Opiskelijavalinta 2016
Psykologia tieteenalana Psykologian laitoksen tutkimuskohteena on ihmismielen perusteet ja kehitys. Tavoitteena on kehittää interventioita, joilla tuetaan kehitystä ja oppimista sekä psyykkistä hyvinvointia ja mielenterveyttä. Psykologian laitoksen opetus nojautuu voimakkaasti laitoksella tehtävään tutkimukseen. Psykologian laitoksen tutkimuskärkiä ovat: Oppimisen ja motivaation monipuolinen tutkimus. Oppimista tutkitaan sekä sen hermostollisten perusmekanismien tasolla että uusien taitojen oppimisena sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Hyvinvointiin, oppimiseen ja oppimisvaikeuksiin liittyvien interventioiden ja psykoterapiamenetelmien tutkimus hyödyntämällä mobiili- ja verkkoteknologiaa sekä liikkeiden, ilmeiden ja aivotoiminnan mittausta. Työpsykologian ja työhyvinvoinnin tutkimus. Pitkittäistutkimuksen ja prosessitutkimuksen metodologia. Psykologian laitoksen opetus organisoidaan neljässä eri sektorissa: 1. 2. 3. 4. Kehityspsykologia Kliininen psykologia Persoonallisuus- ja työpsykologia Neuropsykologia Lisätietoja laitoksesta, laitoksen tutkimuksesta ja henkilökunnasta saat www-sivuilta: www.jyu.fi/psychology. Tarkempaa tietoa opintojaksoista ja opetuksesta löydät Korppi-järjestelmästä: korppi.jyu.fi Psykologit toimivat Psykologien työpaikkoja psykologeina terveyskeskus psykoterapeutteina mielenterveystoimisto tutkijoina sairaala/poliklinikka opettajina kasvatus- ja perheneuvola konsultteina koulutoimi (koulupsykologit) työhallinto yliopisto, muu oppilaitos tutkimuslaitos yksityinen yritys ym. Opiskelijavalinta 2016 Hakeminen Psykologian hakukohteeseen valitaan 77 opiskelijaa. Hakeminen tapahtuu korkeakoulujen yhteisessä sähköisessä hakujärjestelmässä www.opintopolku.fi. Hakuaika alkaa 16.3.2016 ja päättyy 6.4.2016 klo 15.00. Valintakoekirjallisuus Karjalainen Leila: Tilastotieteen perusteet. Ensimmäinen tai uudempi painos. Pii-Kirjat, Otavan Kirjapaino, Keuruu, 2010. ISBN 978-952-9776-33-7. JA Kirjallisuus, joka julkaistaan 1.3.2016 osoitteessa w w w . j y u . fi / y t k / o p i s k e l ij a v a l in t a Valintakoe Psykologian hakukohteen valintakoe on torstaina 26.5.2016 klo 12–15. Se kestää kolme tuntia ja siinä hakija vastaa kirjallisen materiaalin perusteella laadittuihin kysymyksiin. Koe on monivalintakoe. Taskulaskinta ei tarvita eikä saa käyttää valintakokeessa. Valintakokeeseen ei lähetetä erillistä kutsua. Valintakokeet järjestetään Jyväskylässä Seminaarinmäellä / Mattilanniemessä. Hakijoiden tulee saapua paikalle ajoissa. Valintakokeeseen osallistuvilla tulee olla mukanaan kuvallinen henkilöllisyystodistus (ajokortti, passi tai henkilötodistus) ja kirjoitusvälineet. Kokeeseen saa ottaa mukaan juotavaa ja välipalaa läpinäkyviin pakkauksiin pakattuina. Valintakoepaikat julkaistaan toukokuussa: www.jyu.fi/ytk/opiskelijavalinta. Valintakokeesta voi saada yhteensä 60 pistettä. Vanhoja valintakoekysymyksiä/vastauksia ei ole saatavissa. Soveltuvuuskokeisiin kutsutaan ensimmäisen vaiheen perusteella enintään 120 parasta hakijaa. Viikolla 23 kaikki valintakokeisiin osallistuneet saavat kirjeitse tiedon valintakokeessa menestymisestään. Soveltuvuuskokeisiin kutsuttujen nimet julkaistaan myös tiedekunnan www-sivuilla viikolla 23. Soveltuvuuskokeet järjestetään 13.–15.6.2016 psykologian laitoksella. Kokeet kestävät kunkin hakijan kohdalla yhden kutsussa ilmoitetun päivän. Kokeet alkavat päivittäin klo 8.00 nimenhuudolla. Samassa yhteydessä jokainen hakija saa kokeiden henkilökohtaisen aikataulun. Kokeissa arvioidaan psykologian moninaisissa asiantuntijatehtävissä edellytettäviä ominaisuuksia. Ne koostuvat kirjallisista tehtävistä, ryhmäkeskustelusta ja parihaastattelusta. Lopullinen valinta tehdään soveltuvuuskokeiden pistemäärän perusteella. Lopulliset valintojen tulokset ilmoitetaan hakijoille viimeistään 1.7.2016 Opintopolussa ja tiedekunnan ilmoitustaululla. Valintatulos ilmoitetaan myös kirjeitse. Valintamenettely 50 paikkaa on varattu ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville ja korkeakoulupaikan ennen syksyä 2014 vastaanottaneille (Ryhmä 1) 27 paikkaa on varattu jo korkeakoulututkinnon suorittaneille tai opiskelupaikan korkeakoulussa syksyllä 2014 tai sen jälkeen vastaanottaneille (Ryhmä 2) Menettely on kaksivaiheinen: Ensimmäisessä vaiheessa valitaan soveltuvuuskokeisiin 120 parhaiten menestynyttä kahdella kriteerillä: 1. yhteispisteiden (valintakoe ja todistukset) perusteella valitaan 39 (Ryhmä 1) + 21 (Ryhmä 2) parasta hakijaa, 2. valintakokeen perusteella valitaan 39 (Ryhmä 1) + 21 (Ryhmä 2) parasta hakijaa. Henkilöitä otetaan ensin yhteispisteiden perusteella ja sitten valintakoepisteiden perusteella ottaen huomioon jo yhteispisteiden perusteella valitut. Mikäli usealle hakijalle tulee sama pistemäärä, paremmuusjärjestyksen ratkaisee yhteispisteiden