TOIMEENTULOTUEN SISÄISET MENETTELYTAPAOHJEET

HEINOLAN KAUPUNKI
TOIMEENTULOTUEN SISÄISET
MENETTELYTAPAOHJEET
Sosiaali- ja terveystoimi
Aikuissosiaalityö
1.2.2015 alkaen
SISÄLLYS
1. YLEISTÄ TOIMEENTULOTUEN HAKEMISESTA……………………………………….. 3
2. TULOJEN HUOMIOIMINEN………………………………………………………………… 9
3. MENOJEN HUOMIOIMINEN…………………………………………………………….….12
4. ERITYISRYHMÄT…………………………………………………………………………... 27
5. EHKÄISEVÄ TOIMEENTULOTUKI………………………………………………………. 31
6. EDUNVALVONTA JA VÄLITYSTILIT……………………………………………………. 32
Heinolan kaupunki
Sosiaali- ja terveystoimi
Aikuissosiaalityö
Ohje
21.1.2015
Dnro 4128/05.21.00
TOIMEENTULOTUEN SISÄISET MENETTELYTAPAOHJEET
Heinolan kaupungin sisäiset menettelytapaohjeet on tehty helpottamaan
yksilökohtaista harkintaa ja lisäämään toimeentulotuen hakijoiden
yhdenvertaisuutta. Sisäisiä soveltamisohjeita ei voida käyttää päätöksen
perusteena, vaan päätöksen on perustuttava aina toimeentulotukilakiin.
Ohjeiston perusteena ovat Toimeentulotukilaki (1412/1997) sekä Sosiaali- ja
terveysministeriön opas toimeentulotukilain soveltajille, STM Julkaisuja 2013:4.
1. YLEISTÄ TOIMEENTULOTUEN HAKEMISESTA
Toimeentulotukea haetaan pääsääntöisesti kirjallisesti. Hakemuksesta tulee
ilmetä, mitä hakija hakee ja mille aikajaksolle. Hakemuksen tulee olla aina
hakijan tai edunvalvojan allekirjoittama. Hakemuksen voi poikkeuksellisesti
jättää myös suullisena, mutta sähköpostitse jätettyjä hakemuksia ei oteta
käsittelyyn.
Hakemuksessa on oltava hakijan osoite. Mikäli hakijan osoitteena on Poste
Restante, hakijalta on vaadittava selvitys, missä hän oleskelee.
Mikäli toimeentulotukihakemuksessa on puutteellisia tietoja tai hakemuksesta
puuttuu tarvittavia liitteitä, lähetetään hakijalle hallintolain mukainen
lisäselvityspyyntö, jossa hakijalle ilmoitetaan puuttuvat liitteet yksilöitynä ja
asetetaan määräaika, mihin mennessä puuttuvat liitteet tulee toimittaa
sosiaalikeskukseen. Hakijalle lähetetty lisäselvityspyyntö tallennetaan Effican
asiakastietoihin, jotta voidaan jälkeenpäin todentaa, mitä lisäselvityksiä hakijalta
on pyydetty.
Hakemuksessa on hakijan ilmoittamat tiedot ja allekirjoitus. Jos hakemukseen
joudutaan tekemään täydennysmerkintöjä, kirjataan merkinnän viereen päiväys
ja merkinnäntekijän nimi tai nimikirjaimet.
Jokainen toimeentulotukihakemus on käsiteltävä 7 työpäivän kuluessa. Päätös
voi olla joko myönteinen tai kielteinen. Hylkäävää päätöstä ei voida
ennakoivasti tehdä kuluvaa kuukautta seuraavalle kalenterikuukaudelle.
Päätöstekstissä ei saa olla ohjeita tai ehtoja. Ohjeistus asiakkaalle kirjoitetaan
päätöksen selvitysosaan.
Joissakin tapauksissa hakemus voidaan joutua kuitenkin käsittelemään ilman
puuttuvia liitteitä. Mikäli tilanne vaatii välittömän käsittelyn tai ei ole jostain
syystä mahdollista saada puuttuvia liitteitä, niin päätös tehdään käytössä
olevien selvitysten perusteella ja lisäselvitykset pyydetään jatkohakemuksen
yhteydessä.
Kun toimeentulotuen hakeminen perustuu hakijan/perheen tulotason
alenemiseen, niin aikaisemmista tuloista (esim. työttömyys), lasketaan
3
takautuva normilaskelma 1 kuukauden ajalta ennen asiointikuukautta tai sen
kuukauden alusta, kun viimeiset säännölliset tulot on saatu. Mahdollinen
normien ylitys otetaan varsinaisessa laskelmassa tulona huomioon. Jos asiakas
ilmoittaa olevansa rahaton, pitäisi selvittää mihin rahat ovat kuluneet.
Hallinto-oikeus hyväksyy muitakin kuin toimeentulotukeen oikeuttavia menoja
varsinkin ensimmäistä kertaa toimeentulotukea hakevien kohdalla (kun on kyse
tulojen vyörytyksestä).
Päätös toimeentulotuesta voidaan tehdään pääsääntöisesti kolmeksi
kuukaudeksi silloin, kun asiakas on pitkäaikaistyötön ja tilanne on muutoin
stabiili avuntarpeen näkökulmasta. Nuorille, alle 25-vuotiaille, tehdään päätös
pääsääntöisesti kuukaudeksi kerrallaan.
Asiakkaan varallisuustiedot on syytä tarkistaa vuosittain sekä omaisuuden että
velkojen osalta. Uusia asiakkaita pyydetään toimittamaan verotuspäätös ja
erittelyosa ja samoin pyydetään verotuspäätös ja erittelyosa vanhempien
tilanteesta, kun nuori hakee itselleen toimeentulotukea. Selvitys varallisuudesta
merkitään asiakirjoihin. Sosiaalitoimen käytössä olevat veroluettelot löytyvät
arkistosta.
Asiakkaan siirtyessä toiselle työntekijälle (esim. avioliiton purkautuessa),
hoidetaan ennen muuttoa kuntoon uuden asunnon vuokra ja muu tarvittava
toimeentulotuki muuttokuukauden loppuun saakka.
Toimeentulotukea voidaan myöntää tilapäisesti normilaskelmasta poiketen
esim. todellisen tilanteen mukaan enintään 3 kk:n aikana silloin, kun se on
tarpeellista / kohtuullista erityisestä syystä (esim. asiakas asuu liian kalliisti eikä
ole tiennyt / voinut hankkia edullisempaa asuntoa).
Jos toimeentulotukea on poikkeuksellisista syistä myönnettävä vain
ravintokustannuksiin, voidaan laskentaperusteena käyttää 49 %. Tätä voidaan
käyttää avustamisen perusteena esimerkiksi silloin, kun hakija on
normiylityksestä huolimatta tosiasiallisesti vaarassa jäädä ilman välttämätöntä
elatustaan.

Perusosa sisältää suurimman osan välttämättömistä arkielämän menoista,
joten erikseen huomioitavat menot tulee harkita aina tarkasti.

Maksusitoumus elintarvikkeisiin myönnetään vain poikkeustapauksissa
(kriisitilanteissa) sosiaalityöntekijän tai –ohjaajan harkinnan perusteella.

Ulkomailla oleskelun ajalta perusosasta vähennetään 7 pv kuukaudessa
ylittävien poissaolojen ajalta koko perusosa lähtö- ja tulopäivä mukaan lukien.

Myönnettyä toimeentulotukea ei saa maksaa ennakkoon, esimerkiksi edellisen
kuukauden puolella.

Hautauskulujen hakemista varten on oma hakemuslomakkeensa.
Sosiaalityöntekijän, sosiaaliohjaajan ja toimistosihteerin päätösvalta
toimeentulotuessa
Sosiaali- ja terveyslautakunta on määritellyt viranhaltijoiden toimivallan päättää
toimeentulotuesta ja sen perinnästä. Toimeentulotuen toimistosihteerit
4
päättävät perustoimeentulotuesta ja soveltuvin osin täydentävästä
toimeentulotuesta tämän sisäisen menettelytapaohjeen mukaisesti.
Sosiaalityöntekijät ja -ohjaajat päättävät harkinnanvaraisesta toimeentulotuesta.
Tarvittaessa lain tulkinnasta yksittäistapauksissa antavat ohjeita
sosiaalipalvelujohtaja ja sosiaalityöntekijät. Linjauksia käsitellään myös
aikuissosiaalityön kokouksissa ja näitä linjauksia sovelletaan tämän
menettelytapaohjeen rinnalla käytännön työssä.
Päätös
Jos asiakkaalla on voimassa oleva myönteinen päätös, mutta jokin asiakkaan
esittämä uusi vaade hylätään, on siitä tehtävä erillinen päätös. Tällaisia voivat
olla esim. jokin erityismeno, jota ei hyväksytä, menojen kohtuullisuusharkinta,
tulojen laskeminen toisin kuin asiakas on ne esittänyt tai perusosan
alentaminen.
Päätöksiin, myös kielteisiin, on aina merkittävä päättymisaika. Jos päätökseen
sisältyy perintä, on päätös uusittava, kun takautuvien perintä loppuu.
Lainmukainen käsittelyjakso on kuukausi, mistä syystä päätöksiin ei voi
sisällyttää kielteistä päätöstä tulevasta ajasta.
Päällekkäisen käsittelyn välttämiseksi tavanomaista harkintaa edellyttävissä
tilanteissa toimistosihteeri voi tehdä päätöksen myös sosiaalityöntekijän tai
-ohjaajan antaman käsittelyohjeen mukaan, jolloin tilanneselvitykseen
merkitään: ”Asiasta on neuvoteltu sosiaalityöntekijän / -ohjaajan kanssa”.
Kirjaaminen
Erityisesti aikuistuvien lasten tilanteen muutokset on muistettava tarkistaa
(asevelvollisuus, täysi-ikäiseksi tulo, opiskelu ja opintotukietuudet, kotoa
poismuutto, omat tulot jne.). Käsittelijä on vastuussa myös Stakesin
tilastotietojen täyttämisestä marraskuussa (dynaaminen lomake).
Ensimmäisen päätöksen hakemus-/selvitysosaan kirjataan hakemuksen
saapumispäivä, mihin ja mille ajalle toimeentulotukea haetaan, perhesuhteet ja
selvitys olosuhteista, esim. milloin työsuhde päättynyt, vireillä olevat etuudet,
ansiosidonnaisen pv-rahan kesto, elatusvelvollisuus, mahdolliset velat
(kokonaismäärä, lyhennykset ja korot) ja ulosmittaus, asumismuoto ja
asumiskulut sekä mahdollinen varallisuus. Lisäksi merkitään tärkeimmät
tulolähteet.
Asiakkaan intiimejä tietoja ei kirjoiteta päätökseen (esim. yksityiskohtaiset
terveydentilatiedot yms.) Nämä tiedot voi tarvittaessa kirjata dokumentointiin.
Opiskelijoiden selvitysosassa tulee olla maininnat, missä hakija opiskelee,
opiskelun kesto, opintotukietuudet ja lainan nosto. Selvitykseen kirjataan myös,
jos hakemus on käsitelty tavanomaisesta poikkeavalla tavalla.
Jatkohakemusta käsiteltäessä merkitään selvitykseen hakemuksen
saapumispäivä, erityismenot, joita asiakas hakee (liitteenä olevat tositteet tai
vastaavat tulkitaan hakemukseksi, vaikka ei ole erillistä hakemusta, esim.
kustannusarviota silmälaseista) ja olennaiset käsittelyyn vaikuttavat tiedot.
Tiliotteista merkitään liitteisiin ajankohta, miltä ne on esitetty.
Hakemus/selvitys on lyhyt kuvaus olosuhteista ja toimeentulotuen tarpeen
5
perusteista.
Euromäärät menoista ja tuloista ilmenevät toimeentulotukilaskelmassa, ja
niiden perusteet merkitään laskelman rivien huomautussarakkeeseen, eikä niitä
toisteta hakemus/selvityskohdan tekstissä. Tuloista merkitään aika, jota tulot
koskevat ja työttömyysturvaetuudesta maksuerät otetaan huomioon todellisten
maksupäivien ja euromäärien mukaan (edellisen kuukauden 26.päivä - kuluvan
kuukauden 25.päivä). Mikäli hakijalle tulee maksuun kaksi työttömyysturvan
maksuerää saman kuukauden aikana, nämä kaksi maksuerää otetaan
huomioon kyseisen kuukaude toimeentulotukilaskelmassa. Tuloylijäämää ei
tässä tapauksessa kuitenkaan siirretä seuraavalle kuukaudelle.
Hyväksytyistä laskuista merkitään eräpäivä ja tarkempi tunniste, esim. laskun
numero. Muu meno-/tulorivejä käytettäessä kirjataan, mistä menosta/tulosta on
kysymys. Asumismenojen kohdalle merkitään haettu-sarakkeeseen
asumismenot todellisen suuruisena ja hyväksytyt asumismenot
hyväksytty-sarakkeeseen.
