1. työkokous_esitysmateriaali
KUNNAN VARAUTUMINEN JA PALVELUIDEN JATKUVUUDENHALLINTA - SEMINAARI 1. työkokous: Varautumisen ja jatkuvuudenhallinnan perusteet sekä johtaminen Jaakko Pekki KUJA – Kuntien jatkuvuudenhallintaprojekti Projektin tavoitteena on tukea sekä kehittää kuntien ja kuntakonsernien kykyä varmistaa tehtäviensä mahdollisimman hyvä hoitaminen ja palveluiden toimintavarmuus kaikissa tilanteissa. Projekti tukee laajasti uhkien ja häiriöiden hallinnan kehittämistä ja kansalaisten hyvinvoinnin turvaamista kaikissa tilanteissa sekä kytkee osaltaan kriittiset toimijat yhteistoimintaan paikallishallintotasolla. 2 Jaakko Pekki, Projektipäällikkö Projektin aikana Luodaan kunnille ja näihin liittyville kriittisille palvelu- sekä toimintoketjuille asiakaslähtöinen jatkuvuudenhallinnan kokonaiskonsepti sisältäen kunnille maksuttomat yhtenäiset toimintamallit ja työkalut, joita nämä voivat soveltaa tarpeidensa mukaisesti omassa toiminnassaan. Jalkautetaan jatkuvuudenhallinnan yhtenäiset perusteet ja parhaat käytännöt kuntakentän toimijoiden käyttöön eri puolilla Suomea järjestettävissä alueellisissa tilaisuuksissa syksystä 2015 alkaen. 3 Jaakko Pekki, Projektipäällikkö Projektin kolme työkokousta 1. työkokous: Varautumisen ja jatkuvuudenhallinnan perusteet sekä johtaminen • • • Mitä varautumisen sekä jatkuvuudenhallinnan kokonaisuus kunnassa tarkoittaa ja mitkä ovat jatkuvuudenhallinnan perusteet? Millaista maksutonta tukimateriaalia ja työkaluja kuntien varautumiseen sekä jatkuvuudenhallintaan on saatavilla? Miten kunnan varautumista sekä jatkuvuudenhallintaa voidaan arvioida ja miten kokonaisuuden keskeisimmät kehittämiskohteet voidaan tunnistaa? 2. työkokous: Palveluiden toimintavarmuus ja sopimuskumppanien huomioiminen • • • Miten kunnan ydintoiminnot ja näihin liittyvät avaintoiminnot voidaan tunnistaa ja priorisoida? Mitä kunnan riskienhallinnassa on hyvä ottaa huomioon? Miten sopimuskumppanit tulisi ottaa huomioon kunnan palveluiden toimintavarmuuden kehittämisessä? 3. työkokous: Häiriönhallinta ja kriisijohtaminen • • • Miten eri häiriö- ja kriisisuunnitelmat linkittyvät toisiinsa? Mitä häiriönhallinnassa ja kriisijohtamisessa on hyvä ottaa huomioon? Miten toimintamalleja häiriö- ja kriisitilanteissa voidaan suunnitella alueellisena yhteistyönä? 4 Jaakko Pekki, Projektipäällikkö Ohjelma, 1. työkokous 12.00 - 12.10 Työkokouksen avaus, tavoitteet ja ohjelma Projektipäällikkö Jaakko Pekki, Kuntaliitto 12.10 - 12.25 Isäntäkaupungin puheenvuoro 12.25 - 13.15 Kuntien varautuminen ja jatkuvuudenhallinta, kasa paperia vai todellinen valmius ja kyky turvata kunnan tehtävien häiriöttömyys Projektipäällikkö Jaakko Pekki, Kuntaliitto 13.15 - 13.30 TAUKO 13.30 - 14.00 Varautumisen ja jatkuvuudenhallinnan nykytilan arvioiminen ja kehittäminen Projektipäällikkö Jaakko Pekki, Kuntaliitto 14.00 - 14.40 HUOVI-portaalin työkalut kuntien varautumisen ja jatkuvuudenhallinnan tukena Järjestelmäpäällikkö Atte Kokkinen, Huoltovarmuuskeskus 14.40 - 15.00 Keskustelu - Miten tästä eteenpäin? Tilaisuuden päätös 5 Jaakko Pekki, Projektipäällikkö Päivän tavoitteet Osallistujat ymmärtävät mitä varautumisen ja jatkuvuudenhallinnan kokonaisuus tänä päivänä kunnassa tarkoittaa. Osallistujat tiedostavat kunnan varautumisen ja jatkuvuudenhallinnan yleiset periaatteet. Osallistujat saavat yleiskäsityksen millaisia työkaluja kuntien varautumisen ja jatkuvuudenhallinnan tukena voidaan tulevaisuudessa kunnan omien tarpeiden mukaisesti käyttää. Käydään yhteisesti keskusteluja miten kuntien sekä kunnallisten toimijoiden varautumista tulisi kehittää ja mitä siinä tulee ottaa huomioon. 6 Jaakko Pekki, Projektipäällikkö Kuntien varautuminen ja jatkuvuudenhallinta Kasa paperia vai todellinen valmius ja kyky turvata kunnan tehtävien häiriöttömyys? Jaakko Pekki Kuntien tuottamat palvelut keskeisessä asemassa Kuntien tuottamat palvelut ovat yhteiskunnan toiminnan kannalta elintärkeitä. Palveluiden kautta kunta tarjoaa kuntalaisille sekä kunnassa toimiville yhteisöille edellytykset arjen toimivuuteen, hyvinvointiin ja perusturvallisuuteen. Koska toimivat ja toimintavarmat kunnan palvelut ovat välttämätön edellytys väestölle sekä merkittävälle osalle elinkeino-elämää, on kunnan palveluiden mahdollisimman häiriötön hoitaminen kaikissa tilanteissa pyrittävä turvaamaan. Toimintaa jolla tämä voidaan toteuttaa, kutsutaan varautumiseksi. 8 Jaakko Pekki, Projektipäällikkö Varautuminen? Varautuminen on toimintaa, jolla varmistetaan tehtävien mahdollisimman häiriötön hoitaminen ja mahdollisesti tarvittavat tavanomaisesta poikkeavat toimenpiteet häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Keskeinen varautumistoimenpide kunnassa on jatkuvuudenhallinta, jolla – määritellään kunnan merkittävimmät palvelut ja toiminnot joiden toiminta tulee turvata, – tunnistetaan toiminnan uhat ja – arvioidaan niiden vaikutukset organisaatiossa ja sen toimijaverkostossa sekä – luodaan toimintatapa vakavien häiriötilanteiden hallinnalle. Kokonaisturvallisuuden sanasto (TSK 47, 2014) www.tsk.fi/tepa 9 Jaakko Pekki, Projektipäällikkö Varautumisen lopputulos Varautumisen tuloksena syntyy kunnan eri toimijoiden yhteinen ymmärrys siitä, – mitkä ovat kunnan ja sen toimialojen ydintehtävät ja näihin liittyvät avaintoiminnot, jotka tulee pyrkiä turvaamaan kaikissa tilanteissa – mitkä tehtävät voidaan keskeyttää toiminnan ja resurssien varmistamiseksi – miten kunnan ydintehtävät ja näihin liittyvät avaintoiminnot