Pelastuslaitoksen öljyntorjuntasuunnitelma vuosille 2015

KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN ALUEEN
PELASTUSLAITOS
ÖLJYNTORJUNTASUUNNITELMA
Versio 2015.1
Sisällysluettelo
1.
YLEISTÄ...................................................................................................................................................... 5
1.1.
Öljyntorjuntasuunnitelman tavoite ................................................................................................... 5
1.2.
Yhteenveto suunnitelmasta............................................................................................................... 5
1.3.
Suunnitelman perusteet .................................................................................................................... 5
2.
ALUEEN KUVAUS ....................................................................................................................................... 7
3.
RISKINARVIO JA PALVELUTASO ................................................................................................................. 8
4.
3.1.
Palvelutaso ........................................................................................................................................ 8
3.2.
Riskienarviointi .................................................................................................................................. 8
3.2.1.
Pelastustoimen riskialuejako ......................................................................................... 8
3.2.2.
Riskikohteet.................................................................................................................... 9
3.2.3.
Laivaväylät ja satamat .................................................................................................... 9
3.2.4.
Teollisuuslaitokset ja öljyvarastot .................................................................................. 9
3.2.5.
Palavien nesteiden kuljetukset .................................................................................... 10
3.2.6.
Alusliikenne .................................................................................................................. 10
3.2.7.
Luonnonsuojelualueet ................................................................................................. 11
3.2.8.
Öljyntorjuntatehtävät vuosina 2010 – 2014 ................................................................ 11
3.2.9.
Yhteenveto riskinarviosta ............................................................................................ 12
ÖLJYVAHINKOJEN TORJUNTAORGANISAATIO ........................................................................................ 13
4.1.
Öljyvahingon torjunnan eri viranomaiset ja tehtävät ..................................................................... 13
4.2.
Öljyvahinkojen torjuntatöiden johtaminen ..................................................................................... 14
4.2.1.
Pelastuslaitoksen öljyntorjuntaorganisaatio ............................................................... 14
4.2.2.
Isot vahingot (lähinnä merialueella) ............................................................................ 16
4.3.
5.
Kuntien tiedot ja selvitys jälkitorjunnasta ....................................................................................... 17
4.3.1.
Johtovastuun siirto ja torjuntatöiden lopettaminen ................................................... 17
4.3.2.
Selvitys jälkitorjunnan järjestämisestä alueen kunnissa.............................................. 17
4.3.3.
Yhteistyö alueen muiden toimijoiden kanssa .............................................................. 17
PELASTUSLAITOKSEN KALUSTO JA TORJUNTAVALMIUS ........................................................................ 18
5.1.
Tarvittava öljyntorjuntakalusto ....................................................................................................... 18
5.1.1.
Maaöljyvahinkojen torjunta......................................................................................... 18
5.1.2.
Meri- ja vesialuevarautuminen .................................................................................... 19
5.1.3.
Muu kalusto ................................................................................................................. 20
5.1.4.
Suunnitelma kalustotasoista ........................................................................................ 21
5.2.
Suunnitelma hankinnoista ............................................................................................................... 21
5.3.
Torjuntahenkilöstön koulutus ......................................................................................................... 22
5.4.
Öljyntorjuntavarastot ...................................................................................................................... 22
5.5.
Öljyisen jätteen käsittely sekä öljyvahinkojen jälkitorjunta ja maaston puhdistus......................... 23
LIITTEET............................................................................................................................................................ 25
Suunnitelman ylläpito
Suunnitelman hyväksynnät
Päiväys
Nimi
Virka-asema
30.4.2015
Jaakko Pukkinen
Pelastusjohtaja, Keski-Pohjanmaan – ja
Pietarsaaren alueen pelastuslaitos
25.5.2015
Liisa - Maria Rautio
Vesistöyksikön päällikkö, Etelä –
Pohjanmaan ELY-keskus
Tommi Mäki
Säännöstely - ja patoturvallisuusryhmän
päällikkö. Etelä – Pohjanmaan ELYkeskus
Suunnitelman päivitykset
Päiväys
Asia
Nimi ja virka-asema
1. YLEISTÄ
1.1. Öljyntorjuntasuunnitelman tavoite
Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitoksen (myöhemmin Pelastuslaitos)
öljyntorjuntasuunnitelman tavoitteena ja tarkoituksena on maa-alueilla tapahtuvien
öljyvahinkojen ja aluksista aiheutuvien öljyvahinkojen torjuntatoimiin varautuminen.
Tavoitteena on kehittää öljyntorjunnan operatiivista valmiutta siten, että kalusto on ajanmukaista,
monipuolista ja nopeasti käyttöönotettavaa. Henkilöstö on koulutettu käyttämään
öljyntorjuntakalustoa kaikissa olosuhteissa viivytyksettä ja tehokkaasti.
Pelastuslaitoksen öljynvahinkojen torjunnan toiminta-ajatuksena on, että nopea ja tehokas
öljyntorjunta voidaan aloittaa itsenäisesti maalla ja merellä. Pelastuslaitoksen on myös pystyttävä
antamaan kalusto- ja henkilöstöapua tarvittaessa pelastustoimialueen ulkopuolelle.
1.2. Yhteenveto suunnitelmasta
Öljyntorjuntasuunnitelmassa kuvataan kuinka öljyntorjuntaa suoritetaan ja tullaan suorittamaan
Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitoksella. Suunnitelma on päivitetty
vastaamaan 27.3.2014 voimaan tullutta asetusta öljyvahinkojen torjunnasta. Suunnitelman
pohjana on käytetty voimassa vuosille 2012 – 2016 hyväksyttyä öljyntorjuntasuunnitelmaa.
Samassa suunnitelman päivityksen yhteydessä suunnitelman rakennetta on muutettu. Päivitetyn
suunnitelma tekstiosa on pysyväluonteinen, mutta sitä päivitetään tarvittaessa virkatyönä.
Suunnitelmaan lisätään versionumero. Ensimmäinen hyväksytty versio on 2015.1.
Öljyntorjunnan talousarvio on suunnitelman liitteenä ja se on laadittu viisivuotiskaudeksi vuosille
2015 – 2019. Vuosi 2015 on talousarviossa pääosin edellisen vahvistetun suunnitelman mukainen.
Lisätiedot suunnitelmasta: Jussi Noponen, [email protected] tai puh. 040 489 2268.
1.3. Suunnitelman perusteet
Alueen pelastustoimella on oltava maaöljyvahinkojen torjuntasuunnitelma sekä alusöljyvahinkojen
torjuntasuunnitelma.
Suunnitelmat
voidaan
laatia
yhtenäiseksi
öljyvahinkojen
torjuntasuunnitelmaksi (Öljyvahinkojen torjuntalaki 1673/2009, 12 §). Pelastuslaitoksen
öljyvahinkojen torjuntasuunnitelma vuosille 2015–2019 sisältää sekä maaöljyvahinkojen
torjuntasuunnitelman että alusöljyvahinkojen torjuntasuunnitelman.
Öljyvahinkojen torjuntasuunnitelman yleiset perusteet määräytyvät seuraavien lakien,
asetusten ja viranomaisten ohjeiden mukaan:
•
Öljyvahinkojen torjuntalaki (1673/2009) ja asetus öljyvahinkojen torjunnasta (249/2014)
•
Ympäristönsuojelulaki (86/2000)
•
Merenkulun ympäristönsuojelulaki (1672/2009)
•
Pelastuslaki (379/2011) ja Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta (407/2011)
•
Jätelaki (1073/1993) ja jäteasetus (1390/1993)
•
Kemikaaliturvallisuuslaki (390/2005)
•
Merensuojelulaki (1415/1994)
•
Laki öljysuojarahastosta (1406/2004)
•
Vesilaki (264/1962)
•
Luonnonsuojelulaki (1069/1996)
•
Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategia (YETTS), valtioneuvoston
periaatepäätös
•
Turvallinen elämä jokaiselle, Sisäisen turvallisuuden ohjelma, sisäasianministeriö
•
Pelastuslaitos palvelutasopäätös 2015 - 2018
•
Pohjanlahden
alueen
yhteistoimintasuunnitelma
alusöljy-
ja
aluskemikaalivahinkojen
torjunnan
Öljyvahinkojen ja alusöljyvahinkojen torjunnan yleinen ohjaus, seuranta ja kehittäminen ovat
ympäristöministeriön vastuualuetta ja Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus (ELY-keskus) ohjaa ja
valvoo öljyvahinkojen torjunnan järjestämistä alueellaan ja vahvistaa pelastustoimen alueen
öljyvahinkojen torjuntasuunnitelman (Öljyvahinkojen torjuntalaki, 1673/2009, 4 § ja 6 §).
