URJALAN POHJAVESIEN SUOJELUSUUNNITELMA 2015
Aallokas Oy
SISÄLLYSLUETTELO
1. JOHDANTO.................................................................................................................................................................. 1
2. YLEISTÄ POHJAVESIMUODOSTUMISTA JA POHJAVEDESTÄ.................................................................... 2
2.1 POHJAVESIALUEIDEN KARTOITUS JA LUOKITUS ........................................................................................................ 4
2.2. POHJAVEDEN LAADUN SEURANTA............................................................................................................................ 5
3. SUOJELUSUUNNITELMAN YLEISPERIAATTEET ............................................................................................ 5
4. POHJAVEDEN SUOJELUA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ................................................................................. 6
4.1 POHJAVEDEN PILAAMISKIELTO JA YLEINEN LUVANVARAISUUS ................................................................................ 6
4.2 MAAPERÄN PILAAMISKIELTO JA SELONTEKOVELVOLLISUUS PILAANTUNEESTA ALUEESTA ...................................... 6
4.3 ÖLJYSÄILIÖITÄ KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ ................................................................................................................ 6
4.4 YMPÄRISTÖLUPA ...................................................................................................................................................... 7
4.5 MAA-AINESLAKI JA ASETUS MAA-AINESTEN OTTAMISESTA ...................................................................................... 7
4.6 JÄTEVEDENKÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEEN JA VAPAA-AJAN ASUNNOISSA ............................................................ 7
4.7. MAA- JA METSÄTALOUS ........................................................................................................................................... 8
4.8. VESIENHOITOLAKI JA HOITOSUUNNITELMAT ........................................................................................................... 8
4.9. TALOUSVEDEN LAATUVAATIMUKSET JA VALVONTATUTKIMUKSET ......................................................................... 9
5. POHJAVESIEN RISKITEKIJÄT .............................................................................................................................. 9
5.1. RISKITOIMINTOJEN KARTOITUS JA ARVIOINTI .......................................................................................................... 9
5.2. MAHDOLLISET RISKITOIMINNOT .............................................................................................................................. 9
5.2.1. Pilaantuneet maa-alueet................................................................................................................................. 10
5.2.2. Teollisuus ja yritystoiminta ........................................................................................................................... 10
5.2.3. Liikenne ja tienpito........................................................................................................................................ 10
5.2.4. Polttoaineiden jakeluasemat .......................................................................................................................... 11
5.2.5. Maa-ainesten otto .......................................................................................................................................... 11
5.2.6. Pohjaveden otto ............................................................................................................................................. 12
5.2.7. Maatalous ...................................................................................................................................................... 13
5.2.8. Metsätalous ................................................................................................................................................... 13
5.2.9. Asutuksen jätevedet....................................................................................................................................... 13
5.2.10. Öljysäiliöt .................................................................................................................................................... 13
5.2.11. Turvetuotanto .............................................................................................................................................. 14
5.2.12. Muuntamot .................................................................................................................................................. 14
5.2.13. Ilkivalta tai sabotaasi ................................................................................................................................... 14
5.2.14. Kaatopaikat ................................................................................................................................................. 14
5.2.15. Hautausmaat ................................................................................................................................................ 15
5.2.16. Kalankasvatus ............................................................................................................................................. 15
5.2.17. Ampumaradat .............................................................................................................................................. 15
5.2.18. Maalämpökaivot- ja putkistot ...................................................................................................................... 15
6. OHJEET POHJAVESIALUEELLA TOIMIVALLE ............................................................................................. 16
6.1. TEOLLISUUS ........................................................................................................................................................... 16
6.2. MAA-AINESTEN OTTO ............................................................................................................................................ 16
6.3. MAATALOUS .......................................................................................................................................................... 17
6.4. METSÄTALOUS....................................................................................................................................................... 18
6.5. ASUTUKSEN JÄTEVEDET ........................................................................................................................................ 18
6.6. ÖLJYSÄILIÖT .......................................................................................................................................................... 18
6.7. MUUNTAMOT ......................................................................................................................................................... 19
6.8. MAALÄMPÖKAIVOT JA -PUTKISTOT ....................................................................................................................... 19
6.9. HULEVEDET ........................................................................................................................................................... 20
7. POHJAVESIALUEIDEN HUOMIOIMINEN KAAVOITUKSESSA ................................................................... 20
8. SUOJELUSUUNNITELMAN POHJAVESIALUEET JA NIIDEN RISKIKOHTEET ...................................... 21
8.1. HYRSYNHARJU, 0488703 A, I LUOKKA ............................................................................................................. 21
8.1.1. Alueen geologia ............................................................................................................................................ 21
8.1.2. Pohjaveden laatu ........................................................................................................................................... 22
8.1.3. Pohjaveden tarkkailu ja otto .......................................................................................................................... 22
8.1.4. Kaavoitus ja maankäyttö ............................................................................................................................... 23
8.1.5. Teollisuus ja yritystoiminta ........................................................................................................................... 23
8.1.6. Liikenne ja tienpito........................................................................................................................................ 23
8.1.7. Maa-ainesten otto .......................................................................................................................................... 24
8.1.8. Maa- ja metsätalous ....................................................................................................................................... 24
8.1.9. Asutuksen jätevedet....................................................................................................................................... 24
8.1.10. Öljysäiliöt .................................................................................................................................................... 25
8.1.11. Muuntamot .................................................................................................................................................. 25
8.1.12. Ilkivalta tai sabotaasi ................................................................................................................................... 25
8.1.13. Kartat ........................................................................................................................................................... 25
8.1.14. Yhteenveto riskeistä ja toimenpiteistä ......................................................................................................... 25
8.2. LAUKEELA, 0488701, I LUOKKA ........................................................................................................................ 26
8.2.1. Alueen geologia ............................................................................................................................................ 26
8.2.2. Pohjaveden laatu ........................................................................................................................................... 26
8.2.3. Pohjaveden tarkkailu ja otto .......................................................................................................................... 26
8.2.4. Kaavoitus ja maankäyttö ............................................................................................................................... 27
8.2.5. Teollisuus ja yritystoiminta ........................................................................................................................... 28
8.2.6. Liikenne ja tienpito........................................................................................................................................ 29
8.2.7. Maa-ainesten otto .......................................................................................................................................... 29
8.2.8. Maa- ja metsätalous ....................................................................................................................................... 29
8.2.9. Asutuksen jätevedet....................................................................................................................................... 29
8.2.10. Öljysäiliöt .................................................................................................................................................... 29
8.2.11. Muuntamot .................................................................................................................................................. 30
8.2.12. Ilkivalta tai sabotaasi ................................................................................................................................... 30
8.2.13. Hautausmaa ................................................................................................................................................. 30
8.2.14. Kartat ........................................................................................................................................................... 30
8.2.15. Yhteenveto riskeistä ja toimenpiteistä ......................................................................................................... 30
8.3. JELTINKANGAS A, 0488709 A, I LUOKKA ......................................................................................................... 31
8.3.1. Alueen geologia ............................................................................................................................................ 31
8.3.2. Pohjaveden laatu ........................................................................................................................................... 31
8.3.3. Pohjaveden tarkkailu ja otto .......................................................................................................................... 32
8.3.4. Kaavoitus ja maankäyttö ............................................................................................................................... 32
8.3.5. Teollisuus ja yritystoiminta ........................................................................................................................... 33
8.3.6. Liikenne ja tienpito........................................................................................................................................ 33
8.3.7. Maa-ainesten otto .......................................................................................................................................... 33
8.3.8. Maa- ja metsätalous ....................................................................................................................................... 33
8.3.9. Asutuksen jätevedet....................................................................................................................................... 33
8.3.10. Muuntamot .................................................................................................................................................. 33
8.3.11. Ilkivalta tai sabotaasi ................................................................................................................................... 33
8.3.12. Kartat ........................................................................................................................................................... 33
8.3.13. Yhteenveto riskeistä ja toimenpiteistä ......................................................................................................... 33
8.4. VEHKALANKANGAS, 0488751, I LUOKKA ....................................................................................................... 34
8.4.1. Alueen geologia ............................................................................................................................................ 34
8.4.2. Pohjaveden laatu ........................................................................................................................................... 34
8.4.3. Pohjaveden tarkkailu ja otto .......................................................................................................................... 34
8.4.4. Kaavoitus ja maankäyttö ............................................................................................................................... 34
8.4.5. Teollisuus ja yritystoiminta ........................................................................................................................... 34
8.4.6. Liikenne ja tienpito........................................................................................................................................ 34
8.4.7. Maa-ainesten otto .......................................................................................................................................... 34
8.4.8. Maa- ja metsätalous ....................................................................................................................................... 35
8.4.9. Asutuksen jätevedet....................................................................................................................................... 35
8.4.10. Öljysäiliöt .................................................................................................................................................... 35
8.4.11. Muuntamot .................................................................................................................................................. 35
8.4.12. Ilkivalta tai sabotaasi ................................................................................................................................... 35
8.4.13. Kartat ........................................................................................................................................................... 35
8.4.14. Yhteenveto riskeistä ja toimenpiteistä ......................................................................................................... 35
8.5. NUUTAJÄRVI, 0488704, I LUOKKA .................................................................................................................... 36
8.5.1. Alueen geologia ............................................................................................................................................ 36
8.5.2. Pohjaveden laatu ........................................................................................................................................... 36
8.5.3. Pohjaveden tarkkailu ja otto .......................................................................................................................... 37
8.5.4. Kaavoitus ja maankäyttö ............................................................................................................................... 37
8.5.5. Teollisuus ja yritystoiminta ........................................................................................................................... 37
8.5.6. Liikenne ja tienpito........................................................................................................................................ 38
8.5.7. Maa-ainesten otto .......................................................................................................................................... 38
8.5.8. Maa- ja metsätalous ....................................................................................................................................... 39
8.5.9. Asutuksen jätevedet....................................................................................................................................... 39
8.5.10. Öljysäiliöt .................................................................................................................................................... 39
8.5.11. Muuntamot .................................................................................................................................................. 39
8.5.12. Ilkivalta tai sabotaasi ................................................................................................................................... 39
8.5.13. Kartat ........................................................................................................................................................... 39
8.5.14. Yhteenveto riskeistä ja toimenpiteistä ......................................................................................................... 39
8.6. JUURTINKANGAS, 0488706, II LUOKKA ........................................................................................................... 40
8.6.1. Alueen geologia ............................................................................................................................................ 40
8.6.2. Pohjaveden laatu ........................................................................................................................................... 40
8.6.3. Pohjaveden tarkkailu ja otto .......................................................................................................................... 40
8.6.4. Kaavoitus ja maankäyttö ............................................................................................................................... 40
8.6.5. Teollisuus ja yritystoiminta ........................................................................................................................... 40
8.6.6. Liikenne ja tienpito........................................................................................................................................ 41
8.6.7. Maa-ainesten otto .......................................................................................................................................... 41
8.6.8. Maa- ja metsätalous ....................................................................................................................................... 41
8.6.9. Asutuksen jätevedet....................................................................................................................................... 41
8.4.10. Öljysäiliöt .................................................................................................................................................... 42
8.6.11. Muuntamot .................................................................................................................................................. 42
8.6.12. Ilkivalta tai sabotaasi ................................................................................................................................... 42
8.6.13. Kartat ........................................................................................................................................................... 42
8.6.14. Yhteenveto riskeistä ja toimenpiteistä ......................................................................................................... 42
8.7. KALLIONKULMA, 0488708, II LUOKKA ............................................................................................................ 43
8.7.1. Alueen geologia ............................................................................................................................................ 43
8.7.2. Pohjaveden laatu ........................................................................................................................................... 43
8.7.3. Pohjaveden tarkkailu ja otto .......................................................................................................................... 43
8.7.4. Kaavoitus ja maankäyttö ............................................................................................................................... 43
8.7.5. Teollisuus ja yritystoiminta ........................................................................................................................... 43
8.7.6. Liikenne ja tienpito........................................................................................................................................ 43
8.7.7. Maa-ainesten otto .......................................................................................................................................... 43
8.7.8. Maa- ja metsätalous ....................................................................................................................................... 44
8.7.9 Asutuksen jätevedet........................................................................................................................................ 44
8.7.10. Muuntamot .................................................................................................................................................. 44
8.7.11. Ilkivalta tai sabotaasi ................................................................................................................................... 44
8.7.12. Kartat ........................................................................................................................................................... 44
8.7.13. Yhteenveto riskeistä ja toimenpiteistä ......................................................................................................... 44
8.8. JELTINKANGAS B, 0488709 B, II LUOKKA ........................................................................................................ 45
8.8.1. Alueen geologia ............................................................................................................................................ 45
8.8.2. Pohjaveden laatu ........................................................................................................................................... 45
8.8.3. Pohjaveden tarkkailu ja otto .......................................................................................................................... 45
8.8.4. Kaavoitus ja maankäyttö ............................................................................................................................... 45
8.8.5. Teollisuus ja yritystoiminta ........................................................................................................................... 45
8.8.6. Liikenne ja tienpito........................................................................................................................................ 45
8.8.7. Maa-ainesten otto .......................................................................................................................................... 46
8.8.8. Maa- ja metsätalous ....................................................................................................................................... 46
8.8.9. Asutuksen jätevedet....................................................................................................................................... 46
8.8.10. Muuntamot .................................................................................................................................................. 46
8.8.11. Ilkivalta tai sabotaasi ................................................................................................................................... 46
8.8.12. Ampumatoiminta ......................................................................................................................................... 46
8.8.13. Kartat ........................................................................................................................................................... 46
8.8.14. Yhteenveto riskeistä ja toimenpiteistä ......................................................................................................... 47
8.9. KIIMAKANGAS, 0488715, II LUOKKA ................................................................................................................ 48
8.9.1. Alueen geologia ............................................................................................................................................ 48
8.9.2. Pohjaveden laatu ........................................................................................................................................... 48
8.9.3. Pohjaveden tarkkailu ja otto .......................................................................................................................... 48
8.9.4. Kaavoitus ja maankäyttö ............................................................................................................................... 48
8.9.5. Teollisuus ja yritystoiminta ........................................................................................................................... 48
8.9.6. Liikenne ja tienpito........................................................................................................................................ 48
8.9.7. Maa-ainesten otto .......................................................................................................................................... 48
8.9.8. Maa- ja metsätalous ....................................................................................................................................... 49
8.9.9. Asutuksen jätevedet....................................................................................................................................... 49
8.9.10. Muuntamot .................................................................................................................................................. 49
8.9.11. Ilkivalta tai sabotaasi ................................................................................................................................... 49
8.9.12. Kartat ........................................................................................................................................................... 49
8.9.13. Yhteenveto riskeistä ja toimenpiteistä ......................................................................................................... 49
8.10. PYNNÄNKANGAS, 0488752, II LUOKKA ......................................................................................................... 50
8.10.1. Alueen geologia........................................................................................................................................... 50
8.10.2. Pohjaveden laatu ......................................................................................................................................... 50
8.10.3. Pohjaveden tarkkailu ja otto ........................................................................................................................ 51
8.10.4. Kaavoitus ja maankäyttö ............................................................................................................................. 51
8.10.5. Teollisuus ja yritystoiminta ......................................................................................................................... 51
8.10.6. Liikenne ja tienpito...................................................................................................................................... 51
8.10.7. Maa-ainesten otto ........................................................................................................................................ 51
8.10.8. Maa- ja metsätalous ..................................................................................................................................... 51
8.10.9. Asutuksen jätevedet..................................................................................................................................... 52
8.10.10. Muuntamot ................................................................................................................................................ 52
8.10.11. Ilkivalta tai sabotaasi ................................................................................................................................. 52
8.10.12. Kartat ......................................................................................................................................................... 52
8.10.13. Yhteenveto riskeistä ja toimenpiteistä ....................................................................................................... 52
8.11. KANGASNIEMI, 0410351, II LUOKKA, URJALAN PUOLEINEN OSA .................................................................... 53
8.11.1. Alueen geologia........................................................................................................................................... 53
8.11.2. Pohjaveden laatu ......................................................................................................................................... 53
8.11.3. Pohjaveden tarkkailu ja otto ........................................................................................................................ 53
8.11.4. Kaavoitus ja maankäyttö ............................................................................................................................. 53
8.11.5. Teollisuus ja yritystoiminta ......................................................................................................................... 53
8.11.6. Liikenne ja tienpito...................................................................................................................................... 53
8.11.7. Maa-ainesten otto ........................................................................................................................................ 54
8.11.8. Maa- ja metsätalous ..................................................................................................................................... 54
8.11.9. Asutuksen jätevedet..................................................................................................................................... 54
8.11.10. Muuntamot ................................................................................................................................................ 54
8.11.11. Ilkivalta tai sabotaasi ................................................................................................................................. 54
8.11.12. Kartat ......................................................................................................................................................... 54
8.11.13. Yhteenveto riskeistä ja toimenpiteistä ....................................................................................................... 54
8.12. UURTAANHARJU-MAANPYKÄLÄ, 0421054, II LUOKKA, URJALAN PUOLEINEN OSA .................................. 55
8.12.1. Alueen geologia........................................................................................................................................... 55
8.12.2. Pohjaveden laatu ......................................................................................................................................... 55
8.12.3. Pohjaveden tarkkailu ja otto ........................................................................................................................ 55
8.12.4. Kaavoitus ja maankäyttö ............................................................................................................................. 55
8.12.5. Teollisuus ja yritystoiminta ......................................................................................................................... 55
8.12.6. Liikenne ja tienpito...................................................................................................................................... 56
8.12.7. Maa-ainesten otto ........................................................................................................................................ 56
8.12.8. Maa- ja metsätalous ..................................................................................................................................... 56
8.12.9. Asutuksen jätevedet..................................................................................................................................... 57
8.12.10. Muuntamot ................................................................................................................................................ 57
8.12.11. Ilkivalta tai sabotaasi ................................................................................................................................. 57
8.12.12. Kartat ......................................................................................................................................................... 57
8.12.13. Yhteenveto riskeistä ja toimenpiteistä ....................................................................................................... 57
9. TOIMENPITEET JA SEURANTA ......................................................................................................................... 58
9.1. EHDOTETTAVAT TOIMENPITEET ............................................................................................................................. 58
9.2. VUONNA 2000 EHDOTETUT TOIMENPITEET ............................................................................................................ 58
9.3. SEURANTA ............................................................................................................................................................. 58
10. KIRJALLISUUS ....................................................................................................................................................... 59
11. LIITTEET ................................................................................................................................................................. 63
LIITE 1. URJALAN POHJAVESIALUEIDEN ÖLJYSÄILIÖT................................................................................................... 63
LIITE 2. HYRSYNHARJUN VEDENOTTAMON VEDENOTTOLUPA. ..................................................................................... 64
LIITE 3. LAUKEELAN VEDENOTTAMON VEDENOTTOLUPA. ............................................................................................ 68
LIITE 4. SOKKA-HANKKEEN SELVITYSTULOKSET URJALASSA (LINDHOLM 2015)....................................................... 74
LIITE 5. SUOJELUSUUNNITELMASSA EHDOTETTAVAT TOIMENPITEET. .......................................................................... 77
LIITE 6. VANHASSA SUOJELUSUUNNITELMASSA ESITETTYJEN TOIMENPITEIDEN TOTEUTUMINEN. ................................ 79
LIITE 7. HYRSYNHARJUN POHJAVESIALUEEN POHJAVESIKOHDEKARTTA. ..................................................................... 80
LIITE 8. HYRSYNHARJUN POHJAVESIALUEEN RISKIKOHDEKARTTA. .............................................................................. 81
LIITE 9. LAUKEELAN POHJAVESIALUEEN POHJAVESIKOHDEKARTTA. ........................................................................... 82
LIITE 10. LAUKEELAN POHJAVESIALUEEN RISKIKOHDEKARTTA. .................................................................................. 83
LIITE 11. JELTINKANGAS A:N POHJAVESIALUEEN POHJAVESI- JA RISKIKOHDEKARTTA. ............................................... 84
LIITE 12. VEHKALANKANKAAN POHJAVESIALUEEN POHJAVESI- JA RISKIKOHDEKARTTA. ............................................ 85
LIITE 13. NUUTAJÄRVEN POHJAVESIALUEEN POHJAVESIKOHDEKARTTA. ..................................................................... 86
LIITE 14. NUUTAJÄRVEN POHJAVESIALUEEN RISKIKOHDEKARTTA. .............................................................................. 87
LIITE 15. JUURTINKANKAAN POHJAVESIALUEEN POHJAVESI- JA RISKIKOHDEKARTTA. ................................................. 88
LIITE 16. KALLIONKULMAN POHJAVESIALUEEN POHJAVESI- JA RISKIKOHDEKARTTA. .................................................. 89
LIITE 17. JELTINKANGAS B:N POHJAVESIALUEEN POHJAVESI- JA RISKIKOHDEKARTTA. ................................................ 90
LIITE 18. KIIMAKANKAAN POHJAVESIALUEEN POHJAVESI- JA RISKIKOHDEKARTTA. .................................................... 91
LIITE 19. PYNNÄNKANKAAN POHJAVESIALUEEN POHJAVESI- JA RISKIKOHDEKARTTA. ................................................. 92
LIITE 20. KANGASNIEMEN POHJAVESIALUEEN POHJAVESI- JA RISKIKOHDEKARTTA. .................................................... 93
LIITE 21. UURTAANHARJU-MAANPYKÄLÄN POHJAVESIALUEEN POHJAVESI- JA RISKIKOHDEKARTTA. ......................... 94
1. JOHDANTO
Vedenhankinta Urjalassa perustuu pohjaveden käyttöön. Pohjavesien suojelusuunnitelma Urjalaan
on laadittu vuonna 2000 (Elmnäinen ym. 2000). Tällä suojelusuunnitelman päivittämisellä saatetaan
suunnitelman tiedot ajantasaisiksi ja pyritään turvaamaan pohjaveden säilyminen laadukkaana rajoittamatta tarpeettomasti muita maankäyttömuotoja tärkeillä pohjavesialueilla. Suunnitelma pohjaa
osin vuonna 2000 laadittuun suunnitelmaan.
Suojelusuunnitelmassa selvitetään pohjavesialueiden hydrogeologiset ominaisuudet, kartoitetaan
riskikohteet sekä laaditaan toimenpidesuositukset alueella jo oleville sekä sinne mahdollisesti tuleville riskitoiminnoille. Suunnitelma on luonteeltaan ohjaava, eikä sillä ole suoria oikeudellisia vaikutuksia. Suunnitelmassa esitetty pohjavesien suojelu sinällään perustuu kuitenkin useisiin lakeihin,
kuten vesilaissa määrättyyn vesitaloushankkeiden yleiseen luvanvaraisuuteen ja ympäristönsuojelulain pohjaveden pilaamiskieltoon. Myös kunnan rakennusjärjestyksessä ja ympäristönsuojelumääräyksissä säädetään toiminnasta pohjavesialueilla.
Suojelusuunnitelmaa sovelletaan maankäytön suunnittelussa ja viranomaisvalvonnassa sekä käsiteltäessä lupahakemuksia ja ilmoituksia, joita toiminnanharjoittajat tekevät mm. ympäristönsuojelu-,
maa-aines- ja kemikaalilainsäädännön perusteella. Suunnitelman laatimisesta tai soveltamisesta ei
aiheudu korvausvastuuta vedenottajalle, vaan mahdolliset korvaukset määräytyvät hankekohtaisesti
käsiteltäessä hakemuksia ja ilmoituksia.
Suojelusuunnitelman on laatinut DI Matti Aalto konsulttina toimineesta Aallokas Oy:stä. Suunnitelman ohjausryhmään kuuluivat Merja Antikainen (Pirkanmaan ELY-keskus), Arto Heino (Urjalan
kunta), Tuula Hietala (Tampereen kaupunki), Hannu Maijala (Urjalan kunta), Sanna Ristonen (Valkeakosken kaupunki), Saila Salomäki (Pirkanmaan pelastuslaitos) ja Jouni Vähäkyttä / Kimmo Virta (Urjalan kunta). Tietoja on kyselty edellä mainittujen tahojen lisäksi mm. useilta henkilöiltä
ELY-keskuksesta ja Urjalan kunnasta sekä Elenia Oy:ltä, Urjalan seurakunnalta ja alueiden elinkeinonharjoittajilta. Kaikilla alueilla tehtiin myös GPS-mittauksia ja havainnointia maastossa. Maastokäynnit tehtiin 14.4, 11–12.5 ja 11.9.2015.
Suunnitelman rakenne on koottu siten, että kukin toimija löytää omaa alaansa koskevat kohdat alaotsikkojen perusteella lainsäädäntö-, riskitekijät-, yleiset ohjeet- ja pohjavesialueet osioista.
Pohjavesien suojelusuunnitelmien on hyvä olla helposti päivitettävissä. Tämä suunnitelma on myös
Microsoft Word – muodossa, joten päivitysvaiheessa lisäykset ja muutokset voi muokata suoraan
entiseen pohjaan. Kartat on tehty AutoCAD – ohjelmalla ja ne löytyvät dwg-muodossa.
1
2. YLEISTÄ POHJAVESIMUODOSTUMISTA JA POHJAVEDESTÄ
(pohjateksti pääosin Viitaniemi 2011 ja Öhberg 1999)
Pohjavesi on maan sisään vajonnutta sadevettä. Osa maaperän vedestä imeytyy kasvien juurissa tai
kapillaarisesti takaisin maan pintaan ja osa päätyy pohjavedeksi maaperään muodostaen vedellä
kyllästyneen maakerroksen. Pohjavettä on maaperässä käytännössä kaikkialla. Pohjavesiesiintymät
ja -alueet ovat geologisia muodostumia, joissa maaperä on karkearakeista soraa tai hiekkaa, jolloin
maaperän huokostilavuus on suuri ja sen mukaan hyödynnettävä pohjavesivarastokin on huomattava (kuva 1). Kun irtomaakerros on ohut ja kalliot nousevat pohjaveden pinnan yläpuolelle, pohjavettä esiintyy vain kallioraoissa kalliopohjavetenä.
























































orsivesi
orsivesi
orsivesi
orsivesi
orsivesi
orsivesi
orsivesi
orsivesi
orsivesi
orsivesi
orsivesi





























savi
savi
savi
savi
savi
savi
























sora
sora
soraja
ja
jahiekka
hiekka
hiekka
ja
hiekka
sora
sora
sora
ja
hiekka














































































 







pohjavesi
pohjavesi
pohjavesi

pohjavesi
pohjavesi
pohjavesi









savi
savi
savi
savi
savi
savi



turve
turve
turve
turve
turve
turve










































vajovesi
vajovesi




























kallio
kallio
kallio
kallio
kallio
kallio
Kuva 1. Pohjaveden muodostuminen ja esiintyminen harjussa (Öhberg 1999).
Pohjaveden pinta voidaan havaita kaivoista tai havaintoputkista, ja se on tavallisesti 2-4 m syvyydessä, joskin vaihteluväli on suuri. Harjualueilla pohjavesi voi olla jopa 50 m syvyydessä. Pohjavesi
virtaa kiviainesrakeiden välisessä huokostilassa ja purkautuu luonnonvaraisesti lähteisiin, jotka sijaitsevat maalla, soilla tai vesistöjen pohjissa.
Yhdyskuntien vedenottoon ovat hyödynnettävissä alueet, joissa maaperä on karkearakeista veden
liikkuessa nopeasti ja täyttäen kaivot. Niiden tulee myös olla vesimäärältään (käytännössä pintaalaltaan) riittävän suuria. Näitä muodostumia kutsutaan pohjavesiesiintymiksi. Niitä voi kuvata
maanalaisiksi vesivarastoiksi, joita sateet ja lumien sulaminen täydentävät ja uusivat.
2
Pohjaveden määrä ja saatavuus riippuvat suuresti maaperän laadusta. Hiekkaisilla ja soraisilla mailla pohjavettä muodostuu 40–60 % sadannasta, eli noin 1000 m3/d jokaista neliökilometriä kohti.
Tällaista aluetta kutsutaan pohjaveden muodostumisalueeksi. Näitä alueita ovat tyypillisesti harjut
ja Salpausselät, sekä pienemmät reunamuodostumat. Savi- ja moreenimailla maaperän vedenjohtavuus on heikompaa, jolloin suuri osa sadannasta virtaa pintavaluntana vesistöihin, pohjaveden
muodostuminen on vähäistä eikä vesi juurikaan liiku maaperässä. Sadevesi puhdistuu maaperässä
periaatteessa seuraavilla tavoilla:
– Kasvit, maan pintaosissa elävät pieneliöt ja mikrobit käyttävät monia sadeveden mukana tulevia aineita ravinnokseen sekä muuttavat aineenvaihdunnassaan monia haitallisia aineita haitattomaan muotoon. Esimerkiksi sadeveden typpiyhdisteet ovat ravintoaineita, joita luonnontilaisessa
maassa ei juuri lainkaan pääse maan pintaa syvemmälle.
– Sadevesi on hapanta. Hapan sadevesi ja humuksen hajoamisesta syntyvät humushapot liuottavat kiviainesta maan pinnasta. Samalla veden happamuus pienenee ja monet liuenneet aineet erityisesti rauta-, mangaani- ja alumiiniyhdisteet saostuvat uudelleen vähän maan pinnan alapuolelle
ns. maannoksen rikastumiskerrokseen.
– Sadeveden mukana tulevat myrkylliset metallit ja monet muut aineet kiinnittyvät maan pintaosan mineraalirakeisiin, humukseen ja rikastumiskerrokseen. Maaperä siivilöi mekaanisesti maan
pintaan joutuvia hiukkasia tai haitallisia mikrobeja kuten bakteereja. Maannoksen alapuolisessa
kuivassa kerroksessa ja pohjavesikerroksessa vesi edelleen reagoi mineraaliaineksen kanssa ja sen
koostumus muuttuu pohjavedelle ominaiseksi.
Maan pinnan alapuolella olot ovat hyvin vakaat. Esimerkiksi lämpötila ei juuri muutu vuodenaikojen mukaan. Pohjaveden lämpötila on jatkuvasti 5 - 6 C. Tästä johtuen pohjaveden laatu ei luonnonoloissa juurikaan vaihtele.
Suomessa pohjavettä käytetään runsaasti talousvetenä ja vesilaitosten raakaveden lähteenä, koska se
on usein laadultaan parempaa ja paremmin suojassa likaantumiselta kuin pintavesi. Vesilaitosten
jakamasta talousvedestä noin 60 % on pohjavettä. Osuuteen sisältyy myös tekopohjavesi, jota valmistetaan johtamalla pintavettä pohjavesialueiden maaperään. Pohjavettä voi yleensä käyttää sellaisenaan ilman vedenkäsittelyä (Suomen ympäristökeskus 2008). Suomessa veden kokonaiskovuus
on kuitenkin yleensä alhainen ja vedenpuhdistamoilla usein lisätään kovuutta, jotta vesi ei syövyttäisi jakeluverkostoa. Myös pH:n nostaminen samasta syystä on tavallista. Liian korkea kalsiumpitoisuus voi tukkia esimerkiksi suihkun ritilät. Kovuus vaikuttaa myös pesuaineiden pesutehoon.
Mitä kovempaa vesi on, sitä enemmän pesuainetta tarvitaan.
Pohjavedet eivät Suomessa yleensä pilaannu laajalta alueelta, koska pohjavesiesiintymät ovat pääosin pieniä. Pilaantumisvaara on suurin hiekka- ja soramailla, jotka läpäisevät veden lisäksi hyvin
myös lika-aineita. Laajempaa pilaantumista voivat aiheuttaa mm. polttonesteiden jakelu, liukkauden
torjunta, maatalous ja erilaiset kemikaalionnettomuudet. Onnettomuuksien seuraukset voivat tulla
näkyviin pohjavedessä vasta vuosikymmenienkin jälkeen. (Suomen ympäristökeskus 2008)
Pohjavedet saattavat myös happamoitua. Tätä tapahtuu samoilla alueilla, joilla järvet ovat happamoituneet. Pohjavesien happamoituminen alkaa yleensä pitkällä viiveellä. Kestää aikansa, ennen
kuin happamoittavat aineet ehtivät syvällä oleviin pohjavesiin. Happamaan pohjaveteen liukenee
maaperästä haitallisia raskasmetalleja. (Suomen ympäristökeskus 2008)
Pohjaveden huono laatu voi johtua myös maa- ja kallioperän ominaisuuksista. Joillakin alueilla
pohjavedessä voi olla haitallisia määriä rautaa ja mangaania. Kallioporakaivoissa saattaa lisäksi
esiintyä liian korkeita arseeni-, fluoridi- ja radonpitoisuuksia. (Suomen ympäristökeskus 2008)
3
2.1 Pohjavesialueiden kartoitus ja luokitus
Pohjavesialueiden luokitusjärjestelmää on muutettu lailla 1263/2014. Vanhaa, ohjeeseen perustunutta luokitusta sovelletaan kuitenkin niin kauan, kunnes alueet on saatu käytyä läpi ja siirrettyä
uuteen laissa määriteltyyn luokitukseen. Uudessa luokituksessa alueet luokitellaan pohjavesialueen
vedenhankintakäyttöön soveltuvuuden ja suojelutarpeen perusteella seuraavasti:
1) 1-luokkaan vedenhankintaa varten tärkeän pohjavesialueen, jonka vettä käytetään tai jota on
tarkoitus käyttää yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin keskimäärin 10
kuutiometriä vuorokaudessa tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin;
2) 2-luokkaan muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen, joka pohjaveden antoisuuden ja muiden ominaisuuksiensa perusteella soveltuu 1 kohdassa tarkoitettuun käyttöön.
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus luokittelee lisäksi E-luokkaan pohjavesialueen, jonka pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen.
