VTT:n tilinpäätös vuodelta 2014
ESPOO 2015 VTT:n tilinpäätös vuodelta 2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS....................................................................................................................... 1 1.1 Johdon katsaus ................................................................................................................................. 1 1.2 Vaikuttavuus..................................................................................................................................... 2 1.2.1. VTT:n kansainvälinen ja kansallinen vaikuttavuus ............................................................................ 4 1.2.2 Strategisen tutkimuksen suuntaaminen ............................................................................................... 5 1.2.3 Alueellinen vaikuttavuus ja kansallinen tutkimusyhteistyö .............................................................. 15 1.2.4 Siirto- ja sijoitusmenojen vaikuttavuus ............................................................................................. 20 1.3 Toiminnallinen tehokkuus ............................................................................................................. 20 1.3.1 Kansainvälinen tutkimusyhteistyö .................................................................................................... 20 1.3.2 Osallistuminen EU:n tutkimusyhteistyöhön ...................................................................................... 21 1.3.3 Ulkomaiset kontaktipisteet ................................................................................................................ 23 1.3.4 Maksullisen toiminnan kehittäminen ................................................................................................ 24 1.3.5 IPR:n suojaus ja kaupallistaminen .................................................................................................... 25 1.3.6 Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen .......................................................................................... 25 1.3.7 VTT toiminnoittain ........................................................................................................................... 24 1.3.8 Toiminnan tuottavuus ........................................................................................................................ 28 1.3.9 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus .................................................................................... 28 1.3.10 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus ........................................................................ 29 1.3.11 Investoinnit tutkimuslaitteisiin ja tietojärjestelmiin ........................................................................ 31 1.4 Tuotokset ja laadunhallinta .......................................................................................................... 31 1.4.1 Suoritteiden määrät ja aikaansaatuja tutkimustuloksia ...................................................................... 32 1.4.2 Palvelukyky sekä suoritteiden laatu .................................................................................................. 38 1.5. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen ..................................................................... 39 1.5.1 Henkilöstömäärä, resursointi ja työnantajakuva ................................................................................ 40 1.5.2 Osaamisen kehittyminen ja uudistuminen ......................................................................................... 41 1.5.3 Suorituksen johtaminen ja palkitseminen .......................................................................................... 43 1.5.4 Henkilöstön hyvinvointi ja työkyky .................................................................................................. 43 1.5.5 Yhteiskuntavastuu ............................................................................................................................. 44 1.6 Tilinpäätösanalyysi ........................................................................................................................ 46 1.6.1 Rahoituksen rakenne ......................................................................................................................... 46 1.6.2 Talousarvion toteutuminen ................................................................................................................ 46 1.6.3 Tuotto- ja kululaskelma ..................................................................................................................... 47 1.6.4 Tase ................................................................................................................................................... 47 1.7 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma ..................................................................... 48 1.8 Arviointien tulokset ........................................................................................................................ 49 1.8.1 Toimintajärjestelmän arvioinnit ........................................................................................................ 49 1.8.2. Tutkimuksen arviointi ...................................................................................................................... 49 1.8.3. Asiakastutkimus ............................................................................................................................... 50 1.9 Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä ja VTT:n omaisuuteen kohdistuneista rikoksista 52 2. TALOUSARVION TOTEUTUMALASKELMA .............................................................................. 53 3. TUOTTO- JA KULULASKELMA ..................................................................................................... 55 4. TASE ...................................................................................................................................................... 56 5. LIITETIEDOT ...................................................................................................................................... 58 6. ALLEKIRJOITUKSET........................................................................................................................ 73 1 TILINPÄÄTÖS 2014 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Johdon katsaus Taloudellisen epävarmuuden jatkuminen näkyi VTT:n toimintaympäristössä. Toiminnan tulos sisäisen tuloslaskelman mukaan oli 13,6 milj. euroa tappiollinen. Tulos ilman tytäryhtiöosakkeiden alaskirjauksia oli 7,3 milj. euroa tappiollinen. Ulkopuoliset tuotot jäivät suunnitellusta enemmän kuin kustannuksissa kyettiin säästämään. Vuoden 2015 talousnäkymissä on edelleen merkittävää epävarmuutta, joskin vuoden tilauskannan osuus budjettitavoitteesta on korkeammalla tasolla kuin vastaavaan aikaan viime vuonna. Liikevaihto oli 251,0 milj. euroa (kokonaistuotot 255,9 milj. euroa sisältäen VTT:n hallinnoimille osakeyhtiöille tuotetut palvelut) eli 10 % edellistä vuotta alempi. Tuotot ulkomailta olivat noin 21 % liikevaihdosta (+ 2 %-yks.). Yhteisrahoitteisen toiminnan ulkopuoliset tulot olivat 98,1 milj. euroa (- 19 %). Tekes-tuotot olivat 44,4 milj. euroa (- 24 %). EU-tuotot laskivat 30,3 milj. eurosta 29,5 milj. euroon (- 3 %). Omarahoitteisen toiminnan volyymi nousi 44,2 milj. euroon (+ 21 %). Maksullisen toiminnan tuotot olivat 68,1 milj. euroa (- 13 %). Maksullisen toiminnan erillistulos oli 2,5 milj. euroa ylijäämäinen (budjetoitu ylijäämä 4 milj. euroa). VTT osallistui edelleen aktiivisesti strategisen huippuosaamisen keskittymien (SHOK) toimintaan vaikuttamalla tutkimusstrategioiden ja -ohjelmien muodostumiseen sekä osallistumalla tutkimustoimintaan. VTT:n SHOK-toiminnan kokonaisliikevaihto oli yhteensä 15,9 milj. euroa. EU:n Horizon 2020 -ohjelmasta saatiin ensimmäiset rahoituspäätökset. VTT:n sisäisen laskennan mukainen liikevaihto sisältää VTT:n toiminnan ns. ulkopuoliset tuotot yrityksiltä ja julkisyhteisöiltä sekä kotimaasta, että ulkomailta ja valtion budjettirahoituksen (ns. perusrahoitus). Kokonaistuotot sisältävät liikevaihdon ja toiminnan muut tuotot. Vuotuisen asiakastutkimuksen mukaan VTT:n kanssa tehtyä VTT ei tuota makyhteistyötä oli kaupallisesti tai tuotannollisesti hyödyntänyt tai aikoi superusteasetuksen hyödyntää kolmen vuoden sisällä 54 % suomalaisista asiakkaista. mukaisia julkisAsiakkaiden arviot palvelujen hyödystä ja laadusta ja VTT:n oikeudellisia imagosta nousivat. Keksintö- ja ohjelmistoilmoituksia syntyi 320 kpl suoritteita. ja IPR-tuotot olivat yhteensä 2,6 milj. euroa. Merkittävimmät IPRtulot saatiin prosessisimulaatio-ohjelmien ja bioetanoliteknologian lisensoinneista sekä eräiden entsyymiteknologian ja metallituotteiden valmistusteknologian IPR-oikeuksien myynneistä. Yhteensä 9 VTT:n tutkimukseen ja teknologiaan perustuvaa yritys-aihioita annettiin VTT Ventures Oy:n arvioitavaksi. Kansainvälisiä tieteellisiä lehtiartikkeleja julkaistiin 652 kpl. Uusiutuvan energian koetoiminnan keskittäminen kaasutuksen ja pyrolyysin osalta Bioruukkiin eteni ja avajaiset järjestetään maaliskuussa 2015. Rakenteilla oleva Ydinturvallisuustalo saavutti harjakorkeuden. Markkinahaasteista ja ilmoitetuista tulevien vuosien julkisen rahoituksen leikkauksista johtuen toiminnan volyymia pienennettiin päivitetyn strategian mukaisesti. Yt-neuvottelujen seurauksena 2 TILINPÄÄTÖS 2014 246 henkilöä irtisanottiin. Lisäksi määräaikaisen työsuhteen päättymisten ja eläköitymisten myötä 77 henkilöä vähennettiin. Neljä alueellista toimipistettä lakkautettiin ja pääpaikkakunnilla tehostettiin toimitilojen käyttöä irtisanomalla vuokrasopimuksia rakennuksista tai niiden osista. Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti VTT ja Mittatekniikan keskus MIKES yhdistettiin ja valtion kokonaan omistama erityistehtävää hoitava Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy perustettiin. Yhtiö aloitti toimintansa 1.1.2015. Käsillä oleva tilinpäätös on siis virastomuotoisen VTT:n viimeinen. 1.2 Vaikuttavuus VTT:n tutkimus- ja innovaatiostrategian tavoitteina on puhdas maailma, hyvä elämä ja kestävä kasvu. VTT:n tutkimuksen painoalueet on valittu toteuttamaan näitä tavoitteita ja kohdistuvat kuudelle elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kannalta tärkeälle alueelle: biotalous, vähähiilinen energia, digitaalinen maailma, puhtaat teknologiat, resurssitehokas tuotanto sekä terveys- ja hyvinvointi. Painoalueet vastaavat hyvin kansallisiin kasvun kärkiin: biotalous, cleantech ja digitalisaatio. Strategiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi ovat: − VTT:n luo huippututkimuksen avulla vaikuttavuutta: innovaatioita, liiketoimintaa ja palveluja, jotka mahdollistavat nykyisten ja tulevien liiketoimintojen sekä innovaatioekosysteemien kilpailukyvyn. − Vaikuttavat ja tulevaisuuteen suuntautuneet ohjelmat edistävät teollisia muutoksia, tuottavat murroksellisia avauksia ja luovat merkittäviä ja mitattavissa olevia teollisia ja yhteiskunnallisia hyötyjä. − VTT luo strategisia ja pitkäaikaisia kumppanuuksia yritysten, tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa Suomen elinkeinoelämän hyväksi. − VTT kuuluu Euroopan johtavien tutkimus- ja teknologiaorganisaatioiden joukkoon ja toimii vahvana vaikuttajana strategisissa eurooppalaisissa avauksissa sidosryhmiemme hyödyksi. VTT:n strategista tutkimusportfoliota ohjaa viisi arvolupausta, jotka vastaavat taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin haasteisiin. − Vaurautta luonnonvaroista: Kokonaisvaltainen ajattelu ja uudet raaka-ainelähteet, kuten jätteet tai teollisuuden sivuvirrat merkitsevät mahdollisuutta saavuttaa kilpailuetua uudenlaisilla, ekotehokkuuteen nojaavilla liiketoimintamalleilla. Luonnonvarojen kestävää käyttöä voidaan edesauttaa aineen kiertokulun eri vaiheissa. − Omavaraisuutta puhtailla energiajärjestelmillä: Puhtaat ja älykkäät energiajärjestelmät ovat Suomen energiavarmuuden tärkeä tae. Vähäpäästöisissä ja vähähiilisissä energiantuotantotavoissa on vientimahdollisuus. Meillä on edellytyksiä houkutella energiaintensiivistä teollisuutta Suomeen puhtaalla ja huokealla energialla, josta voisi riittää myös vientiin. Energiapäätösten tueksi tarvitaan puolueetonta tutkimusta, johon suomalaiset voivat luottaa. − Kilpailukykyä uudistuvasta teollisuudesta: Suomen kilpailukyky pohjautuu sille, että jatkossakin Suomessa säilyy valmistava teollisuus. Suomen viennistä tänään noin 60 % tulee 3 TILINPÄÄTÖS 2014 valmistavasta teollisuudesta. Teollisuuden uudistuminen on välttämätöntä vientiteollisuutemme turvaamiseksi. Paljon potentiaalia on myös sitoutuneena pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Moniteknologinen VTT toimii yhdessä yritysten kanssa kilpailukyvyn parantamiseksi. − Fiksut yhdyskunnat - arjen toimivuutta ja hyviä yhteyksiä: Älyliikenne, ekotehokkaat yhdyskunnat ja resurssiviisaat toimintatavat ovat kestävää kehitystä kohti äly-yhdyskuntia. Useat suomalaiskaupungit ovat sijoittuneet hyvin kansainvälisissä Smart City -vertailuissa. VTT tekee pitkäjänteistä yhteistyötä älyliikenteen, rakentamisen ja palvelujen kehittämiseksi. − Suomi yhä etenevän digimuutoksen aallonharjalle: Internetin leviäminen kaikkialle jatkuu: kohtaamme internetin mitä yllättävimmissä paikoissa ja yhteyksissä. Teollisella internetillä ja kaiken digitalisaatiolla on miljardien eurojen vaikutus Suomen kansantalouteen, ja mittava uuden liiketoiminnan potentiaali suomalaisille yrityksille. VTT:n osaaminen sekä digitalisaation mahdollistavissa teknologioissa että sovelluksissa, palveluliiketoiminnassa ja tietoturva-asioissa mahdollistavat osaltaan Suomen pääsyä digitalisaation eturintamaan. VTT:llä on Suomessa ylivoimainen panos-tuottosuhde innovaatioiden edistämisessä. Liikevaihtomme osuus Suomen tutkimus- ja kehitysvolyymistä on vain noin 4 %. Kuitenkin SFINNO-tietokannan mukaan peräti 36 % suomalaisista innovaatioista sisältää VTT:n osaamista. VTT:n rooli korostuu erityisesti yritysten liiketoiminnan kannalta keskeisissä teknologiainnovaatioissa, joista lähes puolet sisältää VTT:n osaamista (Kuva 1). Kuva 1. VTT:n osuus Suomen T&K-panostuksesta ja Suomessa kehitetyistä innovaatioista VTT:n SFINNO-tietokannasta ja Tilastokeskuksen tiedoista yhdistämällä tehdyn selvityksen mukaan Suomen vientiteollisuuden keskeisillä toimialoilla liikevaihto on kasvanut keskimäärin 26 % sellaisten innovaatioiden jälkeen, joissa VTT on ollut merkittävässä roolissa. Biotaloussektoreilla vastaava kasvu on ollut keskimäärin 73 % sellaisten innovaatioiden jälkeen, joiden kehittämisessä VTT:llä on ollut merkittävä rooli. VTT:n merkittävä rooli on johtanut esimerkiksi kokonaan uuden liiketoiminnan luomiseen (Kuva 2). 4 TILINPÄÄTÖS 2014 Kuva 2. Yritysten liikevaihdon kasvu innovaatioiden jälkeen VTT:n kokonaisvaikuttavuus syntyy VTT:n monista, toisiaan täydentävistä rooleista (Kuva 3). Kuva 3. VTT:n vaikuttavuus ja roolit 1.2.1. VTT:n kansainvälinen ja kansallinen vaikuttavuus VTT:n kansainvälistymisen tavoite on tukea Suomen omaa kasvua ja kehitystä, vahvistaa kahdenvälistä yhteistyötä keskeisimpien kumppanimaiden kanssa, edistää vaikutusmahdollisuuksiamme osana laajempia yhteisöjä sekä parantaa suomalaisten toimijoiden kykyä kantaa vastuuta yhteisten, yli rajojen käyvien ongelmien ratkaisemisessa. VTT:n kansainvälistä tutkimusyhteistyötä suunnataan kolmen päätavoitteen kautta: osaamisperustaisten investointien 5 TILINPÄÄTÖS 2014 lisääntyminen Suomessa, teollisen ja kaupallisen elinkeinotoiminnan uudistuminen Suomessa, sekä lisäarvon ja työpaikkojen syntyminen Suomeen. VTT on saavuttanut vahvan aseman kehittämällä kansainvälistä vaikuttavuuttaan laajojen EU-tason verkostojen ja tutkimus- ja innovaatiokumppanuuksien kautta. Kansallisena tavoitteena seitsemännen puiteohjelman alkaessa oli kaksinkertaistaa Suomeen saatava EU-tutkimusrahoitus. VTT toteutti omalta osaltaan tämän tavoitteen. VTT on johtanut 370 miljoonan euron Euroopan laajuista hankesalkkua seitsemännessä puiteohjelmassa ja osallistunut 3,6 miljardin EU-hankekokonaisuuteen. 22,5 % Suomeen myönnetystä kilpaillusta FP7-rahoituksesta on tullut VTT:lle. EU-toiminnassaan VTT on toteuttanut elinkeinoelämän kannalta merkittävää tehtävää verkottamalla suomalaisia yrityksiä ja muita toimijoita eurooppalaisiin arvoketjuihin. Tulostensa kautta VTT on saavuttanut aseman, jossa voidaan vaikuttaa EU:n tutkimus- ja innovaatiotoiminnan painopisteisiin, rahoitukseen ja toimintatapoihin. VTT:n tutkimusyksiköt Brasiliassa ja Koreassa ovat avanneet uusia tutkimusyhteistyöhankkeita ja kontakteja kansainvälisiin tutkimusverkostoihin. VTT osallistuu laajasti kansallisiin tutkimus- ja teknologiaohjelmiin. Merkittävimpiä ovat Tekesin ja Suomen Akatemian tutkimusohjelmat sekä Suomen strategisten huippuosaamisen keskuksien (SHOK) ohjelmat. Lisäksi VTT on mukana kolmessa Suomen Akatemian huippuyksikössä. Teollisuuden ja tiedekumppaneiden kanssa perustettujen tutkimusallianssien toiminta jatkuu aktiivisena. Strategisilla asiakaskumppanuusohjelmilla on edistetty ja kiihdytetty yritysten liiketoiminnan uudistumista ja kilpailukykyä. VTT:n asiantuntijat toimivat myös yhteiskunnallisen päätöksenteon tukena sekä standardien kehitystyössä. VTT koordinoi kansallista vähähiilisen energiatuotannon polkujen skenaariotyötä. VTT on toiminut aktiivisesti IEA:n energiajärjestelmien, eurooppalaisen energiajärjestelmän sekä pohjoismaisten energiamarkkinoiden mallintamisessa. VTT kehitti ISO 14046:een pohjautuvan standardin Suomen kaivosteollisuuden vesijalanjäljen määrittämiseen. Lisäksi VTT on tehnyt useita taustaselvityksiä Ympäristöministeriölle energiatehokkaasta uudis- ja korjausrakentamisesta ja selvityksen lähes nollaenergiarakentamista. 1.2.2 Strategisen tutkimuksen suuntaaminen 1.2.2.1 Oma- ja yhteisrahoitteisen toiminnan kehitys Omarahoitteisen toiminnan volyymi ylitti vuodelle asetetun tavoitteen 3,3 milj. eurolla. Omarahoitteisen toiminnan volyymi nousi 44,2 milj. euroon vuoden 2013 36,6 milj. eurosta (muutos +21 %). Perusrahoituksesta käytettiin omarahoitteiseen toimintaan 50 % (2013: 41 %). Yhteisrahoitteisen toiminnan liikevaihto 142,7 milj. euroa oli 26,7 M€ edellisvuotta alhaisempi. Liikevaihdosta ulkopuolisten tulojen osuus oli 98,8 milj. euroa (laskua edellisestä vuodesta 15 %) ja alitti asetetun tavoitteen 13,8 milj. eurolla. Yhteisrahoitteiseen toimintaan sitoutuneen perusrahoituksen määrä laski 52,6 milj. eurosta 43,9 milj. euroon (muutos -16,6 %) alittaen yhteisrahoitteiseen toimintaan suunnitellun perusrahoituksen määrän 5,3 milj. eurolla. Strategisen tutkimuksen perusrahoituksesta käytettiin yhteisrahoitteiseen toimintaan 50 % (2013: 59 %). 6 TILINPÄÄTÖS 2014 Oma- ja yhteisrahoitteisen toiminnan painoalueille kohdistetusta perusrahoituksesta 51 % käytettiin VTT:n ohjelmiin (kärki- ja innovaatio-ohjelmat sekä Emerging Technologies). Näiden ohjelmien liikevaihto oli 129,9 milj. euroa, ja laskua edellisestä vuodesta oli 5 %. VTT:n kärki- ja innovaatio-ohjelmien maksullisen toiminnan osuus oli 25 % (edellisenä vuonna 24 %). Muihin hankkeisiin, pääosin Tekes- ja EU-ohjelmien konsortiohankkeisiin, strategisen tutkimuksen perusrahoituksesta käytettiin 49 % (Kuva 4). Kuva 4. Tutkimusrahoitus vuonna 2014 (”Maksulliset projektit” -rahoitusosuus ei sisällä ohjelmiin kuulumattomia maksullisia projekteja) EU-tuotot olivat lähes vuoden 2013 tasolla. Tekes-tuotot laskivat edelliseen vuoteen verrattuna 24 % ja olivat 44,4 milj. euroa. Muun julkisen sektorin tuotot vähenivät 11 %. Kotimaisen yksityisen sektorin tuotot vähenivät 1,7 milj. euroa ja ulkomaisen yksityisen sektorin tuotot lisääntyivät 0,5 milj. euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Kokonaisuudessaan yksityisen sektorin tuotot laskivat 15 % edellisestä vuodesta. TILINPÄÄTÖS 2014 7 Kuva 5. Yhteisrahoitteisen toiminnan tuottojen kehitys 2006–2014 1.2.2.2 Perusrahoituksen kohdentaminen Perusrahoitusta käytettiin hyväksytyn vaihteluvälin 87,5–92,0 milj. euroa puitteissa siten, että kokonaiskäytöksi VTT:llä muodostui 88,1 milj. euroa. Perusrahoitusta käytettiin 1,3 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. VTT:n strateginen tutkimusportfolio ohjaa perusrahoituksen kohdentamista painoaloille. Tutkimusinstrumenttien (kuten kärki- ja innovaatio-ohjelmien) sekä muun tutkimustoiminnan perusrahoitus ja yhteisrahoitteisen toiminnan ulkopuoliset tuotot kohdennetaan tutkimuksen eri painoalueille. Taulukossa 1 ovat painoaluekohtainen toteutunut perusrahoitus ja ulkopuoliset tuotot verrattuina vuodelle suunniteltuihin volyymeihin. Perusrahoitus Tietointensiiviset tuotteet ja palvelut Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Luonnonvara-ja ympäristöratkaisut Resurssien ja valmiuksien kehittäminen *) Emerging technologies -ohjelmat IPR Oma- ja yhteisrahoitteinen yhteensä Ulkopuoliset tuotot Suunniteltu Toteutunut 2014 2014 Osuus 1 000 euroa 1 000 euroa 28 345 30 597 23 800 4 300 3 000 0 90 042 28 731 30 685 22 857 3 194 2 615 0 88 081 1 500 1 500 1 000 300 4 300 1 039 1 917 238 0 3 194 Osuus liike- Suunniteltu Toteutunut 2013 2013 vaihdosta 1 000 euroa 1 000 euroa vaihdosta 32,6 % 34,8 % 25,9 % 3,6 % 3,0 % 0,0 % 36 111 43 122 31 409 0 0 2 000 112 642 *) Resurssien ja valmiuksien kehittäminen VTT kehityshankkeet CTO Office CEO Palkitseminen Resurssien ja valmiuksien kehittäminen yhteensä Taulukko 1. Perusrahoituksen käyttö ja ulkopuoliset tuotot painoalueittain 31 150 41 010 23 548 439 0 2 660 98 806 liike- 31,5 % 41,5 % 23,8 % 0,4 % 0,0 % 2,7 % 8 TILINPÄÄTÖS 2014 1.2.2.3. VTT:n strategiset ohjelmat VTT:n ohjelmien kokonaisuus koostuu kärki- ja innovaatio-ohjelmista sekä iBET (innovative Business from Emerging Technologies)-ohjelmasta. Kullakin ohjelmalla on oma roolinsa ja ne täydentävät toisiaan. Kaikille ohjelmille on yhteistä, että niillä haetaan ratkaisuja merkittäviin haasteisiin, niillä tulee olla korkea relevanssi, tieteellinen ja teknologinen taso sekä ennen kaikkea niiden tulee tuottaa sellaisia tuloksia, joilla on aitoa vaikuttavuutta Suomen elinkeinoelämälle ja yhteiskunnalle. iBET-(innovative