hoidetaan kaikissa tilanteissa – miten ydintehtävien ja näiden avaintoimintojen uhkia hallitaan – mitkä ovat eri toimijoiden vastuualueet ja johtosuhteet häiriö- ja kriisitilanteissa – mitä toimenpiteitä tilanteen hallitsemiseksi kulloinkin tarvitaan ja – mitkä ovat käytettävissä olevat voimavarat Tähän kokonaisuuteen kuuluu myös arvio ja suunnitelma yhteistoiminnan muodoista muiden kuntien sekä kunnan tehtävien hoitamiseen liittyvien muiden toimijoiden kanssa. Varautuminen ja jatkuvuudenhallinta kunnassa - opas 10 Jaakko Pekki, Projektipäällikkö Kriisit suurentavat pienten heikkouksien merkittävyyttä! Suunnitelmavalmius vai todellinen valmius ja kyky?!? 11 [23.9.2014] Jaakko Pekki, Projektipäällikkö Varautumisen toiminnallinen tavoite A. B. C. D. E. A. B. C. D. E. Toimintaoptimi ”Reagoivasta organisaatiosta ennakoivaan” Kriisi ennakoidaan, sen toteutuminen estetään tai vaikutuksia pienennetään oleellisesti ja siihen varaudutaan tarkoituksenmukaisesti. Kriisi ennakoidaan, sen mahdollisia vaikutuksia hallitaan tarvittaessa ja siihen varaudutaan tarkoituksenmukaisesti. Kriisi ennakoidaan, sen vaikutuksia ei kyetä hallitsemaan mutta siihen varaudutaan tarkoituksenmukaisesti. Kriisiä ei ole ennakoitu, toteutuessa sen vaikutuksia kyetään kuitenkaan hallitsemaan mutta siihen ei ole ennakolta varauduttu. Kriisiä ei ole ennakoitu, toteutuessa sen vaikutuksia ei kyetä hallitsemaan, eikä näihin vaikutuksiin ole varauduttu. 12 Jaakko Pekki, Projektipäällikkö Varautumisen kaksi näkökulmaa Tehtävien mahdollisimman häiriötön hoitaminen Toimenpiteet, joilla taataan palvelutuotannon suorituskyky sekä tavoitteisiin pääseminen Fokuksena usein palvelutuotannon toimintakyky, talous, maine Organisaation sisäistä toimintaa mukaan luettuna palvelu- ja toimitusketjut Huomioiminen myös muissa prosesseissa (esim. hankinta, riskienhallinta, investointi, talouden ja toiminnan suunnittelu) Mahdollisesti tarvittavat tavanomaisesta poikkeavat toimenpiteet ”jatkuvuussuunnittelu” Fokuksena usein ihmiset, omaisuus, ympäristö, maine Hälytys- ja toimintamalli häiriö- ja kriisitilanteissa Kriisi- ja häiriötilannejohtaminen ml. viestintä Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa korostuu Yhteistyö häiriö- ja kriisitilanteen aikana ”valmiussuunnittelu” Normaalista poikkeavat tehtävät 13 Jaakko Pekki, Projektipäällikkö Jatkuvuudenhallinta Väestönsuojelu Jatkuvuudenhallinta Varautuminen Toiminnan valmius- / jatkuvuussuunnittelulla: • määritetään organisaation avaintoiminnot, • tunnistetaan häiriötilanteet ja uhat sekä • kehitetään menettelytavat niiden toteutumisen ehkäisyyn sekä hallintaan. Tällä varmistetaan, että organisaatio kykenee ehkäisemään palveluissaan merkittäviä häiriöitä sekä vastaamaan tehokkaasti ja taloudellisesti häiriötilanteeseen ja jatkamaan mahdollisimman hyvin avaintoimintojen toimintaa kaikissa tilanteissa. Painopiste tässä ja tänään! 14 Jaakko Pekki, Projektipäällikkö Jatkuvuudenhallinta Jatkuvuudenhallinta on organisaation prosessi, jonka tavoitteena on varmistaa organisaation toiminnan jatkuminen sekä arvon tuottaminen kaikissa tilanteissa varmistamalla organisaation avaintoiminnot mahdollisimman hyvin. Jatkuvuudenhallinnalla tuetaan organisaation toimintaa sen päämäärien ja tavoitteiden saavuttamisessa. Jatkuvuudenhallinta on keskeinen osa laatua. Jatkuvuudenhallinnalla tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä, joiden avulla organisaatio ennalta suunnitelluilla ja toteutetuilla järjestelyillä ja johtamismalleilla hallitsee erilaiset toimintaansa uhkaavat häiriötilanteet. 15 Jaakko Pekki, Projektipäällikkö Riskikartta, esimerkki Toiminnan keskeytyminen ja toimitusketjun riskit globaalisti yritysten suurin haaste ja merkittävin riski! - Allianzin riskibarometri 2015- Jatkuvuudenhallinnan pääsääntöinen toimintakenttä Toiminnalliset riskit Taloudelliset riskit Lainsäädännön muutokset Julkisen talouden rahoituksen saatavuuden häiriintyminen Luottoriski Likviditeettiriski Korkoriski Suuronnettomuudet, luonnon ääri-ilmiöt ja ympäristöuhkat Henkilöstön osaaminen ja saatavuus Voimahuollon vakavat häiriöt Yhdyskuntatekniikan vakavat häiriöt Väestön terveyden ja hyvinvoinnin vakavat häiriöt Tietojärjestelmien vakavat häiriöt Rahoitus ja maksujärjestelmän vakavat häiriöt Ulkoistaminen Vahingot Vakava / järjestäytynyt rikollisuus Vahinkoriskit Strategiset / muut riskit 16 Merkitykseltään suuri Voidaan vaikuttaa, johdetaan ja seurataan tarvittaessa Vaikeaa vaikuttaa, pyritään johtamaan ja seuraamaan tai varautumaan tarvittaessa Ei voida vaikuttaa, varaudutaan tarvittaessa Merkitykseltään kohtalainen Merkitykseltään vähäinen Varautumisessa sekä jatkuvuudenhallinnassa tulee selvittää: 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. Missä olemme nyt ja mitä haluamme kehittää? (nykytilan tunnistus ja kehityskohteet) Mitä teemme, jotta varmistamme onnistumisen kaikissa tilanteissa? (jatkuvuudenhallintajärjestelmä / -prosessi) Mitkä toiminnot ovat onnistumisemme takana? (avaintoimintojen tunnistus) Mikä uhkaa onnistumistamme? (avaintoimintojen uhkien tunnistaminen) Millä toimenpiteillä takaamme onnistumisemme? (avaintoimintojen uhkien hallintatoimenpiteet) Miten toimimme kriisi- ja häiriötilanteessa? (hälytysjärjestelyt, kriisijohtamisen toimintamalli, tilannekorttien laatiminen) Mitkä ovat avainviestimme kriisi- ja häiriötilanteen eri vaiheissa? (kriisiviestintä) Keiden kanssa toimimme kriisi- ja häiriötilanteessa ja miten? (yhteistoiminta) Miten