Hankintalaki

Hankintalaki
Urheilujuridiikan päivä 5.11.2015
Mikä on julkinen hankinta
• Tavaroiden ja palveluiden ostamista sekä
rakennusurakoiden teettämistä julkisilla varoilla
• Hankkijana hankintayksikkö
• Kansallisen tai EU-kynnysarvon ylittävä hankinta
Kansalliset kynnysarvot ovat:
• tavara- ja palveluhankinnoissa 30 000 euroa,
• sosiaali- ja terveyspalveluissa 100 000 euroa ja
• rakennusurakoissa 150 000 euroa.
Laki julkisista hankinnoista
• Julkisiin hankintoihin sovelletaan hankintalakia (Laki
julkisista hankinnoista 30.3.2007/348)
• Laki perustuu Eu-direktiiviin. Hankintalain uudistaminen
on käynnissä.
• Hankintalaissa säädellään kilpailutusprosessi
• Laki ei ota kantaa hankinnan sisältöön
Julkisten hankintojen periaatteet
•
•
•
•
•
Syrjimättömyys
Tasapuolisuus
Avoimuus
Suhteellisuus
Hankinnat tulee tehdä taloudellisesti, suunnitelmallisesti
ja tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina
• Hankintamenettelyä koskevia periaatteita tulee
noudattaa kaikissa hankintamenettelyn vaiheissa
Syrjimättömyys
• Ehdokkaita ja tarjoajia on kohdeltava julkisissa
hankinnoissa samalla tavalla riippumatta sellaisista
tekijöistä, jotka eivät liity hankinnan toteuttamiseen.
• Hankinnalle asetetut vaatimukset eivät esimerkiksi saa
olla paikallisia, tiettyä aluetta suosivia tai syrjiviä.
Tasapuolisuus
• Ehdokkaita ja tarjoajia on kohdeltava yhdenvertaisesti
hankinnan kaikissa vaiheissa
• Tarjouspyyntöä ei saa laatia siten, että hankinnan
kohteen määrittely asettaa tarjoajat epätasa-arvoiseen
asemaan.
• Tarjoajien ja tarjousten arvioinnissa
tasapuolisuusvaatimus edellyttää, että asetetut
vaatimukset koskevat samalla tavoin kaikkia tarjoajia.
Avoimuus
• Hankintamenettelyä koskevia tietoja ei salata, hankinnasta ilmoitetaan
julkisesti, tarjouskilpailun ratkaisemisesta tiedotetaan tarjouskilpailuun
osallistuneille ja hankintaa koskevat asiakirjat ovat lähtökohtaisesti julkisia
(järjestöjä hankintayksikköinä koskee vain asianosaisjulkisuus).
• Tarjouspyyntö on saatettava avoimesti kaikkien halukkaiden saataville tai
niille, jotka esimerkiksi rajoitetussa menettelyssä on valittu
tarjousmenettelyyn.
• Hankinnan eri vaiheet dokumentoidaan
Suhteellisuus
• Suhteellisuusperiaate edellyttää, että hankintamenettelyn vaatimukset
ovat oikeassa suhteessa tavoiteltavan päämäärän kanssa, esimerkiksi
tarjoajien soveltuvuusehtojen asettamisessa on huomioitava hankinnan
luonne ja arvo.
• Tarjouspyynnön sisältöön tai tarjousmenettelyn ehtoihin liittyvien
vaatimusten tulee olla oikeassa suhteessa hankinnan laatuun nähden.
• Kohtuullisuuden vaatimusten huomioon ottaminen
•
Suhteellisuusperiaatetta voidaan soveltaa myös silloin kun arvioidaan
kilpailuttamisvelvoitetta ja kansallisia kynnysarvoja.
Mikä on hankintayksikkö
• Mm. valtion ja kuntien viranomaiset, kuntayhtymät, Ev.lut ja
ortodoksinen kirkko
• Viranomaisten lisäksi myös julkisoikeudelliset laitokset ovat
hankintayksiköitä
• Julkista tukea saavat järjestöt joutuvat jatkuvasti pohtimaan
sitä, milloin ne katsotaan julkisoikeudellisina laitoksina
hankintayksiköiksi.