Vanhassa luokituksessa pohjavesialueet on luokiteltu käyttökelpoisuutensa ja suojelutarpeensa perusteella kolmeen luokkaan:
Luokka I: vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue
Luokka II: vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue
Luokka III: muu pohjavesialue
Vedenhankintaa varten tärkeäksi pohjavesialueeksi luokitellaan pohjavesialue, jonka pohjavettä
käytetään tai tullaan suunnitelmien mukaan käyttämään 20 - 30 vuoden kuluessa tai muutoin tarvitaan esimerkiksi kriisiajan vedenhankintaa varten liittyjämäärältään vähintään 10 asuinhuoneiston
vesilaitoksessa tai hyvää raakavettä vaativassa teollisuudessa. Vedenhankintaan soveltuva alue on
alue, joka soveltuu yhteisvedenhankintaan, mutta jolle toistaiseksi ei ole osoitettavissa käyttöä yhdyskuntien, haja-asutuksen tai muussa vedenhankinnassa.
Muut pohjavesialueet ovat alueita, joiden hyödyntämiskelpoisuuden arviointi vaatii lisätutkimuksia
vedensaantiedellytysten, veden laadun tai likaantumis- tai muuttumisuhan selvittämiseksi. Mikäli
alue todetaan tutkimuksissa soveltumattomaksi vedenhankintaan, voidaan se myös poistaa luokituksesta. Maastotutkimukset ovat keskittyneet uusien vedenottamopaikkojen tutkimiseen sekä pohjavesialueiden hydrogeologiaa selvittäviin luotauksiin ja kairauksiin. Maastotutkimuksia ovat rahoittaneet mm. maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö ja kunnat. (Suomen ympäristökeskus 2008)
Vuoden 2013 tilanteen mukaan ympäristöhallinnon Oiva-järjestelmässä on luokkaan I kuuluvia
pohjavesialueita 2200, luokkaan II kuuluvia 1593 ja luokkaan III kuuluvia 2222 kpl. Pohjavesitutkimusten myötä luokitus täydentyy ja III luokkaan kuuluvat alueet tulevat tulevaisuudessa siirtymään joko luokkiin I tai II. Mikäli alue havaitaan tutkimusten pohjalta vedenhankintaan soveltumattomaksi, tullaan se siirtämään kokonaan luokituksen ulkopuolelle. Esimerkiksi Pirkanmaalla IIIluokan pohjavesialueet on jo joko siirretty ylempiin luokkiin tai poistettu luokituksesta Pirkanmaan
POSKI-hankkeen yhteydessä.
4
2.2. Pohjaveden laadun seuranta
Pohjaveden laadun seuranta on erittäin tärkeää. Vesinäytteitä tulisi ottaa vedenottamon lisäksi havaintoputkista. Pohjaveden laadun tarkkailuun soveltuvien havaintoputkien tulisi olla materiaaliltaan elintarvikemuovia ja sisähalkaisijaltaan vähintään 50 mm. Lisäksi putkien tulisi olla ns. pitkäsiiviläisiä eli siivilät asennetaan koko pohjavesikerroksen paksuudelta. Näin voidaan ottaa vesinäytteitä kerroksittain. Putket tulee ilkivallan vähentämiseksi varustaa lukoilla.
Pohjaveden laadun seuranta tulee olla säännöllistä. Kenttätyöskentelyn laadun parantamiseksi näytteenottajilta edellytetään muodollista pätevyyttä. Näytteenoton pätevyys osoitetaan näytteenottajien
henkilösertifioinnilla ja näytteenottomenetelmien akkreditoinnilla. (Ympäristöministeriö 2012)
Suositeltavaa on, että vesinäytteet ottaa siihen tottunut henkilö ja näytteet analysoidaan aina samassa laboratoriossa. Valvontatutkimusohjelma on tarkistettava säännöllisesti.
Pohjaveden laatua tulisi tarkkailla ennen vedenottamon rakentamista, jolloin voidaan seurata vedenoton vaikutusta pumpattavan pohjaveden laatuun sekä pumppauksen vaikutusta ympäristön pohjaveden laatuun.
3. SUOJELUSUUNNITELMAN YLEISPERIAATTEET
Suojelusuunnitelman yleisperiaatteissa säädetään 1.2.2015 voimaan tulleessa laissa 1263/2014 (kts.
tarkemmin kohta 4.8 Vesienhoitolaki ja hoitosuunnitelmat.)
Pohjavesialueen suojelusuunnitelman avulla pyritään estämään toiminta, joka pilaisi tai heikentäisi
pohjaveden laatua tai määrää. Sen avulla voidaan myös vaikuttaa maankäyttöön välttämällä pohjavettä vaarantavien toimintojen sijoittaminen pohjavesialueelle sekä muuttamalla vanhoja toimintoja
siten, että pohjaveden likaantumisuhka vähenee. Suojelusuunnitelmaan sisältyvän toimenpideohjelman avulla pohjavesiin kohdistuvat uhat voidaan saada pitkällä aikavälillä mahdollisimman vähäisiksi. Pohjavesionnettomuuksia ei voida kuitenkaan kokonaan estää. Vaikka pohjavesialueen
suojelusuunnitelmalla ei ole sitovia oikeusvaikutuksia, pohjaveden suojelunäkökohdat tulevat esille
kuntien ja Ely-keskusten myöntäessä erilaisia lupia pohjavesialueille. (Suomen ympäristökeskus
2013)
Pohjavesialueen suojelusuunnitelman tavoitteet ovat samoja kuin vesilain 4 luvun 11 §:n mukaisen
suoja-aluemenettelyn, jota myös voidaan soveltaa suojelusuunnitelmamenettelyn ohella. Edellytyksenä pohjavedenottamon suoja-alueen perustamiselle on se, että aluehallintovirasto harkitsee sen
perustamisen terveydellisistä syistä tai pohjaveden puhtauden säilyttämiseksi tärkeän tarpeen vaatimaksi. Suojelusuunnitelmamenettely poikkeaa kuitenkin suoja-aluemenettelystä, sillä suojelusuunnitelma ei ole ottamokohtainen vaan kattaa koko pohjavesialueen. Usein suojelusuunnitelma on
lisäksi sisällöltään kattavampi kuin vesilain mukaisen suoja-alueen perustamisen yhteydessä tehdyt
selvitykset. (Rintala ym. 2007)
Vedenottajan harkittavana on, käytetäänkö pohjaveden suojelemiseksi suojelusuunnitelmamenettelyä vai haetaanko aluehallintovirastolta päätös suoja-alueen perustamisesta vedenottamon ympärille. Suoja-alueen perustaminen on tarkoituksenmukaista esimerkiksi vedenoton tapahtuessa toisen
kunnan alueelta. Vesilain mukaisen suoja-alueen muodostaminen on usein varsin pitkällinen prosessi, joka yleensä on edellyttänyt katselmustoimituksen pitämisen. Lisäksi suoja-aluepäätöksistä on
usein valitettu ylempiin oikeusasteisiin. Suoja-alueen muodostamiseen liittyvissä korvauskysymyksissä on yhä näkemyseroja. Nämä syyt ovat vaikuttaneet siihen, että vesilain mukaisten suojaalueiden määrä on vähäinen verrattuna pohjavesialueiden määrään. (Rintala ym. 2007)
5
4. POHJAVEDEN SUOJELUA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ
Pohjaveden suojelu perustuu pääasiassa vesilakiin sekä ympäristönsuojelulakiin ja -asetukseen.
Ympäristönsuojelulaki uudistui syksyllä 2014. Lisäksi pohjaveden suojeluun liittyviä säännöksiä on
mm. maa-aineslaissa, maankäyttö- ja rakennuslaissa, terveydensuojelulaissa, jäte- ja kemikaalilaissa
sekä öljyvahinkojen torjuntalainsäädännössä. Pohjaveden suojelua käsitellään myös valtioneuvoston
asettamissa valtakunnallisissa maankäyttötavoitteissa. Yllä mainituista säädöksistä tärkeimpiä kohtia pohjaveden suojelun kannalta on esitelty seuraavaksi.
4.1 Pohjaveden pilaamiskielto ja yleinen luvanvaraisuus
Pohjaveden pilaamiskiellosta säädetään ympäristönsuojelulain (527/2014) 1 luvun 17 §:ssä. Tärkeällä tai muulla vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella ainetta tai energiaa ei saa panna tai
johtaa sellaiseen paikkaan tai käsitellä siten, että pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai
kelpaamattomaksi sellaiseen tarkoitukseen, johon sitä muuten voitaisiin käyttää. Kielto koskee
myös toisen kiinteistöllä olevaa pohjavettä. Myös toimenpiteet, jotka aiheuttaisivat yleisen tai toisen
edun loukkaamisen, on kielletty. Pohjaveden pilaamiskielto on ehdoton, eikä mikään viranomainen
voi myöntää lupaa siitä poikkeamiseen.
Vesitaloushankkeen yleisestä luvanvaraisuudesta pohjavesien suhteen säädetään vesilain 3 luvun 2
§:ssä. Sen mukaan vesitaloushankkeella on oltava lupaviranomaisen lupa, jos se voi muuttaa vesistön asemaa, syvyyttä, vedenkorkeutta tai virtaamaa, rantaa tai vesiympäristöä taikka pohjaveden
laatua tai määrää, ja tämä muutos;
– aiheuttaa luonnon ja sen toiminnan vahingollista muuttumista taikka vesistön tai pohjavesiesiintymän tilan huononemista tai
– olennaisesti vähentää tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesiesiintymän
antoisuutta tai muutoin huonontaa sen käyttökelpoisuutta taikka muulla tavalla aiheuttaa vahinkoa
tai haittaa vedenotolle tai veden käytölle talousvetenä.
4.2 Maaperän pilaamiskielto ja selontekovelvollisuus pilaantuneesta alueesta
Maaperän pilaamista ja pilaantuneiden alueiden kunnostusta ohjaavista säädöksistä keskeisin on
ympäristönsuojelulaki (527/2014) ja -asetus (713/2014), jotka kieltävät maaperän ja pohjaveden
pilaamisen. Maahan ei saa ympäristönsuojelulain 16 § mukaan jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua
vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähentymistä tai muu niihin
verrattava yleisen tai yksityisen edun loukkaus. Maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä
ympäristönsuojelulain 139 § mukaan uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot
alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa maaperän tai
pohjaveden pilaantumista.
4.3 Öljysäiliöitä koskeva lainsäädäntö
Tärkeillä pohjavesialueilla sijaitsevista öljysäiliöistä sekä niiden tarkastuksista on säädetty Kauppaja teollisuusministeriön maanalaisten öljysäiliöiden määräaikaistarkastuksia koskevassa päätöksessä
344/1983. Tärkeällä pohjavesialueella olevan maanalaisen öljysäiliön asentamisesta on säiliön
omistajan tai öljylämmityslaitteiston asentavan toiminnanharjoittajan ilmoitettava pelastuslaitokselle. Pelastusviranomaiselle on varattava tilaisuus tarkastaa säiliön sijoitus ennen säiliön peittämistä.
Tärkeillä pohjavesialueilla olevat maanalaiset öljysäiliöt on tarkastettava määräajoin. Säiliön omistajan tai haltijan tulee huolehtia siitä, että määräaikaistarkastukset suoritetaan ajallaan.
6
Ensimmäisen kerran säiliö on tarkastettava 10 vuoden kuluttua käyttöönotosta. Määräaikaistarkastuksesta tulee laatia pöytäkirja. Pöytäkirja on annettava säiliön omistajalle tai haltijalle, minkä lisäksi siitä on 14 päivän kuluessa tarkastuksesta toimitettava jäljennös sen kunnan palopäällikölle, missä säiliö sijaitsee. Laissa määritellään myös säiliöluokitus. Kunnossa oleva, A-luokan säiliö on sen
jälkeen tarkastettava 5 vuoden (metallisäiliöt) tai 10 vuoden (muut materiaalit) välein. Säiliö, joka
määräaikaistarkastuksessa havaitaan B-luokkaiseksi, on tarkastettava uudelleen kahden vuoden väliajoin. C-luokkainen säiliö on puolestaan poistettava käytöstä kuuden kuukauden kuluessa. Välitöntä vaaraa aiheuttava D-luokan säiliö on heti poistettava käytöstä.
4.4 Ympäristölupa
Ympäristönsuojelulaissa (527/2014) ja sen liitteessä 1 mainitaan toiminnot, joille tulee hakea ympäristölupa. Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan on oltava lupa. Jos ympäristönsuojeluasetuksessa mainittu toiminta sijoitetaan tärkeälle tai muulle vedenhankintakäyttöön soveltuvalle pohjavesialueelle ja toiminnasta voi aiheutua pohjaveden pilaantumisen vaaraa, on sille haettava ympäristölupa myös siinä tapauksessa, että toiminta on liitteessä 1 mainittua vähäisempää
(YSL 28 §). Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen on pyydettävä lausunto elinkeino-, liikenne- ja
ympäristökeskukselta, jos ympäristölupa-asia koskee toiminnan sijoittumista tärkeälle tai muulle
vedenhankintakäyttöön soveltuvalle pohjavesialueelle.
4.5 Maa-aineslaki ja asetus maa-ainesten ottamisesta
Maa-ainesten ottoa säätelee maa-aineslaki (555/1981) ja sen muutokset. Toimintaan tarvitaan maaainesten ottolupa, jota varten tulee tehdä ottosuunnitelma. Valtioneuvoston asetus maa-ainesten
ottamisesta (926/2005) säätää tarkemmin maa-ainesluvan hakemisesta ja ilmoitusmenettelyistä.
Tärkeälle pohjavesialueelle sijoittuvasta maa-aineksen ottohankkeesta on pyydettävä lausunto ELYkeskukselta (alueella on merkitystä vesien suojelun kannalta). Maa-aineslain osittaisuudistuksen
(463/1997) tavoite on maa-ainesten kestävän käytön huomioiminen. Maa-ainesten ottamisesta ei saa
aiheutua kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten
luonnonesiintymien tuhoutumista, huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa, eikä tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen vedenlaadun tai antoisuuden vaarantumista, jollei siihen ole saatu vesilain mukaista lupaa.
Maa-aineslain mukainen lupa ei ole tarpeen, jos aineksia otetaan omaa tavanomaista kotitarvekäyttöä varten asumiseen tai maa- ja metsätalouteen. Käytön tulee liittyä rakentamiseen tai kulkuyhteyksien kunnossapitoon. Kotitarveotosta tulee ottajan ilmoittaa valvontaviranomaiselle ottamispaikan sijainti ja arvioitu ottamisen laajuus silloin, kun ottamisalueesta on otettu tai on tarkoitus ottaa
enemmän kuin 500 kiintokuutiometriä maa-aineksia. Lisäksi kotitarveottajaa koskevat samat velvoitteet esim. alueen jälkihoitamisesta kuin varsinaista, maa-ainesluvan puitteissa toimivaa toiminnanharjoittajaakin.
4.6 Jätevedenkäsittely haja-asutusalueen ja vapaa-ajan asunnoissa
Uudet haja-asutuksen jätevesienkäsittelyä koskevat säädökset tulivat voimaan maaliskuussa 2011.
Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla
(209/2011) edellyttää kiinteistöjen jätevesien puhdistuslaitteiden tehostamista. Uudisrakennuksia
määräykset koskevat välittömästi. Vanhojen kiinteistöjen siirtymäaikaa jatkettiin 15.3.2018 saakka.
Asetuksen tarkoituksena on vähentää talousjätevesien päästöjä ja ympäristön pilaantumista ottaen
erityisesti huomioon valtakunnalliset vesiensuojelun tavoitteet. Asetuksella säädetään vähimmäisvaatimukset kiinteistökohtaisten talousjätevesien käsittelylle. Vaatimukset koskevat kaikkia kiinteistöjä, joita ei ole liitetty vesihuoltolaitoksen viemäröintijärjestelmään.
7
Puhdistustasoa koskevan vaatimuksen noudattamisesta vapautuvat kuitenkin kiinteistönomistajat,
jotka asuvat kiinteistöllä vakituisesti ja ovat täyttäneet 68 vuotta ennen 9.3.2011. Lykkäystä vanhojen järjestelmien korjaamiseen voidaan myös myöntää hakemuksesta ympäristönsuojelulaissa mainituin perustein.
Urjalan kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä säädetään, että pohjavesialueilla jätevedet on käsiteltävä siten, että ne eivät pääse pohjaveteen. Jätevesien maahan imeyttäminen pohjavesialueilla on
kielletty. Wc- ja pesuvesien yhteiskäsittelyn edellytyksenä on jätevesien käsittelyjärjestelmän tiivis
pohjarakenne. Käsitelty jätevesi on johdettava pohjavesialueen ulkopuolelle. Erillisviemäröinnissä
vaihtoehto vesikäymäläjätevesien käsittelylle on wc-vesien johtaminen umpisäiliöön tai kompostikäymälän rakentaminen. Pesuvesien käsittelyjärjestelmän on oltava pohjarakenteeltaan tiivis ja jätevesien purkupaikan sijoittelussa käytetään tapauskohtaista harkintaa.
4.7. Maa- ja metsätalous
Maa- ja metsätaloutta pohjavesialueilla säätelevät asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (1250/2014) eli ns. nitraattiasetus ja lannoitevalmistelaki
(539/2006) sekä Turvallisuus- ja kemikaaliviraston määräykset torjunta-aineiden käytöstä.
Valtioneuvoston asetus 1250/2014 korvaa vanhan nitraattiasetuksen (931/2000). Tavoitteena on
rajoittaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien pääsemistä vesistöihin. Asetus koskee koko maata ja sen kaikkia viljelijöitä. Asetus sisältää määräyksiä, jotka koskevat mm. maaperän lannoitusta,
karjanlannan käyttöä ja varastointia, säilörehun puristenesteen talteenottoa sekä karjasuojien ja jaloittelualueiden sijoittamista.
Kotieläinsuojaa, jaloittelutarhaa ja säilörehuaumaa tai -siiloa ei saa perustaa siten, että siitä voi aiheutua pohjaveden pilaantumisvaara. Erittyvät puristenesteet ja lietteet on kerättävä talteen ja varastoitava tiiviissä säiliössä sekä levitettävä lantaa koskevien määräysten mukaan. Pohjevesialueen
peltoviljelyssä tulee noudattaa ympäristösuojelulaissa ja nitraattiasetuksessa annettuja määräyksiä.
Rajoitukset koskevat mm. lannoitusta, kasvinsuojeluaineiden käyttöä ja karjan laidunnusta.
Sellaista tuhkalannoitetta, johon on lisätty booria, ei saa levittää pohjavesialueille (Maa- ja metsätalousministeriön asetus 24/11).
Eräät kasvinsuojeluaineet tai niiden hajoamistuotteet ovat maassa helposti kulkeutuvia ja siksi niiden käyttö pohjavesialueilla (pohjavesialueluokat I ja II) on kielletty kokonaan tai niiden käyttöä on
rajoitettu. Käyttökielto tai rajoitus on merkitty myyntipäällyksen tekstiin. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes ylläpitää kasvinsuojeluainerekisteriä, jossa on luettelo pohjavesialueilla sallituista ja
kielletyistä valmisteista.
4.8. Vesienhoitolaki ja hoitosuunnitelmat
Vesien suojelu ja hoito uudistui vuoden 2005 alusta voimaan astuneen vesienhoitolain myötä (Valtioneuvoston asetus vesienhoidon järjestämisestä 1040/2006). Lain tavoitteena on suojella, parantaa
ja ennallistaa vesiä niin, että pinta- ja pohjavesien tila ei heikkene ja että niiden tila olisi vähintään
hyvä vuoteen 2015 mennessä. Vesiensuojelutyö tapahtuu uuden lain myötä perustetuilla seitsemällä
vesienhoitoalueella, jotka seuraavat vesistöjen valuma-aluerajoja.
Vesienhoitoalueille on laadittu ensimmäiset hoitosuunnitelmat vuosille 2010–2015. Osaksi hoitosuunnitelmia on laadittu ELY-keskuskohtaisia toimenpideohjelmia, joita toteuttamalla vesien hyvän
tilan tavoitteeseen voidaan päästä. Tällaisia toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi päästöjen vähentäminen tai vesistöjen kunnostus. Pirkanmaalla toisen kauden hoitosuunnitelma ja toimenpideohjelma vuosille 2016–2021 oli kuultavana 31.3.2015 saakka.
Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta (1263/2014) ohjeistaa yleispiirteisesti suojelusuunnitelman tekoa ja sen sisältöä.
8
Lain mukaan kunta voi tehdä pohjavesien suojelusuunnitelman, joka sisältää mm. tietoja pohjavesioloista, vedenottamoista, maankäytöstä, pilaantumisen vaaraa aiheuttavista toiminnoista ja
muista pohjavesien suojelun kannalta merkityksellisistä seikoista.
Pirkanmaan pohjavesien toimenpideohjelma on laadittu vuoteen 2015. Ohjelmassa on arvioitu pohjavesialueiden riskejä ja tarpeellisia toimenpiteitä maakunnallisella tasolla. Ohjelmasta löytyy myös
tätä suojelusuunnitelmaa täydentäviä tietoja eri riskeistä ja niiden vaikutuksista. Hoitosuunnitelma
ja toimenpideohjelma vuosille 2016–2021 olivat kuultavana 31.3.2015 saakka.
4.9. Talousveden laatuvaatimukset ja valvontatutkimukset
Talousveden laadun tulee täyttää sosiaali- ja terveysministeriön asetuksilla (461/2000 ja 401/2001)
määräämät terveydensuojelulakiin perustuvat laatuvaatimukset. Vedessä ei saa olla pieneliöitä tai
loisia tai mitään aineita sellaisina määrinä tai pitoisuuksina, joista voi olla vaaraa ihmisten terveydelle. Lisäksi talousveden on täytettävä asetuksen liitteessä esitetyt vähimmäisvaatimukset. Talousveden on oltava myös muuten käyttötarkoitukseensa soveltuvaa, eikä se saa aiheuttaa haitallista
syöpymistä tai haitallisten saostumien syntymistä vesijohdoissa ja vedenkäyttölaitteissa.
Asetusta 461/2000 sovelletaan mm. sellaisten talousvettä toimittavien laitosten talousveden laadun
ja tutkimusten valvontaan, jotka toimittavat talousvettä käytettäväksi vähintään 10 m3 päivässä tai
vähintään 50 henkilön tarpeisiin. Pienten talousvettä toimittavien laitosten (laitos toimittaa käytettäväksi vähemmän kuin 10 m3 päivässä tai alle 50 henkilön tarpeisiin) talousveden laatuvaatimusten
ja valvontatutkimusten valvontaan sovelletaan sosiaali- ja terveysministeriön asetusta 401/2000
(asetus pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista).
Veden tulee täyttää laatuvaatimukset siinä kohdassa, jossa se tulee kuluttajan hanasta. Veden laatua
valvoo kunnan terveydensuojeluviranomainen. Vesilaitosten tulee laatia laitoskohtainen valvontaohjelma, jossa laitoksen ominaispiirteet ja paikalliset olosuhteet on otettu huomioon. Veden laatua
pitää tutkia olosuhteista ja kuluttajamäärästä riippuen säännöllisin väliajoin jatkuvan valvonnan ja
jaksottaisen seurannan näyttein. Vaadittavat näytemäärät on esitetty asetuksen liitteessä.
5. POHJAVESIEN RISKITEKIJÄT
5.1. Riskitoimintojen kartoitus ja arviointi
Pohjaveden pilaantumista voivat aiheuttaa jatkuvat tai kertaluonteiset päästöt. Pilaantumisherkkyyteen vaikuttavat oleellisesti haitallisten aineiden ominaisuudet (esim. vesiliukoisuus, viskositeetti, adsorptiokyky ja hajoavuus) sekä maaperän laatu, rakenne ja kerrospaksuudet sekä muut
pohjavesiolosuhteet.
Pitkäaikaiset päästöt voivat vaikuttaa usean vuoden viiveellä vedenlaatuun. Likaantuminen voi jatkua myös haitallisen toiminnan päätyttyä. Tällaista pohjaveden laatuun vaikuttavaa tekijää on usein
vaikea paikallistaa. Kertaluonteisissa päästöissä aikaa torjuntaan on hyvin vähän, tavallisesti vain
muutamista tunneista muutamiin vuorokausiin. Torjuntatoimien nopeus ja oikeiden menetelmien
valinta on tärkeää, jotta haitalliset aineet eivät ehdi kulkeutua pohjaveteen.
Ihmistoiminta voi vaikuttaa myös pohjaveden virtausominaisuuksiin, jolloin syntyy riski pohjaveden laadun tai määrän heikkenemisestä.
5.2. Mahdolliset riskitoiminnot
Pohjaveden laatua ja määrää voivat uhata varsin monet tekijät. Sellaisia ovat esimerkiksi pilaantuneet maa-alueet, teollisuus, liikenne ja tienpito, maa-ainesten otto, polttoaineiden jakeluasemat,
pohjaveden otto, maa- ja metsätalous, asutuksen jätevedet, öljysäiliöt, rautatiet, turvetuotanto, kaatopaikat, muuntamot, ilkivalta tai sabotaasi, kalankasvatus, ampumaradat ja hautausmaat.
9
5.2.1. Pilaantuneet maa-alueet
Ympäristönsuojelulain mukaan maaperä on pilaantunut, jos maahan on jätetty tai päästetty jätettä
tai ainetta, jonka seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähentymistä tai muuta niihin
verrattavaa yleisen tai yksityisen edun loukkausta.
Pilaantuneita maa-alueita löytyy etenkin vanhoilta teollisuus-, polttoaine- ja kemikaalivarastoalueilta sekä alueilta, joilla on käytetty runsaasti torjunta-aineita. Suomen ympäristökeskus on tehnyt kattavan julkaisun torjunta-aineiden esiintymisestä pohjavedessä (Vuorimaa ym. 2007). Maaperään on
voinut joutua haitallisia aineita kemikaalivuodon, onnettomuuden tai huolimattoman toiminnan seurauksena, mutta myös kaikkien ohjeiden ja määräysten mukainen toiminta on aikojen kuluessa voinut aiheuttaa maaperän pilaantumista. Pilaantuneen maan aiheuttamista haitoista ja maan kunnostamisesta vastaa ensisijaisesti pilaaja.
5.2.2. Teollisuus ja yritystoiminta
Teollinen toiminta pohjavesialueella voi aiheuttaa sekä toiminnasta ja varastoinnista aiheutuvia suoria että esimerkiksi logistiikasta aiheutuvia epäsuoria riskejä pohjaveden laadulle. Tyypillinen teollisen toiminnan aiheuttama riski muodostuu erilaisten kemikaalien mahdollisesta päätymisestä
maaperään ja sitä kautta pohjaveteen. Toiminnan sijoittamista pohjavesialueelle säädellään ympäristöluvalla. Luvanvaraisuudesta pohjavesialueilla säädetään ympäristönsuojelulain 28 §:ssä.
5.2.3. Liikenne ja tienpito
Liikenteen aiheuttama pohjavesien pilaantumisvaara voi aiheutua liikenneonnettomuudesta, vaarallisten aineiden kuljetuksien vahingoista, tienpidosta ja liikenteen päästöistä.
Liikenteen aiheuttamia päästöjä ovat lähinnä rikkidioksidi, typen oksidit, hiilimonoksidi, erilaiset
hiilivedyt, lyijy ja hiukkaspäästöt. Lyijyn määrä on vähentynyt, koska bensiinissä ei ole enää lyijyä.
Pakokaasupäästöjen suuruus riippuu olennaisesti autojen nopeudesta. Erittäin alhaisilla ja suurilla
nopeuksilla päästöt ovat suurimmat. Haitalliset aineet leviävät kapealle alueelle tien ympäristöön.
Niiden kulkeutumista ja vaikutusta pohjaveteen ei ole systemaattisesti tutkittu. Tiedetään kuitenkin,
että lyijyä esiintyy tienvarsien maaperässä päästöjen aiheuttamana.
Liukkauden torjunnassa teiden suolaus (NaCl) on tärkein menetelmä. Yleensä suolaa käytetään vain
I talvihoitoluokan teillä. Tiesuolaa pidettiin aikaisemmin varsin harmittomana aineena, minkä myötä sitä on käytetty runsaasti. Pohjavesissä tämä näkyy kohonneina kloridipitoisuuksina ja tavallista
suurempina sähkönjohtavuuden arvoina. Kloridi aiheuttaa putkistoissa korroosiota ja suurina määrinä (> 200 mg/l) makuhaittoja. Jo pitoisuus 25 mg/l aiheuttaa korroosiota lämminvesivaraajissa.
Natriumkloridille on etsitty vaihtoehtoja (Salminen ym. 2010) ja kaliumformiaatti osoittautui pohjavesille haitattomaksi liukkaudentorjunta-aineeksi. Kaliumformiaatti hajoaa mikrobiologisesti hiilidioksidiksi ja vedeksi pintamaakerroksissa ennen kulkeutumista pohjaveteen. Kaliumformiaatin
laajaa käyttöä rajoittaa kuitenkin natriumkloridia huomattavasti kalliimpi hinta (Liikennevirasto
2011). Pohjaveden suolapitoisuuden nousua voidaan ehkäistä vähentämällä suolausta, varaamalla
rakentamisen yhteydessä riittävät suojavyöhykkeet ja verhoamalla rakenteet vettä läpäisemättömällä
maakerroksella tai muovikalvolla.
Vaarallisten aineiden maantiekuljetukset muodostavat merkittävän ympäristöriskin pohjavesialueille. Vaarallisilla aineilla tarkoitetaan lähinnä öljytuotteita sekä syövyttäviä kemikaaleja ja myrkkyjä
(Valtioneuvoston asetus vaarallisten aineiden kuljetuksista tiellä 13.3.2002/194). Näiden lisäksi
teillä liikennöidään lannoitteita, muita ravinteita ja erilaisia jätteitä, joita voi pitää pohjaveden kannalta haitallisina.
10
Onnettomuustilanteissa erilaiset nesteet imeytyvät osin maaperään ja edelleen pohjavesivyöhykkeeseen, jossa ne voivat levitä laajalle alueelle. Keskeisiä tekijöitä vahinkotapauksissa ovat etäisyys
vedenottamolle, maaperän laatu, pohjaveden virtaussuunta, vuodenaika ja nesteen ympäristöominaisuudet kuten liukenevuus ja viskositeetti.
5.2.4. Polttoaineiden jakeluasemat
Polttoaineiden jakeluasemat aiheuttavat riskin pohjaveden laadulle. Polttoaineiden jakeluasemien
aiheuttama suurin uhka pohjavesille liittyy öljyn, bensiinin ja dieselin pääsyyn maaperään. Jakeluasematoiminnassa maaperän ja pohjaveden pilaantumista voivat aiheuttaa säiliöiden ylitäyttö, säiliövuodot, vuodot siirtoputkistossa, mittarivuodot, roiskeet autoja tankatessa, polttoainehöyryjen
imeytyminen lumeen ja kulkeutuminen sulamisvesien mukana sekä huonosti toimivat öljynerotuskaivot. Päästöjen vaikutuksia lisäävät vesiliukoiset kemikaalit kuten MTBE, TAME ja etanoli.
(Ympäristöministeriö 2007)
Polttoainejakelun lisäksi asemilla voi olla huoltotoimintaa ja/tai ajoneuvojen pesua. Polttoainesäiliöt voivat olla asemilla maanpäällisiä tai maanalaisia, yksivaippaisia tai kaksivaippaisia. Säiliötilavuus voi vaihdella n. kymmenestä kuutiosta satoihin kuutioihin. Myös säiliöiden lukumäärä vaihtelee asemittain. (Oulun seudun ympäristötoimi liikelaitos 2009)
5.2.5. Maa-ainesten otto
Maan pintakerroksella on keskeinen merkitys pohjaveden laadun turvaamisessa. Veden laadun
muutokset ovat suurimmat juuri tässä maannoskerroksessa, joka sitoo tehokkaasti haitallisia aineita,
kuten raskasmetalleja. Luonnontilaisen pintakerroksen ja kasvillisuuden poistaminen lisäävät pohjaveden pilaantumisriskiä, ainepitoisuuksia ja pohjaveden pinnan korkeuden vaihteluita. (Ympäristöministeriö 2009)
Soran ottamisen vaikutukset pohjaveteen yleensä kasvavat ottamispinta-alan kasvaessa. Jos ottamisalueiden pinta-ala on yli 30 % pohjavesialueen pinta-alasta, voidaan tutkimusten perusteella
arvioida soranoton aiheuttavan riskin pohjaveden laadulle. Pohjaveden pinnan alapuolelle ulottuva
maa-ainesten otto muodostaa pohjavesilammikoita, jotka lisäävät pohjaveden pilaantumisriskiä.
Lammikot vaikuttavat esimerkiksi pohjaveden lämpötilaan, veteen liuenneen hapen määrään sekä
happamuuteen. (Ympäristöministeriö 2009)
Tiedon puutteesta johtuen maa-ainesten otto on aiemmin tehty sellaisella tavalla, että sen jälkiä joudutaan korjaamaan. Vanhojen maa-ainestenottoalueiden, varsinkin soran- ja hiekanottoalueiden
kunnostaminen on yhteiskunnassamme suuri, välttämätön urakka. Vanhoja soranottoalueita käytetään usein sekalaisten maa-ainesten läjityspaikkoina. Maisemoimattomat kaivannot koetaan joutomaaksi, jonne alkaa usein kertyä myös yhdyskuntajätteitä.
SOKKA-hankkeen yhteydessä Urjalasta kartoitettiin 47 ottamisaluetta 11 pohjavesialueelta (Hyrsynharju, Jeltinkangas A, Jeltinkangas B, Juurtinkangas, Kallionkulma, Kangasniemi, Kiimakangas,
Laukeela, Pynnänkangas, Uurtaanharju-Maanpykälä ja Vehkalankangas). Kangasniemi ja Uurtaanharju-Maanpykälä sijaitsevat maakuntien rajoilla, ja niiden pääsijaintikunnat ovat Humppila ja Hämeenlinna. Nämä pohjavesialueet on silti kartoitettu kokonaisuutena eli myös maakunnan ulkopuolella sijaitsevat ottamisalueet on otettu mukaan. Sen sijaan lähes kokonaan Forssassa sijaitseva
Rämsänkulma on jätetty kartoittamatta. (Lindholm 2015) SOKKA-hankkeen selvitystulokset on
Urjalan osalta esitetty taulukkomuodossa tämän suunnitelman liitteessä 4.
