1. No category

TOIMINTAKERTOMUS
VUODELTA
2014
Hyväksytty Niuvanniemen sairaalan johtokunnassa 19.2.2015
1 Toimintakertomus ................................................................................................................................... 3
1.1 Johdon katsaus .................................................................................................................................... 3
1.2 Vaikuttavuus ......................................................................................................................................... 6
1.2.1 Toiminnan vaikuttavuus .................................................................................................. 6
1.3 Toiminnallinen tehokkuus.................................................................................................................... 6
1.3.1 Toiminnan tuottavuus...................................................................................................... 6
1.3.2 Toiminnan taloudellisuus ................................................................................................ 7
1.3.3 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus .................................................................. 8
1.3.4 Yhteisrahoitteisen ja maksuttoman toiminnan kustannusvastaavuus ............................ 10
1.4 Tuotokset ja laadunhallinta ................................................................................................................ 11
1.4.1 Suoritteiden määrä ....................................................................................................... 11
1.4.2 Palvelukyky ja suoritteiden laatu ................................................................................... 12
1.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen............................................................................. 15
1.6 Tilipäätösanalyysi ............................................................................................................................... 20
1.6.1 Rahoituksen rakenne .................................................................................................... 20
1.6.2 Talousarvion toteutuminen ............................................................................................ 21
1.6.3. Tuotto- ja kululaskelma ................................................................................................ 21
1.6.4. Tase ............................................................................................................................ 22
1.7 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma ......................................................................... 22
2 Talousarvion toteumalaskelma............................................................................................................. 24
3 Tuotto- ja kululaskelma ......................................................................................................................... 25
4 Tase ........................................................................................................................................................ 26
5 Liitetiedot ..........................................................................................................................................27-35
6 Allekirjoitukset ....................................................................................................................................... 36
3/36
1 Toimintakertomus
1.1 Johdon katsaus
Niuvanniemen sairaala tuotti valtakunnalliselle palvelualueelle oikeuspsykiatrisia erityistason
sairaanhoidollisia palveluja ja mielentilatutkimuksia. Itä-Suomen yliopiston kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti sairaala toimi yliopiston oikeuspsykiatrian klinikkana vastaten alansa
opetuksesta ja terveystieteellisestä tutkimuksesta.
Sairaala toimi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tulosohjauksessa nettobudjetoituna
valtion laitoksena. Henkilöstön palvelussuhteet olivat valtion virkasuhteita.
Mielenterveyslakiin toteutettiin EITn ratkaisussa 34806/04 edellytetyt muutokset 1.8.2014 alkaen. Säädösmuutoksen edellyttämä ulkopuolisen lääkärin lausunto jatkettaessa hoitoa oli toteutettu jo 11/2012 alkaen tässä sairaalassa. Euroopan neuvoston alainen kidutuksen ja huonon kohtelun vastainen komitea (CPT) vieraili sairaalassa 26.–27.9.2014. Valtuuskunta oli
kuullut suurimman osan haastattelemistaan potilaista puhuvan henkilökunnasta myönteisesti,
potilastilat olivat hyväkuntoisia, psyykenlääkkeiden käyttö asianmukaista, hoito suunniteltua ja
potilastiedot ajantasaisia. Pakkotoimenpiteiden käytön vähentämiseen hoidossa kannustettiin
edelleen, ja tältä kannalta valtuuskunta ilmaisi tyytyväisyytensä sairaalassa toteutettuun työja toimintaterapian lisäämiseen. Sairaalan toimintaa tarkasti Eduskunnan oikeusasiamies lokakuussa 2010. Tarkastuskäynnin kohteena olivat erityisesti potilaisiin kohdennettavat pakkotoimet, sairaalan ja sen osastojen toimintaohjeet, yksityisten vartijoiden käyttö sairaalassa sekä heikkokuntoisimmat potilaat yksilöllisesti. Aluehallintoviraston aluehallintoylilääkäri osallistui tarkastamiseen. Vuoden 2011 aikana tarkastuksen johdosta saatiin joitain osaratkaisuja ja
lisäselvityspyyntöjä. Kesäkuussa 2013 saatiin päätös yksityisen vartiointipalvelun käytöstä
valtion mielisairaaloissa. Siinä todettiin mielisairaaloissa olevan hoitoon liittyviä tehtäviä, joissa
voimakeinojen käyttö voi olla perusteltua, mutta joita hoitohenkilökunta ei pysty suorittamaan
vaarantamatta turvallisuuttaan ja joihin vartijoilla ei ole toimivaltaa. Eduskunnan oikeusasiamies esitti STM:n ja SM:n harkittavaksi säätää lailla vartijoiden tehtävistä ja toimivallasta.
Vuoden 2014 aikana saatiin oikeusasiamiehen päätökset tarkastuskäynnin kohteina olleista
nuorten potilaiden hoidon järjestämisestä ja eristämiskäytännöistä, joissa todettiin mm. ettei
eristämistä ole käytetty rangaistuksena eikä nuorten hoitojärjestelyssä ollut huomautettavaa.
Eristettyjen potilaiden olosuhteissa todettiin kehittämisen aihetta ja sairaala ryhtyi siltä osin
toimenpiteisiin. ISAVI teki sairaalan valvontakäynnin 11/2013. 12.11.2014 saadussa tarkastuskertomuksessa ei mainita säädösten vastaisuutta tai muuten moitittavaa toimintaa havaitun. Näin ollen sairaalan voidaan todeta toimineen arvojensa mukaisesti myös valvovien viranomaisten mukaan.
Toimintakertomusvuonna sairaalassa olleet mielentilatutkimuspotilaat olivat pääasiassa vakavista henkeen ja terveyteen kohdistuvista rikoksista syytteessä olevia tutkintavankeja. Mielentilatutkimusten määrä Suomessa on vähentynyt viime vuosina, minkä vuoksi sairaalassa on
tehty niitä vähemmän kuin ennen, kuitenkin enemmän kuin missään muussa mielentilatutkimusyksikössä. Sairaalassa hoidettavana olevat potilaat olivat mielenterveyslain mukaisesti
tahdosta riippumattoman hoidon tarpeessa olevia aikuispotilaita, ja alaikäisten hoitoyksikössä
alle 18-vuotiaita potilaita. Hoitopotilaista hieman yli puolet oli ns. kriminaalipotilaita (tuomitsematta jätettyjä) ja loput vaikeahoitoisuuden ja/tai vaarallisuuden takia sairaanhoitopiirien hakemuksesta sairaalaan otettuja. Tilastoiduista hoitopäivistä näiden ryhmien osuudet olivat 43
% ja 40 % (MTT-päivät 17 %). Potilaille tyypillisiä erityisongelmia olivat päihdeongelmat sekä
väkivaltaisen käyttäytymisen heikko hallintakyky. Sairaalassa on tehty viime vuosina 40–50
mielentilatutkimusta/vuosi, toimintakertomusvuonna 59. Sairaalan vuotuinen hoitopotilaiden
vaihtuvuus on ollut 40–60, toimintakertomusvuonna sairaalaan otettiin 46 potilasta ja poistettiin 36 potilasta. Yhteensä sairaalassa tutkittiin tai hoidettiin 380 eri potilasta vuonna 2014.
Syyskuun 2014 lopussa hoidossa olleiden kriminaalipotilaiden keskimääräinen hoitoaika oli 7
v 8 kk (pisin hoitoaika 51 v 4 kk). Vaikeahoitoisena sairaalaan otettujen potilaiden vastaava
luku oli 5 v 2 kk (pisin hoitoaika 22 v 10 kk). 30.9.2014 mennessä poistettujen kriminaalipotilaiden keskimääräinen hoitoaika oli 9 v ja vaikeahoitoisten 7 v 2 kk . Alla esitetään toimin-
4/36
taympäristön kuvaamiseksi potilasvaihto- ja käyttöasteluvut vuosilta 2012–2014.
Aikuisosastojen potilasvaihto vuosina 2012–2014
Vuosi
2012
2013
2014
Sisäänkirjoitetut
krvvhyht.
pot
pot
17
20
28
18
22
18
35
42
46
Poistetut
krvvh yht.
pot -pot
24
21
17
20
27
19
44
48
36
mtt
47
54
58
Käyttöaste,
%
95,71
92,56
Alaikäisten osaston potilasvaihto vuosina 2012–2014
Vuosi
2012
2013
2014
Sisäänkirjoitetut
Poistetut
krpot
vvhyht. krvvh yht. mtt
pot
pot
-pot
10
10
1
7
8
1
7
8
1
5
6
1
1
5
6
5
6
1
Alaikäisten
osasto
%
98,59
103,82
kr-pot = kriminaalipotilas
vvh-pot = vaarallinen ja/tai vaikeahoitoinen potilas
mtt = mielentilatutkimukset
Oikeuspsykiatrisen hoidon korkeatasoisuutta on turvattu oikeuspsykiatrian klinikan kansainvälisesti arvostetulla terveystieteellisellä tutkimustoiminnalla sekä erikoislääkärikoulutuksella ja
muun henkilöstön ammatillisella täydennyskoulutuksella. Vuonna 2014 oikeuspsykiatrian klinikasta valmistui kolme oikeuspsykiatrian erikoislääkäriä (odotusarvo 1). Klinikassa tieteellisen tuotannon impact factor -kertymä oli 53,3 ja EVO-pistekertymä 31,5 pistettä (odotusarvo
25). Oikeuspsykiatrian klinikassa on meneillään lukuisia tutkimushankkeita, mm. kansainvälinen oikeuspsykiatristen potilaiden hoidon seurantatutkimus (After care), kliinisiä lääkeainetutkimuksia, farmakoepidemiologisia vaikuttavuustutkimuksia sekä aivojen kuvantamistutkimuksia. Hoitotoiminnan kannalta keskeisiä ovat terveyshallinnon ja hoitotieteen tutkimushankkeet.
Välittömän potilastyön osaamiseen on kohdennettu koko hoitohenkilöstöä koskevaa työpaikkakoulutusta sairaanhoidon palvelutuotannon edellyttämiltä osaamisalueilta.
Potilaat tekivät kertomusvuonna 21 potilaslain mukaista muistutusta, 13 kantelua valvoville viranomaisille sekä 36 valitusta hoitoonmääräämispäätöksistä, 9 yhteydenpidon rajoituksesta ja
8 omaisuuden haltuunottopäätöksestä. Valvovien viranomaisten päätöksissä edellytetyt korjaukset on tehty. Muutamia hoitoonmääräämispäätöksiä kumottiin aiemmissa hoitopaikoissa
unohtuneen vanhempien kuulemisen takia. Potilasasiamieheen yhteydenottoja oli yhteensä
100, joista suurin osa oli potilaiden yhteydenottoja.
Sairaalalla on ollut vuodesta 1999 terveydenhuoltolaissa (1326/2010) mainittu suunnitelma
laadunhallinnasta, joka sisältää myös potilasturvallisuussuunnitelman. Sairaalalla on
14.12.2018 asti voimassa oleva Sosiaali- ja terveyspalvelujen laatuohjelman (SHQS) mukainen laaduntunnustus, joka kattaa koko organisaation.
Asiakaskysely palvelun ostajille on tehty 12 perättäisenä vuotena. Tuloksista on pääteltävissä,
että sairaala on tuottanut toiminta-ajatuksensa mukaisesti korkealaatuisia oikeuspsykiatrisia
palveluja myös ostajien mielestä. Palvelun sujuvuus on edelleen hyvällä tasolla, mutta edellyttää jatkuvaa arviointia ja ylläpitoa. Hoitopäivän hintakehitystä on tarkkaan seurattava.
5/36
Kertomusvuonna THL teki kyselyn tuomioistuimille mielentilatutkimuslausuntojen kehittämistarpeista; suurin osa vastauksista osoitti korkeaa tyytyväisyyttä lausuntojen laatuun.
Valtion mielisairaalat kilpailuttivat potilastietojärjestelmän hankinnan vuonna 2013 ja toimittajaksi valittiin tarjouskilpailun perusteella Mediconsult (Mediatri-järjestelmä). Uuden potilastietojärjestelmän käyttöönotto toteutui vuonna 2014.
Alla esitetään työtyytyväisyysvertailu Niuvanniemen sairaala (NS), Vanhan Vaasan sairaala
(VVS), Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos (THL), Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ja valtio.
