TOIMEENTULOTUEN SISÄISET MENETTELYTAPAOHJEET
HEINOLAN KAUPUNKI TOIMEENTULOTUEN SISÄISET MENETTELYTAPAOHJEET Sosiaali- ja terveystoimi Aikuissosiaalityö 1.2.2015 alkaen SISÄLLYS 1. YLEISTÄ TOIMEENTULOTUEN HAKEMISESTA……………………………………….. 3 2. TULOJEN HUOMIOIMINEN………………………………………………………………… 9 3. MENOJEN HUOMIOIMINEN…………………………………………………………….….12 4. ERITYISRYHMÄT…………………………………………………………………………... 27 5. EHKÄISEVÄ TOIMEENTULOTUKI………………………………………………………. 31 6. EDUNVALVONTA JA VÄLITYSTILIT……………………………………………………. 32 Heinolan kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Aikuissosiaalityö Ohje 21.1.2015 Dnro 4128/05.21.00 TOIMEENTULOTUEN SISÄISET MENETTELYTAPAOHJEET Heinolan kaupungin sisäiset menettelytapaohjeet on tehty helpottamaan yksilökohtaista harkintaa ja lisäämään toimeentulotuen hakijoiden yhdenvertaisuutta. Sisäisiä soveltamisohjeita ei voida käyttää päätöksen perusteena, vaan päätöksen on perustuttava aina toimeentulotukilakiin. Ohjeiston perusteena ovat Toimeentulotukilaki (1412/1997) sekä Sosiaali- ja terveysministeriön opas toimeentulotukilain soveltajille, STM Julkaisuja 2013:4. 1. YLEISTÄ TOIMEENTULOTUEN HAKEMISESTA Toimeentulotukea haetaan pääsääntöisesti kirjallisesti. Hakemuksesta tulee ilmetä, mitä hakija hakee ja mille aikajaksolle. Hakemuksen tulee olla aina hakijan tai edunvalvojan allekirjoittama. Hakemuksen voi poikkeuksellisesti jättää myös suullisena, mutta sähköpostitse jätettyjä hakemuksia ei oteta käsittelyyn. Hakemuksessa on oltava hakijan osoite. Mikäli hakijan osoitteena on Poste Restante, hakijalta on vaadittava selvitys, missä hän oleskelee. Mikäli toimeentulotukihakemuksessa on puutteellisia tietoja tai hakemuksesta puuttuu tarvittavia liitteitä, lähetetään hakijalle hallintolain mukainen lisäselvityspyyntö, jossa hakijalle ilmoitetaan puuttuvat liitteet yksilöitynä ja asetetaan määräaika, mihin mennessä puuttuvat liitteet tulee toimittaa sosiaalikeskukseen. Hakijalle lähetetty lisäselvityspyyntö tallennetaan Effican asiakastietoihin, jotta voidaan jälkeenpäin todentaa, mitä lisäselvityksiä hakijalta on pyydetty. Hakemuksessa on hakijan ilmoittamat tiedot ja allekirjoitus. Jos hakemukseen joudutaan tekemään täydennysmerkintöjä, kirjataan merkinnän viereen päiväys ja merkinnäntekijän nimi tai nimikirjaimet. Jokainen toimeentulotukihakemus on käsiteltävä 7 työpäivän kuluessa. Päätös voi olla joko myönteinen tai kielteinen. Hylkäävää päätöstä ei voida ennakoivasti tehdä kuluvaa kuukautta seuraavalle kalenterikuukaudelle. Päätöstekstissä ei saa olla ohjeita tai ehtoja. Ohjeistus asiakkaalle kirjoitetaan päätöksen selvitysosaan. Joissakin tapauksissa hakemus voidaan joutua kuitenkin käsittelemään ilman puuttuvia liitteitä. Mikäli tilanne vaatii välittömän käsittelyn tai ei ole jostain syystä mahdollista saada puuttuvia liitteitä, niin päätös tehdään käytössä olevien selvitysten perusteella ja lisäselvitykset pyydetään jatkohakemuksen yhteydessä. Kun toimeentulotuen hakeminen perustuu hakijan/perheen tulotason alenemiseen, niin aikaisemmista tuloista (esim. työttömyys), lasketaan 3 takautuva normilaskelma 1 kuukauden ajalta ennen asiointikuukautta tai sen kuukauden alusta, kun viimeiset säännölliset tulot on saatu. Mahdollinen normien ylitys otetaan varsinaisessa laskelmassa tulona huomioon. Jos asiakas ilmoittaa olevansa rahaton, pitäisi selvittää mihin rahat ovat kuluneet. Hallinto-oikeus hyväksyy muitakin kuin toimeentulotukeen oikeuttavia menoja varsinkin ensimmäistä kertaa toimeentulotukea hakevien kohdalla (kun on kyse tulojen vyörytyksestä). Päätös toimeentulotuesta voidaan tehdään pääsääntöisesti kolmeksi kuukaudeksi silloin, kun asiakas on pitkäaikaistyötön ja tilanne on muutoin stabiili avuntarpeen näkökulmasta. Nuorille, alle 25-vuotiaille, tehdään päätös pääsääntöisesti kuukaudeksi kerrallaan. Asiakkaan varallisuustiedot on syytä tarkistaa vuosittain sekä omaisuuden että velkojen osalta. Uusia asiakkaita pyydetään toimittamaan verotuspäätös ja erittelyosa ja samoin pyydetään verotuspäätös ja erittelyosa vanhempien tilanteesta, kun nuori hakee itselleen toimeentulotukea. Selvitys varallisuudesta merkitään asiakirjoihin. Sosiaalitoimen käytössä olevat veroluettelot löytyvät arkistosta. Asiakkaan siirtyessä toiselle työntekijälle (esim. avioliiton purkautuessa), hoidetaan ennen muuttoa kuntoon uuden asunnon vuokra ja muu tarvittava toimeentulotuki muuttokuukauden loppuun saakka. Toimeentulotukea voidaan myöntää tilapäisesti normilaskelmasta poiketen esim. todellisen tilanteen mukaan enintään 3 kk:n aikana silloin, kun se on tarpeellista / kohtuullista erityisestä syystä (esim. asiakas asuu liian kalliisti eikä ole tiennyt / voinut hankkia edullisempaa asuntoa). Jos toimeentulotukea on poikkeuksellisista syistä myönnettävä vain ravintokustannuksiin, voidaan laskentaperusteena käyttää 49 %. Tätä voidaan käyttää avustamisen perusteena esimerkiksi silloin, kun hakija on normiylityksestä huolimatta tosiasiallisesti vaarassa jäädä ilman välttämätöntä elatustaan. Perusosa sisältää suurimman osan välttämättömistä arkielämän menoista, joten erikseen huomioitavat menot tulee harkita aina tarkasti. Maksusitoumus elintarvikkeisiin myönnetään vain poikkeustapauksissa (kriisitilanteissa) sosiaalityöntekijän tai –ohjaajan harkinnan perusteella. Ulkomailla oleskelun ajalta perusosasta vähennetään 7 pv kuukaudessa ylittävien poissaolojen ajalta koko perusosa lähtö- ja tulopäivä mukaan lukien. Myönnettyä toimeentulotukea ei saa maksaa ennakkoon, esimerkiksi edellisen kuukauden puolella. Hautauskulujen hakemista varten on oma hakemuslomakkeensa. Sosiaalityöntekijän, sosiaaliohjaajan ja toimistosihteerin päätösvalta toimeentulotuessa Sosiaali- ja terveyslautakunta on määritellyt viranhaltijoiden toimivallan päättää toimeentulotuesta ja sen perinnästä. Toimeentulotuen toimistosihteerit 4 päättävät perustoimeentulotuesta ja soveltuvin osin täydentävästä toimeentulotuesta tämän sisäisen menettelytapaohjeen mukaisesti. Sosiaalityöntekijät ja -ohjaajat päättävät harkinnanvaraisesta toimeentulotuesta. Tarvittaessa lain tulkinnasta yksittäistapauksissa antavat ohjeita sosiaalipalvelujohtaja ja sosiaalityöntekijät. Linjauksia käsitellään myös aikuissosiaalityön kokouksissa ja näitä linjauksia sovelletaan tämän menettelytapaohjeen rinnalla käytännön työssä. Päätös Jos asiakkaalla on voimassa oleva myönteinen päätös, mutta jokin asiakkaan esittämä uusi vaade hylätään, on siitä tehtävä erillinen päätös. Tällaisia voivat olla esim. jokin erityismeno, jota ei hyväksytä, menojen kohtuullisuusharkinta, tulojen laskeminen toisin kuin asiakas on ne esittänyt tai perusosan alentaminen. Päätöksiin, myös kielteisiin, on aina merkittävä päättymisaika. Jos päätökseen sisältyy perintä, on päätös uusittava, kun takautuvien perintä loppuu. Lainmukainen käsittelyjakso on kuukausi, mistä syystä päätöksiin ei voi sisällyttää kielteistä päätöstä tulevasta ajasta. Päällekkäisen käsittelyn välttämiseksi tavanomaista harkintaa edellyttävissä tilanteissa toimistosihteeri voi tehdä päätöksen myös sosiaalityöntekijän tai -ohjaajan antaman käsittelyohjeen mukaan, jolloin tilanneselvitykseen merkitään: ”Asiasta on neuvoteltu sosiaalityöntekijän / -ohjaajan kanssa”. Kirjaaminen Erityisesti aikuistuvien lasten tilanteen muutokset on muistettava tarkistaa (asevelvollisuus, täysi-ikäiseksi tulo, opiskelu ja opintotukietuudet, kotoa poismuutto, omat tulot jne.). Käsittelijä on vastuussa myös Stakesin tilastotietojen täyttämisestä marraskuussa (dynaaminen lomake). Ensimmäisen päätöksen hakemus-/selvitysosaan kirjataan hakemuksen saapumispäivä, mihin ja mille ajalle toimeentulotukea haetaan, perhesuhteet ja selvitys olosuhteista, esim. milloin työsuhde päättynyt, vireillä olevat etuudet, ansiosidonnaisen pv-rahan kesto, elatusvelvollisuus, mahdolliset velat (kokonaismäärä, lyhennykset ja korot) ja ulosmittaus, asumismuoto ja asumiskulut sekä mahdollinen varallisuus. Lisäksi merkitään tärkeimmät tulolähteet. Asiakkaan intiimejä tietoja ei kirjoiteta päätökseen (esim. yksityiskohtaiset terveydentilatiedot yms.) Nämä tiedot voi tarvittaessa kirjata dokumentointiin. Opiskelijoiden selvitysosassa tulee olla maininnat, missä hakija opiskelee, opiskelun kesto, opintotukietuudet ja lainan nosto. Selvitykseen kirjataan myös, jos hakemus on käsitelty tavanomaisesta poikkeavalla tavalla. Jatkohakemusta käsiteltäessä merkitään selvitykseen hakemuksen saapumispäivä, erityismenot, joita asiakas hakee (liitteenä olevat tositteet tai vastaavat tulkitaan hakemukseksi, vaikka ei ole erillistä hakemusta, esim. kustannusarviota silmälaseista) ja olennaiset käsittelyyn vaikuttavat tiedot. Tiliotteista merkitään liitteisiin ajankohta, miltä ne on esitetty. Hakemus/selvitys on lyhyt kuvaus olosuhteista ja toimeentulotuen tarpeen 5 perusteista. Euromäärät menoista ja tuloista ilmenevät toimeentulotukilaskelmassa, ja niiden perusteet merkitään laskelman rivien huomautussarakkeeseen, eikä niitä toisteta hakemus/selvityskohdan tekstissä. Tuloista merkitään aika, jota tulot koskevat ja työttömyysturvaetuudesta maksuerät otetaan huomioon todellisten maksupäivien ja euromäärien mukaan (edellisen kuukauden 26.päivä - kuluvan kuukauden 25.päivä). Mikäli hakijalle tulee maksuun kaksi työttömyysturvan maksuerää saman kuukauden aikana, nämä kaksi maksuerää otetaan huomioon kyseisen kuukaude toimeentulotukilaskelmassa. Tuloylijäämää ei tässä tapauksessa kuitenkaan siirretä seuraavalle kuukaudelle. Hyväksytyistä laskuista merkitään eräpäivä ja tarkempi tunniste, esim. laskun numero. Muu meno-/tulorivejä käytettäessä kirjataan, mistä menosta/tulosta on kysymys. Asumismenojen kohdalle merkitään haettu-sarakkeeseen asumismenot todellisen suuruisena ja hyväksytyt asumismenot hyväksytty-sarakkeeseen. Päätöksessä on otettava kantaa kaikkiin hakemuksen kohtiin ja, jos kaikkia hakemuksessa esitettyjä menoja ei ole hyväksytty (myös takautuva tuki), on hylkääminen perusteluineen