Pelastuslaitoksen öljyvahinkojen torjuntasuunnitelman vahvistaa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus.
2. ALUEEN KUVAUS
Pelastustoimialue muodostuu 11 kunnasta. Keski-Pohjanmaan pelastustoimialueeseen kuuluu
seuraavat kaupungit ja kunnat: Kannuksen, Kokkolan ja Pietarsaaren kaupungit sekä Halsuan,
Kaustisen, Kruunupyyn, Lestijärven, Luodon, Perhon, Toholammin, ja Vetelin kunnat.
Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitoksen toimialueella asuu noin 100 000
asukasta. Alueen maapinta-ala on noin 6000 km2, josta asukastiheydeksi muodostuu keskimäärin
16 henkilöä neliökilometriä kohden. Asukastiheys vaihtelee kunnittain 2:sta (Lestijärvi) 220:een
(Pietarsaari) henkilöön neliökilometrillä. Alueen asukkaista vajaa neljännes on äidinkieleltään
ruotsinkielisiä.
Pelastusalueen pinta-alasta on noin 83 % metsiä, joista soiden osuus on 52 %. Sisävesiä alueesta
on runsas 4 %. Suurimmat järvet ovat Luodonjärvi ja Lestijärvi. Merkittävimmät joet ovat Perhojoki
ja Lestijoki. Merialueen rantaviivan pituudeksi tulee noin 70 km linnuntietä mitaten.
Taulukko 1. Pelastusalueen pinta-alojen jakautuminen
Kunta /
kaupunki
Halsua
Kannus
Kaustinen
Kokkola
Kruunupyy
Lestijärvi
Luoto
Perho
Pietarsaari
Toholampi
Veteli
Yhteensä
Asukasluku
31.12.2010
1 213
5 611
4 267
47 377
6 645
815
5 104
2 902
19 577
3 333
3 345
100 189
Maapinta-ala
%
km2
413
96 %
468
99 %
354
98 %
1444
53 %
712
95 %
481
86 %
142
17 %
748
96 %
88
22 %
608
99 %
502
96 %
5 962
70 %
Sisävesiä
km2
%
16
4%
2
1%
7
2%
42
2%
39
5%
78
14 %
34
4%
27
4%
3
1%
8
1%
19
4%
276
3%
Merialueet
km2
%
1245
1
46 %
677
79 %
305
77 %
2227
26 %
Vesistöjä yht.
Kok. pinta-ala
km2
%
km2
16
4%
428
2
1%
471
7
2%
361
1287
47 %
2731
40
5%
753
78
14 %
559
711
83 %
854
27
4%
775
308
78 %
396
8
1%
617
19
4%
521
2504
30 %
8 466
3. RISKINARVIO JA PALVELUTASO
3.1. Palvelutaso
Alueen pelastustoimella on oltava maaöljyvahinkojen torjuntasuunnitelma. Sillä on oltava myös
alusöljyvahinkojen torjuntasuunnitelma, jos se paikalliset olosuhteet huomioon ottaen on
tarpeellinen. Suunnitelmat on laadittava yhdeksi yhtenäiseksi torjuntasuunnitelmaksi. Elinkeino-,
liikenne- ja ympäristökeskus vahvistaa alueen pelastustoimen hyväksymän öljyvahinkojen
torjuntasuunnitelman
Pelastuslaitoksen palvelutasopäätöksen mukaisesti:
Päätös:
Pelastuslaitos ylläpitää öljyvahinkojen torjuntalain mukaista öljyntorjuntasuunnitelmaa.
Suunnitelma laaditaan sekä maa- ja merialueelle yhdeksi yhtenäiseksi alueen
torjuntasuunnitelmaksi. Suunnitelma päivitetään neljän vuoden välein tai jos toiminnassa
tapahtuu olennaisia muutoksia.
Suunnitelmien sisältöä ja toimivuutta arvioidaan koulutuksen,
hälytystehtävien yhteydessä yhdessä ympäristöviranomaisen kanssa.
harjoitusten
ja
3.2. Riskienarviointi
Alueen öljyvahinkoriskejä on tarkasteltu monista eri näkökulmista.
Riskikartoituksen tekemisessä on hyödynnetty:
•
pelastustoimen riskialuejakoa
•
tarkastelemalla sattuneita vahinkoja Pronto – tietokannasta useamman vuoden ajalta
•
arvioimalla laivaväylien liikennemääriä
•
tarkastelemalla alueen riskikohteita
•
arvioimalla suojeltavia kohteita
3.2.1. Pelastustoimen riskialuejako
Pelastuslaitoksen alue on jaettu riskiruutuihin: 1 riskialue punaiset, 2 riskialue keltaiset, 3 riskialue
vihreät, 4 riskialue muu alue. Riskiruudut kuvaavat onnettomuus todennäköisyyksiä ja ovat osin
verrannollisia myös öljyvahinkojen esiintymisiin. Riskialueet määräävät toimintavalmiusajan.
LIITE 2 pelastustoimen riskialuejako ja pohjavesialueet
3.2.2. Riskikohteet
Riskikartoitusta tehdessä on kartoitettu tai arvioitu erityistä öljyvahingon vaaraa aiheuttavat
kohteet, kuten väylät, öljysatamat, öljyvarastot, teollisuuslaitokset, voimalaitokset ja vastaavat
muut laitokset, joissa käsitellään ja varastoidaan runsaasti öljyä.
3.2.3. Laivaväylät ja satamat
Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueella on kaksi merkittävää satama-aluetta. Samoin
merkittäviä alueelle tulevia väyliä on näihin satamiin tulevat väylät. Väylien varrelle on
riskipaikkoja ja väylien riskit on arvioitava.
Satamia ja väyliä koskevat riskit on kuvattu yksityiskohtaisesti PÖK-hankkeen riskinarviotyöryhmän
loppuraportissa.
Kokkola satamassa erityisesti esille nousee enenevässä määrin satamaan tulevat suuret, lähes 300
metriä pitkät ja 45 metriä leveät alukset. Suurten alusten liikkuessa väylällä mahdolliset riskit
liittyvät alusten pohjakosketuksiin.
Pietarsaaren sataman väylä on yleispiirteiltään suora ja helppo navigoida. Riskeistä esille nousee
mahdollisuus törmätä satamaan tullessa laiturissa olevaan alukseen.
3.2.4. Teollisuuslaitokset ja öljyvarastot
Merkittävät palavan nesteen varasto-alueet ja runsaasti öljy-yhdisteitä käyttävät teollisuus- ja
voimalaitokset, joilla on öljyä vähintään 100m3, sekä öljysatamat ja korjaustelakat
Teollisuuslaitos tai varasto
Varastotilavuus
Lisätieto
Kokkolan lämpökeskus
950 m3
K-PKS:n lämpökeskus
110 m3
UPM / Pietarsaaren tehtaat
2060 t
KWH Plast
100 m3
OSTP Pietarsaari
31 t
Kevyt polttoöljy
Kaukolämpöosasto/, Pietarsaari
25 m3
Kevyt polttoöljy
Neste Oil Oyj, Kokkola
274 100 m3
Kokkola, suurteollisuusalue
Boliden Oy, Kokkola
25 t
Kokkola, suurteollisuusalue
Yara Suomi Oy
200 m3
Kokkola, suurteollisuusalue
Oy Teboil Ab
20 000 m3
Pietarsaaren terminaali
Raskas polttoöljy
Raskas ja Kevyt polttoöljy
Pietarsaaren sairaala
3.2.5. Palavien nesteiden kuljetukset
Vakavan palavien nesteiden (lähinnä öljy) kuljetuksissa tapahtuvien onnettomuuksien taajuudeksi
on arvioitu koko maan tasolla 1 / 5 v. Tämä taajuusarvio on jaettu eri rataosuuksille palavien
nesteiden määrän ja kyseisen rataosan pituuden suhteessa (VAK luokka 3). Tarkastelussa ei ole
huomioitu muita rataosuuksia.
Kokkola – Ylivieska
Harvemmin kuin kerran 100 000 vuodessa
Pännäinen – Kokkola
Useammin kuin kerran 100 000 vuodessa
Vakavan palavien nesteiden (lähinnä öljy) kuljetuksessa tapahtuvien onnettomuuksien
taajuudeksi maantiellä on arvioitu koko maan tasolla 1 / 1 v (VAK luokka 3). Tämä taajuusarvio on
jaettu eri tieosuuksille niillä kuljetettavan palavien nesteiden määrän ja kyseisen tien pituuden
suhteessa . Tarkastelussa ei ole huomioitu muita tieosuuksia.
