Taloussuunnitelma 2015-2017 ja talousarvio 2015

HATTULAN KUNTA
TALOUSSUUNNITELMA
2015 - 2017
TALOUSARVIO
2015
Sisällysluettelo
1 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS
1
2 HATTULAN KUNNAN STRATEGIA
2.1 Strategiset valtuustotason sitovat tavoitteet koko kunta
2
3 YLEISPERUSTELUT
3.1. Toimintaympäristön kehitys
3.1.1 Yleinen taloudellinen tilanne
3.1.2 Kuntatalouden tulevaisuuden näkymiä
3.1.3 Hattulan kunnan kehityssuunnat
4
3
4
4
5
10
4 TALOUSARVION JA SUUNNITELMAVUOSIEN LAADINTAPERUSTEET
4.1 Voimassa oleva taloussuunnitelma 2014 – 2016
4.2 Talouden tasapainottamisohjelma 2013 – 2016
13
5 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET
5.1 Taloutta ja toimintaa koskevat ohjeet ja säännöt
5.2 Talousarvion sitovuus ja käyttösuunnitelmien hyväksyminen
5.3 Määrärahat, tuloarviot ja tavoitteiden seuranta
5.3.1 Määrärahamuutokset
5.3.2 Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden seuranta
5.3.3 Kirjanpitokäytäntö
16
6 TP 2013, TA2014 JA SUUNNITELMAVUODET 2015 – 2017, 1 000 €
6.1 Käyttötalousosan perusteet ja yleiset laskentaperiaatteet
6.2 Tuloslaskelmaosan perusteet
6.2.1 Toimintatuotot ja -kulut
6.2.2 Verotulot
6.2.3 Valtionosuudet
6.2.4 Korkomenot ja -tuotot, muut rahoitusmenot ja -tuotot
6.2.5 Poistot ja arvonalentumiset
6.2.6 Satunnaiset erät
6.3 Investointiosan perusteet
6.4 Rahoitusosan perusteet
18
7 KONSERNIYHTEISÖT
7.1 Hattula-Kiinteistöt Oy
7.2 Keskeiset kuntayhtymät
7.3 Muut yhteistoiminta-alueet ja osakkuusyhteisöt
25
8 KÄYTTÖTALOUSOSA
8.1 Kunnanhallitus
8.1.1 Yleishallinnon palvelut ja toiminta
8.1.2 Valtuustotason sitovat toiminnalliset tavoitteet yleishallinto
8.1.3 Yleishallinnon sitovat määrärahat
8.2 Perusturvalautakunta
8.2.1 Perusturvan palvelut ja toiminta
8.2.2 Valtuustotason sitovat toiminnalliset tavoitteet
8.2.3 Perusturvan tulosalueiden sitovat määrärahat
8.3 Sivistyslautakunta
8.3.1 Sivistystoimen palvelut ja toiminta
26
14
14
16
16
17
17
17
17
18
18
19
21
22
23
23
23
24
24
25
25
25
26
26
28
29
30
30
33
34
36
36
2
8.3.2 Valtuustotason sitovat toiminnalliset tavoitteet
8.3.3 Sivistystoimen sitovat määrärahat
8.4 Tekninen lautakunta
8.4.1 Teknisen toimen palvelut ja toiminta
8.4.2 Valtuustotason sitovat toiminnalliset tavoitteet
8.4.3 Teknisen toimen tulosalueiden sitovat määrärahat
8.5 Rakennuslautakunta
8.5.1 Rakennusvalvonnan palvelut ja toiminta
8.5.2 Valtuustotason sitovat toiminnalliset tavoitteet
8.5.3 Rakennuslautakunnan sitovat määrärahat
39
40
42
43
48
49
51
51
53
54
9 TULOSLASKELMAOSA
55
10 INVESTOINTIOSA
56
11 RAHOITUSLASKELMAOSA
57
12 HENKILÖSTÖMENOT TP13, TA14 JA KH15, VERTAILUSSA TP13/TA15 JA
TA14/TA15 HUOMIOITU LUKION SIIRTYMINEN TAVASTIAAN
58
13 VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT BRUTTOKULUT JA -TUOTOT
TULOSALUEITTAIN, VERTAILU TA2015 / MTA 2014
59
1
1 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS
Hattulan kunnan talous on ollut lähes koko 2000-luvun alijäämäinen, joten vuoden 2004 lopussa ollut
11,9 miljoonan kumulatiivinen ylijäämä vuoden 2012 lopussa oli enää 1,2 miljoona euroa. Samaan aikaan
myös kunnan lainamäärä on lisääntynyt ja rahoitusasema heikentynyt. Kuntien taloudellisen tilanteen
heikentymiseen on vaikuttanut vuoden 2008 jälkeinen globaali kansantalouden taantuma, joka ei ole vieläkään ohi. Vaikutukset näkyvät myös Hattulan talousluvuissa. Syksyllä 2013 valtuusto hyväksyi Hattulan kuntastrategian 2030 ja talouden tasapainottamisohjelman 2013 - 2016. Vuoden 2012 heikon taloudellisen tuloksen jälkeen saatiin talouden suunta käännettyä positiiviseksi tiukalla menokurilla, pysyvillä
rakenteellisilla muutoksilla ja veronkorotuksilla. Tilikauden 2013 tulos oli 1,6 miljoonaa euroa ylijäämäinen ja kumulatiivinen ylijäämä vuoden lopussa oli 2,8 miljoonaa. Myös vuosien 2014 - 2017 taloussuunnitelmat perustuvat positiivisiin vuosituloksiin tuoden puskuria tulevaisuudelle. Suunnitelmavuoden 2017
lopussa kumulatiivisen ylijäämän arvioidaan olevan 5,8 miljoonaa euroa.
Vuoden 2015 talousarvion ja suunnittelukauden 2016 - 2017 laadintaan tuovat haastetta mm. tuleva
SOTE -uudistus, valtion rakennepoliittisen ohjelman mukaiset säästötoimenpiteet kunnille, työmarkkinatuki- sekä valtionosuusuudistus. Valtionosuusuudistus kaventaa Hattulan verorahoituspohjaa vajaat
700 000 euroa kahden vuoden siirtymäajalla. Lisäksi Kanta-Hämeen erikoissairaanhoidon kumulatiivinen
alijäämä peritään kunnilta suunnittelukaudella. Hattulalle tämä merkitsee n. 1,6 miljoonan euron ylimääräistä kustannuserää. Nämä taloudelliset menetykset on katettava oman toiminnan tehostamisella ja palvelurakenteisiin tehtävillä uudistuksilla eli talouden tiukka sopeuttaminen jatkuu edelleen. Nykyinen valtuusto on sitoutunut voimassa oleviin veroprosentteihin, joten veronkorotuksilla menetysten kattaminen ei
ole mahdollista.
Juteinikeskusta on suunniteltu pitkään ja nyt hanke on käynnistynyt. Hankkeen toteuttaminen ajoittuu
vuosille 2015 – 2016. Kustannusarvio on 12,4 miljoonaa, johon valtionosuuksia olemme saaneet 1,53
miljoonaa. Osa hankkeen nettokustannuksista (10,9 Meur) rahoitetaan tulorahoituksella ja osa vieraalla
pääomalla. Tavoitteemme on kuitenkin, että suhteellinen velkaantuneisuus ei kasva ja omavaraisuusaste
paranee tulevalla suunnitelmakaudella. Tämäkin osaltaan lisää paineita saada käyttötalous kestävälle pohjalle, jotta vuosikate kattaa osan nettoinvestoinneista, lainanlyhennyksistä ja ylijäämää kertyy tulevien
vuosin puskuriksi.
Osana TT-ohjelmaa Hattulan kunta panostaa talouden tiukoista ajoista huolimatta niin henkilöstöön kuin
asiakaspalveluunkin käynnistämällä Hattulasta NASTAkunta -kehitysohjelman, jonka tavoitteena on saada henkilöstö innostumaan kokeilevaan työkulttuuriin ja samalla kehittämään niin sisäisiä kuin ulkoisia
asiakasprosesseja. NASTA tukee myös henkilöstön hyvinvoinnin johtamista sekä työssä jaksamista ja
jatkamista. Hattulasta NASTAkunta -ohjelma mahdollistaa kunnan toimintatapojen uudistamisen, tuloksellisuuden ja kestävän menestyksen. Tavoitteena on, että henkilöstö, päättäjät ja kuntalaiset vaikuttavat
ja osallistuvat asiakasprosessien kehittämiseen. Hankerahoitusta on saatu 50 prosenttia kokonaiskustannuksiin ja hanke ajoittuu vuosille 2014 - 2016. Omarahoitusosuus 50 prosenttia hoidetaan olemassa olevan henkilöstön työpanoksella eli lisämäärärahoja ei hankkeeseen tarvita. Yli 100 kuntaa käy parhaillaan
YT-neuvotteluja henkilöstösäästöjen saamiseksi. Hattulan kunnan talousarvioon ei sisälly henkilöstön
asemaa heikentäviä esityksiä.
Kuntatalouden ohjauksen uudistaminen on osa laajempaa julkisen talouden kokonaisohjauksen uudistamista. Samalla kuntien ja kuntayhtymien taloudenhoitoa koskevat kuntalain mukaiset taloussäännökset
muuttuvat nykyistä tiukemmiksi. Uudistuksen myötä ennakoivan ja laadukkaan taloussuunnittelun merkitys edelleen korostuu kunnissa ja kuntayhtymissä. Uudistus asettaa kehittämispaineita myös kuntatalouden ennakoinnille. On tärkeää, että kuntien ja kuntayhtymien toimintaan, talouteen ja investointeihin liittyvät suunnitelmat voitaisiin tulevaisuudessa ottaa entistä paremmin huomioon sekä kansallisen talouspoliittisen että kuntien ja kuntayhtymien oman päätöksenteon valmistelussa.
Lämmin kiitos kaikille talousarvion valmisteluun osallistuneille!
Hattulassa 10.11.2014
Heidi Rämö, kunnanjohtaja
2
2 HATTULAN KUNNAN STRATEGIA
Valtuusto kokouksessaan 11.9.2013 hyväksyi kuntastrategian ja valtuustokauden 2013 - 2016
toimenpideohjelmien aikataulut. Kuntastrategian tehtävänä on määritellä kunnan tulevaisuuden
kuva, mistä johdetaan varsinainen toimenpideohjelma kuluvalle valtuustokaudelle.
Kunnan toiminta-ajatuksena on, että Hattula on kuntalaisille laadukkaita peruspalveluja joustavasti ja kustannustehokkaasti tuottava itsenäinen kunta.
Tulevaisuuden kuvamme on, että itsenäinen, vakavarainen ja vetovoimainen Hattula on asukkailleen, yrityksilleen ja yhteisöilleen turvallinen, kehittyvä ja luonnonläheinen asuin- ja toimintaympäristö.
Peruspalvelut kunta järjestää asukkailleen ja toimii alueensa kehityksen moottorina sekä kuntalaisten paikallisyhteisönä
Valtuuston hyväksymä kuntastrategia on asiakirja, josta keskeisin päätöksenteko, suunnittelu ja
kehittäminen voidaan johtaa. Lisäksi kuntastrategialla ja sen toteuttamisohjelmilla ohjataan kunnan ja sen konserniyhteisöjen palvelutoiminnan järjestämistä ja rahoitusta sekä voimavarojen
jakamista.
Arvomme ovat:
Avoimuus
Itsenäisyys
Luovuus
Taloudellisuus
Strategiset tavoitteemme ovat:
Laadukkaat ja asiakaslähtöiset peruspalvelut
Osaava ja motivoitunut henkilöstö
Sisäisesti ja ulkoisesti yhteistyökykyinen organisaatio
Terve talous
Kriittiset menestystekijämme ovat:
Kuntalaisten palvelut keskiössä
Henkilöstö voimavarana ja osaajana
Ulkoisten ja sisäisten prosessien kehittäminen sekä sähköisten työkalujen hyödyntäminen
Talous tasapainossa kaikilla mittareilla
Strategiaa toteutetaan toimenpideohjelmilla, joita ovat mm.:
 elinkeino-ohjelma, markkinointi- ja viestintästrategia
 perusturvan strategian päivitys
 omistajapoliittisen ohjausjärjestelmän rakentaminen
 henkilöstöohjelman toteuttaminen
Strategian toteuttamisesta ovat vastuussa niin luottamushenkilöt, viranhaltijajohto kuin koko
henkilöstökin. Tulokset näkyvät kuntalaisten ja yhteistyökumppaneiden palveluiden laadussa ja
arjen toiminnassa. Terve talous, osaava ja motivoitunut henkilöstö ja yhteistyökykyinen organisaatio mahdollistavat ja turvaavat kuntalaisten laadukkaat peruspalvelut.
3
2.1 Strategiset valtuustotason sitovat tavoitteet koko kunta
Strateginen päämäärä
Suunnittelukauden 2015 – 2017
tavoite
Talousarviovuoden 2015 tavoite
Arviointikriteerit/mittarit
Vastuuhenkilöt
Muuta huomioitavaa
Strateginen päämäärä
Suunnittelukauden 2015 – 2017
tavoite
Talousarviovuoden 2015 tavoite
Arviointikriteerit/mittarit
Vastuuhenkilöt
Muuta huomioitavaa
Terve talous
Vuosikate riittää poistoihin ja lainanlyhennyksiin, taseeseen kertyy ylijäämää tulevien vuosien puskuriksi nykyisillä veroprosenteilla ja rahoitusasema on kestävällä pohjalla. Järkevät, lisäarvoa tuottavat investoinnit toteutetaan.
Positiivinen tulos, toimintakatteen kasvu maltillinen
Hyödynnetään vaihtoehtoiset investointien rahoitusmallit
Tilikauden tulos on ylijäämäinen min. 400 000 €/v., toimintakatteen kasvu enintään 0,5 %, optimaalisin rahoitusmalli investoinneissa.
Kunnanjohtaja ja yksikönpäälliköt
Rakenteellisilla muutoksilla korvataan valtionosuusmenetykset, noudatetaan talouden tasapainottamisohjelmaa
Juteinikeskus käynnistyy
Sisäisesti ja ulkoisesti yhteistyökykyinen organisaatio
Kokeileva ja innostunut toimintakulttuuri näkyy koko
organisaation käytänteissä ja asiakaspalvelussa.
NASTA – kehittämisohjelma on käynnistynyt.
Sisäinen ja ulkoinen yhteistyö on kehittynyt NASTA tavoitteiden mukaan.
Kunnanjohtaja ja yksikönpäälliköt
Myönteinen rahoituspäätös Hattulasta NASTAkunta ohjelmaan on saatu.
4
3 YLEISPERUSTELUT
3.1. Toimintaympäristön kehitys
3.1.1 Yleinen taloudellinen tilanne
Suomen bruttokansantuotteen määrä laski viime vuonna 1,2 prosenttia ollen jo toinen peräkkäinen negatiivisen talouskasvun vuosi. Myös ennakolliset tuotantoluvut tältä vuodelta ovat olleet
heikkoja, sillä esimerkiksi tuotannon suhdannekuvaajan työpäiväkorjattu kehitys on ollut koko
kesän miinusmerkkinen edelliseen vuoteen verrattuna. Erityisen heikkoa kehitys on ollut teollisuudessa ja rakentamisessa. Suomen talouden omien rakenneongelmien lisäksi yksi syy vaimeaan alkuvuoden talouskehitykseen lienee Ukrainan kriisin kärjistyminen, siitä seuranneet vastapakotteet sekä lisääntynyt epävarmuus tulevaisuudennäkymiin. Toisaalta muu kansainvälinen
talous näyttäisi palanneen vakaammalle kasvu-uralle. Yhdysvalloissa kasvun ennustetaan olevan
kuluvana ja seuraavana vuonna vajaan kolme prosenttia ja vuonna 2016 kasvun arvioidaan edelleen nopeutuvan. Kiinan kasvu pysyy seitsemän prosentin tuntumassa ja Japanin talous olisi
myös pääsemässä tasaiseen puolentoista prosentin kasvuvauhtiin. Euroalueen kasvuksi ennustetaan kahden negatiivisen vuoden jälkeen prosentin kasvua ja seuraavien parin vuoden aikana
kasvu olisi noin puolitoista prosenttia.
Vuonna 2014 Suomen BKT:n ei ennusteta kasvavan. Ennuste pitää sisällään hyvin maltillisen
suhdannekäänteen, eli tämän vuoden sisäinen kasvu muodostuu positiiviseksi. Nettoviennin vaikutus talouskasvuun on selvästi positiivinen ja merkittävin tekijä kuluvan vuoden kasvun käynnistymisessä. Yksityinen kulutus ei lisäänny edellisvuodesta ja yksityiset investoinnit laskevat
4,6 % johtuen etupäässä asuinrakennusinvestointien sekä kone- ja laiteinvestointien heikosta
kehityksestä. Työmarkkinoiden tilanne heikkenee edelleen. Työttömyysasteen ennustetaan nousevan 8,6 prosenttiin ja työllisyys heikkenee edellisestä vuodesta 0,4 prosentilla. Inflaatio jää 1,1
prosenttiin, josta n. 0,5 prosenttiyksikköä tulee välillisen verotuksen muutoksista, kuten ensi
vuonnakin.
Vuoden 2015 kasvuksi muodostuu 1,2 % ja kasvu muuttuu laajapohjaisemmaksi. Yksityinen
kulutus lisääntyy hieman, 0,3 %. Viennin kasvu jää maailmankaupan kasvua hitaammaksi ja
siten markkinaosuuksien menettäminen jatkuu edelleen. Työmarkkinoiden tilanne pysyy edelleen heikkona. Työttömyys alenee 8,5 prosenttiin edellisvuodesta ja työllisyys lisääntyy vajaalla
puolella prosentilla. Työmarkkinoiden yhteensopivuusongelmat ovat edelleen merkittävät ja rakenteellisen työttömyyden taso korkea. Inflaation ennustetaan pysyvän noin puolentoista prosentin tuntumassa.
Vuoden 2016 talouskasvuksi ennustetaan 1,4 %. Kotimainen kysyntä muodostuu edellisvuosia
merkittävämmäksi kasvun lähteeksi. Nettoviennin kontribuutio pysyy myös positiivisena, mutta
edelleen Suomen viennin ennustetaan kehittyvän maailmankauppaa hitaammin. Julkinen talous
on pysynyt alijäämäisenä pitkään jatkuneen heikon suhdannetilanteen vuoksi, mutta sopeutustoimet ovat osaltaan hillinneet alijäämän kasvua. Julkisyhteisöjen rahoitusasemaa rasittavat lisäksi väestön ikääntymisestä aiheutuvat menot. Julkisen talouden sektoreista valtion rahoitusasema joustaa selvästi eniten suhdannevaihtelun mukaan etenkin verotulojen suuren suhdanneherkkyyden vuoksi. Valtiontalous on syvästi alijäämäinen. Ennustekaudella alijäämä kuitenkin
pienenee sopeutustoimien ja viriävän talouskasvun myötä. Myös investointien arvioidaan pysyvän kuluvana vuonna alamaissa, mikä johtuu muun muassa asuinrakennusinvestointien sekä kone- ja laiteinvestointien heikosta kehityksestä.
Monet ennustelaitokset, kuten esimerkiksi Aktia ja Palkansaajien tutkimuslaitos, ennakoivat kuluvalle vuodelle tyypillisesti heikompaa yksityisen kulutuksen kehitystä, minkä seurauksena
5
BKT:n kasvu painuu miinuksen puolelle. Toteutuessaan se olisi jo kolmas perättäinen negatiivisen talouskasvun vuosi. Vastaava tilanne on eletty ainoastaan 1990-alun lamavuosina. Yleisesti
voidaan todeta, että kansainvälisen finanssikriisin jälkeisen ajanjakson talouskasvu tulee jäämään
näillä näkymin historiallisen heikolle tasolle. Ensi vuonna talouskasvun arvioidaan laajapohjaistuvan ja piristyvän, vaikka ennustelaitosten kasvuluvut ovatkin tasoltaan hyvin vaatimattomia.
Tuoreimpien ennusteiden mukaan ensi vuoden kasvuprosentit painottuvat noin 0,5–1,5 prosentin
tuntumaan.
3.1.2 Kuntatalouden tulevaisuuden näkymiä
Tänä vuonna olemme nähneet talouden ennusteiden heikkenevän arviosta toiseen. Alkuvuodesta
näytti vielä siltä, että tästä vuodesta olisi tulossa hieman jo positiivinen talouskasvun vuosi ja
ensi vuonna elettäisiin jo aavistuksen selkeämpää kasvun kautta. Toisin on käynyt. Nyt ennusteet
tästä vuodesta ovat lähes kaikki negatiivisella puolella, toiset enemmän ja toiset vähemmän.
Kasvuennusteet ensi vuodesta näyttävät hieman paremmilta, mutta vain hieman. Jos ja kun kasvu
alkaa joskus käynnistyä, on se parhaimmillaankin aikaisempiin vuosiin verrattuna hyvin vaatimatonta ja vaatimaton kasvu jatkuisi pitkään.
6
Heikko talouskasvu heijastaa vaikutuksensa varmuudella myös kuntien talouteen. Verotulojen
kasvu on aivan toista luokkaa kuin lähihistoriassa olemme tottuneet. Valtio säästää kuntien läpi
leikkaamalla valtionosuuksia kovalla tahdilla. Ensi vuonna leikkausten yhteisvaikutus on jo yli
1,4 miljardia euroa. Ilman näitä leikkauksia kuntataloudessa ei olisi rakenteellista alijäämää, josta olemme hallituksen Rakennepoliittisessa ohjelmassa saaneet lukea. Samassa ohjelmassa on
kuntien tavoitteeksi asetettu yhden miljardin sopeuttamistoimet vuoden 2017 tasossa. Näitä toimia kunnat ovat arvion mukaan toteuttamassa tänä vuonna 400 miljoonaa veronkorotuksin ja
600 miljoona erilaisten henkilöstösäästöjen kautta.
Kuntalain uudistus ja valtionosuusuudistus tulevat voimaan 1.1.2015. Kuntalain yhtenä merkittävänä uudistuksena oli alijäämän kattamisvelvollisuuden tiukentuminen ja sen laajentaminen
koskemaan myös kuntayhtymiä. Valtionosuusuudistuksen myötä monessa kunnassa mietitään,
mistä otetaan puuttuvat eurot menojen katteeksi. VOS -uudistus on monen kunnan taloudelle
äärimmäisen kova paikka. Sosiaali- ja terveydenhuollon lakiluonnos on kuluvan syksyn aikana
ollut lausunnolla kunnissa. SOTE -alueiden ja tuotantoalueiden toiminta on suunniteltu alkavaksi
vuoden 2017 alusta. Miten tämä uudistus vaikuttaa yksittäisen kunnan talousarvioon ja suunnitelmaan, on tässä vaiheessa erittäin vaikea tarkasti arvioida.
Hallituksen talousarvioesitykseen vuodelle 2015 sisältyy ehdotus työttömyysturvalain muuttamisesta työmarkkinatuen rahoitusvastuuta koskevilta osin sekä palkkatukijärjestelmään tullee muutoksia. Nämä ehdotukset koskevat voimallisesti kuntia ja vaikeuttavat entisestään kuntien työllisyyden hoitoa. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun siirron valtiolta kunnille on arvioitu lisäävän
kuntien menoja 150 miljoonaa euroa. Samalla valtio säästää vastaavan summan. Tosiasiallisesti
kustannukset tulevat olemaan kunnille suurempia. Kokonaisuudessaan hallituksen budjettiesitys
heikentää kuntien rahoitusasemaa ensi vuonna yhteensä -218 milj. euroa.
