Vapaa-ajanalautakunnan Toimintakertomus 2014 hyv.
VAPAA-AIKATOIMEN TOIMINTAKERTOMUS 2014 1. Vapaa-ajanlautakunta 1.1 Yleistä Keuruun vapaa-ajanlautakunta ylläpitää, kehittää ja tukee kaupunkilaisten monipuolista harrastus- ja viriketoimintaa tuottamalla ja välittämällä tapahtumia sekä tarjoamalla tiloja, alueita, ohjauspalveluita, tietopalveluita ja asiantuntija-apua. Matkailupalveluilla on avainrooli vapaa-ajanpalveluiden markkinoinnissa matkailijoille ja palvelujen tunnettuuden lisäämisessä. Vapaa-ajan palvelutuotanto edistää Keuruun kehittymistä viihtyisäksi ja virikkeelliseksi asuinpaikaksi huomioiden muuttuvan yhteiskunnan ja kuntalaisten tarpeet. Vapaa-ajanlautakunnan vastuualueeseen kuuluvat Hallinto Liikuntapalvelut Nuorisopalvelut Kulttuuripalvelut Matkailupalvelut 1.2 Vapaa-ajanlautakunta Vapaa-ajanlautakunta kokoontui kertomusvuoden aikana neljä (4) kertaa ja käsitteli 51 pykälää. Lisäksi kokoonnuttiin iltakouluun (3) kertaa. Aiheina iltakouluissa oli 1) Nuoriso ja liikunta 2) Kulttuuri ja matkailu 2) budjetti. Lautakunta kuuli kokouksessaan vuoden aikana Jukojärven ja Etelä-Keuruun asukkaiden edustajia. Lautakuntaan kuuluivat seuraavat jäsenet: Jäsen Varajäsen Mika Nissinen pj. Helena Kukkamo Olavi Pohjola vpj. Jonna Salkinoja Auli Rannikko Tuomo Riikonen Tiia Tartia Aila Uusoksa Anssi Nieminen Ari Käkelä Jouko Kekkonen Tarmo Mäkiaho Kaarina Nurminen Pekka Pitkänen Vapaa-ajanlautakunnan esittelijänä toimi vapaa-aikapäällikkö Heli Peltola ja sihteerinä vapaa-aikasihteeri Virva Asp. Asiantuntijoina kokouksissa ovat olleet: Nuoriso-ohjaaja Niina Parkkonen, vs. nuoriso-ohjaaja Annika Korpinen, matkailusihteeri Leena Jaatinen, liikuntapaikkamestari Erkki Virkalahti. Nuorisovaltuustoa edustajaksi oli valittu Valtteri Tastula ja Kaupunginhallituksen edustajana oli Jussi Santaniemi. Vapaa-ajanlautakunta järjestää vielä vuoden 2014 matkailu-, kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntatoiminnan tekijöille ja menestyjille yhteisen palkitsemistilaisuuden Kimarassa 22.2.2015. 2. Hallinto 2.1 Yleistä Hallinnon tehtävät hoidettiin siten, että jokainen tulosyksikkö hoitaa omiin toimintoihinsa liittyviä hallinnollisia tehtäviä itsenäisesti. Tapahtumajärjestelyjä, palvelujen markkinointia ja nettisivuja hoidettiin yhteisesti. Palkkahallinnon ohjelmaan pyrittiin yksiköittäin hoitamaan tiedot eteenpäin, mutta vielä on kehitettävää. Laskutustetävät siirtyivät vapaa-aikatoimen osalta kokonaan omaksi työksi, joten sen opiskelu vei jonkin verran aikaa. Nettisivuja pyrittiin saamaa ajantasaiseksi, mutta suunniteltu asiakaskysely nettisivuista jäi toteutumatta. 2.2 Henkilöstö Hallinnon henkilökuntaan kuuluu Vapaa-aikapäällikkö Heli Peltola. Vapaa-aikapäällikön toimenkuvassa 50% kuuluu vapaa-aikatoimen hallinnon tehtäviin. Virva Asp toimi vapaa-aikasihteerinä. Vapaa-aikasihteerin vapaa-aikatoimen hallinnon tehtäviä kuuluu 10%. Käytännössä vapaa-aikasihteerin hallinnon tehtäviin kuluu lautakunnan sihteerin tehtävät. 2.3. Toiminta Vapaa-aikatoimen hallinto vastaa vapaa-aikatoimen palvelutuotannosta, joka koostuu liikunta-, kulttuurinuoriso- ja matkailupalveluista. Hallinto suunnittelee henkilöstö- ja talousresurssien mitoituksen ja vastaa niiden toteutumisesta ja seurannasta. Henkilöstö oli osin sijaisjärjestelyissä, joten se toi omia haasteitaan tehtävien eteenpäin viemiseen. Henkilöstön kouluttaminen, työhyvinvoinnista ja työssäjaksamisesta huolehtiminen kuuluvat myös hallinnon tehtäviin. Henkilöstöä koulutettiin lähinnä omissa töissä tarvittavissa osa-alueissa. Kouluttautuminen on koettu henkilöstöä motivoivaksi ja tärkeäksi osaksi laadun ylläpitämiseksi. Aikuisopintoyksikkö on tukenut hyvin koulutukseen liittyvissä asioissa mm. järjestämällä toiveiden mukaan koulutuksia. Työntekijä palaverit, tiedottaminen ja yli yksikkörajojen tehty yhteistyö toteutuivat. Myös työntekijöiden virkistystoimintaa yksikkökohtaisesti ja koko vapaa-aikatoimen osalta toteutettiin mm. liikuntatunnilla/vko ja keilavuoroilla, joita yhtä työyksikkö kohti riitti muutama vuoden aikana. Työhyvinvoinnin edistämiseksi erilaisia tapoja työyksiköiden välillä toteutettiin työntekijöiden palautteiden mukaisesti. Vapaa-aikatoimi vastaa Keuruun museosäätiön ostopalvelusopimuksesta ja 4H -yhdistykselle jaettavan avustuksen myöntämisestä. Vapaa-aikatoimi järjesti yhteistyössä järjestöjen kanssa Loisto-lauantai tapahtuman. Ohjelma koostui monipuolisista työpajoista musiikin, kuvataiteen, kädentaitojen, lukemisen ja liikunnan parissa. 3. LIIKUNTAPALVELUT 3.1. Yleistä Liikuntapalvelut tulosyksikkö tuotti liikuntapalveluita, edisti ja ylläpiti liikuntaolosuhteita ja järjesti liikuntatapahtumia ja ohjausta Tervan ja Keurusselän liikuntapuistossa, Haapamäellä, Pohjoislahdella, Jukojärvellä, Pihlajavedellä ja erityisryhmien liikuntaryhmissä. Lisäksi liikuntapalvelut tulosyksikkö avusti liikuntaseuroja sekä tuki paikallisen liikuntaperinteen vaalimista. 3.2. Henkilöstö Vapaa-aikatoimen päällikkö Heli Peltola -Tehtävät 50 % liikunnan viranhaltijan tehtäviä Marjaana Pitkänen erityisliikunnanohjaaja Uimahallin henkilöstö liikunnanohjaaja Heli Salenius, esimies uimaopettaja Eeva Heinonen laitoshuoltaja Tarja Nieminen laitoshuoltaja Tiina Jäntti-Roberts uinninvalvoja Saija Lintula uinninvalvoja, osa-aikainen Mervi Koto-Pummila laitoshuoltaja, osa-aikainen Pirjo Juupaluoma Liikunta-alueet, kentät ja reitit liikuntapaikkamestari Erkki Virkalahti liikuntapaikkojen hoitaja Jouni Salonen liikuntapaikkojen hoitaja Mikael Kangasniemi liikuntapaikkojen hoitaja Reima Haustola 3.3. Työryhmät ja toimikunnat Erityisliikunnan ohjausryhmä kokoontui 2 kertaa. Seuratapaaminen pidettiin 2 kertaa. Voimaa Vanhuuteen ohjelman ohjausryhmän palaverit 6 kertaa. Varhaiskasvatuksen liikuntavastaavien ryhmä kokoontui 4 kertaa. 