Päätöksessä on otettava kantaa kaikkiin hakemuksen kohtiin ja, jos kaikkia
hakemuksessa esitettyjä menoja ei ole hyväksytty (myös takautuva tuki), on
hylkääminen perusteluineen merkittävä selkeästi tai myönteisiä ja hylkääviä
fraasitekstejä yhdistämällä. Tarvittaessa hylätystä osuudesta voi tehdä erillisen
päätöksen.
Atk-kirjauksissa on käytettävä asiallista, selkeää, ymmärrettävää kieltä (vrt.
HallintoLaki 9 §). sisäisessä käytössä olevia termejä ja lyhenteitä on vältettävä.
Valmistekstit (fraasit)
Päätöksentekoa varten on käytettävissä valmistekstejä, joita voi käyttää
sellaisenaan tai muokattuna. Päätöksen voi kirjoittaa aina myös itse. Kielteisiin
tai osittain kielteisiin päätöksiin on kirjattava perusteet ja lainkohdat, joihin
päätös perustuu. Käytettäessä valmistekstejä on varmistettava, että tekstin
sisältö ja päätöksen asiallinen sisältö vastaavat toisiaan, niistä on poistettu
numerokoodi ja päivämäärä ym. täydennettävät kohdat on täytetty.
Toimeentulotuen maksatus
Toimeentulotukilaskelman mukainen vaje maksetaan pääsääntöisesti
pankkimaksatuksena itse hakijalle. Jatkuvan tuen saajalla maksatuspäiväksi
merkitään sen kuukauden päivä, jota toimeentulotuki koskee eli, vaikka käsittely
tapahtuu edellisen kuukauden puolella, maksatuspäiväksi merkitään seuraavan
kuukauden ensimmäinen pankkipäivä.
Maksatusmerkintänä kirjataan ”kuukausi/vuosi” esim. ”09/09”. Tekstissä ei saa
ilmetä termejä (esim. vaje tai toimeentulotuki), joista pankissa voidaan yksilöidä
tulon laatu. Lääkkeet; viesti sarakkeeseen aikaväli, ja selitysosaan merkitään
erittely lääkkeistä. Lastenluonapito; viesti sarakkeeseen korvaus ajanjaksolta
ja selitysosaan merkitään lastenluonapito. Matkat; kuukausi ja vuosi
viestiosaan, selitysosaan merkitään matkan tarkoitus. Asiakkaan itse
maksamat laskut (sähkö, sairaala jne.); viestiosaan asiakkaan sukunimi ja
laskunumero, selitysosaan miltä ajalta lasku on, mikä lasku on kyseessä ja
mahdolliset viivästysmaksut.
Vuokria ja sähkölaskuja voidaan maksaa suoraan silloin, kun on toistuvasti
6
osoittautunut, että asiakas ei pysty huolehtimaan niistä itse (asumiskulujen
rästiintyminen, häätö, sähkön katkeaminen jne.). Tämä on kuitenkin aina
poikkeuksellista (edellyttää Toimeentulotukilain 16 §:n mukaista erityistä syytä).
Peruslähtökohta on, että vuokranmaksua seurataan asiakkaan itse maksamilla
vuokrakuiteilla (ellei maksu näy tiliotteelta), jotka liitetään toimeentulotuen
jatkohakemukseen.
Pääsääntöisesti em. menettelystä on ensin keskusteltava asiakkaan kanssa.
Asiakkaan laskujen maksaminen hänen puolestaan on kuluerä kaupungille ja
siksi laskuja ei ole syytä maksaa suoraan myöskään asiakkaan omasta
pyynnöstä, jos hän on kykenevä huolehtimaan niistä itse. Jos asiakkaan
maksut rästiintyvät toistuvasti (vuokra ja sähkölasku erityisesti), on vajeiden
maksu suoraan maksun saajalle ensisijaista asumisen turvaamiseksi.
Vähäiset terveydenhuoltomenot korvataan pääsääntöisesti jälkikäteen
maksettujen tositteiden mukaan, ja merkittäviin kustannuksiin (mm.
hammasproteesit, silmälasit) annetaan etukäteen maksusitoumus tai kulut
sisällytetään jälkikäteen laskujen mukaisina laskelmaan (ks.
Terveyden-huoltomenot). Lääkemaksusitoumukset annetaan
kertasitoumuksina.
Maksusitoumuksia elintarvikkeisiin käytetään vain poikkeustapauksessa.
Annettaessa maksusitoumuksia elintarvikkeisiin on saapuneesta laskusta
tarkistettava maksusitoumuksen käyttö ja puututtava siihen, jos käyttö on ollut
epäasiallista. Laskun käsittelijän on annettava epätarkoituksenmukaisesta
käytöstä tieto päätöksentekijälle.
Sosiaalikeskukseen osoitetut laskut (ms-laskut) ja asiakkaan nimellä olevat
sisäiset laskut maksetaan ostolaskujärjestelmän kautta, asiakkaan nimellä
olevat ulkoiset laskut Effican pankkimaksatuksena.
Jos säännöllisen vaje on hyvin pieni, alle 5 €, yhdistetään useamman
kuukauden (esim. 3 kk) vaje samaan maksatukseen jälkikäteen. Menettelystä
on kuitenkin aina ensin sovittava erikseen asiakkaan kanssa. Asiakkaalla on
oikeus saada pienetkin vajeet.
Viranhaltijan oikaisupäätös
Päätöksenteon jälkeen voi ilmetä seikkoja, jotka eivät ole olleet tiedossa
päätöstä tehtäessä. Tällaisia ratkaisuun vaikuttavia lisätietoja voi tulla mm.
muutoksenhaun yhteydessä saaduista lisätiedoista. Jos ilmenee, että päätös
on selvästi virheellinen, voi päätöksen tehnyt viranhaltija oikaista päätöksensä
hallintolain 50 §:n perusteella.
Asiavirheen korjaaminen: Jos päätös perustuu selvästi virheelliseen tai
puutteelliseen selvitykseen taikka ilmeisen väärään lain soveltamiseen taikka
päätöstä tehtäessä on tapahtunut menettelytapavirhe, viranomainen voi poistaa
virheellisen päätöksensä ja ratkaista asian uudelleen. Päätöstä ei saa korjata
asiakkaan vahingoksi, jos viranomainen tekee virheellisen ratkaisun.
Sosiaalityöhön ohjaus ja yhteistyö yksikköjen välillä
Toimeentulotuen käsittelystä ohjataan asiakkaat yhdessä sovitulla menettelyllä
sosiaalityöntekijän vastaanotolle. Asiakkaita ohjataan sosiaalityöhön
7
lakisääteisten suunnitelmien laatimista varten ja yksilölliseen
elämäntilanteeseen tai olosuhteisiin liittyvän toimeentulotuen tarpeen
selvittämiseksi.
Silloin kun asiakkaan toimeentulotuen käsittely edellyttää sekä etuuskäsittelijän
että sosiaalityöntekijän työpanosta, tulee pyrkiä joustavaan
neuvottelu-menettelyyn siitä, miten asiakkaan asiaa hoidetaan yhdessä.
Uudet tulottomat alle 25-vuotiaat toimeentulotukiasiakkaat, aktivointiehdon
omaavat ja työmarkkinatukea 500 päivää saaneet asiakkaat, elämäntilanteensa
perusteella huolta herättävät lapsiperheet sekä opiskeluissaan viivästyneet
priorisoidaan työskentelyssä etusijalle. Yhteistyö lasten ja perheiden palvelut
-yksikön kanssa käynnistetään.
Kun toimeentulotukihakemusten liitteenä on lääkärinlausuntoja, hoito- tai
kuntoutusyhteenvetoja tai muita asiantuntijalausuntoja, tulee niistä aina ottaa
kopio tai skannata ne ja lähettää asiakkaan omalle sosiaalityöntekijälle.
Asiantuntijalausunnot ovat välttämättömiä yksilöllistä toimeentulotuen tarvetta
arvioitaessa ja suunnitelmia laadittaessa.
Siirrot tapahtuvat aina pääsääntöisesti saattaen-vaihtaen ja dokumentoiden
Efficaan sekä päiväkirjamerkinnällä.
Jos työmarkkinatuki katkeaa TE -toimistossa ilmoittautumisen laiminlyönnin
johdosta viikoksi tai pidemmäksi ajaksi, alennetaan perusosaa kuukaudeksi 20
%:lla. Tästä on tehtävä erillinen päätös. Lain edellyttämää suunnitelmaa ei
lyhyessä alentamisessa ole tarkoituksenmukaista tehdä ja päätöksen voi tehdä
etuuskäsittelijä. Alle 5 päivän katkoksista ei tarkisteta päätöstä.
Vuorotteluvapaa, hoitovapaa
Jos vuorotteluvapaalla tai hoitovapaalla oleva hakee toimeentulotukea, on
ensin selvitettävä mahdollisuus palata takaisin työhön. Työnantaja voi
hakemuksesta keskeyttää vapaat, mutta ei ole velvollinen siihen. Jos keskeytys
ei ole mahdollista, on toimeentulotukea myönnettävä tosiasiallisten tulojen
perusteella. Vuorotteluvapaalta tai hoitovapaalta ei voi velvoittaa menemään
työhön.
Kertakorvaukset
Jos henkilö on saanut yli 2.000 € kertaluonteisen tulon viimeisen 6 kk:n aikana,
esim. eroraha, perintö, vakuutuskorvaus tai vastaava, jaetaan korvaus niin
monella kuukaudella kuin tulon saamisen ja hakemuskuukauden välillä
(hakemuskuukaudet mukana) eli jaksotetaan tulo näille kuukausille ja näin
saatu kuukausitulo otetaan tuloksi käsittelykuukaudelle mahdollisten muiden
tulojen lisäksi (= jaksotettu kertakorvaus).
Esimerkiksi jos henkilö on saanut joulukuussa 2.000 €:n suuruisen erorahan ja
hakee toimeentulotukea maaliskuussa: 2.000 € jaetaan neljällä = 500 €, joka
lasketaan tuloksi maaliskuulle. Jaksotetussa tulossa on otettava huomioon
myös se, onko hakijalla tosiasiassa kyseistä tuloa käytettävissään. Jos
kertakorvaus on käytetty esim. hankintaan, josta hakijalla on luotettava selvitys,
ei saatua korvausta voi laskea jaksotettunakaan hakijan tuloksi. Erityisen
8
suurissa kertakorvauksissa (yli 20.000 €) jaksottamisaikana voidaan käyttää yli
6 kuukautta aina 1 vuoteen saakka.
Toistuva tuloylijäämä
Jos jatkuvaa toimeentulotukea saavalle syntyy jonain kuukautena ylijäämä ja
laskelma ja päätös on tehty ennen seuraavaa kuukautta, tehdään hylkäävä
päätös, johon kirjataan lisälauselma: ”Tämän kuukauden laskelmanylitys
lasketaan käytettävissä olevaksi tuloksi seuraavan kuukauden
toimeentulotukilaskelmassa.”
Pienellä tuloylijäämällä (alle 30 €) myönnetään sähkö- ja
terveydenhuoltomenot, ei tarvitse olla eri hakemusta ja päätöstä.
Ylitystä ei voi kuitenkaan siirtää enää sitä seuraavalle kuukaudelle, ellei ylitys
johdu merkittävästä kertakorvauksesta, jossa voidaan käyttää tulon
jaksottamista 6 kk:n ajan. Ylitystä ei voi myöskään ”ketjuttaa” eli, jos seuraavan
kuukauden laskelmaan syntyy ylitys myös ilman edellisen kuukauden siirrettyä
norminylitystä, ei siirtoa tehdä.
2. TULOJEN HUOMIOIMINEN
Asumistuki
Kelan asumistuen tarkistuspäivä on merkittävä laskelman
huomautus-sarakkeeseen.
Elatusapu / elatustuki
Elatusapu ja elatustuki ovat tuloksi huomioitavaa. Jos elatusvelvollinen ei
maksa elatusmaksujaan, edellytetään toimeentulotuen (elatusavun) saajan
hakevan elatustukea.
Jos ero tapahtuu asiakkuuden aikana, ei voida hyväksyä sitä, että
elatusvelvollinen kuittaa lapsensa elatusmaksut omaisuudella. Jos
omaisuudella on kuitattu ennen toimeentulotukiasiakkaaksi tulemista, niin silloin
ei voida huomioida omaisuutta elatusmaksuna laskennallisena tulona.
Silloin kun lapsi on puolet kuukaudesta isän ja puolet kuukaudesta äidin luona
eikä elatusmaksua ole määritelty, puolitetaan perusosa. Lapsilisä lasketaan
tuloksi sille vanhemmalle, jolle se maksetaan, jos molemmat vanhemmat ovat
toimeentulotuen saajia tai, jos vanhemmat haluavat, lapsilisä puolitetaan. Jos
lapsilisä menee toiselle vanhemmalle joka ei saa toimeentulotukea ja toinen
hakee toimeentulotukea, ei toimeentulotukea hakevalle vanhemmalle oteta
huomioon mitään lapsesta aiheutuvia erityismenoja, ainoastaan perusosa.
