategiaan ja talouden tasapainottamisohjelmaan. Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on antanut sitovat yleisohjeet kunnan ja kuntayhtymän: tuloslaskelman laatimisesta rahoituslaskelman laatimisesta taseen laatimisesta suunnitelman mukaisista poistoista konsernitilinpäätöksen laatimisesta liikelaitoksen ja taseyksikkönä käsiteltävän rahaston kirjanpidollisesta käsittelystä rahasto- ja varauskirjauksista. 5.2 Talousarvion sitovuus ja käyttösuunnitelmien hyväksyminen Talousarvion ja -suunnitelman laadinnan perusteena kunnissa ovat voimassa oleva strategia, talouden tasapainottamisohjelma, taloussuunnitelma, edellisen vuoden tilinpäätös, kuluvan vuoden talousarvio ja tilinpäätösennuste sekä valtuuston mahdolliset kannanotot. Kuntalaki edellyttää, että taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena. Kuntalain mukaan kunnan toiminnassa ja taloudessa on noudatettava talousarviota. Talousarvio on sitova ohje kunnanhallitukselle, lautakunnille ja viranhaltijajohdolle. Talousarviossa hyväksytään kunnan valtuustotason sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Sitoviksi toiminnallisiksi tavoitteiksi hyväksytään mitattavissa olevat tavoitteet, joihin voidaan kunnan omilla toimenpiteillä vaikuttaa. Sitovien tavoitteiden lisäksi voidaan esittää perusteluina ja informaationa muita tavoitteita, jotka ovat toimintaa ohjaavia. Hattulan kunnan talousarviossa noudatetaan bruttoperiaatetta. Valtuusto hyväksyy jokaiselle tulosalueelle sitovat toimintamenot ja tuloarvion. Valtuustoon nähden sitovat tulosalueet ovat kunnanhallitus, sosiaalitoimi, terveydenhuolto, sivistystoimi, lukio (Tavastia), tekninen toimi, palo- ja pelastuslaitos, joukkoliikenne ja rakennuslautakunta. Sitovuustason mukaiset bruttomääräiset toimintakulut ja tuloarviot tulosalueittain ilmenevät talousarvion sivulta 59. Valtuuston hyväksyttyä talousarvion tulee toimielinten laatia heti alkuvuodesta käyttötalous- ja investointiosassa osoitetuista määrärahoista ja tuloarvioista käyttösuunnitelmat. Samassa yhteydessä toimielimet hyväksyvät omalta osaltaan sitovat toiminnalliset tavoitteet. Asianomainen toimielin jakaa tulosalueille myönnetyt määrärahat ja tuloarviot pienemmille tehtäväkokonaisuuksille (= palvelutaso) ja päättää niiden käytöstä. Suoraan toimielimen alaisuudessa oleva tilivelvollinen viranhaltija jakaa osamäärärahan edelleen pienempiin osiin (kustannuspaikka) ja päättää sen käytöstä toimielimen vahvistaman käyttösuunnitelman puitteissa. 17 5.3 Määrärahat, tuloarviot ja tavoitteiden seuranta 5.3.1 Määrärahamuutokset Hallintosäännön mukaan talousarvioon tehtävät muutokset on esitettävä valtuustolle talousarviovuoden aikana. Talousarviovuoden jälkeen talousarvion muutoksia voidaan käsitellä vain poikkeustapauksissa. Tilinpäätöksen allekirjoittamisen jälkeen talousarvion muutosehdotusta ei voida valtuustolle tehdä. Määrärahan muutosesityksessä on selvitettävä myös muutoksen vaikutus toiminnallisiin tavoitteisiin ja tuloarvioihin. Vastaavasti toiminnallisia tavoitteita tai tuloarvioita koskevassa muutosesityksessä on selvitettävä muutoksen vaikutus määrärahoihin. Määrärahojen riittävyyteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Toiminta on suunniteltava ja investoinnit ajoitettava siten, että talousarvioon varattu määräraha varmasti riittää. Valvontavastuu kuuluu tilivelvollisten viranhaltijoiden ohella lautakunnille ja kunnanhallitukselle. 5.3.2 Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden seuranta Viranhaltijajohdon ja muiden tilivelvollisten tulee jatkuvasti seurata talousavion ja sen käyttösuunnitelmien toteutumista ja saattaa mahdolliset poikkeamat asianomaisen toimielimen tietoon. Toimielimen on ryhdyttävä välittömästi korjaaviin toimenpiteisiin, mikäli on ilmeistä, että talousarvio ei toteudu suunnitellulla tavalla. Talousarvion toteutumisesta niin käyttötalouden kuin investointienkin osalta raportoidaan kunnanhallitukselle, lautakunnille ja valtuustolle seuraavasti: ensimmäinen osavuosikatsaus annetaan ajalta 1.1. – 30.4. ja toinen 1.1. – 31.8. Elokuun tilanteen perusteella tehdään välitilinpäätösennuste. Vuoden kolmas raportti on virallinen tilinpäätös, jonka on oltava valmis 31.3. mennessä. Tilinpäätös käsitellään valtuustossa viimeistään talousarviovuotta seuraavan vuoden kesäkuun kokouksessa. 5.3.3 Kirjanpitokäytäntö Kunnan lakisääteinen kirjanpito jakaantuu ulkoiseen kirjanpitoon ja talousarvion toteutumisen seurantaan. Ulkoisesta kirjanpidosta on saatava koko kunnan tuloslaskelma ja tase liitetietoineen sekä rahoituslaskelma. Lisäksi ulkoisen kirjanpidon on pystyttävä tuottamaan kunnan konsernitilinpäätöksen vaatimat tiedot. Ulkoisessa kirjanpidossa on eliminoitava kunnan sisäiset tilitapahtumat sekä konsernitilinpäätöksessä konserniyhteisöjen väliset tilitapahtumat. Talousarvion toteutumisen seurannan on lakisääteisesti tapahduttava vähintään valtuuston vahvistamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden laajuudessa. Kirjanpidossa talousarvion toteutumista seurataan valtuuston vahvistamia tavoitteita tarkemmalla tasolla. 18 6 TP 2013, TA2014 JA SUUNNITELMAVUODET 2015 – 2017, 1 000 € KÄYTTÖTALOUSOSA TP 2013 MTA 2014 TA % KH2015 TA % TS2016 TS % TS2017 TS % Toimintatuotot 10 125 11 085 9,5 10 495 -5,3 10 592 0,9 10 654 0,6 Myyntituotot 2 945 3 036 3,1 3 053 0,6 3 090 1,2 3 113 0,7 Maksutuotot 2 186 2 773 26,9 2 494 -10,1 2 526 1,3 2 540 0,6 884 809 -8,5 840 3,8 820 -2,4 819 -0,1 4 110 4 467 8,7 4 108 -8,0 4 156 1,2 4 182 0,6 -52 787 -53 872 2,1 -53 515 -0,7 -53 886 0,7 -54 404 1,0 Henkilöstökulut -20 472 -21 014 2,6 -20 667 -1,7 -20 786 0,6 -20 996 1,0 Palvelujen ostot -23 981 -24 646 2,8 -25 131 2,0 -25 341 0,8 -25 576 0,9 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -2 381 -2 434 2,2 -2 340 -3,9 -2 351 0,5 -2 371 0,9 Avustukset -2 414 -2 213 -8,3 -2 104 -4,9 -2 119 0,7 -2 138 0,9 Muut toimintakulut -3 539 -3 564 0,7 -3 273 -8,2 -3 289 0,5 -3 323 1,0 -42 663 -42 786 0,3 -43 020 0,5 -43 294 0,6 -43 750 1,1 Verotulot 35 391 35 285 -0,3 35 740 1,3 36 600 2,4 37 730 3,1 Valtionosuudet 10 621 10 100 -4,9 9 350 -7,4 9 209 -1,5 9 356 1,6 -324 116,0 -544 67,9 -544 0,0 Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkomenot Muut rahoitusmenot Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden yli-/alijäämä Toimintatuotot/toimintakulut % Vuosikate/poistot % Vuosikate €/asukas Asukasmäärä Kumulatiivinen ylijäämä €/as. Kumulatiivinen ylijäämä -221 202 -150 -32,1 200 -1,1 202 1,0 202 0,0 202 0,0 22 10 -54,3 11 10,0 11 0,0 11 0,0 -417 -350 -16,1 -530 51,4 -750 41,5 -750 0,0 -28 -10 -64,2 -7 -30,0 -7 0,0 -7 0,0 3 128 1 543 1 586 19 203 323 9 684 294 2 848 2 449 -21,7 1 499 -2,8 950 -19 21 163 252 9 715 391 3 798 1 746 -28,7 1 345 -10,3 401 -57,8 20 130 179 9 764 430 4 199 1 971 1 400 571 20 141 201 9 812 486 4 770 12,9 4,1 42,4 2 792 41,7 1 725 23,2 1 067 86,9 20 162 283 9 861 592 5 837 6.1 Käyttötalousosan perusteet ja yleiset laskentaperiaatteet 6.2 Tuloslaskelmaosan perusteet Kunnan kokonaistalouden näkökulmasta tarkasteltuina ohjausvälineinä toimivat talousarvion ja -suunnitelman tuloslaskelma- ja rahoitusosa. Tuloslaskelmaosassa esitettävät kokonaistalouden keskeiset erät ovat varsinaisen toiminnan tulot ja menot, verotulot, valtionosuudet, rahoituserät ja suunnitelman mukaiset poistot. Vakaan talouden lähtökohtana on, että toiminnan menokehitys sopeutetaan keskeisten tuloerien kehitykseen. Sopeutuksen onnistuminen on nähtävissä tuloslaskemaosan tulorahoituksen riittävyytenä eri suunnitelmavuosina. Tilikauden tuloksen käsittelyerät (suunnitelman mukaiset poistot, ja poistoeron, vapaaehtoisten varausten ja rahastojen muutokset) eivät ole varsinaisia määrärahoja tai tuloarvioita, koska ne eivät ole rahoitusvaikutteisia eriä. Valtuusto hyväksyy kuitenkin niitä koskevat suunnitelmat talousarvion tuloslaskelmaosan yhteydessä. 19 Vuosikate osoittaa kuinka paljon kunnan tulorahoituksesta jää investointien ja muiden pitkävaikutteisten menojen kattamiseen. Vuosikatteen tulisi kattaa ainakin nettoinvestoinnit ja pitkällä aikavälillä lisäksi lainanlyhennykset. 6.2.1 Toimintatuotot ja -kulut Tulot kertyvät pääosin neljästä tulolähteestä: verotulot, valtionosuudet sekä käyttötalouden maksut ja myyntituotot. Myyntituotot Myyntituottoina kunnalle kertyy tuloja tavaroista ja palveluista, jotka on tarkoitettu myytäväksi tuotantokustannukset peittävään hintaan. Tällaisia ovat mm. puutavaran ja soran myynti, joukkoliikennemaksut. Ruokapalveluyksikön laskuttamat sisäiset ateriapalvelujen myyntituotot muodostavat suuren osan myyntituotoista. Maksutuotot Maksutuotot sisältävät asiakasmaksut ja muut maksut tavaroista ja palveluista, joiden hinnoittelun tarkoituksena ei ole kattaa tuotantokustannuksia kokonaisuudessaan. Suurimmat tuotot tulevat sivistystoimen päivähoitomaksuista ja rakennusvalvontamaksuista. Tuet ja avustukset Sisältävät mm. valtiolta, Euroopan unionilta ja muulta yhteisöltä saatavat tuet ja avustukset. Esim. pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen saatava palkkatuki, joka kattaa noin puolet työllistämisestä aiheutuvista palkkauskustannuksista, kirjataan tähän tiliryhmään. Kelan korvaus työterveyshuollon kustannuksiin on myös tähän kuuluva tuotto. Vuokratuotot Tähän kuuluvat kunnan omistamien rakennusten ja maa- ja vesialueiden vuokratulot, myös sisäiset vuokrat. Vuokrakerrostalot ovat Hattula-Kiinteistöt Oy:n omistuksessa. (Valtuuston päätös 15.9.2004/36 §). Muut tuotot Muut tuotot ovat pääasiassa pysyvien vastaavien myyntivoittoja ja sosiaalitoimen elatustuki- ja toimeentulotukimaksuja. Henkilöstömenot Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus on voimassa 1.3.2014–31.1.2017. Sopimuskausi muodostuu kahdesta jaksosta, joista ensimmäinen jakso on voimassa 1.3.2014–31.12.2015 (22 kk) ja toinen jakso on voimassa 1.1.2016–31.1.2017 (13 kk). Työllistämisen tärkeänä tavoitteena on pitkäaikaistyöttömien aktivoiminen ja työllistymisedellytysten selvittäminen. Hattulalaisten 15–20-vuotiaiden nuorten työllistämistä kesäloma-aikana jatketaan. Työllisyyden hoitoon on varattu määrärahat henkilöstöpalveluihin (bruttopalkat henkilösivukuluineen ja palkkatuki). Kunnan vakinaisen henkilöstön palkkamäärärahat on varattu talousarvioon käyttäen laskentaperusteena heinäkuun 2014 palkkoja lisättynä vuoden 2015 sopimuskorotuksella (n. 0,3 %). Erilliskorvaukset ja sijaisten tarve on määritelty toimialoilla ja varattu sen mukaiset määrärahat. Palkkamäärärahat ovat 16,1 miljoonaa eli 0,6 prosenttia suuremmat kuin vuoden 2014 talousarviossa. Korotus perustuu ensi vuoden sopimuskorotuksiin sekä työllisyyspalkkamäärärahan korottamiseen. 20 Henkilöstömuutokset 2015 Vakituisen henkilöstön määrän kehitys 2012 - 2015 Hallinto Perusturva Sivistys Tekninen YHTEENSÄ 2012 9 205 110 77 406 2013 10 226 104 77 421 2014 10 226 104 77 421 2015 10 117 211 71 409 Varhaiskasvatuksen henkilöstö siirtyi perusturvasta sivistystoimen alaisuuteen. Parolan lukion henkilöstö siirtyi koulutuskuntayhtymä Tavastian palvelukseen 1.8.2014 alkaen. Vapaaaikatoimi siirtyi sivistystoimeen vapaa-aikalautakunnan lakkauttamisen myötä. Talousarvioon ei sisälly henkilöstölisäyksiä. Henkilöstömenot ovat 20,667 miljoonaa, kun vuoden 2014 talousarviossa määräraha oli 21,0 miljoonaa. Alenema johtuu pääasiassa Parolan lukion henkilöstön siirtymisestä Koulutuskuntayhtymä Tavastian palvelukseen 1.8.2014 alkaen. Muut henkilöstömenot Kunnan työnantajana maksamat sosiaalivakuutusmaksut muodostuvat seuraavasti: % Sosiaaliturvamaksut KuEL-maksu, palkkaperusteinen VaEL- maksu Työttömyysvakuutusmaksu Tapaturmavakuutusmaksu Muut Yhteensä KVTEL:n alaiset VaEL:n alaiset 2012 2,12 16,00 19,80 3,13 0,55 0,80 2013 2,12 16,35 21,26 3,13 0,45 0,70 2014 2015 2,14 2,13 16,45 16,85 23,68 21,06 3,10 2,95 0,45 0,45 0,70 0,65 22,05 26,96 22,05 26,96 22,14 23,53 29,37 29,40 Henkilöstömenojen korjauserät sisältävät Kelan korvaukset sairausajan palkoista, tapaturmakorvaukset sekä oppisopimus- ja koulutuskorvaukset. KuEL:n palkkaperusteisen maksun lisäksi maksetaan varhaiseläkeperusteista maksua (varhemaksu) ja eläkemenoperusteista maksua. Varhaiseläkeperusteinen maksu perustuu eläkemenoihin, jotka aiheutuvat 2010 - 2014 alkaneista työttömyyseläkkeistä, työkyvyttömyyseläkkeistä ja yksilöllisistä varhaiseläkkeistä sekä kuntoutustuista. Eläkemenoperusteinen maksu jaetaan jäsenyhteisöille vain ennen vuotta 2005 karttuneiden maksussa olevien eläkkeiden suhteessa. Maksun suuruuteen eivät vaikuta vuoden 2014 palkkamenot, eikä maksun määrään voi vaikuttaa vuonna 2014 tehtävillä henkilöstöratkaisuilla. Maksu jakautuu jäsenyhteisön omien ja siirtyneiden palvelussuhteiden perusteilla. Omiin palvelussuhteisiin perustuva maksu on jaettu toimintayksiköille. Palvelujen ostot ja yhteistoimintaosuudet Asiakaspalvelujen ostot koostuvat pääosiltaan Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymältä ja Janakkala-Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueelta ostettavien terveydenhuollon palvelujen maksuosuuksista. Lisäksi Hattulan kunta ostaa palo- ja pelastustoimen, joukkoliikenteen ja ympäristöterveydenhuollon ja suojelun palvelut ulkopuoliselta taholta. Muita palveluja ovat mm. valtiolle maksettava korvaus verotuksen hoitamisesta. 