Katternöyhtiöiden vuosikertomus 2014

2014
Katternöbolagens årsberättelse • Katternöyhtiöiden vuosikertomus
1
Kopsa
Risti-Veto
Katternöbolagens årsberättelse 2014
Kalajoki
Katternö servicepunkt
Katternö palvelupiste
Tynkä
Fingrids stamnät
Fingridin kantaverkko
Alavieska
Alavieska
Herrfors regionnät
Herrforsin alueverkko
Annan kraftledning
Muu voimajohto
TTeikkoperä
Ylivieska
Himanka
Kanteleen
Voima Oyy
Olmala
Värmekraftverk
Lämpövoimalaitos
Ohenneva
Vattenkraftverk
Vesivoimalaitos
Nivala
Polvikoski
M
Mesilä
Kronoby
K
Kruunupyy
stad
tad
Jakobstad
Pietarsaari
Pietar
arsaarii
ar
Kållby
K
Kolppi
Katternö
Kojola
K
Kimo
Maxmo
M mo
o
Maksamaa
Kaitsor
Balansräkning . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .38
Nätverksamheten
Resultaträkning. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .39
Balansräkning . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .40
Perhonjokikoncernen
Resultaträkning. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 41
K
Kaitfors
Ullava
Balansräkning . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .42
Styrelsernas medlemmar . . . . . . . . . . . . . . .43
Resultaträkning. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .32
Kaustinen
Terjärv
rjärv
Teerijärvi
Lestijärvi
Munsala
Veteli
K
Kiitola
Jeppo
J
Je
Jepua
Resultaträkning. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .37
Fjärrvärmeverksamheten. . . . . . . . . . . . . . .23
Katternökoncernen
Esse
Ä
Ähtävä
Övrig elaffärsverksamhet
IT 2014 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .20
Styrelsens verksamhetsberättelse . . . . .28
Pedersöre
Oravais
Oravainen
av
n
Balansräkning . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .36
Energisk gemensam självständighetsfest .25
TToholampi
Tegelbacken
Nykarleby
Uusikaarlepyy
Uusikaar
Ekonomisk översikt 2014 . . . . . . . . . . . . . . . 10
Elnätverksamheten. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18
Lar
arsmo
Larsmo
Luoto
Luo
oto
Alholmens Kraftt
Resultaträkning. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .35
och slutkundsförsäljningen 2014 . . . . . . . . 15
Sievi
Herrforskoncernen
Katternö i korthet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .8
Elmarknaden, lokala vattenkraften
Kan
Kannus
K
Kälviä
Ventusneva
Vindkraftverk
Tuulivoimalaitos
Revisionsberättelse . . . . . . . . . . . . . . . . .34
Biobränslefabriken i Härjedalen . . . . . . . . . 12
Rieskaneva
Lohtaja
Balansräkning . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .33
Verkställande direktörens översikt
Vart är vi på väg?. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .4
Alaviirre
Alaviirre
Fingrids elstation
Fingridin sähköasema
Transformatorstation
Muuntoasema
Katternögruppens verksamhetsområde. . . .2
Halsua
Evijärvi
Kortesjärvi
Voltti
V
Vörå
Vöyri
Vaasa
Sänkiaho
Mats Sandström
Alajärvi
Katternöyhtiöiden vuosikertomus 2014
Lapua
Katternö-ryhmän toiminta-alue. . . . . . . . . . .2
Toimitusjohtajan katsaus
Mihin olemme menossa?. . . . . . . . . . . . . . .4
Katternögruppens verksamhetsområde
Katternö-ryhmän toiminta-alue
Tuloslaskelma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .35
Talouskatsaus 2014 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10
Tase . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .36
Tuloslaskelma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .37
ja loppuasiakasmyynti vuonna 2014 . . . . . 15
Tase . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .38
IT 2014 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .20
Kaukolämpötoiminta . . . . . . . . . . . . . . . . . .23
Yhteinen energinen itsenäisyysjuhla . . . . .25
Pärmbild: Gun-Marie Wiis
Grafisk form: Wiizart
Tryck: Forsberg, 2015
.............
Kansikuva: Gun-Marie Wiis
Graafinen suunnittelu: Wiizart
Painatus: Forsberg, 2015
2
Muu sähköliiketoiminta
Sähkömarkkinat, paikallinen vesivoima
Sähköverkkotoiminta. . . . . . . . . . . . . . . . . . 18
Sveg
Tilintarkastuskertomus . . . . . . . . . . . . . .34
Herrfors konserni
Katternö lyhyesti. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .8
Härjedalenin biopolttoainetehdas . . . . . . . 12
Jakobstad/Pietarsaari
Tase . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .33
Verkkotoiminta
Tuloslaskelma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .39
Tase . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .40
Perhonjoki konserni
Tuloslaskelma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 41
Katternö konserni
Hallituksen toimintakertomus . . . . . . . .28
Tase . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .42
Hallituksien jäsenet . . . . . . . . . . . . . . . . . . .43
Tuloslaskelma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .32
3
V
erksamhetsåret 2014 dominerades av den lågkonjunktur som
vi drabbades av redan 2008. Elkonsumtionen minskade med 0,8 %
medan medelpriset på el sjönk till
36,0 euro per megawattimme jämfört med 41,2 euro året förut. Den
goda vattentillgången i Norden förstärkte denna pristrend. Importen
uppgick till hela 21,6 % av totalkonsumtionen i Finland 2014.
Sjunkande elpriser är givetvis
bra för elkonsumenterna men har
en ödesdiger inverkan på vår egen
elproduktion. Det politiska stödpaketet för förnyelsebar energi som
togs fram under minister Pekkari-
sens ledning för ett par år sedan har
visat sig få oväntade följder. Stödet till vindkraften i form av en fast
inmatningstariff har varit lyckad
såtillvida att utbyggnaden av vindkraft sker i snabb takt. Tyvärr har
dock prisutvecklingen gjort att hela
två tredjedelar av det fasta inmatningspriset för vindkraft på 105,3
euro per megawattimme täcks med
skattemedel. Frågan är om vi verkligen har råd med detta stöd i fortsättningen ifall vi fullföljer vår målsättning på 2 500 MW. Med dagens
elpriser kommer det att kosta skattebetalarna 300 milj. per år.
Den andra delen av vår strategi-
VERKSTÄLLANDE DIREKTÖRENS
ÖVERSIKT 2014
plan för förnyelsebar energi består av stöd för utökad användning
av biobränsle. Tyvärr kopplades
detta stöd till priset på koldioxidrättigheter. När koldioxidmarknaden nära nog kollapsat har stödet till biobränsle blivit så lågt att
användningen av biobränsle blivit
olönsam. Antingen har kraftverken
körts ned eller så har det förmånligare kolet använts i stället.
För att gynna användningen av
biobränsle i värmeproduktion infördes också extra skatt på torv. Allt
detta har medfört att användningen av våra egna inhemska bränslen har minskat och nettoimporten
Vart är vi på väg?
Stefan Storholm
ökat. Importen av energi kostade
vårt land senaste år hela 6,5 miljarder euro.
Beslutsfattarna i vårt land gjorde
i början av året ett försök att höja
stödet för biobränsle till 18 euro
per megawattimme. Tyvärr krävde
skogsindustrin att detta stöd skall
beskäras med 40 % om biobränslet innehåller grövre fraktioner i
t.ex. gallringsvirke. Skogsindustrin
tycks föredra att vi använder bara
hälften av vår årliga tillväxt på ca
110 milj. fastkubikmeter för att hålla
priset på massaved nere. Utrymme
för biobränsle finns eftersom tillläggsbehovet till den nya massafabriken i Äänekoski är ca fyra miljoner fastkubikmeter.
Roterande strömavbrott?
Eftersom vindkraft har förtur till
nätet äter den driftstid av existerande kraftverk. Låga elpriser och
dyrt biobränsle p.g.a. otillräckligt
stöd försämrar ytterligare lönsamheten för kondenskraftverk. Detta
har medfört att kraftverken i Mussalo och Ingå har stängts. Detta år
stängs oljekraftverken i Vasa och
Kristinestad. I farozonen är ytterligare kolkraftverken i Tahkoluoto
och Kristinestad. Dessa kraftverk
står för hela 2 000 MW. Också biokraftverk är i farozonen. Får vi en
kall och torr vinter, när vi antagligen får klara oss utan import räcker
vår egen produktionskapacitet inte
längre till. Läget förvärras ytterligare av vindkraften som under kalla
vindstilla dagar bidrar med en minimal produktion. VTT har redan
föreslagit att förmånligaste sättet
att hantera denna effektbrist är ro-
terande strömavbrott över hela landet. Man kan verkligen fråga sig om
detta blir sista spiken i vår exportindustris kista? Den enda logiska
lösningen är väl att vi bygger nya
kraftverk som går på naturgas som
backup för vindkraften som inte kan
regleras.
tuesta johtuva biopolttoaineen
kalleus heikentävät laudevoimaloiden kannattavuutta entisestään.
Mussalon ja Inkoon voimalat on
tästä syystä suljettu. Tänä vuonna
suljetaan Vaasan ja Kristiinankaupungin öljyvoimalat. Vaaravyöhykkeessä ovat lisäksi Tahkoluodon ja
Kristiinankaupungin hiilivoimalat.
Näiden voimaloiden kapasiteetti on
peräti 2 000 MW. Myös biovoimaloita on vaaravyöhykkeessä. Jos talvi
on kylmä ja kuiva, jolloin joudumme
luultavasti selviytymään ilman
tuontia, oma tuotantokapasiteettimme ei enää riitä. Tuulivoima heikentää tilannetta entisestään, sillä se
tuottaa vain minimaalisesti sähköä
kylminä ja tyyninä talvipäivinä. VTT
on jo esittänyt koko maan kattavia
kiertäviä sähkökatkoja edullisimmaksi tavaksi tämän tehonpuutteen
hoitamiseen. Voidaan todella kysyä,
onko se viimeinen naula vientiteollisuutemme arkkuun? Ainut looginen
ratkaisu on kai kuitenkin se, että
rakennamme uusia maakaasulla
käyviä voimaloita varavoimaksi
tuulivoimalle, jonka tehontuotantoa
ei pystytä säätelemään.
Hållbar samhällsutveckling?
Vi stöder idag vindkraften med ca
69 euro per megawattimme och
skogsbränslen med bara 15,9 euro.
Nationalekonomiskt är detta helt fel
stödpolitik. Vi har ingen egen tillverkning av vindturbiner i vårt land
idag. T.o.m. driften sköts utifrån.
Använder vi däremot skogsbränsle kan inhemsk utrustning användas för såväl bränsleutvinning som
förbränning. Detta skulle ha en stor
sysselsättningseffekt. Biobränsle-
Mats Sandström
TOIMITUSJOHTAJAN
KATSAUS 2014
T
Mihin olemme menossa?
oimintavuotta 2014 hallitsi
matalasuhdanne, jonka vaikutus
toimintaamme alkoi jo vuonna 2008.
Sähkönkulutus supistui 0,8 % ja
sähkön keskihinta laski 36,0 euroon
megawattitunnilta verrattuna edellisvuoden 41,2 euroon. Pohjoismaiden hyvä vesitilanne vahvisti tätä
hintatrendiä. Peräti 21,6 % sähkön
kokonaiskulutuksesta Suomessa
katettiin tuonnilla vuonna 2014.
Laskevat sähkönhinnat ovat toki
hyvä asia sähkönkuluttajien kannalta, mutta niillä on kohtalokas
vaikutus omaan sähköntuotantoomme. Ministeri Pekkarisen johdolla
muutama vuosi sitten kehitetyllä
uusiutuvan energian poliittisella
tukipaketilla on ollut odottamatto4
mia seurauksia. Tuulivoiman tukeminen kiinteällä syöttötariffilla on
onnistunut sikäli, että tuulivoimaa
laajennetaan nyt nopeaa vauhtia.
Hintakehityksen vuoksi kuitenkin
peräti kaksi kolmasosaa tuulivoiman kiinteästä syöttötariffista (joka
on 105,3 euroa megawattitunnilta)
katetaan verovaroin. Voidaan kysyä,
onko meillä tulevaisuudessa todella
varaa tällaiseen tukeen, jos toteutamme koko 2 500 MW:n tavoitteemme. Nykyisillä sähkönhinnoilla
se maksaisi veronmaksajille 300
miljoonaa euroa vuodessa.
Uusiutuvan energian strategiasuunnitelmamme toinen osa liittyy
biopolttoaineen käytön lisäämiseen
myönnettävään tukeen. Valitetta-
vasti tämä tuki kytkettiin hiilidioksidioikeuksien hintaan. Kun hiilidioksidimarkkinat ovat lähestulkoon
romahtaneet, biopolttoaineen tuki
on pudonnut niin alas, että biopolttoaineiden käyttö on käynyt kannattamattomaksi. Voimaloita on joko
ajettu alas tai niissä on biopolttoaineiden sijaan käytetty edullisempaa
hiiltä.
Lisäksi turpeelle otettiin käyttöön
ylimääräinen vero, jotta edistettäisiin biopolttoaineiden käyttöä lämmöntuotannossa. Omien kotimaisten
polttoaineidemme käyttö on kaiken
yllä mainitun vuoksi vähentynyt ja
nettotuonti on kasvanut. Energian
tuonti maksoi maallemme viime
vuonna peräti 6,5 miljardia euroa.
Maamme päättäjät yrittivät vuoden alussa korottaa biopolttoaineen
tukea 18 euroon megawattitunnilta.
Valitettavasti metsäteollisuus vaati
leikkaamaan tukea 40 prosenttia
biopolttoaineen sisältäessä suurempia jakeita, esim. harvennuspuuta.
Metsäteollisuus tuntuu pitävän
parempana, että käytämme vain
puolet noin 110 miljoonan kiintokuutiometrin vuosittaisesta metsänkasvusta pitääkseen sellupuun hinnan
alhaisena. Biopolttoaineen voimalakäytölle on tilaa, koska Äänekosken
uuden sellutehtaan lisäpuuntarve
on noin neljä miljoonaa kiintokuutiometriä.
Kiertävät sähkökatkot?
Koska tuulivoimalla on etusija
verkkoon, se vie käyttöaikaa jo olemassa olevilta voimaloilta. Matalat
sähkönhinnat ja riittämättömästä
Kestävää yhteiskuntakehitystä?
Tuemme tuulivoimaa nykyään noin
69 eurolla megawattitunnilta mutta
metsäpolttoaineita vain 15,9 eurolla. Tämä on kansantaloudellisesti
täysin virheellistä tukipolitiikkaa.
Meillä ei ole tällä hetkellä maassamme omaa tuuliturbiinien valmistusta. Jopa käyttö hoidetaan muualta
käsin. Jos sitä vastoin käytämme
metsäpolttoainetta, voimme käyttää
kotimaisia laitteita niin polttoaineen keruuseen kuin polttoonkin.
Sillä olisi suuri työllistävä vaikutus.
Biopolttoainelaitoksia voidaan
5
anläggningar kan dessutom köras
enligt behovet av eleffekt medan
vindkraft kräver reservkraftverk.
Jag förstår inte heller det akademiska resonemanget om att den
långsamma tillväxten av torv gör
den i Kyotosammanhang till ett fossilt bränsle. Tillväxten av torv är ca
40 TWh per år medan användningen har legat mellan 15 till 20 TWh
per år. Om man jämför användningen i förhållande till tillväxten uppvisar torven samma förnybarhet som
skogsbränsle. Nu används bara ca
0,6 % av våra torvmarker för torvproduktion, medan närmare hälften är skyddade eller orörda. Nu vill
man i miljöns namn köra ner torvindustrin och göra 10 000 människor
arbetslösa och i stället öka bränsleimporten. Den årliga tilläggsnotan blir ca en halv miljard, något
beroende på vilka importbränslen
som ersätter torven. Är detta verkligen en hållbar utveckling? En stabil
samhällsutveckling med tryggad
sysselsättning som säkerställer en
stabil ekonomi är minst lika viktig.
Katternökoncernen.
I enlighet med vår långsiktiga strategi har vi fortsatt att utveckla vår
koldioxidfria produktion. Vindkraftsparkerna Ristiveto i Merijärvi
och Kopsa 1 och 2 i Puhuris regi i
Brahestad är nu i produktion. Likaså Rajakiiri i Torneå. Vindkraftsparken i Pyhänkoski är under byggnad.
I våra övriga produktionsanläggningar, främst kanske Alholmens
Kraft som använder biobränsle har
vi dock upplevt bakslag. Med minskat stöd för biobränsle och sjunkande elpriser har verksamheten blivit
olönsam. Detta syns i minskad produktionsmängd. Moderniseringen
av vår vattenkraft har fortsatt enligt
plan. Slutprojekteringen av Djupsjöbacka kraftverk i Kronoby pågår
medan moderniseringen av Björkfors kraftverk i Pedersöre väntar på
miljötillstånd från NMT-centralen.
Ibruktagande av det gamla vattenkraftverket i Kiitola i Jeppo ligger
nu på besvärsrunda i förvaltningsdomstolen. Detta är en process som
inleddes för tio år sedan.
Satsningarna i Fennovoimas planerade kärnkraftverk i Pyhäjoki har
fortsatt planenligt.Den moderniserade biobränslefabriken HMAB i
Sveg i Sverige har överförts till Härjeåns Kraft. Planeringen av ett nytt
värmeverk i Sveg har fortsatt programenligt.
Förnyandet av vårt eget distri-
butionsnät fortlöpte likaså planenligt. Satsningarna i regionnätet blev
större än planerat. Här är orsaken
de stora planerade satsningarna i
nejden i ny vindkraft som förutsätter nya 110 kV:s anslutningar till
stamnätet.
I slutet av senaste år köpte koncernen affärsverksamheten i Jakobstads Energiverk av staden Jakobstad. Köpet omfattar elhandel,
nätverksamhet och fjärrvärme.
leikkausten ja laskevien sähkönhintojen vuoksi. Se näkyy pienempinä
tuotantomäärinä.
Vesivoimamme modernisointi on
jatkunut suunnitelmien mukaisesti.
Djupsjöbackan voimalan lopputyöt
Kruunupyyssä jatkuvat, mutta
Pedersöressä sijaitsevan Björkforsin
voimalan modernisointi odottaa ELYkeskuksen ympäristölupaa. Kiitolan
vanhan vesivoimalan käyttöönotto
Jepualla on nyt valituskierroksella
hallinto-oikeudessa. Tämä prosessi
alkoi kymmenen vuotta sitten.
Panostus Fennovoiman suunniteltuun Pyhäjoen ydinvoimalaan
on jatkunut suunnitellusti. Ruotsin
Svegissä sijaitseva HMAB:n modernisoitu biopolttoainetehdas on
siirtynyt Härjeåns Kraftille. Uuden
lämpövoimalan suunnittelu Svegiin
on jatkunut ohjelman mukaisesti.
Oman jakeluverkkomme uusi-
minen sujui myös suunnitellusti.
Panostimme alueverkkoon suunniteltua enemmän, sillä seudulle
suunnitellut suuret tuulivoimainvestoinnit edellyttävät uusia 110 kV:n
liittymiä kantaverkkoon.