Hoitotuet
Kansaneläkelaitoksen maksamia eläkkeensaajan hoitotukea ja lapsen
hoitotukea ei pääsääntöisesti oteta tulona huomioon, mutta ei myöskään
sairaudesta, vammasta tai huolenpidon tarpeesta johtuvia menoja. Selvitettäessä hoitotuen saajan toimeentulotuen tarvetta sairaalalaskuihin hoitotuet
kuitenkin lasketaan tuloksi. Samoin voidaan menetellä arvioitaessa hoitotuen
riittävyyttä sairaus- ja lääkekuluihin, joihin hoitotuki on myönnetty.
9
Jälkikäteen ilmenevät tulot
Jälkikäteen ilmenevät ansiotulot voidaan huomioida Toimeentulotukilain 15 §:n
3 momentin mukaan kokonaisuudessaan, jos toimeentulotukea haetaan
päätöstä seuraavan kahden kuukauden aikana, ellei se ole kohtuutonta
(49/2005). Mahdollisuudesta on ilmoitettava asiakkaalle etukäteen. Tulot
voidaan ottaa huomioon Kouvolan hallinto-oikeuden päätöksen
(9.6.2009/00913/08/6101) mukaan vain jompana kumpana kuukautena. Näin
ollen tuloylijäämää ei saa siirtää eteenpäin toiselle kuukaudelle.
Säästöt, omaisuus ja varallisuus
Säästöt ja pankkitalletukset, myös määräaikaiset, ovat ensisijaisia, ja ne
otetaan tulona huomioon siinä vaiheessa, kun ne ovat tosiasiallisesti elantoon
käytettävissä. Vanhuksilla yli (65-vuotias) voidaan kuitenkin säästöjen osalta
jättää huomioon ottamatta ns. arkkuraha n. 1.000 €, kuten myös uusien
asiakkaiden alle 1.000 € pankkisaldo, mikäli kyseessä on äkillisen
sairastumisen tai onnettomuuden aiheuttama toimeentulotuen tarve.Tiliotteelta
huomattava saldo, joka ylittää säännönmukaiset tulot, lasketaan säästötuloiksi.
Pitkäaikaisilla toimeentulotuen asiakkaille (yli vuoden kestävä säännöllinen
asiakkuus), voidaan jättää toimeentulotuesta kertyneitä säästöjä huomioon
ottamatta 1.000 € (esim. säästäminen kodinkoneeseen tms. hankintaan).
Tiliotteella olevat panot
Alle 20 €:n tilillepanoja ei huomioida toimeentulotukilaskelmassa tulona. Mikäli
tilillepano on suurempi tai on useampia pienempiä tilillepanoja, ne huomioidaan
tulona toimeentulotukilaskelmassa.
Yksityispanot, yksityishenkilöiden avustukset ja lainat
ovat pääsääntöisesti käytettävissä olevaa tuloa. Asiakkaalle annetaan
mahdollisuus antaa selvitys yksityispanoista. Mikäli selvitys on luotettava,
tehdään oikaisupäätös. Pienet ”vipit” jätetään tulona huomioon ottamatta, jos
takaisinmaksu on suoritettu lyhyen aikavälin sisällä ja on todennettavissa.
Pelkkä ilmoitus siitä, että kyseessä on laina, ei vielä oikeuta poistamaan tuloa,
vaan asiakkaan on toimitettava luotettava selvitys velan takaisinmaksusta.
Luotettavin selvitys on tilisiirto, jota tulee suositella, mutta muutkin selvitykset
tulee hyväksyä, jos ei ole perusteltua syytä epäillä niiden luotettavuutta.
Tulot, joita ei ole haettu/saatu
Tuloja, jotka eivät ole käytettävissä ei voi merkitä laskelmaan. Toimeentulotuen
myöntäminen perustuu arviointiin käytettävissä olevista tuloista.
Työkokeilu / kuntouttava työtoiminta
Työkokeiluajalta ja kuntouttavan työtoiminnan ajalta saatavaan
työmarkkinatukeen suhtaudutaan tuloja huomioitaessa samalla tavoin kuin
ansiotuloon: Merkintä laskelmassa kohtaan palkkatulo. Sosiaalilautakunnan
päätös 21.1.2004 § 6. (Ei koske työvoimakoulutusta.)
10
Ulosotto
Ulosoton kohteena olevista tuloista on perusteltua ottaa tulona huomioon vain
tosiasiassa käytettävissä oleva osuus. Asiakas voidaan ohjata kääntymään
ulosottoviranomaisen puoleen ulosmitattavan osuuden
alentamismahdollisuuden selvittämiseksi, jos toimeentulotuen tarve arvioidaan
pitkäaikaiseksi.Vapaaehtoisia suorituksia ulosottovelan lyhentämiseksi ei
huomioida menoina, ellei kyseessä ole ulosottomiehen vahvistama
maksusuunnitelma. (STM 2013, 130.)
KHO:n antaman päätöksen (3.4.2001/674) mukaan ulosmitattu tulo ei ole
käytettävissä elantoon, joten sitä ei saa ottaa tulona huomioon. Jos ulosmittaus
aiheuttaa pitkäaikaista tai toistuvaa toimeentulotuen tarvetta, tulee asiakas
ohjata talous- ja velkaneuvontaan. Ulosmittaukseen on myös saatavissa ns.
vapaakuukausia, joita voidaan kehottaa käyttämään esimerkiksi kertaluonteisen
hankinnan rahoittamiseen (hammasproteesi, silmälasit).
Vanhempien luona asuvat
Vanhempiensa luona asuvien osalta tarkistetaan aina iästä riippumatta, osallistuvatko vanhemmat elatukseen. Jos osallistuvat, niin siltä osin toimeentulotuen
tarvetta ei ole todettavissa
Varat
Toimeentulotuen viimesijaisuudesta johtuen arvopaperit ovat ensisijaista tuloa,
samoin kuin määräaikaistalletukset ja säästöt. Toimeentulotukea ei tulisi
myöntää myöskään silloin, kun hakijalla on muuta rahaksi muutettavaa
varallisuutta. Tämä koskee etenkin pitkäaikaisia toimeentulotuen saajia/hakijoita. Tilapäisen tarpeen ollessa kyseessä varallisuutta ei ehditä muuttaa rahaksi
käytettäväksi elantoon, eikä se liene tarkoituksenmukaista.
Pitempiaikaisessa asiakkuudessa omaisuuden realisointiin on annettava
kohtuullinen aika. Arvopaperit on muutettavissa käytettävissä olevaksi tuloksi
lähes välittömästi, kiinteän omaisuuden realisointiaika voi olla 3-6 kuukautta.
Jos arvopapereiden senhetkinen arvo on niin vähäinen, että saatu tulo ei kata
realisoimiskuluja, ei realisointia voida edellyttää. Tällöin toimeentulotuensaajan
on
3 kuukauden välein toimitettava selvitys arvopapereiden arvosta ja
realisoinnista aiheutuvista toimituskuluista.
Veronpalautukset
Veronpalautukset otetaan tulona huomioon maksuajankohdan mukaan, mutta
ei huomioida tulona, jos ne ulosmitataan tai kuitataan verovelkoihin. Vähäisiä
veronpalautuksia ei kuitenkaan oteta tulona huomioon. Vähäisenä pidettävä
määrä on 100€/hlö ja tulona huomioidaan 100 €:a ylittävä osuus/hlö.
Veronpalautukset voidaan poikkeuksellisesti jättää kokonaan tulona huomioon
ottamatta, mikäli niiden käytölle on olemassa asianmukainen suunnitelma tai ne
on käytetty todistettavasti ja tosiasiallisen erityisen tarpeen vuoksi
välttämättömiin menoihin, esim. kodin hankinnat, asuntolainan lyhennykset jne.
Erityisestä tarpeesta johtuva menettely on mainittava päätöksen selvitysosassa.
11
Vähäiset tulot / Sosiaalilautakunnan päätös 21.01.04 § 6
Vähäisiä tuloja, joita ei huomioida hakijalle tulona toimeentulotukilaskelmassa
ovat työllisyysraha (esim. Työkeskus ja Kanervalan palvelukeskus),
työkokeiluajalta maksettavasta työttömyysturvasta 20 % tai maks. 100 €,
veronpalautukset 100€/ henkilö ja harrastusluonteiset ansiotulot 100 €/kk.
3. MENOJEN HUOMIOIMINEN
Perusosan alentaminen
Toimeentulotuen perusosaa voidaan alentaa toimeentulotukilain 10 §:n
perusteella enintään 20 %, jos hakija
kieltäytyy ilman perusteltua syytä yksilöidysti ja todistetusti tarjotusta työstä tai
työvoimapoliittisesta toimenpiteestä, joka kohtuullisen ajan turvaisi
toimeentulon (työvoimatoimikunnan päätös),
laiminlyönnillään aiheuttaa sen, ettei työtä tai työvoimapoliittista toimenpidettä
voida tarjota (koulutus, työkokeilu, työnhaun uusimisen unohtaminen tai
kieltäytyminen työnhausta, ei ole hakeutunut koulutukseen
yhteishaussa/työvoimatoimikunnan päätös),
kieltäytyy osallistumasta aktivointisuunnitelman laadintaan,
kieltäytyy ilman pätevää syytä kuntouttavasta työtoiminnasta tai keskeyttää
sen ilman pätevää syytä (1.1.2010 alkaen koskee myös 25 vuotta täyttäneitä),
maahanmuuttajana kieltäytyy ilman perusteltua syytä kotoutumissuunnitelman
laatimisesta tai siinä sovituista toimenpiteistä tai laiminlyönnillään aiheuttaa
sen, että suunnitelmaa ei ole voitu laatia.
Työstä irtisanoutuminen tai opintojen keskeyttäminen eivät oikeuta perusosan
alentamiseen.
Perusosan alentamisen yhteydessä on aina laadittava, mikäli mahdollista
yhdessä asiakkaan ja tarvittaessa yhteistyössä työvoimaviranomaisten ja
muiden viranomaisten kanssa, suunnitelma toiminnasta asiakkaan itsenäisen
suoriutumisen edistämiseksi. Suunnitelman laatii sosiaalityöntekijä. Perusosan
alentaminen ei saa uhata ihmisarvoisen turvan mukaista välttämätöntä
toimeentuloa. Perusosaa alennetaan korkeintaan kaksi kuukautta kerrallaan,
kunnes alentamisen peruste poistuu.
Toimistosihteeri tekee perusosan alentamispäätöksen yhdessä
sosiaalityöntekijän kanssa. Perusosan alentaminen tai alentamisen
poistaminen kirjataan aina päiväkirjalle.
Perusosan alentamispäätöksen mukana asiakkaalle lähetetään kirje, jossa
kehotetaan asiakasta joko varaamaan aika sosiaalityöntekijälle tai
hakeutumaan itse työvoimatoimiston aktiivitoimenpiteisiin, jolloin perusosan
alennus voi poistua.
Jos asiakas ei varaa aikaa sosiaalityöntekijälle tai ryhdy muihin toimenpiteisiin
alennuksen poistamiseksi, tämä tulkitaan laiminlyönniksi, joka aiheuttaa sen,
että työtä tai työvoimapoliittista toimenpidettä ei voida tarjota ja perusosa
alennetaan aina kahdeksi kuukaudeksi kerrallaan. Uuden päätöksen mukana
lähetetään uudelleen edellä mainittu ohjekirje.
12
Perusosan alennus tehdään päämiehen päätökseen lisäämällä perusosan
alentamista koskeva fraasiosuus päätöstekstiin. Tekstissä tulee ilmetä sen
henkilön nimi, jota alentaminen koskee. Jos päätös tehdään puolisolle ja
perheen toimeentulotuki käsitellään toisen puolison nimellä, lisätään
päätökseen perusosan alentamista koskeva fraasi ja yksilöidään se koskemaan
puolisoa.
Sosiaalityöntekijä voi yhdessä työ- ja elinkeinotoimiston virkailijan ja asiakkaan
kanssa päättää myös, että alennusta ei tehdä lainkaan, eikä edellytetä
asiakkaan pitävän työnhakua voimassa. Näin menetellään pitkäaikaisesti
vaikeista päihdeongelmista kärsivien kohdalla, joiden terveydentila,
työkokemus, vanhentunut koulutus ja sosiaalinen elämäntilanne tosiasiassa
estävät työllistymisen, mutta työkyvyn selvityksenkään perusteella ei ole
myönnetty eläkettä.
Arvio perustuu toimeentulotukilain 2 a §:n 1 mom. 5. kohtaan, jonka mukaan
asiakas on hyväksyttävän syyn vuoksi esteellinen vastaanottamaan työtä.
Menettely perustuu asiakkaan, sosiaalityöntekijän ja työ- ja elinkeinotoimiston
yhteiseen näkemykseen, joka kirjataan aktivointisuunnitelmaan.
