Pohjis-Karjalan öljyvahinkojen torjuntasuunnitelman
Pohjois-Karjalan pelastuslaitos - liikelaitos Öljyvahinkojen torjuntasuunnitelma vuosille 2015 – 2019 LAATINUT HYVÄKSYTTY Jani Nevalainen, palomestari Pohjois-Karjalan pelastuslaitos – liikelaitos Pohjois-Karjalan pelastuslaitos -liikelaitoksen johtokunta 2015 Itä-Suomen öljyntorjunnan yhteistyöryhmän laatimalle pohjalle Sisällysluettelo 1. Johdanto ............................................................................................................................ 3 2. Yleiset perusteet (Lait, Asetukset) ..................................................................................... 4 3. Palvelutasopäätös (Öljyntorjunnan palvelutason määritys, toimintamalli) .......................... 5 3.1. Öljyntorjunnan palvelutaso ......................................................................................... 5 4. Suunnitelman uusiminen ja päivitys .................................................................................. 6 5. Alueellinen riskianalyysi (Erityiset riskikohteet ja luonnonsuojelualueet) .......................... 7 6. Pohjavedet ja vedenottamot (Merkittävät/tärkeät kohteet) ................................................ 12 7. Torjuntaorganisaatio ........................................................................................................ 12 7.1 Torjunnan järjestäminen ............................................................................................ 15 7.2 Tilannekuvan muodostaminen ................................................................................... 19 7.3 Torjuntayksiköiden täydennys ................................................................................... 20 7.4 Toimintajärjestys öljyvahingoissa ja vastuulliset torjuntaorganisaatiot ………………20 7.5 Saimaan öljyntorjuntakomppania ……………………………………..………………21 8. Jälkitorjunnan järjestelyt ja jälkitorjuntaviranomaiset ...................................................... 21 8.1 Öljyvahinkojätteen vastaanotto ja jatkokäsittely …………………………………...…22 9. Kalusto ja muu torjuntavalmius ....................................................................................... 24 10. Yhteistoiminta Saimaan alueella .................................................................................... 26 11. Hälytysjärjestelmät ........................................................................................................ 28 12. Koulutussuunnitelma ..................................................................................................... 29 12.1. Operatiivinen päällystö ........................................................................................... 30 12.2. Alipäällystö ja miehistö........................................................................................... 30 12.3. Sopimushenkilöstö .................................................................................................. 31 13. Kustannusselvitys .......................................................................................................... 32 14. Hankintasuunnitelma ..................................................................................................... 32 15. Öljyntorjunnan kehittämissuunnitelma .......................................................................... 33 16. Lyhenteitä ..................................................................................................................... 33 17. Lähteet ja linkit ............................................................................................................. 33 18. Liitteet........................................................................................................................... 33 1 LIITE 1. Öljyvahinkojen torjunnan operatiivinen suunnitelma LIITE 2. Alus-, vene- ja erikoiskalusto 2015 LIITE 3. Öljyntorjunnan prosessikuvaukset LIITE 4. Kuntien vastuuhenkilöt LIITE 5. Hankintasuunnitelma 2015 - 2019 LIITE 6. Kehittämissuunnitelma 2015 - 2019 LIITE 7. Palavan nesteen varastot LIITE 8. Saimaan syväväylän alueen yhteistoimintasuunnitelma LIITE 9. Konsultit öljyntorjuntaan Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen öljyvahinkojen torjuntasuunnitelma vuosille 2015 - 2019 Luonnos 1.0 – 2015 Muutokset Pelastoimenalue Taho Toimenpide P-K:n pelastuslaitos Johtokunta Hyväksyntä Pohjois-Karjala AVI Lausunto Pohjois-Karjala ELY Vahvistaminen P-K: pelastuslaitos PVM Diaari päivitys/muutos 2 1. Johdanto Öljyvahinkojen torjuntalain (1673/2009) mukaan pelastustoimen alueen on huolehdittava alueellaan öljyvahinkojen torjunnasta ja -torjunnan järjestämistä. Alueen pelastustoimella on oltava öljyvahinkojen torjuntasuunnitelma. Öljyvahinkojen torjuntasuunnitelman sisältö määritellään öljyvahinkojen torjunta-asetuksessa (249/2014) Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen pelastustoimen palvelutasopäätöksessä 2014 - 2017 öljyvahinkojen torjunnasta päätetään seuraavaa: Jokaisella ensilähdön paloasemalla on valmiudet selviytyä pienistä maaöljyvahingoista ja henkilöstö kykenee aloittamaan torjuntatoimenpiteet keskisuurissa ja suurissa onnettomuuksissa. Maaöljyvahinkojen laajempi torjuntakalusto on keskitetty Joensuun, Kontiolahden, Lieksa ja Kiteen paloasemille, joiden alueella on keskimääräistä suuremmat riskit öljyvahingon sattumiseen. Keskuskuntatason laajempi kalusto, jolla kyetään suoriutumaan suurista öljyvahingoista ja pitkäkestoisista torjuntatoimenpiteistä, on keskitetty Joensuun paloasemalle. Vesialueella tapahtuvaan alusöljyvahinkojen torjuntaan soveltuva kalusto on keskitetty Saimaan syväväylän läheisille Joensuun, Kiteen, Hammaslahden ja Rääkkylän paloasemille. Jokaisella pelastuslaitoksen ensilähdön asemapaikalla on perusvalmius torjua maa-alueilla tapahtuvia öljyvahinkoja (päivittäiset onnettomuudet). Laajempi maaöljyvahinkojentorjuntavalmius keskitetään Joensuun, Lieksan ja Kiteen paloasemille. Alusöljyvahinkojen edellyttämää torjuntavalmiutta keskitetään Joensuuhun, Kiteelle, Liperiin, Pyhäselkään ja Rääkkylään. Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen öljyntorjuntasuunnitelma kokonaisuus koostuu seuraavista osista: 1. Yleisestä osa ja tarkentavat liitteet 2. Paloasemakohtainen osio 3. Öljyvahinkojen torjunnan operatiivinen suunnitelma 4. Saimaan yhteistoimintasuunnitelma 5. Boris-järjestelmän sisältö. (Luonnonsuojelualueet, pohjavedet, öljysäiliöt, jne) 3 2. Yleiset perusteet (Lait, Asetukset) Öljyvahinkojen torjuntasuunnitelman yleiset perusteet määräytyvät seuraavien lakien, asetusten ja viranomaisten ohjeiden mukaan: Suunnitelman yleiset perusteet ja ympäristövahinkolainsäädäntö Yhteiskunnan Turvallisuusstrategia 2010 Öljyvahinkojen torjuntalaki 1673/2009 Laki öljyvahinkojen torjuntalain 31 §:n muuttamisesta 428/2014 Valtioneuvoston asetus öljyvahinkojen torjunnasta 249/2014 Laki öljysuojarahastosta 1406/2004 Pelastuslaki 379/2011 Ympäristönsuojelulaki 527/2014 Merenkulun ympäristönsuojelulaki 1672/2009 Laki ympäristövahinkojen korvaamisesta 737/1994 Laki ympäristövahinkovakuutuksesta 81/1998 Asetus ympäristövahinkovakuutuksesta 717/1998 Laki eräiden ympäristölle aiheutuneiden vahinkojen korjaamisesta 383/2009 