BALTICCONNECTOR YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI
ARVIOINTISELOSTUSVAIHEEN YLEISÖTILAISUUS
INKOO 27.5.2015
TERHI RAUHAMÄKI
SISÄLTÖ
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
Vuorovaikutus ja projektitiimi
YVA-selostuksen rakenne
Tehdyt selvitykset
Herkät kohteet putkilinjauksella
Arvioidut vaikutukset
Arvioinnin keskeiset tulokset
Johtopäätökset ja seuranta
COPYRIGHT©PÖYRY
Kuva: Ramboll
2
VUOROVAIKUTUS YVA-MENETTELYN AIKANA
· YVA-ohjelmavaiheen kuuleminen Inkoossa, Paldiskissa ja
Tallinnassa maaliskuussa 2014
· Laaja-alaisen seurantaryhmän kokous Suomessa (tammikuussa
2015)
· YVA-selostusvaiheen kuuleminen Inkoossa toukokuussa 2015,
Paldiskissa ja Tallinnassa elokuussa 2015
· Lausunnot ja mielipiteet YVA-ohjelma ja -selostusvaiheessa
COPYRIGHT©PÖYRY
3
Projektinjohtaja ja YVA-projektipäällikkö
Terhi Rauhamäki
Laadunvarmistus
Jaana Tyynismaa
(Viro: Vahur Värk)
Viron projektinjohtaja Andres Piirsalu
Suomen YVA-projektikoordinaattori
Viron YVA-projektipäällikkö
Viron projektisihteeri
Anna-Katri Räihä
Rein Kitsing
Kerttu Kõll
Asiantuntijat Suomi
Asiantuntijat Viro
- Vesilupa-asiantuntija: Pirkko Virta, Lotta Lehtinen, Kari Kainua
- Luonto: Soile Turkulainen ja William Velmala
- Natura tarvearvio ja Natura-arvio: Soile Turkulainen ja William Velmala
- Kalastus ja kalasto: Sauli Vatanen ja Ari Haikonen / Kala- ja vesitutkimus,
Eero Taskila
- Merihydrologia: Hannu Lauri / YVA Oy, Lotta Lehtinen, Kari Kainua
- Meribiologia: Ari Ruuskanen ja Patrik Kraufvelin / Monivesi Oy, Lotta
Lehtinen, Pekka Majuri (pohjaeläimet)
- Merigeologia: Henry Vallius ja Aarno Kotilainen / GTK
- Maa- ja kallioperä, pohjavedet: Maarit Korhonen
- Maisema- ja kaava (kulttuuriympäristö): Mariikka Manninen / Ramboll
- Sosiaaliset vaikutukset: Jari Laitakari ja Ville Koskimäki
- Melu: Carlo di Napoli
- Ilmanlaatu ja ilmasto, turvallisuus: Mirja Kosonen
- Meriliikenne: Jyrki Latvala ja Jaakko Kettunen
- Paikkatietoasiantuntija (kartat): Jari Ruohonen
- Kemia: Jani Mäkelä, Antti Hasanen, Kyösti Viertola
- Ruoppaus ja vesirakentaminen: Sakari Lotvonen ja Jari Lassila
- Suurpaineputki: Isto Arponen, Jari Etholen ja Lauri Kansanen
COPYRIGHT©PÖYRY
-
YVA-asiantuntija: Rein Kitsing ja Jüri Teder
Vesilupa-asiantuntija: Rein Kitsing ja Jüri Teder
Luonto: Natalja Kolesova, Inga Lips
Natura tarvearvio ja Natura-arvio: Natalja Kolesova,
Mariliis Kõuts
Kalastus ja kalasto: Mariliis Kõuts
Merihydrologia: Urmas Lips, Germo Väli, Taavi Liblik
Meribiologia: Natalja Kolesova, Inga Lips
Merigeologia: Kaarel Orviku
Maa- kallioperä: Kaarel Orviku
Maisema- ja kaava (kulttuuriympäristö): Kerttu Kõll
ja Kaur Lass
Sosiaaliset vaikutukset: Kaur Lass
Melu: Aleksander Klauson, Janek Laanaru
Meriliikenne: Taavi Liblik, Germo Väli
Paikkatietoasiantuntija (kartat): Kerttu Kõll
Kemia: Jüri Teder
Ruoppaus, vesirakentaminen: Urmas Lips, Taavi
Liblik, Priit Põldre
YVA-SELOSTUKSEN RAKENNE