Konserni osti Pietarsaaren Energialaitoksen liiketoiminnan Pietarsaaren kaupungilta viime vuoden lopussa. Kauppa sisälsi sähkökaupan,
verkkotoiminnan ja kaukolämmön.
Koncernens resultat.
Omsättningen under året ökade till
145,1 miljoner euro, en ökning med
18,6 %. Vinsten före extraordinära
poster uppgick till 13,6 milj. euro
jämfört med 11,0 milj. euro föregående år.Avkastningen på det egna
kapitalet sjönk till 6,5 % jämfört
med 7,1 % året innan. Likaså sjönk
avkastningen på investerat kapital
till 3,4 % från 4,8 % året innan. Rörelsens kassaflöde var 15,7 miljoner
och soliditeten 39,7 %.Till moderbolagets ägare utdelas en dividend
på totalt 1,18 milj. euro. Detta motsvarar en avkastning på 24 % på
satsat aktiekapital.
Framtidutsikter för koncernen.
Vår långsiktiga strategi att satsa på
förnyelsebar energi fortsätter. Sannolikt tas investeringsbeslut för två
nya vindparker under 2015. Den nya
stödpolitiken för skogsbränsle och
nya skattepolitiken för torv medför
förhoppningsvis att användningen
av kol minskar. Förvärvet av affärsverksamheten i Jakobstads Energiverk frånsett elproduktionen torde
medföra en förbättrad lönsamhet
detta år. Byggbeslut för det nya vär-
meverket i Sveg tas sannolikt under
detta år. Vår kundtidning har rönt
stor uppskattning bland våra kunder. Vår fortsatta målsättning är att
aktivt informera i miljö- och energifrågor. Likaså att bidra med effektiva möjligheter att spara såväl el,
värme som vatten. Enligt vår senaste kundenkät uppskattar våra kunder den lokala service vi kan bidra
med. Det syns också i det stora förtroende våra kunder visar oss. För
detta vill jag rikta till våra kunder
ett varmt tack. Jag vill också tacka
vår personal för ett gott arbete under ett synnerligen händelserikt år,
liksom våra ägare och våra samarbetspartners för ett fortsatt resultatgivande samarbete.
I april 2015,
Stefan Storholm, vd
Mats Sandström
sitä paitsi käyttää sähköntarpeen
mukaisesti, mutta tuulivoima vaatii
varavoimaloita.
En myöskään ymmärrä akateemisia ajatuskulkuja, joissa turve
luokitellaan hitaan kasvunsa vuoksi
Kioton yhteyksissä fossiiliseksi polttoaineeksi. Turpeen kasvu vastaa
noin 40 TWh:a vuodessa, mutta sen
käyttö on ollut 15–20 TWh:n luokkaa
vuodessa. Jos verrataan käyttöä
suhteessa kasvuun, turve on yhtä
uusiutuvaa kuin metsäpolttoaineet.
Nyt vain noin 0,6 % turvesoistamme on turvetuotannon piirissä ja
lähes puolet soista on suojeltuja tai
koskemattomia. Nyt turveteollisuus
halutaan ympäristön nimissä ajaa
alas ja saattaa 10 000 ihmistä työttömiksi ja turpeen hyödyntämisen
sijaan lisätä polttoaineiden tuontia.
Vuosittainen lisälasku tästä on noin
puoli miljardia euroa riippuen siitä,
6
mitkä tuontipolttoaineet korvaavat
turpeen. Onko tämä todellakin kestävää kehitystä? Vakaa yhteiskuntakehitys ja taloudellisen vakauden
turvaava työllisyys ovat vähintään
yhtä tärkeitä.
Katternö-konserni
Katternö-konserni on jatkanut hiilidioksidittoman tuotantonsa kehittämistä pitkän aikavälin strategiansa
mukaisesti. Ristivedon tuulivoimapuisto Merijärvellä ja Puhurin
johtamat Kopsa 1 ja 2 -tuulivoimapuistot Raahessa ovat nyt tuotannossa, samoin Rajakiiri Torniossa.
Pyhänkosken tuulivoimapuisto on
rakenteilla. Muissa tuotantolaitoksissamme, lähinnä ehkä Alholmens
Kraftilla, joka käyttää biopolttoainetta, olemme kuitenkin kärsineet
takaiskuja. Toiminnasta on tullut
kannattamatonta biopolttoainetuen
Konsernin tulos
Liikevaihto nousi toimintavuonna
145,1 miljoonaan euroon, kasvua
18,6 %. Voitto ennen satunnaisia
eriä oli 13,6 miljoonaa euroa, kun se
edellisvuonna oli 11,0 milj. euroa.
Oman pääoman tuotto supistui
ja oli 6,5 %, edellisvuonna 7,1 %.
Sijoitetun pääoman tuotto supistui
samoin 3,4 %:iin, edellisvuonna se
oli 4,8 %. Liiketoiminnan kassavirta
oli 15,7 miljoonaa ja vakavaraisuus
39,7 %. Emoyhtiön osakkaille
jaetaan osinkona yhteensä 1,18 milj.
euroa. Se vastaa 24 %:n tuottoa
emoyhtiöön sijoitetusta osakepääomasta.
Konsernin
tulevaisuudennäkymät
Pitkäjänteinen panostamisemme uusiutuvaan energiaan jatkuu. Kahden
uuden tuulipuiston investointipäätös tehdään todennäköisesti v. 2015.
Metsäpolttoaineen uusi tukipolitiikka ja turpeen uusi veropolitiikka
toivottavasti vähentävät hiilen
käyttöä. Pietarsaaren Energialaitoksen liiketoiminnan osto, poislukien
sähköntuotanto, parantanee kannattavuutta tänä vuonna. Svegin uuden lämpövoimalan rakentamisesta
päätetään todennäköisesti tänä
vuonna. Asiakkaamme ovat todella
arvostaneet Katternön asiakaslehteä. Tavoitteenamme on edelleen
tiedottaa aktiivisesti ympäristö- ja
energia-asioista. Samoin haluamme
edistää sähkön, lämmön ja veden
tehokkaita säästömahdollisuuksia.
Viimeisimmän asiakaskyselymme
mukaan asiakkaamme arvostavat
tarjoamaamme paikallista palvelua.
Se näkyy myös asiakkaidemme
meille osoittamasta suuresta luottamuksesta. Haluan kiittää siitä lämpimästi asiakkaitamme. Haluan myös
kiittää henkilökuntaamme hyvästä
työstä varsin tapahtumarikkaana
vuonna, samoin omistajiamme sekä
yhteistyökumppaneitamme hyvästä
ja tuloksekkaasta yhteistyöstä.
Huhtikuussa 2015,
Stefan Storholm, toimitusjohtaja
7
Katternökoncernen är ett medelstort finländskt kraftbolag med stark
regional förankring. Vårt koncessionsområde, där vi handhar elanskaffning, elproduktion och eldistribution, sträcker sig längs kusten från
Vörå till Alavieska.
Vår målsättning är att tillgodose
regionens energibehov. Vi strävar
också efter att i mån av möjlighet
investera i regionen och på så sätt
stöda den regionala utvecklingen.
Våra investeringar i Alholmens Kraft
Ab, Kanteleen Voima Oy och Puhuri
Oy är bra exempel på detta.
Katternökoncernens verksamhet är indelad i tre delar: Katternö
elanskaffning, Katternö el- och fjärr-
värmeproduktion, som huvudsakligen sker via dotterbolagen Oy Perhonjoki Ab och Katternö Kraft Oy Ab,
samt Oy Herrfors Ab:s verksamhet
omfattande såväl region- som el- och
fjärrvärmedistribution.
På den numera fria elmarknaden
åtnjuter Katternögruppen en stark
kundtrohet. Våra kunder vet att en
geografiskt avlägsen producent
har svårt att i längden upprätthålla
samma höga servicegrad. Bland våra
ägare finns främst städer, kommuner
och deras kraftbolag – i sista hand
ägs vi alltså av regionens invånare.
Eldistributionen sker via våra ägares elverk och vårt dotterbolag Herrfors Nät-Verkko Oy Ab. Elproduktio-
nen sker i våra egna kraftverk, i våra
aktieägares kraftverk och i kraftverk
som vi är delägare i. Under tiden när
kundernas behov underskrider produktionen, säljs överskottet till NordPool eller marknaden och vice versa.
Katternökoncernens huvudkontor
finns i Jakobstad. Herrfors har också
servicepunkter i Oravais, Kållby och
Ylivieska. Vi har också ett dotterbolag i Sverige, Härjeåns Kraft Ab.
Sammanlagt sysselsätter vi 171 personer. w
Katternökoncernen består av:
Katternö moderbolaget ägs av:
Moderbolag
• Oy Katternö Ab . . . . . . . . . . . . . . . . . tjänsteproduktion för koncernbolagen
och ägarna
Dotterbolag
• Oy Herrfors Ab . . . . . . . . . . . . . . . . . . elproduktion, elhandel och
värmedistribution
• Oy Perhonjoki Ab . . . . . . . . . . . . . . . el- och fjärrvärmeproduktion
• Katternö Kraft Oy Ab . . . . . . . . . . . . elproduktion
• Herrfors Nät-Verkko Oy Ab . . . . . . . nätverksamhet
• KAT-Voima Oy . . . . . . . . . . . . . . . . . . utveckling
• Härjedalens Miljöbränsle AB . . . . . torv- och träpellets produktion
• Härjeåns Kraft AB . . . . . . . . . . . . . . . elproduktion och -distribution
• Esse Elektro Kraft Ab. . . . . 13,38 %
• Jakobstads Energi Ab. . . . .40,32 %
• Jeppo Kraft Andelslag . . . . .0,04 %
• Korpelan Energia Oy . . . . .26,54 %
• Kronoby Energi Ab . . . . . . . . 4,12 %
• Nykarleby Kraftverk Ab. . . 13,34 %
• Vetelin Sähkölaitos Oy . . . .2,26 %
Andelar i andra företag
• Pohjolan Voima Oy . . . . . . . . . . . . . . elproduktion
• Oy Alholmens Kraft Ab . . . . . . . . . . . el- och fjärrvärmeproduktion
• EPV-Energia Oy . . . . . . . . . . . . . . . . . elproduktion
• Kanteleen Voima Oy . . . . . . . . . . . . elproduktion
• Tunturivoima Oy . . . . . . . . . . . . . . . . elproduktion
• Voimaosakeyhtiö SF . . . . . . . . . . . . . elproduktion
• Rajakiiri Oy . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . elproduktion
• Katternö Kärnkraft Oy Ab . . . . . . . . elproduktion
Katternö i korthet
Gun-Marie Wiis
Katternö lyhyesti
Katternö konserni on keskikokoinen suomalainen, alueellinen voimayhtiö. Toimilupa-alueemme, jolla
huolehdimme sähkön hankinnasta,
tuotannosta ja jakelusta, käsittää
rannikkoseudun Vöyriltä Alavieskaan.
Katternö konsernin tavoitteena
on turvata alueen energiahuolto nyt
ja vastaisuudessa. Pyrimme myös
investoimaan toiminta-alueellemme
ja näin tukemaan alueellista kehitystä. Hyviä esimerkkejä tästä ovat
Oy Alholmens Kraft Ab, Kanteleen
Voima Oy ja Puhuri Oy.
Konsernin toiminta jakautuu
kolmeen osaan: Katternön sähkönhankintaan, Katternön sähkön- ja
kaukolämmöntuotantoon, pääosin
8
tytäryhtiöidemme Oy Perhonjoki
Ab:n ja Katternö Kraft Oy Ab:n kautta, sekä Oy Herrfors Ab:n verkkotoimintaan käsittäen niin alueverkon
kuin sähkön- ja kaukolämmönjakelun.
Vapautuneilla sähkömarkkinoilla Katternö konserni nauttii lujaa
asiakasuskollisuutta. Asiakkaamme
tietävät, ettei kaukana oleva tuottaja pysty ylläpitämään yhtä korkeatasoista palvelua pitkään. Omistajiimme kuuluu kaupunkeja, kuntia
ja näiden energialaitoksia – omistajamme ovat siis alueen asukkaat.
Sähkön jakelusta vastaavat
omistajamme sekä tytäryhtiömme
Herrfors Nät-Verkko Oy Ab. Sähköä tuotetaan omissa voimaloissa,
osakkaittemme voimalaitoksissa
sekä osakkuusvoimaloissamme.
Kun asiakkaiden tarve alittaa tuotannon, ylijäämä myydään NordPool
markkinoille ja päinvastoin.
Katternö konsernin pääkonttori
sijaitsee Pietarsaaressa ja palvelupisteemme Oravaisissa, Kolpissa ja
Ylivieskassa. Meillä on myös tytäryhtiö Ruotsissa, Härjeåns Kraft Ab.
Yhteensä palveluksessamme on 171
henkilöä. w
Katternö konserniin kuuluvat:
Katternö emoyhtiön omistajat:
Emoyhtiö
• Oy Katternö Ab. . . . . . . . . . . . . . . . . . . .palvelutuotanto konserniyhtiöille
• Esse Elektro Kraft Ab. . . . . 13,38 %
• Pietarsaaren Energia Oy . .40,32 %
• Jepuan voima
Sähköosuuskunta . . . . . . . .0,04 %
• Korpelan Energia Oy . . . . .26,54 %
• Kruunupyyn Energia Oy . . . 4,12 %
• Nykarleby Kraftverk Ab. . . 13,34 %
• Vetelin Sähkölaitos Oy . . . .2,26 %
ja omistajat
Tytäryhtiöt
• Oy Herrfors Ab . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .sähköntuotanto, sähkökauppa
ja lämmönjakelu
• Oy Perhonjoki Ab . . . . . . . . . . . . . . . . . .sähkön- ja kaukolämmöntuotanto
• Katternö Kraft Oy Ab. . . . . . . . . . . . . . .sähköntuotanto
• Herrfors Nät-Verkko Oy Ab. . . . . . . . . .verkkotoiminta
• KAT-Voima Oy . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .kehitys
• Härjedalens Miljöbränsle AB . . . . . . .turve- ja puupellettituotanto
• Härjeåns Kraft AB . . . . . . . . . . . . . . . sähköntuotanto ja -jakelu
Osuuksia muissa yhtiöissä
• Pohjolan Voima Oy . . . . . . . . . . . . . . . .sähköntuotanto
• Oy Alholmens Kraft Ab . . . . . . . . . . . . .sähkön- ja kaukolämmöntoiminta
• EPV-Energia Oy . . . . . . . . . . . . . . . . . . .sähköntuotanto
• Kanteleen Voima Oy . . . . . . . . . . . . . . .sähköntuotanto
• Tunturivoima Oy. . . . . . . . . . . . . . . . . . .sähköntuotanto
• Voimaosakeyhtiö SF . . . . . . . . . . . . . . .sähköntuotanto
• Rajakiiri Oy . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .sähköntuotanto
• Katternö Kärnkraft Oy Ab. . . . . . . . . . .sähköntuotanto
9
U
nder verksamhetsåret 2014 fortsatte lågkonjunkturen att sätta
sina spår i den finländska ekonomin.
Den totala elförbrukningen i Finland
sjönk med 0,8 %. Inom Katternöområdet minskade elförbrukningen med
1,4 %.
Områdeselpriset för Finland sjönk
från 41,2 euro per megawattimme
året innan till 36,0 euro per megawattimme. Detta medförde att nettoimporten av el till Finland ökade
och stod för hela 21,6 % av elförbrukningen. Tyvärr medförde detta
också att utnyttjandegraden för våra
kraftverk sjönk drastiskt.
Resultatutveckling
Utvecklingen av koncernens omsätt-
ning och resultat påverkades såväl
av fortsättningsvis låga elpriser
som av den milda vintern. Katternö
koncernens omsättning för 2014
ökade med 18,6 % till 145,1 milj. euro
(122,4). Ökningen i omsättningen
kommer främst från Härjeåns Kraft
koncernen som i fjol ingick i koncernen från halvårsskiftet, medan den
för 2014 ingår hela året.
Koncernens rörelsevinst uppgick
till 14,5 miljoner euro (12,2). Det
förbättrade rörelseresultatet kommer från Härjedalens Miljöbränsle
Ab och från Oy Perhonjoki Ab vars
vindkraftspark Ristiveto, tack vare
inmatningstariffer, genererar ett acceptabelt rörelseresultat. Även Härjeåns Kraft koncernen bidrar starkt
till ökningen i rörelseresultatet.
I dotterbolaget Oy Herrfors Ab
sjönk rörelseresultatet för elhandeln
på grund av de låga elbörspriserna.
Även fjärrvärmeverksamhetens
rörelseresultat sjönk på grund av
de lägre volymerna på grund av den
milda vintern. Nätverksamhetens rörelseresultat var ungefär på samma
nivå som fjolåret.
Koncernens avkastning på det
egna kapitalet sjönk till 6,5 % (7,1 %)
och avkastningen på det investerade
kapitalet var 3,4 % (4,8 %).
På grund av köpet av Jakobstads
Energiverks affärsverksamheter
31.12.2014 ökande den räntebärande
skulden och uppgick vid räkenskapsperiodens slut till 176,2 miljoner euro Thomas Sandkulla
Ekonomisk översikt 2014
Talouskatsaus 2014
L
ama jätti edelleen jälkiään
Suomen talouselämään vuonna 2014. Suomen kokonaissähkönkulutus supistui 0,8 %. Katternön
alueella sähkönkulutus supistui
1,4 %. Suomen aluehinta laski edellisvuoden 41,2 eurosta megawattitunnilta 36,0 euroon megawattitunnilta. Niinpä sähkön nettotuonti
Suomeen kasvoi ja muodosti peräti
21,6 % sähkön kokonaiskulutuksesta. Valitettavasti myös voimaloidemme käyttöaste laski sen vuoksi
rajusti.
Tuloskehitys
Konsernin liikevaihdon ja tuloksen
kehittymiseen vaikuttivat edelleen
sekä matalat sähkönhinnat että leu10
to talvi. Katternö-konsernin vuoden
2014 liikevaihto kasvoi 18,6 % ja oli
kaikkineen 145,1 miljoonaa euroa
(122,4). Liikevaihdon kasvu johtuu
lähinnä Härjeåns Kraft -konsernista, joka viime vuonna sisältyi konsernin lukuihin vasta heinäkuusta
lähtien mutta vuonna 2014 koko
vuoden.
Konsernin liikevoitto oli 14,5
milj. euroa (12,2). Liikevoiton kasvu
aiheutuu osin Härjedalens Miljöbränsle Ab:stä ja osin Oy Perhonjoki Ab:stä, jonka Ristivedon tuulivoimapuisto tekee syöttötariffien
ansiosta varsin kohtuullista liiketulosta. Myös Härjeåns Kraft -konserni vaikuttaa vahvasti liiketuloksen
kasvuun.
Oy Herrfors Ab -tytäryhtiön sähkökaupan liiketulos supistui matalamman sähköpörssihinnan vuoksi.
Myös kaukolämpötoiminnan liiketulos laski leudosta talvesta aiheutuneiden pienempien volyymien
vuoksi. Verkkotoiminnan liiketulos oli suunnilleen edellisvuoden
tasolla.
Konsernin oman pääoman tuotto
supistui 6,5 prosenttiin (7,1 %) ja
sijoitetun pääoman tuotto oli 3,4 %
(4,8 %).