merkittävä selkeästi tai myönteisiä ja hylkääviä fraasitekstejä yhdistämällä. Tarvittaessa hylätystä osuudesta voi tehdä erillisen päätöksen. Atk-kirjauksissa on käytettävä asiallista, selkeää, ymmärrettävää kieltä (vrt. HallintoLaki 9 §). sisäisessä käytössä olevia termejä ja lyhenteitä on vältettävä. Valmistekstit (fraasit) Päätöksentekoa varten on käytettävissä valmistekstejä, joita voi käyttää sellaisenaan tai muokattuna. Päätöksen voi kirjoittaa aina myös itse. Kielteisiin tai osittain kielteisiin päätöksiin on kirjattava perusteet ja lainkohdat, joihin päätös perustuu. Käytettäessä valmistekstejä on varmistettava, että tekstin sisältö ja päätöksen asiallinen sisältö vastaavat toisiaan, niistä on poistettu numerokoodi ja päivämäärä ym. täydennettävät kohdat on täytetty. Toimeentulotuen maksatus Toimeentulotukilaskelman mukainen vaje maksetaan pääsääntöisesti pankkimaksatuksena itse hakijalle. Jatkuvan tuen saajalla maksatuspäiväksi merkitään sen kuukauden päivä, jota toimeentulotuki koskee eli, vaikka käsittely tapahtuu edellisen kuukauden puolella, maksatuspäiväksi merkitään seuraavan kuukauden ensimmäinen pankkipäivä. Maksatusmerkintänä kirjataan ”kuukausi/vuosi” esim. ”09/09”. Tekstissä ei saa ilmetä termejä (esim. vaje tai toimeentulotuki), joista pankissa voidaan yksilöidä tulon laatu. Lääkkeet; viesti sarakkeeseen aikaväli, ja selitysosaan merkitään erittely lääkkeistä. Lastenluonapito; viesti sarakkeeseen korvaus ajanjaksolta ja selitysosaan merkitään lastenluonapito. Matkat; kuukausi ja vuosi viestiosaan, selitysosaan merkitään matkan tarkoitus. Asiakkaan itse maksamat laskut (sähkö, sairaala jne.); viestiosaan asiakkaan sukunimi ja laskunumero, selitysosaan miltä ajalta lasku on, mikä lasku on kyseessä ja mahdolliset viivästysmaksut. Vuokria ja sähkölaskuja voidaan maksaa suoraan silloin, kun on toistuvasti 6 osoittautunut, että asiakas ei pysty huolehtimaan niistä itse (asumiskulujen rästiintyminen, häätö, sähkön katkeaminen jne.). Tämä on kuitenkin aina poikkeuksellista (edellyttää Toimeentulotukilain 16 §:n mukaista erityistä syytä). Peruslähtökohta on, että vuokranmaksua seurataan asiakkaan itse maksamilla vuokrakuiteilla (ellei maksu näy tiliotteelta), jotka liitetään toimeentulotuen jatkohakemukseen. Pääsääntöisesti em. menettelystä on ensin keskusteltava asiakkaan kanssa. Asiakkaan laskujen maksaminen hänen puolestaan on kuluerä kaupungille ja siksi laskuja ei ole syytä maksaa suoraan myöskään asiakkaan omasta pyynnöstä, jos hän on kykenevä huolehtimaan niistä itse. Jos asiakkaan maksut rästiintyvät toistuvasti (vuokra ja sähkölasku erityisesti), on vajeiden maksu suoraan maksun saajalle ensisijaista asumisen turvaamiseksi. Vähäiset terveydenhuoltomenot korvataan pääsääntöisesti jälkikäteen maksettujen tositteiden mukaan, ja merkittäviin kustannuksiin (mm. hammasproteesit, silmälasit) annetaan etukäteen maksusitoumus tai kulut sisällytetään jälkikäteen laskujen mukaisina laskelmaan (ks. Terveyden-huoltomenot). Lääkemaksusitoumukset annetaan kertasitoumuksina. Maksusitoumuksia elintarvikkeisiin käytetään vain poikkeustapauksessa. Annettaessa maksusitoumuksia elintarvikkeisiin on saapuneesta laskusta tarkistettava maksusitoumuksen käyttö ja puututtava siihen, jos käyttö on ollut epäasiallista. Laskun käsittelijän on annettava epätarkoituksenmukaisesta käytöstä tieto päätöksentekijälle. Sosiaalikeskukseen osoitetut laskut (ms-laskut) ja asiakkaan nimellä olevat sisäiset laskut maksetaan ostolaskujärjestelmän kautta, asiakkaan nimellä olevat ulkoiset laskut Effican pankkimaksatuksena. Jos säännöllisen vaje on hyvin pieni, alle 5 €, yhdistetään useamman kuukauden (esim. 3 kk) vaje samaan maksatukseen jälkikäteen. Menettelystä on kuitenkin aina ensin sovittava erikseen asiakkaan kanssa. Asiakkaalla on oikeus saada pienetkin vajeet. Viranhaltijan oikaisupäätös Päätöksenteon jälkeen voi ilmetä seikkoja, jotka eivät ole olleet tiedossa päätöstä tehtäessä. Tällaisia ratkaisuun vaikuttavia lisätietoja voi tulla mm. muutoksenhaun yhteydessä saaduista lisätiedoista. Jos ilmenee, että päätös on selvästi virheellinen, voi päätöksen tehnyt viranhaltija oikaista päätöksensä hallintolain 50 §:n perusteella. Asiavirheen korjaaminen: Jos päätös perustuu selvästi virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen taikka ilmeisen väärään lain soveltamiseen taikka päätöstä tehtäessä on tapahtunut menettelytapavirhe, viranomainen voi poistaa virheellisen päätöksensä ja ratkaista asian uudelleen. Päätöstä ei saa korjata asiakkaan vahingoksi, jos viranomainen tekee virheellisen ratkaisun. Sosiaalityöhön ohjaus ja yhteistyö yksikköjen välillä Toimeentulotuen käsittelystä ohjataan asiakkaat yhdessä sovitulla menettelyllä sosiaalityöntekijän vastaanotolle. Asiakkaita ohjataan sosiaalityöhön 7 lakisääteisten suunnitelmien laatimista varten ja yksilölliseen elämäntilanteeseen tai olosuhteisiin liittyvän toimeentulotuen tarpeen selvittämiseksi. Silloin kun asiakkaan toimeentulotuen käsittely edellyttää sekä etuuskäsittelijän että sosiaalityöntekijän työpanosta, tulee pyrkiä joustavaan neuvottelu-menettelyyn siitä, miten asiakkaan asiaa hoidetaan yhdessä. Uudet tulottomat alle 25-vuotiaat toimeentulotukiasiakkaat, aktivointiehdon omaavat ja työmarkkinatukea 500 päivää saaneet asiakkaat, elämäntilanteensa perusteella huolta herättävät lapsiperheet sekä opiskeluissaan viivästyneet priorisoidaan työskentelyssä etusijalle. Yhteistyö lasten ja perheiden palvelut -yksikön kanssa käynnistetään. Kun toimeentulotukihakemusten liitteenä on lääkärinlausuntoja, hoito- tai kuntoutusyhteenvetoja tai muita asiantuntijalausuntoja, tulee niistä aina ottaa kopio tai skannata ne ja lähettää asiakkaan omalle sosiaalityöntekijälle. Asiantuntijalausunnot ovat välttämättömiä yksilöllistä toimeentulotuen tarvetta arvioitaessa ja suunnitelmia laadittaessa. Siirrot tapahtuvat aina pääsääntöisesti saattaen-vaihtaen ja dokumentoiden Efficaan sekä päiväkirjamerkinnällä. Jos työmarkkinatuki katkeaa TE -toimistossa ilmoittautumisen laiminlyönnin johdosta viikoksi tai pidemmäksi ajaksi, alennetaan perusosaa kuukaudeksi 20 %:lla. Tästä on tehtävä erillinen päätös. Lain edellyttämää suunnitelmaa ei lyhyessä alentamisessa ole tarkoituksenmukaista tehdä ja päätöksen voi tehdä etuuskäsittelijä. Alle 5 päivän katkoksista ei tarkisteta päätöstä. Vuorotteluvapaa, hoitovapaa Jos vuorotteluvapaalla tai hoitovapaalla oleva hakee toimeentulotukea, on ensin selvitettävä mahdollisuus palata takaisin työhön. Työnantaja voi hakemuksesta keskeyttää vapaat, mutta ei ole velvollinen siihen. Jos keskeytys ei ole mahdollista, on toimeentulotukea myönnettävä tosiasiallisten tulojen perusteella. Vuorotteluvapaalta tai hoitovapaalta ei voi velvoittaa menemään työhön. Kertakorvaukset Jos henkilö on saanut yli 2.000 € kertaluonteisen tulon viimeisen 6 kk:n aikana, esim. eroraha, perintö, vakuutuskorvaus tai vastaava, jaetaan korvaus niin monella kuukaudella kuin tulon saamisen ja hakemuskuukauden välillä (hakemuskuukaudet mukana) eli jaksotetaan tulo näille kuukausille ja näin saatu kuukausitulo otetaan tuloksi käsittelykuukaudelle mahdollisten muiden tulojen lisäksi (= jaksotettu kertakorvaus). Esimerkiksi jos henkilö on saanut joulukuussa 2.000 €:n suuruisen erorahan ja hakee toimeentulotukea maaliskuussa: 2.000 € jaetaan neljällä = 500 €, joka lasketaan tuloksi maaliskuulle. Jaksotetussa tulossa on otettava huomioon myös se, onko hakijalla tosiasiassa kyseistä tuloa käytettävissään. Jos kertakorvaus on käytetty esim. hankintaan, josta hakijalla on luotettava selvitys, ei saatua korvausta voi laskea jaksotettunakaan hakijan tuloksi. Erityisen 8 suurissa kertakorvauksissa (yli 20.000 €) jaksottamisaikana voidaan käyttää yli 6 kuukautta aina 1 vuoteen saakka. Toistuva tuloylijäämä Jos jatkuvaa toimeentulotukea saavalle syntyy jonain kuukautena ylijäämä ja laskelma ja päätös on tehty ennen seuraavaa kuukautta, tehdään hylkäävä päätös, johon kirjataan lisälauselma: ”Tämän kuukauden laskelmanylitys lasketaan käytettävissä olevaksi tuloksi seuraavan kuukauden toimeentulotukilaskelmassa.” Pienellä tuloylijäämällä (alle 30 €) myönnetään sähkö- ja terveydenhuoltomenot, ei tarvitse olla eri hakemusta ja päätöstä. Ylitystä ei voi kuitenkaan siirtää enää sitä seuraavalle kuukaudelle, ellei ylitys johdu merkittävästä kertakorvauksesta, jossa voidaan käyttää tulon jaksottamista 6 kk:n ajan. Ylitystä ei voi myöskään ”ketjuttaa” eli, jos seuraavan kuukauden laskelmaan syntyy ylitys myös ilman edellisen kuukauden siirrettyä norminylitystä, ei siirtoa tehdä. 2. TULOJEN HUOMIOIMINEN Asumistuki Kelan asumistuen tarkistuspäivä on merkittävä laskelman huomautus-sarakkeeseen. Elatusapu / elatustuki Elatusapu ja elatustuki ovat tuloksi huomioitavaa. Jos elatusvelvollinen ei maksa elatusmaksujaan, edellytetään toimeentulotuen (elatusavun) saajan hakevan elatustukea. Jos ero tapahtuu asiakkuuden aikana, ei voida hyväksyä sitä, että elatusvelvollinen kuittaa lapsensa elatusmaksut omaisuudella. Jos omaisuudella on kuitattu ennen toimeentulotukiasiakkaaksi tulemista, niin silloin ei voida huomioida omaisuutta elatusmaksuna laskennallisena tulona. Silloin kun lapsi on puolet kuukaudesta isän ja puolet kuukaudesta äidin luona eikä elatusmaksua ole määritelty, puolitetaan perusosa. Lapsilisä lasketaan tuloksi sille vanhemmalle, jolle se maksetaan, jos molemmat vanhemmat ovat toimeentulotuen saajia tai, jos vanhemmat haluavat, lapsilisä puolitetaan. Jos lapsilisä menee toiselle vanhemmalle joka ei saa toimeentulotukea ja toinen hakee toimeentulotukea, ei toimeentulotukea hakevalle vanhemmalle oteta huomioon mitään lapsesta aiheutuvia erityismenoja, ainoastaan perusosa. Hoitotuet Kansaneläkelaitoksen maksamia eläkkeensaajan hoitotukea ja lapsen hoitotukea ei pääsääntöisesti oteta tulona huomioon, mutta ei myöskään sairaudesta, vammasta tai huolenpidon tarpeesta johtuvia menoja. Selvitettäessä hoitotuen saajan toimeentulotuen tarvetta sairaalalaskuihin hoitotuet kuitenkin lasketaan tuloksi. Samoin voidaan menetellä arvioitaessa hoitotuen riittävyyttä sairaus- ja lääkekuluihin, joihin hoitotuki on myönnetty. 