Kehittämisyhtiö - Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy
Kaupunkineuvos Markku Andersson Joensuu 20.11.2015 JOSEK OY Kaupunkineuvos Markku Andersson Joensuu 20.11.2015 JOSEK OY TEM: toimeksianto Selvityshenkilön asettaminen • Työ- ja elinkeinoministeriö on kutsunut kaupunkineuvos Markku Anderssonin laatimaan selvityksen kehittämisyhtiöiden nykytilasta ja toiminnan edellytyksistä kuntien ja valtion työ- ja elinkeinopolitiikan edistämisessä. Suomalainen kehittämisyhtiö - toimiva innovaatio • ”Lähes kaikki kunnat ovat omistajina mukana jossakin seudullisessa kehittämisyhtiössä. • Kuntien kehittämisyhtiöissä yrityskehittämisen parissa työskentelee yli 1 000 henkilöä. • Yhtiöiden koko vaihtelee 5 – 50 työntekijään. • Kehittämisyhtiöiden asiakkaina on vuosittain noin 35 000 yritystä. • Kunnat omistajina rahoittavat näitä yhtiöitä keskimäärin 25 €/as.” EDESSÄ ISO MUUTOS! SELVITYSTYÖN NÄKÖKULMIA Yritysten näkökulma Valtion näkökulma Kuntien näkökulma Markku Andersson Yrityspalveluiden tarjoajia • • • • • • • • • • • • • • • • Kehyt + kunnat Ely-keskukset TE-toimistot Maakuntien liitot Teknologiakeskukset/Innovationit Uusyrityskeskukset ProAgria Finnvera Tekes Finpro Yrittäjäjärjestöt Kauppakamarit Yliopistot Amkit Muita opistoja Yms yms • ”Kehittämisyhtiö on kuntien ja yritysten lähipalvelu”! • ”Laaja kontaktipinta yrityksiin, paikallisten olosuhteiden tunteminen sekä yrityskentän tarpeisiin sovitettu erityisosaaminen luovat kehittämisyhtiöille hyvät edellytykset toimia yritysrajapinnassa yritysten linkkinä julkisiin yrityspalveluihin. • Olla osaltaan toteuttamassa kuntien ja valtion elinkeinopoliittisia tavoitteita.” 13.11.2015 SELVITYSMIEHEN TILANNEARVIO ”Suomi on ajautumassa vaikeaan taantumaan tai vähintäänkin huippuhitaan kasvun ja korkean työttömyyden vaiheeseen. Siksi olemassa olevien työpaikkojen turvaaminen ja uusien yksityissektorin työpaikkojen rakentaminen on aivan olennaisen tärkeätä. Julkinen sektori on supistuva.” 13.11.2015 SELVITYSMIEHEN TILANNEARVIO ”Suomi on ajautumassa vaikeaan taantumaan tai vähintäänkin huippuhitaan kasvun ja korkean työttömyyden vaiheeseen. Siksi olemassa olevien työpaikkojen turvaaminen ja uusien yksityissektorin työpaikkojen rakentaminen on aivan olennaisen tärkeätä. Julkinen sektori on supistuva.” 2020: -40 000 työpaikkaa - muutos on myös mahdollisuus! 11/2015 20.11.2015 11 2000-luvun uudet työpaikat syntyvät pk-yrityksiin! KUNTASEKTORILTA JÄÄ 2025 MENNESSÄ ½ ELÄKKEELLE pk-yritykset suuryritykset Suomen Yrittäjät Elinkeinopoliittinen mittaristo Suomen Yrittäjien elinkeinopoliittinen mittaristo selvitti mm. yrittäjien arvioita kuntapalveluiden ja infrastruktuurin kehityssuunnasta. => Selvityksen toimenpidesuosituksia! 1) Kunta huolehtii yrittäjille soveltuvien toimitilojen ja tonttien riittävästä tarjonnasta. 2) Kunta huolehtii perusinfrastruktuurista. 3) Kunta ottaa käyttöönsä palvelusetelin, joka lisää kuntalaisten valinnanvapautta ja luo uutta yrittäjyyttä/tarjontaa alueelle. Kilpailu parantaa laatua ja laskee kustannuksia. 4) Kunta julkistaa ja avaa oman palvelutuotantonsa kustannuslaskennan. Palveluseteli-yrityspalveluseteli -palvelualoite • Suomen Yrittäjien vtj Anssi Kujalan arvio 3/2015 palvelusetelien merkityksestä ja mahdollisuuksista: • ”Laskelmien mukaan palvelusetelillä saataisiin arviolta 35 miljoonan euron vuosittaiset säästöt, jos isoimmat kaupungit toimisivat Jyväskylän tavoin. Näin laskee Suomen Yrittäjät.” • ”Työpaikat mikroyrityksiin – ei julkiselle sektorille!” 1. Markku Andersson 3. 1. 2. 