Sairaalan kysely tehtiin vuonna 2013, VVS viimeisin työtyytyväisyyskysely on tehty vuonna
2012. Asteikolla 1-5 yleisten kysymysten keskiarvo parantui edelliseen kyselyyn verrattuna
ollen 3,47 (vuonna 2011: 3,40). Aikaisempaan kyselyyn verrattuna eniten osa-alueista olivat
parantuneet tyytyväisyys johtamiseen, kehittymisen tukeen sekä työilmapiiriin ja yhteistyöhön.
Vuoden 2011 kyselyyn verrattuna henkilöstö koki, että mahdollisuus uudistua työssä oli huonontunut samoin johtoryhmän ja johdon arvostus henkilökunnan työtä kohtaan koettiin laskeneen. Kyselyn perusteella määräaikainen henkilöstö oli tyytyväisempiä (keskiarvo 3,60) kuin
vakinainen henkilöstö (keskiarvo 3,45). Samoin korkeampi koulutustaso lisäsi työtyytyväisyyttä. Lisäksi naiset olivat tyytyväisempiä kuin miehet. Sairaalassa on laadittu toimenpideohjelma
työtyytyväisyyskyselyn esille tuomien asioiden johdosta ja työilmapiirin parantamiseksi. Ohjelma katselmoidaan ja päivitetään vuosittain. Seuraavan kerran työtyytyväisyyskysely tehdään vuonna 2015.
Johtaminen
Työn sisältö ja haasteellisuus
Palkkaus
Kehittymisen tuki
Työilmapiiri ja yhteistyö
Työolot
Tiedon kulku
Työnantajakuva
Yhteensä
Uudistuminen ja innovatiivisuus
Oma arvio työhyvinvoinnista kouluasteikolla 4-10
Halukkuus henkilökiertoon
(osuus vastaajista %)
Aikomus vaihtaa työpaikkaa siihen liittyvän tyytymättömyyden
vuoksi (osuus vastaajista %)
Työpaikan suosittelu (osuus vastaajista %)
NS
2013
3,56
3,65
3,06
3,41
3,88
3,64
3,23
3,07
3,47
2,90
VVS
2012
3,45
3,52
2,98
3,38
3,79
3,49
3,14
3,22
3,39
3,28
THL
2013
3,50
3,83
2,88
3,17
3,84
3,31
3,30
3,03
3,38
3,38
STM
2013
3,49
3,74
2,98
3,44
3,66
3,42
3,46
3,52
3,47
3,38
Valtio
2013
3,45
3,70
2,90
3,21
3,79
3,62
3,15
3,30
3,42
3,27
7,61
Kyllä %
7,71
Kyllä %
7,74
Kyllä %
7,64
Kyllä %
7,75
Kyllä %
44,6
37,0
44,0
49,3
41,3
20,3
13,0
25,0
20,5
16,4
68,7
84,0
62,0
74,7
74,1
Esimiesbarometri
Sairaalassa toteutettiin vuonna 2014 lähiesimiestoiminnan arviointi (esimiesbarometri) Valtiovarainministeriön omistamalla VMBaro henkilökyselyjärjestelmällä. Esimiesbarometri on apuväline, joka antaa organisaatiossa tietoa esimiestoiminnan ja yksittäisten esimiesten toiminnan parantamisen ja uudistumisen perustaksi. Arviointi koski esimiehiä, joilla oli vähintään
kolme alaista (29 esimiestä). Kyselyyn vastasi 202 henkilöä. Virastotasolla vastausten keskiarvo vaihteli välillä 3,38 – 4,0 (vuonna 2012: 3,73 – 4,39) (asteikko 1-5). Vastaajat kokivat,
että esimies on helposti lähestyttävä ja työtavoitteet on asetettu selkeästi. Vastaajat toivoivat,
että esimies tukisi enemmän innostavan työyhteisön syntyä ja puuttuisi työyhteisössä ilmeneviin ristiriitoihin ajoissa. Lisäksi ongelmia nähtiin luottamuksellisen työilmapiirin luomisessa ja
työtehtävien jaon oikeudenmukaisuudessa. Seuraavan kerran esimiesbarometri tehdään
vuonna 2016.
6/36
Esimiesbarometri
Henkilöstön johtaminen (summataso)
2014
3,68
2012
4,05
Ero 2014 -> 2012
-0,37
Tuloksen johtaminen (summataso)
3,76
4,04
-0,28
3,66
3,93
-0,27
3,76
4,03
-0,27
Henkilön itsensä ja osaamisen kehittämismahdollisuudet
Henkilöiden työn sisällön sovittaminen osaamista vastaavaksi
Henkilön työn kehittäminen epäonnistumisen välttämisen
uhallakin
Henkilökohtaisten kehittämissuunnitelmien sopimisen
selkeys
Henkilön työhyvinvoinnista kiinnostuminen
3,78
3,77
4,08
4,04
-0,30
-0,27
3,77
3,95
-0,18
3,86
4,03
-0,17
3,60
4,04
-0,44
Johtaminen yhteensä
3,73
4,04
-0,31
Innostavan työyhteisön synnyn tuki
Luottamuksellisen työilmapiirin luonti
Organisaation asioista ja muutoksista informointi
Työasioissa lähestymisen helppous
Sovittujen asioiden käytäntöönvienti
Työyhteistön ristiriitoihin puuttuminen ajoissa
Henkilöiden työtavoitteiden selkeä asetanta
Henkilöiden työtehtävien jaon oikeudenmukaisuus
Rehellisen palautteen riittävyys
Työaikajärjestelyjen soveltamisen joustavuus ja yksilökeskeisyys
Hyvän toiminnan huomioiminen työyhteisöä rakentavana
jäsenenä
Motivaation ja osaamisen johtaminen (summataso)
3,38
3,51
3,90
4,00
3,87
3,41
4,00
3,54
3,63
3,96
3,86
3,95
4,23
4,39
4,16
3,73
4,25
3,91
3,89
4,23
-0,48
-0,44
-0,33
-0,39
-0,29
-0,32
-0,25
-0,37
-0,26
-0,27
1.2 Vaikuttavuus
1.2.1 Toiminnan vaikuttavuus
Sairaalan hoitotoiminta on ollut jatkuvasti yhteiskunnallisesti merkittävää, koska se on kohdentunut pääasiassa vaikeasti psyykkisesti sairaisiin henkilöihin, jotka ovat sairautensa takia
vaarallisia toisten hengelle, terveydelle tai turvallisuudelle. Vaikeimman sairausvaiheen hoitamisen jälkeen potilaat on yleensä voitu siirtää kotikuntansa sairaanhoitopiirien sairaaloihin.
Mielentilatutkimukset on tehty luotettavasti sekä valvovien viranomaisten että tuomioistuimien
kannalta.
Oikeuspsykiatrian klinikan/sairaalan tutkimushankkeet ovat tuottaneet merkittävää uutta tietoa
oikeuspsykiatristen potilaiden hoitoon.
Toimintakertomusvuonna sairaalasta osti oikeuspsykiatrisia sairaanhoitopalveluja noin 40
sairaanhoitopiiriä, kuntayhtymää tai kuntaa. Kysynnän riittävyys kuvaa toiminnan vaikuttavuutta, jota on tarkasteltu hoitotulosten ja asiakaspalautteen avulla kohdassa 1.4.2.
1.3 Toiminnallinen tehokkuus
1.3.1 Toiminnan tuottavuus
Tulostavoite: Aikuisosastojen (ml. tukipalvelut ja hallinto) tuottavuuden tunnusluku on 185,88
ja alaikäisten tutkimus- ja hoito-osaston 86,12. Koko sairaalan tuottavuustavoite on 176,23.
7/36
Tuottavuustavoite ylitettiin sekä aikuisosastoilla (sis. hallinnon ja tukipalvelut) että alaikäisten
tutkimus- ja hoito-osastolla. Aikuisosastoilla tuottavuuden tunnusluku oli 200,46 ja alaikäisten
osastolla 96,47. Koko sairaalan tuottavuus oli 191,25, jossa parannusta edelliseen vuoteen
verrattuna oli peräti 8,47 %.
Aikuisosastojen tuottavuus vuosina 2012- 2014
Vuosi
2012
2013
2014
Hoitopäivät
99 485
95 931
98 572
Henkilötyövuodet
530,87
518,62
491,74
Tuottavuus
tavoite
toteuma
184,48
187,40
182,65
184,98
185,88
200,46
Muutos, %
+2,18
-1,30
+8,37
Alaikäisten tutkimus- ja hoito-osaston tuottavuus vuosina 2012 - 2014
Vuosi
2012
2013
2014
Hoitopäivät
4 330
4 548
4 729
Henkilötyövuodet
52,84
51,23
48,42
Tuottavuus
tavoite
toteuma
78,27
81,94
78,05
88,78
86,12
96,47
Muutos, %
Tuottavuus
tavoite
toteuma
174,71
177,86
172,99
176,33
176,23
191,25
Muutos, %
+1,02
+8,35
+8,67
Sairaalan tuottavuus vuosina 2012- 2014
Vuosi
2012
2013
2014
Hoitopäivät
103 815
100 479
103 301
Henkilötyövuodet
583,71
569,85
540,16
+2,21
-0,86
+8,47
Tuottavuutta mitataan seuraavasti:
Suoritteiden määrä
Henkilötyövuodet
Suoritteiden määrä = laskutetut hoitopäivät + mielentilatutkimuspäivät
Henkilötyövuodet = koko henkilöstö pois lukien yliopisto-opetukseen ja tutkimukseen palkatut henkilöt
Sairaalan tuottavuuskehitys vuonna 2014 oli poikkeuksellisen hyvä. Myös pitkällä aikavälillä
sairaalan tuottavuus on kehittynyt varsin myönteisesti. Vuonna 2007 sairaalan tuottavuustunnusluku oli 170,87, joten tuottavuus on parantunut tällä mittarilla mitattuna 12 % ilman merkittäviä toimintojen ulkoistuksia. Henkilötyövuosiin suhteutettu ylitöiden määrä lisääntyi 7,5 %
edellisvuoteen verrattuna, mutta oli pienempi kuin vuosina 2012 ja 2011. Henkilöstön kokonaismäärä maksullisessa toiminnassa on vähentynyt vuodesta 2007 yli 70 henkilötyövuotta.
1.3.2 Toiminnan taloudellisuus
Tulostavoite: Aikuisosastojen (ml. tukipalvelut ja hallinto) taloudellisuuden tunnusluku on
369,90 euroa/vrk ja alaikäisten tutkimus- ja hoito-osaston 849,70 euroa/vrk. Koko sairaalan
tunnusluku on 392,58 euroa/vrk.
Aikuisosastojen taloudellisuusluku oli kertomusvuonna 352,27 euroa/vrk ja alaikäisten osaston 856,19 euroa/vrk. Koko sairaalan tasolla taloudellisuus oli 375,34 euroa/vrk, mikä on yli
17 euroa tavoitetta edullisempi ja yli kaksi prosenttia edellisvuotta parempi toteuma.
8/36
Aikuisosastojen taloudellisuus vuosina 2012 - 2014
Vuosi
2012
2013
2014
Kokonaiskustannukset
34 153 566
34 543 454
34 723 838
Hoitopäivät
99 485
95 931
98 572
Taloudellisuus,
euroa/vrk
tavoite
toteuma
352,27
343,31
369,82
360,09
369,90
352,27
Muutos, % (*
-0,74
-4,89
+2,18
Alaikäisten osaston taloudellisuus vuosina 2012 – 2014
Vuosi
2012
2013
2014
Kokonaiskustannukset
3 672 748
3 946 247
4 048 884
Hoitopäivät
4 330
4 548
4 729
Taloudellisuus,
euroa/vrk
tavoite
toteuma
884,15
848,21
910,52
867,69
849,70
856,18
Muutos, % (*
-0,83
-2,30
+1,33
Sairaalan taloudellisuus vuosina 2012 – 2014
Vuosi
2012
2013
2014
Kokonaiskustannukset
37 826 314
38 489 701
38 772 722
Hoitopäivät
103 815
100 479
103 301
Taloudellisuus,
euroa/vrk
tavoite
toteuma
374,19
364,37
392,33
383,07
392,58
375,34
Muutos, % (*
-0,68
-5,14
+2,02
(* +merkkinen kehitys tarkoittaa taloudellisuuden paranemista
Taloudellisuutta mitataan hoitopäivän bruttohinnalla seuraavasti:
Kokonaiskustannukset
Suoritteiden määrä
Kustannukset = kokonaiskustannukset – yliopisto-opetuksen ja – tutkimuksen kustannukset
Suoritteiden määrä = laskutetut hoitopäivät + mielentilatutkimuspäivät
Vuodelle 2014 asetettu taloudellisuustavoite ylittyi reilusti ennakoitua paljon suuremman suoritetoteuman ja hyvän kustannuskurin ansiosta. Sairaalan maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset lisääntyivät edellisvuodesta noin 0,7 %, mutta kokonaistaloudellisuutta mittaava
keskimääräinen hoitopäivän bruttokustannus pieneni noin 2,0 % suoritemäärän kasvun ansiosta. Vuosina 2012 – 2014 sairaalan kustannuskehitys on onnistuttu pitämään varsin kohtuullisena. Kolmen vuoden aikana keskimääräinen vuotuinen kustannusnousu on ollut noin 1,3 %.