Luonnonsuojelulaki 1096/1996 Vesilaki 587/2011 Valtioneuvoston asetus eräiden ympäristölle aiheutuneiden vahinkojen korjaamisesta 713/2009 Merensuojelulaki 1415/1994 Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta 390/2005 Laki vaarallisten aineiden kuljetuksesta 719/1994 Onnettomuuksien ja muiden pilaantumisvahinkojen ennaltaehkäisyä säädellään ympäristönsuojelulainsäädännön lisäksi merenkulkulainsäädännössä, kemikaalilainsäädännössä ja ydinenergialaissa. Pilaantuneen ympäristön kunnostuksesta vastuu on ensisijaisesti vahingon aiheuttajalla. Ympäristönsuojelulain nojalla valvontaviranomainen voi käynnistää tarvittavat toimet pilaantuneen ympäristön kunnostamiseksi. Ympäristöonnettomuuksista aiheutuneiden henkilö- ja esinevahinkojen sekä torjunta- ja kunnostustöiden kustannusten korvaamista koskee yleisen vahingonkorvauslainsäädännön asemasta oma erillislainsäädäntönsä sekä laki ympäristövahinkojen korvaamisesta. Myös lakisääteisestä ympäristövahinkovakuutuksesta 4 korvataan ympäristövahinkojen korvaamisesta annetussa laissa tarkoitettuja ympäristövahinkoja. Aluksista aiheutuneiden öljyvahinkojen korvaamiseen sovelletaan merilain 10. lukua Ympäristöministeriön sekä Suomen ympäristökeskuksen julkaisut ja ohjeet ohjaavat öljyvahinkojen torjunnan suunnittelua ja kalustohankintaa. Ympäristövahinkojen ehkäisemistä ja korjaamista koskeva ns. EY:n ympäristövastuudirektiivi (2004/35/EY) on pantu täytäntöön lailla eräiden ympäristölle aiheutuneiden vahinkojen korjaamisesta, luonnonsuojelulakiin, ympäristönsuojelulakiin, vesilakiin ja geenitekniikkalakiin tehdyillä muutoksilla sekä valtioneuvoston asetuksella eräiden ympäristölle aiheutuneiden vahinkojen korjaamisesta. 3. Palvelutasopäätös Pelastuslaitos vastaa maa-alueen öljy-vahinkojen ja alusöljyvahinkojen torjunnasta alueellaan. Pelastuslaitos ohjaa öljyvahinkojen torjuntaan varautumista alueellaan. Pelastuslaitoksella on öljyvahinkojen torjuntasuunnitelma, joka sisältää maaöljy- ja alusöljyvahingot. Torjuntasuunnitelma perustuu pelastuslaitoksen laatimaan riskikartoitukseen kemikaaliriskien osalta. Pohjois-Karjalan ELY - keskus on hyväksynyt Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen laatiman öljyvahinkojen torjuntasuunnitelman. Suunnitelma päivitetään neljän (4) vuoden välein tai tarvittaessa. Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen pelastustoimen palvelutasopäätöksessä 2014 - 2017 öljyvahinkojen torjunnasta päätetään seuraavaa: Pohjois-Karjalan pelastuslaitos ylläpitää vähintään nykyistä valmiutta suorittaa öljyvahinkojen torjuntaa. Pelastuslaitos kehittää öljyvahinkojentorjuntaa kalustohankinnoilla ja henkilöstöä kouluttamalla. Kalustohankintoja suoritetaan öljyntorjuntasuunnitelman ja investointiohjelman mukaisesti. Erityiskalusto keskitetään ensisijaisesti riskien perusteella. 3.1. Öljyntorjunnan palvelutaso 1. Jokaisella ensilähdön paloasemalla on valmiudet selviytyä pienistä maaöljyvahingoista ja henkilöstö kykenee aloittamaan torjuntatoimenpiteet keskisuurissa ja suurissa onnettomuuksissa. 5 2. Maaöljyvahinkojen laajempi torjuntakalusto on keskitetty Joensuun, Kontiolahden, Lieksan ja Kiteen paloasemille, joiden alueella on keskimääräistä suuremmat riskit öljyvahingon sattumiseen. 3. Keskuskuntatasoinen laajempi kalusto, jolla kyetään suoriutumaan suurista öljyvahingoista ja pitkäkestoisista torjuntatoimenpiteistä on keskitetty Joensuun paloasemalle. Koko Pohjois-Karjalan maakuntaa sekä viereisiä pelastustoimen alueita palveleva öljyntorjuntaauto on sijoitettu Joensuun paloasemalle. 4. Vesialueella tapahtuvaan alusöljyvahinkojen torjuntaan soveltuva kalusto on keskitetty Saimaan syväväylän läheisille Joensuun, Kiteen, Hammaslahden ja Rääkkylän paloasemille. Öljyntorjuntakalusto ja kalustovajat on sijoitettu väylän läheisyyteen Kiteen Puhokseen, Rääkkylän Koivuniemeen ja Joensuun sekä Hammaslahden paloasemien yhteyteen. 5. Saimaan alueen öljyntorjuntasuunnitelman mukainen öljyvahinkojentorjunta joukkue muodostetaan Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen alueelta koostuvasta vaativien tilanteiden joukkueen henkilöstöstä 4. Suunnitelman uusiminen ja päivitys Suunnitelma on voimassa suunnitelmakauden ajan ja se tarkistetaan vähintään neljän (4) vuoden välein hankinta-, koulutus- ja käyttökustannuksia koskevalta osin. Tältä osin suunnitelma toimitetaan öljyvahinkojen torjunta-asetuksen mukaisesti ELY -keskuksen vahvistettavaksi. Pelastuslaitoksen öljyvahinkojen torjuntasuunnitelman sisältämät hankinta-, koulutus-, ja kehittämissuunnitelmat sekä öljyntorjunnan kustannusselvitys tarkistetaan vuosittain öljyntorjuntavastaavan toimesta. Merkittävistä muutoksista kuten organisaatiossa ja kalustossa tapahtuvista muutoksista sekä suunnitelman päivittämisestä ilmoitetaan suunnitelman vahvistavalle ELY – keskukselle, sekä Suomen ympäristökeskukselle, öljysuojarahaston hallitukselle ja aluehallintovirastolle niiltä osin kuin se on tarpeellista. Suunnitelmassa mainittujen viranomaisten ja tahojen tulee ilmoittaa suunnitelman päivittämisestä vastuussa olevalle ELY keskukselle kalusto- ja hälytysyhteystietojensa muutokset. 6 5. Alueellinen riskianalyysi Öljyvahinkojen riskiarvio perustuu Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen tekemään riskianalyysiin sekä Saimaan sisävesialueen pelastussuunnitelman riskikartoitukseen ja uhkakuvaan. Seuraavan kerran riskianalyysia tarkistetaan vuonna 2016. Suurin todennäköisyys vakavaan öljyvahinkoon liittyy maantiellä kulkevien palavien nesteiden kuljetuksiin. Vaarallisten aineiden kuljetusreitit ylittävät tärkeitä pohjavesialueita VT 6:lla Kesälahdelta Kontiolahdelle sekä VT 9 varrella Joensuu – Outokumpu. Mainittujen tieosuuksien lisäksi kyseisillä alueilla kulkee myös rautateitse vaarallisia aineita. Määrällisesti eniten vaarallisia aineita kuljetetaan maanteitse valtatiellä 6 välillä Joensuu - Kesälahti sekä valtatiellä 9 välillä Joensuu – Viinijärvi, joka on lähes kokonaan tärkeiden pohjavesialueiden päällä tai niiden läheisyydessä. Kyseinen liikenneväylä on Pohjois-Karjalan alueen vilkkaimmin liikennöity, tietä käyttää noin 20000 autoa vuorokaudessa ja liikennemäärä lisääntyy noin 3 % vuodessa. Pelastuslaitoksen riskiarviossa riski vakavaan liikenneonnettomuuteen, jossa on mukana palavien nesteiden kuljetusauto, on selvästi kasvanut. Rautateitse vaarallisia-aineita kuljetetaan erityisesti välillä Joensuu – Outokumpu sekä Joensuu-Värtsilä. Vaarallisten aineiden kuljetusten kuljetusreitit on kuvattu tarkemmin kartalla kuvassa 1. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston valvomaa laajamittaista kemikaalien teollisesta käsittelyä suoritetaan Joensuussa (Enocell, Teboil (varikko), Joensuun ratapiha), Ilomantsi (Hiienvaaran räjähdevarasto), Nurmeksessa (Höljäkkä Oy, Sotinpuron räjähdevarasto), Kiteellä (Momentive) ja Tohmajärvellä (Niiralan ratapiha). Pohjois-Karjalan alueella vaarallisia kemikaaleja käsittelevät lupa, toimintaperiaateasiakirja ja turvallisuusselvitys kohteet on esitetty taulukossa 2. Merkittävimmät määrät palavia nesteitä kuljetetaan rautateitse Niiralan raja-aseman kautta Joensuuhun. Maantiekuljetuksiin verrattuna onnettomuusriski on pienempi, mutta vastaavasti yksittäisen onnettomuuden vahingot voivat olla huomattavasti maantiellä tapahtunutta onnettomuutta suuremmat. Syväväylällä Joensuuhun ja Puhokseen liikennöin vuosittain noin 200 alusta. Aluksissa ei kuljeteta palavia nesteitä. 