Avaa pdf
Patamäen ja Harrinniemen pohjavesialueiden suojelusuunnitelma KIP ympäristöpäivä 12.6.2015 KIP ympäristöpäivä 12.6.2015 / Elina Lindsberg 12.6.2015 1 Esityksen sisältö – Yleistä pohjavesialueista – Patamäen ja Harrinniemen pohjavesialueet – Yleistä suojelusuunnitelmista – Patamäen ja Harrinniemen pohjavesialueiden suojelusuunnitelma – Yleisiä periaatteita pohjavesialueen maankäytön suunnittelussa KIP ympäristöpäivä 12.6.2015 / Elina Lindsberg 12.6.2015 2 Pohjavesialueiden luokitus – 1-luokka / Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue • Pohjavesialue, jonka vettä käytetään tai jota on tarkoitus käyttää yhdyskunnan vedenhankintaan tai talousvetenä enemmän kuin keskimäärin 10 kuutiometriä vuorokaudessa tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin. – 2-luokka / Vedenhankintaan soveltuva alue • Pohjavesialue, joka pohjaveden antoisuuden ja muiden ominaisuuksien perusteella soveltuu yhdyskuntien vedenhankintaan. – E-luokka • Pohjavesialue, josta pintavesi- tai maaekosysteemit ovat suoraan riippuvaisia. Tällaisia ekosysteemejä voivat olla esimerkiksi lähteet, lähdepurot ja -lammet. KIP ympäristöpäivä 12.6.2015 / Elina Lindsberg 12.6.2015 3 Pohjavesialueiden rajaus • Pohjavesialueen raja: – Osoittaa sitä aluetta, jolla on vaikutusta akviferin veden laatuun tai muodostumiseen. • 1 Kallio 2 Moreeni 3 Harjuhiekka/sora 4 Hienorakeiset syvänveden sedimentit 5 Ranta- ja tuulikerrostumat Muodostumisalueen raja – Osoittaa pohjavesialueen hyvin vettä läpäisevää osaa, jossa maaperän vedenläpäisevyys on vähintään hienohiekan läpäisevyyttä vastaava. Kuva: Harri Kutvonen/GTK KIP ympäristöpäivä 12.6.2015 / Elina Lindsberg 12.6.2015 4 Patamäen pohjavesialue • Pohjavesialueen raja on alun perin ulottunut pohjoisosassa mereen saakka. • Vuonna 2000 pohjavesialue rajattiin vastamaan Patamäen ottamon 7000 m3/d vedenottomäärän aiheuttamaa vaikutusaluetta ja pohjavesialueen raja siirtyi etelämmäs. KIP ympäristöpäivä 12.6.2015 / Elina Lindsberg 12.6.2015 5 Patamäen pohjavesialueen tutkimukset • Geologinen rakenneselvitys 2009 (Paalijärvi et al. 2009) ja virtausmalli (Okkonen et al. 2011) KIP ympäristöpäivä 12.6.2015 / Elina Lindsberg 12.6.2015 6 Harrinniemen pohjavesialueen rajaus • Pohjavesialueen rajausta muutettiin uudelleen keväällä 2014 → uusi Harrinniemen pohjavesialue KIP ympäristöpäivä 12.6.2015 / Elina Lindsberg 12.6.2015 7 Patamäen ja Harrinniemen pohjavesialueet Patamäki Pohjavesialueluokka Harrinniemi 1 2 Pohjavesialueen pinta-ala (km2) 25,51 2,84 Muodostumisalueen pinta-ala (km2) 19,84 2,39 Arvio muodostuvan veden määrästä (m3) 11 000 1 000 – 1 500 arvioitu vuosisadannan, imeytymisprosentin ja muodostumisalueen pinta-alan perusteella Patamäki Saarikangas (Galgåsen) Ei vedenottamoita tai tutkittuja vedenottopaikkoja Vedenottamot KIP ympäristöpäivä 12.6.2015 / Elina Lindsberg 12.6.2015 8 Suojelusuunnitelman taustat • Tarkoituksena on suojella pohjavesivaroja rajoittamatta kuitenkaan tarpeettomasti maankäyttöä pohjavesialueilla. • Selvitetään alueiden hydrogeologiset ominaisuudet, kartoitetaan pohjavedelle mahdollista riskiä aikaansaavat kohteet ja laaditaan toimenpidesuositukset alueella jo oleville sekä sinne mahdollisesti tuleville riskitoiminnoille. • Suojelusuunnitelmalla ei ole sitovia juridisia vaikutuksia. – Tausta-aineisto päätöksenteossa (esim. kaavoitus, ympäristöluvat, maankäyttö ym.) KIP ympäristöpäivä 12.6.2015 / Elina Lindsberg 12.6.2015 9 Pohjaveden suojelua koskeva lainsäädäntö • • • • Pohjaveden kansallista suojelua ohjaavat pääasiassa ympäristönsuojelulaki (527/2014) ja -asetus (713/2014) sekä vesilaki (587/2011). Suojelun merkittävänä perustana ovat pohjaveden pilaamiskielto (YSL) ja vesilain lukujen 3 ja 4 mukaiset pohjaveden muuttamisen kieltävät lait sekä ympäristönsuojelulain ja vesilain mukainen lupajärjestelmä. Vesilain 3 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan vesitaloushankkeella on oltava lupaviranomaisen lupa, jos se voi muuttaa pohjaveden laatua tai määrää. Lisäksi