Business from Emerging Technologies) ohjelma VTT:n uusi iBET (innovative Business from Emerging Technologies) -ohjelma on uudistettu instrumentti, joka jatkaa aikaisempaa, uusia avauksia tehnyttä Frontier -ohjelmaa. iBETohjelmassa haetaan uusia teknologioita, jotka tuovat muutoksia teollisiin ekosysteemeihin. Vahvasti tulevaisuuteen katsova ohjelma keskittyy nouseviin uusiin teknologioihin, jotka muokkaavat teollisia ekosysteemejä ja saavat aikaan yhteiskunnallisia, teollisia ja teknologisia vaikutuksia. Lupaavia ideoita kerätään, kehitetään ja jatkojalostetaan vaikuttaviksi keksinnöiksi ja innovaatioiksi. Vuonna 2014 rahoitettiin 10 projektia yhteensä 2,6 miljoonalla eurolla. Projektien aihealueita olivat mm. kvanttilaskenta, monitoimianturit, energian varastointi, termokemiallinen biotalous, kaaasufermentointi, ja valosähköiset elementit. Suurin osa rahoitetuista projekteista tuotti keksintöilmoituksia ja patenttihakemuksia ja useita lupaavia tuloksia ollaan viemässä voimakkaasti eteenpäin. VTT:n tieteellinen neuvottelukunta pitää ohjelmaa erittäin tehokkaana tapana tunnistaa lupaavia ideoita ja viedä niitä eteenpäin innovaatioiksi. VTT:n kärki- ja innovaatio-ohjelmat: VTT:n kärki- ja innovaatio-ohjelmat ovat VTT:n strategian keskeisiä toteuttamisvälineitä ja pohjautuvat VTT:n vahvaan monialaiseen osaamiseen. Ohjelmat vastaavat Suomen elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kannalta keskeisiin, tulevaisuuteen suuntautuviin haasteisiin, joihin VTT:n on mahdollista luoda merkittäviä teknologisia ratkaisuja ja tuottaa todellisia innovaatioita. Kärkiohjelmat keskittyvät edistämään merkittävien, murroksessa olevien toimialojen uudistumista systeemisten innovaatioiden ja teknologisten ratkaisujen kautta. Innovaatio-ohjelmissa tähdätään huomattavaan teknologiseen parannukseen tai teknologiaharppaukseen yhden tai useamman toimialan osa-alueilla. Ohjelmat sisältävät keskenään synergisiä omarahoitteisia, yhteisrahoitteisia ja maksullisia hankkeita tai hankekokonaisuuksia. Näin teknologiakehitys, sovellukset ja liiketoimintamallien kehittäminen tapahtuvat rinnakkaisina, samanaikaisina ja vuorovaikutteisina projekteina. Kärki- ja innovaatio-ohjelmien tuloksellisuus Kärki- ja innovaatio-ohjelmakohtaiset liikevaihdon toteumat vuodelta 2014 ovat taulukossa 2. Innovaatio-ohjelmien liikevaihto oli 56,7 milj. euroa, mikä alitti vuodelle 2014 asetetun tavoitteen 3,7 milj. eurolla. Kärkiohjelmien liikevaihto oli 70,7 milj. euroa, mikä alitti vuodelle suunnitellun liikevaihtotavoitteen 19,8 milj. eurolla. Kärki- ja innovaatio-ohjelmien maksullisen toiminnan osuus liikevaihdosta oli tavoitteen mukaisesti 23 %. TILINPÄÄTÖS 2014 9 Ohjelmien vaikuttavuuden keskeisiä mittareita ovat sen elinkaaren aikana syntyvä maksullinen toiminta, julkaisut, keksinnöt, patenttihakemukset, lisenssisopimukset, verkottuminen, allianssit ja tietyn vuosivolyymin ylittävien asiakkuuksien lukumäärä. Vuoden 2014 aikana kärki- ja innovaatio-ohjelmat tuottivat yhteensä 802 julkaisua, 122 keksintöilmoitusta ja 22 patenttihakemusta. Suunniteltu liikevaihto yhteensä Kärkiohjelmat Tie biotalouteen 1 000 € 90 460 Yhteisrahoitteisten projektien ulkopuolinen tulo 1 000 € 29 983 Liikevaihdon toteumat 2014 PerusMaksullinen rahoitus toiminta Liikevaihto Maksullisen Ohjelman liikeyhteensä toiminnan osuus vaihdosta ohjelman toteutunut liikevaihdosta suunnitellusta 1 000 € 24 735 1 000 € 15 955 1 000 € 70 674 % 23 % % 78 % 50 350 12 892 11 137 8 412 32 441 26 % 64 % Tuottavuusharppaus esineiden ja asioiden internetillä (loT) 27 610 11 863 8 653 5 318 25 834 21 % 94 % Älykäs ja vähähiilistä energiaa käyttävä liikenne 12 500 5 228 4 946 2 225 12 399 18 % 99 % Innovaatio-ohjelmat Älykkäät energiaverkot 60 400 24 535 16 573 15 549 56 657 27 % 94 % 9 700 6 114 3 198 1 570 10 882 14 % 112 % Monitekninen ja moniskaalamallinnus suunnittelussa 6 000 2 764 1 988 994 5 746 17 % 96 % Arktisen ja kylmän ilmaston ratkaisut 3 050 1 245 1 124 1 222 3 591 34 % 118 % Kriittisiä teknologiota matkalla 5G:hen 6 200 2 510 2 131 3 560 8 200 43 % 132 % Yksilölliset ratkaisut terveyteen ja hyvinvointiin 7 700 3 293 2 871 1 650 7 814 21 % 101 % Ihmislähtöinen suunnittelu 8 350 2 988 1 720 201 4 909 4% 59 % Turvallinen ja kestävä ydinenergia 12 300 3 062 1 752 5 168 9 982 52 % 81 % Mineraalitalous 7 100 2 560 1 789 1 183 5 532 21 % 78 % Taulukko 2. Kärki- ja innovaatio-ohjelmien liikevaihto vuodelta 2014 Kärki- ja innovaatio-ohjelmien keskeiset tulokset 2014 (Tähdellä * merkityt ohjelmat loppuivat vuonna 2014) Kärkiohjelmat Tie biotalouteen Ohjelman päätavoite on suomalaisen metsä- ja agrobiomassaa hyödyntävän teollisuuden uudistaminen ja kannattavuuden parantaminen uusien teknologioiden ja tuoteinnovaatioiden avulla sekä uusien biopolttoaineiden ja biopohjaisten kemikaali-, materiaali-, kuitu- ja elintarvikesovellusten kehittäminen. Tavoitteena on edistää Suomen biotalousstrategian toteuttamista ja Suomessa tehtäviä biotalousinvestointeja. Ohjelmassa tutkitaan sekä ravinnoksi kelpaavia että kelpaamattomia uusiutuvia biomassoja ja kehitetään niiden komponenteille (selluloosa, hemiselluloosa ja ligniini) uusia sovelluksia. Keskeinen osa ohjelmaa on digitaalisten sovellusten integroiminen biotalouteen, älykkäiden prosessien kehittäminen sekä teollisten symbioosien ja liiketoimintamallien tutkimus sekä sosioekonominen tarkastelu. Keskeisiä tuloksia ovat olleet synteettisen biologian menetelmät, joilla lisätään bioteknisten konversioprosessien tehokkuutta. Kemikaalien bioteknisiä tuottoprosesseja on myös kehitetty teollisille asiakkaille. Biomassan fraktiointiin on kehitetty uusia menetelmiä yhteistyössä eurooppalaisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Lignoselluloosan liuottamiseen ja fraktiointiin on löydetty täysin uusia liuottimia. Bioöljyn tuotanto pyrolyysimenetelmällä demonstroitiin Joensuussa. Biomassan kaasutukseen kehitettiin uusi kaksivaiheinen leijupetimenetelmä. Teknistaloudellisten analyysien perusteella lämpövoimaloiden tai teollisten voimalaitosten yhteyteen integroidun laitoksen avulla saavutetaan 15 %:n kustannussäästö biopolttoaineen 10 TILINPÄÄTÖS 2014 tuotannossa. Menetelmäkehitystä jatketaan BioRuukin uudessa pilotointikeskuksessa. VTT:n vaahtoteknologiaa on kehitetty edelleen yhteistyössä PK-yritysten kanssa. Vaahtomaisten sisustuselementtien valmistus demonstroitiin yhdessä Aalto yliopiston kanssa. Ohjelmassa onnistuttiin kehittämään selluloosapohjaisia eristemateriaaleja, joiden lämmönjohtavuus on vertailukelpoinen mineraalivillaeristeiden kanssa. FIBICin tutkimusohjelmassa kehitettiin uusi selluloosapohjainen absorbenttimateriaali, jolla on noin 30 % parempi kosteudenimukyky referenssimateriaaliin verrattuna. Lupaavia biopohjaisia polyestereitä on valmistettu paperiteollisuuden sivuvirroista eristetyistä hapoista kemiallisen konversion avulla. Uusia soijaproteiinia korvaavia proteiininlähteitä on identifioitu ja on kehitetty prosessiteknologioita proteiinien eristämiseen härkäpavusta ja kaurasta. Tuottavuusharppaus esineiden internetillä (IoT) Ohjelma edistää suomalaisyritysten kilpailukyvyn jatkuvaa parantamista digitaalisuuden hyödyntämisen kautta tulevalla tuottavuusharppauksella ja uusilla liiketoimintamalleilla. Tavoitteena on myös Suomen valmistavan teollisuuden säilyminen ja vahvistuminen. Ohjelmapanostuksen ansiosta VTT on saanut yritykset tunnistamaan teollisen internetin ja IoT:n merkityksen ja mahdollisuudet ja auttanut yrityksiä digitalisaation hyödyntämisessä liiketoiminnassaan. Ohjelman tuloksia viedään yrityksille VTT:n perinteisempien toimintatapojen lisäksi strategisilla kehitysohjelmilla, jotka auttavat yrityksiä digitaaliseen ja IoT:n mahdollistamaan liiketoimintaan. Tämän lisäksi tehdään ekosysteemihankkeita sekä SHOK:ien että yritysryhmien kanssa. VTT on ollut ohjelman myötä perustamassa Finnish Industrial Internet Forumia (FIIF), vaikuttajana kansainvälisesti tutkimuksessa ja tuotekehityksessä, mm. ensimmäisen suomalaisena jäsenenä Industrial Internet Consortium -foorumissa. Ohjelman kautta on tuotettu tietoa päätöksenteon tueksi mm. Valtioneuvoston kanslian Teollinen internetselvitykseen. Merkittävin tutkimuksellinen saavutus oli langattoman ja paristottoman mittausratkaisun kehittäminen teollisuuden pyöriviin koneisiin ja vaikeasti mitattaviin rakenteisiin. Suomalaisten lisäksi isot kansainväliset yritykset ovat osoittaneet suurta kiinnostusta ratkaisua kohtaan. Älykäs ja vähähiilistä energiaa käyttävä liikenne – TransSmart Ohjelma tukee Suomen kasvun kärjistä sekä cleantech- että digitaalisaatiotavoitteita. Ohjelmassa kehitetään kustannustehokkaita järjestelmätason ratkaisuja, joilla parannetaan energiatehokkuutta ja tehostetaan liikenteen palveluja sekä mahdollistetaan fossiilisten polttoaineiden korvaaminen uusiutuvilla, vähähiilisillä vaihtoehdoilla. Uusia konsepteja kehitetään liikenteen digitaalisiin ratkaisuihin ja palveluihin, biopolttoaineiden loppukäyttöön ja sähköisiin hyötyajoneuvoihin. Ohjelmassa tehdään myös ennakointi-, vaikutusten arviointi- ja ekosysteemitutkimuksia. TransSmart auttaa Suomea saavuttamaan vuoden 2030 ilmastotavoitteet liikennesektorilla mahdollisimman kustannustehokkaasti. TransSmart on luonut toimivan yhteistoiminta-alustan ja siitä on muodostunut kansallinen ohjelma, jossa ovat mukana ministeriöt, virastot, kuntasektori, yritykset ja tutkimuslaitokset. Samanaikaisesti luodaan uutta liikenteeseen liittyvää cleantech-liiketoimintaa suomalaisille yrityksille mm. rakentamalla näyttäviä demoja ja referenssejä. Ohjelman tärkein aikaansaannos on toimintamalli, jolla ohjelma palvelee niin julkishallinnon päätöksentekoa kuin yritysten 11 TILINPÄÄTÖS 2014 tuotekehitystä. Konkreettisia saavutuksia ovat mm. isot näyttävät verkottuneet biopolttoaineiden ja sähköajoneuvojen demonstraatiohankkeet sekä älyliikenteen pilottihankkeet, kehitetyt ja lisensoidut älyliikenteen kehitystyökalut ja laitteet sekä uutta liiketoimintaa synnyttävät hankkeet, kuten bussiliikenteen sähköistäminen ja uusien matkustuspalveluiden kehittäminen. Ohjelman spin-offina on syntynyt kotimainen sähköbussivalmistaja. Innovaatio-ohjelmat Älykkäät energiaverkot Ohjelmassa integroidaan VTT:n eri teknologiapainoalueiden: ICT:n, energian, elektroniikan ja rakennetun ympäristön osaaminen tulevaisuuden energiaverkkojen kehitystyöhön. Keskeisiä tavoitteita ovat esimerkiksi nollaenergia-aluemallin demonstrointi, tietoteknisten ratkaisujen kehittäminen sähköautojen integroimiseksi kaupunkien sähköverkkoon ja tarvittavan tietoliikenteen kehittäminen älykkään energiaverkon rinnalle. Ohjelma edistää strategisesti tärkeää digitaalisuuden hyödyntämistä. Ohjelman ansioista VTT on ollut näkyvästi esillä useissa alan kansallisissa ja kansainvälisissä seminaareissa. Olemme olleet aktiivisia useissa kansainvälisissä tutkimusverkostoissa, kuten eurooppalaisessa innovaatiokumppanuudessa älykkäiden kaupunkien osalta. EU-hankkeissa on lähes poikkeuksetta VTT:n lisäksi mukana suomalainen teollinen toimija. VTT on kehittänyt yhdessä yritysten kanssa älykkäitä ja energiatehokkaita alue- ja energiaverkon ratkaisuja. Päätöksenteon tueksi on tehty useita taustaselvityksiä Ympäristöministeriölle sekä Työ- ja elinkeinoministeriölle. Ohjelmassa erityisen innovatiivista on ollut kaksisuuntaisen lämpöverkon kehittäminen sekä alueiden ja niiden energiajärjestelmien kokonaisuuden optimointi, säätö ja hallinta. Monitekninen ja moniskaalamallinnus suunnittelussa* Ohjelman tavoitteena oli nopeuttaa merkittävästi teollisuuden tuotekehityssykliä, vähentää fyysisten prototyyppien tarvetta sekä optimoida raaka-aine- ja energiaresurssien kulutusta. Ohjelman keskiössä olivat mallinnuksen työkalujen kehittäminen komponenttien ja niistä koostuvien järjestelmien koko elinkaaren kuvaamiseen ja tutkimiseen materiaalisuunnittelusta aina komponentin ja järjestelmän hävitykseen asti. Moniskaalamallinnus linkittää mallinnuspohjaisen materiaalikehityksen ja digitaalisen komponentti- ja systeemisuunnittelun tietokonesimulointeihin ja additiivisiin (ainetta lisääviin) valmistusmenetelmiin sekä elinkaari- ja kustannuslaskelmiin. Systemaattinen monitekninen ja moniskaalamallinnus on kustannustehokas ja nopea tapa esimerkiksi komponenttien ja järjestelmien suorituskyvyn selvittämiseksi normaaliin testaustoimintaan verrattuna. Ohjelmassa tuotettiin teollisuuden tuotekehityssykliä nopeuttavia, suunnittelupöydältä markkinoille johtavia konsepteja, joiden avulla prototyyppien tarve vähenee sekä raaka-aine- ja energiaresurssien kulutus optimoidaan. Vuonna 2014 ohjelma on tuottanut tuloksia erityisesti kahdella osa-alueella: laskennallisessa materiaalitieteessä ja elinkaari/ympäristövaikutuslaskennan työvälineissä ja näiden integraatiossa muihin suunnittelussa käytettäviin laskentamalleihin. Ohjelman tuloksena on syntynyt VTT:n laajennetut ProperTuneTM- ja SULCA -ohjelmisto- ja -palvelukokonaisuudet. Integroidun mallinnuksen ja simuloinnin hyödyt 12 TILINPÄÄTÖS 2014 toteutuvat kustannussäästöinä oikeiden prototyyppien rakentamisessa, ajan säästöinä sekä insinöörityön parempana laatuna. Kehitetyt menetelmät ja työvälineet kiihdyttävät mallinnuksen ja simuloinnin laajamittaista hyödyntämistä teollisuudessa. Arktisen ja kylmän ilmaston ratkaisut* Ohjelmassa viedään suomalainen arktinen teknologia uudelle tasolle ja tuetaan Suomen pysymistä alan kansainvälisenä edelläkävijänä. Tavoitteena on varmistaa kestävän kehityksen mukaiset, kylmissä olosuhteissa toimivat ja turvalliset teknologiaratkaisut rannikko- ja merirakentamisen, meriliikenteen sekä infrarakentamisen tarpeisiin. Haastavissa olosuhteissa sijaitsevat luonnonvarat ja meriliikenteelle avautuvat uudet laivareitit herättävät yhä enemmän kansainvälistä kiinnostusta ilmastonmuutoksen helpottaessa arktisia olosuhteita. Merirakentamiseen liittyvän teknologian kehittäminen luo Suomen meri- ja konepajateollisuudelle vahvan kasvupotentiaalin. VTT:llä kehitetty vahva virtuaalisuunnitteluun tähtäävä tutkimus jääkuormien numeerisesta simuloinnista yhdessä muiden toimijoiden kokeellisen tutkimuksen kanssa luo hyvät edellytykset mm. merituulivoiman suomalaiselle osaamiskeskittymälle. Panostukset tuleviin demomerituulipuistoihin luovat osaamiselle loistavan näytön paikan. Ohjelman konkreettisia tuloksia on saavutettu mm. useiden sovellusten kehitystä palvelevissa numeerisissa simulointimenetelmissä, tuulivoimaloiden lapojen jäätymisenestojärjestelmien ja laivojen potkurilaitteiden kehittämisessä jääluokitelluille laivoille sekä jääluokiteltujen laivojen mallikoetoiminnassa. Tuulivoimalan lapalämmitysjärjestelmien osaamisesta on syntynyt spin-off -yritys (Wisetec Oy). Meriolosuhteisiin ja jääkuormiin liittyvän osaamisen jatkokehityksenä VTT alkaa kehittää yhdessä Ilmatieteen laitoksen kanssa merirakentamisen ja erityisesti merituulivoiman tarpeisiin portaalityyppistä suunnittelutyökalua. Kriittisiä teknologioita matkalla 5G:hen Langattoman tietoliikenteen määrä kasvaa tuhatkertaiseksi ja langattomien laitteiden määrä satakertaiseksi kymmenessä vuodessa. Kasvutarpeet ovat erittäin haastavia. Samanaikaisesti yhteiskunta tulee yhä riippuvaisemmaksi langattomasta tietoliikenteestä. Ohjelma mahdollistaa digitaalisuuden parempaa hyödyntämistä kehittämällä kriittisiä teknologioita, joita tarvitaan mentäessä kohti viidennen sukupolven matkaviestintäjärjestelmä 5G:tä. Teknologioiden avulla parannetaan esimerkiksi luotettavuutta ja energiatehokkuutta, mikä on edellytys tavoiteltujen datanopeuksien saavuttamiseksi. VTT:n koordinoimana jatkettiin LSA (Licensed Shared Access) taajuuksien yhteiskäyttö koejärjestelmän kehittämistä, millä saavutettiin laajaa kansainvälistä näkyvyyttä. Energiatehokkuuden lisäämiseksi löydettiin menetelmä, jonka käyttöönotto parantaisi tukiasemien ja etäantennipisteiden yhteistoimintaa hyödyntävän 4G/LTE-A -järjestelmän energia-tehokkuutta 35 % verrattuna perinteiseen tukiasemajärjestelmään. Ohjelmassa on saatu aikaan useita palvelunlaatua ja tietoliikenneverkkojen yhteistoimintaa parantavia menetelmiä, jotka hyödyttävät 5G-tutkimusta. Verkkovika-analyysityökalu (sähkö- ja tietoliikenneverkko) auttaa varautumaan ja vähentämään myrskyjen ja sähkökatkosten vaikutuksia. VTT on ollut mukana toteuttamassa teknologioita, joiden avulla voidaan tuoda langaton laajakaistayhteys harvaan asutuille alueille kustannustehokkaasti. Tällainen järjestelmä on jo käytössä Tansaniassa ja suunnitteilla on sovelluksia Suomeen. 13 TILINPÄÄTÖS 2014 Yksilölliset ratkaisut terveyteen ja hyvinvointiin* Ohjelman tavoitteena oli minimoida kroonisten sairauksien yhteiskunnalle aiheuttamia kustannuksia tuottamalla yksilöllisiä teknologisia ratkaisuja näiden sairauksien estoon. Ohjelmassa kehitetään ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa, jossa kuluttajalla on keskeinen rooli oman terveytensä edistämisessä. Tutkimuksen keskiössä on tietotekniikan, elektroniikan, biotekniikan ja diagnostiikan osaamisen yhdistäminen ja tulosten vieminen tulevaisuuden terveyspalveluiksi sekä uusien teknologia-alustojen kehittäminen terveydenhuoltoalan toimijoille. Ohjelman ansiosta VTT on ollut mukana edistämässä terveysteknologia-alan kehittymistä Suomen suurimmaksi vientiteollisuuden alaksi. VTT on toiminut Suomessa keskeisenä tutkimusja kehitysorganisaationa, erityisesti SHOK-hankkeissa sekä merkittävänä osallistujana eurooppalaisissa tutkimushankkeissa. Vuoden 2014 aikana kehitetyt poikkitieteelliset ratkaisut terveyden edistämiseen avaavat mahdollisuuksia uuden liiketoiminnan syntymiselle. Esimerkkinä tästä on ”Diagnostic Cloud” -ratkaisu, joka mahdollistaa diagnostisten testien luennan, analyysin sekä palautteenannon kännykällä välittömästi mittauspaikalla. Ohjelman tuloksia ovat myös uudet terveydenhuoltoon soveltuvat ratkaisut, jotka yhdistävät mittaus- ja analyysiteknologiaa, molekyylidiagnostiikkaa, elektroniikkaa ja ICT-palveluja yksilön terveydentilan arviointiin. Näistä esimerkkeinä ovat mm. kliinisen päätöksenteon tukityökalujen kehittäminen sydän- ja verisuonisairauksien arviointiin, kustannustehokkaan sänkyanturin kehittäminen unen laadun seurantaan sekä diagnostisen testin kehittäminen stressin arviointiin. Design for life - Ihmislähtöinen suunnittelu* Ohjelmassa keskiössä oli yhä teknologiavälitteisempien työ- ja elinympäristöjen pitäminen mielekkäinä ja ihmisten hallittavissa. Lähtökohtana olivat ihmisten arvot, tarpeet ja luonteva tapa toimia sekä ihmisten osallistaminen oman elin- ja työympäristöjensä suunnitteluun. Keskeisiä sovelluskohteita olivat teolliset järjestelmät, palveluekosysteemit sekä monimutkaiset sosiotekniset järjestelmät. Ohjelma on antanut rohkaisevia esimerkkejä käyttäjälähtöisyydestä tapana erottautua markkinoilla, kilpailukyvyn lisääjänä sekä innovaation lähteenä. Käytännön esimerkein on näytetty, että käyttökokemus ja käyttäjäymmärrys lähtökohtana saadaan kehitettyä radikaalisti uudenlaisia ja markkinoita kiinnostavia konsepteja. Esimerkiksi yhdessä Rolls-Roycen kanssa kehitetyt tulevaisuuden komentosiltakonseptit saivat laajaa kansainvälistä huomiota ja medianäkyvyyttä. Ohjelmassa on tuotettu operointikonsepteja tulevaisuuden komentosilta-, etäohjaus- ja valvomoympäristöihin. Lisäksi on kehitetty esimerkiksi visuaalinen ja osallistava kaupunkisuunnittelupalvelu, kuluttajan kiinnostusta ja havainnointia kaupassa mittaavat laitteet, robottisovellus asiakaspalveluun sekä empaattisia vuorovaikutusratkaisuja. On aikaansaatu menetelmiä käyttäjiä osallistavaan innovointiin ja suunnitteluun, käyttökokemuslähtöiseen suunnitteluun, asiakaskokemuslähtöiseen liiketoimintaan sekä organisaatioiden turvallisuuskulttuurin kehittämiseen. Ohjelmassa määritellyn sosioteknisten järjestelmien suunnittelun ja kehittämisen metodiikan suunnittelukohteena on sujuvat käytännöt, joissa yhdistyvät teknologian tarjoamat mahdollisuudet ja käyttäjien luonteva tapa toimia. Metodiikka mahdollistaa käyttäjälähtöisyyden myös monimutkaisissa suunnitteluhaasteissa. 14 TILINPÄÄTÖS 2014 Turvallinen ja kestävä ydinenergia Ohjelman tavoitteena on kehittää VTT:stä avaintoimija ydinenergiatutkimuslaitoksena ja teknisenä turvallisuusorganisaationa (TSO) Euroopassa ja uusissa ydinenergiamaissa. Painopisteet ovat reaktoriturvallisuus ja loppusijoituksen kasvaneet turvallisuusvaatimukset Suomessa ja muualla maailmassa. Ohjelman toimintaa tukevat uusi Otaniemeen rakenteilla oleva ydinturvallisuustalo ja osallistuminen kansainväliseen CEA:n koordinoimaan Jules Horowitz Research Reactor -projektiin Cadarachessa Ranskassa. Hiilidioksidipäästöttömänä energialähteenä ydinenergialla on tärkeä rooli vähennettäessä globaaleja päästöjä. VTT:llä suunnitellun säteilyn alla tehtävien kokeiden koelaitteiston toimivuus todennettiin. Se tullaan kevään 2015 aikana viemään Osiris-reaktoriin ja suorittamaan ensimmäinen koe. Ohjelman konkreettisia tuloksia ovat myös ainetta rikkomattomat menetelmät käytetyn polttoaineen loppusijoituskapseleiden asennushitsin eheyden todentamiseksi, mikä varmistaa turvallisen loppusijoituksen. VTT:n Serpent-laskentaohjelmalla on toteutettu proof-of-concept malleja, joiden pohjalta työkalua kehitetään käytännön turvallisuusanalyysikäyttöön. VTT:n Apros-ohjelmiston laskentamallivalikoimaa sekä turvallisuusanalyysikäytössä että neljännen sukupolven ydinvoimalaitosten ja fuusiodemolaitosten tarkasteluissa on kehitetty voimakkaasti. Ohjelmassa on kehitetty myös järjestelmäteknistä osaamista, jota sovelletaan kansainvälisissä teknisesti vaativissa hankkeissa. Mineraalitalous Ohjelman tavoitteena on luoda kattava mineraalitalouden tutkimusverkosto, joka kehittää kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja mineraaleja raaka-aineena käyttävän teollisuuden tarpeisiin ja siten edistää Suomen strategisesti tärkeää cleantech-alueen kasvua. Ratkaisussa otetaan huomioon energia-, materiaali- ja vesitehokkuus yhdessä tuotteiden ja prosessien suunnittelun ja simuloinnin kanssa. Ohjelma tekee läheistä yhteistyötä Aalto-yliopiston, GTK:n ja alan yritysten kanssa. Ohjelman erityistavoitteena vuodelle 2014 oli saada Suomeen EIT Raw materials-innovaatioyhteisön toimipiste. Ohjelma keskittyi ensimmäisenä toimintavuotenaan VTT:n näkyvyyden voimakkaaseen kasvattamiseen mineraalisektorilla, oman toiminnan priorisoimiseen ja osaamisen nopeaan kasvattamiseen, sekä näihin tarvittavan projektiportfolion kehittämiseen. Näkyvyyden lisääminen on toteutunut mm. VTT:n aktiivisena osallistumisena raaka-ainealan eri yhteistyötehtäviin ja EU-tason sitoumuksiin ja innovaatiokehitykseen. Jälkimmäisistä tärkeimpänä on VTT:lle voitettu vetovastuu raaka-ainealan innovaatioyhteisön (EIT Raw Materials) Itämerentoimipisteen käynnistämisessä. Oman osaamisen kehittämisessä keskeistä on ollut erotus- ja talteenottotekniikoiden hyödyntäminen mineraaliarvoketjussa. Tämänkaltaisen osaamisen jatkokehityksessä olennaisessa osassa ovat vuonna 2014 käynnistetyt hydrometallurgisen talteenoton pilot-laitteistot. 