Mediakatsaus 2015-04-01
1 Ruotsinsuomalaisten ja Suomen kielen asema Ruotsissa Mediakatsaus 2015-02-25 – 2015-04-01 2015-04-09 2 Innehållsförteckning 25.2 K-R Sisuradio. Yhdistyksiin kuulumattomia suomalaistaustaisia 27.2 Popula. Språkforskare ger icke godkänt till Populas språk 1.3 SR Sisuradio. Kalevalaista juhlintaa 2.3 SR. Huomenta Ruotsi. Tuomas Sopanen on suomalaisen ryijyn 2.3 K-R Sisuradio. Yhteistyötä yli kuntarajojen myös opettajan 2.3 City Sisu. Mies vailla menneisyyttä taipuu teatteriksi Dramatenin 2.3 L-R Sisuradio. Göteborgin ruotsinsuomalainen neuvosto tauolle 2.3 K-R Sisuradio. Jääveistos "Kasvojen sielu" kannustaa olemaan oma 3.3 Gränslöst Sisuradio. Kämpigt att vara ummikko i Tornedalen 4.3 SR Sisuradio. Popula. Technotanten som trotsar jante 5.3 SR. Ruotsinsuomalainen nuorisotyö on sukupolvenvaihdoksen edessä 5.3 SR Sisuradio. Esan ja Elinan jokilaulut 5.3 City Sisu SR. RSN höristää korvansa ja teroittaa tekstinsä 5.3 L-R SR. Sähköisten koulukirjojen määrä kasvaa kovaa vauhtia 5.3 SR Sisuradio. Illan City Sisussa ihastellaan Kaurismäkeä Dramatenin 5.3 SR.Tähti. Tarjolla tänään: parhaat biitit ja makeimmat riffit 6.3 SR. Pakollinen ruotsin kielen opiskelu säilyy Suomessa 6.3 K-R SR. Tuomas Kyrö: Kirjailijan tärkeimmät lihakset ovat aivot 11.3 E-R SR. Karlskronassa onni korkealla, Malmössä neuvonpito 11.3 S-H SR. Sairaanhoidon puhelinneuvontaa myös suomeksi 11.3 L-R SR. Ericssonin suuri irtisanomisuhka puhuttaa 12.3 SR. Kohtauspaikka. Maanmittariproosaa hullun sydämestä 12.3 Tähti SR. Netti edelleen täynnä vihaa ja kiusaajia 16.3 SR. Diskuterar om att gå samman och jobba för ett nytt 16.3 MINORITET.SE. Minoritetsrapporten: Långsam utveckling under 16.3 L-R SR Malmössä toivotaan suomenkielisiä palveluita 16.3 SR. Tukholman Sibelius-Nielsen-juhlat 17.3 E-R SR. Nooran mielestä Jönköping on mainio opiskelijakaup. 17.3 L-R SR. Musalistat tulevia kirppislöytöjä ja Göteborgin 17.3 L-R SR. Mark Levengood kertoo Suomen ja Ruotsin eroista 17.3 City Sisu SR. Sotainvalidien Ruotsin piirin toimistolla 17.3 Tähti SR. Muovihius peittoaa pään 18.3 Studio Sisu. Martin Ahlberg palkittiin matkailualan palkinnolla 18.3 E-R SR. Keskiviikkona tapaamme Mirjamin ja kuulemme 18.3 City Sisu. Södertäljen suomenkielinen vanhustenhoito ei vastaa 18.3 SR. Iriksen isän kunto heikkeni ruotsinkielisellä osastolla 19.3 Kulttuurisunnuntai SR. Lehdistötukea suomenkielisille lehdille 19.3 Studio Sisu SR. Sisuradion sotaveteraaneja koskeva sarja jatkuu 19.3 S-H SR. Torstaina taloasiaa ja kirjailijan mietteitä 19.3 Kulttuurisunnuntai SR. Antiikkikauppa muuttuu: asiakkaat 19.3 SR Tähti. Vahva itsetunto? 20.3 SR Sisuradio. Ruotsin seniorit ahkeroivat töissä ja vapaa-ajal. 20.3 Studio Sisu SR. Kaikissa hallintoaluekunnissa ei ole suomalaista 20.3 Huomenta Ruotsi SR. Nina Nyman ja Aarne Myllymäki auttavat 20.3 SVT Uutiset Stort forskningsprojekt om sverigefinnar 20.3 SR Popula. Hur okej är sisu och lejonet idag? 20.3 SR. Norrköpingin suomenkielinen vanhusten laitoshoito laajenee 21.3 SR. Sisutarinoissa äänestettiin ja ei 23.3 Huomenta Ruotsi SR. Ruotsinsuomalaisten valtuuskunnan 23.3 Finnblicken SR. Snart dags att rösta i finska riksdagsvalet 24.3 STOCKHOLMS FRIA. Stockholm lever inte upp till 4 4 5 6 7 8 8 9 10 11 11 12 13 14 15 15 16 16 17 17 18 19 19 20 21 22 22 23 23 24 24 25 25 26 26 27 28 29 30 30 32 32 33 33 34 35 36 38 38 39 40 3 24.3 YLE.FI Sverigefinska skolan modell för Finland? 24.3 ETLEHTI.FI. Parempi palkka houkutteli: Monista 25.3 SR. Martti, 86, kaipaa apua suomeksi 26.3 Minoritet.se. Veera är ny ordförande 26.3 SR. Asiantuntija: Äidinkieli on tärkeä vanhuksen identiteetille 26.3 SR. Poliittinen vastuu vanhustenhoidosta hakoteillä 26.3 City Sisu Ruotsinsuomalaiset sotaveteraanit vierailivat 26.3 SR. Suomalaisvanhusten asiat etenevät hitaasti kunnissa 26.3 SR. Elias, 91v, kaipaa suomalaista ruokaa 26.3 SR. Sundbybergiin avataan kesällä suomenkielinen 26.3 SR. Norrtälje lupaa kartoittaa suomalaisten vanhusten 26.3 SR. Nyköpingissä vanhustenhoito-osasto odottaa asukkaita 27.3 SR. Luulajassa ei suomenkielistä osastoa 27.3 SR. Mariestadiin luvassa suomenkielistä vanhustenhoito 27.3 SVT Uutiset. Uusi puheenjohtaja haluaa ruotsinsuomalaiset 29.3 http://kulturtidskrifter.se/. Sverigefinländare som stereotyper 30.3 SR. Suomen puolueet eivät panosta vaalityöhön Ruotsissa 31.3 SR. Finska partier fiskar inte röster i Sverige 1.4 Kohtauspaikka SR. Alma Pöystin oppilaina ruotsinsuomalaiset 42 44 46 48 49 51 53 54 55 57 59 61 62 64 65 66 68 70 71 4 ____________________ Keski-Ruotsin Sisuradio Yhdistyksiin kuulumattomia suomalaistaustaisia vaikea löytää Lähetetty onsdag 25 februari kl 18:10 http://sverigesradio.se/sida/avsnitt/509541?programid=1019 KUUNTELE (50 MIN) – minkälaisia suomenkielisiä palveluja eskilstunalaiset kaipaavat – kielelliset hoitotarpeet ovat Smedjebackenissa olleet jo esillä – suomalaisten hiihtovarusterekka on ollut jo pitkään Falunissa – Eskilstunassa lauletaan tänä iltana Queeniä – Nea Kaarto ei ole kotonaan Ruotsissa, Suomessakin ennemmin ja mieluiten Englannissa Juontaja Pirjo Rajalaksokin ärähtää ohjelman puolivälin kohdalla. ______________ Kohtauspaikka Popula Språkforskare ger icke godkänt till Populas språk Publicerat fredag 27 februari kl 20:56 http://sverigesradio.se/sida/gruppsida.aspx?programid=4738&grupp=21764&artikel=6105159 lyssna på Språkforskare ger icke godkänt till Populas språk Kaarlo Voionmaa Populan juontajien suomen kielestä (2:06 min) Det hettar till i studion när Populas programledare och praktikant möter språkforskaren Kaarlo Voionmaa. Voionmaa störs av svenskfinskt blandspråk medan Populas programledare tycker att kommunikationen funkar bäst utan krav på renhet. 5 "Det är inte flytande. Det klingar främmande. Jag reagerar på att det låter annorlunda.", är Voionmaas betyg på programledarnas finska. Programledare Maziar Farzin och Erkki Kuronen. Medverkar gör även praktikanten Jasmin Lindberg. _________________________ Kulttuurisunnuntai Kalevalaista juhlintaa Kansan Kalevala Lähetetty söndag 1 mars kl 07:00 http://sverigesradio.se/sida/avsnitt/509962?programid=2532 KUUNTELE (90 MIN) Luettu Kalevala Foto: Kirsi Blomberg 28.2. juhlitaan Kalevan 180-vuotispäivää sen kunniaksi, että Elias Lönnrotin kokomana kirja julkaistiin 1835. Monet kalevaisen kulttuurin ystävät kaivavat kuitenkin mieluummin syvemmältä ja hakevat inspiraationsa vanhemmista ja muista läheteistä, joissa ei ole Lönnrotin tekemiä muutoksia ja lisäyksiä. Kalevalaa Ruotsissa Kalevaiset juhlivat 80-vuotiaalla kalevaisten naisten liitolla on neljä paikallisosastoa Ruotsissa nimittäin Götanmaan Kalevaiset, Haaparanna kelevaiset, Tukholman kalevaiset ja Roslagenin kalevaiset jotka juhlivat Kalevalan päivää tänä vuonna kaksi kertaa samalla viikolla. Norrtäljen kirjastossa avattiin tiistaina (24.2. 2015), ruotsinsuomalaisten päivänä Kalevala 6 näyttely. Näyttelyn järjestää Roslagen Kalevala yhdistys, ja paikalla oli myös toimittajamme Pirjo Hamilton. Vallentunassa kalevalaiset loitsut ovat osa arkea ja juhlaa Kalevalan takana on kansan kieli ja kansan mieli. Loitsut eivät ole mitään ihmeellistä, vaan osa elämää ja niiden avulla voi lohduttaa, päästää höyryjä ulos ja vaikkapa osoittaa myötätuntoa. Ja runot pitää laulaa eikä tankata lukeamalla. Näin voisi kiteyttää Eila Pölläsen runolauluntaa. Toimittaja Kirsi Blomberg. "Kansanlaulajana en tutki Kalevalaa" Ja runolaulajia ja kalevalan kanssa vakavassa suhteessa eläviä löytyy muualtakin kuin karjalaistaustaisista, esimerkiksi savossa syntyneistä ja Malmöön muuttaneista. Anna Fält aloitti pop-musiikin opiskelijana mutta Sibeliusakatemiassa kansanmuusikko Sari Kaasinen käänsi Anna Fältin korvat ja samalla myös uran kansanmusiikin suuntaan. Anna Fält asuu nykyään Malmössä mutta tekee kiertueita ja työpajoja eri puolilla maata. Toimittaja Jyri Markkula. Lukupiiriläiset lukevat runon Kalevalasta ja pohtivat sitä Kalevalalla on merkitystä edelleen ja se antaa suomalaisille paikallista identeettiä. Ja ryhmällä on kivaa Väinämöisen veneenrakennuksen parissa. Ovat runon puuttuvat sanat: Minä rakastan sinua?Lukupiiriä vetää: Kai Rauhansalo. Gotlund olisi voinut kirjoittaa Kalevalan Carl Axel Gotlund, jonka muistoksi vietiin 24.2. helmikuuta ruotsinsuomalaisten päivää, olisi hyvin voinut koota Kalevalan. Toimittaja Juha Tainio. Kaikki ohjelman musiikkikappaleet ovat kalevalan mitassa! __________________________ Huomenta Ruotsi Tuomas Sopanen on suomalaisen ryijyn kiertävä suurlähettiläs Julkaistu kl 06:00 2.3.2015 http://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programid=185&artikel=6104718 lyssna på Aamun vieraana Tuomas Sopanen Aamun vieraana Tuomas Sopanen (17 min) Miten käy, kun ryijy vie miehen? Maistiaisia hänen satojen suomalaisten ryijyjen kokoelmastaan on esillä Tukholman Djurgårdenissa. Filosofian tohtori Tuomas Sopanen oli pitkään kasvitieteen professorina Suomessa Joensuussa. Nyt hänen elämänsä - ja kaksi huonetta kotona - täyttävät suomalaiset ryijyt. Ryijyt näyttelyissä jo keräilyn alussa 7 - Ensimmäinen näyttely järjestettiin jo silloin, kun kokoelmassani oli 25 ryijyä. Innostuin itsekin tästä esillepanosta niin paljon, että päätin kartuttaa kokoelman, jossa voin esitellä suomalaisen ryijyn koko historian. Nyt Tuomas Sopasen kokoelmaan kuuluvia ryijyjä on nähty näyttelyissä pitkin maailmaa: Yhdysvalloissa, Unkarissa, Turkissa... ja nyt siis Tukholmassa. - Parissa vuodessa sain kasaan yli 200 ryijyä. Nyt kokoelmassa on 431 kappaletta. Ryijy on nukallinen tekstiili, joita on tehty ja tehdään Pohjoismaissa. Rakenne on periaatteessa sama kuin itämaisessa matossa, mutta nukka on pitempi. Ryijyt ovat kuuluneet Pohjoismaiden arkeen jo yli tuhat vuotta. Suomessa varsinainen ryijyboomi alkoi oikeastaan heti itsenäistymisen jälkeen, 1920-luvulla. Kieltää olevansa "ryijyprofessori" - En ole koskaan tutkinut varsinaisesti ryijyjä, kertoo Aamun vieras Tuomas Sopanen, joka on tehnyt varsinaisen elämäntyönsä kasvitieteen professorina. Osa kokoelmasta on nyt nähtävissä Tukholmassa. Paikka on Handarbetets Vänner (Djurgården, Djurgårdsslätten 82–84). Näyttely on auki torstaista lauantaihin kello 12-17. Viimeinen näyttelypäivä on 14. maaliskuuta. ___________________ Keski-Ruotsin Sisuradio Yhteistyötä yli kuntarajojen myös opettajan palkkaamisessa Julkaistu kl 13:23 2.3.2015 http://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programid=185&artikel=6104732 lyssna på Karlskoga ja Degerfors jakavat opettajanviran Ågren: "Siitä tulisi lähes kokopäiväinen virka" (2:12 min) Örebron läänissä Degerfors ja Karlskoga kaavailevet yhteistyötä kumotakseen suomen kielen opetuksen tavallisimman esteen, nimittäin opettajapulan. Aulis Syväjärvi Degerforsin kunnasta ja Anne Ågren Karlskogasta uskovat, että kuntien välinen yhteistyö onnistuu tässäkin asiassa. Kulttuurin saralla suomen kielen hallintoalueella on jo pitkään tehty yhteistyötä kuntarajojen yli, ja nyt Degerfors ja Karlskoga Örebron läänin länsiosassa suunnittelevat yhteisen opettajan palkkaamista. Taajamien välin ajaa autolla noin vartissa, kilometrejä kertyy noin tusina. Karlskogan kuutisenkymmentä oppilasta ovat olleet ilman suomen kielen opetusta, kun uutta opettajaa ei ole löytynyt. Tiedottaja Anne Ågren harmittelee, että kiinnostus laimenee, kun halukkaat eivät saa opetusta. ______________________ 8 City Sisu Mies vailla menneisyyttä taipuu teatteriksi Dramatenin lavalla Publicerat måndag 2 mars kl 16:31 http://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programid=185&artikel=6106655 lyssna på Kaurismäen riisuttu tulkinta ei puhuttele vain suomalaista yleisöä Kaurismäen riisuttu tulkinta ei puhuttele vain suomalaista yleisöä (6:35 min) Juuri kun mies on on astunut ulos junasta ja valmis kohtaamaan suuren kaupungin, saa hän kovan tällin päähänsä. Myöhemmin mies herää siteisiin käärittynä sairaalasta eikä hän muista mitään. Kuka hän on ja mistä hän on tullut? Näin alkaa Aki Kaurismäen ylistetty elokuva mies vailla menneisyyttä. Suuren yleisön ja kriitikoiden rakastama elokuva taipuu nyt teatteriksi kun Mannen utan minne saa ensi- iltansa torstaina 5. maaliskuuta Tukholman Dramatenin Lilla Scen- lavalla. Teatteri version ohjaa Dramatenin näyttelijä/ ohjaaja Nadja Weiss. Weissiä puhutteli elokuvan teema oman identiteetin etsimisestä ja siksi hän valitsi juuri Mies vailla menneisyyttä ohjattavakseen kaikista Kaurismäen elokuvista. Weiss kokee, että Kaurismäen melankolinen ja riisuttu tunnelma ei ole ainoastaan "suomalaista" tai "ruotsalaista" ,vaan sitä on mahdollista tulkita niin, että se sopii milloin mihinkin yhteyteen. Tärkeintä on säilyttää Kaurismäkeläinen tulkinta, jossa Nadja Weiss uskoo onnistuneensa. Hän haluaa omassa tulkinnassaan olla uskollinen elokuvan rakkaustarinalle ja antaa erityisen paljon tilaa musiikille. Mannen utan minne Dramatenin Lilla Scen lavalla 5. maaliskuuta alkaen. _________________ Länsi-Ruotsin Sisuradio Göteborgin ruotsinsuomalainen neuvosto tauolle epäselvyyksien takia Lähetetty måndag 2 mars kl 18:10 http://sverigesradio.se/sida/avsnitt/512000?programid=1018 KUUNTELE (50 MIN) Kuka hallitsee ruotsinsuomalaista kenttää Göteborgissa, se lienee epäselvää myös Götaplatsenin Poseidon-patsaalle. 9 Göteborgissa on toiminut vuoden ajan kokeiluna ruotsinsuomalainen neuvosto, jonka tarkoitus on valvoa ruotsinsuomalaisten oikeuksien toteutumista kaupungissa. Kokeilu on nyt päättynyt ja uutta neuvostoa ei ole valittu epäselvyyksien takia. Göteborgin kaupunginteatterissa parhaillaan esitettävässä, sotalapsista kertovassa Fosterlandet-näytelmässä on katsojilla mahdollisuus simultaanitulkkaukseen suomeksi. Tämä on mahdollista kolmena iltana eli 13. 21. ja 26. maaliskuuta. Kuuloketulkkaus on maksuton ja se täytyy varata etukäteen teatterin lippukassalta. Suomen tämänvuotinen euroviisujen kilpailukappale on nimeltään Aina mun pitää. Kappaleen esittää punkyhtye nimeltä Pentti Kurikan nimipäivät. Erikoiseksi yhtyeen tekee paitsi sen musiikkityyli myös se, että bändin kaikki jäsenet ovat kehitysvammaisia. Pyysin kuuntelijoita soittamaan studioon ja kertomaan, mitä mieltä nämä ovat tästä Suomen tämänkertaisesta kilpailukappaleesta? Ulla-Maija Älvengistä kertoi pitävänsä kappaleesta. Hiihdon maailmanmestaruuskisat Falunissa päättyivät eilen. Ruotsi keräsi kisoista yhdeksän mitalia, Suomi sen sijaan sai tyytyä yhteen pronssimitaliin. Kisojen avauspäivänä pyysin kuuntelijoitamme soittamaan tänne lähetykseen ja veikkaamaan Suomen mitalisaalista ja Urpo Vanhala Lilla Edetin Lödösestä veikkasi, ettei Suomi saa yhtään mitalia. Soitin Urpolle ja kyselin, mitkä ovat tunnelmat kisojen päätyttyä. Sisuradion uuden ruotsinsuomalaisen musiikin kilpailun Musalistan toinen osakilpailu käydään tulevana lauantaina eli seitsemäs helmikuuta. Tuolloin saa taas kuusi täysin uutta kappaletta ensi-iltansa. Tällä viikolla annamme puheenvuoron henkilöille kappaleiden takana ja he saavat kertovat laulujensa synnystä. _______________ Keski-Ruotsin Sisuradio Jääveistos "Kasvojen sielu" kannustaa olemaan oma itsensä Lähetetty måndag 2 mars kl 18:10 http://sverigesradio.se/sida/avsnitt/514183?programid=1019 KUUNTELE (50 MIN) Ohjelmassa tavataan taalainmaalainen taiteilija Sanna Seppänen, joka veisti jäästä patsaan, abstraktin kasvokuvan, Taalainmaan museon ulkopihalle Falunin hiihdon MM-kisojen ajaksi. Patsaan teema onkin erittäin tärkeä Sannalle, sillä hän on viime aikoina taiteensa avulla nostanut esille suomalaisjuuriaan ja haluaakin kertoa nyt kaikille, että kannattaa näyttää, kuka todellisuudessa on. 10 Yhteenvetoa Falunin hiihdon MM-kisoista Hannu Laitinen tekee yhteenvedon Falunin kisoista. Hiihdon MM-kisat 2015 päättyivät eilen sunnuntaina 1.maaliskuuta. Eniten mitaleja keräsi Norjan joukkue, siis peräti 20 kappaletta. Ruotsissa mitaleja saatiin yhteensä yhdeksän, joista kaksi kultaista. Suomen joukkueen ainoa mitali saatiin naisten viestistä, jossa joukkue hiihti pronssille. Eskilstunassa kartoitetaan nyt toiveita toden teolla Kartoituksen projektivastaava Maire Dahlman kertoo, mikä ajatus on tämän projektin takana. Eskilstunalaiset voivat toivoa vaikka suomen kielen kursseja itselleen kun kunnan asukkaiden toiveita suomenkielisistä palveluista kartoitetaan. Musalistan kilpailijakappaleita esittelyssä Ohjelmassa kuullaan Musalistalla kilpailevista kappaleista kaksi; Saariston tyttö sekä It's Amazing Musalistan toinen osakilpailu käydään lauantaina 7. maaliskuuta. Tuolloin saa taas 6 täysin uutta kappaletta ensi-iltansa. __________________ Gränslöst Kämpigt att vara ummikko i Tornedalen / Ei ole helppo olla ummikko Torniolaaksossa Publicerat tisdag 3 mars kl 10:01 http://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programid=2600&artikel=6107003 lyssna på Sanna Kalla och Jens Grönberg: Där kan vi samlas och prata dålig meänkieli Sanna Kalla och Jens Grönberg: Där kan vi samlas och prata dålig meänkieli (4:40 min) Sanna Kalla och Jens Grönberg. Foto: Privat. – Jag känner mig utanför när jag inte kan meänkieli, säger Jens Grönberg som tillsammans med flickvännen Sanna Kalla pluggar meänkieli i Pajala. Intresset att lära sig språket är stort och majoriteten av kursdeltagarna är under 30 år. – Folk är så internationella idag, därför börjar vi se värdet i vårt språk, säger Sanna Kalla. 