7 Teollisuuden ja varastoinnin osalta merkittävimmät öljyvahingon riskit ovat Joensuussa ja sen ympäristökunnissa sekä Kiteen ja Lieksan kaupungeissa. Näiden riskialueiden varalle pelastuslaitos sijoittaa keskusvarastotasoista maaöljyvahingon torjuntakalustoa Joensuun, Lieksan ja Kiteen paloasemille. Pelastustoiminnan johtajana toimivilla henkilöillä on käytössään erilaisia tieto-, tilannekuvaja karttajärjestelmiä, joiden avulla pelastustoiminnan johtaja voi selvittää kohteen- ja alueen erikoispiirteitä sekä ylläpitää tilannekuvaa. Riskikohteista pelastuslaitos on laatinut kohdekortteja sekä johtamissuunnitelmia. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos; Öljy- ja vaarallisen aineen vahingot vuosittain 2010 Tapahtumakunta VA onn. 2011 - ÖT VA onn. 2012 - ÖT VA onn. 2013 - ÖT VA onn. 2014 - ÖT VA onn. - ÖT Yhteensä Ilomantsi 0 3 0 3 0 3 0 3 1 6 19 Joensuu 7 39 8 28 6 24 4 30 3 39 188 Juuka 1 5 0 5 1 3 0 6 0 6 27 Kesälahti 1 2 0 4 0 2 0 0 0 0 9 Kitee 0 5 0 10 2 6 0 7 3 8 41 Kontiolahti 0 2 0 5 0 4 0 6 1 7 25 Outokumpu 0 6 0 8 0 1 0 2 1 4 22 Lieksa 3 4 1 6 1 7 2 3 1 5 33 Liperi 3 5 0 5 0 3 1 4 1 8 30 Nurmes 0 12 0 7 0 9 1 10 0 6 45 Polvijärvi 0 1 0 4 1 1 0 5 0 6 18 Rääkkylä 0 2 0 1 1 0 0 4 0 1 9 Tohmajärvi 1 8 1 9 1 1 1 1 1 8 32 Valtimo 0 1 0 2 0 4 0 3 0 5 15 Yhteensä 16 95 10 97 13 68 9 84 12 109 513 Taulukko 1. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos; Öljy- ja vaarallisen aineen vahingot vuosittain. 8 Kuva 1. Pohjois-Karjalan alueella sijaitsevat pohjavesialueet, riskikohteet, vaarallisten aineiden kuljetusreitit, väylät ja uimarannat (EI JULKINEN). Kuvan 1. merkkien selitteet: Vesistöriskit; kuvassa on esitetty uimarannat keltaisella huutomerkkineliöllä, syväväylä punaisella, väylät sinisellä. Riskikohteet; on esitetty punaisella kärkikolmiolla. Vaarallisten aineiden kuljetus maantiellä; suurimmat kuljetusreitit on esitetty punaisella viivalla, toissijaiset sinisellä viivalla, muut kuljetusreitit keltaruskealla viivalla. Vaarallisten aineiden kuljetus rautateillä; suurimmat kuljetusreitit on esitetty punaisella viivalla, toissijaiset sinisellä viivalla. Pohjavesialueet; on esitetty punaisella ruudukolla. 9 Taulukko 2. Pohjois-Karjalan alueella vaarallisia kemikaaleja käsittelevät lupa, toimintaperiaateasiakirja ja turvallisuusselvitys (riski)kohteet (EI JULKINEN). Kuva 2. Esimerkki karttanäkymä ympäristö karttapalvelu Karpalosta, Pohjois-Karjalan alueella sijaitsevat Natura-, luonnon ja koskiensuojelualueet (EI JULKINEN). Kuva 3. Esimerkki karttanäkymä Boris2 tilannekuvajärjestelmästä, Pohjois-Karjalan suojellut alueet, lintu- ja hyljealueet (EI JULKINEN). 6. Pohjavedet ja vedenottamot Pelastustoiminnan johtajana öljyvahinkojen torjuntatilanteessa toimivalla henkilöllä tulee olla tiedossaan maakunnan pohjavesialueet sekä maaperältään vastaavat alueet, joilta pohjavettä otetaan hajautetusti paikallisen asutuksen talousvedeksi. Pelastustoiminnan johtaja saa tiedon maakunnan pohjavesialueista PEKE – johtamisjärjestelmästä, Boris2 tilannekuvajärjestelmä, PRONTO -resurssi- ja onnettomuustilastosta tai Itä-Suomen tilannekeskuksesta. Lisäksi torjunta töiden johtajat sekä pelastuslaitoksen operatiivinen henkilöstö tutustuvat alueensa erityispiirteisiin, kuten vedenottamoihin, jäteveden puhdistamoon sekä mahdollisiin vahinkolähteisiin kuten öljyvarastoihin. Merkittäviä ja tärkeitä kohteita varten pelastuslaitos on luonut kohdevasteita, joissa on otettu huomioon kohteen erityispiirteet sekä erityskaluston tarve. 10 Kuva 4. Pohjois-Karjalan pohjavesialueet sekä vedenottamot. 11 7. Torjuntaorganisaatiot Ympäristöministeriölle kuuluu öljyvahinkojen ja aluskemikaalivahinkojen torjunnan yleinen ohjaus, seuranta ja kehittäminen. Suomen ympäristökeskus (SYKE) huolehtii öljyvahinkojen ja aluskemikaalivahinkojen torjunnan ja alan ammatillisen jatko- ja täydennyskoulutuksen valtakunnallisesta järjestämisestä ja kehittämisestä. Se huolehtii myös riittävän valtakunnallisen alus öljy- ja aluskemikaalivahinkojen torjuntavalmiuden hankkimisesta ja ylläpidosta. Suomen ympäristökeskus vastaa alusöljyvahinkojen torjunnasta ja asettaa torjuntatöiden johtajan, jos alusöljyvahinko on sattunut tai sen vaara uhkaa Suomen vesialueella aavalla selällä tai talousvyöhykkeellä. Jos alusöljyvahinko on sattunut, tai sen vaara uhkaa yhtä useammalla pelastustoimen alueella taikka jos vahinko tai sen vaara on niin suuri, ettei alueen pelastustointa kohtuudella voida vaatia yksin huolehtimaan torjuntatöistä, tai jos torjuntatoimet kestävät pitkään taikka siihen muuten on erityistä syytä, Suomen ympäristökeskus voi ottaa torjunnan vastuulleen ja asettaa torjuntatöiden johtajan. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) ohjaa ja valvoo öljyvahinkojen torjunnan järjestämistä alueellaan ja vahvistaa toimialueensa pelastustoimen alueiden öljyvahinkojen torjuntasuunnitelmat. Se antaa myös tarvittaessa muille torjuntaviranomaisille asiantuntijaapua ja mahdollisuuksiensa mukaan muutakin apua öljyvahinkojen ja aluskemikaalivahinkojen torjunnassa. Alueen pelastustoimi (Pohjois-Karjalan pelastuslaitos) vastaa maa-alueen öljyvahinkojen ja alusöljyvahinkojen torjunnasta alueellaan. Se ohjaa myös öljyvahinkojen torjuntaan varautumista alueellaan siten kuin jäljempänä säädetään. Alueen pelastustoimen on pyydettäessä osallistuttava aluskemikaalivahinkojen torjuntaan, jollei tehtävän suorittaminen merkittävällä tavalla vaaranna sen muun tärkeän lakisääteisen tehtävän suorittamista. 12 Kunta vastaa tarvittaessa jälkitorjunnasta alueellaan. Kunnan eri viranomaisten ja laitosten tulee tarvittaessa osallistua öljyvahinkojen torjuntaan. Muut viranomaiset (Liikenteen turvallisuusvirasto, puolustusvoimat ja rajavartiolaitos) osallistuvat alus öljy- ja aluskemikaalivahinkojen torjuntaan. Rajavartiolaitos osallistuu kuitenkin vain merialueella tapahtuvien vahinkojen torjuntaan. Vapaaehtoiset (VAPEPA, SPR, Järvipelastajat, WWF, Kylien pelastusryhmät) Torjuntaorganisaatiota voidaan täydentää koulutetuilla vapaaehtoistoimijoilla. 7.1 Torjunnan järjestäminen Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen öljyvahinkojen torjuntavalmius perustuu pelastuslaitoksen operatiiviseen toimintavalmiuteen. Pelastuslaitoksen operatiivinen päivystys- ja varallaolovahvuus perusvalmiudessa on yhteensä 2+18+20 = 40 henkilöä (päällikköpäivystäjä, päivystävä palomestari, 18 yksikönjohtajaa ja 20 pelastajaa). Normaaliolojen tehostetussa valmiudessa pelastuslaitoksen operatiivinen päivystys- ja varallaolovalmius on yhteensä 3+10+23+47 = 83 henkilöä (päällikköpäivystäjä, päivystävä ja varalla oleva palomestari, komppanioiden johtajat ja 10 varajohtajaa, 23 yksikönjohtajaa ja 47 pelastajaa). Tilanteen vaatiessa nostetaan pelastuslaitoksen vahvuus normaaliolojen täysvalmiuteen, jolloin pelastuslaitoksen operatiivinen päivystysvahvuus on 10 (2+5+3)+10+25+78= 123 henkilöä. Tällöin pelastuslaitoksen sekä komppanioiden johtokeskukset ovat miehitetyt ja johtamisvalmiit, samoin paloasemat on miehitetty ja tehtävät jaettu toimintaa varten. 