1. No category

30.9.2015
dnro 16/691/2015
ETSIVÄN NUORISOTYÖN TUKEMINEN VUONNA 2016
Opetus- ja kulttuuriministeriö julistaa haettavaksi valtionavustuksen etsivään
nuorisotyöhön edellyttäen, että eduskunta osoittaa vuoden 2016 talousarviossa
tarkoitukseen määrärahan.
Etsivän nuorisotyön kansallista valtionavustusta vuodelle 2016 on haettava
viimeistään 30. lokakuuta 2015 klo 16.15. Hakemus tulee lähettää siihen
aluehallinto virastoon, jonka toiminta-alueella etsivästä nuorisotyöstä vastaava kunta
sijaitsee. Hakuohjeessa on tiedot nuorisotoimesta vastaavista aluehallinto virastoista
(Liite 4).
Hakulomake löytyy osoitteesta:
httu://www.suomi.fi/suomifi/suomi/asioi verkossa/lomakkeet/avi avi30ml/mdex.html
(.,
Ylijohtaja Esko Ranto
Entyisasiantuntija Seija Kähkönen
Tiedoksi Aluehallintovirastot
Valtakunnallinen työpajayhdistys
Työ-ja elinkeinoministeriö
Sosiaali- ja terveysministeriö
Opetushallitus
Kuntaliitto
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ
Nuoriso-ja liikuntapolitiikan osasto, nuorisotyön j a -politiikan vastuualue
18.9.2015
VALTIONAVUSTUKSET ETSIVÄN NUORISOTYÖN TUKEMISEEN VUONNA 2016
l. YLEISTÄ
Nuorisolain 13 § mukaan voidaan valtion talousarvioon vuosittain ottaa määräraha etsivään
nuorisotyöhön. Määrärahalla voidaan tukea etsivää nuorisotyötä ohjeessa kuvatulla tavalla.
Harkinnanvaraisia avustuksia myönnetään edellyttäen, että eduskunta osoittaa tarkoitukseen
tarvittavat varat.
Etsivän nuorisotyön tukemisella toteutetaan nuorisolain (72/2006) tavoitetta nuorten sosiaaliseksi
vahvistamiseksi. Ohjeessa on otettu huomioon myös 1.1.2011 voimaan tulleet nuorisolain
muutokset (693/2010), joissa säädetään kuntia velvoittavasta monialaisesta yhteistyöstä sekä
etsivästä nuorisotyöstä (liite 2).
Määrärahasta voidaan myöntää harkinnanvaraista valtionavustusta etsivän nuorisotyön
työntekijän palkkakustannuksiin. Etsivän nuorisotyön tehtävänä on auttaa niitä alle 29-vuotiaita
nuoria, jotka ovat koulutuksen tai työmarkkinoiden ulkopuolella ja jotka tarvitsevat tukea
tavoittaakseen julkisen sektorin palvelut tai jotka tarvitsevat tukea pysyäkseen tai kiinrdttyäkseen
tarjolla olevaan palveluun tai jotka ovat vaarassa syrjäytyä. Etsivällä nuorisotyöllä voidaan
parantaa nykyistä paremmin palvelujen saavutettavuutta niille nuorille, joilla ei ole riittävää
omaa aloitekykyä hakeutua palvelujen piiriin.
Määrärahaa voivat hakea ne toimijat, jotka ovat toteuttaneet etsivää nuorisotyötä aiemmin sekä
uudet hakijat ohjeessa tarkemmin määritellyllä tavalla.
Etsivän nuorisotyön tukemiseen tarkoitettu valtionavustus myönnetään kunnille tai sellaisille
oikeustoimikelpoisille hakijoille, joilla on voimassa oleva sopimus kunnan tai kuntien kanssa
kunnan alueella toteutettavasta etsivästä nuorisotyöstä. Kuntien ja palveluntuottajan välisestä
sopimuksesta on lisää tietoa ohjeessa kohdassa 2.2.
Opetus- ja kulttuuriministeriö suosittelee, että etsivää nuorisotyötä tehdään yhteistyössä
ohjaamojen ja nuorten työpajatoiminnan kanssa. Etsivällä nuorisotyöllä voidaan vahvistaa myös
nuorten työpajatoiminnan varhaisen tuen ja matalaa kynnyksen palveluja.
Etsivän nuorisotyön avulla tukea tarvitsevat nuoret saatetaan niiden palvelujen piiriin, jotka
parantavat nuorten arjenhallintataitojaja valmiuksia hakeutua koulutukseen tai työhön ja joilla
tuetaan nuoria suuntaamaan elämäänsä. Etsivän nuorisotyön ja oppilaitosten välinen yhteistyö on
myös osoittautunut tuloksekkaaksi silloin, kun oppilas tai opiskelija on tarvinnut tukea
koulunkäynnin tai opiskelun keskeyttämisen ehkäisyyn tai loppuun suorittamiseen. Yhteistyötä
on tehty muun muassa opinto-ohjaajienja oppilas- tai opiskelijahuollon kanssa.
Etsivän nuorisotyön tarjoama tuki on nuorelle vapaaehtoista.
Muuta valtionavustusta haettaessa h_uomioQn otettavaa:
Avustusten hakijoiden kannattaa tutustua opetus- ja kulttuuriministeriön oppaaseen
harkinnanvaraisten valtionavustusten hakemisesta, käytöstä ja käytön valvonnasta
httR://minedu,fi/export/sites/default/OPM/Avustukset/valtionavustusten hakeminen kaeyttoe ia
valvonta/Uitteet/HAKUOPAS.pdf
Aluehallinto virastoilla on valtionavustuslain 16 §:n mukainen oikeus suorittaa valtionavustuksen
maksamisessa ja käytön valvoruiassa tarpeellisia valtionavustuksen saajan talouteen ja
toimintaan kohdistuvia tarkastuksia.
Valtionavustusta ei myönnetä, jos hakija on olennaisesti laiminlyönyt valtionavustuslain 14 §:n
mukaista tiedonantovelvollisuuttaan aiemmin saamiensa avustusten käytöstä (esim. ei
kehotuksesta huolimatta toimittanut selvitystä valtionavustuksen käytöstä).
Valtionavustusta ei myönnetä, jos hakemus ei ole saapunut määräaikaan mennessä
aluehallintovirastoon.
2. OHJE ETSIVÄN NUORISOTYÖN VALTIONAVUSTUKSEN HAKEMISEEN
2.1. ETSIVÄ NUORISOTYÖ
Etsivän nuorisotyön hakulomake löytyy osoitteesta:
http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/asioi verkossa/lomakkeet/avi avi30ml/index.html
Valtionavustus kohdennetaan etsivän nuorisotyön työntekijän palkkauskustannuksiin arviolta
25 000 euroa/HTV (henkilötyövuosi)/! 2 kuukautta. Jos työntekijä tekee etsivää nuorisotyötä osaaikaisena, esim. puolet työajasta, avustus on 12 500 euroa/ 0,5 HTV/12 kuukautta. Avustus
myönnetään aina 12 kuukauden ajaksi. Lopullinen avustussumma henkilötyövuotta kohden
valmistuu, kun eduskunta on hyväksynyt vuoden 2016 valtion talousarvion. Lisäksi avustuksen
suuruuteen vaikuttaa myös haettujen avustusten henkilötyövuosien määrä.
Myönnettävä valtionavustus ei kuitenkaan kata kaikkia etsivän nuorisotyön kustannuksia vaan
hakijoiden edellytetään osallistuvan niihin myös omalla rahoitusosuudellaan.
Omarahoitusosuudella maksetaan osa etsivän nuorisotyöntekijän palkkakustannuksista ja hänen
koulutus-, matka- ja työnohjauskustannukset. Avustuksella ei voi kattaa tila- eikä
tarvikekustannuksia.
Etsivää nuorisotyötä suositellaan toteutettavaksi työpareittain. Työparit voidaan muodostaa
seuraavasti:
kaksi työntekijää, jolloin organisaation henkilömäärä kasvaa kahdella tai
yksi työntekijä ja hänen parinaan toimii saman tai toisen organisaation nimetty henkilö
tarvittaessa. Tällöin valtionavustusta saavan organisaation henkilömäärä kasvaa yhdellä.
Etsivässä nuorisotyössä voidaan työpari valita paikallisten tarpeiden mukaan siten, että samalla
voidaan toteuttaa mm. maahanmuuttaja- tai vähemmistötyötä. Etsivän nuorisotyön työparilta
edellytetään 1.1.2011 voimaan tulleessa lakimuutoksessa riittävää koulutusta ja työkokemusta
nuorten parissa tehtävästä työstä.
Etsivää nuorisotyötä tekemään voidaan palkata _tällä hetkellä muussa vakinaisessa tehtävässä
oleva henkilö, i os etsivään nuorisotyöhön siirtvvan henkilön tilalle palkataan sijainen. Etsivän
nuorisotyön aloittaminen ei voi olla perusteena olemassa olevan vakinaisen tehtävän
lakkauttamisessa.
Etsivän nuorisotyön työntekijöiden yhteystiedot tulee laittaa niin kunnan kuin palveluntuottajan
intemetsivuille, molempiin myös silloin, kun kunta on tehnyt sopimuksen palveluntuottajan
kanssa.
2.2. HAKIJATAHOT
Hakiioiden tulee huolehtia siitän että iärjestettävä etsivä nuorisotyö noudattaa 1.1.2011 voimaan
tullutta lakia fLiite 2).
Määrärahasta voidaan avustaa kuntien ja muiden oikeustoimikelpoisten hakijoiden etsivää
nuorisotyötä seuraavasti:
A) Hakijana kunta
Toiminnan tulee täyttää 1.1.2011 voimaan tulleen nuorisolain vaatimukset
Tarkempia tietoja liitteistä on jäljempänä tämän ohjeen luvussa 3.
Etsivään nuorisotyöhön liittyvästä henkilötietojen käsittelystä vastaa nuorisolain mukaisesti
rekisterinpitäjänä kunta (Liite 3).
B) Hakijana kunta, joka ostaa etsivää nuorisotyötä palveluntuottajalta
Hakemukseen tulee liittää hakuohjeessa mainitut asiakirjat sekä kopio yhteistyösopimuksesta.
Hakijakunnan tulee tarkistaa, että palveluntuottajan etsivä nuorisotyö täyttää 1.1.2011 voimaan
tulleen lainsäädännön vaatimukset. Hakijakunta on vastuussa valtionavustuksen käytöstä ja
vastaa valtionavustuksen käyttöä koskevan selvityksen tekemisestä.
HUOM! Yhteistyösopimuksessa tulee ottaa huomioon seuraavat asiat:
l) Yhteistyösopimuksessa voidaan sopia etsivän nuorisotyön toteuttamisesta kunnan tai kuntien
alueella, mutta kunta/kunnat eivät voi sopimuksella siirtää itseltään pois laissa kunnalle
määrättyä vastuuta valvoa palveluntuottajan etsivän nuorisotyön lainmukaisuutta. Näin ollen
kunta vastaa siitä, että sen hankkimat palvelut järjestetään nuorisolain mukaisesti. Sopimukseen
on kirjattava kunnan vastuu sekä mainittava kunnan vastuuhenkilö tai virka, jonka haltija toimii
vastuuhenkilönä.
2) Etsivään nuorisotyöhön liittyvästä henkilötietojen käsittelystä vastaa nuorisolain mukaisesti
rekisterinpitäjänä kunta. Kunta vastaa siitä, että rekisterinpito on asianmukaista. (Liite 3).
C) Hakijana palveluntuottaja, jolla on sopimus kunnan tai kuntien kanssa toteutettavasta
etsivästä nuorisotyöstä
Palveluntuottajat ja kunta/kunnat voivat sopia yhteistyösopimuksessaan siitä, hakeeko
valtionapua palveluntuottaja vai kunta. Myönnetty valtionapu voidaan maksaa suoraan
palveluntuottajan ilmoittamalle tilille tai se voidaan maksaa kunnan tilille, josta kunta maksaa
sen edelleen palveluntuottajalle. Valtionavustuksen käyttöä koskeva selvitysvastuu on sillä
organisaatiolla, jolle valtionavustus on maksettu. Kopio sopimuksesta tulee liittää hakemukseen.
HUOM! Yhteistyösopimuksessa tulee ottaa huomioon seuraavat asiat:
l) Yhteistyösopimuksessa voidaan sopia etsivän nuorisotyön toteuttamisesta kunnan tai kuntien
alueella, mutta kunta/kunnat eivät voi sopimuksella siirtää itseltään pois laissa kunnalle
määrättyä vastuuta valvoa palveluntuottajan etsivän nuorisotyön lainmukaisuutta. Näin
ollen kunta vastaa siitä, että sen hankkimat palvelut järjestetään nuorisolain mukaisesti.
Sopimukseen on kirjattava kunnan vastuu sekä mainittava kunnan vastuuhenkilö tai virka, jonka
haltija toimii vastuuhenkilönä.
2) Etsivään nuorisotyöhön liittyvästä henkilötietojen käsittelystä vastaa nuorisolain mukaisesti
rekisterinpitäjänä kunta. Kunta vastaa siitä, että rekisterinpito on asianmukaista. (Liite 3).
3. ETSIVÄÄ NUORISOTYÖTÄ KOSKEVASSA HAKEMUKSESSA TULEE OLLA
SEURAAVAT TIEDOT
kokonaistalousarvio, josta selviää hakijan oma taloudellinen panostus sekä summa, jota
haetaan opetus- ja kulttuuriministeriöltä sekä tarvittaessa tarkennettu talousarvio etsivän
nuorisotyön kustannuksista elleivät ne ole luettavissa kokonaistalousarviosta,
talousarviosta tulee näkyä myös muut samaan tarkoitukseen mahdollisesti haettavat ja saadut
avustukset,
kuvaus toiminnasta ja sen tarpeesta,
palkattavien henkilöiden lukumäärä, osa-aikaisten työpanos desimaalilukuna (esim. 1,5
henkilöä = l Vi HTV (= henkilötyövuotta)),
etsivän nuorisotyön työntekijän koulutus ja nuorten parissa tehtävän työn kokemus, jos
tiedossa hakuvaiheessa,
ne hakijat, jotka ovat aiemmin toteuttaneet etsivää nuorisotyötä, sisällyttävät hakemukseen
lyhyen (enintään 2xA4) raportin jo toteutuneesta työstä sekä arvion siitä, mihin mennessä
vuonna 2015 myönnetty valtionapu on käytetty loppuun,
jos etsivää nuorisotyötä toteutetaan kunnan/kuntien ja palveluntuottajan välisen
yhteistyösopimuksen mukaan, niin kopio sopimuksesta tulee liittää hakemukseen. Jos
sopimus ei ole valmis vielä hakuajan päättyessä, niin voitte toimittaa sen hakuajan
päättymisen jälkeen, kuitenkin viimeistään 15.12.2015 mennessä. Hakemuksessa tulee
mainita, että ao. asiakirjan kopio toimitetaan myöhemmin,
jos palveluntuottaja hakee avustusta kunnan toimeksiannosta, mukaan tulee liittää kopio
asiakirjasta, joka vahvistaa asian,
jos palveluntuottajana on koulutuksen järjestäjä, niin sen tulee hakemuksessa tarkkaan kuvata
etsivän nuorisotyön asema ja rooli osana muita koulutuksen järjestäjälle säädettyjä tehtäviä.
muut asiakirjat, jotka ovat hakijan mielestä tarpeelliset etsivän nuorisotyön hakemuksen
käsittelyn kannalta.
Hakemuksessa tulee olla avustusta hakevan kunnan tai oreanisaation nimenkirjoitusoikeuden
omaavan henkilön allekirjoitus, nimenselvennys ja virka- tai tehtävänimike.
Valtion avustushakemuksessa vuodelle 2016 tulee olla kaikki tarvittavat tiedot ja liitteet, koska
se nopeuttaa hakemusten käsittelyä. Jakoesitystä tehtäessä kaikkien etsivää nuorisotyötä
koskevien hakemusten tietojen tulee olla samaan aikaan käytettävissä. Jos yhden hakijan tietoja
puuttuu, joutuvat kaikki muut hakijat odottamaan pyydettyjä täydennyksiä. Aluehallinto virasto
tekee tarvittaessa täydennyspyynnön ja antaa täydennysasiakirjojen lähettämiselle määräajan.
Puuttuvat asiakirjat voivat olla hakemuksen hylkäämisen pemste.
Tarkistattehan, että hakemuksessa on tässä hakuohjeessa pyydetyt tiedot ja ilmoitattehan
hakemuksessa kirjallisesti, jos jokin asiakirja toimitetaan hakuajan päättymisen jälkeen.
Myöhemmin lähetetty täydennys kannattaa identifioida selkeästi, jotta se voidaan liittää aiemmin
saapuneen hakemuksen liitteeksi. Sopimus kunnan ja palveluntuottajan välillä tulee toimittaa
15.12.2015 mennessä (liite 3).
4. HYVÄKSYTTÄVÄT KUSTANNUKSET
Valtionavustusta voidaan myöntää etsivän nuorisotyön henkilön palkkakustannuksiin.
Myönnettävä valtionavustus kattaa osaltaan 12 kuukauden mittaisen ajanjakson etsivän
nuorisotyöntekijän palkkakuluista. Hakijoiden edellytetään osallistuvan etsivän nuorisotyön
histamiuksim myös omalla rahoitusosuudella, joka kattaa osan etsivän nuorisotyöntekijän
palkkakustannuksista ja koulutus-, työnohjaus-ja etsivän nuorisotyöntekijän matkakuluja.
5. AVUSTUSHAKEMUSTEN KÄSITTELY JA MAKSATUS
Avustuksen maksatusta koskevat tiedot ja ohjeet hakija saa myöntöpäätöksen mukana. Avustus
maksetaan hakijan hakemuksessa ilmoittamalle tilille.
6. HAKEMUKSEN LÄHETTÄMINEN
Hakemus tulee lähettää siihen aluehallinto virastoon, jonka toiminta-alueella etsivää nuorisotyötä
toteutetaan.
Hakemuksen on oltava perillä viimeistään perjantaina 30. lokakuuta 2015 klo 16.15
7. LISÄTIETOJA
Lisätietoja antavat aluehallinto virastojen nuorisotoimen ylitarkastajat kts. liite 4.
ja tarvittaessa opetus- ja kulttuuriministeriöstä ylitarkastaja Merja Hiipinen, puh.02953 30066,
merj a.hilpmen(at)minedu. fi
Liitteet:
liite l valtionavustuslaki 688/2001
liite 2 Laki nuorisolain muuttamisesta (693/2010)
liite 3 Ohje henkilötietojen käsittelystä etsivässä nuorisotyössä
liite 4 aluehallinto virastot ja lista nuorisotoimen ylitarkastajista, jotka antavat
lisätietoa etsivästä nuorisotyöstä aluehallintovirastoissa
liite 5 Sopimusmalli
LIITE l.
N:o 688,2001
Annettu Naantalissa 27 päivänä heinäkuuta 2001
Valtionavustuslaki
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 luku
Yleiset säännökset
1§
Soveltamisala
Tässä laissa säädetään niistä perusteista ja menettelyistä, joita noudatetaan myönnettäessä valtionavustuksia.
Valtionavustuksella tarkoitetaan tässä laissa tuenluonteista rahoitusta tietyn toiminnan tai hankkeen avustamiseksi.
Tätä lakia sovelletaan valtion talousarvioon otetusta määrärahasta tai talousarvion ulkopuolella olevan valtion rahaston
varoista myönnettävään valtionavustukseen. Tätä lakia sovelletaan myös, kun valtion talousarviossa myönnetään valtuus
tehdä sopimuksia tai antaa sitoumuksia valtionavustuksesta.
Jollei muussa laissa toisin säädetä, tätä lakia sovelletaan myös valtionavustukseen, joka myönnetään käytettäväksi Suomen
ulkopuolella. Jos kuitenkin 2 momentissa tarkoitetun valtionavustuksen saajana on vieras valtio tai sen toimielin taikka
valtioiden välinen kansainvälinen järjestö, valtionavustukseen sovelletaan ainoastaan 5-8 §:ää sekä 11 §:n 5 momenttia.
Tätä lakia ei sovelleta Suomea sitovan kansainvälisen velvoitteen perusteella myönnettävään rahoitukseen.
2§
Soveltaminen Euroopan yhteisön tai muista Euroopan unionin varoista myönnettäviin tukiin
Jollei muusta laista tai Euroopan yhteisön lainsäädännöstä muuta johdu, mitä 8- 37 §:ssä säädetään koskee soveltuvin osin
Euroopan yhteisön tai muista Euroopan unionin varoista myönnettävää tukea. Tässä laissa tarkoitetaan Euroopan yhteisön
tai muista Euroopan unionin varoista myönnettävällä tuella Euroopan yhteisöjen talousarvioista tai muista Euroopan unionin
hallinnassa olevista varoista myönnettävää avustusta, lainaaja muuta rahoitusta, takausta, maksuhelpotusta ja muita
taloudellisia etuuksia.
3§
Suhde muuhun lainsäädäntöön
Jos muussa laissa on tästä laista poikkeavia säännöksiä, niitä noudatetaan tämän lain sijasta.
Tätä lakia ei sovelleta kuntien valtionosuuslaissa (1147/1996), opetus-ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa
(635/1998), vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa (632/1998), sosiaali-ja terveydenhuollon suunnittelusta ja
valtionosuudesta annetussa laissa (733/1992) eikä kunnille palo-ja pelastustoimen kustannuksiin suoritettavista
valtionosuuksista ja -avustuksista annetussa laissa (560/1975) säädettyyn valtionosuuteen tai -avustukseen. Tätä lakia ei
sovelleta myöskään raha-automaattien, kasinopelien eikä pelikasino- tai totopelitoiminnan tuotoista myönnettäviin
avustuksiin.
Ellei muussa laissa toisin säädetä, tässä laissa tarkoitettuna valtionavustuksena ei pidetä:
1) tukea, korvausta tai muuta etuutta, jos oikeus sen saamiseen perustuu lakiin ja myönnettävän määrän
määräytymisperuste säädetään yksityiskohtaisesti laissa;
2) lainanantoa valtion varoista eikä siihen liittyvää korko- tai muuta etuutta;
3) valtiontakausta tai -takuuta;
4) korkotukea luottolaitoksen taikka valtion erityisrahoituslaitoksen tai -yhtiön varoista myönnetylle luotolle;
5) valtion verojen tai muiden saamisten maksuhelpotusta tai -vapautusta;
6) yksityiselle henkilölle annettavaa sosiaaliavustusta, sosiaalivakuutukseen perustuvaa etuutta tai muuhun lakisääteiseen
sosiaaliturvaan liittyvää tukea.
4§
Määritelmät
Tässä laissa tarkoitetaan:
1) valtionapuviranomaisella sitä viranomaista, jonka tehtäviin kyseistä valtionavustusta koskevat asiat lainsäädännön nojalla
kuuluvat; sekä
2) julkisella tuella valtion, kunnan tai muun julkisyhteisön taikka julkisoikeudellisen laitoksen tai säätiön antamaa tai sen
varoista maksettavaa avustusta, lainaa ja muuta rahoitusta, korkotukea, takausta, maksuhelpotusta ja muuta näihin
rinnastettavaa taloudellista etuutta sekä Euroopan yhteisön tai muista Euroopan unionin varoista myönnettävää tukea
verojärjestelmän kautta annettavaa tukea lukuun ottamatta.
2 luku
Valtionavustuksen myöntämisen perusteet
s§
Valtionavustuslajit
Valtionavustus voidaan myöntää yleisavustuksena tai erityisavustuksena.
Yleisavustus voidaan myöntää valtionavustuksen saajan toimintaan yleisesti tai tiettyyn osaan sen toiminnasta.
Erityisavustus voidaan myöntää:
1) investointiavustuksena aineellisen tai aineettoman hyödykkeen hankintaan;
2) hankeavustuksena kokeilu-, käynnistämis-, tutkimus- tai kehittämishankkeeseen taikka muuhun tarkoitukseltaan rajattuun
hankkeeseen;
3) apurahana, stipendinä tai avustuksena hakijan henkilökohtaiseen käyttöön tai hankkeeseen;
4) muuna 1-3 kohdassa tarkoitettuun verrattavana erityisavustuksena.
6§
Valtionavustuksen määrä
Muu kuin 5 §:n 3 momentin 3 kohdassa tarkoitettu valtion talousarviosta tai talousarvion ulkopuolella olevasta valtion
rahastosta myönnettävä valtionavustus ei saa kattaa valtionavustuksen kohteena olevasta toiminnasta tai hankkeesta
aiheutuvien kokonaiskustannusten täyttä määrää, jollei valtionavustuksen myöntämisen tavoitteiden saavuttamiseksi
välttämättömistä ja perustelluista syistä muuta johdu.
Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, toiminnan tai hankkeen toteutuneet kustannukset voivat jäädä pienemmiksi
kuin valtionapuviranomaisen vahvistaman laskennallisen perusteen mukaan myönnetty valtionavustus.
Valtionavustus ei saa yhdessä muiden julkisten tukien kanssa ylittää Euroopan yhteisön tai Suomen lainsäädännössä
säädettyä valtionavustuksen tai muun julkisen tuen enimmäismäärää.
7§
Valtionavustuksen myöntämisen yleiset edellytykset
Valtionavustusta voidaan myöntää valtion talousarvion tai talousarvion ulkopuolella olevan valtion rahaston varojen
puitteissa, jos:
1) tarkoitus, johon valtionavustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä;
2) valtionavustuksen myöntäminen on perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta;
3) valtionavustuksen myöntämistä on pidettävä tarpeellisena valtionavustuksen hakijan saama muu julkinen tuki sekä
valtionavustuksen kohteena olevan hankkeen tai toiminnan laatu ja laajuus huomioon ottaen;sekä
4) valtionavustuksen myöntämisen ei arvioida aiheuttavan muita kuin vähäisiä kilpailua ja markkinoiden toimintaa vääristäviä
vaikutuksia Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa.
Valtionavustus voidaan myöntää saajalle sen omaan toimintaan tai hankkeeseen taikka käytettäväksi
valtionavustuspäätöksen mukaista käyttötarkoitusta toteuttavan muun kuin saajan toiminnan tai hankkeen avustamiseen.
Jos valtionavustus myönnetään käytettäväksi valtionavustuspäätöksen mukaista käyttötarkoitusta toteuttavan muun kuin
saajan toiminnan tai hankkeen avustamiseen, valtionavustuksen saajan on tehtävä sopimus valtionavustuksen käytöstä,
käytön valvonnasta ja niiden ehdoista toimintaa tai hanketta toteuttavan kanssa.
8§
Tarkemmat säännökset valtionavustuksesta
Tarkempia säännöksiä tämän lain soveltamisalaan kuuluvan valtionavustuksen talousarvion mukaisesta myöntämisestä,
maksamisesta ja käytöstä voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.