15 TILINPÄÄTÖS 2014 1.2.2.4. Tutkimustulosten kaupallistamisen vauhdittaminen VTT osallistui aktiivisesti Tekesin Tutkimusideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa (TUTL)ohjelmaan. Rahoitusta saaneista TUTL-hankkeista valtaosa kohdistui tuotantoprosessien mittaukseen, hallintaan ja tuottavuuden parantamiseen, biopohjaisten tuotteiden kehittämiseen sekä terveysteknologian tuotteisiin ja ratkaisuihin. VTT:n TUTL-hankkeiden kokonaisliikevaihto vuonna 2014 oli 4,9 milj. euroa. Omarahoitteisen BizFund-ohjelman laajuus oli 2,7 milj. euroa, jolla rahoitettiin 103 kaupallistamismahdollisuuksia edistävää projektia: markkina- ja IPR-selvityksiä, liiketoimintamahdollisuuksien kartoitusta ja tarjoaman kehittämistä sekä pienimuotoisia proof-of-concept- ja demonstraatiohankkeita. Hankkeiden arvioidaan johtavan paremmin kohdistettuihin toimeksiantoihin, ja ne luovat myös pohjaa sekä spin-off -yritysten kehittämiseen että IPR:n lisensointiin. 1.2.3 Alueellinen vaikuttavuus ja kansallinen tutkimusyhteistyö 1.2.3.1 Alueellinen vaikuttavuus VTT:llä oli Suomessa toimintaa 10 paikkakunnalla (Taulukko 3) ja alueellinen yhteistyö on ollut tiivistä yliopistojen, tutkimuslaitosten, ammattikorkeakoulujen ja yritysten kanssa. Osana VTT:n sopeuttamistoimenpiteitä tehtiin loppuvuonna päätös Turun, Lappeenrannan, Kajaanin ja Raahen toimipisteiden lakkauttamisesta. VTT:n asiamiehiä on 13 paikkakunnalla Suomessa. Heidän kanssaan järjestetään säännöllisesti paikallisille yrityksille tilaisuuksia, joissa esitellään VTT:n toimintaa ja haetaan yhteistyömahdollisuuksia. Asiamiehet ovat myös osallistuneet useiden merkittävien asiakashankkeiden valmisteluun yhdessä asiakaspäälliköiden kanssa. Pk-yritysten aktivoimiseksi ja VTT:n palvelujen saatavuuden parantamiseksi pk-yrityksille kehitettiin uutta ”Pk-lähdöt” -toimintamallia. Malli helpottaa merkittävästi asiakasyhteyksien luomista. Yrityksiä kutsutaan teemakohtaisiin työpajoihin VTT:lle tai asiamiesten tai muiden kumppaneiden avustamina muille paikkakunnille. Työpajan tavoitteena on rakentaa joko yksittäisiä tai usean yrityksen yhteisiä rinnakkaishankkeita valmistellulle aihealueelle. Vuoden lopussa toteutettiin ensimmäinen projektilähtö ”Kulutusta kestävät komponentit”. Mallin kehittämistä jatketaan ja vuoden 2015 aikana avataan yli kymmenen uutta työpajaa, joihin odotetaan yhteensä n. 100–200 yritystä. TILINPÄÄTÖS 2014 16 Paikkakunta Henkilömäärä 31.12.2014 %-osuus Muutos-% 2014/2013 Espoo 1584 68,0 -10,9 Oulu 344 14,8 -11,1 Tampere 260 11,2 -7,8 Jyväskylä 86 3,7 -21,1 Turku 10 0,4 -70,6 Lappeenranta 11 0,5 -15,4 Nurmijärvi 11 0,5 -15,4 Kuopio 16 0,7 -23,8 Raahe 3 0,1 -25,0 Kajaani 3 0,1 -25,0 2 328 100,0 -12,0 Yhteensä Taulukko 3. VTT:n henkilömäärä paikkakunnittain. VTT:llä on merkittävä tehtävä verkottaessaan suomalaisia yrityksiä ja muita toimijoita eurooppalaisiin arvoketjuihin ja EU-hankkeisiin, joissa etenkin pk-yritykset voivat kansainvälistyä ja kehittää liiketoimintaansa. Teknologiateollisuus ry järjesti VTT:n kanssa vuoden alussa seitsemällä paikkakunnalla roadshow-tilaisuuksia EU:n Horisontti 2020 -ohjelmasta yritysten aktivoimiseksi EU-tutkimushankkeisiin. Erityiskohderyhmänä olivat pk-yritykset. Tilaisuudet olivat erittäin onnistuneita ja keräsivät 40–120 Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritystä kuhunkin tilaisuuteen. Tulokset on nähtävissä pk-yritysten aktiivisena osallistumisena erityisesti Horisontti 2020 -ohjelman Pk-instrumenttirahoitukseen hakemiseen. Tämän lisäksi VTT on toiminut kouluttajan roolissa muiden toimijoiden järjestämiin tilaisuuksiin H2020-ohjelmasta (EUTIn järjestämät kansalliset informaatiotilaisuudet, yritysten sisäiset valmennukset). VTT jatkaa aktivointitoimenpiteitä suomalaisten yritysten osalta myös vuonna 2015. Horisontti 2020 -ohjelma tarjoaa kaupungeille ja pk-yrityksille kokonaan uudenlaisia kehittämismahdollisuuksia. Eurooppalainen älykkäiden kaupunkien ja yhdyskuntien innovaatio-kumppanuus (European Innovation Partnership on Smart Cities and Communities EIP) luo tulevien vuosien aikana suuntaviivoja kokonaisvaltaisten politiikkatoimien koordinoinnille EU:n ja jäsenmaiden tasolla. Yhteistyössä Tekesin kanssa järjestettiin sarja keskustelutilaisuuksia, joissa kaupunkien edustajien kanssa määriteltiin tavoitteita eurooppalaiselle yhteistyölle. Tekesin osarahoituksella käynnistettiin hanke ”Kaupungit eurooppalaisiksi innovaatioympäristöiksi”, jossa erityisesti INKA-ohjelman keskeisiä kaupunkiseutuja tuetaan pyrkimyksissä hyödyntää eurooppalaista T&K&I -yhteistyötä. 1.2.3.2 Kansallinen tutkimusyhteistyö Kansallisen strategian mukaisesti VTT on osallistunut aktiivisesti strategisen huippuosaamisen keskittymien (SHOK) toimintaan osallistumalla sekä tutkimusstrategioiden ja -ohjelmien muodostumiseen että tutkimustoimintaan. VTT:läisiä toimii SHOKien pysyvissä tai kiertävissä hallituspaikoissa, tutkimusvaliokunnissa tai vastaavissa elimissä sekä tutkimusohjelmien ja niiden osa-alueiden vetäjinä ja vastuuhenkilöinä. VTT on osakkaana kaikissa SHOKien yhtiöissä. SHOK-toiminta on tarjonnut uusia tutkimuksellisia ja toiminnallisia mahdollisuuksia ja syner- TILINPÄÄTÖS 2014 17 giaetuja sekä vahvistanut avainyritysverkostoja. VTT:n vetämissä tutkimushankkeissa on tuotettu useita lupaavia tuloksia, joita ollaan viemässä teollisuuden käyttöön. SHOK-toiminnan liikevaihdon toteumat ovat taulukossa 4. VTT:n SHOK-toiminnan liikevaihto oli 15,9 milj. euroa, josta Tekes-tuotot muodostivat 64 % (10,2 milj. euroa). VTT:n SHOKtoiminnan liikevaihto supistui 21 % edellisestä vuodesta. Tulojen pieneneminen johtui Tekesin SHOK-rahoituskäytäntöjen muutoksista. Uusia SHOK-ohjelmia käynnistyi merkittävästi aiempaa vähemmän.SHOKien kautta VTT:n Tekes-tuotoista tuli 23 % (2013: 21 %). Kotimaisen yksityisen sektorin tuottojen (1,5 milj. euroa) osuus oli 10 % VTT:n SHOK-toiminnan liikevaihdosta. SalWe- ja Digile-SHOKeissa ei ollut tuottoja yksityiseltä sektorilta kotimaasta. VTT:n perusrahoitusta SHOKeihin kohdistettiin 4,0 milj. euroa (2013: 4,4 milj. euroa), joka on 25 % VTT:n SHOK-toiminnan liikevaihdosta. SHOK-toimintaan kohdistunut perusrahoitus oli 5 % VTT:n perusrahoituksen käytöstä (2013: 5 %). Ulkopuoliset tuotot Yksityisen sektorin Tuotot yksityiseltä tuottojen osuus SHOKin sektorilta liikevaihdosta kotimaasta 1 000 euroa % Perusrahoitus Tekes tuottojen osuus Ulkopuoliset Perusrahoitus Perusrahoituksen Tuotot osuus SHOKin SHOKin tuotot Tekesiltä liikevaihdosta liikevaihdosta yhteensä 1 000 euroa % 1 000 euroa 1 000 euroa % Liikevaihto yhteensä 1 000 euroa SHOK CLEEN 402 11 2 263 63 2 665 912 26 3 577 SHOK FIMECC 597 11 3 642 67 4 239 1 217 22 5 455 SHOK FIBIC 453 27 639 38 1 289 385 23 1 673 SHOK RYM 96 19 357 70 452 57 11 509 SHOK SalWe 0 0 565 70 565 242 30 807 SHOK Digile 0 0 2 718 70 2 717 1 167 30 3 885 1 547 10 10 182 64 11 927 3 980 25 15 907 SHOKit yhteensä Taulukko 4. SHOK toiminta vuonna 2014 VTT on edelleen jatkanut strategista yhteistyötä korkeakoulujen ja tutkmuslaitosten kanssa rakentamalla ja toteuttamalla FIT-verkostoa (Finnish Institute of Technology and Innovation). Verkoston tavoitteena on tehostaa suomalaisen tutkimus- ja kehitystoiminnan resurssien käyttöä ja vaikuttavuutta tiivistämällä erityisesti yliopistojen ja tutkimuslaitosten yhteistyötä ja työnjakoa. VTT on käynyt tavoitteellisia keskusteluja keskeisten yliopistojen kanssa tutkimusyhteistyöstrategioiden ja kumppanuuksien kehittämiseksi. VTT on vahvistanut strategista yhteistyötään biotalouden, digitaalisuuden, raaka-ainetutkimuksen sekä valmistus- ja materiaalitekniikan alueilla keskeisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Kumppanuuksia on vahvistettu myös kehittämällä uusia yhteistyön muotoja tutkimusinfrastruktuurien käytön sekä tutkimustulosten kaupallistamiseksi ja yrittäjyyden edistämiseksi. VTT osallistuu laajasti kansallisiin tutkimus- ja teknologiaohjelmiin, joista merkittävimpiä ovat Tekesin ja Suomen Akatemian tutkimusohjelmat. Vuonna 2014 VTT oli mukana neljässä Tekesin strategisessa tutkimusavauksessa: Neo-Carbon Energy – paalupaikalle tulevaisuuden energiajärjestelmän kehityksessä, Digital Health Revolution, Living Factories ja Design Driven Value Chains in The World of Cellulose. 18 TILINPÄÄTÖS 2014 VTT osallistui kolmeen Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimus hankkeeseen: Kyberosaaminen Suomessa – Nykytila ja tiekartta mahdollisuuksien tulevaisuuteen, Teollinen Internet ja automaatio – Suomen uusi vahvuus sekä Kokonaisarvio EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan vaikutuksista Suomelle vuoteen 2030. VTT koordinoi sekä kansallisen ydinturvallisuuden SAFIR2014-tutkimusohjelmaa että kansallista ydinjätehuollon tutkimusohjelmaa KYT2014 ja osallistuu vahvasti tutkimukseen molemmissa ohjelmissa. SAFIR2014-ohjelman kansainvälinen arviointi toi esille, paitsi ohjelman korkean tason ja tehokkuuden resursseihin nähden, myös kehityskohteita, jotka otettiin huomioon vuonna 2015 alkaneen uuden SAFIR2018-ohjelman suunnittelussa. Esimerkkinä tästä on siirtyminen tutkimusaihekohtaisista painotuksista turvallisuusteemojen korostukseen. VTT on mukana kolmessa Suomen Akatemian huippuyksikössä: Atomikerroskasvatuksen (ALD) (2012–2017), Matalien lämpötilojen kvantti-ilmiöiden ja komponenttien (2012–2017) sekä Biosynteettisten hybridimateriaalien molekyylimuokkauksen huippuyksikkö (2014–2019). Suomen tutkimusinfrastruktuurien tiekartalle 2014–2020 valittiin uutena Aalto-yliopiston ja VTT:n BIOECONOMY huippuallianssi sekä uudelleen samojen organisaatioiden Otaniemen mikro- ja nanoteknologioiden tutkimusinfrastruktuuri. Loppuvuodesta perustettiin Teollisen internetin foorumi (Finnish Industrial Internet Forum, FIIF), joka on yhteistyöareena suomalaisille teollisen internetin toimijoille: yrityksille, järjestöille ja tutkimusorganisaatioille. Monivuotista hanketta vetää Teknologiateollisuus ry ja sitä koordinoi VTT. Hankkeen rahoittavat siihen osallistuvat yritykset, TEKES sekä Teknologiateollisuus ry. Kansainvälisesti vetovoimaiset innovaatiokeskittymät vahvistuivat VTT rakentaa uutta maailmanluokan biotalous- ja cleantech- pilotointikeskusta, BioRuukkia, Espoon Kivenlahteen, jonne Espoon Otaniemessä, Nurmijärvellä, Jyväskylässä ja Tampereella sijaitsevat toiminnot ja laitteet siirretään vähitellen. Myös yrityksille tarjotaan mahdollisuus päästä mukaan joko VTT:n kanssa tai itsenäisesti. Tavoitteena on täysin uuden innovaatioekosysteemin luominen, jonka tutkimustyö perustuu kokeilevaan toimintaan yhdessä yritysten kanssa. BioRuukki tarjoaa puitteet liiketoiminnan kasvulle ja kansallisen biotalousstrategian toteuttamiselle Suomelle tärkeillä alueilla: bioenergia, biokemikaalit, biomassan fraktiointi ja kierrätys. Uudet laitteistot ja tilat tehostavat ja nopeuttavat tutkimus- ja kehityshankkeiden tulosten kaupallistamista yhdessä alan teollisuuden kanssa. Bioenergian osalta tavoitteena on mm. luoda uusia kustannustehokkaita ratkaisuja uusiutuvan energian tavoitteiden saavuttamiseksi ja maamme energiateknologiaviennin lisäämiseksi. Toiminta käynnistyy vaiheittain ja ensimmäisenä aloittaa keväällä 2015 biomassan kaasutus- ja pyrolyysitekniikan tutkimusympäristö. Vuonna 2009 käynnistynyt PrintoCent-hankekanta on luonut Ouluun maailman johtaviin painettavan älykkyyden ja optisen mittaustekniikan innovaatiokeskuksiin kuuluvan tutkimus- ja kehitysyhteisön, jonka kokonaisvolyymi on yli 20 M€ vuoteen 2014 mennessä. Tähän mennessä yrityksiä on syntynyt yli 20 kappaletta ja niiden yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2014 oli yli 5 M€ ja voimakkaassa kasvussa. PrintoCent on jatkanut aktiivista toimintaansa ja tällä hetkellä sen teollisuusklusterissa on 44 jäsentä, joiden joukossa useita kansainvälisiä suuryrityksiä. Yli 19 TILINPÄÄTÖS 2014 300 asiantuntijaa työskentelee PrintoCent-yhteisössä, joka koostuu jäsenyrityksistä, start-upyrityksistä ja liiketoiminta-aihioista, yliopistoista ja tutkimuslaitoksista. PrintoCent on vahvasti mukana EU-tason toiminnassa VTT:n koordinoimassa Eurooppa tason johtavien klusterien muodostamassa COLAE-hankkeessa, jossa on 17 partneria 12 maasta. Vuodesta 2010 on järjestetty yritysvalmennusta ja yrityskiihdyttämötoimintaa sekä 2014 uutena aktiviteettina Innofest-innovaatiokilpailu ja valaisimien painetun elektroniikan muotoilukilpailu. PrintoCent on sopimuksellinen yhteisö, jonka perustajajäseniä ovat VTT, Oulun yliopisto, Oulun ammattikorkeakoulu ja Business Oulu. Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin EIT ICT Labs’in Helsinki noodi jatkoi tuloksellista toimintaansa. Noodin avaintoimijoita ovat VTT:n lisäksi Aalto-yliopisto ja Nokia. Muita partnereita Helsinki noodissa on yhteensä 12, uusina partnereina toimintaan liittyi 2014 KONE, F-Secure ja Elektrobit. Helsinki noodin kokonaisvolyymi kasvoi vuonna 2014 noin 30 %. VTT toimii Helsinki noodin johtoryhmän puheenjohtajana sekä EIT ICT Labs-laajuisen pilvi- ja big data innovaatioihin keskittyvän tutkimuslinjan vetäjänä (Future Cloud). Tämän tutkimuslinjan keskeisin innovaatioaktiviteetti European Trusted Cloud käynnistyi vuoden 2014 aikana ja hankkeen vetovastuu on Helsinki noodin toimijoilla. EIT päätti joulukuussa 2014 rahoittaa eurooppalaista raaka-ainetarpeisiin syventyvää mineraalialan innovaatiokeskittymää, jonka kuudesta aluekeskuksesta yksi perustetaan Espoon Otaniemeen. Erityisesti VTT, Aalto-yliopisto, Oulun yliopisto, GTK ja Outotec ovat panostaneet aluekeskuksen saamiseksi Suomeen. Keskuksen päätavoitteena on synnyttää uutta liiketoimintaa ja kouluttaa yrittäjähenkisiä opiskelijoita ja ammattilaisia mineraaliraaka-aineiden kestävän tuotannon ja käytön pariin. EIT tulee investoimaan EIT Raw Materials -innovaatiokeskittymään ensimmäisen viiden vuoden aikana noin 270 miljoonaa euroa. Tavoitteena on luoda Eurooppaan 10 000 uutta työpaikkaa, käynnistää 50 uutta vireää yritystä sekä lisäksi kouluttaa 8 000 uutta yrittäjää. Keskittymään kuuluu yhteensä yli 120 yritystä, yliopistoa sekä tutkimuslaitosta eri puolilta Eurooppaa. Espooseen sijoittuvan Baltic Sea CLC:n (Co-location Center) vetäjänä on VTT. Suomalais-ruotsalais-virolainen keskus koostuu yhteensä 15 teollisuus- ja tutkimusorganisaatiosta. ROViR (Remote Operation and Virtual Reality Centre) on Tampereella VTT:n tiloissa sijaitseva etäohjaukseen ja virtuaalitekniikoihin erikoistunut osaamiskeskus, jossa tehdään tutkimusta ja kehitystä kansainvälisessä, maailman suurimpaan fuusiotutkimukseen liittyvässä ITERfuusioreaktorihankkeessa. ITER-reaktorin huollossa keskeinen sija on etäoperoinnilla ja virtuaalitekniikoilla, joilla on sovellusmahdollisuuksia myös teollisuudessa. Vuonna 2014 on toteutettu järjestelmän toiminnalliset testit ja aloitettu vastaavan järjestelmän teollinen toteutus kansainvälisen yrityskonsortion kanssa. Hankkeissa saatua osaamista on sovellettu suomalaisten yritysten kehityshankkeissa erityisesti vaatimusten hallinnan ja järjestelmätekniikan sovellusalueilla. VTT:n käyttöön valmistuva ydinturvallisuustalo (2014–2016) on keskeinen osa tutkimusinfrastruktuurin kehitystä. Uuteen taloon keskitetään eri puolilla Otaniemeä tehtävä tutkimus: Reaktoriturvallisuuden mallintaminen, laskenta ja simulointi, ydinenergiatekniikan materiaalitutkimus sekä käytetyn polttoaineen loppusijoituksen pitkäaikaisturvallisuus. Uudistuksen avulla 20 TILINPÄÄTÖS 2014 varmistetaan alan kansainvälisen kehityksen kärjessä pysyminen ajanmukaisen laitteiston sekä uudenlaisen kansainvälisen toiminnan ja erityisesti VTT-Aalto-yliopisto - yhteistyön kautta. 1.2.4 Siirto- ja sijoitusmenojen vaikuttavuus 1.2.4.1 VTT Group -yhtiöt VTT:n johtokunnan päätöksiin perustuen VTT sijoitti 5,4 milj. euroa VTT Group -yhtiöihin. Merkinnöistä 0,8 milj. euroa tehtiin teknologia-apporttisiirtoa vastaan. Sijoituksista 2,9 milj. euroa (2,1 milj. euroa rahana ja 0,8 milj. euroa teknologia-apporttina) tehtiin VTT Ventures Oy:öön, joka käytti pääoman sijoittamalla spin-off yrityksiin. VTT International Oy:n sijoitettiin 0,5 milj. euroa käytettäväksi sen tytäryhtiön VTT Brasil Ltda:n investointien ja kehitystoimenpiteiden kattamiseen. VTT Expert Services Oy:öön sijoitettiin 2,0 milj. euroa, jonka yhtiö käytti tytäryhtiönsä Labtium Oy:n rahoitusrakenteen vahvistamiseen. 1.2.4.2 Strategisen huippuosaamisen keskittymät ja kehitysyhtiöt Vuoden 2014 aikana VTT päätti liittyä General Finland -osuuskuntaan. 1.3 Toiminnallinen tehokkuus 1.3.1 Kansainvälinen tutkimusyhteistyö VTT:n tehtävänä on omalta osaltaan mahdollistaa siirtyminen resurssitehokkaaseen ja kestävään talouteen edistämällä vastuullista ja kilpailukykyistä elinkeinotoimintaa. Kansallisen osaamisperustan kehittäminen vaatii erityisesti globalisaation oloissa verkostomaista yhteistyötä maailman huipputoimijoiden kanssa sekä ennakkoluulotonta eri tieteenalojen yhteistoimintaa. VTT:n kansainvälistymisen tavoite on tukea Suomen omaa kasvua ja kehitystä, vahvistaa kahdenvälistä yhteistyötä keskeisimpien kumppanimaiden kanssa, edistää vaikutusmahdollisuuksiamme osana laajempia yhteisöjä sekä parantaa suomalaisten toimijoiden kykyä kantaa vastuuta yhteisten, yli rajojen käyvien ongelmien ratkaisemisessa. VTT:n kansainvälistä tutkimusyhteistyötä suunnataan kolmen päätavoitteen kautta: osaamisperustaisten investointien lisääntyminen Suomessa, teollisen ja kaupallisen elinkeinotoiminnan uudistuminen Suomessa, sekä lisäarvon ja työpaikkojen syntyminen Suomeen. VTT kytkeytyy yhdessä asiakkaidensa kanssa kansainvälisiin, osaamisperustaisiin ja innovaatiovetoisiin arvoverkostoihin. Yhteistyössä muiden Team Finland -toimijoiden kanssa VTT edistää sellaisten innovaatioympäristöjen syntymistä Suomeen, jotka ovat globaalitasolla kilpailukykyisiä. Nykyisessä rakennemuutostilanteessa yhteinen kansallinen ponnistelu on välttämätöntä Suomen tulevan kilpailukyvyn ja vetovoimaisuuden kasvattamisen kannalta. VTT:n toiminta vuonna 2014 on toteuttanut näitä edellä mainittuja linjauksia: VTT on saavuttanut vahvan aseman kehittämällä kansainvälistä vaikuttavuuttaan laajojen EU-tason verkostojen ja tutkimus- ja innovaatiokumppanuuksien kautta. 90 % VTT:n kansainvälisestä julkisesta tutkimus- ja innovaatiotoiminnasta on toteutunut eurooppalaisten julkisten ohjelmien rahoituksella, mutta lisäksi VTT on syventänyt osallistumistaan valituissa globaalitason innovaatio-ympäristöissä yhdessä suomalaisten yritysten kanssa. VTT osallistui aktiivisella panostuksella myös Team Finland -toimijoiden yhteisen Suunta-prosessin käynnistämiseen vuonna 2014. Suunta-työn tavoitteena on tukea Suomen elinkeinoelämän uudistumista. 21 TILINPÄÄTÖS 2014 1.3.2 Osallistuminen EU:n tutkimusyhteistyöhön Kansallisena tavoitteena seitsemännen puiteohjelman alkaessa oli kaksinkertaistaa Suomeen saatava EU-tutkimusrahoitus. VTT toteutti omalta osaltaan tämän tavoitteen. EU-toiminnassaan VTT on toteuttanut elinkeinoelämän kannalta merkittävää tehtävää verkottamalla suomalaisia yrityksiä ja muita toimijoita eurooppalaisiin arvoketjuihin. Tarpeellisen kokonaisymmärryksen muodostamiseksi VTT on seurannut aktiivisesti EU:n tutkimus-, innovaatio- ja teollisuuspolitiikkaa, osallistunut edelläkävijänä uusien EU-tason tutkimus- ja innovaatiorakenteiden käytäntöön panoon sekä vaikuttanut komission valmistelemiin toimintamalleihin erilaisten asiantuntijaryhmien jäsenenä. Tämä kaikki on ollut välttämätöntä, jotta VTT on voinut aidosti vaikuttaa Suomelle keskeisissä asioissa EU-tasolla. VTT tekee myös aktiivista sidosryhmäyhteistyötä Suomessa (TEM, Tekes, EU20-jaosto, Teknologiateollisuus, EK) ja edistää säännöllistä tiedonkulkua, jotta Suomen kansallisten näkemysten muodostaminen EU-tason tutkimus-, innovaatio- ja teollisuuspolitiikan lohkoilla olisi mahdollisimman kokonaisvaltaista. VTT on viime vuosina saanut vuosittain yli 30 milj. euron EU-rahoituksen tutkimushankkeisiinsa komission ohjelmista. VTT:n omarahoitusosuus (perusraha) tämän kokoisen EU-projektisalkun toteutukseen vuositasolla on ollut 13 milj. euroa (edustaen VTT:n käyttämän kansallisen vastinrahan osuutta). VTT on johtanut 370 miljoonan euron Euroopan laajuista hankesalkkua seitsemännessä puiteohjelmassa (FP7 / kaikkien VTT:n johtamien konsortioiden kokonaisvolyymi 2007–2014). Kaiken kaikkiaan VTT on osallistunut 3,6 miljardin EU-hankekokonaisuuteen (VTT:n kaikkien konsortioiden kokonaisvolyymi EU-tasolla 2007–2014). Kaikesta Suomeen saadusta FP7-rahoituksesta (2007–2014: 867 milj. euroa) 34 % (300 milj. euroa) on tullut niissä projekteissa, joissa VTT on ollut mukana (195 milj. euroa VTT:lle ja 105 milj. euroa muille suomalaisille osallistujille). - 22,5 % Suomeen myönnetystä kilpaillusta FP7-rahoituksesta on tullut VTT:lle. - 62 % kaikille suomalaisille tutkimuslaitoksille myönnetystä FP7-rahoituksesta on tullut VTT:lle, keskittyen oleellisesti elinkeinoelämän kilpailukykyä edistäviin hankkeisiin. VTT:llä on ollut keskeinen kumppanirooli, kun suomalaisyritykset ovat osallistuneet puiteohjelman hankkeisiin. Kaikesta Suomeen saadusta FP7-rahoituksesta 33 % (282 milj. euroa) on tullut niissä projekteissa, joissa Helsingin yliopisto tai Aalto yliopisto olleet mukana (201 milj. euroa näille yliopistoille ja 81 milj. euroa muille suomalaisille toimijoille). - 21 % Suomeen myönnetystä kilpaillusta FP7-rahoituksesta on tullut Helsingin yliopistolle (14 %) ja Aallolle (7 %). - 56 % kaikille suomalaisille yliopistoille myönnetystä kilpaillusta FP7-rahoituksesta on tullut Helsingin yliopistolle ja Aalto-yliopistolle, joiden EU-hankesalkuissa yksittäisten huippututkijoiden ERC- ja liikkuvuusavustuksien osuus on ollut keskimäärin 45 %. Tällä on ennen kaikkea edistetty Suomen tieteen tasoa. VTT:llä oli vuonna 2014 käynnissä 399 (2013: 699) kansainvälistä julkista tutkimushanketta, joista 313 (2013: 471) oli EU-hankkeita. 