Korollisen velan määrä lisääntyi Pietarsaaren Energialaitoksen
liiketoimintojen oston (31.12.2014)
vuoksi ja oli tilikauden lopussa
176,2 miljoonaa euroa (107,0). Yhtiön vakavaraisuus laski suurem-
(107,0). Koncernens soliditet, sjönk
på grund av den större lånestocken
till 39,7 % (47,7 %).
Rörelsens kassaflöde i koncernen
förbättrades och uppgick till 16,8
miljoner euro (13,3).
Investeringar
Under verksamhetsåret har koncernens investeringar varit totalt
90,2 miljoner euro (30,2) varav 88,3
miljoner (24,5) investerats i materiella och immateriella tillgångar och
2,0 miljoner (5,6) euro i aktier och
andelar.
Nätverksamhetens investeringar i
koncernen uppgick till 46,9 miljoner
euro (17,4), elhandel och produktionens investeringar uppgick till
5,9 miljoner euro (2,9) och fjärrvärmeverksamhetens investeringar till
34,5 miljoner euro (1,5) samt investeringarna i torvproduktion till 1,1 (2,8)
man lainakannan vuoksi 39,7 %:iin
(47,7 %).
Konsernin liiketoiminnan kassavirta koheni ja oli 15,7 miljoonaa
euroa (13,3).
Investoinnit
Konsernin nettoinvestoinnit olivat
toimintavuoden aikana yhteensä
90,2 miljoonaa euroa (30,2), joista 88,3 miljoonaa (24,5) investoitiin aineelliseen ja aineettomaan
omaisuuteen ja 2,0 milj. euroa (5,6)
osakkeisiin ja osuuksiin.
Konsernin verkkotoiminnan
investoinnit olivat 46,9 miljoonaa
euroa (17,4), sähkökaupan ja tuotannon investoinnit 5,9 milj. euroa (2,9) ja kaukolämpötoiminnan
investoinnit 34,5 milj. euroa (1,5)
sekä investoinnit turvetuotantoon
1,1 milj. euroa (2,8). Vuoden 2014
luvut sisältävät myös Pietarsaaren
miljoner euro. I siffrorna 2014 års
siffror igår även köpet av Jakobstads
Energiverk.
Bland investeringarna i aktier och
andelar kan nämnas bl.a. Oy Perhonjoki Ab:s köp av aktier i EPV Energia
Oy och Pohjolan Voima Oy samt Oy
Herrfors Ab:s satsningar i Fennovoima Oy via intressebolaget Katternö
Kärnkraft Oy Ab.
Investeringarna i Härjeåns Kraft
och i ny vindkraft i såväl Perhonjoki
som Katternö Kraft torde också ge
utdelning med förbättrad lönsamhet
som resultat. w
Framtidsutsikter
Lågkonjunkturen verkar fortsätta
med låga elpriser som följd även
under 2015. Detta medför fortsatt
begränsad användning av bolagets
produktionsresurser.
Köpet av affärsverksamheterna
i Jakobstads Energiverk av Staden
Jakobstad i slutet av 2014, frånsett
elproduktionen, torde medföra att
omsättningen ökar och lönsamheten
förbättras för koncernen 2015.
Energialaitoksen oston.
Osakkeisiin ja osuuksiin kohdistuvista investoinneista voidaan
mainita mm. Oy Perhonjoki Ab:n
osakehankinnat EPV Energia Oy:stä
ja Pohjolan Voima Oy:stä sekä Oy
Herrfors Ab:n panostus Fennovoima
Oy:hyn osakkuusyhtiö Oy Katternö
Ydinvoima Oy Ab:n kautta.
livoimaan niin Perhonjoessa kuin
Katternö Kraftissakin tehdyt investoinnit tuottanevat myös tulosta ja
nostanevat kannattavuutta. w
Tulevaisuudennäkymät
Laskusuhdanne ja sen seurauksena matalat sähkönhinnat jatkunevat myös vuonna 2015. Näin ollen
yhtiön tuotantoresurssit lienevät
edelleen rajoitetussa käytössä.
Pietarsaaren Energialaitoksen
liiketoiminnan osto vuoden 2014
lopussa, poislukien sähköntuotanto, lisännee konsernin liikevaihtoa
ja parantanee konsernin kannattavuutta vuonna 2015.
Härjeåns Kraftiin ja uuteen tuu11
H
ärjedalens Miljöbränsle Ab
har ett år bakom sig med stora
förändringar. Under året såldes
fabriken till Härjeåns Energi som
blev ett nybildat dotterbolag till
Härjeåns Kraft. I köpet ingick all pellets- och brikettverksamhet så att i
HMAB lämnade endast torvproduktionen samt alla torvkoncessioner.
Samtidigt gjordes ett leveransavtal
mellan bolagen så att all torv som
fabriken använder kommer att
levereras från HMAB. All personal
övergick samtidigt till Härjeåns
Energi och de resurser som HMAB
behöver levereras framdeles av
Härjeåns Energi.
Produktionssäsongen lyckades
utmärkt även om vädret inte var
det ultimata för torvproduktion.
Sommarens saldo blev ca 70 000
ton torrsubstans vilket betyder att
det finns ungefär 80 000 ton extra
torv i lager och motsvarar lite över
ett års behov. Det känns tryggt att
torvproduktionen är säkrad för flera
år framöver även om torvskörden en
sommar skulle slå helt fel. Samtidigt har all den insats som gjorts på
torvmarkerna de senaste åren gett
resultat och tryggar en årsproduktion mellan 60 000 och 80 000 ton
torrsubstans. Under året fick fabriken också en ny kund på torvbriket-
terna vilket gjorde att torvbrikettsproduktionen uppgick till ca 60 000
ton briketter.
Arbetet med nya koncessioner
framskred så att vi i början av året
kunde lämna in en komplett tillståndsansökan på ett 90 ha stort
område. Under 2015 har länsstyreslen lovat återkomma till ett utlåtande och beslut i frågan. Detta har
en stor betydelse för framtiden i och
med att det ansökta området är en
opåverkad torvmyr av klass 2 och
som automatiskt anses ha ett högre
naturvärde. I och med att de flesta
myrar i Härjedalen är opåverkade
betyder det att de flesta av dem
BIOBRÄNSLEFABRIKEN I HÄRJEDALEN
Härjeåns Energi köpte HMAB:s biobränslefabrik
klassas som tvåor. För att vi framdeles skall kunna trygga en tillräcklig
torvproduktion behövs ett visst
antal av klass 2 myrar tas i bruk.
På träsidan skedde igen ett litet
uppsving eftersom träpelletsproduktionen uppgick under året till
ca 60 000 ton och tillsammans med
träbriketterna blev det en träproduktion på sammanlagt 75 000 ton.
Via det gemensamma försäljningsbolaget med Rindi Pellets kunde
villakundsmarknaden öka till 20 000
ton. Resten av träpelletsen levererades till större värmeverk eller till
större fastighetsbolag som köper
pelletsen i bulk. Vår strävan är att
växa på sikt och att uppnå en träproduktion på totalt ca 100 000 ton.
Volymerna till slutkundsmarknaden som levereras i små 16 kg
säckförpackningar kommer att öka
men samtidigt också volymerna till
större värmeverk med tågleveranser
i brandsäkra containrar. Genom att
vi har en god tillgång till järnväg kan
vi lätt transportera produkterna på
ett kostnadseffektivt sätt till bland
annat Mälardalen. Vårt leveranskoncept går ut på att vara flexibla och
leverera fritt fabriken i Sveg eller
fritt mottagningsfickan vid kundens
värmeverk. Tillgången till träråvara
inom Härjedalen och Jämtland är
god och därför är prisnivån på en
konkurrenskraftig nivå.
Planeringen av kraftvärmeverket
för att försörja fabriken med både
ånga, el och fjärrvärme fortsatte
under året. Målsättningen är att
starta projektet och underteckna de
första kontrakten under 2015. Kraftvärmeverket kommer att producera
betydligt mer el än den förbrukar
och i Sverige erhålls elcertifikat i
15 år för all den el som produceras
med biobränslen eller torv. Via ett
eget kraftvärmeverk blir också
produktionen av träprodukterna
billigare i och med billigare torkningsmedia och andra synergieffekter med kraftvärmeverket. Under
2015 har regeringen som uppgift
att kontrollera elcertifikatsystemet
och enligt de inkomna yttrandena
ser det positivt ut för torvens del.
Energimyndigheten konstaterar i
sitt yttrande: ”Torv används för att
producera endast en liten del av
den elcertifikatberättigade elen och
andelen bedöms minska ytterligare.
I de anläggningar som är elcertifikatberättigade är certifikaten
viktiga för torvens konkurrenskraft
gentemot alternativa bränslen.
Sannolikt skulle ett slopande av
riittävän turvetuotannon, myös
luokan 2 soita on otettava korjuukäyttöön.
Puupolttoainetuotanto koki
jälleen pienen nousun, sillä puupellettien tuotanto ylsi viime vuonna
noin 60 000 tonniin. Yhdessä
puubrikettien tuotannon kanssa
puutuotanto nousi 75 000 tonniin.
Omakotimarkkinoiden osuus kohosi
Rindi Pelletsin kanssa yhteisen
myyntiyhtiön avulla 20 000 tonniin.
Loput puupelleteistä toimitettiin
suurehkoille lämpövoimaloille tai
suurille kiinteistöyhtiöille, jotka
ostavat pellettejä bulkkiasiakkaina.
Pyrimme pitkäjänteiseen kasvuun
ja saavuttamaan kaikkiaan noin
100 000 tonnin puupolttoainetuotannon.
Tavoitteena on lisätä loppuasiakasmarkkinoille toimitettavien
pienten 16 kg säkkipakkausten
sekä suurehkoille lämpövoimaloille
junakuljetuksina paloturvallisissa
konteissa toimitettavan tavaran
määriä. Koska käytettävissämme
on hyvät rautatieyhteydet, voimme
helposti kuljettaa tuotteet kustannustehokkaasti muun muassa
Ruotsin Mälardaleniin. Toimituskonseptimme mukaisesti olemme
joustavia ja toimitamme tuotteen
vapaasti tehtaalta Svegissä tai
vapaasti asiakkaan lämpövoimalan
vastaanottopisteeseen. Puuraakaaineen saatavuus on Härjedalenissa
ja Jämtlannissa hyvällä tasolla,
minkä ansiosta hintamme ovat
kilpailukykyisiä.
Suunnitelmat uuden voimalan
rakentamiseksi tuottamaan tehtaalle sekä höyryä, sähköä että kaukolämpöä jatkuivat vuoden aikana.
Pyrimme käynnistämään hankkeen
ja allekirjoittamaan ensimmäiset
sopimukset vuoden 2015 aikana.
Lämpövoimala tuottaa huomattavasti enemmän sähköä kuin mitä
se kuluttaa, ja Ruotsissa saa sähkösertifikaatin 15 vuodeksi kaikelle biopolttoaineilla ja turpeella
tuotetulle sähkölle. Puutuotteiden
tuotanto on oman lämpövoimalan
ansiosta halvempaa, koska kuivatus
on edullisempaa ja lämpövoimalan
kanssa on muitakin synergiaetuja.
Hallitus aikoo tarkastella sähkösertifikaattijärjestelmää vuoden 2015
aikana, ja alustavien lausuntojen
mukaan turpeen tilanne näyttää
myönteiseltä. Energimyndigheten
(Ruotsin energiaviranomainen)
toteaa lausunnossaan:”Turpeella
tuotetaan vain pieni osa sähkösertifikaattiin oikeuttavasta sähköstä,
ja osuuden arvioidaan supistuvan
entisestään. Sertifikaatti on sen
saaneille laitoksille tärkeä turpeen
Karl Vilhjálmsson
HÄRJEDALENIN BIOPOLTTOAINETEHDAS
Härjeåns Energi AB osti HMAB:n biopolttoainetehtaan
H
ärjedalens Miljöbränsle AB:llä
on takanaan suurten muutosten
vuosi, sillä tehdas myytiin Härjeåns
Energi AB:lle, Härjeåns Kraftin
vastaperustetulle tytäryhtiölle.
Kauppaan sisältyi koko pelletti- ja
brikettitoiminta, joten HMAB:lle jäi
ainoastaan turvetuotanto ja kaikki
turpeenottoluvat. Yhtiöt solmivat
samalla toimitussopimuksen, jonka
nojalla HMAB toimittaa tehtaalle
kaiken tehtaalla käytettävän turpeen. Myös henkilökunta siirtyi
Härjeåns Energin palvelukseen, ja
Härjeåns Energi toimittaa vastedes
kaikki HMAB:n tarvitsemat resurssit.
12
Turvetuotantokausi oli erinomainen, vaikka sää ei ollutkaan tuotannolle kaikkein otollisin. Kesän korjuutuloksena oli noin 70 000 tonnia
kuiva-ainetta, joten varastossa on
noin 80 000 tonnia ylimääräistä turvetta eli hieman yli vuoden tarvetta
vastaava määrä. Turpeensaanti on
siis turvattu useiksi vuosiksi, vaikka
korjuutulos jonain vuotena jäisikin
huonoksi. Turvemaille viime vuosina
tehdyt panostukset ovat samalla
kantaneet hedelmää ja turvanneet
60 000–80 000 kuiva-ainetonnin
vuosituotannon. Lisäksi tehdas
sai uuden turvebrikettiasiakkaan
toimintavuoden aikana, minkä ansi-
osta turvebrikettien tuotanto nousi
noin 60 000 tonniin.
Uusien toimilupahakemusten valmistelu eteni, ja pystyimme vuoden
alussa jättämään lupahakemuksen
90 hehtaarin suuruisesta alueesta.
Lääninhallitus on luvannut antaa
asiasta lausunnon ja päätöksen
vuoden 2015 aikana. Päätöksellä on
suuri merkitys tulevaisuudelle, sillä
kyseinen alue on luokan 2 koskematonta turvesuota, jolla katsotaan
automaattisesti olevan suuri luontoarvo. Valtaosa Härjedalenin soista
on koskemattomia, joten useimmat
niistä lasketaan luokan 2 soiksi.
Jotta voimme jatkossakin turvata
13
stödet från elcertifikatsystemet
därför minska torvbranschens
omsättning. Effekten skulle
dock begränsas av att en betydande andel av den totala
energitorvsanvändningen sker
i anläggningar som inte ingår i
elcertifikatsystemet. Sammanfattningsvis betyder torven lite
för elcertifikatsystemet medan
elcertifikatsystemet har en viss
men begränsad betydelse för
torvbranschen. Om omständigheterna inte förändras rekommenderar Energimyndigheten
att elproduktion med torv som
bränsle även fortsättningsvis
berättigar till elcertifikat.” w
Karl Vilhjálmsson
kilpailukyvyn kannalta verrattuna
vaihtoehtoisiin polttoaineisiin.
Tämän takia sähkösertifikaattijärjestelmän tuen lakkauttaminen
todennäköisesti supistaisi turvealan
liikevaihtoa. Vaikutuksia rajoittaisi
kuitenkin se, että merkittävä osuus
energiaturpeesta käytetään laitoksissa, jotka eivät kuulu järjestelmän
piiriin. Lyhyesti sanottuna turpeella
on vähäinen merkitys sähkösertifikaattijärjestelmälle, kun taas
järjestelmällä on selkeä mutta rajallinen merkitys turvealalle. Mikäli
olosuhteissa ei tapahdu muutoksia,
Energimyndigheten suosittelee,
että turvepolttoainetta käyttävälle
sähköntuotannolle myönnetään
jatkossakin sähkösertifikaatti.” w
14
Andreas Rasmus
Nytt importrekord på el
Kännetecknande för 2014 var att
lågkonjunkturen fortsatte och att
vi hade varmare väder än normalt,
vilket gjorde att elförbrukningen
minskade i Finland med –0,8 %.
Totalt förbrukade Finland 83,3 TWh
el. För industrins del var minskningen något större än inom de övriga
sektorerna –1,2 %.
Nettoimporten från utlandet och
främst Sverige ökade från 18,7% till
21,6% vilket motsvarade 18 TWh el
och utgjorde nytt importrekord. Importen från Ryssland minskade med
ca 25 % jämfört med 2013 och var
dryga 3 TWh 2014. Främsta orsaken
till minskningen fortsättningsvis är
att man övergick till kapacitetsmarknad i Ryssland för några år sedan.
En ny överföringsförbindelse till
Estland, som togs i bruk under 2014,
gjorde att elexporten till Estland mer
än fördubblades jämfört med året
innan och uppgick till 3,5 TWh.
Finlands elförbrukningstopp,
14 367 MW, var den 20.1 kl. 8–9.
Vindkraftsproduktionen i Finland
ökade 2014 med 43 % och överskred
gränsen på en terawattimme. Totalt
producerades 1,1 TWh vindel.
Nytt rekord gjorde man även på
utsläppssidan. 74 % av elen som
producerades i Finland, 65,4 TWh,
var utsläppsfria.
Genomsnittspriset på den nordiska elmarknaden var betydligt lägre
jämfört med året innan. Man får gå
tillbaka ända till år 2007 för att hitta
motsvarande låga priser. En fortsatt
lågkonjunktur med svag efterfrågan
på el, stor tillgång på vattenkraft,
låga priser på utsläppsrätter men
även utökad vindkraftsproduktion
i Norden var orsaker som bidrog
till att priserna hölls nere. Medelmarknadspriset på el i Finland 2014
var 36,02 euro/MWh, vilket var en
Elmarknaden, kraftproduktionen
och slutkundsförsäljningen 2014
Mats Sandström
Sähkömarkkinat, energiantuotanto
ja loppuasiakasmyynti v. 2014
Uusi sähkön tuontiennätys
Lamakauden jatkuminen ja tavallista leudompi sää leimasivat
vuotta 2014, minkä vuoksi sähkönkulutus supistui vuoden aikana
Suomessa 0,8 %. Koko Suomen sähkönkulutus oli 83,3 TWh. Teollisuuden sähkönkulutus supistui 1,2 % eli
hiukan muita sektoreja enemmän.
Nettotuonti ulkomailta ja erityisesti Ruotsista kasvoi 18,7 prosentista 21,6 prosenttiin, 18 TWh
sähköä, joka oli uusi tuontiennätys.
Tuonti Venäjältä laski noin 25 %
edellisvuoteen verrattuna ja oli
v. 2014 runsaat 3 TWh. Supistumisen pääsyynä oli muutaman vuoden
takainen kapasiteettimaksujen
käyttöönotto Venäjällä.
Vuonna 2014 käyttöön otettu uusi
siirtokaapeli Viroon yli kaksinkertaisti sähkön viennin Viroon edellisvuoteen verrattuna. Vienti nousi
3,5 terawattituntiin.
Suomen sähkönkulutuksen huippu, 14 367 MW, mitattiin 20. tammikuuta klo 8–9.
Suomen tuulivoimatuotanto
kasvoi vuoden aikana 43 % ja ylitti
yhden terawattitunnin rajan. Yhteensä tuulisähköä tuotettiin 1,1 TWh.
Myös päästöpuolella tehtiin uusi
ennätys, sillä kaikesta Suomessa tuotetusta sähköstä 74 % (eli
65,4 TWh) oli päästötöntä.