21 Talous- ja palkkahallinnon sekä ICT- palvelut on ostettu vuodesta 2003 lähtien KuntaPro Oy:ltä. Ensimmäinen sopimuskausi päättyi 31.12.2007. Ohjelmapalvelujen kilpailuttamisen takia sitä jatkettiin aiesopimuksella vuodelle 2008. Uusi sopimus tehtiin ajalla 1.1.2009 - 31.12.2012 ja se jatkuu toistaiseksi. Lisäksi kunta ostaa erilaisia asiantuntijapalveluja, atk-palveluja, posti- ja puhelinpalveluja, alueiden ja rakennusten kunnossapitopalveluja, kuljetuspalveluja, koulutuspalveluja henkilökunnalle sekä työterveyshuollon ja kuluttajaneuvonnan palveluja. Kunnan työterveyspalvelut kattavat lakisääteisen työterveyshuollon lisäksi sairaanhoidon. Työterveydenhuollon palvelut on tuottanut 1.4.2012 lähtien Suomen Terveystalo Oy. Sopimus on voimassa 31.3.2015 asti kolmen vuoden optiolla. Avustukset Kunnan maksamista avustuksista suurin osa koostuu toimeentulotuesta, lastensuojelun tasausmaksuista, omaishoidon tuesta, lasten kotihoidon tuesta ja vaikeavammaisten avustuksista. Lisäksi avustetaan tiekuntia ja yhteisöjä. 6.2.2 Verotulot Tuloveroprosentiksi vuodelle 2014 on vahvistettu 20,00 prosenttia samoin kuin vuodelle 2015. Koiraveroa ei kanneta. Kunnallisveron muutokset näkyvät seuraavista taulukoista. Verovuosi (vero- %) Kunnallisveron ennakot 1 000 € Muutos % 2009 (17,75 %) 24 636 1,6 2010 (19,25 %) 27 920 11,0 2011 29 158 4,2 2012 29 550 1,3 2013 (20,00 %) 32 727 10,8 2014 arvio 32 219 – 0,2 2015 arvio 32 500 1,6 2016 arvio 33 500 3,1 2017 arvio 34 600 3,3 Verotuloarvion erittely 1 000 € TP 2013 TA 2014 TA 2015 Ennakonpidätykset ja ennakonkanto (sis. myös verovuotta aikaisemmat vuodet) Ennakonpidätykset yhteisötuloista Kiinteistövero 32 727 32 219 32 500 978 1 686 916 2 150 1 090 2 150 Verotulot yhteensä Muutos- % 35 391 35 285 – 0,3 35 740 + 1,3 22 Kiinteistöveroprosentit vahvistetaan vuosittain valtuustossa samassa yhteydessä tuloveroprosentin kanssa. Kiinteistöveroprosenttien ala- ja ylärajat ovat 1.1.2015 alkaen seuraavat: – yleinen kiinteistöveroprosentti 0,80–1,55 prosenttia (vapaa-ajan rakennukset, muut rakennukset ja maapohja) – vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,37–0,80 prosenttia Hattulan kunnan kiinteistöveroprosentit Vakituiset asunnot Muut kuin vakituiset asuinrakennukset Yleinen kiinteistövero Yleishyödylliset yhteisöt TP 2013 TA 2014 0,40 1,00 0,80 0,00 0,45 1,00 1,00 0,00 TA2015 0,45 1,00 1,00 0,00 Rakentamattomille tonteille ei ole määrätty erillisiä kiinteistöveroprosentteja 6.2.3 Valtionosuudet Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu hallinnollisesti kahdesta osasta: valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisesta valtionosuusrahoituksesta, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö. Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä uudistuu vuoden 2015 alusta siten, kuin järjestelmää on muutettu lailla 676/2014 (He 38/2014). Valtionosuuden määräytymisen ikäryhmitystä ja määräytymisen kriteereitä on muutettu olennaisesti. Keskeiset perusperiaatteet ja rakenteet säilyvät. Opetus- ja kulttuuriministeriön osuus säilyy nykyisellään. Valtionosuuden laskennallinen peruste muuttuu vuosittain ns. automaattimuutosten perusteella. Näitä ovat määräytymistekijöiden, esimerkiksi asukasmäärien, oppilasmäärien ja muiden laskennan perusteena olevien määrien muutokset ja kustannustason muutoksesta johtuvat hintojen muutokset (indeksikorotus). Uuden järjestelmän mukaan peruspalvelujen laskennallisia kustannuksia koskee yksi yhteinen ikäryhmitys. Ikäryhmitys on seuraava: 16–18–64- –5- –74- -12–84- –15-vuotiaat Järjestelmään sovelletaan ikäryhmityksen lisäksi seuraavia kriteereitä: sairastavuus, työttömyysaste, kaksikielisyys, vieraskielisyys, asukastiheys, saaristoisuus ja koulutustausta. Laskennallisen osan valtionosuus saadaan vähentämällä kuntakohtaisesta laskennallisten kustannusten yhteismäärästä kunnan omarahoitusosuus, joka on kaikille kunnille asukasta kohti yhtä suuri (3 522,51 €). Tämän lisäksi kunnalle myönnetään valtionosuutta kolmen lisäosan perusteella. Lisäosissa ei ole omarahoitusosuutta. Lisäosia ovat syrjäisyys, työpaikkaomavaraisuus ja saamelaisuus. Laskennallisten kustannusten ja lisäosien perusteena ovat vuosittain vahvistettavat perushinnat ikäryhmille, kriteereille ja kolmelle lisäosalle. Laskennalli kriteerin kerroin. 23 Sairastavuus lasketaan sairastavuuskertoimen perusteella, jonka pohjana ovat keskeiset kansansairaudet Järjestelmää täydentää talousvaikeuksissa oleville kunnille tarkoitettu harkinnanvaraisen valtionosuuden korotus, joka rahoitetaan valtionosuusjärjestelmän sisältä. Kunkin kunnan valtionosuuksia tasataan verotulojen perusteella. Valtionosuusjärjestelmän ulkopuolisena osana toimii ns. ylläpitäjäjärjestelmä, jossa lukioiden, ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulun rahoitus menee suoraan opetuksen järjestäjälle oppilasmäärien mukaisena. Rahoitusta tarkistetaan joka vuosi toteutuneiden keskimääräisten kustannusten mukaisesti. Kuntien rahoitusvastuulle jää asukasta kohden laskettu omarahoitusosuus (yhtä suuri kaikille kunnille), joka määräytyy kuntien ja valtion välisen kustannustenjaon mukaan. Perustamishankkeiden arvonlisäverottomiin kustannuksiin saadaan valtionosuutta 50 prosenttia. Käyttötalouden valtionosuudet sisältyvät tuloslaskelmaan. Investointeihin saatavat valtionosuudet ovat rahoituslaskelmaosassa. 6.2.4 Korkomenot ja -tuotot, muut rahoitusmenot ja -tuotot Rahoituskuluja ovat mm. pitkä- ja lyhytaikaisten lainojen korkokulut ja viivästyskorot. Muita rahoitustuottoja ovat verotilitysten korot ja korotukset, osingot sijoitusomaisuudesta, sijoitusarvopapereiden myyntivoitot, osuuspääoman korot ja kunnan perimät viivästyskorot. Muita rahoitusmenoja ovat verotilityskorot ja korotukset, luottoprovisiot ja koron lisäksi rahoituslainasta aiheutuvat muut kulut sekä sijoitusarvopapereiden myyntitappiot. Korkokulujen hallitsemiseksi kunnanhallitus on päättänyt (31.5.2010/131 § ja 10.10.2011/227 §) allekirjoittaa Kuntarahoitus Oyj:n, Handelsbankenin, Nordea Pankki Suomi Oyj:n, Pohjola Pankki Oyj:n ja Danske Bank Oyj:n kanssa sopimukset johdannaissopimusten yleisistä ehdoista ja että kunta voi tehdä korkosuojaussopimuksia. 6.2.5 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot ovat talousarvion tuloslaskelmaosassa kunnan tilikauden tuloksen laskemiseksi tarvittava erä, joka ei kuitenkaan ole talousarviomääräraha. Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on 15.11.2011 tarkistanut yleisohjettaan suunnitelman mukaisista poistoista. Merkittävin muutos on tullut poistoaikojen pituuteen. Kuntajaosto suosittelee poistoaikojen liukumien alarajojen käyttämistä, mikä merkitsee poistojen kasvua tuloslaskelmassa. Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet vahvistettiin kunnanvaltuustossa 12.12.2012 ja suunnitelmaa noudatetaan 1.1.2013 lukien tämän jälkeen hankittaviin pysyviin vastaaviin. Aktivointi- ja pienhankintaraja on 10 000 euroa. Koska poistosuunnitelma on hyväksytty erillisellä valtuuston päätöksellä, ei poistojen sitovuutta koskevaa päätöstä tarvitse tehdä erikseen talousarviossa. 6.2.6 Satunnaiset erät Satunnaisia eriä ovat sellaiset tulot ja menot, jotka ovat poikkeuksellisia kunnan toiminnassa. Satunnaisia tuloja ja menoja syntyy mm. tavanomaisesta poikkeavasta pysyvien vastaavien myyntivoitoista tai – tappioista, tytär- ja osakkuusyhteisöjen omistamisosuuksien luovuttamisesta tai näiden yhteisöjen purkamisesta tai fuusioitumisesta sekä annetusta konserniavustuksesta. Suunnitelmakaudelle ei ole budjetoitu satunnaisia tuloja tai menoja. 24 6.3 Investointiosan perusteet Valtuusto päättää investointiosan määrärahojen käytöstä toimielimittäin ja hankeryhmittäin. Yli 300 000 euron hankkeet vaativat valtuuston erillisen päätöksen. Investointiosaan kirjataan yli 10 000 euron hankkeet poistosuunnitelman mukaan. Investointiosassa esitetään investointimenojen lisäksi investointien rahoitusosuudet (valtionosuudet ja -avustukset). 6.4 Rahoitusosan perusteet Rahoitusosassa osoitetaan, miten kunnan menot (käyttötalous ja investoinnit) rahoitetaan. Sen avulla kootaan tulorahoituksen ja investointien sekä anto- ja ottolainauksen kassavirrat yhteen laskelmaan. Kunnan toiminnan häiriötön jatkuminen edellyttää, että rahan lähteiden on katettava rahan käyttö. Jos tulorahoitus ei riitä menoihin, kunnan on rahoitusosassa osoitettava tarvittava rahoitus. Kunta voi kattaa rahoitusvajettaan vieraalla pääomalla tai vapauttamalla pysyviin vastaaviin sitoutunutta pääomaa. Kunnan rahoituksessa on varmistettava maksuvalmiuden riittävyys. Talouden vakauteen vaikuttavat olennaisesti myös kunnan tekemät sitoumukset ja vastuut. Sitoumusten ja vastuiden osalta tulee huomioida, että takauksiin, lainanantoon ja muihin pääomasijoituksiin saattaa sisältyä huomattavia riskejä. Alla olevassa taulukossa on arvioitu Juteinikeskuksen vaikutukset rahoituslaskelmaan. Juteinikeskuksen bruttoinvestointi meno on 12,4 miljoonaa (ALV 0 %), valtionavustuksia on saatu 1,53 miljoonaa, joten nettokustannus kaudella 2014 – 2017 on 10,884 miljoonaa euroa. Osa nettokustannuksista voidaan rahoittaa tulorahoituksella ja osa vieraalla pääomalla. Arvioitu vieraan pääoman lisäys hankkeeseen on noin 7,5 miljoonaa euroa. Kunnan nettovelka vuoden 2016 lopussa olisi 29,175 miljoonaa euroa ja 2 973 €/asukas. Laina-aika on 15 vuotta ja keskikoron on arvioitu olevan 2,2 % vuosina 2015 – 2017. 25 7 KONSERNIYHTEISÖT 7.1 Hattula-Kiinteistöt Oy Kunnan 100 prosenttisesti omistama kiinteistöyhtiö, joka kuuluu Hattulan kunnan konserniin ainoana tytäryhtiönä. 7.2 Keskeiset kuntayhtymät Hämeen Maakuntaliitto Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Hämeenlinnan seudun kansalaisopiston kuntayhtymä Hämeenlinnan seudun koulutuskuntayhtymä Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Eteva kuntayhtymä 7.3 Muut osakkuusyhteisöt ja palvelutuottajat Muut yhteisöt: Hämeenlinnan Jäähalli Oy Kuntarahoitus Oyj Laiva Oy Matkailu Aina Group OYJ Kiertokapula Oy Hämeenlinnan Palloiluhalli Oy Kuntien Tiera Oy Kanta-Hämeen pelastuslaitos Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy Kunta-asunnot Oy Kinnalantie 3 As Oy Hattulan Kartanonrivi As Oy Kinnalantie 2 As Oy Hattulan Katariina As Oy Mervenrinne As Oy KuntaPro Oy Palveluntuottajat: Janakkala - Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Pihlajalinna Oy 26 8 KÄYTTÖTALOUSOSA 8.1 Kunnanhallitus YLEISHALLINNON PÄÄVASTUUALUE Tulosalue: kunnanhallitus Toimielimet: kunnanhallitus, keskusvaalilautakunta ja tarkastuslautakunta Tilivelvolliset: Kunnanjohtaja, hallintojohtaja ja talous- ja henkilöstöjohtaja 8.1.1 Yleishallinnon palvelut ja toiminta 8.1.1.1 Toimielin ja tulosalue: Kunnanhallitus Yleishallinnon päävastuualue on joustava, uudistushaluinen, vuorovaikutteinen ja palveleva yksikkö, joka toimii saumattomassa yhteistyössä kunnan muiden tulosalueiden kanssa kuntalaisten hyväksi. Toiminnallaan yleishallinnon päävastuualue turvaa edellytykset kunnan itsenäisyyden säilymiselle. Työyhteisönä yleishallinnon päävastuualue arvostaa ja tukee henkilöstönsä yksilöllistä osaamista ja erilaisia näkemyksiä ja on sitoutunut yhteisesti henkilöstönsä uuden oppimisen, työssä jaksamisen ja työssä viihtymisen tukemiseen. Yleishallinnon palvelujen sekä toiminnan kehittämiseen ja taloudellisuuteen pyritään lisäämällä niin ulkoista kuin sisäistäkin yhteistyötä. Kunta kehittää palvelujaan aktiivisesti ja jatkuvana prosessina yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Kunnan viestinnässä internetsivuston merkitystä ja sisältöä korostetaan osana toimenpiteitä, joilla kuntastrategiassa määritellyt tulevaisuuden kuva ja toiminta-ajatus voidaan saavuttaa. Toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset edellyttävät laadukasta ennakointia ja reagointia muutoksiin sekä uusien toimintatapojen kehittämistä ja tehtävien priorisointia. Sopeutuminen toimintaympäristön muutoksiin vaatii myönteistä suhtautumista työtehtävien kehittämiseen, sähköisten työkalujen käyttämiseen sekä uuden oppimiseen. Näin toimien voidaan