11
Kartoitetuista maa-ainesten ottamisalueista yli puolet oli jälkihoitamattomia. Toiminnassa olevia
alueita oli 13, osittain jälkihoidettuja neljä ja kokonaan jälkihoidettuja yksi. Pohjavesialuekohtaisille
kartoille (liitteet 7-24) on merkitty sekä toiminnassa olevat että käytöstä poistuneet maaainestenottoalueet. Kunnostustarve oli noin puolella alueista vähäinen, kahdellatoista luvan mukainen, kymmenellä kohtalainen ja kahdella suuri. Kohtalaisen kunnostustarpeen alueet sijaitsevat Jeltinkangas B:n, Juurtinkankaan, Kallionkulman, Kangasniemen, Kiimakankaan, UurtaanharjuMaanpykälän ja Vehkalankankaan pohjavesialueilla. Näillä alueilla oli mm. varastokasoja, matalia
lampia, romuja ja roskia sekä jyrkkiä rintauksia. Kunnostustarve arvioitiin suureksi yhdellä Jeltinkangas B:llä ja yhdellä Juurtinkankaalla sijaitsevalla ottamisalueella sillä perusteella, että niillä oli
mm. kaikenlaista romua, roskaa ja jätemaata sekä merkkejä öljyvuodosta. (Lindholm 2015)
Pirkanmaan POSKI-hanke pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittamiseksi saatiin
päätökseen kesällä 2015 (Appelqvist ym. 2015).
Tyypillinen näkymä sorakuopasta.
5.2.6. Pohjaveden otto
Pohjaveden otto voi vaikuttaa sekä pohjaveden määrään että laatuun. Vedenoton vaikutukset saattavat näkyä vedenottopaikan ympäristössä muiden vedenottopaikkojen pohjavedenpintojen laskuna.
Pohjavedenpinnan haitallista laskua saattaa tapahtua etenkin silloin, kun pohjavettä otetaan pohjavesiesiintymän hydrogeologisiin ominaisuuksiin nähden liikaa.
Vedenottopaikkojen läheisyydessä olevilta suoalueilta ja vesistöistä saattaa suotautua huonolaatuista vettä pohjavesiesiintymään tai pohjavesiesiintymässä itsessään mahdollisesti olevat huonolaatuisen pohjaveden vyöhykkeet saattavat edetä vedenottovyöhykkeelle, kun pohjavettä otetaan pohjavesiesiintymän hydrogeologisiin ominaisuuksiin nähden liikaa. Pintavesi saattaa aiheuttaa pohjavedessä mm. bakteriologisia ongelmia, haju- ja makuhaittoja sekä sameutta.
12
Maaperästä liiallisen vedenoton seurauksena liikkeelle lähteviä pohjaveden laatua huonontavia tekijöitä ovat lähinnä rauta ja mangaani. Pohjaveden otosta johtuvia ongelmia pohjaveden laadussa ja
määrässä voidaan välttää suhteuttamalla pumpattava vesimäärä pohjavesiesiintymän antoisuuteen.
Ennen uuden vedenottopaikan perustamista antoisuus on tutkittava etukäteen.
5.2.7. Maatalous
Maatalouden pohjavedelle aiheuttamia uhkia ovat lähinnä lietelannan, lannoitteiden ja torjuntaaineiden käyttö. Yleisin peltoviljelyn aiheuttama pohjavesihaitta on nitraattipitoisuuden nousu. Lietelannan ja lannoitteiden lisäksi virtsa, tuorerehun puristemehu, hajoavat kasvinjätteet ja jätevedet
lisäävät nitraattipitoisuuksia. Vaikutukset riippuvat alueen hydrogeologisista olosuhteista.
Pohjaveden mikrobiologinen laatu voi vaarantua tai heikentyä maatalouden vaikutuksesta. Kampylobakteereita, jotka ovat yleisin vatsatautia aiheuttava bakteeriryhmä Suomessa, esiintyy pintavesissä etenkin karja- ja maatalouden ja jätevesien vaikutusalueella (Gustafsson ym. 2006).
Runsaiden sateiden ja lumen sulamiskauden seurauksena taudinaiheuttajabakteerit saattavat kulkeutua pohjaveteen huonokuntoisten kaivorakenteiden tai ojauomien kautta. Eläinsuojat, lantalat ja
erityisesti turkistarhat aiheuttavat riskin pohjaveden pilaantumiselle (Gustafsson ym. 2006). Lähtökohta pohjaveden suojelulle on ympäristönsuojelulain 17 §:ssä oleva pohjaveden pilaamiskielto ja
nitraattiasetuksen (1250/2014) pohjavesialueita koskevat määräykset.
Urjalassa viljelijät eivät toimita yksityiskohtaisia lannoitekäyttö- tai kasvinsuojeluainekäyttötietoja
tukihakemustietojen yhteydessä. Ympäristökorvauksen sitoumusehdot ohjaavat siihen sitoutuneiden
ravinnekäyttöä, mutta kaikki tilat eivät ole sitoutuneet ympäristökorvaukseen. (Pulakka 2015) Siten
tieto lannoitteiden käytöstä pohjavesialueilla on puutteellista.
5.2.8. Metsätalous
Pohjavesialueen erityispiirteet huomiotta jättävällä metsätaloustoiminnalla voi olla haitallisia vaikutuksia pohjaveden laatuun. Metsätalouden toimenpiteitä, jotka vaikuttavat puustoon tai maaperään
ja voivat sitä kautta vaikuttaa pohjaveteen ovat hakkuut, maanmuokkaus, kantojen nosto, lannoitus,
kulotus ja metsäojitus (Mannerkoski 2006). Tähänastiset tulokset osoittavat, että metsänhakkuiden
ja lannoitusten seurauksena pohjaveden nitraattipitoisuus voi hieman kohota. Sadeveden imeytymisen ja haihdunnan muutosten seurauksena pohjaveden pinnankorkeus voi nousta alueilla, joissa
metsänhakkuualueen maaperä koostuu hyvin vettä johtavista karkearakeisista maalajeista. (Gustafsson ym. 2006)
5.2.9. Asutuksen jätevedet
Viemäriverkostoon liittymättömät kiinteistöt ovat pitkäaikaisen käytön myötä uhka pohjavedelle,
jos jätevedet pääsevät imeytymään maaperään. Jätevesiä voi vuotaa viemäreistä, kaivoista tai puutteellisesti toimivasta jätevesien käsittelyjärjestelmästä. Jätevesi sisältää vesiliukoisia yhdisteitä, jotka pohjaveteen joutuessaan voivat aiheuttaa makuhaittoja, laadun huonontumista tai jopa myrkyttymistä. Lähinnä nitraatin, kloridin ja fosfaatin sekä ulosteperäisten bakteerien kohonneet pitoisuudet ovat merkki jäteveden pääsystä maaperään.
5.2.10. Öljysäiliöt
Polttoöljyä voi päästä maaperään esim. käsittelyvirheen seurauksena, säiliön tai siirtoputkiston vuodon yhteydessä tai tankkauksessa. Erityisen riskin muodostavat vanhat maanalaiset säiliöt. Mikäli
säiliön vuoto on pieni, maaperän saastuminen havaitaan usein vasta pitkän ajan kuluttua. Kevyt
polttoöljy ja dieselöljy ovat pohjaveden saastumisen kannalta vaarallisimpia öljytuotteita, koska ne
läpäisevät maakerrokset helposti ja ovat huonosti haihtuvia.
13
Pelastuslaitos pitää rekisteriä sekä maanalaisista että maanpäällisistä säiliöistä. Urjalan pohjavesialueilta rekisterissä olevat öljysäiliöt ovat listana liitteessä 1 ja lisäksi karttapisteinä pohjavesialuekohtaisilla riskikohdekartoilla.
5.2.11. Turvetuotanto
Turvetuotannon aiheuttama riski liittyy sekä pohjaveden määrään että laatuun. Luonnontilainen tai
luonnontilaisen kaltainen suo on merkittävä vesivarasto, josta vettä imeytyy hitaasti pohjavedeksi.
Ojitetulta turvesuolta sadevedet virtaavat nopeasti pois pintavaluntana, joten veden imeytyminen
pohjavedeksi vähenee ja pohjaveden pinta voi laskea. Myös metsäojitettu suo pidättää vettä turvekenttää paremmin. Laadullinen riski liittyy lähinnä pohjaveden nitraattipitoisuuden kasvuun, kuten
metsätaloudessakin. Myös rautaa, mangaania tai humusta voi suotautua turvetuotantoalueita pohjaveteen (Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus 2008).
5.2.12. Muuntamot
Muuntajien riskin pohjavedelle aiheuttaa niiden sisältämä muuntajaöljy. Suurin muuntamoiden aiheuttama pohjavesiriski syntyy salamaniskun aiheuttaman ylijännitteen seurauksena, jolloin muuntajaöljy voi valua maaperään. Toinen muuntamoista johtuva riski on tavanomainen öljyvuoto, joko
pitkäaikaisena vuotona tai muuntajan äkillisen vioittumisen seurauksena. Pitkäaikaisen vuodon syynä on yleensä rakennevika tai osien vanhentuminen. Pitkäaikaisessa vuodossa maaperään pääsee
vain pieni osa muuntajan koko öljymäärästä, koska muuntaja vioittuu pian eristeöljyn vähetessä ja
vika havaitaan. Äkillisen vioittumisen voi aiheuttaa esimerkiksi ilkivalta.
Pohjavesialueilla sijaitsevat muuntajat ovat tehoiltaan pääsääntöisesti 50–100 kVA ja niissä on joitain satoja kiloja muuntajaöljyä. Yksi mahdollisuus on Midel-öljytäytteiset muuntajat, joiden etuna
on öljyn huomattavasti nopeampi biohajoavuus. Uusissa muuntamoissa maaseutualueilla yleensä
käytetään ns. maaseutumuuntamokoppeja, joissa on betoninen öljyallas estämässä öljyn imeytymistä maaperään.
Tarkemmat tiedot muuntajista löytyvät sähköverkkoyhtiöiden verkkotietojärjestelmistä, joka Urjalan alueella on Elenia Oy. Muuntamoiden sijaintia ei turvallisuussyistä julkaista suunnitelmassa,
vaan tiedot toimitetaan viranomaiskäyttöön.
5.2.13. Ilkivalta tai sabotaasi
Pohjavesialueisiin kohdistuva ilkivalta voi olla ajattelematonta vedenottamon rakennelmien ja vedenjakelujärjestelmien rikkomista tai tarkoituksellista veden laadulle aiheutettua haittaa. Pohjaveteen vaikuttava ilkivalta tai sabotaasi voi kohdistua myös esimerkiksi pohjavesialueella sijaitsevaan kemikaalivarastoon. Vaaraa voi aiheuttaa lisäksi esimerkiksi polttoainevarkaus, jos sen yhteydessä polttoainetta
pääsee valumaan maahan. Vaikka varsinainen terrorismi on melko epätodennäköistä, tiedetään Suomessakin muutamia sabotaaseja, joissa esimerkiksi kaivon vesi on yritetty myrkyttää. Tuhopoltot ovat mahdollisia myös vesilaitoksella, vedenottamoilla ja vesitorneissa. Suurin osa tuhopoltoista kohdistuu helposti saavutettavissa oleviin ja heikon valvonnan alaisena oleviin kohteisiin. (Valvira 2009)
5.2.14. Kaatopaikat
Kaatopaikkojen suoto- ja valumavesien aiheuttamat ongelmat ovat yleensä paikallisia, mutta voivat
olla sitäkin vakavampia. Suotovesien laatu riippuu jätteen koostumuksesta ja esikäsittelystä, kaatopaikan koosta, rakenteesta, hoitomenetelmistä ja iästä sekä ilmasto-olosuhteista. Yleisesti suotovedet sisältävät mm. happea kuluttavaa orgaanista ainesta, ammoniumtyppeä, rautaa, alkalimetalleja,
kloridia ja sulfaattia. Raskasmetalleja ja orgaanisia haittayhdisteitä on löydetty etenkin teollisuus- ja
ongelmajätteitä sisältäviltä kaatopaikoilta. Virallisten kaatopaikkojen lisäksi on syytä huomioida
pienien vanhojen tai luvattomien kaatopaikkojen mahdollisuus.
14
5.2.15. Hautausmaat
Hautausmaat ovat usein perustettu helposti kaivettaville hiekkaharjuille, jotka ovat samalla myös
pohjavesialueita. Mälkin ym. (1998) tutkimuksissa hautausmaan vaikutus tuli selvimmin esiin rikkivedyn hajusta sekä korkeista CODMn-, kokonaistyppi-, nitraatti-, kokonaisfosfori- ja fosfaattiarvoista. Viitteitä antavia olivat myös sulfaatin ja kloridin pitoisuudet. Raskasmetalleista havaittiin
vain merkkejä. Mikrobiologista likaantumista ei voitu selvästi osoittaa, mutta viitteelliset havainnot
likaavasta vaikutuksesta ovat sopusoinnussa fysikaalis-kemiallisista määrityksistä saatujen tulosten
kanssa. Myös merkkejä hautausmaan vaikutuksiin viittaavista orgaanisista yhdisteistä esiintyi.
5.2.16. Kalankasvatus
Kalankasvatuksen vesistökuormitus on pääosin peräisin kaloille syötettävästä rehusta. Ravinteita
saattaa virtausolosuhteista riippuen imeytyä pohjaveteen.
5.2.17. Ampumaradat
Ampumaratatoiminta kuormittaa ympäristöä pääasiassa ympäristölle haitallisia metalleja sisältävien
haulien ja luotien kautta. Suomessa yleisimmin käytettävien luotien merkittävimmät haitta-aineet
ovat lyijy, kupari, antimoni ja sinkki. Haulien merkittävimmät haitta-aineet ovat lyijy ja antimoni.
Lisäksi patruunoissa käytettävät ruudit ja niiden lisäaineet, kuten nitroglyseriini, voivat olla ympäristölle haitallisia. Haulikkoammunnassa tulee huomioida myös maaleina käytettävien kiekkojen
aiheuttama ympäristön roskaantuminen ja kiekoista mahdollisesti ympäristöön vapautuvat haitalliset aineet. Suomalaisilla ampumaradoilla tehtyjen tutkimusten mukaan ampumaradoilta voi kulkeutua metalleja pohjavesiin, mutta selvästi taustasosta kohonneet ja ympäristövaikutusten kannalta
merkittävät pitoisuudet eivät ole yleisiä. (Kajander & Parri 2014)
Uusien, varsinkin vähäistä suurempien, ratojen sijoittamista tärkeälle tai muulle vedenhankintaan
soveltuvalle pohjavesialueelle, kosteikolle, suolle sekä muulle alueelle, jossa ammusten tai haittaaineiden pääsyä vesistöön ei voida estää, tulisi välttää. Ratojen sijoittamisen näille alueille tulisi
aina perustua tapauskohtaiseen harkintaan ja päätöstä tehtäessä tulisi olla selvitetty ja vertailtu mahdolliset vaihtoehtoiset sijoituspaikat. Olemassa olevien ampumaratojen haitta-aineiden hallinnan
tarkoituksenmukainen suunnittelu edellyttää että kohteesta, sen päästöistä ja niiden kulkeutumisesta
sekä toiminnan aiheuttamasta ympäristöriskistä on riittävät lähtötiedot. Mikäli lähtötiedon taso on
riittämätön, suositellaan että ampumaradan haitta-aineiden hallinnan tarve arvioidaan. (Kajander &
Parri 2014)
5.2.18. Maalämpökaivot- ja putkistot
Lämpökaivon poraamisen takia pohjaveden virtausolosuhteet voivat muuttua. Tästä seuraa, että
hyvä- ja huonolaatuinen pohjavesi sekä kalliopohjaveden makea ja suolainen kerros voivat sekoittua keskenään. Haittoja voi aiheutua myös, jos suojaputkea ei ole porattu riittävän syvälle kallioon,
suojaputken hitsaussaumat vuotavat tai porausreiän saumaa ei ole tiivistetty riittävästi. Porauslaitteiden heikko kunto aiheuttaa öljy- ja vaseliinivuotoja, jolloin haitalliset aineet voivat päästä pohjaveteen. (Uurtamo 2011)
Putkistoon liittyy vuotoriski. Nykyiset maalämpönesteet ovat yleensä etanolipohjaisia, mutta käytössä on kaliumformiaattia ja kasvipohjaista betaiinia sekä perinteistä glykolia. Glykolia lukuun
ottamatta aineita pidetään ympäristölle haitattomina. Kuitenkaan nesteiden sisältämiä lisäaineita
(0,5 – 5 %) ei tarvitse ilmoittaa tuoteselosteessa eli nesteen haitallisuus pohjavedelle ei usein ole
tiedossa (Uurtamo 2011). Urjalan pohjavesialueilla on joitain vanhoja maalämpöjärjestelmiä, jotka
eivät ole viranomaisten tiedossa. Uusiinkaan järjestelmiin kiinteistönomistajat eivät välttämättä
ymmärrä kysyä lupia rakentaessaan.
15
6. OHJEET POHJAVESIALUEELLA TOIMIVALLE
Tässä luvussa esiteltävien yleisten rajoitusten ja ohjeiden tarkoitus on määrittää säännöt jo pohjavesialueille sijoittuneelle toiminnalle ja ohjata alueelle mahdollisesti sijoittuvaa uutta toimintaa.
Ohjeet perustuvat olemassa olevaan lainsäädäntöön ja viranomaisohjeisiin.
6.1. Teollisuus
Pohjavedelle pilaantumisen vaaraa aiheuttavien kemikaalien käsittely ja varastointi pohjavesialueella vaatii ympäristöluvan. Luvan mukainen kemikaalien varastointi ja käyttö tulee saattaa pelastusviranomaisten tietoon ja asianmukaiseen rekisteriin. Teollisuusrakennuksien kaikkien rakenteiden
tulee olla sellaisia, että ne estävät nestemäisten pohjaveden laatua vaarantavien aineiden pääsyn
maaperään ja pohjaveteen. Tähän kuuluvat muun muassa varastot, piha-alueiden ja ajoväylien päällysteet, viemäröinti ja lattiakaivot. Mikäli riskien poisto suojatoimenpitein ei ole teknisesti tai taloudellisesti mahdollista, tulee toiminta siirtää pohjavesialueen ulkopuolelle.
Pohjavesialueelle ei lähtökohtaisesti tule sijoittaa uutta teollisuutta tai varastointia eikä sallia jo
olemassa olevien laajentamista. Myös esimerkiksi laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (390/2005) määrää, ettei tuotantolaitosta ilman erityistä, perusteltua syytä saa
sijoittaa tärkeälle tai muulle vedenhankintaan soveltuvalle pohjavesialueelle, jollei kemikaalien
ominaisuuksien perusteella voida osoittaa, ettei pohjavesille aiheudu vaaraa. Pohjavesialueella kemikaalien käsittely ja varastointi voi vaatia luvan pelastusviranomaiselta tai Turvallisuus-ja kemikaalivirastolta kemikaalien määristä ja vaaraominaisuuksista riippuen
Mikäli toimintojen sijoittaminen on kuitenkin perustelluista syistä välttämätöntä, niiden aiheuttamat
riskit pohjavedelle poistetaan teknisin ja toiminnallisin keinoin. Tarkemmat määräykset toimenpiteistä annetaan tapauskohtaisesti ympäristöluvassa.
6.2. Maa-ainesten otto
Maa-aineslain mukaan maa-ainesten ottaminen on luvanvaraista laissa rajattua kotitarveottamista
lukuun ottamatta. Lain mukaan kotitarveottamisessa huomioitavaa:




maa-ainesten ottamista tavanomaista omaa kotitarvekäyttöä varten asumiseen tai maa- ja
metsätalouteen (MAL 4 §).
käytön tulee liittyä rakentamiseen tai kulkuyhteyksien kunnossapitoon
Maa-ainesten myyminen esimerkiksi naapurille ei ole kotitarveottamista, vaan vaatii maaaineslain mukaisen luvan
Kotitarveottajan on ilmoitettava kunnan valvontaviranomaiselle ottamispaikan sijainti ja arvioitu ottamisen laajuus, kun alueelta on otettu tai on tarkoitus ottaa yli 500 kiintokuutiometriä maa-aineksia (MAL 23a §)
Maa-aineslain ja vesilain nojalla sekä kotitarveottaminen että maa-ainesluvan mukainen ottaminen
tulee järjestää siten, että pohjaveden laatu ei vaarannu. Pohjaveden muodostumiseen ja määrään
vaikuttavia toimenpiteitä saa tehdä vain aluehallintoviraston luvalla.
Soran ottamisalueet on pyrittävä sijoittamaan pohjavesialueiden ulkopuolelle. Mikäli ottamista sijoitetaan pohjavesialueelle, tulee sijoittamisen perustua riittäviin selvityksiin alueen pohjavesioloista. Ottamistoiminnalle on asetettava riittävät lupamääräykset, joissa kiinnitetään erityistä huomiota
suojakerrospaksuuksiin, ottamisen laajuuteen, pohjaveden tarkkailuun sekä ottamisalueiden jälkihoitoon. (Ympäristöministeriö 2009)
16
Osalle pohjavedenottamoista on asetettu suojavyöhyke, joka jakaantuu lähi- ja kaukosuojavyöhykkeeseen. Lähisuojavyöhykkeellä maa-ainesten ottotoimintaa ei saisi olla lainkaan ja kaukosuojavyöhykkeelläkin vain maksimissaan 10–20 % suojavyöhykkeen pinta-alasta. Suoja-alueiden ulkopuolella ottamisalueiden pinta-ala saisi pohjavesiolosuhteista riippuen olla maksimissaan 20-30 %
pohjavesialueen pinta-alasta. Lähisuojavyöhykkeellä suojakerroksen paksuus pitäisi olla vähintään
6 metriä ja muualla vähintään 4 metriä. (Ympäristöministeriö 2009)
Maa-ainesten ottoalueiden jälkikäyttö pitää suunnitella siten, ettei käytöstä poistetulle alueelle sijoiteta pohjavedelle vaaraa aiheuttavia toimintoja. Parhaiten sora-alueen jälkihoitoon soveltuvia pintarakenteita ovat alkuperäinen pintamaa tai sitä vastaava maa-aines. (Alapassi ym. 2001)
Ympäristöhallinnon ohjeessa 1/2009, Maa-ainesten kestävät käyttö kerrotaan seikkaperäisesti maaainesten otosta ja siihen liittyvistä määräyksistä, tarkkailuvelvoitteista ja suosituksista sekä esitetään
esimerkkitapauksia.
Kaikkien maa-ainestenottoalueiden lupa-, tarkastuskäynti- ja pohjavesiputkitiedot tulee löytyä selkeässä muodossa kunnalta, jotta pohjavesien seurannan ja suojelun tilaa voi arvioida. Ajantasaista
lupatietoa tulee voida tarkastella sekä taulukkomuodossa että kartalla.
6.3. Maatalous
Ympäristöministeriön (2010) laatimassa Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeessa esitetään,
ettei uutta kotieläinsuojaa perusteta tärkeälle tai vedenhankintaan soveltuvalle pohjavesialueelle (I
tai II – luokan pohjavesialueelle). Vanhan kotieläinsuojan laajentaminen tai uusiminen on mahdollista, ellei vaihtoehtoista sijoituspaikkaa ole ja pohjavesien pilaantuminen estetään tehokkain vesiensuojelutoimenpitein.
Pohjavesialueiden kotieläintaloudessa on huomioitava mm. seuraavaa:





Säilörehun valmistuksessa ja varastoinnissa sekä jaloittelualueiden sijoittamisessa tulee huolehtia siitä, ettei aiheudu pinta- ja pohjavesien pilaantumista.
Säilörehu tulee valmistaa joko kiinteissä rehuvarastoissa tai pyöröpaaleissa. AIV-rehu ja
liuos tulee säilyttää tiiviillä alustalla eikä liuosta saa imeyttää maaperään pohjavesialueella.
Laiduntamista tulisi välttää sekä tärkeillä ja vedenhankintaan soveltuvilla pohjavesialueilla.
Laidunalueiden ruokintapaikat eivät saisi sijaita sataa metriä lähempänä talousvesikaivoja.
Lannan patterivarastointi on mahdollista vain pohjavesialueen ulkopuolella olevilla peltolohkoilla.
Peltolohkojen pohjavesialueilla sijaitseville osille ei tule levittää lietelantaa, virtsaa, pesuvesiä, käsiteltyjä jätevesiä, käsiteltyjä puhdistamo- tai sakokaivolietteitä, puristenesteitä tai muitakaan nestemäistä orgaanista lannoitteita. Kuivalantaa voidaan levittää pohjavesialueen ulkorajan ja varsinaisen
muodostumisalueen väliselle vyöhykkeelle keväällä, kun lanta mullataan mahdollisimman nopeasti.
Muunlainen orgaanisten lannoitteiden käyttö on mahdollista vain, mikäli on pystytty osoittamaan
esimerkiksi maaperätutkimuksin, ettei siitä aiheudu vaaraa pohjavedelle.
Torjunta-aineiden käsittelyssä ja säilyttämisessä tulee pohjavesialueella olla erittäin huolellinen.
Pohjavesialueella voidaan käyttää vain sinne soveltuvia torjunta-aineita. Pohjavesialueille soveltuvat aineet löytyvät Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin kasvinsuojeluainerekisteristä. Torjunta-aineiden levittäjällä pitää olla sitä varten käyttökoulutus ja ruiskujen toimivuutta pitää määrä
ajoin testata. Lisäksi pesupaikat tulee järjestää asianmukaisesti.
17
6.4. Metsätalous
Metsähallituksen metsätalouden ympäristöopas- julkaisussa (Päivinen ym. 2011) annetaan ohjeita valtion metsille ja yksityismetsien osalta ohjeistus on Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion
Hyvän metsänhoidon suositusten vesienhoito-osuudessa (Joensuu ym. 2012).
Pohjavesialueilla tulee huomioida seuraavaa:
 Pohjavesialueilla sijaitsevat ojitus-alueet jätetään pääsääntöisesti kokonaan kunnostamatta.
Lisäksi pohjaveden purkautumisen välttämiseksi I ja II luokan pohjavesialueiden rajan ulkopuolelle jätetään 30–60 metriä leveä reunavyöhyke, jolla ei kaiveta.
 Mekaanisten muokkausmenetelmien käyttöä pohjavesialueilla vältetään. Mikäli muokkaus
on kuitenkin välttämätöntä, paras menetelmä on vain kivennäismaan pintaa paljastava kevyt
laikutus tai äestys.
 Kantoja ei nosteta.
 Puuston kasvun lisäämiseen tähtääviä lannoituksia ei tehdä pohjavesialueilla. Mahdollisia
ovat vain erityistapauksissa metsän terveyden ylläpitämiseksi tarpeelliset lannoitukset, ei
kuitenkaan tuhkalla. Pohjavesialueen terveyslannoituksesta ollaan tarvittaessa yhteydessä
ELY-keskukseen.
 Pohjavesialueiden rajausten ja luokitustietojen ajantasaisuus on selvitettävä ELYkeskuksesta tai ympäristöhallinnon paikkatietopalvelusta.
6.5. Asutuksen jätevedet
Kuntien tulee vesihuoltolain 5 §:n mukaan kehittää vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti. Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa tiiviin asutuksen alueiden viemäröintiä. Hajaasutusalueilla jätevesien käsittelystä määrää valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä
viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011).
Urjalan kunnan ympäristönsuojelumääräykset ovat astuneet voimaan 1.1.2011. Määräysten mukaan
pohjavesialueilla jätevedet on käsiteltävä siten, että ne eivät pääse pohjaveteen. Jätevesien maahan
imeyttäminen pohjavesialueilla on kielletty. Wc- ja pesuvesien yhteiskäsittelyn edellytyksenä on
jätevesien käsittelyjärjestelmän tiivis pohjarakenne. Käsitelty jätevesi on johdettava pohjavesialueen ulkopuolelle. Erillisviemäröinnissä vaihtoehto vesikäymäläjätevesien käsittelylle on wc-vesien
johtaminen umpisäiliöön tai kompostikäymälän rakentaminen. Pesuvesien käsittelyjärjestelmän on
oltava pohjarakenteeltaan tiivis ja jätevesien purkupaikan sijoittelussa käytetään tapauskohtaista
harkintaa.
Jätevesien johtamisessa kiinnitetään erityistä huomiota pohjavesialueisiin ja erityisesti ottamoalueisiin ja niiden suojavyöhykkeisiin. Pohjavesialueella sijaitseva kiinteistö tulee ensisijaisesti liittää
keskitettyyn jätevesijärjestelmään ja vasta toissijaisena vaihtoehtona tulee harkita kiinteistökohtaista
jätevesienkäsittelyä. Puhdistettujakaan jätevesiä ei tule imeyttää pohjavesialueen maaperään.
6.6. Öljysäiliöt
Urjalan kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä määrätään myös kemikaalien varastoinnista tärkeillä pohjavesialueilla. Määräysten mukaan käyttöön otettavien, maan alle sijoitettavien kiinteiden
öljy-, polttoaine- ja muiden kemikaalisäiliöiden on oltava kaksivaippaisia. Säiliöt on varustettava
ylitäytön estolaitteella. Maanalaiseen lämmitysöljysäiliöön liitettävä öljylämmityslaitteisto on varustettava yksiputkijärjestelmällä. Käyttöön otettavat, ulkona olevat maanpäälliset kiinteät öljy-,
polttoaine- ja muut kemikaalisäiliöt on varustettava ylitäytön estolaitteella. Yksivaippaiset säiliöt on
sijoitettava säiliön kokoa 110 % vastaavaan, katettuun suoja-altaaseen. Lisäksi ympäristönsuojelumääräyksissä säädetään tarkemmin työmaa-alueilla varastoitavista kemikaaleista.
18
Kunnan ympäristönsuojelumääräysten mukaan haltijan tai omistajan on myös tarkastutettava maanpäällinen sekä maanalainen öljy-, polttoaine- tai muu kemikaalisäiliö ensimmäisen kerran 10 vuoden kuluessa säiliön käyttöönotosta. Tämän jälkeen säiliö tulee tarkastaa säiliön tarkastuksessa määritetyn kuntoluokituksen mukaan. Säiliön omistajan ja haltijan on poistettava maaperästä käytöstä
poistettu öljy-, polttoaine- tai muu kemikaalisäiliö putkistoineen. Mikäli maaperä on pilaantunut, on
siitä välittömästi ilmoitettava Pirkanmaan ELY-keskukseen. Säiliö on puhdistettava ennen poistamista. Todistus puhdistuksesta sekä säiliön pois toimittamisesta on toimitettava Tampereen aluepelastuslaitokselle.
Yleisesti uusia säiliöitä ei tule upottaa maahan, muutoin kuin valvontaviranomaisen erikseen hyväksymissä tapauksissa (esim. olemassa olevat polttonesteen jakeluasemat). Suojaamattomat, tarkastusta vaativat polttoainesäiliöt tulee tarkastaa I ja II luokan pohjavesialueilla mahdollisimman pian ja
tarpeen mukaan uusia. Uusintatarkastukset tulee tehdä kauppa- ja teollisuusministeriön päätösten
344/1983 ja 1199/1995 mukaisesti.
6.7. Muuntamot
Pohjaveden muodostumisalueille ei tule rakentaa uusia suojaamattomia muuntajia. Verkostosuunnittelussa muuntamot tulee sijoittaa mahdollisuuksien mukaan pohjavesialueiden ulkopuolelle. Pohjavesialueella sijaitsevat pylväsmuuntamot tulee vaihtaa puistomuuntamoiksi verkostoinvestointien
yhteydessä.
6.8. Maalämpökaivot ja -putkistot
Maankäyttö ja rakennusasetukseen (895/1999) tehdyn asetusmuutoksen (283/2011) mukaan maalämpökaivon poraaminen tai maalämpöputkiston rakentaminen vaatii aina toimenpideluvan. Kunnan ympäristönsuojelumääräysten mukaan pohjavesialueilla ja ranta-alueilla on maalämmön ja vesistöstä otettavan lämmön käyttöönotossa varmistuttava siitä, ettei putkistoissa johdettava aine ole
terveydelle tai ympäristölle vaarallista. Putkistot tulee merkitä asemapiirrokseen. Urjalan kunta ei
ole toistaiseksi myöntänyt lupia maalämpökaivoille pohjavesialueilla (Kopola 2015). Pohjaveden
muodostumisalueille lupia ei tule jatkossakaan myöntää. Muualla pohjavesialueilla lupaharkinnan
pitää perustua maaperäselvityksiin ja hakemuksesta tulee olla kunnan ympäristöviranomaisen kannanotto sekä tarvittaessa ELY-keskuksen lausunto.
Maalämpökaivon porauksen aikana pohjaveden kloridipitoisuutta tai sähkönjohtavuutta tulisi seurata säännöllisesti erityisesti niissä kohdin, joissa havaitaan selviä muutoksia esim. purkautuvan veden määrässä tai porattavassa materiaalissa. Mikäli on olemassa vaara, että syvemmällä olevaa huonolaatuista pohjavettä pääsee sekoittumaan ylempiin pohjavesiin tai muita haitallisia pohjavesivaikutuksia ilmenee, tulee kaivo (porareiän keruuputkien ulkopuolinen osa) täyttää osittain tai kokonaan sementillä tai bentoniitillä. (Ympäristöministeriö 2013)
Pohjaveden pinnantaso mitataan porauksen jälkeen. Pohjavesialueella energiakaivon suoja- ja eristysputkitus tulee asentaa vähintään 6 m syvyydelle kiinteään kallioon. Ennen kuin keruuputkisto
lasketaan kaivoon, on putkiston kunto tarkistettava ja tiiveys varmistettava koeponnistamalla. Tavallisesti putkistona käytetään tehdasvalmisteista putkistoa, joka on valmiiksi koeponnistettu jo
ennen toimitusta. Koeponnistus tulee uusia putkiston laskun jälkeen. (Ympäristöministeriö 2013)
Lämpöpumppu varustetaan vuodonilmaisimella, joka hälyttää mahdollisista vuodoista keruupiirissä.
Vuodoista tulee ilmoittaa kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. Pohjavesialueella lämmönkeruunesteinä tulee käyttää ihmisille ja ympäristölle haitattomia aineita. Käytössä olevista lämmönkeruunesteistä vähiten haittaa aiheuttavia aineita ovat etanoli- ja kaliumformiaattiliuokset. (Ympäristöministeriö 2013)
19
6.9. Hulevedet
Pohjavesialueilla voidaan sallia puhtaiden vesien imeyttäminen pohjavesitasapainon säilyttämiseksi
ja veden saannin turvaamiseksi. Imeyttäminen ei saa aiheuttaa pohjaveden pilaantumisen vaaraa,
joten liikennöitäviltä piha-alueilta ja katualueilta hulevedet tulee johtaa pohjavesialueen ulkopuolelle tai käsitellä asianmukaisesti.
7. POHJAVESIALUEIDEN HUOMIOIMINEN KAAVOITUKSESSA
Pohjavesialueiden kaavoituksessa tulee kaavamääräyksissä aina huomioida pohjaveden suojelu.