9 Jälkikäteen ilmenevät tulot Jälkikäteen ilmenevät ansiotulot voidaan huomioida Toimeentulotukilain 15 §:n 3 momentin mukaan kokonaisuudessaan, jos toimeentulotukea haetaan päätöstä seuraavan kahden kuukauden aikana, ellei se ole kohtuutonta (49/2005). Mahdollisuudesta on ilmoitettava asiakkaalle etukäteen. Tulot voidaan ottaa huomioon Kouvolan hallinto-oikeuden päätöksen (9.6.2009/00913/08/6101) mukaan vain jompana kumpana kuukautena. Näin ollen tuloylijäämää ei saa siirtää eteenpäin toiselle kuukaudelle. Säästöt, omaisuus ja varallisuus Säästöt ja pankkitalletukset, myös määräaikaiset, ovat ensisijaisia, ja ne otetaan tulona huomioon siinä vaiheessa, kun ne ovat tosiasiallisesti elantoon käytettävissä. Vanhuksilla yli (65-vuotias) voidaan kuitenkin säästöjen osalta jättää huomioon ottamatta ns. arkkuraha n. 1.000 €, kuten myös uusien asiakkaiden alle 1.000 € pankkisaldo, mikäli kyseessä on äkillisen sairastumisen tai onnettomuuden aiheuttama toimeentulotuen tarve.Tiliotteelta huomattava saldo, joka ylittää säännönmukaiset tulot, lasketaan säästötuloiksi. Pitkäaikaisilla toimeentulotuen asiakkaille (yli vuoden kestävä säännöllinen asiakkuus), voidaan jättää toimeentulotuesta kertyneitä säästöjä huomioon ottamatta 1.000 € (esim. säästäminen kodinkoneeseen tms. hankintaan). Tiliotteella olevat panot Alle 20 €:n tilillepanoja ei huomioida toimeentulotukilaskelmassa tulona. Mikäli tilillepano on suurempi tai on useampia pienempiä tilillepanoja, ne huomioidaan tulona toimeentulotukilaskelmassa. Yksityispanot, yksityishenkilöiden avustukset ja lainat ovat pääsääntöisesti käytettävissä olevaa tuloa. Asiakkaalle annetaan mahdollisuus antaa selvitys yksityispanoista. Mikäli selvitys on luotettava, tehdään oikaisupäätös. Pienet ”vipit” jätetään tulona huomioon ottamatta, jos takaisinmaksu on suoritettu lyhyen aikavälin sisällä ja on todennettavissa. Pelkkä ilmoitus siitä, että kyseessä on laina, ei vielä oikeuta poistamaan tuloa, vaan asiakkaan on toimitettava luotettava selvitys velan takaisinmaksusta. Luotettavin selvitys on tilisiirto, jota tulee suositella, mutta muutkin selvitykset tulee hyväksyä, jos ei ole perusteltua syytä epäillä niiden luotettavuutta. Tulot, joita ei ole haettu/saatu Tuloja, jotka eivät ole käytettävissä ei voi merkitä laskelmaan. Toimeentulotuen myöntäminen perustuu arviointiin käytettävissä olevista tuloista. Työkokeilu / kuntouttava työtoiminta Työkokeiluajalta ja kuntouttavan työtoiminnan ajalta saatavaan työmarkkinatukeen suhtaudutaan tuloja huomioitaessa samalla tavoin kuin ansiotuloon: Merkintä laskelmassa kohtaan palkkatulo. Sosiaalilautakunnan päätös 21.1.2004 § 6. (Ei koske työvoimakoulutusta.) 10 Ulosotto Ulosoton kohteena olevista tuloista on perusteltua ottaa tulona huomioon vain tosiasiassa käytettävissä oleva osuus. Asiakas voidaan ohjata kääntymään ulosottoviranomaisen puoleen ulosmitattavan osuuden alentamismahdollisuuden selvittämiseksi, jos toimeentulotuen tarve arvioidaan pitkäaikaiseksi.Vapaaehtoisia suorituksia ulosottovelan lyhentämiseksi ei huomioida menoina, ellei kyseessä ole ulosottomiehen vahvistama maksusuunnitelma. (STM 2013, 130.) KHO:n antaman päätöksen (3.4.2001/674) mukaan ulosmitattu tulo ei ole käytettävissä elantoon, joten sitä ei saa ottaa tulona huomioon. Jos ulosmittaus aiheuttaa pitkäaikaista tai toistuvaa toimeentulotuen tarvetta, tulee asiakas ohjata talous- ja velkaneuvontaan. Ulosmittaukseen on myös saatavissa ns. vapaakuukausia, joita voidaan kehottaa käyttämään esimerkiksi kertaluonteisen hankinnan rahoittamiseen (hammasproteesi, silmälasit). Vanhempien luona asuvat Vanhempiensa luona asuvien osalta tarkistetaan aina iästä riippumatta, osallistuvatko vanhemmat elatukseen. Jos osallistuvat, niin siltä osin toimeentulotuen tarvetta ei ole todettavissa Varat Toimeentulotuen viimesijaisuudesta johtuen arvopaperit ovat ensisijaista tuloa, samoin kuin määräaikaistalletukset ja säästöt. Toimeentulotukea ei tulisi myöntää myöskään silloin, kun hakijalla on muuta rahaksi muutettavaa varallisuutta. Tämä koskee etenkin pitkäaikaisia toimeentulotuen saajia/hakijoita. Tilapäisen tarpeen ollessa kyseessä varallisuutta ei ehditä muuttaa rahaksi käytettäväksi elantoon, eikä se liene tarkoituksenmukaista. Pitempiaikaisessa asiakkuudessa omaisuuden realisointiin on annettava kohtuullinen aika. Arvopaperit on muutettavissa käytettävissä olevaksi tuloksi lähes välittömästi, kiinteän omaisuuden realisointiaika voi olla 3-6 kuukautta. Jos arvopapereiden senhetkinen arvo on niin vähäinen, että saatu tulo ei kata realisoimiskuluja, ei realisointia voida edellyttää. Tällöin toimeentulotuensaajan on 3 kuukauden välein toimitettava selvitys arvopapereiden arvosta ja realisoinnista aiheutuvista toimituskuluista. Veronpalautukset Veronpalautukset otetaan tulona huomioon maksuajankohdan mukaan, mutta ei huomioida tulona, jos ne ulosmitataan tai kuitataan verovelkoihin. Vähäisiä veronpalautuksia ei kuitenkaan oteta tulona huomioon. Vähäisenä pidettävä määrä on 100€/hlö ja tulona huomioidaan 100 €:a ylittävä osuus/hlö. Veronpalautukset voidaan poikkeuksellisesti jättää kokonaan tulona huomioon ottamatta, mikäli niiden käytölle on olemassa asianmukainen suunnitelma tai ne on käytetty todistettavasti ja tosiasiallisen erityisen tarpeen vuoksi välttämättömiin menoihin, esim. kodin hankinnat, asuntolainan lyhennykset jne. Erityisestä tarpeesta johtuva menettely on mainittava päätöksen selvitysosassa. 11 Vähäiset tulot / Sosiaalilautakunnan päätös 21.01.04 § 6 Vähäisiä tuloja, joita ei huomioida hakijalle tulona toimeentulotukilaskelmassa ovat työllisyysraha (esim. Työkeskus ja Kanervalan palvelukeskus), työkokeiluajalta maksettavasta työttömyysturvasta 20 % tai maks. 100 €, veronpalautukset 100€/ henkilö ja harrastusluonteiset ansiotulot 100 €/kk. 3. MENOJEN HUOMIOIMINEN Perusosan alentaminen Toimeentulotuen perusosaa voidaan alentaa toimeentulotukilain 10 §:n perusteella enintään 20 %, jos hakija kieltäytyy ilman perusteltua syytä yksilöidysti ja todistetusti tarjotusta työstä tai työvoimapoliittisesta toimenpiteestä, joka kohtuullisen ajan turvaisi toimeentulon (työvoimatoimikunnan päätös), laiminlyönnillään aiheuttaa sen, ettei työtä tai työvoimapoliittista toimenpidettä voida tarjota (koulutus, työkokeilu, työnhaun uusimisen unohtaminen tai kieltäytyminen työnhausta, ei ole hakeutunut koulutukseen yhteishaussa/työvoimatoimikunnan päätös), kieltäytyy osallistumasta aktivointisuunnitelman laadintaan, kieltäytyy ilman pätevää syytä kuntouttavasta työtoiminnasta tai keskeyttää sen ilman pätevää syytä (1.1.2010 alkaen koskee myös 25 vuotta täyttäneitä), maahanmuuttajana kieltäytyy ilman perusteltua syytä kotoutumissuunnitelman laatimisesta tai siinä sovituista toimenpiteistä tai laiminlyönnillään aiheuttaa sen, että suunnitelmaa ei ole voitu laatia. Työstä irtisanoutuminen tai opintojen keskeyttäminen eivät oikeuta perusosan alentamiseen. Perusosan alentamisen yhteydessä on aina laadittava, mikäli mahdollista yhdessä asiakkaan ja tarvittaessa yhteistyössä työvoimaviranomaisten ja muiden viranomaisten kanssa, suunnitelma toiminnasta asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi. Suunnitelman laatii sosiaalityöntekijä. Perusosan alentaminen ei saa uhata ihmisarvoisen turvan mukaista välttämätöntä toimeentuloa. Perusosaa alennetaan korkeintaan kaksi kuukautta kerrallaan, kunnes alentamisen peruste poistuu. Toimistosihteeri tekee perusosan alentamispäätöksen yhdessä sosiaalityöntekijän kanssa. Perusosan alentaminen tai alentamisen poistaminen kirjataan aina päiväkirjalle. Perusosan alentamispäätöksen mukana asiakkaalle lähetetään kirje, jossa kehotetaan asiakasta joko varaamaan aika sosiaalityöntekijälle tai hakeutumaan itse työvoimatoimiston aktiivitoimenpiteisiin, jolloin perusosan alennus voi poistua. Jos asiakas ei varaa aikaa sosiaalityöntekijälle tai ryhdy muihin toimenpiteisiin alennuksen poistamiseksi, tämä tulkitaan laiminlyönniksi, joka aiheuttaa sen, että työtä tai työvoimapoliittista toimenpidettä ei voida tarjota ja perusosa alennetaan aina kahdeksi kuukaudeksi kerrallaan. Uuden päätöksen mukana lähetetään uudelleen edellä mainittu ohjekirje. 12 Perusosan alennus tehdään päämiehen päätökseen lisäämällä perusosan alentamista koskeva fraasiosuus päätöstekstiin. Tekstissä tulee ilmetä sen henkilön nimi, jota alentaminen koskee. Jos päätös tehdään puolisolle ja perheen toimeentulotuki käsitellään toisen puolison nimellä, lisätään päätökseen perusosan alentamista koskeva fraasi ja yksilöidään se koskemaan puolisoa. Sosiaalityöntekijä voi yhdessä työ- ja elinkeinotoimiston virkailijan ja asiakkaan kanssa päättää myös, että alennusta ei tehdä lainkaan, eikä edellytetä asiakkaan pitävän työnhakua voimassa. Näin menetellään pitkäaikaisesti vaikeista päihdeongelmista kärsivien kohdalla, joiden terveydentila, työkokemus, vanhentunut koulutus ja sosiaalinen elämäntilanne tosiasiassa estävät työllistymisen, mutta työkyvyn selvityksenkään perusteella ei ole myönnetty eläkettä. Arvio perustuu toimeentulotukilain 2 a §:n 1 mom. 5. kohtaan, jonka mukaan asiakas on hyväksyttävän syyn vuoksi esteellinen vastaanottamaan työtä. Menettely perustuu asiakkaan, sosiaalityöntekijän ja työ- ja elinkeinotoimiston yhteiseen näkemykseen, joka kirjataan aktivointisuunnitelmaan. Sosiaalityöntekijä voi harkintansa mukaan päättää myös, että alennus on pienempi kuin 20 %, yleensä 5 - 10 %. Näin menetellään esim. sellaisen asiakkaan kohdalla, jonka päihdeongelma estää työllistymisen, mutta asiakas ei ole halukas hakeutumaan päihdehoitoihin. Lasten luonapitokorvaus, täydentävä toimeentulotuki Menojen korvaamiseksi pyydetään pääsääntöisesti kirjallinen