1.3.3 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus
Vuoden 2014 tulossopimuksen mukaan sairaalan maksullisen toiminnan tavoitteena on, että
kustannukset katetaan tuotoilla ilman voiton tavoittelua. Sairaala seuraa kustannusvastaavuuden kehitystä ja taloussuunnitelman toteutumista jatkuvasti. Kustannukset pyritään tasapainottamaan vastaamaan kertyviä myyntituottoja ja varmistamaan siten maksullisen toiminnan kannattavuus.
Tulostavoite: Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset aikuisosastoilla (sis. tukitoimintojen vyörytykset alaikäisten hoito-osastolle) vuonna 2014 ovat 34 833 687 euroa, josta mielentilatutkimustoiminnan osuus on 1 363 275 euroa; tuotot ovat 34 863 840 euroa, ja nettotulos
on 30 153 euroa ylijäämäinen. Alaikäisten hoito-osaston kokonaiskustannukset vuonna 2014
ovat tukitoimintojen vyörytysten jälkeen 3 969 812 euroa, josta mielentilatutkimustoiminnan
9/36
osuus on 65 780 euroa, ja tuotot ovat 3 984 538 euroa. Osaston nettotulos on 14 726 euroa
ylijäämäinen.
Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus
MAKSULLINEN TOIMINTA
Myyntituotot
Muut tuotot
TUOTOT YHTEENSÄ
Toteutunut Toteutunut Tavoite Toteutunut
2012
2013
2014
2014
euroa
euroa
euroa
euroa
37 023 814 37 524 006 37 935 378 37 858 388
901 783
981 531
913 000
958 767
37 925 597 38 505 537 38 848 378 38 817 155
KUSTANNUKSET
- Aineet, tarvikkeet ja tavarat
2 152 151 2 058 251 2 034 368
- Henkilöstökustannukset
30 054 756 30 160 898 30 369 843
- Vuokrat
2 824 761 3 061 136 3 298 814
- Palvelujen ostot
2 213 562 2 611 289 2 529 104
- Muut erilliskustannukset
325 546
381 713
344 165
- Erilliskustannukset yhteensä
37 570 777 38 273 287 38 576 294
KÄYTTÖJÄÄMÄ
354 820
232 250
272 084
- Tukitoimintojen osuus (THL:n osuus)
70 498
69 800
71 000
- Poistot
172 224
139 995
140 797
- Käyttöomaisuuden korot
8 014
3 988
10 257
- Vaihto-omaisuuden korot
4 802
2 629
5 151
OSUUS YHTEISKUSTANNUKSISTA YHTEENSÄ
255 538
216 412
227 205
KOKONAISKUSTANNUKSET YHTEENSÄ
37 826 315 38 489 699 38 803 499
Ylijäämä/alijäämä
(tuotot - kokonaiskustannukset)
99 282
15 838
44 879
TUNNUSLUKU
Toiminnan tuotot
Kokonaiskustannukset yhteensä
Ali- tai ylijäämä
Ali- tai ylijäämä % tuotoista
Tuotot % kustannuksista
2 105 829
30 322 935
3 254 751
2 444 269
317 034
38 444 818
372 337
83 100
240 773
2 261
1 771
327 905
38 772 723
44 432
Toteutunut Toteutunut Tavoite Toteutunut
2012
2013
2014
2014
37 925 597 38 505 537 38 848 378 38 817 155
37 826 315 38 489 699 38 803 499 38 772 723
99 282
15 838
44 879
44 432
0,3
0,0
0,1
0,1
100,3
100,0
100,1
100,1
Sairaalan maksullisen toiminnan kannattavuustavoite toteutui hyvin. Myyntituottotavoite ennen
vuosihyvityksiä ylittyi hoitotuottojen osalta reilusti. Mielentilatutkimustuotoissa ylitettiin tavoite
1,22 %. Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset toteutuivat budjetoidun tavoitteen mukaisina.
Maksullinen toiminta oli budjetoitu 44 880 euroa ylijäämäiseksi. Maksullisen toiminnan ylijäämä ennen vuosihyvityksiä ja tulospalkkioita oli 2 734 915, josta tulospalkkiojärjestelmän kuluihin kohdistettiin 270 483 euroa. Asiakaspalautukset (vuosihyvitykset) kunta-asiakkaille olivat
yhteensä 2 420 000 euroa. Tämä merkitsee asiakkaille 6,2 %:n hyvitystä vuoden palveluostoista. Lopulliseksi maksullisen toiminnan ylijäämäksi toteutui 44 433 euroa.
Mielentilatutkimusten kokonaiskustannukset olivat 1 608 370 euroa ja tuotot 1 446 514 euroa,
joten mielentilatutkimustoiminnassa kustannusvastaavuus oli 89,9 %. Mielentilatutkimusvuorokauden keskimääräinen yksikkökustannus oli 465 euroa.
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset pysyivät asetetussa budjettitavoitteessa. Kustannukset olivat yhteensä 38 772 722 euroa, josta tukitoimintojen vyörytysten jälkeen aikuisosastojen osuus oli 34 834 623 euroa ja alaikäisten hoito-osaston 3 938 099 euroa. Kustannusnousu oli edellisvuoteen verrattuna vain 0,7 %.
10/36
Maksullisen toiminnan henkilöstökustannuksissa oli kasvua edelliseen vuoteen 0,54 % (162
036 euroa). Maltillinen palkkakustannuskehitys johtui henkilöstömäärän vähentymisestä. Koko
sairaalan henkilötyövuositavoite alitettiin noin 28 htv:lla. Erityisesti virkavapauksien ja lomien
sijaisuudet pystyttiin toteuttamaan aiempaa tehokkaammin. Määräaikaisten palvelussuhteiden
määrä aleni voimakkaasti. Ylityökorvauksia maksettiin 4,5 % edellisvuotta enemmän. Tulospalkkiojärjestelmä oli käytössä neljättä vuotta. Toteutunut tulospalkkiokustannus oli 270 483
euroa.
Aine-, tarvike- ja tavarahankintojen budjetti ylittyi 3,51 %. Kustannuserä kasvoi edellisestä tilikaudesta 2,3 %. Suurimpana kuluryhmänä kertomusvuonna olivat edelleen elintarvikkeet 591
875 (+3,0 %) ja lääkkeet 518 423 euroa (+ 14,4 %). Sairaalan elintarvikekulut ovat edelleen
vuoden 2009 tasolla. Elintarvikekulujen kasvu on onnistuttu pitämään kurissa mm. kilpailutuksen ansiosta. Ravintohuollon kustannus hoitopäivää kohden vuonna 2014 oli 16,46 euroa/hoitopäivä, mikä on 4,5 % keskimääräisestä hoitopäivän kustannuksesta. Lääkekulujen
voimakas aleneminen päättyi vuonna 2012. Sairaalan lääkekulut ovat vähentyneet vuodesta
2005 (1 064 873 euroa) vuoteen 2014 runsaat 546 000 euroa (-51 %). Vuonna 2014 lääkekulut hoitopäivää kohden olivat 4,95 euroa. Sairaalan sähkömenot (252 925 €) alenivat vuodessa noin 15 prosentilla.
Palvelujen ostoissa päästiin maksullisessa toiminnassa 3,10 % alle budjetoidun ja edellisvuoteen verrattuna palvelujen ostomenot pienenivät yhteensä noin 6,2 %. Kulut pienenivät erityisesti työterveyspalveluissa (-40,3 %). Vuoden 2014 alussa vaihtui työterveyshuollon palveluntoimittaja ja vastaanotto siirtyi pois sairaala-alueelta. Sairaalan ulkopuolisten lääkärien arviot
hoidon tarpeesta tahdosta riippumattoman hoidon jatkamiseksi aiheuttivat sairaalalle yhteensä 108 329 euron vuotuiset kustannukset. Talous- ja henkilöstöhallinnon palveluja ostettiin
valtion palvelukeskukselta (Palkeet) yhteensä 148 386 eurolla. Vartiointi- ja turvallisuuspalveluita ostettiin enää vain 21 707 eurolla (vuonna 2013 kuluerä oli 63 730 euroa). Hammaslääkäripalkkioihin kului 77 630 euroa. Hammaslääkärikulut ovat kohonneet viidessä vuodessa 47
% eli keskimäärin lähes kymmenen prosentin vuosivauhtia. Luku ei sisällä hammashoidon aineita, tarvikkeita, laitteita eikä tilakustannuksia.
Sairaalan vuokrakulut kasvoivat edellisvuoteen verrattuna 193 722 euroa (+6,3 %), mikä johtuu pääosin automaattisen sammutusjärjestelmän rakentamisesta, L-rakennuksen väistötilakäytöstä sekä muista vuokravaikutteisista tilamuutoshankkeista.
Muissa kuluissa säästöä syntyi matkakulujen vähenemisenä 24 prosentilla edellisvuoteen verrattuna. Sairaala on pyrkinyt määrätietoisesti lisäämään videoneuvottelulaitteiden käyttämistä.
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmaan lisätään erillisenä laskennallisena
eränä myös THL:n ohjauskustannukset, jotka kertomusvuonna olivat Niuvanniemen sairaalan
maksullisen toiminnan osalta 83 100 euroa. Lisäksi THL otti valtion mielisairaaloiden maksuttomaan toimintaan myönnetystä talousarviomäärärahasta 120 000 euroa ohjauskuluihin.
Käyttö- ja vaihto-omaisuuteen sitoutuneen pääoman laskennassa korkoprosenttina vuoden
2014 laskelmissa on käytetty Valtiokonttorin ilmoittamaa nimellistä korkoprosenttia, joka oli
kertomusvuonna 0,8 %.
1.3.4 Yhteisrahoitteisen ja maksuttoman toiminnan kustannusvastaavuus
Yliopisto-opetuksen, tieteellisen tutkimuksen ja hoidon kehittämistoiminnan kustannukset.
Tulostavoite: Yliopisto-opetuksen kustannukset vuonna 2014 ovat 43 349 euroa ja tieteellisen tutkimuksen kustannukset 450 151 euroa.
Yliopisto-opetukseen käytettiin kertomusvuonna 55 468 euroa, josta 13 970 euroa mielisairaaloiden toimintamenomomentilta 4.13.33.01.04 ja 41 498 euroa toimintamenomomentilta
33.01.04.
11/36
Tieteellisen tutkimuksen kulut olivat yhteensä 523 867 euroa, josta talousarviotililtä 630 (ulkopuolinen rahoitus) rahoitettiin 20 853 euroa, momentilta 4.13.33.01.04 rahoitus oli 358 030 euroa ja momentilta 33.01.04 rahoitus oli 144 984 euroa.
Kertomusvuonna vuoden 2014 toimintamenomomenttia käytettiin maksuttomaan toimintaan
186 483 euroa.
1.4 Tuotokset ja laadunhallinta
1.4.1 Suoritteiden määrä
Tulostavoite: Vuonna 2014 sairaalan aikuisosastot toimivat 91,17 %:n käyttöasteella ja alaikäisten hoito-osasto 98,47 %:n käyttöasteella.