perusteella valittavien osalta valintakokeen pistemäärä ja valintakokeen perusteella valittavien osalta todistuspistemäärän ja valintakokeen yhteispistemäärä. Suomalaista ylioppilastutkintoa suorittamattomat valitaan pelkän valintakokeen perusteella. Näin valitun 120 hakijan joukosta hyväksytään toisessa vaiheessa opiskelijoiksi 77 (50 ryhmästä 1 ja 27 ryhmästä 2) soveltuvuuskokeiden pistemäärän perusteella. Mikäli soveltuvuuskokeissa usealle hakijalle tulee sama pistemäärä, paremmuusjärjestyksen ratkaisee valintakokeen pistemäärä. Niille hakijoille, joita ei valita koulutukseen, annetaan palautteena tieto varasijalle sijoittumisesta. Suomen Akatemian tiedekilpailu Viksussa palkitut lukion oppimäärän ja ylioppilastutkinnon tai vastaavan tutkinnon suorittaneet hyväksytään suoraan soveltuvuuskokeisiin, edellyttäen, että palkitun työn aihe liittyy psykologiaan. Hakeminen tapahtuu normaalisti korkeakoulujen sähköisessä hakujärjestelmässä (Opintopolku) 16.3.–6.4.2016 klo 15.00. Hakija toimittaa oikeaksi todistetun kopion kilpailumenestyksen osoittavasta todistuksesta tiedekunnalle. Pisteet ylioppilastutkintotodistuksesta Pisteitä annetaan psykologian reaalikokeen tai muun aineen reaalikokeen tai ennen vuotta 2006 kirjoittaneilla reaalikokeen, äidinkielen sekä matematiikan tai vieraan kielen ylioppilaskokeista seuraavasti (enintään 65 pistettä): Muu ainereaali/ reaali Äidinkieli 25 20 23 Psykologian reaalikoe tai Matematiikka tai vieras kieli* pitkä lyhyt 20 20 15 18 18 18 13 18 15 15 15 10 12 12 12 12 7 Lubenter approbatur 9 9 9 9 4 Approbatur 6 6 6 6 1 Laudatur Eximia cum laude approbatur Magna cum laude approbatr Cum laude approbatur Mikäli ensimmäisen vieraan kielen koetta ei ole suoritettu, otetaan huomioon sen sijasta toisen kotimaisen kielen koe. Aikaisemmin oppiaineen pitkän oppimäärän kirjoittaneilla, jotka myöhemmin ovat kirjoittaneet saman aineen lyhyenä, otetaan pisteityksessä huomioon pitkän oppimäärän kokeen arvosana. Jos hakija ei ole kirjoittanut ylioppilaskirjoituksissa suomea/ruotsia äidinkielenä, niin hänelle lasketaan äidinkielen pisteet suomi toisena kielenä -kokeesta. Hakukelpoisuus Korkeakoulukelpoisuudesta on säädetty yliopistolaissa (558/2009), laissa ylioppilastutkinnon järjestämisestä (672/2005) ja lukiolaissa (629/1998). Päävalinnassa kelpoinen hakemaan psykologian kandidaatin ja maisterin tutkintoihin on henkilö, joka on suorittanut jonkin seuraavista tutkinnoista: 1. ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetussa laissa (672/2005) tarkoitetun tutkinnon; 2. vähintään kolmivuotisen ammatillisen perustutkinnon tai sitä vastaavat aikaisemmat opinnot; 3. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998) tarkoitetun ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon, erikoisammattitutkinnon tai niitä vastaavan aikaisemman tutkinnon; taikka 4. ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin. Opiskelijaksi voidaan hyväksyä myös henkilö, jolla yliopisto toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet, täyttämättä kuitenkaan pohjakoulutusvaatimuksia. Mikäli hakijalta puuttuu korkeakoulukelpoisuus, tulee hänen ottaa yhteyttä tiedekuntaan. Opiskelijaksi ottamisen rajoitukset Psykologian kandidaatti- ja maisterikoulutus kuuluvat SORA-lainsäädännön piiriin. https://www.jyu.fi/ytk/opiskelijavalinta/SORAlainsaadanto Yhden paikan säännös Voit ottaa vastaan vain yhden opiskelupaikan korkeakoulujen yhteishaussa. Opiskelupaikan vastaanottaminen on tehtävä Opintopolussa (www.opintopolku.fi). Ilmoitus on sitova, etkä voi muuttaa sitä. Mikäli et vahvista määräaikaan mennessä vastaanottavasi tarjottua opiskelupaikkaa, menetät opiskelupaikan. Hakijan on 15.7.2016 klo 15.00 mennessä ilmoitettava sitovasti, ottaako saamansa korkeakoulupaikan vastaan. Oikaisumenettely Opiskelijavalintaan tyytymätön voi pyytää siihen kirjallisesti oikaisua 14 päivän kuluessa valinnan tuloksen julkistamisesta. Oikaisu osoitetaan Jyväskylän yliopiston muutoksenhakulautakunnalle ja toimitetaan yliopiston kirjaamoon (Kirjaamo, PL 35, 40014 Jyväskylän yliopisto). Palaute opiskelijavalinnasta Hakijalla on mahdollista saada kopio valintakoevastauksestaan (optisesta lomakkeesta) 14 päivän ajan siitä kun hän on saanut kirjeitse tiedon kirjallisessa kokeessa menestymisestään. Kopion saa soittamalla numeroon 040 805 3104/040 805 3103. Hakijoista ei kirjata soveltuvuuskokeissa muita tietoja kuin osa-alueittaiset pistemäärät, jotka ilmoitetaan kirjeitse vain hylätyille hakijoille. Ilmoittautuminen poissaolevaksi https://www.jyu.fi/opiskelu/opinnoista/poissaolo Opintojen aloittaminen Opinnot alkavat torstaina 1.9.2016. Ensimmäisten viikkojen ohjelma julkaistaan elokuussa: www.jyu.fi/ytk/opiskelu/uusi-opiskelija Neuvonta ja lisätiedot Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Puh. 040 805 3103 [email protected] Yliopiston