Lauri Kajanoja
Suomen Pankki
Kustannuskilpailukyvyn
tasosta
Kommenttipuheenvuoro Pekka Sauramon
esitykseen
18.5.2015
Julkinen
Tulkitsen samoin kuin Pekka
 Kustannuskilpailukyky on heikentynyt vuosituhannen
vaihteen jälkeen
 Kustannuskilpailukyvyn muutos ajassa ei suoraan
kerro tasosta
– Tämä on tärkeä huomio
 Kustannuskilpailukyvyn parantamisen tarve ei ylitä 15
prosenttia
18.5.2015
Lauri Kajanoja
Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland
Julkinen
2
Tulkintojani, jotka poikkeavat Pekan
tulkinnoista
 Kustannuskilpailukyvyssä on 10‒15 prosentin
parantamisen tarve
– Kun sitä mitataan keskipalkkojen kehityksessä suhteessa muihin
kehittyneisiin maihin
 Kustannuskilpailukyvyn paraneminen kohentaisi
työllisyyttä
 Nimellisten yksikkötyökustannusten tasovertailua ei
voida esittää
 Nimelliset yksikkötyökustannukset on ongelmallinen
kustannuskilpailukyvyn mittari koko talouden tasolla
 Ei riitä, että Suomea vertaa vain
– Ruotsiin ja Saksaan
– Muihin ”vanhoihin” EU-maihin
18.5.2015
Lauri Kajanoja
Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland
Julkinen
3
Lisää johtopäätöksiä
 Kustannuskilpailukyvyn heikkeneminen on yksi viime
vuosien heikon talouskehityksen taustatekijöistä
 Kustannuskilpailukyvyn parantamisen lisäksi
tarvitaan muutakin ongelmien ratkaisemiseksi
 Kustannuskilpailukyvyn heikkenemisessä
kotimarkkinasektorin hintakehityksellä on ollut
keskeinen rooli
– Vientituotannon omat palkkakustannukset eivät ole nousseet yhtä
paljon
– Kotimaiset välituotteet ovat suuri kustannuserä vientituotannolle
18.5.2015
Lauri Kajanoja
Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland
Julkinen
4
Suomen viennin väheneminen poikkeuksellista,
taustalla muutakin kuin elektroniikka ja metsä
Tavaraviennin arvon muutos vuodesta 2008 vuoteen 2013
70
%
60
50
40
30
20
10
0
-10
Liettua
Latvia
Viro
Slovakia
Espanja
Kypros
Portugali
Malta
Alankomaat
Saksa
Kreikka
Belgia
Slovenia
Italia
Ranska
Itävalta
Irlanti
Luxemburg
Suomi
-20
Elektroniikka-, sähkö- ja metsäteollisuuden osuus
Lähteet: OECD, Eurostat ja Tulli.
18.5.2015
Lauri Kajanoja
Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland
31607
Julkinen
5
Työllisten määrän muutos vuoden 2008
keskiarvosta
40
Teollisuus
Rakentaminen
Julkinen hallinto, koulutus, terveys- ja sosiaalipalvelut
Muut palvelut
Alkutuotanto
Tuhatta henkeä
20
0
-20
-40
-60
-80
-100
2008
2009
2010
2011
2012
Lähde: Tilastokeskus.
18.5.2015
Lauri Kajanoja
Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland
2013
2014
27074
Julkinen
6
Kilpailukyky
 Kustannuskilpailukyky:
Kustannustaso talouden ulkoisen tasapainon ja vientituotannon
työllisyyden edellytysten näkökulmasta
 ”Reaalinen kilpailukyky” tai ”kasvukilpailukyky”:
Pitkän aikavälin kasvuedellytysten määrittäjä
18.5.2015
Lauri Kajanoja
Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland
Julkinen
7
Kustannuskilpailukyvyn mittaaminen
 Palkkakehitys suhteessa muihin saman
kehitystason maihin
 Nimelliset vai reaaliset yksikkötyökustannukset?
•
Reaaliset yksikkötyökustannukset = kannattavuuden
käänteinen mittari = työn tulo-osuus
 Suomen tapauksessa hyviä mittareita
• Avoin sektori: kannattavuus
• Kotimarkkinasektori: nimelliset
yksikkötyökustannukset
18.5.2015
Lauri Kajanoja
Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland
Julkinen
8
Miksi teollisuuden nimelliset
yksikkötyökustannukset huono mittari?
Hintakehitys ollut Suomessa poikkeavaa
Tehdasteollisuuden tuotannon hinta
Suomi
110
Kilpailijamaat kauppapainoilla
Euroalue
Indeksi, 1999 = 100, europohjainen, 4 neljänneksen liukuva keskiarvo
100
90
80
70
1999
2001
2003
2005
2007
2009
2011
2013
Bruttoarvonlisäyksen implisiittinen deflaattori samassa valuutassa. 26505
Lähteet: Eurostat, BEA, BLS ja Suomen Pankin laskelmat.
18.5.2015
Lauri Kajanoja
Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland
Julkinen
9
Miksi myös koko talouden nimelliset
yksikkötyökustannukset ongelmallinen mittari?