Pietarsaari - Kokkola (8)
Useammin kuin kerran 200 Erittäin todennäköinen
vuodessa
Kokkola - Kalajoki (8)
Useammin kuin
1000 vuodessa
kerran Mahdollinen
Kokkola - Veteli (13)
Useammin kuin
1000 vuodessa
kerran Mahdollinen
Kokkola - Kannus (28)
Useammin kuin kerran 200 Erittäin todennäköinen
vuodessa
Kauhava - Ylivieska (63)
Useammin kuin
1000 vuodessa
Keski-Pohjanmaa
tieosuudet yhteensä
Useammin kuin kerran 50 Toistuva
vuodessa
kerran Mahdollinen
3.2.6. Alusliikenne
Karilleajon taajuuden lähtöarvona on käytetty arvoa 0,58 karilleajoa / 1000 alusta. Tieto on
muutettu satamakohtaiseksi huomioimalla satamassa käyvien alusten määrä. Kaikkien karilleajojen
on oletettu näin tapahtuvan satamassa tai satamaväylällä.
Kokkola
Useammin kuin kerran 500 Todennäköinen
vuodessa
Pietarsaari
Useammin kuin
1000 vuodessa
kerran Mahdollinen
Laivojen törmäyksen taajuuden lähtöarvona on käytetty arvoa 0,11 yhteentörmäystä / 1000
alusta. Tieto on muutettu satamakohtaiseksi huomioimalla satamassa käyvien alusten määrä.
Kaikkien yhteentörmäysten on oletettu näin tapahtuvan satamassa tai satamaväylällä.
Kokkola
Useammin kuin kerran 500 Todennäköinen
vuodessa
Pietarsaari
Useammin kuin
1000 vuodessa
Todennäköisyys
kemikaalivuodolle
Kerran 3000 vuodessa
kerran Mahdollinen
Epätodennäköinen
3.2.7. Luonnonsuojelualueet
Suojelualueet jaotellaan yleensä niiden merkittävyyden mukaisesti kolmeen ryhmään:
valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaisiin kohteisiin. Valtakunnallisesti
arvokkaita kohteita edustavat valtioneuvoston hyväksymiin suojeluohjelmiin kuuluvat, Natura
2000 –verkostoon kuuluvat ja luonnonsuojeluselvityksissä valtakunnallisesti arvokkaiksi todetut
kohteet.
Myös luonnonsuojelulaissa luetellut suojellut luontotyypit (Kokkolassa, Pietarsaaressa ja Lohtajalla
erityisesti rantojen luontotyypit: hiekkarannat, dyynimuodostumat ja matalat rantaniityt), vesilailla
suojellut fladat ja kluuvijärvet sekä eräät metsälain suojelemat elinympäristöt voidaan katsoa
valtakunnan tasoisiksi suojelukohteiksi.
Pelastustoimialueella öljyntorjunnan kannalta katsottuna arvokkaita laajempia kohteita ovat
seuraavat suojeluohjelmiin ja Natura 2000 –verkostoon sisältyvät alueet: Saaristo- ja rantaluontoa
sekä laajoja vedenalaisen luonnon kohteita edustavat Kokkolan, Luodon ja Rahjan saaristot sekä
Vattajanniemi. Lintuvesiä Hällörsfjärden (Kruunupyy), Sandsundsfjärden (Pietarsaari), Rummelö Harrinniemen (Kokkola) ja Laajalahden lintuvesialue (Kokkola, Kruunupyy). Maakannuskarinlahti ja
Viirretjoen suisto (Lohtaja) sekä maankohoamisrannikon merestä kuroutuvia fladoja ja kluuvijärviä
sekä suoluontoa Kåtölandetin (Kokkola) soiden- ja rantojensuojelualue.
Merialueella on lisäksi merkittäviä lintujen pesimäluotoja ja lintujen kerääntymisalueita.
Virtavesistä kalantuotannon ja luonnonsuojelun kannalta tärkeimmät ovat Lestinjoki ja Ähtäväjoki.
Luonnonsuojelualueet ja muut herkät kohteet löytyvät BORIS-ohjelman tietokannasta.
3.2.8. Öljyntorjuntatehtävät vuosina 2010 – 2014
Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitoksen alueella on sattunut vuositasolla noin
30 öljyvahinkoa. Alla taulukko ja kartta öljyvahingoista vuosilta 2010 – 2014. Tiedot on poimittu
PRONTO – rekisteristä
Taulukko 1 Öljyntorjuntatehtävät vuosina 2010 - 2014
0
3
0
0
0
3
0
0
1
1
1
3
5
5
3
4
5
22
1
1
2
0
2
6
Yhteensä
Veteli
Toholampi
1
3
1
4
2
11
Pietarsaari
27
23
13
14
17
94
Perho
Kruunupyy
2
2
4
0
2
10
Lestijärvi
Kokkola
0
3
2
1
3
9
Kaustinen
0
0
0
0
1
1
Kannus
Halsua
Vuosi
2010
2011
2012
2013
2014
Yhteensä
0 36
3 43
0 26
1 25
0 33
4 163
LIITE 3 Öljyntorjuntatehtävät kartalla 2010 - 2014
3.2.9. Yhteenveto riskinarviosta
Riskinarvioinnissa tukeudutaan laajempien hankkeiden ja suunnitelmien yhteydessä tehtyihin
riskinarviointeihin. Näitä ovat muun muassa PÖK-hanke ja Pohjanlahden alusöljyvahinkojen
yhteistoimintasuunnitelma. Riskialueet ja tietoja riskikohteista löytyvät BORIS-tietokannasta.
Riskinarvion ja toteutuneiden onnettomuuksien perusteella öljyvahinko on mahdollinen koko
pelastustoimialueella ja öljyvahinkojen torjuntaan on varauduttava koko alueella. Suurimmat
öljyvahinkoriskit keskittyvät Kokkolan ja Pietarsaaren alueelle. Koko maakunnan alueella on
mahdollista sattua öljyvahinko, jolla on ympäristön kannalta vaikutusta.
Öljyntorjunnan varautumistasojen suunnittelussa on huomioitu riskinarvio. Öljyntorjuntaan
varautuminen perustuu koko aluetta koskevaan öljyntorjuntatasoon.
4. ÖLJYVAHINKOJEN TORJUNTAORGANISAATIO
4.1. Öljyvahingon torjunnan eri viranomaiset ja tehtävät
Öljyvahinkojen torjuntalain (1673/2009) 10 §:n mukaisia torjuntaviranomaisia ovat Suomen
ympäristökeskus, Liikenteen turvallisuusvirasto (Trafi), rajavartiolaitos, puolustusvoimat, ELYkeskus, alueen pelastustoimi ja kunnat.
Taulukko eri viranomaisten ja tahojen tehtävistä
Organisaatio
Tehtävät lain ja asetusten mukaan
Ympäristöministeriö
Ohjaus,
valvonta,
1673/2009 4 §
Syke
ÖT torjunta ja johto aavalla selällä Isot tilanteet: Asiantuntija-apu, lisäkalusto
merialueella, asiantuntija; L 1673/2009 5§ ja henkilöstö, johtoryhmä, johto
ELY-keskus
Asiantuntija,
valvonta,
1673/2009 6 §
Vaasan hätäkeskus
Hälyttäminen
Keski-Pohjanmaan
Pietarsaaren
pelastuslaitos
kehittäminen;
torjunta;
Toimet ÖT -tilanteessa
L Isossa tilanteessa tausta-apu
L Asiantuntija-apu, johtoryhmä, kalusto,
henkilöstö
Viestikeskus, johtoryhmä, hälytykset
ja ÖT -johto; torjunta; L 1673/2009 7 §
alueen
torjunta;
Johto, torjunta, johtoryhmä
L Jälkitorjunta,
kalusto
torjunta,
Kunta
Vahingon
jälkitorjunta,
1673/2009 9 §
Meripelastuskeskus
Hälyttäminen, meripelastuksen johto; L Hälytykset, meripelastustoiminnan johto,
1673/2009 8 §
johtoryhmä
Rajavartiolaitos
Meripelastustoiminta,
1673/2009 8 §
Liikenteen turvallisuusvirasto
Torjunta; L 1673/2009 8 §
Merenkulun asiat, Tieliikenteen asiat
Poliisi
Virka-apu, L 1673/2009 11 §
Tutkinta, alueen eristys, onnettomuuden
selvitys
Aluehallintovirasto
Virka-apu, L 1673/2009 11 §
Tukitoiminnot
Luotsausliikelaitos
Virka-apu, L 1673/2009 11 §
Kuljetus, tiedustelu
Puolustusvoimat
Torjunta; L 1673/2009 8 §
Torjunta, isot tilanteet, henkilöstö, kalusto
Metsähallitus
Virka-apu; L 1673/2009 11 §
Asiantuntija luontoasiat, kalustoapu
Satamalaitokset (alueellaan)
ÖT -kalusto, henkilöstö,
1673/2009 16 §
torjunta;
L Välittömät torjuntatoimet,
osallistuminen alueellaan
Öljyn varastoijat (alueellaan)
ÖT -kalusto, henkilöstö,
1673/2009 14 § 15 §
torjunta;
L Välittömät torjuntatoimet, torjuntaan
osallistuminen
alueellaan,
alueen
asiantuntija
torjunta;
johtoryhmä,
L Meripelastustoiminta, torjunta merellä,
kuljetus ja alusapu
torjuntaan
Yksityiset yritykset ym.