27.9.2015 Markku Andersson Palvelun tuottajien määrän kehittyminen Palveluntuottajien määrä on vuosina 2009-2013 lisääntynyt seuraavasti: Tuottajia v.2009 Tuottajia v.2013 19 4 19 14 21 4 68 29 8 36 23 33 3 112 Tilapäinen kotihoito (vanhukset) Lyhytaikaishoito palvelukodeissa Omaishoitajien sijaispalvelu Lapsiperheiden tilapäinen kotipalvelu Päiväkodit Ryhmäperhepäiväkodit Perhepäivähoitajat n. 150 Neuvonta- ja terapiapalvelut Tuettu kotona -asuminen Suun terveydenhuolto Lapsen infektiosairauden kiireellinen hoito Vanhusten ympärivuorokautinen palveluasuminen 11 9 4 2 15 n. 285 Osa yrittäjistä tuottaa useita palvelusetelillä tuotettavia palveluita. Vuonna 2013 Jyväskylän kaupunki käytti yhteensä n. 8,83 milj. euroa palveluseteliin. Vastaava luku vuonna 2012 oli n. 9,15 milj. Euroa. Lisäksi 22 yritystä tuottaa tukipalveluita itse maksaville asiakkaille. 20.11.2015 18 4.10.2015 Markku Andersson Osmo Soininvaara - alueiden välinen kova kilpa! Tulevaisuutta ajatellen merkittävintä on hyvin koulutettujen nuorten aikuisten raju alueellinen keskittyminen. Minne avainväestö, 25-34 –vuotiaat akateemisen loppututkinnon suorittaneet asettuvat asumaan, siellä voi olettaa yritystoiminnan kukoistavan. Lähes kolme neljästä asuu Helsingin, Tampereen, Oulun, Turun ja Jyväskylän seuduilla. Markku Andersson + 9 seutua - 63 -”- Suurten kaupunkiseutujen väestömuutos (abs.) vuosina 2005-2013 Saimaan Porin -1137 Joensuun seudun väkiluku kasvoi -932 Joensuun 3 639 3639 Kuopion 5784 Lahden 5972 Seinäjoen 6262 Vaasan 6459 + 16 seutua - 56 -”- Jyväskylän 13556 Turun 16446 Oulun Viiden eniten muuttovoittoa 10 suurimmalla seudulla väkiluku saaneen seudun kasvoi oli yhteensä osuus lähes 241 90 000 % 26516 Tampereen 34355 Helsingin -20000 henkilöä vuosina 2005-2013 124955 0 20000 40000 60000 80000 100000 120000 henkilöä vuosina kaikkien seutujen 2005-2013 muuttovoitosta 140000 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot 15 yli 80 000 asukkaan kaupunkiseutua, joista 11 sai muuttovoittoa ja 4 muuttotappiota 2009-13! Suomi 2040 Timo Aro (2014): ”Kasvavat alueet sijaitsevat maantieteellisesti yhä vain pienemmällä alueella!” Suomi 2040 Timo Aro (2014): ”Kasvavat alueet sijaitsevat maantieteellisesti yhä vain pienemmällä alueella!” A&O Jyväskylän vahvan kasvun strategia Väestönkasvu 1 – 1.5 % Työpaikkakasvu 1 – 2 % Elinvoiman vahvistaminen Markku Andersson Kehittämisyhtiöt isossa muutoksessa • Kaudella 2007-2013 kehittämisyhtiöt saivat lähes 200 miljoonaa euroa rakennerahastorahoitusta (EU+valtio) hankkeisiinsa. – (Tästä 110 miljoonaa euroa oli maakunnallisten liittojen myöntämää ja yli 80 miljoonaa euroa ELY:jen myöntämää tukea.) • TEM:in arvion mukaan kaudella 2014-2020 rahoitus vähenee noin 100 miljoonaan euroon. – Vähennys johtuu yleisestä rahoituksen vähenemästä ja ohjelman sisällön muutoksista. FAKTAA: 1) Elinkeinoyhtiöiden rooli on muuttumassa! 2) Osa kunnista on jo lopettanut palvelujen ostamisen elinkeinoyhtiöiltä!! 3) Kuntien taloudellinen valmius tulevaisuudessa tarjota nykyisen tasoisia palveluita ei ole enää mahdollista!!! Kehittämisyhtiöiden erityispiirteitä ja tapa toimia • Kehittämisyhtiöiden toiminnan peruspilarina on oman alueen yritysten tunteminen sekä henkilö- että liiketoiminnan tasolla. Tämä tuntemus luo pohjan pitkäjänteiselle yritysten kehittämiselle. Se luo pohjan toimintaympäristön kehittämiselle, jossa tavoitteet kumpuavat todellisista menestyksen tarpeista. • Elinkeinoyhtiöiden asiakasrajapinta on laaja, sillä vuosittain näiden palvelujen piirissä on yli 30.000 