Julkisoikeudellinen laitos
• Julkisoikeudellisella laitoksella tarkoitetaan missä tahansa
oikeudellisessa muodossa toimivaa oikeushenkilöä, joka on
a. nimenomaisesti perustettu tyydyttämään sellaisia yleisen
edun mukaisia tarpeita, joilla ei ole teollista tai kaupallista
luonnetta ja
b. jota valtion, kuntien tai kuntayhtymien viranomaiset tai
evankelisluterilainen kirkko tai ortodoksinen kirkko tai niiden
seurakunta, valtion liikelaitos tai julkisoikeudellinen laitos:
Julkisoikeudellinen laitos
1) pääasiallisesti rahoittaa tai
2) joka on tällaisen yksikön valvonnassa tai
3) jonka johto-, valvonta- tai hallintoelimen jäsenistä edellä mainittu
hankintayksikkö nimittää yli puolet.
•
Edellytysten a ja b tulee siis täyttyä samanaikaisesti. 1-3 edellytykset ovat
vaihtoehtoisia.
• Oikeustapauksessa MAO 589/09 ja MAO 250/10 markkinaoikeus on
arvioinut RAY:n/julkisen tuen vaikutusta järjestön asemaan julkisena
hankintayksikkönä.
KHO 30.1.2013 T 361
• Tapauksessa KHO 30.1.2013 T 361 käsiteltiin sekä Pajulahden
Palvelut Oy:n että sen emoyhtiön Valtakunnallinen
valmennus- ja liikuntakeskus Oy:n asemaa mahdollisina
hankintayksiköinä. Kumpaakaan yhtiötä ei voitu pitää
hankintalain tarkoittaman hankintayksikkönä. Tytäryhtiön
asema julkisoikeudellisena laitoksena tulkitaan aina
tapauskohtaisesti
• MAO katsoi, että Pajulahden Palvelut Oy:n toiminnan
ensisijaisena tarkoituksena on voiton tavoittelu ja että yhtiön
toiminta on luonteeltaan kaupallista.
KHO 30.1.2013 T 361
• Emoyhtiön osalta MAO katsoi, että emoyhtiö oli perustettu
yleisen edun tarkoituksessa ilman teollista tai kaupallista
luonnetta
• Arvioinnissa MAO otti huomioon, että Yhtiö on Urheiluopistosäätiön
omistama yleishyödyllinen osakeyhtiö, jonka toimialana on toimia
yleishyödyllisenä koulutuskeskuksena ja sen ylläpitäjänä. Yhtiö ei tavoittele
voittoa eikä jaa omistajilleen osinkoa. Vuoden 2009 toimintakertomuksen
mukaan yhtiön päätoimialoja ovat liikunta-alan ja ammatillisena ja
yleissivistävä koulutus, valmennuskeskustoiminta sekä terveys- ja
kuntoliikuntaan liittyvien koulutuspalveluiden tuottaminen
KHO 30.1.2013 T 361
• Hankintayksikön rahoitus: yhtiö oli saanut vuosina 20082009 valtionapuja ja –avustuksia noin 46-47 %
kokonaistuotoista. Tapauksessa on kiinnostavaa analyysiä
siitä, miten hankintayksiköltä tulevaa rahoitusta tulee
arvioida.
• Valvonta: Ministeriön toimilupa- ja apurahapäätöksiin
liittyvä valvontavalta ei ole sellaista, että edellytys täyttyisi.
Valvonnalla tulisi olla vaikutusta yhtiön päätöksentekoon,
jotta edellytys täyttyisi.
EU oikeuskäytäntöä
• EU-tuomioistuimen tapauksiin, joissa on käsitelty
julkisoikeudellisten laitosten yleisen edun mukaisuutta
sekä kaupallisen luonteen puuttumista koskevia käsitteen
edellytyksiä:
•
C-44/96, Mannesmann,
•
C-360/96, Gemeente Arnhem,
•
C-94/, Arge,
•
C-223/99 ja C-260/99, Agora sekä
•
C-18/01 Varkauden taitotalo.
Julkisen hankinnan tunnistaminen
• Hankinnasta tulee pääsääntöisesti julkinen hankinta, kun hankkiva osapuoli
on hankintayksikkö (julkisoikeudellisen laitoksen tunnusmerkkien
täyttyminen) ja hankinnan ennakoitu arvo ylittää laissa säädetyn
kynnysarvon
• Mikä tahansa hankinnan tekijä on hankintayksikkö ko. hankinnan osalta,
kun se on saanut hankinnan tekemistä vasten tukea yli puolet hankinnan
arvosta. Hankekohtaisen tuen osalta on käytettävä tapauskohtaista
harkintaa arvioitaessa tuen kohdistumista tiettyyn hankintaan.
