Tuula Hyyrö Ytyä yhdysluokasta – ytyä yhdysluokkaopetukseen III Pienkouluseminaari Pieksämäki 7.-8.10.2015 1 2 Sisältö 1. 2. 3. 4. 5. Pienkouluilla loistava menneisyys, upea tulevaisuus – nykyisyys surkeahko Kyläkoulu pomppulauta elämään Kasvatukselliset ja pedagogiset vaikutteet eri-ikäisopetuksen taustalla Yhdysluokkapedagogiikan kehittäminen Opettajille mahdollisuus ”tuuletukseen” 3 Hiljainen kylätie? ● ● ● ● Korkman: Suomella on loistava menneisyys, upea tulevaisuus, mutta surkea nykyisyys → Pienkouluilla on loistava menneisyys, upea tulevaisuus, mutta nykytilanne vaikuttaa surkealta Vuosina 1994-2013 suljettiin peruskouluista 1523, joista valtaosa pienkouluja, sulkeminen on jatkunut ja jatkuu Ennusteena: sadat tuhannet muuttavat maaseudulta pois Lautetaanko maaseuduista Toivo Kärjen ”Hiljaista kylätietä”? 4 Kukaan ei ole vahingoittanut silmiään katsomalla asioiden valoisia puolia Pienkoulut uhanalaisia, mutta uhanalaisia suojellaan ● ● ● ● ja kehitetään (vrt. laulujoutsenkannan huima lisäys!) Lasten oikeuksia ryhdyttäköön vaalimaan ja vaatimaan Säteilyteoria kääntyy toiseen suuntaan: kylistä→kaupunkiin Kuisma-Mäkelä: ”Kasvatuksessa noudatetaan vanhojen pienyhteisöjen periaatetta, allovanhemmuutta, lempeää kuria ja rakkautta, koko yhteisön huolenpitoa. Kylissä on kouluja, joissa eriikäiset kohtaavat. Kylästä voi muuttaa kaupunkiin ja kaupungista voi muuttaa kylään. 5 Aika polkaista kansalaisliike ● ● ● Me-lehdestä: ”Säästä itseäsi käymällä lähikaupassa. Jatkuva markettimatkailu on kuluttavaa. Voit käyttää vuorokauden rajalliset tunnit paremminkin kuin viettämällä aikaa ostosparatiisissa.” → Säästäkää lapsia antaen heidän käydä lähikoulua! Jatkuva taajaman kouluissa matkailu on kuluttavaa. Voivat lapset käyttää vuorokauden rajalliset tunnit paremminkin kuin viettämällä aikaa suurissa koulukomplekseissa ja pitkillä koulumatkoilla! Kansalaisliikkeelle huutava tarve lasten suojeluun (vrt. ympäristön ja luonnonsuojelu) 6 7 Rune Kvalsundin metafora ● Norjalainen prof. Rune Kvalsundin vertaus: pienet koulut kuin kalastusvene, isot supertankkereita, joilla on iso lastikapasiteetti ja joita on vaikea kääntää. Niiden suunnittelujärjestelmä on hankala luoda ja vaikea muuttaa. Pienellä veneellä nämä ovat helposti luotavia ja pikku venettä on helppo käsitellä ja ohjata. Samoin pikku koulua on helpompi isoon verrattuna. 8 Kyläkoulu pomppulauta elämään ● ● ● ● ● Omakohtaisesti noin 65 v yhdysluokkakouluja Tutkimukset osoittaneet: kyläkouluista hyvät eväät elämälle, jopa joillakin osa-alueilla paremmat kuin suurista kouluista Yhdysluokkaopetusta monissa muissakin kuin kyläkouluissa Ytyä yhdysluokasta – eri-ikäisopetus ennen ja nyt (Tuope Jyväskylä 2015) Yhdysluokkaopetus koskettaa tänä päivänä lähes jokaista koululuokkaa. Niissä kun noudatetaan yleensä vähintään kahta opsia eli yleistä ja sitten erityisen tuen integroitua oppilaan opsia. (Nina Lahtinen 2015) 9 KASVATUKSELLISET JA PEDAGOGISET VAIKUTTEET ERIIKÄISOPETUKSEN TAUSTALLA ● - - - Reformipedagosiset suuntaukset, joille yhteistä on: lapsikeskeisyys, kokonaisvaltainen kasvatus, kouluyhteisön itsehallinto ja yhteisökasvatus, koulun avaaminen ympäristöönsä ainerajojen ylittävän oppimisaiheiden ja opetusprojektien valinta oppimisryhmien muodostaminen muilla perusteilla kuin suoritus- ja ikätasoilla. 10 Harmut von Hentigin kritiikki ● ”Olemme tottuneet niin samanikäisten koululuokkiin, ettemme enää ota huomioon turvattomuutta ja pedagogista mielettömyyttä, mikä aiheutuu ankarasta iän homogeenisuudesta. Tämä tarkoittaa, ettei ole ketään yläpuolella eikä alapuolella ja pienistä eroista tulee kerralla suuria ja hallitsevia.” 