tehostaa toimintaa, lisätä tuloksellisuutta sekä pienentää kustannuksia. Kunnanjohtaja johtaa koko kuntaorganisaatiota ja hänen alaisuudessaan toimii kunnan johtoryhmä. Kunnanjohtaja vastaa kunnan elinkeinopolitiikasta yhteistyössä kehittämispäällikön kanssa. Yritysten kanssa tehtävä yhteistyö ja houkutteleva kuntakuva korostuvat kunnan elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn vahvistamisessa. Hattula tarjoaa asukkaille, yrityksille ja yhteisöille houkuttelevan asuin- ja toimintaympäristön Suomen sydämessä. Hattula toimii kuntaroolissaan hyvän elämän mahdollistajana ja sen tuottamat palvelut koetaan hyvin saatavilla oleviksi, määrällisesti oikein mitoitetuiksi ja laadullisesti asiakaslähtöisiksi. Valtuusto oikeuttaa kunnanhallituksen päättämään vahvistettujen määrärahojen puitteissa kunnan osallistumisesta yksittäisiin kehittämishankkeisiin. Kehittämishankkeiden ja -toimien vaikutuksia arvioi kunnan ja yrittäjien yhteinen kehittämistyöryhmä, joka suosittelee sekä toteuttaa kehittämishankkeita. Yleishallinto tuottaa koko kuntaorganisaatiolle talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut, ICT palvelut sekä asianhallintapalvelut. Taloushallinto vastaa koko kunnan ulkoisen ja sisäisen laskennan ohjeistamisesta ja oikeellisuudesta, sisäisen valvonnan varmistamisesta, talousarvion, tilinpäätöksen ja osavuosikatsausten laadinnasta sekä johdon raportoinnista. Lisäksi taloushallinto huolehtii kunnan maksuvalmiudesta, rahoituksesta ja kokonaistalouden ohjaamisesta, ennakoinnista, kehittämisestä ja suunnittelusta. Taloushallinto tekee tiivistä yhteistyötä niin seudullisesti kuin KuntaPro Oy:n kanssa, joka vastaa taloushallinnon järjestelmien toimivuudesta. Henkilöstöhallinto vastaa koko kunnan henkilöstö- ja työnantajapolitiikasta sekä kehittää henkilöstön osaamista, hyvinvointia ja jaksamista tukevia prosesseja. Henkilöstöhallinto tukee esimie- 27 hiä vaativassa työssään ja järjestää säännöllisesti esimiesvalmennuksia sekä antaa esimiehille palvelussuhdeneuvontaa varmistaen näin koko henkilöstön oikeudenmukaisen kohtelun. Henkilöstöhallinnon alla on koko kunnan työllisyyden hoito (pois lukien nuorten työpaja), työterveyshuolto sekä yhteistoiminta ja työsuojelun organisointi. Henkilöstöhallinto tekee tiivistä yhteistyötä niin seudullisesti kuin KuntaPro Oy:n kanssa, joka vastaa henkilöstöhallinnon järjestelmien toimivuudesta. Työnantajan ja henkilöstön välinen yhteistoiminta järjestetään yhteistoimintalain mukaisesti. Yhteistoimintamenettelyn tarkoituksena on kunnallisen palvelutuotannon tuloksellisuuden edistäminen ja henkilöstön työelämän laadun parantaminen antamalla henkilöstölle vaikutusmahdollisuuksia omaa työtään ja työyhteisöään koskevien päätösten valmisteluun. Yhteistyöryhmän tehtävänä on osaltaan käsitellä yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvia asioita. Työsuojeluasiat käsitellään myös yhteistyöryhmässä työsuojelutoimikunnan esittelystä. Yhteistyöryhmän jäseninä ovat ammattijärjestöjen pääluottamusmiehet, työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutettujen edustaja, kunnanjohtaja ja talous- ja henkilöstöjohtaja. YT-ryhmän puheenjohtajana on pitkään toiminut JHL:n pääluottamusmies. ICT- palvelut toimii sopimuksiin ja vastuunjakoihin perustuvassa yhteistyössä KuntaPro Oy:n kanssa sekä hallinnoi myös suoraan osaa ohjelmistoista ja verkoista verkko- ja ohjelmistotoimittajien kanssa. Vastaa kunnan sähköisen kokouskäytännön sisäänajosta ja kehittämisestä. Hattulan kunta ostaa talous- ja henkilöstöhallinnon palveluita (kirjanpito, osto- ja myyntireskontra, laskujen maksatus, palkanlaskenta), ICT – palvelut ja puhelinpalvelut KuntaPro Oy:ltä. Sopimus jatkuu toistaiseksi. Ohjelmatoimittaja on CGI. Asianhallintapalvelut vastaavat kunnanhallituksen ja -valtuuston kokouksista, kirjaamo- ja diaaripalveluista, dokumenttien ja sopimusten hallinnasta, arkistoinnista sekä hallinnon asiantuntijapalveluista. Tavoitteena on lisätä edelleen sähköistä asiointia ja palveluja talousarviovuonna 2015. Yleishallinnon päävastuualueella toimivat myös keskusvaalilautakunta ja tarkastuslautakunta. Vuoden 2015 toimintaa kehitetään NASTA ohjelman tavoitteiden mukaan. Koko yleishallinnon henkilöstö osallistuu NASTAAN ja tavoitteena on henkilöstölähtöinen johtaminen, oman työn kehittäminen ja sisäisen sekä ulkoisen yhteistyön lisääminen. Tavoitteena on myös hyvinvoinnin ja tuloksellisuuden lisääntyminen. Jokaisella on lupa innostua työssään ja tehdä toisin kehittämällä omaa työtään ja arvostamalla toisten tekemää työtä. 8.1.1.2 Toimielin: Keskusvaalilautakunta Eduskuntavaalit toimitetaan vuonna 2015 ja kunnallisvaalit 2016. Vaaleihin on varattu tarvittavat määrärahat. 8.1.1.3 Toimielin: Tarkastuslautakunta Hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestäjänä kunnan tarkastuslautakunta vastaa tarkastustoimen resursseista. Tarkastuslautakunta vastaa valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumisen arvioinnista ja toisaalta kontrolloi sitä, että kunnan tilintarkastus toteutetaan hyvän kunnallisen tilintarkastustavan edellyttämällä tavalla ja kunnan toiminnassa noudatetaan hyvää hallintotapaa. Tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja tuottavat sellaista tarkastusarviointia ja -raportteja, että ne tukevat hallinnon ja talouden asianmukaista hoitamista ja samalla varmistavat niiden oikeellisuutta ja tuloksellisuutta. 28 8.1.2 Valtuustotason sitovat toiminnalliset tavoitteet yleishallinto VALTUUSTOTASON SITOVAT TOIMINNALLISET TAVOITTEET KUNNANHALLITUS/YLEISHALLINTO Strateginen päämäärä Suunnittelukauden 2015 – 2017 tavoite Talousarviovuoden 2015 tavoite Arviointikriteerit/mittarit Vastuuhenkilöt Muuta huomioitavaa Strateginen päämäärä Suunnittelukauden 2015 – 2017 tavoite Talousarviovuoden 2015 tavoite Arviointikriteerit/mittarit Vastuuhenkilöt Muuta huomioitavaa Strateginen päämäärä Suunnittelukauden 2015 – 2017 tavoite Talousarviovuoden 2015 tavoite Arviointikriteerit/mittarit Vastuuhenkilöt Muuta huomioitavaa Strateginen päämäärä Suunnittelukauden 2015 – 2017 tavoite Talousarviovuoden 2015 tavoite Arviointikriteerit/mittarit Vastuuhenkilöt Muuta huomioitavaa Terve talous Yleishallinnon palvelut tuotetaan sisäisille ja ulkoisille asiakkaille laadukkaasti ja kustannustehokkaasti sähköisin työmenetelmin. Panostetaan kehittämistoimintaan: elinkeinopalvelut työllistämispalvelut kaavoitus- ja maapolitiikka. Asukasmäärän kasvu min 0,3 % Uusien yritysten kasvu min. 5 kappaletta Pitkäaikaistyöttömien määrä laskee 10 % Omakoti- ja yritystonttien myynti 10+2 Kunnanjohtaja, Hallintojohtaja, Talous- ja henkilöstöjohtaja ja Kehittämispäällikkö Sisäisesti ja ulkoisesti yhteistyökykyinen organisaatio Kokeileva ja innostunut toimintakulttuuri näkyy yleishallinnon käytänteissä ja asiakaspalvelussa. NASTA -ohjelma on käynnistynyt. Sisäinen ja ulkoinen yhteistyö kehittynyt NASTAkunnan tavoitteiden mukaan. Hallintojohtaja, Talous- ja henkilöstöjohtaja, ICT- ja talousvastaava Myönteinen päätös NASTA -ohjelmasta Motivoitunut ja osaava henkilöstö Työhyvinvointiin ja osaamisen kehittämiseen panostetaan pitkäjänteisesti ja systemaattisesti sekä varaudutaan eläköitymisiin ja hiljaisen tiedon varmistamiseen. Toteutetaan työhyvinvointikyselyn perusteella valittuja hyvinvointia ja työssä jaksamista edistäviä toimenpiteitä. Toteutetaan yksiköissä tehtyjä koulutussuunnitelmia. Noudatetaan Henkilöstöohjelman ohjeita. Työhyvinvointia edistävät toimenpiteet ja koulutussuunnitelma toteutuvat. Hallintojohtaja, Talous- ja henkilöstöjohtaja, ICT- ja talousvastaava Kehityskeskustelu- ja rekrytointiprosessien kehittäminen Laadukkaat ja asiakaslähtöiset peruspalvelut Yleishallinnon palveluprosesseja kehitetään entistä asiakaslähtöisemmiksi ja kustannustehokkaammiksi. Kehitetään ICT-palveluita asiakaskyselyn perusteella ja käynnistetään palvelujen tuotteistamisprosessit. Asiakaspalveluprosessit on kuvattu ja tuotteistaminen valmistuu vuoden 2015 loppuun mennessä yleishallinnon osalta. Asiakaspalvelun laatu ja saatavuus on parantunut. Hallintojohtaja, Talous- ja henkilöstöjohtaja, ICT- ja talousvastaava Tehdään loppuvuodesta 2014 ICT-asiakaspalvelukysely, jotta saadaan lähtötaso mitattua. Tuotteistamiseen laskentatapa on käytössä. 29 8.1.3 Yleishallinnon sitovat määrärahat KONSERNIPALVELUT MYYNTITUOTOT MAKSUTUOTOT TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ -joista sisäiset tuotot HENKILÖSTÖKULUT PALVELUJEN OSTOT AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT AVUSTUKSET MUUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ -joista sisäiset kulut TOIMINTAKATE Poistot ja arvonalentumiset TP 2013 118 019 0 240 967 346 663 705 649 91 563 MTA 2014 263 500 0 254 600 508 000 1 026 100 226 800 TA 2015 Muutos % 282 000 7,0 % 0 360 000 41,4 % 305 000 -40,0 % 947 000 -7,7 % 265 000 16,8 % 1 026 398 1 018 191 31 780 179 968 182 880 2 439 216 86 149 1 096 300 1 253 600 30 500 199 500 160 200 2 740 100 117 400 1 016 000 1 268 000 31 000 194 000 121 000 2 630 000 71 000 -7,3 % 1,1 % 1,6 % -2,8 % -24,5 % -4,0 % -39,5 % -1 733 568 -1 714 000 -1 683 000 -1,8 % 0 0 20 000 Yleishallinnon toimintatuotot laskevat noin 80 000 euroa (- 7,7 %), koska pysyvien vastaavien myyntivoittotavoite talousarviovuodelle 2015 on 300 000 € (TA2014 tavoite 500 000). Toimintatuottoja lisäävät NASTA -ohjelman rahoitusosuus sekä palkkatuen lisäys yhteensä noin 120 000 euroa. Toimintakulujen muutos on – 4,0 % talouden tasapainottamisohjelmaan perustuen. Näin ollen yleishallinnon toimintakate on – 1,8 % pienempi kuin talousarviossa 2014. Yleishallintoon on varattu työllisyyden hoitoon määrärahat nettona 346 000 euroa sisältäen palkkatukityöllistämisen sekä työmarkkinatuen kuntaosuuden. Työllisyyden hoitoon tulee panostaa entistä enemmän, koska valtio lisää kuntien vastuuta työllisyyden kustannuksista. Vuoden 2015 alusta kunnat maksavat 50 % yli 300 päivää työttömänä olleista työmarkkinatukea saavista henkilöistä ja 70 % yli 1 000 -päiväisistä. Lisäksi vuoden 2015 talousarvioon on varattu määrärahat vakituiselle henkilöstölle sekä kunnanhallituksen ja valtuuston kokouspalkkiot. NASTAohjelman määrärahat on myös varattu kunnanhallituksen alaisuuteen. Ohjelman kustannuksista kunta saa 50 prosentin rahoituksen Tekesiltä. Omarahoitusosuuteen on huomioitu osa kehittämispäällikön, talous- ja henkilöstöjohtajan ja ICT- ja talousvastaavan henkilöstömenoista. Asiantuntijana NASTAssa toimivat Dazzle Oy ja RondoTrainining Oy. Ohjelma ajoittuu syksystä 2014 aina vuoden 2016 loppuun asti. Koko henkilöstö osallistuu NASTAn toteuttamiseen. Yleishallinnon henkilöstö: Kunnanjohtaja, kehittämispäällikkö, hallintojohtaja, talous- ja henkilöstöjohtaja, ICT- ja talousvastaava, ICT -asiantuntija, mikrotukihenkilö, 1,5 HTV hallintosihteeriä ja varaus asianhallinta/henkilöstösihteerin palkkamäärärahaksi. Vanhus- ja vammaisneuvoston määrärahat ja toimintaosuus on siirretty perusturvalautakunnan alaisuuteen. 30 8.2 Perusturvalautakunta PERUSTURVAN PÄÄVASTUUALUE Toimielin: perusturvalautakunta Tulosalueet: Sosiaalitoimi ja terveydenhuolto Tilivelvolliset: Perusturvajohtaja 8.2.1 Perusturvan palvelut ja toiminta Perusturvan päävastuualueen tehtävä on edistää ja ylläpitää kuntalaisten hyvinvointia ja toimintakykyä järjestämällä oikea-aikaisia, vaikuttavia ja kustannustehokkaita sosiaali- ja terveyspalveluja. Toiminnassa korostetaan asiakkaiden osallisuutta ja heidän omien voimavarojensa käyttöönottoa sekä yhteistyötä muiden palvelutuottajien kanssa. Asiakaslähtöiset, oikea-aikaiset ja laadukkaat palvelut järjestetään taloudellisesti. Ennaltaehkäisevää työtä tehdään yli sektorirajojen ja korostetaan kuntalaisten omaa vastuuta. Toimintaa kehitetään järjestelmällisesti hyödyntäen luovia ratkaisuja sekä tukien henkilöstön osaamisen kasvua ja monipuolista hyödyntämistä Suunnitelmakaudella 2015–2017 valmistellaan valtakunnallisesti Kuntarakenne- sekä Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksia. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskeva laki on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2015 aikana, mikäli lakivalmistelu etenee suunnitellulla tavalla. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain mukaiset rakenteelliset uudistukset tulee tällöin tehdä viimeistään vuoden 2017 alusta. Valtionosuusjärjestelmä on tarkoitus uudistaa osana kuntarakenneuudistusta. Kuntalain on suunniteltu tulevan voimaan jo vuoden 2015 alusta. Näillä rakenteellisilla uudistuksilla on jatkossa olennainen merkitys sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen, rahoittamisen ja tuottamisen kannalta. Tärkeä valmisteilla oleva lakimuutos suunnitelmakaudella on Sosiaalihuoltolain kokonaisuudistus. Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän tavoitteena on lisäksi selvittää sosiaalihuoltoa koskevien lakien kokonaisrakenteen, soveltamisalan ja sisällön uudistamistarve. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen uudistustyö on myös käynnissä. Palveluasumisen asiakasmaksuja koskevan säädösvalmistelua tekevän työryhmän on määrä saada työnsä valmiiksi lokakuussa 2014. Lisäksi työryhmä valmistelee työsuunnitelman maksujärjestelmän uudistuksen toisen ja kolmannen vaiheen toteutukselle. Toisessa vaiheessa toteutetaan terveydenhuollon yhtenäinen maksukatto ja kolmannessa sosiaali- ja terveydenhuollon maksuja koskevat säännökset kootaan samaan lakiin. Myös perhehoitolainsäädännön uudistus on käynnissä ja sen on tarkoitus tulla voimaan yhtä aikaa sosiaalihuoltolainuudistuksen kanssa. Vastuu toimeentulotuen maksatuksesta on tarkoitus siirtyä Kelalle vuoden 2017 alusta. Hattulan kunnan väestö Pvm Asukasluku 0-6 v. 0-17 v. 75 v.-84 v. 85 v.- 31.12.2012 9 720 847 = 8,7 % 2 180 = 22,4 % 527 = 5,4 % 178 = 1,8 % 31.12.2013 9 684 837 = 8,6 % 2187 = 22,6 % 538 = 5,6 % 179 = 1,8 % 31 Kunnan lapsivaltaisuus on näkynyt lastensuojelun ja muiden perheiden erityispalveluiden kuten perheneuvolapalveluiden tarpeen kasvuna. Nuorten palvelutakuuseen on Hattulassa pystytty vastaamaan lain edellyttämällä tavalla, mutta silti nuorisotyöttömyys on edelleen kasvussa. Kasvusuuntauksen pelätään jatkuvan myös suunnitelmakaudella koko maanlaajuisesti kasvavien työttömyyslukujen myötä. Työllisyystilanne Hattulassa on heikentynyt edelliseen vuoteen verrattuna 0,7 prosentilla työttömyyden ollessa 7,8 % syyskuussa 2014. Nuorten, alle 25-vuotiaiden työttömien ja pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut. Työvoimapoliittista lakia ollaan myös uudistamassa. Työ- ja elinkeinotoimistojen, kansaneläkelaitoksien ja kuntien yhteinen työvoiman palvelukeskusten toimintamalli ulotetaan koko maahan. Palvelukeskusten toimintamallista säädetään lailla ja niiden rahoitus turvataan. Tämän lain myötä kunnille syntyy uusia velvoitteita pitkäaikaistyöttömien suhteen. Myös ikääntyneiden palvelutarve tulee Hattulassa kasvamaan lähitulevaisuudessa suurten ikäluokkien ikääntyessä, odotettavissa olevan eliniän kasvaessa ja muistisairauksien sekä päihde- ja mielenterveysongelmien lisääntyessä. Viimeisen vuoden aikana sekä 85 vuotta täyttäneiden että 75 - 84 -vuotiaiden määrä on lisääntynyt. Ikääntyneiden kasvaviin palvelutarpeisiinsa pyritään vastaamaan suunnitelmakaudella ennen kaikkea kotona asumista tukevin sekä toimintakykyä ylläpitävin ja edistävin tavoin monimuotoisesti ja yhdessä muiden hallintokuntien ja toimijoiden kanssa sekä vapaaehtoistoimintaa lisäämällä. Suunnitelmakauden painopistealueet perusturvassa ovat asiakasnäkökulmaan pohjautuva hyvinvoinnin edistäminen, kustannustehokkuutta tuottava ennaltaehkäisy, henkilöstön saatavuutta edesauttava hyvä työnantajaimago sekä prosessien kehittämiseen liittyvät tulokselliset, hyvinvointia edistävät toimintatavat. Suunnitelmakaudella keskeisenä haasteena on vaikuttaminen kunnan hyvinvointipalveluiden järjestämisen ja tuottamisen organisoimiseen kuntalaisia mahdollisimman hyvin palvelevalla, toiminnallisesti tarkoituksenmukaisella ja taloudellisesti kestävällä tavalla sekä uusien lakien edellyttämiin palveluita koskeviin muutoksiin vastaaminen. Tärkeitä työvälineitä perusturvan hyvinvointia edistävän työn suuntaamiseksi ja kehittämiseksi tulevat olemaan kuntatasolla kunnanstrategia ja siitä johdetut perusturvan valtuustoon nähden sitovat tavoitteet sekä Hyvinvointikertomus ja siitä johdettava valtuustotasoinen Hyvinvointisuunnitelma. Tulosalue: Sosiaalitoimi Tilivelvollinen: Perusturvajohtaja Sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö sekä koti- ja asumispalvelut muodostavat yhdessä valtuustoon nähden sitovan tulosalueen (Sosiaalitoimi), jonka toimintakulut vuodelle 2015 on yhteensä 11 172 000 euroa (2,1 % TA2014 verrattuna). Sosiaalitoimeen ei ole suunnitteilla vuonna 2015 uusia virkoja tai toimia. Kaksi virka/tehtävänimikkeen muutosta tulee tehdä. Koti- ja asumispalveluissa palveluneuvojan virka/tehtävänimike muutetaan palveluohjaajaksi ja sosiaalityössä perhetyöntekijän tehtävänimike muutetaan perheohjaajaksi. Vuoden 2016 talousarviossa tulee varautua neljään lähihoitajan toimeen koti- ja asumispalveluissa. Sosiaalitoimen kriittiset menestystekijät suunnitelmakaudella ovat: • • • • Asiakasnäkökulma: Laadukkaat ja asiakaslähtöiset peruspalvelut. Talousnäkökulma: Terve talous. Henkilöstönäkökulma: Motivoitunut ja osaava henkilöstö. Prosessinäkökulma: Sisäisesti ja ulkoisesti yhteistyökykyinen organisaatio. 32 Sosiaalitoimi toteuttaa yhdessä kunnan eri toimialojen ja muiden toimijoiden kanssa seudullista Mielenterveys- ja päihdeohjelmaa ja Lähisuhdeväkivallan ehkäisyohjelmaa sekä Hattulan Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma ja Hattulan ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen edistämisen sekä iäkkäiden tarvitsemien palvelujen järjestämisen ja kehittämisen suunnitelmaa. Lisäksi osallistutaan muun muassa johtamista ja kehittämistyötä edesauttaviin uusiin hankkeisiin. ’KiTi’ -hankkeessa on kysymys sosiaalityön kirjaamisen ja tilastoinnin kehittämisestä. Sosiaalityössä ja terveydenhuollossa osallistutaan edelleen jo meneillään olevaan vauvaperheisiin kohdentuvaan ennaltaehkäisevään ’Vahvuutta vanhemmuuteen’ -hankkeeseen sekä sosiaalityössä seudulliseen ’Työn paikka’ -pitkäaikaistyöttömien kuntapilottiin. Seutukunnalliseen yhteiseen Kuntakokeilu-hankkeeseen osallistutaan ainakin lasten ja nuorten näkökulmasta. Lisäksi sosiaalityössä järjestetään Nuorten työpajatoimintaa hankerahoituksen tuella. Prosessien tarkastelua ja kehittämistä jatketaan sekä työprosessien että asiakaslähtöisten palveluprosessien osalta. Myös uusia sähköisiä ja teknologiaratkaisuja pyritään saamaan käyttöön. Talouden hallinnan seurannan kehittämiseksi jatketaan toimintaa edelleen suunnitelmakaudella erityisesti tuotehintojen seurannan, kustannusvertailun ja prosessien arvioinnin osalta. Suunnitteluun ja seurantaan kaivataan myös lisää apuvälineitä, joiden kehittäminen on ensiarvoisen tärkeää luotettavan ja ajantasaisen tiedon saamiseksi. Tämä kytkeytyy olennaisesti myös koko kunnan talouden linjauksiin ja ohjausjärjestelmän kehittämiseen. Konkreettisia uusia toimenpiteitä sosiaalitoimen alueella suunnitelmavuosilla ovat: - Ikäihmisten hyvinvointikeskuksen rakentaminen Tuulia-kodin saneerauksen yhteydessä. Päivätoiminnan ja lyhytaikaisen asumispalvelun lisääminen 2015. Kuntouttavan työtoiminnan ”matalan kynnyksen toiminnan” aloittaminen ja kehittäminen. Omavalvontasuunnitelmien laatiminen sosiaalityössä sekä koti- ja asumispalveluissa 2015 - 2016. Sosiaalitoimen toiminnalliset painopistealueet vuonna 2015 ovat: - Hyvinvointia tuottavien ympäristöjen edistäminen. Yhteiskuntavastuun edistäminen. Asiakkaiden osallisuuden lisääminen sekä Motivoituneen henkilöstön riittävyyden varmistaminen. Asiakkaisiin ja hyvinvoinnin edistämiseen liittyvien tavoitteiden toteuttaminen edellyttää runsaasti poikkihallinnollista, seutukunnallista ja muiden toimijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä. Asuminen, koulutus, liikunta ja kulttuuri sekä nuorisotyö ovat keskeisiä hyvinvoinnin osaalueita, joilla hyvinvointia ja terveyttä voidaan edistää. Koko kunnan yhteiseen toimintaan liittyvät perusturvallekin tärkeät tavoitteet kiteytyvät kunnan hyvinvointisuunnitelmassa. Vanhusneuvosto Vanhusneuvosto toimii kunnan ja sen alueella asuvien vanhusten, heidän omaistensa sekä eläkeläis- ja vanhusjärjestöjen yhteistyöelimenä. Vanhusneuvostoon kuuluu 10 jäsentä, joista kaksi on Eläkeliiton Hattulan yhdistys ry:n edustajia, kaksi Hattulan Sitoutumattomat eläkeläiset ry:n edustajia, Hattulan eläkkeensaajat ry:n kaksi edustajaa, yksi SPR:n Hattulan osaston edustaja, yksi Hattulan Vanhustentukiyhdistys ry:n edustaja ja yksi Veteraanijärjestöjen edustaja. Lisäksi 33 kunnanhallitus, perusturvalautakunta, tekninen lautakunta sekä Hattulan seurakunta ovat nimenneet omat edustajansa neuvostoon. Vammaisneuvosto Vammaisneuvosto on hattulalaisten vammaisten, heidän omaistensa ja vammaisjärjestöjen yhteistyöelin. Vammaisneuvoston tehtävänä on edistää viranomaisten, vammaisten ja vammaisjärjestöjen yhteistoimintaa Hattulassa ja - seurata vammaisten tarpeiden kehitystä Hattulassa - seurata kunnan yleisiin oloihin vaikuttavaa kunnallishallinnon päätöksentekoa vammaisten kannalta - edistää vammaisten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa kunnallishallinnon päätöksentekoon - edistää vammaisten tasa-arvoista osallistumista yhteiskunnan eri toimintoihin - seurata vammaisille tarkoitettujen palvelujen, tukitoimien ja muiden etuuksien kehitystä Hattulassa - tehdä aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja eri viranomaisille - tiedottaa käsittelemistään asioista - valmistella toimintasuunnitelma Yksityiskohtaisemmin, lautakuntaan nähden sitovalla tulosyksikkötasolla, vuoden 2015 talousarvion tavoitteet ja toiminta esitellään tammikuussa 2015 perusturvalautakunnalle hyväksyttäväksi annettavassa käyttötaloussuunnitelmassa. Tulosalue: Terveydenhuolto Tilivelvollinen: Perusturvajohtaja Toiminta Perusterveydenhuolto järjestetään Janakkala-Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoimintaalueen toimesta. Yhteistoiminta-alueen isäntäkuntana toimii Janakkalan kunta ja päätöksenteko tapahtuu Janakkalan perusturvalautakunnassa, jossa on Hattulasta edustajina kuusi perusturvalautakunnan jäsentä. Erikoissairaanhoito ostetaan Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiriltä. Ympäristöterveydenhuolto ja eläinlääkintä puolestaan ostetaan Hämeenlinnan kaupungilta. 8.2.2 Valtuustotason sitovat toiminnalliset tavoitteet Strateginen päämäärä Suunnittelukauden 2015 – 2017 tavoite Talousarviovuoden 2015 tavoite Arviointikriteerit/mittarit Vastuuhenkilöt Muuta huomioitavaa Strateginen päämäärä Suunnittelukauden 2015 – 2017 tavoite Talousarviovuoden 2015 tavoite Terve talous Sosiaali- ja terveystoimen palvelut järjestetään taloudellisesti edullisesti, mutta kuitenkin laadukkaasti. Toiminnan mahdollistajana olevia kaikkia resursseja (mm. raha, tilat ja henkilökunta) käytetään harkiten ja tarkoituksenmukaisesti. Sosiaali- ja terveydenhuollon nettomenot asukasta kohden Yksikön päällikkö ja vastuualueen esimiehet SOTE -uudistuksen vaikutus vielä vaikeasti ennustettavissa koko suunnitelmakaudella. Sisäisesti ja ulkoisesti yhteistyökykyinen organisaatio Hattulan kunnan sisäistä ja ulkoista yhteistyötä yhdistää kustannustietoinen, ennaltaehkäisevä, varhaista puuttumista tukeva ja moniammatillinen toimintatapa. Hyvinvoinnin edistäminen poikkihallinnollisesti ja seutukun- 34 Arviointikriteerit/mittarit Vastuuhenkilöt Muuta huomioitavaa Strateginen päämäärä Suunnittelukauden 2015 – 2017 tavoite Talousarviovuoden 2015 tavoite Arviointikriteerit/mittarit Vastuuhenkilöt Muuta huomioitavaa Strateginen päämäärä Suunnittelukauden 2015 – 2017 tavoite Talousarviovuoden 2015 tavoite Arviointikriteerit/mittarit Vastuuhenkilöt Muuta huomioitavaa nallisesti NASTA -ohjelmaa hyödyntäen. Hyvinvointikertomuksen indikaattorien seuranta perusturvan osalta Yksikön päällikkö ja vastuualueen esimiehet SOTE -yhteistyön kehittäminen Motivoitunut ja osaava henkilöstö Henkilöstön tietoisuuden vahvistaminen perustehtävästä ja esimiehien tukeminen ja vahvistaminen Henkilöstö hallitsee perustehtävänsä ja tuntee oman tehtäväalueensa kokonaisuuden sekä sen merkityksen osana kunnan palveluita. Täydennyskoulutuksen saatavuus ja käyttö Yksikön päällikkö vastuualueen esimiehet Hyvä perehdytys ja kannusteet sekä osallistamisen vahvistaminen Laadukkaat ja asiakaslähtöiset peruspalvelut Eri-ikäisten kuntalaisten yhdenvertaisuutta, osallisuutta, hyvinvointia ja hyvää elämänlaatua edistävät peruspalvelut. Osallistetaan asiakasta oman palvelutarjottimen suunnitteluun. Palveluiden saatavuuden seuranta lakisääteisissä määräajoissa. Yksikön päällikkö ja vastuualueen esimiehet mm. SOTE -uudistus ja työmarkkinatukilakiuudistus 8.2.3 Perusturvan tulosalueiden sitovat määrärahat PERUSTURVALAUTAKUNTA MYYNTITUOTOT MAKSUTUOTOT TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ -joista sisäiset tuotot HENKILÖSTÖKULUT PALVELUJEN OSTOT AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT AVUSTUKSET MUUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ -joista sisäiset kulut TOIMINTAKATE Poistot ja arvonalentumiset TP 2013 311 152 1 222 011 373 301 53 151 1 959 616 17 630 MTA 2014 195 800 1 821 600 372 800 131 300 2 521 500 11 900 TA2015 Muutos % 409 000 108,9 % 1 470 000 -19,3 % 315 000 -15,5 % 26 000 -80,2 % 2 220 000 -12,0 % 11 000 -7,6 % 5 408 135 18 029 101 99 496 1 081 363 483 624 25 101 720 1 044 702 6 211 554 18 261 440 155 000 1 121 100 458 886 26 207 980 1 059 786 6 231 000 18 626 000 144 000 1 067 000 503 000 26 571 000 982 000 0,3 % 2,0 % -7,1 % -4,8 % 8,5 % 1,4 % -7,3 % -23 142 104 -23 686 480 -24 351 000 2,8 % 8 479 58 100 7 000 Perusturvan henkilöstökulut kasvavat vuoden 2015 sopimuskorotuksen verran eli 0,3 prosenttia. Talousarvioesitykseen ei sisälly henkilöstölisäyksiä. Toimintakulujen kasvu on 1,4 prosenttia ja kasvu perustuu lakisääteisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kustannusten kasvuun sisältäen Janakkalan kunnan, Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin ja Pihjalalinna Oy:n tuottamat terveyden huollon palvelut. Omana toimintanaan Hattulan kunta on varannut talousarvioon sosiaalitoimen palvelujen tuottamiseen tarvittavat määrärahat. 