3.4. Toiminta 57. Keuruu-Multia laturetki jouduttiin perumaan lumenpuutteen vuoksi. Lasten laturetki kuitenkin toteutettiin ilman suksia Kurkisaaressa. Osallistujia arviolta 150. Kunniakirjoja lapsille jaettiin 60. Juhannuskisat pidettiin juhannuksena. Tapahtumajärjestelyistä vastasivat Keuruun Kisailijat/yu-jaosto ja Keuruun kaupunki. Keupa järjesti lasten Hyundai-Megacupin, johon osallistui lähes 1000 nuorta jalkapalloilijaa huoltajineen. Keurusselän Maratoonareitten Yö maraton oli samalla Yrittäjien Sm-maraton, johon osallistui n. 400 henkilöä. Myös monia muita isompia ja pienempiä tapahtumia oli Keuruulla runsaasti liikunnan merkeissä. Liikuntapalvelut osallistuvat järjestelyihin. Tervan liikuntapuiston käyttö oli kiitettävää. Vakiovuoroja kesän aikana oli 28. Lasten- ja nuorten urheilukoulujen järjestämisestä kesällä vastasi harjoittelija Kaisu Mäenpää Haapamäellä, Pohjoisjärvellä. Urheilukouluihin osallistui yhteensä 62 lasta. Lapsille järjestettiin myös leikkikenttätoimintaa lähiliikuntapaikoilla 6 eri kohteessa. Ohjaajina toimivat Charlotta Alamäki ja Marjaana Ruokolainen. Uimakoulua pidettiin Pihlajavedellä. Ohjaajina olivat Kaisu Mäenpää ja Tutta Vakkuri. Osallistujia oli 26. Kesällä järjestettiin myös lasten liikuntaleiri, jossa päälajeina oli Jalkapallo, yleisurheilu ja tennis. Vaihtelevasti päivinä oli suunnistusta, melontaa, uintia ja pesäpalloa sekä muita pelejä. Leirille osallistui 28 lasta. Ohjaajina toimivat Maria Juponaho, Ismo Rukkila ja Kristian Juponaho. Leiri toteutettiin yhteistyössä seurojen kanssa. Keuruu osallistuu vuosina 2011-2014 ”Voimaa vanhuuteen” ohjelmaan. Ohjelmatyö oli täydessä käynnissä. Voimaa vanhuuteen ohjausryhmään osallistui vapaa-aikapäällikkö. Ohjausryhmä kokoontui 6 kertaa. Liikuntapalvelut kehittivät lähinnä tasapaino- ja voimaharjoittelun sisältäviä liikuntaryhmiä iäkkäille. Vapusta aina Juhannukseen asti liikuntatoimi järjesti erilaisia liikuntaryhmiä ulkona, Tervan liikuntapuistossa ja Kurkisaaressa. Ohjaajina erityisryhmien liikunnanohjaaja ja palkkatuella Pirjo Laitala. Liikuntakertojen sisältö vaihteli tasapaino- ja voimaharjoittelusta erilaisiin peleihin, voimakävelyharjoitteisiin ja keppijumppaan. Kävijöitä ryhmissä oli kevään ja alkukesän aikana 399. Muita erityisryhmiä Keuruulla olivat -kehitysvammaisten liikuntaryhmät -mielenterveyskuntoutujien liikuntaryhmä sekä - amputaatio- ja pyörätuoliryhmä. -motoriikkaryhmiä lapsille Keuruulla 4 ryhmää ja ne toteutettiin yhdessä seututerveyskeskuksen toimintaterapeutin kanssa. Erityisliikuntaryhmissä Keuruulla liikkui maanantaisin ja tiistaisin n. 45 henkeä viikossa ja lapsia motoriikkaryhmissä 42. Yhteistoimintasopimus Multian ja Petäjäveden kanssa jatkuu vanhaan malliin. Erityisliikunnanohjaaja ohjasi aina keskiviikkoisin Multialla ja torstaisin Petäjävedellä. Myös senioripäivä toteututettiin maaliskuussa uimahallilla ja väkeä oli 70 henkeä, joista suuri osa aivan uusia liikkujia. Tarkoituksena oli markkinoida uimahallin palveluja, ja saada mukavaa yhdessä oloa ja tietoiskuja. Elokuussa 2014 järjestettiin Isossa-Hiekassa Veteraanien liikuntapäivän ja tuo iloinen tapahtuma veti 50 liikkujaa. Päivän sisällöstä vastasi liikuntatoimi. Yhteistyössä Keurusjumpan, kansalaisopiston ja vanhuspalvelujen kanssa on toteutettu liikuntaryhmiä. Kotona asuvien liikunnanohjausta ryhmissä on pystytty parantamaan keskustan kerrostaloissa ja Haapamäellä Pirjo Laitalan vetämänä. Ryhmissä liikkuu viikottain n. 50 iäkästä henkilöä. Erityisesti Pirjo Laitalan työpanos kotona asuvien liikkeelle saamisesta toi kiitosta lähes päivittäin. Pirjo Laitala työskenteli palkkatuella 85 % työajalla. Myös iäkkäille tarkoitettuja reittejä merkittiin Lehtiniemen läheisyyteen ja kylälle. Iäkkäille järjestettiin omat lihaskunto- ja motoriset testit sekä kävelytesti. Testeihin osallistui 25 henkilöä. Seurafoorumeita pidettiin kaksi. Seurayhteistyötä tehtiin myös Kunnon Juttu kuntokampanjassa, jossa kerättiin yhteen keuruulaisia tapahtumia. Kampanjan tarkoituksena oli saada jo olemassa oleville ja uusille kuntoliikuntatapahtumille yhteinen markkinointi ja näin nostaa myös innostusta osallistua tapahtumiin ja kuntoliikuntaan. Ensi kertaa kampanjassa oli sarja myös senioreille. Kampanjan tapahtumia jouduttiin perumaan jonkun verran, kun talvi oli lumeton. Kampanjaan kuului myös Ukk kävelytesti, josta sai myös halutessaan henkilökohtaista liikuntaneuvontaa. Kampanjan aikana suoritukset saivat kerättyä 13 aikuista ja 7 lasta. Heille pidettiin joulukahvitilaisuus,jossa jaettiin palkinnot. Yhteistyötä ja kehittämistä aloitettiin myös koulun urheilulinjan kanssa. Varhaiskasvatuksen liikuntavastaavien ryhmä kokoontui 4 kertaa. Liikuntatoimi järjesti päivähoitolapsille rusettiluistelua, hiihtokoulun, suunnistusta ja lasten olympialaiset. Syksyllä liikuntatoimi järjesti päiväkotilasten seikkailuliikuntapäivän yhteistyössä kanssa Seippolanmäen seikkailumetsässä. Suomi Mies seikkailee rekkakiertue pysähtyi keuruulle 23.9.2014. Kävijöitä oli 300. Rekkakiertueen järjesti Likes:in KKI –hanke, mutta Keski-Suomen liikunta ja kuntien liikuntatoimet olivat paikallisesti järjestelyissä mukana. Moottorikelkkareitistöjen maanomistajien sopimuksia viimeisteltiin vielä vuoden 2014 loppuun saakka. Tärkeänä uudistuksena oli moottorikelkkareitin linjaus metsähallituksen mailla linjaa pitkin Rajamäellä. Kaikille liikunta- ja virkistysalueiden sekä –reittien maanomistajille pidettiin uimahallissa virkistysilta 7.11. 2014. Virkistysiltaan osallistui 15 maanomistajaa. Syksyllä perustettu jäähallin kehittämistyöryhmä suunnitteli jäähallin parannusta pukutilojen ja katsomon osalta. Työryhmässä oli mukana Vapaa-ajanlautakunnan edustajat Heli Peltola, Henry Träff ja liikuntatoimen edustajana Erkki Virkalahti. Liikuntatoimi teetti kolme esittelyvideota liikuntapaikoista. Videot tehtiin Keurusselän liikuntapuistosta, ulkoliikunnasta ja sisäliikunnasta. Videoihin sisällytettiin osin myös muita kuin kaupungin tarjoamat liikuntapaikat, jotta saatiin monipuolinen kuva mahdollisuuksista. Samalla tehtiin myös uusi kartta keskustan liikuntapaikoista, leikkipaikoista ja kevyenliikenteenväylistä. Syksyllä jaettiin esite erityisliikunnan ja uimahallin palveluista. Painos oli 3000 kpl, jota jaettiin suoraan postilaatikkoihin. 3.5. Avustukset ja huomionosoitukset Liikuntaseuroille jaettiin vuoden aikana koulutusavustuksia yhteensä 7173,63€ . Hakemuksia saapui määräaikaan mennessä 8 kpl. Avustuksen osuus kattoi 100 % seuroille syntyneistä koulutuskustannuksista. Kohde- ja erityisavustushakemuksia jätettiin toimintavuoden aikana 35 kappaletta, joille myönnettiin avustuksia yhteensä 25581,51 3.6. Tilat- ja alueet Liikuntatoimi on vastannut seuraavien liikunta- ja ulkoilualueiden kunnossapidosta Keuruun keskustassa ja Haapamäellä 2 kpl urheilu/jalkapallokenttiä 3 kpl pallokenttiä 6 kpl pienpallokenttiä 2 kpl massatenniskenttiä 1 kpl kestopäällystepintainen tenniskenttä 5 kpl luistinratoja 5 kpl jääkiekkokaukaloita 1 kpl jäähalleja 150 km latuverkostoa 70 km vaellusreittejä 6 kpl valaistuja kuntoratoja 1 kpl Keurusselän liikuntapuisto Haja-asutusalueella on seuraavat liikuntapaikat, joiden kunnossapitoon liikuntatoimi osallistuu määrärahojen puitteissa ja ostopalveluita käyttäen: 6 kpl pienpallokenttiä 3 kpl 5 kpl 3 kpl 13 kpl jääkiekkokaukaloita luistelualueita valaistuja latuja hiihtolatuja Liikuntapaikkojen tulosyksikkö hoitaa koulujen ulkoliikunta alueet ja kentät koululiikunnan tarpeisiin. Lisäksi keuruulaiset yhdistykset järjestävät kymmeniä tapahtumia vuosittain, joihin tulosyksikkö hoitaa olosuhteet kuntoon ja tekee yhteistyötä järjestelyorganisaatioiden kanssa. Haapamäen koulun remontin valmistuttua kuntosali siirtyi koulun tiloihin loppuvuodesta. Liikuntatoimi yhteistyössä Haapamäen urheilijoiden kanssa hoiti kalusteiden siirron. Kuntosalille hankittiin uusia kalusteita investointina: Ristitaloja ja käsipainoja. Vapaa-ajanlautakunta päätti, että kuntosalista peritään tulevaisuudessa maksut, jotka päätettiin 30€/puolivuotta ja 50€/vuosi. Liikuntapaikkojen ylläpidosta vastaa 4 päätoimista työntekijää, joiden lisäksi on palkattu 1 työllistämistuella oleva liikuntapaikkojen hoitaja aika-ajoin. 