Sosiaalityöntekijä voi harkintansa mukaan päättää myös, että alennus on
pienempi kuin 20 %, yleensä 5 - 10 %. Näin menetellään esim. sellaisen
asiakkaan kohdalla, jonka päihdeongelma estää työllistymisen, mutta asiakas ei
ole halukas hakeutumaan päihdehoitoihin.
Lasten luonapitokorvaus, täydentävä toimeentulotuki
Menojen korvaamiseksi pyydetään pääsääntöisesti kirjallinen
tapaamissopimus. Lapsen luonapitoajalta hyväksytään 10 €/vrk. Toisella
paikkakunnalla tapahtuvaan tapaamiseen matkakustannukset huomioidaan
julkisen liikenteen taksan mukaan tositteita vastaan jälkikäteen. Hyväksytään
myös omalla autolla kulkeminen, mikäli se on yleistä edullisempi. Tällöin
hyväksytään kustannuksiksi 0,20 € / km. Lapsen matkustaessa toisen matkan
maksaa isä, toisen äiti.
Tapaamisia enimmäismäärässä ajatellaan olevan 6 vrk / kk (pe-su on 3vrk) ja
kaksi täyttä lomaviikkoa/vuosi. Jos lapsen tapaamisesta on oikeuden päätös tai
sosiaali- ja terveyslautakunnan vahvistama sopimus, huomioidaan tapaamisia
oikeuden päättämä määrä, jos se toteutuu. Lapsen tapaamisesta
aiheutuneiden kulujen korvaamiseksi vaaditaan lähivanhemman todistus
tapaamisesta.
Asumiskustannukset
Asumismenot otetaan huomioon vain siihen asuntoon, jossa hakija asuu
osoitteen perusteella. Tarkistus tehdään tarvittaessa väestörekisteristä.
Perustoimentulotukeen kuuluviksi asumismenoiksi lasketaan:
vuokra/yhtiövastike (hoito- ja rahoitusvastike)
lämmityskulut
sähkö- ja kaasumaksut
vesi- ja jätevesimaksut
jätehuoltokulut
tontin vuokra
13
koti- ja palovakuutus (vakuutuksesta otetaan huomioon vain kohtuullinen,
suppea irtaimiston ja kiinteistön kotivakuutus sekä vastuuvakuutus, joka
tarkistetaan maksutositteen lisäksi vakuutuskirjasta, maksuissa ei oteta
huomioon henkilövakuutusosia)
kohtuulliset asuntolainan korot (ks. Asuntolainan korot)
kiinteistövero
saunamaksut
nuohous- ja aurausmaksut
kaapelitv-maksu, mikäli kuuluu kiinteästi vuokraan
Autopaikkamaksuja ei huomioida asumiskuluina, vaan ne kuuluvat perusosalla
katettaviin menoihin.
Täydentävää toimeentulotukea voidaan myöntää muihin asumiskuluihin, joita
ovat takuuvuokra, muuttokulut ja palovaroitin.
Asumistuki otetaan tulona huomioon. Päätöksentekijän on huolehdittava siitä,
että asumistuki on haettu. Jos asumistukea ei myönnetä tai päätös viivästyy
kohtuuttomasti, on syy siihen selvitettävä. Lähtökohtana on, että
toimeentulotuen saajalla on pääsääntöisesti oikeus myös asumistukeen, joka
kuuluu ensisijaisiin etuuksiin. Asumistukea saavien kohdalla asumistuen
tarkistusajankohta merkitään laskelmaan.
Asumistuen määrä on tarkistettava Kelassa, jos tulot nousevat vähintään 400
€/kk, laskevat vähintään 200 €/kk, asumismenot muuttuvat vähintään 50
€/kk/edellisen asumistuen päätös tai ruokakunta vaihtaa asuntoa. Kela huomioi
tulojen muutokset sitä seuraavan kuukauden alusta, josta alkaen tulojen
muutos on ollut voimassa kuukauden 1. päivästä. 1.9.2015 alkaen
asumistukeen tulee 300 €:n ansiotulovähennys, joka tehdään ruokakunnan
jäsenten yhteenlasketuista ansio- ja yrittäjätuloista.
Opiskelija voi saada opintotuen asumislisää.
Eläkkeensaajan asumistuki määräytyy eri tavoin kuin yleinen asumistuki ja siinä
on mm. väljempi asumismenojen harkinta ja sitä noudatetaan myös
toimeentulotuessa. Eläkkeensaajan asumistuesta on poistunut 65 vuoden
ikäraja ja kaikki vanhuuseläkettä ja takuueläkettä saavat siirtyvät
eläkkeensaajan asumistuen piiriin. Lisätietoja löytyy osoitteesta: www.kela.fi.
Jos kaikki asunnossa asuvat eivät ole toimeentulotuen hakijoina, lasketaan
hakijalle pääluvun tai hänen perheensä koon mukainen osuus
asumiskuluista. Vanhempiensa luona asuvan nuoren kohdalla asumismenojen
huomioon ottaminen edellyttää erityisharkintaa (ks. Kotona asuvien nuorten
asumismenot). Kaikkien asumismenojen kohdalla on arvioitava myös menojen
kohtuullisuutta.
Kotona asuvien nuorten (yli 18 v.) asumismenot
Kotona asuville nuorille voidaan ottaa huomioon asumismenot silloin, kun nuori
on itse aikaisemmin maksanut asumiskuluistaan kotiin ja hänellä on ollut
siihen myös taloudelliset mahdollisuudet tai nuori on välillä asunut muualla
huolehtien asumiskuluistaan ja muuttaa takaisin kotiin.
Pelkkä "ruokarahan" maksaminen kotiin ei vielä edellytä asumiskulujen
huomioon ottamista. Jos asumiskulut otetaan huomioon, lasketaan nuorelle
14
pääluvun mukainen osuus todellisista kustannuksista esim. vuokrasta.
Maksetusta vuokrasta tulee esittää pankin maksukuitit tai tiliotteella tulee näkyä
tilisiirto tai kuukausittain toistuva vuokran suuruinen käteisnosto.
Jos vuokra on maksettu käteisellä, tulee tositteeksi lisäksi esittää vanhemman
antama todistus maksetusta vuokrasta. Jos kotona asuva täysi-ikäinen nuori
muuttaa asumaan itsenäisesti, esim. lukio- tai ammattikouluaikanaan, on tuen
myöntämisen perusteet tutkittava erityisen tarkkaan: syy miksi muutettu,
vanhempien mahdollisuus asuttaa nuori kotonaan ja avustaa häntä. Vuokran
suuruuden on oltava kohtuullinen. Ilman erityisiä syitä ei nuorelle myönnetä
vuokravakuutta.
Jos nuoren asuminen järjestyisi edelleen kotona ja tästä on vanhempien
antama tieto, on se toimeentulotukilain mukainen ensisijainen tapa nuorelle
järjestää elantonsa itsenäisen asumisen sijasta, millä perusteella
toimeentulotuki voidaan hylätä.
Vuokra / vastike
Pääsääntöisesti, jos asumismenot ovat kohtuulliset, ne hyväksytään
laskelmassa menona todellisen suuruisina. Kunnalla on oikeus kohtuullistaa
asumiskulut todellisten kulujen sijaan. Päätös kohtuullistamisesta tulee
perustua siihen, että paikkakunnalla on saatavissa kohtuuhintaisia asuntoja,
joita hakijaa ohjataan hakemaan.
Heinolassa käytetään toimeentulotuessa hyväksyttävinä kohtuullisina
asumiskuluina ilman vesimaksua vuokra-asunnoissa seuraavia euromääriä:
Perheen
henkilömäär
ä
1
2
3
4
5 tai
enemmän
6
7
8
Kohtuulliset
hyväksyttävät
asumiskulut €/kk
380
570
700
800
900
15
Näiden kulujen lisäksi hyväksytään vesimaksuina korkeintaan 19 € / henkilö.
Saunamaksuja huomioidaan enintään 15 € / kk / perhe.
Yhtiövastikkeessa huomioidaan menona vain hoitovastike. Kimppa-asumisessa
/ alivuokralaisasumisessa kohtuullisina asumiskuluina pidetään 350 € / kk /
asukas.
Eläkettä saavan yksin asuvan kohtuullisiksi asumiskuluiksi katsotaan
toimeentulotuessa 534,58 €/kk Kelan eläkkeensaajan asumistuessa
huomioitavien asumismenojen enimmäismäärän mukaisesti.
Jos asiakas on vuokrannut omakotitalon, jossa on vuokran lisäksi lämmitys- tai
muita kiinteistöön liittyviä maksuja, joiden yhteissumma vuokran kanssa ylittää
vuokra-asumisen kohtuullisuusrajat, tulee asiakkaalle antaa aikaa kulujen
kohtuullistamiseen. Jos asiakas ei ryhdy kohtuullistamistoimenpiteisiin, annetun
määräajan jälkeen kuluina hyväksytään vain kohtuullinen vuokra, vesimaksut ja
taloussähkö, kuten muissakin vuokra-asunnoissa.
Toimeentulotuki asumismenoihin maksetaan pääsääntöisesti suoraan
vuokranantajalle tai hakijan esittämää maksukuittia vastaan hänelle itselleen.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että asiakas esittää kuitin vuokran maksusta
ennen seuraavan kuukauden hakijalle itselleen maksettavaa toimeentulotukisuoritusta.
Lämmityskulut ja sähkölaskut
Lämmityskulut ovat osa asumisen kokonaiskustannuksia, jotka huomioidaan
osana kohtuullisia asumiskustannuksia. Sähkölasku huomioidaan
kuukausilaskelmassa kokonaan, jos se on kohtuullinen. Jos sähkön kulutus
ylittää huomattavasti kohtuullisen tason, on asiakkaalta pyydettävä tästä
selvitys. Mikäli ylisuureen kulutukseen löytyy perustelut, voidaan myös nämä
laskut hyväksyä todellisen suuruisina. Jos toimeentulotuen tarve jatkuu
pidempään ja rästiä on jo syntynyt, on asiakkaan sovittava sähköyhtiön kanssa
tasasuuruisista lyhennyseristä, jotka otetaan sovitun mukaisina huomioon
kuukausilaskelmassa.
Sähkölämmitteisissä asunnoissa taloussähkömaksut arvioidaan kohtuullisen
suuruisiksi seuraavan taulukon mukaisesti:
1-2
hlöä
3-5
hlöä
6 tai
useamp
i
55,0
0€
75,0
0€
90,0
0€
Sähkö- tai öljylämmityksen kustannukset hyväksytään kohtuullisina laskujen
mukaan tai käytetään asumistuen lämmityskulunormia 41,00 € / hlö ja
16
lisähenkilöstä 14,00 € / hlö.
Taloussähkön osuus sähkölaskusta silloin, kun laskuun sisältyy myös
lämmityssähkö, on 30 % ja lämmityssähkön osuus 70 %. Esim. jos
kokonaissähkölasku on 80 €, taloussähkön osuus lasketaan:
80 x 0,70 (70 %) = 56 €, joka laitetaan normissa kohtaan lämmitys. Loput
summasta on taloussähköä 24 €.
Omakotitalon hoitokulut
Omakotitalon juoksevat asumiskulut (vesi-, lämpö- ym.) otetaan ensisijaisesti
huomioon todellisina laskujen erääntymiskuukautena. Puulämmitteisissä
asunnoissa kohtuullinen polttopuiden kulutus on 1 m3 / kk. Polttopuihin voidaan
myöntää toimeentulotukea harkinnanvaraisesti myös sähkönkulutuksen
pienentämiseksi.
Asuntolainojen korot
Asuntolainan korot otetaan huomioon todellisen suuruisina. Lainan lyhennyksiä
ei oteta menona huomioon. Jos omistusasunnon kokonaiskulut ovat
kohtuuttoman korkeat, tehdään asumismenojen kohtuullistamispäätös, jonka
perusteella kulut otetaan huomioon todellisina 6 kuukautta, jonka jälkeen menot
kohtuullistetaan. Päätökseen kirjataan tämä määräaika jo ensimmäistä kertaa
toimeentulotukea myönnettäessä. Korot huomioidaan niiden
erääntymiskuukausina tai kuukausittain.
Jos toimeentulotuen tarve jatkuu yli 6 kk, otetaan asuntolainan korot huomioon
asumismenoina siltä osin kuin ne yhdessä yhtiö-/rahoitusvastikkeen kanssa tai
omakotitalossa laskennallisten tai todellisten asumiskulujen kanssa mahtuvat
kohtuullisiin vuokra-asumismenoihin. Tästä tulee antaa päätös ensimmäisen
toimeentulotukipäätöksen mukana. Jos toimeentulotukea haetaan vain korkojen
erääntymiskuukautena, tehdään takautuva normilaskelma seuraavan kuun
alusta alkaen, kun korot edellisen kerran ovat olleet maksussa, eli yleensä 6
kk:n laskelma.
Asumismenojen kohtuullisuusharkinta
Asumismenojen kohtuullistaminen todellisten kulujen sijasta edellyttää
yksilöllistä harkintaa, jossa otetaan huomioon hakijan olosuhteet, perhetilanne,
elämäntilanne, vallitseva vuokrataso ja mahdollisuus tosiasiassa
saada halvempi/pienempi vuokra-asunto. Asumiskulujen kohtuullisuutta
määriteltäessä lähdetään siltä pohjalta, mikä vuokran määrä on ollut
vuokrasopimusta tehtäessä.
