Lauri Kajanoja Suomen Pankki Kustannuskilpailukyvyn tasosta Kommenttipuheenvuoro Pekka Sauramon esitykseen 18.5.2015 Julkinen Tulkitsen samoin kuin Pekka Kustannuskilpailukyky on heikentynyt vuosituhannen vaihteen jälkeen Kustannuskilpailukyvyn muutos ajassa ei suoraan kerro tasosta – Tämä on tärkeä huomio Kustannuskilpailukyvyn parantamisen tarve ei ylitä 15 prosenttia 18.5.2015 Lauri Kajanoja Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen 2 Tulkintojani, jotka poikkeavat Pekan tulkinnoista Kustannuskilpailukyvyssä on 10‒15 prosentin parantamisen tarve – Kun sitä mitataan keskipalkkojen kehityksessä suhteessa muihin kehittyneisiin maihin Kustannuskilpailukyvyn paraneminen kohentaisi työllisyyttä Nimellisten yksikkötyökustannusten tasovertailua ei voida esittää Nimelliset yksikkötyökustannukset on ongelmallinen kustannuskilpailukyvyn mittari koko talouden tasolla Ei riitä, että Suomea vertaa vain – Ruotsiin ja Saksaan – Muihin ”vanhoihin” EU-maihin 18.5.2015 Lauri Kajanoja Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen 3 Lisää johtopäätöksiä Kustannuskilpailukyvyn heikkeneminen on yksi viime vuosien heikon talouskehityksen taustatekijöistä Kustannuskilpailukyvyn parantamisen lisäksi tarvitaan muutakin ongelmien ratkaisemiseksi Kustannuskilpailukyvyn heikkenemisessä kotimarkkinasektorin hintakehityksellä on ollut keskeinen rooli – Vientituotannon omat palkkakustannukset eivät ole nousseet yhtä paljon – Kotimaiset välituotteet ovat suuri kustannuserä vientituotannolle 18.5.2015 Lauri Kajanoja Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen 4 Suomen viennin väheneminen poikkeuksellista, taustalla muutakin kuin elektroniikka ja metsä Tavaraviennin arvon muutos vuodesta 2008 vuoteen 2013 70 % 60 50 40 30 20 10 0 -10 Liettua Latvia Viro Slovakia Espanja Kypros Portugali Malta Alankomaat Saksa Kreikka Belgia Slovenia Italia Ranska Itävalta Irlanti Luxemburg Suomi -20 Elektroniikka-, sähkö- ja metsäteollisuuden osuus Lähteet: OECD, Eurostat ja Tulli. 18.5.2015 Lauri Kajanoja Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland 31607 Julkinen 5 Työllisten määrän muutos vuoden 2008 keskiarvosta 40 Teollisuus Rakentaminen Julkinen hallinto, koulutus, terveys- ja sosiaalipalvelut Muut palvelut Alkutuotanto Tuhatta henkeä 20 0 -20 -40 -60 -80 -100 2008 2009 2010 2011 2012 Lähde: Tilastokeskus. 18.5.2015 Lauri Kajanoja Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland 2013 2014 27074 Julkinen 6 Kilpailukyky Kustannuskilpailukyky: Kustannustaso talouden ulkoisen tasapainon ja vientituotannon työllisyyden edellytysten näkökulmasta ”Reaalinen kilpailukyky” tai ”kasvukilpailukyky”: Pitkän aikavälin kasvuedellytysten määrittäjä 18.5.2015 Lauri Kajanoja Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen 7 Kustannuskilpailukyvyn mittaaminen Palkkakehitys suhteessa muihin saman kehitystason maihin Nimelliset vai reaaliset yksikkötyökustannukset? • Reaaliset yksikkötyökustannukset = kannattavuuden käänteinen mittari = työn tulo-osuus Suomen tapauksessa hyviä mittareita • Avoin sektori: kannattavuus • Kotimarkkinasektori: nimelliset yksikkötyökustannukset 18.5.2015 Lauri Kajanoja Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen 8 Miksi teollisuuden nimelliset yksikkötyökustannukset huono mittari? Hintakehitys ollut Suomessa poikkeavaa Tehdasteollisuuden tuotannon hinta Suomi 110 Kilpailijamaat kauppapainoilla Euroalue Indeksi, 1999 = 100, europohjainen, 4 neljänneksen liukuva keskiarvo 100 90 80 70 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 Bruttoarvonlisäyksen implisiittinen deflaattori samassa valuutassa. 26505 Lähteet: Eurostat, BEA, BLS ja Suomen Pankin laskelmat. 18.5.2015 Lauri Kajanoja Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen 9 Miksi myös koko talouden nimelliset yksikkötyökustannukset ongelmallinen mittari? Vientihinnat laskeneet suhteessa tuontihintoihin 115 Ulkomaankaupan vaihtosuhde, indeksi, 2007 = 100 110 Ruotsi 105 Suomi Euroalue 100 Iso-Britannia 95 90 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 Lähteet: Eurostat ja Euroopan komissio ja Tilastokeskus. 