Patamäen ja Harrinniemen pohjavesialueiden
suojelusuunnitelma
KIP ympäristöpäivä 12.6.2015
KIP ympäristöpäivä 12.6.2015 / Elina Lindsberg
12.6.2015
1
Esityksen sisältö
– Yleistä pohjavesialueista
– Patamäen ja Harrinniemen pohjavesialueet
– Yleistä suojelusuunnitelmista
– Patamäen ja Harrinniemen pohjavesialueiden suojelusuunnitelma
– Yleisiä periaatteita pohjavesialueen maankäytön suunnittelussa
KIP ympäristöpäivä 12.6.2015 / Elina Lindsberg
12.6.2015
2
Pohjavesialueiden luokitus
– 1-luokka / Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue
•
Pohjavesialue, jonka vettä käytetään tai jota on tarkoitus käyttää yhdyskunnan
vedenhankintaan tai talousvetenä enemmän kuin keskimäärin 10 kuutiometriä
vuorokaudessa tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin.
– 2-luokka / Vedenhankintaan soveltuva alue
•
Pohjavesialue, joka pohjaveden antoisuuden ja muiden ominaisuuksien
perusteella soveltuu yhdyskuntien vedenhankintaan.
– E-luokka
•
Pohjavesialue, josta pintavesi- tai maaekosysteemit ovat suoraan riippuvaisia.
Tällaisia ekosysteemejä voivat olla esimerkiksi lähteet, lähdepurot ja -lammet.
KIP ympäristöpäivä 12.6.2015 / Elina Lindsberg
12.6.2015
3
Pohjavesialueiden rajaus
•
Pohjavesialueen raja:
– Osoittaa sitä aluetta, jolla on
vaikutusta akviferin veden
laatuun tai muodostumiseen.
•
1 Kallio
2 Moreeni
3 Harjuhiekka/sora
4 Hienorakeiset syvänveden sedimentit
5 Ranta- ja tuulikerrostumat
Muodostumisalueen raja
– Osoittaa pohjavesialueen hyvin
vettä läpäisevää osaa, jossa
maaperän vedenläpäisevyys on
vähintään hienohiekan läpäisevyyttä
vastaava.
Kuva: Harri Kutvonen/GTK
KIP ympäristöpäivä 12.6.2015 / Elina Lindsberg
12.6.2015
4
Patamäen pohjavesialue
•
Pohjavesialueen raja on alun perin
ulottunut pohjoisosassa mereen saakka.
• Vuonna 2000 pohjavesialue rajattiin
vastamaan Patamäen ottamon 7000
m3/d vedenottomäärän aiheuttamaa
vaikutusaluetta ja pohjavesialueen raja
siirtyi etelämmäs.
KIP ympäristöpäivä 12.6.2015 / Elina Lindsberg
12.6.2015
5
Patamäen pohjavesialueen tutkimukset
•
Geologinen rakenneselvitys 2009 (Paalijärvi et al. 2009) ja
virtausmalli (Okkonen et al. 2011)
KIP ympäristöpäivä 12.6.2015 / Elina Lindsberg
12.6.2015
6
Harrinniemen pohjavesialueen rajaus
•
Pohjavesialueen rajausta muutettiin uudelleen keväällä 2014
→ uusi Harrinniemen pohjavesialue
KIP ympäristöpäivä 12.6.2015 / Elina Lindsberg
12.6.2015
7
Patamäen ja Harrinniemen pohjavesialueet
Patamäki
Pohjavesialueluokka
Harrinniemi
1
2
Pohjavesialueen pinta-ala (km2)
25,51
2,84
Muodostumisalueen pinta-ala
(km2)
19,84
2,39
Arvio muodostuvan veden
määrästä (m3)
11 000
1 000 – 1 500
arvioitu vuosisadannan,
imeytymisprosentin ja
muodostumisalueen
pinta-alan perusteella
Patamäki
Saarikangas
(Galgåsen)
Ei vedenottamoita tai
tutkittuja
vedenottopaikkoja
Vedenottamot
KIP ympäristöpäivä 12.6.2015 / Elina Lindsberg
12.6.2015
8
Suojelusuunnitelman taustat
•
Tarkoituksena on suojella pohjavesivaroja rajoittamatta
kuitenkaan tarpeettomasti maankäyttöä pohjavesialueilla.
•
Selvitetään alueiden hydrogeologiset ominaisuudet, kartoitetaan
pohjavedelle mahdollista riskiä aikaansaavat kohteet ja laaditaan
toimenpidesuositukset alueella jo oleville sekä sinne mahdollisesti
tuleville riskitoiminnoille.
•
Suojelusuunnitelmalla ei ole sitovia juridisia vaikutuksia.
– Tausta-aineisto päätöksenteossa (esim. kaavoitus, ympäristöluvat,
maankäyttö ym.)
KIP ympäristöpäivä 12.6.2015 / Elina Lindsberg
12.6.2015
9
Pohjaveden suojelua koskeva lainsäädäntö
•
•
•
•
Pohjaveden kansallista suojelua ohjaavat pääasiassa ympäristönsuojelulaki (527/2014) ja -asetus (713/2014) sekä vesilaki
(587/2011).
Suojelun merkittävänä perustana ovat pohjaveden pilaamiskielto
(YSL) ja vesilain lukujen 3 ja 4 mukaiset pohjaveden
muuttamisen kieltävät lait sekä ympäristönsuojelulain ja
vesilain mukainen lupajärjestelmä.
Vesilain 3 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan vesitaloushankkeella
on oltava lupaviranomaisen lupa, jos se voi muuttaa pohjaveden
laatua tai määrää.