13 TEHOSTETTU VALMIUS TAVOITEVAHVUUS arki 8 - 16 Johtokeskus 0 arki 16 - 8 & 24/7 viikonloppu 0 1+2+0 johtokeskuksen 1+0+0 päällikkö 1+0+0 2+0+0 1+4 1+6 1+1 1+2 1+2 1+1 0 1+1 0 1+1 1+3+6 2 + 5 + 12 0 2+0+0 1+3 1+2 1+0 1+2 1+0 1+2 1+1 1+2 4+3 2+4+9 0 2+0+0 1+0 1+1 1+1 1+2 1+1 1+2 0+1 1+1 0+1 1+1 3+4 2+5+7 0 2+0+0 1+1 1+2 1+1 1+3 1+1 1+2 1+0 1+2 4+3 2+4+9 0 2+0+0 1+1 1+2 1+1 1+2 1+1 1+2 1+1 1+2 0+0 1+2 4+4 2 + 5 + 10 NORMAALIOLOJEN TÄYSVALMIUS 24/7 2+5+3 tilannehuoneen päällikkö 2+0+0 2+8 1+4 1+4 1+3 1+3 2 + 6 + 22 2+0+0 1+5 1+4 1+4 1+4 2 + 4 + 17 2+0+0 1+2 1+3 1+3 1+2 1+2 2 + 5 + 12 2+0+0 1+3 2+6 1+3 1+2 2 + 5 + 14 2+0+0 1+3 1+3 1+3 1+2 1+2 2 + 5 + 13 Komppanian johtaja 1+0+0 Johtopaikka/Joensuu Joensuu Hammaslahti Kiihtelysvaara Reijola Joensuun VPK Palvelualue yhteensä Johtopaikka/Kitee Kitee Kesälahti Rääkkylä Tohmajärvi Palvelualue yhteensä Johtopaikka/Outokumpu Liperi Outokumpu Polvijärvi Viinijärvi Ylämylly Palvelualue yhteensä Johtopaikka Lieksa Juuka Lieksa Nurmes Valtimo Palvelualue yhteensä Johtopaikka Kontiolahti Eno Ilomantsi Kontiolahti Tuupovaara Lehmo Palvelualue yhteensä 1+0+0 1+4 1+1 1+1 0 0 1+3+6 0 1+0+1 1+0+0 1+0+1 1+1 3+1+3 0 2+0 1+1+0 1+0 0 0 1+4+0 0 1+1+0 1+1+1 1+0+1 0+0 3+2+2 0 1+1+0 1+0+1 1+1 1+0 0+0 4+1+2 Pelastuslaitos yhteensä Operatiivisen henkilöstön määrä 1 + 12 + 11 + 13 2 + 18 + 20 3 + 10 + 23 + 47 10 + 10 + 25 + 78 37 40 83 123 Taulukko 3. Pelastuslaitoksen henkilövahvuudet eri normaaliolojen valmiustiloissa. Paloasemien tavoitevahvuus voi vaihdella eri vuodenaikojen, viikonpäivien ja vuorokauden aikojen sekä toiminnallisten riskien mukaan. (Palvelutasopäätös 2014 - 2017) 14 Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen johtamisohjeen mukaan; päivittäisissä pienissä ja keskisuurissa onnettomuuksissa pelastustoiminnan johtajana toimii päivystävä palomestari (P31) tai muu hänen määräämänsä viranhaltija. Mikäli tehtävän hoitamiseen osallistuu muita pelastuslaitoksen viranhaltijoita, voi päivystävä palomestari siirtää johtovastuun paikalla olevalle pelastusviranomaiselle. Pelastustoiminnan johtajan ei tarvitse saapua paikalle, mikäli tehtävän luonne ja tilannepaikan johtajan ominaisuudet huomioon ottaen viestivälinein annetuilla toimintaohjeilla pystytään tehtävä asiallisesti suorittamaan. Suurissa onnettomuustilanteissa sekä erityis- ja häiriötilanteissa pelastustoimintaa johtaa päivystävä päällikkö (P21) tai muu päivystävän päällikön tehtävään määräämä henkilö. Pelastuskomppaniaa suurempia muodostelmia johtaa pelastusjohtaja tai hänen varamiehensä apunaan johtokeskuksen esikuntahenkilöstö. Päivystävä päällikkö päättää torjunta-avun pyytämisestä muilta viranomaisilta tai naapuripelastuslaitoksilta. Suuronnettomuustilanteissa tai muissa erityis- ja häiriötilanteissa perustetaan pelastustoimen johtokeskus (PoKa PelJoke), joka vastaa onnettomuustilanteen ja sen seurausten yleisjohtamisesta sekä toiminta-alueen johtamistoiminnan tukemisesta. Pelastustoiminnan johtokeskuksen toimintaa tukee Itä- ja Kaakkois-Suomen tilannekeskus (ISTIKE), josta on laadittu erillinen ISTIKE – toimintaohje. PoKa PelJoke muodostuu Joensuun paloasemalle yhdestä tai useammasta osasta, riippuen tilanteen laajuudesta ja viranomaistahojen liittymisestä johtokeskustoimintaan. Poka PelJoke muodostuu torjuntatyön johtajasta (esikuntapäällikkö, pelastustoiminnan johtaja) sekä seuraavasta esikuntahenkilöstöstä; tilannepäällikkö, operaatiopäällikkö, tiedotuspäällikkö, tukipäällikkö, hallintopäällikkö, ensihoidon tilannepäällikkö (tarvittaessa) sekä muu tarvittava tilannehenkilöstö. Toiminta-alueelle voidaan perustaa toimintaalueen johtoelin (TOJE), joka johtaa toimintaa onnettomuusalueella. Poikkeuksellisen laajoissa ja/tai pitkäaikaisissa onnettomuustilanteissa muodostetaan johtoryhmä, jonka perustamisesta päättää pelastusjohtaja, joka kutsuu tarpeellisen henkilöstön paikalle. Pelastusjohtaja tai hänen varamiehensä johtaa johtoryhmän toimintaa ja ottaa tarvittaessa yleisjohtovastuun pelastustoimista itselleen. Johtoryhmä muodostuu seuraavista tahoista ja henkilöistä: pelastusjohtaja ja hänen avustaja, tilanteen vaatimat viranomaisjohtajat kuten ympäristökeskuksen-, poliisin-, puolustusvoimien-, ja rajavartioston edustajat, onnettomuuskohdekunnan johto sekä onnettomuuskohdeorganisaation johto (ja tai vakuutusyhtiön edustaja), vapaaehtoissektorin edustajat sekä tarvittavat asiantuntijat. Yhteystiedot ja tar15 kemman osallistujatahot on kirjattu viranomaisten suuronnettomuussuunnitelmaan. Johtoryhmä sijoittuu Joensuun paloasemalla neuvottelutiloihin. Johtoryhmä kokoontuu alkuvaiheessa päivittäin ja toiminnan vakiintuessa tarpeen mukaan. Jokaiseen johtoryhmän kokoukseen osallistuu myös esikunnan ryhmä. Torjuntaorganisaatio mitoitetaan onnettomuustilanteen mukaisesti siten, että torjuntatoiminta aloitetaan etupainotteisesti. Mikäli onnettomuus taas on pienempi, voidaan tiettyjä toimintamallin osa-alueita keventää tai karsia kokonaan pois. Onnettomuuden tapahduttua torjuntatyöt käynnistyvät välittömästi viranomaisvoimin. Samanaikaisesti aloitetaan suuren organisaation suunnittelu ja rakentaminen. Laajassa, koko Saimaan aluetta, tai laajoissa maa-alueita koskevassa öljyonnettomuudessa organisaation perustamiseen saattaa kulua päiviä, viikkoja tai jopa kuukausia. Torjuntaorganisaatioon nimettyjen avainhenkilöiden tulee kouluttautua ja perehtyä omiin erikoistehtäviinsä jo etukäteen operatiivisen suunnitelman ja johtamisohjeen mukaisesti. Toimivaltainen pelastustoiminnan johtaja toimii öljyvahinkojen torjuntatöiden johtajana pelastustoimen alueellaan. Öljyntorjuntaviranomaisena voi pelastustoiminnan johtajan lisäksi toimia palvelualueen päällikkö tai paloaseman asemavastaava. Lähtökohtana organisaatiomallin suunnittelussa on pidetty sitä, ettei suurikaan öljyvahinko saa merkittävästi horjuttaa yhteiskunnan normaalia toimintaa, niin viranomaisten kuin kuntienkin henkilöstön on kyettävä toimimaan toimialansa päivittäisissä tehtävissä öljyvahingosta huolimatta. Tästä syystä organisaation rakentamisessa on nojauduttu viranomaisten lisäksi muihin asiantuntijoihin ja muun muassa ostopalveluina hankittaviin toimijoihin. Myös vapaaehtoisten työpanos on merkittävää torjunnan alkuvaiheessa. Vapaaehtoisjärjestöistä muun muassa WWF:n öljyntorjuntajoukkojen, järvipelastusyhdistysten, VAPEPA:n (Vapaaehtoisen pelastuspalvelun) ja kylien pelastusryhmien henkilöstöä osallistuu öljyonnettomuuden torjuntaan. Torjuntatyön pitkittyessä useiden kuukausien jopa vuosien mittaiseksi on huomioitava työvoiman saatavuus ja rekrytointi torjuntatöiden jatkuvuuden turvaamiseksi. (Selvityshanke käynnissä 2015–2016. SPEK) Saimaan Sökössä luotu torjuntaorganisaatiomalli antaa torjuntatyön johtajalle kuvan siitä, mitä toiminnallisia osa-alueita hänen tulisi perustaa. Torjuntatyön johtajan harkinnan varaan 16 jää lopullinen päätös siitä, missä laajuudessa organisaatiomalli toteutuu. Pelastuslaitoksen johtamistoiminta perustuu pelastuslaitoksen johtamisohjeeseen. Kuva 5. SÖKÖ II alusöljyvahingon torjuntaorganisaatio 17 7.2 Tilannekuvan muodostaminen Pelastuslain mukaan, jos pelastustoimintaan osallistuu