Aikuisosastojen käyttöaste vuosina 2012–2014
Vuosi
Hoitopäivät
Kapasiteetti
2012
2013
2014
99 485
95 931
98 572
103 944
103 660
103 295
Käyttöaste, %
tavoite
toteuma
95,07
95,71
94,02
92,56
91,17
95,43
Muutos, %yksikköä
+0,50
-3,15
+2,87
Alaikäisten hoito-osaston käyttöaste vuosina 2012–2014
Vuosi
Hoitopäivät
Kapasiteetti
2012
2013
2014
4 330
4 548
4 729
4 392
4 380
4 745
Käyttöaste, %
tavoite
toteuma
96,68
98,59
96,67
103,82
98,47
99,67
Muutos, %yksikköä
-2,40
+5,23
-4,15
Käyttöaste, %
tavoite
toteuma
95,14
95,83
94,12
93,01
91,49
95,62
Muutos, %yksikköä
+0,39
-2,82
+2,61
Sairaalan käyttöaste vuosina 2012–2014
Vuosi
Hoitopäivät
Kapasiteetti
2012
2013
2014
103 815
100 479
103 301
108 336
108 040
108 040
Käyttöaste lasketaan seuraavasti:
Suoritteiden määrä
Kapasiteetti
Suoritteiden määrä = laskutetut hoitopäivät + mielentilatutkimuspäivät
Kapasiteetti = vahvistetun sairaansijamäärän mukaiset hoitopäivät
Koko sairaalan käyttöaste oli 95,62 %, joten varsin alhaiseksi asetettu tavoite ylittyi peräti yli
neljällä prosenttiyksiköllä, mikä tarkoittaa keskimäärin 12,2 potilasta. Aikuisosastojen käyttöaste oli kertomusvuonna 95,43 % ja alaikäisten hoito-osaston 99,67 %. Palvelujen kysyntä oli
ennakoitua suurempaa ja sairaala pystyi toimimaan korkealla käyttöasteella osastoremonteista huolimatta.
12/36
Suoritteet
Hoitopäivät:
- aikuisosastot
- alaikäisten tutkimus- ja hoitoosasto
Hoitopäivät yhteensä
Mielentilatutkimuspäivät:
- aikuisosastot
- alaikäisten tutkimus- ja hoitoosasto
Mtt-päivät yhteensä
Laskutetut hoitopäivät yhteensä
Mielentilatutkimusten lukumäärä:
- aikuisosastot
- alaikäisten tutkimus- ja hoitoosasto
Mielentilatutkimusten lkm yhteensä
Yliopisto-opetus ja tieteellinen
tutkimus:
- tutkintopisteet
- julkaisupisteet
Tavoite
2014
Toteuma
2014
Ero-%
90 885
4 562
95 170
4 671
4,71
2,39
95 447
99 841
4,60
3 285
110
3 402
58
3,56
-47,27
3 395
3 460
1,91
98 842
103 301
4,51
55
2
58
1
5,46
-50,00
57
59
3,51
0,5
25,0
1,5
31,5
200,0
26,0
Laskutettujen suoritteiden määrä ylitti asetetun tavoitteen noin 4,5 %. Mielentilatutkimuspäiviä
kertyi noin 2 % tavoitetta enemmän, ja tutkimuksia valmistui kaksi yli tavoitteen ja viisi tutkimusta enemmän kuin vuonna 2013. Alaikäisten hoito-osastolla valmistui kertomusvuonna yksi
mielentilatutkimus. Keskimääräinen potilasmäärä vuonna 2014 oli noin 7,7 potilasta suurempi
kuin vuonna 2013.
1.4.2 Palvelukyky ja suoritteiden laatu
Hoidon vaikuttavuutta on arvioitu käyttämällä potilaan kliinistä tilaa kuvaavaa GAF (Toimintakyvyn yleinen arviointi General Assessment of Functioning) -mittaria. Poikkileikkaustieto vuoden viimeiseltä päivältä vuosina 2011–2014 kuvastaa potilaiden siirtymistä hoitoisuudeltaan
vaikeampiin ryhmiin, ts. sairaalan palveluja ostetaan huonompikuntoisille potilaille. Kaikkein
huonokuntoisimpien osuus on viimeisen kolmen vuoden aikana ollut lähes 20 %, kertomusvuonna peräti 30 %.
13/36
Alla esitetään mittarin kuvaus ja potilasjakauman poikkileikkaustiedot 31.12.
vuosilta 2011–2014.
GAF
1–10
11–20
21–30
31–40
41–50
51–
100
jatkuvasti vaarallinen itselleen/muille tai kyvytön huolehtimaan hygieniasta tai itsemurhayrityksiä
jonkin verran vaarallinen itselleen/muille tai ajoittain ei huolehdi
hygieniasta tai kommunikointi hyvin vakavasti huonontunut
harhat vaikuttavat käyttäytymiseen
tai kommunikaatio/arviointikyky
vakavasti huonontunut tai toimintakyvyttömyys lähes kaikilla elämänalueilla
huonontunut todellisuudentaju/kommunikointi tai vakavasti
huonontunut toiminta useilla alueilla, kuten arvostelukyky, ajattelu
vakavia oireita tai sosiaalisen toiminnan vakava huononeminen
keskivaikeista oireista erinomaiseen toimintakykyyn
ei arvioitu (uusi potilas, mielentilatutkimus)
2011 %
N = 286
2012 %
N = 283
2013 %
N = 277
30.9.2014%
N = 291
18,18
19,43
29,6
24,05
35,31
43,81
46,5
51,20
27,62
19,43
18,05
16,49
2,79
1,41
3,97
3,09
0,34
0,35
0,36
-
_
_
15,73
15,54
1,44
5,15
Alla esitetään potilaiden tilan muutos GAF-mittarin mukaan syyskuun 2014 mennessä sairaalaan otetuista ja syyskuun 2014 loppuun mennessä sairaalasta poistetuista potilaista keskiarvoin kriminaalipotilailla (kr-pot) ja vaarallisilla ja vaikeahoitoisilla potilailla (vvh-pot). Potilaiden
kliininen tila näyttää tämän perusteella paranevan hoidon aikana kriminaalipotilaiden ryhmässä enemmän kuin vaarallisen ja vaikeahoitoisten potilaiden ryhmässä. Potilasmäärät tässä
tarkastelussa ovat kuitenkin pieniä eikä tulosta voida yleistää kaikkiin sairaalassa hoidettavana olleisiin potilaisiin. Itse asiassa mittaus kuvastaa pikemmin vastaanottavien sairaaloiden
resursseja ja valmiutta ottaa potilaita jatkohoitoon kuin hoidon vaikuttavuutta, koska kyseessä
eivät ole keskenään samat potilaat. Syyskuun lopulla 2014 sairaalassa hoidettujen kriminaalipotilaiden GAF-keskiarvo oli 17 ja vaikeahoitoisten 13. Tästä päätellen kriminaalipotilaiden
ryhmässä tapahtuu toipumista. Sen sijaan vaikeahoitoisten ryhmässä on enemmän hoitoresistenttejä tapauksia. Kertomusvuonna poistetuissa potilaissa oli mukana iäkkäiden kuolemantapauksia, jotka jakautuivat molempiin ryhmiin.
Tulo-GAF ka.
kr-pot. vvh-pot.
31.10.2012 11
8
31.10.2013 12
9
30.9.2014
12
11
Lähtö-GAF ka.
kr-pot. vvh-pot.
28
10
18
18
21
17
14/36
Asiakaskysely palvelunostajille
Sairaala on tehnyt palvelun ostajille asiakaskyselyn 12 vuotena. Tuloksia esitetään alla olevassa taulukossa. Keskeisin johtopäätös on, että hoitopäivän hintakehitystä seurataan tarkoin,
ja kilpailukyky pyritään turvaamaan strategisesti oikeilla ratkaisuilla. Palvelujen sujuvuutta tulee aktiivisesti ylläpitää, vaikka taso on edelleen hyvä. Tulosten luotettavuutta heikentää se,
että yksi vastaaja saattaa edustaa vain yhden tai toisaalta kymmenien potilaiden palvelua ostavaa tahoa. Asiakastyytyväisyysindeksi on erinomainen.
Asiakastyytyväisyysindeksin laskennassa ei ole huomioitu kysymystä potilaiden terveydentilan
kohenemisesta.
2011
46,15 %
57,14 %
47,91 %
53,3
> 3:100 %
> 3:100 %
>3:100 %
>3:100 %
2) Hoitoon pääsyn sujuvuus
1 – 5 (kankea – sujuva)
> 3:87 %
> 3:95 %
> 4:94 %
>3:99 %
3) Jatkohoitoon lähettämisen
sujuvuus
1 – 5 (kankea – sujuva)
> 3:80 %
> 3:74 %
> 3:83 %
>3:88 %
4) Potilaiden terveydentilan koheneminen
1 – 5 (tyytymätön – tyytyväinen)
> 3:75 %
> 3:80 %
> 3:67 %
>3:94 %
>3:31 %
>3:50 %
> 3:33 %
>3:33 %
>3:79 %
>3:90 %
> 3:83 %
>3:94 %
5) Hoitopäivän hinta
1 – 5 (edullinen – liian korkea)
vv. 2007–2009
1–5 liian korkea – edullinen
6) Yleisarvosana hintalaatusuhteesta
1 – 5 (huono – hyvä)
- tärkeimpänä selittävänä tekijänä on pidetty oikeuspsykiatrista
osaamista
Asiakastyytyväisyysindeksi
3,9
4,06
4,05
45
2014
Vastaajia (%)
1 – 5 (huono – erinomainen)
48
2013
52
1) Palvelujen laatu
49
2012
Lähetettyjä (kpl)
3,95
Tahdosta riippumattomassa hoidossa olevia potilaita on hoidettu mahdollisuuksien mukaan
yhteisymmärryksessä heidän kanssaan ja pakkoa on sovellettu vain silloin kun muut toimenpiteet eivät ole mahdollisia. Sairaalassa on onnistuneesti vähennetty potilaiden eristämistä ja sitomista osana tavanomaista sairaanhoitotyötä tehokkailla koulutuksellisilla toimenpiteillä ja
asiantuntija- sekä työnohjauspanostuksella. Pakon vähentäminen ja inhimillisyyden korostaminen hoidossa ovat keskeisiä menestystekijöitä sairaalalle. Uusimpia toimintamuotoja ovat
45 minuutin työ- ja toiminnallisen terapian ryhmät, joiden saatavuutta on laajennettu myös sairaalan suljetuimpien osastojen potilaille. Nämä uudet ryhmät mataloittavat kynnystä terapiapisteiden ja osastojen välillä niin, että potilaat pääsisivät työ- ja toiminnallisen terapian piiriin jo hoidon varhaisessa vaiheessa. Työterapian lisääminen tällä tavoin on onnistunut erinomaisesti. Osin tästä johtuen erityisten rajoitusten (eristäminen, sitominen) käyttö on vähentynyt vuoden 2014 aikana. Kuitenkin rajoittavien toimenpiteiden osalta on todettava, että liikkumista rajoittavan vaatteen käyttö lisääntyi huomattavasti vuoden 2014 aikana, samoin kiinnipitämistapahtumat.
Sairaala on jatkanut systemaattista terveydenhuollon opiskelijaohjausta. Sairaalassa suoritti
harjoittelujaksoaan vuonna 2014 yhteensä 102 terveysalan opiskelijaa, joista 90 oli amk-
15/36
opiskelijoita ja 12 lähihoitaja opiskelijaa. Opiskelijoista 72 oli Pohjois-Savon alueelta (Savonia
amk ja Sakky) ja 30 muualta, joista 2 oli kansainvälistä vaihto-opiskelijaa. Sairaala kerää yhtenäistä, jatkuvaa palautetta terveysalan opiskelijoiden ohjauksen laadusta kansainvälisesti ja
kansallisesti testatulla CLES-mittarilla. Toimintavuoden 2014 tulos oli erinomainen 8.73 (vastausprosentti 84%). Hyvin toteutettu opiskelijaohjaus on edistänyt Niuvanniemen sairaalan vetovoimaisuutta työnantajana ja samalla se varmistaa osaltaan laadukkaan opiskelijoiden ohjauksen oikeuspsykiatrian alalla.
1.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen
Niuvanniemen sairaalassa oli vuoden lopussa 539 virkaa. Henkilöstö koostui tutkimus- ja hoitohenkilöstöstä sekä huolto-, hallinto- ja taloushenkilöstöstä. Suurin osa henkilöstöstä oli
eriasteisia hoitajia, joista suurimpina ryhminä mielisairaanhoitajat (171 virkaa) ja sairaanhoitajat (148 virkaa). Sairaalassa on meneillään hoitohenkilöstön virkojen muuttamisprosessi: vapautuvat mielisairaanhoitajien virat lakkautetaan ja tilalle perustetaan systemaattisesti korkeamman koulutustason virkoja. Vuonna 2014 yhdeksäntoista (19) mielisairaanhoitajan vapaata
virkapohjaa lakkautettiin ja perustettiin seitsemäntoista (17) sairaanhoitajan, yksi (1) toimintaterapeutin, yksi (1) farmaseutin ja yksi (1) turvallisuuspäällikön virkaa.
