L Suunnitel ma: Suomen kunnat 336:sta noin 70:een. Uusien kuntien kartta perus tuu suunnitel miin, mutta ei ole lopullinen. Mahd oton kuntau udistus Teksti Eeva-Liisa Hynynen Salainen kuntakartta paljastaa, että valtiovarain ministeriö jättäisi Suomeen vain reilun viidesosan nykykunnista. Suunnitelma tuskin toteutuu koskaan. Grafiikka Hannu Kyyriäinen S uomen Kuvalehti on saanut haltuunsa kuntauudistuksen salaisen kuntakartan, jonka valtiovarainministeriö aikoo julkistaa helmikuussa. Sen mukaan Suomeen jäisi noin 70 kuntaa, kun nykyisin niitä on 336. Kartan toteutuminen näyttää kuitenkin mahdottomalta. Kuntaministeri Henna Virkkusen (kok) ongelma on, että kokoomus on jäämässä yksin karttansa kanssa. E 2/2012 | Suomen Kuvalehti 23 LAPPI POHJOIS-POHJANMAA NYKYINEN MAAKUNTARAJA VIIVOITETTU KUNTA VOI LIITTYÄ JOMPAAN KUMPAAN NAAPURIKUNTAAN ETELÄ-POHJANMAA, KESKIPOHJANMAA JA POHJANMAA POSIO KUUSAMO UTSJOKI II HAILUOTO MUONIO KITTILÄ PUDASJÄRVI TAIVALKOSKI SAVUKOSKI KOLARI PELLO PELKOSENNIEMI ROVANIEMI KEMIJÄRVI SALLA YLITORNIO TERVOLA TORNIO KEMINMAA KEMI SIMO POSIO RANUA KUUSAMO REISJÄRVI PIETARSAARI KRUUNUPYY PEDERSÖRE KAUSTINEN UUSIKAARLEPYY SUUR-OULU 2013* KEMPELE UTAJÄRVI MUHOS LUMIJOKI TYRNÄVÄ RAAHE SIIKAJOKI LIMINKA VAALA VIHANTI PYHÄJOKI MERIJÄRVI OULAINEN SIIKALATVA KALAJOKI ALAVIESKA HAAPAVESI PYHÄNTÄ YLIVIESKA KÄRSÄMÄKI NIVALA SIEVI HAAPAJÄRVI SODANKYLÄ KOKKOLA SUOMUSSALMI KANNUS UTAJÄRVI PUOLANKA TOHOLAMPI INARI ENONTEKIÖ LUOTO KAINUU *Nykyiseen Ouluun yhdistyvät 2013 Haukipudas, Kiiminki, Oulunsalo ja Yli-Ii. PYHÄJÄRVI HALSUA EVIJÄRVI VETELI HYRYNSALMI VAALA LESTIJÄRVI MUSTASAARI VÖYRI KAUHAVA LAPPAJÄRVI PERHO VAASA VIMPELI VÄHÄKYRÖ ISOKYRÖ LAPUA ALAJÄRVI MAALAHTI LAIHIA KORSNÄS SOINI KUORTANE ILMAJOKI SEINÄJOKI KURIKKA NÄRPIÖ TÖYSÄ ÄHTÄRI TEUVA ALAVUS JALASJÄRVI KASKINEN KARIJOKI KAUHAJOKI KRISTIINANKAUPUNKI ISOJOKI PALTAMO KAJAANI RISTIJÄRVI KUHMO SOTKAMO VALTIMO MAHDOLLISESTI JÄISI ITSENÄISEKSI NURMES POHJOIS-KARJALA LIEKSA JUUKA ILOMANTSI POLVIJÄRVI OUTOKUMPU KONTIOLAHTI LIPERI Kokoomus on yksin karttansa kanssa kuntavaalivuoden ensimm äisinä viikkoina. JOENSUU RÄÄKKYLÄ TOHMAJÄRVI KITEE Kuntakartta kertoo valtiovarainministeriön kuntaosaston ja kuntaministerin tahdosta rukata kuntarakenne kerralla rajusti uusiksi. ”Nyt tämä tehdään” -asenne on leimannut uudistusta hallitusohjelman julkistamisesta lähtien. Kuntauudistuksella on painavat perusteet. On arvioitu, että nykyrakentein kunnat eivät pärjää 2020-luvulla. Väestö ikääntyy, hoivapalveluiden tarve kasvaa ja kuntata lous ajautuu yhä ahtaammalle. Kuntien vastuulla on jo puolet julkisen sektorin kestävyysvajeesta. Kartan perusajatus on selvä: kaupunkiseutujen kunnat yhdistyvät ja kaikkialla maassa kuntaliitoksia tehdään niin paljon kuin