YHTEYSTIEDOT - ESIPUHE - YVA-TYÖRYHMÄ - TIIVISTELMÄ – SANASTO
1 HANKE
2 YVA-MENETTELY, VIESTINTÄ JA OSALLISTUMINEN
3 HANKKEEN TEKNINEN KUVAUS
4 HANKKEEN EDELLYTTÄMÄT LUVAT, SUUNNITELMAT JA PÄÄTÖKSET
SUOMESSA
5 HANKKEEN SUHDE LUONNONVAROJEN KÄYTTÖÄ JA
YMPÄRISTÖNSUOJELUA KOSKEVIIN SUUNNITELMIIN JA OHJELMIIN
6 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN LÄHTÖKOHDAT
7 YMPÄRISTÖN NYKYTILA
7.1
Merenpohja, maa- ja kallioperä sekä pohjavedet
7.1.1
Suomenlahti
7.1.2
Inkoo
7.2
Hydrologia, vedenlaatu ja vesiluonto
7.3
Kalasto ja kalatalous
7.4
Melu ja tärinä
7.5
Liikenne
7.6
Ilmanlaatu
7.7
Kasvillisuus, eläimistö ja suojelukohteet
7.8
Maankäyttö ja rakennettu ympäristö
7.9
Maisema ja kulttuuriperintö
7.10
Ihmiset ja yhteiskunta
8. ARVIOINTIMENETELMÄT JA ARVIOIDUT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET
8.1
Merenpohja
8.1.1
Arviointimenetelmät ja arvioinnin epävarmuustekijät
8.1.2
Rakentamisen aikaiset ympäristövaikutukset
8.1.3
Käytön aikaiset vaikutukset
8.1.4
Yhteenveto vaikutusten merkittävyydestä ja vaihtoehtojen
vertailusta
8.1.5
Haitallisten vaikutusten ehkäisy ja lieventäminen
8.2
Maa- ja kallioperä sekä pohjavedet
8.3
Hydrologia ja vedenlaatu
COPYRIGHT©PÖYRY
8.4
8.5
8.6
8.7
8.8
8.9
8.10
8.11
8.12
8.13
8.14
8.15
8.16
8.17
8.18
Vesiluonto
Kalasto ja kalatalous
Melu
Tärinä
Liikenne ja liikenneturvallisuus
Päästöt ilmaan
Kasvillisuus, eläimistö ja suojelukohteet
Maankäyttö ja rakennettu ympäristö
Maisema ja kulttuuriympäristö
Ihmiset ja yhteiskunta
Luonnonvarojen käyttö
Jätteet ja niiden käsittely
Poikkeus- ja onnettomuustilanteet
Käytöstäpoisto
Vaikutukset vesienhoidon ja merenhoidon
tilatavoitteisiin
Suomen valtion rajat ylittävät vaikutukset
Nollavaihtoehto
Yhteisvaikutukset
8.19
8.20
8.21
9. VAIHTOEHTOJEN VERTAILU
10. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN SEURANTA
11. LÄHTEET
LIITTEET
– YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO YVA-OHJELMASTA
– NATURA-ARVIOINNIN TARVEARVIOINTI
– IMPERIA: VAIKUTTAVUUDEN OSATEKIJÖIDEN LUOKITTELUT
– TIIVISTELMÄ VIRON YVA-SELOSTUKSESTA
5
MENETELMÄT JA TÄYDENTÄVÄT SELVITYKSET
Osa-alue
Arviointia varten tehdyt selvitykset
Merenpohja
Sedimenttinäytteet
Akustiset tutkimukset
ROV- ja magnetometriset tutkimukset
Syvyysolosuhteiden tutkimus , viistokaikuluotaukset,
penetroiva kaikuluotaintutkimus
Geotekninen näytteenotto
Vesistömallinnus, muiden vesirakennushankkeiden
(mm. Nord Stream) tarkkailutulokset
Kovien merenpohjien kasvillisuus- ja eläimistötutkimus
Vesikasvillisuus -ja pohjaeläimistöselvitykset
Pohjaeläinnäytteet suunnitellulla reitillä
Hydrologia ja vedenlaatu
Vesiluonto
Kalasto ja kalatalous
Verkkokoekalastukset, kalanpoikaspyynti ja
ammattikalastusselvitys
Kalojen poikastuotantoalueet -selvitys
Melu
Maanpäällisen melun melumallinnus
Vedenalaisen melun äänitasojen laskennalliset arviot
Erillisselvitykset (liikennemäärät, alustyypit ,
riskianalyysit jne.)