Kunta-alan sopimuskauden ensimmäinen jakso 1.3.2014–31.12.2015 (22 kk)
Kunta-alalla saavutettiin viime vuoden loppupuolella neuvottelutulos virka- ja työehtosopimuksista vuosille 2014–2016. Työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaisten kunnallisten työ- ja virkaehtosopimusten sopimuskausi on voimassa 31.1.2017 asti ja kausi koostuu kahdesta osasta. Ensimmäinen jakso päättyy vuoden 2015 lopussa ja sille ajoittuu kaksi sopimuskorotusta. Pääsääntöisesti kuluvan vuoden heinäkuuhun ajoittuneiden sopimuskorotusten kustannusvaikutus on
keskimäärin 0,8 %. Korotuksen talousarviovaikutus on puolet tästä eli 0,4 %.
Vuonna 2015 sopimuskorotukset toteutetaan pääsääntöisesti 1.7.2015. Keskimäärin sopimuskorotuksen kustannusvaikutus on 0,4 prosenttia, mutta koska jo tänä vuonna voimaan tullutta vuosilomauudistusta rahoitettiin näistä varoista, ensi vuoden kustannusvaikutus pienenee kuntaalalla keskimäärin 0,3 prosenttiin. Palkkakustannuksiin vaikuttaa myös 0,4 prosentin suuruinen
palkkaperintö, minkä vuoksi sopimuskorotusten kustannusvaikutus vuonna 2015 on noin 0,6
prosenttia. Toisen jakson sopimusratkaisusta neuvotellaan vuonna 2015. Kuntien palkkauskustannukset kasvavat aikaisempiin vuosiin nähden siis varsin maltillisesti. Valtiovarainministeriön
ennusteen mukaan kunta-alan ansiotasoindeksi nousee kuluvana vuonna kuitenkin sopimuskorotusten osoittamia lukemia korkeammaksi eli 1,2 prosenttiin. Ensi vuonna ansiotasoindeksin arvioidaan pysyvän samoissa kasvulukemissa.
Palkantarkistus 1.7.2015 lukien
Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen sopijaosapuolet ovat käyneet neuvottelut työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaisesta 0,40 prosentin korotuksen keskitetystä käytöstä ja sen toteuttamistavasta keväällä 2014. Osapuolet ovat sopineet, että KVTES IV luvun vuosilomamääräysten aiheuttama kustannusvaikutus 0,1 prosenttiyksikköä vähennetään 0,4 prosentista.
7
Sopimuskauden toinen jakso 1.1.2016–31.1.2017 (13 kk)
Työmarkkinakeskusjärjestöt sopivat sopimuskauden toisen jakson palkkaratkaisun kustannusvaikutuksesta ja toteutusajankohdasta. Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen sopijaosapuolet käyvät neuvottelut 30.6.2015 mennessä toisen sopimuskauden palkantarkistuksista.
Palkantarkistusten toteuttamisesta annetaan kunnille/kuntayhtymille tarkemmat tiedot myöhemmin.
Kunta-alan kustannustaso kohosi vuonna 2013 peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna 1,8 %,
kun se sitä edellisenä vuonna oli 3,4 prosenttia. Tänä vuonna peruspalvelujen hintaindeksillä
mitatun kustannustason nousun arvioidaan hidastuvan prosentin tuntumaan. Vuonna 2015 kustannustason nousun arvioidaan pysyvän samalla tasolla.
Kuntien tulot vuosina 2014–2015
Kuntien verotilitykset kasvoivat viime vuonna peräti 6,8 prosenttia, minkä seurauksena tilitysten taso nousi 20,6 mrd. euroon. Kuluvana vuonna verotilitysten kasvuvauhti hiipuu Kuntaliiton veroennustekehikon mukaan reippaasti viime vuoden poikkeuksellisen korkealta tasolta.
Verotulojen hitaaseen kasvuun vaikuttavat myös muun muassa uuden työmarkkinaratkaisun
maltilliset sopimuskorotukset, vaatimaton talouskehitys, veroperustemuutokset sekä väestön
ikääntyminen.
Koko talouden palkkasumma kasvaa tänä vuonna hyvin vaimeasti, sillä alkuvuoden heikon
kehityksen perusteella palkkasummaennuste on laskettu 0,7 prosenttiin. Yhteensä ansiotulojen
arvioidaan lisääntyvän 2,2 prosenttia, sillä eläketulot ja työttömyysturvaetuudet kasvavat reippaasti. Kunnallisveron tilityksiä pienentävät kuitenkin osaltaan kunnallisverotuksen vähennyksiin tehdyt perustemuutokset, kuten työtulovähennyksen perusvähennyksen muutokset.
Kunnallisverojen kasvun arvioidaankin jäävän tänä vuonna 1,4 prosenttiin, vaikka lähes puolet
kunnista nosti vuoden alussa 2014 tuloveroprosenttejaan. Korotusten seurauksena kuntien
keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousi 0,36 prosenttiyksiköllä 19,74 prosenttiin.
Vuonna 2015 ansiotulojen kasvuvauhti pysyy lähes ennallaan noin kahdessa prosentissa, sillä
palkkasummaennusteen arvioidaan nousevan yleisen talouskasvun piristymisen myötä 1,7
prosenttiin. Sopimus-palkat nousevat maltillisesti, mutta muut tekijät nostavat yleistä ansiotasoindeksiä reippaasti.
Palkkasumman kasvun kiihtymisestä huolimatta kunnallisveron tilitysten ennakoidaan kasvavan vuonna 2015 vain 1,2 prosenttia. Keskeinen syy tilitysten vaimeaan kasvuun on kunnallisverosta myönnettävien vähennysten kasvu. Vuonna 2015 tullaan korottamaan useita vähennyksiä, kuten kunnallisverotuksen eläketulovähennystä, työtulovähennystä ja perusvähennystä. Myös uusi lapsivähennys ja valtion tuloveroasteikon kolmen alimman tulorajan korotus 1,7
prosentilla vaimentavat kunnallisveron kasvua. Kaikkien kuntien tuloveroihin vaikuttavien
veroperustemuutosten yhteisvaikutukseksi vuonna 2015 arvioidaan -131 milj. euroa. Verotulomenetykset kuitenkin kompensoidaan kunnille täysimääräisesti valtionosuusjärjestelmän
kautta lisäämällä kuntien valtionosuuksia.
Vuonna 2015 sovellettava kuntien yhteisöveron jako-osuus nousee tämän vuoden luvusta,
sillä kuntien yhteisöveron jako-osuutta nostetaan 75 miljoonalla eurolla työmarkkinatukiuudistukseen liittyvien lisäkustannusten kompensoimiseksi kunnille. Yhteisöveroon on esitetty
myös muita pienempiä veroperustemuutoksia, jotka tullaan kompensoimaan kunnille yhteisöveron jako-osuutta muuttamalla. Peruspalvelubudjetin ennuste kuntien osuudeksi yhteisöveron
tuotosta ensi vuonna on 36,36 %, mutta luku täsmentyy vielä loppuvuoden aikana.
Tämän hetkisessä ennusteissa on lähdetty siitä, että kunnille tilitetään yhteisöveroa vuonna
2015 kokonaisuudessaan 1,47 miljardia euroa. Tällöin yhteisövero kasvaisi 5,8 % edelliseen
8
vuoteen verrattuna. Kuntien jako-osuuden väliaikainen viiden prosenttiyksikön korotus päättyy vuonna 2016, jos asiasta ei tehdä uutta päätöstä tulevassa hallitusohjelmassa.
Kiinteistöveron tilitykset nousevat kiinteistöverouudistustyön vuoksi vuonna 2014 reippaasti.
Tilitysten määrän arvioidaan lisääntyvän yli 10 prosenttia, jolloin kiinteistövero kasvaa noin
1,5 mrd. euroon. Vuonna 2015 kiinteistöveroa arvioidaan kertyvän noin neljä prosenttia
enemmän kuin kuluvana vuonna. Yleisen kiinteistöveron sekä vakituisten asuinrakennusten
kiinteistöveron laissa säädettyjä ala- ja ylärajoja korotetaan. Yleisen kiinteistöveron osalta
korotus rajoihin on 0,2 prosenttiyksikköä. Alaraja tulee siis olemaan 0,8 % ja yläraja 1,55 %.
Vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentin osalta korotus on 0,05 prosenttiyksikköä
uuden alarajan ollessa siten 0,37 % ja ylä-rajan 0,8 %. Samassa yhteydessä Kiinteistöverolain
13 §:n muotoilua tullaan muuttamaan niin, että muiden asuinrakennusten veroprosentti voidaan määrätä kunnassa erikseen vastaamaan kunnan yleistä kiinteistöveroprosenttia, vaikka se
olisi enemmän kuin 0,60 prosenttiyksikköä yli kunnan määräämän vakituisten asuinrakennusten veroprosentin.
Valtionosuusjärjestelmän tavoitteena on kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen saatavuuden varmistaminen tasaisesti koko maassa kohtuullisella verorasitteella. Tämä toteutetaan tasaamalla palvelujen järjestämisen kustannuseroja sekä kuntien välisiä tulopohjaeroja.
Kustannuserojen tasauksen laskentaperusteena ovat asukasmäärän ja ikärakenteen lisäksi erilaiset olosuhdetekijät. Toisena valtionosuusjärjestelmän kiinteänä osana kuntien tulopohjaa
tasataan kunnan verotulojen perusteella.
Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu hallinnollisesti kahdesta osasta: valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (1704/2009, muut 676/2014) ja
opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisesta valtionosuusrahoituksesta, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö.
Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä uudistuu vuoden 2015 alusta siten, kuin järjestelmää
on muutettu lailla 676/2014 (He 38/2014). Valtionosuuden määräytymisen ikäryhmitystä ja
määräytymisen kriteereitä on muutettu olennaisesti. Keskeiset perusperiaatteet ja rakenteet
säilyvät. Opetus- ja kulttuuriministeriön osuus säilyy nykyisellään. Valtionosuuden laskennallinen peruste muuttuu vuosittain ns. automaattimuutosten perusteella. Näitä ovat määräytymistekijöiden, esimerkiksi asukasmäärien, oppilasmäärien ja muiden laskennan perusteena olevien määrien muutokset ja kustannustason muutoksesta johtuvat hintojen muutokset (indeksikorotus).
Uuden järjestelmän mukaan peruspalvelujen laskennallisia kustannuksia koskee yksi yhteinen ikäryhmitys. Ikäryhmitys on seuraava:
–5-
–74-
-12–84-
–15-vuotiaat
–18-
–64-
Järjestelmään sovelletaan ikäryhmityksen lisäksi seuraavia kriteereitä: sairastavuus, työttömyysaste, kaksikielisyys, vieraskielisyys, asukastiheys, saaristoisuus ja koulutustausta. Laskennallisen osan valtionosuus saadaan vähentämällä kuntakohtaisesta laskennallisten kustannusten yhteismäärästä kunnan omarahoitusosuus, joka on kaikille kunnille asukasta kohti yhtä
suuri (3 522,51 €). Tämän lisäksi kunnalle myönnetään valtionosuutta kolmen lisäosan perusteella. Lisäosissa ei ole omarahoitusosuutta. Lisäosia ovat syrjäisyys, työpaikkaomavaraisuus
ja saamelaisuus.
9
Laskennallisten kustannusten ja lisäosien perusteena ovat vuosittain vahvistettavat perushinnat
ikäryhmille, kriteereille ja kolmelle lisäosalle. Laskennalliset kustannukset muodostuvat:
äryhmittäin: asukasluku x perusosan hinta ja
Sairastavuus lasketaan sairastavuuskertoimen perusteella, jonka pohjana ovat keskeiset kansansairaudet.
Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän uudistukseen kuuluu viiden vuoden siirtymäkausi,
jonka aikana valtionosuuden muutosta tasataan. Vuonna 2015 muutos voi olla enintään +/- 50
euroa asukasta kohti. Esimerkiksi kunnalta, joka laskelmien mukaan hyötyy 150 euroa asukasta kohti, valtionosuutta on vähennettävä 100 euroa asukasta kohti, jotta enintään +50 euroa
asukasta kohti toteutuu. Siirtymäkausi vaimentaa merkittäväsi uudistuksen vaikutuksia
Työmarkkinatuen kustannusten kompensaatio
Hallituksen esitysluonnokseen sisältyy ehdotus työttömyysturvalain muuttamisesta työmarkkinatuen rahoitusvastuuta koskevilta osin. Ehdotettu muutos liittyy valtioneuvoston 21.3.2013
tekemään kehyspäätökseen 2014–2017, minkä mukaan kuntien roolia ja vastuuta pitkäaikaistyöttömien aktivoinnissa korostetaan. Tämän perusteella uutena kompensaatioeränä valtio
kompensoi kunnille 75 milj. € työmarkkinatuen kunnille aiheutuvista kustannuksista. Arvioidut kunnille aiheutuvat kustannukset ovat ensi vuonna noin 160 milj. €. Kompensointi toteutetaan yhteisöveron jako-osuutta korottamalla (korotus 1,81 prosenttiyksikköä). Kunnat voivat
aktivoinnilla siirtää osan työmarkkinatukikuluista takaisin valtiolle, mutta tällöin kuntien on
rahoitettava aktivointitoimia merkittävästi enemmän kuin pelkän työmarkkinatukiosuuden
maksaminen edellyttäisi. Tällöin ei myöskään valtion säästötavoite toteudu, koska työmarkkinatuen rahoitusvastuu on aktiivitoimien ajalta kokonaisuudessaan valtiolla ja valtio myös osaltaan osallistuu aktiivitoimien rahoitukseen.
Pitkäaikaistyöttömien aktivoinnista kunnille aiheutuvia kustannuksia kasvattaa myös vireillä
oleva palkkatukiuudistus. Siinä palkkatuessa siirrytään yritysten ja kuntien osalta prosenttiperusteiseen palkkatukeen. Yli 2 vuotta työttömänä olleiden palkkatuki olisi esityksen mukaan
korkeintaan 50 % palkkauskustannuksista (ilman lomarahoja). Esityksessä kaavaillut tukitasot
vähentäisivät merkittävästi erityisesti pitkään työmarkkinatuen varassa työttömänä olleiden
mahdollisuuksia työllistyä palkkatuella.
Kunnille muutoksesta aiheutuisi useiden miljoonien eurojen lisäkustannukset, kun yli 500 pv
työmarkkinatukea saaneiden keskimääräinen palkkatukiprosentti työllistämiskustannuksista
laskisi 61 prosentista 50 prosenttiin. Kaiken kaikkiaan muutokset merkitsevät kuntien oman
organisaation puitteissa tapahtuvan palkkatukityöllistämisen osalta jopa 25 miljoonan euron
lisäkustannuksia vuoteen 2013 verrattuna. Kuntien työllistämiskustannusten nousu vähintään
11 %:lla realisoituu, mikäli kunnat pyrkivät ylläpitämään nykyisen työpanostason työllistäessään palkkatuella pitkään työttömänä olleita henkilöitä. Kun vielä otetaan huomioon kuntien
vaikea taloustilanne ja sen myötä omaan henkilöstöön kohdistuvat säästötoimet, on hyvin vaikea kuvitella, että nämä esitykset johtaisivat pitkäaikaistyöttömien aktivointitoimenpiteiden
kasvuun ja sitä kautta työllisyysasteen nousuun tämän ryhmän osalta. Tilanne on siis enemmän kuin haastava. Tulevissa kuntien talousarvio- ja muissa kehittämisneuvotteluissa ja suunnitelmissa tähän kokonaisuuteen onkin syytä paneutua aiempaa enemmän.
10
3.1.3 Hattulan kunnan kehityssuunnat
Hattulan kunnan tulevaisuutta on rakennettu yhteistyössä luottamushenkilöiden, viranhaltijajohdon, henkilöstön sekä paikallisten asukkaiden, yrittäjien ja kolmannen sektorin kanssa järkevää
ja toimivaa seutuyhteistyötä unohtamatta. Hattulan valtuusto sitoutui syksyllä 2013 yhteiseen
strategiaan ja talouden tasapainottamisohjelmaan. Nämä asiakirjat ohjaavat ja viitoittavat Hattulan kunnan tulevaisuuden toimintaa ja taloutta.
Talouden tulos on saatu käännettyä vuonna 2013 myönteiseen suuntaan, kuten alla oleva taulukko osoittaa.
11
Asukasluvun hallittu kasvu mahdollistaa kunnan elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn kasvun. Hattulan kunnan asukasluvun arvioidaan kasvavan 0,3 prosenttia vuonna 2014 ja keskimäärin 0,5
prosenttia vuosina 2015 – 2017.
Hattulan kunnan työttömyysaste on pysytellyt kohtuullisella tasolla. Ensi vuonna työllisyyden
hoitoon panostetaan entistä enemmän tehostamalla työllisyyspalveluja. Talousarvioon on varattu
noin 350 000 euroa (nettona) työllisyyden hoitoon. Yllä olevat luvut ovat arvioita, jotka perustuvat valtakunnallisen työttömyysasteen kehitystrendiin.
12
Alla olevasta taulukosta näkyy vuosien 2004 – 2013 Hattulan kunnan talouden kehitys. Punainen
viiva kertoo, että kunnan kokonaismenot ovat pääasiassa olleet viimeisen kymmenen vuoden
ajan suuremmat kuin kokonaistulot. Tämän vuoksi myös rahoitusasema on heikentynyt, mikä
näkyy velkaantumisena ja kumulatiivisen ylijäämän vähentymisenä. Talouden tasapainottamisohjelmassa ja kuntastrategiassa päätetyillä toimenpiteillä on talouden suunta saatu käännettyä.
13
4 TALOUSARVION JA SUUNNITELMAVUOSIEN LAADINTAPERUSTEET
Kuntalain 8. luvun 65 § määrittelee talousarviolle ja taloussuunnitelmalle seuraavat vaatimukset:
”Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi
talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma
kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman
ensimmäinen vuosi.
Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan valtuustotason sitovat toiminnalliset ja
taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja -suunnitelma tulee laatia siten, että edellytykset kunnan
tehtävien hoitamiseen turvataan.
Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena
suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos
taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus).
Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä
siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai
nettomääräisenä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa.
Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto.”
Tuloslaskelmaosa ja rahoitusosa tuovat talousarvioon ja taloussuunnitelmaan kokonaistalouden
näkökulman ja käyttötalous- ja investointiosa toiminnan ohjauksen näkökulman.
Talousarvioasetelma vastaa kunnan johtosäännöillä vahvistettua organisaatiorakennetta, mikä
selkeyttää vastuuta toiminnan tuloksista ja määrärahojen käytöstä. Asetelmassa korostuu talousarvion tekstiosa, jossa esitetään valtuuston vahvistamien määrärahojen lisäksi kunkin tulosalueen
sitovat tavoitteet eli se, mitä määrärahalla on tarkoitus saada aikaan.
Käyttötalousosassa käsitellään juoksevasta toiminnasta aiheutuvat menot ja tulot. Siinä esitetään kunnan tehtävien hoitamisesta vastaaville toimielimille osoitetut määrärahat, tuloarviot ja
tavoitteet tulosalueittain. Käyttötalouden toimintaan saatavat valtionosuudet merkitään tuloslaskelmaosaan.
Valtuusto hyväksyy käyttötalousosan määrärahat tulosaluetasolla. Sen jälkeen asianomaiset toimielimet päättävät määrärahojen tarkemmasta käytöstä vahvistamalla käyttösuunnitelman, jossa määrärahat jaetaan tulosyksiköille. Määrärahat on mahdollista jakaa tässä vaiheessa muullakin
tavalla kuin talousarvion laatimisvaiheessa on tehty, kunhan pysytään valtuuston vahvistamien
euromäärien puitteissa. Hallintokunnat eivät kuitenkaan voi ottaa mukaan sellaisia menoja, jotka
ovat valtuuston sitovasti hyväksymien meno- tai tuloerien vastaisia. Lisäksi menojen on oltava
valtuuston hyväksymien tavoitteiden mukaisia. Käyttötalousosasta siirretään tulosalueiden menot
ja tulot tuloslaskelmaosaan.
Tuloslaskelmaosa osoittaa, kuinka tulorahoitus riittää palvelutoiminnan menoihin, korkoihin ja
muihin rahoitusmenoihin sekä omaisuuden kulumisen edellyttämiin suunnitelman mukaisiin
poistoihin. Tuloslaskelmaosaan merkitään verotulot, valtionosuudet, rahoitustulot ja -menot,
14
satunnaiset tulot ja menot, suunnitelman mukaiset poistot sekä tuloksen käsittelyerät. Tuloslaskelmaosasta siirretään vuosikatteen osoittama määrä rahoitusosaan.
Investointiosassa esitetään investoinnit ja niihin saatavat valtionosuudet toimielimittäin, hankeryhmittäin ja hankkeittain. Investointimenot ja tuloerät siirretään bruttomääräisinä rahoitusosaan.
Rahoitusosassa käsitellään edellä mainittujen vuosikatteen ja investointimenojen sekä niihin
saatavien tulojen lisäksi muut käyttöomaisuuden myyntituotot. Näiden jälkeen saadaan arvio
siitä, kuinka paljon kunnan varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta on ylijäämäinen tai alijäämäinen. Kun vielä huomioidaan antolainauksen, lainakannan, oman pääoman muutos ja muut maksuvalmiuden muutokset saadaan selville talousarviovuoden toiminnan aiheuttama kassavarojen muutos.
Talousarviomäärärahat voivat olla kolmenlaisia:
1. Ulkoiset menot/tulot ovat niitä, jotka maksetaan rahana kunnan kassasta/ kassaan.
2. Sisäiset menot/tulot ovat maksuja, jotka kunnan eri yksiköt maksavat toisiltaan ostamistaan/
toisilleen myymistään palveluista. Sisäiset menot ja tulot ovat tuloslaskelmassa samansuuruiset, joten niillä ei ole tulosvaikutusta.
3. Kustannuslaskennalliset erät (laskennalliset korot ja poistot) ovat lisätietona, jota käytetään
mm. yksikkökustannusten laskennassa. Kunnan talousarviossa ei näitä eriä ole laskettu.
4.1 Voimassa oleva taloussuunnitelma 2014 – 2016
Hattulan kunnanvaltuusto hyväksyi talousarvion vuodelle 2014 ja taloussuunnitelman 2014 –
2016 joulukuussa 2013. Taloussuunnitelma perustuu kunnan strategiaan ja talouden tasapainottamisohjelmaan, joiden tavoitteena on saada kunnan talous terveelle pohjalle laadukkaat peruspalvelut turvaten. Lukion siirtyminen Koulutuskuntayhtymä Tavastian ylläpitämäksi aiheuttaa
talousarvioon olennaisia muutoksia, joista valtuusto päätti marraskuun kokouksessaan. Toiminnallinen muutos vaikuttaa niin toimintakatteeseen kuin valtionosuuksiin. Verotuloarvioon ja investointimäärärahaan oli myös perusteltua tehdä talousarviomuutoksia. Nämä edellä mainitut
muutokset parantavat tilikauden tulosennustetta 528 000 euroa.
