Jakamistalous: Urbaanin osallistumisen ja kansalaisaktivismin uusi

Jakamistalous
Urbaanin osallistumisen ja
kansalaisaktivismin uusi muoto
Dosentti Mats Nylund
MAArcadan ammattikorkeakoulu
Kysymyksiä
• Mitä on jakamistalous?
• Jakamistalouden ”suuri lupaus” (ja miksi sitä ei
lunasteta)
• Kuinka jakamistalous muuttaa yhteiskuntaa?
• Miten jakamistalouden toimijat haastavat julkisen
vallan ja ympäröivän yhteiskunnan?
• Miten julkisen vallan (kaupungit, valtio, EU) tulisi
suhtautua jakamistalouteen?
Tutkimuksen lähtökohtia
• Jakamistalous on verkottuneen osallistumisen ja
kansalaisaktivismin uusi muoto. Teoreettisena
viitekehyksenä sosiaalisen pääoman teoriat.
• Urbaani ilmiö, jossa verkkoa ja sen
yhteisöpalveluja käytetään paikallisten yhteisöjen
ja kuluttajien vahvistamiseksi.
• Siirtyminen uuden tavaran tuottamisesta,
myymisestä ja omistamisesta kohti tavaran
lainaamista, vaihtamista, vuokraamista,
kierrätystä ja yhteiskäyttöä.
Kallion safkat kiertoon
Teitkö maittavaa
makaronilaatikkoa, josta riittäisi
muillekin? Oletko lähdössä
matkalle ja ruokaa jää
pilaantumaan jääkaappiin? Tarjoa
ylijäänyt ruokasi muille nälkäisille
masuille Kallion alueella!
Ryhmässä voit antaa tai vaihtaa
kaikenlaista syötävää. Ryhmän
tarkoitus on vähentää
ruokahävikkiä ja lisätä hyvää
mieltä.
Image source: EPA / All Over Press
8.8.15
Image source: Demotix
Image source: Luke Macgregor/reuters
Image source: AP Photo/Seth Wenig
6
Tutkimusmenetelmät
• Verkko ja kaupunkietnografia
• Laadulliset haastattelut
• Kysely: Helsinki, Vantaa, Espoo and Lahti
(N=324)
8.8.15
Globaalit
AirBnB, Uber, Couchsurfing
Perinteiset
Tori.fi, Huuto.net
Yhteisövetoiset
NappiNaapuri, Stadin aikapankki
Liiketoiminta
PiggyBaggy, Sharetribe, Ratti.fi, Swap.com,
City Car Club, HBB
Kallion Safkat kiertoon, Haaga kierrättää,
Töölö kierrättää, Vuokra-asunnot Helsinki
Facebook
Kaupunki
Rajatapaukset
Kutsuplus, kirjasto (laajennettu
kirjastotoiminta), Helsinki Region
infoshare
Nearhood, Digiapuri, Ravintolapäivä,
Siivouspäivä, Split Finland
8.8.15
”Suuri lupaus”
Onko jakamistalous jakamista?
Poistuuko omistamisen tarve?
Onko jakamistalous kestävää
kehitystä?
Vahvistuuko yhteisöllisyys?
Kaikki säästävät ja tienaavatkin
jakamistalouden avulla
Jakamistalous ja metropolialue
• Yli puolet vastanneista ei jaa tavaraa internetissä ja
ovat sitä mieltä että ihmiset yleensä eivät ole
anteliaampia tai yhteisöllisempiä kuin ennen.
• Luottamus toisiin ihmisiin yleisellä tasolla ei lisää
lainaamista tai vuokraamista.
