Pienkoulu Osaava
Pienet koulut laadukkaiden opetuspalveluiden tuottajana
Taina Peltonen, KT, sj. & Lauri Wilen, tutkija, syksy 2015
Miksi hanketta tarvitaan?


Suurten koulujen suosiminen ja vaatimukset tehokkaammasta
koulusta ovat kulkeneet käsi kädessä. Kuitenkaan pienten
koulujen säilyminen tai lakkautuminen ei ole perustunut
mihinkään julkilausuttuun poliittiseen tai viranomaistahtoon
tai ohjaukseen. Valtio on jäänyt seuraamaan sivusta
viimeaikaisia koulujen lakkautuksia (myös Hyrö-Beihammer
ja Autti 2012, 2).
Kunta- ja palvelurakenteisiin kohdistuvat reformit ovat
voimistaneet vallitsevaa keskittymiskehitystä. Kaupunkien ja
maaseutukuntien kuntaliitoksissa on erityisesti kouluverkkoa
harvennettu ja terveyskeskuspalveluja keskitetty (Rannikko
2009, Leinamo 2010).
7.10.2015


Suomen opettajankoulutuksessa pienten koulujen ja
yhdysluokkapedagogian asema on huonontunut entisestä. Jyväskylän
yliopisto päätti yhdysluokissa tapahtuvan kenttäharjoittelun, ja samoin on
laita muissa opettajankoulutuslaitoksissa, paitsi Lapin yliopistossa.
Opettajankoulutuksessa tulisi ottaa huomioon opettajien rooli maaseudulla,
paikalliset olot huomioivan opetussuunnitelman kehittäminen, kyläyhteisön
ja koulun suhteet, useampien luokka-asteiden ja ikäryhmien opettaminen
sekä yhteistyö muiden koulujen kanssa. Kalaojan ja Pietarisen mukaan
(2009) opettajilla on keskeinen rooli paikallisesti orientoituneen
opetussuunnitelman kehittämisessä ja koulun saattamisessa kylän
keskipisteeksi.
7.10.2015



Kalaoja (1991, 13) on todennut, että opettajat, jotka eivät ole saaneet koulutuksensa
aikana teoriaopetusta yhdysluokista, kokevat sen työssään ongelmallisemmaksi
kuin ne, jotka ovat asiaan koulutuksen aikana perehtyneet.
Veenmanin, Lemin ja Roeloftsin mukaan (1989) koulutettaessa
yhdysluokanopettajia on saatu kehitystä opettajien käytänteisiin luokassa.
Koulutuksen jälkeen opettajat paransivat instruktio-osuutta ja osasivat johtaa
luokkaorganisaatiota entistä paremmin. Koulutuksen jälkeen opettajat osasivat
käyttää vähemmän aikaa ei-relevantteihin toimintoihin. Oppilaiden keskittyminen
kyseessä olevaan tehtävään parani. Yleensä yhdysluokkien opettajilla on enemmän
luokan johtamistaitoja kuin yksittäisluokissa. Yhdysluokat ovat hyvin organisoituja
ja johdettuja.
Edellä kerrottu tutkimustulos vahvistaa sitä, että erilaisissa opetusryhmissä
opettaville opettajille tulisi järjestää omanlaistaan koulutusta.
7.10.2015
Yhdysluokat ovat tärkeä osa maamme kouluissa
myös tulevaisuudessa. Siksikin tämän alueen
tutkimusta tulisi kehittää ja monipuolistaa.
 Pienet koulut ja yhdysluokkaopetus ansaitsevat tulla
huomioiduiksi suomalaisessa koulutuspolitiikassa!
 Onneksi luku yhdysluokkaopetuksesta
uusissa Ops2016 perusteissa

7.10.2015

Hanke pohjautuu siis teoriaan ja
käytäntöön
7.10.2015
Vertaisoppiminen



Opettajan rajaama oppimisen tavoite (johon oppilaatkin
voivat vaikuttaa) voi olla vaikka ryhmätyönä luokkalehden
sivun tekeminen.
Oppiminen ei tässä aina koske tietojen oppimista, vaan
sitä, miten tehtävän ratkaisemisessa edetään –esimerkiksi
tehtävien jakaminen ja harjoittelu (Landtblom et al. 2008).
Yhdysluokkatyöskentelyssä vertaisoppiminen on normaalia
arkipäivää ja OPS2016 kannustaa etenemään tässä
suunnassa.
7.10.2015
Yhdysluokkaopetus

OPS2016
Opetuksen järjestämistapoja, s. 73
-
’Yhdysluokalla tarkoitetaan opetusryhmää, jossa opiskelee eri
vuosiluokilla olevia tai vuosiluokkiin sitomattomasti edettäessä eriikäisiä oppilaita.’
’Opetus yhdysluokassa voidaan toteuttaa kokonaan oppilaiden
vuosiluokkien mukaisesti tai osittain vuorokurssiperiaatetta
noudattaen sekä vuosiluokkiin sitomattomasti.’
-
7.10.2015
Yhdysluokkaopetus,
mieluummin multia age kuin multi grade -pohjalta
Yhdysluokissa on hyvät edellytykset vastuuntunnon ja
yhteistoiminnan kehittymiselle
- Heterogeeninen ryhmä tarjoaa enemmän mahdollisuuksia
sosiaaliseen kehitykseen kuin homogeeninen
- Vygotsky: yksilö oppii parhaiten yhteistyössä itseään
kokeneemman, älyllistä tukea tarjoavan henkilön kanssa
(Rogoff 1990): Leikeistä monimuotoisempia
- Kaveriyhteistyön merkitys
- Malli- eli simultaanioppiminen korostuu;
Lapset pyytävät apua mieluummin itseään vanhemmilta
lapsilta samoin he pitävät enemmän itseään vanhemmilta
lapsilta saadusta opetuksesta ja opettavat puolestaan
mieluummin nuorempiaan
- jne…
-
7.10.2015