mahdollista. Uusi kunta-Suomi muovautuisi valtaosin työssäkäynti- ja asiointialueiden pohjalta. Vain muutamat harvat kunnat jäisivät liitosten ulkopuolelle. Kuntauudistuksen keskeiset kipupisteet Tampere ja Turku saisivat kuntaministeriltä haluamansa: kehyskunnat pakotettaisiin osaksi suurkuntaa. Pääkaupunkiseudun ja metropolialueen ratkaisut olisivat piirun verran maltillisempia; kuntia jäisi kuudesta kahdeksaan. Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Vantaa liitettäisiin yhteen. Kuntakartasta välittyy myös ajatus maakuntarakenteen uudistamisesta, sillä kuntaliitoksia on lähes poikkeuksetta kaavailtu yli maakuntarajojen. 24 Suomen Kuvalehti | 2/2012 Suomen Kuvalehden saamaan karttaan liittyy edelleen useita ratkaisemattomia kysymyksiä yksittäisten kuntien tai kuntaryppäiden osalta. Siksi kuntien lukumäärä ministeriön lopullisissa suunnitelmissa tarkentunee vielä noin 70:stä ylös- tai alaspäin. Hallituskumppanien pako Kuntakartta piti julkistaa alun perin vuoden vaihteessa. Nyt julkistamista on lykätty helmikuun alkuun. Lykkäys on taktinen veto, väittävät oppositiopuolueet. Sauli Niinistön (kok) presidenttikampanjaa ei haluta häiritä kokoomukselle kiusallisella kartalla. Kaavailtu kuntauudistus piti toteuttaa tällä hallituskaudella, mutta se tuskin onnistuu. Kokoomusta lukuun ottamatta kaikki hallituspuolueet ovat irtisanoutuneet mahdollisista pakkoliitoksista jo viime syyskuussa. Nyt näiden viiden puolueen keskeiset vaikuttajat vahvistavat Suomen Kuvalehdelle, että mieli ei enää muutu. Kokoomus saa seisoa yksin karttansa kanssa kuntavaalivuoden ensimmäisinä viikkoina. Syy kumppanien paolle on monen mukaan huono ja uhoava henki, jonka kuntaministeri on johtamalleen uudistukselle antanut. Yksikään hallituskumppani ei halua kuntavaalien edellä joutua maksamaan hintaa kuntaministerin seurustelutavoista. ”Tätä tartuntaa emme ota kokoomukselta”, sanoo yksi hallituksen pienpuolueiden vaikuttajista. ”Emme voineet vaikuttaa kuntauudistuksen saamaan henkeen. Kun pääsimme ensimmäisen kerran hallituksen sisällä keskustelemaan uudistuksesta, kunnat oli jo ajettu siilipuolustukseen ja peränurkkaan.” Pakkoliitosten pelko Ministeri Henna Virkkunen aloitti kuntauudistuksen elo-syyskuun taitteessa. Hänen äänenpainonsa olivat varmoja: ministeriö piirtää kartat ja hallitus panee uudistuksen voimaan vielä tällä hallituskaudella. Kunnat voidaan tarvittaessa määrätä liitoksiin. Noin kuukautta myöhemmin, syyskuun loppupuolella pääministeri Jyrki Kataisen (kok) hallitus kokoontui iltakouluun käsittelemään uudistusta ensimmäisen kerran yhdessä. Kerrotaan, että pääministerillä oli jo tuolloin täysi työ paimentaa muita puo lueita kuntaministerin ja mahdollisten pakkoliitosten taakse. Paimennus auttoi runsaan