Pohjoismaisten sähkömarkkinoiden keskihinta oli huomattavasti
edellisvuotta alhaisempi. Markkinoilla oli yhtä matalat hinnat viimeksi vuonna 2007. Laman jatkuminen
ja sähkön heikko kysyntä, vesivoiman hyvä saatavuus, päästöoikeuksien alhaiset hinnat mutta myös
Pohjoismaiden lisääntynyt tuulivoimatuotanto vaikuttivat osaltaan
hintojen säilymiseen matalalla
tasolla. Sähkön keskimarkkinahinta
v. 2014 oli Suomessa 36,02€/MWh,
mikä oli noin 12,5 % vähemmän kuin
edellisvuonna.
15
minskning på ca –12,5 % jämfört
med året innan.
Koncernens kraftproduktion
Alholmens Krafts AK2 startades
upp i januari efter stoppet över juloch nyårshelgen och var därefter i
varierande drift fram till det planerade underhållstoppet 23.5. Under
vårvintern togs AK2 ur produktion i
perioder p.g.a. lågt elpris. Kraftverket startades upp igen efter underhållstoppet 15.6 och var därefter i
drift fram till jul med undantag av en
veckas stopp p.g.a. låga elpriser och
ett par korta avbrott p.g.a. tekniska
problem. Reservkraftverket AK1 har
varit i drift vid AK2:s stagnationer.
För Kanteleen Voima Oy:s del var
kraftverkets produktion högre detta
år jämfört med 2013 men blev dock
mindre än budgeterat. Orsakerna
till den låga elproduktionen var låga
elpriser och sjunkande kolpriset
vilket gör det svårt att konkurrera
med kolkondenskraftverken på
elmarknaden.
Kanteleen Voima Oy:s dotterbolag
Puhuri Oy:s andra vindkraftspark,
Kopsa 2, med tio stycken 3,3 MW
och 137 m höga vindturbiner i Brahestad blev klart i slutet av året.
Kärnkraftsprojekten
Inom TVO:s Olkiluoto 3 projektet har
man på vårsidan genomfört lyckade
tryck- och tätningstester. Den för anläggningens färdigställande viktiga
automations arbete har fortskridit
och automationstesterna har blivit
utförda enligt plan och tidtabell.
Fördröjningen av OL3-projektet
har även påverkat OL4-projektet.
TVO:s ansökan om förlängning av
det ikraftvarande principbeslutet
för OL4 blev förkastat i statsrådets
behandling. OL4:s principbeslut är
nu i kraft till den 30.6.2015.
Voimaosakeyhtiö SF ja RAOS
Voima Oy gjorde i april ett bindande
beslut om byggandet och finansiering av Hanhikivi 1 kärnkraftverket
i Pyhäjoki. I december godkände
regeringen Fennovoimas kompletteringsansökan gällande principbeslutet.
Lokala vattenkraften
Vattenkraftproduktionen sjönk
ytterligare under 2014 jämfört med
2013 som var ett någorlunda normalt år. Året var exceptionellt i det
avseendet att vårflödet kom igång
redan på vintern vilket gjorde att vi
fick en torrare vår och sommar än
normalt. Det var först i november
och december som produktionen
återhämtade sig något. Koncernens
vattenkraftproduktion i Esse och
Perho åar minskade därmed med
–18 % jämfört med 2013.
Under verksamhetsåret infördes
samdejourering med nät- och vattenkraftspersonalen och behövlig
skolning ordnades åt personalen.
Större underhållsarbeten som
utfördes under året var lagerbyte
på Herrfors 1 turbinens växel samt
en ny understation till Björkfors
kraftverk.
Djupsjöbacka kraftverksprojekt
har fortskridit under året och man
ser som bäst på olika turbinalternativ för kraftverket.
Under 2013 besvärade sig Herrfors
till Högsta förvaltningsdomstolen
gällande Vasa förvaltningsdomstols
beslut att avslå Herrfors byggnadsoch driftillstånd för Kiitola kraftverksprojekt. I augusti 2014 beslöt
Högsta förvaltningsdomstolen att
upphäva Vasa förvaltningsdomstols
beslut och återförvisa saken till
förvaltningsdomstolen för ny behandling.
Ansökan om att justera vissa tillståndsvillkor för att öka fallhöjden
vid Björkfors kraftverk som söktes
2012 är ännu under behandling hos
Regionförvaltningsverket i Västraoch Inre Finland.
Slutkundsförsäljningen
Herrfors erbjuder sina kunder olika
typer av produkter. Största delen av
våra kunder föredrar våra standardprodukter, allmän el, tvåtidsel och
årtidsel, medan övriga hellre väljer
att aktivt följa med marknaden med
mera skräddarsydda produkter. De
låga elpriserna och det milda vädret
påverkade även elförsäljningen.
Herrfors slutkundsförsäljning
minskade med –0,6 % jämfört med
föregående år.
Under året deltog Herrfors på
vårmarknaden i Ylivieska och under
Jakobsdagarna i Jakobstad med en
infopunkt. På Jakobsdagarna var det
även möjligt att provköra bolagets
elbil vilket var ytterst uppskattat.
Installationen av laddningsstolpen
för elbilar blev framskjutet och kommer nu istället att installeras våren
2015. Platsen kommer att vara på
Köpmansgatan invid Rådhuset.
Genom vår kundtidning Katternö
som under året utkommit tre gånger
har vi aktivt informerat om miljöoch energifrågor samt också vad
som har varit aktuellt inom Katternö
gruppen. Nytt för i år är att även
Härjeåns Krafts elförsäljningsbolag,
Fyrfasens kunder i Sverige har fått
Katternö tidningen. w
Oy Herrfors Ab
Produktion /tuotanto
Mats Sandström
Konsernin energiantuotanto
Alholmens Kraftin AK2 käynnistettiin tammikuussa joulun ja uudenvuoden pyhien seisokin jälkeen, ja
se oli vaihtelevasti käytössä aina
23. toukokuuta alkaneeseen suunniteltuun huoltoseisokkiin saakka.
AK2 otettiin kevättalvella ajoittain
pois käytöstä alhaisen sähkönhinnan takia. Voimala käynnistettiin
uudelleen huoltoseisokin jälkeen
15. kesäkuuta, ja se oli käynnissä
jouluun asti. Voimala oli tuona
aikana viikon poissa käytöstä alhaisten sähkönhintojen ja teknisten
ongelmien aiheuttamien muutamien
lyhyiden katkosten takia. Varavoimala AK1 oli käytössä milloin AK2 oli
pysähdyksissä.
Kanteleen Voima Oy:n tuotanto oli
suurempi vuoteen 2013 verrattuna
mutta jäi silti budjetoitua pienemmäksi. Vähäisen sähköntuotannon
16
syynä olivat alhaiset sähkönhinnat
ja hiilen hinnan lasku, mikä vaikeutti
kilpailua kivihiililauhdevoimaloiden
kanssa sähkömarkkinoilla.
Kanteleen Voima Oy:n tytäryhtiön
Puhuri Oy:n toinen tuulivoimapuisto, Kopsa 2, jossa on kymmenen
3,3 MW:n 137 metriä korkeaa tuuliturbiinia, valmistui Raahessa vuoden lopussa.
Ydinvoimahanke
TVO:n Olkiluoto 3 -hankkeessa on
keväällä suoritettu onnistuneesti
paine- ja tiiviystestit. Laitoksen
valmistumiselle tärkeät automaatiotyöt ovat edistyneet ja automaatiotestit on toteutettu suunnitelmien ja
aikataulujen mukaisesti.
OL3-hankkeen viivästyminen on
vaikuttanut myös OL4-hankkeeseen.
Valtioneuvosto hylkäsi TVO:n
hakemuksen OL4:n nykyisen pe-
riaatepäätöksen pidentämisestä.
OL4:n periaatepäätös on voimassa
30.6.2015 asti.
Voimaosakeyhtiö SF ja RAOS Voima Oy tekivät huhtikuussa sitovan
päätöksen Pyhäjoelle sijoitettavan
Hanhikivi 1 -ydinvoimalan rakentamisesta ja rahoituksesta. Hallitus
hyväksyi joulukuussa Fennovoiman
periaatepäätöstä koskeneen täydennyshakemuksen.
Paikallinen vesivoima
Vesivoimatuotanto supistui entisestään vuonna 2014 verrattuna
edellisvuoteen, joka oli jokseenkin
normaalivuosi. 2014 oli poikkeuksellinen, koska kevättulva lähti käyntiin
jo talvella, minkä vuoksi kevät ja
kesä olivat tavanomaista kuivempia.
Tuotanto palautui normaalimpiin
uomiin vasta marras-joulukuussa.
Konsernin vesivoimatuotanto Ähtä-
vänjoessa ja Perhonjoessa supistui
18 % vuoteen 2013 verrattuna.
Verkko- ja vesivoimahenkilöstön
yhteispäivystys otettiin käyttöön
toimintavuoden aikana ja henkilökunnalle järjestettiin siihen tarvittavaa koulutusta.
Suurimpina huoltotöinä toteutettiin Herrfors 1 -turbiinin vaihteen
laakerinvaihto sekä Björkforsin
voimalan uusi ala-asema.
Djupsjöbackan voimalahanke on
edennyt vuoden mittaan ja parhaillaan tutkitaan voimalan eri turbiinivaihtoehtoja.
Herrfors valitti korkeimpaan
hallinto-oikeuteen vuonna 2013 Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä,
jossa Kiitolan voimalahanketta
koskenut Herrforsin rakentamis- ja
käyttölupa hylättiin. Korkein hallinto-oikeus kumosi elokuussa 2014
Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen
ja palautti asian uuteen käsittelyyn
hallinto-oikeuteen.
Vuonna 2012 jätetty hakemus tiettyjen lupaehtojen muuttamiseksi,
jotta Björkforsin voimalan pudotuskorkeutta voitaisiin lisätä, on vielä
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston käsiteltävänä.
Loppuasiakasmyynti
Herrfors tarjoaa asiakkailleen
erityyppisiä tuotteita. Suurin osa
asiakkaistamme suosii vakiotuotteitamme, yleissähköä, aikasähköä ja
kausisähköä, kun taas toiset haluavat mieluummin seurata aktiivisesti markkinoita räätälöidympien
tuotteiden avulla. Alhaiset sähkönhinnat ja leuto sää vaikuttivat
myös sähkönmyyntiin. Herrforsin
loppuasiakasmyynti supistui 0,6 %
edellisvuoteen verrattuna.
Herrfors osallistui v. 2014 Yli-
vieskan kevätmarkkinoille ja Pietarsaaren Jaakon Päiville omalla
infopisteellä. Markkinavieraat saivat
Jaakon Päivillä myös koeajaa yhtiön
sähköautoa, mikä oli kovasti suosittu mahdollisuus.
Sähköautojen latauspylvään asennus siirrettiin tehtäväksi keväällä
2015. Latauspylväs tulee Pietarsaaren Kauppiaankadulle Raatihuoneen
viereen.
Olemme kolme kertaa vuodessa
ilmestyvässä Katternö-asiakaslehdessämme tiedottaneet aktiivisesti
ympäristö- ja energia-asioista ja
myös Katternö-ryhmän ajankohtaisista asioista. Tämän vuoden uutuutena Katternö-lehti on lähetetty
myös Härjeåns Kraftin sähkönmyyntiyhtiön, Fyrfasenin, asiakkaille
Ruotsiin. w
17
U
nder året gjordes långtgående
planer på en ännu säkrare el
leverans inom vårt distributionsområde. Planerna går ut på att regionnätet på 110 kV är trädsäkrat i och
med en bred linjegata. Linjegatan
som är mellan 20 till 26 meter kan
endast i yttersta extrema lägen
hotas av fallande träd på linorna.
Via förebyggande åtgärder och
patrullering kan man förhindra att
så höga träd växer upp i närheten
av linjegatorna. Med jämna mellanrum har också nätinnehavaren rätt
att fälla alla träd 10 meter på båda
sidorna om linjegatan.
Arbetet med trädsäkringen
startas från varje elstation. Varje
enskild utgång betraktas ur stormens synvinkel så att ledningen
ersätts med jordkabel eller att man
ser till att linjegatorna är tillräckligt
breda där man korsar skogsområden. De utgångar som är främst
utplacerade på åkermark är redan
i sig vädersäkrade. Denna genomgång kommer att ta tid eftersom vi
inom vårt distributionsområde har
ett 40-tal utgående högspänningslinjer med en total längd på ca 1000
km. Målsättningen med denna plan
är att vi år 2030 har ett vädersäkert
system och enligt de prelimnära
investeringsplanerna kommer detta
att kosta oss ca 3–4 miljoner euro
per år. Totalinvesteringen blir med
andra ord under en 15 års period
sammanlagt 50–60 miljoner euro.
Elförbrukningen inom Katternö
gruppen och därmed elöverföring
i regionnätet sjönk med drygt 1,4
% och blev ungefär 1 200 GWh.
Året präglades av en varm väderlek
vilket syntes speciellt i början och
slutet av året. Enligt Meteorologiska
institutets statistik var året ur regional synpunkt på många håll rekordvarmt i ett område som sträcker sig
från Satakunta till Norra Österbottens västra del och Norra Savolax.
Även på andra håll var året sällsynt
ELNÄTVERKSAMHETEN
Arbetet med utvecklingsplanerna påbörjades
Seppo Tupeli
eller exceptionellt varmt. I medeltal
var 2014 cirka 1,6 grader varmare än
långtidsmedelvärdet, dvs. perioden
1981–2010.
Vi drabbades av en snöstorm i
början november som förorsakade
en hel del bekymmer i vårt nät.
Förutom problem i distributionsnätet accentuerades antalet driftsavbrott, totalt 40 000 strömlösa
kunder, via ett stolpfel i regionnätet. En metallstolpe i centrum av
Jakobstad föll till följd av hård vind,
tydlig isbelastning på ledningarna
samt en tjälfri mark. Dessa faktorer
tillsammans fick stolpen att brista
och falla ner. En stolpe av detta
slag skall nog klara denna situation
men av någon okänd orsak höll inte
denna hörnstolpe för denna extrema belastning. Stolpen har nu blivit
utbytt och ersatts med en stabilare
konstruktion samt större stagplattor. Under vintern konstaterades
en lång rad av kortare störningar
inom hela vårt distributionsnät på
grund av snölaster. Den tunga snön
fastnade på träden så att kvistarna
böjde sig och nuddade i ledningarna. Snölasten var under vintern
den besvärligaste i mannaminne.
Otroligt stora mängder träd måste
till följd av dessa snöskador avverkas i vår region.
Under året förnyades inom Katternö gruppen det gemensamma
övervakningsprogrammet för
elnäten. Under vintern startades
också inköpsförhandlingarna om en
uppgradering av nätets styrsystem.
Tanken är att få systemet med alla
dess funktionaliteter i drift under
2015. Installationen av de fjärravlästa mätarna är nu genomfört och
det nya Generis energidatasystemet hanterar alla timvärden och
beräknar balansen för alla kunder.
Inom Herrfors distributionsområde
blev det ännu en liten nedgång
på överföringen med 0,4 %. Nya
anslutningar har byggts under
året i en jämn takt även om antalet
anslutningar visar på en nedåtgående trend de senaste fem åren.
Under året anslöts ca 110 nya abonnenter till vårt distributionsnät.
Stora ersättningsinvesteringar har
gjorts under året i speciellt Bennäs/
Lövö området samt i Terjärv. Gamla
luftledningar har ersatts med
jordkablar på både lågspänningsoch högspänningssidan. Allt för att
ytterligare minska på avbrotten och
att öka tillgängligheten enligt politikernas önskemål och som är dikterat i den nya elmarknadslagen. w
poikkeuksellisen lämmin muuallakin Suomessa. Vuosi 2014 oli noin
1,6 astetta lämpimämpi kuin pitkän
ajan keskiarvo (eli siis ajanjakso
1981–2010).
Marraskuussa alueemme iski
lumimyrsky, joka aiheutti jonkin
verran ongelmia sähköverkoille.
Jakeluverkoston ongelmien lisäksi sähkökatkosten määrä kasvoi
(yhteensä 40 000 sähkötöntä kotitaloutta) alueverkon tolppavian takia.
Pietarsaaren keskustassa sijainnut
metallitolppa vaurioitui kovan
tuulen, johtojen jääkuormituksen
ja routimattoman maan yhteisvaikutuksesta, jolloin tolppa murtui
ja kaatui maahan. Tämänkaltaisten metallitolppien pitäisi kestää
tällaisia tilanteita, mutta kyseinen
kulmatolppa ei jostain tuntemattomasta syystä selvinnyt tästä
äärimmäisestä kuormituksesta.
Tolppa on nyt vaihdettu ja korvattu
vahvemmalla rakennelmalla sekä
suuremmilla haruslaatoilla. Lumikuormat aiheuttivat talven aikana
useita lyhyitä sähkökatkoksia koko
jakeluverkossamme. Puihin kertyi
raskaita lumikuormia, jolloin oksat
taipuivat ja osuivat linjoihin. Viime
talven lumikuorma oli hankalin
miesmuistiin, ja alueellamme jouduttiin kaatamaan ennennäkemätön
määrä puita lumivahinkojen takia.
Katternö-ryhmässä uusittiin sähköverkkojen yhteinen valvontaohjelma toimintavuoden aikana. Talvella
käynnistettiin myös ostoneuvottelut
verkon ohjausjärjestelmän päivittämiseksi. Tarkoituksena on saada
järjestelmä ja kaikki sen toiminnot
käyttöön vuoden 2015 aikana. Etäluettavien mittareiden asennus on nyt
saatu päätökseen, ja uusi Generisenergiatietojärjestelmä hoitaa
kaikki tuntiarvot ja laskee kaikkien
asiakkaiden sähkötaseet.Sähkönsiirto supistui Herrforsin jakelualueella 0,4 %. Uusia liittymiä on
rakennettu tasaista vauhtia vuoden
mittaan, vaikka liittymien määrä onkin hieman supistunut viiden viime
vuoden ajan. Noin 110 uutta tilaajaa
liittyi jakeluverkkoomme vuoden
mittaan. Vuoden aikana tehtiin
myös suuria korvausinvestointeja
erityisesti Pännäisissä/Lövössä
sekä Teerijärvellä. Vanhoja ilmajohtoja on korvattu maakaapeleilla
sekä pien- että suurjännitepuolella.
Sillä pyritään vähentämään katkosten määrää ja lisäämään sähkön
saatavuutta poliitikkojen toiveiden
ja uuden sähkömarkkinalain säädösten mukaisesti. w
Katternö arkiv/arkisto
SÄHKÖVERKKOTOIMINTA
Kehittämissuunnitelmatyö alkoi
T
oimintavuonna tehtiin kauaskantoisia suunnitelmia entistäkin turvatumman sähkönjakelun
takaamiseksi jakelualueellamme.
Suunnitelmat perustuvat 110 kV:n
alueverkon suojaamiseen puilta leveän linjakadun avulla. Kun linjakatu on 20–26 metriä leveä, langoille
voi kaatua puita vain harvinaisissa
ääritilanteissa. Ennaltaehkäisevien
toimenpiteiden ja partioinnin avulla
voidaan estää puiden kasvaminen
liian korkeiksi linjakatujen läheisyydessä. Verkonhaltijalla on myös oikeus kaataa puita tasaisin väliajoin
kymmenen metrin alalta linjakadun
molemmin puolin.