jalkautamme toimintamme ja varmistamme organisaatiomme kyvyn ja valmiuden? (täytäntöönpano ja seuranta) 17 [23.9.2014] Jaakko Pekki, Projektipäällikkö Avaintoiminnot ja prosessit Vaikutusanalyysi Mikä turvataan? (kohde) Varautuminen / Jatkuvuudenhallinta Mihin varaudutaan? (uhkat) Miten varaudutaan? (keinot, toiminta) Haavoittuvuusanalyysi Häiriötilanteenhallinta YTS uhkamallit ja sis. / ulk. uhat 18 [23.9.2014] Hallintatoimenpiteet, kriisijohtaminen, kriisiviestintä.. Jaakko Pekki, Projektipäällikkö YETTS:n ja YTS:n Uhkamallit 2003 2006 2010 Tietojärjestelmiin kohdistuvat uhat Sähköisen infrastruktuurin häiriintyminen Voimahuollon vakavat häiriöt Laiton maahantulo ja turvallisuutta vaarantavat väestöliikkeet Väestön terveyden ja toimeentuloturvan vakava häiriintyminen Väestön ravitsemukseen ja terveyteen kohdistuvat uhkat Taloudellisen toimintakyvyn vakava häiriintyminen Yhdyskuntatekniikan vakavat häiriöt Ympäristöuhkat Suuronnettomuudet ja luonnon aiheuttamat onnettomuudet Elintarvikehuollon vakavat häiriöt Ympäristöuhkat Rahoitus- ja maksujärjestelmien vakavat häiriöt Terrorismi sekä järjestäytynyt ja muu vakava rikollisuus Julkisen talouden rahoituksen saatavuuden häiriintyminen Väestöliikkeisiin liittyvät uhkat Väestön terveyden ja hyvinvoinnin vakavat häiriöt Taloudelliset uhkat Järjestäytynyt rikollisuus ja terrorismi Suuronnettomuus Kansainvälinen jännitystila Poliittinen, taloudellinen ja sotilaallinen painostus Suomen alueellisen koskemattomuuden vakava loukkaus ja sodan uhka Sotilaallisen voiman käyttö Tietoliikenteen ja tietojärjestelmien vakavat häiriöt Kuljetuslogistiikan vakavat häiriöt Suuronnettomuudet, luonnon ääri ilmiöt ja ympäristöuhkat Aseellinen hyökkäys ja sota Terrorismi sekä yhteiskuntajärjestystä vaarantava rikollisuus Sodan jälkitila Rajaturvallisuuden vakavat häiriöt Yhteiskunnan Elintärkeiden Toimintojen Turvaamisen Strategia (2003 ja 2006) Yhteiskunnan TurvallisuusStrategia (2010) Poliittinen, taloudellinen ja sotilaallinen painostus Sotilaallisen voiman käyttö 19 Jaakko Pekki, Projektipäällikkö Kunnallisilla palveluilla suuri merkitys ihmisten hyvinvointiin Esimerkkinä Kirkkonummen kunnan tunnistetut avaintoiminnot, joiden tulee toimia mahdollisimman häiriöttömästi kaikissa tilanteissa: • • • • • • • • • • • • vesi- ja jätevesihuolto perusterveydenhoito sosiaaliturva- ja huolto päivähoito (toiminta tarvittaessa keskitetään joihinkin päiväkoteihin) perusopetus (toiminta tarvittaessa keskitetään joihinkin kouluihin) laitosten ja koulujen ruokahuolto tiettyjen rakennusten ylläpito ja sähkövarmistus (sairaala, terveyskeskus, hoitokodit, keskuskeittiöt, em. koulurakennukset, em. päiväkodit, kunnantalo (luettelo kohteista on tehty kesällä 2014) ympäristöterveydenhuolto (sopimus Espoon kanssa) jätehuolto (sopimus HSY:n kanssa) kunnan operatiivinen johtaminen ja luottamustoimielinten päätöksenteon turvaaminen viestintä ja riittävän tilannetiedon saaminen (sisältäen riittävät tietovälineet) palkanmaksu ajallaan ja taloushallinto ajallaan (laskut ja maksut) 20 Jaakko Pekki, Projektipäällikkö Riskienhallinnan ja jatkuvuudenhallinnan merkitys kasvaa Kuntalaki 410 / 2015 • järjestämisvastuu ja palvelujen tuottaminen (7§, 8§ ja 9§) • vaatimukset riskienhallinnalle (14§, 39§, 47§, 67§, 90§, 115§ ja 123§) ISO 9001 päivitysversio, arvioitu valmistumisaika vuoden 2015 loppupuolella • Painotus riskienhallintaan Allianzin riskibarometri 2015 (47 maata, yli 500 riskienhallintapäällikköä) • tutkimuksen mukaan tällä hetkellä yritysten suurin haaste ja 1. riski on toiminnan keskeytyminen ja toimitusketjun riskit http://www.propertycasualty360.com/2015/01/14/be-careful-here-are-the-top-5-business-risks-for2?eNL=54c7bf36150ba0ba31db7177&utm_source=RiskManagementReport&utm_medium=eNL&utm_ca mpaign=PC360_eNLs&_LID=157603354&page=6&page_all=1 21 Jaakko Pekki, Projektipäällikkö Miksi kunta varautuu? Kuntalaki 410 / 2015 7§, Kunnan tehtävät ” Kunta hoitaa itsehallinnon nojalla itselleen ottamansa tehtävät ja järjestää sille laissa erikseen säädetyt tehtävät. …” Kuntalaki 410 / 2015 8§, Kunnan järjestämisvastuu ” Kunta voi järjestää sille laissa säädetyt tehtävät itse tai sopia järjestämisvastuun siirtämisestä toiselle kunnalle tai kuntayhtymälle. …” Kuntalaki 410 / 2015 9§, Palvelujen tuottaminen ” Kunta tai kuntayhtymä voi tuottaa järjestämisvastuulleen kuuluvat palvelut itse tai hankkia ne sopimukseen perustuen muulta palvelujen tuottajalta. … … Kunnan tai kuntayhtymän hankkiessa laissa säädettyjä palveluja muulta palvelujen tuottajalta sillä säilyy 8 §:n 2 momentissa tarkoitettu järjestämisvastuu.” 22 Jaakko Pekki, Projektipäällikkö Miksi kunta varautuu? Valmiuslaki 1552 / 2011 3 luku 12§, Varautumisvelvollisuus ” Valtioneuvoston, valtion hallintoviranomaisten, valtion itsenäisten julkisoikeudellisten laitosten, muiden valtion viranomaisten ja valtion liikelaitosten sekä kuntien, kuntayhtymien ja muiden kuntien yhteenliittymien tulee valmiussuunnitelmin ja poikkeusoloissa tapahtuvan toiminnan etukäteisvalmisteluin sekä muilla toimenpiteillä varmistaa tehtäviensä mahdollisimman hyvä hoitaminen myös poikkeusoloissa. 23 Jaakko Pekki, Projektipäällikkö Yhteiskunnan turvallisuusstrategia, s. 8 Kuntien rooli yhteiskunnan varautumisessa ja häiriötilanteiden hallinnassa on paikallishallinnossa keskeinen, koska peruspalveluiden ja muiden yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen järjestäminen on merkittäviltä osiltaan kuntien vastuulla. Kuntien varautumisvelvoite poikkeusoloihin perustuu valmiuslakiin mutta erityisesti normaaliolojen turvallisuuden ja normaaliolojen häiriötilanteiden hallinta edellyttävät kuntien varautumisen kehittämistä. 