Pohjis-Karjalan öljyvahinkojen torjuntasuunnitelman

Pohjois-Karjalan pelastuslaitos - liikelaitos
Öljyvahinkojen torjuntasuunnitelma vuosille 2015 – 2019
LAATINUT
HYVÄKSYTTY
Jani Nevalainen, palomestari
Pohjois-Karjalan pelastuslaitos – liikelaitos
Pohjois-Karjalan pelastuslaitos -liikelaitoksen
johtokunta 2015
Itä-Suomen öljyntorjunnan yhteistyöryhmän
laatimalle pohjalle
Sisällysluettelo
1. Johdanto ............................................................................................................................ 3
2. Yleiset perusteet (Lait, Asetukset) ..................................................................................... 4
3. Palvelutasopäätös (Öljyntorjunnan palvelutason määritys, toimintamalli) .......................... 5
3.1. Öljyntorjunnan palvelutaso ......................................................................................... 5
4. Suunnitelman uusiminen ja päivitys .................................................................................. 6
5. Alueellinen riskianalyysi (Erityiset riskikohteet ja luonnonsuojelualueet) .......................... 7
6. Pohjavedet ja vedenottamot (Merkittävät/tärkeät kohteet) ................................................ 12
7. Torjuntaorganisaatio ........................................................................................................ 12
7.1 Torjunnan järjestäminen ............................................................................................ 15
7.2 Tilannekuvan muodostaminen ................................................................................... 19
7.3 Torjuntayksiköiden täydennys ................................................................................... 20
7.4 Toimintajärjestys öljyvahingoissa ja vastuulliset torjuntaorganisaatiot ………………20
7.5 Saimaan öljyntorjuntakomppania ……………………………………..………………21
8. Jälkitorjunnan järjestelyt ja jälkitorjuntaviranomaiset ...................................................... 21
8.1 Öljyvahinkojätteen vastaanotto ja jatkokäsittely …………………………………...…22
9. Kalusto ja muu torjuntavalmius ....................................................................................... 24
10. Yhteistoiminta Saimaan alueella .................................................................................... 26
11. Hälytysjärjestelmät ........................................................................................................ 28
12. Koulutussuunnitelma ..................................................................................................... 29
12.1. Operatiivinen päällystö ........................................................................................... 30
12.2. Alipäällystö ja miehistö........................................................................................... 30
12.3. Sopimushenkilöstö .................................................................................................. 31
13. Kustannusselvitys .......................................................................................................... 32
14. Hankintasuunnitelma ..................................................................................................... 32
15. Öljyntorjunnan kehittämissuunnitelma .......................................................................... 33
16. Lyhenteitä ..................................................................................................................... 33
17. Lähteet ja linkit ............................................................................................................. 33
18. Liitteet........................................................................................................................... 33
1
LIITE 1. Öljyvahinkojen torjunnan operatiivinen suunnitelma
LIITE 2. Alus-, vene- ja erikoiskalusto 2015
LIITE 3. Öljyntorjunnan prosessikuvaukset
LIITE 4. Kuntien vastuuhenkilöt
LIITE 5. Hankintasuunnitelma 2015 - 2019
LIITE 6. Kehittämissuunnitelma 2015 - 2019
LIITE 7. Palavan nesteen varastot
LIITE 8. Saimaan syväväylän alueen yhteistoimintasuunnitelma
LIITE 9. Konsultit öljyntorjuntaan
Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen öljyvahinkojen torjuntasuunnitelma vuosille 2015 - 2019
Luonnos 1.0 – 2015
Muutokset
Pelastoimenalue
Taho
Toimenpide
P-K:n pelastuslaitos
Johtokunta
Hyväksyntä
Pohjois-Karjala
AVI
Lausunto
Pohjois-Karjala
ELY
Vahvistaminen
P-K: pelastuslaitos
PVM
Diaari
päivitys/muutos
2
1. Johdanto
Öljyvahinkojen torjuntalain (1673/2009) mukaan pelastustoimen alueen on huolehdittava
alueellaan öljyvahinkojen torjunnasta ja -torjunnan järjestämistä. Alueen pelastustoimella on
oltava öljyvahinkojen torjuntasuunnitelma. Öljyvahinkojen torjuntasuunnitelman sisältö määritellään öljyvahinkojen torjunta-asetuksessa (249/2014)
Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen pelastustoimen palvelutasopäätöksessä 2014 - 2017 öljyvahinkojen torjunnasta päätetään seuraavaa: Jokaisella ensilähdön paloasemalla on valmiudet
selviytyä pienistä maaöljyvahingoista ja henkilöstö kykenee aloittamaan torjuntatoimenpiteet
keskisuurissa ja suurissa onnettomuuksissa. Maaöljyvahinkojen laajempi torjuntakalusto on
keskitetty Joensuun, Kontiolahden, Lieksa ja Kiteen paloasemille, joiden alueella on keskimääräistä suuremmat riskit öljyvahingon sattumiseen. Keskuskuntatason laajempi kalusto,
jolla kyetään suoriutumaan suurista öljyvahingoista ja pitkäkestoisista torjuntatoimenpiteistä,
on keskitetty Joensuun paloasemalle. Vesialueella tapahtuvaan alusöljyvahinkojen torjuntaan
soveltuva kalusto on keskitetty Saimaan syväväylän läheisille Joensuun, Kiteen, Hammaslahden ja Rääkkylän paloasemille.
Jokaisella pelastuslaitoksen ensilähdön asemapaikalla on perusvalmius torjua maa-alueilla
tapahtuvia öljyvahinkoja (päivittäiset onnettomuudet). Laajempi maaöljyvahinkojentorjuntavalmius keskitetään Joensuun, Lieksan ja Kiteen paloasemille. Alusöljyvahinkojen edellyttämää torjuntavalmiutta keskitetään Joensuuhun, Kiteelle, Liperiin, Pyhäselkään ja Rääkkylään.
Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen öljyntorjuntasuunnitelma kokonaisuus koostuu seuraavista
osista:
1. Yleisestä osa ja tarkentavat liitteet
2. Paloasemakohtainen osio
3. Öljyvahinkojen torjunnan operatiivinen suunnitelma
4. Saimaan yhteistoimintasuunnitelma
5. Boris-järjestelmän sisältö. (Luonnonsuojelualueet, pohjavedet, öljysäiliöt, jne)
3
2. Yleiset perusteet (Lait, Asetukset)
Öljyvahinkojen torjuntasuunnitelman yleiset perusteet määräytyvät seuraavien lakien, asetusten ja viranomaisten ohjeiden mukaan:
Suunnitelman yleiset perusteet ja ympäristövahinkolainsäädäntö

Yhteiskunnan Turvallisuusstrategia 2010

Öljyvahinkojen torjuntalaki 1673/2009

Laki öljyvahinkojen torjuntalain 31 §:n muuttamisesta 428/2014

Valtioneuvoston asetus öljyvahinkojen torjunnasta 249/2014

Laki öljysuojarahastosta 1406/2004

Pelastuslaki 379/2011

Ympäristönsuojelulaki 527/2014

Merenkulun ympäristönsuojelulaki 1672/2009

Laki ympäristövahinkojen korvaamisesta 737/1994

Laki ympäristövahinkovakuutuksesta 81/1998

Asetus ympäristövahinkovakuutuksesta 717/1998

Laki eräiden ympäristölle aiheutuneiden vahinkojen korjaamisesta 383/2009

Luonnonsuojelulaki 1096/1996

Vesilaki 587/2011

Valtioneuvoston asetus eräiden ympäristölle aiheutuneiden vahinkojen korjaamisesta
713/2009