3 luku
Valtionavustuksen myöntäminen ja maksaminen
9§
Valtionavustuksen hakeminen
Valtionavustusta haetaan kirjallisesti.
Valtionapuviranomaisen tulee tiedottaa sopivalla tavalla mahdollisuudesta hakea valtionavustusta ja hakemismenettelystä
sekä antaa tietoja valtionavustuksen myöntämisen yleisistä edellytyksistä ja valtionavustuksen ehdoista, jollei tämä ole
ilmeisen tarpeetonta.
10§
Valtionavustuksen hakijan selvittämis- velvollisuus
Valtionavustuksen hakijan tulee hakemuksen yhteydessä antaa valtionapuviranomaiselle oikeat ja riittävät tiedot
valtionavustuksen käyttötarkoituksesta sekä niistä muista seikoista, joita valtionapuviranomainen tarvitsee hakemuksen
ratkaisemiseksi.
11 §
Valtionavustuspäätös
Valtionapuviranomainen tekee valtionavustusta koskevassa asiassa kirjallisen päätöksen (valtionavustuspäätös).
Valtionavustuspäätöksestä, jolla valtionavustus myönnetään, tulee käydä ilmi ainakin valtionavustuksen:
1) saaja;
2) käyttötarkoitus;
3) määrä tai laskentaperuste.
Valtionavustuspäätökseen voidaan ottaa 7 §:n 1 momentissa säädettyjen seikkojen toteutumisen varmistamiseksi
välttämättömiä valtionavustuksen käyttämistä koskevia ehtoja ja rajoituksia.
Valtionavustuspäätöksestä, jolla valtionavustus myönnetään, tulee lisäksi käydä ilmi valtionavustuksen asianmukaisen
käyttämisen sekä valtionavustuksen saajan oikeuksien ja velvollisuuksien selkeyden edellyttämällä tavalla:
1) valtionavustuksen kohteena olevan toiminnan tai hankkeen hyväksyttävät kustannukset;
2) valtionavustuksen enimmäismäärä valtionavustuksen kohteena olevasta toiminnasta tai hankkeesta aiheutuvista
kokonaiskustannuksista;
3) saajan valtionavustuksen kohteena olevasta toiminnasta tai hankkeesta saamien tulojen sekä saajan muiden tulojen
vaikutus valtionavustuksen määrään ja käyttöön;
4) valtionavustuksen käyttöaika sekä 13 §:n 2-4 momentissa tarkoitetut ehdot ja rajoitukset;
5) saajan velvollisuus antaa selvitys valtionavustuksen käyttämisestä ja selvityksen ajankohta;
6) muut valtionavustuksen myöntämisen ja maksamisen sekä käytön valvonnan perusteet.
Jos valtionavustus myönnetään ulkomaiselle valtionavustuksen saajalle käytettäväksi Suomen ulkopuolella,
valtionapuviranomainen voi lisäksi tehdä valtionavustuksen käytöstä ja sen ehdoista sopimuksen valtionavustuksen saajan
kanssa. Sopimukseen on otettava valtionavustuksen valtion talousarvion mukaisen käyttämisen sekä käytön valvonnan
kannalta tarpeelliset ehdot.
12 §
Valtionavustuksen maksaminen
Valtionavustus maksetaan valtionavustuksen saajalle yhtenä tai useampana eränä kustannusten ajoittumisen perusteella.
Valtionapuviranomainen voi päättää, että valtionavustus maksetaan toteutuneiden kustannusten perusteella sen jälkeen,
kun avustuksen käytöstä on esitetty valtionapuviranomaiselle hyväksyttävä selvitys.
Valtionavustuksesta voidaan maksaa ennakkoa, jos se on valtionavustuksen käytön kannalta perusteltua sekä sen käytön
valvonnan kannalta tarkoituksenmukaista.
Määrältään vähäinen ja 5 §: n 3 momentin 3 kohdassa tarkoitettu valtionavustus voidaan 1 momentin estämättä maksaa
myös kertasuorituksena, jos se on valtionavustuksen käytön kannalta perusteltua.
Valtionavustuksen saajan tulee antaa valtionapuviranomaiselle valtionavustuksen maksamiseksi oikeat ja riittävät tiedot.
4 luku
Valtionavustuksen käyttö ja sen valvonta
13§
Valtionavustuksen käyttö
Valtionavustus saadaan käyttää ainoastaan valtionavustuspäätöksen mukaiseen tarkoitukseen.
Sen lisäksi, mitä tässä laissa tai 8 §:n nojalla annetussa valtioneuvoston asetuksessa säädetään, valtionavustuksen saajan
on noudatettava avustettavassa hankkeessa tai toiminnassa valtionavustuspäätökseen otettuja ehtoja ja rajoituksia.
Jos valtionavustus on myönnetty tiettyä valtionavustuspäätöksessä määriteltyä käyttötarkoitusta varten käytettävän
omaisuuden hankintaan tai perusparannukseen, omaisuutta ei saa käyttää pysyvästi muuhun kuin
valtionavustuspäätöksessä määriteltyyn käyttötarkoitukseen eikä omaisuuden omistus- tai hallintaoikeutta luovuttaa toiselle
valtionavustuspäätöksessä määrättynä valtionavustuksen kohteena olevan omaisuuden käyttöaikana.
Valtionavustuspäätöksessä valtionavustuksen kohteena olevan omaisuuden käyttöajaksi saadaan määrätä enintään
kymmenen vuotta valtionavustuksen tai sen viimeisen erän maksamisesta.
Edellä 3 momentissa tarkoitettu valtionavustuksen kohteena olevan omaisuuden käyttöaika on kuitenkin 30 vuotta
valtionavustuksen myöntämisestä, jos valtionavustus on myönnetty muussa kuin elinkeinotoiminnan tukemisen
tarkoituksessa kiinteän omaisuuden, rakennuksen tai rakennuksessa olevan huoneiston hankintaan tai perusparannukseen.
Tämän lain 8 §:n nojalla annetussa valtioneuvoston asetuksessa tai valtionavustuspäätöksessä voidaan kuitenkin asettaa
lyhyempikin käyttöaika, jos se on perusteltua valtionavustuksen käyttötarkoituksen kannalta.
14 §
Valtionavustuksen saajan tiedonanto- velvollisuus
Valtionavustuksen saajan tulee antaa valtionapuviranomaiselle valtionavustuspäätöksen ehtojen noudattamisen
valvomiseksi oikeat ja riittävät tiedot.
Valtionavustuksen saajan tulee ilmoittaa viipymättä valtionapuviranomaiselle valtionavustuksen käyttötarkoituksen
toteutumiseen vaikuttavasta muutoksesta tai muusta valtionavustuksen käyttöön vaikuttavasta muutoksesta.
15§
Valtionapuviranomaisen valvontatehtävä
Valtionapuviranomaisen on huolehdittava valtionavustuksen asianmukaisesta ja riittävästä valvonnasta hankkimalla
valtionavustuksen käyttö- ja seurantatietoja sekä muita tietoja samoin kuin tekemällä tarvittaessa tarkastuksia.
16§
Tarkastusoikeus
Valtionapuviranomaisella on oikeus suorittaa valtionavustuksen maksamisessa ja käytön valvonnassa tarpeellisia
valtionavustuksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvia tarkastuksia. Jos valtionavustus on myönnetty 7 §: n 2
momentissa säädetyllä tavalla käytettäväksi valtionavustuspäätöksen mukaista käyttötarkoitusta toteuttavan muun kuin
saajan hankkeeseen tai toimintaan, valtionapuviranomaisella on oikeus tarvittaessa tarkastaa valtionavustuspäätöksen
mukaista toimintaa tai hanketta toteuttavan taloutta ja toimintaa.
Valtionapuviranomainen voi päätöksellään valtuuttaa toisen viranomaisen tai ulkopuolisen tilintarkastajan suorittamaan 1
momentissa tarkoitettuja tarkastuksia. Tilintarkastajan tulee olla tilintarkastuslaissa (936/1994) tai julkishallinnon ja -talouden
tilintarkastajista annetussa laissa (467/1999) tarkoitettu hyväksytty tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö.
Tilintarkastusyhteisön on nimettävä tarkastuksesta vastuullinen tilintarkastaja.
Ulkopuolinen asiantuntija voi valtionapuviranomaisen pyynnöstä avustaa tarkastuksessa.
Tilintarkastajaan ja ulkopuoliseen asiantuntijaan sovelletaan hallintomenettelylakia (598/1982), kielilakia (148/1922),
viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia (621/1999) sekä valtion virkamieslain (750/1994) 14 ja 15 §:ää.
Tilintarkastajaan ja ulkopuoliseen asiantuntijaan sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä.
17 §
Tarkastuksen suorittaminen
Valtionavustuksen saajan on korvauksetta annettava tarkastusta suorittavalle virkamiehelle ja 16 §:n 2 momentissa
tarkoitetulle tilintarkastajalle kaikki tarkastuksen kannalta tarpeelliset tiedot ja selvitykset, asiakirjat, tallenteet ja muu aineisto
sekä muutoinkin avustettava tarkastuksessa.
Tarkastusta suorittavalla virkamiehellä ja 16 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tilintarkastajalla on oikeus ottaa tarkastuksen
kohteena oleva aineisto haltuunsa, jos tarkastaminen sitä edellyttää. Aineiston haltuunotosta on tarkastuksen yhteydessä
laadittava pöytäkirja. Siinä on mainittava haltuunoton tarkoitus ja haltuun otettu aineisto. Aineisto on palautettava viipymättä,
kun sitä ei enää tarvita tarkastuksen suorittamiseksi.
Tarkastusta suorittavalla virkamiehellä ja 16 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tilintarkastajalla on oikeus päästä tarkastuksen
edellyttämässä laajuudessa valtionavustuksen saajan hallinnassa tai käytössä oleviin liike-, varasto- tai muihin vastaaviin
ammatin tai elinkeinon harjoittamiseen käytettäviin tiloihin ja muille alueille, joiden oloilla on merkitystä valtionavustuksen
myöntämiselle ja käytön valvonnalle. Tarkastusta ei saa suorittaa kotirauhan piiriin kuuluvissa tiloissa.
18§
Virka-apu
Valtionapuviranomaisella on oikeus saada poliisi-, tulli-, vero-ja ulosottoviranomaisiita tarpeellista virka-apua tässä laissa
tarkoitettujen valvonta- ja tarkastustehtävien suorittamisessa.
19 §
Maksatuksen keskeytys
Valtionapuviranomainen voi päätöksellään määrätä valtionavustuksen maksamisen keskeytettäväksi, jos:
1) on perusteltua aihetta epäillä, että valtionavustuksen saaja ei menettele 12 §:n 4 momentissa taikka 13 tai 14 §:ssä
tarkoitetulla tavalla;
2) ne perusteet, joilla valtionavustus on myönnetty, ovat olennaisesti muuttuneet; taikka
3) Euroopan yhteisön lainsäädännössä edellytetään maksamisen keskeyttämistä.
5 luku
Valtionavustuksen palauttaminen ja takaisinperintä
20 §
Valtionavustuksen palauttaminen
Valtionavustuksen saajan tulee viipymättä palauttaa virheellisesti, liikaa tai ilmeisen perusteettomasti saamansa
valtionavustus tai sen osa. Valtionavustuksen saajan tulee palauttaa valtionavustus tai sen osa myös, jos sitä ei voida
käyttää valtionavustuspäätöksessä edellytetyllä tavalla. Jos palautettava määrä on enintään 10 euroa, se saadaan jättää
palauttamatta.
Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske laskennallisen perusteen mukaan myönnetyn valtionavustuksen ja toteutuneiden
kustannusten välistä erotusta.
21 §
Velvollisuus valtionavustuksen takaisin- perintään
Valtionapuviranomaisen on päätöksellään määrättävä valtionavustuksen maksaminen lopetettavaksi sekä jo maksettu
valtionavustus takaisin perittäväksi, jos valtionavustuksen saaja on:
1) jättänyt palauttamatta sellaisen valtionavustuksen tai sen osan, joka 20 §:n mukaan on palautettava;
2) käyttänyt valtionavustuksen olennaisesti muuhun tarkoitukseen kuin se on myönnetty;
3) antanut valtionapuviranomaiselle väärän tai harhaanjohtavan tiedon seikasta, joka on ollut omiaan olennaisesti
vaikuttamaan valtionavustuksen saantiin, määrään tai ehtoihin, taikka salannut sellaisen seikan; taikka
4) muutoin 1-3 kohtaan verrattavalla tavalla olennaisesti rikkonut valtionavustuksen käyttämistä koskevia säännöksiä tai
valtionavustuspäätökseen otettuja ehtoja.
22 §
Valtionavustuksen harkinnanvarainen takaisinperintä
Valtionapuviranomainen voi päätöksellään määrätä valtionavustuksen maksamisen lopetettavaksi sekä jo maksetun
valtionavustuksen tai sen osan takaisin perittäväksi, jos:
1) valtionavustuksen saaja on menetellyt 12 §:n 4 momentin taikka 13 tai 14 §:n vastaisesti;
2) valtionavustuksen saaja on kieltäytynyt antamasta 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua aineistoa tai avustamasta mainitussa
momentissa tarkoitetulla tavalla tarkastuksessa;
3) valtionavustuksen saaja on lopettanut valtionavustuksen kohteena olleen toiminnan, supistanut sitä olennaisesti tai
luovuttanut sen toiselle;
4) valtionavustuksen saaja on 13 §:n vastaisesti luovuttanut toiselle omistus- tai hallintaoikeuden omaisuuteen, joka on
hankittu valtionavustuksella;
5) valtionavustuksen saaja on 13 §:n vastaisesti pysyvästi muuttanut valtionavustuksen kohteena olleen omaisuuden
käyttötarkoitusta;
6) valtionavustuksen saaja on joutunut ulosottotoimenpiteen kohteeksi, selvitystilaan, konkurssiin taikka yrityksen
saneerauksesta annetussa laissa (47/1993) tarkoitetun saneerausmenettelyn tai yksityishenkilön velkajärjestelyistä
annetussa laissa (57/1993) tarkoitetun velkajärjestelyn kohteeksi, jollei valtionavustuksen käyttötarkoituksesta muuta johdu;
taikka
7) valtionavustuksen saaja menettelee tosiasiallisesti tässä momentissa säädettyihin seikkoihin rinnastettavalla tavalla
antamalla valtionavustuksen myöntämiseen, maksamiseen tai käyttämiseen liittyvälle seikalle muun kuin asian todellista
luonnetta tai tarkoitusta vastaavan oikeudellisen muodon.
Jos valtionavustuksen kohteena ollut omaisuus on tuhoutunut tai vahingoittunut 13 §:ssä säädettynä käyttöaikana eikä
tuhoutuneen tai vahingoittuneen omaisuuden tilalle hankita uutta vastaavaa omaisuutta, valtionapuviranomainen voi
päätöksellään määrätä valtionavustuksen maksamisen lopetettavaksi ja määrätä mahdollisesta vakuutuskorvauksesta tai
muusta korvauksesta takaisin perittäväksi määrän, joka vastaa valtionavustuksen osuutta omaisuuden alkuperäisestä
hankintamenosta.
Valtionapuviranomainen voi päätöksellään myös määrätä valtionavustuksen maksamisen lopetettavaksi sekä jo maksetun
valtionavustuksen takaisin perittäväksi, jos Euroopan yhteisön lainsäädännössä sitä edellytetään.
23 §
Palautettava ja takaisin perittävä määrä investointiavustuksissa
Edellä 20-22 §:n mukaan palautettava tai takaisin perittävä investointiavustuksen määrä on sen suuruinen osa
investointiavustuksen kohteena olevan omaisuuden käyvästä arvosta, joka vastaa avustuksen osuutta avustuksen kohteena
olevan omaisuuden alkuperäisistä hankintamenoista investointihankkeen toteuttamisen jälkeen.
Jos investointiavustus on myönnetty elinkeinotoiminnan tukemiseen, valtionavustuksen palautettava tai takaisin perittävä
määrä on 1 momentista poiketen investointiavustuksen maksettu määrä.
24 §
Korko
Valtionavustuksen saajan on maksettava palautettavalle tai takaisin perittävälle määrälle valtionavustuksen maksupäivästä
korkolain (633/1982) 3 §:n 2 momentin mukaista vuotuista korkoa lisättynä kolmella prosenttiyksiköllä.
25 §
Viivästyskorko
Jos takaisin perittävää määrää ei makseta viimeistään valtionapuviranomaisen asettamana eräpäivänä, sille on maksettava
vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan.
26 §
Kohtuullistaminen
Valtionapuviranomainen voi 20-22 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa päättää, että osa palautettavasta tai takaisin perittävästä
määrästä, sille laskettavasta korosta tai viivästyskorosta jätetään perimättä, jos täysimääräinen palauttaminen tai
takaisinperintä on kohtuuton valtionavustuksen saajan taloudelliseen asemaan ja olosuhteisiin tai valtionavustuksella
hankitun omaisuuden laatuun nähden taikka palauttamisen tai takaisinperinnän perusteena olevaan menettelyyn tai
olosuhteiden muutokseen nähden.
Erityisen painavasta syystä valtionapuviranomainen voi päättää, että palautettava tai takaisin perittävä määrä, sille
laskettava korko tai viivästyskorko jätetään kokonaan perimättä.
27 §
Yhteisvastuullisuus
Jos valtionavustus on myönnetty yhteisesti useammalle valtionavustuksen saajalle, kaikki saajat vastaavat
yhteisvastuullisesti valtionavustuksen takaisin maksamisesta valtionapuviranomaiselle.
28 §
Takaisinperinnän määräaika
Valtionapuviranomaisen on tehtävä 19, 21 ja 22 §:ssä tarkoitettu päätös viipymättä ja erityisestä syystä kahden
kalenterivuoden kuluessa sen jälkeen, kun valtionapuviranomaisen tietoon on tullut sellainen seikka, jonka nojalla
valtionavustuksen maksamisen keskeyttämiseen tai lopettamiseen taikka valtionavustuksen takaisinperintään voidaan
ryhtyä.
Valtionavustuksen, sille maksettavan koron tai viivästyskoron takaisinperintään ei saa enää ryhtyä, kun kymmenen vuotta on
kulunut valtionavustuksen tai sen viimeisen erän maksamisesta. Jos 8 §:n nojalla annetussa valtioneuvoston asetuksessa
tai valtionavustuspäätöksessä asetetaan määräaika valtionavustuksen tai sillä tuetun omaisuuden käyttämiselle 13 §:ssä
säädetyllä tavalla, kymmenen vuoden määräaika lasketaan tämän ajan päättymisestä.
29 §
Vanheneminen
Oikeus saada maksatus myönnetystä valtionavustuksesta raukeaa, jos valtionavustuksen saaja ei ole esittänyt
valtionavustuksen maksamista varten tarvittavaa hyväksyttävää selvitystä 8 §:n nojalla annetussa valtioneuvoston
asetuksessa tai valtionavustuspäätöksessä asetetussa määräajassa. Jos määräaikaa ei ole asetettu, oikeus maksatukseen
raukeaa kahden vuoden kuluttua sen varainhoitovuoden päättymisestä, jona valtionavustus on myönnetty.
Edellä 20 §:ssä säädetty velvollisuus palauttaa valtionavustus tai sen osa raukeaa, kun kymmenen vuotta on kulunut
valtionavustuksen tai sen viimeisen erän maksamisesta. Jos 8 §:n nojalla annetussa valtioneuvoston asetuksessa tai
valtionavustuspäätöksessä asetetaan määräaika valtionavustuksen tai sillä tuetun omaisuuden käyttämiselle 13 §:ssä
säädetyllä tavalla, palautusvelvollisuus raukeaa, kun kymmenen vuotta on kulunut asetetun määräajan päättymisestä.
30 §
Kuittaus
Palautettava tai takaisin perittävä määrä korkoineen voidaan periä siten, että se vähennetään samalle valtionavustuksen
saajalle maksettavasta muusta saman valtionapuviranomaisen myöntämästä valtionavustuksesta.
6 luku
Tietojensaanti ja tietojen luovuttaminen
31 §
Tietojensaanti viranomaiselta
Valtionapuviranomaisen oikeuteen saada tietoja toiselta viranomaiselta sovelletaan, mitä viranomaisten toiminnan
julkisuudesta annetussa laissa säädetään.
Valtionapuviranomaisella on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada muilta viranomaisilta tehtäviensä hoitamiseksi
välttämättömiä tietoja:
1) valtionavustuksen hakijan ja saajan taloudellisesta asemasta;
2) valtionavustuksen hakijan ja saajan julkisista tuista;
3) valtionavustuksen hakijaa ja saajaa koskevista muista seikoista, joilla on olennaista merkitystä tämän lain noudattamisen
varmistamiseksi valtionavustuksen myöntämisessä, maksamisessa ja käytön valvonnassa.
32 §
Tietojen luovuttaminen
Tämän lain nojalla saatujen tietojen luovuttamiseen sovelletaan, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa
laissa säädetään.
Sen lisäksi, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa säädetään salassa pidettävien tietojen
luovuttamisesta, valtionapuviranomaisella on salassapitovelvollisuuden estämättä oikeus luovuttaa tietoja:
1) poliisi-ja muulle esitutkintaviranomaiselle rikoksen estämiseksi tai selvittämiseksi taikka syyttäjäviranomaiselle
syyteharkintaa varten;
2) tämän lain soveltamista koskevan viranomaisen selvityksen tai viranomaisen toimeksiannosta laadittavan tieteellisen
tutkimuksen tekemiseksi, jos tietojen luovuttaminen on välttämätöntä selvityksen tai tutkimuksen tekemiseksi;
3) toimivaltaiselle Euroopan unionin toimielimelle tai unionin muulle elimelle sekä toisen jäsenvaltion toimivaltaiselle
viranomaiselle, jos Euroopan yhteisön lainsäädännössä tai muussa Suomen jäsenyyteen Euroopan unionissa liittyvässä
velvoitteessa sitä edellytetään;
4) jos Suomea sitovassa kansainvälisessä velvoitteessa sitä edellytetään.
Edellä 2 momentissa tarkoitettuja tietoja ei saa käyttää muuhun kuin siihen tarkoitukseen, johon tiedot on luovutettu.
7 luku
Erinäiset säännökset
33 §
Tiedoksianto
Valtionapuviranomaisen muu kuin 19, 21, 22 ja 30 §:ssä tarkoitetussa asiassa tekemä päätös voidaan lähettää
asianosaiselle tiedoksi postitse. Jollei muuta näytetä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemäntenä
päivänä siitä, kun päätös on annettu postin välitettäväksi. Tiedoksiannossa noudatetaan muuten, mitä tiedoksiannosta
hallintoasioissa säädetään.
34 §
IVIuutoksenhaku
Valtionapuviranomaisen päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Valtionapuviranomaisen päätökseen saa siihen
tyytymätön asianosainen hakea oikaisua 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimus tehdään
päätöksen tehneelle viranomaiselle.
Oikaisuvaatimuksesta annettuun päätökseen saa valittamalla hakea muutosta siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996)
säädetään.
35 §
Täytäntöönpano
Valtionapuviranomaisen päätös voidaan panna täytäntöön muutoksenhausta huolimatta. Edellä 21 ja 22 §:ssä tarkoitetussa
asiassa oikaisuvaatimuksesta annettu päätös voidaan panna täytäntöön verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin
annetussa laissa (367/1961) säädetyssä järjestyksessä.
36 §
Vaikutusten arviointi
Valtionapuviranomaisen on sopivalla tavalla seurattava myöntämiensä valtionavustusten käytön tuloksellisuutta ja
tarkoituksenmukaisuutta sekä valtionavustusten vaikutuksia kilpailuun, eri väestöryhmien asemaan samoin kuin niiden
ympäristö-ja muita vaikutuksia. Valtionapuviranomaisen on määräajoin arvioitava valtionavustusten tarpeellisuutta ja
kehittämistarpeita. Tässä tarkoituksessa valtionapuviranomaiset antavat toisilleen tarvittavaa apua.
37 §
Valtionapuviranomaisen tarkemmat ohjeet
Valtionapuviranomainen voi antaa tarkempia ohjeita teknisluonteisista yksityiskohdista, jotka koskevat valtionavustuksen
hakemista, valtionavustuksen hakijan selvittämisvelvollisuutta, valtionavustuksen saajan kirjanpitovelvollisuutta,
valtionavustuksen maksamista sekä valtionavustuksen käyttöä ja valvonnan toteuttamista.
38 §
Voimaantulo-ja siirtymäsäännökset
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2001.
Tällä lailla kumotaan valtionavustuksia koskeviksi yleismääräyksiksi annettu valtioneuvoston päätös (490/1965) siihen
myöhemmin tehtyine muutoksineen.
Ennen tämän lain voimaantuloa myönnetyn valtionavustuksen käytössä ja käytön valvonnassa, palauttamisessa ja
takaisinperinnässä sekä sitä koskevassa muutoksenhaussa noudatetaan valtionavustuksen myöntämisajankohtana
voimassa olleita säännöksiä sekä valtionavustuspäätöksessä asetettuja ehtoja. Jollei valtionavustuspäätöksessä, joka on
tehty ennen tämän lain voimaantuloa, ole maksamisesta toisin määrätty, noudatetaan kuitenkin tämän lain 12 §:ää.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
HE 63/2001
VaVM 9/2001
EV 84/2001
Naantalissa 27 päivänä heinäkuuta 2001
Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN
Valtiovarainministeri
Sauli Niinistö
LIITE 2
Annettu Helsingissä 20 päivänä elokuuta 2010
Laki
nuorisolain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan nuorisolain (72/2006) 7 §:n 2 ja 3 momentti ja 13 § sekä
lisätään 2 §:ään uusi 5 a kohta ja lakiin uusi 7 a—7 d § seuraavasti:
2§
Määritelmät
Tässä laissa tarkoitetaan:
5 a) monialaisella yhteistyöllä paikallistasolla toteutettavaa eri toimialojen viranomaisten yhteistyötä;
7§
Nuorisotyön ja -politiikan kehittäminen ja toteuttaminen
Kunnan nuorisotyöhön ja -politiikkaan kuuluvat nuorten kasvatuksellinen ohjaus, toimintatilat ja harrastusmahdollisuudet, tietoja neuvontapalvelut, nuorisoyhdistyksienja muiden nuorisoryhmien tuki, liikunnallinen, kulttuurinen, kansainvälinen ja
monikulttuurinen nuorisotoiminta, nuorten ympäristökasvatus sekä tarvittaessa nuorten työpajapalvelutja etsivä nuorisotyö tai
muut paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin sopivat toimintamuodot.
Nuorisotyötä ja -politiikkaa toteutetaan monialaisena yhteistyönä sekä yhteistyönä nuorten, nuorisoyhdistystenja muiden
nuorisotyötä tekevien järjestöjen kanssa.
