Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2010 Elinkeinoelämän
Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2010 - Elinkeinoelämän ja kolmannen sektorin varautumisen ohjaajana Karim Peltonen 8.12.2010 SPEK s toi eh aa en na l ta ks i en p va m toi om uu lan ett sa stu a int On n la Pe eh kä isy Varautuminen SPEKissä 2010 Varautuminen ja väestönsuojelu Järjestökaavio VARAUTUMINEN JA VÄESTÖNSUOJELU SPEKISSÄ 9 Yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen myös vakavissa häiriötilanteissa sekä poikkeusoloissa 9 Omatoimisen varautumisen kehittäminen 9 Viranomaispalveluiden kehittämiseen vaikuttaminen 9 Turvallisuuskoulutettujen vapaaehtoisten käytön edistäminen yhteiskunnan turvallisuustehtävissä Varautuminen liikkeessä 2010 • • Turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko 2009 YETTS päivitystyö - PLM / TPAK (12/ 2010) – Strategian 2006 päivitys • Uhkamallit, tehtävät, toimijat • • • • Nk. Jalaksen työryhmä- Huoltovarmuusneuvosto (17.5.2010) – Elinkeinoelämän rooli yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisessa Hallbergin komitea – VN (2010 loppuun) – Yhteiskunnan kokonaisvarautumisen arviointi Valha 2010 –harjoitus Muu strategia- ja ohjelmatyö, hankkeet – Esim. STO > EK -tilannekuva, KATAKRI, Huovi-portaali yms.. YETTS Päivitystyö • Vastaa Turvallisuus- ja puolustusasiain komitea (TPAK) • TPAK sihteeristö • Kirjoitusryhmä: – – – – – Ministeriöt HVK,Kela Järjestöt: SPEK, MPK, SPR Asiantuntijakuulemiset Lausunnot YETTS –päivitystyön lähtökohdat • YETTS 2003 ja 2006 – elintärkeät toiminnot – eri hallinnonalojen vastuut niiden turvaamiseksi – VN ohje ministeriöille • YTS 2010 – – – – Kokonaisvaltaisuus ja poikkihallinnollisuus Laaja turvallisuuskäsitys Kunnat, elinkeinoelämä ja järjestöt > varautumisen perusteet lähivuosien arvioitu turvallisuusympäristön kehitys ja suomalaisen yhteiskunnan muutos Valtion johtaminen n ys ne vy ki stä en e H nk i iis kr Väestön elinmahdollisuudet men Suo uskyky lust puo Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys S tu isäi rv n all en isu us toim Väe st ö n e ja t o en tu lo t ur i min taky v a ky K an s to ain im vä i n lin ta e n Yhteiskunnan elintärkeät toiminnot a n j r in e d u lou uktu s a T s tr u u iv ra inf toim © TPAK ‐sihteeristö 5 YETTS päivittämistyön lähtökohdat Turvallisuusympäristön muutokset Uhkien ja yhteiskunnan riskitekijöiden muutosten tunnistaminen Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2010 YETTS 2006 Kokonaismaanpuolustus Varautumisen perusteet Yhteiskunnan muutokset © TPAK ‐sihteeristö Varautumisen mekanismien kehittäminen Rakenteellisten sekä arvo- ja asennemaailman muutosten tunnistaminen Suomen sotilaallinen puolustaminen Yhteiskunnan ajantasainen kriisivalmius YETTS PÄIVITYSPROJEKTIN VAIHEISTUS 1. Voimassa olevan strategian (YETT 2006) rakenteen ja sisällön arviointi ja analysointi Æ Ohjausryhmän linjaukset nykyisen strategian kehittämistarpeesta. 2. Päätetyn linjauksen mukainen sisällön tuottaminen. 3. Työn viimeistely ja vieminen valtioneuvostoon. 