Merensuojelulaki 1415/1994

Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta 390/2005

Laki vaarallisten aineiden kuljetuksesta 719/1994
Onnettomuuksien ja muiden pilaantumisvahinkojen ennaltaehkäisyä säädellään ympäristönsuojelulainsäädännön lisäksi merenkulkulainsäädännössä, kemikaalilainsäädännössä ja ydinenergialaissa. Pilaantuneen ympäristön kunnostuksesta vastuu on ensisijaisesti vahingon aiheuttajalla. Ympäristönsuojelulain nojalla valvontaviranomainen voi käynnistää tarvittavat
toimet pilaantuneen ympäristön kunnostamiseksi. Ympäristöonnettomuuksista aiheutuneiden
henkilö- ja esinevahinkojen sekä torjunta- ja kunnostustöiden kustannusten korvaamista koskee yleisen vahingonkorvauslainsäädännön asemasta oma erillislainsäädäntönsä sekä laki
ympäristövahinkojen korvaamisesta. Myös lakisääteisestä ympäristövahinkovakuutuksesta
4
korvataan ympäristövahinkojen korvaamisesta annetussa laissa tarkoitettuja ympäristövahinkoja. Aluksista aiheutuneiden öljyvahinkojen korvaamiseen sovelletaan merilain 10. lukua
Ympäristöministeriön sekä Suomen ympäristökeskuksen julkaisut ja ohjeet ohjaavat öljyvahinkojen torjunnan suunnittelua ja kalustohankintaa. Ympäristövahinkojen ehkäisemistä ja
korjaamista koskeva ns. EY:n ympäristövastuudirektiivi (2004/35/EY) on pantu täytäntöön
lailla eräiden ympäristölle aiheutuneiden vahinkojen korjaamisesta, luonnonsuojelulakiin,
ympäristönsuojelulakiin, vesilakiin ja geenitekniikkalakiin tehdyillä muutoksilla sekä valtioneuvoston asetuksella eräiden ympäristölle aiheutuneiden vahinkojen korjaamisesta.
3. Palvelutasopäätös
Pelastuslaitos vastaa maa-alueen öljy-vahinkojen ja alusöljyvahinkojen torjunnasta alueellaan. Pelastuslaitos ohjaa öljyvahinkojen torjuntaan varautumista alueellaan. Pelastuslaitoksella on öljyvahinkojen torjuntasuunnitelma, joka sisältää maaöljy- ja alusöljyvahingot. Torjuntasuunnitelma perustuu pelastuslaitoksen laatimaan riskikartoitukseen kemikaaliriskien
osalta. Pohjois-Karjalan ELY - keskus on hyväksynyt Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen
laatiman öljyvahinkojen torjuntasuunnitelman. Suunnitelma päivitetään neljän (4) vuoden
välein tai tarvittaessa.
Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen pelastustoimen palvelutasopäätöksessä 2014 - 2017 öljyvahinkojen torjunnasta päätetään seuraavaa: Pohjois-Karjalan pelastuslaitos ylläpitää vähintään nykyistä valmiutta suorittaa öljyvahinkojen torjuntaa. Pelastuslaitos kehittää öljyvahinkojentorjuntaa kalustohankinnoilla ja henkilöstöä kouluttamalla. Kalustohankintoja suoritetaan öljyntorjuntasuunnitelman ja investointiohjelman mukaisesti. Erityiskalusto keskitetään
ensisijaisesti riskien perusteella.
3.1. Öljyntorjunnan palvelutaso
1. Jokaisella ensilähdön paloasemalla on valmiudet selviytyä pienistä maaöljyvahingoista ja
henkilöstö kykenee aloittamaan torjuntatoimenpiteet keskisuurissa ja suurissa onnettomuuksissa.
5
2. Maaöljyvahinkojen laajempi torjuntakalusto on keskitetty Joensuun, Kontiolahden, Lieksan ja Kiteen paloasemille, joiden alueella on keskimääräistä suuremmat riskit öljyvahingon sattumiseen.
3. Keskuskuntatasoinen laajempi kalusto, jolla kyetään suoriutumaan suurista öljyvahingoista ja pitkäkestoisista torjuntatoimenpiteistä on keskitetty Joensuun paloasemalle. Koko
Pohjois-Karjalan maakuntaa sekä viereisiä pelastustoimen alueita palveleva öljyntorjuntaauto on sijoitettu Joensuun paloasemalle.
4. Vesialueella tapahtuvaan alusöljyvahinkojen torjuntaan soveltuva kalusto on keskitetty
Saimaan syväväylän läheisille Joensuun, Kiteen, Hammaslahden ja Rääkkylän paloasemille. Öljyntorjuntakalusto ja kalustovajat on sijoitettu väylän läheisyyteen Kiteen
Puhokseen, Rääkkylän Koivuniemeen ja Joensuun sekä Hammaslahden paloasemien yhteyteen.
5. Saimaan alueen öljyntorjuntasuunnitelman mukainen öljyvahinkojentorjunta joukkue
muodostetaan Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen alueelta koostuvasta vaativien tilanteiden joukkueen henkilöstöstä
4. Suunnitelman uusiminen ja päivitys
Suunnitelma on voimassa suunnitelmakauden ajan ja se tarkistetaan vähintään neljän (4)
vuoden välein hankinta-, koulutus- ja käyttökustannuksia koskevalta osin. Tältä osin suunnitelma toimitetaan öljyvahinkojen torjunta-asetuksen mukaisesti ELY -keskuksen vahvistettavaksi. Pelastuslaitoksen öljyvahinkojen torjuntasuunnitelman sisältämät hankinta-, koulutus-,
ja kehittämissuunnitelmat sekä öljyntorjunnan kustannusselvitys tarkistetaan vuosittain öljyntorjuntavastaavan toimesta. Merkittävistä muutoksista kuten organisaatiossa ja kalustossa
tapahtuvista muutoksista sekä suunnitelman päivittämisestä ilmoitetaan suunnitelman vahvistavalle ELY – keskukselle, sekä Suomen ympäristökeskukselle, öljysuojarahaston hallitukselle ja aluehallintovirastolle niiltä osin kuin se on tarpeellista. Suunnitelmassa mainittujen viranomaisten ja tahojen tulee ilmoittaa suunnitelman päivittämisestä vastuussa olevalle ELY keskukselle kalusto- ja hälytysyhteystietojensa muutokset.
6
5. Alueellinen riskianalyysi
Öljyvahinkojen riskiarvio perustuu Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen tekemään riskianalyysiin sekä Saimaan sisävesialueen pelastussuunnitelman riskikartoitukseen ja uhkakuvaan.
Seuraavan kerran riskianalyysia tarkistetaan vuonna 2016.
Suurin todennäköisyys vakavaan öljyvahinkoon liittyy maantiellä kulkevien palavien nesteiden kuljetuksiin. Vaarallisten aineiden kuljetusreitit ylittävät tärkeitä pohjavesialueita VT
6:lla Kesälahdelta Kontiolahdelle sekä VT 9 varrella Joensuu – Outokumpu.
Mainittujen
tieosuuksien lisäksi kyseisillä alueilla kulkee myös rautateitse vaarallisia aineita. Määrällisesti eniten vaarallisia aineita kuljetetaan maanteitse valtatiellä 6 välillä Joensuu - Kesälahti
sekä valtatiellä 9 välillä Joensuu – Viinijärvi, joka on lähes kokonaan tärkeiden pohjavesialueiden päällä tai niiden läheisyydessä. Kyseinen liikenneväylä on Pohjois-Karjalan alueen
vilkkaimmin liikennöity, tietä käyttää noin 20000 autoa vuorokaudessa ja liikennemäärä lisääntyy noin 3 % vuodessa. Pelastuslaitoksen riskiarviossa riski vakavaan liikenneonnettomuuteen, jossa on mukana palavien nesteiden kuljetusauto, on selvästi kasvanut. Rautateitse
vaarallisia-aineita kuljetetaan erityisesti välillä Joensuu – Outokumpu sekä Joensuu-Värtsilä.
Vaarallisten aineiden kuljetusten kuljetusreitit on kuvattu tarkemmin kartalla kuvassa 1. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston valvomaa laajamittaista kemikaalien teollisesta käsittelyä suoritetaan Joensuussa (Enocell, Teboil (varikko), Joensuun ratapiha), Ilomantsi (Hiienvaaran
räjähdevarasto), Nurmeksessa (Höljäkkä Oy, Sotinpuron räjähdevarasto), Kiteellä (Momentive) ja Tohmajärvellä (Niiralan ratapiha). Pohjois-Karjalan alueella vaarallisia kemikaaleja
käsittelevät lupa, toimintaperiaateasiakirja ja turvallisuusselvitys kohteet on esitetty taulukossa 2.
Merkittävimmät määrät palavia nesteitä kuljetetaan rautateitse Niiralan raja-aseman kautta
Joensuuhun. Maantiekuljetuksiin verrattuna onnettomuusriski on pienempi, mutta vastaavasti
yksittäisen onnettomuuden vahingot voivat olla huomattavasti maantiellä tapahtunutta onnettomuutta suuremmat. Syväväylällä Joensuuhun ja Puhokseen liikennöin vuosittain noin 200
alusta. Aluksissa ei kuljeteta palavia nesteitä.
7
Teollisuuden ja varastoinnin osalta merkittävimmät öljyvahingon riskit ovat Joensuussa ja