7a§
Monialainen yhteistyö
Paikallisten viranomaisten monialaisen yhteistyön yleistä suunnittelua ja toimeenpanon kehittämistä varten kunnassa on oltava
nuorten ohjaus-ja palveluverkosto, johon kuuluvat opetus-, sosiaali- ja terveys- ja nuorisotoimen sekä työ- ja poliisihallinnon
edustajat. Lisäksi verkostoon voi kuulua puolustushallinnonja muiden viranomaisten edustajia. Verkosto toimii
vuorovaikutuksessa nuorten palveluja tuottavien yhteisöjen kanssa. Kunnat voivat koota myös yhteisen verkoston. Verkosto ei
käsittele yksittäistä nuorta koskevia asioita.
Nuorille suunnattujen palvelujen keskinäisen toimivuudenja vaikuttavuuden parantamiseksi nuorten ohjaus-ja palveluverkoston
tehtävänä on:
l) koota tietoja nuorten kasvu- ja elinoloista sekä arvioida niiden pohjalta nuorten tilannetta paikallisen päätöksenteon ja
suunnitelmien tueksi;
2) edistää nuorille suunnattujen palvelujen yhteensovittamista ja vaikuttavuutta tavoitteena palvelujen riittävyys, laadukkuus ja
saavutettavuus;
3) suunnitella ja tehostaa yhteisiä menettelytapoja nuorten palveluihin ohjautumiseksi ja tarvittaessa palvelusta toiseen
siirtymiseksi;
4) edistää nuorten palveluiden järjestämiseen liittyvän tietojen vaihdon sujuvuutta suunnittelemalla yhteisiä menettelytapoja
viranomaisten kesken.
7b§
Etsivä nuorisotyö
Etsivän nuorisotyön tehtävänä on tavoittaa tuen taseessa oleva nuori ja auttaa hänet sellaisten palvelujen ja muun tuen piiriin,
joilla edistetään hänen kasvuaanja itsenäistymistään sekä pääsyään koulutukseen ja työmarkkinoille. Etsivää nuorisotyötä
tehdään ensisijaisesti perustuen nuoren itsensä antamiin tietoihin ja hänen omaan arvioonsa hien tarpeesta.
Kun kunta järjestää etsivää nuorisotyötä, sen tulee nimetä etsivän nuorisotyön toimeenpanosta vastaava kunnan viranhaltija tai
kuntaan työsopimussuhteessa oleva henkilö. Etsivällä nuorisotyöntekijällä on oltava riittävä koulutus ja kokemus nuorten kanssa
tehtävästä työstä. Etsivää nuorisotyötä voivat järjestää kunta tai useammat kunnat yhdessä. Kunta voi järjestää etsivää
nuorisotyötä hankkimalla palveluja myös nuorten palveluja tuottavalta yhteisöltä, jolloin kunta vastaa siitä, että sen hankkimat
palvelut järjestetään tämän lain mukaisesti.
7c§
Tietojen luovuttaminen etsivää nuorisotyötä varten
Tietojen luovuttamisen edellytyksenä etsivää nuorisotyötä varten on nuoren suostumus, jollei tässä laissa tai muualla toisin
säädetä.
Nuoren yksilöinti-ja yhteystiedot on sen estämättä, mitä tietojen salassapidosta säädetään, luovutettava nuoren kotikunnalle
etsivää nuorisotyötä varten seuraavasti:
l) opetuksen järjestäjän on luovutettava tiedot pemsopetuksen päättäneestä nuoresta, joka ei ole sijoittunut perusopetuksen
jälkeisiin opintoihin;
2) koulutuksen järjestäjän on luovutettava tiedot alle 25-vuotiaasta nuoresta, joka keskeyttää opinnot ammatillisessa
koulutuksessa tai lukiokoulutuksessa;
3) puolustusvoimien ja siviilipalveluskeskuksen on luovutettava tiedot alle 25-vuotiaasta nuoresta, joka vapautetaan varusmiestai siviilipalveluksesta palveluskelpoisuuden puuttumisen takia tai joka keskeyttää palveluksen.
Opetuksen tai koulutuksen järjestäjä, puolustusvoimat taikka siviilipalveluskeskus voi jättää tiedot 2 momentissa tarkoitetusta
nuoresta luovuttamatta, jos se arvioi käytettävissään olevien tietojen pohjalta sekä nuoren tilanne ja tuen tarve kokonaisuudessaan
huomioon otettuna, ettei nuori ole 7 b §:ssä tarkoitettujen palvelujen ja muun tuen tarpeessa.
Myös muu kuin edellä tässä pykälässä tarkoitettu viranomainen voi salassapitosäännösten estämättä luovuttaa nuoren
kotikunnalle etsivää nuorisotyötä varten nuoren yksilöinti- ja yhteystiedot, jos viranomainen arvioi viranomaisena saamiensa
tietojen pohjalta sekä nuoren tilanne ja tuen tarve kokonaisuudessaan huomioon otettuna nuoren tarvitsevan viipymättä tukea
päästäkseen palvelujen ja muun tuen piiriin.
Tässä pykälässä tarkoitettujen tietojen luovuttajan on sopivin tavoin etukäteen ilmoitettava nuorelle ja alaikäisen nuoren
huoltajalle, että nuorta koskevia tietoja voidaan 2 ja 4 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa luovuttaa etsivää nuorisotyötä varten.
Tässä pykälässä tarkoitettuja tietoja ei luovuteta sellaisesta nuoresta, josta on lastensuojelulain (417/2007) 25 §:n mukaan tehtävä
ilmoitus kunnan sosiaalitoimesta vastaavalle toimielimelle.
7d§
Etsivää nuorisotyötä varten luovutettujen tietojen käsittely
Etsivää nuorisotyötä varten luovutettavat yksilöinti-ja yhteystiedot voidaan toimittaa sähköisesti. Sen lisäksi, mitä
henkilötietolaissa (523/1999) säädetään henkilötietojen käsittelystä, etsivässä nuorisotyössä voidaan yhdistää tai muutoin
käsitellä tehtävässä saadut tiedot tuen tarpeessa olevien nuorten yksilöimiseksija etsivän nuorisotyön tehtävien hoitamiseksi.
Käsiteltäessä yksittäistä nuorta koskevaa asiaa etsivässä nuorisotyössä kirjataan nuoren yhteys- ja yksilöintitietojen ilmoittaja,
päätetyt jatkotoimenpiteet sekä mitä tietoja ja kenelle nuoresta on annettu. Henkilötietojen käsittelystä vastaa rekisterinpitäjänä
kunta.
Etsivän nuorisotyön yhteydessä saadaan luovuttaa nuorta koskevia tietoja edelleen toiselle viranomaiselle vain nuoren ja, jos
nuori on alaikäinen, myös hänen huoltajansa suostumuksella. Tiedot on hävitettävä heti, kun ne eivät ole välttämättömiä tehtävän
hoitamiseksi.
Etsivän nuorisotyön tehtäviä hoitava ei saa ilmaista sivullisille, mitä hän tämän lain mukaisia tehtäviä hoitaessaan saa tietää
nuoren henkilökohtaisista oloista, terveydentilasta, nuoren saamista etuuksista tai tukitoimista sekä hänen taloudellisesta
asemastaan.
13 §
Muut valtionavustukset
Valtion talousarvioon voidaan ottaa vuosittain määräraha nuorisotyöhön ja -politiikkaan liittyvään tutkimukseen, kansainväliseen
nuorisoyhteistyöhön, nuorisotilojen rakentamiseen, peruskorjaamiseen ja varustamiseen, nuorten työpajatoimintaan, etsivään
nuorisotyöhön sekä nuorisotyön kehittämistoimintaan.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2011.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
HE 1/2010
SJVM5/2010
EV 105/2010
Helsingissä 20 päivänä elokuuta 2010
Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN
Kulttuuri- ja urheiluministeri
Stefan Wallin
LIITE 3
9.5.2011
Opetus-ja kulttuuriministeriö
Tietosuojavaltuutetun toimisto
OHJE HENKILÖTEETOJEN
KÄSITTELYSTÄ ETSIVÄSSÄ
NUORISOTYÖSSÄ
POSTADRESS:
BESÖKADRESS:
TELEFON:
TELEFAX:
PB 315
Albertsgatan 25
010 36 66700/växel
010 36 66735
00181 HELSINGFORS
3. väning
0100 86205 och 010 36 16670 / rädgivning
www.tietosuoia.fi
HENKILÖTIETOJEN KÄSITTEL YN SUUNNITTELU
Kun kunnassa aloitetaan henkilötietojen käsittelyn suunnittelu etsimällä vastaukset alla oleviin kysymyksiin,
toteutetaan hyvän tietojenkäsittelytavan periaatetta
Kunta vastaa henkilötietojen käsittelystä
Mikä toimielin kunnassa vastaa etsivästä nuorisotyöstä?
Miten rekisterinpito on järjestetty, jos toimintaa järjestävät useat kunnat yhdessä?
Miten henkilötietojen käsittelystä on sovittu, jos kunta hankkii palveluja nuorten palveluja tuottavalta yhteisöltä?
Onko kunta suunnitellut henkilötietojen käsittelyn?
Onko kunta ohjeistanut etsivää nuorisotyötä tekevät?
Henkilötietojen käsittely tulee suunnitella ennen rekisterin perustamista
Mikä asiakastietojen käsittelyn tarkoitus on?
Mistä avun tarpeessa olevan nuoren yksilöinti-ja yhteystiedot saadaan?
Minne asiakastiedot talletetaan?
Millä perusteella työssä tarpeelliset muut tiedot saadaan?
Mitä tietoja asiakasrekisteriin on tarpeellista ja asiallisesti perusteltua tallettaa?
Onko tiedot suojattu asianmukaisesti ulkopuolisilta?
Ovatko asiakastiedot salassa pidettäviä?
Millä perusteella asiakastietoja voi tarvittaessa luovuttaa toiselle viranomaiselle?
Missä vaiheessa ja miten tiedot hävitetään?
Miten rekisteröidyn oikeudet toteutetaan käytännössä?
Onko rekisteriseloste (tai tietosuojaseloste) laadittu ja saatavilla?
Tuen tarpeessa olevaa nuorta ja hänen huoltajaansa on informoitava
Missä yhteydessä kerrottiin, että yhteys- ja yksilöintitiedot voidaan antaa tai saada, vaikka nuori ei ole antanut
suostumustaan?
Missä nuorelle kerrotaan henkilötietojen käsittelystä etsivässä nuorisotyössä?
Miten nuori voi tarkastaa asiakastietonsa tai vaatia niiden korjaamista?
Missä nuori voi tutustua rekisteriselosteeseen (tai tietosuojaselosteeseen)?
ETSIVÄSSÄ NUORISOTYÖSSÄ KÄSITELLÄÄN HENKILÖTIETOJA
Etsivän nuorisotyön tehtävänä on tavoittaa tuen tarpeessa oleva nuori ja auttaa hänet sellaisten palvelujen ja muun tuen piiriin, joilla
edistetään hänen kasvuaan ja itsenäistymistään sekä pääsyään koulutukseen ja työmarkkinoille . Etsivässä nuorisotyössä käsitellään
tuen tarpeessa olevan nuoren henkilötietoja2. Nuorta koskevat tiedot muodostavat asiakasrekisterin3.
1. Kunta vastaa henkilötietojen käsittelystä
Nuoren kotikunta vastaa rekisterinpitäjänä4 nuoren henkilötietojen käsittelystä etsivässä nuorisotyössä. Kunnassa rekisterinpidosta ja
sen lainmukaisuudesta vastaa viime kädessä kuntalain mukainen etsivän nuorisotyön hallinnosta vastaava toimielin.
Etsivää nuorisotyötä voivat järjestää useammat kunnat yhdessä. Rekisterinpitäjyys riippuu siitä, miten toiminta on organisoitu . Jokainen
kuntaa vastaa tässä tapauksessa rekisterinpidosta omien kuntalaistensa osalta. Kuntien tulee sopia keskenään siitä, miten
rekisterinpitoon liittyvät tehtävät ja vastuut hoidetaan.
Esim. muualla kuin kotikunnallaan opiskeleva nuori keskeyttää opinnot. Nuori asuu edelleen opiskelupaikkakunnalla.
Oppilaitos tekee ilmoituksen nuoren kotikuntaan. Kotikunta (etsivä nuorisotyö) voi tarvittaessa ottaa yhteyttä
opiskelupaikkakunnan etsivään nuorisotyöhön tavoittaakseen nuoren.
Jos nuoren opintojen keskeyttämisestä ei ole vielä tehty ilmoitusta kotikuntaan ja opiskelupaikkakunnan etsivä
nuorisotyö tavoittaa nuoren, etsivän nuorisotyön on otettava yhteyttä nuoren kotikuntaan.
Näissä tilanteissa toteutuu hallintolain periaate asian siirtämisestä viranomaiselta toiselle ja nuoren kotikunnan
mahdollinen varautuminen tarvittavien palveluiden kustannuksiin.
Kunta voi myös järjestää etsivää nuorisotyötä hankkimalla palveluita nuorten palveluja tuottavalta yhteisöltä6. Palveluita tuottava yhteisö
käsittelee tällöin toimeksiantosopimuksen perusteella tuen tarpeessa olevien nuorten henkilötietoja sopimusosapuolena olevan kunnan
lukuun. Kunta säilyy tässäkin tapauksessa juridisena rekisterinpitäjänä. Toimeksiantosopimuksessa on määriteltävä henkilötietojen
käsittelyyn liittyvät tehtävät ja vastuut.
Etsivän nuorisotyön palvelut voidaan hankkia erilaisilta yhteisöiltä (esim. yhdistys, säätiö, yhtiö, seurakunta, muu juridinen toimija).
Yhteisöltä edellytetään mm. seuraavia asioita:
• oikeustoimikelpoinen yhteisö
• taloudellisesti ja toiminnallisesti vakaalla pohjalla
• etsivää nuorisotyötä tekevän henkilöstön tulee täyttää tehtävän edellyttämät ammatilliset vaatimukset (riittävä koulutus ja
työkokemus) ja henkilöstöllä tulee olla tietosuojan (henkilötietojen käsittelyn) ja salassapitosäännösten tuntemus
• henkilöstön tulee olla pysyväisluonteisessa työsuhteessa (vähintään toimeksiantosopimuksen ajan)
2. Henkilötietojen käsittely tulee suunnitella ennen henkilörekisterin muodostamista
Rekisterinpitäjän velvollisuutena on suunnitella henkilötietojen käsittely ennen henkilötietojen keräämistä tai muodostamista
henkilörekisteriksi Suunnittelussa otetaan huomioon, mitä nuorisolaissa on säädetty etsivästä nuorisotyöstä. Henkilötietolakia
sovelletaan henkilötietojen käsittelyyn yleislakina . Tämä ohje on tarkoitettu suunnittelun avuksi.
Rekisterinpitäjän tulee laatia etsivää nuorisotyötä tekeville ohjeet henkilötietojen käsittelystä ja huolehtia tarpeellisen koulutuksen
järjestämisestä. Jos kunta järjestää etsivää nuorisotyötä hankkimalla palveluita nuorten palveluita tuottavalta yhteisöltä, myös palvelujen
antajalle tulee antaa ohjausta henkilötietojen käsittelystä.
Rekisterinpitäjän tehtävänä on suunnitella, miten etsivässä nuorisotyössä informoidaan henkilötietojen käsittelystä. Nuorelle ja hänen
huoltajalleen on etukäteen ilmoitettava, että nuorta koskevia tietoja voidaan ilman suostumusta luovuttaa etsivää nuorisotyötä varten
nuorisolaissa säädetyin tavoin ja edellytyksin9. Lisäksi nuorta ja hänen huoltajaansa tulee informoida henkilötietojen käsittelystä
etsivässä nuorisotyössä. Jo henkilötietoja kerättäessä tulee kertoa rekisterinpitäjästä, henkilötietojen käsittelyn tarkoituksesta sekä siitä,
mihin tietoja säännönmukaisesti luovutetaan sekä rekisteröidyn oikeuksien käyttämisestä . Rekisteröidyllä on oikeus tarkastaa etsivän
l Etsivän nuorisotyön tehtävistä säädetään nuorisolain 7 b §:ssä.
2 Henkilötietoja ovat kaikki tiettyyn luonnolliseen henkilöön yhdistettävissä olevat merkinnät. Henkilötiedon määritelmä on henkilötietolain 3 §:n l
kohdassa.
3 Henkilörekisteri voi olla automaattisen tietojenkäsittelyn avulla ylläpidetty tai paperimuodossa oleva, jos nuorta koskevat tiedot ovat siitä
löydettävissä. Henkilörekisteri on määritelty henkilötietolain 3 §:n 3 kohdassa.
4 Nuorisolain 7d §:ssä todetaan, että kunta vastaa henkilötietojen käsittelystä etsivässä nuorisotyössä rekisterinpitäjänä. Rekisterinpitäjä on määritelty
henkilötietolain 3 §:n 4 kohdassa.
5 Jos esimerkiksi kunnat ovat muodostaneet kuntayhtymän toteuttamaan etsivää nuorisotyötä, kuntayhtymä on rekisterinpitäjä.
6 Tämä todetaan nuorisolain 7 b §:n 2 momentissa.
7 Henkilötietojen käsittelyn suunnittelusta säädetään henkilötietolain 6 §:ssä.
8 Nämä lait löytyvät valtion säädöstietopankista www.finlex.fi.
9 Tästä säädetään nuorisolain 7 c §:ssä.
10 Informointivelvollisuudesta säädetään henkilötietolain 24 §:ssä.
nuorisotyön asiakasrekisteriin talletetut tietonsa11. Rekisteröity voi myös pyytää tietojensa korjaamista . On siis myös suunniteltava,
miten rekisteröityjen oikeudet toteutetaan käytännössä. Tämän ohjeen liitteenä 1 on malli huoltajille lähetettävästä ilmoituksesta, johon
on lisätty henkilötietojen käsittelyä koskeva informointi. Kirjallinen informointi tulee liittää myös johonkin nuorelle toimitettavaan
materiaaliin.
Jokaisesta henkilörekisteristä tulee laatia rekisteriseloste . Tietosuojavaltuutettu suosittelee rekisteriselosteen sijasta laatimaan
tietosuojaselosteen, jossa kerrotaan myös rekisteröidyn oikeuksista. Selosteen laatiminen on tärkeä osa henkilötietojen
suunnitelmallista käsittelyä ja henkilötietolain noudattamista. Seloste tulee pitää jokaisen saatavissa esimerkiksi etsivän nuorisotyön
toimipaikassa. Avoimuus lisää myös luottamusta palvelua kohtaan. Jos henkilötietoja kerätään verkkopalveluna, jnformointija seloste
liitetään verkkopalvelun yhteyteen. Tärkeää on myös, että verkkopalvelun suunnittelussa on huomioitu tietoturva Tämän ohjeen
liitteenä 2 on malliksi täytetty tietosuojaseloste etsivän nuorisotyön asiakasrekisteristä. Kirjallisessa informoinnissa on hyvä kertoa,
missä tietosuojaseloste on saatavilla, koska selosteesta saa lisätietoja henkilötietojen käsittelystä.
Asiakasrekisteristä ei tarvitse tehdä rekisteri-ilmoitusta tietosuojavaltuutetulle.
3. Mistä etsivä nuorisotyö saa tuen tarpeessa olevan nuoren yksilöinti- ja yhteystiedot
Nuori voi itse hakeutua etsivän nuorisotyön pariin. Apua voivat pyytää myös nuoren lähipiirin aikuisetta! toiset nuoret.Tietyillä
viranomaisilla on velvollisuus salassapitosäännösten estämättä luovuttaa tuen tarpeessa olevan nuoren yksilöinti- ja yhteystiedot
etsivää nuorisotyötä varten15.
Peruskoulun opinto-ohjaaja luovuttaa kotikuntaan etsivää nuorisotyötä varten peruskoulun päättäneen nuoren yksilöinti- ja yhteystiedot
silloin, kun nuori ei ole yhteishaussa tai sitä seuranneessa täydennyshaussa saanut opiskelupaikkaa.
Ammatillisesta oppilaitoksesta ja lukiosta luovutetaan kotikuntaan etsivää nuorisotyötä varten sellaisen peruskoulun päättäneen nuoren
yksilöinti-ja yhteystiedot, joka ei vastaanota saamaansa opiskelupaikkaa tai ei aloita opintojaan . Samoin luovutetaan tiedot niistä
nuorista, jotka keskeyttävät opinnot. Yhteystiedot luovutetaan, jos nuori on alle 25-vuotias.
Puolustusvoimien ja siviilipalveluskeskus luovuttaa nuoren kotikuntaan etsivää nuorisotyötä varten sellaisen nuoren yksilöinti-ja
t, joka vapautetaan varusmies- tai siviilipalveluksesta palveluskelpoisuuden puuttumisen takia tai joka keskeyttää
palveluksen . Puolustusvoimissa on käytössä Time Out! Aikalisä! Elämä raiteilleen -toimintamallissa18 kehitetty käytäntö, jota
ensisijaisesti noudatetaan. Jos nuorelta ei saada suostumusta tietojen siirtoon, mutta viranomainen arvioi nuorella olevan tuen tarve,
tiedot tulee luovuttaa nuoren kotikuntaan etsivää nuorisotyötä varten. Yhteystiedot luovutetaan, jos nuori on alle 25-vuotias.
Kaikissa edellä mainituissa tilanteissa tiedot luovutetaan nuoren kotikuntaan etsivää nuorisotyötä varten. Kunnan olisi syytä selkeästi
määritellä, mihin tai kenelle tiedot luovutetaan, ja tämän tiedon tulisi olla helposti löydettävissä myös esimerkiksi kunnan internetsivuilta.
Tiedot voidaan toimittaa suoraan etsivälle nuorisotyölle. Jos kunta toteuttaa etsivää nuorisotyötä ostopalveluna, nuoren tiedot voidaan
toimittaa suoraan palvelun tuottajan etsivälle nuorisotyölle. Jos kunnassa ei järjestetä etsivää nuorisotyötä, tiedot toimitetaan kunnan
kirjaamoon viittauksella, että kyseessä on nuorisolain mukainen tietojen siirto. Samoin toimitaan silloin, jos käytössä ei ole kyseisen
etsivän nuorisotyön yhteystietoja.
Viranomainen voi jättää nuoren tiedot antamatta, jos se arvioi käytettävissään olevien tietojen pohjalta, ettei nuori ole tuen tarpeessa .
Nuori on saattanut esimerkiksi saada työpaikan tai hänellä on suunnitelma tulevaisuudestaan. Tietojen luovuttamattajättämistä ei
tarvitse dokumentoida20.
Myös muu viranomainen voi salassapitosäännösten estämättä luovuttaa nuoren kotikunnalle etsivää nuorisotyötä varten nuoren
yksilöinti- ja yhteystiedot silloin, kun viranomainen käytettävissään olevien tietojen pohjalta sekä nuoren tilanne ja tuen tarve
huomioiden arvioi sen olevan tarpeellista. Esimerkiksi yliopisto tai ammattikorkeakoulu voi ilmoittaa etsivälle nuorisotyölle tuen
tarpeessa olevan opinnot keskeyttäneen nuoren yksilöinti-ja yhteystiedot. Tällaisten tietojen luovuttaminen on mahdollista myös, jos
nuori on ollut työ- ja elinkeinotoimiston asiakkaana ja hän toistuvasti laiminlyö osallistumisen sovittuihin toimenpiteisiin tai tapaamisiin
eikä häntä tavoiteta ja työnhaku on päättymässä. Vastaavasti terveys- tai sosiaalitoimesta voidaan ilmoittaa nuoren yhteystiedot. Myös
peruskoulusta voidaan ilmoittaa etsivälle nuorisotyölle koulunkäynnin laiminlyövästä oppilaasta, jos koulun omat tukitoimet eivät tavoita
nuorta ja jos myös nuoren huoltaja katsoo tarvittavan apua asian ratkaisemisessa . Koulutuksen järjestäjä voi kokonaisharkinnan
perusteella luovuttaa myös sellaisen nuoren tiedot, jonka arvioidaan olevan keskeyttämässä opintonsa.
11 Tarkastusoikeudesta säädetään henkilötietolain 26 § sekä 28 §:ssäja tarkastusoikeuden epäämisestä poikkeustapauksissa lain 27 §:ssä. Tutustu
myös tietosuojavaltuutetun oppaaseen Henkilörekisteriin talletettujen tietojen tarkastaminen www.tietosuoja.fi/27212.htm.
12 Tiedon korjaamisesta säädetään henkilötietolain 29 §:ssä. Asiasta kerrotaan tarkemmin tietosuojavaltuutetun toimiston oppaassa Henkilörekisteriin
tallennetun tiedon korjaaminen vnwv.tietosuoja.fi/27212.htm.
13 Rekisteriselosteja tietosuojaseloste täyttöohjeineen löytyvät tietosuojavaltuutetun toimiston kotisivuilta. httD://www.tietosuoia.fi/2584.htm.
Rekisteriselosteen laatimisvelvollisuudesta kerrotaan henkilötietolain 10 §:ssä. Katso myös tietosuojavaltuutetun toimiston opas Laadi
tietosuojaseloste http://vnvw.tietosuoja.fi/27212.htm.
14 Rekisterinpitäjä vastaa tietojen suojaamisesta. Suqjaamisvelvollisuudesta säädetään henkilötietolain 32 §:ssä, viranomaisten toiminnan
julkisuudesta annetun lain 18 §:ssäja sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain 5 §:ssä.