Sairaalassa koulutetaan oikeuspsykiatriaan erikoistuvia lääkäreitä. Keskimäärin koulutuksesta
on valmistunut 1–2 oikeuspsykiatria vuodessa, toimintavuonna kolme. Henkilöstön kehittämisessä sairaala on sijoittanut voimavaroja mm. koulutusstrategiaan ja -suunnitelmaan perustuvaan ammatilliseen täydennyskoulutukseen. Tällöin keskeisiä teemoja ovat psykologisten
valmiuksien koulutukset (psykoedukaatiokoulutus, hoitosuhdekoulutukset, kognitiivisen psykoterapian perus- ja jatkokoulutus sekä päihdeongelman hallintaan liittyvä koulutus), biologiset
ja farmakologiset koulutukset (somaattisen hoidon osaamisen ylläpito ja lääkehoitokoulutus),
pakkokeinojen vähentämiseen tähtäävä koulutus, väkivallan hallinta ja turvallisuus, turvakorttikoulutus, ensiapukoulutus, GAF-koulutus ja rakenteisen kirjaamismallin koulutus.
Oikeuspsykiatrisen hoitotyön tutkimuksen tuloksia sekä käypä hoito –suositusta hyödynnettiin
suunniteltaessa ja toteutettaessa spesifiä, oikeuspsykiatrisen potilaan hoidon tarpeisiin vastaavaa ammatillista täydennyskoulutusta.
Niuvanniemen sairaalan kehittämishanketta pakkotoimien vähentämiseksi jatkettiin suunnitelman mukaan kaikilla osastoilla. Hoitoa kehitettiin potilaslähtöisesti siten, että pakkotoimia
tarvittaisiin mahdollisimman vähän. Käytettyjä keinoja olivat mm. johtamisen tukeminen, potilaskohtaisen hoidon suunnittelun kehittäminen ja henkilökunnan työnohjaus.
Sairaalan tulospalkkiojärjestelmän tulosmittareille on asetettu tulostavoitteet tasoille 1-10. Tulospalkkio määräytyy toteutuneiden tulosten perusteella prosenttiperusteisesti teoreettisen
maksimin ollessa 5,0 % tulospalkkioon oikeuttavasta vuosipalkasta. Vuoden 2014 toteutunut
tulospalkkio on 1,25 % tulospalkkioon oikeuttavasta vuosipalkasta. Tulospalkkion kustannusvaikutus sairaalan henkilöstökuluihin on yhteensä 270 483 euroa, joka on noin 0,9 % sairaalan henkilöstökuluista.
Henkilöstömäärän, -rakenteen ja -kulujen kuvaus
Henkilöstön lukumäärä ja henkilötyövuodet
Vuosi
2012
2013
2014
Henkilöstön Muutos edelliseen
lkm
vuoteen, %
780
-2,86
746
-4.36
745
-0,13
Henkilötyövuodet
tavoite
toteuma
593,00
587,42
591,00
573,89
565,00
545,44
Htvmuutos
-7,23
-13,53
-28,45
16/36
Henkilöstön keski-ikä 31.12.
Vuosi
2012
2013
2014
Miehet
44,0
44,2
45,8
Naiset
44,6
45,1
44,8
Yhteensä
44,4
44,8
45,2
Ikäjakauma 31.12.
Vuosi
2012
2013
2014
Ikäryhmä
15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 601
19
44
63
84
80
90
89
87
30
0
16
42
59
82
77
84
93
88
32
1
19
43
51
76
68
81
92
91
37
Yht.
587
573
559
Koulutusindeksi 31.12.
Vuosi
2012
2013
2014
Miehet
4,2
4,3
4,3
Naiset
4,7
4,8
4,9
Yhteensä
4,5
4,6
4,7
Koulutusaste luokitellaan Tilastokeskuksen koulutusluokituksen mukaan. Perusasteen koulutuksen indeksiarvo on 1,5 ja tutkijakoulutusasteen indeksiarvo 8. Koulutustasoindeksi saadaan, kun kerrotaan eri koulutusasteen omaavien henkilöiden lukumäärät niiden koulutustasoindeksillä (vaihteluväli 1,5 – 8) ja lasketaan näin saadut tulot yhteen. Lopuksi jaetaan em.
tulojen summa henkilöiden kokonaislukumäärällä.
Vakinaiset ja määräaikaiset 31.12.
Vuosi
vakinaisia,
lkm
2012
2013
2014
206
207
198
Miehet
Naiset
määrä- määrä- vakimäärä- määräaikaisia,
aik.
naisia, aikaisia,
aik.
lkm
osuus,
lkm
lkm
osuus,
%
%
46
18,25
270
65
19,40
32
13,39
277
57
17,07
15
7,04
293
53
15,32
vakinaisia,
lkm
Yhteensä
määräaikaisia,
lkm
476
484
491
111
89
68
Koko-/osa-aikaiset (koko vuosi)
Vuosi
2012
2013
2014
KokoOsaaikaisia, lkm aikaisia, lkm
700
80
656
90
678
67
Koko
henkilöstö
780
746
745
Osaaikaisten osuus, %
10,25
12,06
9,00
määräaik.
osuus,
%
18,90
15,53
12,16
17/36
Kokonaispalkkakustannukset (sis. sivukulut ja lomarahat) euroa/vuosi
Vuosi
2012
2013
2014
Työvoimakustannukset Muutos, %
30 356 258
1,66
30 497 969
0,47
30 732 069
0,77
Ylityöpäivät/henkilötyövuosi
Ajanjakso
30.12.2013-21.12.2014
7.1.-29.12.2013
16.1.2012-6.1.2013
3.1.2011-15.1.2012
Ylityöpäivä/htv
(sisältää lisätyön)
5,45 *)
5,07
5,88
5,75
Jaksot/kpl
17
17
17
18
*) Ylityöpäivät/htv ajanjaksolla 30.12.2013-21.12.2014 ilman lisätyötä 3,91 ytpv/htv.
Työhyvinvoinnin kuvaus
Työtyytyväisyysindeksi
Vuosi
2009
2010
2011
2012
2013
Indeksi
3,17
3,40
3,47
Kuntoutus
Kertomusvuonna erilaisiin Kelan kuntoutuksiin osallistui yhteensä 7 henkilöä. Näistä Aslakkuntoutuksessa oli 3 henkilö ja muussa Kelan kuntoutuksessa oli 4 henkilöä.
Työkyvyttömyyseläkkeelle jääneet
Vuosi
2010
2011
2012
2013
2014
lkm
3
1
6
1
4
%/htv
0,51
0,17
1,02
0,17
0,73
Vaihtuvuus (vakinainen henkilöstö)
Vuosi
2012
2013
2014
Tulovaihtuvuus,
%
1,96
3,24
2,97
Lähtövaihtuvuus,
%
2,62
2,04
2,79
18/36
Jos lähtövaihtuvuuteen lasketaan mukaan myös määräaikainen henkilöstö, joka on irtisanoutunut ennen määräaikaisen palvelussuhteen päättymistä (6 henkilöä), lähtövaihtuvuus prosentti on tällöin 3,84. Lähtövaihtuvuudessa ei ole mukana eläkkeelle siirtyneitä henkilöitä.
Vuonna 2014 vanhuuseläkkeelle jäi yksitoista henkilöä, heidän keski-ikänsä oli 61 vuotta. Tulovaihtuvuuteen lasketaan viraston ulkopuolelta rekrytoitu henkilökunta. Vuonna 2014 vakinaiseen virkasuhteeseen rekrytoitiin 17 henkilöä sairaalan ulkopuolelta.
Vaihtuvuuden jakajana käytetään tarkasteltavana vuonna edellisen vuoden lopun henkilöstön
lukumäärää (vuonna 2014 jakaja on 573).
Sairauspoissaolot työpäivinä. Ei sisällä työtapaturmia.
Vuosi
Sairauspäivät
Muutos,
%
Pv/htv
Muutos,
%
2012
2013
2014
9 446
9 144
7 527
-17,77
-3,20
-17,68
16,08
15,95
13,81
-16,72
-0,81
-13,42
Työtapaturmat kalenteripäivinä
Vuosi
Tapauksia
53
Muutos
%
-17,19
Sairauspäivät
356
Muutos
%
-64,36
Sairauspäivät/tapaus
6,72
Muutos %
-56,92
2012
2013
2014
54
67
1,89
24,07
324
491
-8,99
51,54
6,00
7,33
-10,71
22,17
Vuonna 2014 sairauspoissaoloon johtaneista työtapaturmista 168 kalenteripäivää (34,22 %) sattui työmatkalla ja 218 kalenteripäivää (44,40 %) sairaala alueella. Sairaala alueella sattuneet työtapaturmat
ovat olleet pääasiassa piha-alueilla tai portaissa tapahtuneita liukastumisia ja kaatumisia.
Työterveysmenot
Vuosi Työterveysmenot/
€/brutto
2012 419 512
2013 442 417
2014 259 188
€/htv
brutto
714,2
771,6
475,6
Muutos
%
12,6
8,0
-38,36
€/htv
netto *)
278,5
536,5
237,04
*) Työterveyshuollon palvelujen kustannuksista vähennetään työterveyshuollon palvelujen käytöstä
KELAlta saadun palautuksen määrä (netto). Vuoden 2012 nettolukuihin sisältyy jaksotuskorjauksen
vuoksi KELA-korvaus kahdelta vuodelta (2010, 2011).
Työterveysmenot sisältävät Kuopion Työterveys ry:ltä ostetut palvelut ja lisäksi muita työterveyshuollosta aiheutuneita kustannuksia, kuten esimerkiksi sairaalan laboratorion ja EEG:n
palkkamenoja, lääkkeitä, koneiden huoltokustannuksia ja tarvikemenoja.
Työterveyspalvelut ostettiin Kuopion Työterveys ry:ltä. Säännölliset terveystarkastukset, työpaikkakäynnit, kuntoutus ja yhteistyö työpaikan kanssa toteutuivat työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisesti.
Terveystarkastusten tavoitteena on antaa työntekijöille neuvoja ja ohjausta heidän terveytensä ja työkykynsä ylläpitämiseksi, saada tietoa työssä olevista ongelmista ja kuormitustekijöistä
sekä löytää piileviä, alkuvaiheessa olevia sairauksia, joiden eteneminen voidaan estää.
Terveystarkastukset ovat olleet pääasiassa lakisääteisiä ja määräaikaistarkastuksia. Lisäksi
on tehty vajaakuntoisen terveystarkastuksia (työkykytarkastuksia) ja työhönsijoitustarkastuksia sekä työkyvyn arviointia.
19/36
Niuvanniemen sairaalassa on otettu käyttöön vuonna 2014 työterveyshuollon suosittelema Vitaskooppi – työterveyskysely, joka tunnistaa yksilö- ja organisaatio-asiakkaiden palvelutarpeita, suuntaa työpaikan ja työterveyshuollon yksilö- ja ryhmätason toimenpiteitä, sekä ohjaa ja
aktivoi yksittäistä vastaajaa muutostarpeen pohdintaan.
Vitaskooppi – työterveyskysely on lähetetty määräaikaistarkastuksiin (sekä lakisääteisiin) tuleville henkilöille. Kyselyyn vastasi 91 henkilöä, joiden keski-ikä on 50,9 vuotta. Kyselyssä
vastataan kysymyksiin, jotka liittyvät elämäntapoihin, sairastumisriskiin ja toimintakykyyn.
Vastanneiden oma arvio työkyvystä on keskiarvoltaan hyvä.
Työpaikkaselvityksiä on tehty seuraaviin työyksiköihin: yleinen katselmus osastot 2 ja 3 (remontin jälkeinen katselmus), hallintola, osasto 12Y, ravintokeskus, talous- ja henkilöstöhallinto
ja varastot. Lisäksi työfysioterapeutti kävi työpisteissä arvioimassa ja ohjaamassa työ-
ergonomiaa sekä teki jatkosuosituksia.
Varhaisen tuen mallin mukaisesti työterveyshuolto on yhdessä organisaation kanssa järjestänyt työterveysneuvotteluja vuonna 2014 27 kappaletta. Lisäksi esimiehille on pidetty tilaisuus,
jossa on keskusteltu työkyvystä / sairausvakuutuslakimuutoksesta (ns. 30–60–90 -päivän
sääntö) varhaisen tuen mallista ja korvaavan työn mallista.