7. puiteohjelmaan kuuluvia hankkeita oli käynnissä 242 kpl. Myös kaksi H2020-hanketta ehti jo käynnistyä vuoden 2014 kuluessa. 7. puiteohjelman alusta lähtien (2007–2014) VTT on osallistunut yhteensä 471 hankkeeseen. Yrityskumppaneiden 22 TILINPÄÄTÖS 2014 osuus oli 43 % niissä FP7-projekteissa, joissa VTT oli mukana. Eniten VTT:llä oli aktiviteetteja seuraavissa 7. puiteohjelman tutkimusalueissa: Tieto- ja viestintäteknologiat (32 %), Nanotiede, materiaalit, uudet tuotantomenetelmät (19 %), Turvallisuus (9 %), sekä Energia (7 %), Elintarvike, maatalous, kalatalous ja bioteknologia (7 %), Liikenne (6 %) ja Euratom (6 %). Eniten koko 7. puiteohjelman aikana hankkeita oli käynnissä Saksan (eri partneriorganisaatioita yhteensä 493), Espanjan (342), Ranskan (301), Iso-Britannian (301), Italian (271), Alankomaiden (168), Belgian (142) ja Ruotsin (129) kanssa. Osa VTT:n Tekes-rahoituksesta liittyy ERA-ohjelmiin (AAL, EraNet, Euratom, Eureka, Eurostars). Näitä Tekesin rahoittamia eurooppalaisia yhteishankkeita oli käynnissä 58 kpl. Lisäksi VTT on saanut rahoitusta muista eurooppalaisista (EIT, ESA, pohjoismaiset ohjelmat - 38 kpl) sekä kansainvälisissä lähteistä (IEA, OECD, muut 36 kpl). Komission ohjelmien (FP7, JU, CIP, RFCS) kautta tuleva EU-rahoitus oli 29,8 milj. euroa, jota vastaava perusrahoitusosuus oli 11,5 milj. euroa. Tekesin ERA-ohjelmien (Eureka ja ERANet, sekä Art 185 Eurostars ja AAL) kautta tuleva kansallinen rahoitus oli 8,7 milj. euroa, jota vastaava perusrahoitusosuus oli 3,4 milj. euroa. Tämän lisäksi muuta eurooppalaista julkista rahoitusta (pohjoismainen, ESA, EIT) oli 2,5 milj. euroa, jota vastaava perusrahoitusosuus oli 1,3 milj. euroa. Tulostensa kautta VTT on saavuttanut aseman, jossa voidaan vaikuttaa EU:n tutkimus- ja innovaatiotoiminnan painopisteisiin, rahoitukseen ja toimintatapoihin. VTT on toiminut pitkäjänteisesti aktiivisessa ja keskeisessä roolissa useissa verkostoissa ja yhteisöissä, jotka yhdessä komission kanssa jatkavat Horisontti 2020 -ohjelman tulevien prioriteettien määrittelyjä (lähinnä Pilari 2 ja Pilari 3). Komissio on nimennyt VTT:n edustajia H2020-ohjelman neuvoa antaviin ryhmiin: Teollisuuden kilpailukyky/LEIT-NMPB (Leadership in Enabling and Industrial Technologies: Nanotechnologies, Advanced Materials, Advanced Manufacturing and Processing, and Biotechnology); Yhteiskunnalliset haasteet/Challenge 5 (Climate Action, Environment, Resource Efficiency and Raw Materials); sekä CONNECT CAF (ICT Research and Innovation) VTT:n keskeisiä vaikuttajafoorumeita ovat olleet eurooppalaiset teknologiayhteisöt (VTT mukana yli 20 teollisvetoisessa tki-yhteisössä), PPP-yhteisöt (Public Private Partnerships erityisesti SPIRE, Photonics, BigData, E2B, FoF, ECSEL, BBI), KET High Level Group (Key Enabling Technologies - eurooppalaisen teollisuuspolitiikan laaja-alainen aloite), High Level Group on Business Services, sekä EIP-aloitteet (jäsenvaltioiden väliset eurooppalaiset innovaatiokumppanuudet erityisesti raaka-aineiden, älykkäiden kaupunkien ja veden osalta). Näiden lisäksi VTT on mukana keskeisissä eurooppalaisissa strategisissa tutkimusalliansseissa ja kumppanuuksissa, joiden avulla VTT on kyennyt vahvistamaan Suomen näkyvyyttä ja vaikuttavuutta eurooppalaisessa päätöksenteossa. Vuonna 2014 EIT (European Institute of Innovation and Technology) päätti rahoittaa eurooppalaista raaka-ainetarpeisiin syventyvää mineraalialan innovaatiokeskittymää (EIT Raw Materials), jonka yksi kuudesta toimipaikasta perustetaan Espoon Otaniemeen. VTT on entuudestaan jäsenenä EIT ICT Labs KIC:ssä (Otaniemi). VTT:llä on ollut merkittävä rooli Otaniemen molempien innovaatiokeskittymien valmistelussa ja pystyttämisessä. Vuonna 2008 perustetun EIT:n päämääränä on edistää yhteistyötä tutkimuksen, koulutuksen ja liike-elämän 23 TILINPÄÄTÖS 2014 välillä. Ensisijaisesti EIT haluaa muuttaa tutkimustuloksia ja innovaatioita tuottavaksi yritystoiminnaksi. Monet eurooppalaiset yritykset edistävät näkemyksiään EU:n tutkimus- ja teollisuuspolitiikan vaikuttajafoorumeilla ja nämä yritykset tulevat hyödyntämään eurooppalaisia osaamisverkostoja oman liiketoimintansa ja investointiensa kehittämisessä tulevina vuosina. Vaikka useilla suomalaisilla yrityksillä onkin hyviä kokemuksia EU-hankkeisiin osallistumisesta VTT:n kanssa, erityisesti keskisuuret yritykset Suomessa - toisin kuin monissa muissa maissa - eivät ole juurikaan lähteneet mukaan EU-hankkeisiin, joissa ne voisivat saada hyötyä pääsemällä mukaan uusiin arvoketjuihin ja laajentamaan markkinointikanaviaan. Teknologiateollisuus ry järjesti VTT:n kanssa vuoden 2014 alussa seitsemällä paikkakunnalla Suomessa tietoiskuja H2020ohjelmasta yritysten aktivoimiseksi EU-tutkimushankkeisiin. Kappaleessa 1.2.3.1 Alueellinen vaikuttavuus on tarkemmin kerrottu näistä toimenpiteistä. Näiden lisäksi VTT osallistui kouluttajan roolissa muiden toimijoiden järjestämiin tilaisuuksiin Suomessa (EUTIn järjestämät kansalliset informaatiotilaisuudet, yritysten sisäiset valmennukset). VTT jatkaa aktivointitoimenpiteitä suomalaisten yritysten osalta myös vuonna 2015. 1.3.3 Ulkomaiset kontaktipisteet 1.3.3.1 VTT International Oy VTT International Oy vastaa hallinnosta VTT:n kansainvälisissä toimipisteissä, jotka hakevat paikallista julkista rahoitusta ja edellyttävät oikeushenkilömuodossa toimimista. Vuonna 2014 VTT International Oy hallinnoi VTT:n ulkomaisia tutkimusyksiköitä, jotka sijaitsivat Brasiliassa ja Koreassa. Näissä yksiköissä VTT harjoittaa aktiivista tutkimus- ja innovaatio-toimintaa yhteistyössä paikallisten tutkimusorganisaatioiden kanssa. Brasilian yksikön tutkimustoiminta keskittyy biomassan hyödyntämiseen kemikaaleiksi ja uusiutuvaksi energiaksi sekä metsäteollisuutta palvelevaan tutkimustoimintaan. VTT Brasilian merkittävin hanke oli toisen sukupolven bioetanolin valmistusteknologiaan keskittyvä PAISS-projekti, jossa saatiin erinomaisia tuloksia. Hanke on laaja yhteistyöhanke yritysten ja yliopistojen kanssa. Uutena alueena on tuettu kotimaisen jätteenpolttoteknologian vientiä, johon liittyen yrityksiä on mukana sekä Suomesta että Brasiliasta. Korean yksikön tutkimustoiminnan fokuksessa on erityisesti ICT- ja elektroniikka-alueiden tutkimustoiminta sekä niiden sovellukset yhteistyössä paikallisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Yhteistyö korealaisten yritysten kanssa on kasvanut vuosi vuodelta eri toimialueilla. 1.3.3.2 VTT:n kontaktipisteet VTT:n valitut strategiset painoalat kansainvälisessä tutkimusyhteistyössä ovat teollinen biotekniikka, uusiutuva metsäteollisuus ja energia sekä ICT ja elektroniikka. Kansainvälistymiseen on panostettu edelleen merkittävästi vaikuttavuuden tuottamiseksi liiketoiminnalle ja yhteiskunnalle. VTT:llä oli yhteensä 6 ulkomaista toimipistettä, joista kaksi on VTT International Oy:n hallinnoimia tutkimusyksikköjä (Brasiliassa ja Koreassa) ja loput neljä toimipistettä ovat ns. kontaktitoimistoja, joiden tarkoituksena on tukea ja auttaa VTT:n verkostoitumis- ja markkinointitoimia kyseisessä maassa. Vakiintuneiden toimipisteiden lisäksi VTT tarkasteli Singaporeen ja Australiaan etabloitumisen mahdollisuutta sekä aktiivisempaa 24 TILINPÄÄTÖS 2014 läsnäoloa USA:n markkinoilla. Selvitykset eivät ole toistaiseksi johtaneet toimipisteen perustamiseen. VTT:n neljästä kontaktipisteestä kolme kuuluu suomalaisten innovaatiotoimijoiden yhteiseen Team Finland/Tekes-verkostoon, ja ne sijaitsevat Japanissa, Kiinassa ja USA:n itärannikolla Washingtonissa. Osana Team Finland -joukkuetta VTT on mukana vaikuttamassa siihen, että kansainvälisillä markkinoilla tehtävät valinnat ovat Suomen kannalta edullisia. Verkoston jäsenyys tukee samalla VTT:n liiketoimintaa ja kansainvälistymistavoitteita. VTT:n Washingtonin toimipiste markkinoi ympäristö- ja elektroniikkaosaamista alueella toimiville isoille yrityksille ja brändin omistajille. Toimipisteen kautta on vahvistettu myös yhteistyötä paikallisten yliopistojen ja muiden tutkimuslaitosten kanssa. Japanissa panostettiin ICT-alueen yhteistyöhön paikallisten tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa. Kiinan Shanghaissa kohteena olivat ensisijaisesti valmistava teollisuus sekä energiasektori ja suomalaisten yritysten tukeminen. VTT:n Brysselin toimisto toimii EARTOn yhteydessä. EARTO on eurooppalaisten tutkimusorganisaatioiden (RTO) edunvalvontajärjestö. VTT:n Brysselin toimisto toimii EARTOn yhteydessä. EARTO on eurooppalaisten tutkimusorganisaatioiden (RTO) edunvalvontajärjestö. Brysselin toimisto on laajentanut vaikuttamistyötään Horisontti 2020 -ohjelman lisäksi laajemmin innovaatio-, teollisuus- ja aluepolitiikan lohkoille vuoden 2014 aikana. VTT pyrkii myös lisäämään omia suoria kontakteja EU-instituutioihin ja muihin keskeisiin sidosryhmiin Brysselissä. 1.3.4 Maksullisen toiminnan kehittäminen Maksullisten projektien suurin tilaaja oli edellisvuosien tapaan energiatoimiala, jolle kuului 24 % projektien kokonaisvolyymistä. Seuraavaksi suurimmat maksullisten projektien tilaajat olivat elektroniikka teollisuus sekä koneet ja kuljetusvälineet -toimiala 14 % osuuksilla. Vuodesta 2013 kasvoivat elektroniikkateollisuus (+ 21 %), ICT (+ 15 %), sekä bio-, lääke- ja elintarviketoimiala (+ 7 %). Kaikkien muiden toimialojen tuotot vähenivät vuodesta 2013. Voimakkaimmin vähenivät tuotot metsäteollisuudesta, vähennys oli 53 %. TILINPÄÄTÖS 2014 25 Maksulliset projektit Osuus 1 000 € % Bio-, lääke- &elintarviketeollisuus 8 167 13 Elektroniikkateollisuus 8 436 14 15 108 24 ICT 7 571 12 Kemia ja ympäristö 3 882 6 Kiinteistöt ja rakennusteollisuus 2 699 4 Koneet ja kuljetusvälineet 8 649 14 Metsäteollisuus 3 729 6 309 0,5 Energia Metallin jalostus Palvelut ja logistiikka Yhte e nsä 3 290 5 0 62 105 Taulukko 5. Maksullisen toiminnan tuotot VTT:n asiakastoimialoittain 1.3.5 IPR:n suojaus ja kaupallistaminen IPR:n kehittäminen ja kaupallistaminen eteni erittäin hyvin. Immateriaalioikeuksien ja ohjelmistojen lisensoinnista ja myynnistä saatiin IPR-tuottoja 2,6 milj. euroa (2013: 1,8 milj. euroa), eli enemmän kuin minään aikaisempana vuotena. Merkittävimmät IPR-tulot saatiin prosessisimulaatio-ohjelmien ja bioetanoliteknologian lisensoinnneista sekä eräiden entsyymiteknologian ja metallituotteiden valmistusteknologian IPR-oikeuksien myynneistä. Myös teknologian lisenssimarkkinat alkoivat elpyä, ja IPR:n lisenssi- ja myyntisopimuksia solmittiin selvästi edellisvuotta enemmän (2014: 24 sopimusta; 2013: 11 sopimusta). VTT:n IPR-omaisuutta investoitiin myös ennätyksellisen paljon (0,6 milj. euron arvosta) apportteina VTT Ventures Oy:n kautta spin-off -yrityksiin. VTT:läisten keksintöaktiivisuus pysyi korkealla tasolla. Vuonna 2014 otettiin vastaan 320 keksintö- tai ohjelmistoilmoitusta (2013: 311). Patenttisalkun koko pysyi suunnilleen edellisvuoden tasolla. Vuonna 2014 tehtiin 54 prioriteetti- eli ensihakemusta (2013: 61), joten aikaisempaa pienempi osuus keksinnöistä voitiin suojata. Vuoden 2014 lopussa VTT:n hallussa oli 365 patentein tai patenttihakemuksin suojattua keksintöä. Patenttien ja patenttihakemusten kokonaismäärä oli yli 1200. 1.3.6 Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Taloudellisen epävarmuuden jatkuminen näkyi VTT:n toimintaympäristössä myös vuoden 2014 aikana. Epävarmuus näyttäisi keskittyneen nyt erityisesti kotimaahan. Tämä näkyi mm. kotimaan yksityisen sektorin kysynnän pienenemisellä. Asiakkaat ovat edelleenkin varovaisia, päätöksenteko kestää ja projekteja pilkotaan pienempiin osiin. Mm. edellä mainituista ulkoisista tekijöistä johtuen vuosi 2014 oli taloudellisesti heikko. 26 TILINPÄÄTÖS 2014 Liikevaihto oli 251,0 milj. euroa (kokonaistuotot 255,9 milj. euroa sisältäen VTT:n hallinnoimille osakeyhtiöille tuotetut palvelut) eli 10 % edellistä vuotta alempi. Raportoitu liikevaihto sisältää ulkopuolisella rahoituksella toteutettuja käyttöomaisuusinvestointien rahoitusta 0,3 milj. euroa (edellinen vuosi 1,0 milj. euroa). Tältä osin vuoden 2014 budjetoinnissa tavoitellusta 278 milj. euron liikevaihtotavoitteesta jäätiin 27,4 milj. euroa. VTT:n talouden kannalta tärkeä mittari, ulkopuoliset tuotot (163,1 milj. euroa), jäi 26,5 milj. euroa vuoden 2013 tasosta (189,6 milj. euroa). Vuoteen 2013 verrattuna ulkopuoliset tuotot pienenivät 14 %. Ulkopuolisten tulojen osalta vuoden 2014 budjetoidusta tavoitteesta jäätiin 25,3 milj. euroa. Tuotot yksityiseltä sektorilta kotimaasta pieneni 12,1 milj. euroa edellisestä vuodesta. Näiden osalta jäätiin myös budjetista 14,7 milj. euroa. Tuotot yksityiseltä sektorilta ulkomailta kasvoivat 3,3 milj. euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Perusrahoituksen käyttö (88,1 milj. euroa) alitti suunnitelman 2 prosentilla ja edellisen vuoden 1 prosentilla (v. 2013 89,2 milj. euroa). VTT:n tilauskanta laski vuoden 2014 aikana lähes joka kuukausi. Se pysytteli kuitenkin tyydyttävällä tasolla. Vuoden lopulla jaksottamaton tilauskanta oli 26,1 milj. euroa edellistä vuotta alemmalla tasolla, päätyen 143,5 milj. euroon (v. 2013 169,6 milj. euroa). Toiminnan kannattavuus oli heikolla tasolla. Toteutettujen sopeutustoimien ansioista edelliseen kustannukset päätyivät 269,5 milj. euroon (v. 2013 290,3 milj. euroa). Vuoden 2014 rahoituskustannuksiin sisältyy myös käyttöomaisuusosakkeiden arvonalennuksia 6,3 milj. euroa (v. 2013 3,4 milj. euroa). Yleiskustannusten 7,5 prosentin lasku (laskua 9,5 milj. euroa) aiheutui sekä toteutetuista säästötoimista että koko toiminnan volyymin supistumisesta. Yleiskustannusten osuus välittömistä henkilöstömenoista oli vuonna 2014 kuitenkin korkeammalla tasolla kuin vuonna 2013, joten VTT-tason yleiskustannuskerroin nousi 98,4 prosenttiin (edellinen vuosi 96,0 %). Koko toiminnan tulos VTT:n sisäisen tuloslaskennan mukaan oli 13,6 milj. euroa tappiollinen (edellinen vuosi 5,9 milj. euroa tappiollinen). Tulos ilman tytäryhtiöosakkeiden alas kirjauksia oli 7,3 milj. euroa tappiollinen (edellinen vuosi 2,5 milj. euroa tappiollinen). Vuoden 2014 budjetoidun tavoitteen mukaista 3,0 milj. euron kokonaiskannattavuutta (tulosta) ei saavutettu. VTT-tason projektointiaste 71,5 % alitti koko vuoden tavoitetason 73,8 % (edellinen vuosi 71,3%). VTT:n toimintamenomäärärahan osalta vuoden lopun siirtyvä määräraha 13,5 milj. euroa pysytteli välttävällä tasolla (edellinen vuosi 32,9 milj. euroa). Toimintamenoista 60,3 % katettiin ulkopuolisilla tuloilla (edellinen vuosi 67,9 %). TILINPÄÄTÖS 2014 27 1.3.7 VTT toiminnoittain S trateginen tutkimus VTT 2012 1 000 € 2013 Muutos 12/11 % 1 000 € 2014 Muutos 13/12 % 1 000 € Muutos 14/13 % Asiakasratkaisut Hallintopalvelut 2012 2013 2014 2012 2013 2014 2012 2013 2014 1 000 € 1 000 € 1 000 € 1 000 € 1 000 € 1 000 € 1 000 € 1 000 € 1 000 € Tuotot yhteensä 292 269 2 284 347 -3 255 898 -10 212 643 206 408 187 858 71 419 70 067 62 217 6 005 7 785 5 811 Liikevaihto - liikevaihto / htv, 1 000 € 286 353 110,6 3 3 278 548 109,4 -3 -1 250 971 108,7 -10 -1 212 572 205 984 186 741 71 419 70 057 62 165 2 359 2 507 2 065 192 500 58 244 83 124 0 -7 5 189 617 52 585 84 524 -1 -10 2 163 103 40 466 70 499 -14 -23 -17 118 563 8 621 74 574 116 814 6 341 75 635 98 806 4 615 61 175 71 577 47 264 8 550 70 296 43 737 8 888 62 232 33 786 9 324 2 359 2 359 2 507 2 507 2 065 2 065 57 467 25 658 4 6 58 247 26 277 1 2 44 504 25 995 -24 -1 57 363 17 211 58 222 17 414 44 446 16 730 104 8 447 25 8 863 59 9 265 16 852 34 280 6 0 15 522 36 987 -8 8 18 810 33 318 21 -10 3 861 31 508 1 655 33 182 2 199 30 817 12 991 2 772 13 866 3 805 16 611 2 501 29 835 4 444 -3 23 30 673 6 314 3 42 29 584 3 734 -4 -41 29 548 1 960 30 263 2 919 29 473 1 343 287 2 484 410 3 395 110 2 391 94 015 9 89 196 -5 88 081 -1 94 015 89 196 88 081 5 917 -27 5 799 -2 4 927 -15 71 424 1 116 10 52 3 646 5 278 3 747 291 630 162 539 129 091 4 1 8 290 263 164 486 125 777 0 1 -3 269 458 152 483 116 975 -7 -7 -7 212 264 124 415 87 849 211 595 125 580 86 015 198 131 119 253 78 878 67 100 37 964 29 136 66 987 38 724 28 263 58 480 33 073 25 407 6 522 173 6 348 7 334 183 7 151 5 883 160 5 723 379 -942 -5 187 -4 700 -10 273 -9 152 4 319 4 319 3 080 3 080 3 737 3 737 -517 -517 452 452 -71 -71 Ulkopuoliset tuotot Tuotot yksityiseltä sektorilta kotimaasta Tuotot julkiselta sektorilta kotimaasta T uotot T ekesiltä Muut tuotot julkiselta sektorilta kotimaasta Tuotot yksityiseltä sektorilta ulkomailta Tuotot julkiselta sektorilta ulkomailta T uotot EU:lta Muut tuotot julkiselta sektorilta ulkomailta Perusrahoitus M uut toiminnan tuotot Kustannukset Henkilöstökulut M uut kustannukset Tulos Tulos ilman käyttöomaisuuden rahoitusta Tilauskanta Tarjouskanta - josta EU-tulot 639 -682 -5 916 -5 429 -13 560 -12 439 203 594 214 444 -7 19 169 577 136 495 -17 -36 143 470 260 023 -15 90 155 662 161 560 134 189 88 217 109 203 210 365 47 932 52 884 35 388 48 278 34 267 49 657 106 892 23 15 013 -86 95 006 533 104 087 13 509 93 863 2 806 1 504 1 144 Taulukko 6. VTT toiminnoittain 2012–2014 0 28 TILINPÄÄTÖS 2014 1.3.8 Toiminnan tuottavuus Liikevaihto henkilötyövuotta kohti, 109 tuhatta euroa (muut toiminnan tuotot pois lukien), oli edellisen vuoden tasolla (109 tuhatta euroa v. 2013). Vuoden 2014 budjetoitu taso oli 116 tuhatta euroa. VTT - TEM tulossopimuksen mukainen tuottavuustavoite oli 2 prosentin kasvu, eikä sitä saavutettu. Toimintavuonna toteutetut sopeutus-, säästö- ja kehittämistoimenpiteet luovat edellytyksiä tuottavuuden kasvulle myös seuraaville vuosille VTT-tasoisten teknologiastrategian ohjauksen, asiakkuuksien hoidon, osaamisen kehittämisen ja tukitoimintojen kautta. Tavoitteena on vähintään 2 %:n vuotuinen tuottavuuden kasvu. Tietojärjestelmien kehittämistä jatkettiin suunnitelman mukaisesti. Tietojärjestelmien kehittäminen keskittyi VTT:n yhtiöittämisestä aiheutuviin järjestelmämuutoksiin. 1.3.9 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Maksullisen toiminnan erillistulos oli 2,5 milj. euroa ylijäämäinen. Tulossopimuksessa asetettu tavoite oli 4,0 milj. euron ylijäämä, mistä jäätiin 1,5 milj. euroa. Maksullisen toiminnan kannattavuus parantui hieman edellisestä vuodesta (2014: 2,4 milj. euroa). Maksullisen toiminnan tuotot olivat 68,1 milj. euroa. Tuotot vähenivät edellisestä vuodesta 9,8 miljoonaa euroa. Voimakkaimmin tuotot vähenivät metsäteollisuudesta. Edellisvuosien tapaan maksullisten tutkimus- ja kehityspalveluiden kysyntä oli suurinta energia-toimialalla. TILINPÄÄTÖS 2014 29 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, 1000 € 2014 2013 2012 64 141 3 927 68 068 73 925 3 999 77 924 74 936 4 649 79 585 Maksullisen toiminnan erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet ja tavarat - henkilöstökustannukset - vuokrat - palvelujen ostot - muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä 2 247 23 104 321 4 398 10 108 40 178 2 097 25 352 477 6 798 10 858 45 583 2 257 25 439 469 5 215 11 858 45 238 KÄYTTÖJÄÄMÄ 27 890 32 341 34 347 Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista - tukitoimintojen kustannukset - poistot - korot - muut yhteiskustannukset Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 11 089 3 117 87 11 089 25 383 11 969 3 218 108 14 628 29 923 13 413 3 304 214 15 126 32 057 Kokonaiskustannukset yhteensä 65 561 75 505 77 295 YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (-) 2 507 2 418 2 290 TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot - maksullisen toiminnan myyntituotot - maksullisen toiminnan muut tuotot Tuotot yhteensä KUSTANNUKSET 1.3.10 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Yhteisrahoitteisen toiminnan kokonaiskustannukset olivat 160,7 milj. euroa, missä laskua vuodesta 2013 on 23,3 M€. Toiminnan tuotot laskivat 99,7 milj. euroon (vuodesta 2013 laskua 17,5 M€). Toiminnan alijäämäisyys oli näin 61,0 milj. euroa. Vuodesta 2013 alijäämäisyys pieneni 5,8 milj. eurolla. Yhteisrahoitteisen toiminnan alijäämäisyys johtuu siitä, että valtion raportointikäytännön mukaan valtion VTT:lle osoitettu määräraha ei näy laskelmissa. Eli toiminta on muilta osin rahoitettu valtion talousarviossa VTT:lle osoitetusta määrärahasta. Omarahoitusprosentti oli 38. TILINPÄÄTÖS 2014 30 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, 1000 € TUOTOT yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot - muilta valtion virastoilta saatu rahoitus - EU:lta saatu rahoitus - muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus - yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot = tuotot yhteensä 2014 2013 2012 53 700 29 029 16 044 964 99 736 68 256 30 162 18 396 393 117 207 65 447 29 569 23 587 66 118 669 3 102 63 829 379 7 101 27 461 101 872 3 322 74 212 370 8 834 31 639 118 377 3 705 71 736 351 8 852 33 163 117 807 23 621 11 354 262 23 621 58 857 24 259 11 366 361 29 649 65 635 24 835 12 261 807 28 006 65 909 160 729 184 012 183 716 -60 992 -66 805 -65 046 38 % 36 % 35 % KUSTANNUKSET yhteisrahoitteisen toiminnan erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet ja tavarat - henkilöstökustannukset - vuokrat - palvelujen ostot - muut erilliskustannukset = erilliskustannukset yhteensä yhteisrahoitteisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista - tukitoimintojen kustannukset - poistot - korot - muut yhteiskustannukset = osuus yhteiskustannuksista yhteensä = kokonaiskustannukset yhteensä OMARAHOITUSOSUUS = tuotot - kustannukset Omarahoitusosuus, % TILINPÄÄTÖS 2014 31 1.3.11 Investoinnit tutkimuslaitteisiin ja tietojärjestelmiin Tutkimuslaiteinvestointeja toteutettiin yhteensä noin 13 milj. euron arvosta. Tärkein kokonaisuus oli Uusiutuvan energian tutkimusympäristö (RES-infra). Mikroelektroniikan, moottori- ja ajoneuvotekniikan sekä synteettisen biologian tutkimuslaitteistoja täydennettiin. Myös ensimmäisiä ydinturvallisuustaloon siirtyviä erillislaitteita hankittiin. Tutkimuslaitteistoja on kuvattu tarkemmin innovaatioympäristöjen kehittämistä käsittelevässä kohdassa 1.2.3. IPRinvestointeja tehtiin yhteensä 1,7 milj. euron arvosta. Järjestelmähankkeista merkittävimmät olivat toiminnanohjaus-järjestelmän uusiminen yhtiöittämisen vaatimusten mukaisesti sekä wwwsivu-uudistuksen tekniset muutokset. 