Tarkistetun talousarvion mukaan toimintatuottojen arvioidaan kasvavan 9,5 % ja toimintakulujen
2,1 %. Näin ollen toimintakatteen kasvu tilikauden 2013 tilinpäätökseen verrattuna on vain 0,3
%. Talousarviossa verotuloarvio on – 0,3 % ja valtionosuudet – 4,9 % tilinpäätökseen 2013 verrattuna. Talousarviovuoden 2014 tulostavoite on 950 000 euroa positiivinen. Vuodelle 2015 tulostavoite on 401 000 euroa ja suunnitelmavuosille 2016 – 2015 tulokset ovat 571 000 ja
1 067 000 euroa.
Investointeihin on talousarviomuutosten jälkeen varattu nettomäärärahaa 3,5 miljoonaa euroa,
josta reilu puolet Juteinikeskuksen monitoimihankkeeseen. Hattulan kunta sijoittaa HAMK:iin
500 000 euroa loppuvuodesta 2014 aikana valtuuston myöntämän määrärahan mukaan.
4.2 Talouden tasapainottamisohjelma 2013 – 2016
Valtuusto kokouksessaan 16.10.2013 hyväksyi kunnan talouden tasapainottamisohjelman ja osana sitä vuosien 2014 - 2016 tasapainottamistoimenpiteet ja säästöt. Talouden tasapainottamisohjelman kokonaisvaikutus on 3,4 milj. euroa.
Kuntalain 65.3 pykälässä on säännös, jonka mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa
tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuonna ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukaute-
15
na, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Hattulan kunnan taseessa 31.12.2013 on kumulatiivista ylijäämää
yhteensä 2,8 miljoonaa euroa. Suunnittelukauden 2017 lopussa kumulatiivinen ylijäämä on noin
5,8 miljoonaa, jos noudatetaan talouden tasapainottamisohjelmaa eikä valtio lisää uusia ylimääräisiä rasitteita kunnan talouteen.
Taloutta voidaan tasapainottaa mm. seuraavin toimenpitein:
-
käyttötuloja lisätään (palvelumaksuja korotetaan vuosittain kustannustason nousua vastaavasti, lisätään maksullisia palveluja)
käyttömenoja vähennetään (palvelutuotantoa tehostetaan, seudullista yhteistyötä lisätään)
veroratkaisut (1 %:n korotus tuloveroprosenttiin merkitsee noin 1,6 milj. euron lisäverotuloa)
investointeja vähennetään ja käyttöomaisuutta myydään
kunnan maapolitiikkaa uudistetaan ottamalla käyttöön uusia toimintamalleja ja käyttämällä mahdollisuuksien mukaan maa- ja metsäalueita vaihtoalueina
kaavoituskuluja siirretään tonttien ja maa-alueiden myyntihintoihin
vahvistetaan henkilöstösuunnittelua ja varmistetaan henkilöstömäärän hallittu kasvu.
Tasapainoisen talouden tavoitteena on saavuttaa vuosikate, joka kattaa suunnitelman mukaiset
poistot ja samalla riittää rahoittamaan investointimenoja ja lainanlyhennyksiä. Talousarviossa
2015 odotetaan 35,7 miljoonan (1,3 %) verokertymää. Verotuloarvio on maltillinen ja suhteutettu yleiseen taloudelliseen tilanteeseen sekä työttömyysasteen kasvuun. Valtionosuuksia Hattulan
kunta menettää 50 euroa/asukas vuonna 2015. Vuoden 2016 menetys on noin 20 euroa/asukas.
Vuoden 2015 valtionosuuksien talousarviovaraus on 1,3 miljoonaa euroa (-12,0 %) pienempi
kuin vuoden 2013 valtionosuus. Valtionosuuden alenemaan vaikuttaa suunniteltu VOS -uudistus
sekä lukion siirtyminen Tavastian ylläpitämäksi.
Vuoden 2015 talousarviossa toimintatuottoarvio on - 5,3 %, toimintakuluarvio – 0,7 % ja toimintakatteen kasvu erittäin maltillinen 0,5 prosenttia verrattuna vuoden 2014 muutettuun talousarvioon.
Talouden tasapainottamisohjelmassa (TT-ohjelma) edellytetään, että talousarvio laaditaan noin
400 000 euroa ylijäämäiseksi, vaikka valtionosuuksia menetetään suunnitelmakaudella noin
700 000 €. Lisäksi TT-ohjelman rakenteelliset muutokset on viety talousarvioon. Suurin huolenaihe tulevien vuosien suunnitelmien osalta on yhteistoimintojen kallistuminen ja erityisesti erikoissairaanhoidon mahdollinen kulujen kasvu ja kumulatiivisen alijäämän kattamisvelvoite. Tälle haasteelle on löydettävä ratkaisuja yhteistyössä maakunnan kuntien kanssa. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus toteutunee viimeisen suunnitelmavuoden 2017 aikana ja sen vaikutuksia
kunnan talouteen on lähes mahdotonta vielä arvioida. Edellä mainittuja taloudellisia menetyksiä
ei talouden tasapainottamisohjelman mukaan voida korjata veronkorotuksilla vaan aidoilla palvelurakenteeseen tehtävillä muutoksilla ja toiminnan tehostamisella.
16
5 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET
5.1 Taloutta ja toimintaa koskevat ohjeet ja säännöt
Kuntien taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja -asetus,
kirjanpitolautakunnan ja sen kuntajaoston antamat ohjeet sekä kunnan hallintosääntö, kunnan
talouden hoitoa ja sisäistä valvontaa koskevat yleisohjeet, talousarvio ja taloussuunnitelma sekä
poistosuunnitelma. Kuntalain 67 §:ssä on säännökset kunnan kirjanpidosta. Talousarviossa valtuustotason sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet perustuvat voimassa olevaan strategiaan ja talouden tasapainottamisohjelmaan.
Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on antanut sitovat yleisohjeet kunnan ja kuntayhtymän:







tuloslaskelman laatimisesta
rahoituslaskelman laatimisesta
taseen laatimisesta
suunnitelman mukaisista poistoista
konsernitilinpäätöksen laatimisesta
liikelaitoksen ja taseyksikkönä käsiteltävän rahaston kirjanpidollisesta käsittelystä
rahasto- ja varauskirjauksista.
5.2 Talousarvion sitovuus ja käyttösuunnitelmien hyväksyminen
Talousarvion ja -suunnitelman laadinnan perusteena kunnissa ovat voimassa oleva strategia, talouden tasapainottamisohjelma, taloussuunnitelma, edellisen vuoden tilinpäätös, kuluvan vuoden
talousarvio ja tilinpäätösennuste sekä valtuuston mahdolliset kannanotot. Kuntalaki edellyttää,
että taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena
suunnittelukautena. Kuntalain mukaan kunnan toiminnassa ja taloudessa on noudatettava talousarviota. Talousarvio on sitova ohje kunnanhallitukselle, lautakunnille ja viranhaltijajohdolle.
Talousarviossa hyväksytään kunnan valtuustotason sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Sitoviksi toiminnallisiksi tavoitteiksi hyväksytään mitattavissa olevat tavoitteet, joihin voidaan kunnan omilla toimenpiteillä vaikuttaa. Sitovien tavoitteiden lisäksi voidaan esittää perusteluina ja informaationa muita tavoitteita, jotka ovat toimintaa ohjaavia.
Hattulan kunnan talousarviossa noudatetaan bruttoperiaatetta. Valtuusto hyväksyy jokaiselle
tulosalueelle sitovat toimintamenot ja tuloarvion. Valtuustoon nähden sitovat tulosalueet ovat
kunnanhallitus, sosiaalitoimi, terveydenhuolto, sivistystoimi, lukio (Tavastia), tekninen toimi,
palo- ja pelastuslaitos, joukkoliikenne ja rakennuslautakunta. Sitovuustason mukaiset bruttomääräiset toimintakulut ja tuloarviot tulosalueittain ilmenevät talousarvion sivulta 59.
Valtuuston hyväksyttyä talousarvion tulee toimielinten laatia heti alkuvuodesta käyttötalous- ja
investointiosassa osoitetuista määrärahoista ja tuloarvioista käyttösuunnitelmat. Samassa yhteydessä toimielimet hyväksyvät omalta osaltaan sitovat toiminnalliset tavoitteet.
Asianomainen toimielin jakaa tulosalueille myönnetyt määrärahat ja tuloarviot pienemmille tehtäväkokonaisuuksille (= palvelutaso) ja päättää niiden käytöstä. Suoraan toimielimen alaisuudessa oleva tilivelvollinen viranhaltija jakaa osamäärärahan edelleen pienempiin osiin (kustannuspaikka) ja päättää sen käytöstä toimielimen vahvistaman käyttösuunnitelman puitteissa.
17
5.3 Määrärahat, tuloarviot ja tavoitteiden seuranta
5.3.1 Määrärahamuutokset
Hallintosäännön mukaan talousarvioon tehtävät muutokset on esitettävä valtuustolle talousarviovuoden aikana. Talousarviovuoden jälkeen talousarvion muutoksia voidaan käsitellä vain poikkeustapauksissa. Tilinpäätöksen allekirjoittamisen jälkeen talousarvion muutosehdotusta ei voida
valtuustolle tehdä. Määrärahan muutosesityksessä on selvitettävä myös muutoksen vaikutus toiminnallisiin tavoitteisiin ja tuloarvioihin. Vastaavasti toiminnallisia tavoitteita tai tuloarvioita
koskevassa muutosesityksessä on selvitettävä muutoksen vaikutus määrärahoihin.
Määrärahojen riittävyyteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Toiminta on suunniteltava ja investoinnit ajoitettava siten, että talousarvioon varattu määräraha varmasti riittää. Valvontavastuu
kuuluu tilivelvollisten viranhaltijoiden ohella lautakunnille ja kunnanhallitukselle.
5.3.2 Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden seuranta
Viranhaltijajohdon ja muiden tilivelvollisten tulee jatkuvasti seurata talousavion ja sen käyttösuunnitelmien toteutumista ja saattaa mahdolliset poikkeamat asianomaisen toimielimen tietoon.
Toimielimen on ryhdyttävä välittömästi korjaaviin toimenpiteisiin, mikäli on ilmeistä, että talousarvio ei toteudu suunnitellulla tavalla.
Talousarvion toteutumisesta niin käyttötalouden kuin investointienkin osalta raportoidaan kunnanhallitukselle, lautakunnille ja valtuustolle seuraavasti: ensimmäinen osavuosikatsaus annetaan ajalta 1.1. – 30.4. ja toinen 1.1. – 31.8. Elokuun tilanteen perusteella tehdään välitilinpäätösennuste. Vuoden kolmas raportti on virallinen tilinpäätös, jonka on oltava valmis 31.3. mennessä. Tilinpäätös käsitellään valtuustossa viimeistään talousarviovuotta seuraavan vuoden kesäkuun kokouksessa.
5.3.3 Kirjanpitokäytäntö
Kunnan lakisääteinen kirjanpito jakaantuu ulkoiseen kirjanpitoon ja talousarvion toteutumisen
seurantaan. Ulkoisesta kirjanpidosta on saatava koko kunnan tuloslaskelma ja tase liitetietoineen
sekä rahoituslaskelma. Lisäksi ulkoisen kirjanpidon on pystyttävä tuottamaan kunnan konsernitilinpäätöksen vaatimat tiedot. Ulkoisessa kirjanpidossa on eliminoitava kunnan sisäiset tilitapahtumat sekä konsernitilinpäätöksessä konserniyhteisöjen väliset tilitapahtumat.
Talousarvion toteutumisen seurannan on lakisääteisesti tapahduttava vähintään valtuuston vahvistamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden laajuudessa. Kirjanpidossa talousarvion
toteutumista seurataan valtuuston vahvistamia tavoitteita tarkemmalla tasolla.
18
6 TP 2013, TA2014 JA SUUNNITELMAVUODET 2015 – 2017, 1 000 €
KÄYTTÖTALOUSOSA
TP 2013
MTA
2014
TA % KH2015 TA % TS2016 TS % TS2017 TS %
Toimintatuotot
10 125
11 085
9,5
10 495
-5,3
10 592
0,9
10 654
0,6
Myyntituotot
2 945
3 036
3,1
3 053
0,6
3 090
1,2
3 113
0,7
Maksutuotot
2 186
2 773
26,9
2 494 -10,1
2 526
1,3
2 540
0,6
884
809
-8,5
840
3,8
820
-2,4
819
-0,1
4 110
4 467
8,7
4 108
-8,0
4 156
1,2
4 182
0,6
-52 787
-53 872
2,1
-53 515
-0,7
-53 886
0,7
-54 404
1,0
Henkilöstökulut
-20 472
-21 014
2,6
-20 667
-1,7
-20 786
0,6
-20 996
1,0
Palvelujen ostot
-23 981
-24 646
2,8
-25 131
2,0
-25 341
0,8
-25 576
0,9
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
-2 381
-2 434
2,2
-2 340
-3,9
-2 351
0,5
-2 371
0,9
Avustukset
-2 414
-2 213
-8,3
-2 104
-4,9
-2 119
0,7
-2 138
0,9
Muut toimintakulut
-3 539
-3 564
0,7
-3 273
-8,2
-3 289
0,5
-3 323
1,0
-42 663
-42 786
0,3
-43 020
0,5
-43 294
0,6
-43 750
1,1
Verotulot
35 391
35 285
-0,3
35 740
1,3
36 600
2,4
37 730
3,1
Valtionosuudet
10 621
10 100
-4,9
9 350
-7,4
9 209
-1,5
9 356
1,6
-324 116,0
-544
67,9
-544
0,0
Tuet ja avustukset
Muut toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
Rahoitustuotot ja kulut
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Korkomenot
Muut rahoitusmenot
Vuosikate
Poistot ja arvonalentumiset
Tilikauden yli-/alijäämä
Toimintatuotot/toimintakulut %
Vuosikate/poistot %
Vuosikate €/asukas
Asukasmäärä
Kumulatiivinen ylijäämä €/as.
Kumulatiivinen ylijäämä
-221
202
-150 -32,1
200
-1,1
202
1,0
202
0,0
202
0,0
22
10 -54,3
11
10,0
11
0,0
11
0,0
-417
-350 -16,1
-530
51,4
-750
41,5
-750
0,0
-28
-10 -64,2
-7 -30,0
-7
0,0
-7
0,0
3 128
1 543
1 586
19
203
323
9 684
294
2 848
2 449 -21,7
1 499 -2,8
950
-19
21
163
252
9 715
391
3 798
1 746 -28,7
1 345 -10,3
401 -57,8
20
130
179
9 764
430
4 199
1 971
1 400
571
20
141
201
9 812
486
4 770
12,9
4,1
42,4
2 792 41,7
1 725 23,2
1 067 86,9
20
162
283
9 861
592
5 837
6.1 Käyttötalousosan perusteet ja yleiset laskentaperiaatteet
6.2 Tuloslaskelmaosan perusteet
Kunnan kokonaistalouden näkökulmasta tarkasteltuina ohjausvälineinä toimivat talousarvion ja
-suunnitelman tuloslaskelma- ja rahoitusosa. Tuloslaskelmaosassa esitettävät kokonaistalouden
keskeiset erät ovat varsinaisen toiminnan tulot ja menot, verotulot, valtionosuudet, rahoituserät ja
suunnitelman mukaiset poistot. Vakaan talouden lähtökohtana on, että toiminnan menokehitys
sopeutetaan keskeisten tuloerien kehitykseen. Sopeutuksen onnistuminen on nähtävissä tuloslaskemaosan tulorahoituksen riittävyytenä eri suunnitelmavuosina. Tilikauden tuloksen käsittelyerät
(suunnitelman mukaiset poistot, ja poistoeron, vapaaehtoisten varausten ja rahastojen muutokset)
eivät ole varsinaisia määrärahoja tai tuloarvioita, koska ne eivät ole rahoitusvaikutteisia eriä.
Valtuusto hyväksyy kuitenkin niitä koskevat suunnitelmat talousarvion tuloslaskelmaosan yhteydessä.
19
Vuosikate osoittaa kuinka paljon kunnan tulorahoituksesta jää investointien ja muiden pitkävaikutteisten menojen kattamiseen. Vuosikatteen tulisi kattaa ainakin nettoinvestoinnit ja pitkällä
aikavälillä lisäksi lainanlyhennykset.
6.2.1 Toimintatuotot ja -kulut
Tulot kertyvät pääosin neljästä tulolähteestä: verotulot, valtionosuudet sekä käyttötalouden maksut ja myyntituotot.
Myyntituotot
Myyntituottoina kunnalle kertyy tuloja tavaroista ja palveluista, jotka on tarkoitettu myytäväksi
tuotantokustannukset peittävään hintaan. Tällaisia ovat mm. puutavaran ja soran myynti, joukkoliikennemaksut. Ruokapalveluyksikön laskuttamat sisäiset ateriapalvelujen myyntituotot muodostavat suuren osan myyntituotoista.
Maksutuotot
Maksutuotot sisältävät asiakasmaksut ja muut maksut tavaroista ja palveluista, joiden hinnoittelun tarkoituksena ei ole kattaa tuotantokustannuksia kokonaisuudessaan. Suurimmat tuotot tulevat sivistystoimen päivähoitomaksuista ja rakennusvalvontamaksuista.
Tuet ja avustukset
Sisältävät mm. valtiolta, Euroopan unionilta ja muulta yhteisöltä saatavat tuet ja avustukset.
Esim. pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen saatava palkkatuki, joka kattaa noin puolet työllistämisestä aiheutuvista palkkauskustannuksista, kirjataan tähän tiliryhmään. Kelan korvaus työterveyshuollon kustannuksiin on myös tähän kuuluva tuotto.
Vuokratuotot
Tähän kuuluvat kunnan omistamien rakennusten ja maa- ja vesialueiden vuokratulot, myös sisäiset vuokrat. Vuokrakerrostalot ovat Hattula-Kiinteistöt Oy:n omistuksessa. (Valtuuston päätös
15.9.2004/36 §).
Muut tuotot
Muut tuotot ovat pääasiassa pysyvien vastaavien myyntivoittoja ja sosiaalitoimen elatustuki- ja
toimeentulotukimaksuja.
Henkilöstömenot
Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus on voimassa 1.3.2014–31.1.2017. Sopimuskausi
muodostuu kahdesta jaksosta, joista ensimmäinen jakso on voimassa 1.3.2014–31.12.2015 (22
kk) ja toinen jakso on voimassa 1.1.2016–31.1.2017 (13 kk).
Työllistämisen tärkeänä tavoitteena on pitkäaikaistyöttömien aktivoiminen ja työllistymisedellytysten selvittäminen. Hattulalaisten 15–20-vuotiaiden nuorten työllistämistä kesäloma-aikana
jatketaan. Työllisyyden hoitoon on varattu määrärahat henkilöstöpalveluihin (bruttopalkat henkilösivukuluineen ja palkkatuki).
Kunnan vakinaisen henkilöstön palkkamäärärahat on varattu talousarvioon käyttäen laskentaperusteena heinäkuun 2014 palkkoja lisättynä vuoden 2015 sopimuskorotuksella (n. 0,3 %). Erilliskorvaukset ja sijaisten tarve on määritelty toimialoilla ja varattu sen mukaiset määrärahat.
Palkkamäärärahat ovat 16,1 miljoonaa eli 0,6 prosenttia suuremmat kuin vuoden 2014 talousarviossa. Korotus perustuu ensi vuoden sopimuskorotuksiin sekä työllisyyspalkkamäärärahan korottamiseen.
20
Henkilöstömuutokset 2015
Vakituisen henkilöstön määrän kehitys 2012 - 2015
Hallinto
Perusturva
Sivistys
Tekninen
YHTEENSÄ
2012
9
205
110
77
406
2013
10
226
104
77
421
2014
10
226
104
77
421
2015
10
117
211
71
409
Varhaiskasvatuksen henkilöstö siirtyi perusturvasta sivistystoimen alaisuuteen. Parolan lukion
henkilöstö siirtyi koulutuskuntayhtymä Tavastian palvelukseen 1.8.2014 alkaen. Vapaaaikatoimi siirtyi sivistystoimeen vapaa-aikalautakunnan lakkauttamisen myötä. Talousarvioon ei
sisälly henkilöstölisäyksiä. Henkilöstömenot ovat 20,667 miljoonaa, kun vuoden 2014 talousarviossa määräraha oli 21,0 miljoonaa. Alenema johtuu pääasiassa Parolan lukion henkilöstön siirtymisestä Koulutuskuntayhtymä Tavastian palvelukseen 1.8.2014 alkaen.
Muut henkilöstömenot
Kunnan työnantajana maksamat sosiaalivakuutusmaksut muodostuvat seuraavasti:
%
Sosiaaliturvamaksut
KuEL-maksu, palkkaperusteinen
VaEL- maksu
Työttömyysvakuutusmaksu
Tapaturmavakuutusmaksu
Muut
Yhteensä
KVTEL:n alaiset
VaEL:n alaiset
2012
2,12
16,00
19,80
3,13
0,55
0,80
2013
2,12
16,35
21,26
3,13
0,45
0,70
2014 2015
2,14 2,13
16,45 16,85
23,68 21,06
3,10 2,95
0,45 0,45
0,70 0,65
22,05
26,96
22,05
26,96
22,14 23,53
29,37 29,40
Henkilöstömenojen korjauserät sisältävät Kelan korvaukset sairausajan palkoista, tapaturmakorvaukset sekä oppisopimus- ja koulutuskorvaukset.
KuEL:n palkkaperusteisen maksun lisäksi maksetaan varhaiseläkeperusteista maksua (varhemaksu) ja eläkemenoperusteista maksua. Varhaiseläkeperusteinen maksu perustuu eläkemenoihin, jotka aiheutuvat 2010 - 2014 alkaneista työttömyyseläkkeistä, työkyvyttömyyseläkkeistä
ja yksilöllisistä varhaiseläkkeistä sekä kuntoutustuista. Eläkemenoperusteinen maksu jaetaan
jäsenyhteisöille vain ennen vuotta 2005 karttuneiden maksussa olevien eläkkeiden suhteessa.
Maksun suuruuteen eivät vaikuta vuoden 2014 palkkamenot, eikä maksun määrään voi vaikuttaa
vuonna 2014 tehtävillä henkilöstöratkaisuilla. Maksu jakautuu jäsenyhteisön omien ja siirtyneiden palvelussuhteiden perusteilla. Omiin palvelussuhteisiin perustuva maksu on jaettu toimintayksiköille.
Palvelujen ostot ja yhteistoimintaosuudet
Asiakaspalvelujen ostot koostuvat pääosiltaan Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymältä
ja Janakkala-Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueelta ostettavien terveydenhuollon palvelujen maksuosuuksista. Lisäksi Hattulan kunta ostaa palo- ja pelastustoimen, joukkoliikenteen ja ympäristöterveydenhuollon ja suojelun palvelut ulkopuoliselta taholta.
Muita palveluja ovat mm. valtiolle maksettava korvaus verotuksen hoitamisesta.
21
Talous- ja palkkahallinnon sekä ICT- palvelut on ostettu vuodesta 2003 lähtien KuntaPro Oy:ltä.
Ensimmäinen sopimuskausi päättyi 31.12.2007. Ohjelmapalvelujen kilpailuttamisen takia sitä
jatkettiin aiesopimuksella vuodelle 2008. Uusi sopimus tehtiin ajalla 1.1.2009 - 31.12.2012 ja se
jatkuu toistaiseksi.