• Tuotteeseen, palveluun, myyjään liittyviä poikkeuksia esim.
suorahankintaperuste tai sidossuhde
Hankinnan ennakoidun arvon laskeminen ja
hankintakokonaisuuksien määrittäminen
• Hankinnan arvon laskemisella pyritään selvittämään mitkä säännöt
soveltuvat tehtävään hankintaan.
• Hankintalakia sovelletaan EU-kynnysarvon ja kansallisen kynnysarvon
ylittäviin hankintoihin
• Hankintayksikön tulee arvioida hankinta objektiivisesti sen mukaan, mikä
on suurin mahdollinen hankintakokonaisuuden arvo laskentahetkellä.
• Erityistä tarkkuutta noudatettava, kun hankinta jää kansallisen
kynnysarvon alle
Hankinnan ennakoidun arvon laskeminen ja
hankintakokonaisuuksien määrittäminen
• Ennakoidun arvon laskemisessa käytetään suurinta maksettavaa
kokonaiskorvausta ilman arvonlisäveroa. Kokonaiskorvaukseen sisältyvät
optio- ja pidennysehdot sekä hankintamenettelyn kuluessa maksettavat
mahdolliset palkkiot ja maksut ehdokkaille ja tarjoajille
• Määräaikaisten hankintasopimusten ennakoidun arvon laskemisessa on
käytettävä sopimuksen voimassaolon aikaista kokonaisarvoa.
•
Toistaiseksi voimassa oleva sopimus 4 x vuosiarvo
Hankinnan ennakoidun arvon laskeminen ja
hankintakokonaisuuksien määrittäminen
• Toistaiseksi tai määrittelemättömän ajan voimassa olevien hankintojen
osalta sopimuksen ennakoidun arvon laskennassa tulee käyttää
sopimuksen kuukausiarvoa kerrottuna luvulla 48, jolloin huomioiduksi
tulevat neljän vuoden aikana tapahtuvat korvaukset.
• Määräajoin uudistettavien sopimusten osalta ennakoidun kokonaisarvon
laskennassa käytetään edellisen vuoden tai tilikauden vastaavien
hankintojen arvoa huomioiden ne ennakoidut muutokset, joita tulevalla
sopimuskaudella on odotettavissa.
Hankinnan ennakoidun arvon laskeminen ja
hankintakokonaisuuksien määrittäminen
• Puitejärjestelyissä ennakoidun arvon laskennassa
käytetään puitejärjestelyn keston ajalle suunniteltujen
hankintojen enimmäisarvoa
• Hankinta on mahdollista toteuttaa erillisinä osina. Osina
toteutettavan hankinnan ennakoidun kokonaisarvon
laskemisessa on otettava huomioon kaikkien osien
ennakoitu yhteisarvo ja jokaisen osan osalta on
sovellettava yhteisarvon mukaisia sääntöjä.
Hankinnan ennakoidun arvon laskeminen ja
hankintakokonaisuuksien määrittäminen
• Mitä katsotaan kuuluvaksi samaan taloudelliseen ja
tekniseen hankintakokonaisuuteen?
• Hankintayksikkö määrittää hankintakokonaisuuden
(pilkkomiskielto huomioitava)
• Tapauskohtainen harkinta
Hankintakokonaisuuden määrittäminen –
pilkkomiskielto/kielto yhdistellä keinotekoisesti
• Hankintaa ei saa jakaa eriin, osittaa tai laskea
poikkeuksellisin menetelmin hankintalain säännösten
soveltamisen välttämiseksi.
• Tavarahankintaa tai palveluhankintaa ei myöskään
saa liittää rakennusurakkaan tai hankintoja muutoin
yhdistellä keinotekoisesti hankintalain säännösten
soveltamisen välttämiseksi.
Hankintakokonaisuuden määrittäminen pilkkomiskielto
• Lähtökohtana arvioinnissa on luontevan
hankintakokonaisuuden määrittely: luontevasti
samanaikaisesti kilpailutettavien samantyyppisten
hankintojen tulee katsoa kuuluvan samaan
hankintakokonaisuuteen.
• Huomiota voidaan kiinnittää ajanjaksoihin, joiden aikana
tehtäviä hankintaeriä kilpailutetaan kokonaisuuksina
suunnitelmallisessa hankintatoimessa.
