Tuula Hyyrö
Ytyä yhdysluokasta –
ytyä yhdysluokkaopetukseen
III Pienkouluseminaari
Pieksämäki 7.-8.10.2015
1
2
Sisältö
1.
2.
3.
4.
5.
Pienkouluilla loistava menneisyys, upea
tulevaisuus – nykyisyys surkeahko
Kyläkoulu pomppulauta elämään
Kasvatukselliset ja pedagogiset vaikutteet
eri-ikäisopetuksen taustalla
Yhdysluokkapedagogiikan kehittäminen
Opettajille mahdollisuus ”tuuletukseen”
3
Hiljainen kylätie?
●
●
●
●
Korkman: Suomella on loistava menneisyys,
upea tulevaisuus, mutta surkea nykyisyys →
Pienkouluilla on loistava menneisyys, upea
tulevaisuus, mutta nykytilanne vaikuttaa
surkealta
Vuosina 1994-2013 suljettiin peruskouluista
1523, joista valtaosa pienkouluja,
sulkeminen on jatkunut ja jatkuu
Ennusteena: sadat tuhannet muuttavat
maaseudulta pois
Lautetaanko maaseuduista Toivo Kärjen
”Hiljaista kylätietä”?
4
Kukaan ei ole vahingoittanut
silmiään katsomalla asioiden
valoisia puolia
Pienkoulut uhanalaisia, mutta uhanalaisia suojellaan
●
●
●
●
ja kehitetään (vrt. laulujoutsenkannan huima lisäys!)
Lasten oikeuksia ryhdyttäköön vaalimaan ja
vaatimaan
Säteilyteoria kääntyy toiseen suuntaan:
kylistä→kaupunkiin
Kuisma-Mäkelä: ”Kasvatuksessa noudatetaan
vanhojen pienyhteisöjen periaatetta,
allovanhemmuutta, lempeää kuria ja rakkautta, koko
yhteisön huolenpitoa. Kylissä on kouluja, joissa eriikäiset kohtaavat. Kylästä voi muuttaa kaupunkiin ja
kaupungista voi muuttaa kylään.
5
Aika polkaista kansalaisliike
●
●
●
Me-lehdestä: ”Säästä itseäsi käymällä
lähikaupassa. Jatkuva markettimatkailu on
kuluttavaa. Voit käyttää vuorokauden rajalliset tunnit
paremminkin kuin viettämällä aikaa
ostosparatiisissa.”
→ Säästäkää lapsia antaen heidän käydä
lähikoulua! Jatkuva taajaman kouluissa matkailu on
kuluttavaa. Voivat lapset käyttää vuorokauden
rajalliset tunnit paremminkin kuin viettämällä aikaa
suurissa koulukomplekseissa ja pitkillä
koulumatkoilla!
Kansalaisliikkeelle huutava tarve lasten suojeluun
(vrt. ympäristön ja luonnonsuojelu)
6
7
Rune Kvalsundin metafora
●
Norjalainen prof. Rune Kvalsundin vertaus:
pienet koulut kuin kalastusvene, isot
supertankkereita, joilla on iso
lastikapasiteetti ja joita on vaikea kääntää.
Niiden suunnittelujärjestelmä on hankala
luoda ja vaikea muuttaa. Pienellä veneellä
nämä ovat helposti luotavia ja pikku venettä
on helppo käsitellä ja ohjata. Samoin pikku
koulua on helpompi isoon verrattuna.
8
Kyläkoulu pomppulauta elämään
●
●
●
●
●
Omakohtaisesti noin 65 v yhdysluokkakouluja
Tutkimukset osoittaneet: kyläkouluista hyvät eväät
elämälle, jopa joillakin osa-alueilla paremmat kuin
suurista kouluista
Yhdysluokkaopetusta monissa muissakin kuin
kyläkouluissa
Ytyä yhdysluokasta – eri-ikäisopetus ennen ja nyt
(Tuope Jyväskylä 2015)
Yhdysluokkaopetus koskettaa tänä päivänä lähes
jokaista koululuokkaa. Niissä kun noudatetaan
yleensä vähintään kahta opsia eli yleistä ja sitten
erityisen tuen integroitua oppilaan opsia. (Nina
Lahtinen 2015)
9
KASVATUKSELLISET JA
PEDAGOGISET VAIKUTTEET ERIIKÄISOPETUKSEN TAUSTALLA
●
-
-
-
Reformipedagosiset suuntaukset, joille
yhteistä on:
lapsikeskeisyys, kokonaisvaltainen
kasvatus, kouluyhteisön itsehallinto ja
yhteisökasvatus,
koulun avaaminen ympäristöönsä
ainerajojen ylittävän oppimisaiheiden ja
opetusprojektien valinta
oppimisryhmien muodostaminen muilla
perusteilla kuin suoritus- ja ikätasoilla.
10
Harmut von Hentigin kritiikki
●
”Olemme tottuneet niin samanikäisten
koululuokkiin, ettemme enää ota
huomioon turvattomuutta ja
pedagogista mielettömyyttä, mikä
aiheutuu ankarasta iän
homogeenisuudesta. Tämä tarkoittaa,
ettei ole ketään yläpuolella eikä
alapuolella ja pienistä eroista tulee
kerralla suuria ja hallitsevia.”