1.4 Tuotokset ja laadunhallinta VTT:n toiminnasta syntyy monenlaisia suoria ja epäsuoria tuotoksia, jotka useimmiten perustuvat pitkän aikavälin panostuksiin sekä useiden innovaatioympäristön toimijoiden yhteisvaikutuksiin. Yksittäiset suoritemäärät antavat sellaisenaan kapean kuvan monipuolisesta toimintakokonaisuudesta. VTT:n tulossopimuksessa on sovittu alla olevien tunnuslukujen seurannasta. VTT:n julkaisuista, asiakastyytyväisyydestä ja asiakasvaikuttavuuskyselyn tuloksista kerrotaan tarkemmin kohdissa 1.4.1., 1.4.2 sekä 1.8.3. 2012 toteuma Toiminnallinen tehokkuus Ulkomaiset tuotot (% liikevaihdosta) Tuottavuus Liikevaihto (1 000 € / htv, % vuotuinen kasvu) Maksullinen kannattavuus M aksullisen toiminnan erillistulos (milj. euroa) Tuotokset ja laadunhallinta Uudet keksintö- ja ohjelmistoilmoitukset, kpl Referoidut kansainväliset tieteelliset lehtiartikkelit Uudet VTT:llä syntyvät spin-off yritysaihiot Asiakastyytyväisyys projektikohtainen (1–5) Yrityspalveluiden laatu VTT:n asiakkuusvaikuttavuuskysely (1–5) Tunnettuuden lisääntyminen, kansainvälistymällä kasvua hakevat pk-yritykset TEM :n yhteinen kysely, % *) Palvelumielikuva, liiketoiminnan ymmärrys (TEM yhteinen kysely 1–5) Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Yritystuottojen osuus kärki- ja innovaatio-ohjelmissa TL1 Kaupallisesti tai tuotannollisesti hyödynnettävät hanketulokset 1-3 v kuluessa, % vastaajista (TL1) VTT:n rooli teknologian kehittäjänä ja käyttöönoton edistäjänä, VTT:n asiakasvaikuttavuuskysely (1–5 ) ka TL1 VTT:n ulkopuoliset tuotot SHOK-projekteissa TL1 VTT:n rooli energian ja raaka-aineiden käytön tehostamisessa VTT:n asiakasvaikuttavuuskysely (1–5 ) ka TL3 2013 toteuma 2014 tavoite 2014 toteuma 18 19 18 21 3% -1 % 2% -0,60 % 2,3 2,4 4 2,5 294 605 311 620 320 652 9 4,4 4,1 N/A 10 11 4,4 3,8 51 4,4 3,9 N/A 300 600 10-15 4,3 4,0 74 N/A N/A 3,3 N/A 21,5 69 22,5 64 20-25 65-70 23 54 3,7 3,6 4,0 3,9 19,9 3,78 15,6 3,5 11-13 3,6-3,9 11,9 3,8 Taulukko 7. Tulossopimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja toiminnan tuloksellisuus – mittarit TILINPÄÄTÖS 2014 32 1.4.1 Suoritteiden määrät ja aikaansaatuja tutkimustuloksia 1.4.1.1 VTT:n julkaisut VTT julkaisee tutkimustensa tuloksia pääosin tieteellisissä julkaisuissa, joista keskeisimmäksi mittariksi tulossopimukseen on valittu kansainvälisten, vertaisarvioitujen tieteellisten lehtiartikkelien määrä. Valittu mittari osoittaa VTT:n tutkimuksen tieteellistä tasoa, näkyvyyttä ja vaikuttavuutta kansainvälisessä tutkimusyhteisössä. Uutta tietoa julkaistaan myös kotimaisissa lehdissä ja julkaisusarjoissa, kirjoina, patentteina ja VTT:n omissa sarjoissa. VTT-läisten kirjoittamien julkaisujen kokonaismäärä oli 1465 kappaletta (2013: 1 721 kpl). Kansainvälisten tieteellisten lehtiartikkelien lukumäärä jatkoi kasvua ja oli 652 kpl (kuva 6). Artikkelien korkeaa tasoa osoittaa käytettyjen julkaisukanavien jakautuminen JUFO(Julkaisufoorumi) luokkiin. Johtavalla tasolla oli 35,2 % ja korkeimmalla tasolla 17,5 % tieteellisistä artikkeleista. Kansainväliset tieteelliset lehtiartikkelit 700 600 560 600 605 620 2011 2012 2013 652 511 500 400 398 434 417 2007 2008 300 200 100 0 2006 2009 2010 2014 Kuva 6. VTT:n tieteellisten lehtiartikkelien lukumäärän kehitys 2006–2014 Koska VTT:n tutkimustoiminta tapahtuu pääosin yhteisrahoitteisissa hankkeissa (EU, Tekes, SHOKit jne), niiden tutkimustulokset julkaistaan useimmin tutkimuskumppaneiden kanssa yhdessä tieteellisinä artikkeleina. Vuonna 2014 76 %:ssa tieteellisistä lehtiartikkeleista oli mukana vähintään yksi ulkopuolinen kumppani ja 50 %:ssa (46 % vuonna 2013) vähintään yksi ulkomainen kumppani, mikä kertoo VTT:n tutkimuksen kansainvälisyyden jatkuvasta kasvusta. VTT:n tutkijoiden artikkeleita julkaistiin taas maailman huipputiedelehdissä: 3 artikkelia julkaistiin Nature Communications -lehdessä. VTT:n omissa sarjoissa julkaisuja oli 79 kpl, jotka kaikki ovat käytettävissä VTT:n verkkosivuilla. 33 TILINPÄÄTÖS 2014 1.4.1.2 Liiketoiminta-alueilla tehty tutkimus Vuoden 2014 tutkimustoimintaa on tarkasteltu seuraavassa liiketoiminta-alueittain muutaman keskeisen tutkimustuloksen ja saavutuksen avulla. Kärki- ja innovaatio-ohjelmissa saavutettuja tuloksia on kuvattu kappaleessa 1.2.2.3 ja siksi tässä esitellään ohjelmien ulkopuolella tehdyssä tutkimuksessa aikaansaatuja tuloksia. Lisää tutkimustulosesimerkkejä on esitetty VTT-katsaus 2014 -julkaisussa. Tietointensiiviset tuotteet ja palvelut VTT on kehittänyt kevyen ja erittäin tarkan hyperspektrikameran ihosyövän esiasteiden nopeaan havaitsemiseen. Pilottivaiheen tutkimuksessa yhteistyökumppaneina ovat olleet Jyväskylän yliopisto, Päijät-Hämeen keskussairaala ja HYKSin Iho- ja allergiasairaala. Alustavat tulokset ovat olleet lupaavia. Kannettava ja helposti liikuteltava hyperspektrikamera kuvaa ihoalueen parissa sekunnissa. Kuvausalue on 12 neliösenttimetriä, mikä mahdollistaa laajojen ihoalueiden kuvantamisen kerralla. Suomalaisyritykset kehittivät VTT:n johdolla uutta teknologiaa LED-valaistukseen osana eurooppalaista Enlight-hanketta. Hankkeen tuloksena syntyi mm. älykäs ja energiatehokas valaisujärjestelmä, jonka avulla energiankulutusta onnistuttiin vähentämään yli 40 % nykyisestä. VTT:n toteuttamassa toimistovalaistusdemossa energiansäästötavoite saavutettiin kirkkaasti, sillä pääosin loistelampuilla toteutettuun lähtötilanteeseen verrattuna energiaa säästyi yli 60 %. Hanke sai ENIAC 2014 -innovaatiopalkinnon. Suomen osalta hanketta koordinoi VTT. Suomesta hankkeeseen osallistuivat VTT:n lisäksi Helvar Oy Ab, PKC Electronics, There Corporation ja Valopaa Oy. VTT kehitti ja hyödynsi ensimmäisenä painotekniikkaan perustuvaa massavalmistusmenetelmää, jolla voidaan valmistaa kuvioituja orgaanisia aurinkopaneeleja. Kuviointi parantaa energiaa keräävien paneelien käyttömahdollisuuksia rakennusten sisä- ja ulkotilojen pinnoilla. Uusi massavalmistusmenetelmä tarjoaa mahdollisuuden luoda orgaanisista aurinkopaneeleista sisustuspintoja, joilla kerätään sisätilan valaistuksesta tai auringonvalosta energiaa erilaisille pienlaitteille. Aurinkokennojen valmistus on edullista, materiaalien kulutus vähäistä ja käytön jälkeen orgaaniset aurinkopaneelit voidaan kierrättää. VTT:n tutkijat valmistivat myös prototyypin puusta, joka kerää ympäristöstään – sisä- ja ulkotiloista – aurinkoenergiaa, varastoi sen ja purkaa sähköksi pienlaitteisiin. Prototyypin rakennetta voi soveltaa myös liike- ja lämpöenergian keräämiseen ympäristöstä. Puun energiaa keräävinä lehtinä ovat taipuisat, kuvioidut aurinkopaneelit, jotka on valmistettu VTT:n kehittämällä painomenetelmällä. 3Dtulostamalla valmistetussa puun rungossa on hyödynnetty VTT:n kehittämiä puusta lähtöisin olevia biomateriaaleja. VTT:lle perustettiin kyberturvallisuuslaboratorio, jossa on mm. käytössä täysin kaikesta muusta tietoliikenteestä eristetty pienoisinternet-ympäristö. Tällaisessa ympäristössä voidaan testattavia laitteita tai ohjelmistoja kohtaan tehdä hallittuja ja riittävän todenmukaisia kyberhyökkäyksiä. Nykyisten tietoverkkojen ja kriittisten teknisten järjestelmien turvallisuustaso on monessa organisaatiossa aivan liian heikko. VTT haluaa parantaa tilannetta siirtymällä kyberlaboratoriotoiminnan laajaan hyödyntämiseen. Aiemmin turvallisuustasoa on pystytty lähinnä vain 34 TILINPÄÄTÖS 2014 arvioimaan, koska riittävää turvallisuustestausta on ollut vaikea tehdä todellisilla järjestelmillä. VTT:n kyberturvallisuustutkimustiimi on suurin suomalainen riippumaton alan tutkimusryhmä, jonka hyökkäys- ja puolustusosaamista kehitetään ja syvennetään strategisesti. Terveysteknologiatutkimus keskittyi moniteknologisten ja innovatiivisten yksilöllisten terveys- ja hyvinvointiratkaisujen ja palvelujen kehittämiseen. Eräänä esimerkkituloksena syntyi VTT:n spin-off-yritys, Combinostics Oy, joka kehittää lääketieteellistä kliinisen diagnostiikan tukiohjelmistoa neurologisten sairauksien, kuten Alzheimerin taudin varhaista ja luotettavaa ennakointia varten. Tukiohjelmisto perustuu erilaisten potilastietojen, kuten kliinisten kokeiden, kuvantamistiedon ja verinäytteistä saatavan tiedon yhdistämiseen ja niiden vertaamiseen muiden sairastuneiden tietoihin. Saadut tulokset perustuvat eurooppalaisessa PredictND-projektissa VTT:llä tehtyyn tutkimukseen. Yhdessä Teknologiateollisuus ry:n, alan teollisuuden ja yliopistojen kanssa käynnistettiin teollisen internetin kehitysfoorumi (Finnish Industrial Internet Forum, FIIF). Muita keskeisiä yritysyhteistyön teema-alueita olivat digitaaliset terveyssovellukset sekä tulevaisuuden verkkoteknologiat. Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Sekä yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja kehittämisessä että yritysten liiketoiminnassa epävarmuuden, kompleksisuuden ja dynaamisuuden lisääntyminen aiheuttaa moninaisia haasteita. STRADA-projektissa kehitettiin malli, jonka avulla tuetaan kompleksisten sosioteknisten muutosprosessien ja uudistusten toteutusta ja vahvistetaan erityisesti päätöksenteon strategisuutta ja vaikuttavuutta. Hankkeessa kehitettyä mallia voidaan hyödyntää yhteiskunnallisten tutkimus- ja kehitysohjelmien, t&k-verkostojen (esim. PPP) ja teknologia- tai palveluorganisaatioiden päätöksenteon sekä toiminnan kehittämisen apuvälineenä. Kehittämistyön aihealueina olivat biotalous, sosiaali- ja terveyspalveluiden uudelleen järjestäminen ja liikennesuunnittelu. Ihmisen ja teknologian vuorovaikutuksen tutkimusaihepiirissä mm. FIMECC: Oy:n ’User Experience and Usability in Complex Systems’ -ohjelmassa luotiin käyttökokemus lähtökohtana uusia operointikonsepteja. Rolls-Royce, VTT ja Aalto-yliopisto tekivät tulevaisuuskonsepteja siitä, miten hinaajien, konttialusten ja öljynporauslauttojen huoltoalusten komentosilloilla operoidaan vuonna 2025. Samassa ohjelmassa on kuvattu vaiheita ja keinoja, miten kokemuslähtöisyys tukee metalli- ja koneteollisuuden uudistumista haastamalla totuttuja ajatteluja toimintatapoja. Kylmien olosuhteiden tuulivoimaloiden toiminnalle on luotu parempia edellytyksiä kehittämällä menetelmiä, joilla voidaan arvioida jäätymisen vaikutusta tuulivoimaloiden tuotantoon. VTT on myös kehittänyt teknologioita, joilla voidaan ehkäistä jäätymistä. Lisäksi VTT on kehittänyt menetelmän, jolla voidaan arvioida sekä ennakoida tuulivoiman tuotannon muutoksia. Tuloksilla on suora vaikuttavuus tuulivoiman kannattavuuteen sähkömarkkinoilla. Lisäksi menetelmä auttaa arvioimaan koko sähköjärjestelmän toimivuutta. VTT:n tutkijoiden kehittämä termodynaaminen malli parantaa jään kitkan arvioinnin luotettavuutta. Aiemmat jään kitkan teoriat ovat johtaneet osin virheellisiin tulkintoihin. VTT:n 35 TILINPÄÄTÖS 2014 uusi termodynaaminen malli tarjoaa menetelmän minkä tahansa materiaalin ja jään välisen kitkan määrittämiseen kaikissa olosuhteissa. Mallia voidaan hyödyntää muun muassa sellaisissa sovellutuksissa, jotka liittyvät teiden, kiitoratojen ja jalkakäytävien kunnossapitoon tai renkaiden, kengänpohjien ja talviurheiluvälineiden kehittämiseen. Malli tarjoaa myös uudenlaiset mahdollisuudet jäänmurtamisen kehittämiseen. Vähähiilisten liikennejärjestelmien ja älykkäiden kaupunkiseutuihin liittyvässä palvelukehityksen tutkimuksessa on saavutettu tuloksia mm. Helsinki – Pietari älykäytävän pilottihankkeissa. Tärkeänä yksittäisenä projektituloksena voidaan nostaa esiin EU-projekti DriveC2X, jossa on tutkittu ja älykkään liikennejärjestelmän autojen ja autojen sekä autojen ja infran välisen kommunikaation suorituskykyä ja vaikutuksia. Projekti sai erinomaisen/korkeimman arvion EU:n loppuarvioinnissa. Aihealueella on käynnistynyt useita jatkohankkeita. VTT koordinoi CLEEN Oy:n Tulevaisuuden moottorivoimala -tutkimusohjelmaa, joka päättyi vuonna 2014. Konsortio koostui 17 partnerista, jotka edustivat suomalaisia alan yrityksiä ja tutkimuslaitoksia. VTT:n tutkimuksen painopisteet olivat suurten moottoreiden vaihtoehtoisissa polttoaineissa, polttoainejärjestelmissä ja uusissa pakokaasun puhdistusratkaisuissa. Lisäksi tutkittiin uusia keinoja muuntaa hukkalämpöä sähköksi ja voimalan ohjaukseen ja säätöön liittyviä ratkaisuja kuten uudet anturit, sähköverkkoliitynnät ja generaattorien käytettävyyteen liittyvät ratkaisut. VTT:n osuuden keskeisimpiä tuloksia olivat uusien polttoaineiden käytettävyyteen ja päästöjen vähentämiseen liittyvät ratkaisut sekä moottorivoimalan luotettavuuteen ja ohjaukseen liittyvät tekniset ratkaisut kuten värähtelynvaimennus ja uudet anturit. Maailmanlaajuisesti ainutlaatuisessa sarjassa törmäyskokeita tutkittiin ilmiöitä, jotka esiintyvät lentokoneen törmätessä teräsbetoniseen rakennukseen. Rakenteesta mitattiin testien aikana sen taipumat, kiihtyvyydet sekä venymät raudoitteissa. Testien tuloksia käytetään ennustavien mallien todentamiseen ydinvoimalaitosten suunnittelussa. VTT:n johdolla on kehitetty menetelmiä ja työkaluja, joiden avulla valmistava teollisuus voi edistää vastuullista liiketoimintaa ja ottaa taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristövaikutukset nykyistä paremmin huomioon. SustainValue-nimisen EU-hankkeen tuloksena on syntynyt useita työkaluja ja menetelmiä yritysten kestävän liiketoiminnan kehittämisen tueksi. Malli mahdollistaa kestävän liiketoiminnan kehittämisen hyödyntäen verkosto-osapuolien osaamisen nykyistä laajemmin tuotteen tai palvelun elinkaaren eri vaiheissa. Asiakashankkeissa kehitettiin liiketoimintaa tukevia ratkaisuja mm. asumisen energiatehokkuuteen, satamalogistiikkaan ja hissien suunnitteluun. Käynnistettiin Pk-projektilähtö -konsepti, jolla tehostetaan uuden teknologian käyttöönottoa pk-yrityksissä. Luonnonvara- ja ympäristöratkaisut VTT on yhteistyökumppaneidensa kanssa kehittänyt EU:n SmartCell-projektissa uraauurtavia menetelmiä, joilla lääkeyhdisteiden tuotantoa on parannettavissa kasvibiotekniikan keinoin. Biotekniset tuotantomenetelmät ovat edullinen ja ympäristöä säästävä vaihtoehto harvinaisten ja vaikeasti syntetisoitavien lääkeyhdisteiden tuotantoon. Tutkimustulokset on julkaistu Nature Communications -lehdessä 7.4.2014. 36 TILINPÄÄTÖS 2014 VTT:n ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston yhteinen NEO-CARBON ENERGY -projekti tähtää siihen, että Suomen teollisuus saadaan paalupaikalle tulevaisuuden energiajärjestelmän kehityksessä. Projekti on monitieteellinen tulevaisuuden energiajärjestelmän toiminnallisiin periaatteisiin, teknologioihin ja yhteiskunnallisiin vaikutuksiin keskittyvä tutkimushanke. Sen tavoitteena on luoda näkemys pääasiassa aurinkoon ja tuuleen perustuvan päästöttömän energiajärjestelmän tarpeista ja järjestelmän liiketoiminnallisista mahdollisuuksista ja yhteiskunnallisista vaikutuksista. Projekti on yksi Tekesin uusista strategisista tutkimusavauksista. VTT on kehittänyt ympäristön kaukokartoitukseen edistyneitä kuva-aineiston tulkintamenetelmiä, jotka tuottavat informaatiota digitaalisista satelliitti-, tutka- ja palvelutuottajien kuvista. Käyttötarkoitukseen mukautuvia ja itsestäänoppivia, seuraavan sukupolven järjestelmiä voidaan hyödyntää esimerkiksi tehokkaammassa ja kestävämmässä metsäntaloudessa. Tällä alueella tehdään vahvaa yhteistyötä Digile Oy:n (SHOK) ohjelmien kanssa. Elintarviketutkimuksessa kehitettiin teknologioita, joilla voidaan valmistaa tuotteita, joilla on sekä korkea ravintokuitu- että proteiinipitoisuus. Uudella ultrahienolla jauhatusteknologialla pystyttiin onnistuneesti jauhamaan leseitä ja marjoja niin pieneen partikkelikokoon, että niitä voidaan jatkossa käyttää välipalajuomien, naksujen ja murojen ainesosina. Mekaanisen fraktioinnin ja bioprosessoinnin yhdistävä uusi menetelmä taas mahdollistaa härkäpavun käytön elintarvikkeiden ainesosana. Lisäksi eksospolysakkarideja tuottavien mikrobikantojen hyödyntäminen terveellisten lese- ja välipalatuotteiden muokkaamisessa on herättänyt runsaasti kiinnostusta koti- ja ulkomaisten asiakkaiden keskuudessa. Selluloosakuitu- tai nanoselluloosaraaka-aineeseen perustuvan kuitulankateknologian kehityksessä on päästy laboratoriomittakaavassa jatkuvatoimiseen langan valmistusprosessiin. Kemiallisella silloituskäsittelyllä langoista on voitu valmistaa vedenkestäviä. Kehitetyn läpimurtoteknologian avulla puukuidusta voidaan kehrätä suoraan lankaa. Tämä voi mullistaa sekä tekstiiliettä metsäteollisuuden ja luoda tulevaisuudessa merkittävää liiketoimintaa. Uuteen kehräysteknologiaan pohjautuen on perustettu uusi spin-off-yritys: Spinnova Oy. VTT:llä on usean vuoden kokemus vaahtoteknologian soveltamisesta paperin- ja kartonginvalmistukseen. Uudella teknologialla voidaan tuottaa aivan uudenlaisia ominaisuuksia omaavia tuotteita, tehostaa nykytuotteiden raaka-aineiden käyttöä ja tuotantotehokkuutta. VTT:n pilotmittakaavaisessa tutkimusympäristössä (SUORA) saavutettiin 15 % kuidunsäästöpotentiaali ilman että lopputuotteen ominaisuudet olisivat huonontuneet. Vaahtoteknologian pilotympäristö mahdollistaa entistä paremmat uusien sovellusten kehittämismahdollisuudet VTT:lle ja sen yhteistyökumppaneille sellu-, paperi-, kartonki- ja nonwoventeollisuudessa. Vaahtoavusteinen vedenpoistomenetelmä on sovellettavissa myös bio- ja kaivosteollisuuden lietteille. Toimeksiannot kohdistuivat erityisesti bioteknologiayrityksiin, energiasektorille, elintarviketeollisuuteen sekä ympäristösovelluksiin kaivosteollisuudessa. Biopohjaisia kemikaaleja ja polttoaineita kehitettiin useissa hankkeissa. TILINPÄÄTÖS 2014 37 1.4.1.3 Ulkopuoliset tuotot VTT:n projektit ovat usein kertaluonteisia ja ainutlaatuisia ja lisäksi volyymiltaan hyvin vaihtelevan suuruisia, joten ulkopuoliset tuotot kuvaavat toiminnan laajuutta ja kohdentumista eri sektoreille suoritemääriä paremmin. Palvelut yksityiselle sektorille kotimaassa Tuotot kotimaiselta yksityiseltä sektorilta olivat 40,5 milj. euroa, ja ne toteutuivat 14,7 milj. euroa tavoitetta pienempinä (tavoite: 55,1 milj. euroa). Edellisestä vuodesta tuotot pienenivät 12,1 milj. euroa. Kotimaan yksityisen sektorin tuotot olivat 16 % liikevaihdosta (tavoite: 20 %) ja 25 % ulkopuolisista tuotoista (tavoite: 29 %). Tuottotavoitteista jäätiin niin maksullisessa toiminnassa (toteuma 33,8 milj. euroa, tavoite 42,4 milj. euroa) kuin yhteisrahoitteisten projektien yritysrahoitusosuuksissa (toteuma 4,6 milj. euroa, tavoite 8,8 milj. euroa). Palvelut julkiselle sektorille kotimaassa Tuotot julkiselta sektorilta kotimaasta pienenivät. Liikevaihdosta 28 % (2013: 30 %) eli 70,5 milj. euroa kertyi kotimaiselta julkiselta sektorilta (tavoite: 80,4 milj. euroa). Tekes -tuotot olivat 44,5 milj. euroa. Ne toteutuivat merkittävästi edellistä vuotta (2012: 58,2 milj. euroa) pienempinä ja jäivät tavoitteesta (tavoite: 53,5 milj. euroa). Maanpuolustus 3% Liikenne 3% Opetus, tiede, kulttuuri 12% Palvelut ja logistiikka 2% Metsäteollisuus 7% Koneet ja kuljetusvälineet 17% Yleinen hallinto 5% Elektroniikka 10% Terveys- ja sosiaalitoimi 0.3% Kiinteistöt ja rakentaminen 3% Asuminen ja ympäristö 2% Muu 3% Bio-, lääke&elintarviketeollisuus 12% Tekes 63% Kemia ja ympäristö 8% Energia 28% TEM* 9% *TEM ja sen alaiset virastot ja laitokset, pl. Tekes Kuva 7. VTT:n maksullisen toiminnan tuotot kotimaan yksityiseltä sektorilta VTT:n asiakastoimialoittain ICT 13% Kuva 8. VTT:n laskutus kotimaan julkiselta sektorilta toimialoittain Tuotot ulkomailta Tuotot ulkomailta pysyivät lähes edellisen vuoden tasolla ja olivat 52,2 milj. euroa, kun ne vuotta aiemmin olivat 52,5 milj. euroa. Tuotot toteutuivat hieman suunniteltua pienempinä (tavoite: 52,9 milj. euroa). Tuotot ulkomailta olivat noin 21 % liikevaihdosta, kun ne edellisenä vuonna olivat 19 %. Yksityisen sektorin tuotot ulkomailta jäivät tavoitteesta (tavoite: 20,4 milj. euroa) mutta kasvoivat kuitenkin selvästi edellisestä vuodesta ja olivat 18,8 milj. euroa (2013: 15,5 milj. euroa). EU-tuotot olivat 29,6 milj. euroa, mikä jäi hieman edellisen vuoden toteumasta (2013: 30,7 milj. euroa) mutta ylittivät selvästi vuoden 2014 tavoitteen (tavoite: 25,9 milj. euroa). TILINPÄÄTÖS 2014 38 Palvelut ja logistiikka 1% Metsäteollisuus 8% Koneet ja kuljetusvälineet 7% Bio-, lääke&elintarviketeollisuus 23% Kiinteistöt ja rakentaminen 1% Kemia ja ympäristö 5% ICT 12% Elektroniikka 20% Energia 20% Kuva 9. VTT:n maksullisen toiminnan tuotot ulkomaan yksityiseltä sektorilta VTT:n asiakastoimialoittain 1.4.2 Palvelukyky sekä suoritteiden laatu 1.4.2.1 Asiakastyytyväisyys Asiakastyytyväisyyttä seurataan pääasiallisesti projektikohtaisilla palautekyselyillä, käytössä on ollut uusi asiakaspalautejärjestelmä. Tulokset vuodelta 2014 ovat edelleen hyviä. Palautemäärä on edelleen hieman laskenut, mutta palaute-% parani edellisestä vuodesta ollen nyt 50 %. Tavoitteeksi asetettu arvo koskee maksullisten projektien palautetta, joka ylitettiin (toteuma: kaikki projektit 4,3 ja maksulliset projektit 4,4). Kuva 10. Projektikohtainen asiakastyytyväisyys ja palautemäärät vuosilta 2007–2014 TILINPÄÄTÖS 2014 39 1.5. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen VTT:n strategisten tavoitteiden saavuttaminen jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä on edellyttänyt VTT:n toimintatapojen uudistamista, osaamisen ja resurssien kohdentamista sekä henkilöstöstä huolehtimista liiketoiminnan tulevaisuuden kilpailukyvyn varmistamiseksi. Henkilöstöjohtamisessa keskityttiin organisaatiomuutosten toteuttamiseen, hallintomallimme ja toimintakulttuurimme uudistamiseen, osaamisen ylläpitoon ja kehittämiseen, innostavan ja laadukkaan johtamisen varmistamiseen, tuottavaan tiimityöskentelyyn sekä henkilöstön työkyvystä ja motivaatiosta huolehtimiseen. Toimintavuoden aikana tuettiin toimintavuoden alussa lanseeratun uuden organisaatiomallin toiminnan käynnistymistä, käytiin tuotannollis-taloudelliset yhteistoimintaneuvottelut toiminnan sopeuttamiseksi sekä toteutettiin VTT:n ja Mikesin yhdistämisen ja yhtiöittämisen edellyttämät valmistelutoimenpiteet. Strategiassa vahvistetut tutkimustoiminnan fokusalueet olivat uuden vuoden 2014 alussa aloittaneen organisaation toiminnan perusta. Strateginen tutkimus, uudet liiketoiminta-alueet ja liiketoiminnan tukifunktio muodostivat VTT:n uuden organisaatiomallin. Toimintaympäristön muutosten ja taloudellisten haasteiden vuoksi toimintavuoden aikana jouduttiin toteuttamaan muutoksia, joihin sisältyi myös luopumista joistakin tutkimusaihepiireistä ja toimipisteistä. Yhteistoimintamenettelyn seurauksena henkilöstön kokonaisvähennys oli yhteensä yli 300 henkilöä (ml. irtisanomiset, määräaikaisten työsuhteiden päättymiset ja eläköitymiset). Loppuvuonna keskityttiin VTT:n ja Mikesin yhdistämiseen sekä yhtiömuotoisen toiminnan käynnistämiseen seuraavan toimintavuoden alusta. Yhtiöittäminen vaati uusien toimintamallien rakentamisesta ja sisäänajoa. Erityisesti liiketoiminnan tukifunktiot talous, henkilöstö- ja tietohallinto sekä viestintä tekivät mittavan työpanoksen yhtiöittämisen aikaansaamiseksi. tote uma 2012 tote uma 2013 tavoite 2014 tote uma 2014 He nkilöstön määrä Henkilötyövuosien kehitys Budjettirahoitteinen toiminta (sis. harj.) (kehyspäätös Ulkopuolinen rahoitus, htv 2 590 2 546 2 412 2 309 850 815 742 1 740 1 732 1 670 6,2 5,8 <7 5,8 8,0 8,3 12 7,2 2,4 5,8 <8 8,6 3,4/3,4 n/a 3,5 n/a He nkilöstön fyysine n hyvinvointi parane e Sairauspoissaolopäivät/htv O rganisaation osaamine n uusiutuu Ulkomaisen tutkimushenkilöstön osuus VT T :llä, % Työnantajan kilpailukyky parane e Lähtövaihtuvuus (pl. siirtymiset eläkkeelle ja valtiokonsernin sisällä), % Kokonaistyytyväisyys, naiset/miehet (ast.1-5) Taulukko 8. Tulossopimuksen seurantamittarit henkilöstöasioihin TILINPÄÄTÖS 2014 40 1.5.1 Henkilöstömäärä, resursointi ja työnantajakuva VTT:llä työskentelevät henkilöt ovat työsuhteisia ja externaaleja (ei työsuhteessa). Vuoden 2014 lopussa VTT:llä työskenteli 2 328 työsuhteista henkilöä ja 104 externaalia. 3 000 2800 2834 2818 2644 2 500 2 000 1831 Tutkimuksen tekninen tuki 1917 1902 Alin korkea- Perus- ja keskiaste aste 11% 6% Tutkijat 2328 Alempi korkeakouluaste 8% 1831 1576 1 500 Hallintohenkilöstö 1 000 445 442 386 401 378 374 337 500 2010 101 93 79 0 2011 2012 313 319 90 2013 Lisensiaatit 5% Ylempi korkeakouluaste 47 % Johto 489 Tohtorit 23% 120 2014 Kuva 11. Henkilöstön määrän ja rakenteen kehitys 2010–2014 (VTT) Kuva 12. Henkilöstön koulutustausta Kansainvälisen henkilöstön osuus koko henkilöstöstä oli 5,3 %. Kaikki VTT Groupin ulkomaan yksiköissä työskentelevät henkilöt ovat ulkomaalaisia, mutta he eivät kuitenkaan ole työsuhteessa VTT:lle. Vuoden 2014 lopussa VTT:llä työskenteli työsuhteessa 123 ulkomaalaistaustaista henkilöä ja he edustivat 39:ää eri kansallisuutta. Externaaleista 35 % oli ulkomaalaistaustaisia. Esimiehistä yhdeksän oli ulkomaalaistaustaista. Kansainvälisiä rekrytointeja työsuhteeseen tehtiin 8 kpl eli 11 % kaikista rekrytoinneista, ja externaalisopimuksella 67 kpl eli 54 % kaikista externaaleista. Kolmannen Graduate School -tohtorinkoulutusohjelman toteutus yhdessä brasilialaisen Science without borders -hankkeen kanssa alkoi loppuvuodesta ja kahteenkymmeneen avattuun paikkaan saatiin yhteensä 7 varteenotettavaa hakemusta, joista vasta osalle on myönnetty rahoitus järjestäjän suunnasta. Tutkijat aloittavat työt vuonna 2015. VTT:n kansainvälistymistä tuettiin jatkamalla kansainvälisten toimipisteiden HR-käytäntöjen kehittämistä. Kehitystyö yhteistyöverkostojen kansainvälisten asioiden osaajien kanssa jatkui aktiivisena. Päivitetyn ulkomaankomennusmatkaohjeen käyttöönotto on sujunut mutkattomasti ja lähtijöiden sopimuksia on saatu yhdenmukaistettua. 2012 % henkilöstöstä henkilöä Ulkomaiset VTT:llä (työsuhteiset, externaalit) (väh. 1 kk työskentely VTT:llä) Ulkomailla työskentelevät VTT:läiset (väh. 1 kk ulkomailla työskentelyä) Yhteensä 2013 % henkilöstöstä henkilöä 2014 % henkilöstöstä henkilöä 278 9,5 294 10,7 245 10,1 77 2,7 77 2,9 73 3,1 355 Taulukko 9. Kansainvälinen henkilöstövaihto 2012–2014 myös yli 10 vuotta VTT:llä työskennelleet katsotaan ulkomaalaisiksi) 371 318 (laskentaperuste on muuttunut v. 2013 niin, että 41 TILINPÄÄTÖS 2014 Työnantajana VTT on edelleen houkutteleva ja työnantajabrändi pysyi suhteellisen korkealla tasolla. Universumin opiskelijoille suunnatussa tutkimuksessa VTT oli neljänneksi halutuin työnantaja tekniikan alan opiskelijoiden keskuudessa ja toiseksi halutuin työnantaja T-median tutkimuksessa. Rekrytointiprosessissa nimettyjen rekrytointitukihenkilöiden sekä sähköisten rekrytointikanavien käyttö on osoittautunut kustannustehokkaaksi tavaksi vahvistaa työnantajakuvaa ja löytää potentiaalisia hakijoita. Keskimääräiset hakijat avoinna ollutta paikkaa kohden ulkoisessa haussa oli 7 ja sisäisessä 1,33. Vuoden aikana rekrytoitiin 71 henkilöä, joista 60 henkilöä (84 %) palkattiin määräaikaiseen työsuhteeseen. External sopimuksella rekrytoitiin 123 henkeä. Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuus oli 10,7 % ja 8,8 %, jos eläkkeelle siirtyneitä ei huomioida. Henkilöstön keski-ikä oli kertomusvuoden lopussa 45,6 vuotta (2013: 44,6 vuotta). Vuoden 2014 lopussa 17 % VTT:läisistä oli täyttänyt 56 vuotta. 1.5.2 Osaamisen kehittyminen ja uudistuminen Osaamisen kehittämisessä painottuu edelleen 70/20/10 -malli, joka korostaa työssäoppimista osaamisen kehittämisessä. Osaamisen kehittämistä tuettiin myös valmennusten ja koulutusten avulla. Vuoden aikana VTT järjesti henkilöstölle 125 valmennustilaisuutta, joissa osallistujia oli yhteensä 2201. Valmennustarjonta kattoi niin yleiset osaamisalueet, kuten kieli-, viestintä- ja tietotekniikka koulutukset, että strategiset valmennusohjelmat. Painopisteet näissä liittyivät projektien johtamiseen ja hallintaan sekä myyntityön ja esimiestyön kehittämiseen. Valmennusohjelmien vaikuttavuutta seurattiin kyselyn avulla, joka lähetettiin osallistujille puoli vuotta ohjelman päättymisen jälkeen. Osaamisen johtamista toteutettiin päivittämällä VTT:n osaamismalli joka kuvaa koko VTT:n osaamista eri tutkimusalueilla. VTT:lle on määritelty 42 teknologista osaamista, jotka jakautuvat 207 substanssiosaamiseen. Malliin pohjautuen tunnistettiin myös eri osaamisalueiden kansainväliset huippuosaajat sekä tulevat potentiaalit, joille määritellään omat osaamisen kehittämisen toimenpiteet. Lisäksi syksyn kehityskeskustelukierroksella käytiin tiimitason keskustelua osaamisen jakamisesta ja kehittämisestä peilaten VTT:n strategiaan ja tiimin perustehtävään. Osaamisen jakaminen Työssäoppimisen ja osaamisen jakamiseen liittyviä toimenpiteitä ovat toimintavuoden aikana olleet myös VTT:n mentorointiohjelma ja fasilitointiverkoston perustaminen. Mentorointia jatkettiin ja tehostettiin käynnistämällä syksyllä uusi 8 kuukautta kestävä koko organisaation laajuinen mentorointiohjelma, jossa on noin 50 osallistujaa. Mentorointiohjelma keskittyy erityisesti johtamis-, myynti- ja projektiosaamisen vahvistamiseen sekä eläköitymisestä aiheutuvan osaamispoistuman riskien vähentämisen. Fasilitointiosaamista osaamisen jakamisen työkaluja kehitettiin järjestämällä aiheesta valmennusta fasilitointiverkostolle. 42 TILINPÄÄTÖS 2014 Johtamisosaamisen kehittäminen Useita uusia esimiehiä perehdytettiin esimiestyöhön ja toteutettiin yksi johtamisosaamisen kehittämisen valmennuskokonaisuus, johon osallistui 17 linjaesimiestä ja kokenutta projektipäällikköä. Johtamisen kehittämisessä painottui vuoden mittaan erittyisesti valmentavan johtamisotteen kehittäminen. Toteutettiin VTT-laajuisesti kolme esimiesten coaching ryhmää. Ryhmissä painottuivat johtamiskysymyksiin paneutuminen coachaavalla menetelmällä ammatticoaching opastuksella, omien coachaustaitojen vahvistaminen sekä esimiesten keskinäinen verkostoituminen ja tuki. Ryhmiin osallistui yhteensä 21 esimiestä eri puolilta organisaatiota. Esimiehille tarjottiin myös useita teemavalmennuksia oman esimietyön tueksi. Näitä olivat tiimin rakentamisen työpaja, ajankäytön valmennus, moderni aivotutukimus ja johtaminen, leading multi-cultural teams, kehityskeskustelujen käyminen, esimiehen toiminta päihdetapauksissa ja erotilanteiden johtaminen. Näihin valmennuksiin osallistui yhteensä 181 esimiestä. Vuoden lopulla yhteensä 145 linjaesimiestä kokoontui VTT:n yhteisille esimiespäiville. Päivien tarkoitus oli esimiesketjun vahvistaminen, johtamisosaamisen kehittäminen ja esimiesten verkostoituminen. Projektiosaamisen kehittäminen VTT Professional Project Manager -valmennusohjelmaan osallistui 39 henkilöä. Vuoden aikana IPMA C-tason projektipäällikkösertifioinnin suoritti 29 henkilöä. IPMA-sertifikaatin suorittaneita henkilöitä oli VTT:llä vuoden lopussa yhteensä 118, joista yhdellä on IPMA B- ja 117 IPMA C sertifikaatti. Project Management ABC, sisäinen projektipäällikkövalmennus S-tason projekteja johtaville, järjestettiin keväällä. Syksyn aikana valmisteltiin käyttöön uusi projektitoiminnan verkkokurssi ”How to manage projects at VTT”, joka tulee osaksi ABC-valmennusta. Projektiyhdistyksen tarjoamia verkostoitumis- ja koulutuspalveluja tarjottiin VTT:läisten käyttöön. Lisäksi intrassa olevia projektiprosesseja päivitettiin tukemaan projektipäälliköiden ja tutkijoiden itseohjautuvaa toimintaa. Myyntiosaamisen kehittäminen Myyntiosaamisen kehittämisen toimenpiteiden painopiste suuntautui myynnin johtamisen ja organisoinnin tukemiseen. Tätä varten vuoden aikana järjestettiin neljä Building new VTT way of selling -valmennusohjelmaa, jonka kohdejoukkoon kuuluivat asiakaspäälliköt, liiketoiminnan kehityspäälliköt sekä tutkimustiiminpäälliköt. Valmennusohjelmaan osallistui vuoden aikana yhteensä 64 kohdejoukkoon kuuluvaa henkilöä eri puolilta organisaatioita. Valituille tutkijoista, asiakaspäälliköistä ja liiketoiminnankehityspäälliköistä muodostuneille myyntitiimeille järjestettiin myös Implementing Customer-centric Innovation -myyntivalmennus, jossa osallistujia oli 13. Valmennuksessa paneuduttiin avainasikashankkeiden ja -kumppanuuksien kehittämiseen. 43 TILINPÄÄTÖS 2014 VTT:n tutkijoiden perusmyyntitaitojen kehittymisen tueksi järjestiin myös uudistettu kaksipäiväinen VTT for the Customer -valmennus, johon osallistui 16 VTT:n asiakasorientoitunutta tutkijaa. VTT:n sähköiselle oppimisalustalle perustettiin myös koko VTT:lle avoin Myynnin perusteet itseopiskeluverkkokurssi. Kurssi rakentuu kolmesta moduulista, joissa käsitellään VTT:n myyntiprosessia, henkilökohtaista myyntitaitoa sekä myyntineuvottelutaitoja. 1.5.3 Suorituksen johtaminen ja palkitseminen Suorituksen johtamisessa tuettiin ennen kaikkea uuden organisaation käynnistymistä, ja painopiste oli uusien tiimien perustehtävän ja toiminnan varmistamisessa sekä tiimien osaamisen, projektimaisen toiminnan ja asiakasorientoituneisuuden vahvistamisessa. Esimiehille järjestettiin tukea esimiestyössä onnistumisessa mm. erilaisten koulutusten, esimiespäivien ja vertaistuen muodossa. Raportointia täsmennettiin palvelemaan esimiesten tarpeita mm. käytössä olevat tiimija projektipäälliköiden raportointiportaalit varmistavat ennakoivan ohjaamisen. VTT:n palkitsemissalkun rakennetta yksinkertaistettiin, tunnustuspalkkiota palkitsemismuotona korostettiin käytettäväksi yksilöpalkitsemisen lisäksi myös projekti- ja ryhmäpalkitsemisessa. VTT tulospalkkiohin liittyvä käsittelyprosessi uudistettiin luopumalla yksilö- ja tiimidokumentaatiosta. Koko henkilöstö oli tulospalkkion piirissä, tulos ei kuitenkaan mahdollista tulospalkkion maksamista. 1.5.4 Henkilöstön hyvinvointi ja työkyky Henkilöstön työhyvinvoinnin painopiste on edelleen ennakoivassa hyvinvointityössä, esimiestoiminnassa ja valittujen kohderyhmien hyvinvointiohjelmien vaikuttavuudessa. Esimiehet saivat ohjausta haastavien tilanteiden käsittelemiseen, tukea työnohjauksen aloittamiseen sekä valmennusta aktiivisen välittämisen toimintamallista, joka oli keskeisesti esillä myös kaikissa kuntoutustilaisuuksissa, työyhteisövalmennuksissa ja esimiesvalmennuksissa. Työhyvinvoinnin ohjausryhmä ohjasi operatiivista työhyvinvointitoimintaa. Hyvien työturvallisuuskäytäntöjen varmistamisen keskeiset toimenpiteet olivat ensiapu- ja työturvallisuuskorttikoulutukset, työturvallisuuskatselmoinnit sekä työpaikkaselvitykset, joita toteutettiin yhteistyössä johdon, esimiesten ja koko henkilöstön kanssa. Yksilöllisen työkyvyn ylläpidon ja kehittämisen alueella käytössä olivat monipuoliset työhyvinvointipalvelut: mm. laajennettu työterveyshuolto, e-Passi, yksilöitä ja työyhteisöjä tukevat työhyvinvointiohjelmat ja kuntoutukset, verkostopalaverit, Aktiivisen välittämisen malli, työyhteisökehittämisen toimenpiteet. Käynnistettiin kolme ASLAK-kuntoutusryhmää. Lisäksi työhyvinvointiteema näkyi keskeisesti esimiesvalmennuksissa. VTT:n maksuluokka oli 5 vuonna 2014 (2013: luokka 6). Sairauspoissaolopäivät olivat 5,8 (2013: 5,8) pvä/htv ja sairauspoissaoloprosentti oli 2,3 (2013: 2,3) %. – VTT:läiset ovat työterveyshuollon näkemyksen mukaan edelleen hyvin sitoutuneita työhön, joten kynnys jäädä sairauslomalle on korkea. Ennaltaehkäisevään toimintaan panostettiin, työkykyneuvottelut/työhyvinvointitapaamiset ovat osoittautuneet toimivaksi konseptiksi ja niistä 44 TILINPÄÄTÖS 2014 on ollut selvää hyötyä. Pitkien sairauspoissaolojen suhteen työkykyriskin hallinta vaatii tiivistä työtä ja VTT:n aktiivisen välittämisen mallin mukainen toiminta on työterveyspalvelutoimittajan arvion mukaan tuottanut tulosta. Ilmeisen työkyvyttömyyden uhan alla olevien määrä on hieman laskenut edelliseen vuoteen verrattuna, työkykyriski tunnistettiin 130 henkilöllä. Työkykyriskien taustalla ovat edelleen tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä mielenterveyssyyt. Tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuneet sairauspoissa vähenivät vuoden takaisesta noin 28 % ja mielenterveyssairauslomapäivät ovat vähentyneet vuoden takaisesta noin 30 %. VTT:n työhyvinvointipanostukset on koettu hyviksi. Alue pysyy kuitenkin haasteena ja edellyttää merkittäviä panostuksia ja toimenpiteitä myös seuraavina vuosina. Erityistä kiitosta saivat viime syksyn ytneuvotteluiden alussa järjestetyt Hyvinvointi ja jaksaminen muutoksessa -luennot sekä irtisanomisten jälkeen pidetyt Yhdessä eteenpäin -luennot henkilöstölle. Luentoihin pystyi osallistumaan myös Lync-yhteyden kautta, jolloin osallistuminen oli mahdollista kaikilta paikkakunnilta. Luennot piti johtava työpsykologi Suomen Terveystalosta. Joulukuussa pidettiin pilotti Mindfulness-harjoituksista, jotka saivat niin ikään hyvän vastaanoton. 1.5.5 Yhteiskuntavastuu Kestävän kehityksen periaatteet huomioidaan tutkimus- ja palvelutoiminnassa sekä sisäisessä toiminnassa. Yhteiskuntavastuusta raportoidaan GRI G3-ohjeiston mukaisesti. VTT katsauksessa kuvataan yhteiskuntavastuuta esimerkein ja VTT:n internet-sivuilla julkaistaan valittu GRImittaristo. Raportointi sisältää VTT Katsauksen, VTT Groupin Hyvän hallinnon periaatteiden ja henkilöstökertomuksen aineistot (www.vtt.fi). VTT:n tutkimuksen painoalueet biotalous, vähähiilinen energia, digitaalinen maailma, puhtaat teknologiat, resurssitehokas tuotanto sekä terveys- ja hyvinvointi tähtäävät parempaan elinympäristöön ja kestävään talouteen. VTT:n kärki- ja innovaatio-ohjelmat toteuttavat tutkimuksen painoalueiden tavoitteita. VTT:n tutkimustoiminta tuottaa jatkuvasti aivan uusia, kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin. Tehtyjen selvitysten mukaan VTT:n tutkimustulosten hyödyntämisaste on hyvin korkea, ja siksi VTT:n vaikuttavuus kestävän kehityksen edistäjänä on erittäin merkittävä. Lisäksi VTT:n tutkimustuloksia ja asiantuntijoita hyödynnetään laajasti julkisen päätöksenteon pohjana matkalla kestävän kehityksen yhteiskuntaan. 1.5.5.1 Vastuu omasta henkilöstöstä Yt-neuvottelujen päätyttyä tehdyillä irtisanomisilla oli luonnollisesti vaikutusta työmotivaatioon ja työilmapiiriin ja jonkin verran ne näkyivät myös vuoden viimeisen neljänneksen sairauspoissaoloissa työterveyshuollon raportoinnin mukaan. Nolla tapaturmaa -foorumin laskentatavan mukaisesti laskettu tapaturmataajuus oli alhaisempi kuin koskaan, 0,71 työtapaturmaa miljoonaa työtuntia kohti. Poissaoloihin johtaneita tapaturmia sattui työpaikalla vain kolme. Näistä yksi aiheutti kuitenkin pitkän sairauspoissaolon (170 päivää), joten tapaturmat katsotaan vakaviksi (63 sairauslomapäivää per tapaturma). Vuoden 2013 työmatkalla sattuneista vakavista tapaturmista, joita oli yhteensä 8 kpl, aiheutui sairauspoissaoloja vielä vuoden 2014 aikana yli 430 päivää. 45 TILINPÄÄTÖS 2014 Kuva 13. Tapaturmataajuus ja tapaturmien vakavuus VTT:llä Jatkettiin kemikaaliauditointeja. Samalla ryhdyttiin suunnittelemaan ja valmistelemaan toimintamallia kemikaalien varastohallinnan ja kemikaalitietojen ylläpitämiseksi sekä kemikaaliastioiden merkitsemiseksi. Projekti eteni hyvin ja sen käyttökoulutukset alkoivat heti vuoden 2015 alussa. Laadittiin eTurvallisuus -verkkokurssin perehdytysaineistot valmiiksi vuoden 2015 perehdytyksiä varten. VTT johtoryhmä päätti vuoden 2014 johdon katselmuksessa, että ko. kurssi on kaikille vtt-läisille pakollinen. Laadittiin kolmivuotissuunnitelmat vuosille 2015–2017 ympäristö- sekä työturvallisuus- ja työterveysasioiden kehittämiseksi. Todettiin, että edellisellä kolmivuotiskaudella 2012–2014 ollutta työturvallisuuskulttuurin kehittäminen -teemaa jatketaan myös seuraavalla kaudella. Lisäksi aiheiksi nostettiin yhteinen työpaikka, siisteys ja järjestys sekä esimiesketjun vahvistaminen QEHS-asioiden viestijöinä. 1.5.5.2 Ympäristöasiat Matkustaminen väheni. Vähennys näkyy kaikessa matkustuksessa, joten suuntaus on tavoitteen mukainen. CO2 -päästöjen kannalta on merkittävää, että kotimaan matkustusta on voitu vähentää. Myös ulkomaan matkustaminen väheni edellisvuosista merkittävästi. Lentokilometrejä kertyi yhteensä 32,1 miljoonaa kilometriä. Oman auton käyttö on ollut paljon vähäisempää kuin edellisvuonna. Ensimmäistä kertaa selvitimme myös vuokra-autojen käyttöä. Vuokra-autoilla on ajettu 0,53 milj. km ja VTT:n autoilla 0,57 milj. km. Ostetun paperin määrä väheni lähes neljänneksen (-24,4 %) ja oli kokonaisuudessaan enää hieman yli 10000 riisiä. Tulostusmäärät putosivat lähes kahdella miljoonalla kappaleella (- 2,0 %). Väritulosteiden osuus tästä vähenemisestä oli vajaa puolet. 46 TILINPÄÄTÖS 2014 Sähköä VTT kulutti 38,1 GWh, mikä oli enemmän kuin vuonna 2013 (36,7 GWh), mutta vähemmän kuin vuonna 2012 (39,0 GWh). Vuoden 2014 osalta vuoden ympäristöteko -palkintoa ei jaettu. Otaniemen öljyvahingon maa-aineksen puhdistustöiden osalta mekaaniset komponentit ja öljynerotin on asennettu. Kun sähkökytkennät pumppauskaivolle saadaan asennetuksi, puhdistustyöhön voidaan ryhtyä. 1.6 Tilinpäätösanalyysi 1.6.1 Rahoituksen rakenne VTT:n valtion talousarviosta saama budjettirahoitus oli yhteensä 90,0 milj. euroa, joka oli 0,9 % enemmän kuin edellisvuonna. Edelliseltä vuodelta siirtyi määrärahaa 32,9 milj. euroa, joka oli 6,7 milj. euroa (16,8 %) edellistä vuotta vähemmän. Yhteensä käytettävissä olevat määrärahat pienenivät 5,8 milj. euroa ja 4,5 % edellisestä vuodesta ollen 122,9 milj. euroa. Uusiutuvien energialähteiden koetoimintalaitteiden (ResInfra) investointien ja käyttöönottojen viivästymisestä johtuen vuoden 2014 määrärahaa peruutettiin alkusyksystä 3,3 milj. euroa. Samassa yhteydessä peruutettu summa korvamerkittiin eritysavustukseksi Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:lle vuodelle 2015. Vuoden 2014 toimintamenot olivat 275,3 milj. euroa, joka oli 3,3 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Niiden rahoituksesta 60,3 % eli 166,0 milj. euroa muodostui ulkoisista tuotoista. Vuotta aikaisemmin vastaava osuus oli 67,9 %. Maksullisen toiminnan tuotot olivat 68,0 milj. euroa ja 12,7 % edellistä vuotta vähemmän. Maksullisen toiminnan tuotot sisältävät vuokra- ja käyttökorvauksia 3,9 milj. euroa. Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot mukaan lukien siirtotalouden tuottoihin kirjatut avustukset Valtion ydinjätehuoltorahastolta olivat 98,7 milj. euroa, 15,5 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Loput ulkoisista tuotoista olivat muita tuottoja. Määrärahaa käytettiin 109,4 milj. euroa ja viraston toiminnan päättyessä määrärahaa jäi käyttämättä 13,5 milj. euroa. Budjettirahoituksesta 2,2 milj. euroa osoitettiin käytettäväksi VTT:n Valtion ydinjäterahaston 2014 täydennysmaksun maksamiseen. Talousarviorahoituksesta oli varattu osakepääomien merkitsemiseen yhteensä 5,8 milj. euroa, josta edelliseltä vuodelta siirtynyttä määrärahaa 2,8 milj. euroa. Osakemäärärahasta 1,2 milj. euroa jäi käyttämättä mainittuun tarkoitukseen. 1.6.2 Talousarvion toteutuminen Toiminnan laajuus muodostui talousarvioon asetettuja tavoitteita pienemmäksi. Bruttotulot olivat 37,0 milj. euroa talousarvioon merkittyä pienemmät ja 27,2 milj. euroa pienemmät verrattuna edellisen vuoden toteumaan. Bruttomenot 275,3 milj. euroa toteutuivat 17,7 milj. euroa talousarviota pienempinä ja 9,3 milj. euroa pienempinä verrattuna edellisen vuoden toteumaan. Talousarviomäärärahaa käytettiin investointeihin (ilman osakepääomien merkitsemistä) 19,1 milj. euroa. Uusiutuvien energiamuotojen koetoimintalaitteiden investointeihin ja käyttöönottoon 47 TILINPÄÄTÖS 2014 vuodelta 2013 siirtynyt ResInfra-määräraha 1,3 milj. euroa käytettiin vuoden 2014 aikana. Lisäksi käytettiin kokonaisuudessaan vuoden 2014 alajaoteltu määräraha 3,1 milj. euroa. Tilinpäätöshetkellä taseessa oli kirjattuna seuraavalle vuodelle siirtyvien investointien ennakkomaksuja 1,1 milj. euroa. Edelliseen vuoteen verrattuna investoinnit ilman osakepääomien merkitsemistä kasvoivat 56,0 %. Osakepääomien merkitsemiseen käytettiin talousarviomäärärahaa 4,6 milj. euroa. Toimintamenomäärärahaa jäi käyttämättä 13,5 milj. euroa vuodelta 2014. 