Kaikkiin kaava-asteisiin tulee merkitä pohjavesialueen rajaus. Pohjavesialueille saa kaavoittaa teollisuusalueita ainoastaan silloin, kun pystytään osoittamaan, että teollisuuden toiminnasta ei aiheudu
pohjavesialueelle riskiä. Pohjavesialueille suunnitteilla oleville teille tulee tehdä tarveharkintatarkastelu ja riskinarviointi. Vedenhankinnan kannalta tärkeille pohjavesialueille ei tule sijoittaa
maankäyttöä, josta voi aiheutua vaaraa pohjavedelle. Mikäli maankäytön suunnittelun kohteena
olevan alueen pohjavesiolosuhteita ei tunneta riittävällä tarkkuudella pohjaveden suojelun takaamiseksi, pohjavesiolosuhteet tulee selvittää maankäytön suunnittelun yhteydessä.
Maakuntakaava sovittaa yhteen valtakunnalliset ja maakunnan omat tarpeet sekä useampaa kuntaa
koskevat alueidenkäytön tavoitteet. Maakuntakaavalla varataan mm. asumisen, liikenteen, teknisen
huollon, suojelun, virkistyksen, palveluiden ja yritystoiminnan kannalta tarpeelliset maa-alueet
yleispiirteisesti.
Pirkanmaan maakuntakaava 2040- sivustolle on koottu kattavasti tietoa ja taustaselvityksiä maakuntakaavoituksesta. Maakuntakaava on koko maakunnan yhteinen, yleispiirteinen maankäytön suunnitelma. Kaavassa ratkaistaan valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät alueiden
käytön kysymykset. Maakuntakaavassa 2040 tehdään valinnat siitä, millaiseksi maakunnaksi Pirkanmaan halutaan kehittyvän tulevaisuudessa. Erityisinä tavoitteina on vahvistaa maakunnan kilpailukykyä ja kehittää vastuullista ja kestävää yhdyskuntarakennetta (Pirkanmaan liitto 2015).
Urjalan kunnan kaavoituksessa huomioidaan aina pohjavesialueet. Kaavahankkeissa pyydetään lausunnot Valkeakosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta sekä Pirkanmaan ELYkeskukselta, jotka osaltaan valvovat kunnan kaavoituksen vaikutusta pohjavesialueisiin. Lisäksi
Urjalan kunnan rakennusjärjestyksessä määrätään pohjavesialueille erityisvaatimuksia, jotka täydentävät ja tarkentavat kaavoituksella annettuja määräyksiä.
Urjalan keskusta-alueen Laukeela-Huhti osayleiskaava on astunut voimaan 5.1.2012 ja Urjalankylän oyk 23.8.2007. Pohjavesialueet on huomioitu ja merkitty. Pohjavesialueille ei ole osoitettu sellaisia maankäyttöä ohjaavia merkintöjä jotka voisivat vaarantaa pohjavesialueita. Vuoden 2000 jälkeen valmistuneita asemakaavoja on useita. Esimerkiksi valtatie 9:n varteen valmistuneet asemakaavat ovat vaatineet erityismääräyksiä johtuen pohjavesialueen läheisyyteen sijoittuvasta polttoaineen jakelupisteestä. Pohjavesialueille ei kaavoituksessa enää osoiteta polttoaineidenjakelupisteitä
eikä toimintaa, joka voi vaarantaa pohjavesialueita.
20
8. SUOJELUSUUNNITELMAN POHJAVESIALUEET JA NIIDEN RISKIKOHTEET
Urjalan kunnan merkittävimmät pohjavesialueet sijaitsevat kunnan poikki kaakko-luodesuuntaisena Välkkilästä Vammalaan ulottuvalla pitkittäisharjujaksolla. Urjalassa on viisi vedenhankintaa varten tärkeää (I luokka) pohjavesialuetta. Vedenhankintaan soveltuvia (II luokka) pohjavesialueita on viisi ja lisäksi kaksi, jotka sijaitsevat osin Hämeenlinnan ja Humppilan kunnissa.
Hyrsynharjun, Laukeelan, Juurtinkankaan, Jeltinkankaan A ja B, Pynnänkankaan ja UurtaanharjuMaanpykälän pohjavesialueet sijaitsevat Välkkilän, Huhdin, Laukeelan ja Halkivahan kautta kulkevalla harjujaksolla. Kunnan lounaisosassa on luode – kaakko suuntainen harjujakso, missä sijaitsee
Vehkalankankaan sekä Kangasniemen pohjavesialueet. Kiimakankaan pohjavesialue on erillinen
hiekka-soramuodostuma, jossa on harjun piirteitä. Lisäksi Rutajärven lounaispuolella sijaitsee erillinen Nuutajärven pohjavesialue.
Hyrsynharjun, Laukeelan, Jeltinkankaan, Vehkalankankaan ja Juurtinkankaan pohjavesialueille
määriteltiin tässä suunnitelmassa lähisuojavyöhykkeet, jotka on esitetty kyseisten pohjavesialueiden
kartoilla.
8.1. HYRSYNHARJU, 0488703 A, I luokka
8.1.1. Alueen geologia
Hyrsynharjun I luokan pohjavesialue ulottuu aina Kolunkulmalta Urjalan keskustaajamaan asti. I
luokan pohjavesialueen pinta-ala on 3,35 km2, josta muodostumisalueen pinta-ala on 1,82 km2.
Alueen antoisuudeksi on arvioitu 1200 m3/d.
Huhdin itäpuolella on suoritettu pohjavesitutkimuksia Hyrsynharjussa vuosina 1982 ja 1984. Vuonna 1984 tehtiin koepumppaus Kangasniemensuon eteläpuolella. Suoritettujen tutkimusten perusteella pohjavesi virtaa harjussa ko. alueella lännestä Ylösmäen liittymän alueelta ja idästä Paskolammen ja Pitkälammen väliseltä alueelta asti. Tutkimuksen aikana todettiin myös, että sateisena aikana
Paskolammesta pohjoiseen johtavasta ojasta imeytyy vettä harjuun, mikä nostaa pohjavesipintaa
lampea ympäröivässä harjussa hyvin nopeasti. Harjuaines Paskolammen pohjoispuolella oli pääasiassa kivistä hienoa hiekkaa ja hienoa hiekkaa.
Paskolammen länsipuolella olevan maa-ainesten ottoalueen maaperää selvitettiin vuonna 1997. Ottoalueen maaperä oli selvityksen mukaan pääasiassa kivistä hienoa hiekkaa. Kallioperä oli korkeimmillaan noin 3 - 4 m:n etäisyydellä kaivualueen pohjasta. Kallionpinta viettää itään ja etelään.
Pohjavesi virtaa alueelta Paskolammen suuntaan.
Salmin kylän alueella on tehty kairauksia sekä harjussa että harjun eteläpuolisilla pehmeämmillä
alueilla. Harjun eteläpuolella sorakerrokset ulottuvat hienon aineksen alle. 6 - 12 metrin paksuisen
hienomman ainekerroksen alla on vahva sorakerros, johon kairaukset ovat päättyneet. Pohjaveden
päävirtaussuunta on Hiukkamäen alueelta kaakkoon kohti Salmin kylää. Urjalan aseman kohdalla
harjun pohjoispuolelta harjuun ulottuu kallioselänne, joka rajoittaa pohjaveden virtausta. Välittömästi kynnyksen itäpuolella pohjaveden korkeusasema on noin + 116 m (mahdollisesti orsivesiesiintymä), kun se kynnyksen kohdalla harjussa on vain +108 m.
Urjalan kirkonkylän ja aseman välisellä harjulla on muutettu luonnonoloja kaivamalla oja harjun
poikki sen kapeimmalta kohdalta. Tähän ojaan on purkautunut harjusta pohjavettä yli 1000 m3/d.
On mahdollista, että ojan kaivaminen on ollut ainakin osatekijänä entisen Kalilammen vedenottamon (Laukeelan ottamo) veden rautapitoisuuden lisääntymiseen.
21
Kyseisen harjukapeikon eteläpuolella, sen välittömässä läheisyydessä, on kivikkoisen kerroksen alla
ainakin 2,4 - 14,0 m:n syvyydessä hiekkaa. Hieman idempänä harjun eteläpuolella on noin 5 - 7
metrin liejusavikerroksen alla hiekkaa aina 18 metrin syvyyteen asti.
Harjun itäpäässä Kolun deltan ja harjun yhtymäkohdassa tehtiin vuonna 1999 koepumppaus, jonka
perusteella arvioitiin alueen antoisuudeksi 350 - 400 m3/d. Pumppauspaikassa on noin 10 m:n paksuinen kivinen sorakerros. Kolun deltan alueella on yli 20 m:n vahvuisia kerroksia lähinnä hienoa
hiekkaa. Hyrsynharjun pohjoispuolella noin 500 m luoteeseen koepumppauspaikasta on merkittävä
lähde, jonka ylivirtaama on noin 500 m3/d. Lähteen kautta purkautuu sekä harjun itä- että länsiosan
vettä. Harjun maa-aines on karkeampaa kuin deltaosuuden.
Harjuaines on laajentumien kohdalla hyvin hiekkavaltaista. Varsinaisen harjun aines on hyvin pyöristynyttä soraista hiekkaa. Paikoin aines on rautasakan värjäämää. Pohjaveden päävirtaussuunta on
alueen itäpäässä kaakosta luoteeseen.
Pohjavesialueen itäkärjessä entisellä Puutikanharjun pohjavesialueella tehtiin vuosina 2012–2013
koepumppaus sekä maaperätutkimuksia. Kairausten perusteella harjun maa-aines on pääosin soraa
ja hiekkaista soraa. Paikoin esiintyy hiekkakerroksia. Aines on paikoin huonosti lajittunutta. Maaaineksessa on runsaasti kiviä. Alueen kaakkoispäädyssä on hieno hiekka- ja silttikerroksia. Tutkimusten perusteella Puutikanharjun pohjavesialue liitettiin osaksi Hyrsynharjun pohjavesialuetta.
(Vänskä & Nenonen 2014)
Hyrsynharju on luokiteltu maakunnallisesti arvokkaaksi harjualueeksi.
8.1.2. Pohjaveden laatu
Salmin kylässä on suoritettu koepumppaus, jonka keskimääräinen teho oli 2120 m 3/d. Tällöin ympäristön kaivot kuivuivat ja vesi oli erittäin rautapitoista. Koepumppauspaikassa oli ohuen turvekerroksen alla 5,4 m savea ja sen alla ainakin 9 m soraa.
4.12.2013 otetun raakavesinäytteen mukaan Hyrsynharjun vedenottamon raakavedessä on melko
runsaasti rautaa. Myös näytteen väriluku oli tavanomaista korkeampi. Muilta osin pohjavesi oli laadultaan hyvää raakavettä. Havaintoputkesta numero 894 vuonna 2013 otetussa näytteessä oli niin
ikään runsaasti rautaa ja lisäksi arseenin raja-arvo (5 µg/l) ylittyi selvästi (43 µg/l).
25.9.2013 tehdyssä Puutikanharjun koepumppauksessa vettä pumpattiin kahdesta pisteestä, joista
HP 894 sijoittuu nykyisin Hyrsynharjun pohjavesialueelle. Kairauspisteellä 894 vettä pumpattiin
syvyydeltä 5,5 - 7,5 m eli tasolta +110,21 - +112,21. Veden ominaisantoisuus oli hyvä 260 l/min.
Vesi kirkastui pumpattaessa nopeasti, mutta jäi sävyltään aavistuksen verran siniharmaaksi. Vesi
haisi hapettomalle vedelle (vähähappisessa liejussa mädäntyvä kasviaines). Pisteeltä otettiin vesinäytteet ja paikalle asennettiin pysyvä pohjaveden havaintoputki. Vesinäytteessä hapen kyllästysaste oli 20 % ja näyte sisälsi arseenia raja-arvon ylittävät 43 μg/l. Näytteen pH on 6,7. (Vänskä & Nenonen 2014)
8.1.3. Pohjaveden tarkkailu ja otto
Alueella on Kangasniemensuon eteläpuolella vuonna 1987 rakennettu Huhdin ottamo, joka on poistettu käytöstä vuonna 2014 ainakin toistaiseksi. Vedenottolupa on 300 m3/d vesimäärälle (LSVEO
24.9.1984) (Liite 2). Vedenottamolle virtaa vettä kaakosta aina Mustalammin takaa asti. Mustalammi on pohjavesilampi, jonka vedenpinta on samassa tasossa pohjaveden pinnan kanssa. Harjun
eteläpuolella olevasta Paskolammesta saattaa imeytyä vettä pohjavesivarastoon.
22
Pohjaveden korkeusasema on noin 102 m-102,5 m. Korkeusasemaa vedenottamon läheisyydessä on
seurattu kunnan toimesta kuukausittaisin mittauksin. Mittauksia on tehty ottamon kaivon lisäksi
neljästä läheisestä pohjavesiputkesta tai kaivosta. Mittaustiedot löytyvät Urjalan kunnasta ja ovat
Excel-taulukossa vuodesta 2008 alkaen.
8.1.4. Kaavoitus ja maankäyttö
Pohjavesialueen luoteispääty sijaitsee Huhdin taajamassa. Pohjavesialueella asutus on pääosin tiheää omakotiasutusta. Maakuntakaavassa pohjavesialueen luoteispää on merkitty pääosin taajamatoimintojen alueeksi, kun taas eteläpäässä ei ole merkintöjä. Osayleiskaavaan on merkitty vedenottamo sekä pohjavesialue, jolla kaavamääräyksen mukaan rakentamista rajoittavat pohjaveden muuttamis- ja pilaamiskiellot. Pientaloalueiden lisäksi kaavassa osoitetaan pohjavesialueelle TY-1 –alue,
jolle voidaan sijoittaa ympäristöhäiriötä aiheuttamatonta teollisuustoimintaa. Pohjavesialueella on
myös laajahko urheilu- ja virkistyspalveluiden alue. Asemakaavassa alueelle osoitetaan omakotiasumisen lisäksi myös muutama teollisuustontti. Huhdin taajaman ulkopuolinen osa pohjavesialueesta on pääosin metsätalouskäytössä. Pohjavesialueelle sijoittuu pienissä määrin myös maataloutta.
Tämän suunnitelman yhteydessä määritellylle vedenottamon lähisuojavyöhykkeelle on kaavoitettu
lähinnä asuin- ja virkistysalueita sekä pohjavesialueen erityisehdot täyttävää teollista toimintaa.
8.1.5. Teollisuus ja yritystoiminta
Hyrsynharjun pohjavesialueella on Urjala Works Oy:n hallirakennus. Halli ei ole mukana yrityksen
ympäristöluvassa, eikä siellä ilmeisesti harjoiteta ympäristölupaa vaativaa toimintaa. Asia tulee selvittää. Pirkanmaan ELY-keskukselta (MATTI-rekisteri) saatujen tietojen mukaan hallirakennuksen
läheisyydessä on pilaantuneisuuden selvitystarve entisellä polttonesteiden jakeluaseman tontilla,
jolla sijaitsee nykyisin omakotitalo.
8.1.6. Liikenne ja tienpito
Merkittävin Hyrsynharjun pohjavesialueella kulkeva tie on maantie 2847 Huhdista Toijalaan. Tien
vuorokausiliikenne vuonna 2013 oli 962 ajoneuvoa (Liikennevirasto 2015). Raskaan liikenteen tietoja ei tältä tieosuudelta ole saatavissa. Muut pohjavesialueen tiet ovat pääosin asuinalueen katuja.
Pohjavesialuekyltti Hyrsynharjulla.
23
8.1.7. Maa-ainesten otto
Pohjavesialueella on maa-ainesten ottoa alueen eteläkärjessä Puutikanharjulla. Pohjavesialueelle
sijoittuu yksi voimassaoleva maa-aineslupa, joka oikeuttaa Pekka Rekolan ja Tiina Hemmilän yhteensä 590 000 m3 soran- ja hiekanottoon 10,17 hehtaarin alalla kiinteistöillä 887-418-3-78 ja -88.
Lupa on voimassa 3.10.2020 saakka ja luvan mukainen pohjaveden suojakerrospaksuus on kaksi
metriä. Tarkastuskäynnillä vuonna 2013 ottoalueella todettiin, ettei luvan mukaisia suojakerrospaksuuksia ei ole kaikkialla noudatettu.
SOKKA-hankkeen selvitysten mukaan alueen vanhoissa soramontuissa ei ole merkittävää kunnostustarvetta (Lindholm 2015). Kaupallisten maa-ainestenottoalueiden lisäksi alueella on jäljistä päätellen kotitarveottoa ainakin kolmessa paikassa.
Uusia soran- tai hiekanottolupia ei tule myöntää Puutikanharjun ulkopuolelle. Puutikanharjulla uusien lupien myöntämiseen tulee jatkossa suhtautua kriittisesti. Mikäli lupia kuitenkin myönnetään,
tulee niiden olla Ympäristöministeriön ohjeen 1/2009 mukaisia.
8.1.8. Maa- ja metsätalous
Ajantasainen tieto pohjavesialueen maataloudesta puuttuu. Vuoden 2000 Slices-aineiston perusteella alueella peltoviljelyssä on 0,5 ha (0,6 % pohjavesialueen pinta-alasta).
Pohjavesialueen metsätaloudessa pätee, mitä on todettu yleisesti tämän suunnitelman kohdissa
5.2.8. ja 6.4. Pohjavesialueen pohjoispää on kaava-alueella, mikä rajoittaa osaltaan metsätalouskäyttöä. Pohjavesialueen erityispiirteet riittävällä tavalla huomioiva metsätalous ei aiheuttane merkittävää riskiä pohjavedelle.
8.1.9. Asutuksen jätevedet
Kunnan jätevesiverkosto ulottuu pohjavesialueen luoteispäähän Mustalammille asti. Kolunkulman
kiinteistöillä on kiinteistökohtaiset jätevesijärjestelmät. Jätevesipumppaamoita ei sijoitu pohjavesialueelle, vaan lähin pumppaamo on noin 150 metrin päässä pohjavesialueen rajasta. Kunnallisen
jätevesiverkoston alueella asutuksen jätevesien aiheuttama riski on pieni, mutta muiden kiinteistöjen osalta järjestelmien kunto tulisi selvittää ja selvitysten pohjalta ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin.
24
8.1.10. Öljysäiliöt
Hyrsynharjun pohjavesialueella on pelastuslaitoksen säiliörekisterissä 11 tilavuudeltaan 3 m3 öljysäiliötä (Liite 1). Säiliöt on esitetty kartalla liitteessä 8.
Hyrsynharjun öljysäiliöitä on kartoittanut yhdessä pelastusviranomaisen kanssa myös Mäkinen
(2010) ja löytänyt 19 lämmitysöljysäiliötä sekä 5 farmarisäiliötä. Yleisin lämmitysöljysäiliöiden
materiaali oli lasikuitu. Teräksisiä säiliöitä oli 4 kappaletta. Säiliöistä 13 sijaitsi ulkona maan alla,
neljä säiliöhuoneessa, yksi ulkona bunkkerissa ja yksi kattilahuoneessa. Kaikissa säiliöissä oli ylitäytönestin, joka testattiin toimivaksi 14 säiliön osalta. Kymmentä säiliöistä ei ollut tarkastettu koskaan. Tutkimuksessa Hyrsynharjun farmarisäiliöt on laitettu samaan taulukkoon Laukeelan pohjavesialueen kahden farmarisäiliön kanssa. Farmarisäiliöiden osalta vuodonhallinta oli kunnossa neljässä säiliössä seitsemästä.
8.1.11. Muuntamot
Hyrsynharjun pohjavesialueella sijaitsee kolme pylväsmuuntamoa ja yksi puistomuuntamo, jossa on
varoallas muuntajaöljylle. Pylväsmuuntamoissa öljyä on 95–260 kg. Muuntamoiden aiheuttaman
riskin pienentämiseksi pylväsmuuntamot tulisi vaihtaa varoaltaallisiksi puistomuuntamoiksi.
8.1.12. Ilkivalta tai sabotaasi
Ilkivallan ja sabotaasin todennäköisyys on pieni. Vedenottamoalue olisi silti hyvä aidata ja varustaa
kulunvalvonnalla.
8.1.13. Kartat
Hyrsynharjun pohjavesikohdekartta on liitteenä 7 ja riskikohdekartta liitteenä 8.
8.1.14. Yhteenveto riskeistä ja toimenpiteistä
Hyrsynharjun pohjavesialue on tiivisti asutettu ja alueella on keskimääräistä suurempi pohjaveden
pilaantumisriski. Merkittävimmän riskin aiheuttavat öljysäiliöt, asutuksen jätevedet sekä maaainesten otto. Kaavamääräysten noudattaminen ehkäisee teollisuuden aiheuttamia riskejä tehokkaasti. Maataloustietoja ei saatu tähän suojelusuunnitelmaan. Alueella sijaitseva vedenottamo on toistaiseksi poistettu käytöstä.
Taulukko 1. Hyrsynharjun pohjavesialueelle ehdotettavat toimenpiteet (ote liitteestä 5).
Ehdotetut toimenpiteet
Maa-aineslupien noudattaminen ja valvonta
Jätevesiverkoston ulkopuolisten kiinteistöjen jätevesiselvitys
Pylväsmuuntamoiden vaihtaminen puistomuuntamoiksi
Jäteveden toiminta-alueella olevien kiinteistöjen liittäminen verkostoon
Tarkastamattomien öljysäiliöiden tarkastaminen
Farmarisäiliöiden vuodonhallinnan kuntoon saattaminen
Toteutusaikataulu
jatkuva
2016–2018
huolto- ja uusimistarpeen mukaan
mahdollisimman pian
mahdollisimman pian
mahdollisimman pian
Toimija
Toiminnanharjoittaja / Rakennusvalvonta
Ympäristönsuojeluviranomainen
Sähköverkkoyhtiö
Urjalan kunta
Säiliön omistaja
Säiliön omistaja
25
8.2. LAUKEELA, 0488701, I luokka
Pirkanmaan vesienhoidon toimenpideohjelman luonnoksessa vuosille 2016–2021 Laukeelan pohjavesialue määritellään riskikohteeksi tiesuolauksen vuoksi (Antikainen ym. 2014).
8.2.1. Alueen geologia
Laukeelan I luokan pohjavesialue koostuu harjun osasta ja siihen liittyvästä reunamuodostumasta.
Pohjavesialueen pinta-ala on 1,02 km2, josta muodostumisalueen pinta-ala on 0,39 km2. Alueen
arvioitu antoisuus on 330 m3/d. Rantaimeytyminen lisää huomattavasti pinta-alan mukaan laskettua
antoisuutta.
Reunamuodostuman aineksena on soran ja hiekan lisäksi paikoin runsaasti kiviä ja hienorakeista
ainesta. Muodostuman aines on osin ruosteenväristä. Karkearakeinen ydinosa on 100 - 200 m leveä
ja sitä reunustavat pääasiassa savet. Pourunlammen eteläpuolella on kairauksissa tavattu noin 17
m:n hiekka- ja sorakerros. Harjun pohjoispuolella on Koiralampi, jossa vedenpinta on korkeammalla kuin Pourunlammessa. Näin ollen on mahdollista, että Koiralammestakin suotautuu ainakin ajoittain vettä harjumuodostumaan.
Pourunlammesta länteen pohjaveden pinnan korkeus oli vuonna 1960 noin +101,5 m ja vedenottamon kohdalla noin + 103,5 m. Pohjavesi virtaa Pourunlammen pohjoispuolella lounaaseen ja valtatien 9 eteläpuolella koilliseen. Aivan pohjavesialueen eteläpäässä virtaussuunta on lounas. Harjun
aines Pourunlammesta itään on kivistä soraa. Uutisjärven suoalueen eteläpuolella harjun maaperä
on hiekkamoreenia ja hiekkaa. Kairaukset ovat ulottuneet parhaimmillaan noin 16 m:n syvyyteen.
Pohjavesialueen keskiosassa tehtiin maaperätutkimuksia vuonna 1995. Tutkimusten mukaan maaperää on erittäin kivistä. Alueen länsipäässä tehtiin pohjavesitutkimuksia vuonna 1996. Kairauksissa todettiin harjun ydinosan olevan kivistä hiekkaa tai soraa sekä kivikkoa. Maaperäkairaukset ulottuivat noin 9 metrin syvyyteen maa-ainesten ottoalueen pohjalta. Kaivopaikalla on paksujen savikerrosten (9,6 m) alla ainakin 21 m:n syvyyteen saakka soraa ja hiekkaa.
8.2.2. Pohjaveden laatu
Alueen länsipäässä vuonna 1996 tehdyissä pohjavesitutkimuksissa pohjavesi oli hyvin rautapitoista
(13 mg/l). Lisäksi raakavedessä on runsaasti mangaania. Samaan tulokseen tultiin myös 4.12.2013
otetun raakavesinäytteen tutkimuksissa. Lisäksi näytteen väriluku ja sähkönjohtavuus olivat tavanomaista korkeampia. Muilta osin pohjavesi oli laadultaan hyvää raakavettä. 22.4.2015 otetussa
näytteessä väriluku oli normalisoitunut.
8.2.3. Pohjaveden tarkkailu ja otto
Pourulammen (Kalilammi) rannalla sijaitseva Laukeelan vedenottamo on otettu käyttöön vuonna
1969. Vedenottamolla on 2 kpl siiviläputkikaivoja. Vedenottolupa on 800 m3/d vedenotolle
(LSVEO 23.3.73) (Liite 3), mutta käytännössä pystytään ottamaan maksimissaan 32 m3/h. Vedenoton keskiarvo on 450 m3/d. Vedenottoluvan mukainen enimmäisottomäärä aiheuttaisi veden
laadun heikkenemistä ja rantaimeytymistä.
Raakavesi ilmastetaan ja pH nostetaan natriumhydroksidilla, jonka jälkeen raakavesi suodatetaan
jatkuvatoimisella Dynasand- hiekkasuodattimella ja vanhoilla avosuodattimilla. Raakavedestä tutkitaan suppeassa tutkimuksessa kaksi kertaa vuodessa (syksyllä ja keväällä) E.coli- ja koliformiset
bakteerit, heterotrofinen pesäkeluku, ulkonäkö, väriluku, sameus, sähkönjohtavuus, pH, mangaani,
rauta ja ammonium ja tarvittaessa kloridi.
26
Vedenottamolla on valmius natriumhypokloriitin käyttöön. Lisäksi ottamolla on UV-desinfiointi
jatkuvassa käytössä. Kaivojen kunto ja ympäristö tarkastetaan säännöllisesti. Kaivot on lukittu,
mutta raakavesikaivoilla ei ole murtohälytystä eikä aitausta.
Vedenottamon vedenpinta seuraa herkästi Pourunlammen vedenpinnan vaihteluita. Lammen vedenpinta on kuitenkin hieman alempana kuin pohjaveden luonnollinen pinta harjussa. Vedenottamoon
virtaa pohjavettä ainakin koillisesta ja lounaasta. Koska muodostuma on vain noin 2 km pitkä ja 200
m leveä, täytyy ottamoon tulla pohjavettä myös muualta, lähinnä reunamuodostumaan liittyvältä
harjualueelta ja sen liepeiltä.
Pohjavesitutkimusten yhteydessä vuonna 1996 alueen länsipäähän asennettiin pohjavesiputki, joka
ulottui noin 14,5 metrin syvyyteen. Putkessa pohjaveden pinta oli noin 3 metrin syvyydellä maanpinnasta. Suoritetun tutkimuksen perusteella arvioitiin, että ko. putkikaivosta voitaisiin saada pohjavettä noin 600 m3/d.
Pohjaveden korkeusasemaa on seurattu kunnan toimesta kuukausittaisin mittauksin. Mittauksia on
tehty ottamon kaivon lisäksi viidessä pisteessä lähialueella. Mittaustiedot löytyvät Urjalan kunnasta
ja ovat Excel-taulukossa vuodesta 2008 alkaen.
Laukeelan vedenottamon kaivoaluetta ei ole aidattu.
8.2.4. Kaavoitus ja maankäyttö
Laukeelan pohjavesialue sijoittuu pääosin Laukeelan taajaman alueelle valtatien 9 molemmin puolin. Pohjavesialueella pohjoisosat ovat tyypillistä tiiviisti asutettua taajamaa, mutta keskiosissa asutus on kuitenkin varsin harvaa ja viheralueita on runsaasti. Maakuntakaavassa pohjavesialueen pohjoisosa on merkitty taajamatoimintojen alueeksi. Valtatie 9:n lounaispuolinen osa on pääosin maatalousaluetta, joka sijoittuu maakunnallisesti arvokkaalle maisema alueelle. Toiminnassa on kaavamääräyksen mukaan edistettävä viljelymaiseman ympäristöarvojen säilymistä.
27
Osayleiskaavassa pohjavesialueen pohjoisosaan on osoitettu tavanomaisia taajamatoimintoja. Teollisuuden sijoittamista säätelee kaavamerkintä TY, jonka mukaan alueelle saa sijoittaa vain ympäristöhäiriötöntä teollisuutta. Pohjavesialueen keskiosiin on merkitty myös palveluiden, hallinnon ja
työpaikkojen alueita. Asemakaavan merkinnät ovat hyvin samantyyppisiä kuin osayleiskaavankin.
Pohjavesialueen eteläosa on hyvin maatalousvaltainen.
Tämän suunnitelman yhteydessä määritellyllä vedenottamon lähisuojavyöhykkeellä on kaavoitettu
lähinnä virkistyksen ja asuinrakentamisen alueita. Suojavyöhykkeen eteläpäässä on teollisuuden ja
varastotoiminnan alue. Lisäksi vedenottamon lounaispuolella on tontti, jolle voidaan pohjavesialueen erityisehdoin käyttää teolliseen toimintaan. Lähisuojavyöhykkeen nykyisille rakentamattomille
alueille ei ole kaavoitettu rakentamista.
8.2.5. Teollisuus ja yritystoiminta
Laukeelan pohjavesialueella toimii Motelli Pentinkulman huoltoasema, jonka ympäristölupa on
tarkastettu vuonna 2014. Asemalla on neljä maanalaista säiliötä, joissa varastoidaan bensiiniä 2 x15
m3 (95 E10), bensiiniä 15 m3 (98 E5) ja dieselöljyä 15 m3. Polttoainesäiliöt ovat maanalaisia, 2vaippaisia ja varustettu ylitäytönestimillä sekä säiliön ja välitilan valvonta- ja pinnanmittausjärjestelmällä. Säiliöt ovat materiaaliltaan teräksisiä, ja ne on tarkastettu viimeksi 3.12.2013. Kuntotarkastuksen perusteella kaikki säiliöt kuuluvat luokkaan A. Hälytinjärjestelmä hälyttää jakeluasemalla, joten se voidaan havaita jakeluaseman aukioloaikoina. Putkistot on suojattu suojaputkilla. Aseman mittarikentän ja täyttöpaikan vedet ohjataan öljynerottimen kautta kunnalliseen jätevesiverkostoon. Polttonesteiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estetty jakelualueen ja täyttöpaikan tiiviillä päällystyksillä, kaivoratkaisuilla, HDPE-kalvotuksella sekä säiliöiden ja polttoaineputkistojen
kaksoispidätyksellä.
Ympäristöluvan mukaan toiminnanharjoittajan tulee tarkkailla jakeluaseman toiminnan vaikutuksia
alueen pohjaveden laatuun ympäristölupaviranomaisen hyväksymällä tavalla vähintään kaksi kertaa
vuodessa. Pohjaveden tarkkailun tulee sisältää tiedot näytteenotosta, näytteenoton yhteydessä mitatuista pohjaveden pinnantasoista sekä havainnot veden lämpötilasta, hajusta ja ulkonäöstä. Näytteistä tulee tutkia laboratoriossa akkreditoidulla menetelmällä öljyhiilivedyt jaoteltuna bensiinijakeisiin
(C5-C10), keskitisleisiin (C10-C21) ja raskaisiin jakeisiin (C21-C40), BTEX-yhdisteet, MTBE,
TAME, TAEE, ETBE.
Kevään 2015 näytteenotto tehtiin 13.4.2015, jolloin pohjaveden pinta oli noin 5 metriä maanpinnasta. Näytteet otettiin kahdesta pohjavesiputkesta. Toisessa näytteessä tavattiin määritysrajan ylittäviä
pitoisuuksia MTBE:tä (1,5 µg/l) ja TAEE:ta (1,5 µg/l). Toisessa pohjavesinäytteessä ei havaittu
öljyhiilivetyjä. Edellisissä, 6.8.2014 otetuissa näytteissä ei myöskään havaittu analyysimenetelmän
määritysrajaa ylittäviä pitoisuuksia.
Urjala Works Oy valmistaa alueella koneiden ja laitteiden teräsrakenteita. Yritys käyttää vuosittain
pintakäsittelyyn maaleja noin 31 000 litraa eli 39 tonnia. Maalit ja öljysäiliöt varastoidaan viemäröimättömissä sisätiloissa. (Tanskanen 2015). Yrityksen ympäristöluvan päivitys on parhaillaan
menossa ja pohjavesiasiat huomioidaan ympäristöluvassa esimerkiksi säätämällä velvoitetarkkailusta. Lähellä vedenottamoa toimii Vällärin puusepänliike, jossa käytetään pieniä määriä liimoja ja
pintakäsittelyaineita. Betonilattiallisessa tilassa varastoidaan PVAC liimoja noin 100 kg sekä katalyytti- ja vesipohjaisia pintakäsittelyaineita molempia 50–100 kg (Wälläri 2015). Laukeelan keskustassa toiminut SEO-jakeluasema on lopettanut toimintansa ja säiliöt on nostettu maasta vuonna
2015.
28
8.2.6. Liikenne ja tienpito
Laukeelan pohjavesialueella liikenne ja tienpito muodostavat keskimääräistä suuremman riskin,
sillä alueen läpi kulkee valtatie 9. Pohjavesialue onkin määritelty Pirkanmaan pohjavesien vuosien
2016–2021 toimenpideohjelmaehdotuksessa riskialueeksi tiesuolauksen vuoksi (Antikainen ym.