4. Strategian toimeenpano, seuranta ja viestintä 4 2 1 3 2009 © TPAK -sihteeristö 2010 2010 2011 YTS 2010 Yhteiskunnan turvallisuudesta huolehtiminen on valtiovallan keskeisimpiä tehtäviä. Kansallinen ja kansainvälinen keskinäisriippuvuus lisääntyy globalisaation ja erikoistumiskehityksen seurauksena. Turvallisuutta on tarkasteltava ja kehitettävä yhä kokonaisvaltaisemmin ja poikkihallinnollisemmin, ottaen huomioon kaikki yhteiskunnan toimijat. YETT-STRATEGIAN ULOTTUVUUDET Elinkeinoelämä Kansalaisjärjestöt ja vapaaehtoistoiminta YETTS Viranomaiset Kansainvälinen ulottuvuus © TPAK -sihteeristö YTS 2010 Strategia on laadittu kaikissa tilanteissa turvattavien yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen näkökulmasta. Strategiassa määritetään: – yhteiskuntamme elintärkeät toiminnot ja niiden tavoitetilat, – elintärkeitä toimintoja vaarantavat uhkamallit ja niihin liittyvät mahdolliset häiriötilanteet, – toimintojen turvaamisen ja jatkuvuuden suunnittelun edellyttämät ministeriöiden strategiset tehtävät, – häiriötilanteiden hallinnan edellyttämät kriisijohtamisen perusteet, – strategian toimeenpanon seurannan ja kehittämisen sekä – varautumisen ja kriisijohtamisen harjoitteluun liittyvät periaatteet YTS 2010 • Ohjaa julkisen hallinnon viranomaisia • Antaa tietoa ja yhtenäistää varautumisen, kriisijohtamisen ja huoltovarmuuden suunnittelun perusteita elinkeinoelämälle sekä järjestöille • Antaa tietoa suomalaisen yhteiskunnan varautumisesta kansalaisille ja yhteiskunnan turvallisuuden kansainvälisille yhteistoimintakumppaneille YTS 2010 - elementtejä Päivityksessä nostettu esille: • Kansainvälinen ulottuvuus • Varautumisen ja kriisijohtamisen toimijakentän laajaalaisuus • Elinkeinoelämän ja järjestöjen merkitys osana yhteiskunnan varautumista ja häiriötilanteiden hallintaa korostuu • Turvallisuustutkimus • Kuntien rooli on tuotu esille aikaisempaa korostetummin • Aluehallintouudistuksen vaikutukset Muutokset YETTS 2006 • 9 uhkamallia • 61 erityistilannetta • 50 strategista tehtävää YTS 2010 • 13 uhkamallia • 37 häiriötilannemallia • 49 strategista tehtävää Turvallisuustilanteet: • Normaaliolot • Normaaliolojen häiriötilanteet • Poikkeusolot Ei turvallisuustilanteita: • Häiriötilanteet • Poikkeusolot Uhkamallit • Uhkamalli = kuvaus turvallisuusympäristön mahdollisista häiriöistä • Strategiassa kuvatut uhkamallit on pyritty rajaamaan valtiota, yhteiskuntaa ja väestöä koskettaviksi kokonaisuuksiksi, joihin varaudutaan poikkihallinnollisesti ja yhteiskunnan eri toimijoiden yhteistyönä. Uhkamallit 1. voimahuollon vakavat häiriöt 2. tietoliikenteen ja tietojärjestelmien vakavat häiriöt - kyberuhkat 3. kuljetuslogistiikan vakavat häiriöt 4. yhdyskuntatekniikan vakavat häiriöt 5. elintarvikehuollon vakavat häiriöt 6. rahoitus- ja maksujärjestelmän vakavat häiriöt 7. julkisen talouden rahoituksen saatavuuden häiriintyminen 8. väestön terveyden ja hyvinvoinnin vakavat häiriöt 9. suuronnettomuudet, luonnon ääri-ilmiöt ja ympäristöuhkat 10. terrorismi ja muu yhteiskuntajärjestystä vaarantava rikollisuus 11. rajaturvallisuuden vakavat häiriöt 12. poliittinen, taloudellinen ja sotilaallinen painostus 13. sotilaallisen voiman käyttö UHKAT JA RISKIT Uhkamalleja kuvattaessa ja tulkittaessa on otettava huomioon niiden moniulotteinen keskinäisriippuvuus. Mallit ovat aina voimakkaasti pelkistettyjä © TPAK -sihteeristö Häiriötilanteet • Uhkamallien konkretisoimiseksi ja eri toimijoiden omaan toimintaan liittyvien uhkien jatkoanalysoinnin tueksi on tunnistettu häiriötilanteita • Häiriötilanne on uhka tai tapahtuma, joka vaarantaa ainakin