sen ympäristökunnissa sekä Kiteen ja Lieksan kaupungeissa. Näiden riskialueiden varalle
pelastuslaitos sijoittaa keskusvarastotasoista maaöljyvahingon torjuntakalustoa Joensuun,
Lieksan ja Kiteen paloasemille.
Pelastustoiminnan johtajana toimivilla henkilöillä on käytössään erilaisia tieto-, tilannekuvaja karttajärjestelmiä, joiden avulla pelastustoiminnan johtaja voi selvittää kohteen- ja alueen
erikoispiirteitä sekä ylläpitää tilannekuvaa. Riskikohteista pelastuslaitos on laatinut kohdekortteja sekä johtamissuunnitelmia.
Pohjois-Karjalan pelastuslaitos; Öljy- ja vaarallisen aineen vahingot vuosittain
2010
Tapahtumakunta
VA
onn.
2011
-
ÖT
VA
onn.
2012
-
ÖT
VA
onn.
2013
-
ÖT
VA
onn.
2014
-
ÖT
VA
onn.
-
ÖT
Yhteensä
Ilomantsi
0
3
0
3
0
3
0
3
1
6
19
Joensuu
7
39
8
28
6
24
4
30
3
39
188
Juuka
1
5
0
5
1
3
0
6
0
6
27
Kesälahti
1
2
0
4
0
2
0
0
0
0
9
Kitee
0
5
0
10
2
6
0
7
3
8
41
Kontiolahti
0
2
0
5
0
4
0
6
1
7
25
Outokumpu
0
6
0
8
0
1
0
2
1
4
22
Lieksa
3
4
1
6
1
7
2
3
1
5
33
Liperi
3
5
0
5
0
3
1
4
1
8
30
Nurmes
0
12
0
7
0
9
1
10
0
6
45
Polvijärvi
0
1
0
4
1
1
0
5
0
6
18
Rääkkylä
0
2
0
1
1
0
0
4
0
1
9
Tohmajärvi
1
8
1
9
1
1
1
1
1
8
32
Valtimo
0
1
0
2
0
4
0
3
0
5
15
Yhteensä
16
95
10
97
13
68
9
84
12
109
513
Taulukko 1. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos; Öljy- ja vaarallisen aineen vahingot vuosittain.
8
Kuva 1. Pohjois-Karjalan alueella sijaitsevat pohjavesialueet, riskikohteet, vaarallisten aineiden kuljetusreitit, väylät ja uimarannat (EI JULKINEN). Kuvan 1. merkkien selitteet:
Vesistöriskit; kuvassa on esitetty uimarannat keltaisella huutomerkkineliöllä, syväväylä punaisella, väylät sinisellä.
Riskikohteet; on esitetty punaisella kärkikolmiolla.
Vaarallisten aineiden kuljetus maantiellä; suurimmat kuljetusreitit on esitetty punaisella viivalla, toissijaiset sinisellä viivalla, muut kuljetusreitit keltaruskealla viivalla.
Vaarallisten aineiden kuljetus rautateillä; suurimmat kuljetusreitit on esitetty punaisella viivalla, toissijaiset sinisellä viivalla.
Pohjavesialueet; on esitetty punaisella ruudukolla.
9
Taulukko 2. Pohjois-Karjalan alueella vaarallisia kemikaaleja käsittelevät lupa, toimintaperiaateasiakirja ja turvallisuusselvitys (riski)kohteet (EI JULKINEN).
Kuva 2. Esimerkki karttanäkymä ympäristö karttapalvelu Karpalosta, Pohjois-Karjalan alueella sijaitsevat Natura-, luonnon ja koskiensuojelualueet (EI JULKINEN).
Kuva 3. Esimerkki karttanäkymä Boris2 tilannekuvajärjestelmästä, Pohjois-Karjalan suojellut
alueet, lintu- ja hyljealueet (EI JULKINEN).
6. Pohjavedet ja vedenottamot
Pelastustoiminnan johtajana öljyvahinkojen torjuntatilanteessa toimivalla henkilöllä tulee olla
tiedossaan maakunnan pohjavesialueet sekä maaperältään vastaavat alueet, joilta pohjavettä
otetaan hajautetusti paikallisen asutuksen talousvedeksi. Pelastustoiminnan johtaja saa tiedon
maakunnan pohjavesialueista PEKE – johtamisjärjestelmästä, Boris2 tilannekuvajärjestelmä,
PRONTO -resurssi- ja onnettomuustilastosta tai Itä-Suomen tilannekeskuksesta. Lisäksi torjunta töiden johtajat sekä pelastuslaitoksen operatiivinen henkilöstö tutustuvat alueensa erityispiirteisiin, kuten vedenottamoihin, jäteveden puhdistamoon sekä mahdollisiin vahinkolähteisiin kuten öljyvarastoihin. Merkittäviä ja tärkeitä kohteita varten pelastuslaitos on luonut
kohdevasteita, joissa on otettu huomioon kohteen erityispiirteet sekä erityskaluston tarve.
10
Kuva 4. Pohjois-Karjalan pohjavesialueet sekä vedenottamot.
11
7. Torjuntaorganisaatiot
Ympäristöministeriölle kuuluu öljyvahinkojen ja aluskemikaalivahinkojen torjunnan yleinen ohjaus, seuranta ja kehittäminen.
Suomen ympäristökeskus (SYKE) huolehtii öljyvahinkojen ja aluskemikaalivahinkojen
torjunnan ja alan ammatillisen jatko- ja täydennyskoulutuksen valtakunnallisesta järjestämisestä ja kehittämisestä. Se huolehtii myös riittävän valtakunnallisen alus öljy- ja aluskemikaalivahinkojen torjuntavalmiuden hankkimisesta ja ylläpidosta.
Suomen ympäristökeskus vastaa alusöljyvahinkojen torjunnasta ja asettaa torjuntatöiden johtajan, jos alusöljyvahinko on sattunut tai sen vaara uhkaa Suomen vesialueella aavalla selällä
tai talousvyöhykkeellä.
Jos alusöljyvahinko on sattunut, tai sen vaara uhkaa yhtä useammalla pelastustoimen alueella
taikka jos vahinko tai sen vaara on niin suuri, ettei alueen pelastustointa kohtuudella voida
vaatia yksin huolehtimaan torjuntatöistä, tai jos torjuntatoimet kestävät pitkään taikka siihen
muuten on erityistä syytä, Suomen ympäristökeskus voi ottaa torjunnan vastuulleen ja asettaa
torjuntatöiden johtajan.
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) ohjaa ja valvoo öljyvahinkojen torjunnan
järjestämistä alueellaan ja vahvistaa toimialueensa pelastustoimen alueiden öljyvahinkojen
torjuntasuunnitelmat. Se antaa myös tarvittaessa muille torjuntaviranomaisille asiantuntijaapua ja mahdollisuuksiensa mukaan muutakin apua öljyvahinkojen ja aluskemikaalivahinkojen torjunnassa.
Alueen pelastustoimi (Pohjois-Karjalan pelastuslaitos) vastaa maa-alueen öljyvahinkojen
ja alusöljyvahinkojen torjunnasta alueellaan. Se ohjaa myös öljyvahinkojen torjuntaan varautumista alueellaan siten kuin jäljempänä säädetään.
Alueen pelastustoimen on pyydettäessä osallistuttava aluskemikaalivahinkojen torjuntaan,
jollei tehtävän suorittaminen merkittävällä tavalla vaaranna sen muun tärkeän lakisääteisen
tehtävän suorittamista.
12
Kunta vastaa tarvittaessa jälkitorjunnasta alueellaan. Kunnan eri viranomaisten ja laitosten
tulee tarvittaessa osallistua öljyvahinkojen torjuntaan.
Muut viranomaiset (Liikenteen turvallisuusvirasto, puolustusvoimat ja rajavartiolaitos)
osallistuvat alus öljy- ja aluskemikaalivahinkojen torjuntaan. Rajavartiolaitos osallistuu kuitenkin vain merialueella tapahtuvien vahinkojen torjuntaan.
Vapaaehtoiset (VAPEPA, SPR, Järvipelastajat, WWF, Kylien pelastusryhmät)
Torjuntaorganisaatiota voidaan täydentää koulutetuilla vapaaehtoistoimijoilla.
7.1 Torjunnan järjestäminen
Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen öljyvahinkojen torjuntavalmius perustuu pelastuslaitoksen
operatiiviseen toimintavalmiuteen. Pelastuslaitoksen operatiivinen päivystys- ja varallaolovahvuus perusvalmiudessa on yhteensä 2+18+20 = 40 henkilöä (päällikköpäivystäjä, päivystävä palomestari, 18 yksikönjohtajaa ja 20 pelastajaa). Normaaliolojen tehostetussa valmiudessa pelastuslaitoksen operatiivinen päivystys-
ja varallaolovalmius on yhteensä
3+10+23+47 = 83 henkilöä (päällikköpäivystäjä, päivystävä ja varalla oleva palomestari,
komppanioiden johtajat ja 10 varajohtajaa, 23 yksikönjohtajaa ja 47 pelastajaa). Tilanteen
vaatiessa nostetaan pelastuslaitoksen vahvuus normaaliolojen täysvalmiuteen, jolloin pelastuslaitoksen operatiivinen päivystysvahvuus on 10 (2+5+3)+10+25+78= 123 henkilöä. Tällöin pelastuslaitoksen sekä komppanioiden johtokeskukset ovat miehitetyt ja johtamisvalmiit,
samoin paloasemat on miehitetty ja tehtävät jaettu toimintaa varten.
13
TEHOSTETTU
VALMIUS
TAVOITEVAHVUUS
arki 8 - 16
Johtokeskus
0
arki 16 - 8 &
24/7
viikonloppu
0
1+2+0
johtokeskuksen
1+0+0
päällikkö
1+0+0
2+0+0
1+4
1+6
1+1
1+2
1+2
1+1
0
1+1
0
1+1
1+3+6
2 + 5 + 12
0
2+0+0
1+3
1+2
1+0
1+2
1+0
1+2
1+1
1+2
4+3
2+4+9
0
2+0+0
1+0
1+1
1+1
1+2
1+1
1+2
0+1
1+1
0+1
1+1
3+4
2+5+7
0
2+0+0
1+1
1+2
1+1
1+3
1+1
1+2
1+0
1+2
4+3
2+4+9
0
2+0+0
1+1
1+2
1+1
1+2
1+1
1+2
1+1
1+2
0+0
1+2
4+4
2 + 5 + 10
NORMAALIOLOJEN
TÄYSVALMIUS
24/7
2+5+3
tilannehuoneen päällikkö
2+0+0
2+8
1+4
1+4
