1. No category

SILTA YLI SYNKÄN VIRRAN
SUOMI
TYÖLINJALLE
SOSIALIDEMOKRAATTIEN
VAIHTOEHTOBUDJETTI 2016
SILTA YLI SYNKÄN VIRRAN - SUOMI TYÖLINJALLE
ROHKEA
REILU
REALISTINEN
VAIHTOEHTOBUDJETTI 2016
TILANNE
VUONNA
2016
SOSIALIDEMOKRAATTIEN
VAIHTOEHTOBUDJETTI 2016
Hallitus ajaa Suomea syvemmälle epävarmuuteen
Suomen taloudellinen tilanne jatkuu vaikeana.
Euroopan unionin ja erityisesti euroalueen talousvaikeudet ovat pitkään syöneet Suomen kasvumahdollisuuksia. Koska Suomen viennistä 55
prosenttia suuntautuu EU-maihin, Suomi ei ole
saanut kysyntäapua maailmalta. Kansantuotteella mitaten Suomen pitkittynyt taantuma on jo
ollut pahempi kuin 1990-luvun alun lama.
Hallituksen toimet ovat osaltaan heikentämässä ensi vuoden ja pidemmän ajan kasvunäkymiä. Julkisen talouden leikkaukset heikentävät
ihmisten ostovoimaa, mikä puolestaan heikentää talouskasvua. Hallituksen leikkaukset iskevät pahasti myös koulutukseen, mikä on Suomen
pitkän aikavälin kasvumahdollisuuksien kannalta
vaarallista.
Jos hallitus saa läpi perustuslaillisesti kyseenalaiset pakkolait palkkojen alentamiseksi, kotimainen kysyntä ja julkisen talouden rahoitus kärsivät
2
entisestään. Työehtosopimusten minimisuojan
purkaminen lisäisi painetta palkkojen alentamiseen. Vaarana on deflaatiokierre. Samaan aikaan
hallitus myrkyttää työmarkkinoiden ilmapiiriä,
niin että kansantaloudelle elintärkeät pidättyvät
tulosopimukset ja yhteisymmärryksessä sovittavat kasvun toimet joutuvat vakavaan vaaraan.
Hallituksen takia vuosi 2016 on suuren epävarmuuden aikaa. Huolestuttavaa on, että hallitus
ei ole tehnyt mitään tänä ja ensi vuonna työllisyyttä ja kasvua tukevia päätöksiä. Päinvastoin:
hallitus leikkaa työllisyysmäärärahoja. Hallitus
pakastaa Suomen kasvun ja kilpailukyvyn koko
ensi vuoden ajaksi.
Vaikeina aikoina tarvitaan yhteenkuuluvuuden
henkeä. Hallituksen politiikka vaikuttaa kuitenkin
päinvastoin. Vuoden 2016 budjetin leikkaukset
on suunnattu yhteiskunnan vähäosaisille, mutta hyvätuloisilta ei edellytä todellisia taloudellisia
3
SILTA YLI SYNKÄN VIRRAN - SUOMI TYÖLINJALLE
uhrauksia. Hallituksen kaavailemien pakkolakien
pahimmat seuraukset kohdistuisivat tavallisiin
palkansaajiin, erityisesti julkisen sektorin naisvaltaisiin aloihin. Samaan aikaan hallitus on tuonut
eduskuntaan kaikkein rikkaimman eliitin eduille
räätälöityjä lakiesityksiä. Hallitus ei uskottavasti
aja koko kansakunnan etua, vaan lietsoo eripuraa
ja epäoikeudenmukaisuuden tunnetta.
VAIHTOEHTOBUDJETTI 2016
vuonna 2016 – varsinkin hallituksen tahallisen
toimettomuuden vuoksi. Vaikka työllistämisen
määrärahat ovat monin paikoin loppuneet kokonaan jo kesällä 2015, hallitus kieltäytyy panostamasta aktiiviseen työllistämiseen, jolla
työttömyysjaksot jäisivät mahdollisimman lyhyeksi.
Työmarkkinoiden akuutein ongelma on se, että
pitkittyvät työttömyysjaksot kasvattavat nopeasti rakenteellista työttömyyttä. Pitkäaikaistyöttömien määrä on noussut jo yli sataan tuhanteen.
Kun rakenteellinen työttömyys on kerran päässyt nousemaan, sitä on vaikea saada laskemaan
edes silloin, kun talouskasvu joskus alkaa. Tästä pahasta kierteestä on kokemuksia 1990-luvun lamavuosilta. Pitkittyvä suurtyöttömyys ja
siitä seuraava syrjäytymisen kierre vaurioittavat
yhteiskuntaa sekä inhimillisesti, sosiaalisesti että
taloudellisesti vielä vuosikausia sen jälkeen, kun
akuutti kriisi on ohi. Hallituksen tarkoituksella sallima suurtyöttömyys heikentää entisestään
kasvun ja hyvinvoinnin edellytyksiä.
Hallitus on lisäksi jo alkutaipaleellaan sisäisesti riitaisa. Hutiloiden tehtyjä päätöksiä joudutaan
jatkuvasti perumaan ja lakiesityksiä vetämään
pois eduskunnasta. Luottamus ja tulevaisuudenusko ovat koetuksella. Suomi on menossa
kohti suurempia ristiriitoja ja tuloeroja.
Ostovoimaa huomattavasti heikentävä ja tempoileva politiikka on rapauttanut ihmisten luottamusta talouteen. Kuluttajien luottamus on
heikentynyt kesän jälkeen merkittävästi, eikä
edes elinkeinoelämän luottamus osoita elpymisen merkkejä.
Hallituksen talouspolitiikan iso virhe on, ettei siinä panosteta työllisyyden edistämiseen tässä ja
nyt. Työttömyys uhkaa nousta yli 10 prosentin
Sipilän hallitus perustelee epäoikeudenmukaisia leikkauksiaan julkisen talouden tasapainotta-
misella. Tavoite on oikea, mutta hallitus ei siihen
kykene. Hallitus on puhunut ponnekkaasti velkaantumisen pysäyttämisestä, mutta vuoden
2016 budjetin täydentävässä talousarviosta ilmenee, että hallitus ottaa vuoteen 2015 verrattuna
yli puoli miljardia euroa lisää velkaa.
Hallitus elää velaksi siitä syystä, että se ei ole
kyennyt sopimaan uusista kasvua tukevista toimista, eikä se halua jakaa laman taakkaa verotuksessa oikeudenmukaisella tavalla. Erityisesti
hyväpalkkaiset ja pääomatulon saajat nauttivat
hallituksen erityistä suojelua – silloinkin, kun päiväkotilapsilta on ”pakko” ottaa.
Verotuottojen välttely on vastuutonta valtiontalouden hoitoa. Tavoitellessaan palkkojen alennusta hallitus luopuisi samalla noin 900 miljoonan
euron verotuotoista. Se kaavailee kompensoivansa palkka-alen verotusta keventämällä – jälleen miljardin euron veronmenetys. Kun mukaan
lasketaan vielä yrityksille lupailtu sotu-maksujen
alentaminen, hallitus luopuisi kertaheitolla lähes
kolmen miljardin euron verotuotosta – joka vuosi. Kun vielä ns. kärkihankkeet aiotaan rahoittaa
valtion omaisuutta myymällä, uudet leikkaukset
uhkaavat vaalikauden lopussa.
Hallituksen tavoitteena on julkisen vallan ja palveluiden määrätietoinen heikentäminen. Paitsi
Kansakunta ei kuitenkaan ole yhtiö. Kansalaiset
eivät ole alaisia. Suomea ei voi johtaa pelolla, sillä
demokratiassa valta kuuluu aina kansalaisille. He
vaativat päättäjiltä vastuuta ja tasapuolisuutta, he
vaativat vaihtoehtoa.
Työmarkkinajärjestöt neuvottelevat uudesta tuloratkaisusta ja tasapuolisista, työllisyyttä ja kilpailukykyä vahvistavista toimista. Laajan
tuloratkaisun synty ja näköala koko vaalikauden
työmarkkinaperiaatteista vahvistaisivat Suomen
talouden vakautta.
Sosialidemokraattien velvollisuus on osoittaa
vaihtoehto hallituksen budjettilinjalle. Vaihtoehtomme on yhtä aikaa rohkea, reilu ja realistinen. Se näyttää aidon kasvun, työllisyyden ja
hyvinvoinnin tien. Vaihtoehtomme on sosiaalisesti oikeudenmukainen, tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistävä. Se on myös taloudellisesti
vastuullisempi vaihtoehto. Se vie Suomen turvallisesti tulevaisuuteen – työlinjalle.
Lokakuu
Syyskuu
Elokuu
Heinäkuu
Kesäkuu
Toukokuu
Huhtikuu
Helmikuu
Tammikuu
Joulukuu
Marraskuu
Lokakuu
Syyskuu
2015
Elokuu
Heinäkuu
Kesäkuu
Toukokuu
Huhtikuu
Maaliskuu
Helmikuu
Tammikuu
2014
Maaliskuu
18
16
14
12
10
8
6
4
2
0
-2
rahoitusta vähentämällä, se tapahtuu yksityistämällä julkisia palveluita. Pohjoismainen hyvinvointivaltio puristetaan tyhjiin, jäljelle jäävät vain
kuoret. Kansalaisyhteiskuntaa muutetaan markkinapaikaksi.
Kuvio 1. Kuluttajien luottamusindikaattori (Tilastokeskus)
4
5
SILTA YLI SYNKÄN VIRRAN - SUOMI TYÖLINJALLE
VAIHTOEHTOBUDJETTI 2016
Kasvu on kaiken avain. Talouskasvu on saatava
käyntiin sekä yritysten että julkisen sektorin investointeja lisäämällä.
PAREMPI
VAIHTOEHTO
SDP:n ratkaisut aitoon kasvuun, oikeudenmukaisuuteen ja
vastuulliseen valtiontalouteen
Suomea riivaa kolme talouden ongelmaa yhtä aikaa. Investoinnit ovat vähentyneet, työttömyys kasvaa ja kysyntä niin kotimaassa kuin
päävientimaissa ovat heikentyneet. SDP:n vaihtoehtobudjetin velvollisuus on esittää ratkaisuja jokaiseen haasteeseen: edistää aitoa kasvua ja
työllisyyttä.
Ei riitä, että kasvu näkyy tilastoissa ja taulukoissa, vaan kaikkien suomalaisten täytyy kokea hyvinvoinnin parantuneen. Ennen muuta on
vahvistettava työllisyyttä luomalla tuhansia uusia
työpaikkoja ja pitämällä samalla huolta vanhoista
osaamisaloista.
Luottamus on yhteiskunnan tärkein pääoma.