Lisäksi kunta ostaa erilaisia asiantuntijapalveluja, atk-palveluja, posti- ja puhelinpalveluja, alueiden ja rakennusten kunnossapitopalveluja, kuljetuspalveluja, koulutuspalveluja henkilökunnalle
sekä työterveyshuollon ja kuluttajaneuvonnan palveluja. Kunnan työterveyspalvelut kattavat
lakisääteisen työterveyshuollon lisäksi sairaanhoidon. Työterveydenhuollon palvelut on tuottanut
1.4.2012 lähtien Suomen Terveystalo Oy. Sopimus on voimassa 31.3.2015 asti kolmen vuoden
optiolla.
Avustukset
Kunnan maksamista avustuksista suurin osa koostuu toimeentulotuesta, lastensuojelun tasausmaksuista, omaishoidon tuesta, lasten kotihoidon tuesta ja vaikeavammaisten avustuksista. Lisäksi avustetaan tiekuntia ja yhteisöjä.
6.2.2 Verotulot
Tuloveroprosentiksi vuodelle 2014 on vahvistettu 20,00 prosenttia samoin kuin vuodelle 2015.
Koiraveroa ei kanneta. Kunnallisveron muutokset näkyvät seuraavista taulukoista.
Verovuosi
(vero- %)
Kunnallisveron
ennakot 1 000 €
Muutos
%
2009 (17,75 %)
24 636
1,6
2010 (19,25 %)
27 920
11,0
2011
29 158
4,2
2012
29 550
1,3
2013 (20,00 %)
32 727
10,8
2014 arvio
32 219
– 0,2
2015 arvio
32 500
1,6
2016 arvio
33 500
3,1
2017 arvio
34 600
3,3
Verotuloarvion erittely 1 000 €
TP 2013
TA 2014
TA 2015
Ennakonpidätykset ja ennakonkanto
(sis. myös verovuotta aikaisemmat vuodet)
Ennakonpidätykset yhteisötuloista
Kiinteistövero
32 727
32 219
32 500
978
1 686
916
2 150
1 090
2 150
Verotulot yhteensä
Muutos- %
35 391
35 285
– 0,3
35 740
+ 1,3
22
Kiinteistöveroprosentit vahvistetaan vuosittain valtuustossa samassa yhteydessä tuloveroprosentin kanssa.
Kiinteistöveroprosenttien ala- ja ylärajat ovat 1.1.2015 alkaen seuraavat:
– yleinen kiinteistöveroprosentti 0,80–1,55 prosenttia (vapaa-ajan rakennukset, muut rakennukset ja maapohja)
– vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,37–0,80 prosenttia
Hattulan kunnan kiinteistöveroprosentit
Vakituiset asunnot
Muut kuin vakituiset asuinrakennukset
Yleinen kiinteistövero
Yleishyödylliset yhteisöt
TP 2013
TA 2014
0,40
1,00
0,80
0,00
0,45
1,00
1,00
0,00
TA2015
0,45
1,00
1,00
0,00
Rakentamattomille tonteille ei ole määrätty erillisiä kiinteistöveroprosentteja
6.2.3 Valtionosuudet
Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu hallinnollisesti kahdesta osasta: valtiovarainministeriön
hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisesta valtionosuusrahoituksesta, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö.
Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä uudistuu vuoden 2015 alusta siten, kuin järjestelmää
on muutettu lailla 676/2014 (He 38/2014). Valtionosuuden määräytymisen ikäryhmitystä ja
määräytymisen kriteereitä on muutettu olennaisesti. Keskeiset perusperiaatteet ja rakenteet
säilyvät. Opetus- ja kulttuuriministeriön osuus säilyy nykyisellään. Valtionosuuden laskennallinen peruste muuttuu vuosittain ns. automaattimuutosten perusteella. Näitä ovat määräytymistekijöiden, esimerkiksi asukasmäärien, oppilasmäärien ja muiden laskennan perusteena olevien määrien muutokset ja kustannustason muutoksesta johtuvat hintojen muutokset (indeksikorotus). Uuden järjestelmän mukaan peruspalvelujen laskennallisia kustannuksia koskee yksi
yhteinen ikäryhmitys.
Ikäryhmitys on seuraava:
16–18–64-
–5-
–74-
-12–84-
–15-vuotiaat
Järjestelmään sovelletaan ikäryhmityksen lisäksi seuraavia kriteereitä: sairastavuus, työttömyysaste, kaksikielisyys, vieraskielisyys, asukastiheys, saaristoisuus ja koulutustausta. Laskennallisen osan valtionosuus saadaan vähentämällä kuntakohtaisesta laskennallisten kustannusten yhteismäärästä kunnan omarahoitusosuus, joka on kaikille kunnille asukasta kohti yhtä
suuri (3 522,51 €). Tämän lisäksi kunnalle myönnetään valtionosuutta kolmen lisäosan perusteella. Lisäosissa ei ole omarahoitusosuutta. Lisäosia ovat syrjäisyys, työpaikkaomavaraisuus
ja saamelaisuus.
Laskennallisten kustannusten ja lisäosien perusteena ovat vuosittain vahvistettavat perushinnat
ikäryhmille, kriteereille ja kolmelle lisäosalle. Laskennalli
kriteerin kerroin.
23
Sairastavuus lasketaan sairastavuuskertoimen perusteella, jonka pohjana ovat keskeiset kansansairaudet
Järjestelmää täydentää talousvaikeuksissa oleville kunnille tarkoitettu harkinnanvaraisen valtionosuuden korotus, joka rahoitetaan valtionosuusjärjestelmän sisältä. Kunkin kunnan valtionosuuksia tasataan verotulojen perusteella. Valtionosuusjärjestelmän ulkopuolisena osana toimii ns.
ylläpitäjäjärjestelmä, jossa lukioiden, ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulun rahoitus menee suoraan opetuksen järjestäjälle oppilasmäärien mukaisena. Rahoitusta tarkistetaan
joka vuosi toteutuneiden keskimääräisten kustannusten mukaisesti. Kuntien rahoitusvastuulle jää
asukasta kohden laskettu omarahoitusosuus (yhtä suuri kaikille kunnille), joka määräytyy kuntien ja valtion välisen kustannustenjaon mukaan.
Perustamishankkeiden arvonlisäverottomiin kustannuksiin saadaan valtionosuutta 50 prosenttia. Käyttötalouden valtionosuudet sisältyvät tuloslaskelmaan. Investointeihin saatavat valtionosuudet ovat rahoituslaskelmaosassa.
6.2.4 Korkomenot ja -tuotot, muut rahoitusmenot ja -tuotot
Rahoituskuluja ovat mm. pitkä- ja lyhytaikaisten lainojen korkokulut ja viivästyskorot. Muita
rahoitustuottoja ovat verotilitysten korot ja korotukset, osingot sijoitusomaisuudesta, sijoitusarvopapereiden myyntivoitot, osuuspääoman korot ja kunnan perimät viivästyskorot. Muita rahoitusmenoja ovat verotilityskorot ja korotukset, luottoprovisiot ja koron lisäksi rahoituslainasta
aiheutuvat muut kulut sekä sijoitusarvopapereiden myyntitappiot. Korkokulujen hallitsemiseksi
kunnanhallitus on päättänyt (31.5.2010/131 § ja 10.10.2011/227 §) allekirjoittaa Kuntarahoitus
Oyj:n, Handelsbankenin, Nordea Pankki Suomi Oyj:n, Pohjola Pankki Oyj:n ja Danske Bank
Oyj:n kanssa sopimukset johdannaissopimusten yleisistä ehdoista ja että kunta voi tehdä korkosuojaussopimuksia.
6.2.5 Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot ovat talousarvion tuloslaskelmaosassa kunnan tilikauden tuloksen
laskemiseksi tarvittava erä, joka ei kuitenkaan ole talousarviomääräraha. Kirjanpitolautakunnan
kuntajaosto on 15.11.2011 tarkistanut yleisohjettaan suunnitelman mukaisista poistoista. Merkittävin muutos on tullut poistoaikojen pituuteen. Kuntajaosto suosittelee poistoaikojen liukumien
alarajojen käyttämistä, mikä merkitsee poistojen kasvua tuloslaskelmassa. Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet vahvistettiin kunnanvaltuustossa 12.12.2012 ja suunnitelmaa noudatetaan
1.1.2013 lukien tämän jälkeen hankittaviin pysyviin vastaaviin. Aktivointi- ja pienhankintaraja
on 10 000 euroa. Koska poistosuunnitelma on hyväksytty erillisellä valtuuston päätöksellä, ei
poistojen sitovuutta koskevaa päätöstä tarvitse tehdä erikseen talousarviossa.
6.2.6 Satunnaiset erät
Satunnaisia eriä ovat sellaiset tulot ja menot, jotka ovat poikkeuksellisia kunnan toiminnassa.
Satunnaisia tuloja ja menoja syntyy mm. tavanomaisesta poikkeavasta pysyvien vastaavien
myyntivoitoista tai – tappioista, tytär- ja osakkuusyhteisöjen omistamisosuuksien luovuttamisesta tai näiden yhteisöjen purkamisesta tai fuusioitumisesta sekä annetusta konserniavustuksesta.
Suunnitelmakaudelle ei ole budjetoitu satunnaisia tuloja tai menoja.
24
6.3 Investointiosan perusteet
Valtuusto päättää investointiosan määrärahojen käytöstä toimielimittäin ja hankeryhmittäin.
Yli 300 000 euron hankkeet vaativat valtuuston erillisen päätöksen. Investointiosaan kirjataan yli 10 000 euron hankkeet poistosuunnitelman mukaan. Investointiosassa esitetään investointimenojen lisäksi investointien rahoitusosuudet (valtionosuudet ja -avustukset).
6.4 Rahoitusosan perusteet
Rahoitusosassa osoitetaan, miten kunnan menot (käyttötalous ja investoinnit) rahoitetaan. Sen
avulla kootaan tulorahoituksen ja investointien sekä anto- ja ottolainauksen kassavirrat yhteen
laskelmaan. Kunnan toiminnan häiriötön jatkuminen edellyttää, että rahan lähteiden on katettava
rahan käyttö. Jos tulorahoitus ei riitä menoihin, kunnan on rahoitusosassa osoitettava tarvittava
rahoitus. Kunta voi kattaa rahoitusvajettaan vieraalla pääomalla tai vapauttamalla pysyviin vastaaviin sitoutunutta pääomaa.
Kunnan rahoituksessa on varmistettava maksuvalmiuden riittävyys. Talouden vakauteen vaikuttavat olennaisesti myös kunnan tekemät sitoumukset ja vastuut. Sitoumusten ja vastuiden osalta
tulee huomioida, että takauksiin, lainanantoon ja muihin pääomasijoituksiin saattaa sisältyä
huomattavia riskejä.
Alla olevassa taulukossa on arvioitu Juteinikeskuksen vaikutukset rahoituslaskelmaan. Juteinikeskuksen bruttoinvestointi meno on 12,4 miljoonaa (ALV 0 %), valtionavustuksia on saatu
1,53 miljoonaa, joten nettokustannus kaudella 2014 – 2017 on 10,884 miljoonaa euroa. Osa nettokustannuksista voidaan rahoittaa tulorahoituksella ja osa vieraalla pääomalla. Arvioitu vieraan
pääoman lisäys hankkeeseen on noin 7,5 miljoonaa euroa. Kunnan nettovelka vuoden 2016 lopussa olisi 29,175 miljoonaa euroa ja 2 973 €/asukas. Laina-aika on 15 vuotta ja keskikoron on
arvioitu olevan 2,2 % vuosina 2015 – 2017.
25
7 KONSERNIYHTEISÖT
7.1 Hattula-Kiinteistöt Oy
Kunnan 100 prosenttisesti omistama kiinteistöyhtiö, joka kuuluu Hattulan kunnan konserniin
ainoana tytäryhtiönä.
7.2 Keskeiset kuntayhtymät
Hämeen Maakuntaliitto
Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä
Hämeenlinnan seudun kansalaisopiston kuntayhtymä
Hämeenlinnan seudun koulutuskuntayhtymä
Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä
Eteva kuntayhtymä
7.3 Muut osakkuusyhteisöt ja palvelutuottajat
Muut yhteisöt:
Hämeenlinnan Jäähalli Oy
Kuntarahoitus Oyj
Laiva Oy Matkailu
Aina Group OYJ
Kiertokapula Oy
Hämeenlinnan Palloiluhalli Oy
Kuntien Tiera Oy
Kanta-Hämeen pelastuslaitos
Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy
Kunta-asunnot Oy
Kinnalantie 3 As Oy
Hattulan Kartanonrivi As Oy
Kinnalantie 2 As Oy
Hattulan Katariina As Oy
Mervenrinne As Oy
KuntaPro Oy
Palveluntuottajat:
Janakkala - Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue
Pihlajalinna Oy
26
8 KÄYTTÖTALOUSOSA
8.1 Kunnanhallitus
YLEISHALLINNON PÄÄVASTUUALUE
Tulosalue: kunnanhallitus
Toimielimet: kunnanhallitus, keskusvaalilautakunta ja tarkastuslautakunta
Tilivelvolliset: Kunnanjohtaja, hallintojohtaja ja talous- ja henkilöstöjohtaja
8.1.1 Yleishallinnon palvelut ja toiminta
8.1.1.1 Toimielin ja tulosalue: Kunnanhallitus
Yleishallinnon päävastuualue on joustava, uudistushaluinen, vuorovaikutteinen ja palveleva yksikkö, joka toimii saumattomassa yhteistyössä kunnan muiden tulosalueiden kanssa kuntalaisten
hyväksi. Toiminnallaan yleishallinnon päävastuualue turvaa edellytykset kunnan itsenäisyyden
säilymiselle. Työyhteisönä yleishallinnon päävastuualue arvostaa ja tukee henkilöstönsä yksilöllistä osaamista ja erilaisia näkemyksiä ja on sitoutunut yhteisesti henkilöstönsä uuden oppimisen,
työssä jaksamisen ja työssä viihtymisen tukemiseen.
Yleishallinnon palvelujen sekä toiminnan kehittämiseen ja taloudellisuuteen pyritään lisäämällä
niin ulkoista kuin sisäistäkin yhteistyötä. Kunta kehittää palvelujaan aktiivisesti ja jatkuvana
prosessina yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Kunnan viestinnässä internetsivuston merkitystä ja sisältöä korostetaan osana toimenpiteitä, joilla kuntastrategiassa määritellyt tulevaisuuden kuva ja toiminta-ajatus voidaan saavuttaa.
Toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset edellyttävät laadukasta ennakointia ja reagointia
muutoksiin sekä uusien toimintatapojen kehittämistä ja tehtävien priorisointia. Sopeutuminen
toimintaympäristön muutoksiin vaatii myönteistä suhtautumista työtehtävien kehittämiseen, sähköisten työkalujen käyttämiseen sekä uuden oppimiseen. Näin toimien voidaan tehostaa toimintaa, lisätä tuloksellisuutta sekä pienentää kustannuksia.
Kunnanjohtaja johtaa koko kuntaorganisaatiota ja hänen alaisuudessaan toimii kunnan johtoryhmä. Kunnanjohtaja vastaa kunnan elinkeinopolitiikasta yhteistyössä kehittämispäällikön
kanssa. Yritysten kanssa tehtävä yhteistyö ja houkutteleva kuntakuva korostuvat kunnan elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn vahvistamisessa. Hattula tarjoaa asukkaille, yrityksille ja yhteisöille houkuttelevan asuin- ja toimintaympäristön Suomen sydämessä. Hattula toimii kuntaroolissaan hyvän elämän mahdollistajana ja sen tuottamat palvelut koetaan hyvin saatavilla oleviksi,
määrällisesti oikein mitoitetuiksi ja laadullisesti asiakaslähtöisiksi. Valtuusto oikeuttaa kunnanhallituksen päättämään vahvistettujen määrärahojen puitteissa kunnan osallistumisesta yksittäisiin kehittämishankkeisiin. Kehittämishankkeiden ja -toimien vaikutuksia arvioi kunnan ja yrittäjien yhteinen kehittämistyöryhmä, joka suosittelee sekä toteuttaa kehittämishankkeita.
Yleishallinto tuottaa koko kuntaorganisaatiolle talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut, ICT palvelut sekä asianhallintapalvelut. Taloushallinto vastaa koko kunnan ulkoisen ja sisäisen laskennan ohjeistamisesta ja oikeellisuudesta, sisäisen valvonnan varmistamisesta, talousarvion,
tilinpäätöksen ja osavuosikatsausten laadinnasta sekä johdon raportoinnista. Lisäksi taloushallinto huolehtii kunnan maksuvalmiudesta, rahoituksesta ja kokonaistalouden ohjaamisesta, ennakoinnista, kehittämisestä ja suunnittelusta. Taloushallinto tekee tiivistä yhteistyötä niin seudullisesti kuin KuntaPro Oy:n kanssa, joka vastaa taloushallinnon järjestelmien toimivuudesta.
Henkilöstöhallinto vastaa koko kunnan henkilöstö- ja työnantajapolitiikasta sekä kehittää henkilöstön osaamista, hyvinvointia ja jaksamista tukevia prosesseja. Henkilöstöhallinto tukee esimie-
27
hiä vaativassa työssään ja järjestää säännöllisesti esimiesvalmennuksia sekä antaa esimiehille
palvelussuhdeneuvontaa varmistaen näin koko henkilöstön oikeudenmukaisen kohtelun. Henkilöstöhallinnon alla on koko kunnan työllisyyden hoito (pois lukien nuorten työpaja), työterveyshuolto sekä yhteistoiminta ja työsuojelun organisointi. Henkilöstöhallinto tekee tiivistä yhteistyötä niin seudullisesti kuin KuntaPro Oy:n kanssa, joka vastaa henkilöstöhallinnon järjestelmien
toimivuudesta.
Työnantajan ja henkilöstön välinen yhteistoiminta järjestetään yhteistoimintalain mukaisesti.
Yhteistoimintamenettelyn tarkoituksena on kunnallisen palvelutuotannon tuloksellisuuden edistäminen ja henkilöstön työelämän laadun parantaminen antamalla henkilöstölle vaikutusmahdollisuuksia omaa työtään ja työyhteisöään koskevien päätösten valmisteluun. Yhteistyöryhmän
tehtävänä on osaltaan käsitellä yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvia asioita. Työsuojeluasiat käsitellään myös yhteistyöryhmässä työsuojelutoimikunnan esittelystä. Yhteistyöryhmän jäseninä ovat ammattijärjestöjen pääluottamusmiehet, työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutettujen
edustaja, kunnanjohtaja ja talous- ja henkilöstöjohtaja. YT-ryhmän puheenjohtajana on pitkään
toiminut JHL:n pääluottamusmies.
ICT- palvelut toimii sopimuksiin ja vastuunjakoihin perustuvassa yhteistyössä KuntaPro Oy:n
kanssa sekä hallinnoi myös suoraan osaa ohjelmistoista ja verkoista verkko- ja ohjelmistotoimittajien kanssa. Vastaa kunnan sähköisen kokouskäytännön sisäänajosta ja kehittämisestä.
Hattulan kunta ostaa talous- ja henkilöstöhallinnon palveluita (kirjanpito, osto- ja myyntireskontra, laskujen maksatus, palkanlaskenta), ICT – palvelut ja puhelinpalvelut KuntaPro Oy:ltä. Sopimus jatkuu toistaiseksi. Ohjelmatoimittaja on CGI.
Asianhallintapalvelut vastaavat kunnanhallituksen ja -valtuuston kokouksista, kirjaamo- ja diaaripalveluista, dokumenttien ja sopimusten hallinnasta, arkistoinnista sekä hallinnon asiantuntijapalveluista. Tavoitteena on lisätä edelleen sähköistä asiointia ja palveluja talousarviovuonna
2015.
Yleishallinnon päävastuualueella toimivat myös keskusvaalilautakunta ja tarkastuslautakunta.
Vuoden 2015 toimintaa kehitetään NASTA ohjelman tavoitteiden mukaan. Koko yleishallinnon
henkilöstö osallistuu NASTAAN ja tavoitteena on henkilöstölähtöinen johtaminen, oman työn
kehittäminen ja sisäisen sekä ulkoisen yhteistyön lisääminen. Tavoitteena on myös hyvinvoinnin
ja tuloksellisuuden lisääntyminen. Jokaisella on lupa innostua työssään ja tehdä toisin kehittämällä omaa työtään ja arvostamalla toisten tekemää työtä.
8.1.1.2 Toimielin: Keskusvaalilautakunta
Eduskuntavaalit toimitetaan vuonna 2015 ja kunnallisvaalit 2016. Vaaleihin on varattu tarvittavat
määrärahat.
8.1.1.3 Toimielin: Tarkastuslautakunta
Hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestäjänä kunnan tarkastuslautakunta vastaa tarkastustoimen resursseista. Tarkastuslautakunta vastaa valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumisen
arvioinnista ja toisaalta kontrolloi sitä, että kunnan tilintarkastus toteutetaan hyvän kunnallisen
tilintarkastustavan edellyttämällä tavalla ja kunnan toiminnassa noudatetaan hyvää hallintotapaa.
Tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja tuottavat sellaista tarkastusarviointia ja -raportteja, että ne
tukevat hallinnon ja talouden asianmukaista hoitamista ja samalla varmistavat niiden oikeellisuutta ja tuloksellisuutta.
28
8.1.2 Valtuustotason sitovat toiminnalliset tavoitteet yleishallinto
VALTUUSTOTASON SITOVAT TOIMINNALLISET TAVOITTEET
KUNNANHALLITUS/YLEISHALLINTO
Strateginen päämäärä
Suunnittelukauden 2015 – 2017 tavoite
Talousarviovuoden 2015 tavoite
Arviointikriteerit/mittarit
Vastuuhenkilöt
Muuta huomioitavaa
Strateginen päämäärä
Suunnittelukauden 2015 – 2017 tavoite
Talousarviovuoden 2015 tavoite
Arviointikriteerit/mittarit
Vastuuhenkilöt
Muuta huomioitavaa
Strateginen päämäärä
Suunnittelukauden 2015 – 2017 tavoite
Talousarviovuoden 2015 tavoite
Arviointikriteerit/mittarit
Vastuuhenkilöt
Muuta huomioitavaa
Strateginen päämäärä
Suunnittelukauden 2015 – 2017 tavoite
Talousarviovuoden 2015 tavoite
Arviointikriteerit/mittarit
Vastuuhenkilöt
Muuta huomioitavaa
Terve talous
Yleishallinnon palvelut tuotetaan sisäisille ja ulkoisille asiakkaille laadukkaasti ja kustannustehokkaasti sähköisin työmenetelmin.
Panostetaan kehittämistoimintaan:
 elinkeinopalvelut
 työllistämispalvelut
 kaavoitus- ja maapolitiikka.
 Asukasmäärän kasvu min 0,3 %
 Uusien yritysten kasvu min. 5 kappaletta
 Pitkäaikaistyöttömien määrä laskee 10 %
 Omakoti- ja yritystonttien myynti 10+2
Kunnanjohtaja, Hallintojohtaja, Talous- ja henkilöstöjohtaja ja
Kehittämispäällikkö
Sisäisesti ja ulkoisesti yhteistyökykyinen organisaatio
Kokeileva ja innostunut toimintakulttuuri näkyy yleishallinnon
käytänteissä ja asiakaspalvelussa.
NASTA -ohjelma on käynnistynyt.