1+3
1+3
2 + 6 + 22
2+0+0
1+5
1+4
1+4
1+4
2 + 4 + 17
2+0+0
1+2
1+3
1+3
1+2
1+2
2 + 5 + 12
2+0+0
1+3
2+6
1+3
1+2
2 + 5 + 14
2+0+0
1+3
1+3
1+3
1+2
1+2
2 + 5 + 13
Komppanian johtaja
1+0+0
Johtopaikka/Joensuu
Joensuu
Hammaslahti
Kiihtelysvaara
Reijola
Joensuun VPK
Palvelualue yhteensä
Johtopaikka/Kitee
Kitee
Kesälahti
Rääkkylä
Tohmajärvi
Palvelualue yhteensä
Johtopaikka/Outokumpu
Liperi
Outokumpu
Polvijärvi
Viinijärvi
Ylämylly
Palvelualue yhteensä
Johtopaikka Lieksa
Juuka
Lieksa
Nurmes
Valtimo
Palvelualue yhteensä
Johtopaikka Kontiolahti
Eno
Ilomantsi
Kontiolahti
Tuupovaara
Lehmo
Palvelualue yhteensä
1+0+0
1+4
1+1
1+1
0
0
1+3+6
0
1+0+1
1+0+0
1+0+1
1+1
3+1+3
0
2+0
1+1+0
1+0
0
0
1+4+0
0
1+1+0
1+1+1
1+0+1
0+0
3+2+2
0
1+1+0
1+0+1
1+1
1+0
0+0
4+1+2
Pelastuslaitos yhteensä
Operatiivisen henkilöstön
määrä
1 + 12 + 11 + 13
2 + 18 + 20
3 + 10 + 23 + 47
10 + 10 + 25 + 78
37
40
83
123
Taulukko 3. Pelastuslaitoksen henkilövahvuudet eri normaaliolojen valmiustiloissa. Paloasemien tavoitevahvuus voi vaihdella eri vuodenaikojen, viikonpäivien ja vuorokauden aikojen sekä toiminnallisten riskien mukaan. (Palvelutasopäätös 2014 - 2017)
14
Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen johtamisohjeen mukaan; päivittäisissä pienissä ja keskisuurissa onnettomuuksissa pelastustoiminnan johtajana toimii päivystävä palomestari (P31)
tai muu hänen määräämänsä viranhaltija. Mikäli tehtävän hoitamiseen osallistuu muita pelastuslaitoksen viranhaltijoita, voi päivystävä palomestari siirtää johtovastuun paikalla olevalle
pelastusviranomaiselle. Pelastustoiminnan johtajan ei tarvitse saapua paikalle, mikäli tehtävän luonne ja tilannepaikan johtajan ominaisuudet huomioon ottaen viestivälinein annetuilla
toimintaohjeilla pystytään tehtävä asiallisesti suorittamaan.
Suurissa onnettomuustilanteissa sekä erityis- ja häiriötilanteissa pelastustoimintaa johtaa päivystävä päällikkö (P21) tai muu päivystävän päällikön tehtävään määräämä henkilö. Pelastuskomppaniaa suurempia muodostelmia johtaa pelastusjohtaja tai hänen varamiehensä apunaan johtokeskuksen esikuntahenkilöstö. Päivystävä päällikkö päättää torjunta-avun pyytämisestä muilta viranomaisilta tai naapuripelastuslaitoksilta.
Suuronnettomuustilanteissa tai muissa erityis- ja häiriötilanteissa perustetaan pelastustoimen
johtokeskus (PoKa PelJoke), joka vastaa onnettomuustilanteen ja sen seurausten yleisjohtamisesta sekä toiminta-alueen johtamistoiminnan tukemisesta. Pelastustoiminnan johtokeskuksen toimintaa tukee Itä- ja Kaakkois-Suomen tilannekeskus (ISTIKE), josta on laadittu
erillinen ISTIKE – toimintaohje. PoKa PelJoke muodostuu Joensuun paloasemalle yhdestä tai
useammasta osasta, riippuen tilanteen laajuudesta ja viranomaistahojen liittymisestä johtokeskustoimintaan. Poka PelJoke muodostuu torjuntatyön johtajasta (esikuntapäällikkö, pelastustoiminnan johtaja) sekä seuraavasta esikuntahenkilöstöstä; tilannepäällikkö, operaatiopäällikkö, tiedotuspäällikkö, tukipäällikkö, hallintopäällikkö, ensihoidon tilannepäällikkö (tarvittaessa) sekä muu tarvittava tilannehenkilöstö. Toiminta-alueelle voidaan perustaa toimintaalueen johtoelin (TOJE), joka johtaa toimintaa onnettomuusalueella.
Poikkeuksellisen laajoissa ja/tai pitkäaikaisissa onnettomuustilanteissa muodostetaan johtoryhmä, jonka perustamisesta päättää pelastusjohtaja, joka kutsuu tarpeellisen henkilöstön
paikalle. Pelastusjohtaja tai hänen varamiehensä johtaa johtoryhmän toimintaa ja ottaa tarvittaessa yleisjohtovastuun pelastustoimista itselleen. Johtoryhmä muodostuu seuraavista tahoista ja henkilöistä: pelastusjohtaja ja hänen avustaja, tilanteen vaatimat viranomaisjohtajat kuten ympäristökeskuksen-, poliisin-, puolustusvoimien-, ja rajavartioston edustajat, onnettomuuskohdekunnan johto sekä onnettomuuskohdeorganisaation johto (ja tai vakuutusyhtiön
edustaja), vapaaehtoissektorin edustajat sekä tarvittavat asiantuntijat. Yhteystiedot ja tar15
kemman osallistujatahot on kirjattu viranomaisten suuronnettomuussuunnitelmaan. Johtoryhmä sijoittuu Joensuun paloasemalla neuvottelutiloihin. Johtoryhmä kokoontuu alkuvaiheessa päivittäin ja toiminnan vakiintuessa tarpeen mukaan. Jokaiseen johtoryhmän kokoukseen osallistuu myös esikunnan ryhmä.
Torjuntaorganisaatio mitoitetaan onnettomuustilanteen mukaisesti siten, että torjuntatoiminta
aloitetaan etupainotteisesti. Mikäli onnettomuus taas on pienempi, voidaan tiettyjä toimintamallin osa-alueita keventää tai karsia kokonaan pois. Onnettomuuden tapahduttua torjuntatyöt käynnistyvät välittömästi viranomaisvoimin. Samanaikaisesti aloitetaan suuren organisaation suunnittelu ja rakentaminen. Laajassa, koko Saimaan aluetta, tai laajoissa maa-alueita
koskevassa öljyonnettomuudessa organisaation perustamiseen saattaa kulua päiviä, viikkoja
tai jopa kuukausia.
Torjuntaorganisaatioon nimettyjen avainhenkilöiden tulee kouluttautua ja perehtyä omiin
erikoistehtäviinsä jo etukäteen operatiivisen suunnitelman ja johtamisohjeen mukaisesti.
Toimivaltainen pelastustoiminnan johtaja toimii öljyvahinkojen torjuntatöiden johtajana pelastustoimen alueellaan. Öljyntorjuntaviranomaisena voi pelastustoiminnan johtajan lisäksi
toimia palvelualueen päällikkö tai paloaseman asemavastaava.
Lähtökohtana organisaatiomallin suunnittelussa on pidetty sitä, ettei suurikaan öljyvahinko
saa merkittävästi horjuttaa yhteiskunnan normaalia toimintaa, niin viranomaisten kuin kuntienkin henkilöstön on kyettävä toimimaan toimialansa päivittäisissä tehtävissä öljyvahingosta huolimatta. Tästä syystä organisaation rakentamisessa on nojauduttu viranomaisten lisäksi
muihin asiantuntijoihin ja muun muassa ostopalveluina hankittaviin toimijoihin. Myös vapaaehtoisten työpanos on merkittävää torjunnan alkuvaiheessa. Vapaaehtoisjärjestöistä muun
muassa WWF:n öljyntorjuntajoukkojen, järvipelastusyhdistysten, VAPEPA:n (Vapaaehtoisen
pelastuspalvelun) ja kylien pelastusryhmien henkilöstöä osallistuu öljyonnettomuuden torjuntaan. Torjuntatyön pitkittyessä useiden kuukausien jopa vuosien mittaiseksi on huomioitava
työvoiman saatavuus ja rekrytointi torjuntatöiden jatkuvuuden turvaamiseksi. (Selvityshanke
käynnissä 2015–2016. SPEK)
Saimaan Sökössä luotu torjuntaorganisaatiomalli antaa torjuntatyön johtajalle kuvan siitä,
mitä toiminnallisia osa-alueita hänen tulisi perustaa. Torjuntatyön johtajan harkinnan varaan
16
jää lopullinen päätös siitä, missä laajuudessa organisaatiomalli toteutuu. Pelastuslaitoksen
johtamistoiminta perustuu pelastuslaitoksen johtamisohjeeseen.
Kuva 5. SÖKÖ II alusöljyvahingon torjuntaorganisaatio
17
7.2 Tilannekuvan muodostaminen
Pelastuslain mukaan, jos pelastustoimintaan osallistuu useamman toimialan viranomaisia,
tilanteen yleisjohtajana toimii pelastustoiminnan johtaja. Yleisjohtaja vastaa tilannekuvan
ylläpitämisestä ja toiminnan yhteensovittamisesta. Tilannekuvalla tarkoitetaan pelastustoiminnan johtajan ja avustavien henkilöiden ymmärrystä ja päätöksenteon tueksi kerättyä tietoa; tapahtuneista asioista, niihin vaikuttaneista olosuhteista, eri osapuolien tavoitteista ja
tapahtumien mahdollisista kehitysvaihtoehdoista (skenaarioista). Tietoja tarvitaan päätösten
tekemiseksi tietystä asiasta tai asiakokonaisuudesta. Tilannekuvan informaatio muodostuu
oman ja muiden organisaatioiden tilanneilmoituksista, havainnoista ja kerätystä tiedosta. Tilannekuva koostuu kuvista, kaavioista, piirroksista ja teksteistä. Tilannekuva sisältää seuraavia tietoja;