Budjetin on oltava sosiaalisesti oikeudenmukainen, sen täytyy vahvistaa tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Oikeudenmukaisuus on itseisarvo,
mutta verraten pienet tuloerot ja terveyserot
ovat tyypillisiä myös taloudellisesti menestyvimmille yhteiskunnille. Suomi on ollut maailmalla
6
esimerkki luottamusyhteiskunnan voimasta, ja on
sitä myös tulevaisuudessa.
Tasapuolisuutta on edistettävä samalla, kun huolehditaan vastuullisesta valtiontaloudesta. Yksinkertaistava uusliberaali retoriikka asettaa
tavoitteet usein vastakkain, mutta todellisuudessa oikeudenmukaisuus ja talouden tasapaino
edellyttävät toinen toisiaan.
Julkisen talouden tasapaino on varmistettava
kolmella elementillä: vahvalla työllisyyspolitiikalla, menojen säästöillä ja laajalla veropohjalla.
Sosialidemokraatit suhtautuvat vakavasti velkaantumiseen, ja siksi budjettimme esitysten painopiste on työllisyyden tukemisessa, sitä kautta
työttömyysmenojen vähentämisessä ja tulojen lisäämisessä. Esitämme useita rakenteellisia
uudistuksia muun muassa työllisyyden hoitoon.
Budjetin lähtökohtana on, että valtio ottaa ensi vuonna vähemmän velkaa kuin tänä vuonna ja
näin katkaistaan kova velkaantumisvauhti.
Vientiteollisuuden kustannuksia alennetaan kilpailukyvyn parantamiseksi. Samalla viennin kapeaa kärkeä on laajennettava. Suomessa pienten
ja keskisuurten yritysten osuus viennistä on vain
neljännes – kun luku on Ruotsissa 35 % ja Tanskassa 45 %. Sosialidemokraattien yrittäjäpaketti
osoittaa välittömiä keinoja PK-yritysten viennin edistämiseksi ja yritysrahoituksen parantamiseksi. Olennaista on nostaa vientituotteiden
arvonlisää: laatua ja hintaa. Siksi Tekesin innovaatio- ja tuotekehitysohjelmista on pidettävää hyvää huolta.
Oikein kohdennetut julkiset investoinnit luovat kasvua ja työpaikkoja. Itse asiassa hallituksen
kaavailema kasvu uhkaa jäädä haaveeksi jo siitä
syystä, että kasvukeskusten liikenteen ja asuntorakentamisen tarpeet on lyöty laimin. Jotta
työllistävät ja menestyvät yritykset voivat saada
työvoimaa, julkisen liikenteen on tehostuttava ja
kohtuuhintaisten asuntojen määrää lisättävä voimakkaasti. Rohkaisemme kuntia investoimaan
myös homekoulujen ja päiväkotien sekä kirjastojen korjaamiseen – siihen velvoittaa jo yksin lasten ja henkilöstön terveydestä huolehtiminen.
Kasvua ei synny, jos koulutuksesta ja tutkimuksesta leikataan. Kotimaiset ja kansainväliset asiantuntijat ovat kutakuinkin yksimielisesti
teilanneet hallituksen lyhytnäköiset leikkaukset Suomen tulevan menestyksen edellytyksistä.
Toimiva varhaiskasvatus sekä ohjaa lapsen kotitaustoista ja asuinpaikasta riippumatta korkeatasoisen opin tielle, että tasaa ennen kaikkea
naisten tietä työelämässä. Innovaatiot syntyvät
riippumattomasta perustutkimuksesta. Jos ongelma on se, että innovaatioista ei synny investointeja, se ei ratkea vähentämällä innovaatioita.
Kymmeniä tuhansia työpaikkoja. Kuten edellisessä luvussa kuvattiin, työllisyystilanne on kriittinen. Järkevät investoinnit lisäävät työllisyyttä
tässä ja nyt. Lisäksi välttämättömiä keinoja ovat
aktiivinen työllistäminen sekä työllistämisen kulujen alentaminen.
Työllistämistä edistetään uusin ja perinteisin
keinoin. SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen
esittämässä mallissa passiivinen työttömyysetu
muutetaan aktiiviseksi työllistämisseteliksi. Edelleen panostetaan käytännössä koeteltuun aktiiviseen työllistämispolitiikkaan, jonka hallitus uhkaa
leikkauksillaan tärvellä. Kolmanneksi on syytä
siirtää työllistämisvastuu ja siihen kuuluvat resurssit suoraan kunnille, joilla on parhaat edellytykset tehokkaisiin toimiin ja kannustin huolehtia
omista verotuloistaan.
Jos työn hintaa lasketaan yksioikoisesti palkkoja
polkemalla, heikennetään työntekijöiden oikeuksia samalla, kun verotulot supistuvat. Työllistämisen hintaa voidaan alentaa viisaammin keinoin.
TEL-maksun väliaikaisen alennuksen ansiosta
työnantajat säästäisivät työvoimakuluissa satoja
miljoonia euroja vuodessa ja suurempi nettopalkka lisää työntekijöiden ostovoimaa.
Uusiin ratkaisuihin kuuluu myös pienyritysten
työllistämisen edistäminen kokeilulla, jossa ensimmäisen työntekijän palkkaa voi vähentää verotettavasta tuloksesta. Kokeilu on tarkoitettu
rohkaisemaan pienyrittäjiä kasvun tielle.
Oikeudenmukaisuus on menestystekijä. Vaihtoehtobudjetti korjaa hallituksen politiikan räikeimmät epäkohdat: satojen miljoonien leikkaukset
koulutuksesta, työllistämisestä ja heikoimpien
auttamisesta.
Hallituksen vaihtoehdossa leikkaukset kohdennetaan ennen kaikkea heihin, jotka tarvitsevat
yhteiskunnalta eniten apua: lapset, nuoret, syrjäytymisvaaraan joutuneet, sairaat ja ikäihmiset.
Pääministeri perusteli, että heikoimmilta otetaan
siksi, että hyväosaiset eivät saa sosiaalitukia. Perustelu ei pidä tarkalleen ottaen edes paikkaansa,
mutta olennaista on, että se paljastaa hallituksen jääkylmän maailmankuvan ja ihmiskäsityksen.
Kansalaiset jaetaan voittajiin ja häviäjiin, edellisiä
suositaan ja jälkimmäisiä rangaistaan. Jokainen
hyväosainen suomalainen on saanut apua yhteiskunnalta lapsuudestaan asti, jokainen menestyvä yritys nauttii yhteiskunnan palveluista. Tämän
ovat oivaltaneet peliyhtiö Supercellin perustajat,
jotka kertovat maksavansa mielellään veroina takaisin osan menestyksestään – joka on myös yhteiskunnan tuen ansiota.
7
SILTA YLI SYNKÄN VIRRAN - SUOMI TYÖLINJALLE
Oikeudenmukainen yhteiskunta on mahdollistava yhteiskunta, ja mahdollisuuksien tasa-arvo on
pitkällä tähtäimellä myös parasta talouspolitiikkaa.
Kansalaisten kahtiajako on tuhoisaa Suomen tulevaisuudelle. Jos olemme kaikki samassa veneessä, myös pelastusrenkaita pitää riittää jokaiselle
– ja airoja.
Pieni- ja keskituloiselle enemmän käteen, eläkeläisille yhtä paljon. Kahtiajako näkyy siinäkin,
että hallitus suunnittelee verotuksen keventämistä ensi vuonna vain työssäkäyville, mutta ei
eläkeläisille.
Sosialidemokraattien veromallissa työtulovähennykseen tehtävät muutokset ja työeläkemaksujen alennus takaa pieni- ja keskituloiselle
työntekijälle enemmän käteen jäävää tuloa kuin
hallituksen esitys. Myös ylempi keskiluokka hyötyy SDP:n oikeudenmukaisemmasta työtulovähennyksestä, kun taas hallituksen malli suosii
suurituloisia. Hallituksen esitys keventää myös
kansanedustajien verotusta – samaan aikaan kun
eduskunta edellyttää ”kaikkia” mukaan julkisen
talouden talkoisiin.
Hallituksen esityksessä eläkeläisten verotus olisi
kireämpää kuin palkansaajien. Sosialidemokraattien verolinja taas on, että eläkkeensaajat saavat samat kevennykset kuin työssä olevat – mitä
myös hallituspuolueet ennen vaaleja lupasivat.
On viisasta keventää työn verotusta, jotta varsinkin palveluiden kysyntä lisääntyisi vaikeassa taloustilanteessa. On oikeudenmukaista, että
eläkeläisten ostovoima tulee apuun työllisyystalkoissa siinä kuin palkansaajienkin.
Laaja veropohja - kohti eurooppalaista verorakennetta. Suomen verotuksen rakenne on jäänyt
jälkeen eurooppalaisesta mallista erityisesti siinä, että omistamista verotetaan huomattavasti
keveämmin kuin EU-maissa keskimäärin. Työtä ja kulutusta verotetaan sen sijaan kireämmin.
Erot eri maiden välillä ovat huomattavia, mutta
läntisessä Euroopassa on yleisesti oivallettu, että
laiskaa pääomaa on järkevämpi verottaa kuin ahkeraa työntekoa.
Suomi
14,3
VAIHTOEHTOBUDJETTI 2016
EU
Suomen julkisen talouden tasapainottamiseksi on
syytä laajentaa veropohjaa ja ottaa talkoisiin mukaan myös ne, jotka hallitus on päättänyt vapauttaa yhteisestä vastuusta. Pääomatulon verotusta
nostetaan maltillisesti. Korotettu pääomaverotus
on tarkoitettu olemaan voimassa siksi aikaa, kun
valtion velkaantuminen on saatu hallintaan.
Veropohjaa laajennetaan myös niin, että otetaan käyttöön pohjoismainen rahoitusvero.
Pankit ja muut rahoituslaitokset eivät maksa arvonlisäveroa, toisin kuin muut yritykset. Muissa pohjoismaissa on ryhdytty toimiin epäsuhdan
oikaisemiseksi. Ruotsin hallitus valmistelee rahoitusveroa – Suomen kannattaisi osallistua yhteistyöhön.
Yritys- ja osinkoverotusta uudistetaan mahdollisimman laajan veropohjan periaatteen mukaisesti. Verovapaiden osinkojen ehtoja uudistetaan
Martti Hetemäen työryhmän esittämään suuntaan.