3.7 Uimahalli Vuosi 2014 oli peruskorjatun uimahallin viides toimintavuosi. Normaalien uinti- ja kuntosalikäyntien lisäksi uimahallissa järjestettiin paljon erilaista ohjattua toimintaa ympäri vuoden sekä useita tapahtumia, kuten lasten peuhapäivät sekä kynttiläuinti. Viidennen toimintavuoden asiakasmäärä lisääntyi edelliseen toimintavuoteen verrattuna 5,4 %. Ennen kaikkea kuntosalikävijät lisääntyivät edellisestä vuodesta selvästi. Seniorikorttilaisten kävijämäärä lisääntyi niin ikään viime vuoden aikana. Uimahallin peruskorjausta suunniteltaessa asiakastavoitteeksi asetettiin 70000 asiakasta vuodessa. Uimahallin asiakasmäärän jakautuminen eri käyttäjäryhmiin Vuosi Aikuisten ja eläkeläisten uinti ja kuntosalikäynnit Lapset Koululaiset uimaopetuksessa Veteraanit Liikuntasalin käyttäjät Erityisliikuntaryhmiin osallistujat 70+ seniorikortilla käyneet 2014 50853 15761 5104 367 2634 1393 9528 2013 50178 15419 4945 380 1922 1065 8320 Yhteensä 87911 83532 Erittely ohjattujen liikuntaryhmien osanottajamääristä Vesijumppa 4250 Kuntosali- ja kahvakuularyhmät 5231 4724 5325 3.8 Muu toiminta Kunnallisneuvos Viljo ja Paula-Kaija Peuran perustaman nuorisourheilun stipendirahaston pääoma oli kertomusvuoden lopussa (31.12.2014) 20 527,44€ 4. KULTTUURIPALVELUT 4.1. Yleistä Kulttuuripalvelut tulosyksikkö edistää, tukee ja järjestää kulttuuritoimintaa kunnassa ja tarjoaa taidepalveluita yhteistyössä sidosryhmiensä kanssa kulloinkin käytettävissä olevien henkilö- ja talousresurssiensa mukaan, Kulttuuritalo Kimaran puitteet ja olemassa olevat tapahtumat tehokkaasti hyödyntäen. Kulttuuri on Keuruulla merkittävä hyvinvoinnin edistäjä, imago- ja vetovoimatekijä sekä matkailuvaltti. Lisäksi kulttuuritoimi tukee kotiseututyötä ja paikallisen kulttuuriperinteen vaalimista ja edistämistä Museosäätiön ostopalvelusopimukseen varatun määrärahan 52.300 euron puitteissa. 4.2. Toiminta 4.2.1. Kulttuuritalo Kimara Vuoden 2014 aikana kulttuuritalo Kimarassa ohjelmatuotanto on ollut runsas ja vaihteleva. Esittävän taiteen talon tuki ry:n tuotti tilaan kahvio- ja isäntäpalvelut (tukiyhdistys tuottaa vapaaehtoistyönä mm. esiintyvien ryhmien vastaanoton ja tilan teknisen laitteiden käytön), sekä puvustopalvelut. Lämpiöpalveluiden tuottamisesta vastasi Hely Ikäheimonen oman kahviotyöryhmänsä kanssa. Tilan hallinnointi oli erittäin haasteellista korkean käyttöasteen vuoksi ja tämä vaatii tiivistä yhteydenpitoa vapaa-aikasihteerin ja talkoolaisten välillä. Kimaran kävijämäärä oli n. 6.000 ja kahvion asiakaskäynnit 2805. Työtunteja kahviotoimintaan kertyi 834 ja kahvitettavia tilaisuuksia oli 80. Pekka Mäkinen on toiminut tilan vapaaehtoisena isäntänä kymmenissä tilaisuuksissa. Auli Rannikko on toiminut Kimaran avustustehtävissä eri tilaisuuksissa. Tilan käyttövuorojen jaossa noudatettiin periaatetta, että viikonloppuihin ja keskiviikkoiltoihin ei annettu vakiovuoroja, vaan ne jätettiin vierailunäytäntöjen ja esitysten järjestämiseen. Kimaran sisällöntuotannosta toteutettiin paikallisin voimin n. 70 - 80 %. Vierailunäytäntöjä tilaan tuotti pääsääntöisesti kaupungin kulttuuritoimi. Tilaa tarjottiin paikkakunnan ulkopuolelta tuleville ryhmille sillä periaatteella, että tilan saa korvauksetta käyttöön, jos ryhmä esiintyy omalla pääsylippuriskillään. Tämä on kaupungille kokonaisedullisin tapa tuottaa kulttuuritilaisuuksia. Kansalais- ja musiikkiopiston ryhmillä oli vakiovuoroja tilassa. Myös yksityiset ja yrityksen vuokrasivat omiin taloa tilaisuuksiinsa. 4.2.2. Tapahtumat, tilaisuudet, yhteistyöhankkeet Kulttuuritoimi tuotti lähinnä yhteistyöhankkeina noin 130 tilaisuutta ja tapahtumaa. Kulttuuripalvelut tulosyksikkö tuotti yhteistyössä järjestöjen, seurakunnan, museosäätiön ja muiden hallintokuntien kanssa yli sata tapahtumaa. Lähes kaikki tilaisuudet tuotettiin yhteistyöhankkeina, jolloin saatiin järjestelyihin ulkopuolista apua ja rahoitusta. Laajaa tapahtumatuotantoa voitiin pitää yllä, kun kulttuuripalvelut tulosyksikkö tarjosi Kimaran tilat toimijoille ja esiintyjille korvauksetta käyttöön ja vieraileva ryhmä otti taloudellisen riskin. Paikallisten yhdistysten tapahtumatuotantoja tuettiin kohde- ja erityisavustuksin. Näin melko vähäisillä talousresursseilla voitiin tehokkaasti tukea paikkakunnan runsasta tapahtumatarjontaa. Koulu- ja päivähoitotoimen kanssa tarjottiin lapsille ja nuorille suunnattuja konsertti-, teatteri- ja tanssielämyksiä lastenkulttuurin opetussuunnitelman puitteissa. Näin kulttuuripalvelut voi tukea koulujen- ja päiväkotien kulttuurikasvatusta, jotta mahdollisimman moni lapsi pääsee osalliseksi esityksistä. Soiton paikka –festivaali ja musiikkileiri 44. Läntisen Keski-Suomen musiikkileirin ja Soiton paikka –festivaalin osalta noudatettiin työnjakoa, jossa kulttuuritoimi vastasi festivaalikonserttien järjestämisestä ja yhdistys leirijärjestelyistä. Konsertteja järjestettiin 14 ( mm. Honey B & T-Bones, Shamanviolin, kansainvälinen kuorokonsertti Atlantin Aalloilla, Amay-trio, Kardemimmit, Urpon ja Turpon lastenkonsertti) niissä kävi yleisöä n. 4000. Leirin johtajana toimi Eero Tikkanen ja tapahtuman tuottajana Tuuli Lehtomäki. Tapahtuma ja leiri ovat valtakunnallisesti merkittäviä kulttuuritapahtumia ja niiden järjestely vaatii keväällä ja alkukesästä paljon henkilöresursseja. Kaupungin kulttuuripalveluiden tuki on välttämätön tapahtuman jatkuvuuden kannalta. Nuorten tonnikampanjan kautta palkattiin tapahtumajärjestelyihin 6 avustajaa ja kulttuurituotantoa opiskeleva Tiitus Uusoksa hoiti touko/kesäkuussa tuottajan tehtäviä. Tapahtumalle tehtiin uusi esite Roni Palva-ahon toimesta. Einari Vuorela -runopalkinto Einari Vuorela –runopalkinto tuotettiin yhteistyössä Einari Vuorela Seuran ja palkintolautakunnan kanssa. Raadin puheenjohtajana toimi kriitikko, kirjailija Jukka Koskelainen, kirjailija Hannele Huovi ja kriitikko Juha Kilpiö ja sihteerinä Virva Asp. Ehdolle asetettiin teokset Kristian Blomberg – Itsekseen muuttuva, Vesa Haapala & Markus Pyörälä- Kuka Ampui Ötzin, Pauliina Haasjoki – Hiukset, Silja Järventausta – Hyvän yön puisto, V.S. Luoma-aho – Kronologi. Finalistit julkistettiin 2.7.2014. 