tapaamissopimus. Lapsen luonapitoajalta hyväksytään 10 €/vrk. Toisella paikkakunnalla tapahtuvaan tapaamiseen matkakustannukset huomioidaan julkisen liikenteen taksan mukaan tositteita vastaan jälkikäteen. Hyväksytään myös omalla autolla kulkeminen, mikäli se on yleistä edullisempi. Tällöin hyväksytään kustannuksiksi 0,20 € / km. Lapsen matkustaessa toisen matkan maksaa isä, toisen äiti. Tapaamisia enimmäismäärässä ajatellaan olevan 6 vrk / kk (pe-su on 3vrk) ja kaksi täyttä lomaviikkoa/vuosi. Jos lapsen tapaamisesta on oikeuden päätös tai sosiaali- ja terveyslautakunnan vahvistama sopimus, huomioidaan tapaamisia oikeuden päättämä määrä, jos se toteutuu. Lapsen tapaamisesta aiheutuneiden kulujen korvaamiseksi vaaditaan lähivanhemman todistus tapaamisesta. Asumiskustannukset Asumismenot otetaan huomioon vain siihen asuntoon, jossa hakija asuu osoitteen perusteella. Tarkistus tehdään tarvittaessa väestörekisteristä. Perustoimentulotukeen kuuluviksi asumismenoiksi lasketaan: vuokra/yhtiövastike (hoito- ja rahoitusvastike) lämmityskulut sähkö- ja kaasumaksut vesi- ja jätevesimaksut jätehuoltokulut tontin vuokra 13 koti- ja palovakuutus (vakuutuksesta otetaan huomioon vain kohtuullinen, suppea irtaimiston ja kiinteistön kotivakuutus sekä vastuuvakuutus, joka tarkistetaan maksutositteen lisäksi vakuutuskirjasta, maksuissa ei oteta huomioon henkilövakuutusosia) kohtuulliset asuntolainan korot (ks. Asuntolainan korot) kiinteistövero saunamaksut nuohous- ja aurausmaksut kaapelitv-maksu, mikäli kuuluu kiinteästi vuokraan Autopaikkamaksuja ei huomioida asumiskuluina, vaan ne kuuluvat perusosalla katettaviin menoihin. Täydentävää toimeentulotukea voidaan myöntää muihin asumiskuluihin, joita ovat takuuvuokra, muuttokulut ja palovaroitin. Asumistuki otetaan tulona huomioon. Päätöksentekijän on huolehdittava siitä, että asumistuki on haettu. Jos asumistukea ei myönnetä tai päätös viivästyy kohtuuttomasti, on syy siihen selvitettävä. Lähtökohtana on, että toimeentulotuen saajalla on pääsääntöisesti oikeus myös asumistukeen, joka kuuluu ensisijaisiin etuuksiin. Asumistukea saavien kohdalla asumistuen tarkistusajankohta merkitään laskelmaan. Asumistuen määrä on tarkistettava Kelassa, jos tulot nousevat vähintään 400 €/kk, laskevat vähintään 200 €/kk, asumismenot muuttuvat vähintään 50 €/kk/edellisen asumistuen päätös tai ruokakunta vaihtaa asuntoa. Kela huomioi tulojen muutokset sitä seuraavan kuukauden alusta, josta alkaen tulojen muutos on ollut voimassa kuukauden 1. päivästä. 1.9.2015 alkaen asumistukeen tulee 300 €:n ansiotulovähennys, joka tehdään ruokakunnan jäsenten yhteenlasketuista ansio- ja yrittäjätuloista. Opiskelija voi saada opintotuen asumislisää. Eläkkeensaajan asumistuki määräytyy eri tavoin kuin yleinen asumistuki ja siinä on mm. väljempi asumismenojen harkinta ja sitä noudatetaan myös toimeentulotuessa. Eläkkeensaajan asumistuesta on poistunut 65 vuoden ikäraja ja kaikki vanhuuseläkettä ja takuueläkettä saavat siirtyvät eläkkeensaajan asumistuen piiriin. Lisätietoja löytyy osoitteesta: www.kela.fi. Jos kaikki asunnossa asuvat eivät ole toimeentulotuen hakijoina, lasketaan hakijalle pääluvun tai hänen perheensä koon mukainen osuus asumiskuluista. Vanhempiensa luona asuvan nuoren kohdalla asumismenojen huomioon ottaminen edellyttää erityisharkintaa (ks. Kotona asuvien nuorten asumismenot). Kaikkien asumismenojen kohdalla on arvioitava myös menojen kohtuullisuutta. Kotona asuvien nuorten (yli 18 v.) asumismenot Kotona asuville nuorille voidaan ottaa huomioon asumismenot silloin, kun nuori on itse aikaisemmin maksanut asumiskuluistaan kotiin ja hänellä on ollut siihen myös taloudelliset mahdollisuudet tai nuori on välillä asunut muualla huolehtien asumiskuluistaan ja muuttaa takaisin kotiin. Pelkkä "ruokarahan" maksaminen kotiin ei vielä edellytä asumiskulujen huomioon ottamista. Jos asumiskulut otetaan huomioon, lasketaan nuorelle 14 pääluvun mukainen osuus todellisista kustannuksista esim. vuokrasta. Maksetusta vuokrasta tulee esittää pankin maksukuitit tai tiliotteella tulee näkyä tilisiirto tai kuukausittain toistuva vuokran suuruinen käteisnosto. Jos vuokra on maksettu käteisellä, tulee tositteeksi lisäksi esittää vanhemman antama todistus maksetusta vuokrasta. Jos kotona asuva täysi-ikäinen nuori muuttaa asumaan itsenäisesti, esim. lukio- tai ammattikouluaikanaan, on tuen myöntämisen perusteet tutkittava erityisen tarkkaan: syy miksi muutettu, vanhempien mahdollisuus asuttaa nuori kotonaan ja avustaa häntä. Vuokran suuruuden on oltava kohtuullinen. Ilman erityisiä syitä ei nuorelle myönnetä vuokravakuutta. Jos nuoren asuminen järjestyisi edelleen kotona ja tästä on vanhempien antama tieto, on se toimeentulotukilain mukainen ensisijainen tapa nuorelle järjestää elantonsa itsenäisen asumisen sijasta, millä perusteella toimeentulotuki voidaan hylätä. Vuokra / vastike Pääsääntöisesti, jos asumismenot ovat kohtuulliset, ne hyväksytään laskelmassa menona todellisen suuruisina. Kunnalla on oikeus kohtuullistaa asumiskulut todellisten kulujen sijaan. Päätös kohtuullistamisesta tulee perustua siihen, että paikkakunnalla on saatavissa kohtuuhintaisia asuntoja, joita hakijaa ohjataan hakemaan. Heinolassa käytetään toimeentulotuessa hyväksyttävinä kohtuullisina asumiskuluina ilman vesimaksua vuokra-asunnoissa seuraavia euromääriä: Perheen henkilömäär ä 1 2 3 4 5 tai enemmän 6 7 8 Kohtuulliset hyväksyttävät asumiskulut €/kk 380 570 700 800 900 15 Näiden kulujen lisäksi hyväksytään vesimaksuina korkeintaan 19 € / henkilö. Saunamaksuja huomioidaan enintään 15 € / kk / perhe. Yhtiövastikkeessa huomioidaan menona vain hoitovastike. Kimppa-asumisessa / alivuokralaisasumisessa kohtuullisina asumiskuluina pidetään 350 € / kk / asukas. Eläkettä saavan yksin asuvan kohtuullisiksi asumiskuluiksi katsotaan toimeentulotuessa 534,58 €/kk Kelan eläkkeensaajan asumistuessa huomioitavien asumismenojen enimmäismäärän mukaisesti. Jos asiakas on vuokrannut omakotitalon, jossa on vuokran lisäksi lämmitys- tai muita kiinteistöön liittyviä maksuja, joiden yhteissumma vuokran kanssa ylittää vuokra-asumisen kohtuullisuusrajat, tulee asiakkaalle antaa aikaa kulujen kohtuullistamiseen. Jos asiakas ei ryhdy kohtuullistamistoimenpiteisiin, annetun määräajan jälkeen kuluina hyväksytään vain kohtuullinen vuokra, vesimaksut ja taloussähkö, kuten muissakin vuokra-asunnoissa. Toimeentulotuki asumismenoihin maksetaan pääsääntöisesti suoraan vuokranantajalle tai hakijan esittämää maksukuittia vastaan hänelle itselleen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että asiakas esittää kuitin vuokran maksusta ennen seuraavan kuukauden hakijalle itselleen maksettavaa toimeentulotukisuoritusta. Lämmityskulut ja sähkölaskut Lämmityskulut ovat osa asumisen kokonaiskustannuksia, jotka huomioidaan osana kohtuullisia asumiskustannuksia. Sähkölasku huomioidaan kuukausilaskelmassa kokonaan, jos se on kohtuullinen. Jos sähkön kulutus ylittää huomattavasti kohtuullisen tason, on asiakkaalta pyydettävä tästä selvitys. Mikäli ylisuureen kulutukseen löytyy perustelut, voidaan myös nämä laskut hyväksyä todellisen suuruisina. Jos toimeentulotuen tarve jatkuu pidempään ja rästiä on jo syntynyt, on asiakkaan sovittava sähköyhtiön kanssa tasasuuruisista lyhennyseristä, jotka otetaan sovitun mukaisina huomioon kuukausilaskelmassa. Sähkölämmitteisissä asunnoissa taloussähkömaksut arvioidaan kohtuullisen suuruisiksi seuraavan taulukon mukaisesti: 1-2 hlöä 3-5 hlöä 6 tai useamp i 55,0 0€ 75,0 0€ 90,0 0€ Sähkö- tai öljylämmityksen kustannukset hyväksytään kohtuullisina laskujen mukaan tai käytetään asumistuen lämmityskulunormia 41,00 € / hlö ja 16 lisähenkilöstä 14,00 € / hlö. Taloussähkön osuus sähkölaskusta silloin, kun laskuun sisältyy myös lämmityssähkö, on 30 % ja lämmityssähkön osuus 70 %. Esim. jos kokonaissähkölasku on 80 €, taloussähkön osuus lasketaan: 80 x 0,70 (70 %) = 56 €, joka laitetaan normissa kohtaan lämmitys. Loput summasta on taloussähköä 24 €. Omakotitalon hoitokulut Omakotitalon juoksevat asumiskulut (vesi-, lämpö- ym.) otetaan ensisijaisesti huomioon todellisina laskujen erääntymiskuukautena. Puulämmitteisissä asunnoissa kohtuullinen polttopuiden kulutus on 1 m3 / kk. Polttopuihin voidaan myöntää toimeentulotukea harkinnanvaraisesti myös sähkönkulutuksen pienentämiseksi. Asuntolainojen korot Asuntolainan korot otetaan huomioon todellisen suuruisina. Lainan lyhennyksiä ei oteta menona huomioon. Jos omistusasunnon kokonaiskulut ovat kohtuuttoman korkeat, tehdään asumismenojen kohtuullistamispäätös, jonka perusteella kulut otetaan huomioon todellisina 6 kuukautta, jonka jälkeen menot kohtuullistetaan. Päätökseen kirjataan tämä määräaika jo ensimmäistä kertaa toimeentulotukea myönnettäessä. Korot huomioidaan niiden erääntymiskuukausina tai kuukausittain. Jos toimeentulotuen tarve jatkuu yli 6 kk, otetaan asuntolainan korot huomioon asumismenoina siltä osin kuin ne yhdessä yhtiö-/rahoitusvastikkeen kanssa tai omakotitalossa laskennallisten tai todellisten asumiskulujen kanssa mahtuvat kohtuullisiin vuokra-asumismenoihin. Tästä tulee antaa päätös ensimmäisen toimeentulotukipäätöksen mukana. Jos toimeentulotukea haetaan vain korkojen erääntymiskuukautena, tehdään takautuva normilaskelma seuraavan kuun alusta alkaen, kun korot edellisen kerran ovat olleet maksussa, eli yleensä 6 kk:n laskelma. Asumismenojen kohtuullisuusharkinta Asumismenojen kohtuullistaminen todellisten kulujen sijasta edellyttää yksilöllistä harkintaa, jossa otetaan huomioon hakijan olosuhteet, perhetilanne, elämäntilanne, vallitseva vuokrataso ja mahdollisuus tosiasiassa saada halvempi/pienempi vuokra-asunto. Asumiskulujen kohtuullisuutta määriteltäessä lähdetään siltä pohjalta, mikä vuokran määrä on ollut vuokrasopimusta tehtäessä. Asumismenojen kohtuullisuuden arviointi tulee ajankohtaiseksi silloin, kun toimeentulotuen saaja asuu asunnossa, jonka asumismenot ylittävät selvästi (yli 20 €) toimeentulotukilaskelmassa hyväksyttävät asumiskulut eikä toimeentulotuen tarve ole tilapäinen (yli 3 kk) toimeentulotuen saaja vaihtaa asiakkuutensa aikana asuntoa kalliimpaan omistusasunnon korot ja yhtiö/hoitovastike ylittävät kohtuulliset vuokra-asumisen kulut. Asumiskuluja ei kohtuullisteta silloin, jos asiakas on alun perin asunut asunnossa, jonka asumiskulut ovat olleet kohtuurajojen mukaiset mutta jotka ovat toistuvien vuokrankorotusten jälkeen kohonneet yli kohtuurajojen. 