hetkellisesti tai alueellisesti rajattuna yhteiskunnan turvallisuutta, toimintakykyä tai väestön elinmahdollisuuksia • Tilanteen hallinta edellyttää tavallisesti viranomaisten ja muiden toimijoiden tavanomaista laajempaa tai tiiviimpää yhteistoimintaa ja viestintää • Sama häiriötilanne voi liittyä useampaan eri uhkamalliin Häiriötilanne-esimerkkejä 1 • • • • • • • • • • • • • • • Sähköenergian saannin, siirron tai jakelun häiriintyminen Tietoliikenteen ja tietojärjestelmien käytettävyyden häiriintyminen Tieto- ja viestintäteknologisen (ICT) infrastruktuurin vaurioituminen Valtakunnallisen radio- ja televisiotoiminnan häiriintyminen Kuljetusten häiriintyminen Tuontipolttoaineiden saatavuuden häiriintyminen Polttoainejakelun häiriö Päivittäistavarahuollon häiriö Vesihuollon (ml jätevesihuolto) häiriintyminen Jätehuollon häiriintyminen Kaukolämmön toimitushäiriö Maksujen välityksen lamautuminen Käteisen rahan saatavuuden häiriintyminen Valtion ja kuntien luottokelpoisuuden romahtaminen Vakuutusyhtiön vakavaraisuuden tai jälleenvakuutussuojan pettäminen jatkuu… Häiriötilanne-esimerkkejä 2 …jatkuu • • • • • • • • • • • • Pandemia tai muu laaja-alainen tartuntatautitilanne Vakava eläin- ja kasvitautiepidemia Eliöiden joukkokuolema Alkutuotannon toimintaedellytysten heikkeneminen Maa- tai vesialueen laaja-alainen saastuminen Myrsky tai tulva- ja pato-onnettomuus Vaarallisiin aineisiin (CBRNE-uhka) liittyvä onnettomuus Maa-, meri- tai ilmaliikenneonnettomuus Suomalaisiin kohdistunut onnettomuus tai teko ulkomailla Terrori-isku tai sen selkeä uhka Väestön turvallisuutta laajasti vaarantava rikollinen teko Yhteiskunnan toimintoja laajasti vaarantava rikollinen teko Jatkuu.. Häiriötilanne-esimerkkejä Jatkuu… • • • • • • • • • • Rajaturvallisuuden vaarantuminen Laajamittainen maahantulo Valtion toimintakykyä haittaava vaikuttaminen Ulkomaankaupan häiriintyminen Joukkotuhoaseilla uhkaaminen Informaatio-operaatio Provokatiivinen alueloukkaus Aseellinen välikohtaus Yllätykseen pyrkivä sotilaallisen voiman käyttö Laajamittainen sotilaallisen voiman käyttö Elintärkeät toiminnot Poikkihallinnolliset, yhteiskunnalle välttämättömät toimintokokonaisuudet, jotka on turvattava kaikissa tilanteissa – – – – – – – • • valtion johtaminen kansainvälinen toiminta Suomen puolustuskyky sisäinen turvallisuus talouden ja infrastruktuurin toimivuus väestön toimeentuloturva ja toimintakyky henkinen kriisinkestävyys Strategiassa kullekin toiminnolle on kuvattu tavoitetila, joka määrittää ministeriöiden vastuulla olevat strategiset tehtävät sekä näiden ylläpito- ja kehittämistarpeet. Tavoitetilojen kuvauksissa sekä strategisten tehtävien hoitamisen kehittämisessä on otettu huomioon tarkoituksenmukaisessa laajuudessa hallinnon eri tasojen toiminta sekä elinkeinoelämän ja järjestöjen rooli. STRATEGISET TEHTÄVÄT - esimerkkejä - Oikeusvaltion turvaaminen (OM) Valtioneuvoston tilannekuvan ylläpitäminen (VNK) Kansainvälinen pelastustoiminta (UM) Opetustoimen ylläpitäminen (OKM) Suomen sotilaallinen puolustaminen (PLM) Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen turvaaminen (STM) Muiden viranomaisten tukeminen (PLM) Kuljetusten jatkuvuuden turvaaminen (LVM) Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen (SM) Asumisen ja rakentamisen turvaaminen (YM) Pelastus- ja meripelastustoimen