vuorokauden. Jo 23. syyskuuta Sdp:n puoluesihteeri Mikael Jungner sanoi Savon Sanomissa ”ei” pakkoliitoksille. Kolme päivää myöhemmin Suomenkuvalehti.fi kertoi, että pakkoliitoksia eivät hyväksy myöskään vasemmistoliitto, vihreät, Rkp tai kristillisdemokraatit. Lokakuun alussa alkoi kuntaministerin ja kuntaosaston yritys löytää keinot, joilla kartat saataisiin voimaan. Lainoppineet ovat kaiken aikaa sanoneet, että ainoa toimiva ohjauskeino olisivat pakkoliitokset, jos valtioneuvosto saisi niihin luvan. Muita konsteja ei ole. Nyt hallituskumppanien arviot kuntauudistuksen jatkosta ovat kuntaministerin kannalta lohduttomia. ”Kyky- ja sivistyspuolue sortui huonoihin käytöstapoihin, ja sellaiselle kertyy politiikassa hintaa”, arvioi toinen keskeinen pienpuolueiden vaikuttaja. Sdp on ratkaisijan asemassa, kun kuntauudistuksen jatkoa puntaroidaan. Puolueen kärkivaikuttajan mielestä uudistus on ollut alusta alkaen harmillista ja hämmentävää seurattavaa. ”Olisimme toivoneet uudistuksen toteutuvan yhteistyöllä ja hyvässä hengessä kuntien kanssa”, hän sanoo. Pakkokeinoja Sdp ei hyväksy. ”Pakko ei tuota hyvää tulosta”, demarivaikuttaja toteaa. Hän myöntää, että tuskin yksikään puolue haluaa vastata hankkeesta, jonka henkeen ei ole voinut vaikuttaa. On ilmeistä, että kuntavaalien läheisyys vaikuttaa myös Sdp:hen. Moni politiikan konkari arvioi, että kokoomuksen voi olla vaikeaa saada syksyn kuntavaaleissa ehdokaslistoja täyteen suurten kaupunkien kehyskunnissa, elleivät E KESÄLAHTI ETELÄ-KARJALA SAVONLINNA PARIKKALA PUUMALA MIKKELI RUOKOLAHTI SUOMENNIEMI SAVITAIPALE TAIPALSAARI RAUTJÄRVI IMATRA LEMI LAPPEENRANTA LUUMÄKI PÄIJÄT-HÄME KANTA-HÄME HARTOLA PÄLKÄNE SYSMÄ PERTUNMAA PADASJOKI HÄMEENLINNA HUMPPILA YPÄJÄ FORSSA JOKIOINEN TAMMELA ASIKKALA HATTULA JANAKKALA HAUSJÄRVI RIIHIMÄKI LOPPI HYVINKÄÄ HÄMEENKOSKI HEINOLA HOLLOLA NASTOLA LAHTI KÄRKÖLÄ ORIMATTILA 2/2012 | Suomen Kuvalehti 25 POHJOIS-SAVO JA ETELÄ-SAVO Piti piirtää valtakuntaan uusi ku ntakartta neljässä kuukaudessa. VIEREMÄ KIURUVESI IISALMI RAUTAVAARA LAPINLAHTI PIELAVESI ohjauskeinot hankkeen saattamiseksi maaliin. Kun uusi kuntaministeri lähti toteuttamaan hallitusohjelman linjauksia, hän uskoi hallituspuolueiden seisovan takanaan, koska pakkoliitoksiin viittaavaa uhoa oli ilmassa. Oli toimeksianto, jollaisen vain harva hallitus keksii antaa ministerilleen: piti piirtää valtakuntaan uusi kuntakartta neljässä kuukaudessa. Oli pidettävä vauhtia. Oli näytön paikka. Kuukausi uudistuksen käynnistymisestä keinot sen toteuttamiseksi olivat jo kadonneet ministerin käsistä. Nyt sekä hallituksen sisällä että opposi tiossa kummastellaan kuntaministerille annettua poliittisesti kokematonta avustajakaartia. Olisiko merkittävään uudistukseen pitänyt etsiä