35 TP 2013 242 516 1 221 772 373 301 53 030 1 890 619 17 630 MTA 2014 125 800 1 821 600 372 800 131 300 2 451 500 11 900 HENKILÖSTÖKULUT PALVELUJEN OSTOT AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT AVUSTUKSET MUUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ -joista sisäiset kulut 5 083 310 3 974 292 87 279 1 081 363 483 624 10 709 869 1 044 519 5 916 754 3 290 040 155 000 1 121 100 458 786 10 941 680 1 059 786 5 936 000 3 522 000 144 000 1 067 000 503 000 11 172 000 982 000 0,3 % 7,1 % -7,1 % -4,8 % 8,5 % 2,1 % -7,3 % TOIMINTAKATE -8 819 251 -8 490 180 -9 022 000 6,2 % 8 479 13 100 7 000 -46,6 % TP 2013 68 637 239 0 122 68 998 0 MTA 2014 70 000 0 0 0 70 000 0 324 825 14 054 809 12 217 0 0 14 391 851 183 294 800 14 971 400 0 0 100 15 266 300 0 295 000 15 104 000 0 0 0 15 399 000 0 0,1 % 0,9 % -14 322 853 -15 196 300 -15 329 000 0,9 % SOSIAALITOIMI MYYNTITUOTOT MAKSUTUOTOT TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ -joista sisäiset tuotot Poistot ja arvonalentumiset TERVEYDENHUOLTO MYYNTITUOTOT MAKSUTUOTOT TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ -joista sisäiset tuotot HENKILÖSTÖKULUT PALVELUJEN OSTOT AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT AVUSTUKSET MUUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ -joista sisäiset kulut TOIMINTAKATE TA 2015 Muutos % 339 000 169,5 % 1 470 000 -19,3 % 315 000 -15,5 % 26 000 -80,2 % 2 150 000 -12,3 % 11 000 -7,6 % TA 2015 Muutos % 70 000 0,0 % 0 0 0 70 000 0,0 % 0 0,9 % 36 8.3 Sivistyslautakunta SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUUALUE Toimielin: sivistyslautakunta Tulosalue: sivistystoimi ja Koulutuskuntayhtymä Tavastia lukio-opetus Tilivelvollinen: Sivistysjohtaja Hattulan kunnan sivistystoimi on seudullisesti tunnettu laadukkaasta ja kuntalaisten hyvinvointia edistävästä palvelusta. Hattulan opetustoimi ja varhaiskasvatus ovat nykyaikaisia, joustavia, paikallista kulttuuria, yhteisöllisyyttä, kansainvälisyyttä ja aktiivista osallistumista edistäviä palveluntuottajia. Hattulan kirjaston ja vapaa-aikatoimen palvelut ovat nykyaikaisia ja vastaavat asukkaiden tarpeita. 8.3.1 Sivistystoimen palvelut ja toiminta Sivistystoimen tulosalueeseen kuuluvat sivistystoimen hallinto, varhaiskasvatus ja aamu- ja iltapäivätoiminta, perusopetus sekä vapaa-aika. Lukio-opetuksesta on vastannut 1.8.2014 alkaen Koulutuskuntayhtymä Tavastia. Sivistystoimen hallinto Sivistyslautakunta tuottaa palveluja varhaiskasvatuksessa, koulu- ja kirjastotoimessa sekä vapaaaikatoimessa. Varhaiskasvatus Varhaiskasvatus sisältää avoimen päiväkotitoiminnan, lapsiperheiden kotipalvelun, päiväkodit, perhepäivähoidon, varhaiserityiskasvatuksen, esiopetuksen ja lasten kotihoidon tuen sekä yksityisen hoidon tuen. Aamu- ja iltapäivätoiminta on 1.8.2014 alkaen siirretty varhaiskasvatuksen alaisuuteen. Kunnanhallitus 18.11.2013/258 § päätti yksimielisesti ehdottaa, että valtuusto talouden tasapainottamisohjelman toimenpiteiden toteuttamiseksi talousarvion ja taloussuunnitelman yhteydessä muuttaa 1.1.2014 alkaen lasten kotihoidon tuen kuntalisän kriteerejä siten, että 1. 2. 3. 4. kuntalisä maksetaan vain kotihoidon tuen hoitolisää saaville perheille kuntalisä on perhekohtainen kuntalisän määrä on 160 €/kk perheen nuorimmasta alle 3-vuotiaasta lapsesta tuen maksatus hoidetaan Kansaneläkelaitoksen kautta. Lasten varhaiskasvatus tukee lapsen kehittymistä ja kasvamista tasapainoiseksi ihmiseksi. Yhdessä vanhempien kanssa takaamme lapselle varhaiskasvatuksessa monipuolisen ja turvallisen kasvuympäristön. Hallitusohjelman ja valtioneuvoston päättämän Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman mukaan säädetään laki varhaiskasvatuksesta korvaamaan päivähoitolakia. Tavoitteena on, että laadukas ja saavutettavissa oleva varhaiskasvatus ja esiopetus taataan koko ikäluokalle. Varhaiskasvatuspalveluiden riittävä tarjonta ja palvelurakenteen keventäminen ovat keskeisiä toiminnan tavoitteita. Lakisääteisten palveluaikojen turvaamisen rinnalla vahvistetaan palveluohjausta. Palveluohjausta tarjotaan perheille ja heidän kanssaan arvioidaan palvelutarve sekä etsi- 37 tään perheelle sopivia palveluvaihtoehtoja. Vaihtoehtoisten palveluiden arviointi korostuu riittävän tarjonnan turvaamiseksi. CAF -laadunarvioinnista nostettujen kehittämiskohteiden arkeen saattaminen on keskeisenä tavoitteena. Toiminta-ajatuksen ja johtamisjärjestelmän vahvistamisella mahdollistetaan työhyvinvointiin, kehittämiseen, taloudellisuuteen, tehokkuuteen ja laatuun panostaminen. Aamu- ja iltapäivätoiminta Iltapäivätoiminnan tavoitteena on antaa lapselle tuttu ja turvallinen paikka viettää koulutyön jälkeistä aikaa sekä osallistua aikuisen ohjauksessa monipuoliseen ja virkistävään toimintaan. Toiminnan tarkoituksena on tukea lapsen kasvua ja kehitystä, luoda perustaa hyville vapaa-ajan viettotavoille ja auttaa perheitä kasvatustehtävän toteutuksessa. Lisäksi toiminnan tarkoituksena on ennaltaehkäistä riskitekijöitä, jotka liittyvät lapsen valvomattomaan ajankäyttöön ja yksinoloon. Iltapäivätoiminta järjestetään kunnan omana toimintana. Hattulassa koululaisten iltapäivätoimintaa järjestetään 1. ja 2. vuosiluokan oppilaille sekä 3.-9. luokkien erityisoppilaille. Toimintaa järjestetään kaikilla alakouluilla: Hurttalassa, Lepaalla, Nihattulassa, Parolassa ja Pekolassa. Yhteen iltapäivätoimintaryhmään otetaan 15 lasta. Ohjaajia on 1 ohjaaja/15 lasta ja erityislapsilla tarpeen mukaan, joko henkilökohtainen ohjaaja tai 1 ohjaajaa/5 lasta. Toiminnan toteutus tapahtuu ammattitaitoisen ja tehtävään soveltuvan henkilöstön valvonnassa. Peruskoulut Perusopetuksen tavoitteena on taata kaikille oppilaille yhdenvertaiset mahdollisuudet laadukkaaseen ja korkeatasoiseen opetukseen ja näin turvata oppilaille jatko-opintojen edellyttämät perusvalmiudet. Tunnusluvut Peruskoulun päättäneet €/peruskoulun päättäneet Peruskoulun päättäneiden sijoittuminen jatko-opintoihin Oppilasmäärä €/oppilas Koulujen lukumäärä Päätoim./sivutoim. opettajat TP 2013 113 71 564 TA 2014 116 67 236 2015 119 66 880 2016 153 52 018 2017 114 69 814 113 1 109 7 292 7 76 116 1 128 7 055 6 76 119 1 146 6 945 6 76 153 1 113 7 151 6 76 114 1 120 7 106 6 76 Uudet virat ja toimet - Koulukuraattorin toimi 1.1.2015 Kirjasto Kirjastolain mukaan kirjasto- ja tietopalveluiden tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Kirjastossa kokeillaan laina-automaattia uutena palvelun muotona. Näiden tavoitteiden toteuttamiseksi kunta asettaa yleisten kirjastojen kautta kuntalaisten käyttöön kirjoja sekä muita kirjastokäyttöön sopivia tallenteita. Kirjasto antaa myös mahdollisuuden muiden kirjastonkäytön kannalta tarkoituksenmukaisten tallennettujen sekä virtuaalisten tiedonlähteiden käyttöön. Laki säätää kokoelmien käytön ja niiden lainauksen maksuttomaksi. 38 Hattulan väestörakenne asettaa kirjaston toiminnalle haasteita. Toisaalta kunnassa on viidennes alle 15-vuotiaita, toisaalta senioriväestön määrä kasvaa myös. Kirjaston täytyy kyetä tarjoamaan segmentoituja palveluja erilaisille ryhmille. Perinteisten kirjaston palvelujen rinnalle on syntynyt uusia palvelumuotoja ja -tarpeita. Sähköiset sisällöt ovat tulossa kirjastoihin, mutta ne vaativat huomattavia rahallisia panostuksia. Medialukutaito on tärkeää hallita kaikissa ikäryhmissä. Mediakasvatuksesta on tullut kirjaston perustoimintaa ja sitä pitäisi pystyä tarjoamaan kaikille ikäryhmille. Tunnusluvut Hallinto Henkilöstön määrä – joista työllistetyt/oppisop – josta kirjastoammattilaisia – hlöstökustannus-% talousarviosta Palvelut Kokoelmia yhteensä – kirjat Lainaajat yhteensä Lainat yhteensä – lainoja/asukas – lainan hinta € – käyttömenot/asukas, netto € TP2013 TA2014 2015 2016 2017 7,5 0 6,5 7,5 0 6,5 6,2 1 5,5 6,2 1 5,5 6,2 1 5,5 48,9 48,9 48,9 48,9 48,9 78 000 67 000 4 800 175 000 18,4 2,78 50,36 78 000 67 000 4 800 176 000 18,5 2,76 50,36 78 000 67 000 4 800 178 000 18,5 2,8 50,36 78 000 67 000 4 900 179 000 18,6 2,8 50,36 78 000 67 000 4 900 179 000 18,6 2,8 50,36 Kulttuuri Kulttuurityön tehtävänä on edistää, tukea ja järjestää kulttuuritoimintaa kunnassa sekä toimia seudullisessa kulttuuriyhteistyössä. Yhteistyö hattulalaisten järjestöjen kanssa on merkittävästi lisääntynyt. Uusi yhteistyö Lasten- ja nuortenkulttuurikeskus ARX.in kanssa luo uusia mahdollisuuksia. Tarkoitus on kehittää yhteistyötä järjestöjen kanssa entistä tiiviimmäksi. Varaudutaan Suomi 100 vuotta 2017 -juhliin. Muut opetuspalvelut Tulosyksikkö sisältää kunnan osuudet Vanajaveden Opistoon ja Sibelius-opistoon. Vanajaveden Opiston keskimääräinen vuosittainen tuntimäärä Hattulassa on 4 500. Kunnan maksuosuus on ollut 70 300 euroa vuonna 2014. Sibelius-opiston Hattulan toimipiste sijaitsee Juteinitalossa. Sibelius-opiston kanssa tehtävällä sopimuksella saavutetaan Hattulassa lapsille ja nuorille samat mahdollisuudet taiteen perusopetukseen kuin muillakin seutukunnan nuorilla. Liikunta Liikuntatoimen tehtävänä on huolehtia liikuntatoimen suunnittelusta ja kehittämisestä, sekä kunnassa harjoitettavan liikuntatoiminnan tukemisesta. Ensisijaisena tehtävänä on toimia edellytysten luojana sekä sellaisten palveluiden tuottajana, joita kansalaisjärjestöt eivät tarjoa. Terveyttä edistävää liikuntaa pidetään entistä tärkeämpänä. Kunnan panostus liikuntaan tuo säästöjä sosiaali- ja terveydenhoitokuluihin. Erityisryhmien terveyden edistämiseksi liikunnan avulla on laadittu uusi toimintaohjelma tulevalle suunnitelmakaudelle. Asukkaat edellyttävät hyviä liikuntapalveluita, sekä nykyaikaisia harrastuspaikkoja myös Hattulaan. Liikuntapaikkojen hyvä laatu ja turvalliset liikuntapaikat ovat perusedellytys toiminnan kehittämiselle. Liikkuva koulu- hankkeeseen saatu rahoitus 1.9.2014 alkaen koordinaattorin palkkaamiseksi. 39 Nuorisotoimi huolehtii kunnassa tapahtuvasta nuorisotyöstä, nuorisotoiminnasta ja nuorisopolitiikkaan liittyvistä yhteydenpitotehtävistä. Uusi nuorisolaki velvoittaa kuntia mm. huolehtimaan nuorten vaikuttamismahdollisuuksista ja järjestämään etsivää nuorisotyötä. Kunnilta edellytetään myös monialaista yhteistyötä nuorten hyvinvoinnin hyväksi. Hattulassa kehitetään edelleen monialaisen yhteistyöverkon toimintaa entistä tehokkaammaksi. Nuorten työpajan kehittäminen ja kaksi vuotta jatkunut etsivä nuorisotyö vaatii edelleen täsmennyksiä toiminnan käytänteisiin. Nuorisotakuu velvoittaa kuntia järjestämään nuorelle joko opiskelu-, harjoittelu- tai työpaikan 3 kk:n määräajan puitteissa. Ennaltaehkäisevä päihdetyö Tehtävänä on ennaltaehkäistä kuntalaisten päihteiden ja huumeiden käyttöä ja niistä aiheutuvia haittoja. Ylisektorisen yhteistyön tuloksena kunnan sisällä, sekä osana seudullista yhteistyötä on laadittu MIEPÄ -toimintaohjelma. Ohjelma linjaa päihde- ja mielenterveystyön koskemaan jokaista. 8.3.2 Valtuustotason sitovat toiminnalliset tavoitteet 40 8.3.3 Sivistystoimen sitovat määrärahat SIVISTYSLAUTAKUNTA MYYNTITUOTOT MAKSUTUOTOT TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ -joista sisäiset tuotot HENKILÖSTÖKULUT PALVELUJEN OSTOT AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT AVUSTUKSET MUUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ -joista sisäiset kulut TOIMINTAKATE Poistot ja arvonalentumiset TP 2013 310 659 811 065 223 940 58 790 1 404 453 3 045 MTA 2014 357 600 833 300 132 000 45 300 1 368 200 600 TA 2015 Muutos % 289 000 -19,2 % 885 000 6,2 % 145 000 9,8 % 42 000 -7,3 % 1 361 000 -0,5 % 0 11 015 386 3 014 151 397 203 1 102 101 2 593 858 18 122 699 3 962 405 10 507 993 3 005 321 324 100 842 900 2 603 270 17 283 584 3 922 170 10 319 000 3 306 000 269 000 806 000 2 162 000 16 862 000 3 448 000 -1,8 % 10,0 % -17,0 % -4,4 % -17,0 % -2,4 % -12,1 % -16 718 246 -15 915 384 -15 501 000 -2,6 % 150 875 99 800 107 000 7,2 % Sivistystoimen henkilöstökulut ovat 1,8 prosenttia pienemmät kuin vuoden 2014 talousarviossa. Alenema johtuu pääosin siitä, että lukion henkilöstö siirtyi koulutuskuntayhtymä Tavastian palvelukseen 1.8.2014 alkaen. Oppilashuoltolainsäädännön uudistumisen vuoksi talousarvioon on varattu määrärahat koulukuraattorin palkkaamiseen. Palvelujen ostoihin sisältyy lukio-opetuksen ostaminen Tavastialta. Muilta osin määrärahat on varattu välttämättömien toimintojen hankkimiseen ja toimintakulujen muutos vuoden 2014 talousarvioon on – 2,4 prosenttia. Hattulan kunnan aikaisemmin saama valtionosuus lukioopetukseen on siirtynyt Tavastialle. 