Sisäinen ja ulkoinen yhteistyö kehittynyt NASTAkunnan tavoitteiden mukaan.
Hallintojohtaja, Talous- ja henkilöstöjohtaja, ICT- ja talousvastaava
Myönteinen päätös NASTA -ohjelmasta
Motivoitunut ja osaava henkilöstö
Työhyvinvointiin ja osaamisen kehittämiseen panostetaan pitkäjänteisesti ja systemaattisesti sekä varaudutaan eläköitymisiin ja hiljaisen tiedon varmistamiseen.
Toteutetaan työhyvinvointikyselyn perusteella valittuja hyvinvointia ja työssä jaksamista edistäviä toimenpiteitä.
Toteutetaan yksiköissä tehtyjä koulutussuunnitelmia.
Noudatetaan Henkilöstöohjelman ohjeita.
Työhyvinvointia edistävät toimenpiteet ja koulutussuunnitelma
toteutuvat.
Hallintojohtaja, Talous- ja henkilöstöjohtaja, ICT- ja talousvastaava
Kehityskeskustelu- ja rekrytointiprosessien kehittäminen
Laadukkaat ja asiakaslähtöiset peruspalvelut
Yleishallinnon palveluprosesseja kehitetään entistä asiakaslähtöisemmiksi ja kustannustehokkaammiksi.
Kehitetään ICT-palveluita asiakaskyselyn perusteella ja käynnistetään palvelujen tuotteistamisprosessit.
Asiakaspalveluprosessit on kuvattu ja tuotteistaminen valmistuu vuoden 2015 loppuun mennessä yleishallinnon osalta.
Asiakaspalvelun laatu ja saatavuus on parantunut.
Hallintojohtaja, Talous- ja henkilöstöjohtaja, ICT- ja talousvastaava
Tehdään loppuvuodesta 2014 ICT-asiakaspalvelukysely, jotta
saadaan lähtötaso mitattua.
Tuotteistamiseen laskentatapa on käytössä.
29
8.1.3 Yleishallinnon sitovat määrärahat
KONSERNIPALVELUT
MYYNTITUOTOT
MAKSUTUOTOT
TUET JA AVUSTUKSET
MUUT TOIMINTATUOTOT
TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ
-joista sisäiset tuotot
HENKILÖSTÖKULUT
PALVELUJEN OSTOT
AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT
AVUSTUKSET
MUUT TOIMINTAKULUT
TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ
-joista sisäiset kulut
TOIMINTAKATE
Poistot ja arvonalentumiset
TP 2013
118 019
0
240 967
346 663
705 649
91 563
MTA 2014
263 500
0
254 600
508 000
1 026 100
226 800
TA 2015 Muutos %
282 000
7,0 %
0
360 000
41,4 %
305 000
-40,0 %
947 000
-7,7 %
265 000
16,8 %
1 026 398
1 018 191
31 780
179 968
182 880
2 439 216
86 149
1 096 300
1 253 600
30 500
199 500
160 200
2 740 100
117 400
1 016 000
1 268 000
31 000
194 000
121 000
2 630 000
71 000
-7,3 %
1,1 %
1,6 %
-2,8 %
-24,5 %
-4,0 %
-39,5 %
-1 733 568
-1 714 000
-1 683 000
-1,8 %
0
0
20 000
Yleishallinnon toimintatuotot laskevat noin 80 000 euroa (- 7,7 %), koska pysyvien vastaavien
myyntivoittotavoite talousarviovuodelle 2015 on 300 000 € (TA2014 tavoite 500 000). Toimintatuottoja lisäävät NASTA -ohjelman rahoitusosuus sekä palkkatuen lisäys yhteensä noin
120 000 euroa. Toimintakulujen muutos on – 4,0 % talouden tasapainottamisohjelmaan perustuen. Näin ollen yleishallinnon toimintakate on – 1,8 % pienempi kuin talousarviossa 2014.
Yleishallintoon on varattu työllisyyden hoitoon määrärahat nettona 346 000 euroa sisältäen palkkatukityöllistämisen sekä työmarkkinatuen kuntaosuuden. Työllisyyden hoitoon tulee panostaa
entistä enemmän, koska valtio lisää kuntien vastuuta työllisyyden kustannuksista. Vuoden 2015
alusta kunnat maksavat 50 % yli 300 päivää työttömänä olleista työmarkkinatukea saavista henkilöistä ja 70 % yli 1 000 -päiväisistä.
Lisäksi vuoden 2015 talousarvioon on varattu määrärahat vakituiselle henkilöstölle sekä kunnanhallituksen ja valtuuston kokouspalkkiot.
NASTAohjelman määrärahat on myös varattu kunnanhallituksen alaisuuteen. Ohjelman kustannuksista kunta saa 50 prosentin rahoituksen Tekesiltä. Omarahoitusosuuteen on huomioitu osa
kehittämispäällikön, talous- ja henkilöstöjohtajan ja ICT- ja talousvastaavan henkilöstömenoista.
Asiantuntijana NASTAssa toimivat Dazzle Oy ja RondoTrainining Oy. Ohjelma ajoittuu syksystä 2014 aina vuoden 2016 loppuun asti. Koko henkilöstö osallistuu NASTAn toteuttamiseen.
Yleishallinnon henkilöstö:
Kunnanjohtaja, kehittämispäällikkö, hallintojohtaja, talous- ja henkilöstöjohtaja, ICT- ja talousvastaava, ICT -asiantuntija, mikrotukihenkilö, 1,5 HTV hallintosihteeriä ja varaus asianhallinta/henkilöstösihteerin palkkamäärärahaksi.
Vanhus- ja vammaisneuvoston määrärahat ja toimintaosuus on siirretty perusturvalautakunnan
alaisuuteen.
30
8.2 Perusturvalautakunta
PERUSTURVAN PÄÄVASTUUALUE
Toimielin: perusturvalautakunta
Tulosalueet: Sosiaalitoimi ja terveydenhuolto
Tilivelvolliset: Perusturvajohtaja
8.2.1 Perusturvan palvelut ja toiminta
Perusturvan päävastuualueen tehtävä on edistää ja ylläpitää kuntalaisten hyvinvointia ja toimintakykyä järjestämällä oikea-aikaisia, vaikuttavia ja kustannustehokkaita sosiaali- ja terveyspalveluja.
Toiminnassa korostetaan asiakkaiden osallisuutta ja heidän omien voimavarojensa käyttöönottoa
sekä yhteistyötä muiden palvelutuottajien kanssa. Asiakaslähtöiset, oikea-aikaiset ja laadukkaat
palvelut järjestetään taloudellisesti. Ennaltaehkäisevää työtä tehdään yli sektorirajojen ja korostetaan kuntalaisten omaa vastuuta. Toimintaa kehitetään järjestelmällisesti hyödyntäen luovia ratkaisuja sekä tukien henkilöstön osaamisen kasvua ja monipuolista hyödyntämistä
Suunnitelmakaudella 2015–2017 valmistellaan valtakunnallisesti Kuntarakenne- sekä Sosiaali- ja
terveydenhuollon rakenneuudistuksia. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskeva laki
on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2015 aikana, mikäli lakivalmistelu etenee suunnitellulla tavalla. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain mukaiset rakenteelliset uudistukset tulee tällöin
tehdä viimeistään vuoden 2017 alusta. Valtionosuusjärjestelmä on tarkoitus uudistaa osana kuntarakenneuudistusta. Kuntalain on suunniteltu tulevan voimaan jo vuoden 2015 alusta. Näillä
rakenteellisilla uudistuksilla on jatkossa olennainen merkitys sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen, rahoittamisen ja tuottamisen kannalta.
Tärkeä valmisteilla oleva lakimuutos suunnitelmakaudella on Sosiaalihuoltolain kokonaisuudistus. Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän tavoitteena on lisäksi selvittää sosiaalihuoltoa koskevien lakien kokonaisrakenteen, soveltamisalan ja sisällön uudistamistarve. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen uudistustyö on myös käynnissä. Palveluasumisen asiakasmaksuja koskevan säädösvalmistelua tekevän työryhmän on määrä saada työnsä valmiiksi
lokakuussa 2014. Lisäksi työryhmä valmistelee työsuunnitelman maksujärjestelmän uudistuksen
toisen ja kolmannen vaiheen toteutukselle. Toisessa vaiheessa toteutetaan terveydenhuollon yhtenäinen maksukatto ja kolmannessa sosiaali- ja terveydenhuollon maksuja koskevat säännökset
kootaan samaan lakiin. Myös perhehoitolainsäädännön uudistus on käynnissä ja sen on tarkoitus
tulla voimaan yhtä aikaa sosiaalihuoltolainuudistuksen kanssa. Vastuu toimeentulotuen maksatuksesta on tarkoitus siirtyä Kelalle vuoden 2017 alusta.
Hattulan kunnan väestö
Pvm
Asukasluku
0-6 v.
0-17 v.
75 v.-84 v.
85 v.-
31.12.2012
9 720
847 = 8,7 %
2 180 = 22,4 %
527 = 5,4 %
178 = 1,8 %
31.12.2013
9 684
837 = 8,6 %
2187 = 22,6 %
538 = 5,6 %
179 = 1,8 %
31
Kunnan lapsivaltaisuus on näkynyt lastensuojelun ja muiden perheiden erityispalveluiden kuten
perheneuvolapalveluiden tarpeen kasvuna. Nuorten palvelutakuuseen on Hattulassa pystytty vastaamaan lain edellyttämällä tavalla, mutta silti nuorisotyöttömyys on edelleen kasvussa. Kasvusuuntauksen pelätään jatkuvan myös suunnitelmakaudella koko maanlaajuisesti kasvavien
työttömyyslukujen myötä.
Työllisyystilanne Hattulassa on heikentynyt edelliseen vuoteen verrattuna 0,7 prosentilla työttömyyden ollessa 7,8 % syyskuussa 2014. Nuorten, alle 25-vuotiaiden työttömien ja pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut. Työvoimapoliittista lakia ollaan myös uudistamassa. Työ- ja
elinkeinotoimistojen, kansaneläkelaitoksien ja kuntien yhteinen työvoiman palvelukeskusten
toimintamalli ulotetaan koko maahan. Palvelukeskusten toimintamallista säädetään lailla ja niiden rahoitus turvataan. Tämän lain myötä kunnille syntyy uusia velvoitteita pitkäaikaistyöttömien suhteen.
Myös ikääntyneiden palvelutarve tulee Hattulassa kasvamaan lähitulevaisuudessa suurten ikäluokkien ikääntyessä, odotettavissa olevan eliniän kasvaessa ja muistisairauksien sekä päihde- ja
mielenterveysongelmien lisääntyessä. Viimeisen vuoden aikana sekä 85 vuotta täyttäneiden että
75 - 84 -vuotiaiden määrä on lisääntynyt. Ikääntyneiden kasvaviin palvelutarpeisiinsa pyritään
vastaamaan suunnitelmakaudella ennen kaikkea kotona asumista tukevin sekä toimintakykyä
ylläpitävin ja edistävin tavoin monimuotoisesti ja yhdessä muiden hallintokuntien ja toimijoiden
kanssa sekä vapaaehtoistoimintaa lisäämällä.
Suunnitelmakauden painopistealueet perusturvassa ovat asiakasnäkökulmaan pohjautuva hyvinvoinnin edistäminen, kustannustehokkuutta tuottava ennaltaehkäisy, henkilöstön saatavuutta
edesauttava hyvä työnantajaimago sekä prosessien kehittämiseen liittyvät tulokselliset, hyvinvointia edistävät toimintatavat. Suunnitelmakaudella keskeisenä haasteena on vaikuttaminen
kunnan hyvinvointipalveluiden järjestämisen ja tuottamisen organisoimiseen kuntalaisia mahdollisimman hyvin palvelevalla, toiminnallisesti tarkoituksenmukaisella ja taloudellisesti kestävällä
tavalla sekä uusien lakien edellyttämiin palveluita koskeviin muutoksiin vastaaminen.
Tärkeitä työvälineitä perusturvan hyvinvointia edistävän työn suuntaamiseksi ja kehittämiseksi
tulevat olemaan kuntatasolla kunnanstrategia ja siitä johdetut perusturvan valtuustoon nähden
sitovat tavoitteet sekä Hyvinvointikertomus ja siitä johdettava valtuustotasoinen Hyvinvointisuunnitelma.
Tulosalue: Sosiaalitoimi
Tilivelvollinen: Perusturvajohtaja
Sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö sekä koti- ja asumispalvelut muodostavat yhdessä valtuustoon nähden sitovan tulosalueen (Sosiaalitoimi), jonka toimintakulut vuodelle 2015 on yhteensä
11 172 000 euroa (2,1 % TA2014 verrattuna). Sosiaalitoimeen ei ole suunnitteilla vuonna 2015
uusia virkoja tai toimia. Kaksi virka/tehtävänimikkeen muutosta tulee tehdä. Koti- ja asumispalveluissa palveluneuvojan virka/tehtävänimike muutetaan palveluohjaajaksi ja sosiaalityössä perhetyöntekijän tehtävänimike muutetaan perheohjaajaksi. Vuoden 2016 talousarviossa tulee varautua neljään lähihoitajan toimeen koti- ja asumispalveluissa.
Sosiaalitoimen kriittiset menestystekijät suunnitelmakaudella ovat:
•
•
•
•
Asiakasnäkökulma: Laadukkaat ja asiakaslähtöiset peruspalvelut.
Talousnäkökulma: Terve talous.
Henkilöstönäkökulma: Motivoitunut ja osaava henkilöstö.
Prosessinäkökulma: Sisäisesti ja ulkoisesti yhteistyökykyinen organisaatio.
32
Sosiaalitoimi toteuttaa yhdessä kunnan eri toimialojen ja muiden toimijoiden kanssa seudullista
Mielenterveys- ja päihdeohjelmaa ja Lähisuhdeväkivallan ehkäisyohjelmaa sekä Hattulan Lasten
ja nuorten hyvinvointisuunnitelma ja Hattulan ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden,
toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen edistämisen sekä iäkkäiden tarvitsemien palvelujen
järjestämisen ja kehittämisen suunnitelmaa.
Lisäksi osallistutaan muun muassa johtamista ja kehittämistyötä edesauttaviin uusiin hankkeisiin. ’KiTi’ -hankkeessa on kysymys sosiaalityön kirjaamisen ja tilastoinnin kehittämisestä. Sosiaalityössä ja terveydenhuollossa osallistutaan edelleen jo meneillään olevaan vauvaperheisiin
kohdentuvaan ennaltaehkäisevään ’Vahvuutta vanhemmuuteen’ -hankkeeseen sekä sosiaalityössä seudulliseen ’Työn paikka’ -pitkäaikaistyöttömien kuntapilottiin. Seutukunnalliseen yhteiseen
Kuntakokeilu-hankkeeseen osallistutaan ainakin lasten ja nuorten näkökulmasta. Lisäksi sosiaalityössä järjestetään Nuorten työpajatoimintaa hankerahoituksen tuella.
Prosessien tarkastelua ja kehittämistä jatketaan sekä työprosessien että asiakaslähtöisten palveluprosessien osalta. Myös uusia sähköisiä ja teknologiaratkaisuja pyritään saamaan käyttöön.
Talouden hallinnan seurannan kehittämiseksi jatketaan toimintaa edelleen suunnitelmakaudella
erityisesti tuotehintojen seurannan, kustannusvertailun ja prosessien arvioinnin osalta. Suunnitteluun ja seurantaan kaivataan myös lisää apuvälineitä, joiden kehittäminen on ensiarvoisen tärkeää luotettavan ja ajantasaisen tiedon saamiseksi. Tämä kytkeytyy olennaisesti myös koko kunnan
talouden linjauksiin ja ohjausjärjestelmän kehittämiseen.
Konkreettisia uusia toimenpiteitä sosiaalitoimen alueella suunnitelmavuosilla ovat:
-
Ikäihmisten hyvinvointikeskuksen rakentaminen Tuulia-kodin saneerauksen yhteydessä.
Päivätoiminnan ja lyhytaikaisen asumispalvelun lisääminen 2015.
Kuntouttavan työtoiminnan ”matalan kynnyksen toiminnan” aloittaminen ja kehittäminen.
Omavalvontasuunnitelmien laatiminen sosiaalityössä sekä koti- ja asumispalveluissa
2015 - 2016.
Sosiaalitoimen toiminnalliset painopistealueet vuonna 2015 ovat:
-
Hyvinvointia tuottavien ympäristöjen edistäminen.
Yhteiskuntavastuun edistäminen.
Asiakkaiden osallisuuden lisääminen sekä
Motivoituneen henkilöstön riittävyyden varmistaminen.
Asiakkaisiin ja hyvinvoinnin edistämiseen liittyvien tavoitteiden toteuttaminen edellyttää runsaasti poikkihallinnollista, seutukunnallista ja muiden toimijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä.
Asuminen, koulutus, liikunta ja kulttuuri sekä nuorisotyö ovat keskeisiä hyvinvoinnin osaalueita, joilla hyvinvointia ja terveyttä voidaan edistää. Koko kunnan yhteiseen toimintaan liittyvät perusturvallekin tärkeät tavoitteet kiteytyvät kunnan hyvinvointisuunnitelmassa.
Vanhusneuvosto
Vanhusneuvosto toimii kunnan ja sen alueella asuvien vanhusten, heidän omaistensa sekä eläkeläis- ja vanhusjärjestöjen yhteistyöelimenä. Vanhusneuvostoon kuuluu 10 jäsentä, joista kaksi on
Eläkeliiton Hattulan yhdistys ry:n edustajia, kaksi Hattulan Sitoutumattomat eläkeläiset ry:n
edustajia, Hattulan eläkkeensaajat ry:n kaksi edustajaa, yksi SPR:n Hattulan osaston edustaja,
yksi Hattulan Vanhustentukiyhdistys ry:n edustaja ja yksi Veteraanijärjestöjen edustaja. Lisäksi
33
kunnanhallitus, perusturvalautakunta, tekninen lautakunta sekä Hattulan seurakunta ovat nimenneet omat edustajansa neuvostoon.
Vammaisneuvosto
Vammaisneuvosto on hattulalaisten vammaisten, heidän omaistensa ja vammaisjärjestöjen yhteistyöelin. Vammaisneuvoston tehtävänä on edistää viranomaisten, vammaisten ja vammaisjärjestöjen yhteistoimintaa Hattulassa ja
- seurata vammaisten tarpeiden kehitystä Hattulassa
- seurata kunnan yleisiin oloihin vaikuttavaa kunnallishallinnon päätöksentekoa vammaisten kannalta
- edistää vammaisten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa kunnallishallinnon päätöksentekoon
- edistää vammaisten tasa-arvoista osallistumista yhteiskunnan eri toimintoihin
- seurata vammaisille tarkoitettujen palvelujen, tukitoimien ja muiden etuuksien kehitystä
Hattulassa
- tehdä aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja eri viranomaisille
- tiedottaa käsittelemistään asioista
- valmistella toimintasuunnitelma
Yksityiskohtaisemmin, lautakuntaan nähden sitovalla tulosyksikkötasolla, vuoden 2015 talousarvion tavoitteet ja toiminta esitellään tammikuussa 2015 perusturvalautakunnalle hyväksyttäväksi
annettavassa käyttötaloussuunnitelmassa.
Tulosalue: Terveydenhuolto
Tilivelvollinen: Perusturvajohtaja
Toiminta
Perusterveydenhuolto järjestetään Janakkala-Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoimintaalueen toimesta. Yhteistoiminta-alueen isäntäkuntana toimii Janakkalan kunta ja päätöksenteko
tapahtuu Janakkalan perusturvalautakunnassa, jossa on Hattulasta edustajina kuusi perusturvalautakunnan jäsentä. Erikoissairaanhoito ostetaan Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiriltä. Ympäristöterveydenhuolto ja eläinlääkintä puolestaan ostetaan Hämeenlinnan kaupungilta.
8.2.2 Valtuustotason sitovat toiminnalliset tavoitteet
Strateginen päämäärä
Suunnittelukauden 2015 – 2017 tavoite
Talousarviovuoden 2015 tavoite
Arviointikriteerit/mittarit
Vastuuhenkilöt
Muuta huomioitavaa
Strateginen päämäärä
Suunnittelukauden 2015 – 2017 tavoite
Talousarviovuoden 2015 tavoite
Terve talous
Sosiaali- ja terveystoimen palvelut järjestetään taloudellisesti
edullisesti, mutta kuitenkin laadukkaasti.
Toiminnan mahdollistajana olevia kaikkia resursseja (mm.
raha, tilat ja henkilökunta) käytetään harkiten ja tarkoituksenmukaisesti.
Sosiaali- ja terveydenhuollon nettomenot asukasta kohden
Yksikön päällikkö ja vastuualueen esimiehet
SOTE -uudistuksen vaikutus vielä vaikeasti ennustettavissa
koko suunnitelmakaudella.
Sisäisesti ja ulkoisesti yhteistyökykyinen organisaatio
Hattulan kunnan sisäistä ja ulkoista yhteistyötä yhdistää kustannustietoinen, ennaltaehkäisevä, varhaista puuttumista tukeva
ja moniammatillinen toimintatapa.
Hyvinvoinnin edistäminen poikkihallinnollisesti ja seutukun-
34
Arviointikriteerit/mittarit
Vastuuhenkilöt
Muuta huomioitavaa
Strateginen päämäärä
Suunnittelukauden 2015 – 2017 tavoite
Talousarviovuoden 2015 tavoite
Arviointikriteerit/mittarit
Vastuuhenkilöt
Muuta huomioitavaa
Strateginen päämäärä
Suunnittelukauden 2015 – 2017 tavoite
Talousarviovuoden 2015 tavoite
Arviointikriteerit/mittarit
Vastuuhenkilöt
Muuta huomioitavaa
nallisesti NASTA -ohjelmaa hyödyntäen.
Hyvinvointikertomuksen indikaattorien seuranta perusturvan
osalta
Yksikön päällikkö ja vastuualueen esimiehet
SOTE -yhteistyön kehittäminen
Motivoitunut ja osaava henkilöstö
Henkilöstön tietoisuuden vahvistaminen perustehtävästä ja
esimiehien tukeminen ja vahvistaminen
Henkilöstö hallitsee perustehtävänsä ja tuntee oman tehtäväalueensa kokonaisuuden sekä sen merkityksen osana kunnan
palveluita.
Täydennyskoulutuksen saatavuus ja käyttö
Yksikön päällikkö vastuualueen esimiehet
Hyvä perehdytys ja kannusteet sekä osallistamisen vahvistaminen
Laadukkaat ja asiakaslähtöiset peruspalvelut
Eri-ikäisten kuntalaisten yhdenvertaisuutta, osallisuutta, hyvinvointia ja hyvää elämänlaatua edistävät peruspalvelut.
Osallistetaan asiakasta oman palvelutarjottimen suunnitteluun.
Palveluiden saatavuuden seuranta lakisääteisissä määräajoissa.