ministerin tueksi kovin poliittinen neuvottelutaito ja kuntatuntemus? Hanke olisi voinut edetä toisinkin. Alkusyksyllä Sdp:n riveissä heräsi toivo hankkeen onnistumisesta, kun Virkkunen päätti nimittää kuntauudistuksen projektipäälliköksi Arto Kosken, valtakunnan kokeneimman kuntaliitosselvittäjän. Hänen erityistaidokseen on toistuvasti mainittu kyky herättää luottamusta kuntakentässä. Kosken henki ei uudistuksessa kuiten- kuntalinjaukset muutu. Kaarinan tai Pirkkalan kaltaisissa kunnissa ehdokkaat tuskin suostuvat liputtamaan pakkoliitoksille Turkuun ja Tampereeseen. SONKAJÄRVI Neljässä kuukaudessa NILSIÄ KEITELE MAANINKA Kuinka pakkokeinot ylipäätään nousivat JUANKOSKI keskeiseen osaan pääministeri Kataisen SIILINJÄRVI KAAVI TERVO hallituksen kuntauudistuksessa? VESANTO Keskustan hävittyä eduskuntavaalit keKUOPIO väällä 2011 Kataisen johtamat TUUSNIEMI KUNNAN JAKAMINEN hallitusneuvottelut olivat takkuiRAUTALAMPI SUONENJOKI MAHDOLLISTA set. Kuntapoliittisista linjauksista LEPPÄVIRTA sopu kuitenkin löytyi yllättävän kivutHEINÄVESI tomasti. JYVÄSKYLÄ YM. Neuvottelujen henkeä luonnehditPIEKSÄMÄKI VARKAUS tiin hyväksi. Tavoitteena oli saada uusi kuntakartta voimaan hallituskauden aikana keskustan isKANGASNIEMI tuessa oppositiossa. SAVONLINNA Hallituksen kuntalinjausJUVA MIKKELI ten keskeiset arkkitehdit SULKAVA PUNKAHARJU HARTOLA YM. HIRVENSALMI olivat Jan Vapaavuori (kok), PARIKKALA Jouni Backman (sd) ja Osmo PUUMALA RISTIINA Soininvaara (vihr). Kesäkuun halPERTUNMAA litusneuvotteluissa kuntauudistus LAPPEENRANTA YM. MÄNTYHARJU SUOMENNIEMI hitsasi lopulta hallituksen yhteen. Oli edes yksi asia, josta kaikki kuusi puoluetta olivat yhtä mieltä. Nyt sanotaan, että jotakin jäi sopimatta: JOROINEN ENONKOSKI RANTASALMI KERIMÄKI kaan päässyt esiin. Sdp:ssä ihmetellään nyt, miksi ei. Seuraava suunnitelma? Jos kuntakartta julkistetaan helmikuun alussa, jo 14. helmikuuta alkavat alueelliset tilaisuudet kuntavaikuttajille. Etukäteen on ennakoitu, että kierrokselle ei löydy vapaaehtoisia esiintyjiä kartan eteen. Eri ministeriöissä into lähteä Virkkusen komppanian tueksi on ollut nihkeää. Uudistus on ajanut ahtaalle myös kuntien etujärjestön Kuntaliiton, jota osa kunnista on syyttänyt hankkeen alullepanijaksi ja pakkokeinojen hiljaiseksi hyväksyjäksi. Kuntaliiton hallitus joutui viime kesäkuussa kuntakapinajoukon äänenpainojen takia päättämään, että liitto ei hyväksy pakkoliitoksia. Kerrotaan, että Kuntaliitto ei nouse lavalle alueellisissa tilaisuuksissa. Jos liiton edustajia on paikalla, he istuvat katsomossa kuntaväen joukossa. Huhtikuussa kunnat vastaavat ministe riölle, mitä mieltä ne ovat kuntakartasta. Sen jälkeen ministeriö vetää johtopäätökset jatkosta. Tavoitteena on kirjoittaa syksyyn mennessä