8500 euron palkinto jaettiin Korpirastasjuhlassa 21.9.2014 kirjailija, tohtori Pauliina Haasjoelle. Palkinnon suojelijana toimi rouva Jenni Haukio. Nimikkoseura sai tapahtuman järjestämiseen 4000 euron avustuksen Taiteen edistämiskeskukselta. Palkintovuoden aikana järjestettiin lukuisa määrä kirjallisuustapahtumia. Lastenkulttuuri Lastenkulttuurin opetussuunnitelmaa toteutettiin ensimmäistä vuotta. Opetussuunnitelman kautta lastenkulttuurityöpajoja ja tapahtumia järjestettiin koulun ja varhaiskasvatuksen kanssa. Toiminnassa korotettiin lasten omaa osallisuutta. Toimintaan osallistui noin 3000 lasta. Keuruu pääsi mukaan valtakunnalliseen lastenkulttuurin Taikalamppu-verkostoon, jota hallinnoi Jyväskylän kulttuuriaitta. Vuositasolla Keuruun lastenkulttuuriin saadaan n. 3000 euron toimintamääräraha. Vapaa-aikasihteeri on mukana maakunnallisessa ohjausryhmässä. Kulttuuritoimi osallistui Keuruulaisen lapsen päivän tapahtuman tuottamiseen tammikuussa. Lastenkulttuurisuunnitelman mukaisesti tuotettiin lokakuussa vapaa-aikatoimen ja kolmannen sektorin yhteistyönä loistolauantai-tapahtuma teemalla, Asuvatko intiaanit Intiassa? Itsenäisyyspäivä 6.12. ja Kansallinen veteraanipäivä 27.4. Kulttuuripalvelut tulosyksikkö kantoi päävastuun Itsenäisyyspäivän juhlallisuuksien järjestämisestä ja osallistui Kansallisen veteraanipäivän järjestelyihin. Kansainvälinen toiminta Vapaa-aikasihteeri osallistui toukokuussa ystävyyskunta Jogevaan suuntautuneeseen matkaan kaupungin edustajana. Matkan aikana sovittiin kulttuuriyhteistyön tiivistämisestä. Ystävyyskunta Uglitsista saapui kulttuuritoimen vieraaksi 14 hengen musiikki-ensamble. Ryhmä osallistui Soiton paikan ja musiikkileirin tapahtumiin. Vieraiden kanssa tehtiin esiintymis- ja päiväretkiä ja tutustuttiin paikkakunnan kulttuuritarjontaan. Ryhmän palaute vierailusta oli erittäin positiivinen. Yhteistuotannot Järjestettiin yhteistyöhankkeina mm. seuraavat konsertit ja tapahtumat: 17.1. Pauli Hanhiniemen konsertti,19.1.Irma Vehmaskosken konsertti, 29.1.ja 12.2. Orvokki Vääriskosken luenno, 5.2. Markku Lehdon kirjanjulkistamisilta, 25.4. Eurooppa 4 Elling, 18.2. Barokkiorkesterin konsertti, 16.3. Vox Aurea –konsertti ja työpajat, 20.3. Oliver-yhtyeen konsertti, 2.4. Matti Ekmanin konsertti,16.4. Kivet teatteriesitys, 21.4. Tapper-monologi, 27.4. Kansanmusiikkiyhtye Katajan konsertti, 27.4. Lastenteatteriretki Petäjävedelle, 4.5. Runon ja Ruusun matinea, 8.5. Trio Huolettomat –konsertti, 23.5. ja 19.7. Dixie Bear – konsertti, 19.7. Soittajapoikien konsertti ja tapaaminen, 27.7. Liina Leijalan konsertti, 5.8. Johanna Rusasen konsertti, Iltatoritapahtumat Vanhan Keuruun alueella, Vanhustenviikon tapahtumat (kuunnelma, pääjuhla), 26.9. Apa-Alilöytyn konsertti, 19.10. Satamassa yö –konsertti, Lea Turton valotaideteos, Romanikulttuurin ilta, 22.11 Monologinäytelmä Henry Räsänen, 4.12. Arttu Kotisaran elokuvailta. Kuntayhteistyö Kulttuurikopla-hankkeen päätyttyä jatkettiin tiivistä yhteistyötä Multian ja Petäjäveden kulttuuritoimien kanssa. Läntisen Keski-Suomen kulttuurikesän avajaisia vietettiin Petäjävedellä 16.5. tilaisuudessa julkistettiin kulttuurikesän ohjelmistot, pääesiintyjänä tilaisuudessa toimi Semmarit. Tapahtuma sai runsaasti maakunnallista julkisuutta. Kolmen kunnan kuntataiteilijahankehakemukseen hankerahoituspäätös. saatiin Opetusministeriöstä 40.000 euron Tammikuussa järjestettiin opetushenkilökunnalle kulttuuriteemalla seminaaripäivä ja teatteriesitys. Santun talo Keuruun kaupungin kulttuuritoimen hallinnoima Santun talo keräsi touko/syyskuulle residenssivieraita. Keuruun museosäätiö valitsee taiteilijavieraat taloon ja vastaa kesäaikaisesta ylläpidosta. Ympärivuotinen käyttö ei ole talon puutteellisen kunnon vuoksi mahdollista. 4.3. Henkilöstö Vapaa-aikasihteerin työajasta 90 % on kohdennettu kulttuurityöhön ja 10 % hallintotöihin. 4.5. Työryhmät ja toimikunnat Itsenäisyyspäivän juhlatoimikunta Veteraanipäivän toimikunta Lastenkulttuurin ohjausryhmä Esittävän taiteen talon tukiyhdistys ry:n hallitus Sivistystoimen johtoryhmä Kuntayhteistyöryhmä Kulttuurimajakka–ohjausryhmä Kulttuuriaitta Lapsen päivän toimikunta 4.6. Avustukset ja muut huomionosoitukset Vapaa-ajanlautakunta myönsi Keuruun kaupungin kulttuuripalkinnon Irma Vehmaskoskelle ja erityishuomionosoituksen The Nameless –yhtyeelle. Kulttuuripalveluiden osalta järjestötyötä tuettiin 18.030 euron avustusmäärärahalla. 4.7. Tilat ja alueet Kulttuuritoimen hallinnoimia tiloja ovat Kulttuuritalo Kimara ja Santun talon taiteilijaresidenssi. Kaupunki on vuokrannut Punnosen talon Keuruun taiteilijaseuralle ja kulttuuripalvelut tukee avustuksen muodossa yhdistyksen kesänäyttelytoimintaa. Grafiikan paja toimii Taiteilijaseuran työskentelytilan Koulunmäen rivitalohuoneistossa ja siirtyi marraskuussa Tehtaantien tiloihin. Kulttuuritalon Kimaran lämpiössä on pienimuotoinen näyttelytila, jota Keuruun Taiteilijaseura hallinnoin erillisen sopimuksen mukaan. Henkilömäärältään isot tilaisuudet järjestettiin Keuruun yläasteen salissa ja äänentoisto- sekä valopalvelut on tilattu paikalliselta yrittäjältä 5. MATKAILUPALVELUT 5.1. Yleistä Keuruun kaupungin matkailutoimisto on toiminut matkailukeskus Kamanassa keväästä 2000 alkaen. Matkailutoimisto käsittää matkailuneuvonnan eli Keuruun opastustoimiston sekä toimistotilat. Opastustoimisto kuuluu Suomen Matkailuorganisaatioiden yhdistys – SUOMA ry:n Palvelevat matkailutoimistot –ketjuun, joka mahdollistaa kansainvälisen i-kilven käytön. Keuruun matkailun markkinoinnista vastaa pääsääntöisesti Keurusselän yhteismarkkinointi, jota hallinnoi Keuruun kaupunki. Keuruun kaupunginjohtajan budjetissa on varattu määräraha markkinointiin, jonka kautta toteutettiin mm. messuosallistumiset ja Keurusselän Seutu -esite. Yhteismarkkinoinnin kustannuspaikka on ollut lokakuun alusta vapaa-aikatoimen alaisuudessa. Matkailusihteeri hoiti matkailutoimea n. 50 % työajastaan sekä käytti Keurusselän seudun yhteismarkkinoinnin käytännön työskentelyyn 50 % työajastaan. Yhteismarkkinointi on ostanut matkailusihteerin palvelut matkailutoimelta. Matkailusihteeri hoiti myös tarvittaessa Keuruun kaupungin muuhun markkinointiin liittyviä työtehtäviä. Matkailutoimella on neljä tiehallinnon hyväksymää opastuspistettä tuloteiden levikkeillä Kaleton, Riitalahti, Könttäri ja Haapamäen Suojan piha. Lisäksi ylläpidettäviä tauluja on Vanhan kirkon edustalla ja matkailukartat Keuruun ABC-huoltamon seinässä sekä Kamanan sisääntulokatoksessa. 