11 – Mie tunnen ette olen ulkopuolela ko en ossaa meänkieltä, sannoo Jens Grönberg joka tyttöystävän Sanna Kallan kans opiskellee meänkieltä Pajalassa. Into opiskela meänkieltä oon suuri ja issoin osa niistä jokka oon kursissa oon alla 30 vuotta. – Ihmiset oon niin internatsunelliä nykyhään, siksi met alama ymmärtämhään meänkielen arvon, sannoo Sanna Kalla. __________________ Popula Technotanten som trotsar jante Publicerat onsdag 4 mars kl 11:01 lyssna på Technotanten som trotsar jante Technotanten som trotsar jante fre 06 mar kl 18:00 (60 min) http://sverigesradio.se/sida/gruppsida.aspx?programid=4738&grupp=21764&artikel=6108081 Är det för sent att ha superstjärnedrömmar när man har blivit gammal? Uppsalabon Maini Sorri, 57, använder internet till att sprida sin musik världen över. Hennes hittills största framgång har varit en placering på P3:s digilista med technolåten Let me do your time. Popula träffar kvinnan bakom låten och talar om artisteri och Hollywooddrömmar. Ruotsinsuomalainen nuorisotyö on sukupolvenvaihdoksen edessä Lähetetty torsdag 5 mars kl 06:00 KUUNTELE (170 MIN) Aamun vieraan kanssa puhutaan ruotsinsuomalaisesta nuorisotyöstä. Tuuli Uljas on Ruotsinsuomalaisten nuorten liiton pääsihteeri, joka juuri on vakinaistettu uuteen virkaansa. Kolme kuukautta kului viransijaisuutta hoitaessa ja lopulta hänet vakinaistettiin. Göteborgissa ollaan tällä hetkellä ilman ruotsinsuomalaista neuvostoa Göteborgin kaupungissa on toiminut vuoden ajan kokeiluna ruotsinsuomalainen neuvosto, jonka tarkoitus on valvoa ruotsinsuomalaisten oikeuksien toteutumista. Kokeilu päättyi ja uutta ei olla valittu epäselvyyksien takia. 12 Mies vailla menneisyyttä muuntuu teatterin kielelle Dramatenissa Aki Kaurismäen palkittu elokuva Mies vailla menneisyyttä taipuu teatterin muotoon Dramatenin Lilla Scen -lavalla. Näytelmä Mannen utan minne saa ensi iltansa torstaina 5. maaliskuuta. Näytelmän ohjaa Dramatenin oma näyttelijä/ohjaaja Nadja Weiss. Pertti Kurikan nimipäivät jakaa mielipiteitä Viime lauantai-iltana selvisi, että tämän vuoden euroviisukisoihin lähtee Suomea edustamaan punkbändi Pertti Kurikan nimipäivät. Kehitysvammaisten muusikoiden voittokappale Aina mun pitää on otettu vastaan ristiriitaisin tuntein. Suomessa riittää sekä bändin puolustajia että vastustajia. Puolensa on valinnut myös kolumnistimme Katri Nisula. Hoitoalan yksityistämisen vaikutukset eivät ole yksiselitteisiä Viime vaaleissa yksi suurinta huomiota saaneista kysymyksistä oli hoitoalan yksityistämisen kyseenalaistaminen. Vasemmistopuolueelle se oli sydänkysymys. Östersundilainen Marjaana Backlund omistaa yksityisen henkilökohtaista assistenttipalvelua välittävän yrityksen, joka toimii Östersundissa, Kalmarissa ja Helsingborgissa. Hän ei aivan niele vasemmiston väitteitä hoito-alan yksityistämisen aiheuttavista seurauksista - ylisuurista voitoista, voittojen kotouttamista veroparatiiseihin ja huonommasta hoidon laadusta. Hän sanoo että poliitikoilla ja virkamiehillä oli myös Östersundissa ja Helsingborgissa aluksi ennakkoluuloja hänen yritystään kohtaan, mutta 14 toimintavuoden aikana epäluulot ovat hälvenneet ja suhteet kuntaan on nykyisin hyvät. Suomen Kristillisdemokraattien ehdokas kutsuu suomalaisia takaisin kotiin Suomen huhtikuussa pidettävien eduskuntavaalien alla ehdokkaat eivät ole suuremmassa määrin lähteneet hakemaan ääniä täältä Ruotsista. Yksi, joka muistaa Ruotsissa asuvaa sataatuhatta äänioikeutettua on kuitenkin Suomen Kristillisdemokraattien Markus Kalmi, joka blogissaan kutsuu ruotsinsuomalaisia takaisin kotiin. Tämä viikko on Uumajassa Saamelaisviikko Uumajassa vietetään tällä viikolla 16. Saamelaisviikkoa. Tämän vuoden teemana on hopea. Hopealla on ollut ja on edelleenkin erityinen merkitys saamelaisille. __________________ Kohtauspaikka Esan ja Elinan jokilaulut Lähetetty torsdag 5 mars kl 09:02 http://sverigesradio.se/sida/avsnitt/513320?programid=2511 KUUNTELE (178 MIN) Entiset skoonelaiset, nykyiset peräpohjolaiset kulttuuripersoonat, Tornio-Haaparannassa asuvat Esa Rautiainen ja Elina Söderström ovat käyneet Skoonessa nauhoittamassa uusia 13 lauluja hyvän ystävänsä Jaakko Viitalan studiolla. "Joki jäljen jättää jokaiseen" yhdessä laulussa todetaan ja Esa kertoo, että uudesta levystä tulee kokonainen joen historiallinen kertomus. Siinä lähdetään tästä päivästä taaksepäin, Aina 1700-luvun alkupuolelle saakka, barokki-aikaan. _________________ City Sisu RSN höristää korvansa ja teroittaa tekstinsä: kommunikaatiokanavia uusitaan Julkaistu torsdag 5 mars kl 10:00 http://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programid=185&artikel=6108114 lyssna på Ruotsinsuomalaisten nuorten liitto tehostaa viestintäänsä Ruotsinsuomalaisten nuorten liitto tehostaa viestintäänsä (3:08 min) Tuuli Uljas järjesti Mukulat goes Metsä festivaalit Uppsalassa.Foto Pirjo Hamilton SR Sisuradio Tavoitteena on saada uusia ääniä kuulumaan paremmin päätöksentekoprosesseissa. Uppsalassa järjestettävän vuosikokouksen yhteydessä pidetään työpajoja "Nuorten ääni" projektin vauhdittamiseksi. "Kaikki ovat tervetulleita mukaan" Nuorten liitto haluaa parantaa viestintäänsä sekä jäsenjärjestöjensä kesken, että liiton ja jäsenten kesken. Vuosikokouksen työpajoissa pohditaan sitä, mitä jäsenet haluavat, ja millä tavalla nuorisoliitto voi auttaa puolestaan jäsenistöä. Liiton kotisivut uusitaan kevään aikana käyttäjäystävällisemmäksi. Ruotsinsuomalaisten nuorten liitossa on noin 800 jäsentä, ja liiton status on uuden pääsihteeri Tuuli Uljaksen mielestä noussut viime vuosina. – Suuri haaste on tänä aikana saada nuoret mukaan järjestötoimintaan, Uljas pohtii. Suomesta tulevilla opiskelijoilla on suuri tarve löytää ystäviä ja kontakteja, ja Tukholman suomalaiset opiskelijat ovat suuri ryhmä liiton toiminnassa. – Täällä Ruotsissa syntyneillä on usein hyvin kirjava identiteetti ja he ovat monikielisiä. Suomalaisuus on yksi osa heidän identiteetissään. 14 Suomalaisuus liiton erikoisuus – Nykypäivänä ei ole enää pelkästään Suomi-Ruotsi taustaisia nuoria, vaan on asuttu eri maissa, ja suvussa ja perheessä puhutaan monia kieliä. – Minun kantani on se, että kaikki ovat tervetulleita jäseniksemme, jotka ovat kiinnostuneita toiminnastamme, sanoo Tuuli Uljas. Göteborgissa on paljon nuorisotoimintaa, ja Tuuli Uljas sanookin, että kun toimintaa järjestetään, niin se vetää puoleensa muita. Trollhättanissa on puolestaan löydetty nuoria liiton toimintaan salibandyn kautta. ____________________ Länsi-Ruotsin Sisuradio Sähköisten koulukirjojen määrä kasvaa kovaa vauhtia Julkaistu torsdag 5 mars kl 16:00 http://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programid=185&artikel=6108003 lyssna på Sähköisten koulukirjojen määrä kasvaa kovaa vauhtia "Oppilaiden motivaatio kasvaa" (4:02 min) Perinteiset, paperiset koulukirjat katoavat ehkä kokonaan tulevaisuudessa. Sähköisiä koulukirjoja, e-kirjoja, on jo käytössä ja lisää on tulossa. Sähköinen kirja eli e-kirja on tiedosto, joka sisältää kirjan sisällön digitaalisessa muodossa. Sellaisen kirjan lukemiseen tarvitaan joko tietokone, tabletti tai älypuhelin. Kouluissa e-kirjojen käyttö lisääntyy. Göteborgilainen opettaja Minna Panas kääntää parhaillaan suomalaista sähköistä kemian kirjaa ruotsiksi. Suurilla koulukirjojen kustantajilla on jo online-kirjoja ja niitä tehdään koko ajan enemmän – Tämä kirja, jota käännän, on houkutteleva. Siinä on selkeät filmit, joiden avulla oppilaat voivat laboroida. Asiat ja kaikki tiedot esitellään ymmärrettävästi, Minna Panas kertoo. Hän toimii ylästeen opettajana Göteborgissa Bräckeskolanissa. – Meidän koulussa kaikki yläasteen oppilaat ovat saaneet omat lukutabletit tänä keväänä. Olemme opettelemassa, miten voimme käyttää hyväksi niitä opetuksessa entistä enemmän. Joissakin koulussa on jo päästy pitemmälle. Minna Panaksen käännöstyö, 7-luokkalaisten kemian kirja, valmistuu kevään aikana ja se tulee käyttöön syksyllä 2015. 15 ____________________ City Sisu Illan City Sisussa ihastellaan Kaurismäkeä Dramatenin lavalla sekä puhutaan muodista Sändes torsdag 5 mars kl 18:00 http://sverigesradio.se/sida/avsnitt/513325?programid=1025 LYSSNA (60 MIN) Aki Kaurismäen kiitetty elokuva mies vailla menneisyyttä saa tänään teatteri ensi iltansa dramatenin lilla scen lavalla. Mannen utan minne- teoksen ohjaaja nadja Wajs kertoo projektista. Ruotsinsuomalaisten nuorten liitto haluaa tehostaa sekä sisäistä että ulkoista viestintäänsä. Tavoitteena on saada nuorten ääni kuulumaan paremmin päätöksentekoprosesseissa. Tästä meille kertoo lisää liiton pääsihteeri Tuuli Uljas. Perinteiset, paperiset koulukirjat katoavat ehkä kokonaan tulevaisuudessa. Sähköisiä koulukirjoja, e-kirjoja, on jo käytössä, ja lisää on tulossa. Göteborgilainen opettaja Minna Panas kääntää parhaillaan suomalaista sähköistä kemian kirjaa ruotsiksi. Tillväxtverketin eli kasvuviraston tuoreimman muodin alan raportin mukaan ruotsalainen muoti kiinnostaa maailmalla. Muiden alojen yhteenlasketun viennin laskiessa, muodin alan vienti kasvoi yhä vuonna 2013. Muotitieteitä Tukholman yliopistolla opiskelvan Bodil Raution mukaan syynä voi olla esimerkiksi ruotsalaisten iloinen myyntiasenne. __________________ Tähti Tarjolla tänään: parhaat biitit ja makeimmat riffit Lähetetty torsdag 5 mars kl 19:03 http://sverigesradio.se/sida/avsnitt/513327?programid=1044 KUUNTELE (57 MIN) Tänään Tähdessä soi paljon hyvää musiikkia niin Pertti Kurikan Nimipäivistä Calvin Harrikseen. Mukaan mahtuu myös uutta suomalaista räppiä ja reggaeta. Ota hyvä asento ja nauti musiikista. 16 _________________ Pakollinen ruotsin kielen opiskelu säilyy Suomessa Publicerat kl 13:22 6.3.2015 http://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programid=185&artikel=6110259 lyssna på "Me toimimme kahdella kielellä tässä maassa" (0:27 min) Suomessa eduskunta hylkäsi tänään kansalaisaloitteen joka vaatii että ruotsin kieli muutettaisiin valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla. Eduskunnassa käytiin keskustelu asiasta torstain täysistunnossa. – Tärkeetä on että kansalaiset, kaikki, saavat mahdollisimman tasa-arvoiset lähtökohdat elämälleen, sanoi sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo. Ääniä kansalaisaloitetta vastaan oli 134 ja, sen puolesta 48. Eduskunta hyväksyi kuitenkin eräiden kokoomuslaisten ja keskustan ehdotuksen, että alueellisesti voitaisiin valita kahden pakollisen kielen välillä. Tässä ehdotuksessa ajateltiin lähinnä venäjän kielen opiskelua Itä-Suomessa vaihtoehtona ruotsin opiskelulle. __________________ Keski-Ruotsin Sisuradio Tuomas Kyrö: Kirjailijan tärkeimmät lihakset ovat aivot sekä perslihakset Lähetetty tisdag 10 mars kl 18:10 http://sverigesradio.se/sida/avsnitt/516667?programid=1019 KUUNTELE (25 MIN) Tuomas Kyröllä oli lapsena monia haaveita tulevaisuudesta. Hän halusi olla ammattijääkiekkoilija, mutta siihen harrastukseen ei riittänyt lahjat eikä vanhempien rahat. Nähtyään Kummisetä-elokuvan 10-vuotiaana, Kyrö halusi olla ammattirikollinen, mutta hän oli syntynyt helsinkiläiseen lähiöön eikä Sisiliaan. Gävlen kirjastolla vierailee 10.3.2015 tämän hetken suosituimpiin suomalaisiin kirjailijoihin kuuluva Tuomas Kyrö. Tuomas Kyrön Mielensäpahoittajaa on kuultu radiossa kuunnelmina, siitä on tehty teatteriesityksiä, kirjoja, kolumneja ja viimeisimpänä pitkä elokuva. 17 Mielensäpahoittaja - elokuvasta tuli vuoden 2014 katsotuin kotimainen elokuva Suomessa. Kirjailija Tuomas Kyrö kertoo Keski-Ruotsin Sisuradion lähetyksessä, että elokuvaprojekti sai alkunsa hieman epätavallisissa merkeissä, kuten tavallista… Ohjelmassa kerrotaan myös, että Örebrossa kunta on huomannut, että suomenkieliselle työlle tarvitaan oma koordinaattori. __________________ Smoolanti-Hallanti Eteläisen Ruotsin Sisuradio Karlskronassa onni korkealla, Malmössä neuvonpito, Mirjamin matka jatkuu, Hearingbändi Malmössä ja Asko Sahlberg kertoo kirjoistaan Lähetetty onsdag 11 mars kl 18:10 http://sverigesradio.se/sida/avsnitt/517960?programid=1022 KUUNTELE (50 MIN) Mikael Kurki kertoo millaiset tunnelmat ovat päivää sen jälkeen, kun Karlskronan jääkiekkojoukkue toteutti haaveen nousta ylimpään sarjaan. Malmössä on Ruotsinsuomalaisten neuvonpito meneillään ja saamme sieltä suoran raportin lähetykseemme. Mirjamin matka jatkuu ja tänään Mirjam kertoo lyhimmästä muutostaan, joka oli vain vähän yli 20 kilometriä. Kirjailija Asko Sahlberg kertoo kirjojensa käännöksistä eri kielille ja lupaa jatkoa Herodesteokselleen. Suomalainen Hearing-bändi vierailee Malmössä viikonloppuna ja Hearing, eli Ringa Manner kertoo musiikistaan ja uudesta videostaan. ____________________ http://www.svt.se/nyheter/uutiset/sairaanhoidon-puhelinneuvonta-palvelee myos suomeksi Sairaanhoidon puhelinneuvontaa myös suomeksi 11 mars 1 min 32 sek Tukholman läänin kunnissa on saanut tästä viikosta lähtien sairaanhoitoneuvontaa myös suomeksi. Palvelua ovat toivoneet erityisesti iäkkäät ja pienten lasten vanhemmat. 18 Soittamalla tavalliseen neuvontanumeroon 1177 puhelun voi ohjata suomenkieliselle sairaanhoitajalle. – Reilu vuosi sitten neuvonpitoryhmä totesi, että puhelinpalvelulle on paljon tarvetta. Erityisesti vanhemmat ja vanhempi väestö on toivonut tätä, kansallisten vähemmistöjen koordinoija Mari Forsberg sanoo. Suomenkielisen sairaanhoitajapalvelun toivotaan auttavan paitsi läänissä asuvia suomenkielisiä myös esimerkiksi turisteja. Suomenkielinen puhelinneuvonta on auki arkisin neljä tuntia, aamukahdeksasta kahteentoista. Sairaanhoitajat vastaavat kysymyksiin, antavat neuvoja ja ohjaavat oikeaan hoitopaikkaan. – Monethan haluavat juuri terveysasioista puhua omalla äidinkielellään, koska he eivät välttämättä osaa kaikkia termejä ruotsiksi. Toivottavasti kynnys ottaa yhteyttä madaltuu nyt kun on tämä palvelu myös suomeksi. ________________________ Länsi-Ruotsin Sisuradio Ericssonin suuri irtisanomisuhka puhuttaa Lähetetty onsdag 11 mars kl 18:10 http://sverigesradio.se/sida/avsnitt/516119?programid=1018 KUUNTELE (50 MIN) Telekomyhtiö Ericsson irtinsanoo 2 200 työntekijää, joista 140 Göteborgista ja 200 Boråsista. Ericssonilla on Boråsissa runsaat tuhat työntekijää, joista nyt siis noin viidesosa on saanut irtisanomisvaroituksen. Ericssonin Boråsin aluejohtajan Anders Ernstssonin mukaan vielä on liian aikaista sanoa, ketkä saavat lähteä. Boråsin Ericssonin toimipaikassa työskentelee myös useita suomalaistaustaisia. Työntekijöitä on kielletty keskustelemasta tiedotusvälineiden kanssa ennen kuin tiedetään varmuudella, keitä irtisanomiset koskevat. Ericssonin Katrineholmin kokonaan lakkautettavassa toimipisteessä työskentelevä Heleena Halsinaho sen sijaan uskalsi kertoa tunnelmistaan. Millaisia tunteita tällaiset irtisanomisuutiset herättävät sinussa? Eeva Grästorpista soitti suoraan lähetykseen ja kertoi kokemuksistaan. 