1.6.3 Tuotto- ja kululaskelma Toiminnan tuotot pienenivät 14,3% edellisestä vuodesta 163,4 milj. euroon. Maksullisen toiminnan myyntituotot pienenivät 13,3 %, 64,1 milj. euroon. Muut toiminnan tuotot, jotka koostuvat pääosin yhteisrahoitteisen toiminnan tuotoista, olivat 15,5 % edellistä vuotta pienemmät. Tuottojen rakennetta ja kehitystä on tarkasteltu yksityiskohtaisemmin tuloksellisuuden kuvauksen yhteydessä. Toiminnan kulut pienenivät 8,1 % edellisestä vuodesta ja olivat 263,2 milj. euroa. Henkilöstökulut pienenivät 7,3 % ja olivat 152,5 milj. euroa. Henkilöstökulujen osuus toiminnan kuluista nousi 57,4 %:sta 57,9 %:iin. Henkilöstökulut henkilötyövuotta kohti nousivat 2,2 % edelliseen vuoteen verrattuna ja olivat 66 030 euroa. Tilinpäätösvuodelta ei tehty tulospalkkiovarausta. Vuokrakulut kasvoivat 0,3 % ja olivat 29,4 milj. euroa. Palvelujen ostot pienenivät edellisestä vuodesta 17,1 % ja olivat 38,0 milj. euroa. Suurimpia ostopalveluiden eriä olivat atk:n käyttöpalveluiden ostot 9,8 milj. euroa (2013: 10,5 milj. euroa), muiden ulkopuolisten palvelujen ostot 7,4 milj. euroa (2013: 8,6 milj. euroa) ja tutkimuspalveluiden ostot 5,5 milj. euroa (2013: 8,5 milj. euroa). Sisäiset kulut sisältää toisille valtion virastoille maksetut yhteisrahoitteisten hankkeiden rahoitusosuudet. Käyttöomaisuuden poistot pienenivät 0,6 % eli 15,9 milj. euroon. Ylimääräisiä poistoja tehtiin 0,8 milj. euroa (2013: ei tehty). Siirtotalouden tuotot sisältävät tuotot valtion ydinjätehuoltorahastosta. Jäämä I osoittaa varsinaisen toiminnan tuottojen ja kulujen erotuksen ja jäämä II vastaavan luvun rahoituserien ja satunnaisten erien jälkeen sekä jäämä III siirtotalouden tuottojen ja vastaavien kulujen jälkeen. Kaikki jäämät ovat VTT:ssä aina selvästi negatiivisia johtuen siitä, ettei tuotoiksi tässä laskelmassa merkitä valtion VTT:lle budjetoimia määrärahoja, eikä muiden valtion virastojen momenttien käyttöä vastaavaa rahoitusta. Tilikauden kulujäämä, jossa on lisäksi otettu huomioon perityt ja suoritetut arvonlisäverot, oli 114,5 milj. euroa (2013: 102,4 milj. euroa). 1.6.4 Tase Käyttöomaisuuden ja muiden pitkäaikaisten sijoitusten arvo oli 70,3 milj. euroa (2013: 68,0 milj. euroa). Aineellisten hyödykkeiden arvo oli 41,8 milj. euroa, joka oli 2,6 milj. euroa ja 6,5 % edellistä vuotta enemmän. Aineellisten hyödykkeiden osuus kokonaisarvosta oli 59,5 %. 48 TILINPÄÄTÖS 2014 Tilikaudella tehtiin käyttöomaisuusinvestointeja 23,8 milj. eurolla, lisäystä 80,0 % edellisestä vuodesta. Osakkeisiin sijoitettiin rahaa 4,6 milj. euroa (2013: 1,0 milj. euroa). VTT teki vuoden 2014 aikana 3 apporttisijoitusta yhteissummaltaan 0,8 milj. euroa. Vuonna 2014 omaisuudesta oli sijoitettu käyttöomaisuusarvopapereihin yhteensä 19,4 milj. euroa, jossa on vähennystä 4,3 %. Käyttöomaisuusarvopapereista tehtiin tilikaudella 2014 arvonalennuskirjauksia 6,3 milj. euron edestä (2013: 3,4 milj. euroa). Muiden käyttöomaisuuslajien kuin osakkeiden investoinnit olivat vuonna 2014 7,7 milj. euroa suuremmat kuin vertailuvuonna 2013. Myyntisaamiset vähenivät edellistä vuodesta 17,6 % 41,0 milj. euroon. Niiden kokonaismäärästä 84,9 % oli vuodenvaihteessa erääntymättä. Tilinpäätöshetken myyntisaamisista valtion sisäisiä saamisia oli 23,6 milj. euroa, joka on 58 % kaikista saamisista. Yli 60 päivää erääntyneistä saamisista 75 % oli valtion sisäisiltä rahoittajilta. Luottotappioita kirjattiin 0,3 milj. euroa (2013: 0,3 milj. euroa). Vuonna 2014 kirjatuista luottotappioista 31,7 % kohdistui maksulliseen toimintaan (2013: 90,5 %). Siirtosaamiset pienenivät 8,8 %, ollen 20,9 milj. euroa. Ne sisältävät yhteisrahoitteisten hankkeiden laskuttamattomat tulot 17,8 milj. euroa (2013: 18,8 milj. euroa). Siirtosaamiset sisältävät myös maksullisen toiminnan osakohdennetuista projekteista aiheutuvat lyhytaikaiset hankesaamiset 1,4 milj. euroa. Saaduissa lyhytaikaisissa ennakoissa oli yhteisrahoitteisen toiminnan tuloennakoita 13,1 milj. euroa (2013: 15,1 milj. euroa) ja maksullisen toiminnan lyhytaikaisia tuloennakoita 0,3 milj. euroa (2013: 1,0 milj. euroa). Ostovelat kasvoivat edellisestä vuodesta 2,4 % ja olivat 8,6 milj. euroa. Siirtovelat vähenivät 8,6 % 26,4 milj. euroon. Siirtovelat käsittävät ainoastaan lomapalkkavelan, joka pieneni 2,5 milj. euroa. Muut lyhytaikaiset velat pienenivät 12,5 milj. eurolla eli 60,9 %:lla 8,0 milj. euroon (2013: 20,6 milj. euroa). Ko. erästä 91 % koostuu VTT:n koordinointivastuulla olevien EU-hankkeiden ja 5 % muiden kuin EU-hankkeiden koordinaatiovaroista eli varoista, jotka ovat VTT:n hallussa ja joiden rahaliikenteestä ja edelleen jakamisesta VTT vastaa, mutta jotka eivät ole VTT:n omaisuutta. Taseen loppusumma oli 133,5 milj. euroa, joka oli 5,5 % vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. 1.7 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma VTT:ssä valvontatoimenpiteet on integroitu osaksi toimintajärjestelmää ja siihen sisältyvää johtamisjärjestelmää. Suunnittelu-, seuranta- ja raportointimenettelyt ovat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan työkaluja. Sertifioidun toimintajärjestelmän seuranta- ja arviointikäyntejä tehdään vuosittain. Näissä arvioinneissa keskitytään standardien mukaisen toiminnan todentamiseen sekä organisaation oman ohjeistuksen noudattamiseen. VTT:n prosesseja arvioidaan ja parannetaan myös sisäisillä auditoinneilla, EFQM-kriteeristön mukaisilla itsearvioinneilla sekä johtokunnan hyväksymän sisäisen tarkastuksen vuosisuunnitelman mukaisilla arvioinneilla. VTT:n johtoryhmä ja johtokunta ovat arvioineet VTT:n sisäisen valvonnan tilaa. Arvioinnin perusteella VTT:n sisäinen valvonta ja riskienhallinta täyttää olennaisilta osiltaan valtion talousarviosta annetun asetuksen 69 §:ssä säädetyt tavoitteet. Arvioinnissa on hyödynnetty COSO- 49 TILINPÄÄTÖS 2014 ERM -viitekehikkoa lähinnä muistilistana. Arvioinnin pohjana on käytetty mm. sertifioidun toimintajärjestelmän vuosiarviointia, asiakasvaikuttavuusselvitystä ja laatujärjestelmän mukaista johdon katselmusta. Systemaattiseen tarkasteluun on käytössä VTT:lle yhteiset riskienhallinnan ohjeet, toimintatavat ja työvälineet. Keskeiset riskienhallinnan toteuttamista edistävät toimenpiteet vuonna 2014 - Johdon katselmus, sisäisen tarkastuksen muistio riskienhallinnan kokonaisuudesta johtokunnalle Riskiarvioiden ja toimenpidesuunnitelmien läpikäynti ja päivitys toimintaohjeessa nimettyjen vastuuhenkilöiden kanssa Merkittävimpien liiketoimintariskien tunnistaminen, arviointi ja toimenpiteet osana strategiapäivitystä ja valmistautumisena osakeyhtiöksi muuttumiselle vuoden 2015 alusta Liiketoimintariskien tunnistaminen, arviointi ja toimenpiteet osana toimintasuunnittelua 2015 (organisaation useilla tasoilla) Toteutettu tehostettua seurantaa erityisen merkittävien projektien riskienhallinnan varmistamiseksi Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n vakuutusten kilpailutus 1.8 Arviointien tulokset 1.8.1 Toimintajärjestelmän arvioinnit Johtamis- ja ympäristöjärjestelmiin (ISO9001 / ISO14001-sertifioinnit) kohdistuvat auditoinnit toteutettiin lokakuussa. Pääteemana oli johtaminen ja tavoitteiden asetanta uudessa organisaatiossa, minkä DNV totesi olevan hyvällä tasolla; tavoitteita asetetaan ja seurataan systemaattisesti. Lieviä poikkeamia kertyi 12 jakautuen tasaisesti em. standardien osalle. Ympäristöasioiden puolella havainnot liittyivät mm. jätteiden merkitsemiseen ja ympäristöasioiden ja -tavoitteiden tunnettuuteen henkilöstön keskuudessa. Johtamisjärjestelmään liitetyt havainnot liittyivät esim. projektimenettelyihin, kokeellisen tutkimuksen tiloihin tai laiteasioihin. 1.8.2. Tutkimuksen arviointi Vuonna 2014 ei järjestetty ulkoisia tutkimuksen arviointeja. VTT:n tieteellinen neuvottelukunta arvioi kokouksessaan VTT:n tukimusta seuraavasti: VTT:llä on paljon kätkettyjä kilpailuvaltteja, joiden esille saaminen on haaste. VTT:n tulisikin miettiä, miten viestintää tutkimustuloksista voitaisiin nopeuttaa. VTT:n tulee olla kehityksen eturintamassa oman liiketoimintamallinsa, organisaationsa ja viestinnän osalta. VTT:n tavoitteena tulisi olla “Science productivity 2.0”. Jäsenten mielestä bioteknologia edustaa VTT:n maailmanlaajuista huippuosaamista. Tutkimus- ja teknologiaorganisaatioden ehdoton edellytys on olla globaalisti suuntautuneita. Tällöin julkaisut ovat tärkeitä ja VTT:n tulisi edelleen parantaa näkyvyyttään julkaisemissa. VTT on vahva brandi, jota tulisi käyttää vielä tehokkaammin tutkijoiden houkuttelemiseksi Suomeen. Neuvottelukunta piti VTT:n uudistetun Emerging technologies (iBET) -ohjelman hankevalinta- ja toteutusprosessia erittäin tehokkaana. Erityisesti kiitosta saivat nopeus ideoiden tuottamisessa ja 50 TILINPÄÄTÖS 2014 hankkeiden käynnistämisessä, mutta myös hankkeen pikainen lopetus, jos näyttää, että tuloksia synny. Koettiin myös, että tämä instrumentti ruokkii VTT:läisten luovuutta. 1.8.3. Asiakastutkimus VTT:n vuosittainen asiakastutkimus tehtiin kesä-elokuussa. Tutkimuksessa selvitettiin VTT:n vaikuttavuutta ja asiakastyytyväisyyttä pääpainon ollessa vaikuttavuuskysymyksissä. Selvityksen teki Taloustutkimus Oy ja siinä haastateltiin VTT:n 120 kotimaista ja 30 ulkomaista asiakasta. VTT on asiakastutkimuksen mukaan onnistunut toiminnassaan hyvin sekä suomalaisten että kansainvälisten asiakkaiden näkökulmasta. Asiakkaiden arviot palvelujen hyödystä, laadusta ja VTT:n imagosta ovat nousseet. Tutkimuksen usea eri mittari viittaa siihen, että VTT on toiminnassaan entistä asiakaslähtöisempi. VTT saa toiminnastaan kokonaisuutena suomalaisilta asiakkailta hyvän arvosanan: keskiarvo 3,9 (2013: 3,8). Ulkomaiset asiakkaat antavat VTT:n toiminnasta kokonaisuutena selvästi suomalaisia asiakkaita paremmat arviot (2014 ja 2013: 4,3). Parhaimmat arvosanat VTT saa toiminnan arvioinnissa monipuolisesta osaamisesta ja eri teknologioiden hyödyntämisestä, toiminnan tasosta kansainvälisesti mitattuna ja kestävän kehityksen tukemisesta. Toiminnan arvioinnissa eniten nousua edellisestä vuodesta oli tapahtunut liike-elämän ja markkinoiden tuntemuksessa ja muutosten ennakoinnissa. Eräs keskeinen selvityskohde oli, miten VTT:n kanssa tehdyssä projektissa syntyi niitä hyötyjä, jotka olivat asiakkaan tavoitteena. Parhaiten hyötytavoite toteutui asiakkaiden mielestä (suomalaiset asiakkaat) verkostoitumisen edistämisessä (95 % vastaajista) sekä tietopohjan ja osaamisen vahvistumisessa (94 %). Valtaosalla vastaajista tutkimus- ja kehitystoiminta nopeutui tai tehostui (87 %), edisti markkinointia (76 %), syntyi uusia tai parannettuja tuotteita, palveluita tai tuotantomenetelmiä (66 %), hanke vaikutti positiivisesti uusien liiketoimintamahdollisuuksien avaamisessa (61 %) ja kilpailukyky parani (57 %). Kaupallinen tai tuotannollinen hyödyntäminen näyttää siirtyneen myöhemmäksi. Yhä useampi kertoo, että tuloksia tullaan hyödyntämään vasta yli kolmen vuoden kuluttua. VTT:n kanssa tehtyä yhteistyötä oli kaupallisesti tai tuotannollisesti hyödyntänyt tai aikoo hyödyntää kolmen vuoden aikana 54 % vastaajista (vuonna 2013 64 %) ja 13 % aikoo hyödyntää yli kolmen vuoden kuluttua (vuonna 2013 5 %). 22 %:lla asiakkaista kaupallinen tai tuotannollinen hyödyntäminen se ei ollut tavoitteena (vuonna 2013 19 %). Kun yhteistyön tuloksia ei ole vielä hyödynnetty kaupallisesti tai tuotannollisesti, asiakkaat ovat maininneet syiksi muun muassa, että hanke on tulevaisuuteen tähtäävä ja markkinoilla ei kannata olla kovin aikaisin, hankkeessa on kehitetty teknologiaa ja tuotekehitys on asiakkaan omilla harteilla tai että teknologia ei ole vielä kannattavaa. Arvio VTT:n palvelujen laadusta sai arvosanan 4,1 (vuonna 2013 3,9) ja hyödystä 3,9 (vuonna 2013 3,8). VTT:n suosittelijoiden määrä (= jotka hyvin todennäköisesti suosittelisivat VTT:tä) on edelleen kasvanut (vuonna 2014 33 % ja 2013 30 %). Kotimaisista asiakkaista 16 % uskoo yhteistyön lisääntyvän ja 80 % näkee yhteistyön VTT:n kanssa pysyvän ennallaan. 51 TILINPÄÄTÖS 2014 Asiakkaiden näkemys VTT:n roolista tulevaisuudessa on kasvanut lähes kaikilla osa-alueilla (Kuva 15). Kuva 14. Projekteissa syntyneet hyödyt verrattuina asiakkaan tavoitteisiin vuosina 2011–2014. Kuva 15. VTT:n asiakkaiden näkemys VTT:n rooleista tulevaisuudessa 52 TILINPÄÄTÖS 2014 1.9 Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä ja VTT:n omaisuuteen kohdistuneista rikoksista VTT teki 6 rikosilmoitusta VTT:n omaisuuteen kohdistuneista rikoksista. Vapaa-aikana ja VTT:n tilojen ulkopuolella tapahtuneiden VTT:n omaisuuteen kohdistuvien rikoksien määrä pysyi vuoden 2013 tasolla. Yhteensä rikoksista aiheutui VTT:lle taloudellisia menetyksiä alle kahden tuhannen euron arvosta. Business Eurocardin ostotapahtumissa kirjattiin maksuaikakortin virheellisestä käytöstä 72 tapausta, joissa kustannukset kuuluivat henkilön itsensä maksettavaksi. Tapahtumat muodostuivat tyypillisesti hotellin erheellisesti luottokortilla perimistä minibaari- ja ruokailukustannuksista. 21 tapauksessa matkustaja oli käyttänyt korttia omiin ostoksiin. Yhteensä palkasta perintöjä tehtiin noin 8 900 euron arvosta. VTT käynnisti yhden EU-hankkeen rahoituksen käytöstä selvityksen ja teki sitä koskevan ilmoituksen Euroopan komissiolle. Prosessi on kesken. TILINPÄÄTÖS 2014 53 2. TALOUSARVION TOTEUTUMALASKELMA Osaston, momentin ja tilijaottelun numero ja nimi 11. Ve rot ja ve ronluonte ise t tulot 11.04.01 Arvonlisävero 12. Se kalaise t tulot 12.32.99.06 T EM muut tulot 12.39.04 12.39.10 Siirrettyjen määrärahojen peruutukset Muut sekalaiset tulot 13. Korkotulot, osakke ide n myyntitulot ja voiton tuloutukse t 13.03.01.1 Osinkotulot, pääomanpalautukset ja kk id i l Tuloarviotilit yhte e nsä Pääluokan, momentin ja tilijaottelun numero, nimi ja määrärahalaji 29. O pe tusministe riön hallinnonala 29.90.50 T ilinpäätös 2013 T alousarvio 2014 (T A + LT A:t) T ilinpäätös 2014 Vertailu T ilinpäätös T alousarvio T oteutuma % 13 607 129,94 11 455 864 11 455 863,52 0,00 100 13 607 129,94 11 455 864 11 455 863,52 0,00 100 4 412 545,26 1 625 935 1 625 934,90 0,00 0 22 534,78 0 0,00 0,00 4 390 000,00 0 0,00 0,00 0 10,48 1 625 935 1 625 934,90 0,00 0 4 368 2 734 2 734,23 0,00 0 4 368,00 2 734 2 734,23 0,00 0 18 024 043,20 13 084 533 13 084 532,65 0,00 100 T ilinpäätös 2013 T alousarvio T alousarvion 2014 määrärahojen 2014 (T A + LT A:t) käyttö siirto vuonna 2014 seuraavalle vuodelle T ilinpäätös Vertailu 2014 T alousarvio T ilinpäätös 0,00 93 751 93 750,72 0,00 93 750,72 0,00 Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen (arviomääräraha) 0,00 93 750,72 93 750,72 0,00 93 750,72 0,00 29.90.50.10.3 Liikunta-alan tiedolla johtamisen kehittämiseen 0,00 93 751 93 750,72 0,00 93 750,72 0,00 TILINPÄÄTÖS 2014 54 Pääluokan, momentin ja tilijaottelun numero, nimi ja määrärahalaji 32. Työ- ja e linke inoministe riön hallinnonala 32.01.21 T EM hallinnonalan tuottavuusmääräraha T ilinpäätös 2013 T alousarvio T alousarvion 2014 määrärahojen 2014 (T A + LT A:t) käyttö siirto vuonna 2014 seuraavalle vuodelle T ilinpäätös Vertailu 2014 T alousarvio T ilinpäätös Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot Edellisiltä vuosilta siirtyneet 108 926 195,25 112 407 541 98 890 417,65 13 517 123,84 112 407 541,49 0,00 0,00 258 000 258 000 0,00 258 000,00 0,00 22 137 541 0,00 22 137 541,49 0,00 Käytettävissä vuonna 2014 Käyttö vuonna 2014 (pl. peruutukset) Siirretty seuraavalle vuodelle 32 883 201,10 122 895 201,10 109 378 077,26 13 517 123,84 32.01.29 T yö- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot 19 721 195,25 22 137 541 32.20.02 T eknologian tutkimuskeskus VT T :n toimintamenot (nettob) (siirtomääräraha 2 v) 89 187 000,00 90 012 000 76 494 876,16 13 517 123,84 90 012 000,00 0,00 32 883 201,10 122 895 201,10 109 378 077,26 13 517 123,84 32.20.02.1 T oimintamenot 84 687 000,00 83 932 000 71 605 844,51 12 326 155,49 83 932 000,00 0,00 28 777 129,00 112 709 129,00 100 382 973,51 12 326 155,49 32.20.02.2 Osake- tai osuuspääomien merkitseminen (EK) (enintään) 3 000 000,00 3 000 000 1 809 031,65 1 190 968,35 3 000 000,00 0,00 2 820 968,35 5 820 968,35 4 630 000,00 1 190 968,35 32.20.02.3 Uusiutuvien energialähteiden koetoimintalaitteiden investointeihin ja Julkiset työvoimapalvelut (siirtomääräraha 2v) 1 500 000,00 3 080 000 3 080 000,00 0,00 3 080 000,00 0,00 1 285 103,75 4 365 103,75 4 365 103,75 0,00 18 000,00 0 0,00 0,00 0,00 0,00 32.30.51.2.1. Palkkaukset (KPY) 18 000,00 0 0,00 0,00 0,00 0,00 108 926 195,25 112 501 292 98 984 168,37 13 517 123,84 112 501 292,21 0,00 32 883 201,10 122 895 201,10 109 378 077,26 13 517 123,84 32.30.51 Määrärahatilit yhte e nsä Talousarvion toteumalaskelman tiedot valtuuksista ja niiden käytöstä Teknologian tutkimuskeskus VTT:n talousarvion toteumalaskelmaan ei sisälly valtuuksia, eikä niiden käytöstä aiheutuneita menoja. TILINPÄÄTÖS 2014 55 3. TUOTTO- JA KULULASKELMA 1.1.-31.12.2014 TOIMINNAN TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot Vuokrat ja käyttökorvaukset Muut toiminnan tuotot TOIMINNAN KULUT Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Henkilöstökulut Vuokrat Palvelujen ostot Muut kulut Valmistus omaan käyttöön Poistot Sisäiset kulut 64 141 357,19 3 870 426,50 95 372 889,61 13 876 401,86 152 483 658,35 29 445 661,87 37 984 870,47 13 197 389,14 0,00 15 865 733,34 351 750,72 JÄÄMÄ I RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Rahoitustuotot Rahoituskulut SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut TILIKAUDEN KULUJÄÄMÄ 190 756 471,35 263 205 465,75 15 455 268,18 164 486 119,55 29 369 070,93 45 841 395,27 15 298 222,15 0,00 15 960 107,23 80 000,00 286 490 183,31 -95 733 711,96 4 246,99 -6 262 646,16 -6 258 399,17 76 522,60 -3 377 812,71 -3 301 290,11 62 520,59 -2 880,00 59 640,59 56 196,46 0,00 56 196,46 -106 019 551,03 -98 978 805,61 4 419 771,00 4 394 588,61 0,00 0,00 -2 130 136,28 -2 130 136,28 -5 064,00 -5 064,00 JÄÄMÄ III TUOTOT VEROISTA JA PAKOLLISISTA MAKSUISTA Perityt arvonlisäverot Suoritetut arvonlisäverot 163 384 673,30 73 945 446,16 3 990 255,71 112 820 769,48 -99 820 792,45 JÄÄMÄ II SIIRTOTALOUDEN TUOTOT JA KULUT Tuotot Siirtotalouden tuotot voittoa tavoittelemattomilta yhteisöiltä Kulut Siirtotalouden kulut kotitalouksille Siirrot talousarvion ulkopuolella oleville valtion rahastoille 1.1.-31.12.2013 -103 729 916,31 11 342 320,53 -22 136 883,91 -10 794 563,38 -114 524 479,69 -94 589 281,00 13 657 288,32 -21 498 252,46 -7 840 964,14 -102 430 245,14 TILINPÄÄTÖS 2014 56 4. TASE 31.12.2014 31.12.2013 VASTAAVAA KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Aineettomat oikeudet Liikearvo Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 3 808 862,60 0,00 2 834 917,29 2 482 078,12 AINEELLISET HYÖDYKKEET Koneet ja laitteet Kalusteet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 35 127 356,79 1 275 705,42 5 405 553,48 9 125 858,01 3 985 507,97 716 442,81 3 723 336,02 102 311,72 8 527 598,52 41 808 615,69 36 948 142,00 1 220 407,18 1 082 831,28 39 251 380,46 KÄYTTÖOMAISUUSARVOPAPERIT JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET Käyttöomaisuusarvopaperit 19 373 617,68 20 237 484,79 KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET YHTEENSÄ 70 308 091,38 68 016 463,77 881 136,17 345 443,10 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS PITKÄAIKAISET SAAMISET Pitkäaikaiset saamiset LYHYTAIKAISET SAAMISET Myyntisaamiset Siirtosaamiset Muut lyhytaikaiset saamiset Ennakkomaksut 40 957 880,24 20 885 990,19 8 355,14 37 538,72 RAHAT, PANKKISAAMISET JA MUUT RAHOITUSVARAT Kirjanpitoyksikön tulotilit Muut pankkitilit Muut rahat ja pankkisaamiset 302 434,73 1 180,08 136 189,97 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS YHTEENSÄ VASTAAVAA YHTEENSÄ 61 889 764,29 49 720 475,78 22 900 273,02 83 854,48 49 967,31 72 754 570,59 439 804,78 0,00 6 096,00 136 189,97 142 285,97 63 210 705,24 73 242 299,66 133 518 796,62 141 258 763,43 TILINPÄÄTÖS 2014 57 TASE 31.12.2014 31.12.2013 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA VALTION PÄÄOMA Valtion pääoma 1.1.1998 Edellisten tilikausien pääoman muutos Pääoman siirrot Tilikauden kulujäämä 40 408 789,82 19 769 730,24 125 058 267,63 -114 524 479,69 RAHASTOJEN PÄÄOMAT Muut valtion rahastot ja lahjoitetut varat 70 712 308,00 40 408 789,82 38 092 217,04 84 107 758,34 -102 430 245,14 60 178 520,06 156 127,89 205 304,14 347 833,41 559 856,17 VIERAS PÄÄOMA PITKÄAIKAINEN Muut pitkäaikaiset velat LYHYTAIKAINEN Saadut ennakot Ostovelat Tilivirastojen väliset tilitykset Edelleen tilitettävät erät Siirtovelat Muut lyhytaikaiset velat VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ VASTATTAVAA YHTEENSÄ 13 443 417,52 8 645 518,98 3 182 291,65 2 619 459,49 26 377 765,73 8 034 073,95 62 302 527,32 16 115 716,79 8 444 063,21 3 477 188,38 2 840 041,16 28 868 774,48 20 569 299,04 80 315 083,06 62 650 360,73 80 874 939,23 133 518 796,62 141 258 763,43 58 TILINPÄÄTÖS 2014 5. LIITETIEDOT Tilinpäätöslaskelmien liitteenä annettavat tiedot Liite 1: Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet ja vertailtavuus 1. Budjetointia koskevat muutokset Arvonlisäveron netotukset on vuonna 2014 tuloutettu momentille 12.39.10, kun netotus tehtiin aiemmin TEM:n arvonlisäveromenomomenttia 32.01.29 vastaan. Muuten budjetointiperiaatteissa ei ole tapahtunut muutoksia, joilla olisi oleellista vaikutusta talousarvion toteumalaskelmaan, tuotto- ja kululaskelmaan ja taseeseen taikka näiden vertailtavuuteen edellisen tilinpäätöksen tietojen kanssa. 2. Tilinpäätöksessä käytetyt valuuttakurssit Ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat on muutettu euromääräisiksi käyttäen tilinpäätöspäivän viimeistä Euroopan keskuspankin noteeraamaa valuuttakurssia. Valuuttakurssit 31.12.2014 AUD CAD CHF CNY DKK GBP KRW NOK SEK SGD USD 1,4829 1,4063 1,2024 7,5358 7,4453 0,77890 1324,80 9,0420 9,3930 1,6058 1,2141 3. Tilinpäätöstä laadittaessa noudatetut arvostus- ja jaksotusperiaatteet Arvostus- ja jaksotusperiaatteissa ei ole tilinpäätösvuonna tapahtunut olennaisia muutoksia. Tilinpäätösvuoden 2014 arvostusperiaatteet - - - Saamiset ja velat on arvostettu nimellisarvoon. Ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat on muutettu euromääräisiksi käyttäen tilinpäätöspäivän viimeistä Euroopan keskuspankin noteeraamaa valuuttakurssia. Käyttöomaisuusosakkeet on arvostettu taseessa hankintahintaan tai sitä alempaan käypään arvoon, mikäli arvon alentuminen on suuruudeltaan merkittävä ja pysyvä. Käyttöomaisuuden arvonkorotuksia ei ole tehty. 59 TILINPÄÄTÖS 2014 Tilinpäätösvuoden 2014 jaksotusperiaatteet - Tilinpäätösvuoden tulot ja menot on kirjattu tuotoiksi ja kuluiksi suoriteperiaatteen mukaisesti. Tästä periaatteesta poiketen on maksullisen toiminnan laajojen ja pitkäkestoisten hankkeiden osalta noudatettu ns. osakohdennusmenettelyä, joka on esitetty liitteessä 17. 4. Aikaisempiin vuosiin kohdistuneet erät Tilinpäätösvuonna ei ole kirjattu merkittäviä aikaisempiin vuosiin kohdistuneita tuottoja ja kuluja, talousarviotuloja ja -menoja tai virheiden korjauksia. 