18.5.2015 Lauri Kajanoja Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland 2013 26308 Julkinen 10 Tehdasteollisuuden kannattavuus suhteessa kauppakumppanimaihin Tehdasteollisuuden arvonlisä jaettuna työkustannuksilla, Suomi suhteessa kauppakumppanimaihin Indeksi, 1999 = 100, 4 neljänneksen liukuva keskiarvo 110 100 90 80 70 1990 1994 1998 2002 2006 Kauppapainoinen indeksi. Lähteet: Eurostat, BEA ja Suomen Pankin laskelmat. 18.5.2015 Lauri Kajanoja Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland 2010 2014 26505 Julkinen 11 Yksikkötyökustannukset tehdasteollisuudelle välituotteita tuottavilla toimialoilla* 150 Suomi Kauppakumppanimaat, euroina** Indeksi, 1999 = 100 31515 140 130 120 110 100 90 1999 2001 2005 2007 2009 2011 2003 2013 *) Tehdasteollisuuden ulkopuolella. Toimialat painotettu osuuksilla Suomen tehdasteollisuuden välituotekäytöstä. **) Kauppakumppanimaat painotettu osuuksilla Suomen ulkomaankaupasta. Tarkemmat tiedot: Jarkko Kivistö, Euro & talous 3/2013. Lähteet: Eurostat ja Suomen Pankin laskelmat. 18.5.2015 Lauri Kajanoja Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen 12 Suhteelliset palkat koko taloudessa Palkansaajakorvaukset palkansaajaa kohti, Suomi suhteessa kehittyneisiin kauppakumppanimaihin* samassa valuutassa Indeksi, 1999 =100 140 130 120 110 100 90 80 1970 1980 1990 2000 2010 *) Kauppakumppanit painotettu osuuksilla Suomen ulkomaankaupasta (kaksoispainoilla). Vertailussa: muut EU15-maat, US, JP ja NO. 31568 Lähteet: Macrobond, Reuters ja Suomen Pankin laskelmat. 18.5.2015 Lauri Kajanoja Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen 13 Teollisuuden työllisyys ja koko talouden suhteellinen palkkataso Tehdasteollisuuden osuus työllisistä, poikkeama trendistä (vasen asteikko) Palkkataso suhteessa kauppakumppanimaihin (käännetty oikea asteikko) Indeksi, 1999 = 100 1,5 % 80 1 90 0,5 100 0 110 -0,5 120 -1 130 -1,5 140 2015 1975 1985 1995 2005 Lähteet: Macrobond, Reuters, Tilastokeskus ja Suomen Pankin laskelmat. 18.5.2015 Lauri Kajanoja Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland 31568 Julkinen 14 Teollisuuden työllisyys ja kannattavuus Tehdasteollisuuden osuus työllisistä, poikkeama trendistä (vasen asteikko) 1 Tehdasteollisuuden suhteellinen kannattavuus (oikea asteikko) Indeksi, 1999 = 100 % 105 100 0,5 95 0 90 85 -0,5 80 -1 75 -1,5 70 1991 1995 1999 2003 2007 2011 2015 Lähteet: Macrobond, Reuters, Tilastokeskus ja Suomen Pankin laskelmat. 18.5.2015 Lauri Kajanoja Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen 31568 15 Vaihtotase ja koko talouden suhteellinen palkkataso Vaihtotase (vasen asteikko) 12 Palkkataso suhteessa kauppakumppanimaihin (käännetty oikea asteikko) Indeksi, 1999 = 100 % suhteessa BKT:hen 80 10 90 8 6 100 4 2 110 0 120 -2 -4 130 -6 -8 1985 18.5.2015 1995 140 2015 2005 Lähteet: Macrobond, Reuters, Tilastokeskus ja Suomen Pankin laskelmat. Lauri Kajanoja Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen 31568 16 Vaihtotase ja teollisuuden kannattavuus Vaihtotase (vasen asteikko) 12 Tehdasteollisuuden suhteellinen kannattavuus (oikea asteikko) Indeksi, 1999 = 100 % suhteessa BKT:hen 10 110 105 8 100 6 4 95 2 90 0 85 -2 80 -4 -6 75 -8 70 2015 1990 1995 2000 2005 2010 Lähteet: Macrobond, Reuters, Tilastokeskus ja Suomen Pankin laskelmat. 18.5.2015 Lauri Kajanoja Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland 31568 Julkinen 17 Kustannuskilpailukyvyn parantamisen tarve? Minkälainen pitäisi olla kustannuskilpailukyvyn taso, jotta 1. vaihtotase olisi lievästi ylijäämäinen? 2. teollisuuden työllisyys olisi pitkän aikavälin trendillään? Vastaus: 10‒15 % nykyistä parempi 18.5.2015 Lauri Kajanoja Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen 18 Kiitos! 18.5.2015 Lauri Kajanoja Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen 19
© Copyright 2024