17 Jos asiakas muuttaa toiselta paikkakunnalta Heinolaan asuntoon, jonka vuokra ylittää kohtuullisina hyväksytyt asumiskulut, annetaan asiakkaalle kolmen kuukauden määräaika hakeutua kohtuuhintaiseen asumiseen. Samoin menetellään, jos asiakkaan perhetilanne muuttuu esim. avio- / avoeron vuoksi asiakkuuden aikana ja asiakas jää asumaan asuntoon, jossa on perheen kokoon nähden kohtuuttoman suuri vuokra. Ylisuuret asumiskustannukset Kun toimeentulotuen saaja asuu kohtuulliset asumismenot ylittävässä asunnossa, hänelle varataan kohtuullinen aika asumismenojensa pienentämiseen. Asumiskustannukset voidaan määritellä kohtuullisiksi ilman siirtoaikaa, jos asiakas on hakeutunut toimeentulotukiasiakkuuden aikana vuokraltaan kalliimpaan asuntoon. Asumiskulujen huomioon ottamisesta tehdään ensin määräaikainen päätös, minkä ajan asumismenot otetaan huomioon todellisina ja hakijan edellytetään tänä aikana etsivän kohtuuhintaisen asunnon (kirjattava päätökseen). Määräaikainen päätös tehdään yleensä 3 kuukaudeksi. Määräaika on kirjattava selkeästi päätökseen. Hakijalle annetaan myös mahdollisuus varata annettuna määräaikana aika sosiaalityöntekijälle, joka voi antaa ohjeen siitä, että asumismenot otetaan huomioon kohtuullisia korkeampana. Ohje annetaan päiväkirjamerkinnällä ja kirjalliset perustelut merkitään asiakaskertomukseen. Erillistä päätöstä asiasta ei tarvita. Etuuskäsittelijä huomioi tämän jälkeen asumiskulut sosiaalityöntekijän ilmoituksen mukaisesti. Kohtuuasumiskuluja suuremmatkin asumiskulut ovat perustoimeentulotuen menoja. Jos tuensaaja aktiivisesti hakee edullisempaa asuntoa, mutta ei sitä saa, hyväksytään asumismenot todellisina myös annetun määräajan jälkeen. Jos asiakas hakeutuu toimeentulotukiasiakkuuden aikana kalliimpaan asuntoon mutta uuden asunnon kulut eivät ylitä toimeentulotuessa hyväksyttyjä vuokra-asumisen kuluja, vuokra hyväksytään todellisen suuruisena. Jos uuden asunnon vuokra ylittää kohtuuasumiskulut, hyväksytään menoina toimeentulotuessa hyväksytty kohtuuasumiskulu. Jos asumistason / kulujen nostamiselle ei ole perusteltua syytä, muuttokuluja tai uuden asunnon takuuvuokraa ei hyväksytä välttämättöminä menoina. Päätöksen voi tehdä etuuskäsittelijä. Uuden asunnon hakeminen toimeentulotukiasiakkuuden aikana Kun toimeentulotukiasiakas perustellusta syystä hakee asiakkuuden aikana uutta asuntoa ja mahdollista vuokravakuutta, on hänellä oikeus tietää, minkä suuruisena asumismenot hyväksytään toimeentulotukiasiakkuuden jatkuessa. Ohjeena asiakkaalle annetaan taulukon mukainen toimeentulotuessa hyväksytty maksimivuokra. Vuokravakuus voidaan myöntää vain kohtuullisuusnormit täyttävään asuntoon (ks. Vuokravakuus) Edunvalvonta Edunvalvonnasta aiheutuvat kulut ovat täydentävään toimeentulotukeen 18 oikeuttavia menoja. Edunvalvonnasta voi aiheutua oikeudenkäyntimaksuja ja lupa-asioiden käsittelymaksuja, edunvalvontapalkkio ja tilin tarkastusmaksu. Edunvalvontapalkkio on maksu, joka edunvalvonnassa peritään päämieheltä. Palkkion määrä vaihtelee. Palkkio voidaan jaksottaa kuukausikohtaisesti. Koska asiakas ei voi vaikuttaa kyseisiin maksuihin, ne otetaan huomioon menona (Turun HaO:n päätös v. 2002). Maistraatti perii maksun edunvalvonnassa olevien holhoustilin tarkastamisesta. Myös tämä maksu otetaan huomioon menona. Elatusavut Elatusapuja ei myönnetä toimeentulotukena. Takautuvassa normilaskelmassa voidaan kuitenkin huomioida omista tuloista suoritetut elatusmaksut. Oman elatuksen vaarantuminen eli toimeentulotuen tarve on hyväksyttävä peruste elatusturvalain 21 §:n mukaiselle perimättä jättämiselle. Asiakasta voidaan avustaa vapautuksen hakemisessa ja tehdä varallisuusselvitys liitteeksi. Hammashoito Hammashoito kuuluu perustoimeentulotuen terveydenhuoltomenoihin. Harkittaessa toimeentulotuen myöntämistä hammashoitoon on otettava huomioon hakijan tulotaso ja olosuhteet ennen toimeentulotukiasiakkuutta ja hammashoidon tarpeen kiireellisyys asiakkuuden aikana. Jos toimeentulotukea haetaan pelkästään hammashoitokuluihin, sitä voidaan myöntää, jos norminylitys perusmenojen jälkeen ei riitä terveydenhuoltomenoihin. Hammashoitoa ja hammasproteesia myönnettäessä toimeentulotukena tulee toimeentulotuen tarvetta arvioitaessa kiinnittää huomiota mahdollisuuksiin suorittaa kallista hammashoitoa vähitellen. Hammashuollossa edellytetään Heinolan kaupungin oman hammashoitoyksikön käyttöä ja siitä aiheutuvat kustannukset otetaan huomioon toimeentulotukilaskelmassa. Hammashoitoyksikön riittämättömät resurssit eivät ole peruste myöntää toimeentulotukea yksityisen hammashoidon käytöstä aiheutuviin kustannuksiin. Hammashoito korvataan julkisen terveydenhuollon kautta. Kun haetaan toimentulotukea hammasproteesiin, asiakkaan on toimitettava tästä kustannusarvio. Eläkeläisten hakiessa proteeseihin toimeentulotukea tehdään kahden kuukauden normilaskelma, jos ylitys riittää hammashoitokuluihin, toimeentulotukea ei myönnetä. Jos proteesit on jo hankittu, otetaan laskelmassa huomion maksetut kohtuulliset kustannukset. Auton käytöstä aiheutuvat kulut Auton käytöstä aiheutuvia kuluja ei pääsääntöisesti myönnetä toimeentulotukena. Ei myöskään autopaikkamaksuja vuokran yhteydessä. Poikkeuksena ovat työmatkat, jotka otetaan huomioon perustoimeentulotuen laskelmassa tuloa vähentävänä. Kilometrikorvauksena hyväksytään 0,20 € / km. Lisäksi voidaan hyväksyä PHKS:n parkkimaksut. Ajokortista aiheutuvat kustannukset Ajokortin hankkimisesta tai sen uusimisesta aiheutuvia kustannuksia ei 19 pääsääntöisesti oteta huomioon menona. Poikkeuksena on ajokortin kulujen myöntäminen henkilökortin kulujen sijaan, tai ajokortin tarve työllistymistä edistävänä toimenpiteenä, jolloin hankinta sisältyy sosiaalityön suunnitelmaan, ja se myönnetään ehkäisevänä toimeentulotukena sosiaalityöntekijän päätöksellä. Ajokortista aiheutuvat kulut ovat täydentävän toimeentulotuen kuluja. Autokoulumaksuja ei huomioida toimeentulotuessa menona. Henkilökortti tai passi Henkilökortin hankintakulut eivät ole vähäisiä menoja. Kortin hinta on 55,00 €, sähköisen hakemuksen kautta 51,00 €. Passin vastaavat hinnat ovat 48,00 € ja 44,00€. Jos henkilökortin tai passin hankkimiselle on perusteltu syy (pääsykoe, pankkitilin avaaminen, matka), korttiin voidaan myöntää täydentävää toimeentulotukea. Ajokortin uusintakulut voidaan hyväksyä vaihtoehtona henkilökortille. Lasten harrastemenot Harrastemenot ovat täydentävää toimeentulotukea. Lasten tavanomaisiin harrastemenoihin (esim. urheiluseurojen tai taideharrastusten jäsenmaksut, kerhomaksut) voi toimistosihteeri myöntää toimeentulotukea korkeintaan 300 €/vuosi silloin, kun kyseessä on toimeentulotuen pitkäaikaisasiakkuus tai kun pitkäaikainen harrastus on vaarassa päättyä perheen taloudellisten vaikeuksien vuoksi. Nämä tavanomaiset menot voi myöntää toimistosihteeri, tätä kalliimmista harrastusmenoista päättää sosiaalityöntekijä. Maksunvapautuksen hakeminen harrastustoiminnan järjestäjältä on ensisijainen tapa (tarvittaessa voidaan antaa suosituslausunto). Tavalliset urheiluvälineet (esim. sukset, luistimet, polkupyörä) edellytetään pääsääntöisesti hankittavan perusosalla. Erikseen ne myönnetään vain erityisestä syystä. Jos ne myönnetään toimeentulotukena erikseen, ne hankitaan käytettyinä, asiakas selvittää "päivän hinnan" ja, jos hinta on kohtuullinen, se hyväksytään. Välineisiin erikseen myönnetty toimeentulotuki vähentää vuosittaista 300 €:n erillisharrastemenokorvausta. Harrastuskustannuksia lapsille voidaan hyväksyä vain kohtuullinen määrä (1 meno/lapsi/vuosi). Erillisiä harrastusmenoja myönnetään pääsääntöisesti vasta esikouluikäisille, nuorempien harrastusmenot katsotaan katettavan perusosalla. Aikuisten harrastemenot Aikuisten harrastemenot kuuluvat pääsääntöisesti perusosalla katettaviin menoihin. Poikkeuksellisesti aikuisten harrastustoimintaan voi myöntää tukea osana pitkäaikaistyöttömän tai päihdekuntoutujan kuntoutumista tai osana kotoutumissuunnitelmaa. Liikunnallisen harrastuksen tukemiseen voidaan myöntää toimeentulotukea terveydellisin syin, jos asiakkaalla on asiasta lääkärinlausunto. Aikuisen harrastustoiminnan tuen lähtökohta on tukea harrastuksen aloittamisvaihetta, ei pysyvästi. Jos harrastemenoihin myönnetään toimeentulotukea, se on täydentävää toimeentulotukea. Laitoshoidon maksut Jos henkilölle on määrätty laitos- tai sairaalahoidosta pitkäaikaishoidon maksu (tulojen mukainen ylläpitomaksu). Henkilölle ei voi syntyä toimeentulotuen 20 tarvetta. Hoitoon tulee sisältyä kaikki välttämättömät menot. Sosiaali- ja terveydenhoidon maksukatto on 679 € vuodessa, jonka jälkeen maksu 17,60 € / hoitopäivä. Hautajaismenot Lähiomaisten hautajaisvaatetus sisältyy pääsääntöisesti perusavustukseen, kuten muukin vaatetus. Kun on kyse lähiomaisen (vanhemmat, lapset, sisaret) hautajaisista, voidaan erityismenoina hyväksyä kukkavihkon kustannukset enintään 35 € ja matkat hautajaispaikkakunnalle halvimman vaihtoehdon mukaan. Muistotilaisuuden järjestäminen kuuluu vainajan omaisille ja toimeentulotukena katsotaan kohtuulliseksi enintään 100 € / muistotilaisuus. Hautauskustannukset Hautausmenojen yhteydessä otetaan huomioon kuolinpesän varat sekä lesken tulot ja varat. Toimeentulotukea myönnetään hautauskustannuksiin vasta sitten, kun perukirjassa on todettu varattomuus ja toimeentulotuen tarve tarpeellisen suuruisiin hautauskustannuksiin. Varattoman asiakkaan kohdalla ohjataan hakemaan vapautusta sosiaali- ja terveydenhuollon maksuista. Perukirjasta tarkistetaan, olisiko asiakkaalla ollut varoja hautauskustannuksiin ennen em. laskujen maksamista. Hautaustoimiston kustannuksista hyväksyttävät maksimikustannukset ovat: arkku 400 €, vaatetus 30 €, kuljetuskustannukset 90 €, tuhkaus 90 €, arkkuun laitto 25 €, apumies 25 €, arkun kukkalaite 30 €, nimilaatan tai hautakiven kustannus on 150 €, kuolinilmoituskulut 90 €. Seurakunta perii kuluista oman hinnastonsa mukaan. Hautauskustannuksista on tehtävä perintäpäätös kuolinpesälle, mikäli on odotettavissa takautuvasti Kelan eläke, eläkkeensaajan asumistuki tai työeläke. Kodinperustamiskustannukset Kodinperustamiskustannuksiin voidaan myöntää avustusta silloin, kun kyseessä on ensimmäisen asunnon kalustaminen ja hankinnat. Yksittäiset kodinhankinnat sisältyvät pääsääntöisesti perusosaan. Hyväksyttävät kustannukset: keittiöpöytään ja tuoleihin 135 € sänkyyn ja patjaan 150 € parisänkyyn 250 € / 2 hlö pölynimuriin 50 € pyykinpesukoneeseen enintään 340 €, jos taloyhtiössä ei ole käytettävissä tai hakijalla ei muuten ole mahdollisuutta käyttää pesutupaa Lastenhoitoon liittyvät tarvikkeet sänkyyn 130 € ja patjaan 80 € vaunut enintään 170 €, kaksosten vaunut 250 € rattaat enintään 100 €, kaksosten rattaat 150 € yhdistelmävaunut enintään 270 € turvaistuin tai -kaukalo 70 € Muita lastenhoitotarvikkeita ei myönnetä eikä sisällytetä normiin. 