rakennelaki, jossa määritellään myös ohjauskeinot kuntakartan aikaansaamiseksi. Kun pakkoliitoksia ei hyväksytä, ohjauskeinojakaan ei oikeasti ole. KYMENLAAKSO Sekä hallituksen sisäpiireissä että oppositiossa käydään jo kiivasta keskustelua siitä, miten seinään ajautunut uudistus korjataan. Keskustan raskaan sarjan vaikuttajat sanovat suoraan, että keskusta ei istu hallituspuolueiden kanssa yhteiseen pöytään ennen kuin Virkkusen hanke on kuopattu virallisesti. ”Vasta sen jälkeen olemme keskustelemassa jatkotoimista ja mahdollisesta parlamentaarisesta työryhmästä. Haluamme, että keskusteluun nostetaan maakuntamalli, joka ratkaisisi terveydenhuollon ongelmat. Nykyinen karttaharjoitus ei palveluja pelasta.” Samaa sanovat terveydenhuollon asiantuntijat. He ovat pitkin syksyä ja talvea toistaneet, että terveydenhuoltoa ei voida järjestää maakuntia pienemmissä yksiköissä. Virkkusen kartta ei riittäisi pelastamaan sosiaalija terveyspalveluja, vaan lisäksi tarvittaisiin muunkinlaisia rakenteellisia ratkaisuja. Kuntauudistusta keskeisiltä paikoilta seuranneet asiantuntijat arvioivat, että valtiovarainministeriön kuntaosaston juna saattoi mennä jo. Jos niin on, hyvinvointiyhteiskunnan pelastusvastuu siirtyy seuraavaksi sosiaali- ja terveysministeriölle. Sitten keskustellaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden siirtämisestä pois kunnilta. SK MIEHIKKÄLÄ HAMINA KOTKA VIROLAHTI PYHTÄÄ SATAKUNTA KIVIJÄRVI KARSTULA VARSINAIS-SUOMI SIIKAINEN KANKAANPÄÄ JÄMIJÄRVI POMARKKU PYHÄRANTA KANNONKOSKI KARVIA LAITILA SAARIJÄRVI MULTIA KEURUU MÄNTTÄVILPPULA YM. ÄÄNEKOSKI UURAINEN KONNEVESI LAUKAA UUSIKAUPUNKI KUSTAVI HANKASALMI PETÄJÄVESI JYVÄSKYLÄ MUURAME TOIVAKKA JÄMSÄ LUHANKA KANGASNIEMI VEHMAA ORIPÄÄ MYNÄMÄKI ULVILA KIIKOINEN NAKKILA LUVIA SASTAMALA HARJAVALTA KOKEMÄKI EURAJOKI PYHÄRANTA KIHNIÖ KÖYLIÖ HUITTINEN PUNKALAIDUN MÄNTTÄ-VILPPULA YLÖJÄRVI RUOVESI IKAALINEN HÄMEENKYRÖ JUUPAJOKI TAMPERE RIIHIMÄKI UUSIMAA KARKKILA ORIVESI NUMMI-PUSULA KIIKOINEN HUITTINEN YM. EURA SÄKYLÄ KEURUU YM. VIRRAT PARKANO NOUSIAINEN AURA KOSKI TL SOMERO RUSKO TARVASJOKI TAIVASSALO MASKU MARTTILA RAISIO LIETO PAIMIO NAANTALI TURKU KAARINA SALO SAUVO NOKIA KANGASALA PIRKKALA SASTAMALA LEMPÄÄLÄ PÄLKÄNE VESILAHTI VALKEAKOSKI PUNKALAIDUN AKAA KARJALOHJA LOHJA RAASEPORI INKOO HYVINKÄÄ MÄNTSÄLÄ PUKKILA MYRSKYLÄ LAPINJÄRVI ASKOLA NURMIJÄRVI JÄRVENPÄÄ TUUSULA PORNAINEN VIHTI KERAVA PORVOO VANTAA SIPOO SIUNTIO URJALA LÄNSI-TURUNMAA Suomen Kuvalehti | 2/2012 LOIMAA PÖYTYÄ JOUTSA KUHMOINEN 26 LAVIA PORI PIRKANMAA RAUMA VIITASAARI PARKANO HONKAJOKI RAUMA PIHTIPUDAS KYYJÄRVI KARVIA MERIKARVIA KESKI-SUOMI KINNULA KOUVOLA IITTI LOVIISA KAUNIAINEN HELSINKI ESPOO KIRKKONUMMI KUNNAN JAKAMINEN MAHDOLLISTA KEMIÖNSAARI HANKO 2/2012 | Suomen Kuvalehti 27