5.2. Henkilöstö Matkailutoimessa työskenteli ympärivuotisesti yksi vakituinen henkilö matkailusihteerinä sekä oppisopimuksella palkattu matkailuneuvoja, jonka sopimus päättyi 31.3.2014. Kesäsesongin kolmen kuukauden ajalle matkailutoimeen on varattu määräraha harjoittelijan palkkaamiseen. Kesäaikana matkailutoimi työllisti nuorten työllistämiskampanjan kautta yhden henkilön. Kaupungin tukityöllistämisen kautta toimistossa työskenteli yksi henkilö 1.5.-31.12.2014. 5.3. Toiminta Vuosittainen matkailu- ja palveluesite Keurusselän Seutu toteutettiin alkuvuodesta 2014. Keurusselän seudun yhteismarkkinoinnin esite 64 –sivuisena, painosmäärä 50.000 kpl. Matkailusihteeri Multian kunnan ja Mänttä-Vilppulan kaupungin matkailuvastaavien kanssa suunnitteli esitteen yhteistyössä keuruulaisen mainostoimisto Sunday Creative Oy:n kanssa. Esitteessä oli mukana ilmoituksillaan myös Virtain kaupunki ja Petäjäveden kunta sekä näiden kuntien yrityksiä. Kaikkiaan esitteessä on runsaat 100 ilmoitusta. Edellisvuoden marras-joulukuussa tapahtuvasta ilmoitusmyynnistä vastasi pääasiassa matkailusihteeri. Esitteen paino toteutettiin keuruulaisessa Keuruun Laatupaino Oy:ssä. Matkailuesitteen ilmoitushintaan sisältyy näkyvyys www.keurusselanseutu.fi sivustolla. Keurusselän seutu esittäytyi huhtikuussa Kotimaan matkailumessuilla Tampereella. Yhteisosastolla oli mukana Multia, Mänttä-Vilppula, Virrat ja Ruovesi. Keuruun yrittäjien kanssa osallistuttiin Jyväskylän Paviljongissa Vapaalla –messuille. Matkailutoimi koordinoi yhteistyössä Keulink Oy:n kanssa Keuruun osaston Varuskunnassa järjestetyille Hubimessuille ja osaston Ison Kirjan Juhannusjuhlille. Yhteismarkkinointi antoi tukea SUOMA ja RYMY -ryhmämyyntipäiviin osallistumiseen syksyllä. Keuruun matkailutoimi toteutti matkailupalveluista kertovan mainoslehtisen saksaksi marraskuussa sekä venäjäksi joulukuussa. Lisäksi matkailutoimi toteutti yhteenvedon keuruulaisista matkailupalveluista vuoden vaihteen ja Loppiaisen ajalta. Esitettä ja palvelujen yhteenvetoa jaettiin venäläismatkailijoille vuoden vaihteessa seutukunnan mökkimatkailijoille. Matkailutoimi toteutti yhteistyössä yrittäjien kanssa Keuruu Fan Clubin sivulle Keuruun Joulukalenterin. Kalenteri saavutti pienellä markkinoinnilla vajaassa kuukaudessa sivuille n. 120 tykkääjän lisäyksen. 5.3.1. Markkinointi Matkailutoimi ja Keurusselän seudun yhteismarkkinoinnin ilmoitukset: Länsiväylä Omalähiö (Etelä-Lahti) 2 kertaa (matkailu ja tonttitarjontaa) Matkavekkari Keskisuomalainen /Lomalla -liite Suur-Keuruu kesälehti Suur-Jyväskylä -lehti (jakelu 90.000kpl) Suur-Jyväskylä -lehti (super+ jakelu 106.000kpl) Seinäjokinen -lehti Sampo/kesäliite Himos ja Jämsänseutu 2014 (su, sa, ve) Ähtäri -esite 2014 Hopealinja 2014 esite KulttuuriVirrat Matkailu -lehti 1/14 Suomiopas juhlakirja 2013-14 Opettaja -lehti/Retkiopas Matkailun tärkeät nimet ja osoitteet Ampumahiihtokisat Keuruun palveluopas 2014-15 Matkalla sydän Suomessa (su/web; sa, ve printtinä Suomi –opas Matkailutoimittajien Kilta – Matkailun tärkeät nimet ja osoitteet –opas Mainonta internetissä www.keurusselanseutu.fi www.vanhakeuruu.fi www.keuruu.fi Facebook sivustot: Keurusselän seutu , Keuruu Fan Club, Matka maalle Messut Kotimaan matkailu –messut 11.-13.4.14 Tampere (Keurusselän seutu) Vapaalla –messut 26.-27.4.14 Jyväskylä (matkailuyrittäjät) Hubimessut, 9.5.2014, Keuruu (kaupungin osasto) Reiselust –messut 13.-16.11.14, Bremen (Matkalla Suomen sydämessä-hanke/Ylä-Pirkanmaa) Myyntipäivät SUOMA –ryhmämyyntipäivä syksy (Helsinki, Tampere, Lahti, Jyväskylä) RYMY –ryhmämyyntipäivä syksy Hanke Ylä-Pirkanmaan, Keuruun ja Jämsän matkailuverkosto (Matkalla Suomen sydämessä) toteutti vuoden aikana yhteisesitteen englanniksi, saksaksi ja venäjäksi sekä suomenkielisen nettiversion. Esitteen myötä seutukunnat olivat mukana messuilla Hampurissa, Münchenissä, Bremenissä ja Pietarissa. Suorajakelut Keurusselän Seutu –esite jaettiin Keuruulla ja Multialla joka talouteen toukokuun lopulla. Touko-kesäkuussa toteutettiin kaupungin postitus keuruulaisille vapaa-ajan asukkaille, joiden vakituinen asumus on muualla kuin Keuruulla. Matkailutoimi postitti seutuesitettä Petäjäveden vapaa-ajan asukkaille sekä esitettä postitettiin vapaa-ajan asukkaille Multian kunnasta. Esitettä jaettiin suorajakeluna 6000 talouteen Seinäjoen ja n. 8000 kpl Jyväskylän perhe-asutusalueilla toukokuussa. Keurusselän esitetelineet toimitettiin toukokuussa Keuruulla Megamarkettiin, K-Järvituuleen ja S-Market Sokkariin. Muut markkinointitoimet, yhteistyöt toimijoiden kanssa Keurusselän Seutu 2014 -esitteessä oli kulttuuri- ja liikuntatoimen kohteet näkyvästi esillä. Matkailutoimi teki yhteistyötä mm. Vanhan Keuruun ja matkailukeskus Kamanan yrittäjien yhteismainoksissa. Matkailutoimi päivitti Keurusselän Seutu –kotisivustojen mainostekstit sivuille kevään aikana sekä käännätti mm. venäjänkielistä tekstiä kotisivuille. Matkailusihteeri teki yhteistyötä Syysmarkkinoilla ja Joulutori –tapahtumien markkinoinnissa. Keuruun kaupungin osasto toteutettiin Iso Kirjan Juhannuskonferenssiin sekä Keuruun Markkinoille. Matkailutoimi oli mukana Keuruu-Multia Laturetken markkinoinnissa. Keuruun kaupungin matkailun verkkosivuilta on linkki Keurusselän Seutu –sivustolle, jossa esitellään Keuruun matkailuyritysten sekä siihen liittyvien sidosryhmien palveluja. Yritysten vastuulla on omien kotisivujen ylläpito ja tietojen paikkansa pitävyys. Verkkosivuilta on linkit yritysten kotisivuille. 5.3.2. Työryhmät ja toimikunnat Matkailusihteeri on mukana seuraavissa työryhmissä: Keski-Suomen matkailuvastaavien kehittämisryhmä (Keurusseudun, Keuruun ja Multian, edustaja) Vanhan Keuruun työryhmät Sivistystoimen johtoryhmä Ylä-Pirkanmaan matkailutyöryhmä 5.3.3. Koulutus, seminaarit SUOMA seminaari Mikkeli 10.9.14 Kuntaliiton ja Lahden kaupungin järjestämä Verkkotiedottaja tapaaminen 6.-7.11.14 Matkalla Suomen sydämessä –hankeen ekskursiomatka Bremen ReiseLust messut 13.