24 Jaakko Pekki, Projektipäällikkö Kuntien varautumisen ja jatkuvuudenhallinnan keskeiset kehittämiskohteet: 1. Riskienhallinnan, varautumisen ja jatkuvuudenhallinnan sovittaminen osaksi kuntien perustoimintoja. 2. Ylikunnallisten palveluiden ja palveluntuottajaverkoston parempi hallinta sekä varautumisen ja jatkuvuudenhallinnan huomioiminen jo tarjouspyyntövaiheessa ja sopimuksissa. 3. Varautumisen ja jatkuvuudenhallinnan kehittäminen projekteista prosessiksi. 4. Yhtenäisen viitekehyksen ja siihen liittyvän toimintamallin perusteiden luominen. 5. Keskitetyn konserniohjauksen kehittäminen. Lähde: Kopra, P. 2015. Varautumisen ja jatkuvuudenhallinnan kehittämistarpeita kunnissa. Opinnäytetyö, Laurea ammattikorkeakoulu, Tradenomi (ylempi AMK), turvallisuusjohtaminen. http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/87680/Kopra_Pauliina.pdf?sequence=1 25 Jaakko Pekki, Projektipäällikkö Kuntaliiton yleiskirje 13/80/2012, Jussi Rahikainen / eg, 8.6.2012 Kuntien valmiussuunnittelu ja uusi valmiuslaki ”Varautumisen ajatusmalli on muuttunut niin, että ensisijaisesti varaudutaan normaaliolojen häiriötilanteisiin ja tätä varautumisen mallia sovelletaan poikkeusoloissa. Käytännössä tämä tarkoittaa kuntien valmiussuunnitelmien päivittämistä. Riittävää varautumisen tasoa ei saavuteta kuitenkaan saavuteta pelkästään valmiussuunnitelmia tekemällä. Kunnan tulee varmistaa tarvittavan tilannekuvan saaminen esim. häiriötilanteiden johtamiseen sekä harjoitella esim. häiriötilanteiden johtamista johtoryhmässä vähintään kerran vuodessa.” http://www.kunnat.net/fi/Kuntaliitto/yleiskirjeet-lausunnot/yleiskirjeet/2012/Sivut/y13802012kuntien-valmiussuunnittelu-ja-valmiuslaki.aspx 26 Jaakko Pekki, Projektipäällikkö Jatkuvuudenhallinnan ja varautumisen ”sekamelskasta” järjestelmälliseen kokonaisuuden kehittämiseen Varautumisen ja jatkuvuudenhallinnan kokonaiskonsepti Ulkoiset asiantuntijapalvelut Koordinointi ja sisäiset asiantuntijapalvelut MODUULI 1 MODUULI 2 MODUULI 3 MODUULI 4 Jatkuvuudenhallinnan johtaminen Toimintavarmuuden kehittäminen Häiriö- ja kriisisuunnittelu Häiriönhallinta ja kriisijohtaminen Nykytilan arviointi ja vertailu verrokkeihin Toimintavarmuuden periaatteet / prosessi Suunnitelmat ja toimintamallit Tilannekuva ja tilannetietoisuus Johdon tahtotilan määrittäminen Sisällyttäminen TTS-prosessiin Johtamisen edellytykset Reagointi ja hälyttäminen Kehittämisen polun rakentaminen Avaintoimintojen tunnistus,priorisointi Viranomais- ja sidosryhmäyhteistyö Kriisijohtamisen käynnistäminen Perusteet, ohjeistus, vastuut Uhkien ja riskien hallinta Varautuminen poikkeusoloihin Operatiivinen toiminta häiriötilanteessa Organisointi, resursointi, osaaminen Sopimuskumppanien huomioon ottaminen Perehdyttäminen ja täytäntöönpano Tiedottaminen ja kriisiviestintä Seuranta ja ohjaus Sopimuskumppanien arviointi Koulutus ja harjoittelu Toipuminen ja arviointi Johdon rooli korostuu Yhteistyö korostuu Täydennyskoulutuspalvelut Tukeminen ja verkostot Neljä askelta valmiuteen ja kykyyn VALMIUS JA KYKY Oikea ja tarkoituksenmukainen toiminta ~ 3 vuotta SEURANTA Jatkuva parantaminen 4. Työkalut: seuranta, kokoukset, raportointi Check Suunnitelmien ja toimintamallien täytäntöönpano 3. TÄYTÄNTÖÖNPANO JA JALKAUTTAMINEN Työkalut: viestintä, perehdytys, koulutus, harjoitukset, investoinnit Do Suunnitelmien laatiminen ja toimintamallien rakentaminen 2. SUUNNITTELU JA ENNAKOINTI Työkalut: riskianalyysit, varautumissuunnitelma, toimintakortit, investointisuunnitelma Plan Varautumisen keskeisten kehittämistoimenpiteiden tunnistaminen 1. ALKU- JA KYPSYYSMÄÄRITTELY / ARVIOINTI Työkalut: itsearviointi, JATKE-pikatesti, KUJA-arviointimalli, HUOVI-kypsyysanalyysi, tunnusluvut Kuvan lähde: Jaakko Pekki, neljän askeleen malli 29 Jaakko Pekki, Projektipäällikkö Act Varautumisen tasot ja verkosto 30 Jaakko Pekki, Projektipäällikkö Varautumisen jako Viranomaisten varautuminen Omatoiminen varautuminen Yritykset Valtio Onko enää näin??? Kunnat Liikelaitokset ..ulkoistaminen, alihankintaketjut, sopimushankinta jne. Nykyään varautumisen verkosto! KOKONAISUUS!!! 31 Jaakko Pekki, Projektipäällikkö Ihmiset Yhteisöt Kunnan varautumisen tasot, esimerkkinä sivistystoimen malli 32 Jaakko Pekki, Projektipäällikkö Kunnan valmiussuunnittelu kuntatason uhat ja riskit tiedottaminen kunnan kriisijohtamismalli Kunnan valmiussuunnitelma (yleinen osa) velvoittaa toimialat rakennemalli kunnan kriittiset avaintoiminnot lait ja asetukset kunnan erityispiirteet toimialan viestintä toimialan avaintoiminnot toimialan uhat ja riskit uhkien hallinta Toimialan valmiussuunnitelma velvoittaa tulosalueet kriisijohtaminen toimialalla koulutus yhteistyökumppanit paikallistason tuntemus kertoo käytännön toteuttamistavan omatoiminen varautuminen Toiminto- ja toimipaikkakohtaiset tarkat suunnitelmat ja ohjeet tulosalueen avaintehtävät ”konkretia” 33 velvoittaa henkilöitä Jaakko Pekki, Projektipäällikkö Painopiste: normaaliolojen häiriötilanteet Keskeistä • • • • • • • • • • • Nykytilan arvioiminen ja johdon tahtotilan määrittäminen Ennakoiva riskienarviointi ja hallinta Oman toiminnan varmistaminen (esim. sähkö, vesi, viestintä) Sopimusten kattavuus myös häiriö- ja erityistilanteissa Jatkuvuudenhallinnan kytkeminen seuranta- ja