41 SIVISTYSTOIMI MYYNTITUOTOT MAKSUTUOTOT TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ -joista sisäiset tuotot HENKILÖSTÖKULUT PALVELUJEN OSTOT AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT AVUSTUKSET MUUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ -joista sisäiset kulut TOIMINTAKATE Poistot ja arvonalentumiset Koulutuskuntayhtymä Tavastia MYYNTITUOTOT MAKSUTUOTOT TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ -joista sisäiset tuotot HENKILÖSTÖKULUT PALVELUJEN OSTOT AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT AVUSTUKSET MUUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ TOIMINTAKATE TP 2013 310 659 811 065 223 940 58 790 1 404 453 3 045 MTA 2014 357 600 833 300 132 000 45 300 1 368 200 600 TA 2015 Muutos % 289 000 -19,2 % 885 000 6,2 % 145 000 9,8 % 42 000 -7,3 % 1 361 000 -0,5 % 0 11 015 386 3 014 151 397 203 1 102 101 2 593 858 18 122 699 3 962 405 10 507 993 2 825 321 324 100 842 900 2 603 270 17 103 584 3 922 170 10 319 000 2 891 000 269 000 806 000 2 162 000 16 447 000 3 448 000 -1,8 % 2,3 % -17,0 % -4,4 % -17,0 % -3,8 % -12,1 % -16 718 246 -15 735 384 -15 086 000 -4,1 % 150 875 99 800 107 000 7,2 % MTA 2014 TA 2015 180 000 415 000 180 000 415 000 -180 000 -415 000 42 8.4 Tekninen lautakunta TEKNISEN TOIMEN PÄÄVASTUUALUE Toimielimet: tekninen lautakunta Tulosalueet: tekninen toimi, pelastustoimi ja joukkoliikenne Tilivelvollinen: Tekninen johtaja Teknisen toimen toiminta-ajatuksena on kehittää ja ylläpitää määrällisesti riittäviä, hyvätasoisia yhdyskuntapalveluita kuntalaisille sekä tukipalveluiden tuottamista muille hallintokunnille. Sektori toimii yhteistyössä eri hallintokuntien kanssa asukkaiden elinolojen parantamiseksi sekä edesauttaa taloudellisesti ja teknisesti tarkoituksenmukaisten hankkeiden toteuttamista. Tavoitteena on turvallinen, terveellinen, taloudellinen ja viihtyisä ympäristö huomioiden asukkaiden ja asiakkaiden asumistyytyväisyyden, yrittäjäystävällisyyden sekä ympäristön kestävän ja turvallisen kehityksen. Eri tulosalueiden tulos luodaan asiakkaiden kanssa yhteistyöllä. Asiakaspalvelumme on avointa ja tiedottavaa. Sisäisten ja ulkoisten asiakasryhmien tarpeet ymmärretään, jotta niitä voidaan tukea. Kilpailukykymme perustuu vuorovaikutteisuuteen, ympäristöystävällisyyteen ja laatuun. Toimitilojen tehokkaan käytön varmistamme asiakkaiden kanssa vuorovaikutuksessa. Kehittämisjohtajan projektityö päättyy vuoden 2014 lopussa. Näin ollen tekninen johtaja palaa teknisen yksikön päälliköksi vuoden alusta. Vuoden 2015 merkittävin uudishanke talonrakennuksen puolella on Juteinikeskuksen rakentaminen. Hankkeen projektijohtajana toimii Risto Hast. Valtuuston hyväksymän kiinteistöohjelman mukaisesti hallintokunnat ovat tehostaneet kiinteistöjen käyttöä. Varhaiskasvatuksen hallinto muutti syksyllä 2014 Pappilanniemestä Juteinitalon tiloihin ja päiväkoteihin. Tuulia-kodista ja Pappilanniemestä tulee vapautumaan tiloja Tuulia-kodin laajennusosan valmistuttua pitkäaikaishoiva-asiakkaiden siirtyessä laajennusosaan. Vapautuvien tilojen käytöstä tullaan päättämään erikseen. Lisäksi tulee päättää nyt jo tyhjinä olevien tilojen jatkokäytöstä (mm. vanha kunnanvirasto, päivähoitotoimisto, vanha koulutoimiston rakennus). Pitkäaikaishoiva-asiakkaiden siirtyminen Attendon vuokratiloihin tulee vaikuttamaan myös teknisen yksikön tuottamiin tukipalveluihin. 1.8.2015 alkaen perusturva ostaa ateria- ja siivouspalvelut suoraan Artun Hoiva-asunnoilta. Edellisen johdosta tulovähennys ruokapalveluihin tulee olemaan suunnitteluvuonna noin 115 000 euroa. Tämä edellyttää Pappilanniemen valmistuskeittiön toiminnan tarkastelua, lähinnä viikonlopputöiden osalta. Lukion siirtyminen Koulutuskuntayhtymä Tavastian hallintaan vaikuttaa myös sisäisten vuokrien ja ateriapalveluiden tulokertymiin. Lukion vuokrat ja ateriat tuloutetaan teknisen yksikköön ulkoisena tulona 1.8.2014 alkaen. 43 8.4.1 Teknisen toimen palvelut ja toiminta Teknisen toimen päävastuualue muodostuu teknisen toimen, pelastustoimen ja joukkoliikenteen tulosalueista, joista tekninen toimi jakaantuu neljään (4) alatulosalueeseen seuraavasti: - taloushallinto - henkilöstöhallinto - toimistopalvelut - kaavoitus - talosuunnittelu - maa- ja metsätilat - aulapalvelut - siivouspalvelut - ruokapalvelut - kunnallistekniikka (liikenneväylät, vesi- ja jätehuolto, puistot + yleiset alueet, liikuntapaikat, eritysalueet, varikko) - yksityistiet - kiinteistöjen kunnossapito - kiinteistönhoito Hallintopalvelut Maankäyttö Tukipalvelut Kunnossapitopalvelut Hallintopalvelut Toimialueen tehtävänä on huolehtia joustavasti toimialan keskitetyistä palveluista kuten toimisto- ja asiakaspalveluista, henkilöstö- ja taloushallinnosta sekä yhteisprojekteista. Toimialue huolehtii teknisen lautakunnan päätettävien asioiden valmistelusta ja täytäntöönpanosta. Lisäksi hallintopalveluiden toimesta valmistellaan asioita kunnanhallituksen ja edelleen valtuuston päätöksenantoa varten. Maankäyttö Maankäytön toimialue vastaa kaavoituksesta ja muusta maankäytöstä. Maapolitiikan toteutus sekä maankäytön suunnittelu, kaavoitus ja tonttipalvelut ohjaavat merkittävällä tavalla kunnan kehittymistä. Maankäyttöpalvelut ovat keskeinen ohjausväline kunnan toiminnassa. Luonteeltaan maankäyttöpalvelut ovat tukipalveluja sekä kunnan kehittämisen "työväline", joka edesauttaa kunnan perustehtävien järjestämistä ja luo edellytyksiä kuntastrategian toteutumiselle. Vastuualueen tehtävänä on kunnan tonttivarannon kehittäminen ja monipuolistaminen. Hattulan Keskeisten alueiden osayleiskaava hyväksyttiin valtuuston toimesta joulukuussa 2013. Uusia laajoja yleiskaavatason kaavoitushankkeita ei ole tarpeen käynnistää vuonna 2015. Kunnan asemakaavan ajantasaistaminen ja laajentaminen etenee suunnittelualue kerrallaan ehdotusvaiheeseen ja edelleen valtuuston hyväksymiskäsittelyyn. Kunnan maan hankinnan ja kaavoituksen on tarpeen jatkua edelleen aktiivisena, jotta turvataan jatkossa rakennuspaikkojen riittävä tarjonta. Merven Kotirinteen asemakaava-alueen vuonna 2012 alkanut erillispientalotonttien luovutus jatkuu edelleen vuoden 2015 puolella. 44 Tukipalvelut Tukipalveluiden toimialue vastaa kunnan aula-, siivous- ja ruokapalveluista. Tukipalveluiden tavoitteena on toimia kustannustehokkaasti ja asiakaslähtöisesti ammattitaitoisen ja monipuolisen henkilöstön voimavarat yhdistäen. Pappilanniemen sisääntuloaulassa sijaitseva aulapalvelu ottaa vastaan asiakkaat ja vieraat ohjaten heidät tarvittaessa eri hallintokuntien tiloihin. Aulapalvelu vastaa mm. kunnan postin käsittelystä, ylläpitää kunnan diaaria sekä kunnan kokous, ym. tilojen varauspalveluita. Siivouspalvelu vastaa kunnan toimitilojen puhtaudesta ja viihtyvyydestä. Ruokapalvelu vastaa kunnan koulujen, päiväkotien, vanhusateriapalveluista sekä henkilöstön ruokapalveluista tavoitteena tuottaa kaikille asiakasryhmilleen aterioita, jotka vastaavat kunkin ikäkauden ravinnontarvetta. Ruokapalvelu valmistaa myös kunnanviraston kokous-, koulutus- ja edustustilaisuuksien tarjoilut. Ruokapalveluiden sisällöstä on laadittu palvelusopimukset sisäisille asiakkaille. Kunnossapitopalvelut Varikon ja kiinteistöhoidon palveluja pyritään tehostamaan ottamalla käyttöön uusia toimintatapoja huomioiden henkilöstön erityisammattitaidot. Yhdistetty kunnallistekniikan, kiinteistöjen kunnossapidon ja kiinteistönhoidon toimialue vastaa liikenneväylien, puistojen, liikuntapaikkojen, erityisalueiden kehittämisestä ja ylläpidosta sekä kunnan varikkopalveluista, kunnan kiinteistöjen ylläpidosta, rakennuttamisesta ja rakentamisesta, peruskorjauksesta ja teknisestä kunnossapidosta. Lisäksi toimialaan kuuluvat vesi- ja jätehuolto sekä yksityistiet. Kunta huolehtii asemakaava-alueidensa katujen ja kevyenliikenteenväylien kunnossapidosta. Hoidettavaa katuverkkoa on noin 63 km ja kevyenliikenteen väyliä noin 11 km. Kaavateiden talvikunnossapidosta suunnittelukautena huolehtii YIT Rakennus Oy. Kesähoitotyöt suoritetaan osaksi kunnan omana työnä ja osaksi yksityisten urakoitsijoiden toimesta. Puistot, leikkipuistot, uimarannat ja venepaikat pidetään kunnossa pääasiassa kunnan omana työnä. Katuvaloja tullaan vaihtamaan energiataloudellisimmiksi vuosina 2014 – 2016 yhteensä noin 1500 kappaletta. Vesihuoltoa rakennetaan muun kunnallistekniikan rakentamisen yhteydessä yhteistyössä HSVesi Oy:n kanssa. Jätehuollon käytännön järjestämisestä vastaa 12 kunnan (Hattula, Hausjärvi, Hyvinkää, Hämeenlinna, Järvenpää, Kerava, Loppi, Mäntsälä, Riihimäki, Tuusula, Valkeakoski) omistama alueellinen jätehuoltoyhtiö Kiertokapula Oy. Jätelautakunta Kolmenkierto on kuntien yhteinen jätehuoltoviranomainen, joka toimii em. 12 kunnan yhteislautakuntana. Jätelautakunnan tehtäviin kuuluu päättää mm. jätehuoltomääräyksistä ja niistä poikkeamisesta, jätetaksasta ja maksuista sekä siitä, millainen jätehuollon palvelutaso kuntalaisille tarjotaan. Liikuntapaikkojen hoidon tasosta ja käytöstä päätetään yhdessä liikuntatoimen kanssa. Sisäisestä liikuntapaikkojen hoitolaskutuksesta on luovuttu. Kustannusvastuu on latujen kunnossapitoa lukuun ottamatta teknisellä lautakunnalla ja mahdolliset vuokratulot liikuntapaikoista kohdistetaan tekniselle toimelle. Tilojen ja kenttien vuokrausta hoitaa edelleen vapaa-aikatoimi. Suunnitteluvuonna jääkenttien viikonloppuauraukset suoritetaan ainoastaan keskuskentällä tarpeen mukaan. Muut koulujen käyttämät jääkentät hoidetaan arkisin resurssien sallimissa puitteissa sivistystoimen esittämän ensisijaisjärjestyksen mukaisesi. Mauri Sariolan ja Pelkolan entisten koulujen luistinkentät alkujäädytetään kunnan toimesta ja käydään tarpeen tullen aukaisemassa, muu kenttien hoitovastuu siirretään kyläläisille. Kunnan tienhoitokunnille osoittama kunnossapitoavustusten kokonaismääräraha kasvaa edelliseen vuoteen verrattuna. Kunnan kiinteistöohjelma 2012 – 2022 ohjaa kunnan uudisrakennus- ja saneerauskohteiden toteuttamista. Vuoden 2015 merkittäviä hankkeita talonrakennuspuolella ovat Juteinikeskuksen rakentaminen sekä Tuulia-kodin saneerauksen suunnitteleminen ja saneerauksen aloittaminen. 45 Tuulia-kodin saneerauksen laajuudesta ei vielä ole tehty päätöstä. Muista saneeraushankkeista päättää tekninen lautakunta kiinteistöohjelman mukaisesti investointiosan peruskorjausmäärärahojen puitteissa. Kunnan omistaman kiinteistömassan käyttöastetta on jo nostettu ja tilojen käyttöä suositellaan tehostettavaksi kaikkien tulosyksiköiden osalta. Hattulan kunta järjestää Juteinikodissa tarjottavat palvelut jatkossakin perusturvan omana työnä. Juteinikoti siirtyi vuoden 2014 alkaen Hattulan kunnalle ulkoisena vuokrakiinteistönä. Hattulan kunta omistaa kiinteistön maapohjan. Vuosikorjauksissa keskitytään edelleen vesivahinkojen torjuntaan, pintavesien johtamiseen ja ilmanvaihdon parantamiseen sekä sisäisten vesi- ja viemärijohtojen korjauksiin. Kiinteistöjen kunnossapitotöistä pääosa pyritään suorittamaan omana työnä. Hallintokunnilta perittävät sisäiset vuokrat perustuvat kiinteistökohtaisiin neliövuokriin. Laatutaso perustuu kulloinkin käytettävissä olevien määrärahojen suomiin mahdollisuuksiin. Lisäksi hallintokunnilta veloitetaan pääomavuokrat. Teknisen toimen menokehystä rasittavat ulkoisten tilojen vuokrat, jotka tekninen toimi veloittaa edelleen sisäisenä vuokrana tiloja käyttäviltä kunnan muilta hallintokunnilta (läpilaskutus). Vuokrat tuloutuvat tekniselle toimelle sisäisenä vuokratulona. Ulkoisten vuokrien vaikutus teknisen toimen menokehykseen on noin 465 000 euroa vuonna 2015. Ulkopuolelta vuokrattuja tiloja vuonna 2015 ovat Lepaan päiväkoti (Tuulimylly), Katinkontin päiväkoti, Hattulan portin työterveystila, Juteinikoti, Tuulia-kodin laajennustilat (Artun Hoivaasunnot 1.8.2015 alkaen), Punojanportin päivätoimintatilat, As Oy Jaakonraitin perusturvalle varatut asunnot. Lisäksi Hattula-Kiinteistöt Oy veloittaa tekniseltä toimelta vuokraerotusta Lemminkäisen rakentaman uuden kerrostalon neljästä osakehuoneistosta 8.4.1.1 Tulosalue: Tekninen toimi Tilivelvollinen: Tekninen johtaja Tekninen toimi toteuttaa 2012 hyväksytyn kiinteistöohjelman mukaista strategiaa kiinteistöjen rakennuttamisessa, käytössä ja saneerauksessa. Henkilöstö Teknisen yksikön henkilöstö on viime vuosina vähentynyt ja omaa työtä on korvattu ostopalveluiden lisäämisellä. Vakinaisten toimien palkkavaraukset on huomioitu vuoden 2015 talousarviossa. Uusia mahdollisia rekrytointeja tullaan esittämään harkitusti. Tavoitteena on henkilöstön työssä jaksaminen ja oikein mitoitetut resurssit. Tavoitteeseen pyritään jatkuvan kehittämisen avulla panostamalla työhyvinvointiin. Ammattitaidon ja työkyvyn ylläpitämiseksi ja työhyvinvoinnin parantamiseksi järjestetään määrärahojen puitteissa koulutusta sekä kannustetaan henkilöstöä vapaaehtoiseen kouluttautumiseen. 