useamman toimialan viranomaisia, tilanteen yleisjohtajana toimii pelastustoiminnan johtaja. Yleisjohtaja vastaa tilannekuvan ylläpitämisestä ja toiminnan yhteensovittamisesta. Tilannekuvalla tarkoitetaan pelastustoiminnan johtajan ja avustavien henkilöiden ymmärrystä ja päätöksenteon tueksi kerättyä tietoa; tapahtuneista asioista, niihin vaikuttaneista olosuhteista, eri osapuolien tavoitteista ja tapahtumien mahdollisista kehitysvaihtoehdoista (skenaarioista). Tietoja tarvitaan päätösten tekemiseksi tietystä asiasta tai asiakokonaisuudesta. Tilannekuvan informaatio muodostuu oman ja muiden organisaatioiden tilanneilmoituksista, havainnoista ja kerätystä tiedosta. Tilannekuva koostuu kuvista, kaavioista, piirroksista ja teksteistä. Tilannekuva sisältää seuraavia tietoja; onnettomuudesta, sen laadusta, kehittymisestä, tapahtuma-ajasta, sijainnista ja välittömistä vaikutuksista, vaurioista, aineen ominaisuuksista, vuotomääristä tilanteen ennustettavuudesta ja mahdollisesta leviämisestä voimavarojen riittävyydestä (resurssitieto) mahdollisista väestön siirroista, suojaväistöistä tai evakuoinneista pelastusjoukkojen johtamisesta ja johtamispaikoista mahdollisesta avun tarpeesta, sen laadusta ja määrästä pelastustoiminnan kestosta muista pelastustoimintaan tai tapahtumaan vaikuttavista tärkeistä seikoista (esim. muodostelmien erikoistehtävistä) tiedoista, jotka annetaan julkisuuteen Viranomainen selvittää nämä onnettomuuden luonteen ja laajuuden selvittämiseksi vaadittavat tiedot. Tilannekuvan ylläpitäminen kuuluu tilannepäällikön ja hänen apunaan toimivan tilannehenkilöstön tehtäviin. Torjuntatyön edistymiseen liittyvä kokonaiskuva saadaan keräämällä yhteen tiedot organisaation eri toimijoilta. Tilannepäällikön tehtäviin kuuluu pitää muut tilanteen organisaation kuuluvat tahot ajan tasalla kokonaistilanteesta. Tilanteen laajuuden selvittämiseksi käytetään mm. hätäilmoitusten kautta saatua tietoa, maastotiedustelua ja tiedustelulentoja. Lentotiedustelussa käytetään rajavartioston ja puolustus- 18 voimien virka-apua. SYKE avustaa tarvittaessa valvontalentojen ja satelliittikuvien hankinnassa. Itä-Suomen alueen yhteistoimintasuunnitelman ja Saimaan SÖKÖ -toimintamallissa on kehitetty tilannekuvan työvälineeksi BORIS- tilannekuvajärjestelmän operatiiviset kartat, joille voidaan merkitä esimerkiksi öljyyntyneet alueet ja käyttöön otettavat kuljetuspisteet. Lisäksi tiedustelua ja öljyyntymisen arviointia varten on laadittu Excel-muotoiset raportointilomakkeet. Raportointilomakkeiden koontiin voidaan käyttää BORIS- tiedonhallintajärjestelmää. 7.3 Torjuntayksiköiden täydennys Pelastuslaitoksen muut toimialueet tukevat tarpeen ja mahdollisuuksien mukaisesti Henkilöstö- ja kalustoapua voidaan pyytää Itä-Suomen pelastuslaitoksilta o Itä-Suomen pelastuslaitosten yhteistoimintasuunnitelman mukaisesti o Saimaan öljyntorjuntakomppanian käyttäminen laajoissa tehtävissä Torjuntayksiköiden yhteistoiminnasta huolehtii torjuntatöiden johtaja Torjuntayksiköiden johtajat ja johtajien sijaisuus sekä miehistö määräytyvät PohjoisKarjalan pelastuslaitoksen johtamisjärjestelmän ja organisaation mukaisesti. Öljyntorjunnan yhteyshenkilöistä pidetään päivitettyä luetteloa kuntaosioissa. Muu kalustoapu pelastuslaitosten kesken toteutetaan yhteistyösopimuksilla ja virkaapuna Euroopan Unionin Pelastuspalvelu Mekanismin (UCPM) öljyntorjuntamoduulien käyttö tarkentuu vuoden 2015 aikana. 7.4 Toimintajärjestys öljyvahingoissa ja vastuulliset torjuntaorganisaatiot Hätäkeskuksen tehtävänä on vastaanottaa hätäilmoituksia, ihmisten, omaisuuden ja ympäristön turvallisuuteen liittyviä välittömiä toimenpiteitä edellyttäviä ilmoituksia sekä välittää ne edelleen niille yksiköille, joille tehtävä voimassa olevan lainsäädännön mukaan kuuluu. Vahinkoilmoitusten tarkastaminen ja vahingon kiireelliset toimenpiteet kuuluvat pelastuslaitokselle, joka huolehtii tarpeen mukaan vahingon paikallistamisesta ja rajoittamisesta sekä öljyn keruusta ja muista ensivaiheen torjuntaan liittyvistä toimenpiteistä. Öljyntorjunnan kiireellisen vaiheen torjuntatöiden lopettamisesta päättää pelastustoiminnan johtaja kirjallisesti. 19 Öljyvahingon jälkitorjunta kuuluu vahingon aiheuttajalle, vakuutusyhtiölle tai kunnalle. Pelastuslaitos voi mahdollisuuksien mukaan tarvittaessa osallistua myös jälkitorjuntaan erillisen kirjallisen sopimuksen mukaisesti. Jälkitorjunnan tehostamiseksi ollaan suunnittelemassa Saimaan SÖKÖ II-hanketta vuosina 2015–2019. 7.5 Saimaan alueen öljyntorjuntakomppania Saimaan alueen pelastuslaitokset, Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja PohjoisSavon pelastuslaitokset, ovat sopineet EnSaCo Saimaa öljyvahinkojen torjuntakoulutuksessa perustettavaksi yhteisen n. 60 henkilön öljyntorjuntakomppanian. Komppanian käyttötarkoitus on saada nopeasti hälytetyksi yksiköitä, joukkueita tai koko komppania paljon työvoimaa vaativaan nopeasti aloitettavaan torjuntaan Saimaan alueella joko vesistössä tai maalla. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos on perustanut öljyvahinkojentorjuntajoukkueen, joka on osa Saimaan alueen öljyvahinkojentorjuntakomppaniaa. Öljyvahinkojentorjunta joukkue muodostetaan Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen alueelta koostuvasta vaativien tilanteiden joukkueen henkilöstöstä. Öljyvahinkojentorjuntajoukkuetta voidaan käyttää oman alueen suuriin öljynja muiden ympäristövahinkojen torjuntatehtäviin sekä avuksi toiselle pelastuslaitokselle. Pelastuslaitosten yhteistoimintasopimukset tullaan päivittämään suunnitelmakauden aikana. 8. Jälkitorjunnan järjestelyt ja jälkitorjuntaviranomaiset Öljyvahingon jälkitorjunnalla tarkoitetaan vahinkojätteiden käsittelyyn liittyviä toimenpiteitä sekä maaston puhdistusta ja ennallistamista. Vahinkojätteellä tarkoitetaan öljyvahingon yhteydessä syntyvää öljypitoista jätettä, öljypitoista seosta tai jäteöljyä. Alkuvaiheen torjunta ja jälkitorjunta eroavat ennallistamisesta siten, että niihin sovelletaan öljyvahinkojen torjuntalakia. Sekä alkuvaiheen torjunnan että jälkitorjunnan aikana toimintaa johtaa torjuntaviranomainen, joka voi tarvittaessa määrätä muita toimijoita luovuttamaan käyttöönsä mm. riittävästi kuljetuskalustoa tai alueita jätteen välivaraston rakentamista varten. 