19 Göteborgilaisen kirjailijan Eija Hetekivi Olssonin menestyskirjastaIngenbarnsland on tehty näytelmä. Sen kantaesitys on Göteborgin kaupunginteatterissa ja ensi-ilta on perjantaina kolmastoista maaliskuuta eli siis nyt tulevana perjantaina. Boråsin Suomi-Seuran yleisurheilujaosto käynnisti kuutisen vuotta sitten keilailutoiminnan jäsenten toivomuksesta. Tätä nykyä Bergsäterin kaupunginosassa sijaitsevalla keilahallilla käy keskiviikkoisin runsaat kymmenkunta lajin harrastajaa. ________________ Kohtauspaikka Maanmittariproosaa hullun sydämestä Lähetetty torsdag 12 mars kl 09:02 http://sverigesradio.se/sida/avsnitt/516049?programid=2511 KUUNTELE (178 MIN) Esko Järvinen kirjoitti kirjansa ensin ruotsiksi mutta uskaltautui ystävien tuella kirjoittamaan myös suomeksi ja näin syntyi "Maanmittariproosaa hullun sydämestä". Hän kertoo kirjan sisällöstä, että siinä on tietoisia toistoja mutta ei aivan sananmukaisesti samalla tavalla kuin ruotsinkielisessä romaanissa. Toistotekniikan hän on oppinut eräältä austraalialaiselta kirjailijalta. Häneen on aikaisemmin vaikuttanut myös Henry Millerin seksuaalisiet tarinat ja William Faulknerin dramaattiset tarinat Amerikan sisällissodasta. ________________________ Tähti Netti edelleen täynnä vihaa ja kiusaajia Lähetetty torsdag 12 mars kl 19:03 http://sverigesradio.se/sida/avsnitt/516056?programid=1044 KUUNTELE (57 MIN) Friendsin tuoreen raportin mukaan nettimobbaus on pysynyt samalla tasolla viime vuoteen verrattuna. 10-16 -vuotiaista noin kolmannes on kokenut loukkauksia netissä ja kuusi 20 prosenttia kertoo olevansa nettimobattu. Tämä vastaa 1-2 lasta jokaisessa luokassa. Botkyrkan ruotsinsuomalaisen koulun oppilaat Anttoni Pajukoski Soto, Felicia Abrahamsson, Mikko Ivarsson ja Janita Koivunen kertovat omista kokemuksistaan. ___________________ Diskuterar om att gå samman och jobba för ett nytt Parlament / Pyrkivät yhtheen ja tutkivat rajatonta Parlamänttiä Publicerat måndag 16 mars kl 14:42 http://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programid=1017&artikel=6117960 lyssna på Askel lähemäksi yhteistä orkanisasuunia Askel lähemäksi yhteistä orkanisasuunia (6:55 min) Kvenlandsförbundets flagga / Kveenimaayhistyksen flaku ja Meänmaan flaku / Tornedalsflaggan De olika organisationer som jobbar för tornedalsk-, kvänsk- och lantalaiskultur och språk diskuterar möjligheten att gå samman. Dessutom ska iden prövas om att skapa ett nytt folkvalt parlament som ska verka över riksgränserna. Det beslöt företrädare för Svenska Tornedalingars Riksförbund- Tornionlaaksolaiset, Kvänlandsförbundet Norge-Sverige, Meänmaaföreningen och Norska Kväners Forbund på ett möte i Närvä i helgen. Men Göran Johansson, ordförande i Kvänlandsförbundet och Tore Hjort, ordförande i STR-t tolkar besluten något olika. Net eri järjestöt jokka tekevät työtä tornionlaaksolais-, kvääni-, ja lantalaiskulttuurin ja kielen puolesta puhuvat maholisuuesta yhistyä yheksi ainuaksi järjestöksi. Sen lisäksi aiothaan tutkia jos alethaan tekheen työtä uuen parlamäntin puolesta joka toimis yli rajoitten. Näin päätit eustajat Ruottin Tornionlaaksolaisten Valtakunnalisesta liitosta, Kveenimaayhistys Ruotti-Norja, Meänmaaföreningistä ja Norjan Kvääniliitosta kokkouksessa Närvässä viikonloppuna. Mutta 21 Göran Johansson, Kveenimaajärjestön puhheenjohtaja ja Tore Hjort, STR-T;stä tulkittevat päätökset jonku verran eri laila. _____________ MINORITET.SE Senast ändrad: 2015-03-16 Minoritetsrapporten: Långsam utveckling under 2014 Den årliga rapporten, som Sametinget och Länsstyrelsen i Stockholms län nu lämnat till regeringen, visar att utvecklingen på området gått mycket långsamt under 2014. – När det finns riktade ekonomiska bidrag uppstår goda resultat, men i övrigt verkar det mest som om tiden har stått still, säger Marie Louise Allas, avdelningschef på Sametinget. http://www.minoritet.se/minoritetsrapporten-langsam-utveckling-under-2014 Det framgår i ett pressmeddelande från Länsstyrelsen i Stockholms län och Sametinget som sedan den 1 januari 2010 är huvudansvariga för att samordna och följa upp hur Sveriges minoritetspolitik genomförs i landet. I den årliga rapporten framgår det att arbetet för att säkerställa de nationella minoriteternas rättigheter har utvecklats positivt inom de geografiska förvaltningsområdena sedan den minoritetspolitiska reformen 2010. En annan positiv förändring är att kunskapen om minoritetspolitiken och nationella minoriteters rättigheter har ökat något inom statliga myndigheter. Men utvecklingen går långsamt. Nivån på insatser i kommuner som ingår i förvaltningsområdena är ungefär densamma som Länsstyrelsen och Sametinget rapporterade 2013, och i vissa fall har det minskat. – Störst möjligheter att få sina minoritetspolitiska rättigheter tillgodosedda har personer som bor i en kommun som får statsbidrag för det aktuella minoritetsspråket, men när det gäller kommuner och landsting utanför förvaltningsområdena är det tydligt att den förda minoritetspolitiken inte fått tillräckligt genomslag, säger Helena Cronséll, utvecklingsledare på Länsstyrelsens enhet för arbetsmarknads- och rättighetsfrågor. Länsstyrelsen och Sametinget har identifierat brister i den nuvarande lagstiftningen som bidrar till att minoritetspolitiken inte får önskade resultat. För att påskynda förverkligandet av de nationella minoriteternas rättigheter föreslås att lagen förtydligas. – Vi har kommit till en punkt där det blivit nödvändigt att lagstiftningen definierar vad som är lägsta godtagbara nivå när det gäller kommuners skyldighet att tillhandahålla förskola och äldreomsorg på minoritetsspråken, säger Marie Louise Allas. I rapporten föreslås också bland annat att Skolverket får i uppdrag att förstärka tillgången på lärare i nationella minoritetsspråk, samt producera läromedel på samtliga nationella minoritetsspråk. – Lagen om de nationella minoriteternas rättigheter har nu funnits i fem år men vi ser fortfarande att arbetet med att efterleva den släpar efter på många håll i landet. Sverige måste prestera bättre på detta område, säger Helena Cronséll. 22 ______________ Etelä-Ruotsin Sisuradio Maanantai 16.3.2015 http://sverigesradio.se/sida/avsnitt/518503?programid=1020 Malmössä toivotaan suomenkielisiä palveluita Lähetetty måndag 16 mars kl 18:05 KUUNTELE (25 MIN) Neuvonpito tapahtui pienryhmissä Illan lähetyksessä vieraillaan ensi ruokamessuilla Jönköpingissä ja sitten kuullemme Malmön ruotsinsuomalaisten toiveita kuntaa kohtaan. Viime viikolla Malmössä ooli neuvonpito kunnan ja ruiotsisnuomalaisten kesken. Esikouluun toivotaan äidinkilelen tukea, mutta myös kulttuurin ja vanhustenhoidon aloilta on ruotsinsuomalaisilla toiveita. _____________ 16.3. 2015 Tukholman Sibelius-Nielsen-juhlat Lähetetty måndag 16 mars kl 18:11 http://sverigesradio.se/sida/avsnitt/521260?programid=1025 KUUNTELE (55 MIN) - Vain Tukholmassa voidaan juhlia Sibeliusta näin valtaisilla resursseilla, sanoo Sakari Oramo Tukholman konserttitalon pääkapellimestari.Tukholmassa pidetään huhtikuussa SibeliusNielsen festivaali, joka kokoaan Tukholman konserttitalolle 900 muusikkoa ja orkestereita ja kapellimestareita useammasta maasta. Toimittaja Kirsi Blomberg. Etelä-Tukholmassa Farstan kaupunginosassa joukko aktiivisia vanhempia on vaatinut lapsilleen suomenkielistä päivähoitoa jo useita vuosia. Suomenkielistä ryhmää ei ole kuitenkaan vielä avattu ja viimeisin tieto kunna puolelta on, että yhteen ruotsinkielisistä esikouluista on palkattu suomenkielinen työntekijä, jonka tehtävänä on tukea lasten suomenkielen kehitystä. Farstalaisvanhempien mukaan tämä ei kuitenkaan täytä laissa määriteltyjä vaatimuksia. Asiasta on tehty kirjelmä syrjintäasiamiehelle (DO:lle). Toimittaja Tuomas Ojala. Suomalainen yleisömenestys Mielensäpahoittaja, Kverulanten nähdään tänä keväänä Ruotsin elokuvateattereissa osana Ny finsk film - kiertuetta. Elokuvan mielensäpahoittaja on kirjailija Tuomas Kyrön luoma hahmo, jota elokuvassa näyttelee Antti Litja. Tuomas Kyrö kertoo hahmon syntymisestä City Sisussa. Toimittaja Tytti Jussila. Karjalan kielisiä uutisia voi kuunnella myös Ruotsissa. Toimittaja Eija Björstrand. 23 ________________ Etelä-Ruotsin Sisuradio Tiistai 17.3.2015 http://sverigesradio.se/sida/avsnitt/518504?programid=1020 Nooran mielestä Jönköping on mainio opiskelijakaupunki Lähetetty tisdag 17 mars kl 18:05 KUUNTELE (25 MIN) Jönköpingin kansainvälisen kauppakorkeakoulun opinnot ovat johtaneet siihen, että puolitoista vuotta Jönköpingissä opiskellut Noora Mytty ihmettelee mihin aika on kadonnut. Aika on mennyt tosi nopeasti hän toteaa ja odottaa jännityksellä mitä tuleva vuosi tuo tullessaan. Nooran lisäksi tapaamme lähetyksessä lundilaisen taitelija Jukka Värelän, joka kertoo 30 vuotta täyttävästä taitelijakollektiivi Galleria Rostrumista, jossa maaliskuussa on näytteillä juhlavuoden kunniaksi - helsinkiläisen taitelijan Kimmo Kumelan näyttely "Prophecies". __________________ Länsi-Ruotsin Sisuradio Musalistat tulevia kirppislöytöjä ja Göteborgin Suomalainen kansankorkeakoulu ovet auki Lähetetty tisdag 17 mars kl 18:05 http://sverigesradio.se/sida/avsnitt/518287?programid=1018 KUUNTELE (25 MIN) Raimo Marttinen haki palkintonsa, Sisuradion Musalista-CD-levyjä. Innokkaana kirpputoreilla kävijänä hän ennakoi levyjen vielä joskus olevan keräilyharvinaisuuksia. Mitä ovat tämän päivän keräilyharvinaisuudet? Kuuntele! Göteborgin suomalainen kansankorkeakoulu perustettiin aikoinaan juuri suomalaisille. Nykyjään suomalaisuutta ei ole juuri kuin nimessä, mångkulturella finska högskolan. Koulutus on tarkoitettu lähinnä maahanmuuttajille ja oppilaat tulevat eri puolilta maailmaa. Kouluun voi tutustua tarkemmin "avoimien ovien päivänä" perjantaina 20.3. kello 9-15. Lähetys on normaalia lyhyempi Radiosportenin jääkiekkoselostusten takia. 24 ______________________ Keski-Ruotsin Sisuradio Mark Levengood kertoo Suomen ja Ruotsin eroista västmanlantilaisille Lähetetty tisdag 17 mars kl 18:05 http://sverigesradio.se/sida/avsnitt/520171?programid=1019 KUUNTELE (25 MIN) Mark Levengood. Kuva/Foto: Hannele Kenttä Ruotsin ehkäpä tunnetuin suomalainen Mark Levengood on aloittamassa Västmanlannin kiertuetta Kolsvan kirjastosta. Ei saa peittää luentosarjan puitteissa Mark-fanit täpinöissään Levengoodin ensimmäiselle luennolle tuli paljon väkeä, Mark-fanit Liisa Ek, Tuulikki Vaunuveräjä ja Seija Eriksson olivat innoissaan. Perustaitovaatimus äidinkielen opiskelussa poistuu! Koululakiin tulee elokuussa muutos, joka poistaa vaatimuksen vähemmistökielen perustaidoista. Lapset jotka haluavat lukea esimerkiksi suomea voivat opetusta saada vaikkeivät kieltä ennestään osaisikaan. Keski-Ruotsissakin uudistuksella on vaikutuksia. _______________________ City Sisu Sotainvalidien Ruotsin piirin toimistolla Lähetetty tisdag 17 mars kl 18:06 http://sverigesradio.se/sida/avsnitt/521262?programid=1025 KUUNTELE (55 MIN) Juha Joki ja Ari Haverinen, Sotainvalidien Ruotsin piirin toimiston työntekijät Juha Joki ja Ari Haverinen työskentelevät Sotainvalidien Ruotsin piirin toimistolla. Juha on syntynyt Ruotsissa, Ari on tullut tänne yksivuotiaana, mutta molemmilla on sydämessä palo Suomen sotien veteraanien auttamiseksi. Etelä-Tukholmassa Farstan kaupunginosassa on ryhmä aktiivisia suomalaisvanhempia vaatinut suomenkielistä esikoulutoimintaa jo usean vuoden ajan. Vanhempien mukaan kunnan toiminta on ollut nihkeää. Viime viikolla kaupunginosa ilmoitti palkanneensa suomenkielisen 25 pedagogin yhteen esikouluistaan. Suomalaisvanhempien yhdistys ei ollut ratkaisuun tyytyväinen ja on nyt tehnyt kaupunginosan puuttellisista toimista ilmoituksen syrjintäasiamies DO:lle. Lapsinäyttelijänä tunnetuksi tullut Natalie Minnevik on uransa ensimmäisessä aikuisroolissa SVT:n sarjassa Arne Dahl. Natalie Minnevik tuli tunnetuksi jo 10-vuotiaana roolissaan Näkymätön Elina. Sen jälkeen hänellä on ollut rooleja elokuvissa ja tv-sarjoissa kuten Äkta människor ja Wallander. SVT:n sunnuntai-illan poliisisarjassa Arne Dahl hän on poliisiryhmän uusi jäsen ja kieliexpertti Ida Jankowicz. ______________________ Tähti 17.3 Noona Ensani Muovihius peittoaa pään Sändes tisdag 17 mars kl 19:03 http://sverigesradio.se/sida/avsnitt/521308?programid=1044 LYSSNA (57 MIN) Hiusten värjäämisestä tuli Mira-Bellalle impulsiivinen tapa. Lopulta hän väsyi kuluttamaan niin paljon aikaa niihin ja ajeli pois hiuksensa kokonaan. Nykyään hänellä on peruukki yllään päivittäin ja illan ohjelmassa Mira-Bella kertoo erikoisesta hiustyylistään. Mira Bellan kokoelmasta löytyy eri mallisia peruukkeja aina punertavista korkkiruuvikiharoista pitkiin vaaleisiin suortuviin ja tummaan polkkaan. Syksyllä alkaneesta kiinnostuksesta lähtien matkaan on tarttunut kokonaiset kolmetoista peruukkia! __________________ Studio Sisu Martin Ahlberg palkittiin matkailualan palkinnolla Lähetetty onsdag 18 mars kl 16:10 http://sverigesradio.se/sida/avsnitt/521243?programid=2512 KUUNTELE (40 MIN) LATAA (30 MIN, MP3) 26 Talvivaaran kaivoksen kriisi on vuosia puhuttanut Suomea. Kaivoksen työntekijöiden tunnelmia kuvataan tuoreessa dokumentissa. Suomen pahimmat bisnesmokat -kirjassa kerrotaan lukuisia esimerkkejä suomalaisjohtajien virhearvioista, jotka ovat maksaneet miljoonia. Matkailualan yrittäjä Martin Ahlberg palkittiin äskettäin Ruotsin parhaana matkailualan tiedottajana. Mielensäpahoittaja on kirjailija Tuomas Kyrön luoma supersuosittu hahmo, filmi nähdään keväällä Ruotsissa. ________________ Smoolanti-Hallanti Eteläisen Ruotsin Sisuradio Keskiviikkona tapaamme Mirjamin ja kuulemme Kimmo Kumelan näyttelystä Lähetetty onsdag 18 mars kl 18:05 http://sverigesradio.se/sida/avsnitt/518022?programid=1022 KUUNTELE (25 MIN) Taiteilijat Kimmo Kumela ja Jukka Värelä. Foto: Johanna Dikert/Sveriges Radio Mirjam Ranta on muuttanut usein elämässään ja useimmiten muuttokuorma on ollut keveä. Silti hän on tyytyväinen elämään, vaikkei se aina ole ollut helppoakaan. Kimmo Kumelan näyttely, Prophesies - Profetiat - on nähtävissä reilun viikon päivät vielä Malmön Galleri Rostrumissa ja tänä iltana Kimmo kertoo mm siitä, että on erikoista järjestää ensimmäinen oma näyttely ulkomailla juuri Malmössä - hänen vanhassa opiskelukaupungissaan. ___________________ City Sisu Södertäljen suomenkielinen vanhustenhoito ei vastaa tarpeita Sändes onsdag 18 mars kl 18:05 http://sverigesradio.se/sida/avsnitt/521264?programid=1025 27 LYSSNA (55 MIN) Södertäljessä miltei joka kymmenes asukas on suomalaistaustainen, mutta suuresta määrästä huolimatta kunta ei tarjoa vanhentuvalle suomalaisväestölle kysynnän mukaista vanhustenhoitoa suomeksi. Dannemora Mineral menee konkurssiin Kaivosyhtiö Dannemora Mineral, Upplannin Österbybrukissa, menee konkurssiin. Yhtiö jätti konkurssihakemuksen Uppsalan käräjäoikeudelle tänä aamuna. Kaivosyhtiön maksukyky, likviditeetti, on heikentynyt viime vuosina, myynti ei ole vastannut odotuksia ja samalla malmin markkinahinta on laskenut. Dannemoran kaivoksen perinteet ulottuvat jopa 1400 -loppupuolelle. Se on ollut suuri suomalaisten työllistäjä läpi vuosisatojen. Kaivoksen lakkauttaessa toimintansa ensimmäistä kertaa vuonna 1992, työntekijöistä liki puolet oli suomalaisia. Silloin lakkauttamisen syynä olivat rautamalmin kysynnän heikentyminen ja hinnan lasku. Dannemora Mineral perustettiin vuonna 2005 ja tarkoituksena oli käynnistää uudelleen Dannemoran kaivostoiminta. IF-metallin toimitsija Mika Muhonen sai tietää Dannemora Mineralin konkurssista tänä aamuna ja on järkyttynyt kuulemastaan. Dannemora Mineral työllistää satakunta työntekijää Österbybrukissa. Konkurssi iskee myös alihankkijoihin, joita on myös noin sata, kertoo Muhonen. Österbybrukin pikkuyhteiskunta on niin ikää tulilinjalla ja kaivostoiminnan kaatuminen vaikuttaa epäsuorasti koko paikkakunnan yrityksiin nakkikioskeista bensaasemiin. Iriksen isän kunto heikkeni ruotsinkielisellä osastolla Södertäljessä asukkaista noin joka kymmenes on suomalaistaustainen, mutta paljosta suomalaisväestöstä huolimatta suomenkielistä vanhustenhoitoa on hankala saada. Ainoa suomenkielinen osasto