SDP:n aloitteesta ja johdolla on torjuttu harmaata taloutta monin toimin. Ohjelma on tuonut
merkittävää verohyötyä ja parantanut rehellisten yrittäjien kilpailuasemaa. Harmaan talouden ohjelmaa täytyy jatkaa, varsinkin kun myös
EU-tasolla toimitaan huomattavasti aiempaa
määrätietoisemmin aggressiivista verosuunnitte-
lua vastaan. Suomen hallitus on ollut huomioita
herättävän haluton puuttumaan veronkiertoon ja
veronvälttelyyn. Jotta Suomi olisi tälläkin alueella eurooppalaista valtavirtaa, on tukittava rajat
ylittävän kiinteistösijoittamisen miljardiluokan
porsaanreikä. Myös vakuutuskuoret, joita markkinoidaan avoimesti verohyödyllä, tulisivat sosialidemokraattien vaihtoehdossa veron piiriin,
kuten ne ovat Ruotsissa jo pitkään olleet.
Verottaminen ei kuitenkaan ole itseisarvo. Verotuksen ainoa tavoite on varmistaa riittävä verokertymä ja siten julkisen talouden tasapaino sekä
julkisten palveluiden kohtuullinen rahoitus. Työtä
ja tuotantoa ei pidä rasittaa liiaksi; verotuksen on
kannustettava pääomien tehokkaaseen käyttöön.
Kun valtion velkaantuminen on saatu luotettavasti hallintaan, on mahdollisuus veropolitiikalla
edelleen tukea kasvua ja työpaikkoja.
Vaihtoehtobudjetin verolinjausten ansiosta Suomi ottaisi pienen askeleen kohti eurooppalaista
verotuksen rakennetta. Edelleenkin omistamisen
verotus jäisi keveäksi EU:n keskiarvoon nähden.
Kokonaisuutena SDP:n malli kannustaa yrittäjyyttä sekä liiketoiminnan kasvua ja kansainvälistymistä sekä poistaa pörssiin listautumisen
esteitä.
Työn verotus
20,8
YHTEENVETO
32,4
51
53,2
Kulutus
28,5
Omistaminen
Kuvio 2. Eurostatin (“Taxation Trends in European Union”, 2014) jaottelun mukaan omistamisen veroihin lasketaan yritysverot (Suomessa yhteisövero), pääomatulovero, kiinteistövero, varallisuusvero,
varainsiirtovero, perintö- ja lahjavero sekä yrittäjien tuloistaan maksamat verot ja pakolliset maksut.
Siis sekä itse pääomaan että sen tuottoon kohdistuvia veroja. Jos Suomen verorakenne olisi sama kuin
EU:ssa keskimäärin, omistamisen verotuksen osuus olisi noin 5,5 miljadia euroa suurempi kuin nyt.
Tiedot vuodelta 2012. (Olli Savela/ Tilastokeskus, 4.5. 2015)
8
Sosialidemokraatit ovat asettaneet vaihtoehtobudjetille kolme tavoitetta. Hallituksen
esitykseen nähden sen tulee olla:
• aitoa kasvua ja kestävää työllisyyttä edistävämpi;
• sosiaalisesti oikeudenmukaisempi;
• valtiontaloudellisesti vastuullisempi.
Luotamme siihen, että vaihtoehtomme johtaa Suomen uuden menestyksen tielle, ja
huolehtii siitä, että menestys on kaikille suomalaisille yhteinen.
9
SILTA YLI SYNKÄN VIRRAN - SUOMI TYÖLINJALLE
VAIHTOEHTOBUDJETTI 2016
RINTEEN TYÖLLISTÄMISMALLI
ROHKEASTI
TULEVAISUUTEEN
Työllisyyden, investointien, yrittäjyyden ja viennin kasvupaketti
SDP vie Suomen työlinjalle. Työstä syntyy kasvu,
kasvu tuottaa työtä. Sosialidemokraattien esittämiin rakenteellisiin uudistuksiin kuuluu myös
passiivisen työttömyysturvan muuttaminen aktiiviseksi työllistymisturvaksi. Vaihtoehtobudjetin
suurimmat panostukset kohdennetaan työllisyyden ja kasvun hyväksi – noin 600 miljoonaa euroa.
Julkisten investointien on osaltaan autettava myös yksityisiä investointeja liikkeelle. Ensimmäisessä vaiheessa synnytetään kymmeniä
tuhansia työpaikkoja suuriin hankkeisiin. Inves-
tointien on kuitenkin oltava tuottavia; autettava olemassa olevaa liiketoimintaa ja luotava uutta
sekä taattava työvoiman saatavuus kasvaviin yrityksiin.
Aktiivinen työllistäminen on investointi myös
inhimilliseen pääomaan. Työttömyys ei saa rapauttaa ihmisen ammatillisia kykyjä ja uuden oppimista. Vastuullisen työllistämisen tavoite on,
että ihminen siirtyy työstä työhön. Se on myös
vastuullista talouspolitiikkaa: osaamisen resursseja ei pidä hukata kortistoon.
TYÖELÄKEMAKSUJEN ALENNUS:
SILTA YLI SYNKÄN VIRRAN
Vakava taloustilanne vaatii poikkeuksellisten keinojen käyttöä. Hyvinä vuosina työeläkerahastoihin on kerätty Emu-puskuria talouden vakavia
häiriöitä varten. Nykyisessä taloustilanteessa
puskureita on perusteltua käyttää työnantajan ja
palkansaajan työeläkemaksun alentamiseen, kuten järjestelmästä sovittaessa vuonna 1997 kaavailtiin.
Sosialidemokraatit esittävät, että maksuja alennetaan yhteensä 0,8 prosenttia (maksualennus
jakautuu puoliksi työnantajan ja palkansaajan välillä) väliaikaisesti vuosina 2016–2018. Tämän
jälkeen puskurit kartutetaan takaisin normaalille
tasolleen siten, että vuosina 2020–2023 maksu
mitoitetaan korkeammalle tasolle. Aikataulusta
10
ja toimista sovitaan kolmikantaisesti.
Maksujen alennus kasvattaa nettopalkkoja ja lisää palkansaajien ostovoimaa. Samalla se alentaa
työvoimakustannuksia. Näin se rakentaa siltaa
yli heikoimman taloustilanteen. Alennus vähentää työeläkerahastojen tuloa väliaikaisesti. Kun
rahastot ovat ennätyssuuret (yli 180 miljardia
euroa), niiden kasvatusvauhdista voidaan hyvin
hiukan tinkiä. Kun työllisyys vauhdittuu, myös
eläkerahastointi lisääntyy nopeammin kuin staattiset laskelmat osoittavat.
Koska työeläkemaksu on vähennyskelpoinen verotuksessa, maksualennus lisää valtion ja kuntien
verotuloja yhteensä noin 180 miljoonalla eurolla.
Työttömyys maksaa yhteiskunnalle vuosittain yli
6 miljardia euroa. Tästä rahasta suurin osa kuluu passiivisten työttömyysetuuksien maksamiseen. Vain noin 10 prosenttia rahoista käytetään
työtä vailla olevien ihmisten työllistämiseen ja
kouluttautumiseen. Tätä suhdetta on muutettava merkittävästi. Työttömyysturvan tärkeimmäksi tavoitteeksi on kirkastettava ihmisten nopea
työllistyminen, ja se on otettava etuuksien lähtökohdaksi.
Suomen työmarkkinoiden vakavin ongelma on
työttömyysjaksojen pitkittyminen. Mitä pidempään työttömyys kestää, sitä vaikeampi on palata työmarkkinoille. Tämä nostaa rakenteellista
työttömyyttä, jonka nopea lisääntyminen uhkaa talouden kasvua tulevaisuudessa. Siksi nyt on
tehtävä kaikki mahdollinen työttömien saamiseksi töihin.
Työttömyysturvan leikkaukset eivät tässä tilanteessa toimi, koska niiden avulla ei synny uusia
työpaikkoja. Leikkausten sijaan tarvitaan rakenteellinen uudistus, joka mahdollistaa nopeamman
työllistymisen ja sitä kautta merkittävät säästöt.
SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen esittämässä mallissa jokaisella työttömällä on kuuden
kuukauden työttömyyden jälkeen oikeus käyttää
työttömyysturvaansa työllistymissetelinä. Työllistymisseteli olisi peruspäivärahan suuruinen eli
n. 700 euroa kuukaudessa ja se kestäisi enintään 300 päivää. Työtä hakiessaan työtön voisi
kertoa, että työnantaja saa setelin, jos työnantaja ei ole irtisanonut tai lomauttanut työntekijöitä
eikä hänellä ole voimassa olevaa työsopimuslain
mukaista takaisinottovelvollisuutta. Työllistymisseteli rahoitettaisiin suoraan työttömyysturvajärjestelmän kautta, mikä poistaisi viiveitä
palkkatuen maksussa.
Eduskunnan tietopalvelun laskelman mukaan 15
000 henkilön työllistyminen työllistymisetelin
avulla tasapainottaisi julkista taloutta 140 – 250
miljoonalla eurolla. Mitä suurempi osa työllistyvistä on pitkäaikaistyöttömiä ja työmarkkinatuella, sitä suuremmat ovat hyödyt julkiselle
taloudelle.
TYÖLLISTÄMINEN KUNTIEN VASTUUKSI JA OIKEUDEKSI
Vastuu pitkäaikaistyöttömien työllistämispalveluista ja siihen liittyvät resurssit siirretään kaikilta
osin kunnille Tanskassa jo pitkään sovelletun mallin mukaisesti.
Kuntien vastuuta pitkäaikaistyöttömien etuuksien rahoituksessa on viime vuosina lisätty. Kuntien osuus työmarkkinatuen kustannuksista on
kasvanut räjähdysmäisesti ja noussee tänä vuonna yli 400 miljoonaan euroon. Kuntien vastuut
kasvavat, mutta toimivalta ja voimavarat pitkäaikaistyöttömyyden hoitamiseksi puuttuvat. Uudistus on välttämätön.
Pitkäaikaistyöttömien palvelut järjestyvät tehokkaasti vain, jos vastuu siirretään kokonaisuudessaan kunnille. Näin varmistetaan yhteys muihin
kunnan tarjoamiin palveluihin ja elinkeinopolitiikkaan. Lisäksi kunnissa on usein paras asiantunte-
mus paikallisista työmarkkinoista.
Kuntien vastuun laajentamista on aiemmin kokeiltu työllisyyden kuntakokeilussa (2012–
2015). Kokeilusta tehdyn seurantatutkimuksen
loppuraportissa (TEM julkaisuja 47/2015) todetaan, että kokeilukunnista saadut tulokset työllisyyden hoidosta ovat parempia kuin vastaavissa
verrokkikunnissa. Nyt on aika ottaa nämä hyvät
kokemukset käyttöön kaikkialla. Jo nyt kymmenen suurinta kaupunkia on ilmoittanut valmiutensa uuden mallin käyttöönottoon.