20 Öljyvahinkojen torjuntalain mukaan kunta vastaa tarvittaessa jälkitorjunnasta alueellaan. Kunnan eri viranomaisten ja laitosten tulee tarvittaessa osallistua öljyvahinkojen torjuntaan. Torjuntatöiden johtaja (pelastustoiminnan johtaja) päättää, milloin johtovastuu siirretään jälkitorjunnasta vastaavalle kunnan asianomaiselle viranomaiselle. Jälkitorjuntaa johtaa asianomaisen kunnan määräämä viranomainen. Kuntien kanssa tehtyyn sopimukseen perustuen Pelastuslaitos voi vastata öljyvahinkojen jälkitorjunnasta, jolloin jälkitorjunnasta vastaavana viranomaisena toimii pelastuslaitoksen tehtävään nimeävä henkilö. Jälkitorjunnan järjestelyjä selvitetään yhdessä kuntien kanssa suunnitelmakauden aikana. ELY - keskus ohjaa ja sovittaa yhteen jälkitorjuntatöitä, jos torjunta ulottuu usean kunnan alueelle. Torjuntatöiden johtaja päättää ELY -keskusta tarvittaessa kuultuaan, milloin öljyvahingon tai aluskemikaalivahingon torjunta ei enää vaadi torjuntaviranomaisen toimenpiteitä. Jälkitorjuntaviranomaisen tehtäviin kuuluu vastata muun muassa seuraavista asioista: Jälkitorjunnan johtaminen Maaperän puhdistaminen ja ennallistaminen Jätteiden välivarastointi Jätteiden kuljetuslogistiikka Jätteiden toimittaminen jatkokäsittelyyn 8.1 Öljyvahinkojätteen vastaanotto ja jatkokäsittely Öljyvahinkojätteitä käsitellään torjuntatoimenpiteiden järjestelyn ja ympäristön olosuhteiden sekä käsittelyn kustannusten suhteen tarkoituksenmukaisella tavalla. Vahinkojätteet käsitellään ja sijoitetaan torjuntatyöhön liittyen torjuntaviranomaisten tarpeellisiksi katsomin toimenpitein siten, ettei vahinkojätteistä ole haittaa ympäristölle. Maaston puhdistuksessa ja ennallistamisessa käytetään tarpeen ja olosuhteiden mukaan menetelmiä, joilla öljyvahingon vaikutusalue voidaan tarkoituksenmukaisella tavalla puhdistaa ja ennallistaa. Rantojen puhdistuksessa otetaan erityisesti huomioon rannan käyttö ja ympäristöolosuhteet. 21 Muun kuin vahinkotapauksessa syntyneen jäteöljyn öljypitoisen jätteen tai öljypitoisen seoksen vastaanotto, varastointi ja jatkokäsittely perustuvat Jätelain (646/2011) ja ympäristönsuojelulain (527/2014) mukaisiin järjestelyihin ja päätöksiin. Vahinkojätteiden ja muiden öljyjätteiden käsittely pyritään mahdollisuuksien mukaan hoitamaan ympäristöviranomaisten ohjeiden mukaan. Mikäli loppukäsittelypaikkaa ei tiedetä, öljyiset maat ja -jätteet tulee välivarastoida ja jälkitorjunnassa tulee noudattaa ympäristöviranomaisen antamia ohjeita. Suunnitelma kauden aikana on tavoitteena laajentaa SÖKÖ- hanke koskemaan myös Saimaan syväväylän aluetta. Toimintamallissa käsitellään rannikon öljyntorjuntatyön eri vaiheet torjunnan käynnistämisestä varsinaiseen puhdistustoimintaan ja jätteen toimittamiseen loppukäsittelypaikalleen asti. Toimintamallissa on osa-alueet mm. öljyn levinneisyyden tiedustelusta, öljyntorjuntaorganisaation muodostamisesta, rahoituksen suunnittelusta, jälkitorjunnasta sekä öljyjätteen ja saastuneen maa-aineksen varastoinnista ja kuljettamisesta. 22 Jätetyyppi Vastaanottopaikka Joensuun Seudun Jätehuolto Oy (Kontiosuon jäteasema, Puhas Oy) Outokummun kaupunki (Jyrin käsittelyasema) Kaikki öljyiset maa-ainekset Majasaaren jätekeskus (Eko-Kymppi) Sorsasalon teollisuusjätteen käsittelykeskus (Ekokem-Palvelu Oy) Nousialan jäteasema, Savonlinna (Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy) Joen Loka Hälytysyhteys 013-2673582 Tapani Karhu, 0500-576567 013-555734 Päivystäjä 044 755 9412 08-687 0157 044-7100425 010-7551774 040-7143350 päivystys, 0500-670575 010-636 5310 Öljyiset vedet kuljetus Lassila&Tikanoja 010-6366031 Ekokem Oyj 010-755 1951, 050-3096875 Osoite Sijaintikunta Kontiosuontie 11 80260 JOENSUU Joensuu Jyrinmäentie 19 83500 OUTOKUMPU Outokumpu Mustantie 500 87100 Kajaani Kajaani Sellutie 142 70420 KUOPIO Kuopio Nousialantie 11 57230 SAVONLINNA Savonlinna Aspitie 28 80100 JOENSUU Joenuu Raatekankaantie 18 80100 JOENSUU Joensuu / koko maa Peltisepänpolku 4 80400 YLÄMYLLY Liperi / koko maa 010-7551625 Öljyisen veden vastaanotto Taulukko 4. Pilaantuneen maa-aineksen vastaanottopaikkoja Päivittäisistä pienistä öljyvahingoista syntyvä öljyinen jäte kerätään paloasemille, tätä varten varattuihin astioihin, josta se toimitetaan asianmukaiseen jatkokäsittelyyn. Paloaseman asemavastaava huolehtii jatkokäsittelyn tilaamisesta sekä jatkokäsittelystä pelastuslaitokselle aiheutuneiden kulujen laskuttamisesta vahingon aiheuttajalta. 9. Kalusto ja muu torjuntavalmius Pelastuslaitoksella oleva öljyntorjuntakalusto sijoitetaan siten, että kalusto on otettavissa käyttöön nopeasti pienten paikallisten öljyvahinkojen torjuntaan. Pelastustoimen alueen keskusvaraston kalusto on käytettävissä mahdollisimman pienellä viiveellä missä tahansa pelastustoimen alueella tapahtuvan keskisuuren öljyvahingon torjuntaan. Tarvittaessa viereiset 23 pelastustoimen alueet Etelä-Savo, Pohjois-Savo ja Etelä-Karjala ovat velvollisia antamaan torjunta-apua tai lainaamaan hallinnassaan olevaa kalustoa Pohjois-Karjalan pelastustoimen alueelle. Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksella torjuntakalusto on sijoitettu siten, että maa- ja alusöljyvahinkojen torjuntaan varatut kalustokokoonpanot muodostavat toimivan kokonaisuuden. Kaluston sijoittelua ohjaa riskianalyysi sekä pelastuslaitoksen laatima kalusto-ohje. Torjuntakalustoa voidaan hankkia tai siirtää riskiarvion perusteella. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos on varautunut maa- ja alusöljyvahinkojen torjuntaan seuraavalla torjuntakalustolla. 24 Palvelualue Paloasema RISKIT Tehtävät Luvanvaraiset 2010 Vesistö Kalustoluokka kohteet Maa 2014 (väylät) Joensuun seutu Joensuu 18 A Joensuun seutu Kiihtelysvaara (Joensuu) 1 C Joensuun seutu Hammaslahti (Joensuu) 2 C Joensuun seutu Reijola (Joensuu) OKUPOLI Outokumpu 22 4 B B MÖ1 OKUPOLI Polvijärvi 18 1 C C MÖ 1- OKUPOLI Liperi 30 B A AÖ 1 OKUPOLI Viinijärvi (Liperi) OKUPOLI Ylämylly (Liperi) Vaara-Karjala Kontiolahti Vaara-Karjala Eno (Joensuu) Vaara-Karjala Ilomantsi Vaara-Karjala Tuupovaara (Joensuu) Vaara-Karjala Uimaharju (Eno) Vaara-Karjala Lehmo (Kontiolahti) Pielisen-Karjala Nurmes 45 2 B B MÖ 1 täydennys riskiperusteisesti Pielisen-Karjala Juuka 27 2 C B MÖ 1- täydennys riskiperusteisesti Pielisen-Karjala Lieksa 33 2 B B AÖ1 keskusvarasto, täydennys MÖ 2 Pielisen-Karjala Valtimo 15 Pielisen-Karjala Vieki (Lieksa) Keski-Karjala Kitee 41 2 A A AÖ 1 Keski-Karjala Kesälahti (Kitee) 9 1 C B MÖ 1 Keski-Karjala Rääkkylä 9 C A Keski-Karjala Tohmajärvi 32 C MÖ 1- Keski-Karjala Värtsilä (Tohmajärvi) B MÖ 1- YHTEENSÄ 188 A 25 1 19 A C MÖ 1- C MÖ 1- B C MÖ 1 C B MÖ 1MÖ 1- C C MÖ 1A C 1 513 AÖ 1 MÖ 1- C 2 keskusvarasto MÖ 1- C 1 ÄO 2 Huom. MÖ 1 tehdaspalokunta MÖ 1- C MÖ 1- C MÖ 1keskusvarasto, täydennys MÖ 2 AÖ 1 40 RISKIT: A - erittäin riskialtis B - keskimäärin riskialtis C - vähäisesti riskialtis Taulukko 5. Riskien mukainen öljyntorjuntavalmius, palvelualueittain sekä paloasemittain. 25 Torjuntakalustoluokkien sisältämä kalusto noudattaa SYKE:n öljyvahinkojen torjunnan kalusto-ohje luonnosta soveltuvin osin. MÖ 1- Pelastusajoneuvoon tai peräkärryyn sijoitettu kalusto pienten maaöljyvahinkojen alkuvaiheen torjuntaa varten. MÖ 1 Paikallisvarastoon tai konttiin sijoitettu peruskalusto pienten maaöljyvahinkojen torjuntaa varten. MÖ 2 Keskusvarastotasoinen kalusto keskisuurten maaöljyvahinkojen torjuntaa var- ten. Saimaan syväväylän alueella sijaitsevan pelastustoimen alueella tulee olla riittävä määrä alusöljyvahinkojen torjuntaan soveltuvaa kalustoa alla olevan taulukon mukaisesti. AÖ 1 Saimaan syväväylän alueelle sijoitetun paloaseman kalustovaraston torjuntaka- lusto pienten alusöljyvahinkojen torjuntaa varten. Kalustoon kuuluu pienten maaöljyvahinkojen torjuntaa varten varattu kalusto (MÖ1) ja pienten alusöljyvahinkojen torjuntaa varten varattu erikoiskalusto. AÖ 2 Keskusvarastotasoinen kalusto keskisuurten alusöljyvahinkojen torjuntaa var- ten. Kalustoon kuuluu lisäksi keskisuurten maaöljyvahinkojen torjuntaa varten varattu kalusto(MÖ2). 