Poikkeukset kilpailuttamisvelvollisuudesta
• Kansallisen kynnysarvon alittavat hankinnat
• Salaiset, sotilaalliset ja eräät kansainväliset hankinnat
• Palveluhankintoja koskevat poikkeukset: mm. maan ja
olemassa olevien rakennusten hankinta ja vuokraus, tvja radio-ohjelmat, välimies- ja sovittelutehtävät,
arvopapereihin liittyvät palvelut, työsopimukset ja
henkilöstöedut, tutkimus- ja kehittämispalvelut,
suorahankinnat
• Hankinnat hankintayksikön sidosyksiköltä
Suorahankinnat
• Suorahankinta on mahdollinen vain mikäli laissa asetetut
edellytykset täyttyvät
• Hankintayksiköllä perusteluvelvollisuus ja näyttötaakka
• Peruste on todettava ennalta ja se on perusteltava
hankintapäätöksessä tai muussa asiakirjassa
• Hankintayksikkö voi halutessaan tehdä Hilmassa
ilmoituksen EU-kynnysarvon ylittävästä hankinnasta
Suorahankinnat
• Suorahankintaa voidaan käyttää:
1.
avoimessa/rajoitetussa menettelyssä ei saatu tarjouksia /
ehdokkuushakemuksia,
2.
tekninen, taiteellinen tai yksinoikeudellinen syys
3.
ennalta arvaamaton äärimmäinen kiire, ei hankkijasta johtuva
4.
tutkimusta varten valmistettavat tavarat
5.
Raaka-ainemarkkinat
6.
Hankinnat erityisen edullisin ehdoin, esim. konkurssipesästä
7.
Lisätilaukset ja työt rajoitetuin ehdoin
Hankinnan vaiheet
1. Suunnittelu
o Suunnittelu, markkinakartoitus, valmistelu ja hankintamenettelyn valinta,
aikataulu ja selvitetään että kilpailutukseen on käytettävissä riittävästi
resursseja sekä tunnistetaan hankkeeseen liittyvät riskit.
2. Tarjouspyyntö/osallistumishakemus
o Kohteen ja vaatimusten tarkka määrittely, tarjouspyynnön laatiminen,
ilmoittaminen Hilmassa
3. Vertailu
o Tarjousten/osallistumishakemusten avaaminen, tarjoajien soveltuvuuden
arviointi, tarjousten tarjouspyynnönmukaisuuden tarkistaminen, vertailu
Hankinnan vaiheet
4. Päätös ja sopimus
o Hankintapäätöksen teko ja tiedoksianto, sopimuksen tai tilauksen
tekeminen
5. Seuranta
o Sopimuksen hallinnointi ja toimituksen valvonta, arviointi hankinnan
tavoitteiden toteutumisesta
Hankintojen organisointi
• Julkisen hankinnan tekeminen edellyttää mm.
- huolellista suunnittelua ennen hankinnan toteuttamista (mitä hankitaan),
-
hankintaprosessin ja hankintalain menettelyjen osaamista miten
hankitaan) sekä
-
hankinnan toteuttamista eli sopimuksen täytäntöönpanoa
(sopimusosaaminen).
• Hankintayksiköt päättävät hankintatoimensa organisoinnista
Hankintastrategia
• Hankintojen onnistunut tekeminen edellyttää
hankintatoimen järjestämistä ja hyvää hankintojen
organisointia. Käytännössä tämä tarkoittaa ajantasaista
hankintastrategiaa eli suunnitelmaa hankintojen
toteuttamisen tavoista
• Valitaan hankintatarpeeseen parhaiten soveltuvaa
hankintamenettelyä
• Hallinnollisia kustannuksia vähentää mm. hankintojen
keskittäminen ja hankintojen tekeminen yhdessä
Hankintamenettelyn valinta
• EU-hankinnoissa ja kansallisissa hankinnoissa voidaan käyttää samoja
hankintamenettelyitä. Hankinnan luonne vaikuttaa kuitenkin mm.
hankintaan liittyviin määräaikoihin sekä neuvottelumenettelyn
käyttöedellytyksiin, minkä vuoksi ennen hankintamenettelyn valintaa
täytyy selvittää onko hankinta: EU-hankinta, kansallinen hankinta vai
pienhankinta
• Hankintamenettelyksi valitaan kuhunkin hankintaan parhaiten soveltuva
hankintamenettely.