Koulutusmenot
Vuosi
2012
2013
2014
Koulutusmenot,
euroa
334 851
419 805
345 431
Muutos
ed. vuoteen,
%
-15,42
25,38
-17,72
Euroa/htv
570
732
634
Muutos
ed. vuoteen,
%
-14,41
28,42
-13,39
Ei sisällä sisäistä koulutusta eikä työajan käytön kustannuksia. Vuoden 2014 koulutusmenoihin sisältyy työnohjauskustannuksia 75 123 euroa ja maksutonta toimintaa 24 692 euroa.
Vuoden 2013 koulutusmenot sisältävät työnohjauskuluja 74 515 euroa ja maksutonta toimintaa 11 400 euroa.
Virkistystoiminta
Vuosi
Virkistysmenot, euroa
Muutos
ed. vuoteen, %
Euroa/htv
Muutos
ed. vuoteen, %
2012
2013
2014
71 593
69 947
76 001
19,16
-2,30
8,66
121,88
121,99
139,47
20,64
0,09
14,33
Vuoden 2014 summa sisältää 9 634 euroa Tyhy-/virkistystoiminnan kustannuksia. Virkistysmenot sisältävät myös henkilökunnan joululahjat, joiden arvo oli 30 626 euroa.
Sairaalan henkilökunnan käytössä olevan uuden kuntosalin avaimia oli vuoden 2014 lopussa
295 henkilöllä. Työnantaja tuki myös henkilöstön virkistystoimintaa hankkimalla henkilöstölle
uintilippuja ja kulttuuriseteleitä, joiden arvosta se korvasi osan. Työnantaja tuki myös sairaalan
urheilujoukkueiden toimintaa.
Niuvanniemen sairaala on laatinut erillisen henkilöstötilinpäätöksen.
20/36
1.6 Tilipäätösanalyysi
1.6.1 Rahoituksen rakenne
Sairaala rahoitti toimintansa pääasiassa potilaiden kotikunnilta perittävillä hoitomaksuilla. Lisäksi mielentilatutkimuksista laskutettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta tutkimuspäivien
mukaan. Tieteelliseen tutkimukseen saatiin rahoitusta KYS-Erva-tutkimustoimikunnalta. Lisäksi tieteelliseen tutkimukseen sekä yliopisto-opetukseen käytettiin valtion talousarviosta
mielisairaaloiden vuosien 2013 ja 2014 toimintamenomomentteja.
Yhteenveto toiminnan rahoituksesta
Yhteensä
Hoitotuotot
-aikuisosastot
-alaikäisten hoito- ja tutkimusosasto
32 641 485
3 770 389
36 411 874
Mielentilatutkimustuotot
-aikuisosastot
-alaikäisten hoito- ja tutkimusosasto
1 411 830
34 684
1 446 514
Vuokratuotot
Muut tuotot
- aikuisosastot
- alaikäisten hoito- ja tutkimusosasto
361 042
597 078
648
Maksullisen toiminnan rahoitus yhteensä
597 726
38 817 156
Yliopisto-opetus
Tieteellinen tutkimus
Tieteellinen tutkimus/väkivaltakäyttäytymisen geneettinen perusta
13 970
305 009
53 021
Budjettirahoitus yhteensä mom. 412330104
372 000
Yliopisto-opetus
Tieteellinen tutkimus
Tieteellinen tutkimus/väkivaltakäyttäytymisen geneettinen perusta
Tieteellinen tutkimus/natriumbentsoaattitutkimus
Budjettirahoitus yhteensä mom. 330104
41 498
96 400
44 684
3 900
186 482
Tieteellinen tutkimus/KYS-Erva tutkimustoimikunta
Korkeakouluharjoittelijat
20 853
5 665
Ulkopuolinen rahoitus yhteensä TA 630
26 518
Maksuton ja ulkopuolinen rahoitus yhteensä
585 000
21/36
1.6.2 Talousarvion toteutuminen
Sairaalan maksuttomaan toimintaan oli käytettävissä valtion talousarviorahoitusta yhteensä
595 200 euroa, josta siirtyy 36 717 euroa vuodelle 2015. KYS-Erva-tutkimustoimikunnalta
saatua, niin sanottua EVO-rahoitusta käytettiin tieteelliseen tutkimukseen 20 853 euroa.
1.6.3. Tuotto- ja kululaskelma
Tuotto- ja kululaskelma osoittaa sairaalan varainhoitovuoden tuottojen ja kulujen rakenteen.
Tuotto- ja kululaskelma sisältää sekä maksullisen (tukipalvelut, hallinto, aikuisosastot ja alaikäisten osasto) että maksuttoman toiminnan luvut.
Toiminnan tuotot –erä sisältää hoitomaksutuotot, mielentilatutkimustuotot, vuokratuotot ja
muut tuotot.
Toiminnan tuotot lisääntyivät edellisestä tilikaudesta yhteensä 119 353 euroa (0,3 %). Tuottojen lisäys kohdistui lähinnä hoito- ja mielentilatutkimustuottoihin. Vuokratuotot (361 041 euroa)
sen sijaan vähenivät noin 5 % edellisestä tilikaudesta, koska asuinrakennus L ja aiemmin työterveyshuollolle vuokrattu toimitila on otettu omaan käyttöön.
Ravintokeskuksen ateriatuottoja saatiin kertomusvuonna 171 233 euroa (+10,1 %), puutarhan
myyntituottoja 67 545 euroa (+25,1 %) ja työterapiatoiminnan tuottoja 36 810 euroa (-9,5 %).
Muihin tuottoihin sisältyvät lisäksi mm. Senaatti-kiinteistöiltä laskutettavat kiinteistönhoitokorvaukset, tieteelliseen tutkimukseen saadut korvaukset, KYSiltä saadut korvaukset potilaiden
valvonnasta sekä opiskelijaharjoittelijoiden ohjauksesta laskutetut korvaukset.
Toiminnan kuluissa aineet, tarvikkeet ja tavarat -erä kasvoi edellisestä tilikaudesta 1,6 %.
Suurimpana kuluryhmänä kertomusvuonna olivat edelleen elintarvikkeet 591 875 (+3,0 %) ja
lääkkeet 518 423 euroa (+ 14,4 %). Sairaalan elintarvikekulut ovat edelleen vuoden 2009 tasolla. Elintarvikekulujen kasvu on onnistuttu pitämään kurissa mm. kilpailutuksen ansiosta.
Lääkekulujen voimakas aleneminen päättyi vuonna 2012. Lääkeaineiden hintakehitykseen on
viime vuosina vaikuttanut muun muassa rinnakkaisvalmisteiden tulo markkinoille. Sairaalan
lääkekulut ovat vähentyneet vuodesta 2005 (1 064 873 euroa) vuoteen 2014 runsaat 546 000
euroa (-51 %). Vuonna 2014 lääkekulut hoitopäivää kohden olivat 4,95 euroa. Sairaalan sähkömenot (252 925 €) alenivat vuodessa noin 15 prosentilla.
Henkilöstökuluihin sisältyvät ennakonpidätyksen alaiset palkat ja palkkiot, niiden henkilösivukulut sekä lomapalkkavelan muutos. Kuluerään sisältyy myös tulospalkkion kustannukset (270
483 euroa). Henkilöstökulut lisääntyivät edellisestä vuodesta 0,8 % (234 100 euroa). Henkilöstökustannusten kehitys oli varsin maltillista, mikä johtui henkilöstömäärän vähenemisestä
noin 28 henkilötyövuodella. Työnantajan eläkemaksut kasvoivat 383 468 euroa (+7,7 %) henkilöstömäärän vähenemisestä huolimatta, koska elma-prosentti kohosi 1,8 %-yksikköä edellisvuodesta.
Sairaalan vuokrakulut kasvoivat edellisvuoteen verrattuna 193 722 euroa (+6,3 %), mikä johtuu pääosin automaattisen sammutusjärjestelmän rakentamisesta, L-rakennuksen väistötilakäytöstä sekä muista vuokravaikutteisista tilamuutoshankkeista.
Palvelujen ostokulut pienenivät edellisestä vuodesta 5,3 %. Palvelujen ostoihin sisältyvät suurimpina erinä pesulapalvelut (418 216 euroa), atk-käyttöpalvelut (439 998 euroa), työterveyspalvelut (255 933 euroa) sekä muut terveyspalvelut (735 645 euroa). Kulut pienenivät erityisesti työterveyspalveluissa (-40,3 %). Vuoden 2014 alussa vaihtui työterveyshuollon palveluntoimittaja ja vastaanotto siirtyi pois sairaala-alueelta. Sairaalan ulkopuolisten lääkärien arviot
hoidon tarpeesta tahdosta riippumattoman hoidon jatkamiseksi aiheuttivat sairaalalle yhteensä 108 329 euron vuotuiset kustannukset. Talous- ja henkilöstöhallinnon palveluja ostettiin
valtion palvelukeskukselta (Palkeet) yhteensä 148 386 eurolla. Vartiointi- ja turvallisuuspalveluita ostettiin enää vain 21 707 eurolla (vuonna 2013 kuluerä oli 63 730 euroa). Hammaslää-
22/36
käripalkkioihin kului 77 630 euroa. Hammaslääkärikulut ovat kohonneet viidessä vuodessa 47
% eli lähes kymmenen prosentin vuosivauhtia. Luku ei sisällä hammashoidon aineita, tarvikkeita, laitteita eikä tilakustannuksia.
Muissa kuluissa säästöä syntyi matkakulujen vähenemisenä 24 prosentilla edellisvuoteen verrattuna. Sairaala on pyrkinyt määrätietoisesti lisäämään videoneuvottelulaitteiden käyttämistä.
Sairaalan poistoissa on mukana suunnitelmista poikkeavat poistot, yhteensä 119 454,22 euroa, joka muodostuu Valtorille siirretystä käyttöomaisuudesta.
Siirtotalouden tuotot (8 955 euroa) ovat Kelalta saatua korvausta korkeakouluopiskelijoiden
opiskelija-aterioista. Korvauksen suuruus on ateriaa kohden 1,94 euroa. Siirtotalouden kulut
kotitalouksille -kuluerä (98 515 euroa) muodostuu potilaille maksetuista kehotusrahoista.
Summa on lähes edellisvuoden tasolla.
1.6.4. Tase
Tase osoittaa sairaalan hallinnassa olevat valtion varat ja velat.
Vastaavaa-puolella on sairaalan käyttöomaisuus, johon vaikuttavat uusintainvestoinnit ja kertyneet poistot. Uusintainvestointeja tehtiin kertomusvuonna 163 761 eurolla, mikä on noin 72 %
edellisvuotta enemmän. Investointeihin sisältyvät mm. videovalvontalaitteistojen, käyttölisenssien ja terapiarakennuksen purunpoistojärjestelmän hankinta.
Vaihto- ja rahoitusomaisuuteen sisältyvät vaihto-omaisuus, lyhytaikaiset saamiset sekä rahat,
pankkisaamiset ja muut rahoitusvarat. Vaihto-omaisuutta ovat sairaalan elintarvikevarasto sekä
lääke-, vaate- ja keskusvarasto ja myymättä olevat sairaalan historiakirjat. Omaisuuserän arvo
kasvoi edellisestä tilikaudesta 9,64 % sairaalan varastoihin sitoutuneen pääoman määrän lisäännyttyä edellisen tilikauden loppuun verrattuna.
Lyhytaikaisten saamisten erään sisältyvät myyntisaamiset ovat yli 29 % edellisvuotta pienemmät. Myyntisaamiset muodostuvat suurimmaksi osaksi joulukuun hoitomaksusaatavista, jotka
tuloutuvat sairaalan tilille tammikuun puolella, tilivuoden jo vaihduttua.
Muihin lyhytaikaisiin saamisiin on kertomusvuonna kirjattu mm. 282 893 euroa potilaiden omavastuuosuuksia. Ne eivät ole sairaalan tuloa, vaan sairaalan keräämää ja kunnille välitettävää
rahaa. Samaan tase-erään on kirjattu 4 350 euron suuruinen, Smartum-seteleistä ja uintilipuista
koostuva erä. Tämä erä pienenee sitä mukaa, kun henkilökunta ostaa työnantajalta ao. seteleitä ja lippuja.
