21 2.6 ALFAHAJOAMINEN Ydin hajoaa emittoiden alfahiukkasen ( 42 He ) pääasiassa silloin, kun se on liian suuri ollakseen stabiili. Alfaemissiossa ytimen N ja Z molemmat pienenevät kahdella, joten massaluku A vähenee neljällä ja ydin siirtyy lähemmäksi stabiilisuusaluetta nuklidikartalla. Alfahajoamista voidaan kuvata yhtälöllä A Z N A 4 Z 2 N' 4 2 He , missä N on alkuperäinen ydin (emoydin, parent) ja N ' syntynyt uusi ydin (tytärydin, daughter). Tätä alkuaineen muuttumista toiseksi sanotaan transmutaatioksi (transmutation). Klassinen esimerkki alfahajoamisesta on radiumin Ra hajoaminen radoniksi Rn. Hajoamista esitttää alla oleva kuva. Kuvassa (a) on esitetty varsinainen hajoaminen. Sitä kuvaa yhtälö 226 88 Ra 222 86 Rn 4 2 He . Hajoaminen tapahtuu spontaanisti -hiukkasen tunneloituessa ydintä koossapitävän potentiaalivallin läpi, kuva (b). 22 Hajoamisen reaktioenergia (disintergation energy) eli ns. Q-arvo lasketaan massan muuttumisen avulla yhtälöstä Q M Pc 2 ( M D m )c 2 , missä M P on emoatomin massa ja M D m tytäratomin ja hiukkasen yhteinen massa. On huomattava, että Q-arvon laskemisessa käytetään nukliditaulukoiden mukaisia neutraalien atomien massoja. Alfahajoaminen on luonnollisesti mahdollinen vain, jos Q 0 . Vapautunut energia jakautuu kineettiseksi energiaksi tytäratomin ja -hiukkasen kesken: MD m Ekin ( ) Q ja Ekin (tytär ) Q MD m MD m Kaikilla tietyn ytimen hajoamisessa syntyneillä -hiukkasilla on sama kineettinen energia. Alfasäteilyn energiaspektri on ns. monoenergeettinen (kuva vieressä) eli ns. viivaspektri. Alfasäteilyjen energiat ovat tyypillisesti välillä 4 - 8 MeV. Tehtävä: Osoita, että radiumin hajoaminen radoniksi on energeettisesti mahhiukkasen kineettinen energia. dollinen ja laske syntyvän ( ) Vastaus: Q 0 ja Ekin 4,78 MeV Alfahajoamisessa tytärydin jää usein viritettyyn tilaan, kuten sivulla 21 kuvassa (c) käy radonille. Näissä tapauksissa -hiukkasten energiaspektrissä näkyy useita monoenergeettisiä viivoja osan reaktioenergiasta jäädessä viritysenergiaksi. Alfahajoamisen yh- 23 teydessä havaitaan siis usein myös gammasäteilyä, kun virittynyt tytärydin siirtyy perustilaansa. 2.7 BEETAHAJOAMINEN On olemassa kolme erilaista beetahajoamistyyppiä: beeta-miinus ( ), beeta-plus ( ) ja elektronikaappaus (EC). -hiukkaset ovat elektroneja ja -hiukkaset positroneja. Ytimessä syntyy elektroneja ja positroneja neutronien (n) muuttuessa protoneiksi ( p ) ja päinvastoin seuraavien reaktioiden mukaisesti: : n p e : p n EC : p e e n e missä e on elektronin neutriino ja e vastaava antineutriino. Nämä ”lisähiukkaset” tarvitaan varmistamaan liikemäärän säilyminen reaktioissa. Neutriino ja antineutriino ovat varauksettomia ja massattomia (tai ainakin hyvin kevyitä) hiukkasia eikä niitä sen vuoksi havaita. Beeta-miinus-hajoaminen: Ydin hajoaa emittoiden elektronin ( ) silloin, kun sen neutroniprotoni-suhde N / Z on liian suuri. Hajoamisessa N pienenee yhdellä ja Z kasvaa yhdellä, joten suhde pienenee ja tytärydin on siten lähempänä stabiilisuuskäyrää. -hajoamista kuvaa yhtälö A Z N A Z 1 N' e . 24 On huomattava, että reaktiossa -hiukkanen eli elektroni tulee ytimestä neutronin muuttuessa protoniksi. Elektroniverhon elektronien lukumäärä ei muutu, joten tytäratomi N ' jää positiivisesti varautuneeksi ioniksi. Hajoamisen Q-arvoksi saadaan Q [M P (M D m0 )]c 2 missä M P on neutraalin emoatomin massa, M D on positiivisesti -hiukkasen eli elektronin varatun tytärionin massa ja m0 on massa. Neutriinot ja antineutriinot oletetaan massattomiksi. Kun tytäratomin massana käytetään nukliditaulukoista saatavaa neutraalin atomin massaa M D M