ohjausjärjestelmään (esim. talouden ja toiminnan suunnitteluprosessi) Verkostoituminen ja verkostot Yhteistoiminta ja tiedonvaihto Hälyttämisjärjestelyt 24 / 7 Tilanteiden jaottelu, laukaisukynnykset Sovitut valmiuden nostamisen järjestelyt Viestintä (esim. avainviestit kriisin eri vaiheissa) 34 Jaakko Pekki, Projektipäällikkö Varautumisen ja jatkuvuudenhallinnan nykytilan arvioiminen ja kehittäminen Jaakko Pekki Neljä askelta valmiuteen ja kykyyn VALMIUS JA KYKY Oikea ja tarkoituksenmukainen toiminta ~ 3 vuotta SEURANTA Jatkuva parantaminen 4. Työkalut: seuranta, kokoukset, raportointi Check Suunnitelmien ja toimintamallien täytäntöönpano 3. TÄYTÄNTÖÖNPANO JA JALKAUTTAMINEN Työkalut: viestintä, perehdytys, koulutus, harjoitukset, investoinnit Do Suunnitelmien laatiminen ja toimintamallien rakentaminen 2. SUUNNITTELU JA ENNAKOINTI Työkalut: riskianalyysit, varautumissuunnitelma, toimintakortit, investointisuunnitelma Plan Varautumisen keskeisten kehittämistoimenpiteiden tunnistaminen 1. ALKU- JA KYPSYYSMÄÄRITTELY / ARVIOINTI Työkalut: itsearviointi, JATKE-pikatesti, KUJA-arviointimalli, HUOVI-kypsyysanalyysi, tunnusluvut Kuvan lähde: Jaakko Pekki, neljän askeleen malli 36 Jaakko Pekki, Projektipäällikkö Act Varautumisen ja jatkuvuudenhallinnan kokonaiskonsepti Ulkoiset asiantuntijapalvelut Koordinointi ja sisäiset asiantuntijapalvelut MODUULI 1 MODUULI 2 MODUULI 3 MODUULI 4 Jatkuvuudenhallinnan johtaminen Toimintavarmuuden kehittäminen Häiriö- ja kriisisuunnittelu Häiriönhallinta ja kriisijohtaminen Nykytilan arviointi ja vertailu verrokkeihin Toimintavarmuuden periaatteet / prosessi Suunnitelmat ja toimintamallit Tilannekuva ja tilannetietoisuus Johdon tahtotilan määrittäminen Sisällyttäminen TTS-prosessiin Johtamisen edellytykset Reagointi ja hälyttäminen Kehittämisen polun rakentaminen Avaintoimintojen tunnistus,priorisointi Viranomais- ja sidosryhmäyhteistyö Kriisijohtamisen käynnistäminen Perusteet, ohjeistus, vastuut Uhkien ja riskien hallinta Varautuminen poikkeusoloihin Operatiivinen toiminta häiriötilanteessa Organisointi, resursointi, osaaminen Sopimuskumppanien huomioon ottaminen Perehdyttäminen ja täytäntöönpano Tiedottaminen ja kriisiviestintä Seuranta ja ohjaus Sopimuskumppanien arviointi Koulutus ja harjoittelu Toipuminen ja arviointi Johdon rooli korostuu Yhteistyö korostuu Täydennyskoulutuspalvelut Tukeminen ja verkostot Kokonaisuuden arviointi ja kehittäminen ”If you cannot measure it, you cannot improve it.” -Lord KelvinNykyisessä toimintaympäristössä on kyettävä hahmottamaan nopeasti, onko tarvetta ja kannattavaa panostaa kehittämistoimenpiteisiin. JATKE-pikatestillä voidaan luoda 15 minuutissa karkealla tasolla yhteinen näkemys jatkuvuudenhallintakokonaisuuden nykytilasta sekä mahdollisista kehittämistarpeista. Voidaan käsitellä yhtenä kokouksen asiana osana johtoryhmän kokousta! Asian läpikäynti vie maksimissaan 45 min johtoryhmän kokouksessa. • • • 15 min jatkuvuudenhallinnan perusteet 15 min pikatestin tekeminen 15 min jatkosta sopiminen 38 Jaakko Pekki, Projektipäällikkö ARVIO NYKYTILASTA Nro. 1. ARVIOINTIKYSYMYS Kunnossa Osittain kunnossa / Selvitettävä Ei kunnossa x Varautumisen ja jatkuvuudenhallinnan toimintamalli / prosessi on kuvattu sekä ohjeistettu. Vastuut ja roolit on määritelty kirjallisesti. Toimintamalli, ohjeistus ja vastuut jakautuvat organisaatiokohtaisesti ja yksikkökohtaisesti. Toimintamalli, ohjeet ja vastuut ovat ajantasaisia. 2. Organisaatiotason varautumisen ja jatkuvuudenhallinnan koordinaattori (vast.) on nimetty ja koulutettu sekä työaikaa on osoitettu koordinoimisen toteuttamiseksi. 3. Varautumisen keskeiset suunnitelmat ovat ajantasaisia ja organisaation ylin johto on ne hyväksynyt. Suunnitelmien keskeisimmät päivitystarpeet sekä päivitysaikataulu on määritetty ja yhteisesti hyväksytty. 4. Käytettävissä on selkeä toimintamalli vakavien häiriötilanteiden johtamiseksi ja hallitsemiseksi. 5. Toimintamallit ja suunnitelmat ovat saatavilla ja henkilöstö on perehtynyt niihin. Toiminnan kannalta keskeiset henkilöt kaikilla tasoilla on perehdytetty organisaation toimenpitein toimintamallien ja suunnitelmien keskeisiin kohtiin. 6. Kaikissa tilanteissa ylläpidettävät toiminnot ja tehtävät on tunnistettu ja tehtävät on luokiteltu tärkeyden perusteella eri kategorioihin. Keskeisimpien toimintojen ja tehtävien ylläpitämiseksi näihin liittyvät kriittiset järjestelmät, toiminnot ja tehtävät on tunnistettu ja näille on määritelty riittävät hallinnan menettelyt. 7. Koulutus ja harjoittelu on suunnitelmallista sekä säännöllistä. Koulutuksia ja harjoituksia järjestetään organisaation kaikilla tasoilla huomioiden henkilöiden roolit sekä tehtävät osana organisaation varautumista. Koulutuksien ja harjoituksien toteutumista seurataan. 8. Riskienhallinnan perusteet on määritelty ja riskienhallinnassa on läpi organisaation yhteinen menettelytapa, joka on ohjeistettu. Käytettävissä on organisaation kokonaisriskikartta tai vastaava. Kokonaisriskikartta ottaa huomioon myös toiminnalliset riskit ja niiden merkittävyyden. 9. Organisaatio on tunnistanut dokumentoidusti toiminnan kannalta keskeiset sidosryhmät ja ulkoiset palveluntuottajat. Varautumisvastuut, yhteistoimintajärjestelyt sekä varajärjestelyt häiriötilanteissa on sovittu ja kuvattu. 