Kuljetusmäärät ja -reitit
Liikenne
COPYRIGHT©PÖYRY
6
Osa-alue
Arviointia varten tehdyt selvitykset
MENETELMÄT JA TÄYDENTÄVÄT
SELVITYKSET
Ilmasto ja ilman laatu
Ilmanpäästöjen laskenta arvioidun laivojen polttoaineen
kulutuksen perusteella
Kompressoriaseman päästöjen laskenta
Liito-oravan, viitasammakon, merkittävien
Kasvillisuus, eläimistö ja
pesimälintujen, luontodirektiivissä mainittujen
suojelukohteet,
sudenkorentojen sekä kasvillisuuden ja arvokkaiden
Natura-tarvearviointi
luontotyyppien inventoinnit
Merinisäkässelvitykset
Saaristolintujen pesimä- ja lepäilijälaskennat
Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö
Kaavatilanteen päivitys
Kartta- ja ilmakuvatarkastelut
Maisema ja kulttuurihistorialliset arvot Kohdekäynti
Kartta- ja ilmakuvatarkastelut
Maisemahistoriallinen tarkastelu
Kokous Museoviraston edustajien kanssa
Luotausaineistoihin perustuva selvitys vedenalaisesta
kulttuuriperinnöstä
Muinaisjäännösinventointi
Poikkeus- ja onnettomuustilanteet
Kvantitatiivinen riskinarvio
Sosiaaliset vaikutukset
Yleisötilaisuudet ja seurantaryhmä
Mediaseuranta, mielipiteet ja lausunnot
COPYRIGHT©PÖYRY
7
HERKÄT KOHTEET PUTKILINJAUKSELLA
COPYRIGHT©PÖYRY
8
ARVIOIDUT VAIKUTUKSET
· YVA-lain mukaisesti arvioitu vaikutukset:
– ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen;
– maaperään, vesiin, ilmaan, ilmastoon, kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon
monimuotoisuuteen;
– yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin, maisemaan, kaupunkikuvaan ja
kulttuuriperintöön;
– luonnonvarojen hyödyntämiseen; sekä
– näiden tekijöiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin.
· Vaikutusten arvioinneissa on lisäksi kuvattu
–
–
–
–
epävarmuustekijät
toimenpiteet haittojen ehkäisemiseksi ja lieventämiseksi
ympäristövaikutusten seurantasuunnitelma
suunnitelma YVA-menettelyn jälkeisille mahdollisille jatkotoimenpiteille
COPYRIGHT©PÖYRY
9
KESKEISET TULOKSET - MERENPOHJA
· Hienoaineksien suspensiota - ajallinen kesto
·
·
·
·
·
kuitenkin suhteellisen lyhyt.
Pohjan muokkauksen fyysisten vaikutusten
voimakkuus kokonaisuudessaan
Suomenlahdella pieni.