suomenkielisille vanhuksille on muistisairaiden osasto Mariekällgårdenin hoitokodissa. Soili Huokuna kävi tutustumassa osastoon ja tapasi Iris Grönin, joka samana päivänä toi isänsä sinne asumaan. Vapaaottelija Makwan Amirkhani tekee uraa Tukholmassa ja on ihastunut "törkeän" kauniisiin ruotsalaisnaisiin Vapaaottelija Makwan Amirkhani hätkäytti koko vapaaottelumaailmaa tammikuussa Tukholmassa, voittamalla seuratuimman vapaaottelusarjan UFC:n ensimmäisen ottelunsa ennätyksellisen, vajaan 8 sekunnin jälkeen. Vapaaottelu on lajina yhdistelmä eri kamppailulajeja ja tämän johdosta hyvin monenlaiset taistelukeinot ovat sallittuja. __________________ #äldreochspråk Iriksen isän kunto heikkeni ruotsinkielisellä osastolla 28 Julkaistu onsdag 18 mars kl 18:15 http://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programid=185&artikel=6120052&_suid=142783599 7865011747035617008805 lyssna på "Ihmiset eivät tiedä osastosta, ja sitten väitetään ettei ole tarvetta" "Ihmiset eivät tiedä osastosta - ja sitten väitetään, ettei ole tarvetta" (11 min) Katri Forsberg ja Iris Grön, keskellä Iriksen äiti. Kuva: Soili Huokuna / SR Södertäljen asukkaista noin joka kymmenennellä on suomalaistausta, mutta siitä huolimatta suomenkielistä vanhustenhoitoa on vaikea saada. Mariekällgårdenin hoitokodissa toimii suomenkielinen muistisairaiden osasto, mutta paikkoja ei ole tarpeeksi eikä kunnan tiedotus pelaa, sanovat sekä henkilökunta että omaiset. Katri Forsberg on apuhoitaja Mariekällgårdenin suomalaisella osastolla. Hänen mielestään omaisilta vaaditaan paljon aktiivisuutta ja voimia, jotta jaksaa taistella suomenkielisen paikan ikääntyvälle läheiselle. Iris Grön oli haastattelupäivänä tuomassa isäänsä asumaan Mariekällgårdeniiin. Iriksen isä oli itse mukana työryhmässä, joka 90-luvulla perusti suomenkielisen dementiaosaston. Nyt hän tuli sinne asumaan, mutta Iris kertoo, että oli kova työ saada paikka isälle. Kunnan edustaja Eva Pedersen Wallin lupaa, että vanhusten hoitopaikkahakemukseen lisätään ruutu, johon voi ruksata suomenkielisen hoidon tarpeen. __________________ Kulttuurisunnuntai Sisuradion kulttuurijutut ja -haastattelut samalle sivulle koottuna löydät täältä Sunnuntain sävelet -sivulla on kuunneltavana aina neljä erilaista, vaihtuvaa teemakonserttia Lehdistötukea suomenkielisille lehdille parannetaan Julkaistu torsdag 19 mars kl 06:11 http://sverigesradio.se/sida/gruppsida.aspx?programid=2532&grupp=20287&artikel=6120481 29 Kulttuuriministeri Alice Bah Kuhnke kirjoittaa lehdistötuen muutoksista Dagens Nyheterissä. Kuva: Ari Setälä / Sveriges Radio Hallitus aikoo parantaa osaksi suomen kielellä julkaistavien lehtien mahdollisuutta lehdistötukeen, kertoo kulttuuriministeri Alice Bah Kuhnke Dagens Nyheterin debattisivulla. Ruotsin hallitus aikoo torstain kokouksessaan muuttaa lehdistötukea niin, että se nopeasti auttaisi paikallisjournalismia harjoittavien lehtien asemaa. Myös osaksi suomen kielellä julkaistujen lehtien mahdollisuutta tuotantotukeen laajennetaan. Säännökset eivät enää koske vain tiettyja paikkakuntia, vaan kattaa koko suomenkielen hallintoalueen samalla tavalla kuin saamen- ja meän kielillä. Uudet lehdistötukisäännökset tulevat voimaan 1. heinäkuuta 2015. __________________ Studio Sisu Sisuradion sotaveteraaneja koskeva sarja jatkuu Lähetetty torsdag 19 mars kl 16:10 http://sverigesradio.se/sida/avsnitt/521247?programid=2512 KUUNTELE (40 MIN) LATAA (31 MIN, MP3) Seniorit tekevät entistä enemmän palkkatöitä Ruotsissa. 30 Sisuradion suomalaisia sotaveteraaneja Ruotsissa koskeva sarjamme jatkuu. Kaikki antiikkiset esineet eivät ole arvokkaita, vaikka ikää olisi parisataa vuotta Miten suomalaiset käyttäytyvät busseissa ja raitiovaunuissa, sitä pohtii kolumnissaan kirjeenvaihtajamme Katri Nisula ______________________ Smoolanti-Hallanti Eteläisen Ruotsin Sisuradio Torstaina taloasiaa ja kirjailijan mietteitä Lähetetty torsdag 19 mars kl 18:05 http://sverigesradio.se/sida/avsnitt/518006?programid=1022 KUUNTELE (25 MIN) Kalle Kniivilän kaksi kirjaa Puutaloyhtiö Myresjöhus on hävinnyt oikeudenkäynnin rakennusvirheistä Korkeimmassa tuomioistuimessa skoonelaisia talonomistajia vastaan. Tuomioistuin toteaa, että yksinkertaisesti eristetty seinärakenne, jossa rappaus pannaan suoraan kovalevyn, kipsilevyn tai eristeen päälle, ei ole riittävästi turvattu kosteusvaurioilta. Pentti Näätsaari kertoo, että tätä tekniikkaa käytettiin yleisesti muutama vuosi vuosituhannen vaihteessa. Lundilaisen kirjailijan ja toimittajan Kalle Kniivilän toinen Venäjä-aiheinen kirja - Krim on meidän - ilmestyi ruotsiksi pari viikkoa sitten ja viime viikolla myös suomeksi ja esperantoksi. Kirja kuvaa viimevuotisia tapahtumia, kun Ukrainaan kuulunut Krimin niemimaa liitettiin Venäjään kansainvälisten sopimusten vastaisesti. Kalle Kniivilä on itse kirjoittanut kirjansa kolmella eri kielellä. Kirjan kirjoittaminen eroaa jonkin verran Kalle Kniivilän normaalityöstä sanomalehtilehtitoimittajana. ___________________ Kulttuurisunnuntai Keski-Ruotsin Sisuradio Antiikkikauppa muuttuu: asiakkaat eivät enää puhu suomea, mutta ovat nuorentuneet Julkaistu torsdag 19 mars kl 18:45 http://sverigesradio.se/sida/gruppsida.aspx?programid=2532&grupp=20287&artikel=6116534 31 lyssna på Suomalaishuudot hiljentyneet Suomalaishuudot hiljentyneet (9:21 min) Antiikkiala on muutosten kourissa. Nettikauppa on vienyt monta asiakasta ja hinnat ovat laskeneet. Toisaalta asiakaskunnan ikärakenne on muuttunut hieman yllättävään suuntaan. Vielä pari vuotta sitten suomalaiset ostajat olivat yleinen näky Ruotsin huutokaupoissa. Nyt nettikauppa on nielaissut heidät ja Suomeen ei enää kannata viedä hopeaesineitä tai huonekaluja. Esa Alajärven mukaan muutos alkoi näkyä pari vuotta sitten. Ennen sitä hän saattoi puhua suomea viikoittain huutokaupoissa, nyt tuskin lainkaan. Myös reissut Turkuun ja Helsinkiin ovat loppuneet kun kysyntä on vähentynyt. Alajärvellä on viimeiset kymmenen vuotta ollut pieni antiikkiliike Eskilstunassa Köpmangatanilla. Katu on rauhoittunut antiikkikauppiaan näkökulmasta epäsuotuisalla tavalla. Moni liike on siirtänyt toimintansa suuriin kauppakeskuksiin ja asiakkaat ovat kaikonneet. Toinen syy on internetkauppa, yhä useampi kun ostaa antiikkia netistä. Suomalaisten katoon on osaltaan saattanut vaikuttaa talouden huono tila naapurimaassa. Kivijalkakaupalla puolensa Alajärvi pitää kaikesta huolimatta liikettään auki, tosin vain osan viikkoa. Hänkin on siirtynyt nettikauppaan, mutta on sitä mieltä, että asiakkaalla pitää myös olla mahdollisuus esineiden käsin kosketeltavaan tutkailuun. – Olen ostanut joitain tavaroita internetin kautta ja niiden kunto on aina ollut pettymys. Nuoret sekoittavat Toisaalta asiakaskunta on uudistunut, ehkä hieman yllättäväänkin suuntaan. Alajärvi sanoo, että tyypillinen asiakas on nykyään iältään 20 – 35-vuotias. – Tyypillinen asiakas on hankkinut ensimmäisen asuntonsa ja tarvitsee siihen tavaroita. Moni sekoittaa uutta ja vanhaa elävöittääkseen asuntoaan. Tukholmalaiset eivät kysele Eskilstunalaiset eivät juurikaan osta antiikkia, sanoo Alajärvi. Sitä vastoin Tukholmasta tulee ostajia, ja kauppias on mielissään. He kun hetken liikkeessä kierreltyään ilmoittavat mitä haluavat ostaa. 32 – He sanovat suoraan, että haluan tämän, tämän ja tämän. Eivätkä paljoakaan kysele hintoja. ____________________ Tähti Vahva itsetunto? Lähetetty torsdag 19 mars kl 19:03 http://sverigesradio.se/sida/avsnitt/521317?programid=1044 KUUNTELE (57 MIN) Henkisen hyvinvoinnin kannalta hyvä itsetunto on tärkeää ja silloin hyväksyy itsensä ja arvostaa itseään juuri sellaisena kuin on. 7-luokkalaiset Nilla Nieminen ja Niki Okolo keskustelevat itsetunnosta ja itseluottamuksesta. _____________________ Ruotsin seniorit ahkeroivat töissä ja vapaa-ajallaan muita EU:n senioreita reippaammin Julkaistu fredag 20 mars kl 10:08 http://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programid=185&artikel=6121785 lyssna på Ruotsin seniorit ahkeroivat töissä muita EU:n senioreita reippaammin "Seuratoiminnassa hyvää on sosiaalisuus ja suomen kieli" (1:59 min) Seniorit Ruotsissa tekevät entistä enemmän palkkatöitä. Eurostatin tilastojen mukaan 65-74 -vuotiaat ruotsalaiset tekevät enemmän töitä kuin samanikäiset ihmiset muissa EU-maissa. Viime vuonna lähes 177 000 tämän ikäluokan ruotsalaista teki palkkatöitä. Risto Sarkola Södertäljestä jäi virallisesesti eläkkeelle Scanian tuotekehittelyosastolta pari vuotta sitten, mutta on sen jälkeen tehnyt töitä parikymmentä tuntia kuukaudessa vanhalla työpaikallaan. Hän muun muassa esittelee työpaikkaansa vierailijoille. – Se on mukavaa työtä. Sopii hyvin eläkeläiselle, sillä siinä tapaa paljon ihmisiä, eikä tarvitse jäädä kotiin päiviään viettämään, Risto Sarkola sanoo. 33 Palkkatöiden lisäksi monet tekevät myös vapaa-ehtoistöitä. Ersta Sköndalin korkeakoulun tuoreen selvityksen mukaan noin puolet ruotsalaisista tekevät vapaaehtoistöitä. Myös Ruotsinsuomalaisten eläkeläisten Eläkeläisparlamentti-risteilyllä oli helppoa löytää vapaaehtoistöitä tekeviä. Anneli Ylisäntti Tukholmasta tekee vapaaehtoistyötä käymällä vanhusten luona sekä monissa kerhoissa. Jos joku tarvitsee apua, Anneli pyrkii auttamaan esimerkiksi puhelimitse. Myös Irma Silvennoiselle Örebrosta vapaaehtoistöistä on tullut elämäntapa. – Olen ollut mukana useassa seurassa, muun muassa suomiseurassa ja Ruotsin kirveenheiton liitossa. Olen jo lapsesta lähtien ollut mukana seuratoiminnassa, joten ehkä se periytyy sieltä. Seuratoiminnassa hyvää on esimerkiksi sosiaalisuus ja suomen kieli, Irma Silvennoinen. _______________ Studio Sisu Kaikissa hallintoaluekunnissa ei ole suomalaista vaalihuoneistoa Lähetetty fredag 20 mars kl 16:10 http://sverigesradio.se/sida/avsnitt/521251?programid=2512 KUUNTELE (40 MIN) LATAA (29 MIN, MP3) EU:n ja Suomen lippu liehuvat kevätharmaassa säässä heijastuksena Tukholman suurlähetystön ikkunoissa. FOTO: Marjaana Kytö, Sveriges Radio Sisuradio - Kaikissa hallintoaluekunnissa ei voi äänestää Suomen eduskuntavaaleissa. - Uppsalan yliopiston tiedefestivaaleille odotetaan tuhansia koululaisia. - Pörssiyhtiöiden yhtiökokouksissa pienosakkaatkin voivat saada äänensä kuuluviin. - Eripari sukilla otetaan kantaa erilaisuuden puolesta. _____________________ Huomenta Ruotsi Nina Nyman ja Aarne Myllymäki auttavat kodittomia ja väärinkäyttäjiä Lähetetty fredag 20 mars kl 06:00 34 http://sverigesradio.se/sida/avsnitt/521248?programid=2500 KUUNTELE (170 MIN) Perjantain aiheita: - Aamun vieraat Nina Nyman ja Aarne Myllymäki ovat töissä avustusjärjestö Convictuksessa. Nina on Convictuksen yhden päivätoimintayksikön esimies - Roller derby on nopeatempoinen joukkuelaji joka syntyi Yhdysvalloissa 1930-luvulla. Laji on 2000-luvulla noussut uuteen suosioon ja erityisesti naiset ovat ottaneet lajin omakseen - Hyvä johtaja hukkaa miljoonan, huippujohtaja miljardin. - Näin provosoidaan Suomessa juuri ilmestyneessä kirjassa Suomen pahimmat bisnesmokat. Uutuuskirjassa luetellaan Suomen pahimpia yritystöppäyksiä, mutta mietitään myös sitä, miksi älykkäinä ja taitavina pidetyt johtajat ylipäätään syyllistyvät virheisiin. - Ruotsinsuomalaiset Eläkeläiset RSE on pitänyt Eläkeläisparlamenttiaan Ruotsin ja Suomen välillä, Suomen-laivalla, puhelimessa puheenjohtaja Kaisa Lamu kello 08.15 - Ruotsinsuomalaiset saavat oman astma- ja allergiayhdistyksen. Uuden yhdistyksen päämääränä on jakaa tietoa suomeksi, koska sitä ei tällä hetkellä Ruotsissa saa - Aamun visa. __________________ SVT Uutiset Stort forskningsprojekt om sverigefinnar 20 mars http://www.svt.se/nyheter/uutiset/svenska/stort-forskningsprojekt-om-sverigefinlandare 2 min 11 sek Stort forskningsprojekt om sverigefinländare Universitetet i Jyväskylä startar ett stort forskningsprojekt om sverigefinnar. Syftet är att samla in olika berättelser kring migration. Materialet ska samlas i städer där det bor många med finska rötter, bland annat i Stockholm, Göteborg och Södertälje. Som mest, vid decennieskiftet 1960–70 kom det 80 000 finländare till Sverige. Nu inleds en studie vid Jyväskylä universitet om dem och deras liv i Sverige. Enligt projektledaren, professorn i etnologi Outi Fingerroos, syftar studien också till att 35 eliminera stereotyper, djupt rotade i människor i Finland om sverigefinnar. – Det var överraskande för mig att finländare i Stockholm inte längre är marginaliserade. Asko Sahlberg och kompani har med sin litterära produktion stärkt eländesbilden och finländarnas föreställningar stöder sig mot det, man läser ju mycket. Enligt Fingerroos handlar projektet om insamling av dokumentation. Finska Litteratursällskapet, Åbo Akademi och Svenska Litteratursällskapet deltar också. Forskningsprojektet är omfattande och just nu ansöks om finansiering från olika fonder. Studien beräknas kosta cirka 2 miljoner euro. – En dokumenterande studie som den här kan ha internationell betydelse. Det finns en möjlighet att göra ett tvärsnitt, alltså studera historien och fundera över vad integration egentligen har för innebörd, säger Fingerroos. – Jag är spänd på vad vi kommer att hitta, intressanta levnadsöden, både i god och dålig bemärkelse. Vi hittar säkert mycket intressanta människor ____________________ Popula Hur okej är sisu och lejonet idag? Publicerat fredag 20 mars kl 11:27 http://sverigesradio.se/sida/gruppsida.aspx?programid=4738&grupp=21764&artikel=6121886 &_suid=142885145135103974955885205418 lyssna på Hur okej är sisu och lejonet idag? Lyssna på hela sändningen fre 20 mar kl 18:05 (55 min) I Popula tar vi oss an de finska nationalistiska symbolerna, lejonet och ordet sisu. För många sverigefinnar är dessa kanske enbart ett uttryck för ens rötter och oskyldig patriotism, men i Finland har symbolerna fått en nyans av främlingsfientlighet. Hur pass illa är det? Har symbolerna kapats av högerextrema krafter? 36 I studion dissekerar Maziar Farzin och Maija Waris ämnet tillsammans med gästerna Anni Heikka och Mikko Mäkitalo. Journalisten och författaren Marianne Lyden förklarar sisu-ordets koppling till högerextremism och reklammakaren Eka Ruola ger sin analys av ordet sisu. I krönikan funderar Magnus Silfvenius Öhman på rasismen i Finland. Popula sänds i P4 på fredag klockan 18:05 _________________ #äldreochspråk Norrköpingin suomenkielinen vanhusten laitoshoito laajenee Julkaistu fredag 20 mars kl 14:00 http://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programid=185&artikel=6121482&_suid=142783597 761108138238152023405 lyssna på Norrköpingin suomenkielinen vanhusten laitoshoito laajene Norrköpingin suomenkielinen vanhusten laitoshoito laajene (12 min) Vrinnevihusin suomenkieliset hoitajat Irene, Jukka ja Riitta. Foto: Pirjo Rajalakso/SR Norrköpingin kunnassa valmistautudutaan siihen, että nyt vielä kotihoidossa olevat vanhukset eivät kaikki pärjää kotonaan pitkään. Yksityiseen hoitolaan on jonoa ja myös kunnallinen alkaa nostaa päätään juuri suomenkielisten vanhusten hoitolaitoksena. Norrköpingin kunnassa on kaksi suomenkielisiä vanhuksia hoitavaa paikkaa. Tällä hetkellä eniten suomenkielisiä on Mariabackenissa: yhdeksän asukasta ja kuusi suomenkielistä työntekijää. Suunitelmissa on, että Mariabackenista tulisi suomenkielinen profiloitu vanhustenkoti, jossa olisi myös dementiahoitopaikkoja. Vrinnevihusin vanhusten asuntolassa on jo virallisesti suomenkielinen profiili, joka koskee kieltä, ruokaa ja kulttuuria. Rakennus on kaksikerroksinen ja kummassakin kerroksessa on neljä osastoa. Suomenkielistä osastoa ei ole vaan he ovat eri osastoilla ja heitä on tällä hetkellä yhteensä kuusi-seitsemän ja suomenkielisiä hoitajia on kolme. Suomenkielisten 37 hoitajien määrä ei riitä hoitoon vuorokauden ympäri, kertoo Vrinnevihusin toimitusjohtaja Pernilla Johansson. Turvaa ja seuraa Keskiviikkoisin suomenkieliset kokoontuvat yhteen lounasaikaan. Ohjelmassa on ääneen lukemista, runoja, laulua ja vierailuja. Iltatähti-yhdistys on hankkinut paikalle television, mutta Suomen TV:n ruutuun saanti vaikuttaa hankalalta. Suomalaisia sopivia DVD-elokuvia on suunniteltu näytettävän. Elvi on jo aika tyytyväinen oloonsa. "Kotona oli hankalaa, kun niin usein piti lähteä akuutille ja sairaalaan. Se oli niin toivoton tunne, kun minä muutaman kerran halvaannuin ja aloin pelätä. Täällä on turvallista, kun sanoivat heti, että akuutille ei tarvitse lähteä." Elvi Hoitaja Jukka jatkaa Elvin kertomusta sanoen, että juuri se perusturva on tärkeätä. Riittahoitaja kertoo, että suomenkieliset tapaamiset ja toiminta kuuluvat myös työtehtäviin. Ongelmat on tehty raktaistavaksii, Irene jatkaa. Vrinnevihusin asukkaat saavat ottaa viiniä ja herätä aamulla omaan tahtiinsa. – Alussa oli hankalaa kun oli ikävä kotiin. Oli niin paljon tavaraa, mitä piti heittää pois, kun mukaansa ei paljoa saanut, kertoo Elvi. Kotona ei vain voinut enää asua, kun kotiapu oli aika saamatonta ja ulkona liikkuvat ihmiset alkoivat pelottaa, eikä enää jaksanutkaan mitään. Mauno on tyytyväinen kaikkeen. Kotona alkoi usein heittää päästä ja hän tuupertui tajuttomana pitkäksi aikaa lattialle. Siinä jos oli vaikka ruokaa laittamassa, niin vaarahan siitä syntyi kun ruoka saattoi palaa pohjaan, hän muistelee, – Nyt kun ei ole mitään hätää ja kaikki voi ottaa rauhallisesti niin ei niin usein enää pyörrytäkään, Mauno toteaa. – Täällä on hyvä olla, vaikka toivoisin kyllä enemmän suomenkielistä hoitoa. Nämä kolme hoitajaa kun ovat aina muilla osastoilla ja sitten välillä tulevat katsomaan minua, pohtii Elvi vielä. Uutta tulee ja jonoa on Vrinnevihusin ulkopuolella pellolla on kova hyörinä. Sinne on tarkoitus vuoden kuluttua nousta uusi ja moderni vanhusten asuntola, jonne Vrinnevihusin asukkaat siirretään, kertoo odottavainen Pernilla Johansson. 