Yksikön päällikkö ja vastuualueen esimiehet
mm. SOTE -uudistus ja työmarkkinatukilakiuudistus
8.2.3 Perusturvan tulosalueiden sitovat määrärahat
PERUSTURVALAUTAKUNTA
MYYNTITUOTOT
MAKSUTUOTOT
TUET JA AVUSTUKSET
MUUT TOIMINTATUOTOT
TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ
-joista sisäiset tuotot
HENKILÖSTÖKULUT
PALVELUJEN OSTOT
AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT
AVUSTUKSET
MUUT TOIMINTAKULUT
TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ
-joista sisäiset kulut
TOIMINTAKATE
Poistot ja arvonalentumiset
TP 2013
311 152
1 222 011
373 301
53 151
1 959 616
17 630
MTA 2014
195 800
1 821 600
372 800
131 300
2 521 500
11 900
TA2015 Muutos %
409 000
108,9 %
1 470 000
-19,3 %
315 000
-15,5 %
26 000
-80,2 %
2 220 000
-12,0 %
11 000
-7,6 %
5 408 135
18 029 101
99 496
1 081 363
483 624
25 101 720
1 044 702
6 211 554
18 261 440
155 000
1 121 100
458 886
26 207 980
1 059 786
6 231 000
18 626 000
144 000
1 067 000
503 000
26 571 000
982 000
0,3 %
2,0 %
-7,1 %
-4,8 %
8,5 %
1,4 %
-7,3 %
-23 142 104
-23 686 480
-24 351 000
2,8 %
8 479
58 100
7 000
Perusturvan henkilöstökulut kasvavat vuoden 2015 sopimuskorotuksen verran eli 0,3 prosenttia.
Talousarvioesitykseen ei sisälly henkilöstölisäyksiä. Toimintakulujen kasvu on 1,4 prosenttia ja
kasvu perustuu lakisääteisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kustannusten kasvuun sisältäen Janakkalan kunnan, Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin ja Pihjalalinna Oy:n tuottamat terveyden huollon palvelut. Omana toimintanaan Hattulan kunta on varannut talousarvioon sosiaalitoimen palvelujen tuottamiseen tarvittavat määrärahat.
35
TP 2013
242 516
1 221 772
373 301
53 030
1 890 619
17 630
MTA 2014
125 800
1 821 600
372 800
131 300
2 451 500
11 900
HENKILÖSTÖKULUT
PALVELUJEN OSTOT
AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT
AVUSTUKSET
MUUT TOIMINTAKULUT
TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ
-joista sisäiset kulut
5 083 310
3 974 292
87 279
1 081 363
483 624
10 709 869
1 044 519
5 916 754
3 290 040
155 000
1 121 100
458 786
10 941 680
1 059 786
5 936 000
3 522 000
144 000
1 067 000
503 000
11 172 000
982 000
0,3 %
7,1 %
-7,1 %
-4,8 %
8,5 %
2,1 %
-7,3 %
TOIMINTAKATE
-8 819 251
-8 490 180
-9 022 000
6,2 %
8 479
13 100
7 000
-46,6 %
TP 2013
68 637
239
0
122
68 998
0
MTA 2014
70 000
0
0
0
70 000
0
324 825
14 054 809
12 217
0
0
14 391 851
183
294 800
14 971 400
0
0
100
15 266 300
0
295 000
15 104 000
0
0
0
15 399 000
0
0,1 %
0,9 %
-14 322 853
-15 196 300
-15 329 000
0,9 %
SOSIAALITOIMI
MYYNTITUOTOT
MAKSUTUOTOT
TUET JA AVUSTUKSET
MUUT TOIMINTATUOTOT
TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ
-joista sisäiset tuotot
Poistot ja arvonalentumiset
TERVEYDENHUOLTO
MYYNTITUOTOT
MAKSUTUOTOT
TUET JA AVUSTUKSET
MUUT TOIMINTATUOTOT
TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ
-joista sisäiset tuotot
HENKILÖSTÖKULUT
PALVELUJEN OSTOT
AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT
AVUSTUKSET
MUUT TOIMINTAKULUT
TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ
-joista sisäiset kulut
TOIMINTAKATE
TA 2015 Muutos %
339 000
169,5 %
1 470 000
-19,3 %
315 000
-15,5 %
26 000
-80,2 %
2 150 000
-12,3 %
11 000
-7,6 %
TA 2015 Muutos %
70 000
0,0 %
0
0
0
70 000
0,0 %
0
0,9 %
36
8.3 Sivistyslautakunta
SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUUALUE
Toimielin: sivistyslautakunta
Tulosalue: sivistystoimi ja Koulutuskuntayhtymä Tavastia lukio-opetus
Tilivelvollinen: Sivistysjohtaja
Hattulan kunnan sivistystoimi on seudullisesti tunnettu laadukkaasta ja kuntalaisten hyvinvointia
edistävästä palvelusta. Hattulan opetustoimi ja varhaiskasvatus ovat nykyaikaisia, joustavia, paikallista kulttuuria, yhteisöllisyyttä, kansainvälisyyttä ja aktiivista osallistumista edistäviä palveluntuottajia. Hattulan kirjaston ja vapaa-aikatoimen palvelut ovat nykyaikaisia ja vastaavat asukkaiden tarpeita.
8.3.1 Sivistystoimen palvelut ja toiminta
Sivistystoimen tulosalueeseen kuuluvat sivistystoimen hallinto, varhaiskasvatus ja aamu- ja iltapäivätoiminta, perusopetus sekä vapaa-aika. Lukio-opetuksesta on vastannut 1.8.2014 alkaen
Koulutuskuntayhtymä Tavastia.
Sivistystoimen hallinto
Sivistyslautakunta tuottaa palveluja varhaiskasvatuksessa, koulu- ja kirjastotoimessa sekä vapaaaikatoimessa.
Varhaiskasvatus
Varhaiskasvatus sisältää avoimen päiväkotitoiminnan, lapsiperheiden kotipalvelun, päiväkodit,
perhepäivähoidon, varhaiserityiskasvatuksen, esiopetuksen ja lasten kotihoidon tuen sekä yksityisen hoidon tuen. Aamu- ja iltapäivätoiminta on 1.8.2014 alkaen siirretty varhaiskasvatuksen
alaisuuteen.
Kunnanhallitus 18.11.2013/258 § päätti yksimielisesti ehdottaa, että valtuusto talouden tasapainottamisohjelman toimenpiteiden toteuttamiseksi talousarvion ja taloussuunnitelman yhteydessä
muuttaa 1.1.2014 alkaen lasten kotihoidon tuen kuntalisän kriteerejä siten, että
1.
2.
3.
4.
kuntalisä maksetaan vain kotihoidon tuen hoitolisää saaville perheille
kuntalisä on perhekohtainen
kuntalisän määrä on 160 €/kk perheen nuorimmasta alle 3-vuotiaasta lapsesta
tuen maksatus hoidetaan Kansaneläkelaitoksen kautta.
Lasten varhaiskasvatus tukee lapsen kehittymistä ja kasvamista tasapainoiseksi ihmiseksi. Yhdessä vanhempien kanssa takaamme lapselle varhaiskasvatuksessa monipuolisen ja turvallisen
kasvuympäristön.
Hallitusohjelman ja valtioneuvoston päättämän Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman mukaan säädetään laki varhaiskasvatuksesta korvaamaan päivähoitolakia. Tavoitteena on,
että laadukas ja saavutettavissa oleva varhaiskasvatus ja esiopetus taataan koko ikäluokalle.
Varhaiskasvatuspalveluiden riittävä tarjonta ja palvelurakenteen keventäminen ovat keskeisiä
toiminnan tavoitteita. Lakisääteisten palveluaikojen turvaamisen rinnalla vahvistetaan palveluohjausta. Palveluohjausta tarjotaan perheille ja heidän kanssaan arvioidaan palvelutarve sekä etsi-
37
tään perheelle sopivia palveluvaihtoehtoja. Vaihtoehtoisten palveluiden arviointi korostuu riittävän tarjonnan turvaamiseksi.
CAF -laadunarvioinnista nostettujen kehittämiskohteiden arkeen saattaminen on keskeisenä tavoitteena. Toiminta-ajatuksen ja johtamisjärjestelmän vahvistamisella mahdollistetaan työhyvinvointiin, kehittämiseen, taloudellisuuteen, tehokkuuteen ja laatuun panostaminen.
Aamu- ja iltapäivätoiminta
Iltapäivätoiminnan tavoitteena on antaa lapselle tuttu ja turvallinen paikka viettää koulutyön jälkeistä aikaa sekä osallistua aikuisen ohjauksessa monipuoliseen ja virkistävään toimintaan. Toiminnan tarkoituksena on tukea lapsen kasvua ja kehitystä, luoda perustaa hyville vapaa-ajan viettotavoille ja auttaa perheitä kasvatustehtävän toteutuksessa. Lisäksi toiminnan tarkoituksena on
ennaltaehkäistä riskitekijöitä, jotka liittyvät lapsen valvomattomaan ajankäyttöön ja yksinoloon.
Iltapäivätoiminta järjestetään kunnan omana toimintana. Hattulassa koululaisten iltapäivätoimintaa järjestetään 1. ja 2. vuosiluokan oppilaille sekä 3.-9. luokkien erityisoppilaille. Toimintaa
järjestetään kaikilla alakouluilla: Hurttalassa, Lepaalla, Nihattulassa, Parolassa ja Pekolassa. Yhteen iltapäivätoimintaryhmään otetaan 15 lasta. Ohjaajia on 1 ohjaaja/15 lasta ja erityislapsilla
tarpeen mukaan, joko henkilökohtainen ohjaaja tai 1 ohjaajaa/5 lasta. Toiminnan toteutus tapahtuu ammattitaitoisen ja tehtävään soveltuvan henkilöstön valvonnassa.
Peruskoulut
Perusopetuksen tavoitteena on taata kaikille oppilaille yhdenvertaiset mahdollisuudet laadukkaaseen ja korkeatasoiseen opetukseen ja näin turvata oppilaille jatko-opintojen edellyttämät perusvalmiudet.
Tunnusluvut
Peruskoulun päättäneet
€/peruskoulun päättäneet
Peruskoulun päättäneiden
sijoittuminen jatko-opintoihin
Oppilasmäärä
€/oppilas
Koulujen lukumäärä
Päätoim./sivutoim. opettajat
TP
2013
113
71 564
TA
2014
116
67 236
2015
119
66 880
2016
153
52 018
2017
114
69 814
113
1 109
7 292
7
76
116
1 128
7 055
6
76
119
1 146
6 945
6
76
153
1 113
7 151
6
76
114
1 120
7 106
6
76
Uudet virat ja toimet
- Koulukuraattorin toimi 1.1.2015
Kirjasto
Kirjastolain mukaan kirjasto- ja tietopalveluiden tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä
mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen,
taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Kirjastossa kokeillaan laina-automaattia uutena palvelun muotona.
Näiden tavoitteiden toteuttamiseksi kunta asettaa yleisten kirjastojen kautta kuntalaisten
käyttöön kirjoja sekä muita kirjastokäyttöön sopivia tallenteita. Kirjasto antaa myös mahdollisuuden muiden kirjastonkäytön kannalta tarkoituksenmukaisten tallennettujen sekä
virtuaalisten tiedonlähteiden käyttöön.
Laki säätää kokoelmien käytön ja niiden lainauksen maksuttomaksi.
38
Hattulan väestörakenne asettaa kirjaston toiminnalle haasteita. Toisaalta kunnassa on viidennes alle 15-vuotiaita, toisaalta senioriväestön määrä kasvaa myös. Kirjaston täytyy kyetä tarjoamaan segmentoituja palveluja erilaisille ryhmille.
Perinteisten kirjaston palvelujen rinnalle on syntynyt uusia palvelumuotoja ja -tarpeita.
Sähköiset sisällöt ovat tulossa kirjastoihin, mutta ne vaativat huomattavia rahallisia panostuksia. Medialukutaito on tärkeää hallita kaikissa ikäryhmissä. Mediakasvatuksesta on tullut kirjaston perustoimintaa ja sitä pitäisi pystyä tarjoamaan kaikille ikäryhmille.
Tunnusluvut
Hallinto
Henkilöstön määrä
– joista työllistetyt/oppisop
– josta kirjastoammattilaisia
– hlöstökustannus-% talousarviosta
Palvelut
Kokoelmia yhteensä
– kirjat
Lainaajat yhteensä
Lainat yhteensä
– lainoja/asukas
– lainan hinta €
– käyttömenot/asukas, netto €
TP2013
TA2014
2015
2016
2017
7,5
0
6,5
7,5
0
6,5
6,2
1
5,5
6,2
1
5,5
6,2
1
5,5
48,9
48,9
48,9
48,9
48,9
78 000
67 000
4 800
175 000
18,4
2,78
50,36
78 000
67 000
4 800
176 000
18,5
2,76
50,36
78 000
67 000
4 800
178 000
18,5
2,8
50,36
78 000
67 000
4 900
179 000
18,6
2,8
50,36
78 000
67 000
4 900
179 000
18,6
2,8
50,36
Kulttuuri
Kulttuurityön tehtävänä on edistää, tukea ja järjestää kulttuuritoimintaa kunnassa sekä toimia seudullisessa kulttuuriyhteistyössä.
Yhteistyö hattulalaisten järjestöjen kanssa on merkittävästi lisääntynyt. Uusi yhteistyö Lasten- ja nuortenkulttuurikeskus ARX.in kanssa luo uusia mahdollisuuksia. Tarkoitus on kehittää yhteistyötä järjestöjen kanssa entistä tiiviimmäksi. Varaudutaan Suomi 100 vuotta
2017 -juhliin.
Muut opetuspalvelut
Tulosyksikkö sisältää kunnan osuudet Vanajaveden Opistoon ja Sibelius-opistoon. Vanajaveden
Opiston keskimääräinen vuosittainen tuntimäärä Hattulassa on 4 500. Kunnan maksuosuus on
ollut 70 300 euroa vuonna 2014. Sibelius-opiston Hattulan toimipiste sijaitsee Juteinitalossa.
Sibelius-opiston kanssa tehtävällä sopimuksella saavutetaan Hattulassa lapsille ja nuorille samat
mahdollisuudet taiteen perusopetukseen kuin muillakin seutukunnan nuorilla.
Liikunta
Liikuntatoimen tehtävänä on huolehtia liikuntatoimen suunnittelusta ja kehittämisestä, sekä kunnassa harjoitettavan liikuntatoiminnan tukemisesta. Ensisijaisena tehtävänä on toimia edellytysten luojana sekä sellaisten palveluiden tuottajana, joita kansalaisjärjestöt eivät tarjoa. Terveyttä
edistävää liikuntaa pidetään entistä tärkeämpänä. Kunnan panostus liikuntaan tuo säästöjä sosiaali- ja terveydenhoitokuluihin. Erityisryhmien terveyden edistämiseksi liikunnan avulla on laadittu uusi toimintaohjelma tulevalle suunnitelmakaudelle. Asukkaat edellyttävät hyviä liikuntapalveluita, sekä nykyaikaisia harrastuspaikkoja myös Hattulaan. Liikuntapaikkojen hyvä laatu ja
turvalliset liikuntapaikat ovat perusedellytys toiminnan kehittämiselle.
Liikkuva koulu- hankkeeseen saatu rahoitus 1.9.2014 alkaen koordinaattorin palkkaamiseksi.
39
Nuorisotoimi huolehtii kunnassa tapahtuvasta nuorisotyöstä, nuorisotoiminnasta ja nuorisopolitiikkaan liittyvistä yhteydenpitotehtävistä. Uusi nuorisolaki velvoittaa kuntia mm. huolehtimaan
nuorten vaikuttamismahdollisuuksista ja järjestämään etsivää nuorisotyötä. Kunnilta edellytetään
myös monialaista yhteistyötä nuorten hyvinvoinnin hyväksi.
Hattulassa kehitetään edelleen monialaisen yhteistyöverkon toimintaa entistä tehokkaammaksi.
Nuorten työpajan kehittäminen ja kaksi vuotta jatkunut etsivä nuorisotyö vaatii edelleen täsmennyksiä toiminnan käytänteisiin. Nuorisotakuu velvoittaa kuntia järjestämään nuorelle joko opiskelu-, harjoittelu- tai työpaikan 3 kk:n määräajan puitteissa.
Ennaltaehkäisevä päihdetyö
Tehtävänä on ennaltaehkäistä kuntalaisten päihteiden ja huumeiden käyttöä ja niistä aiheutuvia
haittoja. Ylisektorisen yhteistyön tuloksena kunnan sisällä, sekä osana seudullista yhteistyötä on
laadittu MIEPÄ -toimintaohjelma. Ohjelma linjaa päihde- ja mielenterveystyön koskemaan jokaista.
8.3.2 Valtuustotason sitovat toiminnalliset tavoitteet
40
8.3.3 Sivistystoimen sitovat määrärahat
SIVISTYSLAUTAKUNTA
MYYNTITUOTOT
MAKSUTUOTOT
TUET JA AVUSTUKSET
MUUT TOIMINTATUOTOT
TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ
-joista sisäiset tuotot
HENKILÖSTÖKULUT
PALVELUJEN OSTOT
AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT
AVUSTUKSET
MUUT TOIMINTAKULUT
TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ
-joista sisäiset kulut
TOIMINTAKATE
Poistot ja arvonalentumiset
TP 2013
310 659
811 065
223 940
58 790
1 404 453
3 045
MTA 2014
357 600
833 300
132 000
45 300
1 368 200
600
TA 2015 Muutos %
289 000
-19,2 %
885 000
6,2 %
145 000
9,8 %
42 000
-7,3 %
1 361 000
-0,5 %
0
11 015 386
3 014 151
397 203
1 102 101
2 593 858
18 122 699
3 962 405
10 507 993
3 005 321
324 100
842 900
2 603 270
17 283 584
3 922 170
10 319 000
3 306 000
269 000
806 000
2 162 000
16 862 000
3 448 000
-1,8 %
10,0 %
-17,0 %
-4,4 %
-17,0 %
-2,4 %
-12,1 %
-16 718 246
-15 915 384
-15 501 000
-2,6 %
150 875
99 800
107 000
7,2 %
Sivistystoimen henkilöstökulut ovat 1,8 prosenttia pienemmät kuin vuoden 2014 talousarviossa.
Alenema johtuu pääosin siitä, että lukion henkilöstö siirtyi koulutuskuntayhtymä Tavastian palvelukseen 1.8.2014 alkaen. Oppilashuoltolainsäädännön uudistumisen vuoksi talousarvioon on
varattu määrärahat koulukuraattorin palkkaamiseen.
Palvelujen ostoihin sisältyy lukio-opetuksen ostaminen Tavastialta. Muilta osin määrärahat on
varattu välttämättömien toimintojen hankkimiseen ja toimintakulujen muutos vuoden 2014 talousarvioon on – 2,4 prosenttia. Hattulan kunnan aikaisemmin saama valtionosuus lukioopetukseen on siirtynyt Tavastialle.
41
SIVISTYSTOIMI
MYYNTITUOTOT
MAKSUTUOTOT
TUET JA AVUSTUKSET
MUUT TOIMINTATUOTOT
TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ
-joista sisäiset tuotot
HENKILÖSTÖKULUT
PALVELUJEN OSTOT
AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT
AVUSTUKSET
MUUT TOIMINTAKULUT
TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ
-joista sisäiset kulut
TOIMINTAKATE
Poistot ja arvonalentumiset
Koulutuskuntayhtymä Tavastia
MYYNTITUOTOT
MAKSUTUOTOT
TUET JA AVUSTUKSET
MUUT TOIMINTATUOTOT
TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ
-joista sisäiset tuotot
HENKILÖSTÖKULUT
PALVELUJEN OSTOT
AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT
AVUSTUKSET
MUUT TOIMINTAKULUT
TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ
TOIMINTAKATE
TP 2013
310 659
811 065
223 940
58 790
1 404 453
3 045
MTA 2014
357 600
833 300
132 000
45 300
1 368 200
600
TA 2015 Muutos %
289 000
-19,2 %
885 000
6,2 %
145 000
9,8 %
42 000
-7,3 %
1 361 000
-0,5 %
0
11 015 386
3 014 151
397 203
1 102 101
2 593 858
18 122 699
3 962 405
10 507 993
2 825 321
324 100
842 900
2 603 270
17 103 584
3 922 170
10 319 000
2 891 000
269 000
806 000
2 162 000
16 447 000
3 448 000
-1,8 %
2,3 %
-17,0 %
-4,4 %
-17,0 %
-3,8 %
-12,1 %
-16 718 246
-15 735 384
-15 086 000
-4,1 %
150 875
99 800
107 000
7,2 %
MTA 2014
TA 2015
180 000
415 000
180 000
415 000
-180 000
-415 000
42
8.4 Tekninen lautakunta
TEKNISEN TOIMEN PÄÄVASTUUALUE
Toimielimet: tekninen lautakunta
Tulosalueet: tekninen toimi, pelastustoimi ja joukkoliikenne
Tilivelvollinen: Tekninen johtaja
Teknisen toimen toiminta-ajatuksena on kehittää ja ylläpitää määrällisesti riittäviä, hyvätasoisia
yhdyskuntapalveluita kuntalaisille sekä tukipalveluiden tuottamista muille hallintokunnille. Sektori toimii yhteistyössä eri hallintokuntien kanssa asukkaiden elinolojen parantamiseksi sekä
edesauttaa taloudellisesti ja teknisesti tarkoituksenmukaisten hankkeiden toteuttamista.
Tavoitteena on turvallinen, terveellinen, taloudellinen ja viihtyisä ympäristö huomioiden asukkaiden ja asiakkaiden asumistyytyväisyyden, yrittäjäystävällisyyden sekä ympäristön kestävän ja
turvallisen kehityksen.
Eri tulosalueiden tulos luodaan asiakkaiden kanssa yhteistyöllä. Asiakaspalvelumme on avointa
ja tiedottavaa. Sisäisten ja ulkoisten asiakasryhmien tarpeet ymmärretään, jotta niitä voidaan
tukea. Kilpailukykymme perustuu vuorovaikutteisuuteen, ympäristöystävällisyyteen ja laatuun.
Toimitilojen tehokkaan käytön varmistamme asiakkaiden kanssa vuorovaikutuksessa.
Kehittämisjohtajan projektityö päättyy vuoden 2014 lopussa. Näin ollen tekninen johtaja palaa
teknisen yksikön päälliköksi vuoden alusta.
Vuoden 2015 merkittävin uudishanke talonrakennuksen puolella on Juteinikeskuksen
rakentaminen. Hankkeen projektijohtajana toimii Risto Hast.
Valtuuston hyväksymän kiinteistöohjelman mukaisesti hallintokunnat ovat tehostaneet
kiinteistöjen käyttöä. Varhaiskasvatuksen hallinto muutti syksyllä 2014 Pappilanniemestä
Juteinitalon tiloihin ja päiväkoteihin. Tuulia-kodista ja Pappilanniemestä tulee vapautumaan
tiloja Tuulia-kodin laajennusosan valmistuttua pitkäaikaishoiva-asiakkaiden siirtyessä
laajennusosaan. Vapautuvien tilojen käytöstä tullaan päättämään erikseen. Lisäksi tulee päättää
nyt jo tyhjinä olevien tilojen jatkokäytöstä (mm. vanha kunnanvirasto, päivähoitotoimisto, vanha
koulutoimiston rakennus).
Pitkäaikaishoiva-asiakkaiden siirtyminen Attendon vuokratiloihin tulee vaikuttamaan myös
teknisen yksikön tuottamiin tukipalveluihin. 1.8.2015 alkaen perusturva ostaa ateria- ja
siivouspalvelut suoraan Artun Hoiva-asunnoilta. Edellisen johdosta tulovähennys
ruokapalveluihin tulee olemaan suunnitteluvuonna noin 115 000 euroa. Tämä edellyttää
Pappilanniemen valmistuskeittiön toiminnan tarkastelua, lähinnä viikonlopputöiden osalta.