hakijapalvelut Puh. 040 805 4132 [email protected] Avoimen yliopiston väylähaku Avoimen yliopiston opintoja suorittaneita hyväksytään psykologiaan enintään 5. Tutkinnon suoritusoikeus johonkin pääaineeseen voidaan hakemuksesta myöntää henkilölle, joka on suorittanut avoimessa yliopisto-opetuksessa jonkun yliopiston opetussuunnitelman mukaisia opintoja yhteismäärältään vähintään 100 opintopisteen verran ainakin kahdessa oppiaineessa. Näistä haettavassa pääaineessa tulee olla perus- ja aineopinnot (60 op) tai niitä vastaavat opinnot ja toisessa oppiaineessa vähintään 25 opintopisteen laajuinen opintokokonaisuus tai perusopintoja vastaavat opinnot. Opintokokonaisuudet tulee olla suoritettuna vähintään hyvin tiedoin. Avoimen yliopiston väylähaussa eivät voi pyrkiä henkilöt, joilla jo on tutkinto yliopistosta tai opintooikeus jossakin yliopistossa. Hakuaika alkaa 1.4.2016 ja päättyy 29.4.2016 klo 15.00. Psykologian kandidaatin ja filosofian maisterin tutkintoon pääaineena psykologia hakevilta vaaditaan edellisten lisäksi, että hakijalla on valmiiksi suoritettuna ennen hakuajan päättymistä tutkintoon vaadittavat kieli- ja viestintäopinnot (15 op): äidinkielen, toisen kotimaisen kielen ja yhden vieraan kielen opinnot sekä valinnaiset kieli- ja viestintäopinnot. Valintakriteereinä käytetään aikaisempien opintojen määrää ja laatua, hakemukseen liitettyjä perusteluja opintoihin hakeutumisesta, valintakokeen pistemäärää sekä haastattelua. Hakijat osallistuvat ilman erillistä kutsua psykologian valintakokeeseen 26.5.2016. Voidakseen tulla valituksi hakijan on saatava valintakokeesta vähintään 40 pistettä 60 pisteestä. Pisterajan saavuttaminen ei takaa valintaa, koska valinnassa käytetään myös muita kriteereitä, eikä valittavien vuosittaista maksimimäärää voida ylittää. Lopullinen valinta tehdään psykologian laitoksen esityksen perusteella. Filosofian maisterin tutkinto pääaineena psykologia ei anna psykologin ammattipätevyyttä, joten tutkinnon suorittaneet eivät voi harjoittaa psykologin ammattia. Psykologian maisterin tutkintoon ei voi hakea avoimen yliopiston väylän kautta. Psykologian tutkinnot Psykologian maisterin tutkinto antaa valmiudet toimia moninaisissa psykologista asiantuntijuutta vaativissa tehtävissä. Psykologian alan työllisyysnäkymät ovat hyvät. Psykologeiksi valmistuneet toimivat usein perinteisissä psykologin tehtävissä julkisen terveydenhuollon alueella mm. mielenterveystoimistoissa, kouluissa, perheneuvoloissa ja työvoimatoimistoissa. Yksityispsykoterapeuteista psykologit muodostavat suurimman ryhmän. Merkittävästi laajeneva alue on kliininen neuropsykologia, jossa esimerkiksi oppimisvaikeuksien arviointi ja kuntoutus muodostavat kasvavan työsaran. Uusia haasteita ovat työ- ja talouselämään sekä inhimillisen tietoyhteiskunnan kehittämiseen liittyvät tehtävät. Koulutuksessa ja tutkimuksessa sekä tutkimustiedon välittämisessä käytännön sovelluksiksi psykologisella tietämyksellä on paljon annettavaa. Psykologi voi olla mukana esimerkiksi monitieteisessä tutkimusryhmässä kehittämässä uusia diagnostisia menetelmiä, hoitomuotoja tai työympäristöjä. OPINNOT Psykologian kandidaatin tutkinto (PsK) 180 opintopistettä Psykologian maisterin tutkinto (PsM) 150 opintopistettä Perusopinnot Kehityspsykologia Neuropsykologia ja kognitiivinen psykologia Persoonallisuuspsykologia Kliininen psykologia Psykologian tutkimusmenetelmät Aineopinnot Edellisten opintojaksojen syventäminen Työ- ja organisaatiopsykologia Kandidaatin tutkielma Valinnaiset opinnot (esim. geropsykologia, kognitiivinen neurotiede, orientoiva harjoittelu) Syventävät opinnot Ammatilliset opinnot Työelämävalmiudet I ja II (harjoitteluun valmistavat opinnot) Työelämävalmiudet III (harjoittelu) Psykoterapia, kuntoutus ja neuvonta Teoreettiset opinnot Syventävät opintojaksot Pro gradu -tutkielma Loppukoe Lisäksi opiskellaan pakollisina opintoina yleis-, kieli- ja tilasto-opintoja sekä muita sivuaineita oman kiinnostuksen mukaan. Psykologian opiskelijoita kannustetaan myös sisällyttämään tutkintoonsa kansainvälisiä opintoja joko opiskelijavaihdon tai vieraskielisen opetuksen kautta. Psykologian ja filosofian maisterin tutkinnot antavat psykologian jatkokoulutuskelpoisuuden. Psykologian tutkinnot: Psykologian kandidaatti (PsK) Psykologian lisensiaatti (PsL) Psykologian maisteri (PsM) Psykologian tohtori (PsT) Filosofian maisteri (FM) Filosofian tohtori (FT) PSY P140 Kliin PSY P201 Tutkim PSY P120 Neuro FIL Y025 ** Tiet. etiikka PSY A180* Gero PSY A320 * Orien Harj PSY A140 Kliin PSY A151 Työ- org. PSY A120 Neuro II kevät TIL P150 Til per TILP350 SPSS PSY A320* Orient.harj PSY S302 Henkil PSY A130 Perso PSY A170 * Kongnit PSY A110 Kehka 60 op II syksy PSY A190* Valinn * Valinnainen opintojakso ** Vaihtoehtoiset opintojaksot Kieliopintoja vähintään 15 op KV- vaihto