18
Suojaamistyöt aloitetaan jokaiselta sähköasemalta. Jokainen
erillinen ulostulo tutkitaan myrskyn
näkökulmasta siten, että ilmajohdot korvataan maakaapeleilla ja
linjakatujen riittävä leveys taataan
metsäalueilla. Peltomailla sijaitsevat linjat kestävät jo sinällään
sään vaikutuksia. Tämä tarkastus
vie aikaa, sillä jakelualueellamme
on noin 40 suurjännitelinjaa, joiden
yhteenlaskettu pituus on noin 1000
kilometriä. Suunnitelman tavoitteena on säänkestävä järjestelmä
vuoteen 2030 mennessä. Alustavien
investointisuunnitelmien mukaan se
tulee maksamaan meille 3–4 mil-
joonaa euroa vuosittain. Kokonaiskustannukset seuraavan 15 vuoden
ajalta nousevat siis 50–60 miljoonaan euroon.
Katternö-ryhmän sähkönkulutus
ja sitä kautta alueverkon sähkönsiirto supistui runsaat 1,4 %. Sähköä
kulutettiin noin 1 200 GWh. Sää oli
toimintavuonna kaikkinensa lämmin, mikä näkyi erityisesti vuoden
alussa ja lopussa. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan vuosi oli
alueellisesta näkökulmasta katsottuna ennätyslämmin Satakunnasta
Pohjois-Pohjanmaan läntiseen
osaan ja Pohjois-Savoon ulottuvalla
alueella. Vuosi oli harvinaisen tai
19
Å
r 2014 blev ett händelserikt år
med ett flertal både större och
mindre projekt. IT-året präglades
kanske mest av två projekt inom
Katternögruppen. Ett helt nytt
projekt, förnyelsen av vårt system
för fjärrstyrning och -övervakning
för elstationer och produktionsanläggningar, MicroSCADA, samt en
fortsättning på det sk. Signalnätsprojektet. En läsare med gott minne
kanske kommer ihåg att projektet
gällde att ersätta det gamla radiobaserade kommunikationssystemet
med ett modernt kommunikationssystem byggd på säkrad fiber. Mera
bakgrundsinformation om projektet
finns i årsberättelsen 2013, som kan
laddas ner på Katternös www-sidor.
Kriterier för kommunikationssystemet var följande:
• Bör vara mycket driftsäkert och
får under inga omständigheter
vara väderkänsligt. Dessutom ska
reservkomponenter alltid finnas
på hyllan för att kunna bytas ut
med väldigt kort varsel
• Knutpunkterna ska ha dieselsäkrad strömförsörjning och
följaktligen klara sig utan extern
strömtillförsel
• Bör ha låga driftskostnader
• Bör vara flexibel, dvs. enkelt att
ta i bruk, underhålla samt expandera
• Bör uppfylla såväl dagens som
morgondagens kommunikationskrav
Inom Katternögruppen har vi med
några års drift bakom oss kunnat
konstatera att resultaten motsvarar
målsättningarna och driftsäkerheten har varit synnerligen god.
Under år 2014 kopplades ett antal
el-stationer upp på vårt kommunikationsnät samt en vindkraftspark.
Förnyat system för fjärrstyrning
och övervakning, MicroSCADA
År 2013 beslöt Katternöbolagens
driftkommitté att marschordningen för kommande tre större
gemensamma satsningar ska vara
IT 2014
Robert Ståhl
följande; först ut en förnyelse av
kommunikationssystemen, det sk.
Signalnätet, inom vilket vi bygger
själva basen för säker kommunikation inom gruppen. Därefter följer
en förnyelse av MicroSCADA och
under år 2015 en utvärdering och
implementering av ett gemensamt
system för rapportering, planering
och övervakning av eldistributionsnäten.
De flesta Katternö-bolagen har
använt sig av samma system för
fjärrstyrning och -övervakning av
elstationer och produktionsanläggningar, MicroSCADA. Inom gruppen har det funnits ett antal egna
instanser med den gemensamma
nämnaren att de flesta systemen
har varit rätt ålderstigna. Det är
dock skäl att påpeka att ifrågavarande system inte ska jämföras
med vanlig konsumentmjukvara,
där uppdateringscykeln är rätt tät.
Vårt fall är snarare frågan om ett sk.
industrisystem där uppdateringsoch livscykeln är rätt annorlunda.
Inom Katternögruppen har det
också förts många diskussioner
kring en revidering och konsolidering av systemupplägget i samband
med nästa större uppdatering av
MicroSCADA. Olika scenarion och
alternativ har bollats fram och
tillbaka. Det stod dock klart för alla
att vi vinner mest på att samköra
projektet inom gruppen, dvs. för de
bolag som ville vara med. Upplägget och tidpunkten kvarstod ännu
att spikas.
I början av år 2014 var således
allt klart för start av MicroSCADA
projektet. Efter flera månader av
intensivt arbete fick bolagen inom
projektgruppen under hösten sina
system i operativt skick. I projektet
deltog Jakobstads Energiverk, Kronoby Elverk, Vetelin Sähkölaitos,
Esse Elektro-Kraft samt Herrfors.
tettaisiin viestintäjärjestelmä (nk.
Signaaliverkko), jolle koko ryhmän
sisäinen turvallinen viestintä
perustuu. Seuraavana uudistettaisiin MicroSCADA-järjestelmä, ja
vuoden 2015 aikana toteutettaisiin
sähköjakeluverkon raportoinnin,
suunnittelun ja valvonnan yhteisen
järjestelmän arviointi ja täytäntöönpano.
Valtaosa Katternö-yhtiöistä on
käyttänyt MicroSCADAa, samaa
sähköasemien ja tuotantolaitosten
kaukokäyttö ja -valvontajärjestelmää. Muutamat tahot ovat käyttäneet omia järjestelmiään, mutta järjestelmien iäkkyys on ollut yhteistä
kaikille. On kuitenkin paikallaan
huomauttaa, ettei kyseisiä järjestelmiä tule verrata tavallisiin kuluttajaohjelmistoihin, joiden päivityssykli
on aika tiheä. Meidän tapauksessamme on kyse nk. teollisuusjärjes-
telmistä, joiden päivitys- ja elinkaari
on melko erilainen.
Katternö-ryhmässä on myös käyty useita keskusteluja järjestelmän
tarkistuksesta ja yhtenäistämisestä
samanaikaisesti MicroSCADAn seuraavan suuren päivityksen kanssa.
Erilaisia skenaarioita ja vaihtoehtoja
on palloteltu edestakaisin.
Kaikki ovat kuitenkin ymmärtäneet, että suurin hyöty saadaan
toteuttamalla hanke samanaikaisesti ryhmässä eli niissä yhtiöissä,
jotka haluavat siihen osallistua.
Järjestelyt ja ajankohdat ovat
vielä vahvistamatta.Kaikki oli toisin
sanoen valmiina MicroSCADA-hanketta varten vuoden 2014 alussa.
Usean intensiivisen ja työntäyteisen
kuukauden jälkeen hankeryhmään
osallistuneet yhtiöt saivat järjestelmänsä toimintakuntoon syksyllä.
Hankkeeseen osallistuivat Pietar-
saaren Energialaitos, Kruunupyyn
Sähkölaitos, Vetelin Sähkölaitos,
Esse Elektro-Kraft ja Herrfors.
Ny kommunikationsmast
till Terjärv
Kring mitten av 1980-talet reste
dåvarande Ab Albäck Oy en kommunikationsmast på Brinksidan
mitt i Terjäv centrum. År 2013 då det
framkom att det inte mera fanns
förutsättningar för en fortsättning
med existerande mast beslöt vi att
undersöka behovet för en ny mast
och hitta en lämplig plats. Rätt
snart visade det sig att det fanns
ett antal lämpliga platser runtom i
Terjärv och valet föll på Fårbrobacken, några kilometer från Terjärv
centrum. Projektet startades i
Mats Sandström
IT 2014
V
uosi 2014 sisälsi runsaasti tapahtumia sekä useita pieniä ja
suuria hankkeita. IT-vuotta hallitsi
ehkä eniten kaksi Katternö-ryhmän
suurta hanketta. Ensimmäinen
näistä oli täysin uusi hanke, jonka
tarkoituksena oli uudistaa sähköasemien ja tuotantolaitosten vanha
kaukokäyttö ja -valvontajärjestelmä
(MicroSCADA). Toinen hanke oli
jatkoa nk. Signaaliverkkohankkeelle. Tarkkamuistiset lukijat
ehkä muistavat, että Signaaliverkkohankkeen tarkoituksena
oli korvata vanha, radiopohjainen
viestintäjärjestelmä nykyaikaisella,
varmennetulla kuituun perustuvalla
viestintäjärjestelmällä. Hankkeesta
on lisätietoa vuoden 2013 vuosiker20
tomuksessa, joka löytyy Katternön
verkkosivuilta.
Viestintäjärjestelmälle asetettiin
seuraavat vaatimukset:
• Sen on oltava erittäin käyttövarma eikä missään olosuhteissa
herkkä sääoloille. Lisäksi varaosia on aina oltava hyllyllä, jotta
osanvaihto voidaan tehdä hyvinkin lyhyellä varoitusajalla.
• Sen solmupisteissä on oltava
diesel-varmistettu virransaanti,
ja niiden tulee näin ollen selvitä
ilman ulkoista virransaantia.
• Sillä tulee olla matalat käyttökustannukset.
• Sen on oltava joustava eli helppo ottaa käyttöön, ylläpitää ja
laajentaa.
• Sen on täytettävä niin nykypäivän kuin huomisenkin viestintävaatimukset.
Olemme Katternö-ryhmässä muutaman vuoden käyttökokemuksen
perusteella todenneet, että tulokset
vastaavat tavoitteita ja että käyttövarmuus on ollut erittäin hyvä. Vuoden 2014 aikana viestintäverkkoomme kytkettiin useita sähköasemia ja
yksi tuulivoimapuisto.
MicroSCADA, kaukokäytön ja -valvonnan uudistettu järjestelmä
Katternö-yhtiöiden käyttötoimikunta päätti vuonna 2013 kolmen
suuren yhteisen hankkeen marssijärjestyksen. Ensimmäisenä uudis-
Teerijärvelle uusi tietoliikennemasto
Silloinen Ab Albäck Oy pystytti
1980-luvun puolivälissä tietoliikennemaston Brinksidaniin, Teerijärven
keskustaan. Kun vuonna 2013 kävi
ilmi, ettei vanhan maston käytölle
ollut enää edellytyksiä, päätimme
tutkia uuden maston tarvetta ja
etsiä sille sopivan sijoituspaikan.
Huomasimme pian, että Teerijärvellä oli useita sopivia sijoituspaikkoja,
ja päädyimme lopulta Fårbrobackeniin, joka sijaitsee muutaman
kilometrin päässä Teerijärven
keskustasta. Hanke käynnistyi tammikuun 2014 alussa, ja uusi masto
pystytettiin saman vuoden syksyllä. Pyrimme hankkeen puitteissa
21
början av januari 2014 och den nya
masten restes under hösten 2014.
Inom projektet strävade vi till att så
långt som möjligt använda oss av
lokala entreprenörer. Till vår stora
belåtenhet kunde vi konstatera att
samarbetet med allt från markägare
till myndigheter och entreprenörer
fungerade exemplariskt.
Utöver dessa nämnda projekt
körde vi under året som gick en lång
rad av olika IT projekt genom vilka
vi strävar till att förbättra kundservicen och bli mera kostnadseffektiva. Den enskilda förbättring
som våra kunder kanske enklast
märker är den modul vi lanserade
på våra www-sidor, genom vilken
våra kunder kan följa med sin egen
elförbrukning. w
Fjärrvärmeproduktionen
Bränsleförbrukningen vid Vieskan Voima 2009–2014
Vieskan Voiman polttoainekulutus 2009–2014
Andreas Rasmus
Oy Perhonjoki Ab levererade under
2014 från Alholmens Kraft kraftverk
utan några större problem totalt
190 GWh fjärrvärme till Jakobstads
energiverk. En minskning med ca
–1,9 % jämfört med 2013. Fjärrvärmeleveranserna 2014 följde fjolåret
på månadsbasis i stora drag, men
med något högre förbrukning i januari, maj och juni samt något lägre
förbrukning i mars samt juli.
I Ylivieska producerade kraftverket Vieskan Voima totalt 95 GWh
fjärrvärme, vilket är en minskning
på –1,6 % jämfört med året innan.
Förutom fjärrvärme producerade
kraftverket 23,6 GWh el och 6,2
GWh ånga.
Vieskan Voimas driftsäkerhet och
tillgänglighet förbättrades under
året med en ny reservmatning av el
till kraftverket. Det är nu möjligt att
få reservmatning av el till kraftverket från alla el-stationer i Ylivieska.
Bränslehanteringen och matningen
förbättrades genom förnyandet
av tömningsskruvarna på bränsle
silosarna samt genom att förnya
programvaran för mottagningsstationens våg och provtagning.
Fjärrvärmeförsäljningen
2014 var liksom året innan varmare
än normalt, vilket gjorde att fjärvärmeförsäljningen minskade, trots
nya fjärrvärmeanslutningar med
–1,4 % och uppgick till 85 GWh.
Avsaknaden av längre perioder med
sträng kyla gjorde att toppeffekten
stannade under 35 MW, istället för
det normala 40 MW.
Under året fick Ylivieska fjärrvärme 12 stycken nya anslutningar.
De nya anslutningarna var främst
radhus och höghus. Speciellt livlig
sommar var det på byggfronten för
höghus. Tre nya höghus anslöt sig
med totalt 91 bostäder. Största enskilda anslutningen var nya ishallen
i Ylivieska. Den teoretiska anslut-
Fjärrvärmeverksamheten 2014
Mats Sandström
käyttämään mahdollisimman paljon
paikallisten yrittäjien palveluja.
Saimme tyytyväisenä todeta, että
yhteistyö kaikkien osapuolten kanssa maanomistajista viranomaisiin ja
yrittäjiin sujui esimerkillisesti.
Näiden tässä mainittujen hankkeiden lisäksi toteutimme vuoden
aikana useita erilaisia IT-hankkeita,
joilla pyrimme parantamaan asiakaspalvelua ja kustannustehokkuutta. Asiakkaiden ehkä helpoiten
huomaama yksittäinen parannus on
verkkosivuillamme lanseerattu moduuli, jonka avulla asiakkaat voivat
seurata omaa sähkönkulutustaan. w
22
Använda bränslen vid Vieskan Voima 2014
Vieskan Voiman käyttämät polttoaineet 2014
Kaukolämpötoiminta 2014
Kaukolämpötuotanto
Oy Perhonjoki Ab toimitti Alholmens Kraftin voimalasta yhteensä
190 GWh kaukolämpöä Pietarsaaren
Energialaitokselle vuonna 2014
ilman suurempia ongelmia. Se on
1,9 % vähemmän edellisvuoteen
verrattuna. Vuoden 2014 kaukolämpötoimitukset noudattelivat
kuukausittain tarkasteltuna pitkälti edellisvuoden lukuja, vaikka
tammi-, touko- ja kesäkuun kulutusluvut olivat hieman suurempia
ja maalis- ja heinäkuun hieman
pienempiä.
Ylivieskassa sijaitseva Vieskan
Voima tuotti vuoden aikana yhteensä 95 GWh kaukolämpöä, mikä on
1,6 % vähemmän kuin edellisvuonna. Kaukolämmön lisäksi voimala
tuotti 23,6 GWh sähköä ja 6,2 GWh
höyryä.
Vieskan Voiman käyttövarmuutta
ja saatavuutta parannettiin vuoden
mittaan voimalaan toimitettavan
sähkön uudella varasyöttöjärjestelmällä. Uuden järjestelmän ansiosta
voimalaan on mahdollista toimittaa
sähköä varasyötöllä kaikilta Ylivieskan sähköasemilta. Polttoaineiden
käsittelyä ja syöttöä parannettiin
uudistamalla polttoainesiilojen
tyhjennysruuvit sekä uusimalla vastaanottoaseman vaa’an ja näytteenoton ohjelmat.
Kaukolämmön myynti
Vuosi 2014 oli edellisvuoden tapaan
keskivertoa lämpimämpi, minkä
vuoksi kaukolämmön myynti laski
1,4 % uusista kaukolämpöasiakkaista huolimatta. Kaukolämpöä
myytiin 85 GWh. Pitkäkestoisten
ankarien pakkasjaksojen puuttuessa huipputeho jäi 35 megawattiin
tavallisen 40 megawatin sijaan.
Ylivieskan kaukolämpöön liittyi
vuoden mittaan 12 uutta asiakasta.
Uudet asiakkaat olivat pääasiassa
rivitalo- ja kerrostaloliittymiä. Kesä
oli erityisen vilkas kerrostalorakentamisen rintamalla. Kaukolämpöön
liittyi kolme uutta kerrostaloa eli
yhteensä 91 huoneistoa. Suurin
23
ningseffekten ökade med ca 800 kW
och den anslutna byggnadsvolymen
ökade med nästan 70 000 m3.
Investeringar och utförda
arbeten
5.112.22014
5.12.2014
Sammanlagt byggdes under året
ca 800 m nya fjärrvärmekulvert.
Förutom nya anslutningskulvertar
byggdes en 550 m lång förbindelselinje för att förbättra fjärrvärmenätets funktionalitet. Dessutom har ca
600 m gamla, från slutet av 70-talet
byggda stamlinjer som var i dåligt
skick sanerats. w
Katternö gruppens personal och styrelser firade gemensam
självständighetsfest med seminarium och festmiddag 5.12.2014.
Katternö ryhmän henkilökunnan ja hallituksien yhtenäinen
itsenäisyyspäiväseminaari ja -illallinen 5.12.2014.
Mats Sandström
yksittäinen asiakas oli Ylivieskan
uusi jäähalli. Teoreettinen liittymisteho kasvoi noin 800 kilowattia, ja
kaukolämpöön liittyneiden rakennusten rakennustilavuus lisääntyi
lähes 70 000 kuutiometriä.
Investoinnit ja toteutetut työt
Vuoden mittaan rakennettiin noin
800 metriä uusia kaukolämpölinjoja. Uusien liittymälinjojen
lisäksi rakennettiin 550-metrinen
yhdyslinja, jonka tarkoituksena on
parantaa kaukolämpöverkon toimintaa. Näiden lisäksi kunnostettiin
huonokuntoinen, 600 metriä pitkä
ja 1970-luvulla rakennettu vanha
runkolinja. w
Karolina Isaksson
24
25
Resultat- och balansräkning
för Katternökoncernen, Herrforskoncernen
och Perhonjokikoncernen
Katternökonsernin,
Herrforskonsernin ja Perhonjokikonsernin
tuloslaskelma ja tase
2014
Karolina Isaksson
26
27
Katternökoncernen
Styrelsens verksamhetsberättelse för 2014
Utvecklingen
av energimarknaden
Verksamhetsåret 2014 präglades av
en utdragen lågkonjunktur. Områdespriset för Finland sjönk från 41.2
euro per megawattimme året innan
till 36,0 euro per megawattimme.