-15.11.14 Keski-Suomen matkailuseminaari, Peurunka 20.11.14 5.3.4 Varaustoiminta, internet Matkailutoimi hoiti Keurusselän Liikuntapuiston tilojen varaustoiminnan Julius varausjärjestelmällä. Keuruun tapahtumakalenteri on kaupungin kotisivujen uudistuksen myötä siirtynyt www.menoinfo.fi sivustolle. Keuruun kaupungin matkailutoimen kotisivujen osoite on www.keuruu.fi ja seutukunnan matkailupalveluja esittelee www.keurusselanseutu.fi -sivusto. Lisäksi Keuruun matkailun palveluja esitellään www.vanhakeuruu.fi -sivustolla. Matkailusihteeri ylläpitää ja päivittää edellä mainittuja tarvittaessa. Matkailusihteerin tehtäviin kuuluu vapaa-aikatoimen sivujen päivitystehtäviä. 5.3.5. Matkailuneuvonta Matkailutoimisto palveli asiakkaita matkailukeskus Kamanassa ympäri vuoden ma - pe klo 9 (10)-15. Matkailutoimen ylläpitämä Keuruun informaatiopiste toimi ajalla kesä-elokuussa joka päivä klo 11-17. Infoa ylläpidetään yhteistyössä Keuruun museon ja Annulin Putiikin kanssa, jolloin yrittäjältä, kaupungilta ja museosäätiöltä on yksi henkilö työskentelee infossa kesäkaudella päivittäin. Henkilöt työskentelevät kesäkauden matkailun ja museon työtehtävissä sekä yrittäjän myyntityössä. Työtehtäviä ovat matkailuneuvonta, esitteiden jakelu, pääsylippujen ja asusteiden myynti. Informaatiopisteen arvioitu kävijämäärä kesä-elokuun ajan oli noin 500 henkeä, joista kolmannes oli ulkomaalaisia. Tämä määrä ei sisällä puhelinneuvontaa. 5.4 Avustukset ja muut huomionosoitukset Keuruun matkailutoimi jakoi toisen kerran matkailun huomionosoituksen ”Matkailun teräsruusun”, joka jaettiin Keuruun Rautatieaseman Keräilyn kätköistä -näyttelyn yrittäjille Tuula ja Veli Koskelle. 6. NUORISOPALVELUT 6.1.Yleistä Nuorisopalveluilla työskentelee nuoriso-ohjaaja Annika Korpinen vakituisena nuoriso-ohjaajana sekä lisäksi Niina Parkkonen (entinen vs.nuorisoasiainhoitaja) aloitti vakituisena viranhaltijana muuttuneella nimikkeellä nuoriso-ohjaaja. Vastuut ja työnjaot pysyivät edelleen samoina, vaikka työnkuvia tarkistettiinkin vuoden 2013 aikana. Uutena painotuksena Niinan työnkuvaan lisättiin koulunuorisotyön organisointi ja kehittäminen. Syksyllä Niina Parkkonen jäi äitiyslomalle ja hänen tehtäviään siirtyi hoitamaan Annika Korpinen. Korpisen sijaisena aloitti nuoriso-ohjaaja Emilia Papinaho. Nuorisopalvelut työllistivät vuonna 2014 lisäksi 12 tuntipalkkaista työntekijää. Opiskeluharjoittelijoita oli keväällä kolme ja syksyllä yksi, tet-viikkolaisia peruskoulusta 9 sekä työtoiminnan kautta yksi työntekijä ja startti-pajan kautta 1 nuori 3vk. Lisäksi kesätyökampanjan kautta Nuorisopalveluilla oli yksi kesätyöntekijä. Eri toimintoihin palkatut tuntityöntekijät toimivat Nuorisopalveluiden voimavarana mahdollistaen monipuolisen kattauksen nuorisotyöhön, bänditoiminnasta turvalliseen nuorisotilatoimintaan. Tiivistä yhteistyötä tehtiin edelleen muiden nuorten parissa toimivien kanssa, joista tärkeimpinä Keuruun 4H-yhdistys ja seurakunnan nuorisotyö. Yhteistyöverkostona Keuruulla toimii laaja-alainen nuorten parissa toimijoiden ryhmä Iso-N, joka kokoontuu noin neljä kertaa vuodessa. Ryhmä nostaa ajankohtaisia aiheita keskusteluun ja mahdollistaa monipuolisen ammattilaisten verkoston ajatustenvaihdon. Maakunnan tasolla yhteistyötä tehtiin mm. nuorisotiedotuksen NuortenLaturin parissa, nuorten Keski-Suomen sekä nuorten nettilehti Painovirheen kanssa. Mäntän ja Multian nuorisotoimien kanssa tehtiin myös yhteistyötä. Nuorisotilojen käyttöpäiväkirjan mukaan nuorisokeskus Kipinällä oli vuoden 2014 aikana n.6 280 ja Haapamäen nuorisotilassa n.4.070 kävijää. Vuoden 2014 aikana Nuorisopalvelun toiminnassa keskeisinä toimintamuotoina olivat: 1) Nuorisotilatoiminta Kipinä ja Haapamäki 2) Nuorten projekti- ja sisäinen yrittäjyystoiminta 3) Nuorten sosiaalinen vahvistaminen, itsenäistymisen ja kasvun tukeminen 4) Nuorten osallisuus ja vaikuttaminen 5) Nuorten ryhmätoiminta Nuorten vaikuttajaryhmänä Keuruulla toimii nuorisovaltuusto. Nuorisovaltuuston aikuisohjaajana toimi viranhaltijana toimiva nuoriso-ohjaaja. Nuorisovaltuuston kokoonpano on ollut vuoden 2014 aikana vaihteleva, keväällä nuorisovaltuustoon kuului kahdeksan nuorta ja syksyllä mukaan toimintaan liittyi kaksi nuorta. Vuoden 2014 lopussa nuorisovaltuustoon kuului 10 nuorta, joista 9 on Keuruulta ja 1 Haapamäeltä. Kevään 2014 aikana nuorisovaltuuston nuoret tukivat nuorten Lions Party 2014 tapahtumaa, osallistuivat Keski-Suomen nuorten suureen demokratiakeskusteluun Jyväskylässä ja kävivät eduskunnan vierailuilla yhdessä Mänttä-Vilppulan sekä Petäjäveden nuorisovaltuustolaisten kanssa. Lisäksi vuonna 2013 alkanaut Nuorten Keski-Suomi ry:n järjestämä ”onnistutaan yhdessä” koulutuspäivä sai jatkoa keväällä Kipinällä uuden koulutuksen merkeissä. Syksyllä nuorisovaltuusto osallistui Jyväskylässä järjestettyyn nuorten Keski-Suomen järjestämään nuorten ja päättäjien kohtaamispäivään. Syyskausi alkoi Startti syksyyn - päivällä Maastoliikuntakeskuksessa, johon osallistui nuoria Oppilakunnasta ja Nuorisovaltuustosta. Lisäksi syksyllä valmisteltiin Haapamäen kuulemistilaisuutta yhdessä NuKSun ”onnistutaan yhdessä”- hankkeen myötä. Keuruun nuorisovaltuustolla on edustajat perusturva-, rakennus-, teknisessä- ja vapaa-ajanlautakunnassa sekä Nuorten Ääni Keski-Suomessa (näks) hallituksessa, nuorisovaltuustojen edustajistossa ja Ek5/nuorten navikka-hankkeen ohjausryhmässä. Toiminnallisista yhteistyömuodoista voidaan mainita yhdessä Keuruun 4H-yhdistyksen kanssa luotsaama nuorten työnvälitystiimi, Duunirinki. Keväällä 2014 rinkiin kuului huikeat 22 nuorta ja syksyllä näistä 15 jatkoi. Vuoden alusta uutena Haapamäelle käynnistettiin oma Duuniringin nuorten ryhmä, johon kuului neljä nuorta, syyskaudella 3. Työtunteja rinkiläisille kertyi vuoden aikana n.938 työtuntia, lisäksi tunteja on karttunut myös Duunirinki-ryhmälle tehdyn varainhankinnan myötä. Nuorisopalvelun ja Keuruun 4H-yhdistyksen yhteistyö nuorten työkokemuksen kartuttamiseksi on toiminut loistavasti. 4H pyörittää nuorten palkanmaksun ja Nuorisopalvelut on järjestänyt erilaisia koulutus- ja elämäntaitoon liittyviä tapahtumia sekä vastannut yhdessä joka viikkoisesta ringin kokoontumisesta. Vuonna 2014 Keuruun duurinkiläiset pääsivät muun muassa suunnittelemaan ja toteuttamaan oman talvileirin, keräämään yhteistä kesäreissu rahaa erilaisin tempauksin, oppimaan markkinoinnista ja yrittäjyydestä sekä tapaamaan erilaisia yrittäjiä. Haapamäen Duuniringissä kevät meni toiminnan käynnistämiseen sekä nuorten kouluttamiseen ”Ajokortti työelämään” kurssin merkeissä. 6.2. Henkilöstö Parkkonen Niina Korpinen Annika Emilia Papinaho nuoriso-ohjaaja 1.1.-31.8.2014 nuoriso-ohjaaja 1.1.-31.12.2014 vs. nuoriso-ohjaaja 1.8-31.12.2014 Lampila Arto Tietoa nuorille- hanke 1.8-31.12.2014 Mujo Perttu iltaohjaaja/Haapamäki 27.1-17.3.2014 (3h/vko) Ilmarinen Päiviiltaohjaaja/Haapamäki 24.3.