Rannikoiden läheisyydessä vaikutukset ovat
rajoitetun ajan suurempia. Kokonaisvaikutus
sielläkin on silti vähäinen.
Pysyvää muutosta, jolla on ympäristöllistä
merkitystä, ei aiheudu Suomen puolella.
Sedimentit ovat pääosin maaperälle ja
ruoppausmassoille esitettyjen ohjearvojen
perusteella suhteellisen puhtaita, eikä niistä
arvioida olevan merkittävää haittaa
meriympäristölle.
Käytön aikana eroosio- ja akkumulaatioolosuhteet putken välittömässä
läheisyydessä voivat hiukan muuttua.
COPYRIGHT©PÖYRY
10
KESKEISET TULOKSET – HYDROLOGIA JA VEDENLAATU
· Suurimmat vaikutukset rannikon lähellä, työvaiheista
·
·
·
·
·
·
·
auraus saaristossa aiheuttaa voimakkaimmat
samentumat.
Rakentamisen eri vaiheista syntyvä samennus
kuitenkin kohtalaisen pientä.
Samennuksen osalta pienimmät vaikutukset tulevat
linjattaessa putki reittivaihtoehdon VE FIN 2
mukaisesti ja käyttäen rantautumisvaihtoehtoa RK2.
Ravinteiden kasvi- ja eläinplanktontuotantoa lisäävät
rehevöittävät vaikutukset jäävät paikallisiksi ja
kokonaisuutena vähäisiksi.
Painetestin jälkeisten huuhteluvesien vaikutus
arvioidaan vähäiseksi.
Hanke ei vaikuta lähialueen meren tilan
pitkäaikaisseuranta-asemien vedenlaatuseurantaan
ratkaisevasti.
Putken käytön aikana aiheutuu vain hyvin lieviä
vaikutuksia pohjavirtausten ja edelleen
eroosiomuutosten muodossa putken
lähiympäristössä.
Hankkeen ei arvioida vaarantavan tai viivästyttävän
merkittävästi hyvän tilan saavuttamista merialueella.
COPYRIGHT©PÖYRY
11
KESKEISET TULOKSET – VESILUONTO
· Samentuminen estää valon pääsyä kasveille ja kiintoaineen uudelleen
sedimentoituminen heikentää pohjaeliöstön elinmahdollisuuksia.
· Vaikutukset kuitenkin paikallisia ja ajallisesti rajoittautuneita.
· Vaikutusten kokonaismerkittävyys rantavyöhykkeen
vesikasvillisuuden ja pohjaeläinten osalta on arvioitu vähäiseksi
vaihtoehtojen VE FIN 1, VE FIN 2 ja RK2 osalta, kohtalaiseksi RK1
osalta.
· Uudelleen sedimentoituvalla pohja-aineksella ei ole merkittävää
vaikutusta pehmeiden pohjien selkärangattomien monimuotoisuuteen
kokonaisuudessa valoisan kerroksen alapuolisilla alueilla.
· Käytön aikana avomerialueiden pohja-aineksen raekoon muutoksen
myötä pohjaeläinten yhteisörakenne muuttuu. Vaikutuksen
merkittävyys on kuitenkin suhteellisen vähäinen.
· Käytön aikana hankkeesta ei aiheudu merkittäviä vaikutuksia
rantavyöhykkeen vesikasvillisuuteen tai pohjaeläimiin.
COPYRIGHT©PÖYRY
12
KESKEISET TULOKSET – KALASTO JA KALATALOUS
Kalasto
· Merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat Inkoon sisäsaaristoon
sekä väli- ja ulkosaaristoon.
· Merkittäviä vaikutuksia voi syntyä kutu- ja poikashabitaatin
tuhoutumisen seurauksena rantautumisalueilla (RK1) sekä
kiintoainevaikutuksen ja vedenalaisen melun seurauksena koko
saaristovyöhykkeen alueella.
· Avomerialueella erityisesti vedenalaiset räjäytykset vaikuttavat
laajalla alueella kaloihin. Kiintoainevaikutus jää avomerialueella
kuitenkin vähäiseksi ja lyhytaikaiseksi.