10. Varautumisen ja jatkuvuudenhallinnan toimintamallia / prosessia on arvioitu viimeisen kahden Jaakkokeskeiset Pekki, kehittämiskohteet Projektipäällikkö vuoden aikana. Varautumisen ja39 jatkuvuudenhallinnan kannalta ovat tiedossa. x x x JATKE – Pikatestin tulosten tulkinta Laskekaa kustakin kysymyksestä saadut pisteet yhteen. Mitä suurempi pistemäärä, sitä suurempi riski on että jatkuvuudenhallintanne ei ole kunnossa. Riskipisteiden avulla voitte arvioida tarvetta analysoida ja kehittää jatkuvuudenhallintaa tarkemmin. Kunnossa vastauksesta 0 pistettä Selvitettävä vastauksesta 2 pistettä Ei kunnossa vastauksesta 4 pistettä Organisaatiomme kokonaispistemäärä: alle 8 pistettä 8 - 14 pistettä 15 - 25 pistettä 26 - 40 pistettä pieni riski riski jonkin verran lisääntynyt riski kohtalainen riski suuri Jatkuvuudenhallintaan on tietoisesti panostettu ja voitte jatkaa käytössä olevien toimintamallien mukaisesti. Jatkuvuudenhallinnassa on yksittäisiä puutteita, jotka kannattaa korjata. Jatkuvuudenhallinnassa on selkeitä puutteita, suositeltavaa analysoida jatkuvuudenhallintaa tarkemmilla kypsyysanalyysimalleilla sekä kehittää hallintamenetelmiä. Jatkuvuudenhallinnassa on selkeitä ja vakavia puutteita jotka saattavat johtaa häiriötilanteessa vakaviin seurauksiin, erittäin suositeltavaa alkaa välittömästi rakentamaan jatkuvuudenhallinnan kehittämispolkua sekä hallintamenetelmiä tarkemmilla kypsyysanalyysi- ja suunnittelumalleilla 40 Jaakko Pekki, Projektipäällikkö Kokonaisuuden arviointi ja kehittäminen Jos JATKE-pikatestissä päädytään kahteen viimeiseen koriin (= varautumisessa ja jatkuvuudenhallinnassa selkeitä puutteita), tulee kehittämistarve analysoida tarkemmin. -> KUJA-arviointimalli 41 Jaakko Pekki, Projektipäällikkö KUJA-arviointimalli Kokonaiskonseptin osakokonaisuuksien arvioimiseksi on kehitetty KUJA-arviointimalli. Osakokonaisuudet arvioidaan osakokonaisuuksittain arviointikorteilla, asteikko 1 – 5: 1 2 3 4 5 = = = = = Heikko Puutteellinen Perustaso Sitoutunut Edelläkävijä Arviointikorttiin laaditaan itsearviointina nykytilan arviointi, tämän jälkeen määritetään samaan korttiin johdon tahtotila. Lisäksi on mahdollisuus laatia samaan korttiin ulkopuolinen arvio. -> näin saadaan muodostettua kehitettävät osakokonaisuudet. 42 Jaakko Pekki, Projektipäällikkö 23 arviointikorttia, osa kokonaisuuksista niputettu samaan korttiin KUJA-arviointimalli perustuu KeskiUudenmaan pelastuslaitoksen TUTOR-arviointimalliin ja sen kehitystyöhön. 43 Jaakko Pekki, Projektipäällikkö Kokonaisuuden arviointi ja kehittäminen Seurantajärjestelmä Koulutus ja harjoittelu Seurataan toteutumista Puolivuosittain / vuosittain Johtoryhmä, luottamushenkilöt Toimenpiteiden toteuttaminen Raportointi Ohjaus Raportointi tarvittaessa esim. osana toimintakertomusta (merkittävimmät riskit ja toimenpiteet sekä johtopäätökset ja kehitysarviot) Johtoryhmä, luottamushenkilöt Kehittämisesitys, suunnitelmat HUOVIkypsyysanalyysi KUJAarviointimalli JATKEpikatesti Toteutetaan hyväksytyt kehittämistoimenpiteet ja investoinnit 1 – 2 vuotta Vastuuhenkilöt, henkilöstö Tehdään tarvittavat linjaukset, hyväksytään kehittämistoimenpiteet, suunnitelmat ja investoinnit Noin 45 minuuttia Johtoryhmä, luottamushenkilöt Suunnitellaan miten puutteet korjataan, päivitetään suunnitelmat sekä toimintakortit, otetaan huomioon investointisuunnitelmassa Useita päiviä Asiantuntijat, vastuuhenkilöt Luodaan tarkka arvio häiriönsietokyvystä ja riippuvuuksista Joitain päiviä Johtoryhmä, vastuuhenkilöt, asiantuntijat Analysoidaan osakokonaisuudet joita tulee kehittää, luodaan kehittämisenpolku Noin 3 – 4 tuntia Johtoryhmä, vastuuhenkilöt, asiantuntijat Luodaan nopeasti karkealla tasolla näkemys varautumisen kehittämistarpeesta Noin 45 minuuttia Johtoryhmä, varautumisen koordinaattori 44 Jalkautetaan, harjoitellaan Jatkuvaa Henkilöstö sidosryhmät Jaakko Pekki, Projektipäällikkö Seuranta Täytäntöönpano Suunnittelu ja ennakointi Alku- ja kypsyysmäärittely / arviointi Ohjeistus, JATKE-pikatesti, KUJAarviointimalli ja tukimateriaalia www.kunnat.net/kuja 45 Jaakko Pekki, Projektipäällikkö HUOVI-portaalin työkalut kuntien varautumisen ja jatkuvuudenhallinnan tukena Atte Kokkinen Huoltovarmuuskeskus HUOLTOVARMUUDEN PERUSTAVOITE LAKI HUOLTOVARMUUDEN TURVAAMISESTA L 1390/1992 • Turvata väestön toimeentulon, maan talouselämän ja maanpuolustuksen kannalta välttämättömät taloudelliset toiminnot ja teknisten järjestelmien toimivuus vakavissa häiriöissä ja poikkeusoloissa. • Markkinat yleensä turvaavat huoltovarmuuden, mutta monilla aloilla tarvitaan huoltovarmuusjärjestelyjä • Päävastuu huoltovarmuuden kehittämisestä ja koordinoinnista: Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) , jonka ohjauksessa Huoltovarmuuskeskus toimii Järjestelmäpäällikkö Atte Kokkinen 47 YHTEISKUNNAN HUOLTOVARMUUDEN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEALUEET (valtioneuvoston päätös 857/5.12.2013) Kriittisen infrastruktuurin turvaaminen § Energian tuotanto-, siirto- ja jakelujärjestelmät § Tieto- ja viestintäjärjestelmät, verkot ja -palvelut § Finanssialan palvelut § Liikenne ja logistiikka § Vesihuolto § Infrastruktuurin rakentaminen ja kunnossapito § Jätehuolto Kriittisen tuotannon ja palveluiden turvaaminen § Elintarvikehuolto § Terveydenhuolto ja peruspalvelut § Teollisuus § Sotilaallista maanpuolustusta tukeva tuotanto ja palvelut Organisaatioiden ja verkostojen toiminnan jatkuvuuden varmistaminen Alueellinen ja paikallinen varautuminen Yhteistyö kansainvälisten toimijoiden kanssa Järjestelmäpäällikkö Atte Kokkinen 48 HUOLTOVARMUUSKESKUKSEN TEHTÄVIÄ 1. Kehittää julkishallinnon ja elinkeinoelämän yhteistoimintaa huoltovarmuusasioissa 