onnettomuudesta, sen laadusta, kehittymisestä, tapahtuma-ajasta, sijainnista ja välittömistä vaikutuksista, vaurioista, aineen ominaisuuksista, vuotomääristä

tilanteen ennustettavuudesta ja mahdollisesta leviämisestä

voimavarojen riittävyydestä (resurssitieto)

mahdollisista väestön siirroista, suojaväistöistä tai evakuoinneista

pelastusjoukkojen johtamisesta ja johtamispaikoista

mahdollisesta avun tarpeesta, sen laadusta ja määrästä

pelastustoiminnan kestosta

muista pelastustoimintaan tai tapahtumaan vaikuttavista tärkeistä
seikoista (esim. muodostelmien erikoistehtävistä)

tiedoista, jotka annetaan julkisuuteen
Viranomainen selvittää nämä onnettomuuden luonteen ja laajuuden selvittämiseksi vaadittavat tiedot. Tilannekuvan ylläpitäminen kuuluu tilannepäällikön ja hänen apunaan toimivan
tilannehenkilöstön tehtäviin. Torjuntatyön edistymiseen liittyvä kokonaiskuva saadaan keräämällä yhteen tiedot organisaation eri toimijoilta. Tilannepäällikön tehtäviin kuuluu pitää
muut tilanteen organisaation kuuluvat tahot ajan tasalla kokonaistilanteesta.
Tilanteen laajuuden selvittämiseksi käytetään mm. hätäilmoitusten kautta saatua tietoa, maastotiedustelua ja tiedustelulentoja. Lentotiedustelussa käytetään rajavartioston ja puolustus-
18
voimien virka-apua. SYKE avustaa tarvittaessa valvontalentojen ja satelliittikuvien hankinnassa.
Itä-Suomen alueen yhteistoimintasuunnitelman ja Saimaan SÖKÖ -toimintamallissa on kehitetty tilannekuvan työvälineeksi BORIS- tilannekuvajärjestelmän operatiiviset kartat, joille
voidaan merkitä esimerkiksi öljyyntyneet alueet ja käyttöön otettavat kuljetuspisteet. Lisäksi
tiedustelua ja öljyyntymisen arviointia varten on laadittu Excel-muotoiset raportointilomakkeet. Raportointilomakkeiden koontiin voidaan käyttää BORIS- tiedonhallintajärjestelmää.
7.3 Torjuntayksiköiden täydennys

Pelastuslaitoksen muut toimialueet tukevat tarpeen ja mahdollisuuksien mukaisesti

Henkilöstö- ja kalustoapua voidaan pyytää Itä-Suomen pelastuslaitoksilta
o
Itä-Suomen pelastuslaitosten yhteistoimintasuunnitelman mukaisesti
o
Saimaan öljyntorjuntakomppanian käyttäminen laajoissa tehtävissä

Torjuntayksiköiden yhteistoiminnasta huolehtii torjuntatöiden johtaja

Torjuntayksiköiden johtajat ja johtajien sijaisuus sekä miehistö määräytyvät PohjoisKarjalan pelastuslaitoksen johtamisjärjestelmän ja organisaation mukaisesti.

Öljyntorjunnan yhteyshenkilöistä pidetään päivitettyä luetteloa kuntaosioissa.

Muu kalustoapu pelastuslaitosten kesken toteutetaan yhteistyösopimuksilla ja virkaapuna

Euroopan Unionin Pelastuspalvelu Mekanismin (UCPM) öljyntorjuntamoduulien
käyttö tarkentuu vuoden 2015 aikana.
7.4 Toimintajärjestys öljyvahingoissa ja vastuulliset torjuntaorganisaatiot
Hätäkeskuksen tehtävänä on vastaanottaa hätäilmoituksia, ihmisten, omaisuuden ja ympäristön turvallisuuteen liittyviä välittömiä toimenpiteitä edellyttäviä ilmoituksia sekä välittää ne
edelleen niille yksiköille, joille tehtävä voimassa olevan lainsäädännön mukaan kuuluu.
Vahinkoilmoitusten tarkastaminen ja vahingon kiireelliset toimenpiteet kuuluvat pelastuslaitokselle, joka huolehtii tarpeen mukaan vahingon paikallistamisesta ja rajoittamisesta sekä
öljyn keruusta ja muista ensivaiheen torjuntaan liittyvistä toimenpiteistä. Öljyntorjunnan kiireellisen vaiheen torjuntatöiden lopettamisesta päättää pelastustoiminnan johtaja kirjallisesti.
19
Öljyvahingon jälkitorjunta kuuluu vahingon aiheuttajalle, vakuutusyhtiölle tai kunnalle. Pelastuslaitos voi mahdollisuuksien mukaan tarvittaessa osallistua myös jälkitorjuntaan erillisen
kirjallisen sopimuksen mukaisesti. Jälkitorjunnan tehostamiseksi ollaan suunnittelemassa
Saimaan SÖKÖ II-hanketta vuosina 2015–2019.
7.5 Saimaan alueen öljyntorjuntakomppania
Saimaan alueen pelastuslaitokset, Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja PohjoisSavon pelastuslaitokset, ovat sopineet EnSaCo Saimaa öljyvahinkojen torjuntakoulutuksessa
perustettavaksi yhteisen n. 60 henkilön öljyntorjuntakomppanian. Komppanian käyttötarkoitus on saada nopeasti hälytetyksi yksiköitä, joukkueita tai koko komppania paljon työvoimaa
vaativaan nopeasti aloitettavaan torjuntaan Saimaan alueella joko vesistössä tai maalla. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos on perustanut öljyvahinkojentorjuntajoukkueen, joka on osa Saimaan alueen öljyvahinkojentorjuntakomppaniaa. Öljyvahinkojentorjunta joukkue muodostetaan Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen alueelta koostuvasta vaativien tilanteiden joukkueen
henkilöstöstä. Öljyvahinkojentorjuntajoukkuetta voidaan käyttää oman alueen suuriin öljynja muiden ympäristövahinkojen torjuntatehtäviin sekä avuksi toiselle pelastuslaitokselle. Pelastuslaitosten yhteistoimintasopimukset tullaan päivittämään suunnitelmakauden aikana.
8. Jälkitorjunnan järjestelyt ja jälkitorjuntaviranomaiset
Öljyvahingon jälkitorjunnalla tarkoitetaan vahinkojätteiden käsittelyyn liittyviä toimenpiteitä
sekä maaston puhdistusta ja ennallistamista. Vahinkojätteellä tarkoitetaan öljyvahingon yhteydessä syntyvää öljypitoista jätettä, öljypitoista seosta tai jäteöljyä.
Alkuvaiheen torjunta ja jälkitorjunta eroavat ennallistamisesta siten, että niihin sovelletaan
öljyvahinkojen torjuntalakia. Sekä alkuvaiheen torjunnan että jälkitorjunnan aikana toimintaa
johtaa torjuntaviranomainen, joka voi tarvittaessa määrätä muita toimijoita luovuttamaan
käyttöönsä mm. riittävästi kuljetuskalustoa tai alueita jätteen välivaraston rakentamista varten.
20
Öljyvahinkojen torjuntalain mukaan kunta vastaa tarvittaessa jälkitorjunnasta alueellaan.
Kunnan eri viranomaisten ja laitosten tulee tarvittaessa osallistua öljyvahinkojen torjuntaan.
Torjuntatöiden johtaja (pelastustoiminnan johtaja) päättää, milloin johtovastuu siirretään jälkitorjunnasta vastaavalle kunnan asianomaiselle viranomaiselle. Jälkitorjuntaa johtaa asianomaisen kunnan määräämä viranomainen. Kuntien kanssa tehtyyn sopimukseen perustuen
Pelastuslaitos voi vastata öljyvahinkojen jälkitorjunnasta, jolloin jälkitorjunnasta vastaavana
viranomaisena toimii pelastuslaitoksen tehtävään nimeävä henkilö. Jälkitorjunnan järjestelyjä
selvitetään yhdessä kuntien kanssa suunnitelmakauden aikana.
ELY - keskus ohjaa ja sovittaa yhteen jälkitorjuntatöitä, jos torjunta ulottuu usean kunnan
alueelle. Torjuntatöiden johtaja päättää ELY -keskusta tarvittaessa kuultuaan, milloin öljyvahingon tai aluskemikaalivahingon torjunta ei enää vaadi torjuntaviranomaisen toimenpiteitä.
Jälkitorjuntaviranomaisen tehtäviin kuuluu vastata muun muassa seuraavista asioista:

Jälkitorjunnan johtaminen

Maaperän puhdistaminen ja ennallistaminen

Jätteiden välivarastointi

Jätteiden kuljetuslogistiikka

Jätteiden toimittaminen jatkokäsittelyyn
8.1 Öljyvahinkojätteen vastaanotto ja jatkokäsittely
Öljyvahinkojätteitä käsitellään torjuntatoimenpiteiden järjestelyn ja ympäristön olosuhteiden
sekä käsittelyn kustannusten suhteen tarkoituksenmukaisella tavalla. Vahinkojätteet käsitellään ja sijoitetaan torjuntatyöhön liittyen torjuntaviranomaisten tarpeellisiksi katsomin toimenpitein siten, ettei vahinkojätteistä ole haittaa ympäristölle.
Maaston puhdistuksessa ja ennallistamisessa käytetään tarpeen ja olosuhteiden mukaan menetelmiä, joilla öljyvahingon vaikutusalue voidaan tarkoituksenmukaisella tavalla puhdistaa
ja ennallistaa. Rantojen puhdistuksessa otetaan erityisesti huomioon rannan käyttö ja ympäristöolosuhteet.
21
Muun kuin vahinkotapauksessa syntyneen jäteöljyn öljypitoisen jätteen tai öljypitoisen seoksen vastaanotto, varastointi ja jatkokäsittely perustuvat Jätelain (646/2011) ja ympäristönsuojelulain (527/2014) mukaisiin järjestelyihin ja päätöksiin. Vahinkojätteiden ja muiden öljyjätteiden käsittely pyritään mahdollisuuksien mukaan hoitamaan ympäristöviranomaisten ohjeiden mukaan.
Mikäli loppukäsittelypaikkaa ei tiedetä, öljyiset maat ja -jätteet tulee välivarastoida ja
jälkitorjunnassa tulee noudattaa ympäristöviranomaisen antamia ohjeita.
Suunnitelma kauden aikana on tavoitteena laajentaa SÖKÖ- hanke koskemaan myös Saimaan
syväväylän aluetta. Toimintamallissa käsitellään rannikon öljyntorjuntatyön eri vaiheet torjunnan käynnistämisestä varsinaiseen puhdistustoimintaan ja jätteen toimittamiseen loppukäsittelypaikalleen asti. Toimintamallissa on osa-alueet mm. öljyn levinneisyyden tiedustelusta,
öljyntorjuntaorganisaation muodostamisesta, rahoituksen suunnittelusta, jälkitorjunnasta sekä
öljyjätteen ja saastuneen maa-aineksen varastoinnista ja kuljettamisesta.
22
Jätetyyppi
Vastaanottopaikka
Joensuun Seudun Jätehuolto Oy
(Kontiosuon jäteasema, Puhas Oy)
Outokummun kaupunki
(Jyrin käsittelyasema)
Kaikki öljyiset
maa-ainekset
Majasaaren jätekeskus
(Eko-Kymppi)
Sorsasalon teollisuusjätteen
käsittelykeskus
(Ekokem-Palvelu Oy)
Nousialan jäteasema, Savonlinna
(Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy)
Joen Loka
Hälytysyhteys
013-2673582
Tapani Karhu,
0500-576567
013-555734
Päivystäjä
044 755 9412
08-687 0157
044-7100425
010-7551774
040-7143350
päivystys,
0500-670575
010-636 5310
Öljyiset vedet
kuljetus
Lassila&Tikanoja
010-6366031
Ekokem Oyj
010-755 1951,
050-3096875
Osoite
Sijaintikunta
Kontiosuontie 11
80260 JOENSUU
Joensuu
Jyrinmäentie 19
83500 OUTOKUMPU
Outokumpu
Mustantie 500
87100 Kajaani
Kajaani
Sellutie 142
70420 KUOPIO
Kuopio
Nousialantie 11
57230 SAVONLINNA
Savonlinna
Aspitie 28
80100 JOENSUU
Joenuu
Raatekankaantie 18
80100 JOENSUU
Joensuu / koko maa
Peltisepänpolku 4
80400 YLÄMYLLY
Liperi / koko maa
010-7551625
Öljyisen veden
vastaanotto
Taulukko 4. Pilaantuneen maa-aineksen vastaanottopaikkoja
Päivittäisistä pienistä öljyvahingoista syntyvä öljyinen jäte kerätään paloasemille, tätä varten
varattuihin astioihin, josta se toimitetaan asianmukaiseen jatkokäsittelyyn. Paloaseman asemavastaava huolehtii jatkokäsittelyn tilaamisesta sekä jatkokäsittelystä pelastuslaitokselle
aiheutuneiden kulujen laskuttamisesta vahingon aiheuttajalta.
9. Kalusto ja muu torjuntavalmius
Pelastuslaitoksella oleva öljyntorjuntakalusto sijoitetaan siten, että kalusto on otettavissa
käyttöön nopeasti pienten paikallisten öljyvahinkojen torjuntaan. Pelastustoimen alueen keskusvaraston kalusto on käytettävissä mahdollisimman pienellä viiveellä missä tahansa pelastustoimen alueella tapahtuvan keskisuuren öljyvahingon torjuntaan. Tarvittaessa viereiset
23
pelastustoimen alueet Etelä-Savo, Pohjois-Savo ja Etelä-Karjala ovat velvollisia antamaan
torjunta-apua tai lainaamaan hallinnassaan olevaa kalustoa Pohjois-Karjalan pelastustoimen
alueelle.
Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksella torjuntakalusto on sijoitettu siten, että maa- ja alusöljyvahinkojen torjuntaan varatut kalustokokoonpanot muodostavat toimivan kokonaisuuden.
Kaluston sijoittelua ohjaa riskianalyysi sekä pelastuslaitoksen laatima kalusto-ohje. Torjuntakalustoa voidaan hankkia tai siirtää riskiarvion perusteella. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos on
varautunut maa- ja alusöljyvahinkojen torjuntaan seuraavalla torjuntakalustolla.
24
Palvelualue
Paloasema
RISKIT
Tehtävät
Luvanvaraiset
2010 Vesistö Kalustoluokka
kohteet
Maa
2014
(väylät)
Joensuun seutu
Joensuu
18
A
Joensuun seutu
Kiihtelysvaara (Joensuu)
1
C
Joensuun seutu
Hammaslahti (Joensuu)
2
C
Joensuun seutu
Reijola (Joensuu)
OKUPOLI
Outokumpu
22
4
B
B
MÖ1
OKUPOLI
Polvijärvi
18
1
C
C
MÖ 1-
OKUPOLI
Liperi
30
B
A
AÖ 1
OKUPOLI
Viinijärvi (Liperi)
OKUPOLI
Ylämylly (Liperi)
Vaara-Karjala
Kontiolahti
Vaara-Karjala
Eno (Joensuu)
Vaara-Karjala
Ilomantsi
Vaara-Karjala
Tuupovaara (Joensuu)
Vaara-Karjala
Uimaharju (Eno)
Vaara-Karjala
Lehmo (Kontiolahti)
Pielisen-Karjala
Nurmes
45
2
B
B
MÖ 1
täydennys
riskiperusteisesti
Pielisen-Karjala
Juuka
27
2
C
B
MÖ 1-
täydennys
riskiperusteisesti
Pielisen-Karjala
Lieksa
33
2
B
B
AÖ1
keskusvarasto,
täydennys MÖ 2
Pielisen-Karjala
Valtimo
15
Pielisen-Karjala
Vieki (Lieksa)
Keski-Karjala
Kitee
41
2
A
A
AÖ 1
Keski-Karjala
Kesälahti (Kitee)
9
1
C
B
MÖ 1
Keski-Karjala
Rääkkylä
9
C
A
Keski-Karjala
Tohmajärvi
32
C
MÖ 1-
Keski-Karjala
Värtsilä (Tohmajärvi)
B
MÖ 1-
YHTEENSÄ
188
A
25
1
19
A
C
MÖ 1-
C
MÖ 1-
B
C
MÖ 1
C
B
MÖ 1MÖ 1-
C
C
MÖ 1A
C
1
513
AÖ 1
MÖ 1-
C
2
keskusvarasto
MÖ 1-
C
1
ÄO 2
Huom.
MÖ 1
tehdaspalokunta
MÖ 1-
C
MÖ 1-
C
MÖ 1keskusvarasto,
täydennys MÖ 2
AÖ 1
40
RISKIT:
A - erittäin riskialtis
B - keskimäärin riskialtis
C - vähäisesti riskialtis
Taulukko 5. Riskien mukainen öljyntorjuntavalmius, palvelualueittain sekä paloasemittain.
25
Torjuntakalustoluokkien sisältämä kalusto noudattaa SYKE:n öljyvahinkojen torjunnan kalusto-ohje luonnosta soveltuvin osin.
MÖ 1- Pelastusajoneuvoon tai peräkärryyn sijoitettu kalusto pienten maaöljyvahinkojen alkuvaiheen torjuntaa varten.
MÖ 1
Paikallisvarastoon tai konttiin sijoitettu peruskalusto pienten maaöljyvahinkojen
torjuntaa varten.
MÖ 2
Keskusvarastotasoinen kalusto keskisuurten maaöljyvahinkojen torjuntaa var-
ten.
Saimaan syväväylän alueella sijaitsevan pelastustoimen alueella tulee olla riittävä määrä
alusöljyvahinkojen torjuntaan soveltuvaa kalustoa alla olevan taulukon mukaisesti.
AÖ 1
Saimaan syväväylän alueelle sijoitetun paloaseman kalustovaraston torjuntaka-
lusto pienten alusöljyvahinkojen torjuntaa varten. Kalustoon kuuluu pienten maaöljyvahinkojen torjuntaa varten varattu kalusto (MÖ1) ja pienten alusöljyvahinkojen torjuntaa varten varattu erikoiskalusto.
AÖ 2
Keskusvarastotasoinen kalusto keskisuurten alusöljyvahinkojen torjuntaa var-
ten. Kalustoon kuuluu lisäksi keskisuurten maaöljyvahinkojen torjuntaa varten varattu kalusto(MÖ2).
10. Yhteistoiminta Saimaan alueella
Taulukko 6. Öljyvahinkojen torjunnan yhteistyötahot (EI JULKINEN (puhelinnumerot))
Jos öljyvahinko, sen vaara tai vahingon leviämisen mahdollisuus on niin suuri, että torjuntaviranomaisen käytössä oleva henkilöstö tai kalusto ei riitä vahingon tehokkaaseen torjumiseen tai ehkäisyyn, torjuntaviranomaisella on oikeus määrätä viranomainen, laitos tai muu
taho jolla on torjuntakalustoa tai niiden käyttöön perehtynyttä henkilöstöä, asettamaan nämä
26
torjuntaviranomaisen käyttöön, jollei tästä aiheudu toiminnan harjoittajalle kohtuutonta haittaa.
Saimaan alueen öljyntorjuntasuunnitelmassa on selvitys Saimaan alueen öljyntorjuntakalustosta, öljyntorjuntaan osallistuvista joukoista, öljyntorjunnan johtamisesta ja koulutuksesta
Pohjois-Karjalan pelastuslaitos ja Etelä-Savon pelastuslaitos ovat tehneet yhteistyösopimuksen siten, että Pohjois-Karjalan pelastuslaitos vastaa öljyntorjunnasta ja sen johtamisesta
Varkauden tien osuudelta aina Heinävedelle asti.
11. Hälytysjärjestelmät
Öljyvahinkojen torjunnassa käytetään Hätäkeskuksen hälytysjärjestelmää. Kuopion hätäkeskuksessa ovat ohjeet vahinkoilmoitusten vastaanottamisesta, edelleen hälyttämisestä, virkaapu ja yhteistyöviranomaisista. Hätäkeskus hälyttää riskinarvion ja pelastuslaitoksen hälytysvasteohjeen mukaiset tarvittavat torjuntayksiköt sekä pelastustoiminnan johtaja. Pelastustoiminnan johtaja päättää alueen muiden viranomaisten hälyttämisestä ja muun ulkopuolisen
avun pyytämisestä. Lisäksi vahingoista ilmoitetaan tapauksesta ja tarpeesta riippuen poliisille, ympäristöviranomaisille ja sille, jonka hallussa tai hoidossa öljy on sekä muille asianosaisille, joita vahinko koskee.
ELY-keskuksen öljyntorjunnasta vastaavalle on ilmoitettava:

öljyvuodon ollessa pohjavesialueella

öljyä pääsee vesistöön

epäiltäessä ympäristörikosta

keskisuurista öljyvahingoista n.100 litraa tai enemmän

öljysäiliövuodoista maaperään

tarvittaessa asiantuntija apua

jälkitorjunnan ja seurannan järjestelyissä.
Suomen ympäristökeskukselle (SYKE) tehtävät ilmoitukset:

kaikki alus öljy- ja aluskemikaalivahingot tai niiden vaara

aluksista aiheutuva muu vesien pilaantumien tai sen vaara
27

ilmeisen laittomat päästöt aluksista

maa-alueilla tapahtuvat suuret öljy- ja kemikaalivahingot

tehtävät, joihin on tehty erityissuunnitelma Boris2 –tilannekuvajärjestelmään
12. Koulutussuunnitelma
Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen henkilöstölle järjestetään öljyntorjuntaan liittyvää koulutusta omana koulutuksena sekä ulkopuolisilta kouluttajilta tilattuna. Koulutuksiin sisällytetään teoriaopetusta sekä käytännön harjoitteita. Päällystö- ja miehistö on saanut peruskoulutuksen öljyvahinkojen torjuntaan suorittaessaan tehtävään edellyttämän tutkinnon. Pelastuslaitoksen vesisukeltajat harjoittelevat ylläpitokoulutuksena aluksen pohjan – ja vaurioiden
tutkimista, vuodon tukkimista sekä muita sukeltajilta edellytettyjä taitoja öljyvahinkojen torjuntatilanteessa. Sopimushenkilöstöä koulutetaan öljyvahinkojen torjuntaan järjestämällä
SPEK:in öljyvahingon torjuntakursseja. Taitoja ylläpidetään viikko- ja täydennyskoulutuksilla.
Torjuntahenkilöstön koulutuksessa pidetään vähimmäistavoitteena keskimäärin kahta koulutuskertaa vuodessa henkilöä kohden. Öljyntorjunnan koulutuksen toteutumisesta ja koulutuksen seurannasta vastaa pelastuslaitoksen öljyntorjuntavastaava. Öljyvahinkojen torjuntakoulutus
jaetaan seuraavasti:
1. Peruskoulutus (miehistön peruskurssi 1krt/vuosi)

SPEK:in öljyvahingon peruskurssi
2. Viikkoharjoitukset

kaluston käyttökoulutus ja käytön harjoittelu sekä alusten ja veneiden ajoharjoittelu

riskikohteisiin tutustuminen
3. Täydennyskoulutus (noin 4krt/vuosi)

Vuosittain järjestettävät täydennyskoulutuskurssit

säiliösimulaattorikurssit,

Boris2 – kurssit,

jälkitorjunnan johtaminen – koulutus,

öljyntorjunta-alusten kuljettamiseen tarvittavat täydennyskoulutukset,
28

öljyntorjuntaviranomaisille järjestettävä koulutus
4. Yhteistoimintaharjoitukset (noin 1krt/vuosi)

muiden pelastustoimen alueiden ja yhteistoimintatahojen kanssa järjestettävät harjoitukset
12.1 Operatiivinen päällystö
Torjuntajohtajien ja esimiesasemassa olevien henkilöiden täydennyskoulutus perustuu pääasiassa ulkopuolisiin koulutustilaisuuksiin. Lisäksi he voivat saada torjuntakoulutusta Saimaan alueen pelastuslaitosten ja Suomen ympäristökeskuksen järjestämissä koulutustilaisuuksissa ja valtakunnallisissa öljyntorjuntaharjoituksissa.
Tavoitteet:
Osaa käynnistää onnettomuustilanteen mukaisen torjuntaorganisaation. Hallitsee suuren onnettomuustilanteen johtamisen. Osaa johtaa öljyvahinkojen jälkitorjuntaa. Osaa hyödyntää
käytössä olevia sähköisiä tietojärjestelmiä johtamisen tukena ja suunnitellussa. Tuntee virkaapu menettelyn öljyvahinkojen torjunnassa. Tunnistaa ja osaa hyödyntää muita öljyntorjuntaan osallistuvia organisaatioita toiminnassaan. On perehtynyt Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen öljyntorjuntakalustoon, toimintavalmiuteen, riskikohteisiin, suunnitelmiin ja ohjeisiin.
Sisältö:

osallistuu täydennyskoulutuksiin

osallistuu Boris2 – tilannekuvajärjestelmän koulutuksiin

osallistuu jälkitorjunnan johtaminen koulutuksiin

osallistuu yhteistoimintaharjoituksiin, kartta- ja johtamisharjoituksiin

tekee öljyntorjunnan suunnittelua riskikohteisiin

suunnittelee öljyntorjuntavalmiuden ylläpitoa
12.2 Alipäällystö ja miehistö
Tavoiteet:
Alipäällystö kykenee kouluttamaan miehistöä ja sopimushenkilöstöä sekä käyttämään olemassa olevaa kalustoa. Tietää ja tuntee oman toiminta-alueensa riskikohteet ja öljyntorjunta29
suunnitelman. Kykenee toimimaan joukkueenjohtajana öljyntorjuntatehtävässä. Pitävät yllä
miehistön osaamista. Miehistöä erikoiskoulutetaan tarpeen mukaan veneenkuljettajiksi, sukeltajiksi yms. tehtäviin. Miehistö osaa käyttää öljyntorjuntakalustoa maa- ja vesistöonnettomuuksissa. Pystyy toimimaan ryhmän johtajana ja tunnistaa torjuntatoimiin liittyvät vaarat ja
riskit.
Sisältö:

osallistuu työvuoro- ja viikkoharjoituksiin

osallistuu täydennyskoulutuksiin

osallistuu yhteistoimintaharjoituksiin

ylläpitää öljyntorjuntakaluston kuntoa

ylläpitää veneenkuljettajan pätevyyttä koulutuksilla ja ajoharjoituksilla

osallistuu operatiivisiin öljyntorjuntaharjoituksiin riskikohteissa
12.3 Sopimushenkilöstö
Tavoitteet:
Sopimushenkilöstön yksikönjohtaja pystyy kouluttamaan ja käyttämään olemassa olevaa kalustoa. Tietää ja tuntee oman toiminta-alueensa riskikohteet ja öljyntorjuntasuunnitelman.
Pystyy toimimaan ryhmän johtajana ja tunnistaa torjuntatoimiin liittyvät vaarat ja riskit. Pitävät yllä sopimushenkilöstön osaamista. Sopimuspalokuntien muu henkilöstö osaa käyttää
öljyntorjuntakalustoa maa- ja vesistöonnettomuuksissa. Tunnistaa torjuntatoimiin liittyvät
vaarat ja riskit sekä osaa suojautua sen mukaisesti.
Sisältö:

osallistuu miehistön peruskursseille (1 öljyvahingon peruskurssi/vuosi)

osallistuu viikkoharjoituksiin

ylläpitää oppimiansa taitoja (veneiden ajoharjoittelu, selvitykset, puomitukset)