5. Tilinpäätöksen vertailtavuus Tilinpäätösvuonna ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia, joilla olisi vaikutusta tilinpäätösten vertailtavuuteen. TILINPÄÄTÖS 2014 60 Liite 2. Nettoutetut tulot ja menot M omentin numero ja nimi 13.03.01.1 Osinkotulot ja osakkeiden Bruttotulot nettomyyntitulot Bruttomenot (nettob) Nettotulot M omentin numero ja nimi Tilinpäätös 2013 Talousarvio 2014 (TA + LTA:t) Tilinpäätös 2014 Vertailu Tilinpäätös Talousarvio 4 368,00 0,00 4 368,00 2 734 0 2 734 2 734,23 0,00 2 734,23 0,00 0,00 0,00 Tilinpäätös 2013 Talousarvio 2014 (TA + LTA:t) Talousarvion 2014 määrärahojen käyttö vuonna 2014 32.20.02 Teknologian tutkimuskeskus VTT:n toimintamenot Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot 282 339 843,54 193 152 843,54 89 187 000,00 293 012 000 203 000 000 90 012 000 242 455 863,64 165 960 987,48 76 494 876,16 Toteutuma % 0 Tilinpäätös 2014 Vertailu Talousarvio Tilinpäätös siirto seuraavalle vuodelle 13 517 123,84 Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot Edellisiltä vuosilta siirtyneet 255 972 987,48 165 960 987,48 90 012 000,00 0,00 32 883 201,10 Käytettävissä vuonna 2014 122 895 201,10 Käyttö vuonna 2014 (pl. peruutukset) Siirretty seuraavalle vuodelle 275 339 064,74 165 960 987,48 109 378 077,26 13 517 123,84 TILINPÄÄTÖS 2014 61 Liite 3: Arviomäärärahojen ylitykset Teknologian tutkimuskeskus VTT:llä ei ole arviomäärärahan ylityksiä. Liite 4: Peruutetut siirretyt määrärahat Teknologian tutkimuskeskus VTT:llä ei ole siirrettyjen määrärahojen peruutuksia. Liite 5: Henkilöstökulujen erittely 2014 2013 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Tulosperusteiset erät Lomapalkkavelan muutos 125 639 077,97 127 982 064,31 63 910,20 -2 406 896,54 137 627 599,59 138 418 984,86 183 817,86 -975 203,13 Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Yhteensä 26 844 580,38 23 806 423,18 3 038 157,20 152 483 658,35 26 858 519,96 23 682 795,53 3 175 724,43 164 486 119,55 1 338 979,38 277 266,46 3 185,28 274 081,18 1 371 269,70 310 964,88 2 160,00 308 804,88 Johdon palkat ja palkkiot Luontoisedut ja muut taloudelliset etuudet Johto Muu henkilöstö TILINPÄÄTÖS 2014 62 Liite 6: Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet ja niiden muutokset Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tilivirastossa yhden mukaisin periaattein käyttöomaisuushyödykkeiden taloudellisen pitoajan mukaisina tasapoistoina alkuperäisestä hankintamenosta. Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet eivät ole muuttuneet varainhoitovuoden aikana. Vähäiset hankintamenot, joiden hankinta-arvo on alle 10 000 euroa, on kirjattu vuosikuluksi. O maisuusryhmä Poistome ne te lmä Poistoaika Vuotuine n Jäännösarvo vuotta poisto % % 11. Aine e ttomat hyödykke e t 112 Aineettomat oikeudet 11201 Ostetut atk-ohjelmat 11211 Patenttioikeudet 11221 T ekijänoikeudet 11231 Liittymismaksut 11291 Muut aineettomat oikeudet T asapoisto T asapoisto T asapoisto T asapoisto T asapoisto 3 4 4 4 4 33 25 25 25 25 0 0 0 0 0 113 Liikearvo 11301 Liikearvo T asapoisto 5 20 0 114 Muut pitkävaikutteiset menot 11401 Itsevalmistetut ja teetetyt atk-ohjelmat 11491 Muut pitkävaikutteiset menot T asapoisto T asapoisto 3 7 33 14 0 0 119 Ennakkomaksut ja muut keskeneräiset hankinnat 11901 Ennakkomaksut aineettomasta käyttöomaisuudesta 11911 Keskeneräiset aineettomat käyttöomaisuushankinnat Ei poistoja Ei poistoja 12. Aine e llise t hyödykke e t 125-126 Koneet ja laitteet 12501 Autot ja muut maakuljetusvälineet 12531 Raskaat työkoneet 12541 Kevyet työkoneet 12551 Atk-laittet ja niiden ohjeislaitteet 12561 T oimistokoneet ja laitteet 12571 Puhelinkeskukset ja muut viestintälaitteet 12581 Audiovisuaaliset koneet ja laitteet 12591 Laboratoriolaitteet ja -kalusteet 12601 Muut tutkimuslaitteet 12691 Muut koneet ja laitteet T asapoisto T asapoisto T asapoisto T asapoisto T asapoisto T asapoisto T asapoisto T asapoisto T asapoisto T asapoisto 5 7 7 3 5 5 5 7 7 7 20 14 14 33 20 20 20 14 14 14 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 127 Kalusteet 12701 Asuinhuoneisto- ja toimistokalusteet T asapoisto 7 14 0 128 Muut aineelliset hyödykkeet 12801 T aide-esineet Ei poistoja 129 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 12941 Muut ennakkomaksut 12991 Muut keskeneräiset aineelliset käyttöomaisuushankinnat Ei poistoja Ei poistoja 13. Käyttöomaisuusarvopape rit ja muut pitkäaikaise t sijoitukse t 130 Käyttöomaisuusarvopaperit 13011 Muut osakkeet 13031 Muut osuudet Ei poistoja Ei poistoja Eräiden suurinvestointien poistot on laskettu yksilöllisesti. Poistosuunnitelmaa on muutettu tiettyjen hyödykkeiden osalta, kun niiden tulonodotukset ovat olennaisesti heikentyneet. T ällöin poistamatta olevat hankintamenot on muutettu kertaluonteisilla lisäpoistoilla, yhteensä 761 235,33 eur vastaamaan pienempiä tulonodotuksia. TILINPÄÄTÖS 2014 63 Liite 7: Käyttöomaisuuden ja muiden pitkävaikutteisten menojen poistot Käyttöomaisuus Aine e ttomat hyödykke e t Aineettomat Muut pitkävaikuttei- Ennakkomaksut ja Yhteensä oikeudet set menot keskener.hank. Hankintameno 1.1.2014 8 000 092,25 7 646 585,32 102 311,72 15 748 989,29 Lisäykset 2 159 242,49 132 982,50 2 404 035,40 4 696 260,39 -2 844 741,08 -1 412 499,58 -24 269,00 -4 281 509,66 Hankintame no 31.12.2014 Vähennykset 7 314 593,66 6 367 068,24 2 482 078,12 16 163 740,02 Kertyneet poistot 1.1.2014 4 014 584,28 3 923 249,30 0,00 7 937 833,58 -2 771 730,42 -1 412 499,58 0,00 -4 184 230,00 2 055 307,26 932 949,23 0,00 2 988 256,49 207 569,94 88 452,00 0,00 296 021,94 Ke rtyne e t poistot 31.12.2014 3 505 731,06 3 532 150,95 0,00 7 037 882,01 Kirjanpitoarvo 31.12.2014 3 808 862,60 2 834 917,29 2 482 078,12 9 125 858,01 Vähennysten kertyneet poistot T ilikauden suunnitelman mukaiset poistot T ilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot Käyttöomaisuus Liike arvo Liikearvo Yhteensä 3 582 214,01 3 582 214,01 0,00 0,00 -3 582 214,01 -3 582 214,01 0,00 0,00 2 865 771,20 2 865 771,20 -3 582 214,01 -3 582 214,01 716 442,81 716 442,81 poikkeavat poistot 0,00 0,00 Ke rtyne e t poistot 31.12.2014 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo 31.12.2014 0,00 0,00 Hankintameno 1.1.2014 Lisäykset Vähennykset Hankintame no 31.12.2014 Kertyneet poistot 1.1.2014 Vähennysten kertyneet poistot T ilikauden suunnitelman mukaiset poistot T ilikauden suunnitelmasta TILINPÄÄTÖS 2014 64 Käyttöomaisuus Aine e llise t hyödykke e t Koneet ja laitteet Kalusteet Ennakkomaksut ja Yhteensä Hankintameno 1.1.2014 71 370 939,30 2 532 197,39 1 082 831,28 74 985 967,97 Lisäykset 10 080 699,13 398 849,30 8 865 620,68 19 345 169,11 -11 584 271,89 -643 266,49 -4 542 898,48 -16 770 436,86 Hankintame no 31.12.2014 69 867 366,54 2 287 780,20 5 405 553,48 77 560 700,22 Kertyneet poistot 1.1.2014 34 422 797,30 1 311 790,21 0,00 35 734 587,51 -11 204 248,59 -643 266,49 0,00 -11 847 515,08 10 738 132,23 336 585,80 0,00 11 074 718,03 783 328,81 6 965,26 0,00 790 294,07 keskener.hank. Vähennykset Vähennysten kertyneet poistot T ilikauden suunnitelman mukaiset poistot T ilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot Ke rtyne e t poistot 31.12.2014 34 740 009,75 1 012 074,78 0,00 35 752 084,53 Kirjanpitoarvo 31.12.2014 35 127 356,79 1 275 705,42 5 405 553,48 41 808 615,69 Käyttöomaisuus Käyttöomaisuusarvopape rit ja muut pitkäaikaise t sijoitukse t Hankintameno 1.1.2014 Lisäykset Vähennykset Käyttöomaisuusarvopaperit Yhteensä 25 733 716,15 25 733 716,15 5 395 000,00 5 395 000,00 0,00 0,00 Hankintame no 31.12.2014 31 128 716,15 31 128 716,15 Kertyneet poistot 1.1.2014 -5 496 231,36 -5 496 231,36 Vähennysten kertyneet poistot T ilikauden arvonalennukset Ke rtyne e t poistot 31.12.2014 Kirjanpitoarvo 31.12.2014 0,00 0,00 -6 258 867,11 -6 258 867,11 -11 755 098,47 -11 755 098,47 19 373 617,68 19 373 617,68 TILINPÄÄTÖS 2014 65 Liite 8: Rahoitustuotot ja -kulut Rahoitustuotot Korot euromääräisistä saamisista Korot valuuttamääräisistä saamisista Osingot Muut rahoitustuotot Rahoitustuotot yhteensä 2014 2013 Muutos 2014-2013 38 309,95 90 639,23 -52 329,28 13,27 10,48 2,79 2 734,23 4 368,00 -1 633,77 -36 810,46 -18 495,11 -18 315,35 4 246,99 76 522,60 -72 275,61 2014 2013 Muutos 2014-2013 3 779,05 4 497,50 -718,45 6 258 867,11 3 372 519,50 2 886 347,61 0,00 795,71 -795,71 6 262 646,16 3 377 812,71 2 884 833,45 -6 258 399,17 -3 301 290,11 -2 957 109,06 Rahoituskulut Korot euromääräisistä veloista Sijoitusten ja lainasaamisten tileistäpoistot Muut rahoituskulut Rahoituskulut yhteensä Netto Liite 9: Talousarviotaloudesta annetut lainat Teknologian tutkimuskeskus VTT ei ole antanut talousarviotaloudesta lainoja. TILINPÄÄTÖS 2014 66 Liite 10: Arvopaperit ja oman pääoman ehtoiset sijoitukset Kappale- Markkinamäärä arvo Julkise sti note e raamattomat osakke e t ja osuude t 31.12.2014 Kirjanpito- Omistus- Myyntiarvo osuus % oikeuksien alaraja % 19 373 617,68 31.12.2013 Markkina- Kirjanpitoarvo arvo Saadut osingot 2 734,23 20 237 484,79 CLEEN Oy 100 100 000,00 FIMECC Oy 120 120 000,00 Finnish Bioeconomy Cluster Oy 300 300 000,00 Oulu Innovation Oy 760 1 520,00 1 520,00 1 100 000,00 100 000,00 SalWe Oy 200 10 000,00 T uotekehitys Oy T amlink 325 54 661,08 RYM Oy Digile Oy 120 000,00 10,0 300 000,00 10 000,00 8,13 2 734,23 54 661,08 750 75 000,00 2 500 9 904 519,64 100,0 12 448 954,75 32 500 641 438,57 100,0 855 870,57 VT T Expert Services Oy VT T International Oy 100 000,00 75 000,00 VT T Memsfab Oy 2 500 500 000,00 100,0 500 000,00 VT T Ventures Oy 102 500 7 535 378,39 100,0 5 670 378,39 0 100,00 0,0 100,00 Fird-osuuskunta General Finland -osuuskunta T altioni -osuuskunta 1 O sakke e t ja osuude t yhte e nsä 30 000,00 0,00 1 000,00 1 000,00 19 373 617,68 2 734,23 20 237 484,79 Liite 11: Taseen rahoituserät ja velat 31.12.2014 Vastaavien rahoituserät Rahat, pankkisaamiset ja muut rahoitusvarat Yhteensä 31.12.2014 Vaihtuvakorkoiset Alle 1-5 Yli 1 vuosi vuotta 5 vuotta 0,00 0,00 0,00 0,00 Kiinteäkorkoiset Alle 1-5 1 vuosi vuotta 0,00 439 804,78 0,00 439 804,78 Vaihtuvakorkoiset Alle 1-5 Yli 1 vuosi vuotta 5 vuotta 0,00 0,00 Kiinteäkorkoiset Alle 1-5 1 vuosi vuotta Vastattavien rahoituserät Muut pitkäaikaiset velat 0,00 0,00 0,00 0,00 Yhteensä 0,00 0,00 0,00 0,00 347 833,41 347 833,41 Yhteensä Yli 5 vuotta 0,00 439 804,78 0,00 439 804,78 Yhteensä Yli 5 vuotta 0,00 347 833,41 0,00 347 833,41 TILINPÄÄTÖS 2014 67 Liite 12: Valtiontakaukset ja -takuut sekä muut vastuut Teknologian tutkimuskeskus VTT:llä ei ole varainhoitovuoden päättyessä voimassa olevia valtiontakauksia ja -takuita. Muut monivuotiset vastuut Valtion talousarvion yksityiskohtaisten perustelujen yleisten määräysten kohdan toimintamenomäärärahat perusteella tehdyt tavanomaiset sopimukset ja sitoumukset. € Tavanomaiset sopimukset ja sitoumukset yhteensä Talousarvio- Määrärahamenot 2014 tarve 2015 46 941 774 Määrärahatarve 2016 47 311 677 34 028 980 Määrärahatarve 2017 28 503 323 MäärärahaMäärärahatarve myöhemmin tarve yhteensä 83 767 377 193 611 357 Liite 13: Taseeseen sisältyvät rahastoidut varat Rahaston nimi Varat 31.12.2014 Prof. Enarin rahasto 144 764,13 Muut lahjoitusvarat Yhteensä 11 363,76 156 127,89 Varat Käyttötarkoitus 31.12.2013 Tutkimustoiminnan edistäminen: jakaa apurahoja ja stipendejä panimo-, mallastamo151 269,27 tai muun bioteknisen teollisuuden alalla Tieteellis-teknillisen toiminnan edistäminen: 54 034,87 mm. jakaa stipendejä 205 304,14 Liite 14: Taseeseen sisältymättömät rahastoidut varat Teknologian tutkimuskeskus VTT:llä ei ole taseeseen sisältymättömiä rahastoituja varoja. Liite 15: Velan muutokset Teknologian tutkimuskeskus VTT:llä ei ole valtionvelkaa. Liite 16: Velan maturiteettijakauma ja duraatio Teknologian tutkimuskeskus VTT:llä ei ole valtionvelkaa. 68 TILINPÄÄTÖS 2014 Liite 17: Oikeiden ja riittävien tietojen antamiseksi tarvittavat muut täydentävät tiedot Osakohdennusmenettely Vuoden 2004 tilinpäätöksestä alkaen VTT on noudattanut maksullisen toiminnan laajojen, pitkäkestoisten hankkeiden tilinpäätöksessä ns. osakohdennusmenettelyä, jossa projektin toteutuneet menot kirjataan kuluiksi ja projektin valmistusasteen mukainen osuus projektin kokonaistuloista kirjataan tuotoiksi. Osakohdennusmenettelyn piiriin on otettu hankkeet, joiden kustannusbudjetti on vähintään 300 000 euroa ja kesto vähintään 6 kuukautta ja jotka jatkuvat vuodenvaihteen yli. Hankkeiden valmistusaste on määritelty toteutuneiden kulujen suhteessa suunniteltuihin kokonaiskuluihin. Osakohdennuksessa on noudatettu varovaisuuden periaatetta. Osakohdennusmenettelyn piirissä olevia hankkeita tilikaudelle 2014 siirtyi 76 kappaletta. Tilikauden aikana päättyi 55 hanketta ja uusia käynnistyi 26 kappaletta. Valmistusasteen mukaan tuloutettavista, asiakkaille luovuttamatta olevista hankkeista osakohdennettiin tuotoksi tilikaudella 2014 yhteensä 12,3 milj. euroa (v. 2013 15,4 milj. euroa). Hankkeista jää osakohdennettavaksi tilikausina 2015–2017 yhteensä 13,1 milj. euroa (v. 2013 16,5 milj. euroa). Tilikaudella 2014 päättyneistä hankkeista osakohdennettiin tuotoksi 5,6 milj. euroa (v. 2013 4,9 milj. euroa). Osakohdennussaamiset ja saadut ennakot: Pitkäaikaisten hankesaamisten tilillä on laskuttamatonta tuloa 0,9 milj. euroa (v. 2013 0,3 milj. euroa) ja lyhytaikaisten saamisten tilillä 1,4 milj. euroa (v. 2013 3,7 milj. euroa). Pitkäaikaisten velkojen tilillä on saatuja ennakoita 0,3 milj. euroa (v. 2013 0,6 milj. euroa) ja lyhytaikaisten velkojen tilillä 0,3 milj. euroa (v. 2013 1,0 milj. euroa). Yhteisrahoitteisen toiminnan arvonlisäverokäsittely VTT:n yhteisrahoitteiset hankkeet eivät kuulu arvonlisäverotuksen piiriin. Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot käsitellään vastikkeettomana rahoituksena ja toimintaan tehtyjen hankintojen arvonlisäveron osuudet saadaan korvattua joko osana hankkeelle myönnettyä rahoitusta tai ne katetaan VTT:n toimintamenomäärärahalla. VTT:llä on vuosittain käynnissä tuhansia hankkeita. Kussakin hankkeessa on useita arvonlisäverotuksen näkökulmasta eri tavalla käsiteltäviä osapuolia. Tiedon taloudelliseen tuottamiseen vedoten erilaisia alv-kirjauksia ei toteuteta tositekohtaisesti. Toiselta hallinnonalalta saatava veron sisältävä rahoitus oikaistaan hankekohtaisesti kustannustilityksen yhteydessä. VTT:n kanssa samalla hallinnonalalla toimivien rahoittajien (TEM, Tekes) kohdalla rahoitus on hallinnollisen ja kirjanpidollisen työn säästämiseksi sovittu myönnettäväksi ilman arvonlisäveroa. EU-hankkeissa arvonlisävero ei ole rahoitettava kustannus, joten sen osuus katetaan TEM:n hallinnonalan arvonlisäveromenoista. Muiden rahoittajien osalta alv:n osuus oikaistaan VTT:n omista toimintamenoista koontikirjauksella. Koontikirjaus perustuu VTT:n arvonlisäveromenoihin ko. varainhoitovuoden aikana ja koontina toteutettavien rahoittajien tuoton osuuteen koko VTT:n tuotoista. 69 TILINPÄÄTÖS 2014 Vuonna 2014 arvonlisäveron netotus kirjataan tuotoksi momentille 12.39.10. VTT:n kirjaukset vuonna 2014 olivat 1,6 miljoonaa euroa. Vuonna 2013 VTT hyvitti TEM:n arvonlisäveromenomomenttia 1,7 miljoonalla eurolla. Käyttöomaisuusosakkeiden arvonalennukset VTT:n taseeseen sisältyy pitkäaikaisiksi sijoituksiksi luettavia käyttöomaisuusosakkeita 19,4 milj. euron arvosta. Osakkeiden arvosta 95,9 % eli 18,6 milj. euron osuus jakaantuu neljän valtion 100 % omistaman, mutta VTT:n hallinnoiman ja omistajaohjaaman osakeyhtiön osakkeisiin: VTT Expert Services Oy, VTT Ventures Oy, VTT International Oy ja VTT Memsfab Oy (erittely tilinpäätöksen liitteessä 10). Valtion budjetista VTT:lle osoitetusta toimintamenomäärärahasta osa on alajaoteltu sijoitustoimintaan. Vuonna 2014 summa oli enintään 3 milj. euroa, samoin kuin vuonna 2013. Lisäksi vuodelta 2013 vuodelle 2014 siirtyi käyttämättä jäänyttä osakemäärärahaa 2,8 milj. euroa. VTT käytti vuonna 2014 sijoitusmäärärahaa yhteensä 4,6 milj. euroa. VTT Ventures Oy VTT Ventures Oy harjoittaa VTT:n teknologioihin pohjautuvien kasvuyritysten pääomasijoitustoimintaa. Koska sijoitukset VTT Ventures Oy:n osakkuusyhtiöihin ovat tavanomaista riskisempiä, osa sijoituksista myös epäonnistuu. Epäonnistumiset realisoituvat esim. osakkuusyhtiön konkurssina, yhtiön hallittuna alasajona tai sijoituksen tuotto-odotuksen pysyvänä alentumisena. VTT Ventures Oy noudattaa toiminnassaan osakeyhtiö- ja kirjanpitolainsäädäntöä. Kirjanpitolainsäädännön mukaan käyttöomaisuusosakkeiden hankintahinnan ja sijoituskohteen käyvän arvon kriittinen arviointi suoritetaan yhtiön hallituksen määrittämin periaattein vuosittain. Mikäli omistuksen kirjanpitoarvon katsotaan olevan käypää arvoa olennaisesti ja pysyvästä alempi, omistuksen arvo on kirjanpitolain mukaisesti ja varovaisuuden periaatetta noudattaen alennettava käyvän arvon mukaiseksi. Arviointi tehdään sijoituskohteittain. Tilanne katsotaan pysyväksi, jos pitkällä aikavälillä ei ole todennäköistä, että omistuksen arvo nousisi takaisin hankintahintaan. VTT tekee sijoitukset VTT Ventures Oy:n vapaan oman pääoman kautta, joten omistuksen (osakkeiden) arvo kasvaa VTT:n taseessa vuosittain sijoituksen määrällä. Sijoitettu raha edelleen sijoitetaan osakkuusyhtiöihin, joiden hankinta-arvoja joudutaan ajoittain alaskirjaamaan yhtiön taseessa em. mekanismien mukaisesti. Vuonna 2014 VTT Ventures kirjaa omassa tilinpäätöksessään 0,3 milj. euron arvonalennuksen osakeomistuksistaan. Vuonna 2013 alaskirjauksia tehtiin 0,6 milj. eurolla. VTT Ventures Oy:n sijoitussalkun ja kassan yhteen laskettu arvo alittaa merkittävästi VTT:n taseeseen kirjatun osakeomistuksen arvon. Tästä johtuen VTT tekee tilinpäätöksessä yhteensä 1,0 milj. euron alaskirjauksen VTT Ventures Oy:n osakkeiden arvoon. 70 TILINPÄÄTÖS 2014 VTT International VTT International Oy muodostaa konsernin yhdessä 100 % omistamansa brasilialaisen VTT Brasil - Pesquisa e Desenvolvimento Ltda:n kanssa. Tytäryhtiö on aloittanut toimintansa 2011. Kemiran luopuminen tutkimus- ja kehitystoiminnastaan Brasiliassa 2013 sekä muutos VTT Brasilian strategiassa vaikuttavat oleellisesti yhtiön osakkeiden arvoon. Yhtiön toiminnan uudelleen suuntaaminen on edelleen käynnissä, joten vuoden 2014 kirjanpidossa yhtiö tulee tekemään tuottoarvolaskelman (nykyarvo noin 0,1 milj. euroa) perusteella kirjanpidossaan 0,7 milj. euron alaskirjauksen VTT Brasil Ltda:n osakkeista. Osakkeiden tai muiden vastaavien pitkäaikaisten sijoitusten pysyväisluonteinen ja olennainen markkinahinnan tai -arvon aleneminen edellyttää vastaavan kertaluonteisen lisäpoiston tekemistä myös VTT:n tilinpäätöksessä. VTT Expert Services Oy VTT Expert Services Oy on VTT:n hallinnoima ja omistajaohjaama valtion kokonaan omistama osakeyhtiö. VTT Expert Services Oy:n osakkeet ovat VTT:n taseessa käyttöomaisuutena. VTT Expert Services Oy vastaa maksullisista asiantuntijapalveluista ja tarjoaa asiantuntija-, testaus-, tuotehyväksyntä- ja sertifiointipalveluja sekä kalibrointipalveluja. VTT Expert Services Oy:llä on yksi tytäryhtiö: Labtium Oy. VTT Expert Services Oy muodostaa konsernin 100% omistamansa Labtium Oy:n kanssa. Viime vuosien vaikea markkinatilanne on näkynyt yhtiöiden toiminnassa ja vaatinut rakenteellisia muutoksia ja toiminnan uudelleen suuntaamista. Erityisesti Labtium Oy on ollut voimakkaan saneerauksen kohteena, mikä on vaikuttanut merkittävästi sen tuottoarvo-odotuksiin. Edellä mainitusta johtuen VTT Expert Services Oy:n hallitus on päättänyt tehdä Labtium Oy:stä yhtiön taseessa 3,5 milj. euron alaskirjauksen vuoden 2014 tilinpäätökseen. VTT Expert Services Oy:n kirjanpitoarvo VTT:n taseessa on 14,4 milj. euroa, josta Labtium Oy:n osuus on 4,8 milj. euroa. Yhtiön kirjanpitoarvo taseessa (ilman Labtiumia) on 9,6 milj. euroa. VTT Expert Services Oy:n tuottoarvolaskelman mukainen nykyarvo on noin 6 miljoonaa euroa ja kassa oli vuoden vaihteessa 3,0 milj. euroa, yhteensä noin 9 miljoonaan euroa, mikä on alle nykyisen kirjanpitoarvon. Osakkeiden tai muiden vastaavien pitkäaikaisten sijoitusten pysyväisluonteinen ja olennainen markkinahinnan tai -arvon aleneminen edellyttää kertaluonteisen lisäpoiston (1 milj. euroa) tekemistä. Osakkeiden tai muiden vastaavien pitkäaikaisten sijoitusten pysyväisluonteinen ja olennainen markkinahinnan tai -arvon aleneminen edellyttää vastaavan kertaluonteisen lisäpoiston tekemistä myös VTT:n tilinpäätöksessä. Edellä mainituista syistä johtuen tehdään VTT:n tilinpäätöksessä 2014 4,5 milj. euron suuruinen arvonalennus VTT Expert Services Oy:n osakkeiden arvoon. Yhteenveto arvonalennuksista Jotta VTT:n tilinpäätös antaisi oikean ja riittävän kuvan toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta, VTT on katsonut, että osakkeiden tai muiden vastaavien pitkäaikaisten sijoitusten 71 TILINPÄÄTÖS 2014 pysyväisluonteinen ja olennainen markkinahinnan tai -arvon aleneminen sekä yhtiöissä toteutetut arvonalennukset edellyttävät vastaavien alakirjausten toteuttamista myös VTT:n tilinpäätöksessä. VTT:n tuotto- ja kululaskelmaan sisältyvään rahoituskulut-erään sisältyy käyttöomaisuusosakkeiden arvonalennuksia yhteensä 6,3 milj. euroa (v. 2013 3,4 milj. euroa). RES-Infra -määräraha Uusiutuvan energian tutkimusympäristön (RES-infra) ensimmäinen vaihe valmistuu Espoon Kivenlahteen vuoden 2015 kuluessa. Tähän liittyen vuosina 2013–2014 on tehty vanhan teollisuuskiinteistön uudistamiseen ja koelaiteiden uusimiseen liittyvää suunnittelua, muutostöitä sekä käynnistetty laitehankinnat. Valtio on myöntänyt kokonaisuudelle 8 milj. euron erityismäärärahan vuoteen 2015 saakka. VTT:n yhtiöityksen johdosta koko vuoden 2014 aikana käytettävä RES-infra -määräraha piti, valtion budjettiteknisistä syistä johtuen, arvioida jo alkusyksyllä 2014. Arvion perusteella 3,31 milj. euroa peruutettiin VTT:n vuoden 2014 määrärahasta ja siirrettiin eduskunnan päätöksellä VTT osakeyhtiön käytettäväksi erityisavustuksena vuoden 2015 aikana. Koska kyse on miljoonaluokan investoinneista haastavassa aikataulussa ja useiden toimijoiden kesken, syksyllä 2014 tehty arvio ei osunut täysin oikeaan. Tästä syystä vuoden 2014 RES-infra- määräraha ylittyi n. 262 tuhatta euroa. Määrärahan ylitys on vähennetty vuoden 2014 toimintamenomäärärahasta. Valtion ydinjätehuoltorahaston rahasto-osuus Työ- ja elinkeinoministeriö on 19.12.2013 vahvistanut VTT:n vuoden 2014 ydinjätehuoltorahaston rahastotavoitteeksi 8,5 milj. euroa, joka ylitti VTT:lle 2013 määritellyn 6,4 milj. euron rahasto-osuuden 2,1 milj. eurolla. Erotus on erääntynyt maksettavaksi 31.3.2014. VTT on saanut rahasto-osuuden kasvua vastaavan summan valtion 1. lisätalousarviossa. 72 TILINPÄÄTÖS 2014
© Copyright 2024