11 Eri-ikäisopetuksen taustalla ainakin: ● ● ● ● ● ● ● ● Bell-Lancaster -metodi (vuoro-opetusjärjestelmä Suomeen v. 1820 →) Deweyn kasvatusfilosofiset ajatukset Peter Petersenin Jena-koulu (Matti Koskenniemi toi aatteen Suomeen 1940-luvulla) Montessoripedagogiikka, Dalton-koulut, Freinet- ja Freireläinen pedagogiikka Yhteistoiminnallinen oppiminen Vygotskyn lähikehitysvyöhyke -teoria (scaffolding) Fröbeliläinen lastentarha, steinerilaisuus ja reggiolaisuus Joh. Käisin pedagogiikka, åldersblandad undervisning ja storyline-metodi 12 Pasi Sahlbergin unelmakoulu Kirjassa ”Suomalaisen koulun menestystarina” unelmana: - Jokainen oppilas säilyttää uteliaisuutensa ja kiinnostuksensa, löytää oman intohimonsa ja lahjakkuutensa - Koulussa opiskellaan henkilökohtaisiksi räätälöityjen opsien mukaan - Perinteisten oppiaineiden rinnalla kiinnitettäisiin huomio myös sosiaalisiin taitoihin, empatiaan ja johtajuuteen (vrt tuleva OPS 2016) < kyläkoulujen valtteja ● 13 Yli lakkautusaallokon kehittäen työtä Pyydän kysymyksen seuraavaan vastaukseen: Synteettinen eli yhdistelevä opetus oli kirjattu Kansakoulun Käsikirjaan v. 1899. Neliosastoisissa luokissa läksykunnat vähenivät sen ansiosta kahteen. Opettajan työ helpottui merkittävästi. Vaikka v. 1894 asetettu Oppikirjakomitea ei ollut täysin vakuuttunut tuon opetuksen eduista, Kouluylihallitus päätti antaa 31.5.1904 kaikille kansakouluille ja niiden tarkastajille kirjeen kyseisen opetustavan käyttöönotosta. Tämän päivän yhdysluokkapedagogitkin tuntevat sen erittäin hyvin, ja moni yhdysluokan oppilas taistelee tänäkin syksynä sen kurimuksessa. 14 15 TAULUKKO 1 Toisen vuorokurssin mukaan etenevän pojan opintie alakoulun vuorokurssiaineissa. Lv. 2011-12 Lv. 2012-13 Lv. 2013-14 Lv. 2014-15 Lv. 2015-16 Lv.2016-17 II vuorokurssi I vuorokurssi II vuorokurssi I vuorokurssi II vuorokurssi I vuorokurssi Pekka, lukutaidoton aloittaa koulun 2. luokan oppimäärän mukaan ja saa 2. luokan oppimateriaalin Pekka, Pekka, Pekka, PEKKA, 5.- 4.-luokkalainen opiskelee 3. luokan oppimäärän ja saa 3. luokan materiaalin luokkalainen opiskelee 6. luokan oppimäärän ja saa 6. lk:n materiaalin PEKKA, 2.-luokkalainen opiskelee 1. luokan oppimäärän ja saa 1. luokan → oppimateriaalin! 3.-luokkalainen opiskelee 4. luokan oppimäärän ja ← saa 4. luokan materiaalin! 6.-luokkalainen siirtyy yläkouluun opiskeltuaan juuri 5. lk:n oppimäärän Huomaa erityisesti Pekan siirtymä 2. luokalta 3. luokalle! 16 OPS 2016 ja yhdysluokkaopetus ● ● Kokonainen luku yhdysluokkaopetuksesta Mm. yhdysluokkaopetuksen yksi työtapa vuorokurssiopetus. Jos sitä toteutetaan, silloin on huolehdittava opiskeltavien sisältöjen jatkuvuudesta ja johdonmukaisesta etenemisestä. Erityisesti on huolehdittava oppilaiden opiskelutaitojen kehittymisestä. Jos oppilas siirtyy vuorokurssiperiaatteen mukaisesti edenneestä opetuksesta vuosiluokittain etenevään opetukseen, niin silloin oppilaan opetus on järjestettävä yksilöllisesti mahdollisesti puuttuvan oppimäärän tai sen osan suorittamiseksi. 17 Opettajille mahdollisuuksia ”tuulettumiseen” ● ● ● ● ● Verkostoituminen Tutustumis- ja kouluvierailut Opettajavaihtoja Koulun oma kulttuuri on se, joka pitää koulussa yllä menneisyydessä muodostuneita arvoja ja käytänteitä. Vaikka opettajat vaihtuvat, toiminta määräytyy pitkälti vallitsevan koulukulttuurin mukaiseksi. Vaikutus vahvin aloittelevaan opettajaan. Pikkukouluilla vain muutama aikuinen, joten jokaisen hyvinvointi on erittäin merkittävä. → ei päästetä lokeroitumaan eikä poteroitumaan 18 Hyvinvoiva koulu, kylän sykkivä sydän Toivo Kemppi ihastui keikallaan v. 1947 Vesivehmaaseen ja kirjoitti laulun ”Muistattekos Vesivehmaan jenkkaa pojat vielä? Harvoin on lystiä niin kuin oli siellä, lämmin oli kesäilta, mieli korkealla, kun jenkan tahti soi Vesivehmaalla” Jenkaten tästä uuden opsin myötä eteenpäin. ONNEA! ● 19 20
© Copyright 2024