Vientihinnat laskeneet suhteessa tuontihintoihin
115
Ulkomaankaupan vaihtosuhde, indeksi, 2007 = 100
110
Ruotsi
105
Suomi
Euroalue
100
Iso-Britannia
95
90
1999
2001
2003
2005
2007
2009
2011
Lähteet: Eurostat ja Euroopan komissio ja Tilastokeskus.
18.5.2015
Lauri Kajanoja
Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland
2013
26308
Julkinen
10
Tehdasteollisuuden kannattavuus
suhteessa kauppakumppanimaihin
Tehdasteollisuuden arvonlisä jaettuna työkustannuksilla,
Suomi suhteessa kauppakumppanimaihin
Indeksi, 1999 = 100, 4 neljänneksen liukuva keskiarvo
110
100
90
80
70
1990
1994
1998
2002
2006
Kauppapainoinen indeksi.
Lähteet: Eurostat, BEA ja Suomen Pankin laskelmat.
18.5.2015
Lauri Kajanoja
Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland
2010
2014
26505
Julkinen
11
Yksikkötyökustannukset tehdasteollisuudelle
välituotteita tuottavilla toimialoilla*
150
Suomi
Kauppakumppanimaat, euroina**
Indeksi, 1999 = 100
31515
140
130
120
110
100
90
1999
2001
2005
2007
2009
2011
2003
2013
*) Tehdasteollisuuden ulkopuolella. Toimialat painotettu osuuksilla Suomen
tehdasteollisuuden välituotekäytöstä.
**) Kauppakumppanimaat painotettu osuuksilla Suomen ulkomaankaupasta.
Tarkemmat tiedot: Jarkko Kivistö, Euro & talous 3/2013.
Lähteet: Eurostat ja Suomen Pankin laskelmat.
18.5.2015
Lauri Kajanoja
Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland
Julkinen
12
Suhteelliset palkat koko taloudessa
Palkansaajakorvaukset palkansaajaa kohti, Suomi suhteessa
kehittyneisiin kauppakumppanimaihin* samassa valuutassa
Indeksi, 1999 =100
140
130
120
110
100
90
80
1970
1980
1990
2000
2010
*) Kauppakumppanit painotettu osuuksilla Suomen ulkomaankaupasta
(kaksoispainoilla). Vertailussa: muut EU15-maat, US, JP ja NO.
31568
Lähteet: Macrobond, Reuters ja Suomen Pankin laskelmat.
18.5.2015
Lauri Kajanoja
Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland
Julkinen
13
Teollisuuden työllisyys ja koko talouden
suhteellinen palkkataso
Tehdasteollisuuden osuus työllisistä, poikkeama trendistä (vasen asteikko)
Palkkataso suhteessa kauppakumppanimaihin (käännetty oikea asteikko)
Indeksi, 1999 = 100
1,5 %
80
1
90
0,5
100
0
110
-0,5
120
-1
130
-1,5
140
2015
1975
1985
1995
2005
Lähteet: Macrobond, Reuters, Tilastokeskus ja Suomen Pankin laskelmat.
18.5.2015
Lauri Kajanoja
Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland
31568
Julkinen
14
Teollisuuden työllisyys ja kannattavuus
Tehdasteollisuuden osuus työllisistä, poikkeama trendistä (vasen asteikko)
1
Tehdasteollisuuden suhteellinen kannattavuus (oikea asteikko)
Indeksi, 1999 = 100
%
105
100
0,5
95
0
90
85
-0,5
80
-1
75
-1,5
70
1991
1995
1999
2003
2007
2011
2015
Lähteet: Macrobond, Reuters, Tilastokeskus ja Suomen Pankin laskelmat.
18.5.2015
Lauri Kajanoja
Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland
Julkinen
31568
15
Vaihtotase ja koko talouden
suhteellinen palkkataso
Vaihtotase (vasen asteikko)
12
Palkkataso suhteessa kauppakumppanimaihin (käännetty oikea asteikko)
Indeksi, 1999 = 100
% suhteessa BKT:hen
80
10
90
8
6
100
4
2
110
0
120
-2
-4
130
-6
-8
1985
18.5.2015
1995
140
2015
2005
Lähteet: Macrobond, Reuters, Tilastokeskus ja Suomen Pankin laskelmat.
Lauri Kajanoja
Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland
Julkinen
31568
16
Vaihtotase ja teollisuuden kannattavuus
Vaihtotase (vasen asteikko)
12
Tehdasteollisuuden suhteellinen kannattavuus (oikea asteikko)
Indeksi, 1999 = 100
% suhteessa BKT:hen
10
110
105
8
100
6
4
95
2
90
0
85
-2
80
-4
-6
75
-8
70
2015
1990
1995
2000
2005
2010
Lähteet: Macrobond, Reuters, Tilastokeskus ja Suomen Pankin laskelmat.
18.5.2015
Lauri Kajanoja
Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland
31568
Julkinen
17
Kustannuskilpailukyvyn parantamisen
tarve?
 Minkälainen pitäisi olla kustannuskilpailukyvyn taso,
jotta
1. vaihtotase olisi lievästi ylijäämäinen?
2. teollisuuden työllisyys olisi pitkän aikavälin
trendillään?
 Vastaus: 10‒15 % nykyistä parempi
18.5.2015
Lauri Kajanoja
Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland
Julkinen
18
Kiitos!
18.5.2015
Lauri Kajanoja
Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland
Julkinen
19