2014). Tien vuorokausiliikenne pohjavesialueen kohdalla vuonna 2013 oli 5328 ajoneuvoa. Vuonna
2012 raskaan liikenteen liikennemäärä samalla tieosuudella oli 634 ajoneuvoa. Valtatie 9 kuuluu
hoitoluokkaan Is eli se pidetään talvikaudellakin pääosin paljaana. (Liikennevirasto 2015)
Pohjavesialueelle sijoittuu myös maanteiden 230 ja 284 sekä valtatien 9:n risteysalueet. Maantiellä
230 vuorokausiliikenne vuonna 2013 oli 2083 ajoneuvoa ja maantiellä 284 2282 ajoneuvoa. Vastaavat raskaan liikenteen määrät vuonna 2012 olivat 121 ja 117 ajoneuvoa. Maantie 230 kuuluu
hoitoluokkaan II eli se on talvella pääosin lumipintainen ja maantie 284 hoitoluokkaan Ib eli se on
osan talvea lumipintaisena. (Liikennevirasto 2015)
Laukeelan pohjavesialueelle on rakennettu luiskasuojauksia vuonna 2007 maantielle 284 sekä valtatie 9:n ramppiin risteysalueelle yhteensä 530 metrin pituudelta. Suojausmateriaalina on bentoniittimatto ja ohutmuovi. Valtatie 9:n luiskia ei ole suojattu muualla pohjavesialueella. Tienpitäjän kloridin velvoitetarkkailussa kloridipitoisuuden keskiarvo oli vuonna 2010 37,8 mg/l. Pitoisuus on vuosina 1991–2010 vaihdellut välillä 28–44 mg/l. (Vallila 2015) Vuoden 2013 mittauksissa pitoisuudeksi saatiin 42 mg/l, ja pitoisuustrendin todettiin olevan nouseva. Pohjavesien toimenpideohjelman
luonnoksessa jatkotoimenpiteiksi ehdotetaan seurantaa ja suojausten parantamista (Antikainen ym.
2014).
8.2.7. Maa-ainesten otto
Pohjavesialueella ei ole voimassa olevia soran- tai hiekanottolupia eikä sellaisia pidä jatkossa
myöntää. Aiemmin alueella on ollut soranottoa, mutta SOKKA-hankkeen selvitysten mukaan vanhoissa soramontuissa ei ole merkittävää kunnostustarvetta (Lindholm 2015).
8.2.8. Maa- ja metsätalous
Ajantasainen tieto pohjavesialueen maataloudesta puuttuu. Vuoden 2000 Slices-aineiston perusteella alueella peltoviljelyssä on 30,2 ha (29,6 % pohjavesialueen pinta-alasta).
Laukeelan pohjavesialueen metsätaloudessa pätee, mitä on todettu yleisesti tämän suunnitelman
kohdissa 5.2.8. ja 6.4. Pohjavesialue sijaitsee laajalti rakennetussa ympäristössä ja kaava-alueella,
joten varsinainen tavanomaisessa metsätalouskäytössä oleva pinta-ala on melko pieni. Pohjavesialueen erityispiirteet riittävällä tavalla huomioiva metsätalous ei aiheuttane merkittävää riskiä pohjavedelle.
8.2.9. Asutuksen jätevedet
Viemäriverkosto ulottuu koko pohjavesialueelle. Kaksi jätevesiverkoston pumppaamoa sijaitsee
pohjavesialueella. Alueella on joitain viemäriverkostoon liittymättömiä kiinteistöjä, jotka tulisi ensisijaisesti liittää viemäriverkostoon. Pohjavesialueella asutuksen jätevesien aiheuttama riski on
kohtalainen asutuksen suuresta määrästä johtuen. Jätevesipumppaamot ja niiden kunto tulee tarkistaa säännöllisesti ja ennaltaehkäisevästi mahdollisten ylivuotojen varalta.
8.2.10. Öljysäiliöt
Laukeelan pohjavesialueella on pelastuslaitoksen säiliörekisterissä 36 öljysäiliötä, joiden yhteistilavuus on 223 m3. Suurin yksittäinen säiliö on tilavuudeltaan 20 m3. (Liite 1) Säiliöt on esitetty kartalla liitteessä 10.
29
Laukeelan öljysäiliöitä on kartoittanut yhdessä pelastusviranomaisen kanssa myös Mäkinen (2010)
ja löytänyt 18 lämmitysöljysäiliötä sekä kaksi farmarisäiliötä. Huomattavan suuri osa, seitsemän kappaletta, öljysäiliöistä on sisäsäiliöitä. Ulkona maan alla sijaitsi niin ikään seitsemän säiliötä. Teräksisiä
säiliöstä oli yhdeksän. Ylitäytönestin todettiin toimivaksi yhdeksässä säiliössä ja toimimattomaksi kolmessa säiliössä. Niin ikään yhdeksää säiliötä ei ollut tarkastettu koskaan.
8.2.11. Muuntamot
Laukeelan pohjavesialueella sijaitsee neljä pylväsmuuntamoa ja viisi puistomuuntamoa, joissa on
varoallas muuntajaöljylle. Pylväsmuuntamoissa öljyä on 240–255 kg. Muuntamoiden aiheuttaman
riskin pienentämiseksi pylväsmuuntamot tulisi vaihtaa varoaltaallisiksi puistomuuntamoiksi.
8.2.12. Ilkivalta tai sabotaasi
Ilkivallan ja sabotaasin todennäköisyys on melko pieni. Todennäköisimmin mahdollinen ilkivalta
kohdistuu kemikaalisäiliöihin tai teollisuuslaitoksiin. Vedenottamoalue tulee kuitenkin aidata ja
varustaa kulunvalvonnalla.
8.2.13. Hautausmaa
Urjalan hautausmaa sijaitsee Laukeelan pohjavesialueen pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella. Seurakunta huomioi pohjavesialueen toiminnassaan. Hautauksien määrä on noin 80–90 kpl /
vuosi, joista uurnahautauksien osuus on kasvussa. Uurnahautauksia yritetään tietoisesti lisätä ja
mm. muisto- ja uurnalehto on otettu käyttöön 2005. Kirkon ympärillä olevan sora-alueen ”unohtuneita” hautapaikkoja käytetään vain uurnahautaukseen, mutta koko sora-aluetta ei ole siirretty vain
uurnakäyttöön. Lannoitteissa ja rikkakasvien torjunnassa pyritään käyttämään luonnonmukaisia
tuotteita ja mekaanista torjuntaa. Hautausmaan jätteet on lajiteltu vuodesta 2005 alkaen ja lajittelua
tehostetaan jatkuvasti. Vedenlaadun seurantaan on hautausmaanhoitajan vaihdoksen yhteydessä
tullut katkos, mutta seuranta pyritään aloittamaan uudelleen pikimmiten. (Topi 2015)
8.2.14. Kartat
Laukeelan pohjavesikohdekartta on liitteenä 9 ja riskikohdekartta liitteenä 10.
8.2.15. Yhteenveto riskeistä ja toimenpiteistä
Laukeelan pohjavesialue on tiivisti asutettu ja teollistunut, minkä vuoksi alueella on keskimääräistä
suurempi pohjaveden pilaantumisriski. Merkittävimmän riskin aiheuttavat valtatie 9:n liikenne, teollisuuden öljy- ja muut kemikaalisäiliöt sekä asutuksen jätevedet, lähinnä jätevesipumppaamot.
Myös hautausmaan vaikutuksia pohjaveteen tulee tarkkailla säännöllisesti. Maataloustietoja ei saatu
tähän suojelusuunnitelmaan. Alueella sijaitsee kunnallinen vedenottamo.
Taulukko 2. Laukeelan pohjavesialueelle ehdotettavat toimenpiteet (ote liitteestä 5).
Ehdotetut toimenpiteet
Valtatie 9:n luiskasuojausten laajentaminen
Pylväsmuuntamoiden vaihtaminen puistomuuntamoiksi
Hautausmaan vedenlaadun säännöllinen seuranta
Näytteenottoon soveltuvan pohjavesiputken asentaminen hautausmaan
lounaispuolelle
Jäteveden toiminta-alueella olevien kiinteistöjen liittäminen verkostoon
Jätevesiverkoston ulkopuolisten kiinteistöjen jätevesiselvitys
Vedenottamoalueen aitaus ja kulunvalvonta
Tarkastamattomien öljysäiliöiden tarkastaminen
Toteutusaikataulu
mahdollisimman pian
huolto- ja uusimistarpeen mukaan
jatkuva
2015
Toimija
Pirkanmaan ELY-keskus / Urjalan kunta
Sähköverkkoyhtiö
mahdollisimman pian
2016–2018
2017
mahdollisimman pian
Urjalan kunta
Ympäristönsuojeluviranomainen
Urjalan kunta
Säiliön omistaja
Urjalan seurakunta
Urjalan kunta
30
8.3. JELTINKANGAS A, 0488709 A, I luokka
8.3.1. Alueen geologia
Jeltinkankaan pohjavesialue on osa pohjavesialueiden ketjua. Alue sijaitsee Sarkasuon eteläpuolella. I luokan pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 1,64 km2, mistä pohjaveden muodostumisalueen
pinta-ala on 0,96 km2. Alueen arvioitu antoisuus on 700 m3/d. Pohjavesi virtaa pääsääntöisesti pohjoisesta etelään, paitsi harjun keskiosissa idästä länteen.
Pohjavesialue koostuu harjusta ja siihen liittyvästä reunamuodostumasta sekä sivuharjun haarasta.
Lamminmäen reunamuodostuman sora ja hiekkakerrokset viettävät jäätiköltä poispäin eli luoteesta
kaakkoon. Jeltinkangas on suppamaastoa. Supista suurimmat ovat nimeltään Pata ja Kirnu. Suppien
pohjilla on soistumia. Kankaan eteläreunalla on runsaasti suuria irtolohkareita. Jeltinkankaan pohjoispuolella on ojittamaton Sarkasuo, jossa on noin 6 metrin kerros rahkaturvetta, jonka alapuolella
on savikerrostuma.
Jeltinkankaalla Halkivahan vedenottamon kohdalla on maan pinnalla noin metrin moreenikerros,
minkä alla on kivistä hiekkaa noin 3 metrin syvyyteen asti. Tämän alapuolella esiintyy ainakin 9
m:n kerros karkeaa hiekkaa ja soraa. Jeltinkankaan aines on pääosin kivistä soraa ja hiekkaa. Sarkasuon lounaisreunassa kairaukset ovat ulottuneet enintään noin 10 metrin syvyyteen. Myös Halkivahan vedenottamon läheisyydessä maa-aines on hyvin kivistä hiekkaa ja soraa.
Jeltinkangas-Pirttilamminkangas on luokiteltu paikallisesti arvokkaaksi harjualueeksi. Harju on
matala ja kapea ja siinä on useita rinnakkaisselänteitä ja sivudeltoja. Harjussa on useita suppia,
joihin kuuluu mm. selänteiden välissä oleva Pirttilammi. Lakikorkeus on + 146 m.
Jeltinkankaan harjua.
8.3.2. Pohjaveden laatu
Vedenottamon raakaveden laadusta ei ole tuoreita tutkimustuloksia lukuun ottamatta pH-arvoa, joka
on noin 6,1. Raakavesi täyttää kuitenkin jaettavan talousveden laatuvaatimukset muutoin kuin pH:n
osalta. Ainoa vedenottamolla tehtävä jatkokäsittely on natriumhydroksidin lisäys pH:n nostamisek31
si. (Hietala 2015) Vuodelta 1999 olevissa näytteissä nikkelin pitoisuus (16,1 µg/l) on ollut koholla,
mutta muuten vesi on ollut laadultaan hyvää ja esimerkiksi pH-arvo 6,05 vastaa hyvin nykytilannetta.
8.3.3. Pohjaveden tarkkailu ja otto
Alueella on vuonna 1995 käyttöönotettu vesiosuuskunnan hallinnoima Halkivahan vedenottamo,
josta pumpataan vettä noin 30 m3/d. Raakaveden käsittelynä on alkalointi natriumhydroksidilla sekä
tarvittaessa desinfiointi natriumhypokloriitilla. Vedenottamon lähistöllä ei ole vesistöjä, mutta alue
on soista. Alueen antoisuuden ylittävä vedenotto voi siten aiheuttaa suovesien imeytymistä ja veden
laadun heikkenemistä. Halkivahan vedenottamolle ei ole haettu vedenottolupaa.
Raaka- ja talousveden laatua tarkkaillaan Tampereen kaupungin ympäristöterveysyksikön kanssa
tehdyn valvontatutkimusohjelman mukaisesti. Jatkuvan valvonnan lisäksi (5 kpl vuodessa) joka
toinen vuosi tehdään jaksottainen seuranta ja vähintään viiden vuoden välein tutkitaan lisäksi antimoni, arseeni, bentso(a)pyreeni, boori, syanidit, seleeni, 1,2-dikloorietaani, tetrakloorieteeni, trikloorieteeni, polysykliset aromaattiset hiilivedyt, kloorifenolit ja uraani. Näytteet analysoi Kokemäen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen laboratorio. Pohjaveden määrää tarkkaillaan vesilaitoksen
hoitajan toimesta vähintään kerran viikossa.
Käyttötarkkailussa vesilaitoksella vesiosuuskunta seuraa jatkuvatoimisella pH-mittarilla vesilaitokselta lähtevän veden pH-arvoa, joka tallentuu ko. sähköiseen järjestelmään. Ilmoitukset laitoksen
toimintahäiriöistä viestittyvät vesilaitoksen hoitajalle. Raakaveden pH-arvoa mitataan satunnaisesti
muutaman kerran vuodessa. Tarvittaessa otetaan lisänäytteitä raakavedestä ja vesilaitokselta lähtevästä vedestä laboratorioanalyysejä varten.
Halkivahan vedenottamo
8.3.4. Kaavoitus ja maankäyttö
Jeltinkangas A:n pohjavesialue on käytännössä kauttaaltaan metsätalouskäytössä. Alueella on vain
muutamia taloja, eikä pohjavesialueella ole asema- tai osayleiskaavaa. Myöskään maakuntakaavassa alueella ei ole merkintöjä.
32
8.3.5. Teollisuus ja yritystoiminta
Pohjavesialueella ei ole teollisuutta.
8.3.6. Liikenne ja tienpito
Jeltinkangas A:n pohjavesialueella ei ole merkittäviä teitä eikä liikenne muodosta merkittävää riskiä
pohjavedelle. Maantie 2981 Halkivahasta Urjalaan leikkaa aivan alueen eteläkärkeä. Tien vuorokausiliikenne vuonna 2013 oli 285 ajoneuvoa (Liikennevirasto 2015). Raskaan liikenteen liikennemäärätilastoja ei tieltä ole saatavilla.
8.3.7. Maa-ainesten otto
Pohjavesialueella ei ole voimassaolevia maa-aineslupia eikä SOKKA-hankkeen selvitysten mukaan
alueella ole merkittävää kunnostustarvetta (Lindholm 2015). Uusia soran- tai hiekanottolupia ei tule
myöntää.
8.3.8. Maa- ja metsätalous
Ajantasainen tieto pohjavesialueen maataloudesta puuttuu. Vuoden 2000 Slices-aineiston perusteella alueella peltoviljelyssä on 4,1 ha (2,5 % pohjavesialueen pinta-alasta).
Jeltinkangas A:n pohjavesialueen metsätaloudessa pätee, mitä on todettu yleisesti tämän suunnitelman kohdissa 5.2.8. ja 6.4. Pohjavesialueella metsätalous on yksi merkittävimmistä maankäyttömuodoista, ja metsätaloustoimien toteuttamisessa tulee erityisesti varmistaa, ettei pohjaveden määrälle tai laadulle aiheudu haittaa esimerkiksi maanpinnan rikkoutumisesta tai työkoneiden öljypäästöistä.
8.3.9. Asutuksen jätevedet
Pohjavesialueelle ei sijoitu mainittavaa asutusta.
8.3.10. Muuntamot
Jeltinkangas A:n pohjavesialueella ei sijaitse muuntamoita.
8.3.11. Ilkivalta tai sabotaasi
Ilkivallan ja sabotaasin todennäköisyys on pieni. Vedenottamon kaivo on aidattu. Koko vedenottamoalueen aitaamisella ja kulunvalvonnalla voisi entisestään pienentää ilkivallan ja sabotaasin riskiä.
8.3.12. Kartat
Jeltinkangas A:n pohjavesi- ja riskikohdekartta on liitteenä 11.
8.3.13. Yhteenveto riskeistä ja toimenpiteistä
Jeltinkangas A:n pohjavesialueella on hyvin vähän pohjavedelle riskiä aiheuttavia toimintoja. Merkittävin riskinaiheuttaja on metsätalous, jonka aiheuttamat riskit ovat helposti hallittavissa. Maataloustietoja ei saatu tähän suojelusuunnitelmaan. Alueella sijaitsee osuuskunnan vedenottamo.
Taulukko 3. Jeltinkangas A:n pohjavesialueelle ehdotettava toimenpiteet (ote liitteestä 5).
Ehdotetut toimenpiteet
Koko vedenottamoalueen aitaaminen
Toteutusaikataulu
2017
Toimija
Urjalan kunta
33
8.4. VEHKALANKANGAS, 0488751, I luokka
8.4.1. Alueen geologia
Vehkalankankaan pohjavesialue on lähes luode-kaakkosuuntainen harju. I luokan pohjavesialueen
pinta-ala on 0,87 km2, josta pohjaveden muodostumisalueen pinta-ala on 0,47 km2. Alueen arvioitu
antoisuus on 320 m3/d. Pohjavesialue jatkuu etelässä Humppilan puolella. Harju on pääosin kapea
lukuun ottamatta itse Vehkalankankaan ja Tottumussuonkankaan osuutta, jossa muodostuma leviää
noin 0,5 km levyiseksi. Harjussa on verraten kapea karkean kerrostuneen kiviaineksen osuus.
Vehkalankankaan kaakkois- ja luoteisosassa suoritettiin kairauksia ja koepumppaus 1990-luvun
alkupuolella. Vehkalankankaan itäosassa kairauksia tehtiin Kitusuon länsipuolella. Kairaukset ulottuivat pääosin 3 - 7 metrin syvyyteen, mutta Sammakkolamminojan tuntumassa päästiin 16 metrin
syvyyteen harjun eteläpuolisissa silttikerroksissa. Harjun maa-aines on pääasiassa kivistä hiekkaa ja
soraa. Harjun osuudella karkean kiviaineksen välissä on iskostuneita kerroksia. NuutajärviTourunkulma tien läheisyydessä hiekanotto on päättynyt suuriin kiviin ja näillä alueilla kallio on
hyvin lähellä ottoalueiden pohjaa. Töppäsuon läheisyydessä kairaukset ulottuivat jopa 15 metriin.
Täällä harjun aines oli pääosin kivistä hiekkaa.
Vehkalankankaan länsipäässä harjun aines on pääosin hiekkaa ja kivistä soraa. Maa-ainesten otto on
ulottunut alueella pohjavesipinnan alapuolelle. Kairausten perusteella kallion pinta on noin 6 m:n
syvyydessä ottoalueiden pohjasta. Pohjavesi virtaa harjun keskiosissa luoteeseen.
8.4.2. Pohjaveden laatu
Vehkalankankaan länsipäässä tehdyn koepumppauksen perusteella alueelta arvioidaan olevan saatavissa hyvälaatuista pohjavettä 280 - 300 m3/d. Pohjaveden laatua ei ole tutkittu tarkemmin.
8.4.3. Pohjaveden tarkkailu ja otto
Vehkalankankaan pohjavesialueella ei ole vedenottamoita eikä alue ole seurannassa. Mikäli vedenhankintaa alueelta tulevaisuudessa suunnitellaan, tulee ensin tehdä kattava selvitys alueen pohjavesioloista.
8.4.4. Kaavoitus ja maankäyttö
Vehkalankankaan pohjavesialue on pääosin maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on myös
muutama talo. Alueella ei ole asema- tai yleiskaavaa eikä merkintöjä maakuntakaavassa.
8.4.5. Teollisuus ja yritystoiminta
Pohjavesialueella ei ole teollisuutta.
8.4.6. Liikenne ja tienpito
Pohjavesialueelle ei sijoitu vilkkaasti liikennöityjä tai asfaltoituja teitä. Pohjavesialueella on muutamia pikkuteitä, jotka palvelevat lähinnä kiinteistöjä sekä maa- ja metsätaloutta.
8.4.7. Maa-ainesten otto
Alueella ei ole voimassaolevia soran- tai hiekanottolupia eikä sellaisia pidä jatkossa myöntää. Alueella on kaksi viime aikoina käytettyä pientä soramonttua, joista ainakin toisessa on todennäköisesti
edelleen kotitarveottoa. Toisessa montussa on pieni lampi, minkä vuoksi alueella on tarvetta kunnostustoimenpiteille (Lindholm 2015).
34
8.4.8. Maa- ja metsätalous
Ajantasainen tieto pohjavesialueen maataloudesta puuttuu. Vuoden 2000 Slices-aineiston perusteella alueella peltoviljelyssä on 24,2 ha (27,8 % pohjavesialueen pinta-alasta).
Vehkalankankaan pohjavesialueen metsätaloudessa pätee, mitä on todettu yleisesti tämän suunnitelman kohdissa 5.2.8. ja 6.4. Pohjavesialueella metsätalous merkittävä maankäyttömuoto, ja metsätaloustoimien toteuttamisessa tulee erityisesti varmistaa, ettei pohjaveden määrälle tai laadulle aiheudu haittaa esimerkiksi maanpinnan rikkoutumisesta tai työkoneiden öljypäästöistä.
8.4.9. Asutuksen jätevedet
Pohjavesialueen länsipäässä pohjaveden muodostumisalueella on muutamia kiinteistöjä, joiden jätevesijärjestelmien kunto tulisi selvittää ja selvitysten pohjalta ryhtyä tarvittaessa toimenpiteisiin.
Vaikka kiinteistöjä on vain muutama, niiden keskeinen sijainti nostaa pohjavedelle aiheutuvaa riskiä.
8.4.10. Öljysäiliöt
Vehkalankankaan pohjavesialueella on pelastuslaitoksen säiliörekisterissä yksi tilavuudeltaan 3 m3
öljysäiliö osoitteessa Vehkajärventie 316 (Liite 1). Teräksinen säiliö sijaitsee ulkona maan alla ja on
tarkastettu viimeksi 6.6.2012. Säiliö on esitetty kartalla liitteessä 12.
8.4.11. Muuntamot
Vehkalankankaan pohjavesialueella ei sijaitse muuntamoita.
8.4.12. Ilkivalta tai sabotaasi
Ilkivallan ja sabotaasin todennäköisyys on pieni.
8.4.13. Kartat
Vehkalankankaan pohjavesi- ja riskikohdekartta on liitteenä 12.
8.4.14. Yhteenveto riskeistä ja toimenpiteistä
Vehkalankankaan pohjavesialueella on vähän pohjavedelle riskiä aiheuttavia toimintoja. Merkittävimmät riskitoiminnot ovat metsätalous sekä yksittäisten kiinteistöjen jätevedet. Maataloustietoja ei
saatu tähän suojelusuunnitelmaan. Alueen pohjavesiolot tunnetaan huonosti, mikä vaikeuttaa toimenpiteiden kohdentamista.
Taulukko 4. Vehkalankankaan pohjavesialueelle ehdotettavat toimenpiteet (ote liitteestä 5).
Ehdotetut toimenpiteet
SOKKA-hankkeen ehdottamat soramonttujen maisemointi- ja siistimistoimenpiteet
Kiinteistöjen jätevesiselvitys
Toteutusaikataulu Toimija
2015–2020
Toiminnanharjoittaja / Rakennusvalvonta
2016–2018
Ympäristönsuojeluviranomainen
35
8.5. NUUTAJÄRVI, 0488704, I luokka
Pirkanmaan vesienhoidon toimenpideohjelman luonnoksessa vuosille 2016–2021 Nuutajärven pohjavesialue määritellään riskikohteeksi. Tilaa heikentävinä aineina mainitaan kadmium, lyijy, nikkeli
ja sinkki, jotka ovat peräisin teollisesta toiminnasta. Alueelle esitetään tehtäväksi pilaantuneisuusselvitys (Antikainen ym. 2014).
8.5.1. Alueen geologia
Nuutajärven pohjavesialue sijaitsee välittömästi Rutajärven lounaispuolella Nuutajärven kylällä.
Pohjavesialue on granodioriittialueella lähellä kallioperän rikkonaisuusvyöhykettä, johon on syntynyt Nuutajoen laakso. Kallioperän luode-kaakko-suuntaiset ruhjelinjat ovat vallitsevia. Kallioperän
liuskeisuus on itä-länsi-suuntaista. Alueen maaperä on vallitsevasti moreenia. Kallioporakaivoista
saatava pohjavesi muodostuu pääasiassa kaivojen länsipuolisella alueella. II luokan pohjavesialueen
kokonaispinta-ala on 0,84 km2. Alueen arvioitu antoisuus on 220 m3/d.
8.5.2. Pohjaveden laatu
Nuutajärveltä 22.4.2015 otettujen raakavesinäytteiden mukaan raakavesi oli laadultaan erinomaista.
Vesi oli hieman emäksisempää (pH 7,6) kuin suomalaiset pohjavedet keskimäärin. Myös esimerkiksi raudan ja mangaanin pitoisuudet olivat hyvin pieniä. Yhdessä näytteistä todettiin pieniä määriä pestisidejä. Näytteestä 2-6-diklooribentsamidin pitoisuudeksi määritettiin 0,032 ᶙg/l. Myös
4.12.2013 otettujen näytteiden vesi oli tutkituilta osiltaan hyvää raakavettä.
Vuonna 2010 alueen kolmannesta kaivosta todettiin öljymäistä hajua, ja otetussa näytteessä öljyhiilivetyindeksi oli määritysrajan (100 ᶙg/l) tuntumassa. Tämän vuoksi kaivo poistettiin käytöstä.
Öljysäiliö Nuutajärvellä.
36
8.5.3. Pohjaveden tarkkailu ja otto
Nuutajärvellä on käytössä kaksi kallioporakaivoa, joiden kapasiteetti on noin 50 m3/d. Raakavettä ei
käsitellä, mutta vedenottamolla on valmius natriumhypokloriitin käyttöön. Myös UV-desinfiointi on
jatkuvassa käytössä. Kaivojen kunto ja ympäristö tarkastetaan säännöllisesti. Kaivot on lukittu,
mutta raakavesikaivoilla ei ole murtohälytystä eikä aitausta.
Raakavedestä tutkitaan suppeassa tutkimuksessa kaksi kertaa vuodessa (syksyllä ja keväällä) E.colija koliformiset bakteerit, heterotrofinen pesäkeluku, ulkonäkö, väriluku, sameus, sähkönjohtavuus,
pH, mangaani, rauta ja ammonium ja tarvittaessa kloridi.
Lisäksi Nuutajärven entisen lasitehtaan lopettamissuunnitelmassa todetaan pohjaveden seurantaa
jatkettavan seuraavasti:
Pohjavesikaivot
NW2,NW4, NW5
ja NW6
Tarkkaillaan vuosittain sähkönjohtavuus, pH, arseeni, sinkki,
lyijy, nikkeli, koboltti ja kadmium. Pohjaveden korkeus mitataan
näytteenoton yhteydessä. Jos pitoisuudet pysyvät alhaisina
kahtena peräkkäisenä vuotena, voidaan tarkkailua harventaa tai
se voidaan lopettaa osittain tai kokonaan.
Sadevesiviemärit Tarkkaillaan vuosittain sähkönjohtavuus, pH, kiintoaine, kadmi1 ja 2
um ja virtaama seuraavan kolmen vuoden ajan. Lisäksi tutkitaan raskasmetallipitoisuudet (kadmium, kromi, kupari, lyijy,
nikkeli ja sinkki) , sähkönjohtavuus ja pH sadevesiviemäreistä
kertaluontoisen puhdistuksen jälkeen.
Nuutajoki
Tarkkaillaan vuosittain sähkönjohtavuus, pH, kiintoaine, kadmium ja virtaama seuraavan kolmen vuoden ajan. Lisäksi Nuutajoesta sadevesiviemäreiden purkuputken läheisyydestä tutkitaan raskasmetallipitoisuudet (kadmium, kromi, kupari, lyijy,
nikkeli ja sinkki), sähkönjohtavuus ja pH sadevesiviemäreiden
kertaluonteisen puhdistuksen yhteydessä.
8.5.4. Kaavoitus ja maankäyttö
Nuutajärven pohjavesialue sijoittuu kokonaisuudessaan Nuutajärven taajamaan, jossa omakotitaloja rivitaloasutus on varsin tiivistä. Maakuntakaavassa pohjavesialueelle on merkitty taajamatoimintojen alueen lisäksi maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on ulkoilunohjaustarvetta. Lisäksi maakuntakaavassa osoitetaan arvokas kulttuuriympäristö ja matkailupalvelujen alue. Pohjavesialue sijoittuu myös osin maakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle. Alueella on myös asemakaava,
jossa esitetään tavanomaisia taajamatoimintoja sekä viheralueita.
8.5.5. Teollisuus ja yritystoiminta
Nuutajärven pohjavesialueella toiminut Fiskars Homen lasitehdas on lopettanut toimintansa vuonna
2014 ja aluehallintovirasto on päättänyt ympäristöluvan raukeamisesta 2.3.2015. Lopettamissuunnitelmassa on esitetty rakennusten tyhjentämis- ja siivoussuunnitelma sekä raportti kiinteistön maaperän ja pohjavesien tilasta sekä viereisen Nuutajoen tilasta. Suunnitelma sisältää myös pohja- ja pintavesien jälkitarkkailun kolmen vuoden ajalle. Suunnitelman mukaan työkoneiden tankkaukseen
tarkoitettu 1,5 m3 farmarisäiliö on jo siirretty Nuutajärveltä Iittalaan. Farmarisäiliö oli valumaaltaallinen ja se on sijainnut asfalttialueella. Mänkihallilla on hiekankuivaukseen käytetty kevyttä
polttoöljyä ja sitä on jonkin verran jäljellä mänkihallin öljysäiliöissä.
37
Öljysäiliöt sijaitsevat mänkihallilla sisätiloissa ja ne on varustettu valuma-altailla. Mänkihallin toiminnan loppumisen jälkeen säiliöt tyhjennetään öljystä. Säiliöiden kohtalosta päätetään tilanteen
mukaan. Jos kiinteistö vuokrataan edelleen ja säiliöitä ei mahdollinen vuokralainen tarvitse, ne voidaan purkaa pois.
3.9.2014 otetuissa pohjavesinäytteissä ei havaittu merkittäviä metallipitoisuuksia. Myöskään merkittäviä pitoisuuksia öljyjä tai polyaromaattisia hiilivetyjä ei havaittu. Yhdestä näytteestä löytyi erittäin pieni pitoisuus fluoranteenia (12 ng/l). Pohjavesialueella toimii yhä pieniä lasipajoja.
Alueella 1940-luvun lopulta alkaen toimineella Kajanderin kauppapuutarhalla on käytössä kahdeksan öljylämmitteistä kasvihuonetta. Puutarhalla tapahtui öljyvahinko 2.8.2010. Aluepelastuslaitos
rajasi ja siivosi öljyyntynyttä aluetta käsittelemällä ojasta öljyistä vettä öljynerottimella yhteensä
noin 100–120 m3. Tässä yhteydessä öljyyntynyttä maaperää puhdistettiin 9.-16.8.2010 välisenä aikana kunnostustavoitteen, VNa 214/2007 alempi ohjearvotaso, mukaisesti. Öljyllä pilaantunutta
maata poistettiin kohdealueelta yhteensä 374,90 tonnia. Tehtyjen maaperätutkimusten mukaan alueelle arvioitiin jääneen keskitisleitä vielä noin 1140 kg ja raskaita jakeita noin 100 kg. Kunnostustavoitteen ylittäviä pitoisuuksia öljyhiilivetyjä jäi kasvihuoneen A kantavien rakenteiden alle, raskasöljysäiliön bunkkerin alle sekä kasvihuoneiden A ja F väliselle piha-alueelle. Öljyhiilivedyillä
pilaantunut maakerros on syvyydessä 3,5 - 6,0 m.
Pirkanmaan ELY-keskus on Urjalan kunnan hakemuksesta tehnyt alueelle pilaantuneen maaperän
puhdistuspäätöksen 26.5.2011. Kiinteistöllä olevat pilaantuneet maa-ainekset on poistettava kiinteistöltä öljyhiilivetyjen ja muiden mahdollisten haitta-aineiden osalta alemman ohjearvon ylittäviltä osin. Kunnostus sisältää myös In situ-käsittelyä, josta sovitaan erikseen, kun massanvaihto saadaan suoritettua. (Pirkanmaan ELY-keskus 2011)
Pirkanmaan ELY-keskukselta (MATTI-rekisteri) saatujen tietojen mukaan Nuutajärven kyläkaupan
entisen polttonesteen jakeluaseman maaperän pilaantuneisuutta on selvitetty vuonna 2004. Suoritetuissa tutkimuksissa maaperästä ei löydetty öljyhiilivetyjä. Kohteeseen asennetusta pohjavesiputkesta otetuissa vesinäytteissä oli aluksi merkkejä polttoaineista, mutta uusintanäyte oli puhdas. Ensimmäisessä näytteessä todettu lievä öljyhiilivety- ja MTBE-pitoisuus ovat ilmeisesti peräisin kontaminoituneesta näytepullosta.
8.5.6. Liikenne ja tienpito
Nuutajärven pohjavesialueen tiet ovat käytännössä kokonaan taajama-alueella. Pohjavesialueen
etelärajaa sivuaa tie 13583, joka on päällystetty. Tien liikennemäärä vuonna 2013 oli 757 ajoneuvoa
(Liikennevirasto 2015). Tien liikenne suuntautuu pääosin Nuutajärven taajamaan. Raskaan liikenteen liikennemäärätilastoja tieltä ei ole saatavilla.
8.5.7. Maa-ainesten otto
Alueella ei ole voimassa olevia soran- tai hiekanottolupia eikä sellaisia pidä jatkossa myöntää.
38
8.5.8. Maa- ja metsätalous
Ajantasainen tieto pohjavesialueen maataloudesta puuttuu. Vuoden 2000 Slices-aineiston perusteella alueella peltoviljelyssä on 0,5 ha (0,6 % pohjavesialueen pinta-alasta).
Nuutajärven pohjavesialueen metsätaloudessa pätee, mitä on todettu yleisesti tämän suunnitelman
kohdissa 5.2.8. ja 6.4. Pohjavesialue sijaitsee laajalti rakennetussa ympäristössä ja kaava-alueella.
Metsätalouskäytössä on alueen luoteisosassa noin kolmasosa pohjavesialueen pinta-alasta. Pohjavesialueen erityispiirteet riittävällä tavalla huomioiva metsätalous ei aiheuttane merkittävää riskiä
pohjavedelle.