Sosialidemokraattien esittämässä rakenneuudistuksessa on kyse nykyisten resurssien ja toimivallan siirtämisestä. Kuntavastuun kautta saadaan
uudenlaista otetta välityömarkkinoihin, työn välittämiseen, yritysyhteistyöhön ja aktiiviseen sosiaaliturvaan.
11
SILTA YLI SYNKÄN VIRRAN - SUOMI TYÖLINJALLE
VAIHTOEHTOBUDJETTI 2016
TYÖSTÄ TYÖHÖN
Uusien työvoimapolitiikan välineiden ohella on
vahvistettava myös perinteisiä keinoja. Esimerkiksi palkkatuki, työvoimapoliittinen koulutus,
työkokeilut, starttiraha tai vuorotteluvapaasijaisuudet ovat toimivia keinoja työttömien työllistymisen edistämisessä.
Hallituksen niihin toteuttamat leikkaukset uhkaavat passivoida yhä useamman työttömän.
Siksi nämä leikkaukset on peruttava ja resursseja
lisättävä. Budjettivaikutus 158 miljoonaa, ja vuorottelukorvauksen osalta 4,1 miljoonaa.
Määrärahaan sisältyy 28 miljoonaa euroa nuorisotakuun ylläpitämiseen. Tavoitteena on, että
alle 25-vuotias työtön tai alle 30-vuotias vastavalmistunut työtön pääsee kolmessa kuukaudessa työhön, opiskelemaan tai työllistymistä
edistävään toimintaan.
KUNNOSTETAAN HOMEKOULUT JA -PÄIVÄKODIT
Kunnat investoivat liian vähän, vaikka hyviä kohteita ja kiireellistä korjattavaa olisi paljon. Ennen
kaikkea homekoulut ja -päiväkodit on heti kunnostettava turvallisiksi työympäristöiksi. Meillä ei
ole varaa sairastuttaa lapsia eikä työntekijöitä.
muuttaa joustavasti. Päiväkodit ja palvelutalot
voidaan sijoittaa toistensa yhteyteen sekä lasten
että vanhusten iloksi. Myös kirjastojen peruskorjausta sekä sijoittumista näihin palvelukokonaisuuksiin voidaan tukea.
Valtio tarjoaa kunnille porkkanaksi 10 prosenttia korjausinvestoinnin kuluista. Kunnille korvamerkitty 100 miljoonaa euroa olisi siemenraha
kunnan omalle panostukselle, ja auttaisi käynnistämään miljardin euron korjausrakentamisen.
Myös julkisissa hankkeissa voidaan suosia innovaatioita, joko palvelukonseptissa, teknologiassa,
rahoituksessa tai ylläpitovastuissa. Päätarkoituksen lisäksi hankkeet voivat tuottaa ratkaisevan
tärkeää tilauskantaa kotimaisille huippuosaamisen yrityksille. Tämän referenssin turvin – ja
käytännössä koeteltua liiketoimintaa kehittämällä – myös PK-yritykset voivat osallistua kansainvälisiin tarjouskilpailuihin. Tässä apuna on
vientiveturimalli, joka esitellään 8+2 kohdan yrittäjäpaketissa.
Vaikka korjausvelka on suuri, vanhan korjaaminen
vanhaan konseptiin ei tarvitse olla itsestään selvä
ratkaisu. Siemenrahaa voi käyttää myös kuntien palvelurakentamisen uusiin toimintamalleihin. Rakennusten käyttötarkoituksia on voitava
ASUMISEN JA LIIKENTEEN TOIMENPIDEOHJELMA
Kasvuun ja työllisyyteen tarvitaan merkittäviä panostuksia heti. Investoinnit asuntorakentamiseen
ja liikenneväyliin parantavat talouskasvun edellytyksiä ja tuovat työpaikkoja. Kohtuuhintaisten
vuokra-asuntojen puute on kasvukeskuksissa hälyttävä, mikä haittaa jo työvoiman liikkuvuutta.
Merkittävästi lisää painetta asuntomarkkinoille
tulee myös turvapaikan saaneiden asumistarpeista. Asumisen hintaa ei saada kestävästi alas
12
muuten kuin lisäämällä asuntotuotantoa merkittävästi.
Hallitus ei tarjoa näihin ongelmiin mitään ratkaisuja ja varsinkin kaupunkipolitiikka on täysin
tuuliajolla. Asumisen ja liikenteen pullonkaulojen
purkaminen kaupunkiseuduilla edistää koko maan
kasvua.
ASUNTO- JA LIIKENNEPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMASSA:
• Sidotaan asunto- ja liikennepolitiikka tiiviimmin toisiinsa. Keskeisenä työkaluna ovat
MAL-sopimukset. Kunnat sitoutuvat merkittävään kaavoituksen lisäämiseen. Pääkaupunkiseudulla tavoitellaan 40 % lisäystä nykyiseen MAL-sopimukseen verrattuna.
• Valtio sitoutuu suurten infrahankkeiden, erityisesti raideliikenteen, rahoitukseen. Painopisteiksi valitaan hankkeita, jotka saavat parhaiten rakentamisen liikkeelle. Rahoitus järjestetään
niin, että hankkeet saadaan liikkeelle ilman viiveitä. Politiikan tulee olla johdonmukaista jotta
kunnat voivat luottaa valtioon sopimuskumppanina.
• Valtion asuntorahaston mahdollisuudet vauhdittaa asuntorakentamista ovat hyvät. Sen välineitä vahvistetaan kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon lisäämiseksi. Kohtuuhintaista asuntorakentamista vauhditetaan pitämällä omavastuukorko 1 prosentissa, korottamalla
korjausavustusten valtuutta 50 miljoonaan euroon ja jatkamalla käynnistysavustuksia myös
pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa kasvukeskuksissa. Lisäksi selvitetään mallia, jolla korkotukilainoituksen ehdot saadaan pysyvästi houkutteleviksi koron osalta. Korjausavustuksissa
myöntämisen painopiste siirretään uusien hankkeiden tukemisen avustamiseen ja kiinnitetään huomiota energiatehokkuuteen. Myös pientalojen energiatehokkuuskorjauksia on tarpeen tukea.
• Kuntakohtaiset rakentamismääräykset esimerkiksi pysäköintipaikkojen rakentamiseen tulee ottaa tarkasteluun ja tehdä suunnitelma ns. hankalien tonttien rakentamisesta niin, että
määräyksissä pystytään joustamaan ja löytämään uusia ratkaisuja. Myös esimerkiksi toimistorakennuksia on voitava muuttaa joustavasti asuinkäyttöön.
• A-Kruunu oy:n mahdollisuudet asuntotuotannon lisäämisessä turvataan.
• Asunto- ja muuhun rakentamiseen kaavoitettavien maiden (kuten vanhojen ratapihojen)
infrarakentamista varten perustetaan uudenlaisia, rakentamista nopeuttavia ja tehostavia
malleja. Valtio ja kunnat voivat esimerkiksi luovuttaa omistamansa maat yhtiölle, joka rakennuttaa ja hoitaa kohteiden infrastruktuurin. Kunta vastaa kaavoituksesta.
• Lähiöiden kehittämisohjelmaa jatketaan.
Osana ohjelmaa lisätään väyläverkkojen kehittämisen rahoitusta 100 miljoonalla eurolla, jota
käytetään uusien väylähankkeiden käynnistämiseen koko maassa. Rahoitusta jatketaan koko
vaalikauden ajan.
Valtion asuntorahaston välineiden käyttöä lisätään 80 miljoonalla – sillä ei ole budjettivaikutusta, koska ARA on budjetin ulkopuolinen rahasto.
13
SILTA YLI SYNKÄN VIRRAN - SUOMI TYÖLINJALLE
VAIHTOEHTOBUDJETTI 2016
YRITTÄJÄPAKETTI
Vaihtoehtobudjetin painopisteitä on yrittäjyyden
ja PK-yritysten kasvun tukeminen. Eri kokoisilla
yrityksillä on erilaiset tarpeet ja erilaista annettavaa kansantalouteen. Siksi toimet ulottuvat kaikkein pienimmistä yrityksistä pörssiyhtiöihin.
Yksinyrittäjien asemaa parannetaan luomalla ensimmäisen työntekijän vähennys. Yritykseen palkattavan uuden työntekijän palkkaa voi vähentää
seuraavan vuoden tuloksesta 20 000 euroa.
Työllistämisvähennys toteutetaan alueellisena
kokeiluna, joka laajennetaan myönteisten tulosten myötä koko maahan.
Pienten ja keskisuurten yritysten tukeminen painottuu luovien alojen kasvuun, palveluyritysten
kehittämiseen sekä matkailun edistämiseen. Te-
kesin innovaatiorahoituksen valtuuksia palautetaan ja uudistetaan yritysten pääomahuoltoa.
Kaiken kokoisten yritysten kumppanuuksia kannustetaan rahallisesti. Suuria vientihankkeita varten rakennetaan veturiverkosto, jonka ansiosta
suomalaiset yritykset voivat yhteistyössä saada
kansainvälisiä kokonaisurakoita strategisen huippuosaamisen aloilla.
Yrittäjäpaketin ja Tekesin rahoituksen turvaamisen yhteisvaikutus budjettiin on 140 miljoonaa
euroa.
Katso koko Yrittäjäpaketti osoitteesta
www.sdp.fi.
VAHVISTETAAN VIENNIN EDELLYTYKSIÄ
14
Päästökauppakorvaus. Vientiteollisuuden kustannuskilpailukyvyn parantamiseksi ja hiilivuotoriskin vähentämiseksi otetaan käyttöön
päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatiojärjestelmä. Järjestelmällä kompensoitaisiin sähköintensiivisille toimialoille sähkön hinnan
noususta syntyviä kustannuksia. Sen piirissä olisivat päästökauppadirektiivin määrittelemät,
hiilivuotoriskille alttiit toimialat. Kompensaatiojärjestelmiä on jo käytössä useissa Suomen kilpailijamaissa (esim. Saksa, Alankomaat, Belgia,
Iso-Britannia, Norja ja Espanja).
sektorin kokonaispäästöihin. Komissio antoi
heinäkuussa 2015 päästökauppadirektiivin uudistamisesta esityksen, jossa se kannustaa jäsenmaita ottamaan käyttöön kompensaatiojärjestelmät.
Kustannusarvio on päästöoikeuden nykyisellä
hinnalla noin 80 miljoonaa.
Suomessa kompensaatioon oikeuttavien toimialojen osuus kokonaistuotannosta on merkittävämpi kuin EU-maissa keskimäärin ja
nämä toimialat ovat erityisen merkittäviä Suomen viennille. Siksi kompensaatio on syytä ottaa käyttöön Komission määrittelemän sallitun
enimmäismäärän mukaisena. Kompensaation
käyttöönotto ei vaikuta EU:n päästökauppa-
Väylämaksun lisäalennus. Kuljetuskustannusten
alentamiseksi ja satamien kilpailukyvyn parantamiseksi väylämaksu on jo puolitettu 2015-2017
tavalla, joka painottaa lastialuksia ja parhaita jääluokkia. Sitkeän taantuman vuoksi on perusteltua
puolittaa vielä jäljelle jäänyt osuus kyseisille vuosille, mikä vähentää valtion tuloja 20 miljoonaa.