Asumismenojen kohtuullisuuden arviointi tulee ajankohtaiseksi silloin, kun
 toimeentulotuen saaja asuu asunnossa, jonka asumismenot ylittävät selvästi
(yli 20 €) toimeentulotukilaskelmassa hyväksyttävät asumiskulut eikä
toimeentulotuen tarve ole tilapäinen (yli 3 kk)
 toimeentulotuen saaja vaihtaa asiakkuutensa aikana asuntoa kalliimpaan
 omistusasunnon korot ja yhtiö/hoitovastike ylittävät kohtuulliset
vuokra-asumisen kulut.
Asumiskuluja ei kohtuullisteta silloin, jos asiakas on alun perin asunut
asunnossa, jonka asumiskulut ovat olleet kohtuurajojen mukaiset mutta jotka
ovat toistuvien vuokrankorotusten jälkeen kohonneet yli kohtuurajojen.
17
Jos asiakas muuttaa toiselta paikkakunnalta Heinolaan asuntoon, jonka vuokra
ylittää kohtuullisina hyväksytyt asumiskulut, annetaan asiakkaalle kolmen
kuukauden määräaika hakeutua kohtuuhintaiseen asumiseen. Samoin
menetellään, jos asiakkaan perhetilanne muuttuu esim. avio- / avoeron vuoksi
asiakkuuden aikana ja asiakas jää asumaan asuntoon, jossa on perheen
kokoon nähden kohtuuttoman suuri vuokra.
Ylisuuret asumiskustannukset
Kun toimeentulotuen saaja asuu kohtuulliset asumismenot ylittävässä
asunnossa, hänelle varataan kohtuullinen aika asumismenojensa
pienentämiseen. Asumiskustannukset voidaan määritellä kohtuullisiksi ilman
siirtoaikaa, jos asiakas on hakeutunut toimeentulotukiasiakkuuden aikana
vuokraltaan kalliimpaan asuntoon.
Asumiskulujen huomioon ottamisesta tehdään ensin määräaikainen päätös,
minkä ajan asumismenot otetaan huomioon todellisina ja hakijan edellytetään
tänä aikana etsivän kohtuuhintaisen asunnon (kirjattava päätökseen).
Määräaikainen päätös tehdään yleensä 3 kuukaudeksi. Määräaika on kirjattava
selkeästi päätökseen.
Hakijalle annetaan myös mahdollisuus varata annettuna määräaikana aika
sosiaalityöntekijälle, joka voi antaa ohjeen siitä, että asumismenot otetaan
huomioon kohtuullisia korkeampana. Ohje annetaan päiväkirjamerkinnällä ja
kirjalliset perustelut merkitään asiakaskertomukseen. Erillistä päätöstä asiasta
ei tarvita. Etuuskäsittelijä huomioi tämän jälkeen asumiskulut sosiaalityöntekijän
ilmoituksen mukaisesti.
Kohtuuasumiskuluja suuremmatkin asumiskulut ovat perustoimeentulotuen
menoja. Jos tuensaaja aktiivisesti hakee edullisempaa asuntoa, mutta ei sitä
saa, hyväksytään asumismenot todellisina myös annetun määräajan jälkeen.
Jos asiakas hakeutuu toimeentulotukiasiakkuuden aikana kalliimpaan asuntoon
mutta uuden asunnon kulut eivät ylitä toimeentulotuessa hyväksyttyjä
vuokra-asumisen kuluja, vuokra hyväksytään todellisen suuruisena. Jos uuden
asunnon vuokra ylittää kohtuuasumiskulut, hyväksytään menoina
toimeentulotuessa hyväksytty kohtuuasumiskulu. Jos asumistason / kulujen
nostamiselle ei ole perusteltua syytä, muuttokuluja tai uuden asunnon
takuuvuokraa ei hyväksytä välttämättöminä menoina. Päätöksen voi tehdä
etuuskäsittelijä.
Uuden asunnon hakeminen toimeentulotukiasiakkuuden aikana
Kun toimeentulotukiasiakas perustellusta syystä hakee asiakkuuden aikana
uutta asuntoa ja mahdollista vuokravakuutta, on hänellä oikeus tietää, minkä
suuruisena asumismenot hyväksytään toimeentulotukiasiakkuuden jatkuessa.
Ohjeena asiakkaalle annetaan taulukon mukainen toimeentulotuessa
hyväksytty maksimivuokra. Vuokravakuus voidaan myöntää vain
kohtuullisuusnormit täyttävään asuntoon (ks. Vuokravakuus)
Edunvalvonta
Edunvalvonnasta aiheutuvat kulut ovat täydentävään toimeentulotukeen
18
oikeuttavia menoja. Edunvalvonnasta voi aiheutua oikeudenkäyntimaksuja ja
lupa-asioiden käsittelymaksuja, edunvalvontapalkkio ja tilin tarkastusmaksu.
Edunvalvontapalkkio on maksu, joka edunvalvonnassa peritään päämieheltä.
Palkkion määrä vaihtelee. Palkkio voidaan jaksottaa kuukausikohtaisesti. Koska
asiakas ei voi vaikuttaa kyseisiin maksuihin, ne otetaan huomioon menona
(Turun HaO:n päätös v. 2002). Maistraatti perii maksun edunvalvonnassa
olevien holhoustilin tarkastamisesta. Myös tämä maksu otetaan huomioon
menona.
Elatusavut
Elatusapuja ei myönnetä toimeentulotukena. Takautuvassa normilaskelmassa
voidaan kuitenkin huomioida omista tuloista suoritetut elatusmaksut. Oman
elatuksen vaarantuminen eli toimeentulotuen tarve on hyväksyttävä peruste
elatusturvalain 21 §:n mukaiselle perimättä jättämiselle. Asiakasta voidaan
avustaa vapautuksen hakemisessa ja tehdä varallisuusselvitys liitteeksi.
Hammashoito
Hammashoito kuuluu perustoimeentulotuen terveydenhuoltomenoihin.
Harkittaessa toimeentulotuen myöntämistä hammashoitoon on otettava
huomioon hakijan tulotaso ja olosuhteet ennen toimeentulotukiasiakkuutta ja
hammashoidon tarpeen kiireellisyys asiakkuuden aikana.
Jos toimeentulotukea haetaan pelkästään hammashoitokuluihin, sitä voidaan
myöntää, jos norminylitys perusmenojen jälkeen ei riitä
terveydenhuoltomenoihin. Hammashoitoa ja hammasproteesia myönnettäessä
toimeentulotukena tulee toimeentulotuen tarvetta arvioitaessa kiinnittää
huomiota mahdollisuuksiin suorittaa kallista hammashoitoa vähitellen.
Hammashuollossa edellytetään Heinolan kaupungin oman
hammashoitoyksikön käyttöä ja siitä aiheutuvat kustannukset otetaan
huomioon toimeentulotukilaskelmassa. Hammashoitoyksikön riittämättömät
resurssit eivät ole peruste myöntää toimeentulotukea yksityisen hammashoidon
käytöstä aiheutuviin kustannuksiin. Hammashoito korvataan julkisen
terveydenhuollon kautta.
Kun haetaan toimentulotukea hammasproteesiin, asiakkaan on toimitettava
tästä kustannusarvio. Eläkeläisten hakiessa proteeseihin toimeentulotukea
tehdään kahden kuukauden normilaskelma, jos ylitys riittää
hammashoitokuluihin, toimeentulotukea ei myönnetä. Jos proteesit on jo
hankittu, otetaan laskelmassa huomion maksetut kohtuulliset kustannukset.
Auton käytöstä aiheutuvat kulut
Auton käytöstä aiheutuvia kuluja ei pääsääntöisesti myönnetä
toimeentulotukena. Ei myöskään autopaikkamaksuja vuokran yhteydessä.
Poikkeuksena ovat työmatkat, jotka otetaan huomioon perustoimeentulotuen
laskelmassa tuloa vähentävänä. Kilometrikorvauksena hyväksytään 0,20 € /
km. Lisäksi voidaan hyväksyä PHKS:n parkkimaksut.
Ajokortista aiheutuvat kustannukset
Ajokortin hankkimisesta tai sen uusimisesta aiheutuvia kustannuksia ei
19
pääsääntöisesti oteta huomioon menona. Poikkeuksena on ajokortin kulujen
myöntäminen henkilökortin kulujen sijaan, tai ajokortin tarve työllistymistä
edistävänä toimenpiteenä, jolloin hankinta sisältyy sosiaalityön suunnitelmaan,
ja se myönnetään ehkäisevänä toimeentulotukena sosiaalityöntekijän
päätöksellä. Ajokortista aiheutuvat kulut ovat täydentävän toimeentulotuen
kuluja. Autokoulumaksuja ei huomioida toimeentulotuessa menona.
Henkilökortti tai passi
Henkilökortin hankintakulut eivät ole vähäisiä menoja. Kortin hinta on 55,00 €,
sähköisen hakemuksen kautta 51,00 €. Passin vastaavat hinnat ovat 48,00 € ja
44,00€. Jos henkilökortin tai passin hankkimiselle on perusteltu syy (pääsykoe,
pankkitilin avaaminen, matka), korttiin voidaan myöntää täydentävää
toimeentulotukea. Ajokortin uusintakulut voidaan hyväksyä vaihtoehtona
henkilökortille.
Lasten harrastemenot
Harrastemenot ovat täydentävää toimeentulotukea. Lasten tavanomaisiin
harrastemenoihin (esim. urheiluseurojen tai taideharrastusten jäsenmaksut,
kerhomaksut) voi toimistosihteeri myöntää toimeentulotukea korkeintaan 300
€/vuosi silloin, kun kyseessä on toimeentulotuen pitkäaikaisasiakkuus tai kun
pitkäaikainen harrastus on vaarassa päättyä perheen taloudellisten vaikeuksien
vuoksi. Nämä tavanomaiset menot voi myöntää toimistosihteeri, tätä
kalliimmista harrastusmenoista päättää sosiaalityöntekijä.
Maksunvapautuksen hakeminen harrastustoiminnan järjestäjältä on
ensisijainen tapa (tarvittaessa voidaan antaa suosituslausunto).
Tavalliset urheiluvälineet (esim. sukset, luistimet, polkupyörä) edellytetään
pääsääntöisesti hankittavan perusosalla. Erikseen ne myönnetään vain
erityisestä syystä. Jos ne myönnetään toimeentulotukena erikseen, ne
hankitaan käytettyinä, asiakas selvittää "päivän hinnan" ja, jos hinta on
kohtuullinen, se hyväksytään. Välineisiin erikseen myönnetty toimeentulotuki
vähentää vuosittaista 300 €:n erillisharrastemenokorvausta.
Harrastuskustannuksia lapsille voidaan hyväksyä vain kohtuullinen määrä (1
meno/lapsi/vuosi). Erillisiä harrastusmenoja myönnetään pääsääntöisesti vasta
esikouluikäisille, nuorempien harrastusmenot katsotaan katettavan perusosalla.
Aikuisten harrastemenot
Aikuisten harrastemenot kuuluvat pääsääntöisesti perusosalla katettaviin
menoihin. Poikkeuksellisesti aikuisten harrastustoimintaan voi myöntää tukea
osana pitkäaikaistyöttömän tai päihdekuntoutujan kuntoutumista tai osana
kotoutumissuunnitelmaa. Liikunnallisen harrastuksen tukemiseen voidaan
myöntää toimeentulotukea terveydellisin syin, jos asiakkaalla on asiasta
lääkärinlausunto. Aikuisen harrastustoiminnan tuen lähtökohta on tukea
harrastuksen aloittamisvaihetta, ei pysyvästi. Jos harrastemenoihin
myönnetään toimeentulotukea, se on täydentävää toimeentulotukea.
Laitoshoidon maksut
Jos henkilölle on määrätty laitos- tai sairaalahoidosta pitkäaikaishoidon maksu
(tulojen mukainen ylläpitomaksu). Henkilölle ei voi syntyä toimeentulotuen
20
tarvetta. Hoitoon tulee sisältyä kaikki välttämättömät menot. Sosiaali- ja
terveydenhoidon maksukatto on 679 € vuodessa, jonka jälkeen maksu 17,60 €
/ hoitopäivä.
Hautajaismenot
Lähiomaisten hautajaisvaatetus sisältyy pääsääntöisesti perusavustukseen,
kuten muukin vaatetus. Kun on kyse lähiomaisen (vanhemmat, lapset, sisaret)
hautajaisista, voidaan erityismenoina hyväksyä kukkavihkon kustannukset
enintään 35 € ja matkat hautajaispaikkakunnalle halvimman vaihtoehdon
mukaan. Muistotilaisuuden järjestäminen kuuluu vainajan omaisille ja
toimeentulotukena katsotaan kohtuulliseksi enintään 100 € / muistotilaisuus.