Hankintamenettelyn valinta
• Hankintamenettelyn valintaan vaikuttavat mm. seuraavat
tekijät:
Hankinnan kohde ja luonne (onko yksinkertainen vai
monimutkainen, onko tuotetta/palvelua valmiina
markkinoilla, edellytetäänkö neuvotteluja toimittajien
kanssa jne.), toimittajamarkkinat, hankinnan aikataulu ja
hankintaan käytettävät resurssit
Avoin menettely
• Voidaan käyttää aina
• Yksivaiheinen menettely: hankinnasta julkaistaan ilmoitus
ja tarjouspyyntö saatavilla/toimitetaan kaikille
• Kaikki halukkaat voivat jättää tarjouksen
• Tarjousten sisällöstä ei voi neuvotella tarjoajien kanssa
• Sopii perushankintoihin
• Yleisimmin käytetty hankintamenettely
Rajoitettu menettely
• Voidaan käyttää aina
• Kaksivaiheinen menettely: hankinnasta julkaistaan ilmoitus, jonka
perusteella lähetetään osallistumishakemukset
• Osallistumishakemuksen jättäneistä valitaan tarjoajat
• Vain tarjoajaksi valittu saa tehdä tarjouksen
• Tarjoajia valitaan vähintään 5
• Sopii käytettäväksi esim. kun tarjousten vertailu on työlästä ja on
odotettavissa että tarjoajia avoimessa menettelyssä olisi paljon
Neuvottelumenettely
• Voidaan käyttää vain kun hankintalaissa asetetut käyttöedellytykset
täyttyvät
• Kaksivaiheinen menettely
• Osallistumishakemuksen jättäneistä valitaan vähintään 3 tarjoajaa, joille
lähetetään neuvottelukutsut
• Neuvottelut hankinnan sisällöstä ja ehdoista
• Neuvotteluiden päätyttyä pyydetään lopulliset tarjoukset
• Sopii käytettäväksi erityisesti silloin kun hankinnan kohteen määrittely
edellyttää neuvotteluja toimittajien kanssa
Muut menettelyt
•
•
•
•
•
•
Puitejärjestely
Kilpailullinen neuvottelumenettely
Suunnittelukilpailu
Dynaaminen hankintajärjestelmä
Sähköinen huutokauppa
Suorahankinta
Kaksivaiheisuudenperiaate
• Tarjouskilpailu tulee jakaa kahtia siten, että yritykselle asetettavat
soveltuvuusehdot tulee erottaa hankinnan kohteeseen liittyvistä
vähimmäisvaatimuksista sekä vertailuperusteista.
• Ensin tulee arvioida tarjoajan soveltuvuus ja vasta sen jälkeen arvioida
hankinnan kohdetta koskevien vähimmäisvaatimusten täyttyminen sekä
suorittaa tarjousten vertailu.
• Näin ollen tarjoajien soveltuvuutta koskevia ehtoja ei voida esimerkiksi
vertailla, vaan soveltuvuus tulee tarkastaa ennen vertailua.
• Kaksivaiheisuuden periaatetta tulee noudattaa niin hankintailmoituksessa ja
tarjouspyynnössä kuin tarjousten käsittelyssäkin. Koko hankintaprosessi tulee
siis toteuttaa noudattaen kaksivaiheisuuden periaatetta.
Kaksivaiheisuudenperiaate
• Erityisen ongelmalliseksi ovat osoittautuneet yrityksen
referenssit ja henkilöstön osaaminen - mihin kategoriaan
ne kuuluvat, yrityksen soveltuvuuden vai hankinnan
kohteen arviointiin?
• Yrityksen referenssit liittyvät etupäässä yrityksen
soveltuvuuteen. Usein palvelun toteutuksenkin kannalta
kiinnostavinta on henkilöstön tai ainakin vastuuhenkilön
ammattitaito ja kokemus.
Referenssit tarjousvertailussa
•
Mikäli tarjousten vertailussa halutaan käyttää referenssejä kokonaistaloudellisen
edullisuuden yhtenä vertailuperusteena, ainakin seuraavien ehtojen tulee toteutua:
Hankinnan kohteen toteutus tulee olla henkilön osaamiseen perustuva, yrityksen
soveltuvuuden arvioinnissa käytettävät referenssit ja tarjousten vertailuun menevät
referenssit täytyy erottaa toisistaan selvästi, tarjousvertailussa käytettävät
menetelmät tulee määritellä tarkasti tarjouspyynnössä, referenssien määrää ei saa
vertailla tarjousvertailussa, tarjousten vertailuperusteiden tulee kohdistua
nimenomaan referenssikohteen sisällön arviointiin ja se mitä referenssin sisällössä
arvostetaan tulee ilmetä vertailuperusteista, vertailu on perusteltava erityisen
huolellisesti
Oikeustapauksia
• Oikeustapauksia asiaan liittyen on runsaasti mm.: MAO
871/14, KHO 2014 T 2077, EY-TI C-315/01 GAT, EY-TI C532/06 Lianakis, KHO 10.4.2008 T 764, MAO 267/08,
MAO 468/09, MAO 486/09, MAO:592/10, MAO:503/10,
MAO:492/10, MAO:469/10, MAO 125/11
Hankintailmoitus
• Hankintayksikön ilmoitus tarjouskilpailun aloittamisesta.