10. Yhteistoiminta Saimaan alueella Taulukko 6. Öljyvahinkojen torjunnan yhteistyötahot (EI JULKINEN (puhelinnumerot)) Jos öljyvahinko, sen vaara tai vahingon leviämisen mahdollisuus on niin suuri, että torjuntaviranomaisen käytössä oleva henkilöstö tai kalusto ei riitä vahingon tehokkaaseen torjumiseen tai ehkäisyyn, torjuntaviranomaisella on oikeus määrätä viranomainen, laitos tai muu taho jolla on torjuntakalustoa tai niiden käyttöön perehtynyttä henkilöstöä, asettamaan nämä 26 torjuntaviranomaisen käyttöön, jollei tästä aiheudu toiminnan harjoittajalle kohtuutonta haittaa. Saimaan alueen öljyntorjuntasuunnitelmassa on selvitys Saimaan alueen öljyntorjuntakalustosta, öljyntorjuntaan osallistuvista joukoista, öljyntorjunnan johtamisesta ja koulutuksesta Pohjois-Karjalan pelastuslaitos ja Etelä-Savon pelastuslaitos ovat tehneet yhteistyösopimuksen siten, että Pohjois-Karjalan pelastuslaitos vastaa öljyntorjunnasta ja sen johtamisesta Varkauden tien osuudelta aina Heinävedelle asti. 11. Hälytysjärjestelmät Öljyvahinkojen torjunnassa käytetään Hätäkeskuksen hälytysjärjestelmää. Kuopion hätäkeskuksessa ovat ohjeet vahinkoilmoitusten vastaanottamisesta, edelleen hälyttämisestä, virkaapu ja yhteistyöviranomaisista. Hätäkeskus hälyttää riskinarvion ja pelastuslaitoksen hälytysvasteohjeen mukaiset tarvittavat torjuntayksiköt sekä pelastustoiminnan johtaja. Pelastustoiminnan johtaja päättää alueen muiden viranomaisten hälyttämisestä ja muun ulkopuolisen avun pyytämisestä. Lisäksi vahingoista ilmoitetaan tapauksesta ja tarpeesta riippuen poliisille, ympäristöviranomaisille ja sille, jonka hallussa tai hoidossa öljy on sekä muille asianosaisille, joita vahinko koskee. ELY-keskuksen öljyntorjunnasta vastaavalle on ilmoitettava: öljyvuodon ollessa pohjavesialueella öljyä pääsee vesistöön epäiltäessä ympäristörikosta keskisuurista öljyvahingoista n.100 litraa tai enemmän öljysäiliövuodoista maaperään tarvittaessa asiantuntija apua jälkitorjunnan ja seurannan järjestelyissä. Suomen ympäristökeskukselle (SYKE) tehtävät ilmoitukset: kaikki alus öljy- ja aluskemikaalivahingot tai niiden vaara aluksista aiheutuva muu vesien pilaantumien tai sen vaara 27 ilmeisen laittomat päästöt aluksista maa-alueilla tapahtuvat suuret öljy- ja kemikaalivahingot tehtävät, joihin on tehty erityissuunnitelma Boris2 –tilannekuvajärjestelmään 12. Koulutussuunnitelma Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen henkilöstölle järjestetään öljyntorjuntaan liittyvää koulutusta omana koulutuksena sekä ulkopuolisilta kouluttajilta tilattuna. Koulutuksiin sisällytetään teoriaopetusta sekä käytännön harjoitteita. Päällystö- ja miehistö on saanut peruskoulutuksen öljyvahinkojen torjuntaan suorittaessaan tehtävään edellyttämän tutkinnon. Pelastuslaitoksen vesisukeltajat harjoittelevat ylläpitokoulutuksena aluksen pohjan – ja vaurioiden tutkimista, vuodon tukkimista sekä muita sukeltajilta edellytettyjä taitoja öljyvahinkojen torjuntatilanteessa. Sopimushenkilöstöä koulutetaan öljyvahinkojen torjuntaan järjestämällä SPEK:in öljyvahingon torjuntakursseja. Taitoja ylläpidetään viikko- ja täydennyskoulutuksilla. Torjuntahenkilöstön koulutuksessa pidetään vähimmäistavoitteena keskimäärin kahta koulutuskertaa vuodessa henkilöä kohden. Öljyntorjunnan koulutuksen toteutumisesta ja koulutuksen seurannasta vastaa pelastuslaitoksen öljyntorjuntavastaava. Öljyvahinkojen torjuntakoulutus jaetaan seuraavasti: 1. Peruskoulutus (miehistön peruskurssi 1krt/vuosi) SPEK:in öljyvahingon peruskurssi 2. Viikkoharjoitukset kaluston käyttökoulutus ja käytön harjoittelu sekä alusten ja veneiden ajoharjoittelu riskikohteisiin tutustuminen 3. Täydennyskoulutus (noin 4krt/vuosi) Vuosittain järjestettävät täydennyskoulutuskurssit säiliösimulaattorikurssit, Boris2 – kurssit, jälkitorjunnan johtaminen – koulutus, öljyntorjunta-alusten kuljettamiseen tarvittavat täydennyskoulutukset, 28 öljyntorjuntaviranomaisille järjestettävä koulutus 4. Yhteistoimintaharjoitukset (noin 1krt/vuosi) muiden pelastustoimen alueiden ja yhteistoimintatahojen kanssa järjestettävät harjoitukset 12.1 Operatiivinen päällystö Torjuntajohtajien ja esimiesasemassa olevien henkilöiden täydennyskoulutus perustuu pääasiassa ulkopuolisiin koulutustilaisuuksiin. Lisäksi he voivat saada torjuntakoulutusta Saimaan alueen pelastuslaitosten ja Suomen ympäristökeskuksen järjestämissä koulutustilaisuuksissa ja valtakunnallisissa öljyntorjuntaharjoituksissa. Tavoitteet: Osaa käynnistää onnettomuustilanteen mukaisen torjuntaorganisaation. Hallitsee suuren onnettomuustilanteen johtamisen. Osaa johtaa öljyvahinkojen jälkitorjuntaa. Osaa hyödyntää käytössä olevia sähköisiä tietojärjestelmiä johtamisen tukena ja suunnitellussa. Tuntee virkaapu menettelyn öljyvahinkojen torjunnassa. Tunnistaa ja osaa hyödyntää muita öljyntorjuntaan osallistuvia organisaatioita toiminnassaan. On perehtynyt Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen öljyntorjuntakalustoon, toimintavalmiuteen, riskikohteisiin, suunnitelmiin ja ohjeisiin. Sisältö: osallistuu täydennyskoulutuksiin osallistuu Boris2 – tilannekuvajärjestelmän koulutuksiin osallistuu jälkitorjunnan johtaminen koulutuksiin osallistuu yhteistoimintaharjoituksiin, kartta- ja johtamisharjoituksiin tekee öljyntorjunnan suunnittelua riskikohteisiin suunnittelee öljyntorjuntavalmiuden ylläpitoa 12.2 Alipäällystö ja miehistö Tavoiteet: Alipäällystö kykenee kouluttamaan miehistöä ja sopimushenkilöstöä sekä käyttämään olemassa olevaa kalustoa. Tietää ja tuntee oman toiminta-alueensa riskikohteet ja öljyntorjunta29 suunnitelman. Kykenee toimimaan joukkueenjohtajana öljyntorjuntatehtävässä. Pitävät yllä miehistön osaamista. Miehistöä erikoiskoulutetaan tarpeen mukaan veneenkuljettajiksi, sukeltajiksi yms. tehtäviin. Miehistö osaa käyttää öljyntorjuntakalustoa maa- ja vesistöonnettomuuksissa. Pystyy toimimaan ryhmän johtajana ja tunnistaa torjuntatoimiin liittyvät vaarat ja riskit. Sisältö: osallistuu työvuoro- ja viikkoharjoituksiin osallistuu täydennyskoulutuksiin osallistuu yhteistoimintaharjoituksiin ylläpitää öljyntorjuntakaluston kuntoa ylläpitää veneenkuljettajan pätevyyttä koulutuksilla ja ajoharjoituksilla osallistuu operatiivisiin öljyntorjuntaharjoituksiin riskikohteissa 12.3 Sopimushenkilöstö Tavoitteet: Sopimushenkilöstön yksikönjohtaja pystyy kouluttamaan ja käyttämään olemassa olevaa kalustoa. Tietää ja tuntee oman toiminta-alueensa riskikohteet ja öljyntorjuntasuunnitelman. Pystyy toimimaan ryhmän johtajana ja tunnistaa torjuntatoimiin liittyvät vaarat ja riskit. Pitävät yllä sopimushenkilöstön osaamista. Sopimuspalokuntien muu henkilöstö osaa käyttää öljyntorjuntakalustoa maa- ja vesistöonnettomuuksissa. Tunnistaa torjuntatoimiin liittyvät vaarat ja riskit sekä osaa suojautua sen mukaisesti. Sisältö: osallistuu miehistön peruskursseille (1 öljyvahingon peruskurssi/vuosi) osallistuu viikkoharjoituksiin ylläpitää oppimiansa taitoja (veneiden ajoharjoittelu, selvitykset, puomitukset) ylläpitää paloaseman öljyntorjuntakalustoa 30 13. Kustannusselvitys 2015–2019 Kustannusselvitys on yleisselvitys öljyvahinkojen torjuntaa koskevista hankinta-, käyttö- ja torjuntakustannuksista. Kustannukset perustuvat tilastotietoihin ja ohjeellisiin kustannusarvioihin sekä oletettuihin kustannuksiin. Kalustohankinnoissa