38 Kunta päättää ovatko Norrköpingin suomenkieliset vanhukset siellä omalla osastollaan vaiko sekaisin ruotsinkielisten kanssa, kuten nyt. Vrinnevihusin hoitojonossa on tällä hetkellä seitsemän suomenkielistä ja sata ruotsinkielistä. _______________________________ Sisutarinat Sisutarinoissa äänestettiin ja ei Sändes lördag 21 mars kl 14:04 http://sverigesradio.se/sida/avsnitt/521253?programid=4406 LYSSNA (116 MIN) Vaalit lähestyvät, oletko valmis?, foto: Erpo Heinolainen, SR Sisuradio Jos asuu Ruotsissa niin miksi ihmeessä pitäisi äänestää Suomen vaaleissa vaikka saakin? Vajaan kolmen viikon kuluttua on noin 100 tuhannella Ruotsissa asuvalla Suomen kansalaisella mahdollisuus äänestää 35 paikkakunnalla Suomen eduskuntavaalien ennakkoäänestyksessä. Sen kunniaksi Sisutarinoissa puhuttiin Suomen eduskuntavaaleista. Monenlaisia näkemyksiä esitettiin; osa äänestämistä tukevia osa vastustavia. Studiossa istui kaikissa mahdollisissa vaaleissa aina äänestävä Erpo Heinolainen. _________________ Huomenta Ruotsi Ruotsinsuomalaisten valtuuskunnan uudeksi puheenjohtajaksi Veera Florica Jokirinne Lähetetty kl 06:00 23.3.2015 http://sverigesradio.se/sida/avsnitt/524384?programid=2500¨ KUUNTELE (170 MIN) 39 Ruotsinsuomalaisten valtuuskunnan uudeksi puheenjohtajaksi juristi Veera Florica Jokirinne Florica Jokirinne seuraa tehtävässä viime juhannuksena menehtynyttä, edellistä pitkäaikaista puheenjohtajaa Markku Peuraa. Valtuuskunta on 20 eri yhteisön kattojärjestö, joka edustaa ruotsinsuomalaista vähemmistöä yhteyksissä Ruotsin valtioon. Suomen sotainvalidien Veljesliiton Ruotsin piiri pian 40-vuotias Talvisodan päättymisestä on 75 vuotta, ja samana vuonna kun sota loppui, perustettiin myös Suomen sotainvalidien Veljesliitto. Liiton Ruotsin piiri aloitti toimintansa pian 40 vuotta sitten. Jäseniä siinä on tätä nykyä Satakunta ja järjestöä pyörittävät toiminnanjohtaja Juha Joki ja Ari Haverinen. HV71:n Jere Karalahti valmistautuu huolella pudotuspeleihin Pudotuspeliotteluiden väliset harjoitukset ovat yleensä keveitä, verryttelyn tapaisia; tärkeintä on syödä ja juoda oikein ja levätä hyvin otteluiden välillä. Heti kun yksi ottelu on päättynyt, alkaa valmistautuminen seuraavaan, kertoo Jere Karalahti. HV71 kohtaa tänä iltana (23.3.) Linköpingin. Luulajan Roller derby -joukkueen pelit Linda-Maria Krekula Luulajan Roller derby -joukkueesta kertoo Pirjo Rajalaksolle, miten viikonlopun pelit Malmötä ja Västeråsia vastaan sujuivat. Vuokko-Vera ja Gävlen romanit Vuokko-Vera Persson-Boman tunnetaan Gävlessä ruotsinsuomalaisten keskuudessa, mutta etenkin Suomen romanien keskuudessa vaikuttaneena. Tytti Jussila tapasi hänet. Aamun vieraana näyttelijä Anastasios Soulis Aamun vieraana on tänään näyttelijä Anastasios Soulis, joka on saanut runsaasti kiitosta kymmenistä elokuva- ja tv-rooleistaan. Kevään aikana (2015) hänen työpaikkanaan on Tukholman Kaupungiteatteri. __________________ Finnblicken Snart dags att rösta i finska riksdagsvalet Publicerat kl 11:44 23.3.2015 http://sverigesradio.se/sida/gruppsida.aspx?programid=4543&grupp=19689&artikel=6123616 lyssna på Kaksoiskansalaisilta voi jäädä äänestyskortti saamatta Lyssna på finska (1:44 min) 40 Söndag 19 april är det dags för riksdagsval i Finland. Den som är röstberättigad och bor i Sverige får se till att förtidsrösta redan 8 till 11 april. På 35 orter erbjuds möjlighet att förtidsrösta och det går bra att rösta även utan röstkort. Röstkorten (i finlandssvensk terminologi meddelandekort) postas till alla röstberättigade utomlands senast 26 mars från Finland. Har man dubbelt medborgarskap och bor i Sverige kan det hända att man inte får något röstkort. Det beror på att svenska Skatteverket enbart registrerar det svenska medborgarskapet och då kan Befolkningsregistercentralen i Finland missa det finska medborgarskapet och inget röstkort skickas ut. Men det går bra att rösta ändå. – Har man inget röstkort men vet att man är finsk medborgare så är det inga problem. Bara man visar upp godkänd fotolegitimation på plats i förtidsröstningslokalen, försäkrar Elina Karlsson, chef för konsulära enheten på Finlands ambassad i Stockholm. Var röstar man? Man kan förtidsrösta i det finska riksdagsvalet på 35 orter i Sverige, se lista via länken nedan. Flera kommuner som ingår i det finska förvaltningsområdet saknar dock egna förtidsröstningslokaler. Något som Elina Karlsson menar är en fråga om pengar. – Det finns inga egentliga hinder för att utöka antalet lokaler. Med en obegränsad budget hade vi självklart kunna iordningsställa röstningslokaler i varje kommun som ingår i det finska förvaltningsområdet, säger Elina Karlsson. Riksdagsvalen i Finland arrangeras vart fjärde år på våren. Till skillnad från Sverige arrangeras kommunalvalen separat vid ett annat tillfälle. Likaså presidentvalen som genomförs vart sjätte år. Här kan du förtidsrösta i finska riksdagsvalet 2015 __________________ STOCKHOLMS FRIA Stockholm lever inte upp till minoritetslagen http://www.stockholmsfria.se/artikel/117050 PUBLICERAD: FREDAG 20 MARS 2015, 14:00 • UPPDATERAD: TISDAG 24 MARS 2015, 7:38 Staden måste erbjuda äldreomsorg på finska men tillgodoser inte behoven, menar Virpi Johansson, chef för Suomikoti i Enskede. 41 Stockholms enda helt finskspråkiga äldreboende, Suomikoti, har funnits sedan 1995 men föreningen som driver boendet har funnits sedan 1989 och firade 25-årsjubileum i fjol. Boendet låg tidigare i anslutning till Sabbatsbergs sjukhus men flyttade för några år sedan och finns nu i Enskede. På Suomikoti finns i dag 53 platser. 30 stycken köps av Stockholms stad. LÄS OCKSÅ Järfälla stärker finska rättigheter – Jag har bott fyrtio år i Sverige men alltid tidigare jobbat med svenska patienter och aldrig förstått vilken enorm betydelse språket har innan jag började arbeta här, säger Virpi Johansson, som sedan tre år tillbaka arbetar som verksamhetschef på Suomikoti. – När det kommer patienter hit som tidigare har varit på svenskspråkiga ställen så får vi många gånger höra att de är utåtagerande eller aggressiva. Så visar det sig att det inte alls är så utan efter några veckor fungerar det fantastiskt när de äntligen kan göra sig förstådda på sitt språk. Stockholms stad är förvaltningskommun för finska. Det innebär bland annat att finskspråkiga invånare har rätt att använda finska i kontakt med myndigheter och att det ska finnas tillgång till äldre- och barnomsorg helt eller delvis på finska. Men en ny rapport om minoritetspolitikens utveckling visar att många kommuner tolkar skrivningen ”helt eller delvis” olika. Det är en bild som Virpi Johansson delar. – Jag pratar ju med många äldre och anhöriga som ringer mig och brukar alltid fråga om de vet om kommunen är en förvaltningskommun. Många vet inte vad det innebär. Och även om kommunen är det så behöver det inte betyda att de kan tillgodose behoven. I dagsläget står runt tio personer i staden i kö för att få en plats på Suomikoti. Virpi Johansson tycker inte att Stockholm når upp till ansvaret att erbjuda finsk äldreomsorg för alla som vill. – De säger från stadens sida att behovet är tillgodosett, men det är det inte. Det skulle behövas en inventering, på vilka äldreboenden finns finskspråkig personal? Sedan samlar man alla på ett ställe, både 42 personal och boende, och tar ett större grepp på hur man kan förbättra vården i hela kommunen. Liknande kritik lyfts fram av representanter för olika sverigefinska föreningar i Stockholms stad. I en skrivelse till äldrenämnden menar de att staden ”inte fullt ut lever upp till minoritetslagens intentioner när det gäller exempelvis barn- och äldreomsorg”. Enligt staden finns ett väl fungerande samråd med den sverigefinska gruppen och man framhåller att en kartläggning av språkkunskaper bland biståndshandläggare och omsorgspersonal gjordes förra året, men håller med om att samordningen kan förbättras. Fakta: Den sverigefinska minoriteten i Stockholm Stockholms stad ingår i förvaltningsområdet för finska sedan 2010. Ca 73 000 personer har finsk bakgrund i staden. • Barn- och äldreomsorg på finska har bland annat: - Suomikoti, stadens enda helt finskspråkiga äldreboende. Finns i Enskede och har 53 platser. - Finskt Seniorboende AB, ett familjeägt företag som bedriver hemtjänstverksamhet i Stockholm, Solna samt i Sundbyberg. - Finska förskolan på Södermalm, som har ca 40 barn och arbetar för att stärka barnens språk och kulturella identitet. Alla pedagoger samtalar konsekvent på finska med barnen. Eva Olsson Inrikesredaktör på Fria Tidningen ____________________ YLE.FI Inrikes Sverigefinska skolan modell för Finland? Publicerad 24.03.2015 - 07:04. Uppdaterad 24.03.2015 - 07:40 43 http://svenska.yle.fi/artikel/2015/03/24/sverigefinska-skolan-modellfinland Helmi Toivanen, Bianca Tihi och Carl Wilhelm Havefeldt. Flera tvåspråkiga skolor i Sverige klarar sig väldigt bra i svenska skolmätningar. Nu vill Sverigefinska skolan i Stockholm fungera som modell för Finland. De sverigefinska skolorna har en undervisningsmodell som saknas i den finlandssvenska skolvärlden - nämligen undervisning på både finska och svenska i alla ämnen. Bianca Tihi och Helmi Toivanen. Fyra av fem elever är tvåspråkiga från början och målet är att enspråkiga elever har blivit tvåspråkiga när de går ut nian. Finskan är ofta det svagare språket och skolan satsar mycket på stödundervisning. - Det är tufft, men roligt också. Det är fantastiskt att se vad barnen kan lära sig - att de har så stora resurser, vad hjärnan kan göra, säger Jaana Grandelius, som är lärare i klass 2A. Yle Nyheter har varit i kontakt med alla sex sverigefinska skolor. Förutom i Stockholm klarar sig skolorna i Upplands-Väsby, Kista och Botkyrka mycket väl i nationella jämförelser och elevantalet har stigit under de senaste åren. I Eskilstuna och Göteborg har skolorna kämpat med sjunkande elevunderlag och inte lika goda resultat. Tvåspråkighet bra för huvudet Sverigefinska skolan i Stockholm är den största med över trehundra elever och var under läsåret 2012/2013 på plats 28 bland Stockholms 128 grundskolor, mätt med niornas slutbetyg. En orsak till framgången kan vara tvåspråkigheten i sig. - Två- och flerspråkighet är bra för kreativiteten, säger Jaana Grandelius. Också professor emerita Marketta Sundman har granskat frågan för tankesmedjan Magma för ett drygt år sedan. Hon kunde visa på att tvåspråkighet hos barn verkar leda till ökad kognitiv flexibilitet, bättre 44 förmåga till abstrakt, analytiskt och kreativt tänkande och större beredskap att ta emot och bearbeta ny information. Kör minoritetsspråket över? Heli Lindström. Den sverigefinska skolan i Stockholm vill gärna fungera som ett exempel för skolan i Finland. Rektor Heli Lindström ser ett stort problem i den finländska linjen, att språkgrupperna hålls åtskilt. - Jag tror mera på att barnen vänjer sig vid att det är bra att vara tvåspråkig, när det inte problematiseras och görs till en antingen-eller fråga. Då överlever båda språken på ett bättre sätt, säger Lindström. I en del av Svenskfinland finns det en rädsla för att majoritetsspråket tar över i en tvåspråkig skola. Majoritetspråket blir ofta det sociala språket, till exempel på rasterna i en sverigefinsk skola. I Finland skulle det alltså innebära att finskan dominerar i sociala situationer i en tvåspråkig skola. - Jag förstår oron mycket väl. Men det som vi gör för finskan på lektionen är så mycket mera än i de vanliga skolorna, där man har en timme i veckan. Vi har hälften av undervsiningen på finska, förutom att många lektioner är tvåspråkiga. Jag vill påstå att vi får tvåspråkiga ungdomar som går ut skolan och är stolta över båda sina språk, säger Lindström. Dessutom är det inte entydigt att det större språket kör över det mindre. Många elever väljer språk enligt social situation. - När det är hela klassen som leker, då är det inte så många som kan svenska, så då brukar jag tala finska. Men om vi är bara tre som leker, så brukar jag tala svenska, säger Bianca Tihi på klass 2 A. - Ibland om någon finsk kommer med så brukar jag tala finska med den. Annars är det mest svenska, säger klasskompisen Carl Wilhlem Havefeldt. ____________________ http://www.etlehti.fi/artikkeli/elake/elake_ajankohtaista/suomalaisille_ maaseudun_nuorille_oli_kova_paikka_liittya_liittoon_ruotsissa_samall a_demarien_jaseneksi 45 Eläke > Ajankohtaista Parempi palkka houkutteli: Monista suomalaisista tuli demareita 1970-luvun Ruotsissa Teksti Jenni Järvelä Kuva Sanoma-arkisto | 24.3.2015 klo 12:04 Moni Ruotsiin muuttanut suomalainen sai töitä Göteborgin telakoilta. Kuvassa satamatyöläinen P. Utriainen perheineen vuonna 1967. Suomesta muutti Ruotsiin 1960–70-lukujen taitteessa kymmeniä tuhansia suomalaisia. Maaseudulta tuleville ikäluokille se oli yhtä aikaa suuri seikkailu ja pakkotilanne. Suuren muuton huippuvuonna 1969 nuori Ismo Söderling lähti Ruotsiin Volvolle töihin. Hän ei aavistanut, että seikkailu vaikuttaisi vahvasti tulevaan ammatinvalintaan. – En olisi Siirtolaisuusinstituutin johtaja, ellen olisi hakenut siirtolaisuuskokemuksia Ruotsista, hän pohtii. Ruotsalaiset suhtautuivat tulijoihin hyvin. Varaa vinoiluun ei ollut, sillä Ruotsissa oli kova työvoimapula. Jonkin verran suomalaisia vedettiin kölin alta. – Tehtaalla joutui tyytymään kahdeksan kruunun tuntipalkkaan, jos ei liittynyt LO:n eli sikäläisen SAK:n jäseneksi. Jäsenille maksettiin 13 kruunua tunti, mutta liittyjästä tuli automaattisesti Ruotsin demareiden jäsen. Se oli kova paikka monelle maatalon tytölle ja pojalle. Muutto Ruotsiin saattoi olla monen mielestä suuri seikkailu, mutta se oli myös pakon sanelemaa. Suomessa oli maaseudun rakennemuutos, peltoja laitettiin pakettiin, eikä suurille ikäluokille riittänyt töitä. Vuosina 1964–1970 Ruotsiin muutti Suomesta noin 163 000 henkeä. Heistä puolet palasi takaisin. Eniten palaajia oli vuosina 1971–1974, mutta myös 1980-luvun alussa, kun Ruotsissa avioituneet halusivat lapsensa suomalaiseen kouluun. Monet jättävät Ruotsin-eläkkeensä hakematta – "jouduin lähettämään helvetinmoisen nipun papereita" Heinänleikkuuta kynsisaksilla Suomalaisten sopeutumista helpotti, että muuttajat keskittyivät suurille teollisuusalueille. Yhdessä tehtaassa saattoi olla töissä tuhansia suomalaisia. 