· Pohjakaloihin vaikuttaa pohjan muuttuminen, jolla voi olla joko
negatiivisia tai positiivisia vaikutuksia kalalajista riippuen.
· Käytönaikaiset vaikutukset kalastolle ovat merkityksettömiä.
Kalastus
· Rakentamisen aikana merkittäviä väliaikaisia vaikutuksia
kohdistuu koko saaristovyöhykkeen kalastukseen.
· Rantautumisvaihtoehdon RK1 aiheuttama haitta alueen
poikastuotannolle arvioidaan pysyväksi haitaksi.
· Ulkomerialueella troolikalastukselle aiheutuu rakentamisen
aikana väliaikaista häiriötä.
· Hankkeesta ei aiheudu merkittäviä käytönaikaisia vaikutuksia
kalastukselle.
COPYRIGHT©PÖYRY
13
KESKEISET TULOKSET – VEDENALAINEN MELU
COPYRIGHT©PÖYRY
14
KESKEISET TULOKSET – MAANPÄÄLLINEN MELU
VE FIN 1
VE FIN 2
COPYRIGHT©PÖYRY
15
KESKEISET TULOKSET – MAANPÄÄLLINEN MELU
RK1
RK2
COPYRIGHT©PÖYRY
16
KESKEISET TULOKSET – KASVILLISUUS, ELÄIMISTÖ JA
SUOJELUKOHTEET, NATURA-TARVEARVIOINTI
· Barön selän luonnonsuojelualueen (YSA010484) saarten ja luotojen linnustoon
·
·
·
·
·
·
·
kohdistuvat rakentamisen ajan vaikutukset (rakentamisen aiheuttama häiriö, melu ja
samentuminen) ovat tilapäisiä, ja niitä voidaan lieventää ottamalla lintujen pesiminen
huomioon töiden ajoittamisessa.
Vaihtoehdon VE FIN 1 aiheuttamat vaikutukset ovat suurempia kuin vaihtoehdon VE
FIN 2.
Melu ja rantaveden samentuminen ulottuvat osaan Stor-Ramsiön luonnonsuojelualuetta
(YSA014191), mutta niillä ei arvioida olevan vaikutusta sen luontoarvoihin.
Visuaalinen häiriö ei todennäköisesti vaikuta merkittävästi pääasiassa vedessä eläviin
merinisäkkäihin. Hankealueen lähistöllä ei sijaitse luotoja, joille kerääntyisi suuria
määriä hylkeitä.
Vedenalainen melu voi kuitenkin vahingoittaa yksittäisiä merinisäkkäitä. Räjäytyksissä
tuleekin käyttää paineaaltojen vaikutuksia lieventäviä toimenpiteitä, jotta merinisäkkäille
ei aiheuteta vaurioita.
Suomenlahden avomerialueella hankkeen vaikutukset luontoon eivät ole kovin
merkittäviä.
Maalinjausten ja kompressoriaseman rakentamisella on vähäinen vaikutus paikallisesti
arvokkaisiin luontokohteisiin ja linnustoon. Vaihtoehdoilla ei ole merkittävää eroa.
Natura-tarvearviointi ei tuonut esiin seikkoja, joiden vuoksi varsinainen
luonnonsuojelulain 65 §:n mukainen Natura-arviointi olisi tarpeellinen.
COPYRIGHT©PÖYRY
17
KESKEISET TULOKSET – LIIKENNE JA PÄÄSTÖT ILMAAN
Liikenne ja liikenneturvallisuus
· Merenpohjan muokkaustoimista aiheutuu muulle laivaliikenteelle lähinnä hetkellisiä,
enemmillään kullakin alueella muutaman vuorokauden mittaisia paikallisia vaikutuksia.
· Putkenlaskualus vaatii ympärilleen halkaisijaltaan noin kolmen kilometrin laajuisen turvaalueen.
· Vaikutusten laivaliikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen arvioidaan olevan merkitykseltään
vähäisiä.