mm. maa-aineslaki, hajajätevesiasetus, maankäyttö- ja rakennuslaki, terveydensuojelulakiin, jätelaki, kemikaalilaki, öljyvahinkojen torjuntalainsäädäntö. KIP ympäristöpäivä 12.6.2015 / Elina Lindsberg 12.6.2015 10 Patamäen ja Harrinniemen pohjavesialueiden suojelusuunnitelma • Patamäen pohjavesialueelle on laadittu suppea suojelusuunnitelma vuonna 1995. • Suojelusuunnitelmaa on valmisteltu vuosina 2007–2008 ja 2010. • Patamäen osuus aloitettiin uudelleen keväällä 2014 – Harrinniemen pohjavesialueen rajaus • Kokkolan pohjavesialueiden suojelusuunnitelma – Kokkolan kaupungin hallinnoima hanke – Projektiaika 2014 – 2015, nähtäville syksyllä 2015. – 11 pohjavesialuetta + Harrinniemi KIP ympäristöpäivä 12.6.2015 / Elina Lindsberg 12.6.2015 11 Yleisiä periaatteita pohjavesialueen maankäytön suunnittelussa • Kaavoitusta tulee ohjata siten, että erityisesti pohjaveden muodostumisalueelle jää mahdollisimman paljon viheraluetta. • Pohjaveden muodostumisalueelle ei tule osoittaa alueen pinta-alaa peittävää toimintaa kuten rakentamista, pysäköintialueita tai uusia teitä. • Pohjavesialueelle ei tule imeyttää kuin puhtaita hulevesiä. KIP ympäristöpäivä 12.6.2015 / Elina Lindsberg 12.6.2015 12 Yleisiä periaatteita pohjavesialueen maankäytön suunnittelussa • Uutta teollisuutta, varastointia tai muita riskitoimintoja ei tule osoittaa pohjavesialueelle, eikä sallia jo olemassa olevien laajentamista. • Mikäli toimintojen sijoittaminen on perustelluista syistä välttämätöntä, tulee riskit pohjavedelle voida poistaa teknisin ja toiminnallisin keinoin. Tarkemmat määräykset toimenpiteistä annetaan tapauskohtaisesti ympäristöluvassa. – Ennen toiminnan sijoittamista pohjavesialueelle on selvitettävä yksityiskohtaisesti muun muassa suunnitellun sijoituspaikan maaperä- ja pohjavesiolosuhteet sekä arvioitava pohjavedelle mahdollisesti aiheutuvat riskit. KIP ympäristöpäivä 12.6.2015 / Elina Lindsberg 12.6.2015 13 Yleisiä periaatteita pohjavesialueen maankäytön suunnittelussa • Pohjavesialueelle sijoittuessaan toiminta tulee suojata kaksinkertaisesti ja joskus myös kolminkertaisesti. Joissakin tapauksissa suojattunakaan sijoittuminen ei ole mahdollista. – Esimerkiksi teollisuusrakennuksien kaikkien rakenteiden tulee olla sellaisia, että ne estävät nestemäisten aineiden pääsyn maaperään ja pohjaveteen. Rakenteisiin kuuluvat mm. varastot, piha-alueiden ja ajoväylien päällysteet, viemäröinti ja lattiakaivot. Mikäli riskien poisto suojatoimenpitein ei ole teknisesti tai taloudellisesti mahdollista, tulee toiminta siirtää pohjavesialueen ulkopuolelle. KIP ympäristöpäivä 12.6.2015 / Elina Lindsberg 12.6.2015 14 Yleisiä periaatteita pohjavesialueen maankäytön suunnittelussa • Näistä periaatteista voidaan poiketa ainoastaan mikäli maaperä- ja pohjavesitutkimukset osoittavat ettei toimintojen sijoittumisesta aiheudu pohjaveden pilaantumisvaaraa. Tällaisia olosuhteita voivat olla esim. – Pohjavedenpinnan päällä oleva tiivis maakerros. – Alueella ei ole vettä johtavia kerroksia. – Pohjaveden virtausta patoava kalliokynnys tai vastaava, joka erottaa alueen muusta pohjavesialueesta eikä kyseisellä pohjavesialueen osalla ole merkitystä vedenhankinnan kannalta. – Alue on aivan pohjavesialueen reunalla ja pohjavesialue on vettä ympäristöönsä purkava. (Liski 2009) KIP ympäristöpäivä 12.6.2015 / Elina Lindsberg 12.6.2015 15 Kiitos • Lähteet: – Liski, U.-M. 2009. Maankäytön suunnittelu pohjavesialueella. Esitys Maailman vesipäivän seminaarissa 2009. [WWW-dokumentti]. [Sivuja päivitetty 8.11.2012]. Saatavissa: http://www.vesiyhdistys.fi/pdf/Ulla-Maija_Liski.pdf – Okkonen J., Pasanen A. & Ikonen M. 2011. Patamäen pohjavesialueen virtausmallinnus. Geologian tutkimuskeskus, Länsi-Suomen yksikkö. 17 s. – Paalijärvi, M., Lehtimäki, J. & Valjus, T. 2009. Patamäen pohjavesialueen geologisen rakenteen selvitys 2007–2009. Geologian tutkimuskeskus Espoo ja Kokkola. 32 s. • GTK:n raportit saatavissa: http://hakku.gtk.fi/?locale=fi KIP ympäristöpäivä 12.6.2015 / Elina Lindsberg 12.6.2015 16
© Copyright 2024