46 Söderling kävi Ruotsissa töissä kolme kertaa. Viimeisellä kerralla mukana oli myös tyttöystävä Eva, nykyinen vaimo. Eva siivosi sairaalassa ja Ismo paiski hommia rautatehtaalla. Nuori pari lähti joka aamu yhdessä töihin kello 6.30. Suomalaisen ja ruotsalaisen yhteiskunnan erot hän tiivistää erääseen tarinaan. – Matkalla bussipysäkille ihmettelimme omakotitalon isäntää, joka leikkasi kynsisaksilla aidanraoista pilkistävää heinää. Muistimme tapauksen pari vuotta sitten Paraisten mökillämme, kun konttasimme saksimassa aidanraosta pilkottavia rikkaruohoja. Eli samaan suuntaa mennään, vaikka hieman jälkijunassa, nauraa Söderling. Autojen valmistajaa Ismosta ei tullut, vaan siirtolaisuuden tutkija. Hän aloitti opinnot Turun yliopistossa 1970-luvun alussa ja teki lisensiaattityön ja väitöskirjan siirtolaisuudesta. Sillä tiellä hän on edelleen. Ruotsinsuomalaiset, kovaa porukkaa Ruotsissa asuu nykyisin noin 700 000 ihmistä, joilla on suomalainen tausta. – Tutkimme muutama vuosi sitten ruotsinsuomalaisten nuorten identiteettiä. Jääkiekossa nuoret jälkipolvet hurraavat Ruotsille, mutta kertovat ylpeänä isoisänsä sotakokemuksista, kun suomalaiset puolustivat Ruotsia Karjalan korvessa. Söderling harmittelee, että ruotsinsuomalaisuus tunnetaan Suomessa niin huonosti. – Ruotsinsuomalaisilla on elävä kulttuuri. Siihen pääsee tutustumaan ensi syksynä Turun kirjamessuilla. Järjestämme ruotsinsuomalaisten teemaseminaarin, jossa esiintyy tunnettuja ruotsinsuomalaisia. _______________________ #äldreochspråk Martti, 86, kaipaa apua suomeksi Julkaistu onsdag 25 mars kl 10:14 http://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programid=185&artikel=6123733&_suid=142783600 138207507846681401134 47 lyssna på Martti, 86, kaipaa apua suomeksi "En voi muuta kuin maata" (2:33 min) 86-vuotias Martti Laitila sairastaa alzheimerin tautia ja on siksi menettänyt ruotsin kielensä. Kun Martin vanhainkotiosaston ainoa suomenkielinen hoitaja ei ole paikalla, muttuu hänen arkensa hankalaksi. – Kun ruotsin kieli unohtuu niin ei voi paljoa tehdä, vain maata. Osasin aikaisemmin ruotsia aika hyvin, mutta se on nyt unohtunut. Kaikki unohtuu, Martti Laitila kuvailee arkeaan. Martin osastolla Upplands-Bron kunnassa, Norrgårdenin vanhainkodissa, on töissä yksi suomenkielinen hoitaja, joka tekee osa-aikatyötä. Kun hän ei ole paikalla on Martin vaikea tehdä itsensä ymmärretyksi: – Miltä se tuntuu kun hoitajat eivät ymmärrä sinua? – No eihän se kivaa ole. Silloin kuuntelen vain suomenkielistä TV:tä, muuta en voi. "Isä suuttuu kun kukaan ei ymmärrä" Suomenkielisen hoitajan puuttuminen johtaa hyvinkin hankaliin tilanteisiin, Martin tytär Birgit Laitila kertoo: – Isähän sairastaa alzheimerin tautia ja kun hän ei ymmärrä mitä hoitajat sanovat, hän suuttuu ja muuttuu agressiiviseksi. Silloin minut hälytetään apuun selvittämään väärinkäsityksiä. Tämä ei ole turvallinen tilanne isälle! Yhdeksässä kymmenestä kunnasta ei suomenkielistä osastoa Ruotsissa on 290 kuntaa, mutta suomenkielinen vanhustenhoito-osasto löytyy Sisuradion tekemän kyselyn mukaan tällä hetkellä vain noin 27 kunnasta. Täten yhdeksässä kymmenestä Ruotsin kunnasta ei ole suomenkielistä yksikköä vanhainkodeissa. "Suomenkielistä henkilökuntaa vaikea löytää" Suomen kielen hallintoalueeseen kuuluvien 59 kunnan pitää vähemmistölain nojalla tarjota kokonaan tai osittain suomenkielistä vanhustenhoitoa, jos sitä pyydetään. 48 Martti Laitilan kotikunta Upplands-Bro on yksi näistä. Kunnallisista vanhainkodeista Upplands-Brossa vastaava osastopäällikkö Helena Åhman selittää, että suomenkielistä henkilökuntaa on vaikea löytää: – Yritämme kyllä kaikissa rekrytoinneissa vanhustenhoitoomme saada suomenkielisiä hakijoita, mutta se on vaikeaa. Vaikuttaa siltä, että nuoren sukupolven suomenkieliset eivät ole satsanneet hoitoammattiin. Ei kokonaan suomenkielistä osastoa Tällä hetkellä kunta ei ole valmis keskittämään olemassa olevaa suomenkielistä henkilökuntaansa yhteen yksikköön: – Tällä hetkellä emme ajattele niin. Haluamme mielummin, että kaikissa vanhustenhoitoyksiköissä olisi joku joka osaa suomea. – Koetko, että noudatatte vähemmistölakia, joka velvoittaa teidät tarjoamaan vanhustenhoitoa osittain tai kokonaan suomeksi? – Voin vain sanoa, että teemme parhaamme suomenkielisen henkilökunnan rekrytoimiseksi, mutta se edellyttää, että saamme suomenkielisiä hakijoita. ______________ MINORITET.SE Veera är ny ordförande Veera Florica Jokirinne är vald till ny ordförande för Sverigefinländarnas delegation. Veera sitter sedan tidigare i presidiet och hon har tidigare varit generalsekreterare i Sverigefinska ungdomsförbundet. Minoritet.se ställde några frågor till henne! http://www.minoritet.se/veera-ar-ny-ordforande Vad säger du om utnämningen? - Det finns många utmaningar vi står inför i den sverigefinska nationella minoriteten. Det finns fortfarande strukturella utmaningar inom den kommunala, landstings och statliga verksamheten där vi behöver få till en förändring. Ett tydligt problem är att en stor andel av kommunerna i landet är inte medvetna eller känner behov av att följa den nationella minoritetslagstiftning, språklagen eller delar i socialtjänst lagen som berör de nationella minoriteterna. Sedan har vi bristen på behöriga modersmålslärare och detta kommer bara öka. Det som vi behöver göra tillsammans i den nationella minoriteten är att lyfta varandra i detta arbete. Utan samarbeten kommer vi inte framåt. 49 Vad har du arbetat med tidigare? - För tillfället är jag handläggare på Svenska kyrkan nationella kansli. Tidigare har jag varit generalsekreterare för Sverigefinska ungdomsförbundet och innan dess vice ordförande i Stockholms universitet studentkår. Vilka blir dina viktigaste frågor? - Jag kommer fokusera på det goda och givande samarbetet vi har med de andra nationella minoritetsorganisationerna. Och sedan arbeta för att den sverigefinska minoriteten blir mer synlig hos majoritetsamhället. Hur ser du på framtiden för den sverigefinska minoriteten? - Vi i den sverigefinska minoriteten behöver våga mer. Vi måste börja anmäla kommuner och andra myndigheter till tillsynsmyndigheterna, exempelvis JO och DO, när de inte följer de lagar som finns. MALIN A JUNKKA Senast ändrad: 2015-03-26 ____________ #äldreochspråk Asiantuntija: Äidinkieli on tärkeä vanhuksen identiteetille http://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programid=185&artikel=6125010 Julkaistu torsdag 26 mars kl 06:30 lyssna på "Kieli on osa identiteettä" "Hoitosuhde kärsii" (7:27 min) Professori emerita Sirkka-Liisa Ekman. Foto: Sirkka-Liisa Ekman Vanhusten äidinkielen häviämistä tutkinut Sirkka-Liisa Ekman sanoo kielellä olevan suuri merkitys vanhustenhoidossa: - Pahimmassa tapauksessa vanhus voi saada väärää hoitoa. Karoliinisen instituutin professori emerita Sirkka-Liisa Ekman on pitkään tutkinut dementiaa sairastavien kielitaidon häviämistä. Mahdollisuus käyttää omaa äidinkieltään vanhoilla päivillä on hänen mukaansa tärkeää ihan kaikille: 50 – Riippumatta siitä, sairastaako dementiaa vai ei, niin kieli on tärkeä. Se ei ole vain väline, jolla kommunikoida, vaan osa ihmisen identiteettiä. Ruotsin radion Sisuradio ja Radio Sweden lähettivät alkuvuodesta nettikyselyn Ruotsin kunnille siitä, miten vanhustenhoitoa tarjotaan muilla kielillä kuin ruotsiksi. Reilut kahdeksankymmentä prosenttia kunnista vastasi kyselyyn. Muunkielisen hoidon tarpeen oli huomioinut kaksi kuntaa kolmesta. Mutta vain yksi kolmesta kunnasta kertoivat tarjoavansa tällaista hoitoa. Näin oli myös kahdeksan vuotta sitten, kun Ruotsin radio selvitti asiaa viime kerran. Yksi selitys muunkielisen vanhustenhoidon puutteeseen on, että hoidon tarpeeseen vastataan muulla tavalla. Esimerkiksi osa kunnista kertoo tällaisissä tilanteissa käyttävänsä tulkkia. Sitä ei Sirkka-Liisa Ekman kannata: – Hoito sisältää tekemisen ja myös hoitosuhteen, ja sitä ei pysty kehittämään tulkin kautta. Tulkkia käytettäessä hoidosta tulee teknistä toteuttamista. Siitä jää tunnepuoli pois. Suomenkielisen hoidon varaan ei voi laskea kaikissa hallintoaluekunnissa Suomenkielistä hoitoa saa viime selvitykseen verrattuna entistä useammassa kunnassa. Paljolti sen takia, että useampi kunta on liittynyt suomen kielen hallintoalueeseen. Viime selvityksen aikoihin, vuonna 2007, hallintoaluekuntia oli koko maassa viisi. Nyt, vuonna 2015, suomen kieltä on oikeus käyttää 59:ssä kunnassa. Se, että kunta kuuluu suomen kielen hallintoalueeseen, ei kuitenkaan läheskään aina takaa sitä, että kunnasta löytyisi suomenkielinen vanhustenosasto. Kartoituksen mukaan yli puolesta puuttuu tällainen. Mitä mieltä ovat hallintoaluekunnissa asuvat ruotsinsuomalaiset eläkeläiset? -- Meidän kunnassa on yksi suomenkielinen dementiaosasto ja toivotaan, että sinne saadaan lisää paikkoja. Kyllähän sitä huomaa, että vanhetessa täytyy hakea sanoja moneen kertaan, sanoo Risto Sarkola, joka asuu viisi vuotta hallintoaluekuntana toimineessa Södertäljessä. Kaksi vuotta sitten suomenkielen hallintoalueeseen liittyneessä Örebrossa asuu Irma Silvennoinen: – Suomenkielistä hoitohenkilökuntaa ei ole ja yrittäneet saada suomenkielistä osastoa, mutta 51 minun tietääkseni sellaista ei ole saatu perustettua. Sörmlannissa sijaitseva Oxelösund on tuore suomen kielen hallintoaluekunta. Siellä asuva Esko Hietala on odottavainen kunnan tulevia suomenkielisiä palveluja kohtaan: – Tämähän on laki, jonka mukaan meillä on oikeus saada palveluja. Ja sitä aletaan nyt valvomaan. Ulkomailla syntyneiden vanhusten määrä kasvaa Ruotsissa asuu tällä hetkellä 250 000 ulkomailla syntynyttä henkilöä, jotka ovat yli 65vuotiaita. Kymmenen vuoden kuluttua heidän määränsä on tilastollisten arvioiden mukaan lähes sata tuhatta enemmän. Myös kunnat odottavan monikielisen vanhustenhoidon kysynnän kasvavan: yli puolet kunnista vastaa Ruotsin Radion kyselyssä uskovansa, että muun kielisen vanhustenhoidon tarve on viiden vuoden päästä nykyistä suurempi. – Jos vanhus ja hoitaja eivät ymmärrä toisiaan, voi se johtaa huonoon hoitosuhteeseen. On ollut tilanteita, joissa suhde on mennyt niin huonoksi, että sitä voi kuvailla suoranaiseksi pahoinpitelyksi. Oli nyrkkien heilumista tai ivailemista, sanoo professori emerita Sirkka-Liisa Ekman ja jatkaa: – Kyllä sillä on todella suuri merkitys, että sinä ymmärrät, mitä sanotaan ja sinua ymmärretään. Sitä voi auttaa vanhusta pukemaan vaatteet päälle, mutta jos hoitosuhde on huono, niin silloin vanhukselle jää päälimmäiseksi mieleen se tunne, mikä siitä jäi. _____________ #äldreochspråk Poliittinen vastuu vanhustenhoidosta hakoteillä Julkaistu torsdag 26 mars kl 14:00 http://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programid=185&artikel=6125833 lyssna på Professori: Kuntien suunnittelu näyttää surkealta Professori: Kuntien suunnittelu näyttää surkealta (3:03 min) 52 Muuta kuin ruotsia äidinkielenään puhuvien vanhusten määrä kasvaa nopeasti Ruotsissa – kymmenen vuoden kuluttua heitä on jo arviolta 350 000. Kunnat ovat valmistautuneet tilanteeseen huonosti, osoittaa Ruotsin radion kysely. Sisuradion ja Radio Swedenin kaikissa Ruotsin kunnissa tekemä kartoitus osoittaa, että vain reilulla viidellä prosentilla (5,3%) kunnista on lukkoon lyöty suunnitelma siitä, miten muunkielisten vanhusten hoito jatkossa organisoidaan. Samalla kaksi kolmasosaa kunnista uskoo, että hoidon tarve muilla kielillä kasvaa Ruotsissa. Tulokset ovat suunnilleen samat kuin kahdeksan vuotta sitten, kun Sisuradio edellisen kerran selvitti asiaa. – Kuulostaa melko surkealta. Kunnat tietävät, että tarve lisääntyy, mutta eivät silti tee konkreettisia suunnitelmia, Karoliinisessa instituutissa pitkään vaikuttanut hoitotieteen professori emerita Sirkka-Liisa Ekman hämmästelee. Vanhusministeri: Hallituksella ei aloitteita asiassa Samaan aikaan maahanmuuttajavanhusten määrä kasvaa Ruotsissa nopeasti - kymmenen vuoden kuluttua heitä arvellaan olevan noin 350 000. Suomalaistaustaisia 65-vuotiaita ja sitä vanhempia oli vuonna 2012 lähes 80 000. Mitä sitten tehdä? Vanhustenhoidosta vastaava ministeri Åsa Regnér (S) ei halua antaa haastattelua asiasta. Regnérin lehdistösihteerin mukaan "hallituksella ei ole tällä hetkellä asiaa koskevia aloitteita". Kuntaministeri: Hallitus työskentelee asian parissa Kunnista vastaavalla siviiliministeri Ardalan Shekarabilla (S) on kuitenkin toisenlainen näkemys: – Olemme tietoisia siitä, että kunnat tarvitsevat tukea tässä. Asiasta vastaava ministeri työskentelee intensiivisesti asian parissa. FP: Asiaa on priorisoitava Edellisen hallituksen vanhusministeri Maria Larsson (KD) puhui lämpimästi muunkielisen vanhustenhoidon puolesta, mutta konkreettiset toimenpiteet jäivät laihoiksi. Nyt asiaa on priorisoitava, sanoo kansanpuolueessa vanhuskysymyksiä ajava valtiopäiväedustaja Barbro 53 Westerholm (FP): – Radion selvitys osoittaa, että kunnat eivät aseta tätä etusijalle. Meidän on nyt tehtävä töitä sen eteen, että asia priorisoidaan. Kyse on elämänlaadusta, sekä vanhuksille, että heidän omaisilleen, Westerholm sanoo. V: Lakia on valvottava paremmin Vasemmistopuolueen valtiopäiväedustaja Karin Rågsjö (V) on useana vuonna esittänyt 50 miljoonan kruunun satsausta budjettiin monikielisen vanhustenhoidon kehittämiseksi. Hänen mielestään kuntia ei saa päästää pälkähästä – etenkään kun on kyse suomea ja muita vähemmistökieliä puhuvien vanhusten tarpeista. – Ei voi vain hyväksyä sitä, että oikeudet eivät toteudu. Lakeja on valvottava, muuten mistään ei tule mitään, Rågsjö sanoo. _______________________ City Sisu Ruotsinsuomalaiset sotaveteraanit vierailivat presidentinlinnassa Lähetetty onsdag 25 mars kl 18:10 http://sverigesradio.se/sida/avsnitt/524427?programid=1025 KUUNTELE (50 MIN) Suomen presidentti Sauli Niinistö toivottaa Björn Råberghin vaimonsa Amin kanssa tervetulleeksi. Foto: © Tasavallan presidentin kanslia / Republikens presidents kansli Veteraanit vierailivat Presidentti Niinistön luona. Musalistan kolmannesta osakilpailusta esittelyssä Reijo Määtän ja Rikhard Palmin Ruunaan kosket sekä Reijo Niskan Mustankipeä. Jyri Markkula raportoi naisjääkiekon Suomi-Ruotsi-ottelusta Malmöstä. Ruotsinsuomalaiset sotaveteraanit vierailivat Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistön luona Helsingissä. He tutustuivat samalla hiljattain remontoituun presidentin linnaan. Visiittiin osallistui viisi Suomen sotien veteraania, kolme lottaa ja joukko heidän läheisiään ja yhdistysten edustajia. 54 Ohjelmassa kuullaan kaksi kappaletta tulevan lauantain Musalistalta: Reijo Määtän säveltämä ja Rikhard Palmin sanoittama Ruunaan kosket sekä Reijo Niskan säveltämä, sanoittama ja esittämä Mustankipeä. Mukana myös kappaleiden tekijöiden haastattelut. Kaikki tulevan lauantain kappaleet ovat kuultavissa Musalistan kotisivulla. Sisuradion Jyri Markkula raportoi Malmöstä, missä Suomen ja Ruotsin naisten maajoukkueet ottavat jääkiekossa mittaa toisistaan maailman mestaruusturnauksen edellä. _________________ Vanhustenhoito #äldreochspråk Suomalaisvanhusten asiat etenevät hitaasti kunnissa Julkaistu torsdag 26 mars kl 11:00 http://sverigesradio.se/sida/gruppsida.aspx?programid=185&grupp=10393&artikel=6124735 &_suid=142783595705502361097284592688 lyssna på Norrtälje lupaa kartoittaa tilanteen tänä vuonna Norrtälje lupaa kartoittaa tilanteen tänä vuonna (2:27 min) Yli puolet suomen kielen hallintoalueen kunnista ei edelleenkään tarjoa organisoitua suomenkielistä hoitoa vanhainkodeissa, lakivelvoitteesta huolimatta. Suomenkieliset osastot puuttuvat esimerkiksi Örebrosta, Sundsvallista, Surahammarista ja Norrtäljesta. Vain murto-osa ruotsinsuomalaisista ikäihmisistä voi tällä hetkellä laskea sen varaan, että saa halutessaan suomenkielistä vanhustenhoitoa. Sisuradion ja Radio Swedenin tekemä laaja kuntakysely osoittaa, että noin 40 kuntaa tarjoaa jonkinlaista suomenkielistä hoitoa vanhainkodeissa - vain 27 kunnassa tämä hoito on suunnitelmallisesti järjestetty omille osastoille. Läheskään kaikki suomen kielen hallintoaluekunnatkaan eivät siis tarjoa vanhustenhoitoa suomeksi. Hallintoaluekuntia on yhteensä 59, ja niissä on vähemmistölain takaama oikeus suomenkieliseen vanhustenhoitoon. 