Vastattavaa-puolen oma pääoma muodostuu lähinnä kirjanpitoteknisistä tilieristä. Vieraan pääoman eristä edelleen tilitettävät erät muodostuvat joulukuulle kohdistuvista palkoista sivukuluineen. Siirtovelat sisältävät lomapalkkavelan lisäksi vuoden 2014 ostolaskujen kohdentamisia
ao. tilikauden kirjanpitoon. Muut lyhytaikaiset velat sisältävät mm. kunnille välitettävät potilasmaksuosuudet. Velkaa kirjataan pois sitä mukaa, kun potilaat maksavat omavastuuosuutensa.
Sairaalan taseen vastaavaa ja vastattavaa -erät eivät mene tasan, koska THL:n aloittaessa
toimintansa koko laitokselle perustettiin vain yksi menotili. Tili menee tasan vain kirjanpitoyksikkötasolla.
1.7 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma
Valtion talousarviosta annetun lain (423/1988) 24b §:n mukaan viraston ja laitoksen on huolehdittava siitä, että sisäinen valvonta on asianmukaisesti järjestetty sen omassa toiminnassa
sekä toiminnassa, josta virasto tai laitos vastaa. Sisäisen valvonnan järjestämistä johtaa ja
sen asianmukaisuudesta ja riittävyydestä vastaa viraston ja laitoksen johto.
Sisäinen valvonta Niuvanniemen sairaalassa on osa johtamista. Sairaalan talouden ja toiminnan laillisuutta ja tuloksellisuutta valvotaan seuraamalla sairaalan toimintaa, sen laillisuutta
sekä tulossopimuksessa asetettujen tavoitteiden toteutumista säännöllisesti johtoryhmässä.
Sairaalan johto ja esimiehet vastaavat siitä, että laissa, taloussäännössä ja muissa ohjeissa
23/36
annettuja säännöksiä ja määräyksiä noudatetaan.
Niuvanniemen sairaala on laatinut riskienhallintasuunnitelman. Suunnitelmassa kuvataan
muun muassa organisaation riskienarviointi- ja hallintajärjestelmä. Toimintasuunnitelmien tekemisen yhteydessä toimintayksiköissä arvioidaan vuosittain riskejä ja suunnitellaan toimenpiteitä riskien hallitsemiseksi erityisesti työsuojeluriskien osalta. Sairaalan laatujärjestelmän mukaiset sisäiset auditoinnit ovat myös osa sisäistä valvontaa.
Henkilöstöstrategian osalta sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan menettelyt on kuvattu riskienhallintasuunnitelmassa ja rekrytointistrategiassa sekä sisäisen valvonnan menetelmäkuvauksessa. Riskejä tiedostetaan sisältyvän työhönottoon erityisesti terveydenhuollon ammattihenkilöiden osalta, koska heidän tehtävänsä ovat keskeisimmät sairaanhoitopalveluja tuotettaessa. Valviran rekisterin aukoton käyttäminen, perehdytyksestä huolehtiminen ja työpaikalla
annettava täydennyskoulutus sekä työnohjaus pienentävät ao. riskejä. Esimiestyöhön on sisällytetty sisäistä valvontaa, jolla henkilöstöriskejä hallitaan. Työturvallisuudesta ja –
terveydestä huolehditaan erillisen työsuojelun toimintaohjelman, työterveyshuollon vuotuisen
toimintasuunnitelman ja työhyvinvointistrategian mukaisesti. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan menettelyt täyttävät niille asetetut tavoitteet eikä merkittäviä laillisuusriskejä ole havaittu. Kehittämiskohteena on hoitohenkilöstön toiminnan sisäisen valvonnan lisääminen.
Viestinnän riskit on kuvattu riskienhallintasuunnitelmassa toiminnan luonteeseen liittyvinä riskeinä. Nämä riskit liittyvät tuotettavan sairaanhoitopalvelun erityiseen kohderyhmään edustaen vaarallisuutta, karkaamisia, sairaalan sopeutumista ympäröivän asutuksen ja muun toiminnan kanssa sekä mediaa. Niitä ei kuvata uudestaan viestintästrategiassa. Merkittäviä laillisuusriskejä ei ole havaittu. Sairaala on laatinut sähköposti- ja sosiaalisen median käyttöpolitiikat.
Sairaalaan on tehty tietoturva-auditointi KPMG:n toimesta syyskuussa 2013 ja tietoturvallisuuden perustaso on saavutettu määräaikaan mennessä. Korotetun tason vaatimuksia
tullaan tarkastelemaan virallisen luokittelupäätöksen tekemisen jälkeen. Osa korotetun tason
vaatimuksista toteutuu jo tällä hetkellä, mutta niitä ei ole vielä systemaattisesti dokumentoitu.
Tietojärjestelmien riskienkartoitusten yhteenveto ja niihin liittyvä jatkuvuussuunnittelu on vielä
osittain kesken. Arvioitu valmistumisaikataulu näille on 10/2015
Sairaalan talouteen ja rahoitukseen liittyvät riskit ja riskienhallinnan menettelyt on kuvattu riskienhallintasuunnitelmassa. Suurimmat taloudelliset riskit liittyvät kiinteistöihin kohdistuviin
toimintahäiriöihin, esimerkiksi tulipalon tai vesivahingon aiheuttamana. Sairaalan potilasosastoilla otettiin vuonna 2013 käyttöön automaattinen sammutusjärjestelmä, jonka arvioidaan
pienentävän tulipaloriskiä, mutta lisäävän vesivahinkojen riskiä. Sairaala on saanut useita
langettavia päätöksiä virkamieslautakunnasta ja hallinto-oikeudesta liittyen määräaikaisten
virkasuhteiden laillisuuteen. Hallinto-oikeuden päätösten mukaan sairaala ei ole osoittanut, että sillä olisi ollut valtion virkamieslain 3 luvun 9 §:ssä vaadittua perustetta nimittää henkilöitä
toistuvasti määräaikaisiin virkasuhteisiin. Sairaala on valittanut päätöksistä KHO:een, mutta
varautuu oikeustapausten aiheuttamaan taloudelliseen riskiin
Sairaalan johtamis- ja toimintakulttuuriin sekä yleisiin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan
menettelytapoihin liittyen sairaala tekee vuosittain sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointikyselyn. Kyselylomake lähetettiin sairaalan esimiehille ja kaikille lääkäreille. Kysely lähetettiin 54 henkilölle ja siihen vastasi 23 henkilöä, joten vastausprosentti oli 43 %. Merkittäviä
laillisuusriskejä ei kyselyn perusteella ole havaittavissa, mutta käytännössä määräaikaisten
virkasuhteiden laillisuuteen sisältyy edelleen merkittäviä riskejä, mikä aiheuttaa myös taloudellisen riskin mahdollisten tulevien korvausvelvoitteiden muodossa. Kyselyn perusteella mikään osa-alue ei saanut kokonaisuutena heikkoja arvioita, sillä kaikki osa-aluekeskiarvot olivat
3,1 tai yli. Arviointikyselyn kokonaiskeskiarvo oli 3,17 edellisvuoden vastaavan tunnusluvun ollessa 3,37 (asteikolla 1-4).
24/36
Arviointi- ja vahvistuslausuma:
Sairaalassa on arvioitu täyttääkö Niuvanniemen sairaalan sisäinen valvonta sille valtion talousarvioasetuksen 69 §:ssä säädetyt tavoitteet. Arvioinnin perusteella todetaan, että sisäisen
valvonnan ja riskienhallinnan menettelyt ovat olennaisilta osin riittäviä ja täyttävät niille asetetut tavoitteet. Sairaalan sisäinen valvonta ja riskienhallinta eivät sisällä olennaisia puutteita.
2 Talousarvion toteumalaskelma
Momentin numero ja nimi
Tilinpäätös
2013
Talousarvio
2014
(TA + LTA:t)
Talousarvion 2014 määrärahojen
siirto
käyttö
seuraavalle
vuonna 2014
vuodelle
Tilinpäätös
2014
Vertailu
Talousarvio Tilinpäätös Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot
Edellisiltä
Käyttö
vuosilta
Käytettävissä vuonna 2014
siirtyneet
vuonna 2014
(pl. peruutukset)
Siirretty
seuraavalle
vuodelle
33.01.04
Mielisairaaloiden
Bruttotulot
38 505 537,58 *
3 452 400,73
3 452 400,73
0
toimintamenotBruttomenot
38 411 656,41 *
2 926 244,29
2 926 244,29
558 482,94
Nettomenot
93 881,17
223 200,00
-526 156,44
36 717,06
-526 156,44
749 356,44
372 000,00
595 200,00
558 482,94
36 717,06
25/36
3 Tuotto- ja kululaskelma
1.1. - 31.12.2014
1.1. - 31.12.2013
38 347 928,62
361 041,29
125 446,17
37 984 532,32
380 736,07
349 794,35
Toiminnan tuotot
Maksullisen toiminnan tuotot
Vuokrat ja käyttökorvaukset
Muut toiminnan tuotot
38 834 416,08
38 715 062,74
Toiminnan kulut
Aineet,tarvikkeet ja tavarat
Ostot tilikauden aikana
Varastojen lisäys (-) tai vähennys (+)
Henkilöstökulut
Vuokrat
Palvelujen ostot
Muut kulut
Valmistevarastojen lisäys (-) tai vähennys (+)
Valmistus omaan käyttöön (-)
Poistot
Sisäiset kulut
2 151 057,65
-26 188,99
30 732 069,00
3 255 604,47
2 564 563,59
242 792,78
0,00
0,00
240 773,00
0,00
Jäämä I
2 124 868,66
-39 160 671,50
2 079 460,60
11 716,42
30 497 968,90
3 061 148,88
2 708 277,95
328 720,39
0,00
0,00
150 516,54
0,00
-326 255,42
2 091 177,02
-38 837 809,68
-122 746,94
Rahoitustuotot ja -kulut
Rahoitustuotot
Rahoituskulut
279,92
-132,87
147,05
550,07
-517,41
32,66
22,30
-8 942,99
-8 920,69
0,00
594,91
-594,91
Satunnaiset tuotot ja kulut
Satunnaiset tuotot
Satunnaiset kulut
Jäämä II
-335 029,06
Siirtotalouden tuotot ja kulut
Tuotot:
Kunnilta
Kuntayhtymiltä
Elinkeinoelämältä
Voittoa tavoittelemattomilta yhteisöiltä
Kotitalouksilta
Muut
Kulut:
Kunnille
Kuntayhtymille
Elinkeinoelämälle
Voittoa tavoittelemattomille yhteisöille
Kotitalouksille
Ulkomaille
Muut
Kulujen palautukset
-123 309,19
0,00
0,00
0,00
8 955,04
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
7 853,62
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
-98 515,10
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
-98 944,50
0,00
0,00
0,00
-89 560,06
Jäämä III
-424 589,12
-91 090,88
-214 400,07
Tuotot veroista ja pakollista maksuista
Perityt arvonlisäverot
Suoritetut arvonlisäverot
Tilikauden tuotto-/kulujäämä
91 288,42
-1 529 003,83
-1 437 715,41
-1 862 304,53
93 529,32
-1 487 818,57
-1 394 289,25
-1 608 689,32
26/36
4 Tase
TASE
31.12.2014
Niuvanniemen sairaala
TASE
31.12.2013
VASTAAVAA
KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄVAIKUTTEISET SIJOITUKSET
Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat oikeudet
Muut pikävaikutteiset menot
Aineelliset hyödykkeet
Rakennelmat
Koneet ja laitteet
Kalusteet
Muut aineelliset hyödykkeet
Ennakkomaksut+keskener.hank
Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaik.sijoitukset
Käyttöomaisuusarvopaperit
16 313,61
0,00
16 313,61
110 051,91
0,00
110 051,91
239 069,09
3 513,00
176 836,60
18 405,74
1 009,00
0,00
199 764,34
0,00
0,00
0,00
83 128,70
143 223,65
11 707,74
1 009,00
0,00
KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET YHT.