8.4.1.2 Pelastustoimi Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen toiminta käynnistyi vuoden 2004 alusta. Pelastuslaitoksen toiminta-alueen muodostavat maakunnan 11 kuntaa: Forssa, Hattula, Hausjärvi, Humppila, Hämeenlinna, Janakkala, Jokioinen, Loppi, Riihimäki, Tammela ja Ypäjä. Pelastustoimen määrärahavaraus vuodelle 2014 on pelastuslautakunnan esityksen mukainen. 46 8.4.1.3 Joukkoliikenne Joukkoliikenteen koordinoinnista vastaa Hämeenlinnan kaupungin yhdyskunta- ja ympäristöpalveluiden alainen joukkoliikennejaosto valtuuston hyväksymän yhteistoimintasopimuksen mukaisesti. Tekniseen yksikköön ei ole osoitettu lisäresursseja joukkoliikenneasioiden hoitamiseen. Joukkoliikenteen saamat valtionosuudet pienenivät vuonna 2012. Valtionosuuksien väheneminen on huomioitu vuoden 2015 talousarviossa Taloussuunnitelma 2016 - 2017 Katuverkoston laajeneminen ja vanheneminen sekä uudet leikki- ja liikuntapaikat lisäävät jatkossa hoitotyötä ja samalla käyttökustannuksia. Kiinteistöjen hoidossa on myös painetta kustannusten nousuun johtuen pääosin kiinteistöjen peruskorjaustarpeesta sekä kiristyvästä lainsäädännöstä. Kunnan hallinnoimien tilojen käyttöastetta pyritään nostamaan edelleen ja tarpeettomista kiinteistöistä luovutaan. Taloussuunnitelmassa noudatetaan 2012 hyväksytyn kiinteistöohjelman periaatteita. Teknisen lautakunnan investoinnit vuodelle 2015 Investoinnit vuonna 2015 Talonrakennus Kunnallistekniikka Irtaimisto Yhteensä 5 957 000 € 610 000 € 70 000 6 637 000 € Talonrakennus 1. Juteinikeskus 2. Tuulia – kodin perusparannus 3. Kiinteistöjen peruskorjaus erillisen hankesuunnitelman mukaan (tekninen lautakunta hyväksyy hankkeet erikseen) Kunnallistekniikka 1. 2. 3. 4. 5. Uusien kaavateiden ja kevyenliikenteen väylien rakentaminen Kaavateiden saneeraus Kaavateiden päällystys Katuvalaistus Yleisten alueiden parannushankkeet Irtaimisto 1. Kiinteistöpäivystysauto 2. Ajoleikkuri (puistot, yleiset alueet) 47 SUORITTEET, MITTARIT JA TUNNUSLUVUT TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 2 1 2 1 2 1 2 1 2 30 1 10 5 20 1 10 2 20 1 10 2 20 1 10 2 20 77 4 15 70 9 15 70 12 15 200 70 12 15 200 70 12 15 200 Maa- ja metsätilat Kunnan maa-ja metsäomaisuus – peltoa (ha) – metsää ha – puun myynti (m3) 54 430 1 101 54 430 500 65 430 200 65 430 200 65 430 200 Yksityistiet Tieavustusten määrä (€) 48 305 47 200 37 200 37 200 37 200 Kunnallistekniikka Hoidettavia kaavateitä (m) Hoidettavia kevyen liik.väyliä (m) Leikkipuistot (lkm) Rakennetut puistot/suojaviheriöt (ha) Hoidossa olevat urheilukentät (lkm) Uimarannat (lkm) Venepaikat (lkm) 58 000 10 000 14 24 15 5 85 62 500 12 000 14 25 15 5 85 62 500 12 000 15 25 15 5 85 62 500 12 000 15 25 15 5 85 62 500 12 000 15 25 15 5 85 43 700 42 000 42 000 42 000 42 000 22 100 1 500 620 000 21 800 1 800 700 000 20 000 1 800 655 000 20 000 1 800 592 000 20 000 1 800 592 000 64 66 65 65 65 TUNNUSLUVUT Suunnittelu Valmistuneet (lkm) – asemakaavat – rantakaavat – yleiskaavat – muut suunnitelmat Uudet rakennuspaikat (lkm) Poikkeamislupalausunnot (lkm) Suunn.tarveratk. + poik.luvat (lkm) Tonttivaranto (lkm) – pientalorakennuspaikat – rivitalorakennuspaikat – teollisuusrakennuspaikat Uusitaan pohjakarttaa (ha) TP 2013 1 Tukipalvelut Kunnossapidettävät ja hoidettavat kiinteistöt (m2) Siivottava ala (m2) Siivottava ala / siivooja (m2) Ateriamäärät (lkm) Pelastustoimi Kustannukset (€ / asukas) 48 8.4.2 Valtuustotason sitovat toiminnalliset tavoitteet Strateginen päämäärä Suunnittelukauden 2015 – 2017 tavoite Talousarviovuoden 2015 tavoite Arviointikriteerit/mittarit Vastuuhenkilöt Muuta huomioitavaa Strateginen päämäärä Suunnittelukauden 2015 – 2017 tavoite Talousarviovuoden 2015 tavoite Arviointikriteerit/mittarit Vastuuhenkilöt Muuta huomioitavaa Strateginen päämäärä Suunnittelukauden 2015 – 2017 tavoite Talousarviovuoden 2015 tavoite Arviointikriteerit/mittarit Vastuuhenkilöt Muuta huomioitavaa Strateginen päämäärä Suunnittelukauden 2015 – 2017 tavoite Talousarviovuoden 2015 tavoite Arviointikriteerit/mittarit Vastuuhenkilöt Muuta huomioitavaa Terve talous Palvelut tuotetaan kokonaistaloudellisesti valtuuston asettamien määrärahojen puitteissa. Hankintalain alaisten hankintojen huolellinen kilpailuttaminen ja hankintojen valvonta. Käyttötalouden ja investointihankkeiden taloudelliset raamit. Tekninen johtaja ja vastuualueiden esimiehet Talonrakennuksen ja kunnallistekniikan investoinnit, mm. Juteinikeskus – hankkeen rakentaminen. Sisäisesti ja ulkoisesti yhteistyökykyinen organisaatio Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvityksen teknistä toimialaa koskevien asia- ja hankekokonaisuuksien edistäminen kunnanhallituksen 2.6.2014 päätöksen mukaisesti. Yksikön palveluprosessien tehostamisen tarkastelu henkilöstön moniosaamisen hyödyntämiseksi. Teknisen yksikön henkilöstön osaamiskartoitus tehty. Tekninen johtaja ja vastuualueiden esimiehet. Kehityskeskustelut organisaation sisällä sekä pääsidosryhmien kesken. Motivoitunut ja osaava henkilöstö Työhyvinvointiin ja osaamisen kehittämiseen panostetaan valtuuston myöntämien määrärahojen puitteissa. Työhyvinvointiin ja osaamisen kehittämiseen panostetaan valtuuston myöntämien määrärahojen puitteissa. Kehityskeskusteluissa määriteltyjen koulutustavoitteiden toteutuminen. Vastuualueiden esimiehet. Kehityskeskusteluprosessin kehittäminen. Laadukkaat ja asiakaslähtöiset peruspalvelut Asiakaslähtöisten ja kustannustehokkaiden palvelujen tuottaminen. Teknisen yksikön peruspalveluiden määrittäminen ja keskittyminen peruspalveluiden tuottamiseen. Maankäyttöohjelman ja kiinteistöohjelman päivittäminen. Asiakaspalaute peruspalveluiden laadusta. Tekninen johtaja ja vastuualueiden esimiehet. Toimialan palvelutuotannolle varattujen 49 määrärahojen niukkuus. 8.4.3 Teknisen toimen tulosalueiden sitovat määrärahat TEKNINEN LAUTAKUNTA MYYNTITUOTOT MAKSUTUOTOT TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ -joista sisäiset tuotot TP 2013 2 204 596 932 46 191 3 651 421 5 903 139 5 010 807 MTA 2014 2 203 800 0 50 000 3 782 756 6 036 556 4 903 456 TA 2015 Muutos % 2 072 000 -6,0 % 0 20 000 -60,0 % 3 735 000 -1,3 % 5 827 000 -3,5 % 4 291 000 -12,5 % HENKILÖSTÖKULUT PALVELUJEN OSTOT AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT AVUSTUKSET MUUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ -joista sisäiset kulut 2 806 412 1 821 334 1 848 761 50 305 274 968 6 801 779 27 512 2 990 700 2 024 600 1 921 700 49 700 339 100 7 325 800 38 900 2 893 000 1 817 000 1 893 000 37 000 480 000 7 120 000 52 000 -3,3 % -10,3 % -1,5 % -25,6 % 41,6 % -2,8 % 33,7 % -898 640 -1 289 244 -1 293 000 0,3 % Poistot ja arvonalentumiset 1 383 252 1 340 900 1 211 000 -9,7 % TEKNINEN TOIMI MYYNTITUOTOT MAKSUTUOTOT TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ -joista sisäiset tuotot TP 2013 2 204 596 932 24 347 3 651 421 5 881 296 5 010 807 MTA 2014 2 203 800 0 50 000 3 782 756 6 036 556 4 903 456 TA 2015 Muutos % 2 072 000 -6,0 % 0 0 -100,0 % 3 735 000 -1,3 % 5 807 000 -3,8 % 4 291 000 -12,5 % HENKILÖSTÖKULUT PALVELUJEN OSTOT AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT AVUSTUKSET MUUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ -joista sisäiset kulut 2 798 497 894 858 1 848 166 50 305 274 895 5 866 720 27 512 2 982 200 1 064 600 1 921 700 49 700 339 100 6 357 300 38 900 2 885 000 884 000 1 893 000 37 000 480 000 6 179 000 52 000 -3,3 % -17,0 % -1,5 % -25,6 % 41,6 % -2,8 % 33,7 % 14 575 -320 744 -372 000 16,0 % 1 383 252 1 215 900 1 211 000 -0,4 % TOIMINTAKATE TOIMINTAKATE Poistot ja arvonalentumiset 50 PELASTUSTOIMI MYYNTITUOTOT MAKSUTUOTOT TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ -joista sisäiset tuotot TP 2013 0 0 0 0 0 0 MTA 2014 0 0 0 0 0 0 HENKILÖSTÖKULUT PALVELUJEN OSTOT AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT AVUSTUKSET MUUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ 7 915 619 933 595 0 0 628 443 8 500 647 000 0 0 0 655 500 JOUKKOLIIKENNE MYYNTITUOTOT MAKSUTUOTOT TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ -joista sisäiset tuotot TP 2013 0 0 21 844 0 21 844 0 MTA 2014 0 0 0 0 0 0 HENKILÖSTÖKULUT PALVELUJEN OSTOT AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT AVUSTUKSET MUUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ 0 306 544 0 0 73 306 616 0 313 000 0 0 0 313 000 TA 2015 Muutos % 0 0 0 0 0 0 8 000 620 000 0 0 0 628 000 -5,9 % -4,2 % -4,2 % TA 2015 Muutos % 0 0 20 000 0 20 000 0 0 313 000 0 0 0 313 000 0,0 % 0,0 % 51 8.5 Rakennuslautakunta Toimielin ja tulosalue: rakennuslautakunta Tilivelvollinen: Rakennustarkastaja 8.5.1 Rakennusvalvonnan palvelut ja toiminta Rakennuslautakunnan ja rakennusvalvonnan tehtävänä on huolehtia Hattulan kunnan alueella rakennusvalvonnan viranomaistehtävistä sekä lisäksi rakentamisen ohjauksesta ja neuvonnasta. Rakennusvalvonnalle kuuluu rakentamisen viranomaistehtävien sekä niihin liittyvän valvonnan, ohjauksen ja neuvonnan lisäksi mm. maa-ainesten oton valvonta, rakennetun ympäristön asianmukaisen käytön valvonta, korjaus- ja energianeuvonta sekä korjaus- ja energia-avustusten käsittely ja päätöksenteko. Rakennusvalvonta antaa lisäksi erilaisia toimivaltaansa kuuluvia lausuntoja. Hattulan rakennusvalvonnan tavoitteena on edistää turvallisen, terveellisen ja viihtyisän rakennetun ympäristön muodostumista ja ylläpitoa. Rakennusvalvonta pyrkii lisäksi osaltaan edistämään liikkumisesteettömän asuinympäristön luomista ja myös näiltä osin valvoo vallitsevan lainsäädännön noudattamista. Rakentamisen määrä on Hattulassa säilynyt vuonna 2014 edelleen kohtuullisena. Rakennuslupahakemusten määrä on jossain määrin vähentynyt ja niiden voidaan arvioida edelleen jonkin verran vähenevän yleisestä talouskehityksestä johtuen. Toimenpidelupien osalta muutos ei ole yhtä selvästi nähtävissä johtuen mm. energiaratkaisuihin (maalämpö ym.) liittyvistä hakemuksista sekä vesihuoltolaitoksen ulkopuolisilla alueilla olevien kiinteistöjen jätevesijärjestelmien uusimiselle annetun määräajan päättymisestä alkuvuodesta 2016. Rakentamiseen liittyvien tarkastuskäyntien määrä on säilynyt ja tulee säilymään edelleen runsaana mm. johtuen kuluvan vuoden ja aiempien vuosien rakentamisen määrästä. Vanhojen rakennuslupien seurantaa on tarkoitus tehostaa joka osaltaan vaikuttaa suoritettavien tarkastuskäyntien määrään. Rakennusvalvonnan yhteistyö eri osapuolien ja tahojen kanssa on kiinteätä ja säännöllistä. Rakennusvalvonnan tarkastus- ja valvontatehtävistä sekä muista viranomaistehtävistä suoritettavien maksujen sekä maa-ainestaksan tasoa tarkastetaan vuoden 2014 loppupuolella talouden tasapainottamisohjelman mukaisesti. Uusien taksojen tavoitteellinen voimaantulo on 1.1.2015. Lainsäädännössä tapahtuvat muutokset ovat lisänneet osaltaan kuntien rakennusvalvontaviranomaiselle kuuluvia tehtäviä aiemmista vuosista (mm. uudis- ja korjausrakentamisen energiamääräykset, rakennusten energiatehokkuus jne.). Erityinen muutos on 1.7.2014 voimaantullut rakentamistöiden ilmoitusvelvollisuus Verohallinnolle. Korjaus- ja energia-avustuksista vastaavien viranomaisten osuus ja vastuu korostuu Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) kautta saatavien korjaus- ja energia-avustusten käsittelyssä ja päätöksenteossa. Hämeenlinnan kaupungilta ostettavat ympäristönsuojelun toimialaan liittyvät palvelut on eriytetty rakennuslautakunnan toimialalle omaksi tulosalueeksi. Rakennushankkeeseen ryhtyvän huolehtimisvelvollisuuden, pätevän työnjohdon sekä suunnittelijoiden merkityksen korostaminen rakennushankkeiden yhteydessä maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla. Huolella valmisteltu hakemus ja hyvät suunnitelmat ym. asiakirjat ovat ratkaisevia lupa-asian käsittelemiseksi ja nopeuttavat lupamenettelyä. Tämä edesauttaa myös rakentamiseen liittyvien viranomaistehtävien sekä rakentamisen ohjauksen ja neuvonnan toteuttamista tehokkaasti ja sujuvasti. 