15 Luovutusvelvollisuudesta säädetään nuorisolain 7 c §:ssä.
16 Tästä kerrotaan lain esitöissä (HE 1/2010 s.l8).
17 Palveluskelpoisuudesta säädetään asevelvollisuuslain 9 §:ssäja siviilipalveluslain 23 §:ssä.
18 Time Out! Aikalisä! -toimintamallista lisätietoa http://info.stakes.fi/aikalisa/FI/aikalisa.htm
19 Luovuttamatta jättämisen edellytykset ovat nuorisolain 7 c § 3 momentissa.
20 Tämä todetaan lain esitöissä (HE 1/2010 s. 19).
21 Tästä säädetään nuorisolain 7 c § 4 momentissa.
22 Esimerkit ovat peräisin lain esitöistä(HE 1/2010 s. 19).
ｉｅｎａａ
ｉ
ｔ
ｔ
ｔ
ｉ
ｉ
ｉ
１
６
ｔ
ｅ
ｏ
ｉａｅ
ｅｙｓ
ｌ
ｎ
‐ｊａｙｈ
ｅｎｙｋｓ
ｉ
ｅｖａｎｎｕｏｒ
ｌ
ｉ
ｉ
ｉ
ａｒ
ｉ
ｕｅｎｔ
ｌｍｏ
ｔ
ｓｅＨｅ
ｌ
ｉ
ｖ
ｒ
ａｎｏｍａ
ａａ
ｐｅｅｓｓａｏ
ｕｓｓｏｓ
ｔ
ｕ
Ｊｏｓｎｕｏｒ
ｊ
ｅ
ｔ
ｅｎｓｕｏ
ａｓ
ａｔ
ｅｈｄａａｎ−
ｅｓ
，ｔ
２
３
ｔ
ｉ
ｔ
ｂ
ｔ
ａ
ｉ
ａ
ｒ
ｅ
ｎ
ｔ
ｔ
ａ
ｖ
ａ
ｉ
ｋ
ｌ
ｔ
ｕ
ｏ
「
ｓ
ｏ
ｎ
ａｅ
ｓ
ｖ
ｅ
ｓ
ｅ
ｅ
ｎ
ｕ
ｏ
ｖ
ｕ
ｙ
ｅｒ
．
ｔ
ｔ
ｅ
ａａｎ
ｉ
ｉ
ｅｎｎｅｌｕＯＶｕｔ
ｉｎｔ
ｔ
ｉ
ーる
ａｙｈｔｅｙｓ‐ｊａｙｋｓ
ｅｄｏｔｏＶａｔｊａ ｍｉ
４
ｔ
，Ｍｉ
ｌ
ｋｋａｍｕｕ
ｉ
ｌ
ｏ
ｔ
ｉｈｅｎｋ
ａ
ｉ
ｋａｔａ
ｕｎｎｕｓｔ
ｔ
ｔ
ｔ
ｉ
ｔ
ｉ
ｔ
ａｅｓｓａｓｙｎ
ｉ
ａ∼ｉ
ｔ
ｅｓｅｋａｔ
ｙｍａａ
ｅ
ー
ｉ
ｏｓｏ
ｉｍｉ
ｏ
ｔｎｕｏｒ
ｎｎｕｍｅｒ
Ｙｈ
ｉ
ｉ
ｔ
ｔ
ｔ
ｅｎｎ
ｅｙｓ
ｅ
ｏ
ｎａｏｖａ
，ｏｓｏ
，ｓａｈｋｏｐｏｓ
，ｐｕｈｅ
２
４
ｔ
ｌ
ｌ
ｉ
ｔ
ｅｙｓ ．
ｉ
ｄａｊａｈａｎｅｅｎｏｎｍａｈｄｏ
ｓ
ａｓａａｄａｙｈ
ｉ
１
ｉ
ｄａａｎｙｋｓ
６
ｉｖｏ
ｔ
ｌ
ｌ
ｋ
ｉ
ｏ
「
ｔ
ｔ
ｅ
ａｎ
ｕ
ｓ
ｅ
ａ
ｅ
ｒ
ｕ
ｅ
ｏ
ｉ
ｏ
ｎ
ｐ
，
２
５ ｉｄｏｔｔ
ｉ
ｉ
ｔ
ｌ
ｒ
ｒ
ｏｎ
ａｓ
ｌ
ｉ
ｅｅｓｕｏ
ｊａ
ｕ
ｔ
ｔ
ｅ
ｔ
ｅ＝
ｓｕｕ仕ａ ．Ｔ
ｉ
ｌ
ｌ
ｅ
ａｖａｈｕｏ
ｉ
ｔ
ｓｏｔ
ｉ
ｉ
【ａｍｉ
ｖａ
ｅｎｕｏｒ
ｉ
ｓ
ｓｅｓｓ苔ｅ
ｉ
ｉ
ｔ
ｔ
ｙ６＝ｅｏｎｎｏｕｄａ
ｉ
ｌ
ｔ
ｏ
ｏ
ｅｔ
ｊｅｎｓ
Ｎｕｏｒ
ｅｙｓ
ｎ
−ｊａｙｈ
ｅｎｙｋＳ
ｉ
ｄａａｎ ｍｙｏｓ
１
ｉ
ｔ
ｉ
１
ａＶＯ
ｌ
ｌ
ｔ
ｉ
ａ
ｅ
ｉ
ｒ
ｓｏｔ
ｈ
ｌ
ｔ
ｔ
ｕ
ｏ
ｉ
ｄ
ｌ
ｔ
ｔ
ａ
ｉ
ｓ
Ｖ
ｅｎ
ｙ６
ｉ
ｋｓ
ｉ
Ｔｉ
ｉ
ｈ
ｉ
ｉ
Ｉ
ｅｄｏｔＶｏ ａａｎ 急 ｅ
ｐｏｓ ｓｅｅ
．Ｎｉ
ａ
ｔｐ議さｓｅｎ
ｌ
ｉ
ｔｅ
ｎｋａｓ
ｌ
ｋ
Ｖ
ｉ
ｋａｎａｓ
ｉ
ｔ
ｔ
ａ
ｅ
ｔ
ｏ
ｕ
ｏ
ｓ
ｅ
ｕ
ａ
ｅｎ
．
ｐ
，
ｔ
ａ
ｌ
ｉ
ｔ
ｔ
ａｍｉ
ｉ
ｉｔ
ｌ
ー
ｉ
ｔ
ｓ
ａ
ｔ
ｉ
ｅｎＶａ
ｔ
ａｍｉ
ｅｎｔ
ｅ
ｏ
ーｍｉ
ａ
ｓ
ｌ
ｌ
ｉ
ｉ
ｉ
ｋｕ
ｓｅｋｓ
ｔ
ｔ
ｋ
ｉ
ｋｓ
ｉｍｕ
ｅｎＶ副ｔ
ｉｍｅｒ
ａ
ｉ
ｉ
ｓ
ｉ
ｄａａｎｓ
ｎａａｅｓ
ｔ
−
ｉｍｉ
ｔ
ｋｅｎｏａｐｕｈｅ
ｏ
ｅ
ｉａＶｏ
ｓｅ
．ｏｎｇｅ
．Ｔｉ
２
６
ｌ
ａ
ｔ
ｔ
ａ
ａ
ｔ
ａＶ
ｉ
ａｏ
ｔ
ｉ
ｉ
ｔ
ｋ
ｓｕｏ
ｊ
ａａｍａ貧ｏｍａｓｓａｓａｈ ｏｐｏｓ Ｖｅｓ ｓｓ ｎｓｙｙ
．
ｌ
ｌ
ｉ
ｔｅ
ａ
ｉｄａｔａｊａｋ者Ｓ
ｄａａｎｋ
ｉ
ｓｏｔ
ｉ
ー６ｔ
ｉ
ｉ
Ｓｉ
ｖ者ｓｓ者ｎｕｏｒ
ｙ６ＳＳａｖｏｉ
ｉａｅｔ
５
ｅｔｏ
ｓｉ
ａｈｅｎｋ
ｎｋ滋ａ
．Ｍｉ
ｉｔ
ｉ
ｌ
ｏ
ｋｉ
ｉ
ー
ｅＶａｎｕｏｒ
ｉ
ｔ
ｉ
ｔ
ａｒ
ｉ
ｉｙ
ｔ
ｔ
ａさｎｔ
ｕｅｎｔ
ａａｔ
ｉｍｍａ
ａＶｏ
「
ｅ
Ｐｅｅｓｓａｏ
ｉ
ｈｅ
ｉ
ｓｅｋｓ
ｉ
ａＶａｏｎｋａｋｓ
ｔ
Ｖａ
ｎｅｎ
，ｋｕｎｈａｎｅｎｙ Ｓ ｎ −ｊａ
ｉ
ｔ
Ｅｔ
ｉ
ｅｈ
ｓｏ
ｓ
Ｖａｎｎｕｏｒ
‘Ｅｎｓ
ｙ６ｎｔ
７Ｅ ｉ
２
ｋａｎｓｓａｌ
ｕｏｄａａｎ
ｉ
−
ｉ
ｔ
ｒ
ｅ
ｎ
ｎｎ
ｕ
ｏ
ｉ
ｉ
ｔ
ｔ
ｎ
ｓ
ｋ
ｉ
お
ｉ
ｔ
ｔ
ａ
ｊ
ａ
ｎ
ｍｏ
ｈ
ｅ
ｏ
ｅ
ｔ
ｎ
ｊ
ｉ
ａ
ｓ
ｋ
ｔ
ｅ
ｓ
‐
ｊ
ｋ
ｉ
ｉ
ｉ
ｅ
ｎ
ｋ
ｔ
ａ
ｎｎ
ｕ
ｏ
ｒ
Ａ
ｉ
ａ
ａ
ｙ
ｒ
ｎ
り
ｙ
．
ｔ
ｓ
ｒ
ｅ
ｓ
ｅ
ｙ
ａ
ｈ
ｔ
ｔ
ｉ
ｔ
ｓ
ａ
ｙ ｅｙｓ ｅｏｎｓａｏｎｓａａｕ
・
ｔ
ｉ
ａｎｕｏｒ
ｉ
ｓ
ｅｎ
ｔ
ｔ
ａａｎｕｏ「
ｔ
ｕｋｅｎａｅ
ｉ
ｅｎｔ
ｉ
ｌ
ｋｅｅｎｅ
ｔ
ｓｏ
Ｖａｎｕｏｒ
ｉ
−
ｔ
ｓ
ｌ
ｉ
ａａｎ
ｙ６ｙ「
ｉｔ
ｓｕｕｄｅ
ｔ
ａｎｕｏｒ
ｕ
ｅｖａ
ｏ
ｖｏｏｔ
ｉ
ｔ
ｉ
ｉｔ
ａ
ａ ｍｉ
ｔ
ａｐ
ｉ
ｔ
ａｋｕＶａａ
ｓ
ｅｈｄａｉ
ｔ
．Ｓｅｎｉａ
ｓ
ｅ
ｙｈ
，ｍｉ
ｉ
１
ｉ
６Ｖｏ
ｉ
ｔ
ｉ
ｔ
ａＶ
者ｈｏ
ｉ
ｔ
ａＶａｈｅｎｋ
ｉ
ｅｈ
ｔ
ｔ
ｉ
ｓｏ
Ｖａｎｎｕｏｒ
ａｅ
ｓ
Ｖｏｍｕｋｓｅｓ
ｙｏｎｔ
ｉ
ｅｎｔ
ｏ
ｉ
ｉ
ｈ
ｓｅｓｓａ
ｎＰａａｓｅｍｉ
ー
ー
ｔ
ｔ
Ｖｅ
ｕ
ｊ
ａｓｅｋａａｕ代ａａｎｕｏ【ａｎ
ａＰａ
．Ｎｕｏｒ
ａ∼ｉ
ｓｅｍｉ
ｉ
ｔ
ｔ
ｔ
ｔ
Ｖａｎ
ｌ
ｌ
ｉ
ｔ
ｔ
Ｓ
ｌ
ａａｎｅ
ａａＶａｓ
ｉ
Ｓｕｕ
ａｏ
ｔ
ｖｏ
ー
ｌ
ｉｋｕ
ｌ
ｉ
ｅｎｋａａｎｓｙｎｎｙＶｅ
ｉ
−
ｉ
ｅ
ｅｅ
Ｖｅ
ｕ
ｓｓａ
ｓｐａ
ｉ
ｉ
ｔ
「
ａｎｏｍａ
ｉｏ
ｒ
ｌ
ｏ
ａｅｓｓａＶ
ｉｍｅ「
ｋ
ｉ
ｋｓ
ｅｎｔ
ｕｋｅｎａａｓ
．Ｎｕｏｒ
ａｎｕｏｒ
ｅｓ
ｋ
ｔ
ｔ
ｉ
ｔ
Ｉ
ｌ
ｅ
ａ
ｌ
ａ
ｕ
ｉ
ｔ
ｔ
ｍｕ
ｕ
ｌ
ｌ
ｅ
ｕ
ａ
ａ
ａ
Ｖ
ｊ
ｉ
ｅ
ｕ
ｉ
ａ
ｉ
ａｔ
ｉｍｅｎｐ
ｉ
ｔ
ｔ
ｐ
ｉ
ｔ
ａ ｓｅｎａＶｕ ａｓｕｕｎｎ
．
ｅ
ｏ
ｎｕｏｒ
ｓｏ
ｙｏｎｔ
ｉ
ｉ
ｉ
ｌ
ｌ
ｉ
ｉ
ｒ
ｎ
ｏ
ａ
−
ｌ
ｌ
ｉ
ｕｅｎＰ
ｌ
ｔ
ａ ｍｕｕｎｔ
ｖｅ
ｕ
ｊ
ｅｎｉ
ｔ
ｔ
ａ
ｓ
ｅｎＰａ
ｅｎｓｅ
ａａｎｕｏｒ
ｉ
ｔ
ｔ
ｉ
ｊａａ
，ｊ
ａｏｈ
ａ
ｓｕｕｋｓ
ｉ
ｕｋｏｋｏｎａ
ｔ
ｉ
員ＰａＩＶｅー
Ｅｔ
ｉ
ａｄｅｓ
ｔ
Ｓｏ
ｓ
Ｖａｎｕｏｒ
ｊ
，ｎｅｕＶｏｏｊａａｕ
ｙ６ｅ
，ｍｕ
−
ｉ
ｈ
ｉ
Ｉ
ｉ
ｎ
ｔ
ｔ
ｅ
ｕ
Ｎ
ａ
Ｖ
ｉ
ｉ
ｌ
ｌ
ｍ
ｓ
ｅ
ｓ
ｓ
ａ
ｋ
ｋ
ｕ
ａ
ｕ
ｏ
ｒ
ｅ
ｎａ
ｋ
ｔ
ｏｍａ
ｏ
ｅ
ｐ
ー
ｎ
ｋ
ｔ
ｒ
ａ
ａ
ａ
ｎ
ａ
ｋ
ｕ
ｓ
ｅ
ｅ
ｊ
ｉ
ａ
ａ
ｏ
ｕ
ｕ
ｉ
ｔ
ａ
ａ
ｓ
ｎ
ａ
ｔ
ｙ
ｉ
ｔ
ｅ
ｓ
ｎｓ
．
ｋ
ｎ
ｓ
ｍ
ｐ ｙ
ｉ
ａａｎｈａｎｅｎ ａｓＶｕａａｎｊａ ｓｅ
ｔ
ｔ
ｙ
ｅｄ
ｓ
ｅ
ｉ
ｔ
ｔ
ｔ
ｉ
ｈ
ｔ
ａａ
ｅ
ａ
ｔ
ｔ
ａｒ
ｎｉ
ｓｅｎｐｅｒ
ｔ
ａｅｎＶａ
ｅｔ
ａａｎｓａａ
ｎｏｕｄａ
．
ｉ
ｉ
ｔ
ａａｔ
ｉ
ｄａａｎｙｈｄ
ａ
ｓ
ｉ
ｌ
ｉ
ｅＶａｎｕｏｒ
ｔ
ｔ
ａｒ
ｋｏ
ｉ
ｔ
ａａｔ
ｕｅｎｔ
ｉ
ー
ａＶｏ
ｔ
ｔ
Ｐｅｅｓｓａｏ
ｕｋｓｅｎａｏｎｔ
ｉ
ｌ
ｔ
ｉ
ｔ
ａｒ
．ＴｙｂｓｓａＶｏ
ｏ
ｅ
ｅｎｋａｓ
ｉ
ｔ
ｅ
ｏ
ｉ
ｉ
Ｅｔ
ｙｎｔ
ｓｏ
ｓ
Ｖａｓｓａｎｕｏｒ
ｙ６ｓｓａｈｅｎｋ
ｋ
ｉ
ｉ
ｔ
ｉ
ｉ
ｈ
ｈ
ｅ
ｓ
ｉ
ｔ
ｔ
者
ａ
ｍ
ｓ
ｔ
ｏ
ｎ
ｏ
Ｖ
ｅ
ｉ
ｔ
ｉ
ａ
ｎ
ｅ
ｉ
ｋ
ｏ
ｒ
ｓ
ｏ
ｋ
ｉ
ｌ
ｉ
Ｖ
ｎｎ
ｕ
ｏ
ｓ
ｉ
〔
ｅ
ｓ
ｊ
ａｅ
ｓ
ｙ
．
ｌ
Ｓ
ｍ
ｔ
ｏ
ｅ
ｎ
ｅ
Ｖ
ｅ
ｎｎ
Ｕ
ｉ
ｔｔ
ｙ
ｕｅｎ ａｒ
ｌ
ｌ
ａｔ
ｔ
ａＶａｓｓａｓａａｄｕｔｔ
ｅｄｏ
ｉ
ｉ
ｐｅｅｓｓａｏ
ｔ
ｔ
ｅｈ
ｅ
ｏ
ｎｋａｓ
ｍｕｕ
ｔ
ａ
ｔ
ａ
ｔ
ａｎｕｏｒ
ａｒ
ｉ
ｕｅｎｔ
ｔ
ａｎａｋｅｍｙｓ
ｅｎｔ
ｉ
ｔ
ｔ
ｔｓ
Ｐｅｅｓ
ｅ
ｓ
ｉ
ー
ｔ
ｅｎｙｈ
．Ｔｙｏ
ｌ
ｔｎｕｏｒ
ａｉ
ａｌ
ｕＯＶａ
ｔ
ａｎｔ
ｅｅｓ
ｅｎｔ
ｉｋｅｓｋｕｓ
ｉ
ｅ
ｅＶａ
ｔ
ｉ
ｔ
Ｅｔ
ｉ
ｅｋ
ｉａｉａｎｕｏｒ
ｓｏ
ｓ
Ｖａｎｕｏｒ
ｙ６ｎ
』激増電
端麗濃艶繋駕認墓詣麗酢輔ｄ
き
ｇ
邑富樫
轟
諸富Ｊ
言
ｉ露語躍増
家憲 覇業』
豊艶ｔ
＝
ｉ
雛
−
−
雷醍醐ｉ
ａ
ａ
ｔ
ｒ
「
ｉ
ｉ
ｔ
ｉ
ｉ
ｎｋ喚
ｔ
ｔ
ｅ
ｒ
ｄ
ａｋａｓ 闘 ｓ
１
ｓ
ａ
１
ｋｅａｓ
ｉｏ
ｉｓｅｓｅ
ｔ
１
１
ｅｎｕｏ陀ｎｅ ｕｎＶａｓａ
１
ｔ
ｅ
ｏ
ｉｙｈｄｅｓｓａｈｕｏ
ｉ
１
ａ
ａｎｋａｎｓｓａ
‐Ａｓ
ａｐ
ｉ
，
惚 窯 駕蟹 濃 謬
．
ｒ
ａ
ｎ
ａ
ａ
ａ
‐
き
護憲慧ド窯認許↑
洋書
書濃艶酷薄激語書
豊
富稲熊寄
豊麗指
驚
曜ｔ認需閣議墨犠豊富廉潔ｔ篇
キ
「
３
２
ｋ
ｉ
ｉ
ｔ
ｉ
ｋ
ｉ
ｅ ｓ
ｅｒ
ｉ
ｌ
ｔ
ｓｏｔ
ｓ
Ｖａｎｎｕｏｒ
ｉｍｉ
ａ ．Ｅｔ
ｉ
ｔ
ｙｂｎａｓａ ａｓｒ
ｉ
ｎｎａｎｋａｎｎａ
ｌ
ｔ
ｏ
ｔ
ｔ
ｓｏ
ｉ
ｉｐｅｒ
Ｖａｎｎｕｏｒ
ｉ
ｔ
ｓ
ｌ
ｕｓ
ｅ
ｕａｅ
ｙ６ｎｔ
ｌ
ｓｅｓ
ｉ
ｔ
ｔ
ａ＝
ｉ
ｅｅｏ＝ａａｓ
Ｈｅｎｋ
ｉ
１
ｔ
ｔｏ
ｕ
６
ｅ
ｅ
ｊｅｎｋａｓ
ｙｎｔ
ｋｏ
ｉ
ｔ
ｔ
ｔ
６
ｔ
ｕｋｓｅｎｓａ
ｌ
ｌ
ａｒ
ｉ
ｉ
ｉ
１
ｔ
６ｒ
ー
ｏ
ａｏｎｏｍａｋａｙ
ｉ
ｌ
ｉ
ｓ
ｅｒ
ｅｋ
．
ｎｅｎｈｅｎｋ
ｏｎｅｒ
，ｉ
ｉ
ｓｏｔ
ｉｎｅ臨ｉ
ｉｋａｙｔ
ｔａａｖａ
ｖ者ｓｓａｎｕｏｒ
ｉ
ｙ６Ｓｓ者
６
ｅｔｏ
ｊａｖｏ
．Ｔ
３
４
３
３ ｉｄｏ
ｉ
ｔ
ｌ
ｉ
ｉ
ｌ
ｔ
−
ｋｏｐｕｏ
ｓｅ
ｔａＶａｕ
ａ ．ｓａｈｋ６
ｓ
ａｔ
ａ
ｔ
ｔ
ｉ
ｅ ｔｏｎｓｕｏ
ｋｏ
ｉ
ｉ
ｈｅｎｔ
ｔ
ｉ
ｉ
ｏｈｏｎｎｅｏｎｋｅｒ
ｙ ．Ｔ
ｔ
ｔ
ａａＶａ
ａｒ
ｕｋｓｅｅｎ
ｉｋａｙ
ｉ
ｌ
ｉ
ｎｓ
Ｈｅｎｋ
ｏ
ｔ
ｔ
ｉａＶｏ
ｅ
ｏ
，ｊ
５Ｅ
３
ｉ
ｔ
ｔ
ａＶ
ｔ
ｔ
ｅｎ
ｌ
ｔ
６
１
ｌ
ｅｈ
ｈ
ｋ
ｉ
ｏ
ａ
ｎ
ｌ
ｌ
ｎ
ｎ
ｅ
ａ
ｅａ
ｔ
ａ
ｓ
ｉ
ｔ
ｂ
ｔ
ｅ
ｅ
ｎ
ｙｏ
ａ
ａ
Ｖ
ａ
ｉ
ｔ
ａｎ
ｓ
ｖ
ａ
ｓ
ｉ
ｔ
ａ
ｏ
ー
ｕ
ｏ
ｒ
ｓ
ｓ
ｉ
ｓ
Ｖ
ｋ
ｎ
ｏ
ｎ
ｙ
ｔ
ａ
ａ
ｓ
ａ
ｋ
ｔ
ａ
ａ
ｎ
ａｓ
ｔ
ａ
ｎ
ｎ
ｕ
ｓ
ｊ
ｔ
ーｍａ
ｔＳｕｏ
ｉ
ｊａａａｎ 露 ｊ ｕ
ｔ
ｅ
．
ｅｔ
ｏ
ｊａりｅｓ
ｉ
ｉ
ｉ
ｔ
ｓｓａ
ｉ
ｄｅ
ｔ
ａａｎｌ
ｉ
ｉ
ｔＰ
ｕ
ｓｓａｋａａｐｅ
ｕｋ
ｌ
１
ｔａｓ
ｉ
ｌ
ー
ｒ
ａ
ａｋ
ｉ
ｔ
ｉ
ｕ
１
ｌ
ｉ
ｅｔ
ａ
ｅｎｎｅｔ
．
−
ｔ
ｓｅｓ
６ａＶａ
ｉ
ｉ
ｄｅｎｋａ“ｔ
ａａｎｓａａｍる
Ｖｏ
ｉ
ｋｅｕｄｅ
ｔ
ｔｋａｙ
ｔ
ｔ
６ｏ
ｌ質ｔ
ａｍａ
ｌ
．ＰａＰｅｒ
ｅｄｅ
，ｉａｎ
３
６
ｌ
ｉ
ｔ
ｔ
ｉ
ｉ
ｅ
ｉ
ｉ
ー
６
ｔ
ｔ
ｓｅｅｎｋａｓ
ａ
ｎｍｕｋａ
ｙｙｎ．
ー
ｔ
ｅ
ｏ
ｉｅｎｌ
ｉ
ｔ
ｔ
ｕ
ｅｔ
ａａｎｈｅｎｋ
６ｋｕｎ
ｔ
ｉ
ー
ｅ
ａａｎｉａｋｏｕ
ｉ
ｓ
ｉ
−
ａｏｈ
ｉｅ
ｉ
ｔ
ｓｓａ ．Ｈｅｎｋ
ｔ
ａａｎｅｒ
ｄｏｓ
ｔ
ｓ
ａ
ー
−
Ｔ
ｉ
ａｓａａｄｅ
ｔ
ｙ
ｊ
ｅｎｓａ
ａｓｓａｐ
ｅ
ｏ
ｉ
ｉ
ｅｎ
ｔ
１
ｔ
Ｌ
ｓｎｕｏ「
ａＶａｎｌ
ｓｅｋｓ
ｌｏ
ａｍｉ
ｉ
ｔ
ａｋｏｓｋｅＶａｎｔ
ａｈａｎ
ｅｈ
ｔ
ｔ
６「
ｌ
ｔ
ｔ
ａｍａ
ー
ｉ ｔｅｎａａｏ
ｎ
ｉ
ｅＶａ
．Ｊｏｓｋ
ｔ
ｉ
ｔ
ｔ
ｔ
ａＶａｈｅ
ｉ
ｔｏｎｈａＶ
ｔｔ
ｅ