Kalusto,
henkilöstö
ÖT
päätöksellä; L 1673/2009 20 §
-johtajan Kalusto tarpeen mukaan (korvattavaa)
Jätelaitokset ja yritykset
Jätteenkäsittely, imuautokalusto ÖT
johtajan päätöksellä; L 1673/2009 20 §
Valtion viranomaiset
Virka-apu, L 1673/2009 11 §
- Jätteen vastaanotto,
imuautot (korvattavaa)
jätteenkuljetus,
Kunkin viranomaisen toimialaan kuuluva
virka-apu
4.2. Öljyvahinkojen torjuntatöiden johtaminen
Öljyvahinkojen torjuntalaki (1673/2009) 5 §, 21 § ja 22 § ja pelastuslaki (379/2011) määrittävät
viranomaisten johtovastuut öljyvahingon torjuntatoimissa.
•
Suomen ympäristökeskus (SYKE) vastaa alusöljy- ja aluskemikaalivahinkojen torjunnasta
ja asettaa torjuntatöiden johtajan, jos alusöljy- tai aluskemikaalivahinko on tapahtunut tai
alusöljy- tai aluskemikaalivahinko uhkaa tapahtua Suomen vesialueella aavalla selällä tai
talousvyöhykkeellä.
•
Suomen ympäristökeskus voi ottaa torjuntatöiden vastuun itselleen ja asettaa torjuntatöiden
johtajan, jos alusöljy- tai aluskemikaalivahinko on aiheutunut useamman pelastustoimen
alueella tai vahinko on laajuudeltaan niin suuri, että pelastustoimen resurssit eivät
kohtuudella riitä torjuntatöiden suorittamiseen. SYKE voi myös pitkäkestoisissa alusöljy- tai
aluskemikaalivahinkotehtävissä ottaa johtovastuun itselleen ja määrätä torjuntatoimien
johtajan.
•
Maa- ja alusöljyöljyvahingon torjuntatöitä johtaa sen pelastustoimen alueen
pelastusviranomainen, jossa vahinko tai vaaratilanne on saanut alkunsa. Alueen
pelastusviranomainen johtaa alusöljyntorjuntaa, kunnes SYKE:en nimeämä torjuntatoimien
johtaja (TNJ) ottaa johtovastuun.
•
Öljyntorjunnan johtaja päättää kuultuaan tarvittaessa ELY-keskusta, milloin vastuu
öljyvahingon jälkitorjunnasta siirtyy kunnan asianomaiselle viranomaiselle (Öljyvahinkojen
torjuntalaki 1673/2009, 24 §). Öljyntorjunnasta vastuussa oleva päällystöviranhaltija täyttää
vastuunsiirtolomakkeen, jolla vastuu öljyvahingon jälkitorjunnasta siirtyy kunnalle.
•
ELY-keskus ohjaa ja sovittaa yhteen jälkitorjuntatöitä, jos torjunta ulottuu useamman
kunnan alueelle.
•
Jos alusöljy- tai aluskemikaalivahingon torjuntatoimiin osallistuu useamman toimialan
viranomaisia, torjuntatöiden johtaja toimii yleisjohtajana ja eri alojen yksiköt toimivat
oman johtonsa alaisuudessa. (Öljyvahinkojen torjuntalaki 1673/2009, 22 §.)
4.2.1. Pelastuslaitoksen öljyntorjuntaorganisaatio
Pelastuslaitoksen alueella öljyvahinkojen torjunta hoidetaan samalla organisaatiolla ja samoin
organisoituna, kuin muukin pelastustoiminta. Operatiivisen organisaation pelastustoiminnan
johtajat ovat myös öljyntorjunnan johtajia. Öljyntorjuntatehtävissä johtovastuu on aina
viranomaisella.
Johtamisorganisaatio on kolmetasoinen. Pienissä tehtävissä johtovastuu on paloesimiehellä tai
päivystävällä palomestarilla(P30) riippuen siitä missä tehtävä on. Keski-suurissa ja suurissa
tehtävissä johtovastuu on päivystävällä palomestarilla ja tarvittaessa päivystävällä päälliköllä(P20).
Kuva X Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren pelastuslaitoksen operatiivinen johtamisorganisaatio.
Pienet ja keskisuuret vahingot
Tavanomaisissa pienissä ja keskisuurissa tilanteissa pelastuslaitoksen yksiköt toimivat
öljyntorjuntayksiköinä ja niitä ei tarvitse erikseen perustaa. Hätäkeskus hälyttää tehtävälle ennalta
suunnitellun vasteen mukaiset yksiköt. Kaikissa tehtävin hälytetään aina pelastuslaitoksen alueen
päivystävä palomestari P30. Päivystävällä palomestarilla on johtovastuu.
Tehtävät vaativat yleensä myös jonkin muun toimijan (viranomainen tai yritys) toimia. Muut
toimijat hälytetään pelastustoiminnan johtajan käskyllä. Kunta huolehtii tarvittaessa öljyvahingon
jälkitorjunnasta.
Öljyntorjuntaorganisaatio tavanomaisissa tilanteissa ja tilanteet maa-alueilla
Öljyntorjunnan johtaja
=Pelastustoiminnan johtaja
Vahingon aiheuttaja
Ympäristöviranomaiset
Vakuutusyhtiö
Pelastuslaitos
Muut tahot (tarvittaessa)
Kunta
Muut viranomaiset
Yritykset ym.
4.2.2. Isot vahingot (lähinnä merialueella)
Isojen vahinkojen hoito aloitetaan pelastuslaitoksen normaaleilla vasteilla. Isossa tilanteessa
hälytetään yleensä myös muut öljyntorjuntaan liittyvät viranomaiset samaan aikaan. Maa-alueen
tehtävissä johtovastuu on pelastusviranomaisella. Alusöljyvahingon torjuntatöitä johtaa Suomen
ympäristökeskuksen asettama torjuntatöiden johtaja. Öljyntorjunnan johtajan päätöksellä
aloitetaan erillisten öljyntorjuntajoukkojen perustaminen. Joukot perustetaan erillisten
suunnitelmien mukaisesti. Öljyntorjuntajoukot jaetaan tehtävien mukaisiin komppanioihin ja
joukkueisiin. Joukkojen muodostamiseen tarvitaan viranomaisia, yrityksiä ja vapaaehtoisista.
Viranomaiset käyttävät omia varusteitaan ja yritykset pääsääntöisesti omaa kalustoaan. Tehtäviin
määrätyille ja vapaaehtoisille varusteet on (tai täydennetään) kärkijoukoille, mutta isommalle
massalle varusteet hankitaan tilanteen aikana. Joukkojen huoltamisessa tukeudutaan
valmiussuunnitelmiin. Öljyntorjuntajoukot hälytetään johtokeskuksen käskyllä, osin hätäkeskusten
kautta ja osin suorilla yhteydenotoilla tarvittaviin tahoihin. Viestivälineinä toimivat VIRVE- radiot
viranomaisten kesken sekä osalla muodostettavassa organisaatiossa. Lisäksi käytetään GSM
puhelimia ja VHF radiopuhelimia.
Kuva X Esimerkki suuren alusöljyvahingon torjuntaorganisaatiosta. Kaaviossa on käytetty
seuraavia lyhenteitä: YM (ympäristöministeriö), RVL (Rajavartiolaitos), MERIV (merivoimat),
Livi (Liikennevirasto), TraFi (Liikenteen turvallisuusvirasto), PTA (Pelastustoimen alue), ELY
(Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus), SYKE (Suomen ympäristökeskus).
Ympäristöministeriön raportteja 26 | 2011, Toiminta isoissa alusöljyvahingoissa
Lähde:
4.3. Kuntien tiedot ja selvitys jälkitorjunnasta
4.3.1. Johtovastuun siirto ja torjuntatöiden lopettaminen
Öljyvahinkojen torjuntalain mukaisesti kunta vastaa tarvittaessa jälkitorjunnasta alueellaan.