8.5.9. Asutuksen jätevedet
Kunnan jätevesiverkosto ulottuu koko pohjavesialueelle. Jätevedet pumpataan Urjalan keskuspuhdistamolle. Pohjavesialueella on kolme jätevesipumppaamoa ja lisäksi yksi sijoittuu pohjavesialueen välittömään läheisyyteen. Jätevesipumppaamot ja niiden kunto tulee tarkistaa säännöllisesti ja
ennaltaehkäisevästi mahdollisten ylivuotojen varalta. Alueella on joitain verkostoon liittymättömiä
kiinteistöjä, jotka tulisi ensisijaisesti liittää kunnalliseen viemäriverkostoon. Pohjavesialueella asutuksen jätevesien aiheuttama riski on kohtalainen asutuksen suuresta määrästä johtuen.
8.5.10. Öljysäiliöt
Nuutajärven pohjavesialueella on pelastuslaitoksen säiliörekisterissä 22 öljysäiliötä, joiden yhteistilavuus on 72 m3. Suurin yksittäinen säiliö on tilavuudeltaan 22 m3. (Liite 1). Säiliöt on esitetty kartalla liitteessä 14.
8.5.11. Muuntamot
Nuutajärven pohjavesialueella sijaitsee kaksi pylväsmuuntamoa ja yksi puistomuuntamo, jossa on
varoallas muuntajaöljylle. Pylväsmuuntamoissa öljyä on 240–375 kg. Muuntamoiden aiheuttaman
riskin pienentämiseksi pylväsmuuntamot tulisi vaihtaa varoaltaallisiksi puistomuuntamoiksi.
8.5.12. Ilkivalta tai sabotaasi
Ilkivallan ja sabotaasin todennäköisyys on pieni.
8.5.13. Kartat
Nuutajärven pohjavesikohdekartta on liitteenä 13 ja riskikohdekartta liitteenä 14.
8.5.14. Yhteenveto riskeistä ja toimenpiteistä
Nuutajärven tiivis asutus ja teollisuushistoria nostavat alueen pohjaveden pilaantumisriskiä. Pohjavedessä ja maaperässä on paikoin havaittu merkkejä kemikaaleista. Nykytoiminnoista merkittävimmän riskin aiheuttavat teollisuus (lähinnä kauppapuutarhan öljyn käyttö), öljysäiliöt sekä asutuksen jätevedet, kuten jätevesipumppaamot. Maataloustietoja ei saatu tähän suojelusuunnitelmaan.
Alueella sijaitsee kunnallinen vedenottamo.
Taulukko 5. Nuutajärven pohjavesialueelle ehdotettavat toimenpiteet (ote liitteestä 5).
Ehdotetut toimenpiteet
Maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuusselvityksen tekeminen
Jäteveden toiminta-alueella olevien kiinteistöjen liittäminen verkostoon
Pylväsmuuntamoiden vaihtaminen puistomuuntamoiksi
Tarkastamattomien öljysäiliöiden tarkastaminen
Toteutusaikataulu
2016–2017
mahdollisimman pian
huolto- ja uusimistarpeen mukaan
mahdollisimman pian
Toimija
Fiskars / Pirkanmaan ELY-keskus
Urjalan kunta
Sähköverkkoyhtiö
Säiliön omistaja
39
8.6. JUURTINKANGAS, 0488706, II luokka
8.6.1. Alueen geologia
Juurtinkankaan pohjavesialue sijaitsee Laukeelan kyläkeskuksen luoteispuolella, hieman Laukeelan
I luokan pohjavesialueesta luoteeseen. II luokan pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 0,71 km2,
mistä pohjaveden muodostumisalueen pinta-ala on 0,39 km2. Alueen arvioitu antoisuus on 200
m3/d.
Pohjavesialue muodostuu Urjalan keskustan kautta kulkevaan harjujaksoon liittyvästä harjun osasta
ja sen deltamaisesta laajentumasta. Muodostuman aines on hyvin lajittunutta ja kohtalaisen pyöristynyttä kivistä, karkeaa hiekkaa ja soraa. Vedenjohtavuutta rajoittavia hienoaineskerroksia on vähän. Pinnalla on paikoin 0,5 m:n vahvuinen tiivis, huonommin lajittunut kerros. Etenkin eteläreunan
aines on hienompaa. Aines on rautasakan värjäämää. Ympäröivät maa-alueet ovat savikkoja, jotka
ovat pääasiassa viljelykäytössä.
Pohjavesi virtaa harjussa lounaaseen ja purkautuu muodostumasta Ahvenojaan. Merkittävin purkauskohta on muodostuman lounaiskulmassa Ahvenojassa oleva lähde.
Juurtinkangas on luokiteltu paikallisesti arvokkaaksi harjualueeksi.
8.6.2. Pohjaveden laatu
Viimeisimmät vedenlaatutiedot Juurtinkankaalta ovat vuodelta 2001, jolloin nikkelin (17,2 ᶙg/l)
pitoisuus on ylittänyt selvästi raja-arvon ja kadmiumin pitoisuus (0,39 ᶙg/l) ollut likipitäen rajaarvon suuruinen. Muilta osin vesi on ollut hyvää talousvettä.
8.6.3. Pohjaveden tarkkailu ja otto
Juurtinkankaan pohjavesialueella ei ole vedenottamoita eikä alue ole seurannassa. Mikäli vedenhankintaa alueelta tulevaisuudessa suunnitellaan, tulee ensin tehdä kattava selvitys alueen pohjavesioloista.
8.6.4. Kaavoitus ja maankäyttö
Maa- ja metsätalouskäytössä oleva pohjavesialue sijoittuu tien molemmin puolin. Pohjavesialueella
on myös muutama talo sekä laajahko sorakuoppa. Alueella ei ole asemakaavaa. Maakuntakaavassa
pohjavesialue sijoittuu maakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle sekä erityisiä ympäristöarvoja sisältävälle maatalousalueelle. Yleiskaavassa pohjavesialueelle on merkitty ympäristöarvoja sisältävä maa- ja metsätalousalue, maatalousalueita sekä pienehkö pientalovaltainen asutusalue Punkalaitumentien varteen.
8.6.5. Teollisuus ja yritystoiminta
Pohjavesialueella ei tällä hetkellä ole teollisuutta. Auto- ja konemaalaus J. Tuorila Ky on lopettanut
toimintansa vuonna 2008. Pirkanmaan ELY-keskukselta saatujen maaperän tilan kohdetietojen
(MATTI-rekisteri) mukaan alueella on tarve selvittää mahdollista pilaantuneisuutta.
40
8.6.6. Liikenne ja tienpito
Juurtinkankaan pohjavesialue sijoittuu Urjalasta Punkalaitumelle vievän seututien 230 ja Halkivahaan vievän maantien 2981 risteysalueen ympäristöön. Punkalaitumentien liikennemäärä pohjavesialueen kohdalla oli vuonna 2013 2083 ajoneuvoa ja Halkivahantien 614 ajoneuvoa (Liikennevirasto
2015). Punkalaitumentiellä raskaan liikenteen liikennemäärä oli vuonna 2012 121 ajoneuvoa (Liikennevirasto 2015). Halkivahantien osalta raskaan liikenteen liikennemäärätilastoja ei ole saatavilla. Seututie 230 kuuluu hoitoluokkaan II eli se on talvella pääosin lumipintainen.
8.6.7. Maa-ainesten otto
Alueella ei ole voimassa olevia soran- tai hiekanottolupia. Kahdessa vanhassa montussa on merkittävää kunnostustarvetta niissä olevien romujen ja jätteiden vuoksi (Lindholm 2015). Uusien lupien
myöntämiseen tulee jatkossa suhtautua kriittisesti. Mikäli lupia kuitenkin myönnetään, tulee niiden
olla ympäristöministeriön ohjeen 1/2009 mukaisia.
Romua vanhassa sorakuopassa Juurtinkankaalla.
8.6.8. Maa- ja metsätalous
Ajantasainen tieto pohjavesialueen maataloudesta puuttuu. Vuoden 2000 Slices-aineiston perusteella alueella peltoviljelyssä on 32,3 ha (45,5 % pohjavesialueen pinta-alasta).
Juurtinkankaan pohjavesialueen metsätaloudessa pätee, mitä on todettu yleisesti tämän suunnitelman kohdissa 5.2.8. ja 6.4. Pohjavesialueella metsätalous on merkittävä maankäyttömuoto, ja metsätaloustoimien toteuttamisessa tulee erityisesti varmistaa, ettei pohjaveden määrälle tai laadulle
aiheudu haittaa esimerkiksi maanpinnan rikkoutumisesta tai työkoneiden öljypäästöistä.
8.6.9. Asutuksen jätevedet
Pohjavesialueelle sijoittuu muutamia kiinteistöjä, joiden jätevesijärjestelmien kunto tulisi selvittää
ja selvitysten pohjalta ryhtyä tarvittaessa toimenpiteisiin.
41
8.4.10. Öljysäiliöt
Juurtinkankaan pohjavesialueella on pelastuslaitoksen säiliörekisterissä yksi tilavuudeltaan 3 m3
öljysäiliö osoitteessa Tyryntie 11 (Liite 1). Lujitemuovinen säiliö sijaitsee ulkona maan alla ja on
tarkastettu viimeksi 31.8.2011. Säiliö on esitetty kartalla liitteessä 15.
8.6.11. Muuntamot
Juurtinkankaan pohjavesialueella sijaitsee yksi pylväsmuuntamo ja yksi puistomuuntamo, jossa on
varoallas muuntajaöljylle. Pylväsmuuntamoissa öljyä on 175 kg. Muuntamoiden aiheuttaman riskin
pienentämiseksi pylväsmuuntamo tulisi vaihtaa varoaltaalliseksi puistomuuntamoksi.
8.6.12. Ilkivalta tai sabotaasi
Ilkivallan ja sabotaasin todennäköisyys on pieni.
8.6.13. Kartat
Juurtinkankaan pohjavesi- ja riski on liitteenä 15.
8.6.14. Yhteenveto riskeistä ja toimenpiteistä
Juurtinkankaan pohjavesialueella on vähän pohjavedelle riskiä aiheuttavia toimintoja. Merkittävimmät riskitoiminnot ovat metsätalous sekä yksittäisten kiinteistöjen jätevedet. Myös vanhoissa
soramontuissa olevat romut aiheuttavat pohjaveden pilaantumisriskin. Maataloustietoja ei saatu
tähän suojelusuunnitelmaan.
Taulukko 6. Juurtinkankaan pohjavesialueelle ehdotettavat toimenpiteet (ote liitteestä 5).
Ehdotetut toimenpiteet
SOKKA-hankkeen ehdottamat soramonttujen maisemointi- ja siistimistoimenpiteet
Toteutusaikataulu
2015-2016
Kiinteistöjen jätevesiselvitys
Pylväsmuuntamon vaihtaminen puistomuuntamoksi
2018-2020
huolto- ja uusimistarpeen mukaan
mahdollisimman pian Toiminnanharjoittaja / Pirkanmaan ELY
Maaperän pilaantuneisuusselvityksen tekeminen
Toimija
Toiminnanharjoittaja / Rakennusvalvonta
Ympäristönsuojeluviranomainen
Sähköverkkoyhtiö
42
8.7. KALLIONKULMA, 0488708, II luokka
8.7.1. Alueen geologia
Kallionkulman pohjavesialue on osa pohjavesialueiden ketjua, sen eteläisin kärki. Alue sijaitsee
välittömästi Jeltinkangas B:n II luokan pohjavesialueen eteläpuolella Kikurinjärven rannalla. II luokan pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 1,30 km2, mistä pohjaveden muodostumisalueen pinta-ala
on 0,75 km2. Alueen arvioitu antoisuus on 380 m3/d.
Pohjavesialue on osa pohjoisosaltaan luode-kaakkosuuntaista ja eteläosaltaan pohjois-eteläsuuntaista harjujaksoa, joka kapenee ja hiipuu ympäristöönsä etelään päin tultaessa. Kikurinjärven
eteläpuolella muodostuma on laaja kangas, mutta eteläisin osa on hyvin kapea. Muodostuman aines
on hiekkaa ja soraa. Lajittunutta ainesta on levinnyt rantavoimien vaikutuksesta varsinaisen muodostuman liepeille, etenkin Isomäen eteläpuolelle. Alueella on yksi syvä suppa, Ukonhauta. Pohjavesi virtaa harjun pohjoisosassa kaakkoon ja eteläosassa pohjoiseen.
8.7.2. Pohjaveden laatu
Kallionkulman pohjavesialueen vedenlaatua ei ole tutkittu.
8.7.3. Pohjaveden tarkkailu ja otto
Kallionkulman pohjavesialueella ei ole vedenottamoita eikä alue ole seurannassa. Mikäli vedenhankintaa alueelta tulevaisuudessa suunnitellaan, tulee ensin tehdä kattava selvitys alueen pohjavesioloista.
8.7.4. Kaavoitus ja maankäyttö
Pohjavesialue on käytännössä kokonaan metsätalouskäytössä. Pohjavesialueella ei ole asutusta,
asema- eikä yleiskaavaa eikä myöskään merkintöjä maakuntakaavassa.
8.7.5. Teollisuus ja yritystoiminta
Pohjavesialueella ei ole teollisuutta.
8.7.6. Liikenne ja tienpito
Kallionkulman pohjavesialue sijaitsee Jeltinkangas A:n ja B:n pohjavesialueiden tavoin Halkivahantien (Nr. 2981) molemmin puolin. Tien vuorokausiliikenne vuonna 2013 oli 285 ajoneuvoa
(Liikennevirasto 2015). Raskaan liikenteen liikennemäärätilastoja ei tieltä ole saatavilla. Muuta
merkittävää tiestöä pohjavesialueella ei ole.
8.7.7. Maa-ainesten otto
Alueella ei ole voimassa olevia soran- tai hiekanottolupia. Yhdessä vanhassa montussa on välitöntä
kunnostustarvetta jyrkkien rintausten ja romun vuoksi (Lindholm 2015). Vanhan sorakuopan yhteydessä sijaitsee entinen pienlentokenttä, joka nykyisin on autoratakäytössä. Uusien lupien myöntämiseen tulee jatkossa suhtautua kriittisesti. Mikäli lupia kuitenkin myönnetään, tulee niiden olla
Ympäristöministeriön ohjeen 1/2009 mukaisia.
43
8.7.8. Maa- ja metsätalous
Ajantasainen tieto pohjavesialueen maataloudesta puuttuu. Vuoden 2000 Slices-aineiston perusteella alueella peltoviljelyssä on 1,9 ha (1,5 % pohjavesialueen pinta-alasta).
Kallionkulman pohjavesialueen metsätaloudessa pätee, mitä on todettu yleisesti tämän suunnitelman kohdissa 5.2.8. ja 6.4. Pohjavesialueella metsätalous on merkittävin maankäyttömuoto. Metsätaloustoimien toteuttamisessa tulee erityisesti varmistaa, ettei pohjaveden määrälle tai laadulle aiheudu haittaa esimerkiksi maanpinnan rikkoutumisesta tai työkoneiden öljypäästöistä.
8.7.9 Asutuksen jätevedet
Kallionkulman pohjavesialueella ei ole mainittavaa asutusta.
8.7.10. Muuntamot
Kallionkulman pohjavesialueella ei sijaitse muuntamoita.
8.7.11. Ilkivalta tai sabotaasi
Ilkivallan ja sabotaasin todennäköisyys on pieni.
8.7.12. Kartat
Kallionkulman pohjavesi- ja riskikohdekartta on liitteenä 19.
8.7.13. Yhteenveto riskeistä ja toimenpiteistä
Kallionkulman pohjavesialueella on vähän pohjavedelle riskiä aiheuttavia toimintoja. Merkittävimmät riskitoiminnot ovat liikenne tiellä nro. 2981 ja metsätalous. Yhden vanhan sorakuopan alue
on nykyisin autoratakäytössä, mutta toiminnan valvonnasta ei ole tietoa. Maataloustietoja ei saatu
tähän suojelusuunnitelmaan. Alueen pohjavesiolot tunnetaan puutteellisesti, mikä vaikeuttaa toimenpiteiden kohdentamista.
Taulukko 7. Kallionkulman pohjavesialueelle ehdotettavat toimenpiteet (ote liitteestä 5).
Ehdotetut toimenpiteet
Toteutusaikataulu
Entinen pienlentokenttä: selvitys toiminnasta ennen sekä tilanne nyt
mahdollisimman pian
SOKKA-hankkeessa ehdotetut soramonttujen maisemointi- ja siistimis- 2015-2020
toimenpiteet
Toimija
Urjalan kunta
Toiminnanharjoittaja / Rakennusvalvonta
44
8.8. JELTINKANGAS B, 0488709 B, II luokka
8.8.1. Alueen geologia
Jeltinkangas B:n pohjavesialue on osa pohjavesialueiden ketjua. Alue sijaitsee välittömästi Jeltinkangas A:n I luokkaisen pohjavesialueen eteläpuolella. II luokan pohjavesialueen kokonaispinta-ala
on 1,79 km2, mistä pohjaveden muodostumisalueen pinta-ala on 1,09 km2. Alueen arvioitu antoisuus on 820 m3/d.
Pohjavesialue sijaitsee luode-kaakko -suuntaisella harjulla. Alueen kaakkoisosassa, Kikurinjärven
kohdalla, muodostuma on hyvin kapea, mutta levenee luoteisosassa. Lamminmäen - Kuloharjun
alueella harju on matala ja kapea ja siinä on useita rinnakkaisselänteitä ja sivudeltoja. Aines on karkeahkoa, vain kohtalaisesti lajittunutta ja pyöristynyttä soraa ja hiekkaa. Lajittunutta ainesta on levinnyt muodostuman eteläpuolelle etenkin Kuloharjun - Pirttilamminkankaan eteläpuolella.
Rajasuon itäpuolisella alueella pohjavesialueen koillispuolella on Talvitienkorven kumpumoreenialue, joka edustaa erästä jäätikön reuna-asemaa. Ainakin alueen luoteisosasta pohjavesi purkautuu
itään ja pohjoiseen Rahkasuon suuntaan.
Jeltinkangas-Pirttikangas on luokiteltu paikallisesti arvokkaaksi harjualueeksi.
8.8.2. Pohjaveden laatu
Jeltinkangas B:n pohjavesialueen vedenlaatua ei ole tutkittu.
8.8.3. Pohjaveden tarkkailu ja otto
Jeltinkangas B:n pohjavesialueella ei ole vedenottamoita eikä alue ole seurannassa. Mikäli vedenhankintaa alueelta tulevaisuudessa suunnitellaan, tulee ensin tehdä kattava selvitys alueen pohjavesioloista.
8.8.4. Kaavoitus ja maankäyttö
Jeltinkangas B sijaitsee Jeltinkangas A:n ja Kallionkulman pohjavesialueiden välissä Halkivahantien molemmin puolin. Alue on käytännössä kokonaan metsätalouskäytössä. Pohjavesialueen pohjoisosissa on soranottoa. Pohjavesialueella ei ole asema- tai yleiskaavaa eikä myöskään merkintöjä
maakuntakaavassa.
8.8.5. Teollisuus ja yritystoiminta
Pohjavesialueella soramontussa toimii Viitasaaren Betoni Oy:n betoniasema. Alue on ollut epäsiisti
ja kunnostustarve on arvioitu suureksi (Lindholm 2015). Pirkanmaan ELY-keskus on valittanut yrityksen ympäristöluvasta hallinto-oikeuteen ja asian käsittely on kesken. Betoniaseman kaltaista
yritystoimintaa ei tule jatkossa sijoittaa pohjavesialueelle.
8.8.6. Liikenne ja tienpito
Jeltinkangas B:n pohjavesialueen halki kulkee alueen koko matkalta maantie 2981 Halkivahasta
Urjalaan. Tien vuorokausiliikenne vuonna 2013 oli 285 ajoneuvoa (Liikennevirasto 2015). Raskaan
liikenteen liikennemäärätilastoja ei tieltä ole saatavilla.
45
8.8.7. Maa-ainesten otto
Pohjavesialueella on kolme voimassaolevaa maa-aineslupaa (taulukko 8).
Taulukko 8. Jeltinkangas B:n maa-ainesluvat.
Lupanro.
2007-1
2008-1
2014-1
Kiinteistöt
887-440-3-29, 4-60, 4-66, -4-24
887-408-1-261
887-408-1-218
Voimassaolo
28.1.2018
30.6.2018
10 vuotta
Luvan haltija
V. Viitanen Oy
Jyri Mahnala
Viitasaaren Betoni Oy
Ala (ha)
2,49
4,7
0,75
Ottomäärä (m3)
134500
200000
160000
Suojakerros (m)
3
4
6
Lupa-alueelle 2007-1 24.11.2014 tehdyn tarkastuskäynnin aikaan pohjaveden pinnankorkeudet
maanpinnan tasosta olivat -5,00 metriä ja -3,30 metriä. 15.10.2013 tarkastuskäynnillä vastaavat pinnankorkeudet olivat -3,50 ja -3,85 metriä, joten suojakerrospaksuuksia voidaan pitää vähintään kohtuullisina. Luvan 2008-1 osalta edellisessä luvassa myönnetty ottomäärä 90 000 m3 oli ylitetty vähintään 25 000 m3, jonka vuoksi edellytettiin kokonaan uuden maa-ainesluvan hakemista..
23.10.2013 tarkastuskäynnillä suojakerrospaksuuden todettiin täyttyvän.
SOKKA-hakkeen tulosten mukaan yhdessä kotitarveottomontussa on kunnostustarvetta (Lindholm
2015). Uusien lupien myöntämiseen tulee jatkossa suhtautua kriittisesti. Mikäli lupia kuitenkin
myönnetään, tulee niiden olla Ympäristöministeriön ohjeen 1/2009 mukaisia.
8.8.8. Maa- ja metsätalous
Ajantasainen tieto pohjavesialueen maataloudesta puuttuu. Vuoden 2000 Slices-aineiston perusteella alueella peltoviljelyssä on 2,4 ha (1,3 % pohjavesialueen pinta-alasta).
Jeltinkangas B:n pohjavesialueen metsätaloudessa pätee, mitä on todettu yleisesti tämän suunnitelman kohdissa 5.2.8. ja 6.4. Pohjavesialueella metsätalous maa-ainesten oton jälkeen toiseksi merkittävin maankäyttömuoto, ja metsätaloustoimien toteuttamisessa tulee erityisesti varmistaa, ettei pohjaveden määrälle tai laadulle aiheudu haittaa esimerkiksi maanpinnan rikkoutumisesta tai työkoneiden öljypäästöistä.
8.8.9. Asutuksen jätevedet
Pohjavesialueella ei ole mainittavaa asutusta.
8.8.10. Muuntamot
Jeltinkangas B:n pohjavesialueella ei sijaitse muuntamoita.
8.8.11. Ilkivalta tai sabotaasi
Ilkivallan ja sabotaasin todennäköisyys on pieni.
8.8.12. Ampumatoiminta
Pohjavesialueella toimii Halkivahan Metsästysyhdistys ry:n ylläpitämä Halkivahan ampumarata.
Rata on perustettu vuonna 1996 ja sen pinta-ala on 0,5 ha. Vuosittaiset laukausmäärät ovat haulikolla 1500 laukausta ja lintu-/hirvikiväärillä 300 laukausta. (Pirkanmaan liitto 2007). Halkivahan metsästysyhdistyksen mukaan tilanne on pysynyt ennallaan vuonna 2015 (Koivulammi 2015). Ampumaradalla ei ole ympäristölupaa. Lupaa on haettava pikimmiten, mikäli toimintaa suunnitellaan
jatkettavan.
8.8.13. Kartat
Jeltinkangas B:n pohjavesi- ja riskikohdekartta on liitteenä 17.
46
8.8.14. Yhteenveto riskeistä ja toimenpiteistä
Jeltinkangas B:n pohjavesialueella on jonkin verran pohjavedelle riskiä aiheuttavia toimintoja.
Merkittävimmät riskitoiminnot ovat betonitehdas, maa-ainesten otto sekä liikenne tiellä nro. 2981.
Pohjavesialueella toimivalle ampumaradalle on haettava ympäristölupa, mikäli toimintaa aiotaan
jatkaa. Maataloustietoja ei saatu tähän suojelusuunnitelmaan. Alueen pohjavesiolot tunnetaan puutteellisesti, mikä vaikeuttaa toimenpiteiden kohdentamista.
Taulukko 9. Jeltinkangas B:n pohjavesialueelle ehdotettavat toimenpiteet (ote liitteestä 5).
Ehdotetut toimenpiteet
Toteutusaikataulu
SOKKA-hankkeen ehdottamat soramonttujen maisemointi- ja siistimistoimenpiteet 2015–2020
Ampumaradan ympäristöluvan hakeminen
välittömästi
Toimija
Toiminnanharjoittaja / Rakennusvalvonta
Halkivahan metsästysyhdistys
Viitasaaren Betoni Oy:n betoniasema.
47
8.9. KIIMAKANGAS, 0488715, II luokka
8.9.1. Alueen geologia
Kiimakankaan pohjavesialue sijaitsee Kertejärven länsipuolella. II luokan pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 0,93 km2, mistä pohjaveden muodostumisalueen pinta-ala on 0,54 km2. Alueen
arvioitu antoisuus on 350 m3/d. Pohjavesi virtaa harjun suunnassa kaakosta luoteeseen. Pohjavettä
purkautuu harjun luoteispäädystä sekä mahdollisesti harjun lounaislaidan alaville peltoalueille.
Vuosina 2012 ja 2013 alueen maaperätutkimuksissa tehtiin kaikkiaan 9 kairausta. Kairaushavaintojen mukaan kallion pinnan päällä on noin metrin paksuinen moreenipeite, jonka päällä on soraa.
Muodostuman sora-aines muuttuu hiekkaisemmaksi etelään mentäessä. Harju on kairauspisteillä
ohuimmillaan vajaa 5 metriä ja paksuimmillaan noin 20 metriä paksu. (Vänskä & Nenonen 2014)
8.9.2. Pohjaveden laatu
Vuonna 2013 kairauspisteellä Hp 891 tehtiin ominaisantoisuuspumppaus, jossa vettä pumpattiin 5,5
- 7,5 metrin syvyydeltä, tasolta +101,07 - +103,07. Pohjavesipatjan paksuus pisteellä oli noin 8 metriä. Veden antoisuus oli hyvä 177 l/min ja vesi kirkastui nopeasti. Pohjaveden pinnankorkeus oli
tuolloin +107,4. Näytteissä vesi oli kirkasta ja maistui raikkaalta. Kairauspisteen vesinäyte ei täyttänyt talousvedelle asetettuja laatuvaatimuksia ja -suosituksia sameuden, väriluvun ja rautapitoisuuden osalta. Havaintoputkesta KP 7 otetut vesinäytteet eivät täyttäneet talousvedelle asetettuja laatuvaatimuksia ja -suosituksia sameuden osalta. (Vänskä & Nenonen 2014)
8.9.3. Pohjaveden tarkkailu ja otto
Kiimakankaan pohjavesialueella ei ole vedenottamoita eikä alue ole säännöllisessä seurannassa.
Koepumppauksen yhteydessä alueelle asennettiin kaksi pohjavesiputkea.
8.9.4. Kaavoitus ja maankäyttö
Kiimakankaan pohjavesialue on käytännössä kokonaan metsätalouskäytössä. Pohjavesialueella ei
ole asema- tai yleiskaavaa eikä myöskään merkintöjä maakuntakaavassa.
8.9.5. Teollisuus ja yritystoiminta
Pohjavesialueella ei ole teollisuutta.
8.9.6. Liikenne ja tienpito
Pohjavesialueelle ei sijoitu vilkkaasti liikennöityjä tai asfaltoituja teitä. Alueen halki kulkee Kiimakulmantie (Nr. 13701), joka on tavanomainen sorapäällysteinen kylätie. Tien liikennemäärä vuonna
2013 oli ainoastaan 34 ajoneuvoa (Liikennevirasto 2015). Raskaan liikenteen liikennemäärätilastoja
ei tieltä ole saatavilla. Muuta merkittävää tiestöä pohjavesialueella ei ole.
8.9.7. Maa-ainesten otto
Alueella ei ole voimassa olevia soran- tai hiekanottolupia. SOKKA-hankkeen selvitysten mukaan
yhdessä montussa on kohtalainen kunnostustarve autonromujen ja maassa olevien öljyläikkien
vuoksi (Lindholm 2015).
Uusien lupien myöntämiseen tulee jatkossa suhtautua kriittisesti. Mikäli lupia kuitenkin myönnetään, tulee niiden olla Ympäristöministeriön ohjeen 1/2009 mukaisia. Jäljistä päätellen alueella on
yksi kotitarvekäytössä oleva soramonttu.
48
8.9.8. Maa- ja metsätalous
Ajantasainen tieto pohjavesialueen maataloudesta puuttuu. Vuoden 2000 Slices-aineiston perusteella alueella peltoviljelyssä on 13,8 ha (14,8 % pohjavesialueen pinta-alasta).
Kiimakankaan pohjavesialueen metsätaloudessa pätee, mitä on todettu yleisesti tämän suunnitelman
kohdissa 5.2.8. ja 6.4. Metsätalous on Kiimakankaan merkittävin maankäyttömuoto. Esimerkiksi
pohjaveden muodostumisalueen pinta-alasta 95,4 % on metsätalouskäytössä (Vänskä & Nenonen
2014). Metsätaloustoimien toteuttamisessa tulee erityisesti varmistaa, ettei pohjaveden määrälle tai
laadulle aiheudu haittaa esimerkiksi maanpinnan rikkoutumisesta tai työkoneiden öljypäästöistä.
8.9.9. Asutuksen jätevedet
Kiimakankaan pohjavesialueella on muutamia kiinteistöjä, joiden jätevesijärjestelmien kunto tulisi
selvittää ja selvitysten pohjalta ryhtyä tarvittaessa toimenpiteisiin.
8.9.10. Muuntamot
Kiimakankaan pohjavesialueella sijaitsee yksi pylväsmuuntamo, jossa on öljyä 110 kg. Muuntamon
aiheuttaman riskin pienentämiseksi pylväsmuuntamo tulisi vaihtaa varoaltaalliseksi puistomuuntamoksi.
8.9.11. Ilkivalta tai sabotaasi
Ilkivallan ja sabotaasin todennäköisyys on pieni.
8.9.12. Kartat
Kiimakankaan pohjavesi- ja riskikohdekartta on liitteenä 18.
8.9.13. Yhteenveto riskeistä ja toimenpiteistä
Kiimakankaan pohjavesialueella on vähän pohjavedelle riskiä aiheuttavia toimintoja. Merkittävimmät riskitoiminnot ovat metsätalous sekä yksittäisten kiinteistöjen jätevedet. Yhdessä vanhassa sorakuopassa on kohtalaista kunnostustarvetta. Maataloustietoja ei saatu tähän suojelusuunnitelmaan.
Taulukko 10. Kiimakankaan pohjavesialueelle ehdotettavat toimenpiteet (ote liitteestä 5).
Ehdotetut toimenpiteet
Kiinteistöjen jätevesiselvitys
Pylväsmuuntamon vaihtaminen puistomuuntamoksi
Toteutusaikataulu
Toimija
2018-2020
Ympäristönsuojeluviranomainen
huolto- ja uusimistarpeen mukaan Sähköverkkoyhtiö
49
8.10. PYNNÄNKANGAS, 0488752, II luokka
8.10.1. Alueen geologia
Pynnänkankaan pohjavesialue on osa pohjavesialueiden ketjua. Alue sijaitsee välittömästi Jeltinkangas A:n I luokan pohjavesialueen pohjoispuolella ja ulottuu Sarkasuolta aina Kyrkönmaalle asti.
II luokan pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 3,06 km2, mistä pohjaveden muodostumisalueen
pinta-ala on 1,19 km2. Alueen arvioitu antoisuus on 540 m3/d.
Vuosina 2012–2013 tehtyjen maaperätutkimusten perusteella harjun maa-aines on hyvin kivistä.
Maa-aines on soraa, hiekkaista soraa sekä soramoreenia. Harjukerrosten paksuus koskemattomalla
harjualueella vaihtelee välillä 7,5 - 20 m. Pohjavesipatjan paksuus harjussa vaihteli kairauspisteillä
välillä 4,5 - 12,5 metriä. Pohjaveden pinnan yläpuolinen maa-aineskerros kairauspisteillä oli keskimäärin 3,5 metriä paksu. Pohjaveden pinnankorkeustietojen perusteella pohjavesi virtaa harjun pituussuunnassa koilliseen ja kaakkoon. Alueella muodostuva pohjavesi purkautuu pääasiassa harjua
ympäröiville soille (esim. Heinäsuo, Karhunsuo). (Vänskä & Nenonen 2014)
Vuonna 1975 Pynnänjärven länsipäässä mitattiin 35 m3/d lähteen ylivirtaama.
Pynnänkankaan harjua.
8.10.2. Pohjaveden laatu
Ominaisantoisuuspumppaus tehtiin viidellä kairauspisteellä 904, 888, 889B, 890 ja 907. Kairauspisteeltä 904 vettä pumpattiin 6,0 - 7,0 metrin syvyydeltä, tasolta +111,28 - +112,28. Pohjaveden ominaisantoisuus oli hyvä, 130 l / min. Vesi oli aluksi kirkkaan oranssia eikä se kirkastunut kunnolla
pumppauksen aikana. Kairauspisteeltä 888 vettä pumpattiin 3,5 - 5,5 metrin syvyydeltä, tasolta
+113,43 - +115,43. Pohjaveden ominaisantoisuus oli kohtalainen, 52 l / min. Vesi pysyi sameahkona koko pumppauksen ajan. Vesi oli hajutonta. Kairauspisteeltä 889B vettä pumpattiin 5,5 - 7,5
metrin syvyydeltä, tasosta +108,58 - +110,58. Pohjaveden ominaisantoisuus oli heikko ja vesi loppui pumpatessa. (Vänskä & Nenonen 2014)
50
Kairauspisteeltä 907 vettä pumpattiin 5,4 - 7,4 metrin syvyydeltä tasolta +106,38 - 108,38. Pohjaveden ominaisantoisuus oli heikko, 33 l / min. Vesi oli aluksi haalean keltaista, mutta kirkastui kohtalaisen hyvin pumppauksen aikana. Vesi oli hajutonta. Pisteen lähellä sijaitsevasta lähteestä otettiin
myös vesinäytteet. Lähteen vesi oli kirkasta ja tuoksui aavistuksen verran suolle. (Vänskä & Nenonen 2014)
Alueelta otettiin kuudet vesinäytteet. Korkeaa rautapitoisuutta lukuun ottamatta veden laatu oli kaiken kaikkiaan hyvä. Vesinäytteistä laadultaan kaikkein paras oli lähteestä otettu näyte. Neljässä
näytteessä rautaa oli yli sallitun pitoisuuden. Havaintoputken KP 4 vesinäytteessä oli mangaania
raja-arvon 50 μg/l ylittävänä pitoisuutena, 64 μg/l. Veden pH vaihteli välillä 6,2 - 6,5. Veden hapen
kyllästysaste vaihteli välillä 36 - 70 %. Vesinäytteiden nitraattipitoisuus vaihteli välillä 560 - 1300
μg/l. Nitraattipitoisuus on poikkeuksellisen korkea verrattuna ”normaaleihin luonnon pohjavesiin”.