• Ihmiset jotka luottavat naapureihin, lainaavat
mielellään henkilökohtaisia tavaroitaan (50 %)
• Ei eroja ”luottavaisten” ja ”epäluuloisten” ihmisten
välillä yksityisten majoituspalveluiden käytössä eikä
tavaroiden lainaamisessa
• Ei eroja ”yhdistysaktiivisten” ja ”ei-yhdistysaktiivisista”
mitenkään yksityisen vuokramajoituksen tai tavaroiden
lainaamisen suhteen
Jakamistalouden esihistoria
Suomessa
"Talkoot muodostivat aivan erityisen ja
suomalaiseksi kansantavaksi mielletyn työ- ja
kestityskokonaisuuden. Näissä työrupeama,
rakennuksen pystyttäminen, heinänteko tai
elonleikkuu suoritettiin päivällä ja illalla töihin
osallistujia kestitettiin ylenpalttisesti ruualla ja
juomalla sekä mahdollisesti musiikilla. Pääpaino
oli eittämättä juomissa..."
Suomalaisen arjen historia, Osa I, s. 154
Myös sodan jälkeiset talot rakennettiin talkoiden
avulla. Jopa arkkitehdit osallistuivat talkoisiin
arkkitehtiliiton aloitteesta perustetun
”jälleenrakennustoimiston” kautta.
Suomalaisen arjen historia, Osa IV, s. 145
Kaikki rakastavat Nappi Naapuria
Haasteet
•
•
•
•
•
Yksityinen, kaupallinen ja julkinen tila
Mitä merkitsee naapuruston digitalisoituminen?
Verotuksen kolme haastetta
Sääntelyn purkaminen ja muuttaminen
Yhteisöllistä toimintaa kaupallisella alustalla
(”Silicon Valley vero”)
Jakamistalous ja julkinen valta
• Mitä tekevät alati tehokkaammat verkostot?
• Työn loppu, keikkatyö ja työn sirpaloitumisen
seuraukset?
• Digitaalinen sääntely haastaa viranomaisen
sääntelyn (ja ketään ei säännellä niin paljon kuin
viranomaista)
• Digitaalinen alustatalous (hybriditalous) ja sen
monopolisoituminen
Taksitaksan perusteena olevan Tilastokeskuksen julkaiseman
taksindeksin kustannustekijät (ilman arvonlisäveroa)
Lähde: Taksiliitto, 2015
”Keikkatalous tuo mukanaan äärimmäisen
joustavuuden työn kysynnässä ja tarjonnassa.
Ilmiön vastustaminen esimerkiksi lainsäädännöllisin
keinoin olisi typerää. Muutos tapahtuu joka
tapauksessa, ja sen ulkopuolelle jättäytyminen
vähentää uuden työn mahdollisuuksia.
Perinteiseen työsuhteeseen perustuvat turvaverkot
yhteiskunnan pitää miettiä uudelleen.”
Rouvinen (ETLA) ja Kenney 2015
“An illustration is the regulatory process Amsterdam has
initiated with Airbnb. The municipality wants to ensure that
people only occasionally rent out their house whilst away,
rather than run a permanent, unregulated hotel. It has
chosen to allow its residents to rent out their homes for up
to 60 days per year. Customers are also supposed to pay
tourist tax via Airbnb, although its enforcement leaves much
to be desired (not least because Airbnb does not want to
share its data with the municipality).”
Frenken ym. 2015
Koko Euroopan haaste
“Ultimately, the ability of the new sharing practices to help
catalyze a social transition may also depend on the form
these initiatives take around the world. As the sharing
economy expands in Europe, its practices are likely to be
embedded in political, regulatory, and social contexts
which are more attuned to the stated values of fairness,
sustainability, openness, and cooperation (…) For those
of us in countries where the pressures to commodify and
concentrate value from these platforms are most
intense,these developments can reveal possibilities.”
(Schor 2014)
Johtopäätöksiä
• Jakamistalous on moniulotteinen ja ristiriitainen
kokonaisuus
• Jakamistalous on yhteisöllisyyttä ja
osallistumista, mutta niin on perinteinen
yhdistystoimintakin
• Kumpi lisääntyy? Jakaminen vai individualismi?
• Hyvä jakamistalous on hyvää jakamistaloutta!
• ”Näpit irti meidän yhteisöstä!” Valtio ja kaupungit
mahdollistajina ja sääntelijänä
Kiitos!
[email protected]