Kunnan eri viranomaisten ja laitosten tulee tarvittaessa osallistua jälkivahinkojen torjuntaan.
Tavanomainen öljyvahinko hoidetaan pelastuslaitoksen torjuntatoimilla ja jälkitorjuntaa ei tarvitse
suorittaa. Torjuntatöiden johtaja päättää, milloin johtovastuu siirretään jälkitorjunnasta
vastaavalle kunnan asianomaiselle viranomaiselle. Torjuntatöiden johtajan tulee varmistua ennen
torjuntavastuun siirtoa, että kunta kykenee hoitamaan jälkitorjuntatyöt.
Torjuntatöiden johtaja päättää elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusta tarvittaessa kuultuaan,
milloin öljyvahingon tai aluskemikaalivahingon torjunta ei enää vaadi torjuntaviranomaisen
toimenpiteitä.
4.3.2. Selvitys jälkitorjunnan järjestämisestä alueen kunnissa
Tiedot alueen kuntien viranomaisista tai laitoksista ja öljyvahinkojen jälkitorjunnasta vastaavista
viranomaisista on kerätty yhteen taulukkoon suunnitelman liitteeksi.
LIITE 1 Kuntien viranomaisten ja jälkitorjuntaviranomaisten yhteystiedot
Alueen kunnat ovat pääosin pieniä kuntia ja yleisesti kunnan tekninen toimi on nimetty
öljyntorjunnasta ja jälkitorjunnasta vastaavaksi viranomaiseksi. Erityistä suunnitelmaa ja kalustoa
öljyntorjuntaan ei ole erikseen kunnissa varattu. Tilanteen mukaisesti kunnan kalusto on
käytettävissä öljyntorjuntaan. Kokkolan ja Pietarsaaren kaupungeilla on merkittävää kalusto- ja
henkilöstöresurssia jota on mahdollista hyödyntää öljyntorjuntatehtävässä. Torjunnan
resurssoinnista vastaa tekninen palvelukeskus.
Jälkitorjuntavastuun siirto on sovittava kunnan jälkitorjunnasta vastaavan viranomaisen kanssa.
4.3.3. Yhteistyö alueen muiden toimijoiden kanssa
Pelastuslaitos tekee öljyvahinkojen torjunnassa yhteistyötä seuraavien tahojen kanssa:
Rajavartiolaitos, meripelastusseura, alueen satamat ja öljyvarastot. Yhteistyö tarkoittaa mm.
kouluttamista ja yhteistoiminta harjoituksia. Satamien ja öljyvarastojen osalta yhteistyö tarkoittaa
lisäksi varautumisen ohjaamista ja kalustollisen valmiuden yhteensovittamista.
Torjuntatoissä voidaan käyttää lisäksi vapaaehtoisjärjestöjäSuunn torjuntatöiden johtajan
päätöksellä.
5. PELASTUSLAITOKSEN KALUSTO JA TORJUNTAVALMIUS
Pelastuslaitoksen kaluston ja toimintavalmiuden ylläpidon ja kehittämisen kustannusselvitys
vuosille 2015 – 2019 on kuvattu liitteenä.
LIITE 4/1 Kustannusselvitys vuosille 2015 - 2019
5.1. Tarvittava öljyntorjuntakalusto
Pelastuslaitos
tarvitsee
kalustoa
öljyvahinkojen
torjuntatehtävien
hoitamiseen.
Kalustokokoonpanojen tarvetta pelastuslaitoksen alueella on tarkasteltu valtakunnallisten
selvitysten ja Öljyvahinkojen torjunnan kalusto-ohjeen luonnoksen mukaisesti. Tarkastelussa on
huomioitu öljyvahinkojen riskinarvio
Selvitys tarvittavasta öljyntorjuntakalustosta ja –tarvikkeista
5.1.1. Maaöljyvahinkojen torjunta
Maa-alueilla varaudutaan sattuneiden onnettomuuksien hoitamiseen kolmella kalustotasolla.
Kalustotasot on suunniteltu Suomen Ympäristökeskuksen Kalusto-ohjeen luonnoksen periaatteita
soveltaen.
Suunnitellut kalustotasot ovat
•
MÖ1, maaöljyvahinkojen kalustotaso 1, ensilähdön kalusto
Maaöljyvahinkojen kalustotaso 1:n mukainen kalusto on jokaisella
paloasemalla ja sillä pystytään hoitamaan pienet öljyvahingot.
Kalusto on sijoitettuna pelastusyksikköön ja öt-peräkärryyn. Lisäksi asemalla
on varastoituna yhden tehtävän vaatima täydennysvara.
•
MÖ2, maaöljyvahinkojen kalustotaso 2, peruskalusto maaöljyvahinkojen torjuntaan
Maaöljyvahinkojen kalustotaso 2:n mukainen kalusto sijoitetaan alueella
oleviin paikallisvarastoihin ja ÖT- kärryyn. Kalustotaso 2 sijoittelussa
huomioidaan alueen riskit, olemassa olevat valmiit soveltuvat varastotilat ja
maantieteellisesti tehokas sijainti.
Kalustotaso 2:n mukainen paikallisvaraston ja ÖT- kärryn kalusto täydentää
paloasemien 1 kalustotasoa. yhden paloaseman kalustotaso 1:n ja
paikallisvaraston kalustotaso 2:n mukainen kalusto riittää keskisuuriin
tehtäviin.
Kalustotaso 2 sijoitetaan, Pietarsaareen, Kokkolaan ja kaksi varastoa Perhon
– ja Lestijokilaaksojen alueen paloasemien yhteyteen.
•
MÖ3, maaöljyvahinkojen kalustotaso 3, keskusvarastotasoinen kalusto
Maaöljyvahinkojen kalustotaso 3 on keskusvarastotasoinen, jolla
varaudutaan suuriin öljyvahinkoihin. Suurissa öljyvahingoissa Kalustotaso
3:lla täydennetään asemien ja paikallisvarastojen kalustoa. Kalusto
sijoitetaan Kokkolassa olevaan keskusvarastoon ja tulevaisuudessa osin
kontteihin.
Kalusto sijoitetaan huomioiden öljyntorjunnan riskialueet ja öljyvahinkojen hoitamiskyky
maantieteellisesti tehokkaasti. Kalustoa sijoitetaan mahdollisimman paljon pyörien päälle.
5.1.2. Meri- ja vesialuevarautuminen
Meri – ja vesialueelle(sisämaan vesistöt) varautuminen noudattaa samaa linjaa maaaluevarautumisen kanssa. Tason lyhenne tulee sanoista alusöljyvahinko(AÖ), mutta varautuminen
kattaa myös muuta mahdolliset öljyvahingot erityyppisissä vesistöissä.
Suunnitellut kalustotasot ovat 1- 3
•
AÖ1, vesialueen varautuminen taso 1
AÖ1 muodostuu MÖ 1 kalustosta jota täydennetään AÖ1e kalustolla.
Kalusto käsittää asemavarastot, peräkärryt, traileriveneet A-B luokat,
imeytyspuomit ja kevyet mekaaniset puomit.
AÖ1 tason mukaisella kalustolla on tavoitteen kyetä hoitamaan pienet
vesistöissä tapahtuneet öljyvahingot. Pienet vahingot hoidetaan pääasiassa
lähimmällä tai lähimmillä tarkoituksenmukaisilla yksiköillä. Lähtöä
täydennetään tarvittaessa lisähälytyksillä. Kalustollinen valmius pieniin
vahinkoihin on jokaisella vesialuetta lähellä olevalla asemalla.
Torjuntakalusto sijoitetaan autoihin, asemavarastoihin ja peräkärryihin.
Veneet trailereilla.
•
AÖ2, vesialueen varautuminen taso 2
AÖ2 muodostuu MÖ2 tason mukaisesta kalusto täydennettynä AÖ2e
kalustolla. AÖ2e kalustotaso tarkoittaa AÖ1e kaluston täydennettynä
mekaanisella aitapuomilla tai paremmalla venekalustolla
AÖ2 tason kalustolla on tavoitteena kyetä hoitamaan sisämaan vesistöissä
tapahtuneet keski-suuret öljyvahingot.
AÖ3, vesialueen varautuminen taso 3
AÖ 3 kalustotasolla varaudutaan merialueen suuriin alusöljyvahinkoihin.
Kalustotaso muodostuu MÖ 2/MÖ3 maaöljyvahinkokalustosta ja AÖ3e
kalustosta.