Lukion siirtyminen Koulutuskuntayhtymä Tavastian hallintaan vaikuttaa myös sisäisten vuokrien
ja ateriapalveluiden tulokertymiin. Lukion vuokrat ja ateriat tuloutetaan teknisen yksikköön
ulkoisena tulona 1.8.2014 alkaen.
43
8.4.1 Teknisen toimen palvelut ja toiminta
Teknisen toimen päävastuualue muodostuu teknisen toimen, pelastustoimen ja joukkoliikenteen
tulosalueista, joista tekninen toimi jakaantuu neljään (4) alatulosalueeseen seuraavasti:
-
taloushallinto
-
henkilöstöhallinto
-
toimistopalvelut
-
kaavoitus
-
talosuunnittelu
-
maa- ja metsätilat
-
aulapalvelut
-
siivouspalvelut
-
ruokapalvelut
-
kunnallistekniikka (liikenneväylät, vesi- ja jätehuolto,
puistot + yleiset alueet, liikuntapaikat, eritysalueet,
varikko)
-
yksityistiet
-
kiinteistöjen kunnossapito
-
kiinteistönhoito
Hallintopalvelut
Maankäyttö
Tukipalvelut
Kunnossapitopalvelut
Hallintopalvelut
Toimialueen tehtävänä on huolehtia joustavasti toimialan keskitetyistä palveluista kuten toimisto- ja asiakaspalveluista, henkilöstö- ja taloushallinnosta sekä yhteisprojekteista. Toimialue huolehtii teknisen lautakunnan päätettävien asioiden valmistelusta ja täytäntöönpanosta. Lisäksi hallintopalveluiden toimesta valmistellaan asioita kunnanhallituksen ja edelleen valtuuston päätöksenantoa varten.
Maankäyttö
Maankäytön toimialue vastaa kaavoituksesta ja muusta maankäytöstä. Maapolitiikan toteutus
sekä maankäytön suunnittelu, kaavoitus ja tonttipalvelut ohjaavat merkittävällä tavalla kunnan
kehittymistä. Maankäyttöpalvelut ovat keskeinen ohjausväline kunnan toiminnassa. Luonteeltaan
maankäyttöpalvelut ovat tukipalveluja sekä kunnan kehittämisen "työväline", joka edesauttaa
kunnan perustehtävien järjestämistä ja luo edellytyksiä kuntastrategian toteutumiselle. Vastuualueen tehtävänä on kunnan tonttivarannon kehittäminen ja monipuolistaminen.
Hattulan Keskeisten alueiden osayleiskaava hyväksyttiin valtuuston toimesta joulukuussa 2013.
Uusia laajoja yleiskaavatason kaavoitushankkeita ei ole tarpeen käynnistää vuonna 2015. Kunnan asemakaavan ajantasaistaminen ja laajentaminen etenee suunnittelualue kerrallaan ehdotusvaiheeseen ja edelleen valtuuston hyväksymiskäsittelyyn. Kunnan maan hankinnan ja kaavoituksen on tarpeen jatkua edelleen aktiivisena, jotta turvataan jatkossa rakennuspaikkojen riittävä
tarjonta. Merven Kotirinteen asemakaava-alueen vuonna 2012 alkanut erillispientalotonttien luovutus jatkuu edelleen vuoden 2015 puolella.
44
Tukipalvelut
Tukipalveluiden toimialue vastaa kunnan aula-, siivous- ja ruokapalveluista. Tukipalveluiden
tavoitteena on toimia kustannustehokkaasti ja asiakaslähtöisesti ammattitaitoisen ja monipuolisen henkilöstön voimavarat yhdistäen.
Pappilanniemen sisääntuloaulassa sijaitseva aulapalvelu ottaa vastaan asiakkaat ja vieraat ohjaten
heidät tarvittaessa eri hallintokuntien tiloihin. Aulapalvelu vastaa mm. kunnan postin käsittelystä, ylläpitää kunnan diaaria sekä kunnan kokous, ym. tilojen varauspalveluita. Siivouspalvelu
vastaa kunnan toimitilojen puhtaudesta ja viihtyvyydestä. Ruokapalvelu vastaa kunnan koulujen,
päiväkotien, vanhusateriapalveluista sekä henkilöstön ruokapalveluista tavoitteena tuottaa kaikille asiakasryhmilleen aterioita, jotka vastaavat kunkin ikäkauden ravinnontarvetta. Ruokapalvelu
valmistaa myös kunnanviraston kokous-, koulutus- ja edustustilaisuuksien tarjoilut. Ruokapalveluiden sisällöstä on laadittu palvelusopimukset sisäisille asiakkaille.
Kunnossapitopalvelut
Varikon ja kiinteistöhoidon palveluja pyritään tehostamaan ottamalla käyttöön uusia toimintatapoja huomioiden henkilöstön erityisammattitaidot. Yhdistetty kunnallistekniikan, kiinteistöjen
kunnossapidon ja kiinteistönhoidon toimialue vastaa liikenneväylien, puistojen, liikuntapaikkojen, erityisalueiden kehittämisestä ja ylläpidosta sekä kunnan varikkopalveluista, kunnan kiinteistöjen ylläpidosta, rakennuttamisesta ja rakentamisesta, peruskorjauksesta ja teknisestä kunnossapidosta. Lisäksi toimialaan kuuluvat vesi- ja jätehuolto sekä yksityistiet.
Kunta huolehtii asemakaava-alueidensa katujen ja kevyenliikenteenväylien kunnossapidosta.
Hoidettavaa katuverkkoa on noin 63 km ja kevyenliikenteen väyliä noin 11 km. Kaavateiden
talvikunnossapidosta suunnittelukautena huolehtii YIT Rakennus Oy. Kesähoitotyöt suoritetaan
osaksi kunnan omana työnä ja osaksi yksityisten urakoitsijoiden toimesta. Puistot, leikkipuistot,
uimarannat ja venepaikat pidetään kunnossa pääasiassa kunnan omana työnä.
Katuvaloja tullaan vaihtamaan energiataloudellisimmiksi vuosina 2014 – 2016 yhteensä noin
1500 kappaletta.
Vesihuoltoa rakennetaan muun kunnallistekniikan rakentamisen yhteydessä yhteistyössä HSVesi Oy:n kanssa. Jätehuollon käytännön järjestämisestä vastaa 12 kunnan (Hattula, Hausjärvi,
Hyvinkää, Hämeenlinna, Järvenpää, Kerava, Loppi, Mäntsälä, Riihimäki, Tuusula, Valkeakoski)
omistama alueellinen jätehuoltoyhtiö Kiertokapula Oy. Jätelautakunta Kolmenkierto on kuntien
yhteinen jätehuoltoviranomainen, joka toimii em. 12 kunnan yhteislautakuntana. Jätelautakunnan
tehtäviin kuuluu päättää mm. jätehuoltomääräyksistä ja niistä poikkeamisesta, jätetaksasta ja
maksuista sekä siitä, millainen jätehuollon palvelutaso kuntalaisille tarjotaan.
Liikuntapaikkojen hoidon tasosta ja käytöstä päätetään yhdessä liikuntatoimen kanssa. Sisäisestä
liikuntapaikkojen hoitolaskutuksesta on luovuttu. Kustannusvastuu on latujen kunnossapitoa
lukuun ottamatta teknisellä lautakunnalla ja mahdolliset vuokratulot liikuntapaikoista kohdistetaan tekniselle toimelle. Tilojen ja kenttien vuokrausta hoitaa edelleen vapaa-aikatoimi. Suunnitteluvuonna jääkenttien viikonloppuauraukset suoritetaan ainoastaan keskuskentällä tarpeen mukaan. Muut koulujen käyttämät jääkentät hoidetaan arkisin resurssien sallimissa puitteissa sivistystoimen esittämän ensisijaisjärjestyksen mukaisesi. Mauri Sariolan ja Pelkolan entisten koulujen luistinkentät alkujäädytetään kunnan toimesta ja käydään tarpeen tullen aukaisemassa, muu
kenttien hoitovastuu siirretään kyläläisille. Kunnan tienhoitokunnille osoittama kunnossapitoavustusten kokonaismääräraha kasvaa edelliseen vuoteen verrattuna.
Kunnan kiinteistöohjelma 2012 – 2022 ohjaa kunnan uudisrakennus- ja saneerauskohteiden toteuttamista. Vuoden 2015 merkittäviä hankkeita talonrakennuspuolella ovat Juteinikeskuksen
rakentaminen sekä Tuulia-kodin saneerauksen suunnitteleminen ja saneerauksen aloittaminen.
45
Tuulia-kodin saneerauksen laajuudesta ei vielä ole tehty päätöstä. Muista saneeraushankkeista
päättää tekninen lautakunta kiinteistöohjelman mukaisesti investointiosan peruskorjausmäärärahojen puitteissa. Kunnan omistaman kiinteistömassan käyttöastetta on jo nostettu ja tilojen käyttöä suositellaan tehostettavaksi kaikkien tulosyksiköiden osalta. Hattulan kunta järjestää Juteinikodissa tarjottavat palvelut jatkossakin perusturvan omana työnä. Juteinikoti siirtyi vuoden
2014 alkaen Hattulan kunnalle ulkoisena vuokrakiinteistönä. Hattulan kunta omistaa kiinteistön
maapohjan.
Vuosikorjauksissa keskitytään edelleen vesivahinkojen torjuntaan, pintavesien johtamiseen ja
ilmanvaihdon parantamiseen sekä sisäisten vesi- ja viemärijohtojen korjauksiin. Kiinteistöjen
kunnossapitotöistä pääosa pyritään suorittamaan omana työnä.
Hallintokunnilta perittävät sisäiset vuokrat perustuvat kiinteistökohtaisiin neliövuokriin. Laatutaso perustuu kulloinkin käytettävissä olevien määrärahojen suomiin mahdollisuuksiin. Lisäksi
hallintokunnilta veloitetaan pääomavuokrat.
Teknisen toimen menokehystä rasittavat ulkoisten tilojen vuokrat, jotka tekninen toimi veloittaa
edelleen sisäisenä vuokrana tiloja käyttäviltä kunnan muilta hallintokunnilta (läpilaskutus).
Vuokrat tuloutuvat tekniselle toimelle sisäisenä vuokratulona. Ulkoisten vuokrien vaikutus teknisen toimen menokehykseen on noin 465 000 euroa vuonna 2015.
Ulkopuolelta vuokrattuja tiloja vuonna 2015 ovat Lepaan päiväkoti (Tuulimylly), Katinkontin
päiväkoti, Hattulan portin työterveystila, Juteinikoti, Tuulia-kodin laajennustilat (Artun Hoivaasunnot 1.8.2015 alkaen), Punojanportin päivätoimintatilat, As Oy Jaakonraitin perusturvalle
varatut asunnot. Lisäksi Hattula-Kiinteistöt Oy veloittaa tekniseltä toimelta vuokraerotusta
Lemminkäisen rakentaman uuden kerrostalon neljästä osakehuoneistosta
8.4.1.1 Tulosalue: Tekninen toimi
Tilivelvollinen: Tekninen johtaja
Tekninen toimi toteuttaa 2012 hyväksytyn kiinteistöohjelman mukaista strategiaa kiinteistöjen
rakennuttamisessa, käytössä ja saneerauksessa.
Henkilöstö
Teknisen yksikön henkilöstö on viime vuosina vähentynyt ja omaa työtä on korvattu ostopalveluiden lisäämisellä. Vakinaisten toimien palkkavaraukset on huomioitu vuoden 2015 talousarviossa. Uusia mahdollisia rekrytointeja tullaan esittämään harkitusti. Tavoitteena on henkilöstön
työssä jaksaminen ja oikein mitoitetut resurssit. Tavoitteeseen pyritään jatkuvan kehittämisen
avulla panostamalla työhyvinvointiin. Ammattitaidon ja työkyvyn ylläpitämiseksi ja työhyvinvoinnin parantamiseksi järjestetään määrärahojen puitteissa koulutusta sekä kannustetaan henkilöstöä vapaaehtoiseen kouluttautumiseen.
8.4.1.2 Pelastustoimi
Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen toiminta käynnistyi vuoden 2004 alusta. Pelastuslaitoksen toiminta-alueen muodostavat maakunnan 11 kuntaa: Forssa, Hattula, Hausjärvi, Humppila, Hämeenlinna, Janakkala, Jokioinen, Loppi, Riihimäki, Tammela ja Ypäjä. Pelastustoimen määrärahavaraus vuodelle 2014 on pelastuslautakunnan esityksen mukainen.
46
8.4.1.3 Joukkoliikenne
Joukkoliikenteen koordinoinnista vastaa Hämeenlinnan kaupungin yhdyskunta- ja ympäristöpalveluiden alainen joukkoliikennejaosto valtuuston hyväksymän yhteistoimintasopimuksen mukaisesti. Tekniseen yksikköön ei ole osoitettu lisäresursseja joukkoliikenneasioiden hoitamiseen.
Joukkoliikenteen saamat valtionosuudet pienenivät vuonna 2012. Valtionosuuksien väheneminen
on huomioitu vuoden 2015 talousarviossa
Taloussuunnitelma 2016 - 2017
Katuverkoston laajeneminen ja vanheneminen sekä uudet leikki- ja liikuntapaikat lisäävät jatkossa hoitotyötä ja samalla käyttökustannuksia. Kiinteistöjen hoidossa on myös painetta kustannusten nousuun johtuen pääosin kiinteistöjen peruskorjaustarpeesta sekä kiristyvästä lainsäädännöstä. Kunnan hallinnoimien tilojen käyttöastetta pyritään nostamaan edelleen ja tarpeettomista kiinteistöistä luovutaan. Taloussuunnitelmassa noudatetaan 2012 hyväksytyn kiinteistöohjelman
periaatteita.
Teknisen lautakunnan investoinnit vuodelle 2015
Investoinnit vuonna 2015
Talonrakennus
Kunnallistekniikka
Irtaimisto
Yhteensä
5 957 000 €
610 000 €
70 000
6 637 000 €
Talonrakennus
1. Juteinikeskus
2. Tuulia – kodin perusparannus
3. Kiinteistöjen peruskorjaus erillisen hankesuunnitelman mukaan (tekninen
lautakunta hyväksyy hankkeet erikseen)
Kunnallistekniikka
1.
2.
3.
4.
5.
Uusien kaavateiden ja kevyenliikenteen väylien rakentaminen
Kaavateiden saneeraus
Kaavateiden päällystys
Katuvalaistus
Yleisten alueiden parannushankkeet
Irtaimisto
1. Kiinteistöpäivystysauto
2. Ajoleikkuri (puistot, yleiset alueet)
47
SUORITTEET, MITTARIT JA TUNNUSLUVUT
TA 2014
TA 2015
TS 2016
TS 2017
2
1
2
1
2
1
2
1
2
30
1
10
5
20
1
10
2
20
1
10
2
20
1
10
2
20
77
4
15
70
9
15
70
12
15
200
70
12
15
200
70
12
15
200
Maa- ja metsätilat
Kunnan maa-ja metsäomaisuus
– peltoa (ha)
– metsää ha
– puun myynti (m3)
54
430
1 101
54
430
500
65
430
200
65
430
200
65
430
200
Yksityistiet
Tieavustusten määrä (€)
48 305
47 200
37 200
37 200
37 200
Kunnallistekniikka
Hoidettavia kaavateitä (m)
Hoidettavia kevyen liik.väyliä (m)
Leikkipuistot (lkm)
Rakennetut puistot/suojaviheriöt (ha)
Hoidossa olevat urheilukentät (lkm)
Uimarannat (lkm)
Venepaikat (lkm)
58 000
10 000
14
24
15
5
85
62 500
12 000
14
25
15
5
85
62 500
12 000
15
25
15
5
85
62 500
12 000
15
25
15
5
85
62 500
12 000
15
25
15
5
85
43 700
42 000
42 000
42 000
42 000
22 100
1 500
620 000
21 800
1 800
700 000
20 000
1 800
655 000
20 000
1 800
592 000
20 000
1 800
592 000
64
66
65
65
65
TUNNUSLUVUT
Suunnittelu
Valmistuneet (lkm)
– asemakaavat
– rantakaavat
– yleiskaavat
– muut suunnitelmat
Uudet rakennuspaikat (lkm)
Poikkeamislupalausunnot (lkm)
Suunn.tarveratk. + poik.luvat (lkm)
Tonttivaranto (lkm)
– pientalorakennuspaikat
– rivitalorakennuspaikat
– teollisuusrakennuspaikat
Uusitaan pohjakarttaa (ha)
TP 2013
1
Tukipalvelut
Kunnossapidettävät ja hoidettavat
kiinteistöt (m2)
Siivottava ala (m2)
Siivottava ala / siivooja (m2)
Ateriamäärät (lkm)
Pelastustoimi
Kustannukset (€ / asukas)
48
8.4.2 Valtuustotason sitovat toiminnalliset tavoitteet
Strateginen päämäärä
Suunnittelukauden 2015 –
2017 tavoite
Talousarviovuoden 2015
tavoite
Arviointikriteerit/mittarit
Vastuuhenkilöt
Muuta huomioitavaa
Strateginen päämäärä
Suunnittelukauden 2015 –
2017 tavoite
Talousarviovuoden 2015
tavoite
Arviointikriteerit/mittarit
Vastuuhenkilöt
Muuta huomioitavaa
Strateginen päämäärä
Suunnittelukauden 2015 –
2017 tavoite
Talousarviovuoden 2015
tavoite
Arviointikriteerit/mittarit
Vastuuhenkilöt
Muuta huomioitavaa
Strateginen päämäärä
Suunnittelukauden 2015 –
2017 tavoite
Talousarviovuoden 2015
tavoite
Arviointikriteerit/mittarit
Vastuuhenkilöt
Muuta huomioitavaa
Terve talous
Palvelut tuotetaan kokonaistaloudellisesti
valtuuston asettamien määrärahojen puitteissa.
Hankintalain alaisten hankintojen huolellinen
kilpailuttaminen ja hankintojen valvonta.
Käyttötalouden ja investointihankkeiden
taloudelliset raamit.
Tekninen johtaja ja vastuualueiden esimiehet
Talonrakennuksen ja kunnallistekniikan
investoinnit, mm. Juteinikeskus – hankkeen
rakentaminen.
Sisäisesti ja ulkoisesti yhteistyökykyinen
organisaatio
Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan
palvelurakenneselvityksen teknistä toimialaa
koskevien asia- ja hankekokonaisuuksien
edistäminen kunnanhallituksen 2.6.2014 päätöksen
mukaisesti.
Yksikön palveluprosessien tehostamisen tarkastelu
henkilöstön moniosaamisen hyödyntämiseksi.
Teknisen yksikön henkilöstön osaamiskartoitus
tehty.
Tekninen johtaja ja vastuualueiden esimiehet.
Kehityskeskustelut organisaation sisällä sekä
pääsidosryhmien kesken.
Motivoitunut ja osaava henkilöstö
Työhyvinvointiin ja osaamisen kehittämiseen
panostetaan valtuuston myöntämien määrärahojen
puitteissa.
Työhyvinvointiin ja osaamisen kehittämiseen
panostetaan valtuuston myöntämien määrärahojen
puitteissa.
Kehityskeskusteluissa määriteltyjen
koulutustavoitteiden toteutuminen.
Vastuualueiden esimiehet.
Kehityskeskusteluprosessin kehittäminen.
Laadukkaat ja asiakaslähtöiset peruspalvelut
Asiakaslähtöisten ja kustannustehokkaiden
palvelujen tuottaminen.
Teknisen yksikön peruspalveluiden määrittäminen
ja keskittyminen peruspalveluiden tuottamiseen.
Maankäyttöohjelman ja kiinteistöohjelman
päivittäminen.
Asiakaspalaute peruspalveluiden laadusta.
Tekninen johtaja ja vastuualueiden esimiehet.
Toimialan palvelutuotannolle varattujen
49
määrärahojen niukkuus.
8.4.3 Teknisen toimen tulosalueiden sitovat määrärahat
TEKNINEN LAUTAKUNTA
MYYNTITUOTOT
MAKSUTUOTOT
TUET JA AVUSTUKSET
MUUT TOIMINTATUOTOT
TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ
-joista sisäiset tuotot
TP 2013
2 204 596
932
46 191
3 651 421
5 903 139
5 010 807
MTA 2014
2 203 800
0
50 000
3 782 756
6 036 556
4 903 456
TA 2015 Muutos %
2 072 000
-6,0 %
0
20 000
-60,0 %
3 735 000
-1,3 %
5 827 000
-3,5 %
4 291 000
-12,5 %
HENKILÖSTÖKULUT
PALVELUJEN OSTOT
AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT
AVUSTUKSET
MUUT TOIMINTAKULUT
TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ
-joista sisäiset kulut
2 806 412
1 821 334
1 848 761
50 305
274 968
6 801 779
27 512
2 990 700
2 024 600
1 921 700
49 700
339 100
7 325 800
38 900
2 893 000
1 817 000
1 893 000
37 000
480 000
7 120 000
52 000
-3,3 %
-10,3 %
-1,5 %
-25,6 %
41,6 %
-2,8 %
33,7 %
-898 640
-1 289 244
-1 293 000
0,3 %
Poistot ja arvonalentumiset
1 383 252
1 340 900
1 211 000
-9,7 %
TEKNINEN TOIMI
MYYNTITUOTOT
MAKSUTUOTOT
TUET JA AVUSTUKSET
MUUT TOIMINTATUOTOT
TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ
-joista sisäiset tuotot
TP 2013
2 204 596
932
24 347
3 651 421
5 881 296
5 010 807
MTA 2014
2 203 800
0
50 000
3 782 756
6 036 556
4 903 456
TA 2015 Muutos %
2 072 000
-6,0 %
0
0
-100,0 %
3 735 000
-1,3 %
5 807 000
-3,8 %
4 291 000
-12,5 %
HENKILÖSTÖKULUT
PALVELUJEN OSTOT
AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT
AVUSTUKSET
MUUT TOIMINTAKULUT
TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ
-joista sisäiset kulut
2 798 497
894 858
1 848 166
50 305
274 895
5 866 720
27 512
2 982 200
1 064 600
1 921 700
49 700
339 100
6 357 300
38 900
2 885 000
884 000
1 893 000
37 000
480 000
6 179 000
52 000
-3,3 %
-17,0 %
-1,5 %
-25,6 %
41,6 %
-2,8 %
33,7 %
14 575
-320 744
-372 000
16,0 %
1 383 252
1 215 900
1 211 000
-0,4 %
TOIMINTAKATE
TOIMINTAKATE
Poistot ja arvonalentumiset
50
PELASTUSTOIMI
MYYNTITUOTOT
MAKSUTUOTOT
TUET JA AVUSTUKSET
MUUT TOIMINTATUOTOT
TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ
-joista sisäiset tuotot
TP 2013
0
0
0
0
0
0
MTA 2014
0
0
0
0
0
0
HENKILÖSTÖKULUT
PALVELUJEN OSTOT
AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT
AVUSTUKSET
MUUT TOIMINTAKULUT
TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ
7 915
619 933
595
0
0
628 443
8 500
647 000
0
0
0
655 500
JOUKKOLIIKENNE
MYYNTITUOTOT
MAKSUTUOTOT
TUET JA AVUSTUKSET
MUUT TOIMINTATUOTOT
TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ
-joista sisäiset tuotot
TP 2013
0
0
21 844
0
21 844
0
MTA 2014
0
0
0
0
0
0
HENKILÖSTÖKULUT
PALVELUJEN OSTOT
AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT
AVUSTUKSET
MUUT TOIMINTAKULUT
TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ
0
306 544
0
0
73
306 616
0
313 000
0
0
0
313 000
TA 2015 Muutos %
0
0
0
0
0
0
8 000
620 000
0
0
0
628 000
-5,9 %
-4,2 %
-4,2 %
TA 2015 Muutos %
0
0
20 000
0
20 000
0
0
313 000
0
0
0
313 000
0,0 %
0,0 %
51
8.5 Rakennuslautakunta
Toimielin ja tulosalue: rakennuslautakunta
Tilivelvollinen: Rakennustarkastaja
8.5.1 Rakennusvalvonnan palvelut ja toiminta
Rakennuslautakunnan ja rakennusvalvonnan tehtävänä on huolehtia Hattulan kunnan alueella
rakennusvalvonnan viranomaistehtävistä sekä lisäksi rakentamisen ohjauksesta ja neuvonnasta.