• Kohteena ovat mahdolliset tarjoajat.
• Hankintailmoitus käynnistää hankintamenettelyn ja siinä julkaistaan
hankintaa koskevat olennaiset tiedot.
• Sekä EU – hankinnoista että kansallisista hankinnoista on julkaistava
ilmoitus osoitteessa www.hankintailmoitukset.fi – HILMA.
• Ilmoitusmenettelyn laiminlyönti on muotovirhe, joka pahimmillaan voi
johtaa hankintapäätöksen kumoamiseen markkinaoikeudessa.
Hankintailmoituksen tekemisestä voidaan poiketa vain silloin, kun on
olemassa suorahankintaperuste.
Tarjoajan ja ehdokkaan soveltuvuus
Ehdokkaan ja tarjoajan soveltuvuuden arvioinnissa huomioidaan seuraavat
tekijät:
• Täyttääkö ehdokas/tarjoaja sille asetetut vähimmäisvaatimukset,
• Osoittavatko ehdokkaan/tarjoajan esittämät selvitykset, että tarjoajalla on
mm. teknisen suorituskyvyn, ammattitaidon, rahoituksellisen ja
taloudellisen asemansa perusteella riittävät edellytykset hankinnan kohteen
suorittamiseen,
• Onko ehdokkaan ja tarjoajan osalta olemassa jokin hankintalain mukainen
pakollinen poissulkemisperuste, ja onko ehdokkaan ja tarjoajan osalta
olemassa jokin hankintalain mukainen harkinnanvarainen
poissulkemisperuste.
Ehdokkaiden/tarjoajien valinta
• Mikäli rajoitetussa menettelyssä, neuvottelu-, ja kilpailullisessa
neuvottelumenettelyssä osallistumisilmoituksia tulee enemmän
hankintailmoituksessa kerrottu enimmäismäärä, hankintayksikön tulee valita
osallistumishakemuksen jättäneiden yritysten joukosta ne ehdokkaat, joille
tarjouspyyntö lähetetään.
• Hankintayksikön on hankintailmoituksessa ilmoitettava sellaisista
objektiivisista ja syrjimättömistä perusteista ja säännöistä, joita se tulee
käyttämään rajoitetussa menettelyssä, neuvottelumenettelyssä tai
kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä tarjouskilpailuun tai neuvotteluun
osallistuvien ehdokkaiden ja tarjoajien valitsemisessa.
Tarjouspyyntö
• Tarjouspyynnön laatiminen on hankintaprosessin tärkein vaihe.
• Tarjouspyynnön tarkoituksena on hankinnan kohteen ja sen
toteuttamiseen liittyvien seikkojen kuvaaminen siten, että sen perusteella
saadaan lopullisia, yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia, joiden
perusteella tarjouksia voidaan tasapuolisesti vertailla.
• Tarjouspyyntö on laadittava kirjallisesti ja siihen voi sisältyä hankinnan
kohteesta riippuen useita hankintaa koskevia liitteitä esim.
palvelunkuvauksia, teknisiä määrityksiä, toimintaympäristön kuvauksia ja
laskelmia.
Tarjousten vertailu
• Vain ne tarjoajat, jotka täyttävät tarjoajia koskevat soveltuvuusvaatimukset
ja joiden tarjous on tarjouspyynnön mukainen, otetaan mukaan tarjousten
vertailuun.
• Tarjousten vertailussa valintaperusteena on joko halvin hinta tai
kokonaistaloudellinen edullisuus sen mukaan, mitä hankintailmoituksessa
ja tarjouspyynnössä on ilmoitettu.
Hankintapäätös
• Hankintapäätöksen on oltava kirjallinen ja siihen pitää sisältyä
yksityiskohtaiset perustelut. Päätös voi perustua vain
hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä kerrottuihin valinta- ja
vertailuperusteisiin.