· Maanpäällisen maakaasuputken rakentamisen liikenne kuormittaa alueen teitä vain
muutaman viikon ajan. Vaikutukset muuhun liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen ovat
vähäisiä ja lyhytaikaisia.
· Putken käytön aikana suoritetaan säännöllisesti putken sisä- ja ulkopuolisia tarkastuksia sekä
huoltotöitä, joiden vaikutusten muulle liikenteelle arvioidaan olevan vähäisiä.
Päästöt ilmaan
· Laivaliikenne aiheuttaa typen oksidien, rikkidioksidi-, hiukkas- ja hiilidioksidipäästöjä ilmaan.
· Rakentamisen aikaisen alusliikenteen päästöt ilmaan ovat alle yhden prosentin Itämeren
alueen laivaliikenteen nykyisistä päästöistä. Laivaliikenteen päästöjen vaikutuksen
ilmanlaatuun arvioidaan olevan vähäinen.
· Maanrakennustöihin liittyvän pölyämisen arvioidaan jäävän työkohteen välittömään
läheisyyteen.
· Käytön aikaiset vaikutukset ilmanlaatuun ovat vähäiset.
COPYRIGHT©PÖYRY
18
KESKEISET TULOKSET – MAANKÄYTTÖ JA RAKENNETTU
YMPÄRISTÖ, MAISEMA JA KULTTUURIYMPÄRISTÖ
Maankäyttö ja rakennettu ympäristö
· Hanke ei aiheuta rajoitteita tai vaikutuksia puolustusvoimien toimintaan Suomenlahdella.
· Inkoossa hankkeen aiheuttamat vaikutukset ovat lähinnä paikallisia, aidatulle alueelle
kohdistuvia. Merkittävimmät vaikutukset liittyvät asemakaavan mahdolliseen
muuttamistarpeeseen.
· Maanalainen maakaasuputki ja kompressoriasema estävät tulevaisuudessa osittain
maakuntakaavassa alueelle tarkoitettua kiviainesten ottoa.
Maisema ja kulttuuriperintö
· Inkoon maa-alueelle sijoittuvien maakaasuputkiosuuksien, kompressoriaseman ja
mahdollisen maakaapelin vaikutukset maisemaan ovat vähäiset. Myös suhteessa
laajempaan maisemakokonaisuuteen vaikutukset ovat vähäiset teollisen toiminnan alueella.
· Hankkeella ei ole vaikutuksia maa-alueella sijaitseviin maiseman tai kulttuuriympäristön
arvokohteisiin.
· Merenpohjaan asennettava maakaasuputki saattaa aiheuttaa vaikutuksia vedenalaiseen
kulttuuriperintöön joko suoraan rakentamisesta tai rakentamisen aiheuttamista veden
virtausmuutoksista johtuen. Myös räjäytyksistä voi aiheutua kohteisiin mekaanisia vaurioita.
· Vedenalaisen kulttuuriperinnön osalta vaikutusten arviointi edellyttää lisäselvityksiä.
Alustavien tietojen perusteella kaksi kartoitetuista mahdollisista muinaisjäännöskohteista
sijoittuu VE FIN 1 läheisyyteen ja yksi vaihtoehdon VE FIN 2 läheisyyteen.
COPYRIGHT©PÖYRY
19
KESKEISET TULOKSET – IHMISET JA YHTEISKUNTA
· Väliaikaisia meluhaittoja vesi- ja maa-alueilla, lisääntyvä vesiliikenne sekä lyhytaikaiset
·
·
·
·
tärinähaitat maalla ja merellä.
Virkistyskäytön ja kalastuksen osalta meriputken lähivesialueiden hyvin lyhytaikainen
sameneminen aiheuttaa hyvin vähäistä haittaa. Vaikutukset ovat lyhytkestoisia ja
luonteeltaan väliaikaisia.