Rakennusvalvonnalle kuuluu rakentamisen viranomaistehtävien sekä niihin liittyvän valvonnan,
ohjauksen ja neuvonnan lisäksi mm. maa-ainesten oton valvonta, rakennetun ympäristön asianmukaisen käytön valvonta, korjaus- ja energianeuvonta sekä korjaus- ja energia-avustusten käsittely ja päätöksenteko. Rakennusvalvonta antaa lisäksi erilaisia toimivaltaansa kuuluvia lausuntoja.
Hattulan rakennusvalvonnan tavoitteena on edistää turvallisen, terveellisen ja viihtyisän rakennetun ympäristön muodostumista ja ylläpitoa. Rakennusvalvonta pyrkii lisäksi osaltaan edistämään
liikkumisesteettömän asuinympäristön luomista ja myös näiltä osin valvoo vallitsevan lainsäädännön noudattamista.
Rakentamisen määrä on Hattulassa säilynyt vuonna 2014 edelleen kohtuullisena. Rakennuslupahakemusten määrä on jossain määrin vähentynyt ja niiden voidaan arvioida edelleen jonkin verran vähenevän yleisestä talouskehityksestä johtuen. Toimenpidelupien osalta muutos ei ole yhtä
selvästi nähtävissä johtuen mm. energiaratkaisuihin (maalämpö ym.) liittyvistä hakemuksista
sekä vesihuoltolaitoksen ulkopuolisilla alueilla olevien kiinteistöjen jätevesijärjestelmien uusimiselle annetun määräajan päättymisestä alkuvuodesta 2016.
Rakentamiseen liittyvien tarkastuskäyntien määrä on säilynyt ja tulee säilymään edelleen runsaana mm. johtuen kuluvan vuoden ja aiempien vuosien rakentamisen määrästä. Vanhojen rakennuslupien seurantaa on tarkoitus tehostaa joka osaltaan vaikuttaa suoritettavien tarkastuskäyntien määrään. Rakennusvalvonnan yhteistyö eri osapuolien ja tahojen kanssa on kiinteätä ja
säännöllistä. Rakennusvalvonnan tarkastus- ja valvontatehtävistä sekä muista viranomaistehtävistä suoritettavien maksujen sekä maa-ainestaksan tasoa tarkastetaan vuoden 2014 loppupuolella talouden tasapainottamisohjelman mukaisesti. Uusien taksojen tavoitteellinen voimaantulo on
1.1.2015.
Lainsäädännössä tapahtuvat muutokset ovat lisänneet osaltaan kuntien rakennusvalvontaviranomaiselle kuuluvia tehtäviä aiemmista vuosista (mm. uudis- ja korjausrakentamisen energiamääräykset, rakennusten energiatehokkuus jne.). Erityinen muutos on 1.7.2014 voimaantullut rakentamistöiden ilmoitusvelvollisuus Verohallinnolle. Korjaus- ja energia-avustuksista vastaavien
viranomaisten osuus ja vastuu korostuu Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) kautta saatavien korjaus- ja energia-avustusten käsittelyssä ja päätöksenteossa. Hämeenlinnan kaupungilta ostettavat ympäristönsuojelun toimialaan liittyvät palvelut on eriytetty rakennuslautakunnan toimialalle omaksi tulosalueeksi.
Rakennushankkeeseen ryhtyvän huolehtimisvelvollisuuden, pätevän työnjohdon sekä suunnittelijoiden merkityksen korostaminen rakennushankkeiden yhteydessä maankäyttö- ja rakennuslain
edellyttämällä tavalla. Huolella valmisteltu hakemus ja hyvät suunnitelmat ym. asiakirjat ovat
ratkaisevia lupa-asian käsittelemiseksi ja nopeuttavat lupamenettelyä. Tämä edesauttaa myös
rakentamiseen liittyvien viranomaistehtävien sekä rakentamisen ohjauksen ja neuvonnan toteuttamista tehokkaasti ja sujuvasti.
52
Rakentamista koskevan lainsäädännön, säädösten ja määräysten sekä niissä tapahtuvien muutosten huomioiminen rakentamisen viranomaisvalvonnassa, ohjauksessa ja neuvonnassa ovat keskeisiä painopistealueita. Sähköisen asioinnin käyttöönottoon liittyviä toimintaedellytyksiä selvitetään. Kunnanhallituksen 2.6.2014 tekemän päätöksen mukaisesti jatketaan Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvityksen mukaisten yhteistyökohteiden selvittämistä mm.
liittymien ja ohjelmistojen osalta.
Henkilöstö
Ei henkilöstömuutoksia.
Rakennusvalvonnan henkilöstö:
- rakennustarkastaja, valvontainsinööri (70 %), hallintosihteeri, kartoittaja, toimistosihteeri (20
%), toimistosihteeri (20 %)
Suoritteet, mittarit ja tunnusluvut
Tunnusluvut
Rakennus- ja toimenpideluvat
kpl
Katselmukset
Maa-aineslupakatselmukset
TP 2012
202
284
10
TA 2013 TA 2014
190
190
350
10
450
15
TS 2015
180
450
15
TS 2016
180
450
15
53
8.5.2 Valtuustotason sitovat toiminnalliset tavoitteet
Strateginen päämäärä
Suunnittelukauden 2015 – 2017
tavoite
Talousarviovuoden 2015 tavoite
Arviointikriteerit/mittarit
Vastuuhenkilöt
Muuta huomioitavaa
Terve talous
Palvelujen tuottaminen valtuuston asettamien määrärahojen puitteissa
Toiminta suoritetaan talousarvion puitteissa
Talousarvion toteutuminen
Rakennustarkastaja
Yleisen suhdannetilanteen voi arvioida vaikuttavan rakentamisen määrään ja sitä kautta toimintatuottoihin, taksojen
tarkastaminen, hallintokunnille muodostuvien osto- ym.
palvelujen kustannusten oikeellisuus
Strateginen päämäärä
Suunnittelukauden 2015 – 2017
tavoite
Sisäisesti ja ulkoisesti yhteistyökykyinen organisaatio
Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvityksen edistäminen kunnanhallituksen 2.6.2014
päätöksen mukaisesti (maankäyttö, asuminen ja liikenne;
> rakentaminen)
Sisäisten toimintojen ja ulkoisen yhteistyön ylläpito ja
kehittäminen
Tapaamiset ja neuvottelut, kehityskeskustelut
Rakennustarkastaja
Sidosryhmien välisen yhteistyön kehittäminen ja edistäminen normaalina toimintamallina, koulutus- ym. tilaisuudet yhteisesti esim. Hattula, Hämeenlinna, Janakkala
ym. kunnat > kustannussäästöt mahdollisia
Talousarviovuoden 2015 tavoite
Arviointikriteerit/mittarit
Vastuuhenkilöt
Muuta huomioitavaa
Strateginen päämäärä
Suunnittelukauden 2015 – 2017
tavoite
Talousarviovuoden 2015 tavoite
Arviointikriteerit/mittarit
Vastuuhenkilöt
Muuta huomioitavaa
Strateginen päämäärä
Suunnittelukauden 2015 – 2017
tavoite
Talousarviovuoden 2015 tavoite
Arviointikriteerit/mittarit
Vastuuhenkilöt
Muuta huomioitavaa
Motivoitunut ja osaava henkilöstö
Työhyvinvoinnin ylläpito ja kehittäminen, henkilöstön
oman osaamisen huomioon ottaminen ja tukeminen
Työhyvinvoinnin ylläpito ja kehittäminen, henkilöstön
oman osaamisen huomioon ottaminen ja tukeminen
Kehityskeskusteluissa määritellyt tavoitteet, työhyvinvointi- ym. kyselyt
Rakennustarkastaja, työsuojelupäällikkö
Kunnan henkilöstön yleinen palkitsemisjärjestelmä
Laadukkaat ja asiakaslähtöiset peruspalvelut
Asiakaslähtöiset palvelut laadukkaasti, asiakkaan näkökulma huomioon ottaen, tasapuolinen kohtelu lainsäädännön pohjalta
Asiakaslähtöiset palvelut laadukkaasti, asiakkaan näkökulma huomioon ottaen, tasapuolinen kohtelu lainsäädännön pohjalta
Käsittelyaikojen seuranta, asiakaspalautteet, päätösten
oikeellisuus
Rakennustarkastaja
Sähköisten lupakäytäntöjen mahdollisuudet, ohjeistuksen
kehittäminen mm. kunnan sivuille
54
8.5.3 Rakennuslautakunnan sitovat määrärahat
RAKENNUSLAUTAKUNTA
MYYNTITUOTOT
MAKSUTUOTOT
TUET JA AVUSTUKSET
MUUT TOIMINTATUOTOT
TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ
-joista sisäiset tuotot
TP 2013
77
151 629
0
0
151 706
0
MTA 2014
15 100
118 000
0
0
133 100
0
HENKILÖSTÖKULUT
PALVELUJEN OSTOT
AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT
AVUSTUKSET
MUUT TOIMINTAKULUT
TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ
-joista sisäiset kulut
215 800
97 807
4 232
0
3 859
321 697
2 277
207 900
100 600
3 100
0
2 500
314 100
4 500
208 000
114 000
3 000
0
7 000
332 000
5 000
180,0 %
5,7 %
11,1 %
-169 991
-181 000
-192 000
6,1 %
TOIMINTAKATE
TA 2015 Muutos %
1 000
-93,4 %
139 000
17,8 %
0
0
140 000
5,2 %
0
0,0 %
13,3 %
-3,2 %
55
9 TULOSLASKELMAOSA
KÄYTTÖTALOUSOSA
MYYNTITUOTOT
MAKSUTUOTOT
TUET JA AVUSTUKSET
MUUT TOIMINTATUOTOT
TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ
TP 2013
2 944 503
2 185 637
884 399
4 110 025
10 124 563
MTA 2014
3 035 800
2 772 900
809 400
4 467 356
11 085 456
TA 2015
3 053 000
2 494 000
840 000
4 108 000
10 495 000
TS 2016
3 090 000
2 526 000
820 000
4 156 000
10 592 000
Muutos
TS 2017 % TA14
3 113 000
0,6 %
2 540 000 -10,1 %
819 000
3,8 %
4 182 000
-8,0 %
10 654 000
-5,3 %
HENKILÖSTÖKULUT
PALVELUJEN OSTOT
AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT
AVUSTUKSET
MUUT TOIMINTAKULUT
TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ
20 472 130
23 980 584
2 381 471
2 413 737
3 539 189
52 787 111
21 014 447
24 645 561
2 434 400
2 213 200
3 563 956
53 871 564
20 667 000
25 131 000
2 340 000
2 104 000
3 273 000
53 515 000
20 786 000
25 341 000
2 351 000
2 119 000
3 289 000
53 886 000
20 996 000
25 576 000
2 371 000
2 138 000
3 323 000
54 404 000
-1,7 %
2,0 %
-3,9 %
-4,9 %
-8,2 %
-0,7 %
-42 662 548
-42 786 108
-43 020 000
-43 294 000
-43 750 000
0,5 %
35 390 635
10 621 012
220 920
3 128 179
1 542 606
1 585 573
2 848 204
35 285 000
10 100 000
150 000
2 448 892
1 498 892
950 000
3 798 204
35 740 000
9 350 000
324 000
1 746 000
1 345 000
401 000
4 199 204
36 600 000
9 209 000
544 000
1 971 000
1 400 000
571 000
4 770 204
37 730 000
9 356 000
544 000
2 792 000
1 725 000
1 067 000
5 837 204
1,3 %
-7,4 %
116,0 %
TOIMINTAKATE
VEROTULOT
VALTIONOSUUDET
RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT
VUOSIKATE
SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT
TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ
Kumulatiivinen ylijäämä
56
10 INVESTOINTIOSA
KIINTEÄ OMAISUUS KUNNANHALLITUS
KIINTEÄ OMAISUUS
2015
2016
2017
MENOT
TULOT
530 000
300 000
530 000
300 000
530 000
300 000
Nettomenot
230 000
230 000
230 000
2015
2016
2017
5 157 000
800 000
765 000
5 192 000
5 157 000
1 000 000
765 000
5 392 000
TALONRAKENNUS TEKNINEN LAUTAKUNTA
TALONRAKENNUS
UUDISRAKENTAMINEN
SANEERAUS
AVUSTUKSET
YHTEENSÄ
KUNNALLISTEKNIIKKA TEKNINEN LAUTAKUNTA
KUNNALLISTEKNIIKKA
2015
UUDISRAKENTAMINEN
KUNNOSSAPITO
VALAISTUS, PINNAT
YLEISET ALUEET
YHTEENSÄ
IRTAIN OMAISUUS
HANKINNAT
800 000
800 000
2016
2017
100 000
135 000
200 000
175 000
610 000
500 000
155 000
200 000
120 000
975 000
500 000
160 000
200 000
50 000
910 000
2015
2016
2017
35 000
35 000
YLEISHALLINTO
PERUSTURVAYKSIKKÖ
SIVISTYSYKSIKKÖ
TEKNINEN YKSIKKÖ
40 000
300 000
110 000
70 000
YHTEENSÄ
520 000
125 000
35 000
2015
2016
2017
530 000
530 000
530 000
MUUT INVESTOINNIT YHTEENSÄ
7 087 000
7 257 000
1 745 000
KAIKKI INVESTOINNIT YHTEENSÄ
7 617 000
7 787 000
2 275 000
TULOT YHTEENSÄ
1 065 000
1 065 000
300 000
NETTOMENOT
6 552 000
6 722 000
1 975 000
INVESTOINNIT YHTEENSÄ
KIINTEÄN OMAISUUDEN OSTO
90 000
57
11 RAHOITUSLASKELMAOSA
RAHOITUSLASKELMAN JA TASEEN TIETOJA
Vuosikate
Tulorahoituksen korjauserät
Satunnaiset erät, netto
= 1. Tulorahoitus, netto
Investointimenot
Rahoitusosuudet investointeihin
Inv.hyödykkeiden luovutustulot
= 2. Nettoinvestoinnit
€/asuk as
= 3. Rahoitusjäämä
(1. Tulorahoitus+ 2.Nettoinv.)
-432
0
3 457
356
3 128
-329
0
2 799
-1 343
0
569
-774
-80
2 014
2 449
-500
0
1 949
-4 021
0
500
-3 521
-362
2 015
1 746
-500
0
1 246
-7 617
765
300
-6 552
-671
2 016
1 971
-500
0
1 471
-7 787
765
300
-6 722
-685
2 017
2 792
-500
0
2 292
-2 275
2 025
-1 572
-5 306
-5 251
317
-4 252
0
1 783
2 680
4 463
25 442
2 619
400
41
-25 042
-2 578
-8 686
0
5 306
3 380
8 686
30 748
3 149
400
41
-30 348
-3 108
-8 631
0
5 251
3 380
8 631
35 999
3 669
400
41
-35 599
-3 628
300
-1 975
-200
4. Bruttorahoitustarve
(= Rahoitusjäämä + antolainasaam.
muutokset + lainanlyh.)
Antolainasaamisten muutokset
Lainamäärän muutos;
Lainanlyhennykset
Lainanlisäystarve
Lainakanta
€/asuk as
Rahavarat
€/asuk as
Nettovelka (rahat-lainat)
€/asuk as
0
-976
24 635
2 534
91
9
-24 544
-2 525
23 659
2 443
189
20
-23 470
-2 424
-3 063
0
-317
3 380
3 063
35 682
3 618
400
41
-35 282
-3 578
Hattulan kunnan nettoinvestoinut vuosina 2003 – 2013 ovat yhteensä 30 miljoonaa euroa. Samaan aikaan kumulatiivinen vuosikate on jäänyt alle viiden miljoonan ja kumulatiivinen ylijäämä alle kolmen miljoonan euron, joten tulorahoituksella ei investointeja ole voitu kattaa, vaan
investoinnit on pääosin jouduttu kattamaan vieraalla pääomalla. Lainakanta on edellä mainituista
syistä noussut viimeisen kymmenen vuoden aikajaksolla vajaaseen 24 miljoonaan euroon. Talouden tasapainottamistoimenpiteillä talouden tilanne on saatu oikaistua vuonna 2013, mutta
edelleen Hattulan kunta joutuu panostamaan terveen kuntataloutensa eteen selvitäkseen tulevien
vuosien haasteista.
58
12 HENKILÖSTÖMENOT TP13, TA14 JA KH15, VERTAILUSSA TP13/TA15 JA
TA14/TA15 HUOMIOITU LUKION SIIRTYMINEN TAVASTIAAN
40000A
HENKILÖSTÖKULUT
40100
PALKAT JA PALKKIOT
400000
Vakinaisten kk-palkat
400100
Sijaisten palkat
400200
Tilapäisten kk-palkat
401100
Tilap. tuntipalkat ja palkkiot
402000
Työllisyyspalkat
405000
Erilliskorvaukset
406000
Ltm-henkilöiden kokouspalkkiot
406100
Viranhaltijoiden kokouspalkkiot
406200
Vuosipalkkiot ja ans.menet.korv.
408000
Jaksotetut palkat ja palkkiot
42300
HLÖSTÖKORVAUKSET, MUUT HLÖMENOT
411000
Sairausvakuutuskorvaukset
411100
Tapaturmakorvaukset
411200
Muut Kansaneläkelaitok. korv
411300
Muut henkilöstömen.korjauserät
41000 HENKILÖSIVUKULUT
41000A
ELÄKEKULUT
412000
KuEL-ja Vael -maksut
412100
KuEL-eläkemenoperust.
412200
KuEL-varhemaksut
418000
Jaksotetut eläkekulut
41500
MUUT HENKILÖSIVUKULUT
421000
Kansaneläke- ja sair.vak.maks.
422000
Työttömyysvakuutusmaksut
423000
Tapaturmavakuutusmaksut
424000
Muut sosiaalivakuutusmaksut
428000
Jaksotetut sosiaalivakuutusmak
Lukion henkilöstömenot 2013 ja 2014
Palkat
Henkilöstökorvaukset
Henkilösivukulut
Muut henkilösivukulut
Yhteensä
TP 2013
19 535 125
15 390 034
11 589 377
1 563 757
873 643
55 328
271 964
829 518
75 455
17 488
4 350
109 153
-414 149
-327 421
-36 427
-13 271
-37 030
4 559 241
3 742 022
2 645 321
941 060
137 164
18 478
817 219
303 501
418 229
64 325
5 753
25 411
MTA 2014
20 477 947
16 055 859
13 592 109
384 588
739 962
30 200
220 700
839 000
88 700
14 700
4 000
141 900
-266 000
-220 900
-17 200
-5 500
-22 400
4 688 088
3 775 688
2 754 900
840 188
157 200
23 400
912 400
340 300
492 900
63 300
7 800
8 100
KH2015 TP13/TAE15 TA14/TAE15 TA14/TAE15
20 667 000
5,8
0,9
189 053
16 148 000
4,9
0,6
92 141
13 744 000
18,6
1,1
151 891
604 000
-61,4
57,1
219 412
527 000
-39,7
-28,8
-212 962
21 000
-62,0
-30,5
-9 200
300 000
10,3
35,9
79 300
761 000
-8,3
-9,3
-78 000
87 000
15,3
-1,9
-1 700
14 000
-19,9
-4,8
-700
4 000
-8,0
0,0
86 000
-21,2
-39,4
-55 900
-326 000
-21,3
22,6
-60 000
-258 000
-21,2
16,8
-37 100
-12 000
-67,1
-30,2
5 200
-5 000
-62,3
-9,1
500
-51 000
37,7
127,7
-28 600
4 845 000
6,3
3,3
156 912
3 928 000
5
4
152 312
2 900 000
9,6
5,3
145 100
865 000
-8,1
3,0
24 812
146 000
6,4
-7,1
-11 200
17 000
-8,0
-27,4
-6 400
917 000
12,2
0,5
4 600
346 000
14,0
1,7
5 700
500 000
19,6
1,4
7 100
64 000
-0,5
1,1
700
4 000
-30,5
-48,7
-3 800
3 000
-88,2
-63,0
-5 100
TP 2013
MTA 2014
764 543
-13 942
146 886
39 328
936 815
693 200
142 500
39 500
875 200
59
13 VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT BRUTTOKULUT JA -TUOTOT
TULOSALUEITTAIN, VERTAILU TA2015 / MTA 2014
KÄYTTÖTALOUSOSA
TALOUSARVIO VUODELLE 2015
TA2015
TA2015
TA2015
Sitovuustaso Osuus % Muutos % Sitovuustaso Osuus % Muutos % Toimintakate Muutos %
Toimintakulut €
TA2014 Toimintatuotot €
TA2014
€
TA2014
TOIMIELIN/TULOSALUE
KUNNANHALLITUS
KONSERNIPALVELUT
2 630 000
4,9
-4,0
947 000
9,0
PERUSTURVALAUTAKUNTA
SOSIAALITOIMI
TERVEYDENHUOLTO
Yhteensä
11 172 000
15 399 000
26 571 000
20,9
28,8
49,7
2,1
0,9
1,4
2 150 000
70 000
2 220 000
SIVISTYSLAUTAKUNTA
SIVISTYSTOIMI
LUKIO TAVASTIA
Yhteensä
16 447 000
415 000
16 862 000
30,7
0,8
31,5
-3,8
TEKNINEN LAUTAKUNTA
TEKNINEN TOIMI
PELASTUSTOIMI
JOUKKOLIIKENNE
Yhteensä
6 179 000
628 000
313 000
7 120 000
RAKENNUSLAUTAKUNTA
KÄYTTÖTALOUS YHTEENSÄ
-7,7
-1 683 000
-1,8
20,5
0,7
21,2
-12,3 -9 022 000
0,0 -15 329 000
-12,0 -24 351 000
6,3
0,9
2,8
1 361 000
13,0
-4,1
-2,4
1 361 000
13,0
-0,5 -15 086 000
-415 000
-15 501 000
11,5
1,2
0,6
13,3
-2,8
-4,2
0,0
-2,8
5 807 000
55,3
-3,8
20 000
5 827 000
0,2
55,5
-3,5
-372 000
-628 000
-293 000
-1 293 000
16,0
-4,2
-6,4
0,3
332 000
0,6
5,7
140 000
1,3
5,2
-192 000
6,1
53 515 000
100,0
-0,7
10 495 000
100,0
-5,3 -43 020 000
0,5
-2,6