Energiaveron palautus. Energiaintensiivisten yritysten veronpalautus nostetaan väliaikaisesti 90
prosenttiin valmisteverojen määrästä siltä osin,
kun se ylittää 0,5 prosenttia jalostusarvosta.
Kustannusvaikutus on 20 miljoonaa.
REILU PELI
Palkasta ja eläkkeestä enemmän käteen, kaikista pidetään huolta
SDP:n vaihtoehtobudjetti on aidosti vaihtoehto hallituksen talouspolitiikalle, eikä keskity vain
korjailemaan väärien leikkausten vahinkoja. Hyväksymme monia säästöjä, mutta haluamme
peruuttaa leikkaukset koulutukseen, työllistämiseen ja peruspalveluihin – niiltä osin, kun hallitus
ei itse jo ole joutunut perääntymään.
Työn verotusta on syytä alentaa, jotta pieni- ja
keskituloisten perheiden ostovoima lisääntyy.
Palkkaveron alennus motivoi myös maltillisiin
palkkaratkaisuihin, joita Suomi kipeästi tarvitsee
ja joita mikä tahansa vastuullinen hallitus varoisi
vaarantamasta.
Hallitus on markkinoinut työtulovähennystään
pieni- ja keskituloisia suosivana. Vähemmälle
huomiolle on jäänyt, että hallituksen vähennys
ulottuu jopa 119 000 euroa ansaitseviin. SDP:n
malli takaa pieni- ja keskituloiselle palkansaajalle
enemmän käteen jäävää tuloa, mutta myös suu-
rituloisia ja pääomatulon saajia vaaditaan osallistumaan talkoisiin.
Toisin kuin hallitus, SDP pitää kiinni vaalilupauksesta, ettei eläkeläisiä veroteta kireämmin kuin
palkansaajia. Hallituksen esitykseen verrattuna
sosialidemokraattien tasapuolinen veromalli antaa eläkeläisille huomattavan hyödyn – keskituloiselle eläkkeensaajalle jää vuodessa 300 euroa
enemmän käteen.
Sosialidemokraatit kasvattavat myös kaikkein
pienituloisimmille tärkeätä perusvähennystä
enemmän kuin hallitus. Kun samaan aikaan peruutetaan vähäosaisiin suunnattuja leikkauksia,
varmistetaan, että ketään ei syrjäytetä ehdoin
tahdoin yhteiskunnan ulkopuolelle.
SDP:n Suomessa kaikista kannetaan vastuu, ja
kaikki kantavat vastuuta.
15
SILTA YLI SYNKÄN VIRRAN - SUOMI TYÖLINJALLE
VAIHTOEHTOBUDJETTI 2016
ENEMMÄN KÄTEEN ELÄKKEESTÄ
PIENI- JA KESKITULOISILLE ENEMMÄN KÄTEEN PALKASTA
SDP toteuttaa työtulovähennyksen oikeudenmukaisemmin kuin hallitus. Kun mukaan lasketaan TEL-maksun alennus, keskituloisen
palkansaajan verotus kevenee vuodessa 80-150
euroa enemmän kuin hallituksen esityksessä, ja
yli 75 000 euroa ansaitsevan verotus kiristyy
vastaavasti 80-200 euroa enemmän. (Kuvio 3)
Hallitus muutti verotaulukoita niin, että 12 000
euroa kuukaudessa ansaitsevalla toimitusjohtajalla on sama veroprosentti kuin puolet siitä tienaavalla akavalaisella asiantuntijalla. Melkoinen
kädenojennus kaikkein suurituloisimmille. Sosialidemokraattien vaihtoehto pitää voimassa
vuoden 2015 veroluokat, jolloin yli 90 000 ansaitsevat maksaisivat kaksi prosenttiyksikköä korkeampaa solidaarisuusveroa (33.75 %).
Hallituksen esitys poikkeaa pitkäaikaisesta veropolitiikan linjasta, jossa eläketulojen verotukseen
tehdään samanlaiset muutokset kuin palkkatulojen verotukseen. Eläkeläisille tehty vaalilupaus on
petetty. SDP turvaa yhtä lailla myös eläkkeiden
ostovoiman.
SDP:n palkkaveromalli säästää valtiontaloudelle lähes 100 miljoonaa euroa, mutta hyödyttää
97,5 prosenttia palkansaajista. Työeläkemaksujen
väliaikainen alennus lisää huomattavasti palkansaajan ostovoimaa ensi ja seuraavana vuonna.
Hallituksen esityksessä keskituloinen eläkeläinen
jää jälkeen palkansaajasta 250 euroa vuodessa.
Kun sosialidemokraattien vaihtoehdossa eläkeläisille hyvitetään sekä työtulovähennyksen nosto
Eläketulovähennyksen muutos vastaamaan työtulovähennystä alentaa valtion ja kuntien verotuloja yhteensä 283 miljoonaa euroa – se on
oikeudenmukaisuuden hinta. Aikaisemmasta
kokemuksesta tiedämme, että merkittävä osa
palautuu palveluiden lisääntyvänä kulutuksena
kansantalouteen.
400
200
Nettotulojen
muutos,
€/vuodessa
350
130 000
120 000
110 000
100 000
90 000
80 000
70 000
60 000
50 000
40 000
30 000
20 000
10 000
0
0
-200
Bruttotulot, €/vuodessa
-300
Nettotulojen muutos, €/vuodessa
100
-100
että työeläkemaksujen alennus, jää keskituloiselle
eläkeläiselle vuodessa noin 250 euroa enemmän
kuin hallituksen veromallissa.
300
250
200
150
100
50
Bruttotulot, €/vuodessa
Kuvio 3: Palkansaajan käteen jäävä tulo. SDP:n malli verrattuna hallituksen esitykseen vuonna 2016
(perusvähennyksen lisäys, työtulovähennyksen muutos, solidaarisuusveron nosto yli 90 000 ansaitseville, TEL-maksun alennus). Eduskunnan tietopalvelu
16
70 000
60 000
50 000
40 000
30 000
20 000
-400
10 000
0
0
Kuvio 4: Eläkkeensaajan käteen jäävä tulo. SDP:n malli verrattuna hallituksen esitykseen vuonna 2016. Kuoppa – jossa hyöty on ”vain” 100 euroa, johtuu eläketulovähennysten rakenteesta, jonka
korjaaminen vaatii lisätoimia.
17
SILTA YLI SYNKÄN VIRRAN - SUOMI TYÖLINJALLE
VAIHTOEHTOBUDJETTI 2016
KAIKISTA PIDETÄÄN HUOLTA
Kaikkein pienituloisimpien ostovoimaa parannetaan nostamalla perusvähennyksen ylärajaa
3260 euroon. Muutos alentaa verotuloja 106
miljoonaa euroa.
Pienituloisimpien ihmisten ostovoiman tukemiseksi perutaan lisäksi työttömyysturvan (peruspäiväraha, työmarkkinatuki ja ansiopäivärahan
perusosa) indeksileikkaus. Muutos lisää etuusme-
IKÄIHMISET ANSAITSEVAT PAREMPAA
noja 11,3 miljoonaa euroa.
Sosialidemokraatit esittävät myös eräitä pieniä,
mutta oikeudenmukaisuuden kannalta tärkeitä
muutoksia budjettiin. Elatustuen indeksileikkaus
jätetään tekemättä. Haluamme myös pitää huolta turvakotien sekä päihdeäitien hoidon voimavaroista.
On hyvä, että hallitus joutui yleisen paheksunnan
vuoksi peruuttamaan eläkeläisten asumistuen
leikkauksen. Se ei kuitenkaan riitä.
SOSIALIDEMOKRAATTIEN VAIHTOEHDOSSA
• kevennetään eläkeläisen verotusta (keskimäärin noin 250 euroa vuodessa)
• jätetään kansaneläkemenojen indeksileikkaus tekemättä (13,2 milj.)
• jätetään rintamalisän indeksileikkaus tekemättä (0,1 milj.)
• ei koroteta sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja
• varaudutaan siihen, että hoitajamitoitusta ei pienennetä
• lisätään voimavaroja sotainvalidien kotipalveluihin
70
Nettotulojen muutos, €/vuodessa
Hallituksen politiikka kohtelee ikäihmisiä piittaamattomasti. Asiakasmaksujen korotukset, lääkekorvausten ja matkakorvausten leikkaukset
hoitajamitoituksen pienentäminen ja asumistuen
leikkausaikeet osoittavat, kuinka vähän hallitus
ymmärtää ikäihmisten arkea.
60
50
40
30
20
TERVEYSEROJA KAVENNETAAN
10
Bruttotulot, €/vuodessa
0
0
5000
1000
2000
3000
4000
Kuvio 5: Käteen jäävä päivärahatulo. SDP:n malli verrattuna hallituksen esitykseen vuonna 2016. Pienituloinen hyötyy 60 euroa vuodessa.
NUORET TARVITSEVAT TUKEA JA TOIVOA
Pitkä taantuma iskee etenkin nuoriin. Toimettomuudesta ja näköalattomuudesta on päästävä
eroon. Yhden nuoren syrjäytyminen työelämästä
maksaa noin miljoona euroa – inhimillinen hinta
on mittaamaton.
Kaikille nuorille on tarjottava mahdollisuus opiskeluun, harjoitteluun tai työhön.
Suomalainen nuorisotakuu on ollut esikuva, jota
on kopioitu kaikkialla Euroopassa. Vaikeasta taloustilanteesta huolimatta nuorten keskimääräinen työttömyys on saatu pidettyä alle kolmessa
18
kuukaudessa, mikä on lyhin aika koko EU-alueella.
Hallitus on päättänyt leikata tästäkin työllisyyttä
edistävästä ohjelmasta käsittämättömät 96 prosenttia, mikä noudattaa hallituksen yleistä piittaamattomuutta työllistämisestä.
Sosialidemokraatit palauttavat 28 miljoonaa euroa nuorisotakuun jatkamiseen vuodelle 2016
osana työllisyydenhoidon rahoitusta.
Kaikki nuoret on myös tavoitettava. Etsivään
nuorisotyöhön panostetaan 3 miljoonaa euroa.
Hallituksen päättämät leikkaukset pahentavat
heikossa asemassa olevien ihmisten ahdinkoa
ja uhkaavat kasvattaa terveyseroja entisestään.