21 Ensisijaisesti selvitettävä aina hankintojen saatavuus käytettynä, jolloin kustannukset luonnollisesti ovat alhaisemmat. Vammaispalvelulain nojalla voidaan myöntää puolet kodinkoneiden kustannuksista silloin, kun henkilö vamman/sairauden takia niitä välttämättä tarvitsee. Lääkärinlausunto liitteeksi. Jos henkilöllä on hyväksyttävistä kodinhankinnoista johtuvaa osamaksuvelkaa, osamaksusuoritukset voidaan huomioida normilaskelmassa poikkeuksellisesti perustelluista syistä (hankinnat kohtuullisia ja tarkoituksenmukaisia, maksuerien lykkääminen ei ole sovittavissa, suoritus jo loppusuoralla). Lainojen lyhennykset, kulutusluotot ja osamaksuvelat sekä pikavipit Lainojen lyhennyksiä, kulutusluottoja ja osamaksuvelkoja ei pääsääntöisesti oteta huomioon menoina. Ensisijaisena keinona on neuvottelu velkojan / pankin kanssa lyhennysten lykkäämisestä ja velkajärjestelyyn hakeutuminen, viimesijaisena keinona velkojen päästäminen ulosmitattavaksi. Jos hakijan velat tai osamaksut ovat syntyneet hankinnoista, joihin voidaan myöntää toimeentulotukea, voidaan ne ottaa toimeentulotuessa menona huomioon. Tällöin on kyse täydentävästä toimeentulotuesta. Lääkkeet Normaalit, vähäiset käsikauppalääkkeet kuuluvat laskennallisesti perustoimeentulotukeen. Kun lääkekustannukset ovat tavanomaista suurempia, toimeentulotukea voidaan myöntää pääosin julkisen terveydenhuollon lääkärin määräämiin reseptilääkkeisiin. Reseptillä määrättyihin ehkäisyvälineisiin voidaan myös myöntää toimeentulotukea (KHO päätös 28.2.2003/444). Lääkkeiden omavastuuraja eli lääkekatto on 612,62 € / vuosi, jonka jälkeen Kela korvaa ylittävät kustannukset miltei 100 -prosenttisesti. Vuotuisen oma-vastuuosuuden täytyttyä asiakas maksaa jokaisesta korvattavasta lääkkeestä 1,50 €. Tämä otetaan toimeentulotuessa menona huomioon. Jos lääke kuuluu viitehintajärjestelmän piiriin ja lääkkeen hinta on viitehintaa kalliimpi, asiakas maksaa lisäksi mahdollisen viitehinnan ylittävän osuuden. Apteekkisopimuksen käyttöä suositellaan asiakkaille, jotka käyttävät keskushermostoon vaikuttavia lääkkeitä tai lääkkeitä, joita voidaan käyttää väärin. Pitkäaikaissairauden perusteella lääkkeisiin voi saada Kelalta erityiskorvauksen, joiden määrät ovat: alempi erityiskorvaus 65% ja ylempi erityiskorvaus 100% (peruskorvaus 35%). Erityiskorvausoikeutta haetaan lääkärinlausunnon perusteella Kelalta ja se on ensisijainen korvausmuoto. Terveydenhuoltomenot Terveydenhuoltomenot hyväksytään pääsääntöisesti julkisiin terveydenhuollon palveluihin. Vähäistä suuremmat terveydenhuoltokulut ovat perustoimeentulotuen kuluja. 22 Terveydenhuoltokustannusten kohdalla on aina varmistettava samaan tarkoitukseen tulevat mahdolliset muut etuudet kuten Kelan, Tapaturmaviraston, vakuutusyhtiöiden, sotilasvammalain, lääkinnällisen kuntoutuksen tai vammaispalveluiden kautta tulevat korvaukset. Jos ensisijainen palvelujärjestelmä on rajannut palveluitaan (esim. diabetesliuskat, apuvälineet), ei kustannuksia korvata toimeentulotukena. Diabetesranneke katsotaan perusosalla katettavaksi menoksi. Yksityislääkärien palkkiot ja lääkäriasemamaksut (poikkeuksena silmälääkäri) sekä yksityiset laboratorio- ja röntgenkustannukset voidaan hyväksyä vain erityisen perustelluista syistä. Tällöin tarvitaan lasku tai kirjoitetaan kustannusarvion perusteella maksusitoumus, jotta kuluihin saadaan Kelan korvaus. Mikäli laitoshoito kestää alle kuukauden, perusosa huomioidaan täysimääräisenä, laitoshoidon lasku otetaan huomioon menona ja ateriaetu 6,50 € / vrk tulona. Ateriaetua ei lasketa tulo- eikä lähtöpäivälle, eikä myöskään lapselle. Kun sairaala- tai laitoshoitojakso kestää yli kuukauden, laskelmassa menoina huomioidaan asumiskulut ja 51 % perusosasta. Tulottomille huomioidaan menoiksi käyttövara 105 € / kk. Tällöin ateriaetu on 49 % perusosasta. Ateriaetu huomioidaan myös päihdehoito- ja muilta kuntoutusjaksoilta. Yksityiseen fysikaaliseen hoitolaitokseen maksusitoumus voidaan myöntää kustannusarvion mukaan silloin, kun hoito on lääkärin määräämää. Hoito tulee antaa Kelan hyväksymässä hoitopaikassa, josta mahdollisuus saada sv-korvaus. Toimeentulotukena voidaan myöntää yksi 10 hoitokerran sarja fysikaalista hoitoa vuodessa. Kansaneläkelaitoksen maksamia eläkkeensaajan ja lapsen hoitotukea, eikä vammaistukea oteta pääsääntöisesti tulona huomioon, mutta ei myöskään sairaudesta, vammasta tai huolenpidon tarpeesta johtuvia menoja. Jos henkilölle on määrätty laitos- tai sairaalahoidosta pitkäaikaishoidon maksu (tulojen mukainen ylläpitomaksu), ei henkilölle voida myöntää toimeentulotukea. Hoitoon tulee sisältyä kaikki välttämättömät menot. Sairaudesta aiheutuvat matkakulut ovat perustoimeentulotuen vähäistä suurempia terveydenhoitokuluja. Kela korvaa matkoja sairaanhoitoon ja lääkärin määräämään tutkimukseen ja hoitoon sekä Kelan tai julkisen terveydenhuollon järjestämään kuntoutukseen. Kela korvaa sairaudesta johtuvat matkakulut 16,00 € / yhdensuuntainen matka ylittävältä osalta. Sairausmatkojen omavastuu on 272,00 €, jonka jälkeen Kela korvaa matkat kokonaan. Vuotuiseen omavastuuseen lasketaan myös kertakorvauksen omavastuun alittavat matkakustannukset. Kela lähettää asiakkaalle ilmoituksen omavastuurajan ylittymisestä, kun omavastuu kertyy sv -korvatuista matkoista. Perustoimeentulotuessa huomioidaan menona matkakulujen omavastuuosuus 16,00 €. Poikkeustapauksissa matkasta PHKS:aan henkilöautolla mentäessä huomioidaan 42 km/suunta Heinolan keskustasta. Yleisesti kuitenkin korvataan 23 linja-autotaksan mukaan. PHKS:aan linja-autolla menolippu maksaa 8,20 € ja menopaluu 16,40 €. Matkakustannukset Matkakustannukset sukulaisten luo, oikeudenkäyntiin, kotipaikkakunnalle ym. sisältyvät pääsääntöisesti perusosaan. Matkat kotipaikkakunnalle voidaan myöntää vain erityisen perustelluista syistä, työnhakumatkat tarpeen mukaan. TE-toimisto myöntää ensisijaisesti avustusta työnhakumatkoihin. Liikkuvuusavustus tulee hakea työvoimatoimistosta etukäteen. Työmatkoista johtuvat matkakulut voidaan huomioida erityismenona kohtuullisen suuruisina pääsääntöisesti julkisen liikenteen taksojen mukaan laskettuna. Oman auton käytöstä aiheutuvat kulut voidaan huomioida perustelluista syistä esimerkiksi työpaikan sijainnista ja työvuoroista johtuen. Oman auton käyttö- ja bensakuluina hyväksytään enintään 0,20 € / km, joka on sairausvakuutuksen mukainen kilometrikorvaus. Tähän sisältyvät kaikki autosta aiheutuvat kulut, joten vakuutusmaksuja ym. ei oteta erikseen huomioon. Edullisin tapa matkustaa Heinolan kaupungin alueella on 30 päivän henkilökohtainen kaupunkikortti 45 € ja Päijät-Hämeen alueella seutulippu 85 € + ensimmäisellä kerralla korttimaksu 6,50 €. 44 matkan liput eivät ole henkilökohtaisia eivätkä näin ollen tarpeellisia toimeentulotukena myöntää, koska sisältyvät perusosamenoihin. Kaupunkikortti huomioidaan työmatkoihin vain 3 km ylittäviltä työmatkoilta, myös kuntouttavassa työtoiminnassa. Työkokeilussa ym. olevat asiakkaat, jotka saavat ylläpitokorvausta, myönnetään matkakulut ensimmäiselle kuukaudelle. Kuntouttavassa työtoiminnassa olevat saavat matkakustannukset koko ajalle ja matkakulut myönnetään harkinnan mukaan. Muuttokustannukset Kaupungin sisällä (taajama-alueella) hyväksytään muuttokustannuksina ensisijaisesti auton vuokraaminen enintään 3 tunniksi tai mikäli se ei ole mahdollista, muuttoliikkeen kustannukset (auto, kuljettaja ja apumies) 3 tunniksi. Yksityisille henkilöille maksetaan bensakulut yhteensä 0,20 € / km. Tuttaville ym. yksityishenkilöille palkkioita ei voida hyväksyä toimeentulotukimenona. Toiselle paikkakunnalle muutosta aiheutuvat kustannukset hyväksytään todellisina halvimman vaihtoehdon mukaan. Tällöin hakijan on esitettävä polttoainekustannuksista kustannusarvio tai muuttoliikkeen kustannusarvio muutosta kahdelta eri muuttofirmalta. Paikkakunnalle muuttaneen henkilön muuttokulut kuuluvat lähtökunnan maksettaviksi. Muutot tilataan pääsääntöisesti kaupungin omilta työpajoilta. Perhejuhlat Oman perheen juhliin voidaan harkinnan mukaan hyväksyä erityismenoina enintään 100 €. Tällaisia perhejuhlia ovat ristiäiset, häät, ylioppilasjuhlat, rippijuhlat. Päivähoito 24 Kunnallisen päivähoidon maksua voidaan alentaa, jos perheen tulotaso on alentunut pitkäaikaisesti. Kunnallisen päivähoidon maksuja ei suoriteta toimeentulotukena. Maksun alentamista tai poistamista varten sosiaalityöntekijä tekee ehdotuksen/antaa selvityksen perheen taloudellisesta tilanteesta päivähoitotoimistoon, jossa tehdään päivähoidon päätökset. Koululaisten iltapäivähoidon kulut huomioidaan menona 1. – 2.