Detta ledde till att användningen
av koncernens produktionsresurser
minskade.
Med nya skatter på torv och ett
reducerat produktionsstöd för träbränsle har utvecklingen paradoxalt
nog lett till att kolanvändningen
ökat. Från att ha varit ett reservbränsle i Alholmens Kraft är nu
plötsligt kolet ett huvudbränsle.
Vindkraftsparken Ristiveto i Merijärvi och Puhuri Oy:s vindkraftsparker Kopsa 1 och 2 i Brahestad var
alla i bruk under året. Tillsammans
bidrar dessa parker med en kapacitet på närmare 35 MW. Elförbrukningen på Katternös distributionsområde sjönk under året med 1,4 %.
För hela landet minskade förbrukningen med 0,8 %.
Fjärrvärmeleveranserna till Jakobstads Energiverk minskade med
1,9 %. I Ylivieskaområdet minskade
försäljningen av fjärrvärme inklusive processånga med 1,1 %. Värt att
notera är att dessa förbrukningssiffror kraftigt påverkats av den
milda vintern.
Koncernstruktur
och affärsverksamhet
Katternö koncernen består av
moderbolaget Oy Katternö Ab samt
dotterkoncernerna Herrfors, Perhonjoki, Härjeåns Kraft samt intressebolaget Oy Novasec Ab. Herrfors
koncernen består av moderbolaget
Oy Herrfors Ab samt dotterbolagen
Oy Herrfors Nät-Verkko Ab, Kat-Voima Oy och Härjedalens Miljöbränsle
Ab. I koncernen Perhonjoki ingår
moderbolaget Oy Perhonjoki Ab
samt dottern Katternö Kraft Oy Ab. I
Härjeåns Kraft koncernen ingår moderbolaget Härjeåns Kraft Ab samt
döttrarna Härjeåns Nät Ab, Fyrfasen
Energi Ab och Härjeåns Energi Ab.
Koncernens verksamhet är
uppdelad i produktion av el- och
fjärrvärme, distribution av el- och
fjärrvärme samt försäljning av el
och värme. Anskaffningen och produktionen av el och fjärrvärme, till
koncernen och dess ägare, sköts i
huvudsak via Oy Perhonjoki Ab som
via sitt ägande i Pohjolan Voima
Oy, EPV Energia Oy, Oy Alholmens
Kraft Ab samt via dotterbolaget
Katternö Kraft Oy Ab:s ägande i
Kanteleen Voima Oy och dess dotter vindkraftsbolaget Puhuri Oy.
Försäljningen och distributionen av
fjärrvärme sköts av Oy Herrfors Ab.
Elnätverksamheten sköts av Herrfors Nät-Verkko Oy Ab.
Dotterbolag Härjedalens Miljöbränsle Ab, producerar pellets och
briketter baserade på trä och/ eller
torv som råvara. Bolaget äger torvkoncessioner som ger rättigheter
till torvbrytning på ca 1 700 ha torvmarker. Bolagets kunder är energibolag, kommuner, industriföretag
och husägare via återförsäljare.
Katternö-konserni
Hallituksen toimintakertomus 2014 (käännös)
Sähkömarkkinoiden kehitys
Toimintavuotta 2014 leimasi pitkittynyt laskusuhdanne. Suomen
aluehinta laski edellisvuoden
41,2 eurosta megawattitunnilta
36,0 euroon megawattitunnilta.
Konsernin tuotantoresurssien käyttö supistui tästä syystä.
Turpeelle asetettujen uusien verojen ja puupolttoaineen tuotantotuen
leikkauksen myötä kehitys on paradoksaalisesti lisännyt voimakkaasti
hiilen käyttöä. Hiili oli aiemmin
Alholmens Kraftin varapolttoainetta, mutta nyt siitä on yhtäkkiä tullut
pääasiallinen polttoaine.
Ristivedon tuulivoimapuisto
Merijärvellä ja Puhuri Oy:n Kopsa
1:n ja 2:n tuulivoimapuistot Raahessa olivat käytössä toimintavuoden
aikana. Niiden yhteenlaskettu
kapasiteetti on lähes 35 MW.
Sähkönkulutus laski 1,4 % Katternön jakelualueella. Koko maassa
sähkönkulutus laski 0,8 %. Kaukolämmöntoimitukset Pietarsaaren
Energialaitokselle pienenivät 1,9 %.
28
Kaukolämmön sekä prosessihöyryn
myynti laski Ylivieskan alueella
1,1 %. Kannattaa huomata, että leuto talvi on vaikuttanut voimakkaasti
näihin kulutuslukuihin.
Konsernirakenne
ja liiketoiminta
Katternö-konserniin kuuluvat
emoyhtiö Oy Katternö Ab sekä tytärkonsernit Herrfors, Perhonjoki ja
Härjeåns Kraft sekä osakkuusyhtiö
Oy Novasec Ab. Herrfors-konserniin
kuuluvat emoyhtiö Oy Herrfors Ab
sekä tytäryhtiöt Herrfors Nät-Verkko Oy Ab, Kat-Voima Oy ja Härjedalens Miljöbränsle Ab. Perhonjokikonserniin kuuluu emoyhtiö Oy
Perhonjoki Ab sekä tytäryhtiö
Katternö Kraft Oy Ab. Härjeåns
Kraft -konserniin kuuluu emoyhtiö
Härjeåns Kraft Ab sekä tytäryhtiöt
Härjeåns Nät Ab, Fyrfasen Energi Ab
ja Härjeåns Energi Ab.
Konsernin toiminta voidaan
jakaa sähkön- ja kaukolämmön
tuotantoon, jakeluun ja myyntiin.
Oy Perhonjoki Ab hoitaa pääasiassa
sähkön ja kaukolämmön hankinnan
ja tuotannon konsernille Pohjolan
Voima Oy:n, EPV Energia Oy:n ja Oy
Alholmens Kraft Ab:n omistuksensa
kautta sekä tytäryhtiön Katternö
Kraft Oy Ab:n Kanteleen Voima Oy:n
omistuksensa kautta. Oy Herrfors
Ab hoitaa kaukolämmön myynnin ja
jakelun. Herrfors Nät-Verkko Oy Ab
hoitaa sähköverkkotoiminnan.
Tytäryhtiö Härjedalens Miljöbränsle Ab tuottaa puu- ja/tai
turvepohjaisia pellettejä ja brikettejä. Yhtiöllä on turpeenottoluvat,
jotka oikeuttavat turpeennostoon
n. 1 700 hehtaarin alalta. Yhtiön asiakkaina on energiayhtiöitä, kuntia,
teollisuuslaitoksia ja talonomistajia
jälleenmyyjien kautta. Tytäryhtiöt
Härjedalens Miljöbränsle Ab ja
Härjeåns Kraft Ab toteuttivat heinäkuun alussa sisäisen liiketoiminnan
siirron, jossa turvetta ja puuta
raaka-aineinaan käyttävä pellettija brikettipohjainen jalostustoiminta siirtyi Härjeåns Kraft Ab:n ty-
I början på juli månad skedde en
intern transaktion mellan dotterbolagen Härjedalens Miljöbränsle
Ab och Härjeåns Kraft Ab, varigenom pellets- och brikett baserade
förädlingsverksamheten, med torv
och trä som råvaror, övergick till
Härjeåns Kraft Ab:s dotterbolag
Härjeåns Energi Ab. Kvar i Härjedalens Miljöbränsle blev torvkoncessionerna. Bolaget bryter torv och
levererar, på basis av ett långsiktigt torvleveransavtal, råtorv till
Härjedalens Energi Ab som sköter
marknadsföringen, försäljningen
och distributionen av produkterna
till kunder.
Moderbolaget Oy Katternö Ab
producerar tjänster för koncernbolagen och aktieägarnas balanshantering och energianskaffning.
Resultatutveckling
Koncernens omsättning uppgick
under året till 145,1 miljoner euro
(122,4) och rörelsevinsten till 14,5
miljoner euro (12,2). Det förbättrade
rörelseresultatet kommer från Härjedalens Miljöbränsle Ab och från
Oy Perhonjoki Ab vars vindkraftspark Ristiveto, tack vare inmat-
täryhtiölle, Härjeåns Energi Ab:lle.
Turpeenottoluvat jäivät Härjedalens
Miljöbränsle Ab:lle. Yhtiö nostaa
turvetta ja toimittaa pitkäjänteisen turpeentoimitussopimuksen
nojalla raakaturvetta Härjedalens
Energi Ab:lle, joka hoitaa tuotteiden
markkinoinnin, myynnin ja jakelun
asiakkaille.
Emoyhtiö Oy Katternö Ab tuottaa
palvelut konserniyhtiöiden ja osakkeenomistajien taseen hoitamista ja
sähkönhankintaa varten.
Tuloskehitys
Konsernin liikevaihto oli toimintavuonna 145,1 milj. euroa (122,4) ja
liikevoitto 14,5 milj. euroa (12,2).
Liiketuloksen kohentuminen johtuu
yhtäältä Härjedalens Miljöbränsle
Ab:stä ja toisaalta Oy Perhonjoki
Ab:stä, jonka Ristivedon tuulivoimapuisto tekee syöttötariffien ansiosta varsin kohtuullista liiketulosta.
Myös Härjeåns Kraft -konserni
vaikuttaa vahvasti liiketuloksen
kasvuun. Viime vuonna yhtiön tulos
sisältyi konsernin tietoihin vain
jälkimmäisellä vuosipuoliskolla,
kun taas vuonna 2014 tulos sisältyy
ningstariffer, genererar ett acceptabelt rörelseresultat. Även Härjeåns
Kraft koncernen bidrar starkt till
ökningen i rörelseresultatet. I fjol
ingick bolagets resultat i koncernen
från halvårsskiftet, medan det för
2014 ingår i sin helhet. Bolaget
gjorde även 2013 en kostnadsreservering för de stormskador som
drabbade bolagets elnät, vid slutet
av året, vilket gjorde att bolagets
resultat för årets andra hälft blev
negativt.
Moderbolagets omsättning uppgick till 0,7 miljoner euro (0,6). Tack
vare dividend från dotterbolaget Oy
Herrfors Ab uppgick räkenskapsperiodens vinst till 0,8 miljoner euro
(1,9).
Koncernens avkastning på det
egna kapitalet var 6,5 % (7,1 %).
Avkastningen på investerat kapital var 3,4 % (4,8 %). Koncernens
räntebärande skuld uppgick vid
räkenskapsperiodens slut till 176,2
miljoner euro (107,0). Ökningen i
räntebärande skulden kommer sig
av köpet av Jakobstads Energiverks
affärsverksamheter som finansierades med främmande kapital. Koncernens soliditet, sjönk på grund av
den större lånestocken till 39,7 %
(47,7 %).
Rörelsens kassaflöde i koncernen uppgick till 16,8 miljoner euro
(13,3).
tietoihin kokonaisuudessaan. Yhtiö
teki vuonna 2013 kustannusvarauksen yhtiön sähköverkolle loppuvuodesta aiheutuneiden myrskyvahinkojen vuoksi, minkä vuoksi yhtiön
tulos jäi vuoden jälkipuoliskolla
negatiiviseksi.
Emoyhtiön liikevaihto oli 0,7 milj.
euroa (0,6). Tytäryhtiö Oy Herrfors
Ab:n jakaman osingon ansiosta
tilikauden voitto oli 0,8 milj. euroa
(1,9).
Konsernin oman pääoman tuottoprosentti oli 6,5 % (7,1 %). Sijoitetun
pääoman tuottoprosentti oli 3,4 %
(4,8 %).
Konsernin korollinen velka oli
tilikauden lopussa 176,2 milj. euroa
(107,0). Korollisen velan kasvu
johtuu Pietarsaaren Energialaitoksen liiketoimintojen ostosta, joka
rahoitettiin vieraalla pääomalla.
Yhtiön omavaraisuus laski suuremman lainakannan vuoksi 39,7 %:iin
(47,7 %).
Konsernin liiketoiminnan kassavirta oli 15,7 milj. euroa (13,3).
tavoitteena on varmistaa yhtiöille
asetettujen strategisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttaminen.
Turvetta käyttävien tuotantoyhtiöiden polttoaineriski on toteutuessaan osoittautunut erittäin
hintavaksi.
Power-Deriva Oy:ltä ostetaan
mallinnus- ja markkina-analyysipalveluja volyymi- ja markkinahintariskien käsittelyä varten.
Markkinakehityksen jatkuva
seuranta johtoryhmässä perustuu
Power-Deriva Oy:n analyyseille ja
raporteille. Markkinahintariskien
minimoimiseksi hyödynnetään Nordpoolin ja ECX:n sähkö- ja hiilidioksidijohdannaisia.
Riskit ja riskienhallinta
Konsernin riskienhallintaohjelman
Risker och riskhantering
Målsättningen med koncernens
riskpolicy är att säkerställa att
de strategiska och ekonomiska
målsättningar som uppställts för
bolagen kan uppfyllas.
Bränslerisken i de produktionsbolag som använder torv har visat
sig vara mycket kostsam om den
utfaller.
För att hantera volym- och marknadsprisrisker köps modelleringsoch marknadsanalystjänster av
Power-Deriva Oy. Deras analyser
och rapporter ligger till grund för
den kontinuerliga uppföljningen av
marknadsutvecklingen som görs i
ledningsgruppen. För att minimera
marknadsprisrisker utnyttjas såväl
el- som koldioxidderivat på Nordpool och ECX.
Investeringar och placeringar
Under verksamhetsåret har koncernen nettoinvesteringar varit totalt
Investoinnit ja sijoitukset
Konsernin nettoinvestoinnit olivat
toimintavuoden aikana yhteensä 88,1 milj. euroa (30,2), joista
81,7 miljoonaa (24,5) investoitiin
aineelliseen ja aineettomaan
omaisuuteen ja 1,9 milj. euroa (5,6)
osakkeisiin ja osuuksiin.
Konsernin verkkotoiminnan
investoinnit olivat 46,7 milj. euroa
(17,4), sähkökaupan ja tuotannon
29
90,2 miljoner euro (30,2) varav 88,3
miljoner (24,5) investerats i materiella och immateriella tillgångar och
2,0 miljoner (5,6) euro i aktier och
andelar.
Nätverksamhetens investeringar i
koncernen uppgick till 46,9 miljoner
euro (17,4), elhandel och produktionens investeringar uppgick till 5,9
miljoner euro (2,9) och fjärrvärmeverksamhetens investeringar till
34,5 miljoner euro (1,5) samt investeringarna i torvproduktion till 1,1
(2,8) miljoner euro. I siffrorna 2014
års siffror igår även köpet av Jakobstads Energiverk.
Bland investeringarna i aktier
och andelar kan nämnas bl.a. Oy
Perhonjoki Ab:s köp av aktier i EPV
Energia Oy och Pohjolan Voima Oy
samt Oy Herrfors Ab:s satsningar i
Fennovoima Oy via intressebolaget
Katternö Kärnkraft Oy Ab.
Aktier och aktiekapital
I moderbolaget Oy Katternö Ab
fanns vid bokslutstidpunkten
560 000 registrerade aktier. Aktiens
nominella värde är 8,41 euro/aktie.
Vid moderbolagets extra bo-
investoinnit 5,9 milj. euroa (2,9) ja
kaukolämpötoiminnan investoinnit
34,5 milj. euroa (1,5) sekä investoinnit turvetuotantoon 1,1 milj. euroa
(2,8). Luvut sisältävät myös Pietarsaaren Energialaitoksen oston.
Osakkeisiin ja osuuksiin kohdistuvista investoinneista voidaan
mainita mm. Oy Perhonjoki Ab:n
osakehankinnat EPV Energia Oy:stä
ja Pohjolan Voima Oy:stä sekä Oy
Herrfors Ab:n panostus Fennovoima
Oy:hyn osakkuusyhtiö Oy Katternö
Ydinvoima Oy Ab:n kautta.
Osakkeet ja osakepääoma
Emoyhtiö Oy Katternö Ab:ssä oli
tilinpäätöshetkellä 560 000 osaketta. Osakkeen nimellisarvo on
8,41 euroa/osake.
Emoyhtiön ylimääräisessä yhtiökokouksessa 31.12.2014 yhtiön
osakepääomaa päätettiin korottaa
350 924,11 eurolla laskemalla
suunnatussa osakeannissa liikkeelle enintään 41 730 uutta osaketta.
Osakkeet tarjottiin yhtiön osakkeenomistajien tai heitä lähellä
olevien tahojen merkittäviksi. Osakkeen merkintähinta oli 194,20 euroa/osake, josta 8,41 euroa/osake
30
lagsstämma 31.12.2014 beslöts
att öka bolagets aktiekapital med
350 924,11 euro genom att via en
riktad emission emittera högst
41 730 nya aktier. Aktierna erbjöds
att tecknas av aktieägare i bolaget
eller en till aktieägare närstående
part. Aktiens teckningspris var
194,20 euro/ aktie varav 8,41 euro/
aktie går till aktiekapitalet och resten till fonden för fritt inbetalt eget
kapital. Aktiernas tecknades med
apportegendom. Vid bokslutstillfället hade ca 56 % av aktierna tecknats och vid utgången av januari
månad 2015 var alla emitterade
aktier tecknade.
• Alf Stenvik
Som styrelsens sekreterare har
moderbolagets vd Stefan Storholm
fungerat.
Antalet anställda i Katternö
koncernen vid bokslutstidpunkten
framgår av tabellen nedan.
2014 2013
Antalet anställda 31.12.*
219
170
Genomsnittligt antal anställda**
178
171
Totala personalkostnader
i koncernen (1 000 €)***
(inklusive styrelsearvoden)
12 372 8 813
* inkl fd Jakobstads Energiverks personal
Styrelse och personal
** inkl Härjeåns Kraft koncernen
På den ordinarie bolagsstämman
28.4.2014 valdes följande ordinarie
styrelsemedlemmar i moderbolaget
för verksamhetsåret:
• Peter Boström, ordförande
• Alpo Salonen
• Gösta Willman, vice ordförande
• Sven-Oskar Stenbäck
• Glen Ahlskog
• Mikael Jakobsson
• Tuula Loikkanen
*** Härjeåns med från 1.7.2013
siirrettiin osakepääomaan ja loput
vapaan oman pääoman rahastoon.
Osakkeet merkittiin osin apporttiomaisuutta vastaan. Noin 56
prosenttia osakkeista oli merkitty
tilinpäätöspäivänä ja kaikki annin
osakkeet tammikuun 2015 loppuun
mennessä.
Hallitus ja henkilökunta
Varsinaisessa yhtiökokouksessa
28.4.2014 emoyhtiön hallitukseen
valittiin seuraavat varsinaiset
jäsenet toimintavuodeksi:
• Peter Boström, puheenjohtaja
• Alpo Salonen
• Gösta Willman, varapuh.joht.
• Sven-Oskar Stenbäck
• Glen Ahlskog
• Mikael Jakobsson
• Tuula Loikkanen
• Alf Stenvik
Emoyhtiön toimitusjohtaja Stefan
Storholm on toiminut hallituksen
sihteerinä.
Katternö-konsernin työntekijöiden lukumäärä tilinpäätöspäivänä
ilmenee alla olevasta taulukosta.