AÖ3e kalusto muodostuu aluksista mm. D, F, G, keräyskalustosta ja eri
tyyppisistä puomikalustosta.
AÖ3 mukaisella kalustolla tavoitteena on kyetä aloittamaan tehokas torjunta
kaikissa merialueen vahingoissa. Suurissa vahingoissa tarvitaan
poikkeuksetta naapuripelastuslaitosten apua ja valtion kalustoa.
Kalustoa ja sen käyttämiseen tarvittavaa henkilöstöä tarvitaan vesi- ja merialueella enemmän kuin
maa-alueella. Tämä vaikuttaa hälytettävien asemien ja yksiköiden määrään. Pieniinkin lähtöihin
voidaan tarvita useamman aseman voimavarat.
5.1.3. Muu kalusto
Tarvittava kuljetuskalusto
Kuljetuskalustoa tarvitaan kaikkeen öljyntorjuntaan sekä kaluston että henkilöstön kuljettamiseen
jälkitoimiin. Tarvittavan henkilöstön kuljetukseen käytetään olemassa olevia pelastusajoneuvoja ja
miehistöajoneuvoja. Tarvittava kalusto kuljetetaan pääosin pelastusajoneuvoilla, miehistöautoilla
ja öljyntorjuntaperäkärryillä. Venekaluston kuljetukseen tarvitaan trailereita.
Suurissa vahinkotilanteissa tarvitaan raskasta kuljetuskalustoa siirtämään ja kuljettamaan
torjuntakalustoa varastoista vahinkopaikalle.
Merialueen tehtävissä torjuntakalusto, kuljetaan alusten kannella ja tarvittaessa lisäkalusto
kuljetetaan maitse mahdollisimman lähelle onnettomuuskohdetta.
Kuljetuskalustoa on hyvin pienien ja keskisuurien tilanteiden hoitamista varten. Suurten
öljyvahinkojen varalle, Pelastuslaitoksen on kehitettävä omaa kalustonkuljetuskykyä, jotta tehokas
öljyntorjuntatoiminta kyetään aloittamaan mahdollisimman nopeasti vuorokauden- ja
vuodenajasta riippumatta.
Suunnitelman mukaan pelastuslaitos on hankkimassa
vaihtolavasiirtoauton, jonka yhtenä merkittävänä käyttötarkoituksena on öljyntorjuntakaluston
kuljettaminen. Samassa yhteydessä suunnitellaan hankittavaksi öljyntorjuntakontteja.
Tarvittavat viestilaitteet
Viestijärjestelmät koostuvat lähinnä VIRVE, GSM ja VHF verkoista. Öljyntorjuntaan hälytettävillä
pelastuslaitoksen yksiköillä on kaikilla mahdollisuus käyttää kyseisiä verkkoja. Tämä edellyttää,
että jokaisessa yksikössä on kyseisten verkkojen käyttölaitteet (VHF laitteet merialueella toimivissa
yksiköissä).
5.1.4. Suunnitelma kalustotasoista
Taulukko öljyntorjunnan varautumisen kalustotasoista pelastuslaitoksen alueella
Asema
Kalustotasot
MÖ1 MÖ2 MÖ3 AÖ1e
10 Keskusvarasto/POTTI
MÖ3
11 Kokkola
MÖ2
AÖ1e
12 Kaarlelan VPK
MÖ1
15 Kälviä
MÖ1
AÖ1e
16 Lohtaja
MÖ1
17 Ullava
MÖ1
21
22
23
24
25
Pietarsaari
UPM Kymmene TPK
Jakobstad FBK
Larsmo
Bosund FBK
Veneet
AÖ2e AÖ3e A B D F G
AÖ3e
1
1 1
1
1
AÖ2e
MÖ3
1 1
AÖ3e
1
MÖ1
MÖ1
MÖ1
AÖ1e
AÖ1e
31 Kruunupyy
32 Alaveteli
33 Teerijärvi
MÖ1
MÖ1
MÖ1
AÖ1e
AÖ1e
AÖ1e
1
1
41
42
43
44
MÖ1/ MÖ2
MÖ1/ MÖ2
MÖ1
MÖ1
AÖ1e/ AÖ2e
AÖ1e/ AÖ2e
AÖ1e
AÖ1e
1
1
1
1
MÖ2
AÖ2e
1
3
1
1
2 14
Kaustinen
Veteli
Halsua
Perho
51 Kannus
52 Eskola
53 Toholampi
54 Lestijärvi
YHTEENSÄ
MÖ1
MÖ1
MÖ1
15
5
AÖ1e
AÖ1e
1
12
1 1
1
1
1
2 2 2 2
5.2. Suunnitelma hankinnoista
Pelastuslaitos täydentää kalustoa tasoajattelun mukaisesti. Kalustotasot yhtenäistetään ja
saatetaan valmiiksi suunnitelmakauden 2015 – 2019 aikana. Kalustotasojen MÖ1 ja MÖ2
mukainen kalusto on pääosin olemassa ja tarvittava yhtenäistäminen tapahtuu
käyttötaloushankinnoilla. AÖ1 ja AÖ2 tasojen mukainen kalusto on myös pääosin kunnossa ja tältä
osin suunnitelmakaudella on joiltakin osin kaluston uusintaa edessä.
Merkittävimmät hankinnat kohdistuvat MÖ3 jaAÖ3 tasojen ylläpitoon ja kehittämiseen.
Merialuevarautuminen ja vesialuevarautuminen
Merialuevarautumisessa on suunnitelmissa aluskaluston uusintaa ja samalla kehittämistä.
Puomikalustoa kehitetään hankkimalla nopeantoiminnan puomia. Suunnitelmakaudella on
tarkoitus korvata nykyiset expandi meripuomit.
Öljynkeräyskapasiteettia parannetaan hankkimalla harjakeräimiä ja kelluvia öljyntorjuntasäiliöitä.
Logistiikan kehittäminen
Ympärivuorokautisen tehokkaan öljyntorjuntatoiminnan mahdollistamiseksi logistiikka kehitetään
suunnitelmakauden aikana. Tämä tarkoittaa monitoimiauton hankintaa, joka on varustettu
vaihtolavavarustuksella ja nosturilla. Samassa yhteydessä hankitaan öljyntorjuntakontteja.
Liite 4/2, Hankintasuunnitelma vuosille 2015 – 2019 + lisävuodet 2020 - 2021
5.3. Torjuntahenkilöstön koulutus
Pelastuslaitoksen öljyntorjunnan koulutusta on lisättävä suunnitelmakaudella. Nykyinen ja
hankittavaksi suunniteltu kalusto edellyttää henkilöstön kouluttamiseen lisää koulutusresursseja.
Alusöljyntorjunnan osalta on erityisesti panostettava öljyntorjunta-alusten kuljettajakoulutuksen
tehostamiseen ja nopeasti käynnistettävän öljyntorjunnan tehostamiseen.
Öljyntorjuntakoulutuksen tavoitteena on kouluttaa pelastuslaitoksen operatiivinen henkilöstö
tasolle, jossa öljyntorjunnan tehokas ja oikeaoppinen käynnistäminen, suorittaminen ja loppuun
saattaminen on mahdollista. Öljyntorjuntakoulutuksen tavoitteena on myös varmistaa eri
viranomaisten toimiva yhteistyö öljyntorjuntatehtävissä.
Torjuntahenkilöstön
osaaminen
perustuu
asianomaisten
henkilöiden
saamaan
torjuntakoulutukseen sekä kokemukseen pelastustoimen tehtävissä. Torjuntahenkilöä kohden
koulutuksen vähimmäistavoitteena on yksi koulutuskerta vuodessa.
Päällystön koulutustavoitteena on lisätä operatiivista ja taktista osaamista joukkue ja
komppaniatason öljyntorjuntatehtävässä. Suunnitelmakaudella on tavoitteena järjestää joka
toinen vuosi öljyntorjunnan johtamisharjoitus.
Alipäällystön ja miehistön koulutustavoitteena on lisätä joukkue – ja yksikkötasoisissa tehtävissä
tarvittavaa teknistä osaamista.
Torjuntahenkilöstön koulutuksesta on laadittu suunnitelma vuosille 2015 – 2019. Suunnitelmassa
on kuvattu aihealueet ja kohderyhmä. Koulutuksista on tarpeen laatia yksityiskohtainen
toteuttamissuunnitelma eri öljyntorjunnan osa-alueille, joka noudattelee yleissuunnitelmaa.