52 Rakentamista koskevan lainsäädännön, säädösten ja määräysten sekä niissä tapahtuvien muutosten huomioiminen rakentamisen viranomaisvalvonnassa, ohjauksessa ja neuvonnassa ovat keskeisiä painopistealueita. Sähköisen asioinnin käyttöönottoon liittyviä toimintaedellytyksiä selvitetään. Kunnanhallituksen 2.6.2014 tekemän päätöksen mukaisesti jatketaan Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvityksen mukaisten yhteistyökohteiden selvittämistä mm. liittymien ja ohjelmistojen osalta. Henkilöstö Ei henkilöstömuutoksia. Rakennusvalvonnan henkilöstö: - rakennustarkastaja, valvontainsinööri (70 %), hallintosihteeri, kartoittaja, toimistosihteeri (20 %), toimistosihteeri (20 %) Suoritteet, mittarit ja tunnusluvut Tunnusluvut Rakennus- ja toimenpideluvat kpl Katselmukset Maa-aineslupakatselmukset TP 2012 202 284 10 TA 2013 TA 2014 190 190 350 10 450 15 TS 2015 180 450 15 TS 2016 180 450 15 53 8.5.2 Valtuustotason sitovat toiminnalliset tavoitteet Strateginen päämäärä Suunnittelukauden 2015 – 2017 tavoite Talousarviovuoden 2015 tavoite Arviointikriteerit/mittarit Vastuuhenkilöt Muuta huomioitavaa Terve talous Palvelujen tuottaminen valtuuston asettamien määrärahojen puitteissa Toiminta suoritetaan talousarvion puitteissa Talousarvion toteutuminen Rakennustarkastaja Yleisen suhdannetilanteen voi arvioida vaikuttavan rakentamisen määrään ja sitä kautta toimintatuottoihin, taksojen tarkastaminen, hallintokunnille muodostuvien osto- ym. palvelujen kustannusten oikeellisuus Strateginen päämäärä Suunnittelukauden 2015 – 2017 tavoite Sisäisesti ja ulkoisesti yhteistyökykyinen organisaatio Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvityksen edistäminen kunnanhallituksen 2.6.2014 päätöksen mukaisesti (maankäyttö, asuminen ja liikenne; > rakentaminen) Sisäisten toimintojen ja ulkoisen yhteistyön ylläpito ja kehittäminen Tapaamiset ja neuvottelut, kehityskeskustelut Rakennustarkastaja Sidosryhmien välisen yhteistyön kehittäminen ja edistäminen normaalina toimintamallina, koulutus- ym. tilaisuudet yhteisesti esim. Hattula, Hämeenlinna, Janakkala ym. kunnat > kustannussäästöt mahdollisia Talousarviovuoden 2015 tavoite Arviointikriteerit/mittarit Vastuuhenkilöt Muuta huomioitavaa Strateginen päämäärä Suunnittelukauden 2015 – 2017 tavoite Talousarviovuoden 2015 tavoite Arviointikriteerit/mittarit Vastuuhenkilöt Muuta huomioitavaa Strateginen päämäärä Suunnittelukauden 2015 – 2017 tavoite Talousarviovuoden 2015 tavoite Arviointikriteerit/mittarit Vastuuhenkilöt Muuta huomioitavaa Motivoitunut ja osaava henkilöstö Työhyvinvoinnin ylläpito ja kehittäminen, henkilöstön oman osaamisen huomioon ottaminen ja tukeminen Työhyvinvoinnin ylläpito ja kehittäminen, henkilöstön oman osaamisen huomioon ottaminen ja tukeminen Kehityskeskusteluissa määritellyt tavoitteet, työhyvinvointi- ym. kyselyt Rakennustarkastaja, työsuojelupäällikkö Kunnan henkilöstön yleinen palkitsemisjärjestelmä Laadukkaat ja asiakaslähtöiset peruspalvelut Asiakaslähtöiset palvelut laadukkaasti, asiakkaan näkökulma huomioon ottaen, tasapuolinen kohtelu lainsäädännön pohjalta Asiakaslähtöiset palvelut laadukkaasti, asiakkaan näkökulma huomioon ottaen, tasapuolinen kohtelu lainsäädännön pohjalta Käsittelyaikojen seuranta, asiakaspalautteet, päätösten oikeellisuus Rakennustarkastaja Sähköisten lupakäytäntöjen mahdollisuudet, ohjeistuksen kehittäminen mm. kunnan sivuille 54 8.5.3 Rakennuslautakunnan sitovat määrärahat RAKENNUSLAUTAKUNTA MYYNTITUOTOT MAKSUTUOTOT TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ -joista sisäiset tuotot TP 2013 77 151 629 0 0 151 706 0 MTA 2014 15 100 118 000 0 0 133 100 0 HENKILÖSTÖKULUT PALVELUJEN OSTOT AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT AVUSTUKSET MUUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ -joista sisäiset kulut 215 800 97 807 4 232 0 3 859 321 697 2 277 207 900 100 600 3 100 0 2 500 314 100 4 500 208 000 114 000 3 000 0 7 000 332 000 5 000 180,0 % 5,7 % 11,1 % -169 991 -181 000 -192 000 6,1 % TOIMINTAKATE TA 2015 Muutos % 1 000 -93,4 % 139 000 17,8 % 0 0 140 000 5,2 % 0 0,0 % 13,3 % -3,2 % 55 9 TULOSLASKELMAOSA KÄYTTÖTALOUSOSA MYYNTITUOTOT MAKSUTUOTOT TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ TP 2013 2 944 503 2 185 637 884 399 4 110 025 10 124 563 MTA 2014 3 035 800 2 772 900 809 400 4 467 356 11 085 456 TA 2015 3 053 000 2 494 000 840 000 4 108 000 10 495 000 TS 2016 3 090 000 2 526 000 820 000 4 156 000 10 592 000 Muutos TS 2017 % TA14 3 113 000 0,6 % 2 540 000 -10,1 % 819 000 3,8 % 4 182 000 -8,0 % 10 654 000 -5,3 % HENKILÖSTÖKULUT PALVELUJEN OSTOT AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT AVUSTUKSET MUUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ 20 472 130 23 980 584 2 381 471 2 413 737 3 539 189 52 787 111 21 014 447 24 645 561 2 434 400 2 213 200 3 563 956 53 871 564 20 667 000 25 131 000 2 340 000 2 104 000 3 273 000 53 515 000 20 786 000 25 341 000 2 351 000 2 119 000 3 289 000 53 886 000 20 996 000 25 576 000 2 371 000 2 138 000 3 323 000 54 404 000 -1,7 % 2,0 % -3,9 % -4,9 % -8,2 % -0,7 % -42 662 548 -42 786 108 -43 020 000 -43 294 000 -43 750 000 0,5 % 35 390 635 10 621 012 220 920 3 128 179 1 542 606 1 585 573 2 848 204 35 285 000 10 100 000 150 000 2 448 892 1 498 892 950 000 3 798 204 35 740 000 9 350 000 324 000 1 746 000 1 345 000 401 000 4 199 204 36 600 000 9 209 000 544 000 1 971 000 1 400 000 571 000 4 770 204 37 730 000 9 356 000 544 000 2 792 000 1 725 000 1 067 000 5 837 204 1,3 % -7,4 % 116,0 % TOIMINTAKATE VEROTULOT VALTIONOSUUDET RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT VUOSIKATE SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ Kumulatiivinen ylijäämä 56 10 INVESTOINTIOSA KIINTEÄ OMAISUUS KUNNANHALLITUS KIINTEÄ OMAISUUS 2015 2016 2017 MENOT TULOT 530 000 300 000 530 000 300 000 530 000 300 000 Nettomenot 230 000 230 000 230 000 2015 2016 2017 5 157 000 800 000 765 000 5 192 000 5 157 000 1 000 000 765 000 5 392 000 TALONRAKENNUS TEKNINEN LAUTAKUNTA TALONRAKENNUS UUDISRAKENTAMINEN SANEERAUS AVUSTUKSET YHTEENSÄ KUNNALLISTEKNIIKKA TEKNINEN LAUTAKUNTA KUNNALLISTEKNIIKKA 2015 UUDISRAKENTAMINEN KUNNOSSAPITO VALAISTUS, PINNAT YLEISET ALUEET YHTEENSÄ IRTAIN OMAISUUS HANKINNAT 800 000 800 000 2016 2017 100 000 135 000 200 000 175 000 610 000 500 000 155 000 200 000 120 000 975 000 500 000 160 000 200 000 50 000 910 000 2015 2016 2017 35 000 35 000 YLEISHALLINTO PERUSTURVAYKSIKKÖ SIVISTYSYKSIKKÖ TEKNINEN YKSIKKÖ 40 000 300 000 110 000 70 000 YHTEENSÄ 520 000 125 000 35 000 2015 2016 2017 530 000 530 000 530 000 MUUT INVESTOINNIT YHTEENSÄ 7 087 000 7 257 000 1 745 000 KAIKKI INVESTOINNIT YHTEENSÄ 7 617 000 7 787 000 2 275 000 TULOT YHTEENSÄ 1 065 000 1 065 000 300 000 NETTOMENOT 6 552 000 6 722 000 1 975 000 INVESTOINNIT YHTEENSÄ KIINTEÄN OMAISUUDEN OSTO 90 000 57 11 RAHOITUSLASKELMAOSA RAHOITUSLASKELMAN JA TASEEN TIETOJA Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Satunnaiset erät, netto = 1. Tulorahoitus, netto Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Inv.hyödykkeiden luovutustulot = 2. Nettoinvestoinnit €/asuk as = 3. Rahoitusjäämä (1. Tulorahoitus+ 2.Nettoinv.) -432 0 3 457 356 3 128 -329 0 2 799 -1 343 0 569 -774 -80 2 014 2 449 -500 0 1 949 -4 021 0 500 -3 521 -362 2 015 1 746 -500 0 1 246 -7 617 765 300 -6 552 -671 2 016 1 971 -500 0 1 471 -7 787 765 300 -6 722 -685 2 017 2 792 -500 0 2 292 -2 275 2 025 -1 572 -5 306 -5 251 317 -4 252 0 1 783 2 680 4 463 25 442 2 619 400 41 -25 042 -2 578 -8 686 0 5 306 3 380 8 686 30 748 3 149 400 41 -30 348 -3 108 -8 631 0 5 251 3 380 8 631 35 999 3 669 400 41 -35 599 -3 628 300 -1 975 -200 4. Bruttorahoitustarve (= Rahoitusjäämä + antolainasaam. muutokset + lainanlyh.) Antolainasaamisten muutokset Lainamäärän muutos; Lainanlyhennykset Lainanlisäystarve Lainakanta €/asuk as Rahavarat €/asuk as Nettovelka (rahat-lainat) €/asuk as 0 -976 24 635 2 534 91 9 -24 544 -2 525 23 659 2 443 189 20 -23 470 -2 424 -3 063 0 -317 3 380 3 063 35 682 3 618 400 41 -35 282 -3 578 Hattulan kunnan nettoinvestoinut vuosina 2003 – 2013 ovat yhteensä 30 miljoonaa euroa. Samaan aikaan kumulatiivinen vuosikate on jäänyt alle viiden miljoonan ja kumulatiivinen ylijäämä alle kolmen miljoonan euron, joten tulorahoituksella ei investointeja ole voitu kattaa, vaan investoinnit on pääosin jouduttu kattamaan vieraalla pääomalla. Lainakanta on edellä mainituista syistä noussut viimeisen kymmenen vuoden aikajaksolla vajaaseen 24 miljoonaan euroon. Talouden tasapainottamistoimenpiteillä talouden tilanne on saatu oikaistua vuonna 2013, mutta edelleen Hattulan kunta joutuu panostamaan terveen kuntataloutensa eteen selvitäkseen tulevien vuosien haasteista. 58 12 HENKILÖSTÖMENOT TP13, TA14 JA KH15, VERTAILUSSA TP13/TA15 JA TA14/TA15 HUOMIOITU LUKION SIIRTYMINEN TAVASTIAAN 40000A HENKILÖSTÖKULUT 40100 PALKAT JA PALKKIOT 400000 Vakinaisten kk-palkat 400100 Sijaisten palkat 400200 Tilapäisten kk-palkat 401100 Tilap. tuntipalkat ja palkkiot 402000 Työllisyyspalkat 405000 Erilliskorvaukset 406000 Ltm-henkilöiden kokouspalkkiot 406100 Viranhaltijoiden kokouspalkkiot 406200 Vuosipalkkiot ja ans.menet.korv. 408000 Jaksotetut palkat ja palkkiot 42300 HLÖSTÖKORVAUKSET, MUUT HLÖMENOT 411000 Sairausvakuutuskorvaukset 411100 Tapaturmakorvaukset 411200 Muut Kansaneläkelaitok. korv 411300 Muut henkilöstömen.korjauserät 41000 HENKILÖSIVUKULUT 41000A ELÄKEKULUT 412000 KuEL-ja Vael -maksut 412100 KuEL-eläkemenoperust. 412200 KuEL-varhemaksut 418000 Jaksotetut eläkekulut 41500 MUUT HENKILÖSIVUKULUT 421000 Kansaneläke- ja sair.vak.maks. 422000 Työttömyysvakuutusmaksut 423000 Tapaturmavakuutusmaksut 424000 Muut sosiaalivakuutusmaksut 428000 Jaksotetut sosiaalivakuutusmak Lukion henkilöstömenot 2013 ja 2014 Palkat Henkilöstökorvaukset Henkilösivukulut Muut henkilösivukulut Yhteensä TP 2013 19 535 125 15 390 034 11 589 377 1 563 757 873 643 55 328 271 964 829 518 75 455 17 488 4 350 109 153 -414 149 -327 421 -36 427 -13 271 -37 030 4 559 241 3 742 022 2 645 321 941 060 137 164 18 478 817 219 303 501 418 229 64 325 5 753 25 411 MTA 2014 20 477 947 16 055 859 13 592 109 384 588 739 962 30 200 220 700 839 000 88 700 14 700 4 000 141 900 -266 000 -220 900 -17 200 -5 500 -22 400 4 688 088 3 775 688 2 754 900 840 188 157 200 23 400 912 400 340 300 492 900 63 300 7 800 8 100 KH2015 TP13/TAE15 TA14/TAE15 TA14/TAE15 20 667 000 5,8 0,9 189 053 16 148 000 4,9 0,6 92 141 13 744 000 18,6 1,1 151 891 604 000 -61,4 57,1 219 412 527 000 -39,7 -28,8 -212 962 21 000 -62,0 -30,5 -9 200 300 000 10,3 35,9 79 300 761 000 -8,3 -9,3 -78 000 87 000 15,3 -1,9 -1 700 14 000 -19,9 -4,8 -700 4 000 -8,0 0,0 86 000 -21,2 -39,4 -55 900 -326 000 -21,3 22,6 -60 000 -258 000 -21,2 16,8 -37 100 -12 000 -67,1 -30,2 5 200 -5 000 -62,3 -9,1 500 -51 000 37,7 127,7 -28 600 4 845 000 6,3 3,3 156 912 3 928 000 5 4 152 312 2 900 000 9,6 5,3 145 100 865 000 -8,1 3,0 24 812 146 000 6,4 -7,1 -11 200 17 000 -8,0 -27,4 -6 400 917 000 12,2 0,5 4 600 346 000 14,0 1,7 5 700 500 000 19,6 1,4 7 100 64 000 -0,5 1,1 700 4 000 -30,5 -48,7 -3 800 3 000 -88,2 -63,0 -5 100 TP 2013 MTA 2014 764 543 -13 942 146 886 39 328 936 815 693 200 142 500 39 500 875 200 59 13 VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT BRUTTOKULUT JA -TUOTOT TULOSALUEITTAIN, VERTAILU TA2015 / MTA 2014 KÄYTTÖTALOUSOSA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 TA2015 TA2015 TA2015 Sitovuustaso Osuus % Muutos % Sitovuustaso Osuus % Muutos % Toimintakate Muutos % Toimintakulut € TA2014 Toimintatuotot € TA2014 € TA2014 TOIMIELIN/TULOSALUE KUNNANHALLITUS KONSERNIPALVELUT 2 630 000 4,9 -4,0 947 000 9,0 PERUSTURVALAUTAKUNTA SOSIAALITOIMI TERVEYDENHUOLTO Yhteensä 11 172 000 15 399 000 26 571 000 20,9 28,8 49,7 2,1 0,9 1,4 2 150 000 70 000 2 220 000 SIVISTYSLAUTAKUNTA SIVISTYSTOIMI LUKIO TAVASTIA Yhteensä 16 447 000 415 000 16 862 000 30,7 0,8 31,5 -3,8 TEKNINEN LAUTAKUNTA TEKNINEN TOIMI PELASTUSTOIMI JOUKKOLIIKENNE Yhteensä 6 179 000 628 000 313 000 7 120 000 RAKENNUSLAUTAKUNTA KÄYTTÖTALOUS YHTEENSÄ -7,7 -1 683 000 -1,8 20,5 0,7 21,2 -12,3 -9 022 000 0,0 -15 329 000 -12,0 -24 351 000 6,3 0,9 2,8 1 361 000 13,0 -4,1 -2,4 1 361 000 13,0 -0,5 -15 086 000 -415 000 -15 501 000 11,5 1,2 0,6 13,3 -2,8 -4,2 0,0 -2,8 5 807 000 55,3 -3,8 20 000 5 827 000 0,2 55,5 -3,5 -372 000 -628 000 -293 000 -1 293 000 16,0 -4,2 -6,4 0,3 332 000 0,6 5,7 140 000 1,3 5,2 -192 000 6,1 53 515 000 100,0 -0,7 10 495 000 100,0 -5,3 -43 020 000 0,5 -2,6
© Copyright 2024