-31.5.2014 (3h/vko) Kajosmäki Satu Lewis Laura Nieminen Sami Rantanen Eetu iltaohjaaja/Kipinä 10.1.-31.5.2014 ja 5.9.-31.12.2014 iltaohjaaja/Kipinä 10.1.-31.5.2014 ja 5.9.-31.12.2014 iltaohjaaja/Kipinä 8.1.-31.5.2014 ja 5.9.-31.12.2014 iltaohjaaja/Kipinä 10.1.-31.5.2014 Korva Kari Harrastusohjaaja/musiikki- ja bänditoiminta 7.1.-31.5.2014, 9.6-10.8.2014 ja 11.8.-31.12.2014 Minttu Koivuranta Jonne Saarinen Patrick Dowding Spiraaliohjaaja/Kipinä 9.1.-31.5.2014 Spiraaliohjaaja/Kipinä/poikatyö 9.1.-31.5.2014 ja 5.9.-31.12.2014 Spiraaliohjaaja/poikaryhmä 13.11.-31.12.2014 Hyppönen Timi Mäkelä Nadja Harrastusohjaaja/poikaryhmä 7.2.-31.5.2014 Kesätyökampanja 2.6.-15.6.2014 6.3. Toiminta Nuorisotoimen toimintoihin sisältyi aktiivista tilatoimintaa, matkoja, leirejä, projekti- ja tiimitoimintaa, koulutusja kurssitoimintaa sekä teema- ja bändi-iltoja. 6.3.1 Kipinä: Nuorisopalveluiden tilatyön aukioloajat tarjosivat maanantaista perjantaihin avointeonovien vuoroja, (24h/vk) alakoulun 4.-6. luokkalaisille sekä yläkoulun ja 2. asteen opiskelijoille. Tilatoiminnan osallisuudesta vastasi suurimmaksi osaksi Kipinän nuorten talotoimikunta, joka edustaa kaikkia nuorisotilan kävijöitä. Talotoimikunta pääsi vaikuttamaan tilan toimintaan ja järjestämään itse tapahtumia. Kipinällä vuoden 20140 aikana oli muun muassa kerran kuussa bändi-iltoja, blijarditurnaus yhteistyössä Kebicin kanssa, Nahkanikkareiden järjestämä kädentaitoilta, Spr:n kondomiajokotti-ilta, Lions Party – etkot,Tukareiden järjestämä disco, Halloween-bileet, kevätkauden päätteeksi ja syyskauden aluksi pihajuhlat yhteistyössä Keuruun Partion kanssa. Lisäksi tilalla on yhdessä nuorten kanssa tehty erilaisia käsitöitä, askarreltu, kokkailtu, katsottu elokuvia, pelailtu ja vietetty yhteistä aikaa. Vuoden aikana perjantai-illat olivat poikkeuksellisen suuressa suosiossa. Iltoihin osallistui viikoittain 80-120 nuorta. Ilkivaltaa, päihtyneitä nuoria tai häiriöitä toiminnassa ei ilmaantunut. Myös yläkerran tilat pidettiin auki, jotta Kipinän kokonaistila riitti kävijöihin nähden Kipinän tilaa on vuoden aikana käyttänyt myös muun muassa JOPO-luokka, Keuruun 4H-yhdistys ja yhteistyössä koulut. 6.3.2 Haapamäki: Kevään 2014 Haapamäen nuorisotilat toimivat vielä vanhoissa tiloissa kunnes toiminta käynnistyi syksyllä 2014 uusissa tiloissa Haapamäen uuden yläkoulun yhteydessä. Tiloja käyttää päivisin iltapäivätoiminta. Haapamäen nuorisotilavalvonnasta vastasi keväällä 2014 Annika Korpinen, Perttu Mujo ja Päivi Ilmarinen. Syksyllä tilavalvonnasta vastasi vs. nuoriso-ohjaaja Emilia Papinaho. Tilalla leivottiin, pelailtiin, katsottiin elokuvia, askarreltiin ja vietettiin yhteistä aikaa. 6.3.3 Toimintaryhmät (12 kpl): Kipinällä kokoontui vuoden aikana 12 eri toimintaryhmää: Nuorisovaltuusto, Talotoimikunta, kaksi eri Duunirinkiryhmää (Keuruu ja Haapamäki), Mangakerho/Kemake, nuorten oma roolipelikerho, Lions Party – projektiryhmä, Kitarakerho, Kipinä House Band ryhmä, Painovirhe, 7. ja 8. luokan tyttöryhmät, 7. luokan poikaryhmä ja nuorten bändiprojektiryhmä. Kaikissa ryhmissä näkyy nuorten osallisuus sekä kasvun ja itsenäistymisen tukeminen. 6.3.4 Koulutus- ja kurssitoiminta (5 kpl): Koulutus- ja kurssitoimintaa oli 5 kpl (”onnistutaan yhdessä” koulutuspäivä Kipinällä x 2, Ajokortti työelämään-koulutus Haapamäellä, Bändiryhmän koulutuspäivä, Mahis- ohjaaja koulutus, 4H:n järjestämät Dogsitter sekä Babysitter – kurssit, Nuorisopalvelut järjestivät myös kaksi kertaa Jämsän ammattiopiston opiskelijoille katsauksen kunnallisen nuorisotyön kentästä ja menetelmistä. ) 6.3.5 Retket (toteutuneet 11 kpl): Nuorisotoimen järjestämiä retkiä järjestettiin 11 kpl (Hiihtolomareissu Tampereen Chillhouse-nuorten tapahtumaan, Galaxin soundi-kisan yleisöön reissu Tampereelle, 7. luokan tyttöryhmän reissu Tyttöjentaloon Tampereelle, 8. luokan tyttöryhmän kevätretki Tampereelle, 7.luokkalaisten poikaryhmän kevätretki Jyväskylään, Särkänniemen retki, vaikuttajaryhmien Särkänniemiretki, nuorisovaltuuston kevätretki eduskuntaan, Elämä lapselle –konserttimatka, Nuorisovaltuuston retki Tampereelle). Suurin osa retkistä on toteutettu yhteistyössä Keuruun 4H:n ja seurakunnan kanssa. 6.3.6 Leirit (3kpl): Leirejä oli vuonna 2014 3 kpl. Keväällä 2014 Duunirinkiläiset suunnittelivat oman talvileirin Ruoveden Tuuhosten leirikeskukseen, leiri toteutettiin yhteistyössä Keuruun 4H:n kanssa. Kesällä järjestettiin yhdessä Keuruun 4H:n kanssa nuorten Duunileiri, jossa nuoret (15 nuorta) pääsivät tekemään erilaisia työtehtäviä Kipinältä käsin ja saivat leiriajalta palkkaa. Keuruun 4H-yhdistys toimi nuorten työnantajana. Lasten intiaanileiriin ei saatu tarpeeksi osallistujia, joten se jäi toteutumatta kokonaan. Syksyllä uuden tyttöryhmälle järjestettiin seurakunnan nuorisotyön kanssa leiri Santun talossa. 6.3.7 Muut tapahtumat: Kevään Keuruun suurin nuorten tapahtuma Lions Party 2014 pidettiin 24.5.2014 Nyyssänniemen leirintäalueella. Tapahtumaa olivat koko kevään ajan järjestämässä nuorten oma bändiprojektiryhmä, johon kuului 22 nuorta. Nuorisopalvelut olivat mukana koko vapaa-aikatoimen yhteisessä koko perheen Loistolauantai 11.10.2014 tapahtumassa. Tapahtuma järjestettiin yhteistyössä paikkakunnan seurojen ja yhdistysten kanssa. 6.3.8 Kouluyhteistyö: Kouluyhteistyötä ohjaa koulun kanssa yhteistyössä joka lukuvuodelle päivitetty oma vuosikello, josta näkee erilaiset yhteistyömuodot lukuvuoden aikana. Keväällä 2014 Keuruun ja Haapamäen 7.luokkalaisille pidettiin omat mediakasvatuspajat, joka alkoi ensin ”Kuvaaminen kielletty” kulttuuriesityksellä Kimarassa. Tämän jälkeen siirryttiin luokkiin yhdeksi oppitunniksi pitämään purkupajaa aiheesta. Mukana pajoissa ohjaajina oli Keuruun 4H:lta sekä seurakunnalta. Illalla sama esitys tarjottiin vanhempainillassa yläkoululaisten vanhemmille, jonka jälkeen aiheesta oli keskustelua asiantuntijan johdattelemana. Keväällä pidettiin myös päihdekasvatus teeman mukaisesti Kipinällä kokonainen päihdeputkiviikko pääsiäisen jälkeen. Päihdeputken toteuttii projektiopintoinaan Humakin opiskelija Nadja Mäkelä. Mukana projektissa olivat lisäksi Keuruun 4H, seurakunta, sosiaalitoimi ja Jämsän ammattiopiston nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja opiskelijat, jotka toimivat näyttelijöinä putkessa. Kipinälle rakennetun päihdeputken kiersivät viikon aikana kaikki Keuruun ja Haapamäen yläkoululaiset. Lisäksi myös vanhemmille tarjottiin mahdollisuus kiertää putki. Koulun kanssa yhteistyötä tehtiin lisäksi koulun kulttuuripäivässä, jossa Nuorisopalvelut tarjosivat Kipinällä biljardinpeluuta, leffan katsomista sekä koruaskartelua. ”Selvästi