YTK Y004 eHops II TIL P450 Til jatko PSY S303 Haast. kou. PSY A220 Matur PSYA210 Kandidaatin tutkielma PSY A203 Kvali PSY A202 Kvanti 60 op III syksy III kevät Sivuaineopintoja 58 op: yksi aineopintokokonaisuus (25 + 35 op) tai kaksi perusopintokokonaisuutta (25 + 25 op) sekä muita opintoja (8 op) YTK Y003 eHops I YFIY100** Tiet. teoria / TIL P100 Til Johd SIVUAINEOPINNOT: Tilastotiede yht. 20 op PSY S301 Tutust PSY P130 Perso PSY P110 Kehka Aloita sivuaine I kevät 60 op I syksy Psykologian kandidaattiopinnot 180 op 180 op PSY S291 Loppukoe PSY SIII kurssi *** PSY S220 Matur PSY S321 Harjoittelu PSY S321 Diagnost. PSY S330** Psykoterapia/ PSY S340** Kuntoutus ja neuvonta PSY S314 Muut arv. PSY S312 Kliin neur. PSY S313 Pers arv. PSY S311 Arvionti 60 op V syksy V kevät Työelämäopinnot Maisteritutkinnon vapaavalintaiset opinnot 30 op Valitaan vähintään 10 op Kehityspsykologia III A / B Neuropsykologia III A / B Persoonallisuuspsykologia III A / B Kliininen psykologia III A / B / C Työ- ja organisaatiopsykologia III A / B *** PSYS202* Tut.men III PSYS329* Orientoiva harjoittelu II PSY S IIIkurssi *** PSY S210 Tutkimustyö 60 op IV Syksy IV kevät Teoreettiset opinnot K V v a i h t o M a i s t e r i n v a p a a v a l i n t a i s e t 30 op VI syksy Psykologian maisteriopinnot 150 op 150 op 16.3.–6.4.2016 Hakuaika psykologian kandidaatin ja maisterin tutkintoon www.opintopolku.fi 1.3.2016 Kirjallisuus julkaistaan osoitteessa www.jyu.fi/ytk/opiskelijavalinta 13.11.2015 Hakijan päivä M T K T P L S 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 M 6 5 4 7 T 9 2 1 8 L P 10 3 S 25 26 27 28 29 30 18 19 20 21 22 23 24 11 12 13 14 15 16 17 K T M HUHTIKUU 2016 T MAALISKUU 2016 K M T K T P L S 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 T L P L S 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 M P HELMIKUU 2016 T TAMMIKUU 2016 K T K T P L S 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 T JOULUKUU 2015 S 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 M MARRASKUU 2015 Hakuaika päättyy 6.4. klo 15.00 Syyskuu: Opintojen aloitustilaisuus Yliopiston avajaiset Opetus alkaa Opiskelupaikka on otettava vastaan viimeistään 15.7.2016 Heinäkuu: Lopulliset valintatiedot, viimeistään 1.7.2016 Torstai 26.5.2016 klo 12–15 VALINTAKOE Valintakokeeseen osallistuvat kaikki hakijat ilman erillistä kutsua 4 K 5 T 6 P 7 L 8 1 S T L 2 9 16 23 30 K T P L S 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 29 29 30 M P 1 8 15 22 29 SYYKUU 2016 5 6 7 12 13 14 19 20 21 26 27 28 T 4 11 18 25 K T M S 3 10 17 24 31 27 28 29 HEINÄKUU 2016 30 31 23 24 25 26 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 3 2 9 T M TOUKOKUU 2016 M 1 8 15 22 29 T 2 9 16 23 30 P 3 10 17 24 L S 4 5 11 12 18 19 25 26 T 2 9 16 23 30 K 3 10 17 24 31 T 4 11 18 25 P 5 12 19 26 L S 6 7 13 14 20 21 27 28 ELOKUU 2016 T K 1 6 7 8 13 14 15 20 21 22 27 28 29 M KESÄKUU 2016 Henkilökohtainen kutsu lähetetään soveltuvuuskokeisiin valituille noin viikkoa ennen koepäivää. 13.-15.6.2016 SOVELTUVUUSKOKEET Sivuaineopintokokonaisuudet Psykologian laitoksella Contemporary Issues in Psychology -opintokokonaisuus Opiskelijoita kannustetaan opiskelijavaihtoon opintojen aikana, mutta aina siihen ei kuitenkaan syystä tai toisesta ole mahdollisuutta. Mainio keino “kotikansainvälistyä” on suorittaa tutkinnon sivuaineena Contermporary Issues in Psychology -opintokokonaisuus. Contemporary Issues in Psychology (CIP) focuses on the contemporary research and clinical practices in the field of psychology. Furthermore, it provides the students information about the current research at the Department of Psychology, University of Jyväskylä (JYU). Students will have an opportunity to participate in lectures given by international researchers, visiting scholars, as well as teachers at the Department. Studies consist of lectures and/or seminars. Contemporary Issues in Psychology (CIP, 25 ECTS) will be delivered in English. Kognitiivisen neurotieteen opintokokonaisuus Tavoitteet Monitieteinen opintokokonaisuus tarjoaa kattavat perustiedot aivotutkimuksesta ja sovelluksista useilla aloilla, joilla tarvitaan tietoa aivojen toiminnasta ja tutkimusmenetelmistä. Opintokokonaisuus koostuu monitieteisestä ohjelmasta, jossa yhdistyy hermoston ja aivojen toiminnan teoria sekä uusimmat aivojen sähköiseen toimintaan perustuvat aivokuvantamisen teknologiat ja niiden käyttö. Opintokokonaisuus antaa valmiudet hermoston ja aivojen toiminnan, sen kehityksen ja toiminnallisten poikkeavuuksien sekä sairauksien ymmärtämiseen, mittaamiseen sekä hermoston ja aivojen signaalien eri analyysitekniikoiden hallintaan ja mallintamiseen. Sisältö Opintokokonaisuus koostuu neljästä teema-alueesta. I. Hermoston ja aivojen rakenne sekä toiminta II. Aivojen mittaaminen ja aivotutkimusaineiston analyysitekniikat III. Soveltava