１
６ａｋｏｓｋｅＶａ
Ｙｋｓ
ｉ
ｅｄｏ
，ｋｕｎｎｅｅＶａ
ｔ
ａＶａ
ｉ
ｔ
ｔ
ｉ
ｔｏｎｈａＶ
ｅ
ｌ
ｉ
−
ｌ
ー
ｅｄｏ
ｉ
ｌ
ｉ
ｉ
−
ー
ｅｎｔ
ｉ
ｌ
ｌ
Ｖｅ
ｅ
ｅｐａ
ｕ
ー
ｌ
ｔ
ｓ
ｌ
ｌ
ｉｏ
ｅｅｒ
ａ
ａｕｓｅ
ｔ
ａｔ
ａ∼ｅｔ
ｅ
ａＶｏ
ｉ
ｔ
ｔ
ｏ
ａｉ
ａｎｕｏｒ
．Ｎｕｏ「
ｊ
ｔ
ｔ
ａａｕｓｅ
ｉｅｄｅ＝ｙ
ａｙｈ
ｅｙｄｅｎｏｔ
ｉ
ｔ
ｔ
ｔ
ａｍｉ
ｎｅｎＶｏ
ａＶｏ
ｉ
ｔ
ｔ
ｔ
ａＶａ
ｉ
ｉ
ｔｏｎｈａＶ
ｔ
ｅ
−
ｌ
ｌ
ｅｄｏ
ｉｈａｎｈａ
ｕｋｓ
ｅｔ
ｉ
ｔ
ｔ
ｕ
ａａｕ
ｉｉ
１ｍｏ
ｕａｔ
ｌ
ｉ
ｈ
ｉ
ａａ
Ｉ
ｉ
ｔ
Ｖｅ
ｕ
ｎ
ｉ
ｎｓａｐａ
．ｔ
ｉ
ｉ
ｔ
ｔ
ｔｈａｎｅｎｔ
ｓｅｍｉ
ａＮｉ
ｉｏｎｋ
ｉ
ｈｅ
ｔ
ｎｎ
‘Ｊｏｓｎｕｏｒ
，ｅ仕ｅ
ｙｎｙ
，ｋｕｎｎｕｏｒ
ｔ
ｔ
９Ｖ
ｉ
ｔ
ａ
代
ａ
ａ２
ｏ
ａ
ｋ
ｕ
ｉ
ｉ
ｉ
ｔ
ａ
ａ
ｏ
「
ｔ
ａ
ａＶ
ｕ
ｎｎ
ｕ
ｈ
ａ
ｉ
ｔ
ｔ
ｓ
ｎ
ｉ
ｄ
ｍｅ
ｉ
ｉ
Ｔ
ｔ
Ｖ
ｙ
ｔ
Ｖ
ｅ
ｏ
ｎ
‘
ｅ
ｏ
Ｉ
ｌ
−
ｋｅｅｎ
ｕｎｔ
ａ∼ｅｏｎａ∼ｏ ｕ
Ｖｅ
ｅｎＰａ
，
ｓｅｎｊａ
．
，ｋｕｎｎｕｏｒ
ｉ
ｌ
ｌ
ｔ
：
ｓ
ｓａ
ｔ
ａａｎｌ
ｉ
ｅ
ｕ
ａ
ｎ２５Ｓ
ｔ
ａｓａ
ａｄｅ
ｓ
ｅｎ
ｓｕＱ
ｉ
ｌｍｏ
ｉ
ａ
ｌ
ｔ
ｓ
ｅ
ｓ
ｅｋｅｍｉ
，
２３Ｌａ
ｔ
ｕｋ
ｓ
ｅｎｔ
ｕ
ｓ
ｅｎ
ｓｕ ｅ
２０１０ｓ
／
ｉけ６ｓ
）
ｉ
ｉ
ｉ
ｉｍｌａ
ｓａ（田ョ１
ｓ
２４Ｎａｍａｔ
ｔｏｎｍａ
ｎｅ
．
ｅｄｏ
ｎ
．１７
５ｈｅ
２
ｉ
ｉ
ｌ
１
ｔ
６
ｔ
ｏ
ａ
ｎ５Ｓ
ｅ
ｊａ３２登
１ｋｉ
．
ｉｍｉ
ｉ
ｉ
ｔ
ｎｎａｎ
ｉ
ｌ
ｔｓ
ｓ
ｅｎｔ
ｏ
ｔ
ａｎｎ６ｋ
ｒ
ａｎｏｍａ
ｉｋｏ
ｅ
ｅｋａｖ
ｔｓａ
ｏ
ｓａ
ｓ
ｉｍｉ
ｓ
ｓａ
２
６Ｖａｈｄ
２００８
ｔ
ａ
Ｉ
／
ｓｋｅｖａ
ｉ
ｎ
ａａ
ｓ
Ｐ
ｓ
ｏ
ｔ
ｔ
Ｕｅ３
ｋａ
ｌ
ｔ覇ｅｎｔ
ｒ
ｏ
ｌ
ｌ
ｉ
ｔ
ａｎ
ｅ
ｏ
ｕ
ｖａ
ｌ
ｉ
ｉ
ｔ
ａｕｓ
，ｔ
ｎｎｏｎｓａ
．Ｋｔ
ｏｎｈａ
ｎｖａ
ｙ
ｌｍａ
ｉ
ｔ
ａｊａ
ｔ
ｌ
ｔ
ｏ
ｔ
ｔ明ａｄｅ
ｓ
ａａ
ｓ
ｅ
ｋａ
ｉ
ｔ
ａｓａａｄｅ
ｔ
ｓ
ｅ
ｉ
ｅ
ｉ
ｎｅ
ｎｖ日
ｉ
ｌ
ｌ
ｌ
ｔ
ｓ
ｋ
ｔ
ｔ
讐
ｓ
ｅ
ｅ
ｎ
ｌ
ｌ
ｓ
ｅ
ｎ
ｋ
ｉ
ｔ
ｙ
ｈ
Ｔ
ｔ
ｏ
ｎａ
ａ
２ｋ
ｒ
ｖ
ａ
ｅ
１
３
ｔ
ｓ
ａ
ｊ
ａ
ｕ
３
ａ
ｅ
ｏ
ａ
）
ｕ
ｒ
ｖ
ｌ
ｉ
２
４
ｊ
ｏ
ｄ
ａ
ｌ
ｋ
ｉ
ｔ
Ｓ
（
ｍｍ
ｔ
ｎ
ｅ
ｕ
ｎ
ａ
ｎ
ｎ
ｓａａ
．
ｊｕ ｓ
ｕｕ ｅ
．
ｌ
ｉ
３
６
３
７
ａ
ｌ
ｉ
Ｓ
ｌ
ｔ
登‐
：
ｓ
ｓ
ｔ
ｎ
ａ
ｎ
ｋ
ｎ
ｅ
ｕ
ｓ
ａ胆
ｉ
ｋｅ
ｉ
ｒｍｅｎｎｅｐａｖｅｕ
．
Ｖａ
ｔ
ｔ
ｏ
ｓｋｕ ｓｅｎｖａ
ｓ
ｅ
ｒ
ｓ
ｒ
ｅｋ
ｅ
１
ｉ
ｉ
：
ｓ
ｓａ
ｔ
餐節 ｎｕｏｒ
ｎ７ｄＳ
２７Ｔａ
ｔ
ａｓ
ａａｄｅ
ｓ
ｏ
ａ
ｓ
．
ｉ
ｔ
ｉ
ｓａ
ｉ
ｌ
ｓ
ｄｅ
ｎｌｍｏｍｅｎ
：
ｔ
ａａｎｎｕ。
ｏ
ａ
ｎ７ｄ登
２８Ｔａ
ｔ
ａｓａａ
ｒ
ｓ
・
ｓ
ｔ
ｉ
ｓ
ｅ
ｓ
ａ
ｔ
ａ
ｌ
ｋ
ｉ
ｓ棚ｍｕｋ
ｔ
ｔ
：
ｓ
ａ
ｎ２６Ｓ
ｉｍｉｍ ｍｊｕ
ｕｎｌ
ｉ
ｓ
ａａｎｎｅ
ｉ
ｓｕｕｄｅ
ｔ
ｏ
ｌｍｅｎｅｖａ
ｔｖ
ｓ
ｅｎｔ
ｌ
ｌ賃ｙｋ
．Ｓｕｏ
ｔｉ
ｒ
ａ
ｎｏｍａ
ｉ
ｓ
ｅ
ｔ
ｉ
ｉ
ｅｎｅｄｅ
ｄｅｎａｖ
ｔ叫ｅｎａｎ
ｓ
ｌ
ａｍｉ
２９ Ｓａ
ｅｎｔ
ｅ
ａ
ｓ
ｓａｐ
ｉ
ｈ
ｄ
ｌｋ
ｌ
ｋ
１
２
ｔ
ｓ
ａ
ａ
ｓ
：
ｎ ｍｏｍｅｎ ｎ ｏ
ｉ
ｌ
ｉ
１
ｓ
ｓ
ａｓ
ｅａ Ｓ
６
ｔ
ｔ
ｎ７ｋ。ｈｄａ
．
：
ａ
ａｎｈｅ
ａ
ｎ３登
ａｄｅ
ｔ
ｌｋｉ
ｅ
ｏ
ａ
ｓ
ｉ
ｔ
ｉ
ｌ
ｉ
ｓ
ｓａ
ｄｅ
ｎ１ｍｏｍｅｎ
：
ｔ
種
ａｎｎｕ。ｒ
ａ
ｎ７ｄ登
３〇Ｔａ
ｔ
ａｓａａ
ｓｏ
．
ｓ
ｉ
ｉ
ｌ
ｉ
ｌ
ｔ
ｏ
ｔ
ｎ９巷ｓｓａ
ｉｍｕｋ
ａ
ａｄｅ
ｔ
ａａ
ｅ
ｏ
ａ
ｔ
ｎｈｅｎｋ
ｉ
ｔ
ｅ
ｓ
ａｓ
ｈｅ
ｓ
ｌ
ｌ
ｉ
．
ａ
ｅｍｍ刃ｓｖａ
３１Ｔａ
‐ｊａｖ
ｒ
ｓｕｕｓ
ｒ
ｅ
ｐｅ
ｉ
ｌ
ｉ
ｌ
ｔ
ｏ
ｔ
：
ｓ
ｓａ
ｉｍｕｋ
ａ
ｎ６登
ｔ
ａ
ａｎｈｅ
ｅ
ｏ
ｔ
ｌｋｉ
ｉ
ｔ
ｅ
ｓｅ
ｓ
ａｓａａｄ
ｉ
ｌ
ａ
，
ｓｕｕｄｅｎｖａ
ｉ
ｉ
ｌ
ｎｅ
ｌ
ａｎｍｕｋａ
ｓ
３２Ｈｅｎｋ
ｏ
ｔ
ｔ ｅｎｋａ
ｓ
ｅ
ｙｎａ
ｉ
ｌ
ｉ
１
６
ｔ
ｔ
ａ
ｎ７登ｓｓａ
ｔ
ａａｎｈｅ
ｅ
ｏ
ｉ
ａａｄ
ｌｋｉ
ｉ
ｄｏｎｎａ
ｔ
ｋ。
ｉ
ｅ
ｓ
ａｓ
ｔ
ｓｕｕｄｅ
３３Ｋａｙｎｏ
ｔ
ｓ
．
ｓ
ｒ
ｕ
ａ
ｉ
ｌ賃ａ
ｉｎｅ
ｓ
ｓａ
ｉ
：
ａｌ
ａ
ｎ５登
ｔ ｅｎｋａ
ｖ既ｔ
ｉ
ｔ
ａｔ
ｓ
ｅ
ｉ
１
ｉ
ｌ
ｓ
６
ｔ
ｔ
．
ｎ３２Ｓ
：
ｓ
ｓａｊａｈＷａ
ｔ
ａ
ａｎｈｅ
ｅ
ｏ
ａ
ａｄｅ
ｎｋ
ｔ
ｉ
ｌ
ｉ
ｏ
ｔ
ｔ可ｅｎｓｕＱ
ｊ
ｓ
ｅ
ｓ
ａｓａ
３４Ｈｅｎｋ
ａａｍｉ
ｅ
ｌ
ｉ
３
２
ｉ
１
ｉ
ａ
ｋ
ｈ
ｔ
ｔ
ｄ
６
登
ｓ
ｓ
ａ
ｎ
ｌ
ｌ
ｉ
ｄ
ｔ
ａ
ａ
ｅ
ｏ
ｌ
ｔ
３５Ｓｕ切ａａｍｉ
ｓ
ａｓａａ ｅ ｎ ｅｎ
．
ｖｏ ｓｕｕ ｅ
ｓ
ｖｅ
ｉ
ｌ
ｋ
ｉ
ｔ
ｔ
：
ｓ
ｓａ
ｎ２４ｓ
ｕｎｌ
ａ
ｉ
ｓ
ａａｍｅ
ｉ
ｓ
ｕｕｄｅ
ｔ
ｎｎａｎｉｕ
ｏ
ｌ
ｌ
ｎ
ｌ
ｉ
ｓ
ｅｎｔ
，
ｔ
ｒ
ａｎ。ｍａ
ｌ
ｉ
ｓｖ
ｓ
ａｓ
ｅｋａｍｙｂ
ｉ
ｓ
：
ｎ３ ｍｏｍｅｎ
ｉ
ｄ。
ａ
ｎ７ｄｓ
ｌ
ａａｄｅ
ｔ
ａａｎｎｕｏ
ｓｏ
ｔ
ｒ
３６Ｓａ
ｓ
ａｓ
ａ
ｓ
ｓａｐ
Ｋｕｎｎａｎｊ
ｔ
ｔ
ａｋｕｎ
ａｙｈ
ｔ
ａｍ書きｎｔ
ｉｍｉ
ｔ
３
−
−
７
ｙｍａｎｉａ唖ｅｓ
ｏ
ｉ
ｎ
ｋ
ａａｎｓｏｖｅ
ｔ
ｆ
ｉ
ｅｔ
ｉｍｉ
ａａｎａｒ
ｓ
ｏ
ａｋ
ａｊａｔ
ｉ
。
ｔ
ｎｎａｓｓａｌ
ｋ
ｉ
ｔ
ａａｄ
ａａｎａｒ
ｔ
ｓ
ｉ
。ｎｍｕｏｄｏｓ
ｔ
ｌｍａ
ａｍｉ
ｓｓｕｕｎｎ
ｅ
・
Ｋｕｎｎａｎａｒ
ｋ
ｉ
ｔ
ｔ
ｓ
ｏｎｍｕｏｄｏｓ
ｉ
ｌｍａｓｓａｏｎｓｕｏｓ
ｔ
ｕｓｓｕｕｎｎ
ｅ
ｉ
１
ｔ
ｔ
ｅ
ｔ
ｔ
苔ｅ
ａｖａａｔ
ｔ
ｉ
ｏｄｅｔ
ａ
ｉ
ｓ
ｔ
ａｋｏｓｋｅｖ
ｉ
ｖａａｎｕｏｒ
ｔ
ｓｏ
ｉ
ｔ
ｉ
ー
ｅｎｔ
ｔ
ｔ
ａｍｉ
ｅ
ｏ
ｅｎｓａ
ｙｏ
ｉ
ｓｅｓｓａ
，ｅ
ｙ
ｔ
ｎｏｕｄｅｔ
ｉ
ー
ｉ
ｅ
ａａｎｎｕｏｒ
Ｋ
ｔ
ｉ
ｓｏ
ａｋ
ｋ
ｉ
ａ
ｔ
ｋ
ｉ
ｕ
ｎ
ａｖ
ｉ
ｌ
ｏ
ａ
ｕ
ｅ
ｔ
ｔ
ａ
ａ
＝
ｎ
ｎｓ
ｉ
ｔ
ｉ
ｔ
ｉ
ｓｅ ａｓｅ ｅｓｖａａｎｕｏｒ
ｔ
ｔ
ａｋｏｓｋｅｖａｔｔ
．
ｙ
ｓｏ
ｉ
ｔ
ｋａｏｖａ
ｅｄｏ
ｔｍａａｒ
ｌ
ｒ
ｉ
ｉ
ａ
ａ
ｙ６
ｏｔ
ｉｍｉ
ｓ
ｏ
ｎｎａｎ
，ｊ
，ｔ
ｋｅｈ
ｉ
ｔ
ｔ
ａｍｉ
ｉ
ｉ
ｉ
はｙＶ
ａｉａｉｏ
ｉ
ｓｅｅｎｌ
ｔ
ｉＶｏ
ｉｔ
ｉ
ｓ
ａｅ
ｔ
ｉ
ｕｎｎ
ｔ
ｔ
苔
ｉ
ｓ
ａａｙｋｓ
ｔ
ａｈｅｎｋ
ｉ
１
６ａ
ｉ
ｉ
ｓ
ｉｍｅｒ
ｋ
ｉ
ｋｓ
ｉｎｅｔ
ａ
ｓ
ａｏＶａｔｅｓ
ｉ
ｔ
ｉ
ｔ
ａｔ
負苔ｎｏＰｅｔ
ｅｄｏ
ｏ
ｉ
ａｋｅｒ
・丁訓ｌ
ｕｓ
‐ｉａ
，
ｋｕ
−
ｔ
ｔ
ｉ
ｉ
ｉ
ｉ
ｕｕｒｍ ｎｓｔ
６ｎｉ
ｋｅｓｋｕｓ
ｅｒ
ａ ＥＬＹ‐
ｔ
ｉ
はａ
ｉ
ｅｎｖｕｏｓ
−
ｓｅｓｓａｖａ
ｔ
ｉ
１
ａｋｕｎｎａ＝
ｉ
１
ｓｅｓｓａｋｙｓｅ
ｔ
ｉ
ｉ
ｔ
ｌ
ａｓ
ｏ
ｔ
ｎ
ｉ
ａｖａｎｅｎ
ｙｓｓａｔ
ｌ
ａｋｕｎｎａ＝
ｉ
ｓｅｎｋｙｓｅ
ｔ
ｉ
ｅ
ｏ
ｉ
ａｅ
ｙｎｔ
．Ｖａ
ｋ登ｓ
ｉ
ｔ
ｉ
１
６
ｔ
ｉ
ｔ
ｉ
ｅ”ａｈｅｎｋ
ｅ
ｏ
ｎａ
．
７．Ｅｔ
ｉ
ｉ
ｓ
ｖａｓｓ蓑ｎｕｏｒ
ｓｏｔｙ６ｓｓａｋｅｒ
ａｔ
ｔ
ｉｅ
ｔｏ
ｊｅｎｔ
ｔ
ｊｅｎｌｕｏｖｕｔ
ｙ
ａｍｉｎｅｎ
Ｅｔ
ｉ
ｉ
ｔ
ｓ
ｖ蓋ｎｎｕｏｒ
ｓｏ
ｔ
ｅｙｄｅｓｓａｎｕｏｒ
ｉｓｙｎ
ｅｓ
ｔ
ｌ
ａＶｏ
ｌ
ｉ
ｙｏｎｙｈｔ
ｔ
ｉ
ｔ
ｉｏ
ａ
ｓ
ａｔ
ｌ
ｉ
ｅ
ｏａ
ｏｋａｖｏ
ｙａｓｅ
ｔ
ａｔ
ａｒ
ｔ
ｌ
ー
ｉ
ー
ｌ
ａｌ
ｕｏｖｕｔ
ー
ａａｅｄｅ
ｌ
Ｐｅｅ班ｓ
ｅｅｎｓ
ー
ｅＰａ
ｆ
Ｖｅ
ｕｎｔ
ａりｏａ
ｉａ
，ｉ
ｅ
，
ｉ
標識繋
ｉ
！
慰霊議題
質
謬
留
＝間ｎ
裾幅
ｉ
閉園蟹濯
都塵』総覧
ぎ
豊麗畜
鰯
昌
眉
Ｓ精霊騰慧蜜蝋癒呈
苦闘鞘葛閣議
；
宣
関ｒ
，
ｓ
ｓ
Ｅｔ
ｉ
ｉ
ｓ
ｖａｓｓ苔ｎｕｏｒ
ｔ ６ｓｓａｋ
ｉ ｔ
ｉ
ｓｏ
ｔ
ａｔ
ｉｔ
灯ａａａｎ
ｌ
ｉ
ｙ
ｅｏ
ｉａｉａｋｅｎｅ
ｔ
ｅｎｕｏｒ
ｔ
ｅｓ
ｉ
ａｏｎａｎｎｅｔ
ｌ
ｕ
ｉ
ｄａａｍｉ
ｎｅｎｋｕｕ
ｔ
ｉ
ｕｕｅ
ｔ
ｔ
，ｍ
ｓ
ｖａ苔ｎｕｏｒ
ａｔ
ｔ
ｔ
ｔ
ｓｏ
ｏ
ｅｕ
ａｖａｎ
．Ｋ
ｙ６
ｉ
ｌ
ｔ騰ｎｔ
ｉｔ
ｖ
ｒ
ｔ
ｉ
ａｎｈａ
ａｎｔ
ａ
ｔ
ａｖ
ｉ
ｉ
ｅｋ
ｉ
ｉ
ｅｈ
ｌ
ｙ６ｎ
ｎ
ｄａａｍｉ
ｎｅｎｋｕｕ
ｕｕ ｍｙ６ｓｋｕｎｎａｎｋａｎｓｓａｓｏＰ
ｉｍｕｋｓｅｎｔ
・Ｋ
ｉ
ｉ
ｅｈｎｅｅｎｏｒ
ｔ
ｉ
ｔ
ｓａａ
ｏｎｔ
ｔ
ａｖ
ｉ
ｉ
ｅｋ
ｇａｎ
ｉａｎｔ
ｅｈ
ｎ
ｙ６ｎ
・
Ａ１
ｉ
ｔ
ｉ
ｉ
ｄｅｎｎｕｏｎｅｎｋｏｈｄａ
ｅ１８‐
ｖｕｏ
ａ
ｌ
ｌ
ｔ
ｌ
ａｉ
ａｌ
ｌ
ｉ
ａｓ
ｅｎｓｕｏ
ｔ
ｉ
ｅ
ｕ
ａ
ｔ
ａｙ
ｎｅｄｅ＝ｙ
ｔ
ｔ
ｌ
ｅｎｔ
ｉ
ｉ
ｕ
ｙｓ
ｅｅｅｔ
ｓ
ｔ
ｖａｎｎｕｏｒ
ｓｏ
ｔ
ｙｅｓｓａｔ
ｅｈｄａｆ
ｌ
ｉ
ーｍｏ
ａｓ
ｉ
ｅｎｓｕｏ
ｔ
ｅ
ｙ６ｎｔ
ｉ
ｕ
ｕｓ
４
０ ｉａｋｉ
−
ｔｅｎｓｕｏ
ｌ
ｉ
ｉ
ａｓ
ｉ
−
−
ｉ
ｅ
ｕｖ
ｒ
ａｎｏｍａ
ｓ
ｉ
ｅ ．Ｌ
ＩＭｒ
ｓ ｓ ｍｍ ｓｏｓ
ａａ
ｉ
ｉ
−
−
ａｎｏｍａ
ｌ
ｉ
ｉ
ｉ
−
−
ｉ
ｓ
ａｉａｐｏ
ｓ
ｋｅｍｍｉ
ａｏｎｌ
ａ
ｉ
ｋｅｕｓｓａａｄａｅ
ｓｓａｔ
ａｒ
ｎｓａａｄｅ仕ｙｏ
ｉ
ｔ
ｌ
ｔ
苔
ｓ
Ｖａ
４
１
ｉ
ｔ
ｎｕｏｒ
ｓｏ
ｉ
ｉ
ａｔ
ｔ
ａｅｓｓａ ．
ｙ６忙苔ｎｕｏｎａｋｏｓｋｅｖ
ｅｔ
ｏ
ｉ
ａｐｙｙｄｅｔ
８
ａｎｕｏｒ
ｉｊａｈａｎｅｎｈｕｏｌ
ｓｔ
ｔ
ｉ
ａ
ｔｏａｈｅｎｋ
ｊａｎｓａｓａａＶａｔｔ
ｉ
−
６ｔ
ｉ
．Ｍｉ
ｅ
ｉ
−
ｅｔｏ
ｔ
ｔ
碧ｅｔ
ｊｅｎｓａｋ者ｓ
ｅ
ｉ
ｓｉ
Ｖ萱ｓｓ苔ｎｕｏｒ
ｓｏｔ
ｙｓｔ
ｙるｓｓａ
Ｎｕｏｒ
ｌ
ｌ
ｌ
ｅ
ａｉａｈａｎｅｎｈｕｏ
ｔ
ｉ
ｋｅｕｓｔ
ｉ
ａ
ｉ
ａ＝ａａｎｏｎｏ
ｔ
ａａ
ｔ
ｔ
蓋ｎｕｏｎａｋｏｓｋｅｖ
ｅ
ｉ
ｉ
ｉ
ｄａａｎｉ
ａｔ
ｉｍａｎｓｕｏｓ
ｅｔ
ｏ
ａｖｏ
ｉ
ｔ
ｔ
ｔ
ｔ
ｕｍｕｓ
ｔ
ｉ
ａｌ
ｕｏｖｕ
ａａｅ
ｉ
，ｅ
ｓ
ｔ
ｖａ登ｎｕｏｒ
ａ
ｓｏ
ｙｏｔ
４
２ ｉ
ｉ
ｌ
ｉ
ｖａｎｅｎｎｕｏｒ
ｔ
ｉ
ｓｏ
ａ
ｓｓａｓａａｄｅ
ｔ
ｉ
ｎｅｄｅ＝ｙ
ｉｎｕｏｒ
ー
ｎ ．Ｌ
−
ｙ
ｓａｋｓ
ｌ
ｙｋｓ
ｅ
ａｉ
ａｈａｎｅｎｈｕｏ
ｔ
ｉ
ｌ
ａ
ｏ
ｔ
ｉ
ｔ
ｌ
ｉ
ｉａ＝ａａｎｏｎｈｅｎｋ
ｉ
ｋｅｕｓｔ
ｅ
ｏ
ｉ
ａ
ｎｍｕｋａａｎｏ
ａａｅ
ｔ
ｔ
ｉ
ｅ
ｓ
ｖ蓋ｓｓａ
ｉ
ｔ
６
ｎＵｏｒ
ａｋ
ａ
ｔ
ｔ
ａ
ｉ
ｈ
ｓｏ
ｋ
ｉ
１
ｉ
ｔ
ｉ
ｔ
ｔ
ｌ
ｙ ｓｓ ｅｒ ｖｅｎ ｅｎ ６
ｅｔ
ｏ
ｔ
ａ
ｉ
ｌ
ー
ｉ
ｅｎｋ苔ｓ
ｅ
ｅｋｅｒ
ｉ
ｔ
ｉ
ｒ
ｏｔ
ｉ
ａａｎｒ
ｔ
ａ
ｔ
ａ
ｉ
ｙｓ
ｅｋ
ｓ
ｅｒ
−
ｉ
ｎｐ
６ｔ
ｉ
ｌ
ｉａｓ
はｅ
ｅｔ
ｏ
ｅｎｋａｓ
ｋｏ
ｉ
ｔ
．Ｈｅ
ｉ
ｔ
ｉ
ｉ
ａｒ
ｔ
ａ
ｕｋｓｅｓ
ａｉ
ｙｎｔ
ａｓ
，ｈｅｎｋ
，
ｔ
ｉ
ｅ
翻ｓ騒豊
艶墳
塾繋
留
墓
だ
蕊激増
吾
書留諸
・
靴豊富ゞ
電離
臨書
廉潔箆管謙譲
ｇ
ｇ
濃
幅
蜜蝋富農程諸賢濁
霊
声
霊園
墨
ｉ
増
ｒ
ｉ
ａ
５
４
ｋ
ｉ
Ｒ
ｔ
ｎｓａ ｏりａａｍｓ
ｉ
ｔ
ｉ
１
ａ ｅｋ
ｔ
ｓ
ｔ
ｅ
ｒ
ｓｅ
ｏｓ
ｉ ｔｒ ｄ
ｅｅｓ
ａｔｉ
ｉ