LIITE 5 Öljyntorjuntakoulutussuunnitelma vuosille 2015 - 2019
5.4. Öljyntorjuntavarastot
Kalusto-ohjeen mukaiset kalustot on säilytettävä eli kalustolle on oltava varastot. Tarve varastolle
on jokaisen aseman yhteydessä. Taulukon asemilla on öljyntorjuntavarasto, muilla asemilla on
tarve varastolle.
Kunta
Rakennus
Osoite
p-a m2 varastotilan lisätarve
Halsua
Öt-varasto
Kauppisentie 5
60
ei
Kannus
Öt-varasto
Asematie 7
50
ei
Kaustinen
Öt-varasto
Ullavantie 1
120
ei
Kokkola
Öt-varasto
Ykspihlaja Potti
510
ei
Kruunupyy Paloasema Alaveteli Murickvägen 8
ei
Kruunupyy Paloasema Teerijärvi Norra Terjärvvägen 15
75
ei
Kruunupyy Öt-varasto
Kurkipuronraitti 13
80
ei
Kälviä
Öt-varasto
Kruutikellarinkatu 5
54
ei
Lestijärvi
Paloasema
Rantatie 1
60
ei
Lohtaja
Öt-varasto
Karhintie 76
120
ei
Luoto
Paloasema Holm
Norra Larsmovägen 30
ei
Luoto
Paloasema Bosund
Storåkersgränd 6
ei
Perho
Paloasema
Teollisuustie 7
120
ei
Pietarsaari
Öt-varasto
Ahlströminkatu
60
kyllä
Toholampi
Paloasema
Ullavantie 23
50
ei
Ullava
Paloasema
Ullavantie 8
Veteli
Paloasema
Koulutie 33
ei
141
ei
5.5. Öljyisen jätteen käsittely sekä öljyvahinkojen jälkitorjunta ja
maaston puhdistus
Kun pelastuslaitos suorittaa öljyvahingon torjuntatöitä ja toiminnan tuloksena syntyy jätettä tai
ongelmajätettä, on pelastustoimen toimittava jätelain (1072/1993) edellyttämällä tavalla.
Jätteet/ongelmajätteet on merkittävä, pakattava ja kuljetettava asianmukaisesti (jäteasetus
1390/1993, luku 2, 5 §, 6 § ja 7 §). Vahinkojätteiden ja muiden öljyjätteiden vastaanotto ja
varastointi tapahtuu öljyisten jätteiden vastaanotto- ja käsittelypaikalla (Jätelaki 1072/1993, 9 §).
Öljyisten jätteiden vastaanotto- ja välivarastointipaikkana on Ekorosk Kokkolassa
Ongelmajätteellä tarkoitetaan jätelain (1072/1993) 3 §:n kohta kahden mukaan
jätettä, joka kemiallisen tai muun syyn vuoksi voi aiheuttaa erityistä vaaraa tai
haittaa terveydelle tai ympäristölle. Ongelmajätteiksi luokitellaan muun muassa:
•
Öljyn ja veden sekä hiilivetyjen ja veden seokset ja emulsiot
•
Aineet, seokset tai liuokset, jotka sisältävät kivennäisöljyä.
•
Aineet ja valmisteet, jotka aiheuttavat tai voivat aiheuttaa välitöntä tai
viivästynyttä vaaraa ympäristölle
•
(Jäteasetus 1390/1993, liitteet.)
Jätteen ja ongelmajätteen tuottajalla tarkoitetaan yksityishenkilöä tai organisaatiota, jonka
toiminnan tuloksena syntyy jätettä tai ongelmajätettä (Jätelaki 1072/1993, 3 §). Jätteen tai
ongelmajätteen haltija on henkilö tai organisaatio, jonka hallinnassa jäte tai ongelmajäte on
(Jätelaki 1072/1993, 3 §).
Pienet öljyntorjunnassa syntyneet öljyntorjuntajätemäärät pakataan öljynkestäviin säkkeihin ja
merkitään ”SISÄLTÄÄ TORJUNTAJÄTETTÄ” -tarralla. Torjuntajätteet kuljetetaan paloasemilla
oleviin öljyntorjuntajäteasioihin, joista öljyntorjuntajäte toimitetaan joko Kokkolan
ongelmajätteen keruupisteeseen. Suuret määrät öljyntorjuntajätettä toimitetaan suoraan Ekorosk
Kokkolan jäteöljynkeräyspisteisiin joko pelastuslaitoksen öljynkeräysastioihin pakattuna tai
esimerkiksi ongelmajätteen kuljetukseen tarkoitetulla jäteautolla.
Öljyntorjunnan johtaja vastaa vahinkoilmoitusten tekemisessä ELY-keskukselle ja tarvittaessa
Suomen ympäristökeskukselle (päivystäjälle). Vahingosta ilmoitetaan lisäksi poliisille,
rajavartiostolle ja sille, jonka hallussa tai hoidossa öljy on sekä muille viranomaisille,
organisaatioille (esim. vesi- ja viemärilaitokselle) ja asianosaisille, joita vahinko koskee.
Kunta vastaa alueellaan öljyn pilaaman maaperän puhdistamisesta. (Öljyvahinkojen torjuntalaki,
1673/2009, 3 §). Vastuunsiirto esitetty kohdassa 4.3.1. ELY-keskus on myös toimivaltainen
viranomainen pilaantuneen maaperän puhdistustoimenpiteissä.
LIITTEET
LIITE 1
Kuntien viranomaisten ja jälkitorjuntaviranomaisten yhteystiedot
LIITE 2
Pelastustoimen riskialuejako ja pohjavesialueet
LIITE 3
Öljyntorjuntatehtävät kartalla vuosina 2010 - 2014
LIITE 4/1
Kustannusselvitys vuosille 2015 – 2019
LIITE 4/2
Hankittava öljyntorjuntakalusto 2015 – 2019 + alustava suunnitelma vuosille 2020 -
2021
LIITE 5
Öljyntorjuntakoulutussuunnitelma vuosille 2015 – 2019
LIITE 6
Öljyntorjunnan kalustotasot
LIITE 1
Kuntien viranomaisten ja jälkitorjuntaviranomaisten yhteystiedot
Kunta
Tiedot kuntien viranomaisista, jotka Tiedot kuntien jälkitorjunnasta vastaavista
osallistuvat öljyntorjuntaan
viranomaisista
Halsua
Tekninen toimi:
Jari Kauppinen
0406802221
Tekninen toimi:
Jari Kauppinen
0406802221
Kannus
Rakennustarkastaja:
Timo Himanka
0444745255
Ympäristösihteeri
0444745249
Rakennustarkastaja:
Timo Himanka
0444745255
Ympäristösihteeri
0444745249
Kaustinen
Tekninen toimi:
Kari Juntti
040 7184508
Kari Salminen
050 5280665
Tekninen toimi:
Kari Juntti
040 7184508
Kari Salminen
050 5280665
Kokkola
Tekninen palvelukeskus:
Pauli Piiparinen 0447809331
Heikki Penttilä 0447809332
Visa Wennström 0447809323
Tero Jelekäinen 0503845477
Kokkolan ympäristöpalvelut:
Michael Hagström 0447809305
Taija Lahtinen 0447809310
Juhani Hannila 0447809307
Risto Koljonen 0447809308
Kruunupyy
Tekninen toimi:
Bernt Storbacka, tekinen johtaja
040 7142187
Kimmo Bodbacka
050 5669819
Ympäristöpalvelut:
Patrik Kultalahti
0500 162007
Karin Björkgård, ympäristösihteeri
050 3435808
Lestijärvi
Tekninen lautakunta:
Tero Jussinmäki
0440668702
Arto Hautala
0503513208
Tekninen lautakunta
Tero Jussinmäki
0440668702
Arto Hautala
0503513208
Perho
Tekninen lautakunta:
Jyri Harju
040 8488243
Pasi Rannila
0400 361990
Tekninen lautakunta:
Jyri Harju
040 8488243
Pasi Rannila
0400 361990
Pietarsaari
Tekninen palvelukeskus:
Nicklas Gustafsson, tiemestari
044 7851228
Päivystävä työnjohtaja
044 7851999
Elinor Slotte, ympäristönsuojelupäällikkö
044 7851678
Harri Kotimäki, kaupungininsinööri
044 7851750
Toholampi
Maaseutu- ja ympäristölautakunta
Jukka Nurmela 040 1505310
Maaseutu- ja ympäristölautakunta:
Jukka Nurmela
040 1505310
Tekninen toimisto:
Juha Hopeavuori