noudatetaan Suomen ympäristökeskuksen laatimaa kalusto-ohje luonnosta. Hankinnoista tehdään vuosittainen hankintasuunnitelma, joka toimitetaan Pohjois-Karjalan ELY – keskukselle vahvistettavaksi. Kustannusselvitys vuosille 2015 - 2019 HANKINTAKUSTANNUKSET Torjuntakaluston hankinta Varastotilojen hankinta/kunnostus Ennakkopäätöksellä haettu 2015 2016 2017 2018 2019 54 000 54 000 2 000 54 000 152 000 54 000 2 000 54 000 2 000 21 000 Öljyvaahtokontti KÄYTTÖKUSTANNUKSET Valmiuden ylläpito Varastointikustannukset Torjuntahenkilöstön koulutus 73 000 27 000 106 000 75 000 20 000 75 000 75 000 20 000 50 000 75 000 20 000 50 000 75 000 20 000 40 000 5 500 14 000 14 000 14 000 14 000 286 500 240 000 365 000 215 000 205 000 TORUNTAKUSTANNUKSET Arvio torjuntakustannuksista YHTEENSÄ Taulukko 7. Öljyntorjunnan kustannusselvitys vuosille 2015–2019 14. Hankintasuunnitelma Itä-Suomen pelastuslaitosten kehittävät yhteistyötä kalustohankinnoissa. Kalustohankinnoissa pyritään tekemään yhteishankintoja Saimaan alueen pelastuslaitosten kanssa. Suuremmista hankinnoista pyydetään tarvittaessa yhteinen ennakkopäätös. Yhteistoiminnan lähtökohtana on EnSaCo - koulutuksessa ja Itä-Suomen öljyntorjunnan yhteistyöryhmässä sovitut päälinjat ja kehitystyö. Kalustohankintoja tarkastellaan Itä-Suomen öljyntorjunnan kalustohankintaryhmässä. Öljyntorjuntakaluston sijoittumista tarkastellaan kokonaisuutena Saimaan alueella. Itä-Suomen öljyntorjunnan kalustotyöryhmä valmistelee ja esittelee Saimaan alueen yhteishankinnat. Saimaan alueen yhteishankinnoista ja tai kaluston siirroista asianosaiset pelastuslaitokset so31 pivat erikseen yhteistoimintasopimuksissa. Yhteistoiminnasta päätetään myös Saimaan syväväylän alusöljy- ja aluskemikaalivahinkojen torjunnan yhteistoimintasuunnitelmassa. Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen öljyntorjuntakaluston hankintasuunnitelma esitetään liitteessä 5. 15. Öljyntorjunnan kehittämissuunnitelma Palvelutasopäätöskaudella pyritään toteuttamaan SÖKÖ- Saimaa II sekä ALYKÖ hankkeet. Öljyntorjunnan Boris2 tilannekuvajärjestelmän käyttöönotto ja koulutus öljyntorjuntajohtajille. Kalustohankintoja ja kaluston sijoituspaikkoja tarkastellaan uudelleen pelastuslaitoksella sekä Itä-Suomen kalustotyöryhmän toimesta. Asiakokonaisuus Palvelutasopäätös Nykytilanne päivitettävä Vastuuhenkilöt nimettävä Hankinnat tarkennettava Yhteistoiminta Kalusto Koulutus Harjoitukset Riskikohteet Toimintavalmius Tavoite Kehittämissuunnitelma jälkitorjunnan kehittäminen päivitetään vuosina 2017-2018 vastuuhenkilö ja varamiehet 1+2 jatkuva, vastuuhenkilöiden tietojen ylläpito, Itä-Suomen yhteistyö hankintasuunnitelman toteutus, Itä-Suomen kalustohankintaryhmän toiminta toimintamallin luominen, ja vastuuhenkilöiden tehtävien toteutus kaluston mitoitus vastaa riskejä ja suorituskykyvaatimuksia kehitettävä Itä-Suomen pelastuslaitosten yhteistoimintamallin ratifiointi, Itä-Suomen yhteistyöryhmän toiminta kehitettävä toiminta, mitoitus, suorituskyky, sijoitus kehitettävä tehtävän mukaiset osaamisvaatimukset, jälkitorjunnan johtaminen, alusöljyvahingon torjunta kehitettävä harjoitukset riskikohteisiin koulutuskalenterin mukaisesti, YT-harjoitukset joka 2.vuosi kartoitettava tiedostettava riskikohteet ja niiden vaikutus ympäristöön kehitettävä valmiuden kohottaminen, kaluston sijoitus, suorituskyky, kesäajan henkilöstömäärämitoitus kaluston hankintasuunnitelma, Itä-Suomen yhteistyöryhmä koulutussuunnitelman toteuttaminen koulutuskalenteri, karttaharjoitukset, käytäntö, kohde riskianalyysi 2017 osaamisvaatimukset nykytasolle, operatiivinen suunnitelman jalkauttaminen operatiivisille johtajille 32 johtamisvaste, torjuntatoimien johtaminen, alusöljyja jälkitorjunnan johtaminen kehitettävä yhteistoimintamalli ItäResurssit Suomessa, VATI - joukkue kehitettävä jälkitorjunnasta sopiminen Jälkitorjunta kuntien kanssa, välivarastointi paikkojen kartoitus, öljyisen jätteen jatkokäsittely Taulukko 8. Öljyntorjunnan kehittämissuunnitelma Johtaminen kehitettävä johtamiskoulutuksen sisältö, perehdyttäminen suuronnettomuusvalmius, VATI- joukkueen koulutus ÄLYKÖ- ja SÖKÖ – Saimaa hankkeet, kuntien jätehuoltosuunnitelmat 16. Lyhenteitä BORIS Baltic Oil Response Information System CMC Crisis ELY Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ERCC Emergency Response Coordination Centre (EU:n pelastuspalvelun Management Center. Kriisinhallintakeskus koordinointikeskus) HELCOM Helsinki Commission HÄKE Hätäkeskus MRCC Marine Rescue Coordination Centre (Meripelastuskeskus) MRSC Maritime Rescue Sub-Centre (Meripelastuslohkokeskus) PARKKI Öljyntorjunnan ja öljysuojarahaston tietojärjestelmä SYKE Suomen ympäristökeskus SÖKÖ-hanke Öljyjätteiden kuljetus ja välivarastointi öljyonnettomuudessa TOKEVA Torjuntaohjeet kemikaalien vaaratilanteille TYVI (Tietovirrat Yritysten ja viranomaisten välillä) on valtiovarainministeriön vuona 1996 käynnistämä hanke, joka tarjoaa yrityksille yhdenmukaisen tavan ilmoittaa tietoja sähköisesti viranomaisille ja viranomaistehtäviä hoitaville tahoille. VAPEPA Vapaaehtoinen pelastuspalvelu VTS Vessel Traffic Service WWF World Wildlife Fund YM Ympäristöministeriö 33 17. Lähteet ja linkit Saimaan alueen pelastuslaitosten (ESPL, PKPL) vanhat öljyntorjuntasuunnitelmat Ympäristöoppaat/Ympäristö.fi/ Syke öljyntorjunta Pelastuslaki Öljyntorjuntalaki Öljyntorjunta-asetus Saimaan yhteistyöryhmän kokoukset EnSaCo aineisto SÖKÖ: Toimintamalli suuren öljyntorjuntaoperaation koordinointiin rannikon öljyntorjunnasta vastaaville viranomaisille. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 2006. Justiina Halonen. Merenkulun tutkimus- ja kehittämisyksikkö. Ympäristöministeriö, http://www.ymparisto.fi/ Suomen ympäristökeskus, http://www.syke.fi/fi-FI BORIS- karttakäyttöliittymä, https://wwwp5.ymparisto.fi/boris2/default.aspx Alueelliset pelastuslaitokset, http://www.pelastustoimi.fi/pelastuslaitokset/ Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, http://www.ely-keskus.fi/ Liikennevirasto, http://portal.liikennevirasto.fi/ Liikenteen turvallisuusvirasto, TraFi, http://www.trafi.fi/ Poliisi, http://www.poliisi.fi/ Puolustusvoimat, http://www.mil.fi/ Rajavartiolaitos, http://www.rvl.fi Suomen Meripelastusseura, http://www.meripelastus.fi WWF, http://www.wwf.fi 34 Suomen Punainen Risti, http://www.redcross.fi/ Aluehallintovirasto, https://www.avi.fi/ Ilmatieteenlaitos, http://ilmatieteenlaitos.fi/ MeriTaito, http://www.meritaito.fi/www/fi/ Finnpilot Pilotage Oy, , http://www.finnpilot.fi/ Alfons Håkans, http://www.alfonshakans.fi/ Laitaatsillan telakka Savonlinna, http://www.laitaatsillantelakka.fi/telakka.htm MoproOy, http://www.mopro.fi/ Tutkimusalus Muikku, http://www.itameriportaali.fi/fi/muikku/muikku_yhteystiedot/fi_FI/yhteystiedot/ 18. Liitteet LIITE 1. Öljyvahinkojen torjunnan operatiivinen suunnitelma LIITE 2. Alus-, vene- ja erikoiskalusto 2015 LIITE 3. Öljyntorjunnan prosessikuvaukset LIITE 4. Kuntien vastuuhenkilöt LIITE 5. Hankintasuunnitelma 2015 - 2019 LIITE 6. Öljyntorjunnan vuosikello 2015 - 2019 LIITE 7. Palavan nesteen varastot LIITE 8. Saimaan syväväylän alueen yhteistoimintasuunnitelma LIITE 9. Konsultit öljyntorjuntaan 35
© Copyright 2024