富 麗 驚 き
ａｓ
ｅｎｓｉ
ｔ
ｉ
ａｓａ ａａ ｔ
ｔ剛ｏ
ｕｓ
ａｔ
ｅ
ｔ 綴 ａ１
ｉ繊１
ｏｓ短ｅｓ
ｉ蝋ｉ絢励
醐６
ｔ
ｉ中ー
Ｎｕｏｒ
ｔｓａａｖａ
ｔｉ
ｉｍｏ
ｉ
ｅｎｖａｎｈｅｍｍａ
ｔ
ｔ
ｉ
ｕｋｓｅｎ
ｉ
ｓ
ｖａｎｕｏｒ
ｌｍｏ
ｓｏｔ
ｉ
ｔ
ｔ
ｉ
ｕｋｓｅｎｎｕｏｒ
ｔ
ｙｏｏｎｓａａｎｕｔｉ
ｔｈｅｎｋ
ｉ
−
ｅｓ
ａ
６
ｔ
ｉ
ｔ
ｕｓ
ｅｄｏ
ｉ
，ｋｕｎｅ
ｌ
ｔ
ｔ
ｔ
ｅ
ｏ
ｉ
ｅｎｋ苔ｓ
苔
ｅ
．Ｐｅｒ
ｙｓ
ａｓｓａｉ
ｌｍｏ
ｌ
ｏｖａｔｔ
ｔ
ｋ
ｉ
ｉ
ｔ
ｕｋｓｅｓｓａ（
ｔ
ｔ
ｌ
ｓ
ｉ
ｌ
ｅｅｎａｌｏ
ｅｖａ ｍａ＝
ｏｍａｋｅ）
ｏｓｓａｋｅ「
ｒ
ｏｔ
ｉ
ａａｎ ｍｙｏｓ
ｔ
．ー
１
ｍｉ
ｓｓ教ｔ
ｔ
ｅ
ｏｓｕｏ
ｉ
ａｓｅ
ｔ
ｉ
ｌ
ー
Ｎｕｏ「
ｏｓ
ｅｏｎｓａａ
ｌ
ｌ
ａｖ
ａ
ｅ
ｅ
，ｉ
，
．
ｉ
ｔ
ｉ
ｔ
ｔ
ａｔ
ｅ
ｓ
ｖａａｎｕｏｒ
ｓｏ
ｅｋｅｖａｋｅｎｏｏｈｅｎｋ
ｉ
１
６
ｉ
ｔ
ｉ
ｙｏ
ｔ
ｔ
ｌ
ｅｔ
ｏ
ｅｎｋ者ｓ
ｔ
ａｅ
ｔ
ｊ
ｉ
ｅ
ｉ
ｓ
ｔ
ｖａｓｓ苔ｎｕｏｒ
ｉｍｍａ
ｉ
ｓｏ
ｙｓ
ｔ
ｔ
ｓｅｓｓａｙｈ
ｙ６ｓｓａｅｎｓ
ｅｙｄｅｎｏ
ー
ｌ
ｉ
ｏｓｓａａｎ
ｄａ
ｎｅｎ
・ Ｋｉ
ｉ
ｉ
ｔ
ｉｓ
ｉ
ｌ
ｎｆ
ｏｒｍｏ
ｔ
ｉ
ｎ
ー
ｌ
ｓａ
ｉｍｉ
ｎｎｕｏｒ
ｔ
ｔ
ｔ
ｅ
ｅｔ
ｏ
ｔ
ｉ
ｌ
ｉ
ｉ
ｙｙｉｏｈｏｎｋ
ｅ
ａｖａａｎｍａ
ｅｒ
ａａ
ｎ
ｏｓｓａｋｅｒ
ｌ
ｒ
ｏｔ
ａａｎｍｙ６ｓｓｅ
ｔ
ｔ
ｉ
ｉ
ｏｓ
ｅｅｓ
ａｉ
ｔ
ａｓｅｎｓりａ
ｌ
ー
ｎｎ
ｓ
ａ
ｖｅ
，ｉ
ｕａ
．Ｊｏｓｐａ
ｔ
ｔ
ｋｏｓｓａ
ａｒ
ー
ｉ
ｏ
ａａｎｖｅｒ
ｔ
ｉ
ｆ
ｉ
ｔ
ｉｏｖａ
ａ ｎｏｒｍｏ
ｔｖｅｒ
ｋｋｏｐａ
ｎ
ー
ｌ
ｉ
ｉ
ｖｅ
ｔ
ｕｓｓａ
ｔ
ｎｆ
ｏｒｍｏ
ｔ
ｌ
ｌ
ｎｎ
ｓ
ａｉａｔ
ｉ
ｔ
ｌ
ｕ
ｕｓ
ｕｍａ
．ｓｅｏｓｅｉ
ａｔ
ｔ
ｅ
ｏｓｕｏ
ｉ
ｉ
ａｓｅ
ｏｓ
ｅｅｓｅｅｎｎｕｏｒ
．−
ａｈａｎｅｎ
ｉ
ｈｕｏ
ー
ｔ
ｔｔ
ｉ
ｔ
ａ
ｉ
ａｎｓａｓａａｖａ
ｉ
ｉ
ｔ
ａ
ｔ
ｅ
ｏ
ａｓ
ｉ
ｌ
ｉ
ｄ
ｔ
ｉ
ｅｎｈｅｎｋ
ｔ
ｉ
ｌ
ｔ
１
ａａｎｅ
ｉ
ｅ
。
ａｋａｓ
ｔ
ｉ
ｅ
ｉ
ｓ
ｖ苔ｓｓ苔ｎｕ。ｒ
ｔ
ｉ
ｓｏ
ｌ
ｔ
ｅｔ
ｏｓｕ。
，ｍｉ
ｔ
ｉａｓｅ
ｏｓ
ｅｅｓｓａｋｅｒ
ｙｂｓｓａ
ｒ
ｏ
ａａｎｍｙｏｓ
．Ｔ
ｉ
ｔ
６
ｉ
ｄｙｎｏ
ｉ
ｋｅｕｋｓ
ｉ
ｒ
ｅｋ
ｓ
ｅｒ
ｔ
ｉ
ｔ
ａｒ
ｅｎｋａｙ
ｔ
ａｋａｙ
ｔ
苔ｎｎｏｓｓａ
ｎ
ｓｅｓ
．
Ｌ
Ｉ
ＩＴＴＥＥＴ：
Ｌ
ｉ
ｉ
ｔ
１
ｌ
ｉ
ｌ
ｌｍｏ
ｉ
ｅｌ．Ｍａ
ｔ
ｔ
ｏｍａｋｅｉ
ー
ｉ
ｋ苔
ｉ
ｕｋｓｅｓ
ａａ
ａ
ー
ｌ
／
ｈｕｏ
ｌ
ｔ
ｓｅｎｖａｎｈｅｍｍａ
ｅ
ａ
ｉａ＝ｅ
３７Ｔｉ
ｉ
ｔ切ｅｎｈａ
ｎａｍｉ
ｄｅ
ｔ
ｉ
ｅ
ａｓａａ
ｌ
ｉ
ｖ
ｔ
ａａ
ｓ
ｅ
ｓ
ｎｎｕｏ
ｒ
ｓｏ
ｉ
ａ
ｎ７ｄｓｎ２ｍｏｍｅｎ
ｌ
ｉ
ｌ
ｉ
ｔ
ｏ
ｔ
ｔ
ｓ
ｓａ
ｅ
ａｄｅ町ｓ
ｌ
ｌ
ｌ
ｉ
ｏ
ａ
ｓ
ｓａｓａ
ｌ
ｌ灘 搬，ｅ
ｕ叫ａ
ａｍｉ
ｓ
ｉ
ｖｅ
ｖｏ
ｓｕｕｓｅｄｅ
ｔ
ｔ
ａｈａｖ
ｎａｍｉ
，Ｈｅ窓ｉ
ｎｅｎ
宅
由ｍｕｌ
ｔ
ｉ
ｔ
ａＰ
ｔ
ｔ
ｔ
ｕｏ
ｅ
ａＶａ
ｓ
．
３８Ｔａｍａｔ
ｉ
ｌ
ｉ
ｔ
ｏｄｅ
ｉ
ａａｎｎｕｏ
ｒ
ｓｏ
ｔ
ａ
ｎ７ｄ登
：
ｎ２ｍｏｍｅｎ
ｓ
ｓａ
．
３９Ｔ
ｉ
ｔ叫ｅｎｌ
ｉ
ｅ
ｔ
ｉ
ｕｏｖ曲 率 ｖａ
ｔ
ｓ
ａａｌ
ｕｏｖｕ
ｅはａｖ
ｔ可ｅｎｓ
ｅｎｔ
ｉ
ｉｎｏｎａ
ｅ
ｉ
ｋａｎａ
ｔ
ｕｑ
ａａｍｌ
ｉ
ｌ
ｓ
ｅ
ｓ
ｉ
ｌ
ｉ
ａｓ
ｔ
ｏ
ｔ
ｔ
ｌ
ｓｏｈｅｎｋ
ｅ
ｏ
ａ
ｎ３２登
，ｋａ
．
４０Ｔ鵜ｔ
ｉ
ｌ
ｌ
ｌ
ａｖｅ
ｔ
ｖｏ
ｓｕｕｄｅ
ｔ
ａａｎｌ
ｌ
ｌ
ｉ
ｓ
ａｓａａｄｅ
ｔ
ａ
ｓ
ｅｎ
ｓｕ噂ｅ
ｕ
ａ
ａ
ｎ２５登
：
ｓ
ｓ
．
４１Ｔａ
ｉ
ｌ
ｉ
ｈｕｏ
ｔ
ａｓａａｄｅ
ｔ
ｌ
ｌ
ａａｎｓｏｓ
ｉ
ｓ
ａａ
ｏｎａ
ｉ
ｋ
ｋ
ｉ
ｓ
ａｋｋａ
ｔ
ａｎａ
ｓ
ｅｍａ
ｌ
ｉ
ｔ
ｓａｊａｏ ｅｕ ｓｓ
ａｍｌ
ｌ
ｉ
ｉ
ｉ
ｎｅ鯛ｎ ａｎ２０Ｓ
ｌ
ｉ
ｓ
：
ｓａｊ
ａｐｏ
ｓ
ａ
ｎ３甥：
ｓ
ｓａ
．
４２Ｔａｍａｔ
ｉ
ｔ
ｌ
ｉ
ｏｄｅ
ａａｎｎｕｏ
ｒ
ｉ
ｓｏ
ａ
ｎ７ｃＳ
：
ｎ５ｍｏｍｅｎ
ｔ
ｓ
ｓａ
，
４３Ｒｅｋ
ｉ
ｉ
ｉ
ｌ
ｔ
ｔ率１
ｓ
ａａｄｅ夢ｓ
ｉ
ｅ
ｒ
ｎｐ
ｔ
ａｉ
ｉ
ｌ
ｌ
ｌ
ｉ
ｅｓ
ｔ
ｎ範ｒｍｏ
ｎ
ｉ
ｖｅ
ｖｏ
ｔ
ａｄｅ
ｌ
ｓｕｕｄｅ
ｔ
ａ
ａ
ｉ
ｌ
ｉ
ｓ
ａｓａ
ｏ
ｔ
ｔ
ｎｈｅ
ｎｋ
ｅ
ｏ
ａ
ｎ２４Ｓ
：
ｓ
ｓａ
．
４４Ｔａ
ｋａ
ｉ
ｋｅｕｄｅ
ｄｅ
ｒ
ｔ
ｉ
１
ｉ
ｓｍｓｏ
ｔ
ａ
ａｎｈｅｎｋ
ｌ
ｉ
ｓ
ａｓａａ
６
ｔ
ｔ
ｅ
ｏ
ａ
ｎ２６Ｓ
ｋａ
：
ｉ
ｋｅｕｄｅｎｅｐａ
ｓ
ｓａｓ
ｅｋａ２８Ｓ
ｔ
：
ｓ
ｉ
ｋｋｅｕ
ｓａｊａｔ
ａ
ｒ
ｓ
ｕ
ｓｏ
ｔ
ａｐｏ
ｉ
ｔ
ｉ
ａｍｆ
ｓｅ
ｓ
ｓ
ａ
ｕｋ
ｓ
ｓ
ｓａｌ
ｎ２７Ｓ
ｔ
ａ
：
ｓ
ｓａ
ｐａ
ｕ
．Ｔｕｍｓ
ｉ
ｌ
ｔ
ｔ
ｍｙｏｓｔ
Ｈ
ｅ
ｉ
ｔ
ｍ
ｋ
ｉ
１
ｏ
ｓｕｑ
ａ
ｖａ
ｕｕ
ｋ
ｉ
ｉ
ｅ ｎｏｐｐａ
ｌ
ｌ
ａ
ｓ
ｅ
ｅｎ ｅｎ ６
ｔ
ｉ
ｒ
ｅｓ
ｅ
ｒｉ
ｔ
ｋａ
ｎｔ
ａ
ｔ増ｅｎｔ
ｅ
ｅｍｄｅｎｔ
〃班ｍｙ
ｅ
ｔ
ｉ
ａ
ｒ
ｓ
２７２１２
ａｍｉ
ｎｅｎｈ叩：
ｔ
ｔ
ｈ
ｅ
ｏ
ｓｕ ａ五／
ｔｍ
．
，
４５Ｔ
ｉ
ｄ
ｋ
ｉ
ｅ ｏｎ ｏｄａａｍｉ
ｔ
ｔ
ａ
ａｎｈｅｎｋ
１
ｉ
ｌ
ｉ
ｓｅ
ｓ
ａｓａａｄｅ
６
ｔ
【
ｉ
ｅ
ｏ
ａ
ｎ２９Ｓ
：
ｓ
ｓａ
ｔ
ｔ
ｋｅｍｍｉ
ｉ
ａ
ｓ
ｌ
ａｋｅｎｏ
ａａ
ｎｔ
ｔ
ｉｍｉ
ａ
『
ｔ
ｔ
ｎｔ
ｅ
ｉ
ｏ
ｓｕｑ
ａｖａ
ｔ
ｉ
ｕｕ
ｅｍｎｔ
１
ｉ
．Ａｓ
ｏ
ｓ
ｏｎｏｐｐａ鰯ｓａＨｅｎｋ
ｉ
ｉ
６ｒ
ｔ
ｅｋ
ｓ
ｅ
ｒ
ｎ
ｌ
ｌ
ｔ
ｉ
ｔ
ａ
ｅｎｎｅ
〃Ｍ 剛．
ｉ
ｕｎｔ
ｅｄｏｎｋｏｄａ
ａｍｉ
ｎｅｎｈｎｐ
ｔ
ｔ
６
ｙ２７２１２
：
ｈ
ｅ
ｏ
ｓｕＱ
ｊ
ｔｍ．
ａ
．
．
４６Ｒｅｋ
ｉ
ｉ
ｌ
ｔ
ｉｍｉ
ｔ
ｓ
ｅ
ｒ
ｔ
ｔ
ｉ
ｌ
ｌ
ｌ
ｓ
ｅ
ｏｓ
ｅ
ｅｎｌ
ａａ
ｓ
ｅ
ｓ
ｔ
ｄ
ａｊａｓａａ
ｔ
ａｖ ａｏｏ
ｔ
ｌ
ｉ
ｌ
ｉ
ｓａｓａａ ｅ
ａ
ａｎｈｅ血ｉ
ｏ
ｔ
ｔ
ｅ
ｏ
ａ
ｎｌｏ登
：
ｓ
ｓａ
．
Ｌ＝ＴＴＥＥＴ
：
ＶＭ）
ｉ
／
ｈｕｏ
ｌ
ｔ
Ｈｙｖａｖａｎｈｅｍｐ
ａ
ｉａ
，
）
（ＮＩＭＩ
ｉ
ｌ
ｉ
ｔ
ｔ
）
ｔＸＸー
ｏｋｓｅｓ
ａ（ＰＡＩＶＡＭ／斌 ＲＡ
ａ
ｏｐｐ
ｏｎｎｕ
ｏｎｅ「
，
ｌ
−
ｉ
ｔ
ｔ
ｉ
ｉ
ｋｕｎｎａｎｅ
ｅ
ｉ
ｔ
ｓｏ
ｌ
ｉ
ｔ
ｔｎｕｏｒ
ｓ
ｖａｎｎｕｏ「
ｔ
ｔｏｐ
ｉ
ｅｎｋｏ
ｌｍｏ
ｌ
ｔ
ｔ
ｅｄｏ
ｙｏ
ｏｐｐ
ｌ
１
ｉ
ｅｙｓ
ｓｋｅ
ｉａｎｙｈ
ｔ
ａｎｕ
．
ａ
ｏｓｏｎｉ
ｔ
ｔ
ａｄｅｓ
ｔ
ａ
ａｎｏｎー
ｅｎ
ｌ
ｔ
ｅ
ａＶａｎｕｏ「
／
ｕｏＶｕｔ
ｉ
６９３
２０１０）ｍｕｋａａｎｋｏｕ
ｉ
ｕｋｓｅｎｉ
ｔ
ｕ
ｌ
ｓ
ｕｋｓｅｎ（
２００６ ｕｏｄｅｎ２０１１ａ
Ｎｕｏ「
ｉ
ー
ｉ
７２／
ｕｓｓａｔ
ｕ＝ｅｅｎｕｕｄ
ｎ（
ｓｏ
ａ
ｉ
＝ｅ２５‐
ｔ
ｋ
ｉ
ｔ
＝
ａ
ａ
ｉ
ｋ
ｌ
ｉ
ｉ
ｋ
ｖ
ｏ
ａ
ａ
ｎ
ａ
ａ
ｏ
ａ
ｕ
ｉ
【
ｓ
ｅ
ｏ
ｎ
ｎ
ｉ
ｔ
６
ｔ
ａｖ
ｎ
ｕ
ｏ
ｒ
ｅ
ｋ
ｉ
ｋ
ｌ
ｌ
ｔ
ａ
ａ
ｎ
ｍ
ｔ
ａ
ｅ
ｏ
ｒ
ｓ
ｏ
ｐ
ｈ
ｔ
ｔ
ｉ
ｄ
ｔ
ｅｅ
ｓ
ｖ
ｎ
ｕ
ｙ
ｋ
ｉ
お
ｉ
ｉ
ｏ
ｕ
ｎ
ｎ
ａ
ｔ
ｕ
ｏ
「
ｅ
ｎ
ｅ
ｓ
ｅ
ｏ
ｎ
ｙ
‐
ｊ
ａ
ｓ
ｎ
ｙ ｙ
ｙ
，
ｌ
７ｃＳ
ｉ
１
１
ｌ
ｔ
）
ｕｔ
ｕｋｓｅｓｓａ（
ａｍｍａ
ｓｅｓｓａｋｏｕ
．
ｉ
ｄａｎｋａｎｓｓａａｎｙｈｄｅｓｓ巻
ｌ
ｔｎｕｏｒ
ｌ
ｉ
ｋｋａａｏ
ｌｍａｎｏＰ
ｉ
ｉ
ｔ
ｅＶａ
ｅｔｊａｋａはｏ旧ａａｈｅ
ｔ
ｋ
ｉｍｙｋｓｅｎａｏｎｔ
ｓｋｅ
ｕＰａ
ｉ
ｔ
ｉ
ａＶｏ
ａａｉ
Ｅｔ
ｒ
ｓｏ
ｓ
Ｖａｎｎｕｏｒ
ｙｏｎＰｙ
ｔｉａ
ｌ
ｔ
ｔ
ｔ
ｈ
ｔ
ｕｍｉ
ｓｅ
ｋ
ｌ
ｕ
ｕ
ｕｓ
ｔｍｕ
ｅ
ｌ
ｌ
ｉ
ｈ
ｉ
ｉａｕｓｋｅｓｋｕｓ
ｉ
ｔ
ｏ
ｕ
ｎ
ｍｕ
ａ
ｓ
ｓ
ａｏ
ｉ
ｕ
ｕ
ｕ
ｖ
ａ
（
ｋ
ｔ
ａ
ｅ
ｕ
ｎ
ｉ
ｌ
ｉ
Ｘ
１
ｒ
ｏ
ｎ
ａ
ｖ
ｕ
ｏ
ｓ
ｉ
ｄ
ｔ
ｓ
ａｅ
ｓ
Ｖ
ｎｎ
ｔ
ｌ
ｕ
ｎ
ｎ
ａ
ｓ
ｎ
ｅ
ｍ
ａ
ｐ
ｙ
ｕｅｖａｓｕｕ ｅｎｓｕｕｎ
，ｔ
，
ｉ
ｉ
ｔ
ｔ
／
ｈｕｏ
ｌ
ｔ
ｉ
ｉ
ｓａ
ｅ
ｏ
ｉ
ｊａ
ｔ
ｔ
ｔ
ａ
ｅｎｋａｎｓｓａ
ｔ
ｅｎ
ｊ
ｔ
ｅ
ｓ
ａ∼ｉ
ａｅｓｓａｙｈ
ｉ
ｌ
ｉ
ｋａｎｈａｋｅｍｉ
ａｍｉ
ｎｅｎｓｅｋａｔ
ｉｔ
ｔ
ｔ
ｙ６ｖａｎｈｅｍＰ
ｉ
ｌ
ｉ
ｋａｎｔ
ｓｅｓｓａａｖｕｓ
‘Ｌ
ｅ
ｕＰａ
ａ
ｓｋｅ
ｕＰａ
ｏＰ
ｙ６ｈａ昨ｏ
ｉＭＭ ｐ
ｉ
ｔ
ａｓａａ
ｔ
ｔ
ｉ
ｔ
ａｎｕｏｒ
ｅＮＮｐ
ｓｏｔ
ｅｔ
ｓ
ｖａｓ
．
ｙｂｓ
．０４５６７８９１０
．１２３４５６ｔａ
ｉ
ｉ
Ｔｅ∼ｅ
ｓ
ｎ
，
ｉ
ｔ
ｏｐｐ
ｉ
ｌ
ｔ
ａ
ｉａ
ｏｋｓｅｎｅｄｕｓ
ａ
，
ｉ
ｌ
ｉ
ｔ
ｏｓ
ａ
ｏｐｐ
Ｐ．０１０２２２２２２２
ａａｎ
ｉ
ｔ
ｔ
ｔ
ｔ
ＣＸ
ｔ
ｅ
ｉ
ｉ
ｔ
ａ
ｅ
ｏ
ｉ
ａｋａｙ
ｉ
ｔ
ａ
ｅｙｓ
ｉ
ｉ
ｉ
：ｎｋｕｎ
ｉ
ｔ
ｉ
ｅｋ
ｓ
ｅｒ
ｎＰ
ｉａｎａｏｎ）
ｔ
ｏｎｋａｒ
ｉ
ｅｋ
ｓ
ｅ「
ｎ
ｌ
ｌ
ｔ
ｔ
ａｋａｓ「
ｉ
ｓｏ
Ｎｕｏｒ
ｔ
ｔ
ｔｔ
ｖａｎｎｕｏ「
ｅ
ｅ
ａａｎｅｔ
ｓ
．Ｙｈｔ
ａ
ｅｙｓ
ｅｄｏ
ｙｏｎａｓ
ｅｎｙｈ
，ｉ
ｉ
１
６
ｔ
ｉ
ｉ
ｉ
ｈ
ｉ
ｉ
ｔ
ｅｎ
ｔ
ｅｔ
ｏ
ｉ
ｔ
ｎ
ｔ
ｎｔ
ｅ
ｏ
ｉ
ｉ
ｔ
ｉｐｅｒ
ａｍｉ
ｅｎｉ
Ｓｅｎｓａａｎ
ｉ
ｕｓ
ｕｅｎｎｕｏｒ
ｉ
ｔ
ａｔ
ｓｅｓ
ｔ
ｔ
ｓりａ
ｅｈｄ各巻ｎｅｎｓ
ｉ
ｔ
ａｍｉ
ｓｅｋｓ
・Ｈｅｎｋ
ｅｎｔ
ａｖｏ
ｉ
ｔ
Ｓｏ
ｖ者ｓｓ負ｎｕｏｒ
ｅ
ｓ
ｙ６ｓｓ負ｎｕｏｒ
．Ｔｙ６
ｄ
ｉ
ｔ
ｔ
ａａｎｈａｎｅｎｋａｓＶｕａａｎｉａ
ｉ
ｌ
ｌ
ｉ
ｉ
ｉ
ｉ
ｔ
ｌ
ｌ
ｓ
ｅ
ｊ
ｏ
ａｅ
＝
ｉ
ｔ
ｅ
ｎ
「
ｎ
ｈ
ｉ
ｎ
ａ
ｍ
ｕ
ｕ
ｎ
ｕ
ｅ
ｎ
ａ
ｖ
ｅ
ｕ
ｊ
ｅ
ｉ
ｋ
ｅ
ａ
ｓ
ー
ｋ
ｉ
ｍ
ｎ
ｅ
ｎｓ
Ｐ
ｔ
ｔ
ｉ
ａ
ａ
ｋａｓｍｅ
ｎｎ
ｕ
ｏ
ｒ
ｅ
ｎｏ
ｓ
ｅ
ｎ
ａｏ
ｐ
ｎ
ａ
ｒ
ｏ
ｕ
，
ｙ
ｉ
ｉ
ｉ旧劇ｔ
ａ
ｌ
ｔ
ｉ
ｔ
ａ ｓａａ「
ｉ
ｔ
ｔ
ｉ
１
６
ｔ
ｔ
ｅｋ
ｓ
ｅ「
ｎｐ
ｉ
ｉ
ｔ
ｅ
ｋｋ
ｉ
ｉ
ｌ
ｌ
ｔ
ｅ
ｏ
ｉ
ｅｎｋａｓ
ｌ
ｔ
ｅ
ｓａ
ｅ
ｏ
ｉａｈｅｎｋ
ｎｏ
ｙＳ
ａｔ
ｉ
ｔ
ａａｎｉａｐａａｓｙａａｎｋｏｕ
ｕｋｓｅｅｎｉ
．
ｉ
ｔ
ｔ
ｕ
ｓ
ｙ６ｍａｒ
ｓｅｎａ
ｓ
．Ｌ
ｙｍｉ
ＬＩ
ＩＴＥ４
Ａーｕｅｈａｌ
ｌ
ｉｎｔｏｖｉ
ｒａｓｔｏｔ
ｉｅｎ ｎｕｏｒ
ｖａｔａーｕｅｅｎｓａ ｍａａｋｕｎｔ
ｉ
ｓｏｔｏｉｍｉｎｔａａｉａｉｏｉｈｉｎ ｅｔｓｉ
ｖａａｎ
，ｉｏｔｋａ ｋｏｏｒｄｉｎｏｉ
ｉｓｏｔｙ６ｈｏｎｌ
ｎｕｏｒ
ｉ
ｉ
ｔ
ｔ
ｈ
ｋ
ｋ
ａ
ｔ
ｔ
ｔ
ｌ
ｖ
ａ
ｌ
ｅｍｕ ｓｅ ｕｅｅ ａｈｅ
ｔ
ｔａａ
ｙ
：
Ａ１ｕｅｈａｌ
ｌ
ｉｎｔｏｖｉ
ｒａｓｔｏ
Ｍａａｋｕｎｔａ：
Ｌａｐｐ
ｉ
Ｌａｐ
ｉ
ｎｒｎａａｋｕｎｔａ
ｏｓｏｉ
ｔｅ：
Ｌａｐ
ｉ
ｌ
ｉ
ｉ
ｎ Ａ１
ｕｅｈａｌ
ｉ
ｎｔｏｖ
ｒａｓｔｏ，Ｎｕｏｒ
ｓｏｔ
ｏｉｍｉ
ＰＬ８００２，９６１０１ Ｒｏｖａｎｉｅｎ・
ｉ
陥りａａｍＱ１
ｉ
ｔ
ｉ
ｆ
ｉ
ａＰＰ
（
ａ
）ａｖ
・
Ｌｉ
ｉｅｔｏ
ｓ者ｔ
ｊａ＝
Ｎｕｏｒ
ｉ
ｉｍｅｎｙ
ｌ
ｉ
ｔａｒｋａｓｔａ
ｓｏｔｏ
ｉａ
Ｍａｄａ Ｈａｎｎｉ
ｐｕｈ．０２９５０１７３９３
ｉ
ｉ