onnellinen” – kampanjan pohjalta Keuruun ja Haapamäen yläkoululaisille järjestettiin suksyllä välituntitoimintaa teemalla ihmissuhteet. Yhteistyössä mukana 4H ja seurakunta. Myös Jopo-luokan kanssa tehtävä yhteistyö tiivistyi kevään 2014 aikana, jolloin jopo-luokkalaiset osallistuivat Kipinällä Nuorisopalveluiden tuntityöntekijä Kari Korvan vetämiin musiikkipajoihin. Nuorisopalvelut olivat lisäksi mukana Isohiekassa pidetyssä seutujopoleirillä. JOPO-luokan kanssa syksyllä tehtiin tiivistä yhteistyötä, josta vastasi Kari Korva. Sisältöinä oli bänditilan akustointi, alakerran uudelleen järjestely ja sähkötyöt, salin rumpulavan rakentaminen ja kitaroiden rakentelu/kunnostus ja soiton opetusta. Yhteensä työtunteja vuoden aikana 140h. Vuosittain järjestettävä tulevien yläasteikäisten ryhmäyttäminen yhteistyössä Keuruun seurakunnan nuorisotyön, 4H-yhdistyksen, yläkoulun tukioppilaiden ja opon sekä koulutoimiston kanssa pidettiin toukokuussa Isohiekan leirikeskuksessa. Jatkoa ryhmäyttämiselle olivat syksyn Kipinän tutustumiskäynnit, missä tilan toiminnan periaatteet ja sisällöt kerrottiin uusille yläasteen käyttäjille. Alkusyksystä kävimme myös markkinoimassa Keuruun yläkoululla välituntien aikana alkavia toimintojamme sekä Haapamäen yläkoululla. Nuorisotyö tuotti yhteistyössä kaikille yläasteen 7.-9.luokkalaisille Oma Aika –kalenterit. Lisäksi vuonna 2014 toteutettiin Keuruun kaupungin nuorten palveluiden (Nuorisopalvelut, Perusturva, Opinto- ja uraohjaus, ek5-starttipaja) yhteinen esite nuorille. 6.3.9 Projektit ja hankkeet (3kpl): Tyttö- ja poikaprojektit Keväällä 2014 toimintaa jatkoivat 8.luokkalaisten ja 7. luokkalaisten omat tyttöryhmät sekä 7.luokkalaisten poikien oma ryhmä. Kaikkiin ryhmiin kuuluu 25 nuorta ja jokaista ryhmää ohjasi kaksi ohjaajaa. Tyttöryhmät on toteutettu yhteistyössä Keuruun 4H:n ja seurakunnan nuorisotyön kanssa. Kevään 2014 molemmat tyttöryhmät suunnittelivat ja toteuttivat oman kevätretken Tampereelle, johon hakivat ja saivat myös mahistukea. Toinen retki toteutettiin yhteistyössä Mänttä-Vilppulan kanssa, josta mukaan retkelle lähti oma tyttöjen porukka. Tyttöryhmissä myös leivottiin, askarreltiin, liikuttiin ja pidettiin tyttöjeniltaa. Poikaryhmä toteutti myös oman kevätretkensä Jyväskylään, jossa he kävivät ajamassa Cartingia sekä pelaamassa Megazonea. Poikaryhmässä lisäksi muun muassa urheiltiin eri liikuntalajeja kokeillen, kokkailtiin ja keilattiin. Syksyllä käynnistettiin uusi 7.-luokkalisten poikien pienryhmä, johon kuuluu 6 poikaa. Bändiprojekti LC-Lapinsalmi järjesti yhdessä muiden toimijoiden kanssa syksyllä 2013 hyväntekeväisyysillan Keuruun lomahotellilla, jonka tuotto oli tarkoitus osoittaa nuorisotoimen kevään 2014 nuorten bänditapahtumaan. Syksyn 2013 aikana nuorille tehtiin kysely tulevasta bändistä sekä samalla nuorten bändiprojektiryhmää kerättiin kasaan. Keväällä 2014 alkaneeseen bändiprojektiryhmään kuului 22 nuorta, jotka oli jaettu neljään alaryhmään: markkinointiin, budjettiin, konkretiaan ja ohjelmaan. Lisäksi projektilla oli kaksi projektipäällikköä. Ohjaajina ryhmässä toimivat molemmat nuoriso-ohjaajat. Ryhmä kokoontui vähintään joka toinen viikko ja sen lisäksi nuoret toteuttivat tapahtumaa vapaa-ajallaan. Tapahtumaa olivat tukemassa monet keuruulaiset tahot, joista suurimpina LC Lapinsalmi ja LC Keuruu. Lions Party 2014 pidettiin 24.5.2014 Nyyssänniemen leirintäalueella. Esiintyjinä olivat Brädi, Immanuel ja keuruulainen oma The Nameless. Lisäksi tapahtumassa oli tarjolla sumopainia, vaahtoallas ja zorb-pallorata. Kaikki kuuluivat lipun hintaan. Kävijöitä oli yli 250 ja tapahtuma oli kaikin puolin onnistunut. Bändiprojekti ja nuorten osallisuus sai paljon julkisuutta mm. Suur-Keuruussa pitkin kevättä Lipputuotto siirtyy taas ensi vuoden 2015 nuorten bänditapahtuman hyväksi. Tietoa nuorille !- Nuorten tieto- ja neuvontapalvelupisteet Keuruulle, Multialle ja Petäjävedelle Keuruun kaupunki sai 21.000€ hankerahaa opetus- ja kultuuriministeriöltä, joka mahdollisti 1.8.2014 alkaen hanketyöntenkijän palkkaamisen Tietoa nuorille! hankkeeseen. Hankkeen aikana jokaiseen kuntaan rakennettiin nuorten tieto- ja neuvontapalvelupiste, josta nuoret voivat saada ajankohtaista ja luotettavaa tietoa heitä koskevista asioista. Hankkeessa tärkeää oli nuorten osallisuus. Hanke jatkui vuoden 2014 loppuun asti. Hankkeen aikana toteutettiin neljä Tietoa nuorille pistettä – Keuruulle kaksi (Kirjasto ja Kipinä), Multian kirjastoon sekä Petäjäveden nuorisotalo Fenixiin. Nuoret olivat mukana pisteiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Lukion opiskelijat vierailivat pisteillä yhteistyönä koulun kanssa. Hanke oli näkyvillä myös Suur-Keuruussa. 6.4. Avustukset ja huomionosoitukset Yhteensä avustuksia jaettiin n. 7 900 euroa. Kohdeavustuksia jaettiin 9 hakijalle yhteensä n.2400€. Yleisavustusta 4H yhdistykselle 10 000 euroa. Vuosiavustuksia jaettiin yhteensä 5.500€ neljälle (4) hakijajärjestölle: 1. Keuruun 4H-yhdistys ry, 2.500€ 2. Keurusseudun partiolaiset 1.700€ 3. Keuruun kaupungin VPK:n nuoriso-osasto 900€ 4. Haapamäen Martat ry/Martta Nuoret 400€ Keuruun vuoden 2013 tsemppaaja nuorten ryhmä Kipinän talotoimikunta ja tsemppaajataho Keuruun 4H-yhdistys palkittiin Nuorten Keski-suomi ry:n palkitsemisjuhlassa 7.3.2014. Nuorisotoimen 2013 huomionosoitus Tuomas Lähdeaho 300 euroa. 6.5 Koulutukset ja yhteistyöryhmät Nuorisopalvelut ovat mukana laajennetussa oppilashuoltotyöryhmässä, johon kutsu kävi vuoden aikana kerran. Lisäksi Nuorisopopalvelut olivat mukana Lasten ja nuorten johtoryhmässä, Iso N –työryhmässä ja EK5-starttipajahankkeen ja Nuorten Navikka-hankkeen ohjausryhmässä. Niina Parkkonen osallistui Jyväskylässä 20.-21.1.2014 Mielenterveysseuran järjestämään Mielenterveystaidot- koulutukseen. Kaikille Nuorisopalveluiden työntekijöille järjestettiin 28.3.2014 työturvallisuuskoulutusta Kipinällä. Annika Korpinen ja Niina Parkkonen osallistuivat nuorisotyön Allianssi risteilyseminaariin 15.-16.4.2014. 10.-11.11.2014 Mahis – ohjaaja koulutus järjestettiin yhteistyössä Mänttä-Vilppulan nuorisotoimen kanssa Kipinällä. Kaksi päiväiseen koulutukseen osallistui nuorisotyötätekeviä myös Multialta, Jämsästä ja Virroilta. Yhteensä osallistujia oli 10 hlö. Koulutukseen osallistui Annika Korpinen. 2.10.2014 Nuorten Keski-Suomen järjestävä ”Mitä kuuluu”-kuulemiskiertue Keuruulla, osallistui Annika Korpinen 27.10.2014 Nuorten Keski-Suomen Nuorisofoorumi Jyväskylässä, osallistui Annika Korpinen 15.12.2014 ”Puhutaan huumeista” tilaisuuteen osallistui Annika Korpinen.
© Copyright 2024