Hautauskustannukset
Hautausmenojen yhteydessä otetaan huomioon kuolinpesän varat sekä lesken
tulot ja varat. Toimeentulotukea myönnetään hautauskustannuksiin vasta sitten,
kun perukirjassa on todettu varattomuus ja toimeentulotuen tarve tarpeellisen
suuruisiin hautauskustannuksiin. Varattoman asiakkaan kohdalla ohjataan
hakemaan vapautusta sosiaali- ja terveydenhuollon maksuista. Perukirjasta
tarkistetaan, olisiko asiakkaalla ollut varoja hautauskustannuksiin ennen em.
laskujen maksamista.
Hautaustoimiston kustannuksista hyväksyttävät maksimikustannukset ovat:
arkku 400 €, vaatetus 30 €, kuljetuskustannukset 90 €, tuhkaus 90 €, arkkuun
laitto 25 €, apumies 25 €, arkun kukkalaite 30 €, nimilaatan tai hautakiven
kustannus on 150 €, kuolinilmoituskulut 90 €. Seurakunta perii kuluista oman
hinnastonsa mukaan.
Hautauskustannuksista on tehtävä perintäpäätös kuolinpesälle, mikäli on
odotettavissa takautuvasti Kelan eläke, eläkkeensaajan asumistuki tai työeläke.
Kodinperustamiskustannukset
Kodinperustamiskustannuksiin voidaan myöntää avustusta silloin, kun
kyseessä on ensimmäisen asunnon kalustaminen ja hankinnat. Yksittäiset
kodinhankinnat sisältyvät pääsääntöisesti perusosaan.
Hyväksyttävät kustannukset:
keittiöpöytään ja tuoleihin 135 €
sänkyyn ja patjaan 150 €
parisänkyyn 250 € / 2 hlö
pölynimuriin 50 €
pyykinpesukoneeseen enintään 340 €, jos taloyhtiössä ei ole käytettävissä tai
hakijalla ei muuten ole mahdollisuutta käyttää pesutupaa
Lastenhoitoon liittyvät tarvikkeet
 sänkyyn 130 € ja patjaan 80 €
 vaunut enintään 170 €, kaksosten vaunut 250 €
 rattaat enintään 100 €, kaksosten rattaat 150 €
 yhdistelmävaunut enintään 270 €
 turvaistuin tai -kaukalo 70 €
Muita lastenhoitotarvikkeita ei myönnetä eikä sisällytetä normiin.
21
Ensisijaisesti selvitettävä aina hankintojen saatavuus käytettynä, jolloin
kustannukset luonnollisesti ovat alhaisemmat.
Vammaispalvelulain nojalla voidaan myöntää puolet kodinkoneiden
kustannuksista silloin, kun henkilö vamman/sairauden takia niitä välttämättä
tarvitsee. Lääkärinlausunto liitteeksi.
Jos henkilöllä on hyväksyttävistä kodinhankinnoista johtuvaa osamaksuvelkaa,
osamaksusuoritukset voidaan huomioida normilaskelmassa poikkeuksellisesti
perustelluista syistä (hankinnat kohtuullisia ja tarkoituksenmukaisia, maksuerien
lykkääminen ei ole sovittavissa, suoritus jo loppusuoralla).
Lainojen lyhennykset, kulutusluotot ja osamaksuvelat sekä pikavipit
Lainojen lyhennyksiä, kulutusluottoja ja osamaksuvelkoja ei pääsääntöisesti
oteta huomioon menoina. Ensisijaisena keinona on neuvottelu velkojan / pankin
kanssa lyhennysten lykkäämisestä ja velkajärjestelyyn hakeutuminen,
viimesijaisena keinona velkojen päästäminen ulosmitattavaksi. Jos hakijan velat
tai osamaksut ovat syntyneet hankinnoista, joihin voidaan myöntää
toimeentulotukea, voidaan ne ottaa toimeentulotuessa menona huomioon.
Tällöin on kyse täydentävästä toimeentulotuesta.
Lääkkeet
Normaalit, vähäiset käsikauppalääkkeet kuuluvat laskennallisesti
perustoimeentulotukeen. Kun lääkekustannukset ovat tavanomaista suurempia,
toimeentulotukea voidaan myöntää pääosin julkisen terveydenhuollon lääkärin
määräämiin reseptilääkkeisiin. Reseptillä määrättyihin ehkäisyvälineisiin
voidaan myös myöntää toimeentulotukea (KHO päätös 28.2.2003/444).
Lääkkeiden omavastuuraja eli lääkekatto on 612,62 € / vuosi, jonka jälkeen
Kela korvaa ylittävät kustannukset miltei 100 -prosenttisesti. Vuotuisen
oma-vastuuosuuden täytyttyä asiakas maksaa jokaisesta korvattavasta
lääkkeestä 1,50 €. Tämä otetaan toimeentulotuessa menona huomioon. Jos
lääke kuuluu viitehintajärjestelmän piiriin ja lääkkeen hinta on viitehintaa
kalliimpi, asiakas maksaa lisäksi mahdollisen viitehinnan ylittävän osuuden.
Apteekkisopimuksen käyttöä suositellaan asiakkaille, jotka käyttävät
keskushermostoon vaikuttavia lääkkeitä tai lääkkeitä, joita voidaan käyttää
väärin.
Pitkäaikaissairauden perusteella lääkkeisiin voi saada Kelalta
erityiskorvauksen, joiden määrät ovat: alempi erityiskorvaus 65% ja ylempi
erityiskorvaus 100% (peruskorvaus 35%). Erityiskorvausoikeutta haetaan
lääkärinlausunnon perusteella Kelalta ja se on ensisijainen korvausmuoto.
Terveydenhuoltomenot
Terveydenhuoltomenot hyväksytään pääsääntöisesti julkisiin terveydenhuollon
palveluihin.
Vähäistä suuremmat terveydenhuoltokulut ovat perustoimeentulotuen kuluja.
22
Terveydenhuoltokustannusten kohdalla on aina varmistettava samaan
tarkoitukseen tulevat mahdolliset muut etuudet kuten Kelan,
Tapaturmaviraston, vakuutusyhtiöiden, sotilasvammalain, lääkinnällisen
kuntoutuksen tai vammaispalveluiden kautta tulevat korvaukset. Jos
ensisijainen palvelujärjestelmä on rajannut palveluitaan (esim. diabetesliuskat,
apuvälineet), ei kustannuksia korvata toimeentulotukena. Diabetesranneke
katsotaan perusosalla katettavaksi menoksi.
Yksityislääkärien palkkiot ja lääkäriasemamaksut (poikkeuksena silmälääkäri)
sekä yksityiset laboratorio- ja röntgenkustannukset voidaan hyväksyä vain
erityisen perustelluista syistä. Tällöin tarvitaan lasku tai kirjoitetaan
kustannusarvion perusteella maksusitoumus, jotta kuluihin saadaan Kelan
korvaus.
Mikäli laitoshoito kestää alle kuukauden, perusosa huomioidaan
täysimääräisenä, laitoshoidon lasku otetaan huomioon menona ja ateriaetu
6,50 € / vrk tulona. Ateriaetua ei lasketa tulo- eikä lähtöpäivälle, eikä myöskään
lapselle.
Kun sairaala- tai laitoshoitojakso kestää yli kuukauden, laskelmassa menoina
huomioidaan asumiskulut ja 51 % perusosasta. Tulottomille huomioidaan
menoiksi käyttövara 105 € / kk. Tällöin ateriaetu on 49 % perusosasta.
Ateriaetu huomioidaan myös päihdehoito- ja muilta kuntoutusjaksoilta.
Yksityiseen fysikaaliseen hoitolaitokseen maksusitoumus voidaan myöntää
kustannusarvion mukaan silloin, kun hoito on lääkärin määräämää. Hoito tulee
antaa Kelan hyväksymässä hoitopaikassa, josta mahdollisuus saada
sv-korvaus. Toimeentulotukena voidaan myöntää yksi 10 hoitokerran sarja
fysikaalista hoitoa vuodessa.
Kansaneläkelaitoksen maksamia eläkkeensaajan ja lapsen hoitotukea, eikä
vammaistukea oteta pääsääntöisesti tulona huomioon, mutta ei myöskään sairaudesta, vammasta tai huolenpidon tarpeesta johtuvia menoja.
Jos henkilölle on määrätty laitos- tai sairaalahoidosta pitkäaikaishoidon maksu
(tulojen mukainen ylläpitomaksu), ei henkilölle voida myöntää toimeentulotukea.
Hoitoon tulee sisältyä kaikki välttämättömät menot.
Sairaudesta aiheutuvat matkakulut ovat perustoimeentulotuen vähäistä
suurempia terveydenhoitokuluja. Kela korvaa matkoja sairaanhoitoon ja
lääkärin määräämään tutkimukseen ja hoitoon sekä Kelan tai julkisen
terveydenhuollon järjestämään kuntoutukseen. Kela korvaa sairaudesta
johtuvat matkakulut 16,00 € / yhdensuuntainen matka ylittävältä osalta.
Sairausmatkojen omavastuu on 272,00 €, jonka jälkeen Kela korvaa matkat
kokonaan.
Vuotuiseen omavastuuseen lasketaan myös kertakorvauksen omavastuun
alittavat matkakustannukset. Kela lähettää asiakkaalle ilmoituksen
omavastuurajan ylittymisestä, kun omavastuu kertyy sv -korvatuista matkoista.
Perustoimeentulotuessa huomioidaan menona matkakulujen omavastuuosuus
16,00 €.
Poikkeustapauksissa matkasta PHKS:aan henkilöautolla mentäessä
huomioidaan 42 km/suunta Heinolan keskustasta. Yleisesti kuitenkin korvataan
23
linja-autotaksan mukaan. PHKS:aan linja-autolla menolippu maksaa 8,20 € ja
menopaluu 16,40 €.
Matkakustannukset
Matkakustannukset sukulaisten luo, oikeudenkäyntiin, kotipaikkakunnalle ym.
sisältyvät pääsääntöisesti perusosaan. Matkat kotipaikkakunnalle voidaan
myöntää vain erityisen perustelluista syistä, työnhakumatkat tarpeen mukaan.
TE-toimisto myöntää ensisijaisesti avustusta työnhakumatkoihin.
Liikkuvuusavustus tulee hakea työvoimatoimistosta etukäteen.
Työmatkoista johtuvat matkakulut voidaan huomioida erityismenona
kohtuullisen suuruisina pääsääntöisesti julkisen liikenteen taksojen mukaan
laskettuna. Oman auton käytöstä aiheutuvat kulut voidaan huomioida
perustelluista syistä esimerkiksi työpaikan sijainnista ja työvuoroista johtuen.
Oman auton käyttö- ja bensakuluina hyväksytään enintään 0,20 € / km, joka on
sairausvakuutuksen mukainen kilometrikorvaus. Tähän sisältyvät kaikki autosta
aiheutuvat kulut, joten vakuutusmaksuja ym. ei oteta erikseen huomioon.
Edullisin tapa matkustaa Heinolan kaupungin alueella on 30 päivän
henkilökohtainen kaupunkikortti 45 € ja Päijät-Hämeen alueella seutulippu 85 €
+ ensimmäisellä kerralla korttimaksu 6,50 €. 44 matkan liput eivät ole
henkilökohtaisia eivätkä näin ollen tarpeellisia toimeentulotukena myöntää,
koska sisältyvät perusosamenoihin. Kaupunkikortti huomioidaan työmatkoihin
vain 3 km ylittäviltä työmatkoilta, myös kuntouttavassa työtoiminnassa.
Työkokeilussa ym. olevat asiakkaat, jotka saavat ylläpitokorvausta, myönnetään
matkakulut ensimmäiselle kuukaudelle. Kuntouttavassa työtoiminnassa olevat
saavat matkakustannukset koko ajalle ja matkakulut myönnetään harkinnan
mukaan.
Muuttokustannukset
Kaupungin sisällä (taajama-alueella) hyväksytään muuttokustannuksina
ensisijaisesti auton vuokraaminen enintään 3 tunniksi tai mikäli se ei ole mahdollista, muuttoliikkeen kustannukset (auto, kuljettaja ja apumies) 3 tunniksi. Yksityisille henkilöille maksetaan bensakulut yhteensä 0,20 € / km. Tuttaville ym.
yksityishenkilöille palkkioita ei voida hyväksyä toimeentulotukimenona.
Toiselle paikkakunnalle muutosta aiheutuvat kustannukset hyväksytään
todellisina halvimman vaihtoehdon mukaan. Tällöin hakijan on esitettävä
polttoainekustannuksista kustannusarvio tai muuttoliikkeen kustannusarvio
muutosta kahdelta eri muuttofirmalta. Paikkakunnalle muuttaneen henkilön
muuttokulut kuuluvat lähtökunnan maksettaviksi. Muutot tilataan
pääsääntöisesti kaupungin omilta työpajoilta.
Perhejuhlat
Oman perheen juhliin voidaan harkinnan mukaan hyväksyä erityismenoina
enintään 100 €. Tällaisia perhejuhlia ovat ristiäiset, häät, ylioppilasjuhlat,
rippijuhlat.