Lääke- ja matkakorvausten leikkaukset sekä asiakasmaksujen korotukset jättävät suuren loven
monien ihmisten tuloihin ja uhkaavat vaikeuttaa
hoitoon pääsyä.
Asiakasmaksut ovat Suomessa jo nyt pohjoismaisittain korkeita. Julkisten palvelujen käyttö ei saa
olla lompakon paksuudesta kiinni. SDP:n vaihtoehdossa nämä kohtuuttomat leikkaukset ja maksujen korotukset perutaan.
SDP JÄTTÄISI SEURAAVAT LEIKKAUKSET TEKEMÄTTÄ:
• Sairausvakuutuksen lääkekorvaukset palautetaan (22,5 milj.),
• Sairausvakuutuksen indeksiä ei leikata (0.1 milj.),
• Ruokavaliokorvausta ei lakkauteta (10 milj.)
• Matkakorvauksia ei leikata (11 milj.)
• Aura-kuntoutusta ei lopeteta (9 milj.)
• Kunnallisten asiakasmaksujen korotus (150 milj.)
Vaikutus valtion menoihin on yhteensä 52,5 miljoonaa euroa. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen korotuksen peruuttaminen kompensoidaan kunnille.
19
SILTA YLI SYNKÄN VIRRAN - SUOMI TYÖLINJALLE
0
10
20
VAIHTOEHTOBUDJETTI 2016
30
40
50
60
Pääomatulojen verotus
Yritysten voittojen verotus
Myös finanssialan on syytä osallistua taloustalkoisiin, varsinkin kun se on vapautettu muita yrityksiä rasittavasta arvonlisäverosta. Muissa
pohjoismaissa on joko käytössä tai valmisteilla rahoitusvero, Financial Activies Tax (FAT). Samaan
aikaan myös euromaiden keskuudessa valmistellaan omaa rahoitusveroa.
Pankki- ja sijoitustoiminnan verotus
Polttoaineverotus
Autoverotus
Perintöverotus
Kiinteistöverotus
Arvonlisäverotus
Palkka- ja eläketulojen verotus
Energiaverotus (mm. sähkövero)
Ei mikään edellisistä
Ei osaa sanoa
Kuvio 6. Pääomaveroja korotettava. TNS-Gallupin mielipidetutkimus lokakuulta 2015 kertoo, että jos
veropohjaa laajennetaan, suuri enemmistö suomalaisista puoltaa SDP:n vaihtoehtoa. Vastaajia 1004,
virhemarginaali 3.1 %
PÄÄOMAT MUKAAN TALKOISIIN
Kun tavallisilta palkansaajilta vaaditaan huomattavia uhrauksia, on kohtuullista, että myös
pääoma ja pääomatulojen saajat ovat talouden
vaikeiden vuosien aikana mukana talkoissa. Pääomatuloa nostetaan molemmissa verokannoissa
kahdella prosenttiyksiköllä (ylempään verokantaan sisältyy hallituksen esitys yhden prosenttiyksikön korotuksesta).
Samanaikaisesti on syytä uudistaa yritys- ja osinkoverotusta. Martti Hetemäen verotyöryhmä
arvioi vuonna 2010, että listaamattomien yhtiöiden osinkoverotus ohjaa yritysten resursseja varmatuottoiseen sijoitusvarallisuuteen sen sijaan,
että ne sijoitettaisiin perusliiketoimintaan kuuluviin reaali-investointeihin. Työryhmä piti tätä
keskeisenä perusteena alentaa yhteisöverotusta
(26 prosentista) ja vastaavasti nostaa pääomaveroa (28 prosentista) ja luopua verottomista osingoista.
On siis perusteltua, että listaamattoman yhtiön
osinkotulon raja, josta veroa tulee maksaa, laskee maltillisesti kahdeksasta kuuteen prosenttiin
yhtiön nettovarallisuudesta. Tämä niin sanottu
normaalituottoraja jäisi silti monin verroin kor20
VEROPOHJAN LAAJENNUS:
POHJOISMAINEN RAHOITUSVERO
keammaksi kuin vaihtoehtoinen riskitön tuotto
nykyisissä, lähes nollakoron oloissa ja korkeammaksi kuin Hetemäen työryhmä aikoinaan esitti.
Valtionvarainministeriössä on laskettu malleja, joissa normaalituottoraja laskettaisiin yhteen
prosenttiin. Hidas eteneminen on kuitenkin perusteltua, koska tutkimusten mukaan osinkoja
jakavista yrityksistä jopa puolet noudattaa kulloistakin ”verottomuuden” rajaa. Uudistuksen
jälkeen samasta osinkosummasta maksetaan veroa kaksi prosenttia. 9500 euron mediaaniosingosta jäisi käteen 9310 euroa.
Pääomatulon veroprosenttimuutokset lisäävät
veron tuottoa noin 120 miljoonaa ja normaalituottorajan alentaminen noin 115 miljoonaa.
Hallitus esittää, että arvopaperien luovutustappiot voisi vähentää muiden pääomatulolajien voitoista. Tämä on tarpeeton riskinsiirto sijoittajalta
yhteiskunnalle, ja kannustaa spekulatiivisen sijoittamiseen. Kun nykyinen järjestelmä pidetään
voimassa, verotuottoina hyödytään 20 miljoonaa
euroa.
Tanskassa on jo 1990-luvulta alkaen ollut käytössä rahoitusalan vero. Veron tuotto on 0.25 %
BKT:stä eli peräti 750 miljoonaa euroa. Vero ei
ole heikentänyt tanskalaispankkien kilpailukykyä,
eikä sen ole havaittu nostaneen korkomarginaaleja tai asiakasmaksuja. Norjan yritysverokomitea esitti viime vuonna raportissaan, että
pankkien palvelumaksuihin sovellettaisiin arvonlisäveroa ja korkomarginaalia verotettaisiin erikseen. Luotonanto alv-velvollisille yritysasiakkaille
olisi verotonta, kotitalouksille verollista. Ruotsissa valmistellaan rahoitustoimintaveroa, jolla tavoitellaan 450–500 miljoonan euron tuottoa.
SDP esittää, että Suomessa valmistellaan ripeästi
Ruotsin kanssa yhteisin perustein pankkien liiketoimintavero, jonka tuottotavoite Suomessa olisi
noin 230 miljoonaa euroa vuodessa. Pohjoismaiset rahoitusmarkkinat ovat pitkälle integroituneet (Nordea, Danske, If), ja markkina-alue on
riittävän merkittävä vaikuttamaan koko EU:ssa.
VEROPOHJAN LAAJENNUS:
VAIKEUTETAAN VEROSUUNNITTELUA
Korkovähennyksen porsaanreiät tukitaan. Tuloverotuksen piiriin kuuluvien yritysten korkomenojen vähennysoikeutta ei ole nykyisin rajattu,
toisin kuin elinkeinoverotuksen piiriin kuuluvien.
Tätä rajoituksetonta vähennysoikeutta voivat
hyödyntää ennen kaikkea ulkomaiset tai suomalaiset, verohyödyn vuoksi ulkomaille omistajayhteisön perustaneet kiinteistösijoitusyhtiöt.
Ulkomailla toimivilla kiinteistöyhtiöillä on Suomessa miljardiluokan sijoitukset, ennen kaikkea
kauppakeskuksissa.
SDP esittää, että tämä merkittävä porsaanreikä
tukitaan tuloverotuksessa samalla periaatteella
kuin elinkeinoverotuksessa. Tavoitteena on heikentää aggressiivista verosuunnittelua ja mahdollistaa noin 60 miljoonan euron veronmenetyksen
välttäminen.
Sijoitusvakuutuksille vero Ruotsin malliin. Sijoitusvakuutusten ja kapitalisaatiosopimusten eli ns.
vakuutuskuorten markkinat ovat kehittyneet no-
peammin kuin lainsäädäntö. Yksityishenkilöiden
kapitalisaatiosopimusten arvo on noussut muutamassa vuodessa jo yhdeksään miljardiin euroon.
Myyntivaltti on se, että näiden kuorien sisällä
käytävä kauppa on tällä hetkellä verotonta, mikä
on omiaan heikentämään verotuksen neutraaliutta eri sijoitustuotteiden välillä.
SDP esittää, että sijoitusvakuutusten osalta otetaan käyttöön soveltuvin osin Ruotsin verotusjärjestelmä, jossa verotetaan vakuutuskuoren
arvopapereiden vuosittainen minimituotto. Veroperusteena on valtiovarainministeriön vahvistama peruskorko tai valtiolainan keskikorko
(kuitenkin minimissään yksi prosentti).
Koska vakuutuskuorten koko kanta on noin 36
miljardia euroa, tämän erittäin kohtuullisen veron
tuotto olisi 115 miljoonaa euroa vuodessa. Verotuksen ansiosta tämä omaisuuserä tulee myös
julkiseen tietoon.
21
SILTA YLI SYNKÄN VIRRAN - SUOMI TYÖLINJALLE
MILJOONAPERINTÖIHIN
MYÖS 2 PROSENTTIYKSIKÖN KOROTUS
Yli miljoonan euron perintöjen verotus nousee kaksi prosenttiyksikköä. Vaikutus verotuottoihin on noin
kymmenen miljoonaa euroa.
HARMAA TALOUS KURIIN
Talousrikollisuus ja harmaa talous aiheuttavat
Suomelle arviolta kuuden miljardin menetyksen
veroissa ja maksuissa joka vuosi. Tämä heikentää
hyvinvointivaltion rahoituspohjaa ja haittaa tervettä yritystoimintaa. Talousrikosten tekomahdollisuudet ja uhkakuvat muuttuvat jatkuvasti
kansallisen ja kansainvälisen toimintaympäristön
muuttuessa.
SDP:n aloitteesta ja johdolla harmaan talouden torjunnassa on edistytty viime vuosina.
On tärkeää ehkäistä verovilppiä ennalta, nostaa kiinnijäämisriskiä ja nopeuttaa viranomaisten
valmiuksia puuttua rikosepäilyyn. Entistä vakavammat seuraukset ja rikoshyödyn tehokas taka-
varikointi lisäävät ohjelman tehoa.
Tavoitteena tulee olla, että Suomi on kärkimaa
harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnassa. Esimerkiksi veronumerokäytännön laajentamisella sekä tilaajavastuulain vaikuttavuuden
parantamisella voitaisiin toteuttaa konkreettisesti harmaan talouden ja veronkierron torjuntaa.