040 150 5302
Kimmo Kentala
Tekninen toimisto:
Juha Hopeavuori
040 150 5302
Kimmo Kentala
Veteli
040 150530
040 1505301
Rakennus- ja ympäristöjohtaja
Anne-Maarit Mansikka-aho
050 5790182
Rakennus- ja ympäristöjohtaja
Anne-Maarit Mansikka-aho
050 5790182
Teknisen toimen päivystys
050 5790112
Teknisen toimen päivystys
050 5790112
LIITE 2 pelastustoimen riskialuejako ja pohjavesialueet
LIITE 3 Öljyntorjuntatehtävät kartalla vuosina 2010 – 2014
LIITE 4/1
KUSTANNUSSELVITYS VUOSILLE 2015 - 2016
suunnitelmakausi 2015 - 2019
2015
Hankintakustannukset:
1. Torjuntakaluston hankinta
€
2016
€
alustava 2020 - 2021
2017
€
2018
€
2019
€
2020
€
2021
€
344 400
396 000
480 000
390 000 200 000 1 400 000
480 000
2.1 Varastotilojen hankinta
-
-
-
-
-
-
-
2.2 Vahinkojätteiden käsittelypaikan rakentaminen
-
-
-
-
-
-
-
105 000
110 000
110 000
110 000 115 000
115 000
115 000
3.2 Varastointikustannukset
12 000
14 000
14 000
14 000
16 000
16 000
16 000
4.1 Torjuntahenkilöstön
koulutus
29 000
35 000
35 000
35 000
35 000
35 000
35 000
3 000
5 000
5 000
5 000
5 000
5 000
5 000
20 000
20 000
20 000
20 000
20 000
15 000
15 000
513 400
580 000
664 000
574 000 391 000 1 586 000
666 000
Käyttökustannukset:
3.1 Valmiuden ylläpito
(kaluston kunnossapito
ja uusiminen sekä*
tarvikehankinnat)
4.2 Muut käyttökustannukset
(muu valmiuden ylläpito)
Torjuntakustannukset:
5. Arvio torjuntakustannuksista
Yhteensä
LIITE 4/2 Hankittava öljyntorjuntakalusto 2015 – 2019 + alustava suunnitelma vuosille 2020 - 2021
Keski - Pohjanmaan ja
Pietarsaaren
alueen pelastuslaitos
Kalusto/tarvike:
Öljyntorjuntapuomien uusiminen
Öljyntorjuntapuomien uusiminen
Harjakeräimet 2 kpl
Öljyntorjuntakontit 2 kpl
Vaihtolava-auto
Nosturi
Koukkulavalaite
G - luokan työlautta
B - luokan öt-vene
Öljyntorjuntapuomien uusinta
Öljynkeräyssäiliöt 2 x 10 - 15 m3
Öljyntorjuntapuomien uusinta
Hankinnat yhteensä 2015 - 2019
Hankittava öljyntorjuntakalusto: vuodet 2015 - 2019 + alustava suunnitelma vuosille 2020 - 2021
Määrä/ yksikkö:
600 m
600 m
2
2
1
1
1
1
1
1000 m
2
1000 m
alv 0 %
112 176
112 176
37 392
74 784
100 000
95 000
45 000
alv 24 %
147 600
147 600
49 200
98 400
124 000
117 800
55 800
480 000
480 000
68 400
90 000
152 000
200 000
76 000
100 000
152 000
200 000
1 504 928 1 810 400
Hankittavan
kaluston selvitys ja
huomautukset:
Kokkola
Pietarsaari
Pietarsaari
Kokkola
Kokkola
Kokkola
Kokkola
Kokkola
Kokkola
Kokkola
Kokkola
Pietarsaari
F - luokan öt vene
1
1 400 000 1 400 000 Kokkola
G - luokan työlautta
Hankinnat yhteensä: 2015 - 2021
1
480 000
480 000 Pietarsaari
3 384 928 3 690 400
Öljyvahinkojen torjunnan käyttöaste
(%) kalustosta ja muut huomautukset
(kalusto on ainoastaan öljyvahinkojen
torjuntaa varten ellei toisin ole alla
mainittu)
Vuosi
Nopean toiminnan puomia
Nopean toiminnan puomia
30 %
50 %
50 %
yli 10 m:n työlautta alv 0%. Korvaa G
- luokan työlautan
70 %korvaa B-luokan veneen
Expandipuomin korvaus
2015
2015
2015
2016
2016
2016
2016
Expandipuomin korvaus
2017
2018
2018
2018
2019
Korvaa F-luokan työveneen
2020
yli 10 m:n työlautta alv 0%. Korvaa D luokan työveneen
2021
LIITE 5 Öljyntorjuntakoulutussuunnitelma vuosille 2015 - 2019
2015
Perusharjoitukset:
Puomituskalusto
Keräyskalusto
Muu kalusto
Torjuntahenkilöstö/työvuorot
Veneilyharjoitukset
naviogointi
alusten käsittely
työvuorot/veneenkuljettajat
Keski-Suuri öt-harjoitus
Pelastuslaitoksen
torjuntaorganisaatio
Kuljettajakoulutus
2016
2017
Perusharjoitukset:
Puomituskalusto
Keräyskalusto
Muu kalusto
Torjuntahenkilöstö/työvuor
Torjuntahenkilöstö/työvuorot ot
Veneilyharjoitukset
Veneilyharjoitukset
naviogointi
naviogointi
alusten käsittely
alusten käsittely
työvuorot/veneenkuljettajat työvuorot/veneenkuljettajat
Keski-Suuri öt-harjoitus
Pelastuslaitoksen
torjuntaorganisaatio
Yhteistoimintaharjoitus
Koko torjuntaorganisaatio ja
yhteistyötahot
Öljyntorjuntakurssit
Kuljettajakoulutus
Perusharjoitukset:
Puomituskalusto
Keräyskalusto
Muu kalusto
työvuorot/veneenkuljettajat
Kansimieskoulutus
Vapaaehtoisten koulutus
2019
Perusharjoitukset:
Puomituskalusto
Keräyskalusto
Muu kalusto
Torjuntahenkilöstö/työvuoro
t
Veneilyharjoitukset
naviogointi
alusten käsittely
työvuorot/veneenkuljettajat
Keski-Suuri öt-harjoitus
Pelastuslaitoksen
torjuntaorganisaatio
Yhteistoimintaharjoitus
Koko torjuntaorganisaatio ja
yhteistyötahot
Öljyntorjuntakurssit
Kuljettajakoulutus
työvuorot/veneenkuljettajat
Koneenhoitajakoulutus
työvuorot/veneenkuljettajat
Torjuntahenkilöstö/työvuorot
Vapaaehtoisten koulutus
2018
Perusharjoitukset:
Puomituskalusto
Keräyskalusto
Muu kalusto
Torjuntahenkilöstö/työvuoro
t
Veneilyharjoitukset
naviogointi
alusten käsittely
työvuorot/veneenkuljettajat
työvuorot/veneenkuljettajat
Koneenhoitajakoulutus
työvuorot/veneenkuljettajat
Kansimieskoulutus
Torjuntahenkilöstö/työvuor
ot
Vapaaehtoisten koulutus
Vapaaehtoisten koulutus
Kansimieskoulutus
Torjuntahenkilöstö/työvuoro
t
Vapaaehtoisten koulutus
LIITE 6 Öljyntorjunnan kalustotasot
Öljyntorjunnan kalustotasot
Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitos
Maaöljyvahinkojen varautumisen kalustotasot
Kalustokokoonpanot
Maaöljyvahinko,
jonka torjuntaan
varaudutaan
MÖ1
Pieni
MÖ2
Keskisuuri
MÖ3
Kalustokokoonpanon
Kaluston
kuvaus
sijoituspaikka
ensilähdön kalusto
Pelastusajoneuvo,
pieniin tilanteisiin
peräkärry
peruskalusto
maaöljyvahinkojen Paikallisvarastot, ÖTtorjuntaan
peräkärryt
Keskusvarastotasoin
en kalusto
Keskusvarasto
Alusöljyvahinko, jonka
torjuntaan
Kalustokokoonpanon
varaudutaan
kuvaus
Kaluston
sijoituspaikka
Suuri
Meri- ja
vesialuevarautumisen
kalustotasot
Kalustokokoonpanot
AÖ1 = MÖ1 +
AÖ1erikoiskalusto
AÖ2 = MÖ2 +
AÖ1erikoiskalusto
AÖ3 = MÖ3 +
AÖ2erikoiskalusto
pieni alusöljyvahinko
MÖ1 + trailerivene
paloasemat
Pieni/Keskisuuri
alusöljyvahinko
Keskisuuri/suuri
alusöljyvahinko
Peruskalusto
alusöljyvahinkojen
torjuntaan
Keskusvarastotasoin
en kalusto
Paikallinen varasto
Keskusvarasto