• Tarjousvertailusta tulee selkeästi ilmetä kaikkien tarjousten osalta, miten
niitä on arvioitu kunkin vertailuperusteen osalta, esimerkiksi: Miksi kukakin
tarjoaja on saanut mistäkin kohdasta tietyn pistemäärän? Mistä piste-erot
johtuvat? Miksi paras oli paras, miksi toisiksi paras oli vasta toisiksi paras?
Hankintapäätös
• Hankintapäätöksestä ilmoitetaan kirjallisesti niille, joita
asia koskee eli kaikille tarjouskilpailuun osallistuneille.
• Tiedoksiantoon liitetään valitusosoitus ja
hankintaoikaisua koskeva oikaisuohje.
• Pääsääntöisesti suositellaan käytettäväksi sähköistä
tiedoksiantoa
Asianosaisjulkisuus
• Päätöksenteon jälkeen asianosaisella on oikeus saada
nähtäväkseen kaikki tarjousasiakirjat. Asianosaisella ei
ole kuitenkaan oikeutta saada tietoonsa niitä asiakirjoja,
jotka ovat lain mukaan salassa pidettäviä. Tällaisia ovat
esimerkiksi asiakirjat, jotka sisältävät liike- ja
ammattisalaisuuksia.
• Asianosaisjulkisuutta koskevat säännökset sitovat myös
sellaisia hankintayksiköitä, jotka eivät ole viranomaisia.
Sopimus
• Hankintayksikön on tehtävä hankinnasta kirjallinen sopimus valitun
toimittajan kanssa. Hankintasopimus syntyy hankintalain mukaisesti
kirjallisen sopimuksen allekirjoittamisella.
• Sopimusneuvottelut voidaan aloittaa heti, kun hankintapäätös on tehty,
mutta sopimusta ei saa allekirjoittaa, ennen kuin pakollinen odotusaika (EUhankinnat) on kulunut.
• Vaikka kansallisissa hankinnoissa ei ole hankintalain mukaan pakollista
odotusaikaa, on yleensä suositeltavaa odottaa valitusajan umpeutumista
ennen hankintasopimuksen tekemistä.
• Sopimusehtoja ei voida sopimuksentekovaiheessa enää olennaisilta osilta
muuttaa tarjouskilpailussa esitetyistä.
Hankintalain uudistus
• EU:n hankintadirektiivit uudistettiin helmikuussa 2014 ja
niihin pohjautuva kansallinen lakiuudistus käynnistettiin työja elinkeinoministeriössä välittömästi. Uudet direktiivit on
saatettava voimaan huhtikuussa 2016 mennessä
• Lakiuudistusta valmistellut työryhmä luovutti mietintönsä työja elinkeinoministeri Lauri Ihalaiselle 13.5.2015. Ehdotus
lähetettiin lausuntokierrokselle, joka päättyy 6.7.2015.
Hankintalain uudistus, työryhmä
mietintö
• Tavoitteena uudistaa hankintalainsäädäntö
yksinkertaisemmaksi ja joustavammaksi
• Lisää tietoa soveltajalle mm. menettelyjen etenemisestä
ja yhteishankinnoista
• Kansallisiin hankintoihin nykyistä kevyemmät ja
väljemmät menettelysäännöt
• Mahdollisuus neuvotella nykyistä laajemmin
tarjouskilpailun aikana
• Hankintapäätöksen perusteluvelvollisuus väljemmäksi
Hankintalain uudistus, työryhmä
mietintö
• Hankintayksiköt, säännökset kuten voimassa olevassa
laissa, myös julkisoikeudellisten laitosten osalta
• Ehdotetaan kynnysarvojen nostamista:
o tavara- ja palveluhankinnat 30 000->60 000 €
o Sosiaali- ja terveyspalveluhankinnat 100 000->300 000€
o Palveluja koskevat käyttöoikeussopimukset 30 000 ->
o 100 000
o Käyttöoikeusurakat 150 000->500 000 €
o Rakennusurakat ennallaan 150 000€
Hankintalain uudistus, työryhmä
mietintö
• PK-yritysten mahdollisuuksia osallistua tarjouskilpailuihin
parannetaan:
o Hankkijalle velvoite perustella päätös olla jakamatta
hankinta pienempii osiin
o Vain voittaneelta tarjoajalta vaaditaan taustaselvitykset,
tarjouskilpailuun osallistuvilta riittää vakuutus
vaatimusten täyttymisistä. Mikäli epäily vakuutuksen
todenperäisyydestä, varsinaiset selvitykset voidaan
pyytää.