neurotiede IV. Contemporary issues of cognitive neuroscience Opetus- ja työmuodot Opintokokonaisuus toteutetaan monitieteisenä yhteistyönä (mm. psykologia, musiikki, liikuntatieteet, tilastotiede, matematiikka ja informaatioteknologia) Aivotutkimuskeskuksessa (Center of Interdisciplinary Brain Research, CIBR) toimivien laitosten kanssa. Opetusmuotoina ovat luentokurssit, lyhyet seminaarit ja laboratoriodemonstraatiot. Opetus järjestetään osin englannin kielellä. Aivotutkimuskeskus Psykologian laitoksen Aivotutkimuskeskus on vuonna 2012 perustettu monitieteinen tutkimuskeskus. Sen keskeisiä tutkimuslinjoja ovat oppiminen ja sen ongelmat, oppimista tukevat psykologiset ja pedagogiset interventiot, musiikin, liikunnan ja fyysisen harjoittelun sekä erilaisten terapioiden ja muiden interventioiden vaikutukset ihmisen ja aivojen toimintaan. Aivotoiminnan muutoksen kuvaaminen on eri tieteenaloja yhdistävä teema. Aivotutkimuslaboratorioon on sijoitettu kansainvälisesti ensiluokkainen aivotutkimusteknologia yliopiston tutkijakunnan sekä yhteistyöverkostojen käyttöön, keskeisenä uutena hankintana magnetoenkefalografia (MEG). Psykologian opiskelijavalinnat 2016 M U I S T I I N P A N O J A: _____________________________________________________ _____________________________________________________ _____________________________________________________ _____________________________________________________ _____________________________________________________ _____________________________________________________ _____________________________________________________ _____________________________________________________ _____________________________________________________ _____________________________________________________ _____________________________________________________ _____________________________________________________ _____________________________________________________ _____________________________________________________ _____________________________________________________ _____________________________________________________ _____________________________________________________ _____________________________________________________ _____________________________________________________ _____________________________________________________ _____________________________________________________ _____________________________________________________ Mikä minusta tulee isona? Lue tarinoita opiskelusta ja työelämään sijoittumisesta... 1) Kuka olet? Olen Hanna Pyykönen ja olen 32 vuotias. Alun perin olen kotoisin Helsingistä, mutta muutin aikoinaan opintojen perässä Jyväskylään. 2) Kerro työhistoriastasi ja nykyisestä työstäsi. Valmistuin alkuvuodesta -09 ja heti valmistumisen jälkeen, ennen äitiyslomani alkua, kävin pitämässä lyhyen Kuuloliiton sopeutumisvalmennuskurssin kuuroutuneille ja vaikeasti huonokuuloisille. Luennointikokemusta karttui myöhemmin saman vuoden syksyllä luennoidessani neuropsykologian peruskurssin JAMK:n sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille. Keväällä 2010 aloitin sijaisuuden Kinkomaan sairaalassa Kuntoutustutkimuspoliklinikalla. Kuntoutustutkimukseen liittyvän psykologisen tutkimuksen tarkoituksena on selvittää potilaan psyykkisiä edellytyksiä ja mahdollisia psyykkisiä rajoituksia työntekoon, koulutukseen tai muuhun ammatilliseen kuntoutukseen. Itse teen työtä neuropsykologisesta viitekehyksestä käsin, jolloin painopisteenä on selvittää lahjakkuuden rakennetta ja tasoa erilaisilla tietojenkäsittelyä ja oppimista vaativilla tehtävillä. Lisäksi teen työtä työryhmän jäsenenä, jolloin potilaiden tilannetta oppii ymmärtämään kokonaisvaltaisesti. Syksyllä 2012 siirryin sijaiseksi Keskussairaalan neurologian yksikköön, jossa teen neuropsykologisia tutkimuksia. 3) Milloin aloitit psykologian opiskelun? Aloitin opiskelun vuonna 2003. 4) Mitä sivuaineita luit? Sivuaineina luin kasvatustieteiden ja perheopintojen perusopinnot sekä laajemman sivuaineen sosiaalityöstä. 5) Mikä oli pro gradu -tutkielmasi aihepiiri? Tein graduni neuropsykologian sektorille jossa tutkin klassisen ehdollistumisen keinoin aivojen spontaanin theta-rytmin vaikutusta oppimiseen. 6) Missä suoritit harjoittelusi? Suoritin harjoittelun Kinkomaan sairaalassa neurologian kuntoutusosastolla. 7) Oletko hankkinut lisäkoulutusta maisterintutkinnon jälkeen? Olen kirjoilla jatko-opiskelijana ja tavoitteena on hakeutua neuropsykologian erikoistumiskoulutukseen. Töiden ohessa olen käynyt koulutuspäivien sallimissa rajoissa mm. psykonetin sekä neuropsykologisen yhdistyksen kursseja. 8) Kerro joku hauska muisto opiskeluajastasi. Parhaat opiskelumuistot liittyvät opintojen osalta ehdottomasti harjoitustöiden tekemiseen hyvien opiskelukavereiden kanssa. Väsymyksen painaessa ja palautuspäivämäärien lähestyessä tuli välillä naurettua vesi silmissä hyvinkin mitättömille jutuille. 