ｍａｄａ・ｈａｎｎ
（ａｔ
）ａｖｉｆ
Ｐｏｈｉｏｉ
ｓ‐Ｓｕｏｍ−
Ｋａｉｎｕｕｎｉａ Ｐｏｈ
ｉｏｉ
ｓ‐Ｐｏｈ
ｉａｎｍａａｎ ｍａａｋｕｎｎａｔ
ｉ
ｔｅ：
ｓａｈｋｄ
ｎｅｎｏｓｏｉ
ｏｓｏ
ｉ
ｔｅ：
Ｐｏｈ
ｌ
ｉ
ｉ
ｊｏｉｓＳｕｏｍｅｎａｉｕｅｈａｌ
ｉ
ｎｔｏｖ
ｉｍｉ
ｒ
ａｓｔｏ，Ｎｕｏｒ
ｓｏｔｏ
ＰＬ２９３
９０１０ｏ ｏｕｌｕ
ｉ
ｔｅ：
ｓａｈｋ６
ｎｅｎｏｓｏｉ
陥りａａｍｏ・Ｐｏｈ
ｉ
ｉ
ｆ
ｉ
ｓ（ａｔ
ｉｏ
）ａｖ
．
Ｌａｎｓｉ
‐ｉａ ｓｉ
ｓａ−Ｓｕｏｍｉ
ｏｓｏｉ
ｔｅ
：
Ｅｔｅｉ
ａ−Ｐｏｈ
ｉ
ｉａｎｍａａｎ，Ｋｅｓｋ
−Ｐｏｈ
ｉａｎｍａａｎｉａ
Ｐｏｈ
ｉａｎｍａａｎ ｍａａｋｕｎｎａｔ
：
Ｌａｎｓ
ｉ
−ｉａ ｓｉ
ｓａ−Ｓｕｏｍｅｎａｉ
ｌ
ｉ
ｉ
ｕｅｈａｌ
ｎｔｏｖ
ｒａｓｔｏ
Ｎｕｏｒ
ｉ
ｓｏｔｏｉｍｉ
Ｖ
ＰＬ２００
，６５１０「 ａａｓａ
Ｋｅｓｋ
ｉ
−Ｓｕｏｍｅｎｉａ Ｐｉ
ｒｋａｎｍａａｎ ｍａａｋｕｎｎａｔ
：
Ｌａｎｓ
ｉ
ｌ
ｉ
‐ｉａ ｓｉ
ｓａ−Ｓｕｏｍｅｎａｌ
ｉ
ｔｏ
ｕｅｈａｌ
ｎｔｏｖ
ｒａｓ
Ｎｕｏｒ
ｉ
ｉｍｉ
ｓｏｔｏ
ＰＬ４１
ｌ
ａ
，４０１０１Ｊｙｖａｓｋｙ
ｉ
ｔｅ；
ｓａｈｋｏ
ｎｅｎｏｓｏｉ
傾げａａｍｏ・
ｌ
ｉ
ｉ
ｆ
ｉ
ａｎｓ
（ａｔ
）ａｖ
．
Ｌｉ
ｉｅｔｏ
ｓａｔ
ｊａ：
Ｎｕｏｒ
ｉ
ｉｍｅｎｙ
ｌ
ｉ
ｔａｒｋａｓｔ
ｓｏｔｏ
ａ
ｉａ
Ｋｉ
ｉ
ｒ
ｓ
一Ｍａｄａ ｓｔｅｗａ【
ｐｕｈ
．０２９５０１７６５２
ｋ
ｉ
ｉ
ｉ
ｒ
ｓ
ｆ
ｉ
−ｍａｄａ．
ｓｔｅｗａ忙（ａｔ
）ａｖ
・
Ｅｔｅｌａ‐Ｐｏｈ
ｉ
ｉａｎｍａａｎ， Ｋｅｓｋ
ｉ
−Ｐｏｈ
ｉａｎｍａａｎ， Ｋｅｓｋ
−
Ｓｕｏｍｅｎ Ｐｉ
ｋ
ｉａｎｍａａｎ
， ｒ ａｎｍａａｎｉａ Ｐｏｈ
ｍａａｋｕｎｎａｔ
Ｌｉ
ｉｅｔｏｊａ：
ｓａｔ
Ｎｕｏｒ
ｉ
ｉｍｅｎｙ
ｌ
ｉ
ｔａｒｋａｓｔａ
ｓｏｔｏ
ｉａ
ｐａｉ
ｉｐｉ
ｉ
ｖ
ｌ
ｈａ
ｅｎｍａｋ
−Ｊｙ
ｐｕｈ．０２９５０１８８１９
ｉ
ｉ
ｌ
ｈａ（ａｔ
ｉ
ｆ
ｉ
ｅｎｍａｋ
づｙ
）ａｖ
ｐａＭ．ｐ
．
Ｎｕｏｒ
ｉ
ｌ
ｉ
ｔａｒｋａｓｔａ
ｓｏｔｏｉｍｅｎｙ
ｉａ
Ａｎｎｉ
ｋａ Ｋａｔ
ｉ
ｌ
ｋ
ｔ
ｉ
ａ ｏｓｋ
ｐｕｈ．０２９５０１８８「７
ｋａ．ｋａｔ
ｉ
ｌ
ａｍｉ
ｔ
ｉ
ｉ
ｆ
ｉ
ａｋｏｓｋ
（ａｔ
）ａｖ
．
ｌ
ｔａ−Ｓｕｏｍｌ
ｉ
ｌ
ｉ
ｓ−
Ｅｔｅｌａ−Ｓａｖｏｎ，Ｐｏｈ
ｊｏ
ａｎｊａ Ｐｏｈ
ｓ‐Ｋａｄａ
ｊｏ
ｔ
ｋ
Ｓａｖｏｎ ｍａａ ｕｎｎａ
ｏｓｏｉ
ｔｅ：
ｉ
ｉ
ー
ｔ舎Ｓｕｏｍｅｎａ−ｕｅｈａ＝
ｏ，
ｒａｓｔ
ｎｔｏｖ
ｉ
ｉ
ｉ
ｌ
ｋ
ｔ
ｔ
ｔ
ｏｐｅｔｕｓ−ｉａ ｕ ｕｕｒ ｏ ｍ
ＰＬ５０
ｌ
ｉ
ｋｋｅ
５０１０１ Ｍｉ
ｆ
ｉ
ｉ
ｔ
ｔ
ｋ
ｉ
）ａｖＬ
ａ（
ａ
ｄａａｍｏ
．
ｉｅｔｏｊａ；
Ｌｉ
ｓａｔ
ｉ
ｌ
ｔａｒｋａｓｔ
ｉ
ａ
ｉａ
Ｎｕｏｒ
ｓｏｔｏｉｍｅｎｙ
ｈ
ｉＫ
Ｋｉ
ｒｓ ｏ ｏｎｅｎ
ｐｕｈ．０２９５０１６５１４
ｉ
ｉ
ｆ
ｋ
ｉ
）ａｖ
ｒｓＬｋｏｈｏｎｅｎ（ａｔ
．
Ｌｏｕｎａｉ
ｓ−Ｓｕｏｍｌ
Ｓａｔａｋｕｎｎａｎｉａ Ｖａｒｓｉｎａｉｓ−Ｓｕｏｍｅｎ ｍａａｋｕｎｎａｔ
ｔｅ：
ｉ
ｎｅｎｏｓｏｉ
ｓａｈｋ６
ｏｓｏｉ
ｔ
ｅ：
ｔ
ｉ
ｉ
ｌ
Ｌｏｕｎａｉ
ｏ
ｌ
ｒ
・ｅｎ ａ
ｎｔｏｖ
ｒａｓ
ｕｅｈａ＝
ｓ−Ｓｕｏｒ
ｉ
Ｎｕｏｒ
ｉ
・
ｓｏｔｏｉｎ
ＰＬ２２
２０８０１Ｔｕｒｋｕ
ｔｅ：
ｓａｈｋｏｉ
ｎｅｎｏｓｏｉ
ｉ
ｉ
１
ｋ
ｉ
）ａｖＬｆ
ｄａａｍＱ ｏｕｎａｓ（ａｔ
Ｅｔｅｌａ−Ｓｕｏｍｌ
ｏｓｏｉ
ｔｅ
：
ｉ
ｉ
ｏ，
ｒａｓｔ
Ｅｔｅｌ
ａ−Ｓｕｏｍｅｎａｌ
ｕｅｈａ＝
ｎｔｏｖ
ｉ
ｔ
ｉ
ｉ
ｌ
ｔ
ｔ
ｋ
ｏｐｅｔｕｓ−ｉａ ｕ ｕｕｒ ｏ ｍ
ｉ
ｉ
ｓ
ｎｋ
ＰＬＩＩ０，００５２「 Ｈｅｌ
ｔｅ：
ｎｅｎｏｓｏｉ
ｓａｈｋｏｉ
ｉ
ｆ
ｉ
ｋ
ｉ
）ａｖ
ｅｌ
ａ（ａｔ
ｄａａｍｏ．ｅｔ
．
ｉｅｔｏ
Ｌｉｓａｔ
ｊａ：
ｌ
ｉ
ｔａｒｋａｓｔａ
ｉｍｅｎｙ
ｉ
Ｎｕｏｒ
ｉａ
ｓｏｔｏ
ｉｋＨａｇｇｍａｎ
Ｅｒ
ｐｕｈ．０２９５０１８３０２
ｉ
ｉ
ｋ
）ａｖＬｆ
ｅｒ
．ｈａｇｇｍａｎ（ａｔ
Ｅｔｅｌａ−Ｋａりａｌａｎ， Ｋａｎｔａ‐Ｈａｍｅｅｎ，
Ｋｙｍｅｎーａａｋｓｏｎ， Ｐａ”ａｔ
‐ＨａｍｅｅｎＪ
ａ
Ｕｕｄｅｎｍａａｎ ｍａａｋｕｎｎａｔ
ｉｅｔｏ
Ｌｉ
ｓａｔ
ｊａ＝
Ｙ１
ｉ
ｔａｒｋａｓｔａ
ｉａ
Ｌ
ｉ
ｉ
ｓａ ｓａｈｉ
ｐｕｈ
．０２９５０１６５６３
ｉ
ｆ
ｉ
１
ｉ
ｉ
（ａｔ
）ａｖ
ｓａ．
ｓａｈｉ
．
ＬＩ
ＩＴＥ５
Ｍ［ＡＬＬ１ＹＨＴＥＩ
ＳＴＹＯＳＯＰ１ＭＵＫＳＥＫＳ１ＥＴＳ１ＶＡＳＴＡト
ずＵＯＲＩＳＯＴＹＯＳＴＡ
ＭａＨ
ｉ
ｉ
ｔｕ ｎ
ｉ
ｉ
ｔａａｓ
ｉ
ｉ
ｎ ｏｎ ｋｏｏｔ
ｔａ，ｉｏｔｋａｓｏｐ
ｉｍｕｋｓ
ｉ
ｏ
ｌ
ｉ
ｉｈｙｖａｏ
ｌ
ｌ
ｉ
ｄｅｎｌ
ｓｓａｏ
ｓ
ａｈ
ｔ６ｋｏｈ
ａｉａｉｏ
ｔａｎａ ｏｎ
ｉ
ｎｕｏｒ
ｓｏｌａｉｓｓａ（
７２
／
２００６
ｉｓｏｔｙ６．Ｔｅｋｓｔ
）ｓａａｄｅｔｔｙ ｅｔｓｉｖａ ｎｕｏｒ
ｉ
ｔｏｖａｔｅｈｄｏｔｕｋｓｉａ ｉｏｔｋａ ｏｖａｔ
，
ｔｅｎ ｍｕｏｋａｔ
ｓｏＰｉｍｕｓｏｓａＰｕｏｌ
ｔａｖｉ
ｉｏｉｄｅｎｊ師 ｅｓｔｙｓ ｏｎ ｖａＰａａｖａｌ
ｓｓａ； ｍｙｏＳ ａｓ
ｉｎｔａｉｎｅｎ．
Ｅｔｓｉ
ｉ
ｖａｓｓ台 ｎｕｏｒ
ｓ。ｔｙ６ｓｓａ ｎ。ｕｄａ
ｔｅｔａａｎ９
ｉ
ｔ
ｔｕａａｓ
ｉ
ｉ
ａｋ
ｉ
ｌ
ｉ
ｏ
ｔ
ｔｏ
ｄａａ“○ｈ
ｉｅｈｅｎｋ
ｅ
ｉｅｎ
・５
‘２〇１“ａａｄ
’
’
ｋａｓ
ｉ
ｔ
ｌ
ｔ
ｉ
ｔｅ
ｔ
ａ
ａ
ａ
ｉ
ｅ
ｓ
ｖ
ｔ
ｓ
ｓ
ｓ
ｏ
ｎ
ｕ
ｏ
ｒ
ａ
ｔ
ｌ
ｉ
ｓ
ｏ
ｙ
ｔ
ｔｕｕｒ
ｉｍｉｎｉ
ｙ ｓｓ ；ｓｅｎ ｏｖａ ａａｔｎｅｅｔｏｐｅｔｕｓ−ｉａ ｋｕｌ
ｉｏ ｙｈｄｅｓｓａ
ｓｔｅｒ
ｔ
ｉｅｔｏｓｕｏ
ｔｕｕｔｅｔｕｎｔｏｉｍｉ
ｊａｖａｉ
ｓｔｏｎ ｋａｎｓｓａ． Ｅｎｎｅｎｓｏｐｉｍｕｋｓｅｎｌａａｔ
ｉｍｉ
ｔａａｔｕｔｕｓｔｕａ
ｓｔａ ｋａｎｎａｔ
ｏｈ
ｉｅｅｓｅｅｎ．
Ｓｏｐｉｍｕｋｓｅｎ ｖａｌｍｉ
ｔａａ ｐｙｙ
ｓｔｅｌｕｕｎ ｋａｎｎａｔ
ｔ
ａａ ｅｓｉｍ．ｋｕｎｎａｎｔａｉｋａｕｐｕｎｇｉｎｓｏｐｉｍｕｓｏｓａａｉａｎ ａｐｕａ
．
ＥＴＳＩＶＡＮＵＯＲＩＳＯＴＹＯ
１．ＳＯＰーＭＵＳＯＳＡＰＵＯＬＥＴ
Ｔｉ
ｌ
ａａ
ｊａ 〆ａｕＰｕｎｋ諸費加 治Ｊ
Ｔｕｏｔ
ｔ
ａ
ｊａ
′
ｆ町ａｎ“／ｍり
ａ′
ｖｅ
”捕りｏｆ
２．ＳＯＰーＭＵＫＳＥＮ ＴＡＵＳＴＡ
Ｔａｍａ ｓｏｐｉｍｕｓ ｋｏｓｋｅｅ ｅｔｓｉｖａｎ ｎｕｏｒ
ｉ
ｔａ． Ｎｕｏｒ
ｓｏｔｙ６ｎ ｐａｌ
ｉｓｏｌａｉｎ ｍｕｕｔｏｓ ｅｔｓｉ
ｖｅｌｕｉ
ｉ
ｖａｓｔａ ｎｕｏｒ
ｓｏｔｙ６ｓｔａ
ａｓｔｕｉｖｏｉｍａａｎ ｌ
１
２
０
１
１
７
２
／
Ａ
ｉ
２
０
０
ｋ
６
７
ｈ
ｋ
ａ
ａ
（
ｓ
ｌ
ａ
ａ
ｓ
ｔ
＝
ｒ
ｍ
２
９
ｓ
ｎ
ｔ
ｉ
）
ｔ
ｕ
ｕ
ｕ
ｖ
ａ
ａ
ｅ
ｔ
ｖ
・．
ｙ
一 ｕｏ ａａ ｎｕｏｒｅ
．
，
．
Ｅｔｓｉｖａｎ ｎｕｏｒ
ｉ
ｔｕｓ ｏｎｔａｖｏｉ
ｓｏｔｙ６ｎｔａｒｋｏｉ
ｔ
ｔａａｔｕｅｎｔａｒｐｅｅｓｓａ ｏｌｅｖａ ｎｕｏｒリａ ａｕｔ
ｔａａ ｈａｎｔａ ｓｅｌ
ｉａｉ
ｓｔｅｎ
ｉ
ｉ
ｉ
ｉ
ｉ
ｌ
ー
ｐａｌｖｅｌｕｉｄｅｎｓｅｋａ ｍｕｕｎｔｕｅｎ ｐ
ｉ
ｔｅ
ｔａａｎｈａｎｅｎｉ
ｒ
ｎ
ａｅｄ
ｉ
ｔ
ｓ
ｔ
ｔａａｎｓｅｋａ ｐａａｓｙａａｎ
ｓｅｎａ
ｓ
ｓ
ｙｍｉ
，ｉｏ
ｋｏｕｌｕｔｕｋｓｅｅｎｉａｔｙｏｍａｒｋｋ
ｉｎｏｉ
ｌ
ｌｅ．
Ｅｔｓｉｖａｎ ｎｕｏｒ
ｉｓｏｔｙ６ｎｔａｖｏｉ
ｔｅ ｏｎｉ
ｉ
ｉ
ｉｓｔｕｍｉｓｔａｉａ ｏｓａｌ
ｓａｔａ ｎｕｏｎｅｎｓｏｓｉａａｉ
ｓｔａ ｖａｈｖ
ｌ
ｉ
ｔａ，ｔｕｋｅａ ｎｕｏｒ
ｉａ
ｓｕｕｔ
ｉ
ｔ
ｉ
ｔ
ｉ
ｉ
ｉ
ｔ
ｔ
ｒ
ａ
ｅ ｙｓｅｓ ｓ ｒ
ｒｙ ｅｓｓａ ｐｅｒｕｓｋｏｕｌｕｓｔａｔｏｉｓｅｉ
ｌｅ ａｓｔｅｅｌ
ｌｅｓｅｋａ ｖａｈｅｎｔａａ ｎｕｏｎｅｎ ｕｉｋｏｐｕｏｌ
ｉ
ｔａｊａ
ｓｕｕｔ
ｉｓｋｅ
ｔ
ｓｙ膿ｙ
ｉｓ。ｔｙｏｔａｔｅｈｄ合議ｎ ｅｎｓｌ
ｓｅｎｒ
ｉａ・ Ｅｔｓｉｖａａ ｎｕｏｒ
ｙｍｉ
ｉＰｅｒｕｓｔｕｅｎ ｎｕｏｒｅｎｉ
ｓ−
ｓｅｓｔ
ｔｓｅｎｓａ
」ａｌ
ｉｎｔ
ｉ
ｉ
ｈ
ｉ
ａｎｔａｍｉ
ｔｏ
ｅ
ｎｉａ ｈａｎｅｎ ｏｍａａｎ ａ Ｍ ｏｏｎｔｕｅｎｔａｒｐｅｅｓｔａ． Ｅｔｓｉｖａ ｎｕｏｒ
ｉ
ｔ
６
ｓｏ ｙ ｏｎ ｎｕｏｒｅ＝ｅ
ＶａＰａａｅｈｔｏｉ
ｓｔａ．
′
／
ｆ町ａｎｎ廟／
ｒｐａ
ｖｅ
ｕｎそりｏｆ
ノａ ｋａｕＰＵｎｇ中秋ｕｎｎａｎ ｎ 廟 り ｎｏｕｄａｔ
ｔａｖａｔｐａｌｖｅｌｕａ ｋｏｓｋｅｖｉａｌａｋｅ
ｉａ，
ｄ
ａ
ａ
ｋ
ｉ
ｈ
ｉ
ｄ
ａ
ｋ
ｓ
ｓ ｊ
ａｏ ｊｅｔａｓｅ ａｔ芸ｈａｎ ｓＯＰｉｍｕｋｓｅｅｎ ｋｉｄａｔｔｕｊａ ｖａａｔ
ｉｍｕｋｓｉａ Ｖｏｉｍａｓｓａ 。ｌｅｖｉａｌ
ａｋｅ
ｊａ ｏｖａｔ
ｅｓｉｍｅ 短文ｓ′ｓｅｕ〔ａａｖａｆ
：
・
∼ｕｏげｓｏ
／
′ｒ７冴２００６
ａｋ
ｊ
”ｅｎｋ〃６ｆ
′
／
′「５３″ブ９９の
ｅｆ
ｏ
ａｋ
Ｌａ灯 卿ａｎｏｍａ′
ｓｆｅｎｆｏ′ｍ 胸ｎａｎノリ衛ｓｕｕｄｅｓｆａｒ
６２７／
ブ９９の
Ｌａｋ′ｙｋｓ夢′
ｆ
ｓ ｅｎ ｓｏｓ′
ａａ肺ａ／ｖｅ／”′ｄｅ打 ｖａ／ｖｏｎｎａｓｒａｒ
６０影７９９６
ｊ
Ｌａｋ′ｓｏｓ′
ｉ
ｈｕｏ／
′ｏｎ ａｓ／
ａａ／
ａｋｋａａ打 ａｓｅｍａｓｆａノａ ｏ承ｅｕｋｓ′
ｓｆａ「８７冴２００の
Ｓｏｓ
／
′
ｆｏ
／
′「７７αブ９８り
ａａ〃ｈｕｏ
ａｋ
Ｌａｋ
′ｏｐ′
／
′
ｓｋｅ
ｆ
ａ／ａｙ
／
′
グａｖａ筋ｆ
ａ［
ｅｋ
ｋ
′
ｓｆ
ｅ″ｓ
′
ｏｐｐ〃ａｓそ
ｆ
ａ「
７８
りｆ
“ｆ
ｏ旧ｋ
ｓ
ｅげｓｆ
．７２ブ９９彫ブ０５の
３．ＨＥＮＫーＬＯＳＴＯ
ｔ ｈｔａ ａＳｔａ
ｖ
ｔｅｎ ｋａｎｓｓａ ｅ
ｔａｖａ ｋｏｕｌｕｔｕｓｉａ ｋｏｋｅｍｕｓｔａ ｎｕｏｒ
１ａ ｍｔ
ｌａｔｕｌｅｅ ｏｌ
ｌ
ｉ
Ｅｔ
１
ａ ｎｕｏｒ
ｓｏｔｙｏｎｔｅｋ＝６ｉ
ｓＭＩ
ｉ
ｔ
ｔ
ａ
ｔ
ｖａ
ｉ
ｔ
ｉ
ｔ
ｔ
Ｓ
ｅ
ｌ
ｎ
ｅ
ｉ
ｄ
ａ
ｏ
ｔ
ｏ
ａｍ
ｓ
Ｅ
ｏ
そ
ｅ
ｎ
ａ
欣
′
ｅ
ｎ
ｎ
ｎ
『ｙａ ｓａｍａｎａ ａｓｅｓ り．
ｄｅｎｅ屑可ｅｎｒｕ／ｅｅｒａｙｆ
ｔａ（ｎａ′
ｔ
ｙ６ｓ
ｉ
ｔｕｌａｋ
ｔ
ｔａｍｉ
ｓｅＳｔａ ａｎｎｅｔ
ｉｋｏｓｔａｕｓｔａｎｓｅｌｖｉ
ｔｅｎ ｋａｎｓｓａｔｙｏｓｋｅｎｔｅｌｅｖｉｅｎｒ
ｌａｓｔｅｎｉａ ｎｕｏｒ
ｉｏｔｅ（
ｉｓｔｅｒ
ｉｋｏｓｒｅｋ
ｒ
／
２００２）
５０４
ｌｅ
ｉｓｏｔｙ６ｎｔｏｉｍｅｅｎＰａｎｏｓｔａ ｖａｓｔａａＶａｌ
ｖａｎ ｎｕｏｒ
ｔ
ｔａａ 秋ａｕｐ ｍ ｇｍ 釧 加 川 ａ″弓 ｅｔｓｉ
「Ｐａ′ｖｅ′〃ｎｆｕｏｒ燭ａＪｔｏｉｍｉ
ｔ
ｉ
ｉ
ｉ
ｔ
ｔａｖａｔａｓ
ｌ
ｄａ‐
ａｋ
ｉ
ｔｅｖｙｙｄｅｎｓｅ
ｖ
ｉ６ｉｄｅｎ Ｐａ
ｌｅｔｏｉｍｉｎｎ。ｉｓｔａｖａｓｔａａｖｉｅｎｔｙｏｎｔｅｋ
ｔ
ｉ
ｊａｌ
ｒａｎｈａｌ
ｖｉ
４．ＶＡＳＴＵＵＨＥＮＫＩＬＯＴ
′
／
／ａｓｅｍａ
ｎ７ｂ動
ａ
ｎｕｏ″ＳＯ
ｊｆ
ｉ 街ｅｎ欄 鯛 “′ｍ′ｒ
ｉｍｉ
ａ
１６ｎａｔ
ｏ
Ｔｉ
ｌ
ａａ
ｊａｎ ｖａｓｔｕｕｈｅｎｋｉ
ｒ
′
屑
ｅｄｏり
′ｍ′ｒ
ｉのｅｎ鎚 鯛 ｎ
ａ′ａｓｅｍａｓｅｋａｙ ｅｙｓ
ｉｍｉ
ｉ
ー
６ｎａｔｏ
ｔｕｕｈｅｎｋ
Ｔｕｏｔ
ｔａ
ｊａｎｖａｓ
ＭＡＡＴＩＯＮ
５．ＴＯ
‐ＹＡ ＳＥＫＡＩＮＦＯＲ
ＩＭＩＮＮＡＮ′ＴＥＨＴＡＶＩＥＮ ＫＵＶＡＵＳＴＡＴＡＩＭＡＡＲＩＴＴＥ１
ＩＥＤＯＩＳＴＡ
ＪＡＫＡＭＩＳＥＶＡＳＴＵＵＥＴＳＩＶＡＮＮＵＯＲＩＳＯＴＹＯＮＹＨＴＥＹＳＴ
ｉｅｎｔａｒｋｅｍｐｉｋｕｖａｕｓ．
Ｔｅｈｔａｖ
ｌ
ｔａ，
ｔａ
ｉｓｏｔｙ６ｎｔ
ｉａ
ｔａｅｔｓｉ
ｏｔ
ｅｕｔ
ｖａｎ ｎｕｏｒ
ｔ
ｉｏｎａｖｕｓｔｕｓｔａｓａａｖａｌ