Styrelsens förslag till
disposition av vinstmedel
under 2015. Detta medför fortsatt
begränsad användning av bolagets
produktionsapparat.Förslaget att
förbättra stödet för energianvändning av ved verkar bli en halvmessyr när gallringsvirke i praktiken
inte kan utnyttjas. Skogsindustrin
krävde av rädsla för förhöjda massavedspriser en begränsning av
stödet ifall man skulle komma in på
massavedsdimensioner. Detta kombinerat med skatt på torv i värmeproduktion medför att användning
av kol kommer att fortsätta.
Köpet av affärsverksamheten av
Jakobstads Energiverk i slutet av
2014 frånsett elproduktionen torde
medföra att omsättningen ökar och
lönsamheten förbättras för koncernen 2015.
Investeringarna i Härjeåns Kraft
och i ny vindkraft i såväl Perhonjoki
som Katternö Kraft torde också ge
utdelning med förbättrad lönsamhet som resultat. w
Pe
P
ette
er Boström
Peter
ordförande /puheenjo
/puheenjohtaja
Alpo Salonen
Alpo
Wil
illlm
il
man
Gösta Willman
vice ordförande
varapuheenjohtaja
Sven-Oskar Stenbäck
Glen Ahlskog
Mik
kael Ja
JJakobsson
kobsson
Mikael
Tuula Loikkanen
Alff Stenvik
St
tef
e an Storholm
Stefan
verkställande direktör
toimitusjohtaja
1 176 000 euroa. Loppusumma eli
422 312,15 euroa nostetaan voittovarojen tililtä.
Metsäteollisuus vaati tuen rajoittamista peläten kuitupuuhintojen
nousua, mikäli tuki olisi koskenut
kuitupuukokojakin. Tämä yhdessä
lämmöntuotannossa käytettävän
turpeen verotuksen kanssa aiheuttaa sen, että hiilen käyttö jatkuu.
Pietarsaaren Energialaitoksen
liiketoiminnan osto vuoden 2014 lopussa, poislukien sähköntuotanto,
lisännee konsernin liikevaihtoa ja
parantanee kannattavuutta vuonna
2015.
Härjeåns Kraftiin ja uuteen tuu-
livoimaan niin Perhonjoessa kuin
Katternö Kraftissakin tehdyt investoinnit tuottanevat myös tulosta ja
nostanevat kannattavuutta. w
Räkenskapsperiodens vinst i
moderbolaget är 753 687,85 euro.
Moderbolagets styrelse föreslår för
bolagsstämman att som dividend
utbetalas totalt 1.176.000 euro.
Resterande belopp 422.312,15 euro
tas från vinstmedelskontot.
Uppskattning av den
kommande utvecklingen
Lågkonjunkturen verkar fortsätta
med låga elpriser som följd även
Jakobstad, den 16.3.2015
Pietarsaaressa, 16.3.2015
I moderbolaget var 31.12.2014 tre
(två) personer anställda.
Revisorer
Till ordinarie revisorer för verksamhetsåret 2014 valde bolagsstämman i moderbolaget CGR samfundet
Ernst & Young Oy med Kjell Berts
som ansvarig revisor.
2014 2013
Työtekijämäärä 31.12.*
219
170
Keskimääräinen työtekijämäärä**
178
171
Konsernin henkilöstömenot yhteensä (1 000 €)***
(sis. hallituksen palkkiot)
12 372 8 813
*
sis. ent. Pietarsaaren Energialaitoksen
henkilöstön
** sis. Härjeåns Kraft -konsernin
*** Härjeåns mukana luvuissa 1.7.2013
lähtien
Emoyhtiössä oli 31.12.2014 kolme
(kaksi) työntekijää.
Tilintarkastajat
Toimintavuoden 2014 varsinaisiksi
tilintarkastajiksi valittiin emoyhtiön yhtiökokouksessa KHT-yhteisö
Ernst & Young Oy, Kjell Berts päävastuullisena tilintarkastajana.
Hallituksen esitys
voittovarojen käytöksi
Emoyhtiön tilikauden voitto on
753 687,85 euroa. Emoyhtiön
hallitus esittää yhtiökokoukselle osingon jakamista yhteensä
Tulevan kehityksen arviointi
Laskusuhdanne ja sen seurauksena matalat sähkönhinnat tuntuvat
jatkuvan myös vuonna 2015. Yhtiön
tuotantokoneisto on sen vuoksi
edelleen rajoitetussa käytössä.
Puun energiakäytön tuen nostoesitys näyttää jäävän puolinaiseksi toimenpiteeksi, koska harvennuspuuta ei käytännössä voida hyödyntää.
31
Oy Katternö Ab
Koncernresultaträkning
Oy Katternö Ab
Konsernituloslaskelma
(1 000 EUR)
(1 000 EUR)
1.1–31.12.2014
1.1–31.12.2013
145 117
122 361
Omsättning
Tillverkning för eget bruk
Övriga rörelseintäkter
Material och tjänster
Inköp under räkenskapsperioden
Förändring av lager
Köpta tjänster
14 636
2 960
9 191
3 575
Koncernbalansräkning
AKTIVA
Liikevaihto
BESTÅENDE AKTIVA
Valmistus omaan käyttöön
Liiketoiminnan muut tuotot
Immateriella tillgångar
Materiaalit ja palvelut
Ostot tilikauden aikana
Varastojen muutos
Ulkopuoliset palvelut
Materiella tillgångar
Mark- och vattenområden
Byggnader och konstruktioner
Maskiner och inventarier
Övriga materiella tillgångar
Förskottsbetalningar och pågående nyanläggn.
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Placeringar
Intressebolag
Aktier och andelar
–91 339
–4 160
15 902
–111 400
–86 708
152
–13 251
–99 807
–9 418
–2 955
–12 372
–6 571
–2 242
–8 813
Avskrivningar och nedskrivningar
Avskrivningar enligt plan
Nedskrivningar av tillgångar bland best. aktiva
–12 309
–389
–9 817
–411
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot
Arvonalentumiset pysyvien vast.hyöd.
BESTÅENDE AKTIVA TOTALT
Övriga rörelsekostnader
–11 731
–4 103
Liiketoiminnan muut kulut
14 512
12 177
Liikevoitto
Omsättningstillgångar
Material och förnödenheter
Övriga omsättningstillgångar
741
950
–2 609
–918
849
680
–1 709
–179
Rahoitustuotot ja -kulut
Muut korko- ja rahoitustuotot
Tuotto intressiyhtiöiltä
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Fordringar
Långfristiga fordringar
Övriga fordringar
Vinst före extraordinära poster
Extraordinära poster
13 594
0
11 997
–3 815
Voitto ennen satunnaiseriä
Satunnaiset erät
Vinst före bokslutsdispositioner och skatter
13 594
8 183
Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja
Kortfristiga
Kundfordringar
Lånefordringar
Övriga fordringar
Resultatregleringar
Inkomstskatt
Minoritetsandel
–3 087
–3 774
–1 104
–2 365
Tuloverot
Vähemmistön osuus
Kassa och bank
6 734
4 714
Tilikauden voitto
RÖRLIGA AKTIVA TOTALT
Personalkostnader
Löner och arvoden
Lönebikostnader
Rörelsevinst
Finansiella intäkter och kostnader
Övriga ränteintäkter och finansiella intäkter
Avkastning intressebolag
Räntekostnader och övriga finansiella kostnader
Räkenskapsperiodens vinst
Konsernitase
(1 000 EUR)
(1 000 EUR)
31.12.2014
31.12.2013
4 919
2 582
21 698
26 945
205 603
12 711
2 059
269 016
21 441
26 508
129 608
13 251
5 453
196 261
24 012
39 988
64 000
22 428
44 185
66 613
337 935
265 456
PYSYVÄT VASTAAVAT
RÖRLIGA AKTIVA
Aineettomat hyödykkeet
Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja vesialueet
Rakennukset ja rakennelmat
Koneet ja kalusto
Muut aineelliset hyödykkeet
Ennakkomaksut ja keskener. hankinnat
Sijoitukset
Osakkuusyhtiöt
Osakkeet ja osuudet
PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ
VAIHTUVAT VASTAAVAT
12 693
166
12 858
7 472
203
7 675
Vaihto-omaisuus
Aineet ja tarvikkeet
Muu vaihto-omaisuus
Saamiset
Pitkäaikaiset saamiset
Muut saamiset
5 797
2 976
29 601
19
11 074
1 645
42 339
26 619
1
8 350
7 193
42 164
9 234
3 237
70 228
408 162
56 051
321 506
31.12.2014
31.12.2013
4 709
197
2
4 341
0
4 575
4 709
0
2
0
1 835
4 575
67 034
6 734
67 023
4 714
EGET KAPITAL TOTALT
90 269
82 858
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ
MINORITETSANDEL
69 712
68 498
VÄHEMMISTÖOSUUS
1 272
1 349
PASSIVA
EGET KAPITAL
Aktiekapital
Aktieemission
Reservfond
Fonden för fritt inbetalt eget kapital
Överkursfond
Uppskrivningsfond
Ackumulerade vinstmedel
Räkenskapsperiodens vinst
AVSÄTTNINGAR
Övriga avsättningar
FRÄMMANDE KAPITAL
Långfristigt
Anslutningsavgifter
Latent skatteskuld
Skulder till kreditinstitut
Övriga skulder
Kortfristigt
Skulder till kreditinstitut
Erhållna förskott
Skulder till leverantörer
Övriga skulder
Resultatregleringar
FRÄMMANDE KAPITAL TOTALT
32
VASTAAVA
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset
Lainasaamiset
Muut saamiset
Siirtosaamiset
Rahat ja pankkisaamiset
VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ
VASTATTAVAA
OMA PÄÄOMA
Osakepääoma
Osakeanti
Vararahasto
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
Ylikurssirahasto
Arvonkorotusrahasto
Edellisten tilikausien voitto
Tilikauden voitto
PAKOLLISET VARAUKSET
Muut varaukset
VIERAS PÄÄOMA
1 943
19 164
146 711
14 830
182 647
1 943
18 338
67 949
4 824
93 054
29 492
991
12 757
4 100
16 802
64 142
39 097
360
17 095
7 183
12 013
75 748
248 062
408 162
170 151
321 506
Pitkäaikainen
Liittymismaksut
Laskennallinen verovelka
Lainat rahoituslaitoksilta
Muut velat
Lyhytaikainen
Lainat rahoituslaitoksilta
Saadut ennakot
Ostovelat
Muut velat
Siirtovelat
VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ
33
Katternökoncernens
revisionsberättelse
Katternö-konsernin
tilintarkastuskertomus (käännös)
Oy Herrfors Ab
Koncernresultaträkning
Konsernituloslaskelma
(1 000 EUR)
(1 000 EUR)
Till Oy Katternö Ab:s bolagsstämma
Oy Katternö Ab:n yhtiökokoukselle
Vi har reviderat Oy Katternö Ab:s bokföring, bokslut, verksamhetsberättelse och förvaltning för räkenskapsperioden 1.1–31.12.2014.
Bokslutet omfattar koncernens samt moderbolagets balansräkning,
resultaträkning, finansieringsanalys och noter till bokslutet.
Olemme tilintarkastaneet Oy Katternö Ab:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2014.
Tilinpäätös sisältää sekä konsernin että emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Omsättning
Styrelsens och verkställande direktörens ansvar
Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu
Styrelsen och verkställande direktören ansvarar för upprättandet av
bokslutet och verksamhetsberättelsen och för att de ger riktiga och
tillräckliga uppgifter i enlighet med i Finland ikraftvarande stadganden gällande upprättande av bokslut och verksamhetsberättelse.
Styrelsen svarar för att tillsynen över bokföringen och medelsförvaltningen är ordnad på behörigt sätt och verkställande direktören
för att bokföringen är lagenlig och medelsförvaltningen ordnad på ett
betryggande sätt.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että ne antavat oikeat ja riittävät
tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä
ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito
luotettavalla tavalla järjestetty.
Material och tjänster
Inköp under räkenskapsperioden
Förändring av lager
Köpta tjänster
1.1–31.12.2014
1.1–31.12.2013
144 883
121 947
14 636
2 960
9 190
3 575
–91 403
–4 160
–15 902
–111 465
–86 548
152
–13 251
–99 647
–9 249
–2 928
–12 176
–6 438
–2 222
–8 659
Avskrivningar och nedskrivningar
Avskrivningar enligt plan
Nedskrivningar av tillgångar bland best. aktiva
–12 300
–389
–9 801
–311
Övriga rörelsekostnader
–10 847
–4 039
Liiketoiminnan muut kulut
15 302
12 255
Liikevoitto
624
943
–2 525
–957
729
675
–1 582
–179
Vinst före Extraordinära poster
Extraordinära poster
14 345
0
12 076
–3 815
Voitto ennen satunnaisia eriä
Satunnaiset erät
Vinst före bokslutsdispositioner och skatter
14 345
8 262
Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja
Inkomstskatt
–3 087
–1 104
Tuloverot
Minoritetsandel
–3 706
–2 365
Vähemmistön osuus
7 552
4 793
Tillverkning för eget bruk
Övriga rörelseintäkter
Personalkostnader
Löner och arvoden
Lönebikostnader
Liikevaihto
Valmistus omaan käyttöön
Liiketoiminnan muut tuotot
Materiaalit ja palvelut
Ostot tilikauden aikana
Varastojen muutos
Ulkopuoliset palvelut
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Tilintarkastajan velvollisuudet
Revisorns skyldigheter
Vår skyldighet är att ge ett utlåtande om bokslutet, koncernbokslutet
och verksamhetsberättelsen på grundval av vår revision. Revisionslagen förutsätter att vi iakttar yrkesetiska principer. Vi har utfört
revisionen i enlighet med god revionssed i Finland. God revisionssed förutsätter att vi planerar och genomför revisionen för att få en
rimlig säkerhet om huruvida bokslutet och verksamhetsberättelsen
innehåller väsentliga felaktigheter och om huvuvida medlemmarna
i moderbolagets styrelse eller verkställande direktören har gjort sig
skyldiga till handlingar eller försummelse som kan leda till skadeståndsskyldighet gentemot bolaget, eller brutit mot aktiebolagslagen
eller bolagsordningen.
En revision innefattar att genom olika åtgärder inhämta revisionsbevis om belopp och annan information som ingår i bokslutet och
verksamhetsberättelsen. Valet av granskningsåtgärder baserar sig
på revisorns omdöme och innefattar en bedömning av risken för en
väsentlig felaktighet på grund av oegentligheter eller fel. Vid denna
riskbedömning beaktar revisorn den interna kontrollen som har en
betydande inverkan för upprättandet av ett bokslut och verksamhetsberättelse som ger riktiga och tillräckliga uppgifter. Revisorn bedömer den interna kontrollen för att kunna planera relevanta granskningsåtgärder, men inte i syfte att göra ett uttalande om effektiviteten
i företagets interna kontroll. En revision innefattar också en utvärdering av ändamålsenligeheten i de redovisningsprinciper som har
använts och av rimligheten i företagsledningens bokföringsmässiga
uppskattningar, liksom en bedömning av den övergripande presentationen av bokslutet och verksamhetsberättelsen.
Enligt vår mening har vi inhämtat tillräckliga och ändamålsenliga
revisionsbevis som grund för vårt utlåtande.
Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen
perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme
ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen
Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä
tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme
tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko
tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja
syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan, taikka rikkoneet osakeyhtiölakia
tai yhtiöjärjestystä.
Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin
hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältävistä
luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta
perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä
tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen.
Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen
valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot
antavan tilipäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta.
Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan
olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta
ei siinä tarkoituksessa, että han antaisi lausunnon yhtiön sisäisen
valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan
johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntoamme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Rörelsevinst
Finansiella intäkter och kostnader
Övriga ränteintäkter och finansiella intäkter
Avkastning från intressebolag
Räntekostnader och övriga finansiella kostnader
Räkenskapsperiodens vinst
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot
Arvonalentumiset pysyvien vast. hyöd.
Rahoitustuotot ja -kulut
Muut korko- ja rahoitustuotot
Tuotto intressiyhtiöiltä
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Tilikauden voitto
Utlåtande
Enligt vår mening ger bokslutet och verksamhetsberättelsen riktiga
och tillräckliga uppgifter om koncernens och moderbolagets ekonomiska ställning samt om resultatet av dess verksamhet i enlighet med
i Finland ikraftvarande stadganden gällande upprättande av bokslut
och verksamhetsberättelse. Uppgifterna i verksamhetsberättelsen
och bokslutet är konfliktfria.
Lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta
Lausuntnamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat
Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen
laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot
konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta
asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.
Övriga utlåtanden
Vi förordar fastställande av bokslutet. Styrelsens förslag till disposition av vinstmedlen beaktar stadgandena i aktiebolagslagen. Vi
förordar beviljandet av ansvarsfrihet för styrelseledamöterna samt
kapsför verkställande direktören för den av oss granskade räkenskapsperioden.
Muut lausunnot
Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen esitys taseen
osoittamien voittovarojen käyttämisestä on osakeyhtiölain mukainen.
Puollamme vastuuvapauden
va
myöntämistä emoyhtiön hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle
toim
tarkastavaltamme tilikaudelta.
Jakobstad/Pietarsaari 22.4.2015
5
Ernst & Young Ab
CGR-samfund /KHT-yhteisö
34
Kjel
elll Be
B
rts
Kjell
Berts
CGR/KHT
35
Oy Herrfors Ab
Koncernbalansräkning
Konsernitase
(1 000 EUR)
AKTIVA
(1 000 EUR)
31.12.2014
31.12.2013
BESTÅENDE AKTIVA
Immateriella tillgångar
Övriga utgifter med lång verkningstid
Materiella tillgångar
Mark- och vattenområden
Byggnader och konstruktioner
Maskiner och inventarier
Övriga materiella tillgångar
Förskottsbetalningar och pågående nyanläggn.