2. Varmistaa huoltovarmuuden kannalta elintärkeiden teknisten järjestelmien toimivuus 3. Turvata välttämätön tavara- ja palvelutuotanto sekä sotilaallista maanpuolustusta tukeva tuotanto 4. Hoitaa velvoite- ja turvavarastointia 5. Ylläpitää valtion varmuusvarastoissa materiaaleja, jotka ovat välttämättömiä 1 §:ssä tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseksi ja Suomea sitovien kansainvälisten sopimusvelvoitteiden täyttämiseksi. Järjestelmäpäällikkö Atte Kokkinen 49 Muista huoltovarmuuden turvaamiseksi tarpeellisista Huoltovarmuuskeskuksen tehtävistä voidaan antaa säännökset valtioneuvoston asetuksella. VARAUTUMINEN HÄIRIÖTILANTEISIIN JA POIKKEUSOLOIHIN Vnp huoltovarmuuden tavoitteista 2013 Materiaalinen varautuminen Jatkuvuudenhallinta Varmuusvarastot Yritysten ja niiden toimintaverkostojen häiriönsietokyky Tuotantovaraukset Resurssivaraukset Investoinnit Tekniset järjestelmät Järjestelmäpäällikkö Atte Kokkinen HUOVI-portaali 50 Laki huoltovarmuuden turvaamisesta 1390/1992 Yhteistoiminta elinkeinoelämän ja viranomaisten välillä Yhteistoiminta järjestöjen kanssa ja sen työkalut MIKÄ ON HUOVI-PORTAALI? • Ympäristö erilaisille työkaluille ja viestinnälle • Teemana jatkuvuudenhallinta, riskienhallinta, varautuminen, valmiusasiat, turvallisuus… Järjestelmäpäällikkö Atte Kokkinen 51 HUOVI-PORTAALIN TARKOITUS • HUOVI-portaali tukee huoltovarmuuskriittisiä toimijoita vakaviin häiriöihin varautumisessa. Portaalin kautta tarjotaan toimijoille mm. työkaluja, ohjeita ja koulutusta riskienhallinnan ja jatkuvuudenhallinnan kehittämiseen. • Portaalin sisältämän yritys- ja henkilötietokannan avulla pidetään yllä huoltovarmuuskriittisten yritysten ja toimipaikkojen vastuuhenkilöiden yhteystietoja. • Portaali toimii myös viestintäkanavana poolien ja alan yritysten välillä. • Portaalissa yli 3000 käyttäjää, määrä kasvaa Järjestelmäpäällikkö Atte Kokkinen 52 HUOVI ON TURVALLINEN ALUSTA • Ollut ongelmitta tuotantokäytössä syksystä 2010 lähtien • Järjestelmä ja sen hallinnolliset prosessit on auditoitu Tietoturva-asetuksen (TTA) mukaisesti Korotetulle tasolle • Tulossa lisäksi NCSA akkreditointi 2014-2015 • Suojaustaso III (ST III), eli portaalissa olevan aineiston luokitus voi olla korkeintaan Luottamuksellinen (TL III) • Käyttäjä vastuussa päätelaitteensa turvallisuudesta (muuttuu) • HUOVI-alustalle on mahdollista toteuttaa erilaisia sovelluksia tarpeiden mukaan • Edistynyt ja turvallinen käyttäjien- ja pääsynhallinta • Myös (VIVI/KTK) NCSC:n VTR-extranetin käyttö HUOVIn kautta (jne.) Järjestelmäpäällikkö Atte Kokkinen 53 HUOVIN LAAJENTUNUT KÄYTTÖ • Alun perin tehty strategisen tason suunnittelun (jatkuvuudenhallinnan) työkalujen alustaksi à Erilaisissa hankkeissa välitetään nykyään myös operatiivista tietoa, interaktiivisesti • Alun perin tehty hvk-yrityksiä + HVO:ta varten à Helsingin kaupunki ottanut jo käyttöön, lisäksi Kuntaliiton kanssa käynnissä KUJA-hanke (2014-2016) à Valtionhallinnon pilotit menossa, käyttö laajenee HVK omistaa HUOVIn ja hallitsee kehityksen Järjestelmäpäällikkö Atte Kokkinen 54 HUOVIN TYÖKALUJA 1/3 Alkuperäinen tarkoitus: Strategisen tason suunnittelutyön alusta • Kypsyysanalyysi-työkalu • Jatkuvuudenhallinnan kypsyystason itsearviointi / tavoiteasetanta • Tuotetaan samalla Huoltovarmuuden tilannekuva • HVO:n tiedotuskanava • Uutiset, ohjeet, seminaarimateriaalit, julkaisut… • Suljetut työalueet • Eri ryhmien sisäiseen tiedonvaihtoon, artikkelit, ohjeet, pöytäkirjat… • HVO:n yritys- ja yhteystietojen ylläpito • HV-kriittiset organisaatiot ja niiden yhteyshenkilöt + johto Järjestelmäpäällikkö Atte Kokkinen 55 HUOVIN TYÖKALUJA 2/3 Laajentunut käyttö: Lisää uusia toiminnallisuuksia • VAP-listojen siirrot • Pilotointi 2014 (Helsinki ja Pirkanmaa) à Laajennus loppusyksy 2015 • Sähköverkkoyhtiöiden varautumissuunnitelmien siirto • Osana HVK:n tekemää SML-valvontaa • Kypsyysanalyysityökalun laajennukset • SML, TRAFI, YTS, Kyber, KATAKRI v3, jne… • Henkilökohtainen tiedostojen välitys • Turvallinen ”dropbox” • Paljon muuta tulossa • RH-työkalu, jne… Järjestelmäpäällikkö Atte Kokkinen 56 HENKILÖKOHTAINEN TIEDOSTOJEN VÄLITYS Järjestelmäpäällikkö Atte Kokkinen 2.9.2015 57 HUOVIN TYÖKALUJA 3/3 Laajentunut käyttö: Nopea ja interaktiivinen tiedonvaihto • Työalueiden reaaliaika-käyttö • Saatavilla SMS/email-ilmoitukset uudesta sisällöstä • Tilannekuva-sovellus (VO-TIKU) • Tekstipohjainen, koekäytössä karttatoiminnallisuudet • VARMA-työkalu • Häiriötilanteisiin varautuminen yhteisesti verkostossa • Häiriötilanteen aikainen toiminta ja viestintä Järjestelmäpäällikkö Atte Kokkinen 58 HUOVIN SULJETUT TYÖALUEET • Luottamukselliseen tiedon välitykseen • Vain nimetyt käyttäjät tietoisia • • • • • • • Edes portaalin pääkäyttäjä ei näe sisältöjä Ilmoitukset uudesta sisällöstä (email/SMS) Työryhmien, hankkeiden, harjoitusten jne. käyttöön Yrityskohtaiset alueet mahdollisia Sisäiseen tiedotukseen vs. kollaboraatioon Kaksisuuntaisuus, ryhmän sisäinen vuorovaikutus Todella helppoa perustaa uusia Järjestelmäpäällikkö Atte Kokkinen 59 HUOVIN JATKOKEHITYKSEN PERIAATE • Ensin toteutetaan yksinkertainen ja luotettava toiminnallisuus - Nopea pilotoinnin aloitus - Tietoturvallisuus huomioitu alusta lähtien • Käyttäjäkokemusten myötä löydetään: - Tarvittavat lisätoiminnallisuudet ja -ominaisuudet - Parannettavat kohdat jo toteutetusta • Jatkuva kehitystyö ja parantaminen - Käyttäjäpalautteen perusteella Järjestelmäpäällikkö Atte Kokkinen 60 HUOVIN