Lisäksi mm. maa-aineslaki, hajajätevesiasetus, maankäyttö- ja rakennuslaki,
terveydensuojelulakiin, jätelaki, kemikaalilaki, öljyvahinkojen
torjuntalainsäädäntö.
KIP ympäristöpäivä 12.6.2015 / Elina Lindsberg
12.6.2015
10
Patamäen ja Harrinniemen pohjavesialueiden
suojelusuunnitelma
•
Patamäen pohjavesialueelle on laadittu suppea
suojelusuunnitelma vuonna 1995.
• Suojelusuunnitelmaa on valmisteltu vuosina 2007–2008 ja
2010.
• Patamäen osuus aloitettiin uudelleen keväällä 2014
– Harrinniemen pohjavesialueen rajaus
•
Kokkolan pohjavesialueiden suojelusuunnitelma
– Kokkolan kaupungin hallinnoima hanke
– Projektiaika 2014 – 2015, nähtäville syksyllä 2015.
– 11 pohjavesialuetta + Harrinniemi
KIP ympäristöpäivä 12.6.2015 / Elina Lindsberg
12.6.2015
11
Yleisiä periaatteita pohjavesialueen
maankäytön suunnittelussa
•
Kaavoitusta tulee ohjata siten, että erityisesti pohjaveden
muodostumisalueelle jää mahdollisimman paljon viheraluetta.
•
Pohjaveden muodostumisalueelle ei tule osoittaa alueen pinta-alaa
peittävää toimintaa kuten rakentamista, pysäköintialueita tai uusia
teitä.
•
Pohjavesialueelle ei tule imeyttää kuin puhtaita hulevesiä.
KIP ympäristöpäivä 12.6.2015 / Elina Lindsberg
12.6.2015
12
Yleisiä periaatteita pohjavesialueen
maankäytön suunnittelussa
•
Uutta teollisuutta, varastointia tai muita riskitoimintoja ei tule
osoittaa pohjavesialueelle, eikä sallia jo olemassa olevien
laajentamista.
•
Mikäli toimintojen sijoittaminen on perustelluista syistä
välttämätöntä, tulee riskit pohjavedelle voida poistaa teknisin ja
toiminnallisin keinoin. Tarkemmat määräykset toimenpiteistä
annetaan tapauskohtaisesti ympäristöluvassa.
– Ennen toiminnan sijoittamista pohjavesialueelle on selvitettävä
yksityiskohtaisesti muun muassa suunnitellun sijoituspaikan maaperä- ja
pohjavesiolosuhteet sekä arvioitava pohjavedelle mahdollisesti aiheutuvat
riskit.
KIP ympäristöpäivä 12.6.2015 / Elina Lindsberg
12.6.2015
13
Yleisiä periaatteita pohjavesialueen
maankäytön suunnittelussa
•
Pohjavesialueelle sijoittuessaan toiminta tulee suojata
kaksinkertaisesti ja joskus myös kolminkertaisesti. Joissakin
tapauksissa suojattunakaan sijoittuminen ei ole mahdollista.
– Esimerkiksi teollisuusrakennuksien kaikkien rakenteiden tulee olla
sellaisia, että ne estävät nestemäisten aineiden pääsyn maaperään ja
pohjaveteen. Rakenteisiin kuuluvat mm. varastot, piha-alueiden ja
ajoväylien päällysteet, viemäröinti ja lattiakaivot. Mikäli riskien poisto
suojatoimenpitein ei ole teknisesti tai taloudellisesti mahdollista, tulee
toiminta siirtää pohjavesialueen ulkopuolelle.
KIP ympäristöpäivä 12.6.2015 / Elina Lindsberg
12.6.2015
14
Yleisiä periaatteita pohjavesialueen
maankäytön suunnittelussa
•
Näistä periaatteista voidaan poiketa ainoastaan mikäli maaperä- ja
pohjavesitutkimukset osoittavat ettei toimintojen sijoittumisesta
aiheudu pohjaveden pilaantumisvaaraa. Tällaisia olosuhteita
voivat olla esim.
– Pohjavedenpinnan päällä oleva tiivis maakerros.
– Alueella ei ole vettä johtavia kerroksia.
– Pohjaveden virtausta patoava kalliokynnys tai vastaava, joka erottaa
alueen muusta pohjavesialueesta eikä kyseisellä pohjavesialueen
osalla ole merkitystä vedenhankinnan kannalta.
– Alue on aivan pohjavesialueen reunalla ja pohjavesialue on vettä
ympäristöönsä purkava. (Liski 2009)
KIP ympäristöpäivä 12.6.2015 / Elina Lindsberg
12.6.2015
15
Kiitos
•
Lähteet:
– Liski, U.-M. 2009. Maankäytön suunnittelu pohjavesialueella. Esitys Maailman
vesipäivän seminaarissa 2009. [WWW-dokumentti]. [Sivuja päivitetty 8.11.2012].
Saatavissa: http://www.vesiyhdistys.fi/pdf/Ulla-Maija_Liski.pdf
– Okkonen J., Pasanen A. & Ikonen M. 2011. Patamäen pohjavesialueen
virtausmallinnus. Geologian tutkimuskeskus, Länsi-Suomen yksikkö. 17 s.
– Paalijärvi, M., Lehtimäki, J. & Valjus, T. 2009. Patamäen pohjavesialueen
geologisen rakenteen selvitys 2007–2009. Geologian tutkimuskeskus Espoo ja
Kokkola. 32 s.
•
GTK:n raportit saatavissa: http://hakku.gtk.fi/?locale=fi
KIP ympäristöpäivä 12.6.2015 / Elina Lindsberg
12.6.2015
16