255 382,70
309 816,25
VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS
Vaihto-omaisuus
Aineet ja tarvikkeet
Keskeneräiset tuotteet
Valmiit tuotteet/Tavarat
Ennakkomaksut
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset
Siirtosaamiset
Muut lyhytaikaiset saamiset
Ennakkomaksut
Rahat, pankkisaamiset ja muut rahoitusvarat
Kassatilit
Muut pankkitilit
Muut rahat ja pankkisaamiset
,
Sisäisen rahaliikkeen tilit
12 001,95
0,00
219 538,48
1 412 862,35
0,00
289 416,92
1 903,80
231 540,43
15 237,22
0,00
195 952,69
0,00
211 189,91
1 704 183,07
2 091 747,76
108 880,00
206 127,52
1 798,37
2 408 553,65
-67 312,10
3 015,25
0,00
0,00
-88 222,26
-85 207,01
2 473,40
-69 785,50
VASTAAVAA YHTEENSÄ
2 123 794,10
2 844 352,80
VASTATTAVAA
OMA PÄÄOMA
Valtion pääoma
Valtion pääoma 01.01.1998
Edellisten tilikausien pääoman muutos
Pääoman siirrot
Tilikauden tuotto-/kulujäämä
Rahastojen pääomat
Muut rahastot ja lahj.varat
-676 550,37
-19 611 713,68
-119 454,22
-1 742 850,11
-22 150 568,38
0,00
-676 550,37
-18 013 546,36
0,00
-1 598 167,32
-20 288 264,05
0,00
0,00
0,00
VIERAS PÄÄOMA
Lyhytaikainen
Saadut ennakot
Ostovelat
Tilivirastojen väliset tilit.
Edelleen tilitettävät erät
Siirtovelat
Muut lyhytaikaiset velat
VASTATTAVAA YHTEENSÄ
7 648,06
356 452,45
598 588,67
807 523,50
3 998 191,28
204 369,78
5 972 773,74
-16 177 794,64
2 738,06
514 605,86
679 616,85
614 044,18
3 959 519,60
123 248,25
5 893 772,80
-14 394 491,25
27/36
5 Liitetiedot
Niuvanniemen sairaala
Liite 1: Selvitys tilinpäätöksen laatimisperiaatteista ja vertailtavuudesta
1) Niuvanniemen sairaalan budjetoinnissa ei ole tapahtunut tilivuoden aikana muutoksia.
2) Sairaalalla ei ole ulkomaanrahan määräisiä saamisia.
3) Sairaalan muissa toiminnan tuotoissa on aikaisempaan tilikauteen kohdistuva oikaisu
(3.866,80 euroa), joka koskee sairaalan maksaman koulutuksen takaisinperintää
palveluksesta eronneelta virkamieheltä.
4) Tilinpäätösvuoden jälkeen ei ole tapahtunut sellaista olennaista, jota ei olisi kerrottu
toimintakertomuksessa.
28/36
Niuvanniemen sairaala
Liite 2: Nettoutetut tulot ja menot
Momentin numero ja nimi
33.01.04
Mielisairaaloiden Bruttotulot
toimintamenot
Bruttomenot
Nettomenot
Tilinpäätös
2013
38 505 537,58
38 411 656,41
93 881,17
Talousarvio
2014
(TA + LTA:t)
*
*
223 200,00
* Tässä saa esittää talousarvion mukaiset bruttotulot ja -menot.
Talousarvion 2014 määrärahojen
käyttö
siirto
vuonna 2014
seuraavalle
vuodelle
3 452 400,73
2 926 244,29
-526 156,44
36 717,06
Tilinpäätös
2014
Vertailu
Talousarvio
Tilinpäätös
3 452 400,73
2 926 244,29
-526 156,44 749 356,44
Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot
Edellisiltä
Käytettävissä
Käyttö
Siirretty
vuosilta
vuonna 2014
vuonna 2014
seuraavalle
siirtyneet
(pl. peruutukset)
vuodelle
372 000,00
595 200,00
0,00
558 482,94
558 482,94
36 717,06
29/36
Niuvanniemen sairaala
Liite 3: Arviomäärärahojen ylitykset
Niuvanniemen sairaalalla ei ole ollut tilikaudella arviomäärärahoja.
Liite 4: Peruutetut siirretyt määrärahat
Niuvanniemen sairaalalla ei ole ollut peruutettavia siirtomäärärahoja.
30/36
Niuvanniemen sairaala
Tilinpäätöksen liite 5: Henkilöstökulujen erittely
2014
2013
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Tulosperusteiset erät
Lomapalkkavelan muutos
24 637 521
24 427 927
217 834
-8 240
24 837 075
24 676 857
184 275
-24 057
Henkilösivukulut
Eläkekulut
Muut henkilösivukulut
Yhteensä
6 094 548
5 345 356
749 192
30 732 069
5 660 893
4 961 888
699 005
30 497 968
334 454
2 273
7 380
480
6 900
335 983
1 854
7 209
480
6 729
Johdon palkat ja palkkiot, josta
- tulosperusteiset erät
Luontoisedut ja muut taloudelliset etuudet
Johto
Muu henkilöstö
31/36
Niuvanniemen sairaala
Liite 6: Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista ja niiden muutoksista
Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu kirjanpitoyksikössä yhdenmukaisin periaattein
käyttöomaisuushyödykkeiden taloudellisen käyttöiän mukaisina poistoina alkuperäisestä
hankintahinnasta. Käyttöomaisuushyödykkeiden Autot ja muut maakuljetusvälineet sekä Laivat ja
muut vesikuljetusvälineet poistot on laskettu jäännösarvopoistoina ja muiden hyödykkeiden poistot
on laskettu tasapoistoina. Mikäli hyödykkeelle jää jäännösarvo suunnitelman mukaisen poistoajan
jälkeen ja sen taloudellinen käyttöikä jatkuu, tehdään jäännösarvolle uusi poistosuunnitelma,
tasapoisto (3 vuotta).
Omaisuusryhmä
112 Aineettomat oikeudet
1120
Ostetut atk-ohjelmat
1129
Muut aineettomat oikeudet
PoistoPoistoaika, Vuotuinen Jäännösmenetelmä
vuotta
poisto-%
arvo, %
33,33
0
10
10
0
jäännösarvo
jäännösarvo
tasapoisto
tasapoisto
5
5
5
5
20
20
10
20
33
33
0
0
tasapoisto
tasapoisto
tasapoisto
tasapoisto
tasapoisto
tasapoisto
tasapoisto
tasapoisto
5
3
5
5
5
5
5
5
20
33,33
20
20
20
20
20
20
0
0
0
0
0
0
0
0
127 Kalusteet
1270
Asuinhuoneisto- ja toimistokalusteet
1279
Muut kalusteet
tasapoisto
tasapoisto
5
5
20
20
0
0
128 Muut aineelliset hyödykkeet
1280
Taide-esineet
1289
Muut aineelliset hyödykkeet
tasapoisto
ei poistoja
arv. erikseen,
5-20 vuotta
123 Rakennelmat
125-126 Koneet ja laitteet
1250
Autot ja muut maakuljetusvälineet
1251
Laivat ja muut vesikuljetusvälineet
1253
Raskaat työkoneet
1254
Kevyet työkoneet
1255
Atk-laitteet ja niiden oheislaitteet
- Palvelimet
- Muut atk-laitteet ja niiden oheislaitteet
- Toimistokoneet ja -laitteet
- Puhelinkeskukset ja muut viestintälaitteet
- Audiovisuaaliset koneet ja laitteet
- Laboratoriolaitteet ja -kalusteet
- Muut tutkimuslaitteet
- Muut koneet ja laitteet
130 Käyttöomaisuusarvopaperit
1300
Kiinteistöosakkeet
1301
Muut osakkeet
1303
Muut osuudet
tasapoisto
tasapoisto
5
arv. erikseen,
5-17 vuotta
tasapoisto
ei poistoja
ei poistoja
ei poistoja
0
0
32/36
Niuvanniemen sairaala
Liite 7: Kansallis- ja käyttöomaisuuden sekä muiden pitkävaikutteisten menojen poistot
Hankintameno 1.1.2014
Lisäykset
Vähennykset ( - )
Hankintameno 31.12.2014
Kertyneet poistot 1.1.2014
Vähennysten kertyneet poistot
Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot
Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot
Tilikauden arvonalennukset
Kertyneet poistot 31.12.2014
Arvonkorotukset
Kirjanpitoarvo 31.12.2014
24 181,88
0,00
Aineettomat hyödykkeet
Muut
pitkävaikutteiset
menot
…
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
…
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
16 313,61
0,00
0,00
Aineettomat
oikeudet
183 914,04
36 478,60
-179 897,15
40 495,49
73 862,13
-179 897,15
29 952,05
100 264,85
0,00
Aineelliset hyödykkeet
Hankintameno 1.1.2014
Lisäykset
Vähennykset ( - )
Hankintameno 31.12.2014
Kertyneet poistot 1.1.2014
Vähennysten kertyneet poistot
Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot
Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot
Tilikauden arvonalennukset
Kertyneet poistot 31.12.2014
Arvonkorotukset
Kirjanpitoarvo 31.12.2014
Hankintameno 1.1.2014
Lisäykset
Vähennykset ( - )
Hankintameno 31.12.2014
Kertyneet poistot 1.1.2014
Vähennysten kertyneet poistot
Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot
Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot
Tilikauden arvonalennukset
Kertyneet poistot 31.12.2014
Arvonkorotukset
Kirjanpitoarvo 31.12.2014
Käyttöomaisuus yhteensä 31.12.2014
Rakennelmat Koneet ja laitteet
12 050,00
403 028,42
81 513,00
68 347,65
-98320,35
93 563,00
373 055,72
8 537,00
226 191,82
0,00
-98 320,35
1 897,30
82 771,23
0,00
19 189,37
0,00
0,00
10 434,30
229 832,07
0,00
0,00
83 128,70
143 223,65
Kalusteet
33 490,00
33 490,00
15 084,26
Yhteensä
Muut
aineell.
1 009,00
0,00
1 009,00
6 698,00
0,00
21 782,26
0,00
0,00
0,00
0,00
11 707,74
1 009,00
Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset
Käyttöomais
uusarvopap
erit
…
…
…
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
183 914,04
36 478,60
-179 897,15
40 495,49
73 862,13
-179 897,15
29 952,05
100 264,85
0,00
24 181,88
0,00
0,00
16 313,61
Yhteensä
449 577,42
149 860,65
-98 320,35
501 117,72
249 813,08
-98 320,35
91 366,53
19 189,37
0,00
262 048,63
0,00
0,00
239 069,09
Yhteensä
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
255 382,70
33/36
Niuvanniemen sairaala
Liite 8: Rahoitustuotot ja -kulut
Rahoitustuotot
Korot euromääräisistä saamisista
Kurssierot saamisista
Rahoitustuotot yhteensä
Rahoituskulut
2014
Muutos
2013 2014 - 2013
279,92
550,07
-270,15
279,92
550,07
-270,15
2014
Muutos
2013 2014 - 2013
Korot euromääräisistä veloista
Muut rahoituskulut
Rahoituskulut yhteensä
132,87
0,00
132,87
517,41
517,41
-384,54
0,00
-384,54
Netto
147,05
32,66
114,39
34/36
Niuvanniemen sairaala
Liite 9: Talousarviotaloudesta annetut lainat
Niuvanniemen sairaalalla ei ole talousarviotaloudesta annettuja lainoja.
Liite 10: Arvopaperit ja oman pääoman ehtoiset sijoitukset
Niuvanniemen sairaalalla ei ole arvopapereita eikä oman pääoman ehtoisia sijoituksia.
Liite 11: Taseen rahoituserät ja velat
31.12.2014
Vastaavien rahoituserät
Rahat, pankkisaamiset ja muut
rahoitusvarat
Yhteensä
Vaihtuvakorkoiset
Alle
1-5
Yli
1 vuosi vuotta 5 vuotta
0,00
0,00
0,00
-67 312,10
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
-67 312,10
0,00
0,00
0,00
Liite 12: Valtiontakaukset ja –takuut sekä muut vastuut
Ei ilmoitettavaa.
Kiinteäkorkoiset
Yhteensä
Alle
1-5
Yli
1 vuosi
vuotta 5 vuotta
35/36
Niuvanniemen sairaala
Liite 13: Taseeseen sisältyvät rahastoidut varat
Ei ilmoitettavaa.
Liite 14: Taseeseen sisältymättömät rahastoidut varat
Ei ilmoitettavaa.
Liite 15: Velan muutokset
Ei ilmoitettavaa.
Liite 16: Velan maturiteettijakauma ja duraatio
Ei ilmoitettavaa.
Liite 17: Oikeiden ja riittävien tietojen antamiseksi tarvittavat muut täydentävät tiedot
Niuvanniemen sairaalaa koskevat oikeat ja riittävät tiedot ilmenevät sairaalan
toimintakertomuksesta ja sen liitteistä sekä muista tilinpäätöslaskelmista.