VARMA-TYÖKALU • Häiriötilanteisiin varautumisen työkalu, ”häiriökortit” • Toimijaverkoston yhteistyö! • Omiin häiriötilanteisiin liittyvien eri toimijoiden tiedot • Yhteystiedot (oletustiedot tai häiriökohtaiset) • Toimintasuunnitelmat/tehtävät/vastuut (häiriökohtaiset) • Nähdään omat ja muiden suunnitellut tehtävät • Yhteensovittaminen ja koordinointi ns. hyvän sään aikana • Havaitaan päällekkäiset resurssivaraukset • Häiriötilanteessa tarvittavat yhteystiedot valmiina • Tilannekohtaisesti määritetyt toimijat sekä lisäjakelulistat • Viestien lähetys suoraan portaalista • Työkalua voi käyttää eri tasoilla, riippumaton Järjestelmäpäällikkö Atte Kokkinen 61 VARMAN JAKO KAHTEEN (KOLMEEN) 1) Suunnittelu etukäteen • Varautuminen yhteistyönä • Tietojen ajantasaisuus Suunnittelu 2) Tilanteen aikainen toiminta • • • • Suunnitelmat ja toimintaohjeet saatavilla Kommunikaatio Tapahtumakirjaukset Tilannekyselyt (tulossa) 2) Toiminta jälkikäteen • Tietojen analysointi, lessons learned Järjestelmäpäällikkö Atte Kokkinen 62 Toteutuneet VARMA – PÄÄSIVU Järjestelmäpäällikkö Atte Kokkinen 63 VARMA – toimintasuunnitelmat Voidaan muodostaa pdf raportti Järjestelmäpäällikkö Atte Kokkinen 64 VARMA - PDF raportti Järjestelmäpäällikkö Atte Kokkinen 65 VARMA – häiriötilanteiden haku Voidaan hakea ”Kaikki” valinnalla tai valitun häiriösuunnitelman mukaan Järjestelmäpäällikkö Atte Kokkinen 66 VARMA – häiriön aikainen toiminta Viestien lähetys / online Status Vaikutusalue Toimijat Lisäjakelu Tehtävälistat/tilat Liitetiedostot Toiminta/Atte Kokkinen Järjestelmäpäällikkö 67 viestiloki VARMA – tekstiviestin tai sähköpostin lähettäminen Järjestelmäpäällikkö Atte Kokkinen 68 VARMA – viestit ja niiden välitystiedot näkyvät toimintalokissa • Tekstiviestien välitystilanne (toimitettu, odottaa, epäonnistunut) • Sähköposteissa lukukuittaus (linkkiä klikkaamalla) Järjestelmäpäällikkö Atte Kokkinen 69 VARMA – online kokouspalvelu (testikäytössä) Järjestelmäpäällikkö Atte Kokkinen 70 VARMA-HANKE (VARAUTUMISEN MALLI) • Huoltovarmuuskeskus, voimatalouspooli, metsäpooli, vesihuoltopooli ja pelastusviranomaiset yhdessä käynnistivät hankkeen 6/2014 • Viisi seminaaria kesä/syksy 2014 • Vahvistettiin suuri tarve alueelliselle yhteistyölle • 2. vaihe kevät/kesä 2015, konkreettiset työpajat • Tunnistetaan/luodaan VARMA-verkostoja ja sisältöjä • Työpajojen suunnitellut ajat/paikat: • • • • • 1. 2. 3. 4. 5. 28.5.2015 2.6.2015 9.6.2015 1.9.2015 17.9.2015 Länsi-Suomi Ähtäri Itä-Suomi Varkaus Etelä-Suomi Hämeenlinna pääkaupunkiseutu Vantaa Pohjois-Suomi Oulu (Hotelli Mesikämmen) (Fingrid Oyj tilat) (Verkatehdas) (Pelastuskeskus) (Hotelli Lasaretti) • Voi aloittaa käytön myös omaehtoisesti (saa kun pyytää) Järjestelmäpäällikkö Atte Kokkinen 71 RISKIENHALLINTA JA JATKUVUUSSUUNNITTELU ON JATKUVAA TEKEMISTÄ MILLAISIIN TILANTEISIIN VARAUDUTAAN Riskianalyysi MITEN ON VARAUDUTTU Häiriöiden hallinnan menettelyjen arviointi MITÄ PARANNETAAN Menettelyjen kehittäminen MITEN OHJEISTETTU JA KOULUTETTU Jatkuvuussuunnitelma / Häiriöiden hallinnan menettelytavat ja ohjeet MITEN TOIMITAAN SIDOSRYHMIEN KANSSA Häiriöiden hallinnan kehittäminen verkostossa JATKUVUUDENHALLINNAN SUUNNITTELUN JA KEHITTÄMISEN PROSESSI • Riskikartoitussovellus (tulossa) • Riskikartoitusohje • Kypsyysanalyysisovellus: nykytila ja tavoitetila Järjestelmäpäällikkö Atte Kokkinen 72 • Tietopankki • Tietopankki • VARMAsovellus • Häiriökortit / Toimintaohjeet • SOPIVA-suos. TULEVIA HUOVI-KOULUTUKSIA • 30.10.2015 Helsinki, Kuntatalo • 27.11.2015 Jyväskylä (paikka tarkentuu) • 9.12.2015 Oulu (paikka tarkentuu) Lisätietoa ja ilmoittautumisohjeet tulevat HUOVIin ja Kuntaliiton verkkosivuille. Järjestelmäpäällikkö Atte Kokkinen 73 HUOVIN MAHDOLLISUUKSIA • Useiden tahojen yhteinen käyttö • Erilaiset analyysit ja tilannekuvat • Viestintä ja kriisiviestintä • Sisäinen / välinen / sidosryhmät – Ennakointi / akuutti • • • • • • Harjoitusten suunnittelu ja hajautettu toteutus Varautuminen/häiriönhallinta kumppaniverkostossa VAP-anomusten sähköinen välitys Luotettava ”dropbox” Riskianalyysi/hallinta (tulossa) Teknisesti turvallinen (auditoitu, korotettu taso) Järjestelmäpäällikkö Atte Kokkinen 74 KÄYTTÄJÄTUKI HUOVI-Käyttäjätuen yhteystiedot: puhelin: 014 3432751 sähköposti: helpdesk.huovi(at)huoltovarmuus.fi Järjestelmäpäällikkö Atte Kokkinen 75 Keskustelu - Miten tästä eteenpäin? Jaakko Pekki Kommentteja / keskustelua Millaisia ajatuksia heräsi? Mihin tulee kiinnittää huomiota? Mitä seuraavaksi? 77 Jaakko Pekki, Projektipäällikkö Työkokouksen jatkotehtävä Työkokousten jälkeen suositellaan tehtäväksi kokouksessa annettu jatkotehtävä kunnittain / organisaatioittain. Jatkotehtävän tekeminen palvelee ja konkretisoi asiakokonaisuuden kehittämistä kunnassa sekä linkittää työkokoukset toisiinsa. Jatkotehtävä: • Tehkää osana johtoryhmän kokousta JATKE-pikatesti sekä arvioikaa tarve varautumisen ja jatkuvuudenhallinnan kehittämistarpeelle. • Mikäli tarvetta, arvioikaa KUJA-arviointimallilla varautumisen ja jatkuvuudenhallinnan nykytila sekä asettakaa johdon tahtotila. • Laatikaa KUJA-arviointimallia tukena käyttäen kehittämisesitys tarvittavista korjaavista toimenpiteistä. • Pohtikaa HUOVI-portaalin käyttöönottamisen tarve ja aikataulu • Katso päätöspöytäkirjamalli, HUOVI-portaalin käyttöönotto 78 Jaakko Pekki, Projektipäällikkö Lisätietoja www.kunnat.net/kuja Projektipäällikkö Jaakko Pekki [email protected] p. 050 462 5357 79 Jaakko Pekki, Projektipäällikkö
© Copyright 2024