9) Lisäksi haluan sanoa, että.. Mikäli ihmismielen monimutkaisuus kiehtoo ja haluat valmiudet työskennellä monenlaisten ihmisten ja erilaisten ongelmatilanteiden parissa on Jyväskylän yliopiston psykologian laitos silloin sinun paikkasi. 1) Kuka olet? Olen Miriam Nokia, aivotutkija Jyväskylästä. Minua kiinnostaa erityisesti, mitä aivoissa tapahtuu oppimisen aikana ja miten tätä tietoa voidaan hyödyntää oppimisen säätelyssä. Toivon että tuottamaani tietoa voidaan tulevaisuudessa hyödyntää muistihäiriöistä kärsivien yksilöiden auttamisessa. 2) Kerro työhistoriastasi ja nykyisestä työstäsi. Valmistuin Jyväskylän yliopistosta psykologiksi tammikuussa 2005 ja filosofian tohtoriksi loppuvuodesta 2009. Vuoden 2010 olin vierailevana tutkijana Rutgersyliopistossa, Yhdysvaltain itärannikolla. Jyväskylään palattuani olen työskennellyt Suomen Akatemian rahoituksella ensin tutkijatohtorina ja nyt Akatemiatutkijana. Työni on pääosin kokeellista tutkimusta eli tutkimuksen suunnittelua aiemman tieteellisen tiedon pohjalta, rahoituksen hakua, kokeiden varsinaista suorittamista laboratoriossa, saadun numeerisen tiedon käsittelyä eri tietokoneohjelmilla sekä lopulta tieteellisten artikkelien kirjoittamista. Työtä tehdään enemmän tai vähemmän itsenäisesti mutta osana tutkimusryhmää, joka koostuu eritasoisista tutkijoista opiskelijoista professoreihin. Mukavinta työssäni on se, että saan tehdä juuri sitä, mikä minua itseäni eniten kiinnostaa. Tutkimuksen lisäksi työhöni kuuluu jonkin verran opetusta, lähinnä opinnäytetöiden ohjausta ja satunnaisia luentoja. Lisäksi osallistun säännöllisesti kansallisiin ja kansainvälisiin tieteellisiin kokouksiin, joissa pääsen esittelemään tutkimusten tuloksia muille tutkijoille ja laajemmallekin yleisölle. 3) Milloin aloitit psykologian opiskelun? Aloitin opinnot suoraan lukion jälkeen, 2000-luvun alussa. 4) Mitä sivuaineita luit? Tilastotieteen lisäksi luin erityispedagogiikkaa ja kognitiotiedettä. 5) Mikä oli pro gradu ‐tutkielmasi aihepiiri? Käyttäytymisneurotiede. 6) Missä suoritit harjoittelusi? Tein harjoittelun Raahen perheneuvolassa. 7) Oletko hankkinut lisäkoulutusta maisterintutkinnon jälkeen? Muodollisen koulutuksen kuten yliopistopedagogisten opintojen lisäksi tutkijan työhön sisältyy jatkuvaa uusien menetelmien opettelua ja tieteellisen tiedon omaksumista. Viime vuosina olen esimerkiksi opetellut tekemään immunohistokemiallisia värjäyksiä kudosnäytteille. 8) Kerro joku hauska muisto opiskeluajastasi. Hauskinta oli ehdottomasti istua porukassa kirjaston kahviossa lukemassa tenttiin. Lukeminen eteni niin ja näin mutta maailma parani aina harppauksin. 9) Lisäksi haluan sanoa, että.. Psykologia on tässäkin taloustilanteessa loistava tieteenala opiskella, koska valmistumisen jälkeen on niin paljon erilaisia työllistymisvaihtoehtoja. Jyväskylässä psykologian opetus on monipuolista ja korkeatasoista, hyvä valinta. 1) Kuka olet? Olen Juha Arikoski, 50-vuotias kahden teini-ikäisen pojan isä. Kuulun Hoffrénien sukuyhdistykseen ja toimin Suomen sukuseurojen kattojärjestön Sukuseurojen keskusliitto SSK ry:n hallituksen puheenjohtajana. Koulutan reserviläisjohtajia, olen vokalisti-rumpali parissa rock-kokoonpanossa ja harrastan kuntoliikuntaa. 2) Kerro työhistoriastasi ja nykyisestä työstäsi. Lukion jälkeen ja sen aikana työskentelin mm. isäni automaalaamokolarikorjaamossa, vanhainkodissa ja vaneritehtaalla. Opiskeluaikana tein kesäja joululomansijaisuuksia Niuvan sairaalassa (aiemmin Niuvanniemen kriminaalimielisairaala) mielisairaanhoitajan sijaisena eli vipparina. Valmistumisen jälkeen pääsin töihin psykologian laitokselle. Neuropsykan assistenttina toimenkuvaani kuului opetus ja tutkimus. Myöhemmin toteutin totaalisen ammatinvaihdoksen ja siirryin johtamis- ja työyhteisökouluttajaksi Johtamistaidon Opisto JTO:lle Kirkkonummelle. Enkä muuten ollut lukenut siihen mennessä riviäkään työ- ja organisaatiopsykologiaa. Nykyisin toimin Soprano konserniin kuuluvassa Management Institute of Finland MIF Oy:ssä johtajana vastaten johtamisen kehittämisestä. Valmennan julkisten (mm. yliopistojen), bisnesorganisaatioiden ja kolmannen sektorin (järjestöjen) johtoryhmiä, lähijohtajia ja asiantuntijoita. Johdon työnohjaajia olen kouluttanut yli kymmenen vuotta. 3) Milloin aloitit psykologian opiskelun? 1986 eli kaksi vuotta siitä, kun kirjoitin ylioppilaaksi Kuopion Klassikasta. Suoritin sen jälkeen varusmiespalvelukseni ja hankin työkokemusta. Lukiossa olin peruslaiska seiskapuolen oppilas, mutta tsemppasin pääsykokeisiin ja psykologiksi valmistuin erinomaisin arvosanoin 3,5 vuodessa. 4) Mitä sivuaineita luit? Tilastotiedettä ja sosiologiaa, johon sain myöhemmin pääaineoikeudet. Suoritin myös biologian ja filosofian kursseja. 