Vaikutusten merkittävyyden kokemiseen vaikuttavat ihmisten kokemat luontoarvot
(lyhytaikainen vaikutus meriveteen, kalakantaan, lintuihin ja muihin luonnoneliöihin),
maisema-arvot, omaisuuden arvon muutos, virkistyskäytön häiriintyminen sekä
tilapäiset muutokset vesiliikennöinnissä. Vaikutukset fyysisessä luonnonympäristössä
sekä virkistysarvoissa, maisemahaitassa sekä vesiliikenteessä ovat kuitenkin
lyhytkestoisia.
Vähäinen positiivinen vaikutus Inkoon alueelle lisääntyneen teollisen taloudellisen
aktiviteetin myötä.
Vaihtoehtojen ja rantautumispaikkojen osalta ei ole vaikutusten kannalta merkittäviä
eroja.
COPYRIGHT©PÖYRY
20
KESKEISET TULOKSET – POIKKEUS-JA
ONNETTOMUUSTILANTEET
RAKENTAMINEN
· Putkenlaskualuksen, putken kuljetusaluksen tai merenpohjan muokkaukseen osallistuvan aluksen
törmääminen ohikulkevaan laivaan on epätodennäköistä mutta mahdollista.
· Öljyvuodon riski on hyvin pieni.
· Ammukset ja tynnyrit poistetaan ennen maakaasuputken rakentamista.
KÄYTTÖ
· Hanketta varten tehty kvantitatiivinen riskinarvio
– Kohdat, joissa putki tulee suojata putken vaurioitumisen estämiseksi
– Riskin suuruus on laskettu ilman suojaustoimia
· Putken suojaustoimin riski pienennetään hyväksyttävälle tasolle, jolloin onnettomuustiheys esisuunnittelun
vaiheessa saa olla enintään kerran 100 000 vuodessa putken kilometriä kohden. Lähtökohtaisesti
maakaasuputki suunnitellaan ja suojataan siten, että edellä mainittu riski ei ylity.
Kuva: Ramboll
COPYRIGHT©PÖYRY
21
KESKEISET TULOKSET – POIKKEUS-JA
ONNETTOMUUSTILANTEET 2
· Pienen vuodon tapauksessa vaarallinen alue on lyhimmillään
muutamia kymmeniä metrejä, maakaasuputken
epätodennäköisessä murtumatapauksessa vaara-alue ulottuu
edullisissa sääolosuhteissa yli 700 metrin etäisyydelle.
· Vaara-alueella ei ole vakituista asutusta. Pienen vuodon
tapauksessa vaara-alueella ei ole myöskään loma-asutusta.
Keskisuuren vuodon tapauksessa vaara-alueella on vaihtoehdosta
riippuen enintään yhdeksän loma-asuntoa, suuren vuodon
tapauksessa enintään 23 loma-asuntoa ja murtuman ollessa
kyseessä loma-asuntoja on enimmillään 92.
· Kaasun vuotaminen mereen ja siitä seuraava kaasupilven
muodostuminen on erittäin epätodennäköinen tapahtuma. Mikäli
näin kuitenkin tapahtuisi, voisi kaasupilvi syttyä palamaan
leimahtamalla ja aiheuttaa vahinkoa tulipaloon joutuneille ihmisille.
Tällaisen yksilöön kohdistuvan riskin arvioidaan olevan suurin niillä
henkilöillä, jotka työskentelevät Tukholman ja Helsingin välisellä
laivalla.
· Yksilöön kohdistuvan vuotuisen riskin suuruudeksi saatiin yksi
onnettomuus harvemmin kuin miljoonassa vuodessa. Kaasun
vuotaminen mereen ja siitä seuraava kaasupilven muodostuminen
on erittäin epätodennäköinen tapahtuma.
COPYRIGHT©PÖYRY
22
YHTEISVAIKUTUSTEN TARKASTELU
COPYRIGHT©PÖYRY
23
KESKEISET TULOKSET – SUOMEN VALTION RAJAT YLITTÄVÄT
VAIKUTUKSET
· Ei merkittäviä Suomen valtion rajat ylittäviä vaikutuksia.