Placeringar
Intressebolsag
Aktier och andelar
BESTÅENDE AKTIVA TOTALT
PYSYVÄT VASTAAVAT
3 825
1 086
4 911
1 195
1 374
2 569
20 017
26 945
201 449
12 711
1 675
262 797
19 760
26 508
129 590
13 251
5 172
194 280
23 774
39 988
63 762
22 196
40 632
62 828
331 469
259 678
RÖRLIGA AKTIVA
Omsättningstillgångar
Material och förnödenheter
Övriga omsättningstillgångar
Fordringar
Långfristiga fordringar
Öriga fordringar
VASTAAVA
Aineettomat hyödykkeet
Muut pitkävaikutteiset menot
Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja vesialueet
Rakennukset ja rakennelmat
Koneet ja kalusto
Muut aineelliset hyödykkeet
Ennakkomaksut ja keskener. hankinnat
Sijoitukset
Osakkuusyhtiöt
Osakkeet ja osuudet
PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ
VAIHTUVAT VASTAAVAT
12 693
166
12 858
7 472
203
7 675
Vaihto-omaisuus
Aineet ja tarvikkeet
Muu vaihto-omaisuus
Saamiset
Pitkäaikaiset saamiset
Muut saamiset
5 797
2 976
30 104
19
11 074
1 615
42 811
26 817
1
8 350
7 162
42 330
9 030
3 184
70 497
401 966
56 164
315 841
31.12.2014
31.12.2013
3 784
0
5 012
2
3 784
1 637
5 012
2
68 068
7 552
64 971
4 793
EGET KAPITAL TOTALT
84 418
80 199
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ
MINORITETSANDEL
69 419
68 312
VÄHEMMISTÖOSUUS
1 272
1 349
Kortfristiga
Kundfordringar
Lånefordringar
Övriga fordringar
Resultatregleringar
Kassa och bank
RÖRLIGA AKTIVA TOTALT
PASSIVA
EGET KAPITAL
Aktiekapital
Överkursfond
Uppskrivningsfond
Reservfond
Ackumulerade vinstmedel
Räkenskapsperiodens vinst
AVSÄTTNINGAR
Övriga avsättningar
FRÄMMANDE KAPITAL
Långfristigt
Anslutningsavgifter
Latent skatteskuld
Skulder till kreditinstitut
Övriga skulder
Kortfristigt
Skulder till kreditinstitut
Erhållna förskott
Skulder till leverantörer
Övriga skulder
Resultatregleringar
FRÄMMANDE KAPITAL TOTALT
36
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset
Lainasaamiset
Muut saamiset
Siirtosaamiset
Rahat ja pankkisaamiset
VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ
Oy Herrfors Ab
Särredovisat bokslut/Eriytetty tilinpäätös
Resultaträkning för
Muun sähköliiketoiminnan
övrig elaffärsverksamhet
tuloslaskelma
(1 000 EUR)
(1 000 EUR)
1.1–31.12.2014
1.1–31.12.2013
16 074
16 965
–27
32
–14 885
–276
–15 161
–14 304
–282
–14 585
–349
–83
–432
–286
–69
–355
Avskrivningar och nedskrivningar
Avskrivningar enligt plan
–479
–516
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot
Övriga rörelsekostnader
–734
–859
Liiketoiminnan muut kulut
Rörelsevinst
–760
683
Omsättning
Tillverkning för eget bruk
Material och tjänster
Inköp under räkenskapsperioden
Köpta tjänster
Personalkostnader
Löner och arvoden
Lönebikostnader
Finansiella intäkter och kostnader
Övriga ränteintäkter och finansiella intäkter
Internränta
från övriga
Räntekostnader och övriga finansiella kostnader
Internränta
från företag inom samma koncern
från övriga
Vinst före bokslutsdispositioner och skatter
Bokslutsdispositioner
Förändring av avskrivningsdifferens
Inkomstskatt
Räkenskapsperiodens vinst
172
13
256
15
–402
33
–82
–267
–396
–9
–2
–137
–1 027
546
35
21
199
–145
–794
422
Liikevaihto
Valmistus omaan käyttöön
Materiaalit ja palvelut
Ostot tilikauden aikana
Ulkopuoliset palvelut
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Liikevoitto
Rahoitustuotot ja -kulut
Muut korko- ja rahoitustuotot
Sisäinen korko
muilta
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Sisäinen korko
saman konsernin yrityksiltä
muilta
Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja
Tilinpäätössiirrot
Poistoeron muutos
Tuloverot
Tilikauden voitto
VASTATTAVAA
OMA PÄÄOMA
Osakepääoma
Ylikurssirahasto
Arvonkorotusrahasto
Vararahasto
Edellisten tilikausien voitto
Tilikauden voitto
PAKOLLISET VARAUKSET
Muut varaukset
VIERAS PÄÄOMA
2 058
19 163
146 711
14 830
182 763
2 058
18 338
67 949
4 824
93 169
29 492
991
12 883
3 951
16 778
64 094
35 497
360
17 141
7 801
12 013
72 812
248 129
401 966
167 330
315 841
Pitkäaikainen
Liittymismaksut
Laskennallinen verovelka
Lainat rahoituslaitoksilta
Muut velat
Lyhytaikainen
Lainat rahoituslaitoksilta
Saadut ennakot
Ostovelat
Muut velat
Siirtovelat
VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ
37
Oy Herrfors Ab
Särredovisat bokslut/Eriytetty tilinpäätös
Muun sähköliiketoiminnan
Balansräkning för
tase
övrig elaffärsverksamhet
(1 000 EUR)
AKTIVA
(1 000 EUR)
31.12.2014
31.12.2013
VASTAAVA
BESTÅENDE AKTIVA
PYSYVÄT VASTAAVAT
Immateriella tillgångar
Immateriella rättigheter
Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat oikeudet
Materiella tillgångar
Mark- och vattenområden
Byggnader och konstruktioner
Maskiner och inventarier
Övriga materiella tillgångar
Förskottsbetalningar och pågående nyanläggn.
Placeringar
Andelar i företag inom samma koncern
Övriga aktier och andelar
2 387
54
483
3 774
2 578
879
85
7 799
483
3 785
2 617
932
119
7 935
13 624
2 396
16 020
12 782
1 765
14 547
26 206
22 537
Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja vesialueet
Rakennukset ja rakennelmat
Koneet ja kalusto
Muut aineelliset hyödykkeet
Ennakkomaksut ja keskener. hankinnat
Sijoitukset
Osuudet saman konsernin yrityksissä
Muut osakkeet ja osuudet
Herrfors Nät-Verkko Oy Ab
Särredovisat bokslut/Eriytetty tilinpäätös
Nätverksamhetens
Verkkotoiminnan
resultaträkning
tuloslaskelma
(1 000 EUR)
(1 000 EUR)
1.1–31.12.2014
1.1–31.12.2013
22 952
19 681
51
63
2
67
–8 831
–1
–2 574
–11 406
–6 712
118
–3 329
–9 923
–991
–226
–1 218
–990
–218
–1 208
–105
–115
–7 875
–7 467
2 462
1 036
Omsättning
Tillverkning för eget bruk
Övriga rörelseintäkter
Material och tjänster
Inköp under räkenskapsperioden
Förändring av lager
Köpta tjänster
Personalkostnader
Löner och arvoden
Lönebikostnader
Avskrivningar och nedskrivningar
Avskrivningar enligt plan
PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ
Övriga rörelsekostnader
RÖRLIGA AKTIVA
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Rörelsevinst
Fordringar
Långfristiga
Fordringar hos företag inom samma koncern
Saamiset
Pitkäaikaiset saamiset
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Finansiella intäkter och kostnader
Övriga ränteintäkter och finansiella intäkter
Från företag inom samma koncern
Från övriga
Räntekostnader och övriga finansiella kostnader
Från företag inom samma koncern
Från övriga
BESTÅENDE AKTIVA TOTALT
Kortfristiga
Kundfordringar
Fordringar hos företag i samma koncern
Övriga fordringar
Resultatregleringar
Kassa och bank
RÖRLIGA AKTIVA TOTALT
11 045
11 045
11 045
11 045
815
2 290
2 113
27
5 245
1 737
1 137
2 466
35
5 375
129
409
16 418
42 624
16 828
39 364
31.12.2014
31.12.2013
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Muut saamiset
Siirtosaamiset
Rahat ja pankkisaamiset
VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ
0
12
0
11
–469
–2
–459
0
–2
9
Vinst före extraordinär poster
2 003
1 046
Extraorinära poster
–882
0
Vinst före bokslutsdispositioner och skatter
1 121
1 046
0
0
–323
–263
798
783
Bokslutsdispositioner
Förändring av avskrivningsdifferens
Inkomstskatt
PASSIVA
EGET KAPITAL
Aktiekapital
Ackumulerade vinstmedel
Räkenskapsperiodens vinst
3 061
14 476
–794
3 061
14 616
422
EGET KAPITAL TOTALT
16 743
18 098
2 126
2 161
ACKUMULERANDE BOKSLUTSDISPOSITIONER
Avskrivningsdifferens
FRÄMMANDE KAPITAL
Långfristiga
Skulder hos företag inom samma koncern
Övriga skulder
Kortfristigt
Skulder till leverantörer
Skulder till företag i samma koncern
Övriga skulder
Resultatregleringar
FRÄMMANDE KAPITAL TOTALT
38
VASTATTAVAA
Räkenskapsperiodens vinst
Liikevaihto
Valmistus omaan käyttöön
Liiketoiminnan muut tuotot
Materiaalit ja palvelut
Ostot tilikauden aikana
Varastojen muutos
Ulkopuoliset palvelut
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot
Liiketoiminnan muut kulut
Liikevoitto
Rahoitustuotot ja -kulut
Muut korko- ja rahoitustuotot
Saman konsernin yrityksiltä
Muilta
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Saman konsernin yrityksiltä
Muilta
Voitto ennen satunnaisia eriä
Satunnaiset erät
Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja
Tilinpäätössiirrot
Poistoeron muutos
Tuloverot
Tilikauden voitto
OMA PÄÄOMA
Osakepääoma
Edellisten tilikausien voitto
Tilikauden voitto
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ
TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ
Poistoero
VIERAS PÄÄOMA
18 262
24
20 631
16 290
12
16 302
94
2 089
197
695
3 124
152
2 303
134
173
2 803
23 755
42 624
19 105
39 364
Pitkäaikaiset saamiset
Velat saman konsernin yrityksille
Muut velat
Lyhytaikainen
Ostovelat
Velat saman konsernin yrityksille
Muut velat
Siirtovelat
VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ
39
Herrfors Nät-Verkko Oy Ab
Särredovisat bokslut/Eriytetty tilinpäätös
Nätverksamhetens
Verkkotoiminnan
balansräkning
tase
(1 000 EUR)
Oy Perhonjoki Ab
Koncernresultaträkning
Konsernituloslaskelma
(1 000 EUR)
(1 000 EUR)
(1 000 EUR)
1.1–31.12.2014
1.1–31.12.2013
60 779
64 521
–52 506
–1 004
–53 509
–56 177
–1 030
–57 207
–129
–1
–130
–95
–1
–96
Avskrivningar och nedskrivningar
Avskrivningar enligt plan
–2 001
–1 425
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot
Övriga rörelsekostnader
–2 283
–1 587
Liiketoiminnan muut kulut
2 857
4 206
Liikevoitto
754
1 090
1 039
125
628
–511
242
Omsättning
AKTIVA
31.12.2014
31.12.2013
BESTÅENDE AKTIVA
Immateriella tillgångar
Materiella tillgångar
Mark- och vattenområden
Byggnader och konstruktioner
Maskiner och inventarier
Övriga materiella tillgångar
Förskottsbetalningar och pågående nyanläggn.
Placeringar
Övriga aktier och andelar
BESTÅENDE AKTIVA TOTALT
PYSYVÄT VASTAAVAT
42
128
228
682
34
75
1 146
38
128
244
187
36
24
619
4
0
1 191
657
RÖRLIGA AKTIVA
Omsättningstillgångar
Material och förnödenheter
Fordringar
Kortfristiga
Kundfordringar
Fordringar hos företag i samma koncern
Övriga fordringar
Resultatregleringar
VASTAAVA
722
468
Aineettomat hyödykkeet
Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja vesialueet
Rakennukset ja rakennelmat
Koneet ja kalusto
Muut aineelliset hyödykkeet
Ennakkomaksut ja keskener. hankinnat
Sijoitukset
Muut osakkeet ja osuudet
Vaihto-omaisuus
Aineet ja tarvikkeet
Vinst före extraordinära poster
3 895
4 448
Voitto ennen satunnaisia eriä
Vinst före bokslutsdispositioner och skatter
3 895
4 448
Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja
Inkomstskatt
Minoritetsandel
–444
–3
–659
–3
Tuloverot
Vähemmistön osuus
3 448
3 786
Tilikauden voitto
Saamiset
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset
Saamiset yrityksiltä samassa konsernissa
Muut saamiset
Siirtosaamiset
Kassa och bank
–1 354
–141
RÖRLIGA AKTIVA TOTALT
11 653
12 844
10 018
10 675
31.12.2014
31.12.2013
EGET KAPITAL
Aktiekapital
Fond för inbetalt fritt eget kapital
Vinstmedel
Räkenskapsperiodens vinst
1 203
364
4 721
1 267
1 203
364
3 938
783
OMA PÄÄOMA
Osakepääoma
Rahasto
Edellisten tilikausien voitto
Tilikauden voitto
EGET KAPITAL TOTALT
7 555
6 288
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ
Kortfristigt
Skulder till leverantörer
Skulder till företag i samma koncern
Erhållna förskott
Övriga skulder
Resultatregleringar
FRÄMMANDE KAPITAL TOTALT
40
Rörelsevinst
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
VAIHTUVAT VASTAAVAT
1 146
7 278
15
1 251
9 690
FRÄMMANDE KAPITAL
Personalkostnader
Löner och arvoden
Lönebikostnader
Materiaalit ja palvelut
Ostot tilikauden aikana
Ulkopuoliset palvelut
Finansiella intäkter och kostnader
Övriga ränteintäkter och finansiella intäkter
Avkastning från intressebolag
Räntekostnader och övriga finansiella kostnader
PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ
1 984
8 999
0
1 303
12 286
PASSIVA
Material och tjänster
Inköp under räkenskapsperioden
Köpta tjänster
Liikevaihto
Räkenskapsperiodens vinst
Rahoitustuotot ja -kulut
Muut korko- ja rahoitustuotot
Tuotto intressiyhtiöiltä
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Rahat ja pankkisaamiset
VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ
VASTATTAVAA
VIERAS PÄÄOMA
1 249
3 228
0
642
170
1 154
2 101
319
654
158
5 289
12 844
4 386
10 675
Lyhytaikainen
Ostovelat
Velat saman konsernin yrityksille
Saadut ennakot
Muut velat
Siirtovelat
VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ
41
Katternö
styrelse/hallitus
Oy Perhonjoki Ab
Koncernbalansräkning
Konsernitase
(1 000 EUR)
(1 000 EUR)
AKTIVA
31.12.2014
31.12.2013
BESTÅENDE AKTIVA
Immateriella tillgångar
Övriga utgifter med lång verkningsgrad
PYSYVÄT VASTAAVAT
14
2 236
2 250
14
1 374
1 388
Materiella tillgångar
Mark- och vattenområden
654
Byggnader och konstruktioner
11 405
Maskiner och inventarier
16 526
Övriga materiella tillgångar
1 994
Förskottsbetalningar och pågående nyanläggningar
43
30 622
664
11 917
18 329
2 028
0
32 937
Placeringar
Intressebolsag
Övriga aktier och andelar
BESTÅENDE AKTIVA TOTALT
21 265
47 754
69 019
20 176
35 322
55 497
101 890
89 822
RÖRLIGA AKTIVA
Omsättningstillgångar
Övriga omsättningstillgångar
Fordringar
Långfristiga
Övriga fordringar
Kortfristiga
Kundfordringar
Övriga fordringar
Resultatregleringar
Kassa och bank
RÖRLIGA AKTIVA TOTALT
PASSIVA
EGET KAPITAL
Aktiekapital
Överkursfond
Fond för inbetalt fritt eget kapital
Uppskrivningsfond
Ackumulerade vinstmedel
Räkenskapsperiodens vinst
EGET KAPITAL TOTALT
MINORITETSANDEL
Kortfristigt
Skulder till kreditinstitut
Skulder till leverantörer
Övriga skulder
Resultatregleringar
FRÄMMANDE KAPITAL TOTALT
Aineettomat hyödykkeet
Muut pitkävaikutteiset menot
Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja vesialueet
Rakennukset ja rakennelmat
Koneet ja kalusto
Muut aineelliset hyödykkeet
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
Saknas/puuttuu:
• Gösta Willman
viceordf./varapj
Sijoitukset
Osakkuusyhtiöt
Muut osakkeet ja osuudet
PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ
VAIHTUVAT VASTAAVAT
357
357
562
562
5 534
5 534
2 744
2 744
4 884
1 632
328
6 843
7 756
1 573
40
9 368
2 517
360
15 251
117 141
13 034
102 856
31.12.2014
31.12.2013
18 700
10 757
12 324
204
18 700
10 757
10 506
204
15 471
3 448
11 686
3 786
60 904
55 639
5 078
4 577
FRÄMMANDE KAPITAL
Långfristigt
Latent skatteskuld
Skulder till kreditinstitut
VASTAAVA
• Sven-Oskar Stenbäck
• Alpo Salonen
• Glen Ahlskog
• Alf Stenvik
• Tuula Loikkanen
• Peter Boström
ordf./pj
• Stefan Storholm
vd/tj
Vaihto-omaisuus
Muu vaihto-omaisuus
Saamiset
Pitkäaikaiset saamiset
Muut saamiset
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset
Muut saamiset
Siirtosaamiset
Rahat ja pankkisaamiset
VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ
VASTATTAVAA
OMA PÄÄOMA
Osakepääoma
Ylikurssirahasto
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
Arvonkorotusrahasto
Edellisten tilikausien voitto
Tilikauden voitto
Herrfors
styrelse/hallitus
• Antti Toivola
• Alpo Salonen
• Göran Backman
• Alf Stenvik
• Anne Ekstrand
• Peter Boström
ordf./pj
• Stefan Storholm,
vd/tj
Saknas/puuttuu:
• Jan-Erik Frostahl
viceordf./varapj
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ
VÄHEMMISTÖOSUUS
VIERAS PÄÄOMA
1 562
22 484
24 046
1 177
24 522
25 699
8 555
6 731
11 508
319
27 113
7 318
6 777
2 500
346
16 941
51 159
117 141
42 640
102 856
Pitkäaikainen
Laskennallinen verovelka
Lainat rahoituslaitoksilta
Lyhytaikainen
Lainat rahoituslaitoksilta
Ostovelat
Muut velat
Siirtovelat
VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ
Mats Sandström
42
43
Perhonjoki
styrelse/hallitus
• Ingvar Kulla
• Tony Eklund
• Juha Kauppinen
• Alpo Salonen
• Anne Ekstrand
• Tuula Loikkanen
viceordf./varapj.
• Peter Boström
ordf./pj
• Stefan Storholm
vd/tj
Katternö
ledningsgrupp
/johtoryhmä
• Antti Vilkuna
• Thomas Sandkulla
• Andreas Rasmus
• Seppo Tupeli
• Robert Ståhl
• Siv Granqvist
• Stefan Storholm
Katternö Kraft
syrelse/hallitus
• Andreas Rasmus
• Tony Eklund
• Juha Kauppinen
• Glen Ahlskog
• Ingvar Kulla
• Alf Stenvik
• Peter Boström
ordf./pj
• Stefan Storholm
vd/tj
Saknas/Puuttuvat:
• Pasi Haarala
• Frank Hoverfelt
viceordf./varapj
Härjeåns Kraft AB
styrelse/hallitus
Peter Boström
ordf./pj
Gunilla
Zetterström-Bäcke,
viceordf./varapj.
Sten-Olov
Salomonsson
vd/tj
Inger Lagerquist
Stefan Storholm
Andreas Rasmus
Mats Falkeman
Magnus Sjöberg
Stig Holm
Mats Sandström
44
45
46
47
Oy Katternö Ab • Oy Herrfors Ab • Oy Perhonjoki Ab • Katternö Kraft Oy Ab
Herrfors Nät-Verkko Oy Ab • Katternö Kärnkraft Ab Oy • Härjeåns Kraft AB
Köpmansgatan 10, 68600 Jakobstad / Kauppiaankatu 10, 68600 Pietarsaari, telefon/puhelin (06) 781 5300, www.katterno.fi
48