ylläpitää paloaseman öljyntorjuntakalustoa
30
13. Kustannusselvitys 2015–2019
Kustannusselvitys on yleisselvitys öljyvahinkojen torjuntaa koskevista hankinta-, käyttö- ja
torjuntakustannuksista. Kustannukset perustuvat tilastotietoihin ja ohjeellisiin kustannusarvioihin sekä oletettuihin kustannuksiin. Kalustohankinnoissa noudatetaan Suomen ympäristökeskuksen laatimaa kalusto-ohje luonnosta. Hankinnoista tehdään vuosittainen hankintasuunnitelma, joka toimitetaan Pohjois-Karjalan ELY – keskukselle vahvistettavaksi.
Kustannusselvitys vuosille 2015 - 2019
HANKINTAKUSTANNUKSET
Torjuntakaluston hankinta
Varastotilojen hankinta/kunnostus
Ennakkopäätöksellä haettu
2015
2016
2017
2018
2019
54 000
54 000
2 000
54 000
152 000
54 000
2 000
54 000
2 000
21 000
Öljyvaahtokontti
KÄYTTÖKUSTANNUKSET
Valmiuden ylläpito
Varastointikustannukset
Torjuntahenkilöstön koulutus
73 000
27 000
106 000
75 000
20 000
75 000
75 000
20 000
50 000
75 000
20 000
50 000
75 000
20 000
40 000
5 500
14 000
14 000
14 000
14 000
286 500
240 000
365 000
215 000
205 000
TORUNTAKUSTANNUKSET
Arvio torjuntakustannuksista
YHTEENSÄ
Taulukko 7. Öljyntorjunnan kustannusselvitys vuosille 2015–2019
14. Hankintasuunnitelma
Itä-Suomen pelastuslaitosten kehittävät yhteistyötä kalustohankinnoissa. Kalustohankinnoissa
pyritään tekemään yhteishankintoja Saimaan alueen pelastuslaitosten kanssa. Suuremmista
hankinnoista pyydetään tarvittaessa yhteinen ennakkopäätös. Yhteistoiminnan lähtökohtana
on EnSaCo - koulutuksessa ja Itä-Suomen öljyntorjunnan yhteistyöryhmässä sovitut päälinjat
ja kehitystyö.
Kalustohankintoja tarkastellaan Itä-Suomen öljyntorjunnan kalustohankintaryhmässä. Öljyntorjuntakaluston sijoittumista tarkastellaan kokonaisuutena Saimaan alueella. Itä-Suomen
öljyntorjunnan kalustotyöryhmä valmistelee ja esittelee Saimaan alueen yhteishankinnat.
Saimaan alueen yhteishankinnoista ja tai kaluston siirroista asianosaiset pelastuslaitokset so31
pivat erikseen yhteistoimintasopimuksissa. Yhteistoiminnasta päätetään myös Saimaan syväväylän alusöljy- ja aluskemikaalivahinkojen torjunnan yhteistoimintasuunnitelmassa. Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen öljyntorjuntakaluston hankintasuunnitelma esitetään liitteessä
5.
15. Öljyntorjunnan kehittämissuunnitelma
Palvelutasopäätöskaudella pyritään toteuttamaan SÖKÖ- Saimaa II sekä ALYKÖ hankkeet.
Öljyntorjunnan Boris2 tilannekuvajärjestelmän käyttöönotto ja koulutus öljyntorjuntajohtajille. Kalustohankintoja ja kaluston sijoituspaikkoja tarkastellaan uudelleen pelastuslaitoksella
sekä Itä-Suomen kalustotyöryhmän toimesta.
Asiakokonaisuus
Palvelutasopäätös
Nykytilanne
päivitettävä
Vastuuhenkilöt
nimettävä
Hankinnat
tarkennettava
Yhteistoiminta
Kalusto
Koulutus
Harjoitukset
Riskikohteet
Toimintavalmius
Tavoite
Kehittämissuunnitelma
jälkitorjunnan kehittäminen
päivitetään vuosina 2017-2018
vastuuhenkilö ja varamiehet
1+2
jatkuva, vastuuhenkilöiden tietojen ylläpito, Itä-Suomen yhteistyö
hankintasuunnitelman toteutus,
Itä-Suomen kalustohankintaryhmän toiminta
toimintamallin luominen, ja vastuuhenkilöiden tehtävien toteutus
kaluston mitoitus vastaa
riskejä ja suorituskykyvaatimuksia
kehitettävä
Itä-Suomen pelastuslaitosten yhteistoimintamallin
ratifiointi,
Itä-Suomen yhteistyöryhmän toiminta
kehitettävä
toiminta, mitoitus, suorituskyky, sijoitus
kehitettävä
tehtävän mukaiset osaamisvaatimukset, jälkitorjunnan
johtaminen, alusöljyvahingon torjunta
kehitettävä
harjoitukset riskikohteisiin
koulutuskalenterin mukaisesti, YT-harjoitukset joka
2.vuosi
kartoitettava tiedostettava riskikohteet ja
niiden vaikutus ympäristöön
kehitettävä
valmiuden kohottaminen,
kaluston sijoitus, suorituskyky, kesäajan henkilöstömäärämitoitus
kaluston hankintasuunnitelma,
Itä-Suomen yhteistyöryhmä
koulutussuunnitelman toteuttaminen
koulutuskalenteri, karttaharjoitukset, käytäntö, kohde
riskianalyysi 2017
osaamisvaatimukset nykytasolle,
operatiivinen suunnitelman jalkauttaminen operatiivisille johtajille
32
johtamisvaste, torjuntatoimien johtaminen, alusöljyja jälkitorjunnan johtaminen
kehitettävä
yhteistoimintamalli ItäResurssit
Suomessa, VATI - joukkue
kehitettävä
jälkitorjunnasta sopiminen
Jälkitorjunta
kuntien kanssa, välivarastointi paikkojen kartoitus,
öljyisen jätteen jatkokäsittely
Taulukko 8. Öljyntorjunnan kehittämissuunnitelma
Johtaminen
kehitettävä
johtamiskoulutuksen sisältö,
perehdyttäminen
suuronnettomuusvalmius, VATI- joukkueen koulutus
ÄLYKÖ- ja SÖKÖ – Saimaa
hankkeet, kuntien jätehuoltosuunnitelmat
16. Lyhenteitä
BORIS
Baltic Oil Response Information System
CMC
Crisis
ELY
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
ERCC
Emergency Response Coordination Centre (EU:n pelastuspalvelun
Management
Center.
Kriisinhallintakeskus
koordinointikeskus)
HELCOM
Helsinki Commission
HÄKE
Hätäkeskus
MRCC
Marine Rescue Coordination Centre (Meripelastuskeskus)
MRSC
Maritime Rescue Sub-Centre (Meripelastuslohkokeskus)
PARKKI
Öljyntorjunnan ja öljysuojarahaston tietojärjestelmä
SYKE
Suomen ympäristökeskus
SÖKÖ-hanke
Öljyjätteiden kuljetus ja välivarastointi öljyonnettomuudessa
TOKEVA
Torjuntaohjeet kemikaalien vaaratilanteille
TYVI
(Tietovirrat Yritysten ja viranomaisten välillä) on valtiovarainministeriön vuona 1996 käynnistämä hanke, joka tarjoaa yrityksille
yhdenmukaisen tavan ilmoittaa tietoja sähköisesti viranomaisille
ja viranomaistehtäviä hoitaville tahoille.
VAPEPA
Vapaaehtoinen pelastuspalvelu
VTS
Vessel Traffic Service
WWF
World Wildlife Fund
YM
Ympäristöministeriö
33
17. Lähteet ja linkit

Saimaan alueen pelastuslaitosten (ESPL, PKPL) vanhat öljyntorjuntasuunnitelmat

Ympäristöoppaat/Ympäristö.fi/ Syke öljyntorjunta

Pelastuslaki

Öljyntorjuntalaki

Öljyntorjunta-asetus

Saimaan yhteistyöryhmän kokoukset

EnSaCo aineisto

SÖKÖ: Toimintamalli suuren öljyntorjuntaoperaation koordinointiin rannikon öljyntorjunnasta vastaaville viranomaisille. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2006. Justiina Halonen. Merenkulun tutkimus- ja kehittämisyksikkö.
Ympäristöministeriö, http://www.ymparisto.fi/
Suomen ympäristökeskus, http://www.syke.fi/fi-FI
BORIS- karttakäyttöliittymä, https://wwwp5.ymparisto.fi/boris2/default.aspx
Alueelliset pelastuslaitokset, http://www.pelastustoimi.fi/pelastuslaitokset/
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, http://www.ely-keskus.fi/
Liikennevirasto, http://portal.liikennevirasto.fi/
Liikenteen turvallisuusvirasto, TraFi, http://www.trafi.fi/
Poliisi, http://www.poliisi.fi/
Puolustusvoimat, http://www.mil.fi/
Rajavartiolaitos, http://www.rvl.fi
Suomen Meripelastusseura, http://www.meripelastus.fi
WWF, http://www.wwf.fi
34
Suomen Punainen Risti, http://www.redcross.fi/
Aluehallintovirasto, https://www.avi.fi/
Ilmatieteenlaitos, http://ilmatieteenlaitos.fi/
MeriTaito, http://www.meritaito.fi/www/fi/
Finnpilot Pilotage Oy, , http://www.finnpilot.fi/
Alfons Håkans, http://www.alfonshakans.fi/
Laitaatsillan telakka Savonlinna, http://www.laitaatsillantelakka.fi/telakka.htm
MoproOy, http://www.mopro.fi/
Tutkimusalus Muikku,
http://www.itameriportaali.fi/fi/muikku/muikku_yhteystiedot/fi_FI/yhteystiedot/
18. Liitteet
LIITE 1. Öljyvahinkojen torjunnan operatiivinen suunnitelma
LIITE 2. Alus-, vene- ja erikoiskalusto 2015
LIITE 3. Öljyntorjunnan prosessikuvaukset
LIITE 4. Kuntien vastuuhenkilöt
LIITE 5. Hankintasuunnitelma 2015 - 2019
LIITE 6. Öljyntorjunnan vuosikello 2015 - 2019
LIITE 7. Palavan nesteen varastot
LIITE 8. Saimaan syväväylän alueen yhteistoimintasuunnitelma
LIITE 9. Konsultit öljyntorjuntaan
35