55 Surahammar: Ei priorisoitu kysymys Esimerkiksi Surahammar ja Skinnskatteberg eivät tarjoa suomenkielistä hoitoa vanhainkodeissa. Ruotsin radion kyselyssä molemmat kunnat vastaavat, ettei muilla kielillä kuin ruotsiksi tarjottavan vanhustenhoidon järjestäminen ole priorisoitu kysymys. Norrtäljessa hidasta edistystä Sirkka-Liisa Jönsson on jo vuosia yrittänyt saada kotikuntaansa Norrtäljeä kartoittamaan suomenkielisten ikäihmisten tarpeita. Norrtäljessa asuu tuhatkunta sellaista yli 65-vuotiasta, jolla on suomalainen tausta. Kunta on myös yksi Ruotsin 59:stä suomenkielen hallintoalueesta – vähemmistölain mukaan sen pitää tarjota vanhustenhoitoa suomeksi, jos sitä toivotaan. Sirkka-Liisa Jönsson on istunut useissa neuvonpidoissa kunnan kanssa ilman että mitään konkreettista on tapahtunut. Nyt hän on päättänyt jättää asian ajamisen omalta osaltaan. – Olen kyllästynyt siihen, että kunnan pyörät pyörivät niin hitaasti. Norrtäljeen vaihtui punavihreä johto viime vaalien jälkeen. Nykyinen kunnanneuvos, sosiaalidemoraattien Ulrika Falk (S) lupaa, että tarvekartoitus tehdään vielä vuoden 2015 aikana. – En tiedä miksi asia ei ole edennyt aikaisemmin. Nyt aiomme tehdä kartoituksen. On tärkeää, että vähemmistökysymykset ovat osa kaikkea kunnan toimintaa, Falk sanoo. Lähes 80 000 yli 65-vuotiasta Vuoden 2012 lopussa Ruotsissa asui lähes 80 000 suomalaistaustaista ikäryhmässä 65vuotiaat ja sitä vanhemmat. Suurin osa heistä oli syntynyt Suomessa. 80-vuotiaita tai sitä vanhempia suomalaistaustaisia oli vuonna 2012 yli 13 000. __________________ #äldreochspråk Elias, 91v, kaipaa suomalaista ruokaa Julkaistu torsdag 26 mars kl 16:00 56 http://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programid=185&artikel=6123881&_suid=142783598 9365019326943764463067 lyssna på Oxelösund: Elias Konttinen viihtyy hyvin palvelutalossaan Elias Konttinen selviää hyvin ruotsin kielellä (5:19 min) Elias Konttinen. Suomalainen lenkkimakkara pelastaa Elias Konttisen päivän silloin, kun palvelutalossa tarjotaan ruokaa, joka ei maistu. Ruokaa lukuunottamatta Elias on tyytyväinen elämäänsä, vaikkei saakaan hoitoa suomen kielellä. Oxelösundin kunta liittyi helmikuun alussa 2015 suomen kielen hallintoalueeseen, mutta suomenkielisiä hoito-osastoja siellä ei vielä toistaiseksi ole. Palvelutalo Sjötångenissa asuu muutamia suomenkielisiä ikä-ihmisiä. Elias Konttisen asunto on pohjakerroksessa kohtalaisen lähellä punatiilisen talon pääsisäänkäyntiä. Elias pääsee permobiilillään asunnostaan suoraan ulos ja käykin usein ajelemassa kaupungilla. Jo 65 vuotta Ruotsissa Elias ja hänen jokin aikaa sitten kuollut vaimonsa Alli muuttivat Ruotsiin vuonna 1950 kahden pikkutyttönsä kanssa. Ensin Jämtlantiin sitten Gästriklantiin päätyen lopulta Sörmlannin Oxelösundiin, jossa syntyi vielä kolmas tytär. 91-vuotias Elias kasvoi itse lastenkodissa, joutui nuorena sotaan ja on sen jälkeen tehnyt ikänsä kovaa työtä. Muistihäiriöistä Elias ei kärsi; nimet, numerot ja päivämäärät eivät tuota haittaa, ei myöskään ruotsin kieli. "Minä pärjään, osaan tarpeeksi ruotsia, vaikka en olekaan koskaan käynyt koulua" Elias Konttinen, 91 v. Lenkkimakkara pelastaa Eliaksen päivät Elias on tyytyväinen saamaansa hoitoon ja siihen, että pääsee suoraan asunnostaan ulos. Hänellä ei näy Suomi-TV, mutta hän kuuntelee suomalaista musiikkia ja lukee suomen- ja ruotsinkielisiä kirjoja. 57 Ainoa asia mihin Elias Konttinen ei ole täysin tyytyväinen Sjötångenin palvelutalossa on ruoka. – Minulla on lenkkimakkaraa jääkaapissa, syön sitä niinä päivinä, kun täällä on kehnoa ruokaa, Elias harmittelee. Hän ei pidä runsaasta jauhon käyttöstä kalaruuissa eikä vailinaisesta kypsentämistä. Parittomilla viikoilla tiistaisin kirkon suomenkieliset vapaaehtoiset käyvät Sjötångenin palvelutalossa kahvittelemassa ja laulamassa asukkaiden kanssa, näihin tapaamisiin myös Elias osallistuu mielellään. – Otan ne oikein mielelläni vastaan, saa vähän vaihtaa kuulumisia ja silloin saa puhua suomea ja laulaa suomeksi. _________________ Vanhustenhoito #äldreochspråk Sundbybergiin avataan kesällä suomenkielinen dementiaosasto Publicerat torsdag 26 mars kl 18:50 http://sverigesradio.se/sida/gruppsida.aspx?programid=185&grupp=10393&artikel=6124373 lyssna på Sundbybergin suomenkielisellä dementiaosastolla tilaa seitsemälle henkilölle Tilaa seitsemälle henkilölle (1:58 min) Pia Edström on Sundbybergin kesäkuussa avattavan suomenkielisen dementiaosaston johtaja. Foto: Marcus Floman Sveriges Radio Sisuradio Kolmeentoista uuteen kuntaan Ruotsissa on perustettu suomenkielisiä vanhustenkotiosastoja viimeisten kahdeksan vuoden aikana, osoittaa Sisuradion tekemä kysely. Ja suomenkielisiä osastoja suunnitellaan parasta aikaan yhä uusiin kuntiin. Yksi näistä on Sundbyberg Tukholman koillispuolella. – Uudella suomenkielisellä osastolla, Sundbybergin Bällsta hovissa, tulee olemaan tilaa 58 seitsemälle dementiapotilaalle. Yleensä näillä osastoilla on tilaa kahdeksalle henkilölle, mutta yhdestä asunnosta tehtiin sauna kun ajattelimme, että ei voi olla suomalaista yksikköä ilman saunaa, Pia Edström Sundbybergin kesäkuussa avattavan uuden suomenkielisen dementiaosaston johtaja kertoo. Pia Edström on neljän vuoden ajan toiminut Sundbybergin Lötsjögårdenin vanhustenhoitokodin yksikköpäällikkönä. Osastoa kaivattu jo kauan Sundbybergissä on jo pidemmään aikaa kaivattu suomenkielistä osastoa. Sundbybergissä vuodesta 1966 asunut Eeva De Kaiser Svedberg kertoo, että Sundbybergin suomenkieliset seniorit ovat neljän vuoden ajan, eli siitä lähtien kun kunnasta tuli suomen kielen hallintoalue, taistelleet sen puolesta, että suomenkielinen dementiaosasto avattaisiin. – Tavoitteenamme on koko ajan ollut se, että suomenkieliset vanhukset saisivat paremman hoidon ja huollon. Jotta niillä olisi suuremmat mahdollisuudet löytää paikka missä viettää vanhuuttaan ja itse valita se paikka myöskin, Eeva De Kaiser Svedberg kertoo. Uusia osastoja myös muihin kuntiin Myös esimerkiksi Finspångissa ja Mariestadissa suunnitellaan parhaillaan suomenkielisen osaston avaamista ja Nyköpingissä uusi osasto odottaa vain asukkejaan. Avataan kesäkuussa 2015 Sundbybergin uusi suomenkielinen dementiaosasto avataan suunnitelmien mukaan kesäkuussa 2015. Osaston johtaja Pia Edström kertoo, että neljä senioria on jo saanut tiedon siitä, että he muuttavat Bällsta hovin uudelle dementiaosastolle. Kolme hoitopaikkaa on siis vielä vapaana. – Koska kyseessä on nimenomaan osasto dementiaa sairastaville senioreille on tärkeää, että hoitohenkilökunta puhuu suomea. Dementiaa saiarastaville käy usein niin, että vanhemmalla iällä opittu kieli unohtuu, mutta kyky puhua ja ymmärtää äidinkieltään säilyy paremmin, Edström selventää. "Suomenkielistä henkilökuntaa yli odotusten" 59 – Kun uusi yksikkö nyt avataan olemme hakeneet työpaikkoilmoituksin suomenkielisiä sairaanhoitajia ja omaishoitajia. Työpaikkahaastattelut ovat nyt alkaneet ja meillä oli yhteensä 24 suomenkielistä ammattilaista, jotka ovat hakeutuneet uudelle osastolle töihin. Olen positiivisesti yllättynyt! Lisäksi meillä on muutamia suomenkielisiä hoitajia, jotka siirtyvät Lötsjögårdenin vanhustenkodista uudelle osastolle, Pia Edström kuvailee. ___________________ #äldreochspråk Norrtälje lupaa kartoittaa suomalaisten vanhusten hoitotarpeet Julkaistu torsdag 26 mars kl 19:00 http://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programid=185&artikel=6118533&_suid=142783598 126109417750032152981 lyssna på Norrtälje lupaa terästäytya vähemmistöpolitiikassa Norrtälje lupaa terästäytya vähemmistöpolitiikassa (3:30 min) Norrtälje on kuulunut suomenkielen hallintoalueeseen jo kolme vuotta. Konkreettisia toimenpiteitä ei ole kuitenkaan saatu aikaan. Neuvonpitoryhmässä ollaan turhauduttu kunnan haparoivaan asenteeseen. Norrtäljessä on suuri ikääntyvä suomalaisvähemmistö. Yli 65-vuotiaita suomalaistaustaisia on noin 900 ja yli 80-vuotaita noin 150. Kunnassa ei ole kuitenkaan suunniteltu tai edes kartoitettu kunnolla suomenkielisen vanhustenhoidon tarvetta. Sirkka-Liisa Jönsson on työskennellyt vuosikymmenet yksilö- ja perhehuollon johtajana Pohjois-Ruotsissa, ja hänen pöydällään ovat olleet myös vanhustehoitoasiat. Eläkkeelle siirryttyään Jönssonit muuttivat Norrtäljeen ja Sirkka-Liisa Jönsson oli innokas jakamaan kokemuksiaan ja tietotaitoaan. Hän on ollut mukana kunnan virkamiesten ja suomalaisjärjestöjen neuvonpitoryhmässä, mutta aikoo jättää sen, koska vähemmistöasioihin ei suhtauduta hänen mielestään vakavasti. "Norrtälje ei hoida vähemmistöasioita tosissaan" 60 Sirkka-Liisa Jönssonin mielestä Norrtäljessä ei oteta tosissaan hallintoaluekuntaan kuulumista. – Asioista keskustellaan ja haparoidaan, mutta mitään konkreettista ei tapahdu. Esimerkiksi kunnan hoitohenkilökunnan kielitaidon kartoittaminen olisi tärkeää, samoin kuin mahdollinen halukkuus kielitaidon kohentamiseen. Näin on tehty monissa kunnissa, ja hoitohenkilökuntaa kurssitetaan. Sirkka-Liisa Jönssonin mielestä Norrtäljessä ei olla ajateltu tarkemmin, mitä suomenkielen hallintoalueeseen kuuluminen merkitsee. – Ehkä se johtuu siitä, että se ei maksa kunnalle mitään, koska kunta saa valtiontukea. Norrtäljessä suurin osa valtiontuesta menee suomenkielisen koordinoijan palkkakustannuksiin. Sirkka-Liisa Jönsson toivoo, että kunnanjohto tekisi konkreettisen toimintasuunnitelman siitä, miten edetä suomenkielisten vanhustenhoidon haasteista lähitulevaisuudessa. – Suomalaiset ikääntyvät, ja hoitotarpeet ovat olemassa. Ei kaikilla ikäihmisillä ole tietokoneita ja internettiä. Heille pitää lähettää paperikirje, ja kertoa miksi tarvekartoitus tehdään. Tarvekartoitus tehdään tänä vuonna Poliittinen valta vaihtui Norrtäljessä viime syksynä ja kunnanhallituksen puheenjohtaja, sosiaalidemokraattien Ulrika Falk lupaa nyt, että tänä vuonna tehdään tarvekartoitus suomenkielisen hoidon tarpeista. Ainoastaan kotisivulle viittaaminen ei riitä, vaan kunnan on oltava aktiivisempi. – Tämä on tärkeä ryhmä kunnassamme, ja tarvekartoituksen tekeminen mahdollistaa suunnitelmallisen työn. Hän sanoo myös, että on valitettavaa, mikäli neuvonpitoryhmässä on koettu ylimielisyyttä kunnan taholta. Falkin mukaan juuri kansalaisaloitteiden kautta kunnallista toimintaa voidaan kehittää. "Vähemmistötyö on integroitava kaikkeen kunnalliseen toimintaan" Kunnaneuvos Ulrika Falkin mielestä kunnan kaikkien toimialojen pitää tulla tietoisiksi vastuustaan suomenkielisen vähemmistöryhmän tarpeista, ja sisällyttää se toimintaansa. Se ei 61 saa olla vain sivutoimi muun kunnallisen toiminnan ohessa. Norrtäljeen on suunnitteilla myös vanhustenhoitosiipi, jossa olisi suomenkielistä henkilökuntaa jo tämän vuoden aikana. Milloin ja mihin tämä hoitosiipi on kaavailtu, siitä ei ole vielä tietoa. Eikä myöskään sitä, kuinka monesta hoitopaikasta on kysymys. Kunnaneuvos Falkin mukaan yksi suomenkielinen hoitosiipi on ensimmäinen askel. __________________ #äldreochspråk Nyköpingissä vanhustenhoito-osasto odottaa asukkaita Julkaistu torsdag 26 mars kl 18:10 http://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programid=185&artikel=6112176&_suid=142783598 66740171056866645813 lyssna på Suomenkielinen vanhustenhoito-osasto tarvitsee suomenkielisiä asukkaita Suomenkielinen vanhustenhoito-osasto tarvitsee suomenkielisiä asukkaita (1:32 min) Mariebergsgården Brandkärrissä odottaa suomenkielisiä asukkaita. Foto: Per Thyrén/Sveriges Radio Kolmeentoista uuteen kuntaan Ruotsissa on perustettu suomenkielisiä vanhustenkotiosastoja viimeisten kahdeksan vuoden aikana, osoittaa Sisuradion tekemä kysely. Nyköpingissä odottaa kunnan mukaan suomenkielinen vanhustenhoito-osasto asukkaita. Suomenkielisiä osastoja suunnitellaan parasta aikaan yhä uusiin kuntiin. Suomenkielisen osaston perustamisesta Nyköpingiin päätettiin yli vuosi sitten, mutta silloin sijainti ei vielä ollut selvillä. Silloinen hoito- ja hoivalautakunnan puheenjohtaja Jacob Sandgren (S) kävi paikallisella Suomi-seuralla puhumassa asiasta, muistaa seuran puheenjohtaja Tuula Lampela. 62 – Hän sanoi, että luultavasti se tulee Mariebergsgårdeniin, mutta hän ei osannut sanoa ollenkaan milloin. Nyköpingin kunnan hoito- ja hoivalautakunnan nykyinen sosiaalidemokraattinen puheenjohtaja Veronica Andersson sanoo Sisuradiolle, että nyt Mariebergsgårdenilla Nyköpingin Brandkärrissä on valmiina osasto suomenkielisille ikä-ihmisille. Sinne on myös palkattu suomenkielinen sairaanhoitaja ja nyt tarvitaan vain asukkaita. Asukkaita vielä puuttuu Veronica Anderssonin mukaan vain yksi suomenkielinen asukas on tähän mennessä ilmoittanut olevansa kiinnostunut muuttamaan Mariebergsgårdenille. Paikallisen Suomi-seuran edustajat eivät vielä ole saaneet tietoa osaston olemassaolosta sanoo seuran puheenjohtaja Tuula Lampela. – Olimme helmikuussa puheissa kunnan kanssa ja kovasti odotamme, että pääsemme uudestaan juttusille heidän kanssaan. Sieltä ei nimittäin aina tahdo tulla tietoa meillepäin. ____________________ Vanhustenhoito #äldreochspråk Luulajassa ei suomenkielistä osastoa Julkaistu fredag 27 mars kl 06:00 http://sverigesradio.se/sida/gruppsida.aspx?programid=185&grupp=10393&artikel=6125725 lyssna på Toivo, 80, tarvitsee apua suomeksi Toivo, 80, tarvitsee apua suomeksi (5:39 min) Toivo Räävi, 80, ei osaa ruotsia. Hanna Ronkainen työskentelee lähihoitajana Toivon osastolla Tunastrandin vanhainkodissa Luulajassa. Foto: Pekka Kenttälä/Sveriges Radio Sisuradio 63 Luulaja on yksi niistä suomen kielen hallintoaluekunnista, joissa ei ole erityistä suomenkielistä osastoa ruotsinsuomalaisille vanhuksille. Kunnan mielestä osastoa ei tarvita koska kielitaitoista henkilökuntaa löytyy lähes kaikista kunnan vanhusyksiköistä. Sisuradion ja Radio Swedenin kaikkiin Ruotsin kuntiin tekemä kysely osoittaa, että vain vajaa puolet 59 suomen kielen hallintoaluekunnasta tarjoaa vanhustenhoitoa suomeksi omilla osastoilla. Suomenkielisiä yksikköjä toimii 27 kunnassa – näistä 26 kuuluu hallintoalueeseen. Luulajassa Suomi-seura on ajanut suomenkielistä osastoa, mutta kunnan mukaan tätä ei tarvita. Vanhustenhoitojohtaja Gabriella Sjöström vastaa Sisuradion ja Radio Swedenin kyselyssä, että kunnan 23 vanhainkodista 21:ssä työskentelee suomenkielistä henkilökuntaa. Yhteiset puheenaiheet puuttuvat Tunastrandin vanhainkoti on yksi niistä, joissa työskentelee suomea puhuvaa henkilökuntaa. – Käytän suomen kieltä töissä lähes joka päivä. Se tuntuu tärkeältä. Asukkaat tulevat usein iloisiksi, kun huomaavat, että puhun suomea, lähihoitaja Hanna Ronkainen sanoo. Tunastrandin asukas Toivo Räävi, 80, pitää suomea osaavia hoitajia tärkeinä. "En osaa ruotsia, joten onhan se tosi tärkeää. Muuten en kyllä nauttisi elämästä ollenkaan." Toivo Räävi, 80, Tunastrandin asukas Toivo kokee kuitenkin, ettei hoitajien kanssa aina löydy yhteisiä keskustelunaiheita. – Se on niin pientä. Hanna kyllä sanoo, kun on aika mennä syömään. Jällivaarassa perusteilla oma osasto Myös 15 vuotta suomen kielen hallintoalueeseen kuuluneessa Jällivaarassa (Gällivare) ajateltiin pitkään, että kielitaitoinen henkilökunta ajaa saman asian kuin oma osasto, sosiaalijohtaja Marika Rissanen Korpi sanoo. – Pitkään olemme pärjänneet sillä, että suuri osa henkilökunnasta puhuu suomea. Tilanne on kuitenkin muuttumassa. Kysyntä on ensiksikin kasvanut, ja toiseksi nuorempi henkilökunta ei enää automaattisesti osaa vähemmistökieliä, Rissanen Korpi sanoo. 