Päivähoito
24
Kunnallisen päivähoidon maksua voidaan alentaa, jos perheen tulotaso on
alentunut pitkäaikaisesti. Kunnallisen päivähoidon maksuja ei suoriteta toimeentulotukena.
Maksun alentamista tai poistamista varten sosiaalityöntekijä tekee
ehdotuksen/antaa selvityksen perheen taloudellisesta tilanteesta
päivähoitotoimistoon, jossa tehdään päivähoidon päätökset.
Koululaisten iltapäivähoidon kulut huomioidaan menona 1. – 2.- luokkalaisille,
myös iltapäiväkerhossa maksuvapautus on ensisijaista – maksuvapautuksen
mahdollisuus riippuu iltapäivähoidon järjestäjästä. Heinolassa iltapäivähoitoa
järjestää Heinolan kaupungin sivistystoimi.
Yksityiset päivähoitokustannukset voidaan huomioida, jos hoitopaikka on ollut
pitkäaikainen tai yksityiseen hoitoon on muu perusteltu syy. Jos lapset ovat
yksityisessä hoidossa ja tt-tuen tarve pitkäaikainen, tulee perhettä ohjata
hakemaan kunnallista hoitopaikkaa.
Rippikoulumaksu
Jos hakijalla / perheellä on maksuvaikeuksia, rippikoulumaksu on voitu poistaa
hakemalla vapautusta seurakunnalta kirjallisesti.
Sakot
Sakkoja ei myönnetä toimeentulotukena, eikä niitä huomioida
normilaskelmassa menona. Toimeentulotukea ei voida myöskään kohdistaa
sakkoihin.
Silmälasit
Silmälasit voidaan myöntää toimeentulotukena, kun niiden tarve on välttämätön
(todettu lääkärintodistuksella tai optikon kirjallisella lausunnolla, käytössä
erillinen lomake).
Kehyksiin voidaan myöntää pääsääntöisesti enintään 70 €. Kehykset uusitaan
tarpeen mukaan, kun ne ovat käyttökelvottomat. Piilolinssit myönnetään vain
poikkeuksellisesti erityisistä perusteista (työolot, lääkärin määräys).
Lasien kustannusten tulee olla kohtuulliset, eikä toimeentulotukena myönnetä
”kosmetiikkaa” (värjäys, rajattomat kaksisteholasit ym.) elleivät ne ole
lääketieteellisesti perusteltuja.
Vaatetus
Vaatetuskulut sisältyvät perusosaan, eikä vaatekustannuksia myönnetä
pääsääntöisesti erikseen. Jos kuluja myönnetään, on kyseessä täydentävän
toimeentulotuen meno. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa oleville, joille perusosan
sijasta lasketaan vain käyttövarat, voidaan myöntää toimeentulotukea
harkinnan mukaan tarpeelliseen, välttämättömään vaatetukseen. Ei kuitenkaan
niille, joille on määritelty tulojen mukainen pitkäaikaishoidon maksu, koska
pitkäaikaishoito sisältää täyden ylläpidon.
25
Romanivaatteista hameeseen voidaan myöntää harkinnanvaraisesti tarpeen
mukaan toimeentulotukea joka kolmas vuosi 550 €. Osa romanivaatteista
aiheutuvista kuluista katsotaan sisältyvän perusosalla katettaviin menoihin.
Pitkäaikaistyöttömälle voidaan työvaatteiden ja turvakenkien hankintaa varten
myöntää toimeentulotukea, kun työhön meno edellyttää erityisvaatetusta.
Samoin opiskelijalle voidaan myöntää työvaatteet.
Vakuutukset
Suppea koti- ja palovakuutus hyväksytään erityismenona sisältäen
oikeusturvan. Henki- ja tapaturmavakuutukset eivät kuulu toimeentulotuen piiriin. Vakuutuskirja on aina esitettävä laskun liitteenä.
Vuokravakuus
Lähes kaikki vuokra-asuntojen tarjoajat edellyttävät vuokravakuutta, joten
vuokravakuus katsotaan pakolliseksi asumiseen liittyväksi menoksi, kun
asunnon vuokraamiseen tai vaihtamiseen on perusteltu syy.
Toimeentulotukilaskelmassa voidaan ottaa huomioon 1 kk:n vuokravakuus
kohtuullisiin asumiskustannuksiin. Vuokravakuus myönnetään pääsääntöisesti
maksusitoumuksena tiettyyn asuntoon ja siitä tehdään perintäpäätös.
Vuokrat voidaan hyväksyä menona toimeentulotukilaskelmassa vasta kun
edelliset asumiskulut on maksettu. Mikäli vuokrarästiä on syntynyt, ohjataan
asiakas maksusuunnitelman tekoon. Jos asiakas hoitaa maksusuunnitelman
velvoitteet, voidaan sosiaalityöntekijän harkinnan mukaan osa vuokrarästistä
maksaa toimeentulotukena. Jatkossa asiakkaan tulee siirtää vuokran maksu
pankin maksupalvelun kautta tapahtuvaksi ja asumistuki tulee ohjata
vuokranantajalle suoraan, mikäli toimeentulotuen tarve jatkuu.
Samalle paikkakunnalle myönnettäessä vuokravakuus myönnetään toistaiseksi
voimassa olevana tai määräaikaisena vuokrasopimuksen mukaisesti. Toiselle
paikkakunnalle muutettaessa vakuus myönnetään enintään 6 kuukaudeksi,
jonka jälkeen asiakkaan tulee hakea jatko vuokravakuudelle uudelta
asuinpaikkakunnaltaan.
Vuokrasopimuksessa on tärkeää, että ei sovita viimeisen vuokrakuukauden
maksuksi vuokravakuutta. Vuokravakuussitoumus tallennetaan Efficaan hakijan
asiakastietoihin.
Rahavakuus
Erityistilanteissa voidaan vuokravakuus maksaa myös rahana vuokranantajan
tilille. Tällöin laaditaan erillinen vuokravakuussopimus vuokravakuuden
palauttamisesta ja siihen liittyvistä ehdoista erillisellä lomakkeella (lomake
intranetissä), jonka allekirjoittavat vuokranantaja, vuokralainen ja sosiaalitoimen
edustaja.
Vuokrarästi
Ensisijaisesti ohjataan asiakasta tekemään vuokranantajan kanssa
maksusuunnitelma vuokrarästien takaisin maksamiseksi. Haettaessa
toimeentulotukea vuokrarästeihin tehdään normilaskelma
26
rästiintymiskuukausille. Jos rästit jäävät vajeeksi eikä niihin ole aiemmin
myönnetty toimeentulotukea tai otettu normilaskelmassa huomioon, ne voidaan
myöntää toimeentulotukena. Myönnettäessä toimeentulotukea rästeihin on
oltava vuokranantajan ilmoitus tai laskelma rästeistä ja varmistettava, että
rästien maksaminen turvaa asumisen jatkumisen.
Tässä yhteydessä on syytä varmistaa, että mahdollinen asumistuki maksetaan
jatkossa suoraan vuokranantajalle.
4. ERITYISRYHMÄT
Asevelvolliset ja siviilipalvelusta suorittavat
Asevelvollisuusaikana hakijalla ei ole oikeutta toimeentulotukeen, koska hän
saa täyden ylläpidon palvelupaikastaan. Poikkeuksen saattaa muodostaa
äkillinen sairastuminen tai muu vastaava erityistilanne, joka keskeyttää
palvelun. Sama koskee myös siviilipalvelua suorittavia.
Nuoret
Alle 18-vuotiaille ei pääsääntöisesti voida myöntää toimeentulotukea, vaan
vanhemmat ovat elatusvelvollisia vaikka nuori ei asuisikaan vanhempiensa luona. Kun alle 18-v, kotona asuva nuori ei ilmoituksensa mukaan saa elatustaan
vanhemmiltaan, selvitetään todellinen tilanne haastattelemalla nuorta ja hänen
vanhempiaan ja lisäksi pyydetään vanhemmilta kirjallinen selvitys asiakirjoihin.
Lisäksi selvitetään mahdollisuus periä myönnetty toimeentulotuki vanhemmilta.
Jälkihuollossa oleville nuorille laaditaan jälkihuoltosuunnitelma.
Huoltosuunnitelma laaditaan myös niille nuorille, joiden jälkihuoltokustannukset
peritään toiselta kunnalta ja huoltosuunnitelmaa edellytetään myös niiltä
kunnilta, jotka perivät jälkihuoltokustannuksia Heinolalta. Pelkkä
toimeentulotuen maksaminen ei vielä ole jälkihuoltoa ja siksi korvauksia varten
edellytetään huoltosuunnitelmaa.
Opiskelijat
Opiskelijan ensisijainen tulolähde on opintotuki. Jos opiskelija ei ole omasta
syystään hakenut opintotukea ja on siihen oikeutettu, lasketaan hänelle tuloksi
täysimääräinen opintotuki. Jos opintotuki on kokonaan/osittain hylätty huonon
opintomenestyksen vuoksi, tai opiskelu pitkittyy yli säännönmukaisen
opiskeluajan, voidaan perusosaa alentaa Toimeentulotukilain 10 § mukaisesti.
Toimeentulotukilaskelmaan otetaan tuloksi kuukausittainen asumislisä,
opintoraha ja -laina. Opintolainan kokonaismäärä jaetaan opiskelukuukausien
määrällä. Laskelman avulla arvioidaan toimeentulotuen tarve, mikäli opintotuki
olisi ollut käytössä. Päätös on kuitenkin syytä perustella muutoin kuin laskelman
mukaisella normierotuksella, esim. mahdollisuudella opintotukeen tai sen
ensisijaisuuteen.
Opiskeleva nuoren kohdalla vanhempien elatusvastuu jatkuu lapsen täytettyä
18 vuotta. Mikäli vanhemmat eivät pysty osallistumaan/vastaamaan lapsensa
opiskelun aikaisesta elatuksesta, edellytetään opiskelijan ensisijaisena
tulolähteenä olevan opintotuen kaikkine osineen (myös laina). Alle 18-vuotiaan
vanhempiensa luona asuvan tai lukiossa opiskelevan sekä maahanmuuttajan
27
suomenkielen kieliopintoihin ei edellytetä opintolainan ottamista. Elatuskykyä
arvioidaan toimeentulotuen normien mukaan laskien vanhempien ja opiskelijan
tulot ja menot. Vanhempien elatusvastuun on yleensä katsottu jatkuvan 21
ikävuoteen saakka opiskelijan kohdalla. Se, että vanhemmat tosiasiallisesti
osallistuvat opiskelijan elatukseen, jää viranomaisen toteamisen varaan ja
hylkäysperusteena on tällöin toimeentulon saaminen muulla tavoin.
Jos opintotuki on hylätty vanhempien varallisuuden perusteella, ei myöskään
toimeentulotukea voida myöntää. Kotona asuvalle opiskelijalle voidaan myöntää toimeentulotukea silloin, kun vanhemmat eivät pysty vastaamaan elatusvelvollisuudestaan omien tulojensa vähäisyyden takia (= vanhempien
todellisen taloudellisen tilanteen mukaan).
Jos opiskelijoilla on toimeentulotuen tarve, hänelle voidaan myöntää yksi matka
kuukaudessa kotipaikkakunnalle ja alle 18-vuotiaille useamminkin. Kelan
koulumatkatukea ei huomioida tulona.
Näyttökokeeseen perustuvan ammattitutkinnon opiskelijalle aiheutuneet
matkakulut huomioidaan menona täysimääräisenä julkisen liikenteen taksojen
mukaan.
Ylioppilaskirjoitusten maksut otetaan huomioon erityismenona. Niihin
myönnetään täydentävää toimeentulotukea.
Opintolainoissa kesä- ja joulukuussa erääntyvä korko lisätään lainapääomaan
(koron pääomittaminen) opiskeluaikana ja maksetaan myöhemmin opiskelun
päätyttyä. Tämä menettely on ensisijainen toimeentulotukeen nähden. Valtioneuvoston päätökseen perustuen myönnetään opintonsa päättäneille
ammattitutkinnon suorittaneille korkoavustusta opintolainan korkoon työttömyyden perusteella samoin kuin asevelvollisuuden, äitiys- tai isyys- tai vanhempainrahakauden jälkeen työttömälle työnhakijalle. Korkoavustus ja pääomitus
ovat ensisijaisia suhteessa toimeentulotukeen ja ne haetaan Kelalta.
Useimmissa tapauksissa on aiheellista velkoa takautuva opintoraha.
Velkomisen järkevyyttä arvioidaan laskemalla toimeentulotuen normi eteenpäin
ja katsotaan takautuvan opintorahan vaikutus jatkossa olevaan mahdolliseen
normivajeeseen (= toimeentulotuen tarpeeseen jatkossa).