VAIHTOEHTOBUDJETTI 2016
TASEET TÖIHIN JA OMAISUUS LIIKKEELLE
Viime vuosina on voimistunut vaatimus siitä, että
valtion omaisuus otetaan tehokkaampaan käyttöön suomalaisen yritysrahoituksen, työllisyyden
ja kasvun tarpeisiin. Siinä missä valtion tuottoisimman osakeomistuksen myynti johtaa lyhytnäköisesti varman osinkovirran menetykseen,
Sitran tasetta ja Suomen Pankin tuottoja voi
hyödyntää aiheuttamatta lainkaan vahinkoa pitkän aikavälin rahoitustasapainolle.
Suomen itsenäisyyden juhlarahastolle, Sitralle,
on kertynyt lähes 700 miljoonan euron omai-
suus, jonka tuloksesta se ei jaa tuloja valtiolle. Tuloutetaan taseesta kertaluontoisesti puolet (350
miljoonaa). Tämänkin jälkeen Sitralle jää poikkeuksellisen mittava omaisuus ja sen tuotot.
Suomen Pankin vakavaraisuus on hyvä. Lisävarauksia ei siksi enää tarvita. Valtio voikin tulouttaa 60 miljoonaa euroa aiottua enemmän
Suomen Pankin tuloksesta. Sitran ja Suomen tuloilla rahoitetaan kertaluonteisia työllisyyttä ja
kasvua tukevia toimia.
Lisäksi lainsäädäntömuutoksilla voidaan edelleen
lisätä yrityksien vastuuta harmaan talouden torjunnassa.
Harmaan talouden torjunnan resursseja lisätään
20 miljoonalla eurolla. Arvioidut verotulohyödyt
ovat 200 miljoonaa euroa.
SÄÄSTÖJÄ TURHISTA TUKIAISISTA
JA TEHOTTOMASTA HALLINNOSTA
Julkishallinnon tietoteknisissä hankinnoissa ja
järjestelmissä on saavutettavissa huomattavia
säästöjä. Usein järjestelmät ovat vanhentuneita,
ja niiden päälle tehdyt laajennukset johtavat turhaan työhön ja silti riittämättömiin suoritteisiin,
kuten TEM:n työttömyysmäärärahojen iäkäs ja
puutteellinen seurantaohjelma osoittaa. Toisaalla
järjestelmät, joiden pitäisi kommunikoida keskenään, eivät siirrä olennaista tietoa automaattisesti. Pirstaloituneet hankintakäytännöt nostavat
kustannuksia ja konsulttimenoja.
Suomessa on 193 erilaista verotukea. Eritoten
yritystukien seuranta on riittämätöntä, ja niiden täsmällisempi vaikutusarvio osoittaa, mis-
22
tä tehottomista tuista löytyy haitatonta säästöä.
Myös Makeralle osoitettu 14 miljoonan euron
pääomitus valtion budjetista on käynyt tarpeettomaksi, kun ns. kärkihankkeissa toimintaan
osoitetaan peräti 90 miljoonaa.
Säästöjen kokonaisarvio on 65 miljoonaa euroa.
Lisäksi otetaan käyttöön voimalaitosvero, joka
koskee päästökauppajärjestelmästä ansiottomasti hyötyneitä voimalaitoksia sekä ylisubventoitua
tuulivoimaa. Vero toteutetaan valtiollisena kiinteistöverona ja sen tuotoksi arvioidaan varovasti
95 miljoonaa euroa.
23
SILTA YLI SYNKÄN VIRRAN - SUOMI TYÖLINJALLE
VAIHTOEHTOBUDJETTI 2016
LAPSELLA ON OIKEUS TURVALLISEEN,
HYVÄÄN VARHAISKASVATUKSEEN
Jokaisella lapsella tulee olla vanhempien olosuhteista riippumaton oikeus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatuksen lapsiryhmien
on oltava riittävän pieniä, jotta jokaisen lapsen
yksilöllisiin tarpeisiin voidaan vastata. Hallituksen päättämät varhaiskasvatuksen heikennykset
ovat vastuuttomia, ja ne tulevat tulevaisuudessa
kalliiksi.
OSAAMISEN JA
OSALLISUUDEN
SUOMI
Koulutuksesta ei voi tinkiä: kaikille mahdollisuuksien tasa-arvo
Korkeatasoinen koulutus on yksi harvoista asioista, joista Suomi tunnetaan maailmalla. Syrjäisen,
pienen ja vähien pääomien Suomen menestys on
sidottu erottamattomasti hyvään ja tasa-arvoiseen koulutukseen – päiväkodista aina tohtoriseminaariin. Pienestä väestöstä on haluttu löytää
jokainen lahjakkuus vanhempien vähävaraisuuden
tai syrjäisen asuinpaikan estämättä. Jokaiselle on
taattu korkea perusoppitaso, jotta yrityksillä on
käytössään maailman osaavin ja oppivin työvoima.
Ei siis ihme, että hallituksen koulutusvihamielisyys herättää hämmennystä ja epäuskoa myös
kansainvälisesti. OECD:n pääsihteeri Angel
Gurria varoitti lokakuussa 2015, että Suomi on
24
vaarassa heikentää kilpailukyvyn ja tuottavuuden
edellytyksiä. Myös kotimaiset taloustieteilijät
ovat käytännössä yksimielisiä siitä, että varhaiskasvatuksen, ammattikoulutuksen, korkeakoulujen, tutkimuksen ja innovaatiojärjestelmän
leikkaukset ovat lyhytnäköisiä. Ne tuhoavat tulevaa kasvua.
Hallitus ei ole vähääkään uskottava, kun se
naamioi leikkauksensa ”kehittämiseksi” ja
”uudistamiseksi”, mutta perustelee ne silti säästötavoitteilla – jotka ovat lyhyelläkin aikavälillä
luultavasti kuvitteellisia ja pitkän päälle varmuudella vahingollisia.
SDP:n vaihtoehdossa laadukkaan varhaiskasvatuksen edellytykset turvataan myös tulevaisuudessa.
• Subjektiivista päivähoito-oikeutta ei rajata (6,6
milj.)
• Päivähoidon ryhmäkokoja ei kasvateta (15 milj.)
KOULUTUS ON TULEVAISUUDEN TURVA
SDP painottaa, että koulutukseen on panostettava nimenomaan taloudellisesti vaikeina aikoina.
Siihen on sosiaalisesti painavat syyt: työttömät
kannattaa ohjata opiskelemaan, syrjäytymisvaaraan joutuneiden perheiden lapsista on huoleh-
dittava päiväkodeissa ja kouluissa, nuoria ei pidä
päästää katoamaan kuvasta. Myös taloudellinen
merkitys on vahva. Korkeatasoinen tutkimus ohjaa suoraan ja välillisesti Suomea uuden kasvun
tielle.
SDP:N VAIHTOEHDOSSA
• Perusopetuksen laatuun ja tasa-arvoon suunnattu avustus säilyy (10 milj.)
• Perusopetuksen ryhmäkokoja pienennetään (2 milj.)
• Ammatillisen koulutuksen käyttökustannuksiin lisätään resursseja (1.3 milj.)
• Ammattikorkeakoulujen leikkaukset perutaan (25 milj.)
• Nuorten aikuisten osaamisohjelmaa jatketaan (20 milj.)
• Poliisikoulutuksen aloituspaikat säilytetään (5.6 milj.)
• Yliopistojen leikkauksia perutaan (50 milj.)
• Suomen Akatemian leikkaukset perutaan (10 milj.)
Panostukset yhteensä 123,9 miljoonaa euroa.
Koulutus on yhteiskunnan paras investointi.
25
SILTA YLI SYNKÄN VIRRAN - SUOMI TYÖLINJALLE
KULTTUURI LUO LISÄARVOA
Kulttuuri on kansakunnan suuri henkinen voimavara. Se on vahva itseisarvo, minkä lisäksi se on
tärkeä talouden ja työllisyyden moottori. Luovien
alojen kasvun potentiaali on yhä lähes hyödyntämättä. Runsas, monimuotoinen ja arvaamaton
kulttuuriympäristö luo itsessään myös taloudellista lisäarvoa, vahvistaa Suomi-kuvaa maailmalla
ja houkuttelee osaajia ja sijoituksia maailmalta.
SDP esittää, että
• Kirjailijoiden lainauskorvauksia korotetaan
• Otetaan käyttöön elokuva-alan tuotantokannustin. Kriteerit täyttävä tuotanto saa
takaisin osan kuluista, jotka on käytetty kotimaisiin palveluostoihin ja palkkauksiin
• Käynnistetään luovien alojen kasvun ja kansainvälistymisen ohjelma, jota kuvataan tarkemmin yrittäjäpaketissa.
Panostukset yhteensä 11 + 6 miljoonaa euroa.
YMPÄRISTÖÄ EI UNOHDETA
TALOUDEN KUSTANNUKSELLA
Joukkoliikenteen rahoitukseen lisätään 18,8 miljoonaa euroa, jolla saadaan turvattua työmatkaliikennettä, poikittaisliikennettä ja harvaan
asuttujen seutujen liikennettä. Samalla perutaan
osa hallituksen vaalikaudelle osoittamasta autoveron alennuksesta, mikä lisää vuoden 2016 verotuottoja 31 miljoonaa.
Hallitus leikkaa rankalla kädellä sekä vesien suojelusta että luonnonsuojelualueiden hankinnasta. Monimuotoinen luonto on itseisarvo, josta
on huolehdittava kulloisestakin taloustilanteesta
riippumatta. Se on perintömme tuleville polville.
SDP:n vaihtoehto lisää 15 miljoonaa euroa käytettäväksi vesien ja ympäristönhoidon edistämiseen ja luonnonsuojelualueiden hankintaan.
Metsähallituksen luontopalvelujen työllistämistoimintaan lisätään 0,5 miljoonaa.
Eläinsuojeluasiamiehen toiminnan jatkamiseen lisätään 0,1 miljoonaa.
VAIHTOEHTOBUDJETTI 2016
ARJEN KIPUPISTEET JA
KANSALAISYHTEISKUNNAN TUKEMINEN
Hallitusohjelma ja hallituksen budjettiesitys heikentää suomalaista yhteiskuntaa monin eri tavoin. Hallitus ei ole tehnyt edes arviota, miten
koulutuksen, sosiaali- ja terveyspalveluiden, ympäristönsuojelun ja kehitysyhteistyön leikkaukset
vaikuttavat eri väestöryhmiin ja mitä seurannaisvaikutuksia niillä voi olla.
Koska hallituksen esityksessä on paljon puutteita,
varaamme ennakoimattomien vaikutusten korjaamiseen 100 miljoonaa euroa.
määrärahoja kaikkien alojen kansalaisjärjestöiltä, se heikentää tarkoituksella kolmatta sektoria
ja vapaaehtoistoimintaa Suomessa. Kansalaisjärjestöt tekevät arvokasta ja usein korvaamatonta työtä, jonka tukemiseen lisätään 5 miljoonaa
euroa.