· Suomen aluevesillä tehtävistä vesistötöistä ei aiheudu merkittävää samennusta, joka
·
·
·
·
·
·
kulkeutuisi valtion rajojen yli. Haitta-aineista ei arvioida aiheutuvan riskiä vesiympäristölle.
Vedenalaisen melun ei arvioida aiheuttavan merkittäviä vaikutuksia merinisäkkäiden, lintujen
ja kalojen käyttäytymiseen Viron puolella.
Hankkeen Suomen puolen toiminta ei aiheuta vaikutuksia Virossa sijaitsevan lähimmän
Natura-alueen (Naissaare EE0010127, SCI) suojeluperusteisiin.
Putken asennukseen osallistuvien laivojen päästöillä on hyvin vähäistä vaikutusta
ilmanlaatuun Viron alueella silloin, kun laivat ovat lähellä Viron aluetta.
Suomen vesialueella tapahtuvassa erittäin epätodennäköisessä pahimmassa mahdollisessa
onnettomuustilanteessa vaarallisen syttyvän kaasupilven laajuus on hieman yli 700 metriä ->
yltäisi Viron puoleiselle vesialueelle.
Alusliikenteen turvallisuuteen ei merkittäviä rajat ylittäviä vaikutuksia.
Vähäiset ihmisiin ja yhteiskuntaan ulottuvat rajat ylittävät vaikutukset.
COPYRIGHT©PÖYRY
24
JOHTOPÄÄTÖKSET JA ARVIO TOTEUTTAMISKELPOISUUDESTA
· Hankkeen toteuttaminen tukee Suomen energiamarkkinoiden pitkän aikavälin
kehittämisen tavoitetta lisätä maakaasun hankintavaihtoehtoja huoltovarmuuden ja
maakaasumarkkinoiden toimivuuden varmistamiseksi.
· Hankkeen toteuttaminen mahdollistaa osaltaan muiden fossiilisten polttoaineiden
korvaamisen ja siten päästöjen vähentämisen.
· Kaikki linjausvaihtoehdot ovat toteuttamiskelpoisia, kun hankkeen suunnittelussa
panostetaan erityisesti rakentamisen aikaisten rakentamistoimien aiheuttamien
haitallisten vaikutusten ehkäisyyn ja lieventämiseen.
· Hankkeen merkittävimmät kielteiset vaikutukset aiheutuvat rakentamisvaiheessa.
· Rakentamisesta aiheutuvan suuremman kiintoainespitoisuuden vuoksi haitalliset
vaikutukset vedenlaatuun, vesiluonnolle, kalastolle, kalastukselle ja linnustoon ovat
suuremmat vaihtoehdossa VE FIN 1 kuin vaihtoehdossa VE FIN 2.
· Rakentamisen aikaiset haitalliset vaikutukset vedenlaatuun, kalastoon, kalastukselle ja
turvallisuuteen ovat suuremmat rantautumispaikan RK1 kuin RK2 tapauksessa.
COPYRIGHT©PÖYRY
25
YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN SEURANTA
· Toiminnan harjoittajan tulee olla selvillä toimintansa vaikutuksista ympäristöön
· Alustava seurantaohjelma
– Vedenlaadun seuranta rakennusvaiheessa, mahdollisuuksien mukaan
osana alueen yhteistarkkailua
– Pohjaeläin- ja vesikasvillisuustutkimukset, mahdollisuuksien mukaan osana
alueen yhteistarkkailua
– Melun seurantamittaukset rakennusvaiheessa, jotta voidaan tarvittaessa
ryhtyä toimenpiteisiin
– Kalataloudellisten vaikutusten seuranta rakennusvaiheessa
– Linnusto- ja merinisäkässeuranta merialueella rakennusvaiheessa
– Ammusten raivausten osalta erillinen tarkkailuohjelma
COPYRIGHT©PÖYRY
26
KIITOS!
COPYRIGHT©PÖYRY
27