5) Mikä oli pro gradu ‐tutkielmasi aihepiiri? Oppimisen ja muistin hermostollista perustaa käsittelevä tutkielma (Arikoski, J. & Keskitalo, K. (1990) Behavioral characteristics of alpha and delayed conditioned responses in cats during discriminative conditioning). 6) Missä suoritit harjoittelusi? Niuvan sairaalassa Kuopiossa, jossa laadin mm. seitsemän psykologista mielentilatutkimusta. 7) Oletko hankkinut lisäkoulutusta maisterintutkinnon jälkeen? Poistuin yliopistolta psykologian lisensiaattina, JTO:lla suoritin 2000 johtamisen erikoisammatti- eli JET tutkinnon ja 2001 valmistuin johdon ja esimiesten työnohjaajaksi. Myynnin ammattitutkinnon suoritin 2015. 8) Kerro joku hauska muisto opiskeluajastasi. Huh, niitä on paljon! Mm. kaikki hulvattomat opiskelijareissut ja -bileet, joissa tuli esiinnyttyäkin eri bändikokoonpanoilla ja Aivoliikuntaryhmällä (psykoparodiaa 1900-luvun alun miesvoimailun hengessä). Osin saman poppoon kanssa perustimme 1991 kymmenmiehisen, vieläkin kaksi kertaa vuodessa kokoontuvan Aivokuolleiden Psykologien Seuran (AKPS), jonka motto regressio egon palveluksessa kertoo kaiken oleellisen toiminnastamme. 9) Lisäksi haluan sanoa, että.. Mikäli aloitat psykologian opinnot, tutustu rauhassa psykologian eri sovellusaloihin. Ihmisiä voi auttaa usealla muullakin tavoin kuin terapoimalla. Ja, mitä tahansa päätätkin opiskella, muista opiskella elämääsi varten - Non scholae sed vitae discimus. 1) Kuka olet? Terhi Partanen, 70 –luvulla syntynyt psykologi, joka hakeutui psykologian opintoihin mm. venäläisen kirjallisuuden innostamana. 2) Kerro lyhyesti työhistoriastasi ja nykyisestä työstäsi. Valmistuin Jyväskylän yliopistosta psykologian maisteriksi vuonna 1998. Valmistumiseni jälkeen työskentelin Satakunnan sairaanhoitopiirissä aikuispsykiatrialla Harjavallan sairaalassa, ja vuonna 1999 aloitin kasvatusja perheneuvonnan erikoistumisopinnot Jyväskylän perheneuvolassa, jossa myös samaan aikaan työskentelin. Erikoistumisopintojeni jälkeen työskentelin Satakunnan shp:ssa lastenpsykiatrian poliklinikalla, ja vuonna 2000 aloitin tekemään jatkopintoja ja väitöstutkimusta lähisuhdeväkivaltaan liittyen Jyväskylän yliopistossa psykologian laitoksella. Samaan aikaan tein terapiatyötä laitoksen Psykoterapian opetus- ja tutkimusklinikalla. Vuonna 2007 valmistuin erikoispsykologiksi (ja psykoterapeutiksi), ja samana vuonna aloitin psykologin toimessa Tampereen kaupungilla, avomielenterveyspalveluissa aikuispsykiatrian poliklinikalla. Tällä hetkellä työskentelen yksityisenä psykoterapeuttina eli itsenäisenä ammatinharjoittajana. 3) Milloin aloitit psykologian opiskelun? Aloitin psykologian opiskelut vuonna 1992 Jyväskylän yliopistossa. 4) Mitä sivuaineita luit? Sivuaineina suoritin filosofiaa, naistutkimusta ja kasvatustiedettä (muistaakseni). 5) Mikä oli pro gradu -tutkielmasi aihepiiri? Tein pro gradu –työni lähisuhdeväkivaltaa käyttäneiden miesten ryhmäterapeuttisesta hoidosta. Hoitomallia aloitettiin kehittämään silloin Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella. Myöhemmin tein samasta aiheesta väitöstyöni. 6) Missä suoritit harjoittelusi? Harjoitteluni tein Kuopion yliopistollisessa sairaalassa lastenpsykiatrian osastolla. 7) Oletko hankkinut lisäkoulutusta maisterintutkinnon jälkeen? Lisäkoulutusta on tullut jonkin verran, mm. kasvatus- ja perheneuvonnan erikoistumiskoulutus 1999, erikoispsykologikoulutus terapian alalta 2007 , ja psykologian tohtorin tutkinnon suoritin vuonna 2008. Tammikuussa 2013 aloitin kaksivuotisen Integratiivisen psykoterapian kouluttajakoulutuksen. Koulutus järjestetään Psykologian laitoksen Psykoterapian opetus- ja tutkimusklinikalla. 8) Kerro joku hauska muisto opiskeluajastasi. Yksi mukavimmista muistoista opiskeluajalta on psykologian laitoksen pikkujouluihin opiskelutovereiden kanssa tehty laulunäytelmä ’Gradunkeljumi’, jota suurella innolla teimme ja harjoittelimme. Esitys oli ’arvatenkin mahtava menestys’, mutta yhdessä tekeminen teki siitä erityisen hauskaa ja antoisaa. Pohdimme laulunäytelmässä ankarasti gradun tekemisen tuskaa, joka siinä opiskeluvaiheessa alkoi olla jokaisen todellisuutta. Yhä edelleen osa näistä opiskelutovereista on säilynyt läheisinä ystävinä. 9) Lisäksi haluan sanoa, että.. Psykologin työ on haastavaa, antoisaa ja monipuolista, mutta ajoittain raskastakin. Jos olet kuitenkin utelias ja kiinnostunut ihmismielestä ja ihmisten kanssa toimimisesta, tämä on ala, jota Sinun kannattaa ehdottomasti harkita! Psykologina voi erikoistua monella eri alalla ja löytää siten itselleen sopivan alan ja tavan tehdä töitä. 1) Kuka olet? Olen Sanna Kinnunen ja valmistuin Jyväskylän yliopistosta keväällä 2012. 