ｉｏ ｅｄｅＨｙ
ｔ
ｔａａ ｖａｌ
ｉｍｉｎｉ
ｔｕｕｒ
ｔ
ｓｔｅｒ
ＯＰｅｔｕｓ−ｉａ ｋｕｌ
ｔａ
ｉ
ｔａｖ
６ｙｄｅｔ
ｉ
ｓｓａ ｓｅｋａ ｋａｕｐｕｎｇｉｎ／ｋｕｎｎａｎ ｅｔ
ｔ
ｉ
ｔｅｙｓ
ｅｄｏｔｏｎ１
ｔａ ｅｔｓｉｖａｎ ｎｕｏｒ
ｓｏｔｙ６ｎ ｙｈ
ｅｔ
ｌ
ｔａ．
ｖｕｉ
ｔａ
−ｓｉ
ｉａｎｉｎｔｅｒｎｅｔ
Ｐａｌｖｅｌｕｎｔｕｏｔ
６．ＳＯＰＩＭＵＳＫＡＵＳＩ
ｔｏｕｔｕｖａｔ
ｉａｏｓａＰｕｏｌｅｔｓｉ
Ｔａｍａｓｏｐｌｍｕｓ ｏｎ ｍａａｒ登ａｉｋａｉｎｅｎｉａ ｓｅ ｏｎＶｏｉｍａｓｓａ のＶｍ．−ＰＶｍ↓ ＳＯＰｉ
ｋ
ｉ
ｔ
ｋ
ｎ
ｉ
ｉ
ｔ
ｔ
ａｖａｎ ａ
ｓｔａｒ
Ｊｏｌｓｓａ， ｕ ｅ ｉｎｖａｈｉｎｔａａｎ
ｔｅｌｕｔｓｅｕｒａａｖａｎ ｓｏｐｉｍｕｓｋａｕｄｅｎ ｅｈｄｏｉ
ｔ
ｔａｍａａｎ ｎｅｕｖｏｔ
ａｌｏｉ
′
ｆ
ｒ
ｕ ａ政
ｓｏｖ
ｒ
ｔｙｍｉｓｔａ．
ｅｎｎｅｎｖｏｉｍａｓｓａｏーｅｖａｎ ｓｏＰｉｍｕｓｋａｕｄｅｎ Ｐａａｔ
ＮＥＮ
７．ｓｏｐーＭＵＫＳＥＮ ＰＵＲＫＡＭ１
ｌａａｎ
ｌａｔｏｉｍｉｎｎａｌ
ｉｏｍａｌ
ｉｏｎ ｏｌｅｎｎａｉ
ｓｅｓｔ
ｉ
１
ｌ
ｉ
ＳＯＰ
ａ ｏｎ ｏｉｋｅｕｓ Ｐｕｒｋａａ ｓｏＰｉｍｕｓ，ｉｏｓ ｖａｓｔａＰｕｏｌ
ｅ
ｉａｐｕｏ
ｋ
１
１
ｉ
ｎｕｔ
ａ
ｎ
ｏ
ｄ
ｅ
ｔ
ｉ
ｔ
１
１
ｏ
ｏ
Ｉ
ｉｋｋｏｍｕｋｓｅｅｎｓｙｙ ｓｙｎｙ ｓＯＰ
」ａＰｕ
ｔ
ｔｅｉ
ｔａ ｅ
ｉ
ｋａ ｓｏＰ ｍ ｕｓｒ
ｉｋｋｏｎｕｔｓｏｐｉｍｕｓｖｅ１ｖｏｉ
ｒ
ｉｎｖａｈｉｎｔａａｎ
ｔｅｎｋ
ｉｓｅｎ ｋｕｉ
ｌ
ｔａｍａｎ ｋｏｈｔｕｕｌ
ｉａｓｅｔ
ｌ
ｌ
ｉりａｌ
ｓｅｓｔ
ｉｋｋｏｍｕｓｔａａｎｔｏｉｓｅｎ ｓｏＰ−
，
」ａＰｕ。ーｅｎ ｋ
ｓｏＰ１ｍｕｓｒ
ｔ
ｔｅｉ
ｓｓａ．
ａａ
ｋａ
そ
ｓｏｖだ
ｊａｎ Ｐｕｉ
リａ′
ノｍａａｒ
ｒ
ＩＭＵＫＳＥＮＶＡＬＶＯＮＴＡ
８
．ＳＯＰ
ｉ
ｉ
ｔｕｎ ｍｕｋａｉｓｅｓｔＬ
ｉ（２）ｍａ
ｎ
ｔ
ｔａｍｉ
ｓｔａｋｏｈｄａｓｓａｋａｋｓ
ａｍａｎｓｏＰｉｍｕｋｓｅｎｔａｙ
ｉ
／ｋｕｎｔａ ｖａｌ
ｖｏｏｔ
Ｋａｕｐｕｎｋ
ｉ
ｉ
ｈ
ｉ
ｉ
ｉ
ｉ
ｔ
ｎ
秋ａｕｐｕｎｋ放 りｎｆａｊ
ｔ
ｉ
ｏ
ｔ
ｓ
ｎ
ｉ
ｌ
ｅ
ｉｓｔｕｓ‐ｊａ ｖａｖｏｎ ａ ｏ ｍｅｎＰ
ｉｈｉｎｔａｒｋ
ｔｏｕｔｕｕ ｎｉ
，
′ｍｆ
ｕｏ”司ａｎｎ′ｍりｓｉ
ｖｅ
ａ／
ｔ
ｉ
ｋ
ｉ
ｔ
ｉ
ｄ
ｔ
ｔ
ａ
ａ
ｄ
ｔ
ｔａａ ｖａａ
ａｖａ ａｓ
ｌａ ｓｅｋａｔｏｉｍｉ
．
ｔｕｊａげｅｓｔａｍｉｓｖａｓｔｕｕｎｓａ Ｐｅｒｕｓｔｅｅｌ
ｔｅｔ
ｌ
ｏｎ ｖｅ
ｖ。ｉ
，
１
ＮＴ
９
．ＴＩＥＴＯＪＥＮ ＲＡＰＯＲＴＯＩ
′ｆａ′ ｍｕｕ
″ｓｅｓｆ
ｌｅ ｓａａｎｎ６／
１
ｌｅ／ｋｕｎｎａｌ
ｔｏｉｔｏｉｍｉｎｎａｓｔａ ｋａｕＰｕｎｇｉ
／
ｕｏｆ句ａｎｎ蹴りｒａＰ０ｉ
”ｎｆ
ａ／
ｖｅ
ｉｓｅｅｎ
１
ｔａｋｕｎｎａｌ
ｉｏｎ ｖａｌ
ｋｌ
ｔ
ｔ ｉ ｉｉ
ｓｔｅｒ
ｍａａｒａａ欣ａ 「Ｐａ／ｖｅ′”“ｆｕｏｒ句ａｎ ｎ′ｍり ｖａｓｔａａ ｏｐｅｔｕｓ−ｊａ ｕ ｕｕｒｍ ｎ
ｎ ｓｅｎ
′
ｆ
ａ
ｒ
谷
Ｐ
ＡＲ
ｍ
ｅ
ｓ
ｅ
ａ
鯵
ｅ
ｎ
ブ
グ
ｉ
ｔａ・（Ｊｏｓｋａｙ ｓｓ ｏｎ
ｌ
ｉ
ｓ
ｏｋｓ
ｔａｉｎ ｅ
ｉ
ｔ
ｔ
ｓｏｔ
’“〃
ｖａｎｎｕｏｒ
ｌ
ｓ
ｋｙｓｅ
ｙ６ｎｔｕ
ｙｙｎ ｖｕｏｓｉ
ｉ
ｓ
Ｋ
ｋ
ｎ
′
ｒ
ｒ
ｏｍｅ
ｆ
ｕ
′
ｌ
‐
ａ
ｅ
ｓ
Ｚ
ｎｒ
ｅ ｎｅｆｓ ｏｓｏ ｅｅｓ ａ
６ｙ
ｏａｉ
ｆ
ａ／
ｆ
′ｌ
ａｓｓａリａグｅｓ
ｅ′ｍａｓ
ｙｙ″鞘万ｅｒ
ａ ′
ｆ ｆ
ｋａｙ６ｓ ｖｏ ｓｏｐａ
ｒ
ｅ′ｍａｎ
ｆｕｓ
′
ｆ
ａａｖａ／
ａ ＰＡＲｅｎｒづａグｅｓｒ
ｏｎａｗｓ
′
ｆ
ｆｕｕ″ｍ′
ｅ″６ ｍｙ６ｎｒ
“′
ｓｒ
ａｋｕ
‐／
ｕｓ
猶ｅ馬切ｅｎ 翻 れ ル． ＯＰｅｒ
Ｚ
ｋｅ崩そ
ｙ６れ６可．
ｙｓ
ａ媛 ｒ
ｒ
ｉ
ａｖａ〃ａ
ａａｒ
ＥＭＩＳＥＳＴＡＳＯＰＩＭＩＮＥＮ ＵＯｓＰ舞台ｒｅｒａ音ｎｆｏｒｅｕｒ
１０．ＶＡ１
‐Ｔ１ｏＮＡＶＵＳＴＵＫＳＥＮ ＨＡＫ
ｔ
ｉｓｏｔｙ６ｈ６ｎ ｏＰｅ ｕｓ‐ｊａ
Ｖａａｎ ｎｕｏｒ
ｔ
ｔａｉｎ ａｖｕｓｔｕｓｔａ ｅｔｓｉ
「Ｐａ′ｖｅ′”ｎｆｕｏ什可ａｎ ｎ′ｍり ｈａｋｅｅ ｖｕｏｓｉ
ｆ町ａｎ
ｉ
ｌ
ｉ
ｌ
ｌｅ．「Ｐａ′Ｖｅ′”“そりｏｆ
ｔａ
ｔ
ｊａｎｔ
ｔ
ｉｏｎａＰｕ ｍａｋｓｅｔａａｎ ｓｕｏｒａａｎ ＰａＩＶｅｌｕｎ ｕｏｔ
ｉ６ｓｔａ．Ｖａｌ
ｉｍｉｎｉｓｔｅｒ
ｔ
ｔｕｕｒ
ｋｕｌ
ｔ
ｌ
ｔ
ａ ｏＰｅ ｕｓ−ｊａ
ｌ
ｉ
ｌ
ｉ
ｅｅｔ
ｔｓｅｋａｔ
ａａ
ｊａ
ｔａｖａｔｒ
ｔ
ｔａｉｎｔａ Ｍｔ
ａＰｏ【
ｔ
ｔ ｔｏｉｍｉｎｎａＳｔａ ｖｕｏｓｉ
′ ｔｉ ｉ
ｎ ｍり ｏ ｍ ａａ
ｉ６１
１ｅ．
ｉｍｉｎｉ
ｔ
ｔｕｕｒ
ｋｕｌ
ｓｔｅｒ
ｔ
ｔａｅｓｓａ．
ｔｅｌｕｉｄｅｎ ｙｈｔｅｙｄｅｓｓａｉａ ｍｕｕｔｏｉｎｔａ∼ｉ
ｌａａｎ ｓｏＰｉｍｕｓｎｅｕｖｏｔ
ｓｔａｔａｒｋａｓｔｅ１
Ｔｏｉｍｉｎｎａｎｔｏｔｅｕｔｕｍｉ
『
ｒ
ａｍ脅そ
６ｎ）
ｆ
ｆ
わｄ 値 ， ｍｕ
ａｅ′Ｖａ′
１１．ＮＵＯＲＴＥＮ 〇ＨＪＡＵＳ−ＪＡ ＰＡＬＶＥ１
‐ＵＶＥＲＫ〇ＳＴ〇 （ｍａ ｏ 打ｅｎ
ｔｅｎ
ｌ
ｉｓｅｓｓａ ｎｕｏｌ
ｉＰａｉｋａｌ
ｉ
ｔ
ｔａＶａｒｏｏｌ
ｉｅｔｏａ／ｔａｉ ｍｕｕ ｓＯＶ
ｉ
ｔ
ｔａａｔ
ｉ
ｌ
ｓｔｕｕ／ｖａｌ
ｒ可ａｎ ｎ′ｍり ｏｓａｌ
「Ｐａ／ｖｅ′”ｎｆｕｏｆ
１
ｉ
ｉ
１
ｓ
ｓ
１ａａｎ ｌ．１．２０１１ ｖｏｉｍａａｎｔｕ ｅｖａｓｓａ ｎｕｏｒｓｏ ａ ａ（７ ａ ｓ）
．
ｉ
ｔｅ１
ｏｈ
ｉａｕｓ‐ｉａ Ｐａ１ｖｅ１ｕｖｅｒｋｏｓｔｏｓｓａ，ｉｏｋａ ｍａａｒ
１２
．ＫＵＳＴＡＮＮＵＫＳＥＴ
〆ａｕＰｕｎｋ諸費”ｍ ｓｉ
ｔｏｕｔｕｕ ｍａｋｓａｍａａｎｔａｓｓａ ｓＯＰｊｍｕｋｓｅｓｓａ ｓＯＶ
ｉ
ｔｕｓｔａ ｅｔｓｉ
ｉ
Ｖａｓｔａ ｎｕｏｒ
ｓｏｔｙｏｓｔａ
のａ′ｖｅ／”ｍｕｏｒ旬ａｎ ｍ ｍりｓｅｕｒａａｖａｓｔ
ｉ
．
「Ｍａｋｓｕｎ ｍａａ焔 ノａ ｍａｋｓａｆｕｋｓｅ〃 ａ欣ａｒ
／り
ａ〃
１３．ＡＲＫ
ＩＳＴ０ＩＮＴ１
ーＳＵＵＳＪＡＴ
−ＥＴ０ｓＵ０ＪＡ
，ＳＡＬＡＳＳＡＰＩＴＯＶＥＬＶ０ＬＬ
丁ａｓｓａ ｋｏｈｄａｓｓａ ｋａｎｎａ
ｔ
ｔａａｔｕ
’ｏｈ
ｔｕｓ
ｔｕａ９５．
２〇１１ｌ
ｉ
ｔ
ｔｕｕｎａｓ
ｉ
ａａｄ
ｉ
ａｋ
ｄａａｎ’
ｉ
１
ｉ
６ｔ
ｔｏ
ｊｅｈｅｎｋ
ｅ
ｊｅｎ
’ Ｓｉ ＝ ３ ｋ
ｋａｓ
ｉ
ｔ
ｔｅ
ｉ
ｔａ ｅｔｓｉｖａｓｓａ ｎｕｏｒ
ｉ
ｓｏｔｙ６ｓｓａ’
ｙｓ
ｖ
ｕ
ｔ
ａ
ｋ
ｕ
ｖ
ａ
ｉ
／
ｋ
ａ
ａ
ｎ
ａｕ
．
ｐｕｎｇ ｎ ｕｎｎａｎｉａ ｐａｌ
ｔａ
ｖｅｌｕｎｔｕｏｔ
ｉａｎ
ｉ
ｉ
ｔａ ｖａｓｔｕｕｎｉａｋｏａ ａｓｉａｓｔａ ｏｈｊｅｅｎ ｏｖａｔｌａａｔ
ｖａ
ｓ
ｉｎｅｅｔｏ ｅｔｕｓ
ｋｌ
ｔ
ｔ ｉ ｉ
−ｉａ ｕ ｕｕｒｍ ｎｉ
．
ｉ６ｉａ
ｐ
ｓｔｅｒ
ｔ
ｉｅｔｏｓｕｏ
ｔｕｕｔｅｔｕｎｔｏｉｍｉｓｔｏ ｙｈｄｅｓｓａ ｏｈ
ｉａｖａｉ
ｉ
ｓｓａ ｍ ｍ ｏｐｅｔｕｓ‐ｉａ ｋｕｉ
ｔ
ｔｕｕｒ
ｉｍｉｎｉ
． ｉｅ ｏｎ ｓａａｔａｖ
ｉ６ｎ
ｓｔｅｒ
ｉｎｔｅｒｎｅｔ
−ｓｉｖｕ”ｔａｊａ ｅｔｓ董ｖａｎ ｎｕｏｒ
ｉ
ｓｏｔｙ６ ｈａｋｕｏｈ
ｉ
ｉ
ｔ
ｔｅｅｎａ，
ｊｅｅｎ暑
ａ／ｖｅ／〃〃ｒりｏ登可ａｎ 稲 川り ｎｏｕｄａｔ
ｔａａ ａｓ
ｉ
ｉ
ａｋ
ｄｏ
ｊｅｎ ａｒｋｉｓｔｏｉｎｎｉｓｓａ，ｓａｉ
ｌ
ｔａｍｉｓｅｓｓａｊａ ｈａｖ
ｉ
ｔ
ｔａｍｉ
ｙｔ
ｓｅｓｓａ
ｉ
ｖａｓａａｎｎ６ｋｓ
ａｉａｏｈ
ｉ
ｔ
Ｐ
／
／
ｉｅ ａ
ｔｏｕｔｕｕ
”ｏｆ旬ａ〃〃加り ｓｉ
．ｒ ａｖｅ〃〃『
ｔａｍａａｎｌａｅｉ
ｎｏｕｄａｔ
ｓｓａｓａａｄｅｔ
ｔｙａ ｓａｉａｓｓａｐｉ
ｔｏ−ｉａ ｖａｉ
ｔ
ｉｏｌｏｖｅーｖｏｌ
ｉ
ｉ
ｔａ ｅｔｓｉｖａｎ ｎｕｏｒ
ｓｕｕｔ
ｉ
ｓｏｔｙ６ｎ
ｔａｍｉ
ｖｅｌｕ
ｉｅｎｔｕｏｔ
ｐａー
ｓｅｓｓａ． Ｖｅｌ
ｉ
ｖｏ＝
ｓｕｕｓ ｐｙｓｙｙｖｏｉｍａｓｓａｔａｍａｎ ｓｏｐｉｍｕｋｓｅｎ ｐａａｔ ｔ
ｙｔｙａ．
Ｅｔ
ｉ
ｉｓｏｔｙｏｈｏｎ＝
ｓ
ｖａａｎ ｎｕｏｒ
ｉ
ｔ
ｔ
ａ
ｔ
ａｈ
ｉおｔ
ｖ
ｉ
ｓ
ｔｏ
ｅｎｋ
ｉ
ｔ
ｉ
ｙ
ｅ
ｔ
ｉｅｎｋａｓ
ｔａｖａｓ
ｔａａｎｕｏ「
ｅ
ｉ
ｌ
ｉ
ｙｓ
ｉ
ｓｏ
ａ
ｎ ｍｕｋａｉｓｅｓｔ
ｖａｓｔａａｖａａ ｋｕｎｎａ
ｌ
ｌ
ｉ
ｉｍｉ
ｓｔａｔ
ｏ
ｎｔ
ａａｋｏｓｋｅ ｉ
ｉ
ｔｅｒ
ｉ
ｉ
ｒｅｋ
ｔａ
ｓ
ｎｐ
ｊａｎａ 秋 崩そ効貨ａｕｐｕ承り
．
Ｔｉ
ｌ
ｔｏｕｔｕｕ ｐ
ｉ
ｔａｍａａｎｓａｌａｓｓａ のａ／ｖｅ／〃〃そりｏｆ
ａａ
ｊａｓｉ
ｆ町ａ〃 〃 加 りｌ
ｉ
ｉｋｅ‐ｉａ ａｍ ｍａｔ
ｔ
ｉ
ｓａｌａｉ
ｓｕｕｄｅｔ
．
Ｅｔｓｉ
ｉ
ｖａｓｓａ ｎｕｏｒ
ｔｙ６ｓｓ省ｎｏｕｄａ
ｓｏ
ｔｅｔａａｎ９
５２〇
１“
ｄ
ｊ
ｔ
ｔ
ｉ
ｋ
ｉ
ａ
ａ
ｏｈ
ｕ
ａａ
ｓ
ａ
ｈ
ｉ
ｉ
ｄａａ ｊｅ ｅｎｋ
６
ｉ
ｔ
・
ｉ
ｔ
ｔｅ
ｉ
ｅｔ
ｏ
ｊｅｎｋａｓ
ｔａ
ｙｓ
ｅｔｓｉ
ｉ
ｖａｓｓａ ｎｕｏｒ
ｓｏｔｙ６ｓｓａ；ｓｅｎ ｏｖａｔｉａａｔ
ｉｎｅｅｔｏｐｅｔｕｓ−ｉａ ｋｕｌ
ｔ
ｔｕｕｒ
ｉｍｉｎｉ
ｉ６ ｙｈｄｅｓｓａ
ｓｔｅｒ
ｔ
ｉｅｔｏｓｕｑ
ｔｕｕｔｅｔｕｎｔｏｉｍｉ
ｉａｖａｌ
ｓｔｏｎ ｋａｎｓｓａ‘
１４
．ＰＡＬＶＥＬＵＮＴＵＯ丁ＴＡＪＡＮＶＡＳＴＵＵ
ｆ句ａ〃〃蹴りｖａｓ
ｒＰａ／
ｖｅ山川りｏｆ
ｔａａ ｕｌｋｏｐｕｏｌ
ｉ
ｌｅ ｋａｉｋ
ｉ
ｓ”
ｓｔａｔｏｉｍｉｎｔａｎｓａ ｍａｈｄｏｌ
ｌ
ｉ
ｉａｉｈｅｕｔ
ｓｅｓｔ
ｔａｍｉ
ｓｔａ
ｉ
ｉ
ｔ
ｖａｈ
ｎｇｏ
ｌ
ｔ
ｉ
ｉｓｅｎｔｕｒｖａａｍｉｓｅｓｔａｔａｒｐｅｅｎｍｕｋａｉｓｉｎｉｎａｉｍｉｓｔｏｉａｖａ ｔ
ｓａｉａ ｈｕｏ
ｅｈ
ｋ
ｔ ｋｉ
ｓ ｕｕｖａ
ｕｕ ｕ ｓｎ．
１５．ＥＲＩＭＩＥＬ
ＩＳＹＹＫＳＩＥＮ ＲＡＴＫＡ
ＩＳＥＭＩＮＥＮ
ｓｏｐｉｍｕｓｔａ ｋｏｓｋｅｖａｔｅｒ
ｉｍｉ
ｌ
ｉ
ｅ
ｉ
ｓｙｙｄｅｔｐｙｒ
ｔａａｎｒａｔｋａｉｓｅｍａａｎ ｅｎｓｌｓｌ
ｉｓｏｐＩ
ｔｅｎｖ苔
ｉａ・ｓｅｓｔ
ｉ
ｉ
ｉ
Ｊａｏｓａｐｕ。ｌ
ｓ
ｎ
ｔｅｌｕｉｎ． Ｓｏｖｉ
ｎｅｕｖｏｔ
ｔ
ｔｅｌｅｍａｔ
ｔｏｍａｔｒ
ｉｓｔ
ｉ
ｉ
ｉ
ｔ
ｒ ａｉ
ｓｕｕｄｅｔｒａｔｋａｉ
ｉｍｅｋａｄｅｓｓａ（ｅｓｉｍ ） 火奇膚膿ｏ欣ｅｕｄｅｓｓａ
ｓｔａａｎ Ｖｉ
．
．
１６．ＳＯＰＩＭＵＳＡＳＩＡＫＩＲＪＡＴ
Ｔａｈａｎｙｈｔｅｉｓｔｏｉｍｉｎｔａｓｏｐｉｍｕｋｓｅｅｎｊ
ｔａ ｋｏｓｋｅｖｉ
ｉｎ ａｓｉａｋ
ｉりｏｉｈｉ
ａｓｉ
ｌｅｔａａｎｌａｋｉａｖ
ｎｓｏｖｅｌ
ｉ
ｒａｎｏｍａｉｓｅｎ
ｔｏｉｍｉｎｎａｎｉｕｉｋｉ
ｓｕｕｄｅｓｔａｉａ ｋｕｎｔａｌａｉｎ ｓａａｎｎｏｋｓｉａ
１７
．ＡＬＬＥＫＩＲＪＯーＴＵＫＳＥＴ
Ｔａ
ｔａ ｓ。ｐｉｍｕｓｔａ ｏｎｔｅｈ
ｔｙｋａｋｓ
ｉｓａｍａｎｓｉｓａｌ
ｔ６ｉ
ｓｔａ ｋａ
ｔａ ｙｋｓｉｋｕｍ ｍａｌ
ｌｅｋ
ｉｎ ｓｏｐｌ
ｐｐａｌｅｔ
ｌｅ．
ｉａｐｕｏｆｅｌ
，
Ｓｏｐｉｍｕｓｅｈｄｏｔｏｎ ｓｅ∼ｉ
ｔｅｔ
ｔｙｊａｓｏｐｉｍｕｋｓｅｓｔａ ｖａ＝
ｉ
ｔｓｅｅ ｙｈｔｅｉ
ｓｙｍ ｍａｒ∼ｓ・Ｌｉ
ａ
ｋ
ｉ
ｉ
ｓ ｓ ｓｏｐ ｍｕｋｓｅｎ ｋｏｐ
ｉ
ｏ
ｔｏｉｍｉ
ｔｅｔａａｎ ｏｐｅｔｕｓ−ｉａ ｋｕｌ
ｔ
ｔｕｕｒ
ｉｍｉｎｉ
ｉ６６ｎ ｅｔｓｉｖａｎ ｎｕｏｒ
ｓｔｅｒ
ｉ
ｓｏｔｙ６ｎ ｈａｋｅｍｕｋｓｅｎｉ
ｉ
ｉ
ｔ
ｔｅｅｋｓｉ
．
秋ａｕｐ ｍｇ座ｓａ炊〃ｍａｓｓａｐｖｍＪ
ＨＵＯＭ‘ａ
ｌ
ｌ
ｉ
ｉ
ｔｕｋｓｅｎ ｓｏＰｉｍｕｋｓｅｅｎ ｎ
ｅｋ
ｄｏ
ｉ
ｉ
ｌ
ｔａ ｈｅｎｋｉ
ｌｏｉ
ｉ
ｔａ ｊｏｉ
ｌ
ｌａ ｏｎ ｏｒ ａｎｉ
ｉｏｓｓａａ
ｓａａｔ
ｉｄｏｉ
ｔｕｓｏｉｋｅｕｓ・
ｎｉｍｅｎｋ
，
ｇ
ｎ