(Vänskä & Nenonen 2014)
8.10.3. Pohjaveden tarkkailu ja otto
Pynnänkankaan pohjavesialueella ei ole vedenottamoita eikä alue ole seurannassa. Mikäli vedenhankintaa alueelta tulevaisuudessa suunnitellaan, tulee ensin tehdä kattava selvitys alueen pohjavesioloista.
Kairausten yhteydessä vuonna 2012 kairauspisteillä 3, 4 ja 5 asennettiin pysyvät pohjaveden havaintoputket.
8.10.4. Kaavoitus ja maankäyttö
Pynnänkangas on pitkä ja laaja pohjavesialue Urjalan pohjoisosassa. Pohjavesialueen läpi kulkee
Vammalantie (Nr. 2986), jonka varsilla on maa- ja metsätalousvoittoista haja-asutusaluetta. Pohjavesialueella on myös pieni luonnonsuojelualue. Pynnänkankaalla ei ole asema- tai yleiskaavaa eikä
myöskään merkintöjä maakuntakaavassa lukuun ottamatta Vammalantietä, joka on merkitty tärkeäksi yhdystieksi.
8.10.5. Teollisuus ja yritystoiminta
Pohjavesialueella ei ole teollisuutta.
8.10.6. Liikenne ja tienpito
Pynnänkankaan pohjavesialueen halki kulkee koko pohjavesialueen pohjoisosan matkalta maantie
2986 Punkalaitumelta Vammalaan. Tien vuorokausiliikenne vuonna 2013 oli pohjavesialueen kohdalla 464 ajoneuvoa (Liikennevirasto 2015). Raskaan liikenteen liikennemäärätilastoja ei tieltä ole
saatavilla. Pohjavesialueella on myös melko runsas pikkuteiden verkosto, joka palvelee kiinteistöjä
sekä maa- ja metsätaloutta.
8.10.7. Maa-ainesten otto
Pynnänkankaalla on yksi toiminnassa oleva ottoalue, jolla on maa-aineslupa. V. Viitanen Oy:lle on
myönnetty vuonna 2011 lupa ottaa soraa ja hiekkaa 2,22 hehtaarin alueelta 10 vuoden aikana yhteensä 36 200 m3 kiinteistöllä 887-416-3-239. Ottoalue sijaitsee pohjaveden muodostumisalueella
noin kilometrin etäisyydellä Jeltikangas A:n pohjavesialueella olevasta Halkivahan vedenottamosta.
Pohjaveden suojakerroksen paksuudeksi on määrätty 2 metriä. Ympäristöministeriön ohjeen 1/2009
mukainen tavoiteltava suojakerrospaksuus vedenottamon suojavyöhykkeiden ulkopuolella on 4
metriä (Ympäristöministeriö 2009). 24.11.2014 tehdyn tarkastuskäynnin mukaan pohjaveden pinnankorkeus maanpinnan tasosta lukien oli luvan mukainen 2,0 metriä. Ottamistoimintaa oli enää
pienellä osalla aluetta ja alue oli puolittain maisemoitu.
51
Pohjavesialueen muut maa-ainesluvat ovat päättyneet tai päättyvät vuonna 2015 ja ottamistoiminta
näillä alueilla on päättynyt. SOKKA-hankkeen selvitysten mukaan vanhoissa montuissa ei ole merkittävää kunnostustarvetta. (Lindholm 2015) Aueella on muutamia pieniä soramonttuja, joihin on
läjitettynä kiviä ja soraa. Joissain montuissa saattaa olla kotitarveottoa. Uusien lupien myöntämiseen tulee jatkossa suhtautua kriittisesti. Mikäli lupia kuitenkin myönnetään, tulee niiden olla Ympäristöministeriön ohjeen 1/2009 mukaisia.
8.10.8. Maa- ja metsätalous
Alueen pohjoisosassa on 30 lypsylehmän karjatila, jonka tilakeskus sijaitsee pohjavesialueella.
Muutoin ajantasainen tieto pohjavesialueen maataloudesta puuttuu. Vuoden 2000 Slices-aineiston
perusteella alueella peltoviljelyssä on 67,9 ha (22,2 % pohjavesialueen pinta-alasta).
Pynnänkankaan pohjavesialueen metsätaloudessa pätee, mitä on todettu yleisesti tämän suunnitelman kohdissa 5.2.8. ja 6.4. Pohjavesialueella metsätalous on merkittävä maankäyttömuoto, ja metsätaloustoimien toteuttamisessa tulee erityisesti varmistaa, ettei pohjaveden määrälle tai laadulle
aiheudu haittaa esimerkiksi maanpinnan rikkoutumisesta tai työkoneiden öljypäästöistä. Pohjavesialueelle sijoittuu myös noin 5 hehtaarin laajuinen Lintusen metsän yksityinen luonnonsuojelualue..
8.10.9. Asutuksen jätevedet
Pynnänkankaan pohjavesialue on melko harvaan asuttua haja-asutusaluetta, jolla on kuitenkin useita
kiinteistöjä. Kiinteistöjen jätevesijärjestelmien kunto tulisi selvittää ja selvitysten pohjalta ryhtyä
tarvittaessa toimenpiteisiin.
8.10.10. Muuntamot
Pynnänkankaan pohjavesialueella sijaitsee neljä pylväsmuuntamoa ja yksi puistomuuntamo, jossa
on varoallas muuntajaöljylle. Pylväsmuuntamoissa öljyä on 85–125 kg. Muuntamoiden aiheuttaman
riskin pienentämiseksi pylväsmuuntamot tulisi vaihtaa varoaltaallisiksi puistomuuntamoiksi.
8.10.11. Ilkivalta tai sabotaasi
Ilkivallan ja sabotaasin todennäköisyys on pieni.
8.10.12. Kartat
Pynnänkankaan pohjavesialueen pohja- ja riskikohdekartta on liitteenä 19.
8.10.13. Yhteenveto riskeistä ja toimenpiteistä
Pynnänkankaan pohjavesialueella on jonkin verran pohjavedelle riskiä aiheuttavia toimintoja. Merkittävimmät riskitoiminnot ovat maa-ainesten otto, liikenne tiellä nro. 2986, yksittäisten kiinteistöjen jätevedet sekä pylväsmuuntajat. Maataloustietoja ei saatu tähän suojelusuunnitelmaan.
Taulukko 11. Pynnänkankaan pohjavesialueelle ehdotettavat toimenpiteet (ote liitteestä 5).
Ehdotetut toimenpiteet
Kiinteistöjen jätevesiselvitys
Pylväsmuuntamon vaihtaminen puistomuuntamoksi
Selvitys karjatilasta ja luvitustarve
Toteutusaikataulu
2018-2020
huolto- ja uusimistarpeen mukaan
heti
Toimija
Ympäristönsuojeluviranomainen
Sähköverkkoyhtiö
Ympäristönsuojeluviranomainen
52
8.11. KANGASNIEMI, 0410351, II luokka, Urjalan puoleinen osa
Pohjavesialueen Humppilan puoleisen osan suojelusuunnitelma on laadittu vuonna 2006 osana
Forssan seudun pohjavesialueiden suojelusuunnitelmaa.
8.11.1. Alueen geologia
Kangasniemen pohjavesialue on Vehkalankankaan pohjavesialueen eteläinen jatke, josta pohjoisin
kolmannes sijaitsee Urjalassa ja eteläosat Humppilassa. II luokan pohjavesialueen kokonaispinta-ala
on 2,84 km2, mistä pohjaveden muodostumisalueen pinta-ala on 1,45 km2. Muodostumisalueesta
0,36 km2 on Urjalan puolella (Koljonen ym. 2006). Alueen arvioitu antoisuus on 1300 m3/d.
Kangasniemen pohjavesialue on pitkittäisharju, joka jatkuu pohjoisessa Urjalan puolelle. Harju on
soiden ympäröimä. Pohjaveden virtaussuunnat ja purkupaikat eivät ole tiedossa. Pohjavesialue jakaantuu muutamaan erilliseen kalliokynnysten erottamaan valuma-alueeseen.
8.11.2. Pohjaveden laatu
Pohjaveden laatua ei ole tutkittu. Ympäröivien suoalueiden vedet saattavat kuluttaa pohjaveden
happipitoisuutta ja nostaa veden rautapitoisuutta (Koljonen ym. 2006).
8.11.3. Pohjaveden tarkkailu ja otto
Kangasniemen pohjavesialueella ei ole vedenottamoita eikä alue ole seurannassa. Mikäli vedenhankintaa alueelta tulevaisuudessa suunnitellaan, tulee ensin tehdä kattava selvitys alueen pohjavesioloista.
Ympäröivät suot todennäköisesti vaikeuttavat vedenhankintaa. Alueella muodostuvan kokonaisvesimäärän hyödyntäminen edellyttää vedenoton jakamista useaan kohteeseen, koska alue on jakautunut useaan valuma-alueeseen. (Koljonen ym. 2006)
8.11.4. Kaavoitus ja maankäyttö
Kangasniemen pohjavesialue on pääosin maa- ja metsätalouskäytössä. Alueella on jonkin verran
soranottoa. Pohjavesialueen halki poikittaissuunnassa Tourunkulmantie on ainoa merkittävämpi tie.
Kangasniemen pohjavesialueella ei ole asema- tai yleiskaavaa eikä myöskään merkintöjä maakuntakaavassa.
8.11.5. Teollisuus ja yritystoiminta
Pohjavesialueella ei ole teollisuutta.
8.11.6. Liikenne ja tienpito
Kangasniemen pohjavesialueen halki poikittaissuunnassa kulkee päällystetty Tourunkulmantie.
Tien vuorokausiliikenne vuonna 2013 oli pohjavesialueen kohdalla 172 ajoneuvoa (Liikennevirasto
2015). Raskaan liikenteen liikennemäärätilastoja ei tieltä ole saatavilla. Pohjavesialueella on myös
kohtalainen pikkuteiden verkosto, joka palvelee kiinteistöjä sekä maa- ja metsätaloutta.
53
8.11.7. Maa-ainesten otto
Humppilan rajan tuntumassa on toiminnassa oleva soranottoalue, jonka maa-ainesluvan haltija on
Keijo Ojala, kiinteistöllä 887-417-2-166. Lupa on voimassa 15.11.2019 saakka ja oikeuttaa 83 000
m3 soranottoon 4,55 hehtaarin alalla. Pohjaveden suojakerrospaksuudeksi on määrätty 3 metriä, jota
on tarkastuskäyntien mukaan noudatettu. Lisäksi alueella on käytöstä poistuneita sorakuoppia.
SOKKA-hankkeen selvitysten mukaan kolmessa vanhassa montussa on kohtalaista kunnostustarvetta. Näistä kahdessa on laajamittaista kotitarveottoa, jonka luvantarve tulee selvittää. (Lindholm
2015) Uusien lupien myöntämiseen tulee jatkossa suhtautua kriittisesti. Mikäli lupia kuitenkin
myönnetään, tulee niiden olla Ympäristöministeriön ohjeen 1/2009 mukaisia.
8.11.8. Maa- ja metsätalous
Ajantasainen tieto pohjavesialueen maataloudesta puuttuu. Vuoden 2000 Slices-aineiston perusteella alueella peltoviljelyssä on 21,4 ha (7,5 % pohjavesialueen pinta-alasta).
Kangasniemen pohjavesialueen metsätaloudessa pätee, mitä on todettu yleisesti tämän suunnitelman
kohdissa 5.2.8. ja 6.4. Pohjavesialueella metsätalous on merkittävä maankäyttömuoto, ja metsätaloustoimien toteuttamisessa tulee erityisesti varmistaa, ettei pohjaveden määrälle tai laadulle aiheudu
haittaa esimerkiksi maanpinnan rikkoutumisesta tai työkoneiden öljypäästöistä.
8.11.9. Asutuksen jätevedet
Kangasniemen pohjavesialue on osin kylämäistä haja-asutusaluetta, mutta kunnallista viemäriä ei
ole. Kiinteistöjen jätevesijärjestelmien kunto tulisi selvittää ja selvitysten pohjalta ryhtyä tarvittaessa toimenpiteisiin.
8.11.10. Muuntamot
Kangasniemen pohjavesialueella sijaitsee neljä pylväsmuuntamoa, joissa on öljyä 105–185 kg.
Muuntamoiden aiheuttaman riskin pienentämiseksi pylväsmuuntamot tulisi vaihtaa varoaltaallisiksi
puistomuuntamoiksi.
8.11.11. Ilkivalta tai sabotaasi
Ilkivallan ja sabotaasin todennäköisyys on pieni.
8.11.12. Kartat
Kangasniemen pohjavesialueen pohjavesi- ja riskikohdekartta on liitteenä 20.
8.11.13. Yhteenveto riskeistä ja toimenpiteistä
Kangasniemen pohjavesialueella riskiä pohjavedelle aiheuttavat lähinnä maa-ainesten otto ja jäljet
päättyneestä ottotoiminnasta sekä kiinteistöjen jätevedet. Osin kylämäisellä alueella ei ole kunnallista viemäriä. Alueella on neljä pylväsmuuntamoa. Maataloustietoja ei saatu tähän suojelusuunnitelmaan. Alueen pohjavesiolot tunnetaan puutteellisesti, mikä vaikeuttaa toimenpiteiden kohdentamista.
Taulukko 12. Kangasniemen pohjavesialueelle ehdotettavat toimenpiteet (ote liitteestä 5).
Ehdotetut toimenpiteet
SOKKA-hankkeen ehdottamat soramonttujen maisemointi- ja siistimistoimenpiteet
Kiinteistöjen jätevesiselvitys
Pylväsmuuntamoiden vaihtaminen puistomuuntamoksi
Toteutusaikataulu
2015–2020
2018-2020
huolto- ja uusimistarpeen mukaan
Toimija
Toiminnanharjoittaja / Rakennusvalvonta
Ympäristönsuojeluviranomainen
Sähköverkkoyhtiö
54
8.12. UURTAANHARJU-MAANPYKÄLÄ, 0421054, II luokka, Urjalan puoleinen osa
Pohjavesialueen Hämeenlinnan puoleisen osan suojelusuunnitelma on laadittu vuonna 2007 osana
Hämeenlinnan seudun pohjavesialueiden suojelusuunnitelmaa.
8.12.1. Alueen geologia
Uurtaanharju-Maanpykälä on osa luode-kaakko-suuntaista pohjavesialueiden ketjua sijaiten välittömästi Hyrsynharjun pohjavesialueen kaakkoispuolella. II luokan pohjavesialueen kokonaispintaala on 3,1 km2, mistä pohjaveden muodostumisalueen pinta-ala on 1,71 km2. Pohjavesialueesta noin
kolmannes on Urjalan puolella. Alueen arvioitu antoisuus on 1240 m3/d.
Pohjavesialue on luode-kaakko -suuntainen pitkittäisharju, jossa keskiselänteen aines koko muodostumassa on kivistä soraa. Muuten aines on soravaltaista, keskiosassa muodostumassa on hiekkaiset
liepeet. Paksuimmillaan ainesta on 15–20 m pohjavedenpinnan (n. 134 mpy) yläpuolella. Pohjavesi
purkautuu Uurtaanjärveen, harjua ympäröiville soille sekä kaakkoisosassa Suoli- ja Likolampeen.
Kokonaisantoisuudeltaan alue on erinomainen.
Päärtinmäki-Hangaslammin ja Uurtaanharjun paikallisesti arvokkaat harjualueet sijoittuvat osin
pohjavesialueelle. Päärtinmäki-Hangaslammi on osa Urjalan kautta kulkevaa harjuselännettä Välkkilän kylässä. Pääjakso on matala, yleensä alle 15 m korkea ja siihen liittyy rinnakkaisia selänteitä,
sivudeltoja ja erillisiä kumpuja. Uurtaanharjun arvokas harjualue koostuu kapeasta ja matalasta harjuselänteestä rinnakkaisselänteineen sekä sivudeltasta, jossa on suurehko maa-ainesten ottamisalue.
Uurtaanharjun kaakkoisosassa on osa harjulaajentumaa sekä matalahkoja, kumpuilevia rinnakkaisharjanteita, näiden välisiä lampia ja soita, kallioperäkohouman sivulle kerrostunut terassimainen
harjumuodostuma sekä tästä kaakkoon osaksi tasalakinen, osaksi kumpuileva, noin kymmenen metriä korkea selänne. Kohde liittyy mittavampaan harjuun Hämeenlinnan puolella. (Lindholm 2014).
8.12.2. Pohjaveden laatu
Pohjaveden laatua ei ole laajemmin tutkittu. Pohjavesialueelta otettiin yksi pohjavesinäyte POSKIhankkeen yhteydessä vuonna 2013. Näytteessä todettiin arseenia raja-arvoon nähden lähes nelinkertaisesti (23 ᶙg/l). Myös alumiinia (240 µg/l) ja ammoniumtyppeä (160 µg/l) todettiin melko korkeat
pitoisuudet. Vesi oli erittäin rautapitoista sisältäen rautaa 34 mg/l. Veden pH oli 6,3 ja väriluku peräti 190.
8.12.3. Pohjaveden tarkkailu ja otto
Uurtaanharju-Maanpykälän pohjavesialueella ei ole vedenottamoita eikä alue ole tarkassa seurannassa. Alueella on yksi uusi pohjavesiputki. Mikäli vedenhankintaa alueelta tulevaisuudessa suunnitellaan, tulee ensin tehdä kattava selvitys alueen pohjavesioloista.
8.12.4. Kaavoitus ja maankäyttö
Uurtaanharju-Maanpykälän pohjavesialue on pääosin maa- ja metsätalouskäytössä. Alueella on jonkin verran soranottoa. Pohjavesialueen halki poikittaissuunnassa Tourunkulmantie on ainoa merkittävämpi tie. Kangasniemen pohjavesialueella ei ole asema- tai yleiskaavaa. Maakuntakaavassa osa
harjun eteläkärjestä on merkitty luonnonsuojelualuevaraukseksi (SL 171). Alueen eteläkärki rajoittuu Uurtaanjärven Natura-alueeseen.
8.12.5. Teollisuus ja yritystoiminta
Pohjavesialueella ei ole teollisuutta.
55
Pohjavesiputki ja maa-ainesten ottoa Uurtaanharjulla.
8.12.6. Liikenne ja tienpito
Pohjavesialuetta pitkin kulkee päällystetty Välkkiläntie. Tien vuorokausiliikenne vuonna 2013 oli
pohjavesialueen kohdalla 216 ajoneuvoa (Liikennevirasto 2015). Raskaan liikenteen liikennemäärätilastoja ei tieltä ole saatavilla. Lisäksi pohjavesialueella on muutamia pikkuteitä.
8.12.7. Maa-ainesten otto
Alueella on kaksi voimassaolevaa maa-aineslupaa. Sami Santarannalla on kiinteistöllä 887-405-1143 lupa 50 000 m3 soran- ja hiekanottoon 1,8 hehtaarin alalla. Lupa on voimassa 31.12.2019 saakka. Luvan mukainen pohjaveden suojakerrospaksuus on 3 metriä. Reijo Hakalalla on kiinteistöllä
887-405-1-65 lupa 60 000 m3 soran- ja hiekanottoon 3 hehtaarin alalla. Lupa on voimassa
30.5.2016 saakka ja sen mukainen pohjaveden suojakerrospaksuus on 3 metriä. Alue on maaainesten varastointikäytössä.
SOKKA-hankkeen selvitysten mukaan kahdessa vanhassa montussa on kohtalaista kunnostustarvetta. Näistä toisessa on matala lampi ja toista käytetään maa-ainesten varastoalueena. (Lindholm
2015) Uusien lupien myöntämiseen tulee jatkossa suhtautua kriittisesti. Mikäli lupia kuitenkin
myönnetään, tulee niiden olla Ympäristöministeriön ohjeen 1/2009 mukaisia
8.12.8. Maa- ja metsätalous
Ajantasainen tieto pohjavesialueen maataloudesta puuttuu. Vuoden 2000 Slices-aineiston perusteella alueella peltoviljelyssä on 8,8 ha (2,8 % pohjavesialueen pinta-alasta).
Uurtaanharju-Maanpykälän pohjavesialueen metsätaloudessa pätee, mitä on todettu yleisesti tämän
suunnitelman kohdissa 5.2.8. ja 6.4. Erityisesti pohjavesialueen luoteisosissa metsätalous on merkittävä maankäyttömuoto. Metsätaloustoimien toteuttamisessa tulee erityisesti varmistaa, ettei pohjaveden määrälle tai laadulle aiheudu haittaa esimerkiksi maanpinnan rikkoutumisesta tai työkoneiden
öljypäästöistä.
56
8.12.9. Asutuksen jätevedet
Pohjavesialue on harvaan asuttua aluetta, jolla ei ole kunnallista viemäriä. Kiinteistöjen jätevesijärjestelmien kunto tulisi selvittää ja selvitysten pohjalta ryhtyä tarvittaessa toimenpiteisiin.
8.12.10. Muuntamot
Pohjavesialueella ei ole muuntamoita.
8.12.11. Ilkivalta tai sabotaasi
Ilkivallan ja sabotaasin todennäköisyys on pieni.
8.12.12. Kartat
Uurtaanharju-Maanpykälän pohjavesialueen pohjavesi- ja riskikohdekartta on liitteenä 21.
8.12.13. Yhteenveto riskeistä ja toimenpiteistä
Uurtaanharju-Maanpykälän pohjavesialueella riskiä pohjavedelle aiheuttavat lähinnä maa-ainesten
otto ja jäljet päättyneestä ottotoiminnasta, kiinteistöjen jätevedet sekä metsätalous. Maataloustietoja
ei saatu tähän suojelusuunnitelmaan.
Taulukko 13. Uurtaanharju-Maanpykälän pohjavesialueelle ehdotettavat toimenpiteet (ote liitteestä
5).
Ehdotetut toimenpiteet
Toteutusaikataulu
SOKKA-hankkeen ehdottamat soramonttujen maisemointi- ja siistimistoimenpiteet 2015–2020
Kiinteistöjen jätevesiselvitys
2018-2020
Toimija
Toiminnanharjoittaja / Rakennusvalvonta
Ympäristönsuojeluviranomainen
Varastoituja maa-aineksia vanhassa sorakuopassa Uurtaanharjulla.
57
9. TOIMENPITEET JA SEURANTA
9.1. Ehdotettavat toimenpiteet
Suojelusuunnitelmassa ehdotetaan toimenpiteitä pohjaveden laadun tai määrän turvaamiseksi kaikille Urjalan pohjavesialueille. Toimenpiteet perustuvat asiantuntija-arvioihin sekä selvityksiin pohjavesialueisiin kohdistuvista riskeistä ja ne on käyty läpi suojelusuunnitelman ohjausryhmän kokouksessa.
Ehdotettavat toimenpiteet on esitetty taulukkomuodossa liitteessä 5. Taulukossa toimenpiteille on
myös laadittu ohjeellinen aikataulu niiden kiireellisyyden mukaisesti. Aikataulussa on pyritty huomioimaan käytettävissä olevat resurssit vaarantamatta kuitenkaan tarpeettomasti pohjavesialueiden
tilaa. Toimenpiteet ovat osin rutiininomaisia, kuten pylväsmuuntamoiden vaihtaminen puistomuuntajiksi uusimistarpeen mukaan. Toisaalta mukana on myös suurempia hankkeita, kuten valtatie 9:n
luiskasuojausten laajentaminen suolauksen aiheuttamien haittojen vähentämiseksi ja pohjavesialueiden viemärien saneeraaminen.
9.2. Vuonna 2000 ehdotetut toimenpiteet
Vuonna 2000 laaditussa pohjavesien suojelusuunnitelmassa esitettiin lukuisia toimenpiteitä, joilla
pohjavesien suojelun tasoa voisi parantaa. Tavoitteeksi asetettiin näiden toimenpiteiden toteutuminen vuoden 2006 loppuun mennessä. Liitteessä 6 ovat taulukkomuodossa merkittävimmät esitetyt
toimenpiteet sekä niiden toteutustila mahdollisine lisäkommentteineen. Useat toimenpiteet ovat
luonteeltaan jatkuvia ja ne tulee huomioida myös jatkossa, vaikka ne olisi jo toteutettu joko kokonaan tai osittain.
Yhteensä 31 esitetystä toimenpiteestä on vuoteen 2015 mennessä kokonaan tai osittain toteutunut
19 eli 61 %. Taulukon sarakkeessa ”toteutetaan” on viisi toteutumatonta toimenpidettä, jotka on
syytä toteuttaa myös uuden suunnitelman mukaan. Kolme toimenpidettä on todettu merkityksettömiksi suunnitelmien muututtua ja yksi hautausmaata koskeva toimenpide-ehdotus ei ole mennyt
läpi seurakunnan luottamuselimissä. Kahden maataloutta koskevan toimenpiteen toteutumisesta ei
saatu tietoa suunnitelmaa laadittaessa.
9.3. Seuranta
Tälle suojelusuunnitelmalle perustetaan seurantaryhmä, johon kuuluvat edustajat Urjalan kunnasta,
Pirkanmaan ELY-keskuksesta, Tampereen kaupungin ympäristöterveydestä, Pirkanmaan pelastuslaitokselta sekä Valkeakosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. Seurantaryhmä laatii
toimenpidesuositusten perusteella toimenpideohjelman, jossa määritellään toimenpiteiden toteuttaja,
toteutuksen aikataulu ja valvonta. Seurantaryhmä seuraa suunnitelman toimenpideohjelmaa vuosittain ja huolehtii, että suunnitelmaan tehdään tarvittavat päivitykset. Ryhmän kokoonkutsujana toimii Urjalan kunta.
Lisäksi pyritään jakamaan yleistä pohjavesitietoutta kunnan sisällä esimerkiksi kouluissa, päiväkodeissa, kyläyhdistyksissä, paikallisessa yritystoiminnassa ja paikallismediassa.
58
10. KIRJALLISUUS
Alapassi M., Rintala J., Sipilä P. 2001: Maa-ainesten ottaminen ja ottamisalueiden jälkihoito.
Ympäristöopas 85, Alueiden käyttö. Saatavilla
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/40806/YO_85.pdf?sequence=1 [luettu
23.4.2015]
Antikainen, M., Arrajoki-Alanen, M., Bilaledtin, Ä., Frisk, T., Heino, H., Isid, D., Joensuu, K., Lahti, J., Lehkonen, E., Luonsi, A., Moilanen, S., Peltonen, A., Salo, H. & Vainonen, A. Ehdotus
Pirkanmaan vesienhoidon toimenpideohjelmaksi 2016–2021. Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus [pdf]. Saatavilla http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B700663C4-9AFF41EC-A1A7-264481ED71AB%7D/103659 [luettu 13.6.2015]
Appelqvist S., Lindholm A., Nenonen N., Nurmi H., Sallasmaa H. & Vänskä M. Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen Pirkanmaalla 2012–2015. Pirkanmaan POSKIhanke. Pirkanmaan Liitto [pdf]. Saatavilla
http://maakuntakaava2040.pirkanmaa.fi/sites/default/files/Nettiin_Poski.pdf [luettu
14.9.2015]
Gustafsson J., Kinnunen T., Kivimäki A., Suomela T. 2006: Vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen
2015, Taustaselvitys, Osa V, Pohjavesien suojelu. Suomen ympäristökeskus. Saatavilla
http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=49819 [luettu 18.5.2011]
Hietala, T. 2015. Kirjallinen tiedonanto sähköpostitse 16.6.2015
Joensuu, S., Kauppila, M., Lindén, M. & Tenhola, T. 2012. Hyvän metsänhoidon suositukset Vesiensuojelu. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisuja [pdf]. Saatavilla
http://www.tapio.fi/files/tapio/verkkojulkaisut/Vesiensuojeluopas%20nettiin.pdf [luettu
11.5.2015]
Kajander, S. & Parri, A. 2014. Ampuratojen ympäristövaikutusten hallinta. Suomen ympäristö 4 /
2014. Ympäristöministeriö [pdf]. Saatavilla
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/136000/SY_4_2014.pdf?sequence=1 [luettu
30.6.2015].
Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös maanalaisten öljysäiliöiden määräaikaistarkastuksista
30.3.1983/344. Saatavilla http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1983/19830344 [luettu
23.4.2015]
Koivulammi, M. 2015. Suullinen tiedonanto 3.6.2015.
Koljonen, J., Jylhä-Ollila, M., Eerikäinen, A., Huuhko, J. & Kantonen, P. 2006. Forssan seudun
pohjavesien suojelusuunnitelma. Hämeen ympäristökeskus, Forssan kaupunki, Humppilan,
Jokioisten, Tammelan ja Ypäjän kunnat [pdf]. Saatavilla
http://www.forssa.fi/UserFiles/forssa/File/ymparistonsuojelu/18923_Forssa_Pohjavesialueide
_suojelusuunnitelma.pdf [luettu 8.9.2015]
Kopola, H. 2015. Kirjallinen tiedonanto sähköpostitse 15.5.2015.
Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (390/2005). Saatavilla
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2005/20050390. [luettu 23.4.2015]
Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta (1263/2014).
Saatavilla http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141263 [luettu 27.4.2015]
59
Laki vesienhoidon järjestämisestä (1299/2004). Saatavilla
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20041299. [luettu 23.4.2015]
Laki ympäristövahinkojen korvaamisesta (737/1994). Saatavilla
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19940737. [luettu 23.4.2015]
Lannoitevalmistelaki (539/2006). Saatavilla http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20060539.
[luettu 23.4.2015]
Liikennevirasto 2015. Liikennemääräkartat [www]. Saatavilla
http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/aineistopalvelut/tilastot/tietilastot/liikennemaarakar
tat#.VVdhmY0w-M9 [luettu 16.5.2015]
Liikennevirasto 2011: Pohjavedet [www].
http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/ymparisto_turvallisuus/vaylanpito_ymparisto/pohja
vesi [luettu 23.4.2015]
Lindholm, A. 2015. Pirkanmaan SOKKA-hankkeen loppuraportin luonnos.
Lindholm, A. 2014. Pirkanmaan arvokkaiden harjualueiden inventoinnin tarkistus 2014. Kohdekuvaukset osa II, paikallisesti arvokkaat kohteet. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen
raportteja 112/2014 [pdf]. Saatavilla
http://maakuntakaava2040.pirkanmaa.fi/sites/default/files/Arvokkaat_harjut_kohdekuvaukset
_II_paikalliset.pdf [luettu 8.9.2015]
Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön
asetuksen liitteen I muuttamisesta (09/2008). Saatavilla
http://www.finlex.fi/data/normit/32518-08009fi.pdf. [luettu 23.4.2015]
Maa-aineslaki 24.7.1981/555. Saatavilla http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1981/19810555 [luettu
23.4.2015]
Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999). Saatavilla
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990132 [luettu 23.4.2015]
Maankäyttö- ja rakennusasetus (895/1999).
Mannerkoski H. 2006. Miten metsätaloustoimenpiteiden vaikutukset näkyvät pohjavedessä.
Esitys Metsätalous ja vesistöt- seminaarissa. Saatavilla
http://www.metla.fi/tapahtumat/2006/vesistot/esitelmat/mannerkoski.pdf. [23.4.2015]
Mäkinen, H. 2010. Öljysäiliökartoitus Valkeakosken, Urjalan ja Kylmäkosken pohjavesialueilla.
Hämeen ammattikorkeakoulun opinnäytetyö [pdf]. Saatavilla
http://pirkanmaanpelastuslaitos.fi/files/1401432212.pdf [luettu 10.9.2015]
Mälkki, E., Hedlund, M., Heinonen-Tanski, H., Korhonen, L., Martikainen, P. ja Vartiainen, T.
1988. Ihmisen toiminnan vaikutus pohjaveteen: III Hautausmaat. Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja Nro 51. Vesi- ja ympäristöhallitus, Helsinki, 35 s.
Oulun seudun ympäristötoimi liikelaitos 2009: Ympäristöluvallisten polttonesteiden jakeluasemien
valvonta vuosina 2007–2008. Raportti 1/2009. Saatavilla
http://www.ouka.fi/documents/64417/ee620030-17a8-48b0-beba-f65bd07facc6 [luettu
23.4.2015]
Pirkanmaan ELY-keskus 2011. Päätös pilaantuneen maa-alueen puhdistamisesta [pdf]. Dn:o PIRELY/1348/07.00/2010. Saatavilla http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7bE6C779563036-4EE5-9807-3B08D4D52818%7d/58990 [luettu 23.5.2015]
60
Pirkanmaan maakuntakaava vuoteen 2040 [www]. Saatavilla
http://maakuntakaava2040.pirkanmaa.fi/ [luettu 23.4.2015]
Pirkanmaan liitto 2007. Pirkanmaan ampumaradat [pdf]. Saatavilla
http://www.pirkanmaa.fi/files/files/maakuntakaavoitus/Pirkanmaan_1_maakuntakaava/Tausta
selvitykset/Pdf/ampumarata.pdf [luettu 12.5.2015]
Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus 2008: Turvetuotannon ympäristönsuojeluopas. Saatavilla
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/38820/turveopas_02062008_verkko.pdf?sequ
ence=1 [luettu 23.4.2015]
Pulakka, I. 2015. Maatalousasiamiehen kirjallinen tiedonanto sähköpostitse 25.6.2015.
Päivinen, J., Björkqvist, N., Karvonen, L., Kaukonen, M., Korhonen, K-M., Kuokkanen, P., Lehtnen, H. & Tolonen, A. (toim.) 2011: Metsähallituksen metsätalouden ympäristöopas. Metsähallituksen metsätalouden julkaisuja 67. 162 s. Saatavilla
http://julkaisut.metsa.fi/assets/pdf/mt/ymparistoopas2011.pdf [luettu 23.4.2015]
Ratahallintokeskus 2004. Ympäristöraportti 2003.