Vankilassa olevat tai vapautuvat
Vankilassa oleville ei myönnetä toimeentulotukea. Poikkeuksena ovat
tutkintavangit sellaisissa laitoksissa, joissa ei ole työntekomahdollisuutta
(vankilan todistus). Käyttöraha on tällöin 105 €/kk. Vaatetusta ym. menoja ei
myönnetä. Käyttörahat maksetaan oikeushallinnon palvelukeskuksen kautta.
Jos joku perheenjäsenistä on vankilassa ja kotona asuvaa perhettä avustetaan,
on tarkistettava vankilassa olevan työtulot ja siitä perheen elatukseen
mahdollisesti maksettava osuus.
Lyhytaikaisen vankilatuomion aikana (enintään 6 kk) voidaan maksaa asunnon
säilyttämiseksi asumiskulut vankilassa oloaikana edellyttäen, että henkilöllä ei
ole työtuloja vankilassa oloaikana. Huolehdittava, että asumistuki on haettuna.
Vankilassa oleva saa tarvittavan vaatetuksen ja terveydenhuollon ym.
28
tarpeellisen ylläpidon valtion varoista vankeuslain (767/2005) nojalla, joten
hänelle ei näihin myönnetä toimeentulotukea. Vaikka avovankilassa olevia
kehotetaan käyttämään omia vaatteitaan, on vankeinhoitolaitos velvollinen
vaatettamaan myös avolaitosvangin, jos tällä ei ole omia vaatteita.
Vaatehankintoihin ei myönnetä toimeentulotukea avovankilaankaan. Pitkän
vankeusrangaistuksen loppuvaiheen asiointilomia varten tai kotiutumista varten
voidaan myöntää täydentävää toimeentulotukea välttämättömään
vaatetukseen, jos vangilla ei ole asiallisia siviilivaatteita. Nykyisin vankilat eivät
myönnä silmälaseja tai hammasproteeseja, ellei kyse ole sairaudesta. Tällöin
kotikunnan on myönnettävä näihin menoihin toimeentulotukea. Jos oikeus
toimeentulotukeen syntyy, on ennen toimeentulotuen myöntämistä pyydettävä
vangin tulotiedot (erillinen lomake) ja tehtävä normilaskelma.
Jos vanki on jo päässyt pois vankilasta ja asia käsitellään takautuvasti, esim.
muutosvaatimuksen johdosta, voi vankia itseään edellyttää hankkimaan tili- ja
ansiokorttinsa tiedot vankilasta ennen päätöksen tekoa. Ne saadaan
pyytämällä joko vankilan sosiaalityöntekijältä tai palkanlaskennasta. Lisäksi
tulee esittää tiliote, vapauspassi ja kopio työvoimatoimiston kortista. Jos vanki
ei toimita pyydettyjä tietoja, hakemus hylätään sillä perusteella, että hakija ei
ole toimittanut toimeentulotukioikeuden selvittämiseksi välttämättömiä tietoja.
Vankila myöntää 6 kuukauden aikana yhden lomamatkan, jos vangin omat
varat eivät riitä matkakuluihin. Toimeentulotukea voidaan myöntää vangille tai
vangin perheenjäsenille tapaamiskuluihin vain vankilan järjestämään
perhetapaamiseen. Muihin vierailukuluihin ei myönnetä toimeentulotukea.
Vangin osalta myös muut perustellut syyt, kuten lähiomaisen hautajaiset voivat
olla syy myöntää matkakuluihin toimeentulotukea. Matkakulut ovat täydentävää
toimeentulotukea.
Vankilasta vapautuneen tulot tarkistetaan vankilan antamasta todistuksesta tai
soittamalla esimerkiksi vankilan sosiaalityöntekijälle. Vankila antaa vapautuvalle
vangille tarpeellisen vaatetuksen.
Yksityisesti sijoitetut lapset
Yksityisesti sijoitetun lapsen toimeentulotuen tarvetta arvioitaessa huomioidaan
aina vanhempien elatusvastuu. Laki lapsen elatuksesta velvoittaa vanhemmat
maksamaan elatusapua. Mikäli elatusvelvollinen ei tähän kykene, lapselle
myönnetään elatustukea. Yksityisesti sijoitettua lasta ei käsitellä sijoitusperheen
jäsenenä toimeentulotukiasiassa.
Yrittäjät
Yrittäjille, jotka hakevat toimeentulotukea siitä syystä, että yrityksen kannattamattomuuden vuoksi eivät saa riittävää elatusta, voidaan toimeentulotukea
myöntää enintään 3 - 6 kuukauden ajan. Tämän jälkeen hakijan edellytetään
saavan toimeentulonsa yrityksestä tai hakeutuvan työmarkkinoille.
Työttömyysturvan myöntäminen edellyttää pääsääntöisesti yrityksen lopettamista. Yrittäjiä varten on olemassa sosiaaliviraston oma tuloselvityslomake, jonka
täyttää kirjanpitäjä tai yrittäjä itse. (Ks. STM:n opas 2013:4 s. 30-32)
Yrittäjältä on pyydettävä selvitykset yrityksen tilinpäätöksestä, taseesta ja
tuloslaskelmasta ja tarvittaessa käytettävä taloushallintoa tulojen selvittelyssä
hyväksi. Tuloslaskelma pyydetään ns. pitkän kaavan mukaan.
29
Yrittäjän tuloja ovat mm. maksettu palkka, osuus tuotosta, yksityisnostot
tavarana/rahana, päivärahat, voitto ja mahdollinen starttiraha. Päivärahojen
ohella kiinteät kulut saattavat sisältää myös muita sellaisia menoja, jotka ovat
toimeentulotuen näkökulmasta yrittäjän käytettävissä olevaa tuloa. Huomioita
on kiinnitettävä myös yrittäjän sijoitukseen yritykseen (oma pääoma) ja
yrityksen saamisiin.
Yrityksen menoja ei toimeentulotuessa voida ottaa huomioon. Yrityksen tilillä
olevia yrityksen varoja ei voida ottaa yrittäjän tuloina huomioon, ainoastaan
tileiltä tehdyt yksityisnostot. Jos yrittäjä on todistettavasti tehnyt
lopettamisilmoituksen tai yritys konkurssin ja yrittäjä on hakeutunut
työnhakijaksi, toimeentulotuki käsitellään kuten työttömällä.
Määräajan jälkeen edellytetään hakijan saavan toimeentulonsa yrityksestä tai
hakeutuvan työmarkkinoille työnhakijaksi tai saavan toimeentulonsa muulla
tavoin. Työttömyyspäivärahan myöntäminen edellyttää pääsääntöisesti
yrityksen lopettamis- /keskeytysilmoitusta kaupparekisteriin.
Jos yrittäjä ei lopeta yritystoimintaa, joka ei tuota riittävää elantoa, voidaan
hänen perusosaansa alentaa 20 %:lla sillä perusteella, että hän on itse
aiheuttanut sen, että työtä tai työvoimapoliittista toimenpidettä ei voida tarjota
hänelle. Jos yritys tuottaa vähintään työttömyysturvaa vastaavan tulon, voidaan
toimeentulotukea myöntää edelleen ilman, että edellytetään toiminnan
lopettamista.
Jos työvoimatoimikunta hylkää työttömyyspäivärahan sillä perusteella, että
hakija työllistyy yrityksessään, voidaan perusosa alentaa. Tässä tapauksessa
hakija on omalla menettelyllään aiheuttanut sen, ettei hänelle voida tarjota työtä
tai muuta työvoimapoliittista aktivointitoimenpidettä. Yrittäjän kohdalla ei voida
hallinto-oikeuden linjauksen mukaan käyttää laskennallista
työttömyyspäivärahaa tulona.
5. EHKÄISEVÄ TOIMEENTULOTUKI
Tavoitteet
Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on edistää sosiaalista turvallisuutta
ja omatoimista suoriutumista, sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista
riippuvuutta toimeentulotuesta. (Toimeentulotukilaki 1 § 2 mom.)
Kohderyhmät
Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää henkilölle tai perheelle myös
silloin kun oikeutta varsinaiseen toimeentulotukeen ei ole. Ehkäisevää
toimeentulotukea voidaan myöntää myös varsinaiseen toimeentulotukeen
oikeutetuille silloin, kun tukea myönnetään yksilöityyn, varsinaiseen
toimeentulotukeen kuulumattomaan tarkoitukseen ja tuen myöntämisellä
edesautetaan toimeentulo-tukiasiakkuudesta poistumista, kuntoutumista ja
työllistymistä tai ehkäistään pitkäaikaista asiakkuutta, lievitetään velkakierrettä,
turvataan asuminen tai autetaan äkillisessä kriisissä.
Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää:
aktivointia tukeviin toimenpiteisiin, esimerkiksi opiskelun tai työllistymisen
30
edistämiseen tilanteessa, jossa muut ensisijaiset tukijärjestelmät eivät ole
käytettävissä
asumisen turvaamiseen häädön uhatessa ylivelkaantumisesta aiheutuvien
vaikeuksien lieventämiseen silloin, kun avustamisella saadaan velkakierre
katkaistuksi, lisävelkaantuminen tai jatkuva toimeentulotuen tarve estettyä
erilaisissa kriisitilanteissa taloudellisen tilanteen äkillisestä heikentymisestä
aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseen (esim. lähiomaisen kuolema, vakava
sairastuminen, rikoksen uhriksi joutuminen, onnettomuus, avioero)
muihin saajan omatoimista suoriutumista edistäviin tarkoituksiin syrjäytymistä
ehkäisevänä keinona
Menettelytavat
Ehkäisevä toimeentulotuki on osa suunnitelmallista sosiaalityötä.
Ehkäisevästä toimeentulotuesta päättää sosiaalityöntekijä. Äkillisissä
kriisitilanteissa ehkäisevästä toimeentulotuesta voi päättää myös
sosiaaliohjaaja.
Ehkäisevän toimeentulotuen päätökseen, dokumentointiin tai erilliseen
palvelusuunnitelmaan tulee kirjata yksityiskohtaiset perustelut tuen
myöntämisen tai kielteisen päätöksen syistä.
Myöntämistilanteissa tulee harkita sitä, miten sosiaalista suoriutumiskykyä
tuetaan niin, että myönteiset vaikutukset olisivat kestäviä, ehkäisevät hakijan
odotettavissa olevia toimeentulovaikeuksia tai estävät varsinaisen
toimeentulotuen tarpeen.
Ehkäisevää toimeentulotukea ei pääsääntöisesti peritä takaisin. Jos hakijalla
on oikeus etuuteen, joka ei ole hänen käytettävissään hakuajankohtana (esim.
onnettomuuden uhri, joka saa etuudet myöhemmin), voidaan myönnetty tuki
periä hakijan myöhemmin käyttöönsä saamista varoista.
6. EDUNVALVONTA JA VÄLITYSTILIT
Silloin, kun asiakas ei erilaisista tukitoimenpiteistä (esim. maksupalvelun
järjestäminen) huolimatta kykene hallitsemaan rahavarojaan, vaan hakee
toimeentulotukea, vaikka hänen tulojensa tulisi kattaa elantomenot, on
lainsäädännön perusteella mahdollista periä Kelan etuudet asiakkaan
suostumuksetta ja asiakkaan suostumuksella hänen muut eläke- tai
työttömyysturvatulonsa sosiaalitoimen välitystililtä maksettavaksi. Hakemus
tehdään lomakkeella KE. Näin turvataan laskujen maksu ja säännöstellään
käyttövarat.
Kaikkien välitystiliasiakkaiden kanssa tehdään kirjallinen välitystilisopimus,
jossa määritellään asiakkaat tulot ja maksettavat laskut sekä asiakkaan
käyttövarojen määrä ja maksuaikataulu. Uutta välitystilisopimusta tehtäessä
asiakas aloittaa aina ”puhtaalta pöydältä”, jolloin vanhoja rästimaksuja ei
huomioida vuokrarästejä lukuun ottamatta.
Kun hakijan etuuksia haetaan välitystilin avulla hoidettavaksi, tehdään siitä
erillinen päätös ”Päätetään hakea asiakkaan etuudet välitystilin kautta
välitettäväksi (Kansaneläkelaki 44 §, Työttömyysturvalain 11 luku 9 § tai jokin
muu etuus/muu päätös.) Välitystileille ei voi kertyä säästöjä eikä sosiaalitoimi
voi huolehtia asiakkaan omaisuudesta. Jos näin on, asiakkaalle haetaan
31
edunvalvoja.
Välitystili on täsmäytettävä vähintään neljä kertaa vuodessa ja
kalenterivuosittain tehdään täsmäytysselvitys myös rahatoimistolle. Asiakkaalla
itsellään on aina oikeus saada selvitys välitystililtä maksetuista menoista ja sen
tuloista. Välitystiliä voi käyttää esim. tilapäisenä keinona asiakkaan
taloudellisen tilanteen haltuun ottamisessa (esimerkiksi rästiintyneiden vuokrien
hoitaminen) tai silloin, kun asiakas saa muiden tulojensa lisäksi säännöllistä
toimeentulotukea eikä kykene itse suoriutumaan talouden-pidostaan ja
välttämättömät kulut jäävät toistuvasti maksamatta.
32