Juurtuminen ja oman identiteetin
rakentuminen – kuuluminen omaan
ympäristöön ja yhteisöön
7.10.2015
Pienkoulun opettajien
täydennyskoulutuksesta
(mm. Laitila - Wilen, Kasvatus 3/2014, 263-268)
-
Täydennyskoulutuksen sisältöjä olisivat mm.
• OPS2016 -lähtöiset asiat
• Yhdysluokkapedagogiikka
• Tieto- ja viestintätekniikka
OPS2016
Opetuksen järjestämistapoja, s. 73
’Yhdysluokkaopetuksessa on hyvät mahdollisuudet
edistää opetuksen eheyttämistä ja käyttää
monialaisia oppimiskokonaisuuksia.’
- ’Suositeltavaa hyödyntää erityisesti vertais- ja
mallioppimisen mahdollisuuksia.’
- ’Lähiopetusta voidaan rikastaa myös etäyhteyksiä
hyödyntämällä.’
-
Nykyään:
Yhdysluokkaopetus
Vuosikurssijärjestelmässä voidaan paremmin ottaa
huomioon oppilaiden ikäkauden kehitys ja
suorituskyky (Kalaoja 1982).
- Yhdysluokan jokainen vuosiluokka opiskelee yhtä
aikaa samaa aihepiiriä, heille sopivalla vaikeustasolla.
- Aihepiirit laaditaan spiraalimaisesti eteneviksi
sisällöiksi, joissa oppiaines syvenee, laajentuu ja
vaikeutuu asteittain (Rasi 2000).
-
Nykyään:
Yhdysluokkaopetus
Vuosikurssiopetuksen etuja:
-Yhteiset
-
opetustilanteet ja sama aihepiiri eheyttävät
tunnelmaa niin oppilaalle kuin opettajallekin.
- Opettaja voi keskittyä rauhassa yhteen
oppiaineeseen, aihepiiriin.
Oppilaan kehitys- ja taitotaso tulee huomioitua
aikaisempaa paremmin (Laukkanen 1986).
Nykyään/kohti tulevaisuutta:
Yhdysluokkaopetus
Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu:
Yhdysluokkaan vuosiluokkiin sitomaton opiskelu
soveltuu hyvin. Perustelu: Erilaiset ja eri-ikäiset
oppilaat etenevät oppimisessaan omaan tahtiinsa.
- Kannustusta: Luottamus oppilaisiin sekä
vastuunsiirtoa oppilaille opiskelussa.
- Henkilökohtaisten oppimissuunnitelmien laatimista
oppilaille (Kääriäinen, Laaksonen & Wiegand 1997,
Mehtäläinen 1997).
-
Ajatuksia toimivaan
yhdysluokkaopetukseen
(mm. Rasi 2000)
1. Opetuksen eheyttäminen: Oppiainejakoinen OPS
on laadittu vuosiluokkien opetuksen ja
yhdysluokkaan se soveltuu heikosti (Korpinen 1998).
- 2. Oppilaiden itsenäinen työskentely: Hyvä keino
yksilölliseen eriyttämiseen (Sahlberg & Leppilampi
1994).
- 3. Yhteistoiminnallinen oppiminen: Perusajatuksena
toisten auttaminen sekä aktiivinen osallistuminen
(Koro 1994).
-
Monialaiset
oppimiskokonaisuudet
7.10.2015
Osaava Pienkoulu - toimintamalli
Mennään pikkukouluun eri paikkakunnilla,
jossa koulutus järjestetään, naapurikoulut
mukaan
 Osanottajilla lyhyet matkat
 Iltapäivällä klo 14 jälkeen
 Pikkutarjoilu maksetaan
 Koulutus hyvin edullista
 Yhteisöllisyys
 Mallit ja ideat koululta jakoon

7.10.2015
Koulutuspaikkakuntia
Pirkanmaa; Mänttä-Vilppula, Kolhon koulu
 Satakunta: Lempäälä; Kuokkalan koulu
Ulvila:
Pohjanmaa: Pihtipudas, Muurasjärven koulu
Lappi: Rovaniemi; rautiosaaren koulu
Pudasjärvi, Hirvaskosken koulu
Ylitornio; Mellankosken koulu
Pohjois-Savo: Lapinlahti, Alapitkän koulu
Juankoski:
Maaninka: Luikonlahden koulu
Kiuruvesi: Kalliokylän koulu
Koulutus jatkuu Itä-Suomeen

7.10.2015
Toimintamalli…
Kyselyillä kouluilta kartoitettu aiheita
 Arviointilomake koulutuksesta,
saatu erinomaista palautetta

7.10.2015

Seuraava esittely Osaava Forumissa
Jyväskylässä 12.-13.11.
7.10.2015
Kiitos erityisesti aluehallintovirastolle ja
kaikille yhteistyökumppaneille
 Kiitos opettajille ja kouluille!

7.10.2015