Salminen J., Nystén T., Tuominen S. 2010: Vaihtoehtoiset liukkaudentorjunta-aineet ja pohjavesien
suojelu. MIDAS2-hankkeen loppuraportti. Suomen ympäristö 22/2010. Suomen ympäristökeskus. Saatavilla
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/37972/SY_22_2010.pdf?sequence=3 [luettu
23.4.2015]
Sosiaali- ja terveysministeriön asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista
461/2000. Saatavilla http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2000/20000461 [luettu 23.4.2015]
Suomen ympäristökeskus 2013: Pohjavesialueen suojelusuunnitelmat - Internet-sivut. Saatavilla
http://www.ymparisto.fi/fiFI/vesi/Vesiensuojelu/Pohjaveden_suojelu/Pohjavesialueiden_suojelusuunnitelmat [luettu
23.4.2015]
Suomen ympäristökeskus 2008: Pohjavesi - Internet-sivut. Saatavilla http://www.ymparisto.fi/fiFI/Vesi/Vesiensuojelu/Pohjaveden_suojelu/Pohjavesialueet/Pohjavesialueet(26765) [luettu
23.4.2015]
Tanskanen, H. 2015. Kirjallinen tiedonanto sähköpostitse 23.6.2015.
Topi, E. 2015. Kirjallinen tiedonanto sähköpostitse 29.4.2015.
Uurtamo, J. 2011: Maalämmön hyödyntäminen ja sen riskit pohjavesialueella. Hämeenlinnan ammattikorkeakoulu.
Vallila, E. 2015. Pohjavesialueilla kulkevien teiden luiskasuojaukset. Liikenneviraston tutkimuksia
ja selvityksiä [pdf]. Saatavilla http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf8/lts_201512_pohjavesialueilla_kulkevien_web.pdf [luettu 16.5.2015]
Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla
209/2011. Saatavilla http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110209 [luettu 23.4.2015]
Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta 1250/2014. Saatavilla https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141250 [luettu 23.4.2015]
Valtioneuvoston asetus vaarallisten aineiden kuljetuksista tiellä 13.3.2002/194. Saatavilla
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020194 [luettu 23.4.2015]
61
Valtioneuvoston asetus vesienhoidon järjestämisestä 1040/2006. Saatavilla
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2006/20061040 [luettu 23.4.2015]
Valtioneuvoston asetus vesiympäristölle vaarallisesta ja haitallisista aineista (1022/2006) ja sen
muutos (342/2009). Saatavilla http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20090342 [luettu
23.4.2015]
Valvira 2009. Talousveden laadun turvaaminen erityistilanteissa.
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto. Saatavilla
http://www.valvira.fi/files/ohjeet/erityistilannesuunnitelma2009.doc. [luettu 6.7.2011]
Vesilaki 587/2011. Saatavilla
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110587?search%5btype%5d=pika&search%5bpi
ka%5d=vesilaki. [luettu 20.9.2012]
Viitaniemi K. 2011: Petäjäveden pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 2011.
Vuorimaa P., Kontro M., Rapala J., Gustafsson J. 2007: Torjunta-aineiden esiintyminen pohjavedessä. Suomen ympäristö 42/2007. Suomen ympäristökeskus. Saatavilla
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/38426/SY_42_2007.pdf?sequence=3 [luettu
23.4.2015]
Vänskä, M. & Nenonen, N. 2014. Tutkimukset Pirkanmaan III luokan pohjavesialueilla 2013. Pirkanmaan POSKI-hankkeen työraportti [pdf]. Saatavilla
http://maakuntakaava2040.pirkanmaa.fi/sites/default/files/Tutkimukset_Pirkanmaan_III_luok
an_pohjavesialueilla_2013.pdf
Wälläri T. 2015: Kirjallinen tiedonanto sähköpostitse 28.5.2015.
Ympäristöministeriö 2013. Maalämmön hyödyntäminen pientaloissa. Luonnos oppaaksi [pdf]. Saatavilla http://www.ym.fi/download/noname/%7B4D08604A-61E5-44A0-A4EF2457D7A55FFC%7D/31317 [luettu 15.6.2015].
Ympäristöministeriö 2012. Ympäristöministeriön raportteja 15/2012. Osa IV. Menetelmät ja laadunvarmistus [pdf]. Saatavilla http://www.ym.fi/download/noname/%7B821915A1-DD64-456F9B52-3A846965DBC9%7D/31652 [luettu 11.5.2015]
Ympäristöministeriö 2010. Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohje. Ympäristöhallinnon ohjeita
1/2010. Saatavilla http://www.ym.fi/download/noname/%7B06778792-4DFD-4354-8E61823AE1524B99%7D/37512 [luettu 23.4.2015]
Ympäristöministeriö 2009. Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2009. Maa-ainesten otto [pdf]. Saatavilla
http://www.ym.fi/download/noname/%7BD54254A5-77D5-4E95-9C7C62AEB12E42B1%7D/37543 [luettu 11.5.2015]
Ympäristöministeriö 2007. Polttonesteiden jakeluasematoimintaa pohjavesialueilla koskeva valvontaohje. Dnro YM4/401/2005.
Ympäristönsuojelulaki 527/2014. Saatavilla
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20140527#Pidp4496912 [luettu 23.4.2015]
Öhberg P. 1999: Keuruun vesilaitos, Lintusyrjänharjun suojelusuunnitelma, Maa ja Vesi 1999.
62
11. LIITTEET
Liite 1. Urjalan pohjavesialueiden öljysäiliöt.
Ajopäivä: elo 18, 2015
Hyrsynharju
PRT
Osoite
V (m3) Sijainti
Kunto
100213372D
Kangastie 7
3
Ulkona maan alla
A-luokka
100213376J
Kangastie 3
3
Ulkona maan alla
A-luokka
100213383S
Kangastie 8
3
Ulkona maan alla
A-luokka
100213385U
Kangastie 10
3
Ulkona maan alla
A-luokka
1002527378
Huhmarinmäentie 40
3
Ulkona maan alla
A-luokka
100252744F
Huhmarinmäentie 18
3
Ulkona maan alla
A-luokka
100252771B
Kasarminkuja 10
3
Ulkona maan alla
A-luokka
100252781N
Kasarminkuja 5
3
Ulkona maan alla
A-luokka
100252784S
Kasarminkuja 9
3
Ulkona maan alla
A-luokka
100252785T
Rajakuja 12
3
Ulkona maan alla
A-luokka
1023520191
Alatie 69
3
Ulkona maan alla
Osoite
Tampereentie 2
Tampereentie 2
Tampereentie 2
Urjalantie 7
Urjalantie 7
Urjalantie 7
Pouruntie 6
Pouruntie 6
Pouruntie 6
Pouruntie 8
Urjalantie 9
Urjalantie 8
Urjalantie 23
Kisatie 2
Kisatie 4
Kisatie 10
Kisatie 8
Urjalantie 26
Tampereentie 9
Kalliotie 1
Kalliotie 11
Urjalantie 28
Kisatie 6
Kisatie 3
Kisatie 3
Kisatie 3
Kisatie 3
Urjalantie 24
Urjalantie 24
Urjalantie 24
Harjutie 12
Turunväylä 52
Turunväylä 52
Turunväylä 52
Turunväylä 52
Tornitie 2
V (m3)
20
2,2
16
1,5
1,5
1,5
0,9
0,9
0,9
1,3
5
10
1,5
16
5
3
3
10
8
3
3
15
10
2
2
2
2
5
1,5
1,5
3
14,9
14,9
14,9
15
5
Sijainti
Ulkona maan alla
Ulkona maan alla
Ulkona maan alla
Kattilahuoneessa kellarissa
Säiliöhuoneessa kellarissa
Säiliöhuoneessa kellarissa
Säiliöhuoneessa kellarissa
Säiliöhuoneessa kellarissa
Säiliöhuoneessa kellarissa
Säiliövarasto sisällä
Ulkona maan alla
Säiliöhuoneessa kellarissa
Kattilahuoneessa kerroksessa
Ulkona maan alla
Ulkona maan alla
Ulkona maan alla
Ulkona suojakammiossa
Ulkona maan alla
Säiliöhuoneessa kellarissa
Säiliövarasto sisällä
Säiliövarasto sisällä
Ulkona maan alla
Ulkona maan alla
Säiliöhuoneessa kellarissa
Säiliöhuoneessa kellarissa
Säiliöhuoneessa kellarissa
Säiliöhuoneessa kellarissa
Ulkona maan alla
Säiliöhuoneessa kellarissa
Säiliöhuoneessa kellarissa
Ulkona maan alla
Ulkona maan alla
Ulkona maan alla
Ulkona maan alla
Ulkona maan alla
Säiliöhuoneessa kerroksessa
Osoite
Tyryntie 11
Osoite
Lasilinnunkuja 11
Halkotarhantie 1
Halkotarhantie 7
Ylipytingintie 2
Rinnetie 1
Rinnetie 1
Rinnetie 1
Rinnetie 1
Ylipytingintie 6
Maijalantie 8
Miljoonatie 3
Miljoonatie 3
Pruukinraitti 8 Hakahytti
Pitkämäentie 8
Pitkämäentie 8
Pitkämäentie 8
Maijalantie 2
Maijalantie 2
Ylipytingintie 1
Ylipytingintie 1
Kauppatie 4
Rauhalantie 14b
Asennuspv
Tyyppi
m
11.05.2010
Lujitemuovi
20100511
14.04.2015 01.01.1968 Teräs
Tark. pvm.
20150414 19680101
03.06.2013
20130603
06.06.2011 01.01.1969
20110606
18.07.2013 19690101
SFS 2770
20130718
01.10.2012
20121001
13.05.2009
Lujitemuovi
20090513
09.10.2009
20091009
13.05.2009
Lujitemuovi
Lujitemuovi
A-luokka
20090513 01.01.1978
03.07.2012
20120703
07.05.2004 19780101
01.01.1976
20040507 19760101
Kunto
A-luokka
A-luokka
A-luokka
Luokittelematon
Luokittelematon
Luokittelematon
Luokittelematon
Luokittelematon
Luokittelematon
Luokittelematon
Poistettu
Poistettu
Luokittelematon
A-luokka
A-luokka
Luokittelematon
A-luokka
A-luokka
A-luokka
Luokittelematon
Luokittelematon
Poistettu
A-luokka
Luokittelematon
Luokittelematon
Luokittelematon
Luokittelematon
Luokittelematon
Luokittelematon
Luokittelematon
A-luokka
A-luokka
A-luokka
A-luokka
A-luokka
A-luokka
Tark. pvm. Asennuspv Tyyppi
18.05.2015
SFS 2736 maanalainen teräksinen
18.05.2015
SFS 2736 maanalainen teräksinen
18.05.2015
SFS 2736 maanalainen teräksinen
24.06.2004 Muovi
24.06.2004 Muovi
24.06.2004 Muovi
Nailon
Nailon
Nailon
Teräs
09.08.2006 01.01.1967 Teräs
07.10.2009
Teräs
14.11.2005 Lujitemuovi
07.07.2010
SFS 2736 maanalainen teräksinen
08.08.2006 01.01.1965 SFS 2736 maanalainen teräksinen
Lujitemuovi
26.07.2011
Lujitemuovi
16.11.2009
Teräs
13.01.2010
Teräs
Muovi
Teräs
30.07.2013 11.11.1971 Teräs
11.09.2012 01.01.1997 Lujitemuovi
14.11.1997 Muovi
14.11.1997 Muovi
Muovi
14.11.1997 Muovi
01.01.1960 Teräs
07.01.2004 Muovi
07.01.2004 Muovi
12.04.2010
SFS 2736 maanalainen teräksinen
03.01.2013 01.01.1984 SFS 2736 maanalainen teräksinen
03.12.2013 01.01.1984 SFS 2736 maanalainen teräksinen
03.12.2013 01.01.1984 SFS 2736 maanalainen teräksinen
03.12.2013
SFS 2736 maanalainen teräksinen
14.04.2014
Teräs
V (m3) Sijainti
3
Ulkona maan alla
Kunto
A-luokka
Tark. pvm. Asennuspv Tyyppi
31.08.2011 01.01.1978 Lujitemuovi
V (m3)
2
3
3
0
1,5
1,5
1,5
1,5
4
3
2
2
9,9
1,5
1,5
1,5
2
2
2
2
3
22
Kunto
A-luokka
A-luokka
A-luokka
C-luokka
Luokittelematon
A-luokka
Luokittelematon
Luokittelematon
A-luokka
A-luokka
Luokittelematon
A-luokka
Luokittelematon
Luokittelematon
Luokittelematon
A-luokka
Luokittelematon
Luokittelematon
Luokittelematon
Luokittelematon
Poistettu
A-luokka
Tark. pvm. Asennuspv Tyyppi
11.04.2014
Teräs
05.06.2006 01.01.1970 SFS 2736 maanalainen teräksinen
25.04.2014
Teräs
20.05.2008
Luokittelematon
Luokittelematon
30.10.2014
Luokittelematon
Luokittelematon
Luokittelematon
11.04.2014
Teräs
25.08.2005
Teräs
Luokittelematon
30.10.2014
Luokittelematon
23.09.2008 SFS 2733 maanpäällinen teräksinen
08.12.2005 Lujitemuovi
08.12.2005 Lujitemuovi
30.10.2014 08.12.2005 Lujitemuovi
08.12.2005 Lujitemuovi
30.10.2014 08.12.2005 Lujitemuovi
08.12.2005 Lujitemuovi
08.12.2005 Lujitemuovi
11.09.2012
Lujitemuovi
05.08.2010 01.01.1973 Teräs
Kunto
Muu
Tark. pvm. Asennuspv Tyyppi
06.06.2012
Teräs
Teräs
SFS 2770
Lujitemuovi
Lujitemuovi
Lujitemuovi
Laukeela
PRT
1003206522
1003206522
1003206522
1003206887
1003206887
1003206887
100320700L
100320700L
100320700L
1003207142
1003207164
100320784A
100330307H
100330370J
100330376R
100330377S
100330378T
100330379U
1003303873
100330399F
100340037C
100340041H
100340043K
100340130C
100340130C
100340130C
100340130C
100340178X
100340178X
100340178X
1003585076
100358520L
100358520L
100358520L
100358520L
103221033R
Juurtinkangas
PRT
102478138C
Nuutajärvi
PRT
1023047120
1023048105
102304815A
102304816B
102314533T
102314533T
102314533T
102314533T
102314549A
102314645D
102323397R
102323397R
102323423K
102323452H
102323452H
102323452H
102323463V
102323463V
1023332707
1023332707
1023332718
102526631N
Sijainti
Säiliöhuoneessa kellarissa
Ulkona maan alla
Säiliöhuoneessa kellarissa
Luokittelematon
Säiliöhuoneessa kerroksessa
Säiliöhuoneessa kerroksessa
Säiliöhuoneessa kerroksessa
Säiliöhuoneessa kerroksessa
Säiliöhuoneessa kerroksessa
Ulkona suojakammiossa
Kattilahuoneessa kerroksessa
Säiliöhuoneessa kerroksessa
Ulkona maan päällä
Säiliöhuoneessa kerroksessa
Säiliöhuoneessa kerroksessa
Säiliöhuoneessa kerroksessa
Säiliöhuoneessa kerroksessa
Säiliöhuoneessa kerroksessa
Säiliöhuoneessa kerroksessa
Säiliöhuoneessa kerroksessa
Ulkona maan alla
Ulkona maan päällä
Vehkalankangas
PRT
1021350877
Osoite
Vehkajärventie 316
V (m3) Sijainti
3
Ulkona maan alla
63
Liite 2. Hyrsynharjun vedenottamon vedenottolupa.
64
65
66
67
Liite 3. Laukeelan vedenottamon vedenottolupa.
68
69
70
71
72
73
Liite 4. SOKKA-hankkeen selvitystulokset Urjalassa (Lindholm 2015).
Kunta
Pohjavesialue
Pohjavesialueen
numero
Kuoppa
nro
0488703 A
Pohjavevesialueluokka
I
Urjala
Hyrsynharju
Urjala
Pinta- Jälkihoito
ala
(ha)
Kunnostustarve
Lisämääre
1
4,03
4
3
metsittymässä
Hyrsynharju
0488703 A
I
2
0,74
4
3
kasvillisuus
metsittyässä
Urjala
Hyrsynharju
0488703 A
I
3
1,98
2
3
metsittymässä
Urjala
Hyrsynharju
0488703 A
I
4
8,83
5
4
Urjala
Jeltinkangas A
0488709 A
I
1
2,58
4
3
Urjala
Jeltinkangas A
0488709 A
I
2
2,9
2
3
Urjala
Jeltinkangas A
0488709 A
I
3
4,92
4
Urjala
Jeltinkangas A
0488709 A
I
4
2,2
Urjala
Jeltinkangas B
0488709 B
II
1
Urjala
Jeltinkangas B
0488709 B
II
Urjala
Jeltinkangas B
0488709 B
Urjala
Jeltinkangas B
Urjala
Urjala
Muita huomioita
Etäisyys
lähimpään
vedenottamoon (m)
Lupa
voi- Tarkastus
massa asti
pvm
yhdessä nurkassa kotitarveottamista
levimässä, jyrkät
rintaukset
(aidattu
ylhäältä)
10.7.2013
10.7.2013
10.7.2013
4.10.2020
metsittymässä
kuopassa säilytetään rakennusmateriaaleja
(pääasiassa
puuta)
reunat
metsittymässä, varastokasa
paikoin tiivis pohja
1250 m
9.7.2013
400 m
9.7.2013
3
reunat
metsittymässä,
paikoin tiivis pohja
600 m
9.7.2013
4
3
metsittymässä
370 m
9.7.2013
3,77
5
1
sementtivalimo,
alue
2
1,83
2
3
metsittymässä
II
3
0,97
5
4
0488709 B
II
4
0,37
4
3
Jeltinkangas B
0488709 B
II
5
3,45
5
4
7.7.2018
9.7.2013
Jeltinkangas B
0488709 B
II
6
8,47
5
4
31.12.2017
9.7.2013
Urjala
Jeltinkangas B
0488709 B
II
7
2,32
4
2
Kotitarveottamisalue
jyrkät rintaukset, luvantarve
tulee tarkistaa (suhteellisen
runsasta kotitarveottamista)
9.7.2013
Urjala
Jeltinkangas B
0488709 B
II
8
1,34
4
3
metsittynyt reunoilta
ampumarata
9.7.2013
epäsiisti kuoppaan ajettu betonia, kulku
estetty (puomi), lupatiedot
puutteellisia/lupa puuttuu
metsittymässä
9.7.2013
9.7.2013
harjumasmaloita
maantien
vieressä kuopan välittömässä
läheisyydessä
jyrkät rintaukset
19.3.2014
9.7.2013
9.7.2013
74
Kunta
Pohjavesialue
Pohjavesialueen
numero
Kuoppa
nro
0488709 B
Pohjavevesialueluokka
II
Urjala
Jeltinkangas B
Urjala
Pinta- Jälkihoito
ala
(ha)
Kunnostustarve
Lisämääre
9
0,41
4
3
metsittynyt
Jeltinkangas B
0488709 B
II
10
3,48
1
3
metsittynyt
Urjala
Juurtinkangas
0488706
II
1
1,4
4
1
metsittymässä,
alue
Urjala
Juurtinkangas
0488706
II
2
3,12
4
2
Urjala
Kallionkulma
0488708
II
1
2,4
4
Urjala
Humppila
Kangasniemi
0410351
II
1
2,33
Urjala
Humppila
Urjala
Humppila
Urjala
Humppila
Urjala
Humppila
Urjala
Humppila
Urjala
Humppila
Urjala
Humppila
Urjala
Kangasniemi
0410351
II
2
Kangasniemi
0410351
II
Kangasniemi
0410351
Kangasniemi
Muita huomioita
Etäisyys
lähimpään
vedenottamoon (m)
Lupa
voi- Tarkastus
massa asti
pvm
9.7.2013
harjumasmaloita
maantien välissä
kuopan
ja
9.7.2013
epäsiisti kaikenlaista romua ja roskaa,
maassa öljyläikkiä
9.7.2013
varastokasoja
öljysäiliöitä, rakennusmateriaaleja ym. romua, ilmeisesti yhä
jonkin verran ottamista (tarvinnee luvan?)
9.7.2013
2
kasvillisuus leviämässä
jyrkät rintaukset, mahdollisesti
öljyä vuotava työkoneen romu
9.7.2013
4
2
varastokasoja, kotitarveot- luvantarve tulee tarkistaa
tamista
9.7.2013
0,25
4
2
kotitarveottamisalue
9.7.2013
3
2,77
5
4
II
4
2,36
4
2
0410351
II
5
3,68
5
4
lammet matalia ja niissä kasvillisuutta
lupatiedot puuttuvat
Kangasniemi
0410351
II
6
1,84
5
4
kulku estetty (puomi)
Kangasniemi
0410351
II
7
1,8
4
3
Kangasniemi
0410351
II
8
2,23
5
4
Kiimakangas
0488715
II
1
0,34
4
2
metsittymässä
Urjala
Kiimakangas
0488715
II
2
0,3
4
3
metsittymässä, kotitarveottamisalue
9.7.2013
Urjala
Kiimakangas
0488715
II
3
0,66
4
3
metsittymässä, kotitarveottamisalue
9.7.2013
luvantarve tulee tarkistaa
10.11.2019
lampia, metsittynyt
9.7.2013
14.7.2014
14.7.2014
30.1.2019
osin metsittymässä
14.7.2014
14.7.2014
kulku estetty (puomi)
autonromuja, maassa pieniä
öljyläikkiä
7.8.2015
14.7.2014
9.7.2013
75
Kunta
Pohjavesialue
Pohjavesialueen
numero
Kuoppa
nro
0488701
Pohjavevesialueluokka
I
Urjala
Laukeela
Urjala
Pinta- Jälkihoito
ala
(ha)
Kunnostustarve
Lisämääre
Muita huomioita
Etäisyys
lähimpään
vedenottamoon (m)
risukasoja, puut kuorittu pois;
590 m
alueelle rakennetaan asutusta
Lupa
voi- Tarkastus
massa asti
pvm
1
1,78
4
3
Pynnänkangas
0488752
II
1
9,64
5
4
Urjala
Pynnänkangas
0488752
II
2
2,03
4
3
Urjala
Pynnänkangas
0488752
II
3
1,59
5
4
Urjala
Pynnänkangas
0488752
II
4
7,26
4
3
metsittymässä, kotitarveottoa
Urjala
Pynnänkangas
0488752
II
5
8,86
5
4
varastokasoja
Urjala
Pynnänkangas
0488752
II
6
2,22
2
3
metsittymässä
Urjala
Hämeenlinna
UurtaanharjuMaanpykälä
0421054
II
1
0,99
4
2
metsittymässä, lampi
Urjala
Hämeenlinna
UurtaanharjuMaanpykälä
0421054
II
2
1,64
4
3
metsittymässä/metsittynyt, jyrkähköt rintaukset
kotitarveottamista
10.7.2013
Urjala
Hämeenlinna
UurtaanharjuMaanpykälä
0421054
II
3
0,51
4
3
kotitarveottamisalue,
kasvillisuus leviämässä
10.7.2013
Urjala
Hämeenlinna
UurtaanharjuMaanpykälä
0421054
II
4
4,21
5
4
Urjala
Hämeenlinna
UurtaanharjuMaanpykälä
0421054
II
5
0,99
4
3
kasvillisuus leviämässä
paikoin jyrkät rintaukset
10.7.2013
Urjala
Hämeenlinna
UurtaanharjuMaanpykälä
0421054
II
6
1,15
4
2
isoja varastokasoja
varsinainen otto mahdollisesti
päättynyt, kuoppaa käytetään
varastoalueena
10.7.2013
Urjala
Vehkalankangas
0488751 A
I
1
0,74
4
3
metsittynyt
9.7.2013
Urjala
Vehkalankangas
0488751 A
I
2
0,86
4
2
metsittynyt, lampi, kotitar- matala lampi on lähes umveottoa
peenkasvanut
9.7.2013
9.7.2013
16.6.2022
metsittynyt
9.7.2013
9.7.2013
28.2.2015
9.7.2013
9.7.2013
4.10.2015
9.7.2013
9.7.2013
lampi kasvamassa umpeen;
kuoppa kaivettu ilman lupaa
jossain vaiheessa vuoden 1990
jälkeen
10.7.2013
20.10.2014,
20.12.2014
10.7.2013
76
Liite 5. Suojelusuunnitelmassa ehdotettavat toimenpiteet.
Pohjavesialue
Ehdotetut toimenpiteet
Toteutusaikataulu
Toimija
Yleishuomautukset
Pohjavesialueiden tarkkailutulosten systemaattisempi dokumentointi.
Pohjavesialueiden pohjaveden laadun selvittäminen (Vehkalankangas, Juurtinkangas, Kallionkulma,
Jeltinkangas B, Kangasniemi ja Uurtaanharju-Maanpykälä)
jatkuva
resurssien puitteissa
Pirkanmaan ELY-keskus
Maa-aineslupien noudattaminen ja valvonta
jatkuva
Toiminnanharjoittaja / Rakennusvalvonta
Jätevesiverkoston ulkopuolisten kiinteistöjen jätevesiselvitys
2016-2018
Ympäristönsuojeluviranomainen
Pylväsmuuntamoiden vaihtaminen puistomuuntamoiksi
huolto- ja uusimistarpeen mukaan
Sähköverkkoyhtiö
Jäteveden toiminta-alueella olevien kiinteistöjen liittäminen verkostoon
Tarkastamattomien öljysäiliöiden tarkastaminen
mahdollisimman pian
mahdollisimman pian
Urjalan kunta
Säiliön omistaja
Farmarisäiliöiden vuodonhallinnan kuntoon saattaminen
mahdollisimman pian
Säiliön omistaja
Valtatie 9:n luiskasuojausten laajentaminen
mahdollisimman pian
Pirkanmaan ELY-keskus / Urjalan kunta
Pylväsmuuntamoiden vaihtaminen puistomuuntamoiksi
huolto- ja uusimistarpeen mukaan
Sähköverkkoyhtiö
Hautausmaan vedenlaadun säännöllinen seuranta
jatkuva
Urjalan seurakunta
Näytteenottoon soveltuvan pohjavesiputken asentaminen hautausmaan lounaispuolelle
2015
Urjalan kunta
Jäteveden toiminta-alueella olevien kiinteistöjen liittäminen verkostoon
mahdollisimman pian
Urjalan kunta
Jätevesiverkoston ulkopuolisten kiinteistöjen jätevesiselvitys
2016-2018
Ympäristönsuojeluviranomainen
Vedenottamoalueen aitaus ja kulunvalvonta
Tarkastamattomien öljysäiliöiden tarkastaminen
2017
mahdollisimman pian
Urjalan kunta
Säiliön omistaja
Jeltinkangas A
Koko vedenottamoalueen aitaaminen
2017
Urjalan kunta
Vehkalankangas
SOKKA-hankkeen ehdottamat soramonttujen maisemointi- ja siistimistoimenpiteet
2015-2020
Toiminnanharjoittaja / Rakennusvalvonta
Kiinteistöjen jätevesiselvitys
2016-2018
Ympäristönsuojeluviranomainen
Maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuusselvityksen tekeminen
2016-2017
Fiskars / Pirkanmaan ELY-keskus
Jäteveden toiminta-alueella olevien kiinteistöjen liittäminen verkostoon
mahdollisimman pian
Urjalan kunta
Pylväsmuuntamoiden vaihtaminen puistomuuntamoiksi
Tarkastamattomien öljysäiliöiden tarkastaminen
huolto- ja uusimistarpeen mukaan
mahdollisimman pian
Sähköverkkoyhtiö
Säiliön omistaja
SOKKA-hankkeen ehdottamat soramonttujen maisemointi- ja siistimistoimenpiteet
2015-2016
Toiminnanharjoittaja / Rakennusvalvonta
Kiinteistöjen jätevesiselvitys
2018-2020
Ympäristönsuojeluviranomainen
Pylväsmuuntamon vaihtaminen puistomuuntamoksi
Maaperän pilaantuneisuusselvityksen tekeminen
huolto- ja uusimistarpeen mukaan
mahdollisimman pian
Sähköverkkoyhtiö
Toiminnanharjoittaja / Pirkanmaan ELY
Entinen pienlentokenttä: selvitys toiminnasta ennen sekä tilanne nyt
mahdollisimman pian
Urjalan kunta
SOKKA-hankkeessa ehdotetut soramonttujen maisemointi- ja siistimistoimenpiteet
2015-2020
Toiminnanharjoittaja / Rakennusvalvonta
SOKKA-hankkeen ehdottamat soramonttujen maisemointi- ja siistimistoimenpiteet
2015-2020
Toiminnanharjoittaja / Rakennusvalvonta
Ampumaradan ympäristöluvan hakeminen
välittömästi
Halkivahan metsästysyhdistys
Kiinteistöjen jätevesiselvitys
2018-2020
Ympäristönsuojeluviranomainen
Pylväsmuuntamon vaihtaminen puistomuuntamoksi
huolto- ja uusimistarpeen mukaan
Sähköverkkoyhtiö
Hyrsynharju
Laukeela
Nuutajärvi
Juurtinkangas
Kallionkulma
Jeltinkangas B
Kiimakangas
77
Pynnänkangas
Kangasniemi
Uurtaanharju-Maanpykälä
Kiinteistöjen jätevesiselvitys
2018-2020
Ympäristönsuojeluviranomainen
Pylväsmuuntamon vaihtaminen puistomuuntamoksi
Selvitys karjatilasta ja luvitustarve
huolto- ja uusimistarpeen mukaan
heti
Sähköverkkoyhtiö
Ympäristönsuojeluviranomainen
SOKKA-hankkeen ehdottamat soramonttujen maisemointi- ja siistimistoimenpiteet
2015-2020
Toiminnanharjoittaja / Rakennusvalvonta
Kiinteistöjen jätevesiselvitys
2018-2020
Ympäristönsuojeluviranomainen
Pylväsmuuntamoiden vaihtaminen puistomuuntamoksi
huolto- ja uusimistarpeen mukaan
Sähköverkkoyhtiö
SOKKA-hankkeen ehdottamat soramonttujen maisemointi- ja siistimistoimenpiteet
2015-2020
Toiminnanharjoittaja / Rakennusvalvonta
Kiinteistöjen jätevesiselvitys
2018-2020
Ympäristönsuojeluviranomainen
78
Liite 6. Vanhassa suojelusuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden toteutuminen.
Riskin aiheuttaja Ehdotetut toimenpiteet
Toteutettu Toteutetaan Huomautuksia
Vesihuolto
Jätevesiverkoston laajentaminen Hyrsynharjulla
Mustalammen alueen pohjaveden laadun seuranta (pohjavesiputken asennus)
Vehkalankankaan pohjaveden laadun seuranta ja mahdolliset toimenpiteet
Kaukovalvonnan järjestäminen jäte- ja talousvesipuolen kohteille
Vedenottamoalueiden aitaus ja murtosuojaus
Jätevesiviemäreiden saneeraaminen pohjavesialueilla
Kunnan rakennusjärjestyksen päivitys huomioimaan pohjavesialueet
Ei suunnitelmissa
Ei suunnitelmissa
x
Tiedottaminen pohjavesialueiden öljysäiliöiden omistajille
Säiliöiden tarkastusvelvoitteen seuranta
x
x
x
x
x
x
Öljysäiliöt
Maa- ja metsätalous
Laukeelan vedenottokaivojen ja Pourunlammen ympäristön suojakaista
Halkivahan vedenottamon ja Niinivehmaan kaivoveden nitraattipitoisuuden seuranta
Lietelannan levityskielto Jeltinkankaan pohjavesialueelle
Pohjavesialueiden viljelijöiden ohjeistaminen
x
x
Ainakin Halkivahassa
Valtatien 9 luiskasuojaukset ja hirviaita Laukeelan pohjavesialueelle
Harjuntien päällystäminen
Tien 2847 jäänestosuolauksen vähentäminen
Pohjavesialueiden merkintä maastoon
x
x
x
x
Täydennystarve
Tiedon jakaminen pohjavesialueilla toimiville yrittäjille
x
Ympäristöluvituksen kautta
Kirkon lähiympäristön sora-alueen muuttaminen vain uurnahautapaikoiksi
Hautausmaan kaivon vedenlaadun seuranta
x
Liikenne ja tienpito
Teollisuustoiminta
Hautaustoiminta
Ei hyväksytty 2014
x
Maa-ainesten otto
Maa-aineslupien ehtojen kiristäminen ja täsmentäminen myös maisemoinnin osalta
Kotitarveottajien ohjeistaminen
Pohjavesialueilla tapahtuvan maa-ainesten oton erityisvalvonta ja -seuranta
Pohjavesiputkien asentaminen kaikille alueille
Suojakerrosvahvuuksien selvittäminen
Maisemointi
x
x
x
x
x
x
Tarkastuskäynti vuosittain
x
SOKKA-hankkeen toimenpiteet
Muuntamot
Muuntamokäynnit, riskinarviointi ja niiden mukaiset toimenpiteet
Öljytäytteisten muuntajien ajantasainen lista ja kartta pelastuslaitoksella
x
Säännöllinen vedenkorkeuden ja laadun seuranta
Varautuminen uusien vedenottamoiden rakentamiseen
x
x
Pohjavesialueiden uudelleenkaavoitus huomioiden suojelusuunnitelman tavoitteet
x
Pohjaveden otto
Ei suunnitelmissa rakentaa
Kaavoitus
79
Liite 7. Hyrsynharjun pohjavesialueen pohjavesikohdekartta.
80
Liite 8. Hyrsynharjun pohjavesialueen riskikohdekartta.
81
Liite 9. Laukeelan pohjavesialueen pohjavesikohdekartta.
82
Liite 10. Laukeelan pohjavesialueen riskikohdekartta.
83
Liite 11. Jeltinkangas A:n pohjavesialueen pohjavesi- ja riskikohdekartta.
84
Liite 12. Vehkalankankaan pohjavesialueen pohjavesi- ja riskikohdekartta.
85
Liite 13. Nuutajärven pohjavesialueen pohjavesikohdekartta.
86
Liite 14. Nuutajärven pohjavesialueen riskikohdekartta.
87
Liite 15. Juurtinkankaan pohjavesialueen pohjavesi- ja riskikohdekartta.
88
Liite 16. Kallionkulman pohjavesialueen pohjavesi- ja riskikohdekartta.
89
Liite 17. Jeltinkangas B:n pohjavesialueen pohjavesi- ja riskikohdekartta.
90
Liite 18. Kiimakankaan pohjavesialueen pohjavesi- ja riskikohdekartta.
91
Liite 19. Pynnänkankaan pohjavesialueen pohjavesi- ja riskikohdekartta.
92
Liite 20. Kangasniemen pohjavesialueen pohjavesi- ja riskikohdekartta.
93
Liite 21. Uurtaanharju-Maanpykälän pohjavesialueen pohjavesi- ja riskikohdekartta.
94