ylläpitäminen (SM) Tulvariskien hallinta ja patoturvallisuus (MMM) © TPAK -sihteeristö Rahoitusjärjestelmä ja rahahuolto (VM) Työvoiman saannin turvaaminen (TEM) Varautumisen suunnitelmarakenne • Uhka-arvio Perusajatus häiriötilanteeseen varautumiseksi ja mahdollisesti eskaloituneen tilanteen hallitsemiseksi – ennaltaehkäisy – tiedon saanti – tilannekuvan muodostaminen ja jakelu – varautuminen tilanteen hallintaan mukaan lukien etukäteisvalmistelut – tilanteen johtaminen – viestintä • Tärkeimpien tehtävien käytännön toteutus – eri toimijoiden vastuualueet ja johtosuhteet – välittömät toimenpiteet – tarvittavat voimavarat • Arvio ja suunnitelma yhteistoimintatarpeista – yhteistoiminta muiden hallinnonalojen kanssa – yhteistoiminta muiden yhteiskunnan toimijoiden kanssa • Suunnitelmien ylläpito, koulutus ja harjoitukset Kriisijohtaminen YTS 2010 © TPAK -sihteeristö Strategian toimeenpano • • • • • • • • Päävastuu ministeriöillä ja huoltovarmuusorganisaatiolla Muiden toimijoiden varautuminen Toteutuneiden häiriötilanteiden arviointi Koulutus ja viestintä Tutkimus Alue- ja paikallistason täsmentävät uhka-arviot Harjoitustoiminta Strategian päivitys tarpeen mukaan – ei sidottu aikaan Toimijat YTS 2010 - Kunnat Tehtävät: • Keskeisiä paikallistason toimijoita • Peruspalvelut, infrastruktuuri • Yritysten toimintaympäristö Kuntien varautuminen: • Yhdyskuntarakenteen kehittäminen • Palvelutuotannon turvaaminen • Kuntien keskinäinen yhteistyö • Kuntien ja elinkeinoelämän sekä kolmannen sektorin yhteistyö Toimijat YTS 2010 - elinkeinoelämä Tunnistetut kehityssuunnat: 9 Elinkeinoelämän rooli erityisesti infrastruktuurin toimivuuden varmistamisessa 9 Rooli muiden elintärkeiden toimintojen alueella kasvaa – ulkoistaminen 9 Elinkeinoelämän kansainvälistyminen 9 Julkisen ja yksityisen sektorin työnjaon ja yhteistyön kehittyminen – Yksityinen sektori tuottaa yhä suuremman osan niistä tuotteista ja palveluista, joiden saatavuuden järjestäminen on julkisen sektorin vastuulla ja usein myös sen rahoittamaa. Toimijat YTS 2010 - elinkeinoelämä • Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö ja sen jatkuva kehittäminen on välttämätöntä – valtaosa turvallisuustehtävien vaatimista voimavaroista on lähtökohtaisesti elinkeinoelämän omistuksessa • Yritysten kansainvälistyminen – kansallisten viranomaisten edellytykset säädellä, ohjata tai valvoa yritysten toimia ovat vähentyneet • • Turvallinen ja vakaa yhteiskunta on yrityksille merkittävä kilpailuetu sekä toiminnan perusedellytys Elinkeinoelämän kokonaisetu edellyttää sen aktiivista osallistumista yhteiskunnan turvallisuuden ylläpitämiseen ja kehittämiseen Toimijat YTS 2010 - elinkeinoelämä • • Kumppanuus joustavampi ja liiketoiminnan jatkuvuutta tukeva tekijä kuin sääntely. Elinkeinoelämän osallistumisella valmiussuunnitteluun on pitkät perinteet ja työtä tukevat yritysten avainhenkilöiden omat arvot. – Esim. sitoutuminen huoltovarmuus- ja maanpuolustustyöhön sekä sisäisen turvallisuuden kehittämiseen • Kansainvälisesti verkottunut kilpailuympäristö ei kuitenkaan anna merkittäviä mahdollisuuksia lakisääteiset velvoitteet ylittäviin, kansallisten turvallisuusnäkökulmien huomioimiseen Toimijat YTS 2010 - elinkeinoelämä Käytännön menettelyistä esiin nostettu: • Systemaattinen varautumissopimusjärjestelmä – Yhteistyössä