2) Kerro työhistoriastasi ja nykyisestä työstäsi. Opiskeluaikanani olen osallistunut psykologian laitoksen lyhytterapiatutkimuksiin opiskelijaterapeuttina ja toiminut vuoden koulutusterapiaryhmän ohjaajana varhaisemmassa opintojen vaiheessa oleville psykologian opiskelijoille. Orientoivassa harjoittelussa työskentelin kotisairaanhoidossa vanhusten parissa. Varsinaisen harjoitteluni suoritin Oulun yliopistollisen sairaalan psykiatrian poliklinikalla, missä työtehtäviini kuului psykologisten tutkimusten teko ja kognitiivisen kuntoutuksen ryhmän vetämiseen osallistuminen. Valmistumiseni jälkeen siirryin sairaalalta Oulun Verveen, jossa työskentelin noin vuoden ammatillisen kuntoutuksen parissa. Töitä tein moniammatillisessa työryhmässä, ja tehtäviini kuului muun muassa yksilö- ja ryhmäohjausta sekä psykologisten tutkimusten tekoa. Oulusta muutin takaisin Jyväskylään ja töitä sain Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella, jossa työskentelen tällä hetkellä projektitutkijana Mindfulness työuupumusoireiden lievittäjänä -tutkimushankkeessa. Työn ohessa suoritan tietojärjestelmätieteen maisteriopintoja. 3) Milloin aloitit psykologian opiskelun? Aloitin opiskelun 2007 syksyllä heti lukion jälkeen. 4) Mitä sivuaineita luit? Olen suorittanut aikuiskasvatustieteen perusopinnot sekä filosofian aineopinnot. Muilta aloilta kursseja on kertynyt hieman hajanaisemmin. Tietojärjestelmätieteen puolella sivuaineenani ovat kauppatieteet. 5) Mikä oli pro gradu -tutkielmasi aihepiiri? Tutkin gradussani työuupumuksen, työn imun ja palautumisen välisiä yhteyksiä eli tutkielmani aihepiiri sijoittui työhyvinvoinnin alueelle. 6) Missä suoritit harjoittelusi? Suoritin harjoitteluni Oulun yliopistollisen sairaalan psykiatrian poliklinikalla. 7) Oletko hankkinut lisäkoulutusta maisterintutkinnon jälkeen? Olen aloittanut toisen maisterin tutkinnon suorittamisen tietojärjestelmätieteen alalta. 9) Kerro joku hauska muisto opiskeluajastasi. Opiskelujen loppupuolella osallistuin terapiatutkimusprojektiin, johon kuului opiskelijaterapeuttina toimimisen lisäksi omien asiakastapaamisten nauhoitusten katselu jälkeenpäin. Siihen aikaan laitos oli vasta muuttanut Ylistönmäelle, ja ulko-ovien lisäksi sisäovet menivät lukkoon melko aikaisin. Siinä saattoi sitten helposti käydä niin, että videokuvatun itsen kanssa keskusteluun syventynyt opiskelija saattoi harhautua väärään käytävään ja huomata jääneensä lukkojen taakse ilman puhelinta tai ulkovaatteita. Silloin piti aina toivoa, että joku muukin opiskelijakollega olisi päättänyt viettää myöhäisiltaansa laitoksen uumenissa.. 10) Lisäksi haluan sanoa, että… Opiskeluaikana kannattaa tehdä muutakin kuin vain opiskella. Esimerkiksi itselleni ainejärjestötyö on opettanut paljon työelämässäkin hyödyllisiä taitoja ja antanut mahdollisuuden tutustua aivan mahtaviin ihmisiin. 1) Kuka olet? Antti Äijänen, psykologian opiskelija, uimahallin kahviosetä ja muutoinkin ihan kelpo yksilö. 2) Millaisia psykologian alan töitä olet tehnyt opiskeluai‐ kanasi? Psykologian alan työtehtäviin on mahdollista hakeutua, mutta itse en ole niihin toistaiseksi päätynyt. Sen sijaan olen toiminut monenlaisissa asiakaspalvelutehtävissä ja lasten kanssa. Näissä tehtävissä on ollut mielenkiintoista havaita, kuinka opintojen aikana opeteltavat teoreettisen ilmiöt näkyvät esimerkiksi lapsien kanssa leikkiessä tai kahvikuppia myydessä. Psykologian opinnot antavat perspektiiviä monenlaisiin tilanteisiin. 3) Milloin aloitit psykologian opiskelun? Aloitin psykologian opiskelut sivuaineopiskelijana vuonna 2011. Ala vei mennessään, ja kaksi vuotta myöhemmin pääsin sisään psykologian pääaineopiskelijaksi. 4) Mitä sivuaineita sinulla on? Liiketoimintaosaamisen perusteet, kasvatustiede ja draamakasvatus. Sen lisäksi olen ottanut useita yksittäisiä kursseja. Yliopisto on hyvä ympäristö oppia, kokeilla ja hajauttaa osaamistaan. Esimerkiksi kielikeskuksen ja työelämäopintojen kurssit ovat osoittautuneet loistaviksi. 5) Mikä oli kandidaatin tutkielmasi/gradun aihepiiri? Kandidaatin tutkielmani tein terapeuttien sisäisten dialogien ja nonverbaalisen liikesynkronian yhteydestä terapiatilanteessa. Nyt teen gradua johtajien työn imun pysyvyydestä ja sen siirtymisestä alaisille. 6) Missä haluaisit suorittaa harjoittelusi? Työ- ja organisaatiopsykologian alalla esimerkiksi henkilöstörekrytoinnissa tai työterveyspsykologin tehtävissä. 8) Kerro joku hauska muisto opiskeluajastasi. Jossain vaiheessa yliopisto alkaa tuntumaan ihan kodilta ja mikäs sen parempaa. Eräänä päivänä päätin isossa luentosalissa ummistaa vähän silmiä viereiseen penkkiin nojaten. Heräsin kun luentosali oli jo tyhjä. Asiaan kuuluvasti penkille oli valunut mukava läikkä kuolaa. 9) Lisäksi haluan sanoa, että... Muistakaa opiskella itseänne varten ja tehdä opiskelusta itsenne näköistä. Esimerkiksi ainejärjestötoiminta on hyvä ponnahduslauta hupaisaan opiskelijaelämään ja uusiin ihmisiin tutustumiseen. Suosittelen myös vaihto-opintoja ulkomailla. Vaihtolukukauteni Yhdysvalloissa on muisto vailla vertaa!
© Copyright 2024