Hankintalain uudistus lyhyesti, työryhmä
mietintö - Hankintamenettelyt
• Avoin menettely
• Rajoitettumenettely
• Neuvottelumenettely – muutoksia
• Kilpailullinen neuvottelumenettely
• Innovaatiokumppanuus – uusi
• Suorahankinta
Hankintalain uudistus lyhyesti, työryhmä
mietintö - Hankintamenettelyt
•
•
•
•
•
Dynaaminen hankintajärjestelmä
Puitejärjestely
Sähköinen huutokauppa
Sähköiset luettelot - uusi
Suunnittelukilpailu
Työryhmämietintö – Hankintojen Laatu
• Laatutekijöitä voidaan edistää, vaikka hankintalaki on
menettelylaki eikä sisältölaki
• Tarkoituksena ohjata laatutekijöiden tehokkaampaan
huomioimiseen; esityksenä on, että hankkijan tulee
perustella päätöksensä käyttää muissa kuin
tavarahankinnoissa pelkkää halvinta hintaa
• Hankkijan kiinnitettävä vahvemmin huomiota kaikkien
käyttäjien tarpeet täyttävään suunnitteluun
• Markkinakartoituksessa huomiota käyttäjien
kuulemiseen
Hankintalain uudistus – työryhmämietintö,
sähköinen tietojenvaihto
• Viimeistään vuonna 2018 kaikki hankintayksiköt siirtyvät
täysin sähköiseen tietojenvaihtoon tarjouskilpailuissa
o Hankintoja koskevat ilmoitukset julkaistaan verkossa
o Tarjouspyyntöasiakirjat julkaistaan verkossa
o Tarjoukset jätetään ja vastaanotetaan sähköisesti verkon
kautta
o Erityissäännöt tietoturvallisuudesta ja käytöstä
poikkeustilanteissa
Hankintalain uudistus – työryhmämietintö,
vaikutukset hankintayksiköissä
• Direktiivin täsmennykset/lisäykset todennäköisesti
helpottavat tulkintatyötä
o Selkeämmät säännökset koskien sidosyksikköhankintoja
o Selkeämmät säännökset siitä mikä sopimus tulkitaan
hankinnaksi ja mitkä järjestelyt eivät ole sääntelyn piirissä
o Lisäjoustoa neuvotteluiden käymisiin
o Perusteluissa käsitelty laajemmin hankintayksikköasemaa,
lakitekstiin ei kuitenkaan esitetä muutosta
Hankintalain uudistus – työryhmämietintö,
vaikutukset hankintayksiköissä
• Materiaalia enemmän – työläämpi omaksua
• Siirtymien sähköisiin viestintävälineisiin edellyttää
investointeja ja opettelua, mutta pitkällä aikavälillä
helpottaa hallinnollisia toimia
• Uusia menettelyjä, joilla voidaan edistää innovaatioita
• Ympäristö- ja sosiaalisten tavoitteiden huomioiminen
nykyistä helpompaa
Hankintalain uudistus – työryhmämietintö,
vaikutukset tarjoajapuolella
• Pienillä yhteisöillä paremmat mahdollisuudet tarjota;
o Mahdollisuus tarjota vain osasta kokonaisuutta
o Ei laajojen selvitysten toimittamista tarjouskilpailun aikana
• Sähköiset viestintävälineet voivat nopeuttaa yhteydenpitoa
Lyhyemmät tarjousten jättämisajat antavat vähemmän aikaa
tarjousten laatimiseen
• Innovaatiokumppanuus ja neuvottelumenettelyt antavat
mahdollisuuksia luoda uutta
Hankintalain uudistus-jatko
• Hallituksen esitys uudeksi hankintalaiksi Työ- ja
elinkeinoministeriössä valmisteltavana.
• Hallituksen esitys eduskuntaan vuoden loppuun
mennessä
• Uusi hankintalaki voimaan huhtikuussa 2016
Tietoa hankinnoista ja hankintalain
uudistuksesta
• www.finlex.fi
• www.hankinnat.fi
• www.hankintailmoitukset.fi
• www.tem.fi
• Julkisia hankintoja koskevat yleiset sopimusehdot www.vm.fi
• www.soste.fi
• Innovatiiviset hankinnat: Innokylä (kaikille avoin ja maksuton
yhteisen kehittämisen ja ideoinnin ympäristö)
https://www.innokyla.fi/
Kiitos!
www.soste.fi