64 Uuden vanhainkodin rakentamisen yhteydessä Jällivaarassa suunnitellaan nyt osastoa, jossa henkilökunta puhuisi suomea, saamea ja meänkieltä. Lag om nationella minoriteter och minoritetsspråk 18 § 18 § En kommun i ett förvaltningsområde ska erbjuda den som begär det möjlighet att få hela eller delar av den service och omvårdnad som erbjuds inom ramen för äldreomsorgen av personal som behärskar finska, meänkieli respektive samiska. Detsamma gäller kommuner utanför ett förvaltningsområde, om kommunen har tillgång till personal som är kunnig i språket. Socialtjänstlagen 5 kap § 6 6 § Socialnämnden ska göra sig väl förtrogen med levnadsförhållandena i kommunen för äldre människor samt i sin uppsökande verksamhet upplysa om socialtjänstens verksamhet på detta område. Kommunen ska planera sina insatser för äldre. I planeringen ska kommunen samverka med landstinget samt andra samhällsorgan och organisationer. Kommunen ska verka för att det finns tillgång till personal med kunskaper i finska, meänkieli eller samiska där detta behövs i omvårdnaden om äldre människor. Lag (2009:726). _________________ #äldreochspråk Mariestadiin luvassa suomenkielistä vanhustenhoitoa Julkaistu fredag 27 mars kl 10:41 http://sverigesradio.se/sida/gruppsida.aspx?programid=185&grupp=10393&artikel=6124735 &_suid=14278359674150445341981947422 lyssna på Mariestadissa ollaan positiivisesti yllättyneitä Mariestadin suomalaiset positiivisesti yllättyneitä (4:58 min) Lotta Hjoberg ja "Nationella minoriteters rättigheter"- opaskirja Omakielistä vanhustenhoitoa on luvassa jo syksyllä. Fredslundin vanhustentaloon tulee neljä tai viisi paikkaa suomenkielisille. 65 Onko tämä tottakaan? Mariestadin Suomi-seuran vanhusten asioita ajava Sirkka Taiminen on hämmästynyt. Sama virkamies, joka vielä jokin aika sitten oli kovasti parannuksia vastaan, onkin nyt toteuttamassa suomalaisvähemmistön toiveita. Ensimmäisenä toivomuslistalla olleeseen vanhustenhoitoon on jo luvassa suuri parannus: omakielisiä hoitopaikkoja on suunnitteilla jo syksyllä Fredslundin vanhustentaloon. Neuvonpidossa on jo luvattu, että suomen kielen osaamisesta tulee kunnassa meriitti, joka näkyy tilipussissa. Kansalaisaloite kaiken takana Sirkka Taiminen antaa suurimman kiitoksen muuttuneesta tilanteesta Mariestadin Suomi-seuran puheenjohtaja Birgit Selmossonille. Hänen kansalaisaloitteensa sai poliitikot taakseen ja nyt kunnan virkamiehet saavat toteuttaa hallintoaluekunnalle sovittuja tehtäviä. Asiat järjestykseen Lotta Hjoberg on Mariestadin vanhustenhoidon vastaava virkamies. Hän kertoo olleensa pitkään suomalaisvähemmistön erityisvaatimuksia vastaan, mutta kun poliitikot päättivät hallintoalueeseen hakeutumisesta, oli protestoinnin aika loppu, nyt tehdään työtä päätösten toteuttamiseksi. Vanhustenhoitopaikkojen yhteyteen on luvassa myös sauna. Saunatilat ovat suurin kustannuserä, mutta se ei huoleta. Myös ruokapuoli järjestyy mieleiseksi, lupaa Lotta Hjoberg. Kaikkea ruokaa ei ruotsalaiseksi mausteta. Nationella minoriteters rättigheter ja revitalisointi Lotta Hjobergin työhuoneessa on pino Nationella minoriteters rättigheter -oppaita. Opas saa selkeydestään kiitosta. Samoin neuvonpito, sillä siellä Lotta Hjoberg kuuli ensimmäistä kertaa kielen elvytysmahdollisuudesta. Kunnassa on jo 10-12 suomea sujuvasti taitavaa työntekijää, mutta ei se riitä, sanoo Lotta Hjoberg. Hän pitää revitalisointia hyvänä uutena mahdollisuutena. Lotta Hjoberg on tutustunut vähemmistöasioihin nyt laajemminkin, sillä hän toimii neuvonpidon sihteerinä. Kunnalla ei ole suomalaistyön koordinaattoria, ja kehitteillä onkin yhteistyö soveltuvin osin Skövden kanssa. __________________ SVT Uutiset Uusi puheenjohtaja haluaa ruotsinsuomalaiset näkyviin 1 min 38 sek Kan ses till 23 mar 2016 (345 dagar kvar) 66 http://www.svtplay.se/klipp/2781724/uusi-puheenjohtaja-haluaa-ruotsinsuomalaiset-nakyviin __________________ http://kulturtidskrifter.se/ Sverigefinländare som stereotyper Tuula Polojärvi | ALBA | 29 mars, 2015 | Jag var på Stadsteatern i Göteborg och såg pjäsen Fosterlandet. Pjäsen skulle handla finska krigsbarn som kom till Sverige under andra världskriget. Det jag fick med mig av pjäsen var att finländarna skildras som suputer. Att männen söp innan danskvällen må så vara – men kvinnor i Finland drack i regel inte förr i tiden. Inte nog med att kvinnorna från andra världskriget drack i denna pjäs, här dricker också barnbarnet till kvinnan som skickar iväg sin son till Sverige också hon en ung kvinna. Hon bär likt sin farmor med sig en plunta i väskan. Jag blir galen på denna förenkling av bilden av finländare. Därför kommer jag inte att se dramatiseringen av Ingebarnsland. Boken har jag läst och tänka sig, jag blev nog nästan lika arg som huvudkaraktären i boken men av helt andra skäl än hon. Allt som har med Finland att göra skildras med sådant hat, det är svårt för mig att förstå. Be mig inte att berätta om Svinalängorna, det kan ni väl själva räkna ut vad jag tyckte om den boken? Filmen har jag inte orkat se. Jaså, de dricker i den också? I TV visas nu en fantastisk bra serie, Jordskott, och det enda jag har att anmärka på vad gäller den, är att de ondaste människorna i serien är finländare. Om ni följer serien vet ni att den jagade mördaren är finsk och den elake överläkaren likaså. Men det bryr jag mig inte om då ingen av dem super. Då hade det ju blivit riktigt löjligt. För mig tenderar det att nästan bli lyteskomik om alkoholism kan kallas ett lyte. Jag har öppnat varje bok om sverigefinländare med samma förväntan. Kanske är det här en bok jag kan känna igen mig i – men inte. Jag går på teatern för att lära mig mer om finska krigsbarn och går besviken därifrån. Det finns enstaka undantag, Klas Härös film Den bästa av mödrar tyckte jag om, den handlar också om finska krigsbarn. Klas Härö gör fina filmer där karaktärerna är mångbottnade och verkliga. Annars går jag fortfarande och väntar på den stora sverigefinska romanen. Hoppas den skrivs just nu. Visst har jag sett sverigefinländare som söp men jag har sett många fler sverigefinländare som inte söp och inte super. Varför matas vi ideligen med dessa bilder? Är det så svårt att acceptera att det gått bra för många invandrare? Eller är det så bekvämt att hålla fast vid 67 fördomar? Jag trodde verkligen vi hade kommit längre än så här i Sverige. För att återvända till föreställningen Fosterlandet så tycker jag att den var bakåtsträvande. Vill vi fortsätta att befästa fördomar eller finns det plats för andra finska berättelser i Sverige? (Egentligen är jag lite sugen på att gå och se föreställningen Ingebarnsland på Göteborgs stadsteater men i ren protest ska jag inte göra det. Någon annan kan kanske berätta hur den var.) För övrigt accepterar inte rättstavningsprogrammet ordet sverigefinländare, däremot går det bra med sverigefinnar. Ändå är det sverigefinländare jag vill bli kallad. Bara om du undrade. Det är lite politiskt det här med beteckningen sverigefinländare, då inkluderar man nämligen båda språkgrupperna finska invandrare, finskspråkiga och svenskspråkiga. Sverigefinnar i sin tur betecknar finskspråkiga invandrare. ”En finne igen.” Så då det att läsa i svenska tidningar från 50-talet och framåt när sverigefinländare utmärkt sig på ett negativt sätt. Senast jag såg sverigefinländare hängas ut i svensk press måste ha varit på 90-talet. I dag är man mer politiskt korrekt och undviker att skriva ut nationaliteter för då blir man ju kallad rasist. Läser i en insändare till Norrbottens Kuriren: - På 50-talet fanns inte dagens pressetiska regler, ej heller fanns då nuvarande lag om etnisk diskriminering, men icke desto mindre var dessa skriverier lika oförsvarliga då som nu; jag menar – inte blir tex barn-aga på 50-talet mer försvarbart bara för att den inte var förbjuden i lag. I skolans läroböcker framträder finska barn, ungdomar och vuxna som personer med problem i både hemmet, skolan och samhället i stort. Så berättar universitetslektorn Antti Ylikiiskilä. Enligt Ylikiiskilä antyds det att problemen består av droger, alkohol, skolk, mobbning och bråk samt en tidig och våldsam död. Bara några enstaka positiva förebilder förekommer i läroböckerna. Detta menar Ylikiiskilä cementerar den stereotypa bilden av finnen i det svenska samhället. Bilden är densamma som på 60-talet. Då sa man att en stor del av sverigefinnarna var alkoholister, drogmissbrukare och personer i samhällets utkant. Teija Martinsson skriver i en artikel i NyTId (finsk månadstidning, finns även på nätet www.nytid.fi ): - Okunskap om Finland syns även i att finska namn väldigt ofta är felstavade i svenska 68 medier. Att Suomi stavades fel i en dyr reklamkampanj var en bottennotering, som visserligen rättades till med ursäkter från Sveriges friidrottsförbunds ordförande. Nyhetsankare i TV tränar mycket för att uttala olika exotiska namn rätt, men hur mycket energi lägger man i att uttala och stava finska namn korrekt? Nu tycker jag personligen att det blivit lite bättre, det här med att uttala namn rätt. Däremot klarar knappt någon svensk att stava något på finska. Det är egentligen ganska lätt att stava på finska om man kan stava på svenska. Det är vokalerna som uttalas på samma sätt som i tyska och spanska och så markeras lång vokal med två på varandra följande vokaler, som i mitt namn Tuula, då blir det långt o, om ni hänger med. Så Tuula uttalas som Ola med ett T framför. Jag vill med denna debattkrönika göra dig uppmärksam på stereotypa skildringar av invandrare i Sverige, inte bara finska. I dag hörde jag på nyheterna på radion att finska dementa patienter som glömt den svenska de kunnat i och med sin demens inte får vård på sitt modersmål. Det borde man kunna ordna i Sverige där det finns vårdpersonal som kan finska. Sverigefinländarna är i gemen dåliga på att kräva sina rättigheter även i de kommuner där det utlovats finskspråkig personal till äldreboende som är dementa. Har förstått att det här är en känslig fråga, ”kan de verkligen inte svenska efter att ha bott här i 40 år?”, frågar min upprörde kompis mig. När mina föräldrar kom hit fanns det knappt någon svenskundervisning och i och med att de jobbade i skift fanns det inga kurser att tillgå. Flera år på Svenska för invandrare var inte att tänka på, de jobbade från den dag de kom hit till Sverige. Min mamma är lite bitter över detta faktum och det tycker inte jag är konstigt. Även jag kommer förmodligen som dement på ålderdomshemmet prata enbart finska. Finska är ju mitt första språk och svenska lärde jag mig först som 5-åring. Jag gillar Sverige och jag gillar Finland. Efter att ha bott sju år i Helsingfors som vuxen har jag insett att jag är sverigefinländare. I Finland kallar mina kompisar mig sin svenska förstärkning. Kan jag få vara er finska förstärkning här i Sverige? Något positivt. Det skulle göra mig glad. Artikelförfattaren är själv sverigefinländare, med finska som första språk. ___________________ Suomen eduskuntavaalit 2015 Suomen puolueet eivät panosta vaalityöhön Ruotsissa 69 Julkaistu måndag 30 mars kl 13:51 http://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programid=185&artikel=6125999 lyssna på "Historia on opettanut, että ruotsinsuomalaiset äänestävät laiskasti" "Historia on opettanut, että ruotsinsuomalaiset äänestävät laiskasti" (1:52 min) Suomen neljän suurimman puolueen edustajat kävivät Tukholmassa tapaamassa toimittajia tiistaina 24.3. Vasemmalta Anne-Mari Virolainen (kokoomus), Maarit Feldt-Ranta (SDP), Timo Laaninen (keskusta) ja Jukka Jusula (perussuomalaiset). Foto: Heidi Herrmann/Sveriges Radio, Sisuradio. Yksikään Suomen neljästä suuresta eduskuntapuolueesta ei panosta vaalityöhön Ruotsissa. Yksi syy voi olla se, että niin harva ruotsinsuomalainen äänestää Suomen vaaleissa, arvioi Suomen Keskustan puoluesihteeri Timo Laaninen. – Ehkä historia on opettanut, että kun he niin laiskasti äänestävät, niin ei sinne myöskään kannata voimavaroja tuhlata. Se on minusta väärin. Aktiivisemmalla vaalityöllä saataisiin varmasti äänestysprosentti kohoamaan, arvelee Timo Laaninen, Keskustan puoluesihteeri Ruotsissa asuu noin 100 000 ihmistä, kenellä on äänioikeus Suomen eduskuntavaaleissa 19. päivä huhtikuuta 2015. Suomen viime eduskuntavaaleissa vuonna 2011, vain noin yhdeksän prosenttia heistä kävi äänestämässä. Sosiaalisen median voima Oikeistopopulistisen perussuomalaisten puolueen eduskuntaryhmän kanslian viestintäsihteeri Jukka Jusula luottaa netin ja sosiaalisen median vievän puolueen viestin perille myös tälle puolelle lahtea. – Emme tee sen kummemmin vaalityötä Ruotsissa. Ihmiset seuraavat hyvin paljon verkossa, mitä tapahtuu. Luotamme siinä mielessä sosiaaliseen mediaan, Jusula sanoo. Kukaan haastattelemastani neljän suuren puolueen edustajasta ei anna konkreettista vaalilupausta ruotsinsuomalaisille. Sen sijaan he vetoavat tunnesiteisiin. – En erityisesti tavoittele ruotsinsuomalaisten ääniä, sanoo sosiaalidemokraattien ehdokas Maarit Feldt-Ranta. Mutta toivon tottakai, että ne Ruotsissa asuvat suomalaiset, joita kiinnostaa millainen maa Suomi on ja mihin suuntaan Suomea kehitetään yhteiskuntana, käyttävät äänioikeuttaan. Kokoomuksen varapuheenjohtaja Anne-Mari Virolainen kertoo, että puolue teki enemmän vaalityötä Ruotsissa edellisten eduskuntavaalien aikaan. 70 – Neljä vuotta sitten meillä kävi täällä ehdokkaita useasta vaalipiiristä. Nyt ei ole tullut sopivaa kutsua. Mutta en silti sanoisi, että olemme unohtaneet Ruotsissa asuvat suomalaiset, Virolainen sano ___________________ Riksdagsvalet i Finland 2015 Finska partier fiskar inte röster i Sverige Publicerat tisdag 31 mars kl 08:00 http://sverigesradio.se/sida/gruppsida.aspx?programid=4543&grupp=19689&artikel=6129870 &_suid=142885145616407382092128973454 lyssna på "Historia on opettanut, että ruotsinsuomalaiset äänestävät laiskasti" Lyssna på finska (1:52 min) Foto: Karin Malmsten/Sveriges Radio. Inte en enda av de fyra stora riksdagspartierna i Finland satsar på valrörelse i Sverige. En anledning kan vara att så få sverigefinnar röstar i finländska val, tror finska Centerns partisekreterare Timo Laaninen. – Eftersom de sverigefinska väljarna är så oengagerade så anses det troligen onödigt att satsa resurser på dem. Det tycker jag är fel. Med ett mer aktivt valarbete skulle vi nog kunna höja valdeltagandet, tycker Timo Laaninen, partisekreterare i Centern i Finland. Cirka 100 000 personer i Sverige är röstberättigade i det finska riksdagsvalet 19 april 2015. Bara runt nio procent av dem röstade i förra riksdagsvalet 2011. Litar på sociala medier Jukka Jusula är kommunikationssekreterare på riksdagskansliet för det högerpopulistiska partiet Sannfinländarna. Han tror att partiets budskap når sin publik i Sverige genom nätet och sociala medier. – Vi har ingen nämnvärd aktivitet i Sverige. Folk hänger ändå med i vad som händer genom 71 nätet. Vi förlitar oss på de sociala medierna, säger Jukka Jusula. Ingen av företrädarna för de fyra stora riksdagspartierna har något konkret vallöfte att ge till sverigefinnarna. Däremot vädjar de till känslomässiga band. – Jag försöker inte att aktivt nå de sverigefinska väljarna, förklarar den socialdemokratiska riksdagskandidaten Maarit Feldt-Ranta. Men självklart hoppas jag att de finnar som bor i Sverige som intresserar sig för Finland är och åt vilket håll landet ska utvecklas, även nyttjar sin rösträtt. Samlingspartiets vice ordförande Anne-Mari Virolainen berättar att partiet var mer aktiva i Sverige under förra riksdagsvalet. – Fyra år sedan besökte flera av våra riksdagskandidater Sverige. Denna gång har vi inte fått några lämpliga inbjudningar. Men jag skulle ändå inte vilja påstå att vi har glömt sverigefinnarna, säger Anne-Mari Virolainen. ___________________ Kohtauspaikka Alma Pöystin oppilaina ruotsinsuomalaiset koululaiset Lähetetty onsdag 1 april kl 09:02 http://sverigesradio.se/sida/avsnitt/528613?programid=2511&_suid=14288489456970952719 2648965865 KUUNTELE (178 MIN) Birgitta Ulfsson ja Alma Pöysti, esittävät Fosterlandetissa samaa äitiä (eri vuosikymmenillä), joka lähetti lapsensa sotalapsena Ruotsiin Osa Göteborgin ruotsinsuomalaisen koulun oppilaista on toiminut kevään aikana statisteina Göteborgin Kaupunginteatterin menestysnäytelmässä Fosterlandet. Tähän yhteistyöhön on kuulunut myös teatterityöpaja koulussa neljän kaupunginteatterin näyttelijän kanssa. Yksi heistä on Alma Pöysti, joka esittää lapsensa sotalapsena Ruotsiin lähettänyttä äitiä. Samaa äitiä eri vuosikymmeninä esittää Birgitta Ulfsson. Fosterlandet-näytelmä siirtyy nyt Göteborgista Helsinkiin, Svenska Teatteriin. Se esitetään siellä yhdeksän kertaa, 9-18.4. Samat näyttelijät sekä Göteborgin ruotsinsuomalaisen koulun lapset ovat mukana myös Helsingin esityksissä.
© Copyright 2024