yritystä. SELVITYSHENKILÖN EHDOTUKSET Selvitysmiehenä esitän, että 1) Käynnistetään välittömästi ”Suomalainen kehittämisyhtiö 2020 –toimintamalli” laajapohjainen valmistelu. Sen ensimmäisiä vaiheita ovat: • Kuntien määräysvallassa olevien kehittämisyhtiöiden toiminnallista roolia vahvistetaan ja selkeytetään suhteessa muihin toimijoihin määrittelemällä kehittämisyhtiöiden asema osana julkisin varoin rahoitettua kansallista elinkeinopoliittista kokonaisuutta. • Tavoitteena on täydentää valtion elinkeinopoliittisten organisaatioiden toimintaa tekemällä tunnetuksi niiden rahoitustuotteita ja aktivoimalla niiden hyödyntämisestä yrityksissä. • Statuksen määrittelyn ja tunnustamisen myötä helpotetaan kehittämisyhtiöiden hankerahoituksen saamista (esim. Tekes rahoitus). • Roolin määrittely vastaa ammattikorkeakouluille laissa kirjattua asemaa niiden ns. kolmannesta tehtävästä.” Kehittämisyhtiöiden päätehtävät • Kehittämisyhtiöille on vuosien saatossa muodostunut kolme tehtäväkokonaisuutta: 1) yrityskehittäminen, 2) toimintaympäristön vahvistaminen ja 3) alueen markkinointi. • Yrityskehittämisessä kehittämisyhtiöt toimivat yritysten sparraajina, uusien asioiden esiin nostajina, valtion eri rahoitusinstrumenttien välittäjinä ja usein myös auttajana hakuprosesseissa. • Toimintaympäristön kehittäminen on toimintaa, jossa kehittämisyhtiöt hakevat uusia avauksia yhdessä yritysten tai muiden toimijoiden kanssa. • Alueen markkinointitoimet yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. SELVITYKSEN KESKEINEN JOHTOPÄÄTÖS ”Suomalaiset kehittämisyhtiöt ovat hyvä ja toimiva innovaatio, jota pitää edelleen myös tulevina aikoina kehittää sekä ajantasaistaa toiminnan malleja ja perustaa.” ” Kehittämisyhtiö on kuntien ja yritysten ”lähipalvelu”! ”Pelisäännöt” kuitenkin tarvitsevat kirkastamista ja päivitystä!” Markku Andersson KIITOS! Muuttovetovoimaiset seudut kuntien välisessä muuttoliikkeessä 2009-2013 + 16 seutua - 56 -”- YLI 75-VUOTIAIDEN OSUUS ON YLI 20% KUNNAN VÄESTÖSTÄ 2010 2020 0 kuntaa kuntaa (Kivijärvi, Kuhmoinen, Luhanka) 2030 kuntaa MARKKU ANDERSSON Sitra 2011 KUNTASEKTORILTA JÄÄ 2025 MENNESSÄ ½ ELÄKKEELLE • 60 % hoitajista; • 50-60 % sivistyspalveluista. 2. ”Nopeasti toteutettavana pilottina voidaan nostaa TEM:issä kehitetty yritystenkehittämispalvelut.fi -sovellus setelityyppisen yrityskehittämistyökalun hyödyntäminen. • Tämän palvelun laaja käyttö on mahdollista toteuttaa ELYjen ja kehittämisyhtiöiden sopimuksella. • Tällä sopimuksella sovitaan kehittämisyhtiöiden toiminnasta yritysten aktivoimiseksi palveluiden hyödyntämiseen ja yritysten ohjaamisesta palvelujen käytössä. • Lisäksi voitaisiin testata kehittämisyhtiöiden palkitsemista jonkinlaisella ”löytöpalkkiolla” esim. myönteisistä tukipäätöksistä (vrt. Starttiraha-lausunto ja Finnveran pienyrityslainalausunto).” 2. ” julkisten yrityspalveluiden ja tukien vaikuttava kohdentuminen turvaamalla kehittämisyhtiöiden rahoitus valtion ja kuntien yhteistyönä. – Kyse on kumppanuudesta, jossa kehittämisyhtiöt toteuttavat kuntien elinkeinopoliittisten ohella myös kansallisia elinkeinopoliittisia tavoitteita. – Tältä pohjalta valtio osallistuu kehittämisyhtiöiden varaan rakentuvan julkisen yrityspalvelun jakelukanavan ylläpitämiseen.” KUNTIEN ISOT HAASTEET 20201. Ikääntyminen 2. Muuttoliike 3. Työvoiman saanti 4. Koulutus ja osaaminen 5. Hallinnon rakenteet 6. Julkinen talous 7. Globalisaatio 8. Työpaikat, työpaikat, työpaikat!!! Timo Aro (2014): ”Kasvavat alueet sijaitsevat maantieteellisesti yhä pienemmällä alueella!”
© Copyright 2024