- luokkalaisille, myös iltapäiväkerhossa maksuvapautus on ensisijaista – maksuvapautuksen mahdollisuus riippuu iltapäivähoidon järjestäjästä. Heinolassa iltapäivähoitoa järjestää Heinolan kaupungin sivistystoimi. Yksityiset päivähoitokustannukset voidaan huomioida, jos hoitopaikka on ollut pitkäaikainen tai yksityiseen hoitoon on muu perusteltu syy. Jos lapset ovat yksityisessä hoidossa ja tt-tuen tarve pitkäaikainen, tulee perhettä ohjata hakemaan kunnallista hoitopaikkaa. Rippikoulumaksu Jos hakijalla / perheellä on maksuvaikeuksia, rippikoulumaksu on voitu poistaa hakemalla vapautusta seurakunnalta kirjallisesti. Sakot Sakkoja ei myönnetä toimeentulotukena, eikä niitä huomioida normilaskelmassa menona. Toimeentulotukea ei voida myöskään kohdistaa sakkoihin. Silmälasit Silmälasit voidaan myöntää toimeentulotukena, kun niiden tarve on välttämätön (todettu lääkärintodistuksella tai optikon kirjallisella lausunnolla, käytössä erillinen lomake). Kehyksiin voidaan myöntää pääsääntöisesti enintään 70 €. Kehykset uusitaan tarpeen mukaan, kun ne ovat käyttökelvottomat. Piilolinssit myönnetään vain poikkeuksellisesti erityisistä perusteista (työolot, lääkärin määräys). Lasien kustannusten tulee olla kohtuulliset, eikä toimeentulotukena myönnetä ”kosmetiikkaa” (värjäys, rajattomat kaksisteholasit ym.) elleivät ne ole lääketieteellisesti perusteltuja. Vaatetus Vaatetuskulut sisältyvät perusosaan, eikä vaatekustannuksia myönnetä pääsääntöisesti erikseen. Jos kuluja myönnetään, on kyseessä täydentävän toimeentulotuen meno. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa oleville, joille perusosan sijasta lasketaan vain käyttövarat, voidaan myöntää toimeentulotukea harkinnan mukaan tarpeelliseen, välttämättömään vaatetukseen. Ei kuitenkaan niille, joille on määritelty tulojen mukainen pitkäaikaishoidon maksu, koska pitkäaikaishoito sisältää täyden ylläpidon. 25 Romanivaatteista hameeseen voidaan myöntää harkinnanvaraisesti tarpeen mukaan toimeentulotukea joka kolmas vuosi 550 €. Osa romanivaatteista aiheutuvista kuluista katsotaan sisältyvän perusosalla katettaviin menoihin. Pitkäaikaistyöttömälle voidaan työvaatteiden ja turvakenkien hankintaa varten myöntää toimeentulotukea, kun työhön meno edellyttää erityisvaatetusta. Samoin opiskelijalle voidaan myöntää työvaatteet. Vakuutukset Suppea koti- ja palovakuutus hyväksytään erityismenona sisältäen oikeusturvan. Henki- ja tapaturmavakuutukset eivät kuulu toimeentulotuen piiriin. Vakuutuskirja on aina esitettävä laskun liitteenä. Vuokravakuus Lähes kaikki vuokra-asuntojen tarjoajat edellyttävät vuokravakuutta, joten vuokravakuus katsotaan pakolliseksi asumiseen liittyväksi menoksi, kun asunnon vuokraamiseen tai vaihtamiseen on perusteltu syy. Toimeentulotukilaskelmassa voidaan ottaa huomioon 1 kk:n vuokravakuus kohtuullisiin asumiskustannuksiin. Vuokravakuus myönnetään pääsääntöisesti maksusitoumuksena tiettyyn asuntoon ja siitä tehdään perintäpäätös. Vuokrat voidaan hyväksyä menona toimeentulotukilaskelmassa vasta kun edelliset asumiskulut on maksettu. Mikäli vuokrarästiä on syntynyt, ohjataan asiakas maksusuunnitelman tekoon. Jos asiakas hoitaa maksusuunnitelman velvoitteet, voidaan sosiaalityöntekijän harkinnan mukaan osa vuokrarästistä maksaa toimeentulotukena. Jatkossa asiakkaan tulee siirtää vuokran maksu pankin maksupalvelun kautta tapahtuvaksi ja asumistuki tulee ohjata vuokranantajalle suoraan, mikäli toimeentulotuen tarve jatkuu. Samalle paikkakunnalle myönnettäessä vuokravakuus myönnetään toistaiseksi voimassa olevana tai määräaikaisena vuokrasopimuksen mukaisesti. Toiselle paikkakunnalle muutettaessa vakuus myönnetään enintään 6 kuukaudeksi, jonka jälkeen asiakkaan tulee hakea jatko vuokravakuudelle uudelta asuinpaikkakunnaltaan. Vuokrasopimuksessa on tärkeää, että ei sovita viimeisen vuokrakuukauden maksuksi vuokravakuutta. Vuokravakuussitoumus tallennetaan Efficaan hakijan asiakastietoihin. Rahavakuus Erityistilanteissa voidaan vuokravakuus maksaa myös rahana vuokranantajan tilille. Tällöin laaditaan erillinen vuokravakuussopimus vuokravakuuden palauttamisesta ja siihen liittyvistä ehdoista erillisellä lomakkeella (lomake intranetissä), jonka allekirjoittavat vuokranantaja, vuokralainen ja sosiaalitoimen edustaja. Vuokrarästi Ensisijaisesti ohjataan asiakasta tekemään vuokranantajan kanssa maksusuunnitelma vuokrarästien takaisin maksamiseksi. Haettaessa toimeentulotukea vuokrarästeihin tehdään normilaskelma 26 rästiintymiskuukausille. Jos rästit jäävät vajeeksi eikä niihin ole aiemmin myönnetty toimeentulotukea tai otettu normilaskelmassa huomioon, ne voidaan myöntää toimeentulotukena. Myönnettäessä toimeentulotukea rästeihin on oltava vuokranantajan ilmoitus tai laskelma rästeistä ja varmistettava, että rästien maksaminen turvaa asumisen jatkumisen. Tässä yhteydessä on syytä varmistaa, että mahdollinen asumistuki maksetaan jatkossa suoraan vuokranantajalle. 4. ERITYISRYHMÄT Asevelvolliset ja siviilipalvelusta suorittavat Asevelvollisuusaikana hakijalla ei ole oikeutta toimeentulotukeen, koska hän saa täyden ylläpidon palvelupaikastaan. Poikkeuksen saattaa muodostaa äkillinen sairastuminen tai muu vastaava erityistilanne, joka keskeyttää palvelun. Sama koskee myös siviilipalvelua suorittavia. Nuoret Alle 18-vuotiaille ei pääsääntöisesti voida myöntää toimeentulotukea, vaan vanhemmat ovat elatusvelvollisia vaikka nuori ei asuisikaan vanhempiensa luona. Kun alle 18-v, kotona asuva nuori ei ilmoituksensa mukaan saa elatustaan vanhemmiltaan, selvitetään todellinen tilanne haastattelemalla nuorta ja hänen vanhempiaan ja lisäksi pyydetään vanhemmilta kirjallinen selvitys asiakirjoihin. Lisäksi selvitetään mahdollisuus periä myönnetty toimeentulotuki vanhemmilta. Jälkihuollossa oleville nuorille laaditaan jälkihuoltosuunnitelma. Huoltosuunnitelma laaditaan myös niille nuorille, joiden jälkihuoltokustannukset peritään toiselta kunnalta ja huoltosuunnitelmaa edellytetään myös niiltä kunnilta, jotka perivät jälkihuoltokustannuksia Heinolalta. Pelkkä toimeentulotuen maksaminen ei vielä ole jälkihuoltoa ja siksi korvauksia varten edellytetään huoltosuunnitelmaa. Opiskelijat Opiskelijan ensisijainen tulolähde on opintotuki. Jos opiskelija ei ole omasta syystään hakenut opintotukea ja on siihen oikeutettu, lasketaan hänelle tuloksi täysimääräinen opintotuki. Jos opintotuki on kokonaan/osittain hylätty huonon opintomenestyksen vuoksi, tai opiskelu pitkittyy yli säännönmukaisen opiskeluajan, voidaan perusosaa alentaa Toimeentulotukilain 10 § mukaisesti. Toimeentulotukilaskelmaan otetaan tuloksi kuukausittainen asumislisä, opintoraha ja -laina. Opintolainan kokonaismäärä jaetaan opiskelukuukausien määrällä. Laskelman avulla arvioidaan toimeentulotuen tarve, mikäli opintotuki olisi ollut käytössä. Päätös on kuitenkin syytä perustella muutoin kuin laskelman mukaisella normierotuksella, esim. mahdollisuudella opintotukeen tai sen ensisijaisuuteen. Opiskeleva nuoren kohdalla vanhempien elatusvastuu jatkuu lapsen täytettyä 18 vuotta. Mikäli vanhemmat eivät pysty osallistumaan/vastaamaan lapsensa opiskelun aikaisesta elatuksesta, edellytetään opiskelijan ensisijaisena tulolähteenä olevan opintotuen kaikkine osineen (myös laina). Alle 18-vuotiaan vanhempiensa luona asuvan tai lukiossa opiskelevan sekä maahanmuuttajan 27 suomenkielen kieliopintoihin ei edellytetä opintolainan ottamista. Elatuskykyä arvioidaan toimeentulotuen normien mukaan laskien vanhempien ja opiskelijan tulot ja menot. Vanhempien elatusvastuun on yleensä katsottu jatkuvan 21 ikävuoteen saakka opiskelijan kohdalla. Se, että vanhemmat tosiasiallisesti osallistuvat opiskelijan elatukseen, jää viranomaisen toteamisen varaan ja hylkäysperusteena on tällöin toimeentulon saaminen muulla tavoin. Jos opintotuki on hylätty vanhempien varallisuuden perusteella, ei myöskään toimeentulotukea voida myöntää. Kotona asuvalle opiskelijalle voidaan myöntää toimeentulotukea silloin, kun vanhemmat eivät pysty vastaamaan elatusvelvollisuudestaan omien tulojensa vähäisyyden takia (= vanhempien todellisen taloudellisen tilanteen mukaan). Jos opiskelijoilla on toimeentulotuen tarve, hänelle voidaan myöntää yksi matka kuukaudessa kotipaikkakunnalle ja alle 18-vuotiaille useamminkin. Kelan koulumatkatukea ei huomioida tulona. Näyttökokeeseen perustuvan ammattitutkinnon opiskelijalle aiheutuneet matkakulut huomioidaan menona täysimääräisenä julkisen liikenteen taksojen mukaan. Ylioppilaskirjoitusten maksut otetaan huomioon erityismenona. Niihin myönnetään täydentävää toimeentulotukea. Opintolainoissa kesä- ja joulukuussa erääntyvä korko lisätään lainapääomaan (koron pääomittaminen) opiskeluaikana ja maksetaan myöhemmin opiskelun päätyttyä. Tämä menettely on ensisijainen toimeentulotukeen nähden. Valtioneuvoston päätökseen perustuen myönnetään opintonsa päättäneille ammattitutkinnon suorittaneille korkoavustusta opintolainan korkoon työttömyyden perusteella samoin kuin asevelvollisuuden, äitiys- tai isyys- tai vanhempainrahakauden jälkeen työttömälle työnhakijalle. Korkoavustus ja pääomitus ovat ensisijaisia suhteessa toimeentulotukeen ja ne haetaan Kelalta. Useimmissa tapauksissa on aiheellista velkoa takautuva opintoraha. Velkomisen järkevyyttä arvioidaan laskemalla toimeentulotuen normi eteenpäin ja katsotaan takautuvan opintorahan vaikutus jatkossa olevaan mahdolliseen normivajeeseen (= toimeentulotuen tarpeeseen jatkossa). Vankilassa olevat tai vapautuvat Vankilassa oleville ei myönnetä toimeentulotukea. Poikkeuksena ovat tutkintavangit sellaisissa laitoksissa, joissa ei ole työntekomahdollisuutta (vankilan todistus). Käyttöraha on tällöin 105 €/kk. Vaatetusta ym. menoja ei myönnetä. Käyttörahat maksetaan oikeushallinnon palvelukeskuksen kautta. Jos joku perheenjäsenistä on vankilassa ja kotona asuvaa perhettä avustetaan, on tarkistettava vankilassa olevan työtulot ja siitä perheen elatukseen mahdollisesti