Määrärahaa kohdennetaan mm. Ihmisoikeusliitolle, kylätoimintaan, 4H-toimintaan, ympäristö- ja rauhantyöhön, nais- ja tasa-arvojärjestöille.
SDP haluaa vahvistaa kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä. Kun hallitus vähentää rajusti
KIELITAITO ON KOTOUTTAMISEN AVAIN
Pakolaiskriisi haastaa Suomen koko yhteiskunnan
ennennäkemättömällä tavalla. Jotta Suomeen
tulijat pääsevät kiinni mielekkääseen arkeen ja
antamaan panoksensa työelämään, kotoutuminen ja työllistäminen on järjestettävä huomattavasti nykyistä tehokkaammin.
Kielikoulutukseen on päästävä mahdollisimman
nopeasti, viimeistään kuusi kuukautta maahantulon jälkeen. Tähän hallitus ei nykyisellään yllä.
Parasta olisi, että velvoittava kielenopetus alkaisi
jo ennen turvapaikka- tai oleskelulupapäätöstä.
Työ- ja elinkeinoministeriön kotouttavaan kielikoulutukseen lisätään 3 miljoonaa euroa ja
vapaaseen sivistystyöhön, maahanmuuttajien kotouttamiskoulutukseen kansanopistoissa, 1 miljoona euroa.
Pakolaiskriisin hoidosta aiheutuvista toimista ja
kustannuksista on annettava heti alkuvuodesta
2016 selvitys eduskunnalle. Hallituksen on varauduttava kotouttamisen lisäresursseihin lisätalousarvioissa.
KANNETAAN VASTUUMME MAAILMASTA
Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän kaoottiset konfliktit ovat aiheuttaneet humanitaarisen kriisin, joka
purkautuu kansainvaelluksena Eurooppaan. Terrori-iskut järkyttävät maanosamme turvallisuutta. Suomi ei voi kääntää selkäänsä maailmalle,
vaan jo yksin kansallisen edun takia on huolehdittava vaikutusvallastamme EU:ssa, YK:ssa ja
muissa kansainvälisissä järjestöissä. Ikävä kyllä
26
Suomen asema on heikentynyt, kun hallitus on
leikannut rajusti globaalista toiminnasta.
SDP palauttaa kehitysyhteistyöhön 190 miljoonaa euroa hallituksen esitykseen verrattuna.
Kriisinhallintaan lisätään 5 miljoonaa euroa. Finnfundin pääomitus palautetaan aiemmalle tasolle
(-90 milj.)
27
SILTA YLI SYNKÄN VIRRAN - SUOMI TYÖLINJALLE
VAIHTOEHTOBUDJETTI 2016
Verojen ja tulojen pohjaa laajentamalla sekä
valtion tasetta aktivoimalla vaihtoehtobudjetti kykenee rahoittamaan investoinnit, jotka ovat
välttämättömiä sekä nykyisten talousvaikeuksien
ylittämiseksi että tulevan kasvun luomiseksi.
Vaihtoehtobudjetin rakennustyö osoittaa harhaluuloksi sen hallituksen käsityksen, että kasvun
investoinnit, oikeudenmukaisuus ja vastuullinen
taloudenpito eivät voisi toteutua yhtä aikaa. Kysymys on tahdosta ja tärkeysjärjestyksistä – aidoista arvovalinnoita.
SUOMI
TYÖLINJALLA
SDP:n talousarvio on 332 miljoonaa euroa ylijäämäinen suhteessa hallituksen esitykseen. Vahvistuva kasvu ja työllisyys parantavat koko julkisen
talouden tasapainoa noin miljardilla eurolla. Kun
lisäksi huomioidaan TEL-maksujen alennus, niin
Vastuu valtiontaloudesta, vastuu tulevaisuudesta
SDP:n vaihtoehtobudjetti 2016 sisältää vahvat
panostukset kasvuun ja työllisyyteen (noin 600
miljoonaa euroa), sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen (noin 300 miljoonaa euroa) sekä osaa-
Niin paljon kuin hallitus puhuu velkaantumisen vaaroista, se ottaa lisävelkaa ensi vuodelle yli
puoli miljardia euroa (ainakin 570 miljoonaa euroa) enemmän kuin tänä vuonna. Tätä lisääntyvää alijäämäisyyttä emme pidä hyväksyttävänä,
varsinkin kun se tapahtuu ilman panostuksia kasvuun, tulevaisuuden investointeihin ja työllisyyteen.
Palkkatuloja saava
Eläkeläinen
Muuta etuutta saava
1500 €/kk
108
276
60
2000 €/kk
120
264
-
2500 €/kk
84
204
-
Palkkatuloja saava
Eläkeläinen
Muuta etuutta saava
3000 €/kk
96
324
-
3500 €/kk
132
228
-
4000 €/kk
96
60
-
Menojen jakautuminen
Kasvu ja työllisyys
600
28
Sosialidemokraattien vaihtoehto siis vähentää
valtion velanoton tarvetta vähintään tuon runsaan 300 miljoonaa ja kasvuvaikutusten kautta
vielä enemmän. Varsinaiseen budjettiesitykseen
verraten SDP taittaisi velkaantumisen tahdin jo
ensi vuonna.
Vaihtoehtobudjetin vaikutus ostovoimaan, €/v, verrattuna hallituksen esitykseen
miseen ja osallisuuteen (noin 200 miljoonaa
euroa). Samaan aikaan vahvistamme ostovoimaa
ja sitä kautta työllisyyttä keventämällä verotusta
ja laskemalla väliaikaisesti työeläkemaksuja.
200
300
sanottu EMU-alijäämä supistuu 0,3 prosenttiyksikköä suhteessa hallituksen esitykseen.
Sosiaalinen
oikeudenmukaisuus
Kustannusten korvausten, yhteisöveron jakomuutoksen ja työllisyyden rakenneuudistusten
johdosta vaikutus kuntatalouteen on lievästi positiivinen verrattuna Sipilän hallituksen päätöksiin.
Kun huomioidaan veropohjan laajennus ja veroperusteisiin tehdyt muutokset, ja toisaalta
TEL-maksun alennus, veroaste säilyy ennallaan –
ilman harmaan talouden ohjelmasta saatavia verotuottoja.
Osaaminen ja osallisuus
29
SILTA YLI SYNKÄN VIRRAN - SUOMI TYÖLINJALLE
VAIHTOEHTOBUDJETTI 2016
DYNAAMISET VAIKUTUKSET: 35 000 TYÖPAIKKAA
SDP:n talousarvio on ylijäämäinen jo yksin staattisilla luvuilla, jotka eivät ota huomioon investointien vaikutusta talouskasvuun ja työllisyyden
lisäykseen. Sosialidemokraattien vaihtoehtobudjetin linjaukset on kuitenkin suunniteltu niin, että niiden vaikutus näkyy jo vuonna 2016. Suomi
tarvitsee kasvun sykäyksiä tässä ja nyt.
Vaihtoehtobudjetin dynaamiset vaikutukset ovat
luonnollisesti vain karkeita arvioita. Aikaisempaa
kokemukseen, vakiintuneisiin vaikutuskertoimiin
ja suoraan työllistymiseen tähtäävien toimien tavoitteisiin perustuen voi arvioida, että työllisyys
kasvaisi noin 35 000 hengellä.
Työllisyysvaikutukset
Asunto- ja liikennerakentaminen
Rinteen malli, kuntien työllistämisvastuu ja suorat työllistämistoimet
TEL-maksun alennus
Yrittäjäpaketti
Yhteensä
Lisäksi muut toimet vaikuttavat työllisyyteen
myönteisesti – kuten vientipaketin toimet ja
kuntien investointien porkkanarahoitus. Toimille
ei ole kuitenkaan laskettu tarkkaa työllisyysvaikutusta, koska ne turvaavat olemassa olevia työpaikkoja, aikaistavat investointeja tai arviointiin
liittyy huomattavaa epävarmuutta.
9000- 10 000
17 000 - 1900
4000-6000
2000-3000
35000
Sosialidemokraattien Suomessa arvostetaan työtä
ja työn tekijöitä. Työ on kuitenkin ihmistä varten,
ei päinvastoin. Taloudellinen menestys vaatii jokaisen panosta ja kuuluu jokaiselle.
Se on yhteisen kasvun Suomi.
Se on maa, jolla on tulevaisuus. Työlinjalla.
Työllisyyden kasvu 35 000 henkilöllä kasvattaa
työllisyysastetta noin 1,3 prosenttiyksikköä. Se
puolestaan parantaisi julkisen talouden tasapainoa noin miljardilla eurolla (jota ei ole huomioitu
staattisissa alijäämälaskelmissa).
YHTEISEEN SUOMEEN
Sosialidemokraatit osoittavat vaihtoehdon hallituksen talouspolitiikalle: rohkean, reilun ja
realistisen linjan. Vaikka talousarvio on täynnä numeroita ja prosentteja, ja vaikka ohjelma keskittyy vain yhteen vuoteen ja välittömiin
vaikutuksiin, siitä heijastuu kuitenkin kuva toisenlaisesta Suomesta. Mahdollisuuksien Suomesta.
Sosiaalidemokraattien Suomi on osaamisella menestyvä, jokaisesta kansalaisesta huolehtiva, keskinäisen luottamuksen yhteiskunta. Se on
30
tasa-arvoinen ja yhdenvertainen, moniarvoinen
maa. Se on aktiivinen osa kansainvälistä yhteisöä,
sekä puolustaakseen omia etujaan että kantaakseen vastuun globaaleista haasteista.
Sosialidemokraattien Suomessa arvostetaan työtä ja työn tekijöitä. Työ on kuitenkin ihmistä varten, ei päinvastoin. Taloudellinen menestys vaatii
jokaisen panosta ja kuuluu jokaiselle. Se on yhteisen kasvun Suomi. Se on maa, jolla on tulevaisuus. Työlinjalla.
31
SILTA YLI SYNKÄN VIRRAN - SUOMI TYÖLINJALLE
32
VAIHTOEHTOBUDJETTI 2016
33
SILTA YLI SYNKÄN VIRRAN - SUOMI TYÖLINJALLE
34
VAIHTOEHTOBUDJETTI 2016
35
SDP:N AVAUKSIA
TYÖSTÄ JA ELÄKKEISTÄ ENEMMÄN KÄTEEN
RINTEEN MALLI: UUSIA TYÖPAIKKOJA TÄSSÄ JA NYT
YRITTÄJYYDEN JA VIENNIN TÄSMÄTOIMET
KOULUTUKSEN LEIKKAUKSET PERUTAAN
RAHOITUSVERO (FINANCIAL ACTIVITIES TAX, FAT)
VÄHEMMÄN VELKAA