huoltovarmuusorganisaatio ja elinkeinoelämä • • Huoltovarmuusorganisaatiossa on kehitetty myös ns. Sopimuksiin perustuvan varautumisen sopimusmallit ja jatkuvuudenhallinnan suositukset (Sopiva) Syksystä 2010 alkaen huoltovarmuusorganisaatio kytketään asteittain Huovitietojärjestelmään. – Yritysten jatkuvuudenhallinnan systematisoinnin tukeminen sekä elinkeinoelämän sektorikohtaisen ja valtakunnallisen tilannekuvan tuottaminen Toimijat YTS 2010 -Järjestöt 9 Järjestöillä rooli sekä varautumisessa ja käytännön turvallisuuden toteuttamisessa että kriisinkestokyvyn lisäämisessä. 9 Järjestöt tuottavat ja ylläpitävät viranomaistoimintaa täydentäviä resursseja ja asiantuntijuutta 9 toteuttavat varautumista tukevaa ja edistävää valistusta ja viestintää 9 Järjestöillä on viranomaistoiminnan tukena merkittävä rooli muun muassa etsintä- ja pelastustoiminnassa, lento- ja meripelastustoiminnassa, väestönsuojelussa ja palokuntatoiminnassa, vapaaehtoisessa maanpuolustuksessa, ensiaputoiminnan järjestämisessä sekä henkisessä tuessa 9 Kansallisilla ja kansainvälisillä järjestöillä on myös merkittävä rooli humanitaarisen avun toimittamisessa kriisialueille. Toimijat YTS 2010 - Järjestöt • • • • Yhteiskunnan ja sen talouden rakennemuutokset edellyttävät, että tarvittavat järjestöt on aidosti sitoutettu yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseen Hallinnonalojen tulee arvioida järjestöjen merkitys toimialansa voimavarana ja käynnistää sen mukaiset kehittämistoimet Järjestöjen ja viranomaisten yhteistoimintaa suunniteltaessa on otettava huomioon, että järjestöjen osallistuminen perustuu järjestöjen itselleen asettamiin toimintapäämääriin ja -periaatteisiin Yhteistoiminnan on ulotuttava varautumisen ja harjoittelun lisäksi toiminnan suunnitteluun. YTS 2010 - Havaintoja • YTS 2010 on valtioneuvoston periaatepäätös – Ohjaa hallintoa suoraan, välillisesti muita – Kuvaileva, ei informaatio-ohjausta • Varautumisen kenttä – Valtion keskushallinnon putkiperspektiivi – Alue- ja paikallistasolla kokonaisvaltaisempi • Strategian tekeminen ymmärrettäväksi – Uhkien konkretisointi > alueellinen ja paikallinen taso – Terminologia, käsitteet – muutokset 2006 > 2010 • Kolmas sektori ja elinkeinoelämä – Roolit ja tehtävät kuvattu hyvin – Kehittämistä vaativat rakenteet, toimintamallit, asenteet YTS 2010 - arvioita • Normaaliolojen häiriötilanteet painopiste – Poikkeusolojen painotus vähentynyt – Alueelliset ja paikalliset häiriötilanteet yhä heikosti esillä > tasapaino • Konkreettista lisäarvoa antavat uhkamallit • Strategiset tehtävät > ”osoitteisto” • Elinkeinoelämän tarpeet – Huoltovarmuus korostuu – Huoltovarmuuskriittiset vs. ”muut” yritykset • Kuntien varautuminen kriittinen tekijä – Hallinnon ja elinkeinoelämän keskinäisriippuvuus SPEK ja YTS 2010 • Järjestöyhteistyön edistäminen ja koordinointi – neuvottelukunta • Jalkauttaminen koulutukseen ja viestintään – Omatoiminen varautuminen > yritykset, yhteisöt – Häiriötilanteiden seuranta ja niitä koskeva viestintä • Uhkia koskeva tutkimus – Uhkien konkretisointi ja arviointi – Varautumisen tuki • Oma ja jäsenten valmiussuunnittelu Turvalliseen huomiseen www.spek.fi Julkishallinnon varautuminen Lait Määräykset Uhkamallit Ohjeet Suositukset Yhteisöjen omatoiminen varautuminen Jatkuvuuden hallinta Yksilöiden varautuminen
© Copyright 2024