maksettava osuus. Lyhytaikaisen vankilatuomion aikana (enintään 6 kk) voidaan maksaa asunnon säilyttämiseksi asumiskulut vankilassa oloaikana edellyttäen, että henkilöllä ei ole työtuloja vankilassa oloaikana. Huolehdittava, että asumistuki on haettuna. Vankilassa oleva saa tarvittavan vaatetuksen ja terveydenhuollon ym. 28 tarpeellisen ylläpidon valtion varoista vankeuslain (767/2005) nojalla, joten hänelle ei näihin myönnetä toimeentulotukea. Vaikka avovankilassa olevia kehotetaan käyttämään omia vaatteitaan, on vankeinhoitolaitos velvollinen vaatettamaan myös avolaitosvangin, jos tällä ei ole omia vaatteita. Vaatehankintoihin ei myönnetä toimeentulotukea avovankilaankaan. Pitkän vankeusrangaistuksen loppuvaiheen asiointilomia varten tai kotiutumista varten voidaan myöntää täydentävää toimeentulotukea välttämättömään vaatetukseen, jos vangilla ei ole asiallisia siviilivaatteita. Nykyisin vankilat eivät myönnä silmälaseja tai hammasproteeseja, ellei kyse ole sairaudesta. Tällöin kotikunnan on myönnettävä näihin menoihin toimeentulotukea. Jos oikeus toimeentulotukeen syntyy, on ennen toimeentulotuen myöntämistä pyydettävä vangin tulotiedot (erillinen lomake) ja tehtävä normilaskelma. Jos vanki on jo päässyt pois vankilasta ja asia käsitellään takautuvasti, esim. muutosvaatimuksen johdosta, voi vankia itseään edellyttää hankkimaan tili- ja ansiokorttinsa tiedot vankilasta ennen päätöksen tekoa. Ne saadaan pyytämällä joko vankilan sosiaalityöntekijältä tai palkanlaskennasta. Lisäksi tulee esittää tiliote, vapauspassi ja kopio työvoimatoimiston kortista. Jos vanki ei toimita pyydettyjä tietoja, hakemus hylätään sillä perusteella, että hakija ei ole toimittanut toimeentulotukioikeuden selvittämiseksi välttämättömiä tietoja. Vankila myöntää 6 kuukauden aikana yhden lomamatkan, jos vangin omat varat eivät riitä matkakuluihin. Toimeentulotukea voidaan myöntää vangille tai vangin perheenjäsenille tapaamiskuluihin vain vankilan järjestämään perhetapaamiseen. Muihin vierailukuluihin ei myönnetä toimeentulotukea. Vangin osalta myös muut perustellut syyt, kuten lähiomaisen hautajaiset voivat olla syy myöntää matkakuluihin toimeentulotukea. Matkakulut ovat täydentävää toimeentulotukea. Vankilasta vapautuneen tulot tarkistetaan vankilan antamasta todistuksesta tai soittamalla esimerkiksi vankilan sosiaalityöntekijälle. Vankila antaa vapautuvalle vangille tarpeellisen vaatetuksen. Yksityisesti sijoitetut lapset Yksityisesti sijoitetun lapsen toimeentulotuen tarvetta arvioitaessa huomioidaan aina vanhempien elatusvastuu. Laki lapsen elatuksesta velvoittaa vanhemmat maksamaan elatusapua. Mikäli elatusvelvollinen ei tähän kykene, lapselle myönnetään elatustukea. Yksityisesti sijoitettua lasta ei käsitellä sijoitusperheen jäsenenä toimeentulotukiasiassa. Yrittäjät Yrittäjille, jotka hakevat toimeentulotukea siitä syystä, että yrityksen kannattamattomuuden vuoksi eivät saa riittävää elatusta, voidaan toimeentulotukea myöntää enintään 3 - 6 kuukauden ajan. Tämän jälkeen hakijan edellytetään saavan toimeentulonsa yrityksestä tai hakeutuvan työmarkkinoille. Työttömyysturvan myöntäminen edellyttää pääsääntöisesti yrityksen lopettamista. Yrittäjiä varten on olemassa sosiaaliviraston oma tuloselvityslomake, jonka täyttää kirjanpitäjä tai yrittäjä itse. (Ks. STM:n opas 2013:4 s. 30-32) Yrittäjältä on pyydettävä selvitykset yrityksen tilinpäätöksestä, taseesta ja tuloslaskelmasta ja tarvittaessa käytettävä taloushallintoa tulojen selvittelyssä hyväksi. Tuloslaskelma pyydetään ns. pitkän kaavan mukaan. 29 Yrittäjän tuloja ovat mm. maksettu palkka, osuus tuotosta, yksityisnostot tavarana/rahana, päivärahat, voitto ja mahdollinen starttiraha. Päivärahojen ohella kiinteät kulut saattavat sisältää myös muita sellaisia menoja, jotka ovat toimeentulotuen näkökulmasta yrittäjän käytettävissä olevaa tuloa. Huomioita on kiinnitettävä myös yrittäjän sijoitukseen yritykseen (oma pääoma) ja yrityksen saamisiin. Yrityksen menoja ei toimeentulotuessa voida ottaa huomioon. Yrityksen tilillä olevia yrityksen varoja ei voida ottaa yrittäjän tuloina huomioon, ainoastaan tileiltä tehdyt yksityisnostot. Jos yrittäjä on todistettavasti tehnyt lopettamisilmoituksen tai yritys konkurssin ja yrittäjä on hakeutunut työnhakijaksi, toimeentulotuki käsitellään kuten työttömällä. Määräajan jälkeen edellytetään hakijan saavan toimeentulonsa yrityksestä tai hakeutuvan työmarkkinoille työnhakijaksi tai saavan toimeentulonsa muulla tavoin. Työttömyyspäivärahan myöntäminen edellyttää pääsääntöisesti yrityksen lopettamis- /keskeytysilmoitusta kaupparekisteriin. Jos yrittäjä ei lopeta yritystoimintaa, joka ei tuota riittävää elantoa, voidaan hänen perusosaansa alentaa 20 %:lla sillä perusteella, että hän on itse aiheuttanut sen, että työtä tai työvoimapoliittista toimenpidettä ei voida tarjota hänelle. Jos yritys tuottaa vähintään työttömyysturvaa vastaavan tulon, voidaan toimeentulotukea myöntää edelleen ilman, että edellytetään toiminnan lopettamista. Jos työvoimatoimikunta hylkää työttömyyspäivärahan sillä perusteella, että hakija työllistyy yrityksessään, voidaan perusosa alentaa. Tässä tapauksessa hakija on omalla menettelyllään aiheuttanut sen, ettei hänelle voida tarjota työtä tai muuta työvoimapoliittista aktivointitoimenpidettä. Yrittäjän kohdalla ei voida hallinto-oikeuden linjauksen mukaan käyttää laskennallista työttömyyspäivärahaa tulona. 5. EHKÄISEVÄ TOIMEENTULOTUKI Tavoitteet Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on edistää sosiaalista turvallisuutta ja omatoimista suoriutumista, sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta. (Toimeentulotukilaki 1 § 2 mom.) Kohderyhmät Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää henkilölle tai perheelle myös silloin kun oikeutta varsinaiseen toimeentulotukeen ei ole. Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää myös varsinaiseen toimeentulotukeen oikeutetuille silloin, kun tukea myönnetään yksilöityyn, varsinaiseen toimeentulotukeen kuulumattomaan tarkoitukseen ja tuen myöntämisellä edesautetaan toimeentulo-tukiasiakkuudesta poistumista, kuntoutumista ja työllistymistä tai ehkäistään pitkäaikaista asiakkuutta, lievitetään velkakierrettä, turvataan asuminen tai autetaan äkillisessä kriisissä. Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää: aktivointia tukeviin toimenpiteisiin, esimerkiksi opiskelun tai työllistymisen 30 edistämiseen tilanteessa, jossa muut ensisijaiset tukijärjestelmät eivät ole käytettävissä asumisen turvaamiseen häädön uhatessa ylivelkaantumisesta aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseen silloin, kun avustamisella saadaan velkakierre katkaistuksi, lisävelkaantuminen tai jatkuva toimeentulotuen tarve estettyä erilaisissa kriisitilanteissa taloudellisen tilanteen äkillisestä heikentymisestä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseen (esim. lähiomaisen kuolema, vakava sairastuminen, rikoksen uhriksi joutuminen, onnettomuus, avioero) muihin saajan omatoimista suoriutumista edistäviin tarkoituksiin syrjäytymistä ehkäisevänä keinona Menettelytavat Ehkäisevä toimeentulotuki on osa suunnitelmallista sosiaalityötä. Ehkäisevästä toimeentulotuesta päättää sosiaalityöntekijä. Äkillisissä kriisitilanteissa ehkäisevästä toimeentulotuesta voi päättää myös sosiaaliohjaaja. Ehkäisevän toimeentulotuen päätökseen, dokumentointiin tai erilliseen palvelusuunnitelmaan tulee kirjata yksityiskohtaiset perustelut tuen myöntämisen tai kielteisen päätöksen syistä. Myöntämistilanteissa tulee harkita sitä, miten sosiaalista suoriutumiskykyä tuetaan niin, että myönteiset vaikutukset olisivat kestäviä, ehkäisevät hakijan odotettavissa olevia toimeentulovaikeuksia tai estävät varsinaisen toimeentulotuen tarpeen. Ehkäisevää toimeentulotukea ei pääsääntöisesti peritä takaisin. Jos hakijalla on oikeus etuuteen, joka ei ole hänen käytettävissään hakuajankohtana (esim. onnettomuuden uhri, joka saa etuudet myöhemmin), voidaan myönnetty tuki periä hakijan myöhemmin käyttöönsä saamista varoista. 6. EDUNVALVONTA JA VÄLITYSTILIT Silloin, kun asiakas ei erilaisista tukitoimenpiteistä (esim. maksupalvelun järjestäminen) huolimatta kykene hallitsemaan rahavarojaan, vaan hakee toimeentulotukea, vaikka hänen tulojensa tulisi kattaa elantomenot, on lainsäädännön perusteella mahdollista periä Kelan etuudet asiakkaan suostumuksetta ja asiakkaan suostumuksella hänen muut eläke- tai työttömyysturvatulonsa sosiaalitoimen välitystililtä maksettavaksi. Hakemus tehdään lomakkeella KE. Näin turvataan laskujen maksu ja säännöstellään käyttövarat. Kaikkien välitystiliasiakkaiden kanssa tehdään kirjallinen välitystilisopimus, jossa määritellään asiakkaat tulot ja maksettavat laskut sekä asiakkaan käyttövarojen määrä ja maksuaikataulu. Uutta välitystilisopimusta tehtäessä asiakas aloittaa aina ”puhtaalta pöydältä”, jolloin vanhoja rästimaksuja ei huomioida vuokrarästejä lukuun ottamatta. Kun hakijan etuuksia haetaan välitystilin avulla hoidettavaksi, tehdään siitä erillinen päätös ”Päätetään hakea asiakkaan etuudet välitystilin kautta välitettäväksi (Kansaneläkelaki 44 §, Työttömyysturvalain 11 luku 9 § tai jokin muu etuus/muu päätös.) Välitystileille ei voi kertyä säästöjä eikä sosiaalitoimi voi huolehtia asiakkaan omaisuudesta. Jos näin on, asiakkaalle haetaan 31 edunvalvoja. Välitystili on täsmäytettävä vähintään neljä kertaa vuodessa ja kalenterivuosittain tehdään täsmäytysselvitys myös rahatoimistolle. Asiakkaalla itsellään on aina oikeus saada selvitys välitystililtä maksetuista menoista ja sen tuloista. Välitystiliä voi käyttää esim. tilapäisenä keinona asiakkaan taloudellisen tilanteen haltuun ottamisessa (esimerkiksi rästiintyneiden vuokrien hoitaminen) tai silloin, kun asiakas saa muiden tulojensa lisäksi säännöllistä toimeentulotukea eikä kykene itse suoriutumaan talouden-pidostaan ja välttämättömät kulut jäävät toistuvasti maksamatta. 32
© Copyright 2024