11
Eri-ikäisopetuksen taustalla
ainakin:
●
●
●
●
●
●
●
●
Bell-Lancaster -metodi (vuoro-opetusjärjestelmä
Suomeen v. 1820 →)
Deweyn kasvatusfilosofiset ajatukset
Peter Petersenin Jena-koulu (Matti Koskenniemi toi
aatteen Suomeen 1940-luvulla)
Montessoripedagogiikka, Dalton-koulut, Freinet- ja
Freireläinen pedagogiikka
Yhteistoiminnallinen oppiminen
Vygotskyn lähikehitysvyöhyke -teoria (scaffolding)
Fröbeliläinen lastentarha, steinerilaisuus ja
reggiolaisuus
Joh. Käisin pedagogiikka, åldersblandad
undervisning ja storyline-metodi
12
Pasi Sahlbergin unelmakoulu
Kirjassa ”Suomalaisen koulun
menestystarina” unelmana:
- Jokainen oppilas säilyttää uteliaisuutensa ja
kiinnostuksensa, löytää oman intohimonsa
ja lahjakkuutensa
- Koulussa opiskellaan henkilökohtaisiksi
räätälöityjen opsien mukaan
- Perinteisten oppiaineiden rinnalla
kiinnitettäisiin huomio myös sosiaalisiin
taitoihin, empatiaan ja johtajuuteen
(vrt tuleva OPS 2016) < kyläkoulujen valtteja
●
13
Yli lakkautusaallokon kehittäen
työtä
Pyydän kysymyksen seuraavaan vastaukseen:
Synteettinen eli yhdistelevä opetus oli kirjattu
Kansakoulun Käsikirjaan v. 1899. Neliosastoisissa
luokissa läksykunnat vähenivät sen ansiosta
kahteen. Opettajan työ helpottui merkittävästi.
Vaikka v. 1894 asetettu Oppikirjakomitea ei ollut
täysin vakuuttunut tuon opetuksen eduista,
Kouluylihallitus päätti antaa 31.5.1904 kaikille
kansakouluille ja niiden tarkastajille kirjeen kyseisen
opetustavan käyttöönotosta. Tämän päivän
yhdysluokkapedagogitkin tuntevat sen erittäin hyvin,
ja moni yhdysluokan oppilas taistelee tänäkin
syksynä sen kurimuksessa.
14
15
TAULUKKO 1 Toisen vuorokurssin mukaan etenevän pojan opintie alakoulun vuorokurssiaineissa.
Lv. 2011-12
Lv. 2012-13
Lv. 2013-14
Lv. 2014-15
Lv. 2015-16
Lv.2016-17
II vuorokurssi
I vuorokurssi
II vuorokurssi
I vuorokurssi
II vuorokurssi
I vuorokurssi
Pekka,
lukutaidoton
aloittaa koulun
2. luokan
oppimäärän
mukaan ja saa
2. luokan
oppimateriaalin
Pekka,
Pekka,
Pekka,
PEKKA, 5.-
4.-luokkalainen
opiskelee 3.
luokan
oppimäärän ja
saa 3. luokan
materiaalin
luokkalainen
opiskelee 6.
luokan
oppimäärän ja
saa 6. lk:n
materiaalin
PEKKA,
2.-luokkalainen
opiskelee 1.
luokan
oppimäärän ja
saa 1. luokan →
oppimateriaalin!
3.-luokkalainen
opiskelee 4.
luokan
oppimäärän ja ←
saa 4. luokan
materiaalin!
6.-luokkalainen
siirtyy
yläkouluun
opiskeltuaan
juuri 5. lk:n
oppimäärän
Huomaa erityisesti Pekan siirtymä 2. luokalta 3. luokalle!
16
OPS 2016 ja yhdysluokkaopetus
●
●
Kokonainen luku yhdysluokkaopetuksesta
Mm. yhdysluokkaopetuksen yksi työtapa
vuorokurssiopetus. Jos sitä toteutetaan, silloin on
huolehdittava opiskeltavien sisältöjen jatkuvuudesta
ja johdonmukaisesta etenemisestä. Erityisesti on
huolehdittava oppilaiden opiskelutaitojen
kehittymisestä. Jos oppilas siirtyy
vuorokurssiperiaatteen mukaisesti edenneestä
opetuksesta vuosiluokittain etenevään opetukseen,
niin silloin oppilaan opetus on järjestettävä
yksilöllisesti mahdollisesti puuttuvan oppimäärän tai
sen osan suorittamiseksi.
17
Opettajille mahdollisuuksia
”tuulettumiseen”
●
●
●
●
●
Verkostoituminen
Tutustumis- ja kouluvierailut
Opettajavaihtoja
Koulun oma kulttuuri on se, joka pitää koulussa yllä
menneisyydessä muodostuneita arvoja ja
käytänteitä. Vaikka opettajat vaihtuvat, toiminta
määräytyy pitkälti vallitsevan koulukulttuurin
mukaiseksi. Vaikutus vahvin aloittelevaan
opettajaan.
Pikkukouluilla vain muutama aikuinen, joten
jokaisen hyvinvointi on erittäin merkittävä. → ei
päästetä lokeroitumaan eikä poteroitumaan
18
Hyvinvoiva koulu, kylän sykkivä
sydän
Toivo Kemppi ihastui keikallaan v.
1947 Vesivehmaaseen ja kirjoitti laulun
”Muistattekos Vesivehmaan jenkkaa
pojat vielä?
Harvoin on lystiä niin kuin oli siellä,
lämmin oli kesäilta, mieli korkealla,
kun jenkan tahti soi Vesivehmaalla”
Jenkaten tästä uuden opsin myötä
eteenpäin. ONNEA!
●
19
20