D m0 saadaan Q arvolle kaava Q M P ( M D m0 m0 ) c 2 MP M D c2 -hiukkasen, antiQ-arvon ilmoittama hajoamisenergia jakautuu neutriinon ja tytärionin kesken. Raskas ydin saa kuitenkin vain hyvin vähäisen osan liike-energiasta. Energia voi jakautua eri tavoin kolmen tuloshiukkasen kesken, joten -hiukkasilla voi olla kaikkia mahdollisia energioita välillä 0 Q . Tyypillinen -säteilyn energiaspektri on esitetty kuvassa alla vasemmalla. Tyypillises-lähteiden energiaspektrin maksimi on muutamista kymmeti nistä keV:sta muutamiin MeV: hin. (1/3)Emax On tavallista, että myös -hajoamisessa tytärydin jää viritettyyn tilaan emittoiden sitten yhden tai useampia -kvantteja. 25 Tehtävä: Koboltti-60 (A = 60 ja Z = 27) on paljon käytetty ydin lääketieteessä. Osoita, että koboltti-60 voi olla -aktiivinen. Beeta-plus-hajoaminen Ydin hajoaa emittoiden positronin ( ) silloin, kun sen neutroniprotoni-suhde N / Z on liian pieni. Hajoamisessa N kasvaa yhdellä ja Z pienenee yhdellä, joten suhde kasvaa ja tytärydin on lähempänä stabiilisuuskäyrää. -hajoamista kuvaa yhtälö A Z N A Z 1 N' e , josta reaktion Q-arvoksi tulee nyt Q [M P (M D m0 )]c 2 , missä nyt M D on negatiivisesti varatun tytärionin massa ja m0 on positronin massa, joka on sama kuin elektronilla. Nyt siis tytäratomin elektroniverhossa on yksi elektroni enemmän kuin mitä on sen ytimessä protoneja. Kun tytäratomin massana käytetään neutraalin atomin massaa M D M D m0 , saadaan Q arvolle kaava Q M P (M D m0 m0 ) c 2 M P (M D 2m0 ) c 2 . Ydin voi siis hajota -reaktiolla, jos emoatomin massa on vähintään kaksi elektronin massaa suurempi kuin tytäratomin massa. Myös nyt -hiukkasten spektri on jatkuva. Tyypillinen spektri on esitetty edellisen sivun kuvassa (oikealla). Tehtävä: Typpi-13-atomi hajoaa saama suurin mahdollinen energia. Vastaus: 1,20 MeV -reaktiolla. Laske positronin 26 Elektronikaappaus Kolmas -hajoamisen muoto on elektronikaappaus. On ytimiä, joilla -emissio ei energeettisesti ole mahdollinen, mutta jotka saavat aikaan periaatteessa saman ydinmuutoksen kaappaamalla elektroniverhosta elektronin. Yksi protoni muuttuu yhdeksi neutroniksi ja samalla elektroniverhosta häviää yksi elektroni. Reaktioyhtälö on A A Z N Z 1N ' e, ja prosessin Q-arvoksi saadaan Q (M P M D )c 2 Elektronikaappaus voi siis tapahtua, jos emoydin on raskaampi kuin tytärydin. Varsinaisessa elektronikaappausreaktiossa emittoituu vain neutriino ja sen perusteella tapahtumaa on mahdotonta havaita. Elektronin siirtyminen ytimeen jättää kuitenkin aukon elektroniverhoon ja sen täyttyessä syntyvä röntgensäteilyä tai Auger-elektroni voidaan havaita. Kaikkein todennäköisimmin elektroni kaapataan K-kuorelta, mutta L-kaappauksiakin havaitaan. Tehtävä: Osoita, että koboltti-57 (massa 56,936296u) ei voi olla -hajoaja, mutta voi hajota elektronikaappauksella. Rauta-57:n massa on 56,935399 u. Todetaan vielä yleisesti beeta-säteilystä, että -hajoaminen on yleisin radioaktiivisuuden muoto - luonnossa kaikki -aktiiviset nuklidit ovat -hajoajia - kaikki -hajoajat ja elektronikaappaajat ovat keinotekoisia 27 2.8 GAMMASÄTEILY Gammasäteily on hyvin suurenergistä sähkömagneettista säteilyä. Se syntyy ytimen viritystilojen purkautuessa samalla tavalla kuin näkyvän alueen fotonit syntyvät atomin elektronisten viritystilojen purkautuessa. Ydinvoiman vahvuuden takia ydinten viritysenergiat ovat luokkaa MeV, kun elektronisilla tiloilla ne ovat vain muutamia eV:ja. Näin siis ytimestä emittoituvien fotonien energiat ovat suuruusluokkaa MeV. Miten ydin joutuu viritettyyn tilaan? Ydin voidaan virittää esimerkiksi kohdistamalla siihen hyvin suurenergisisten hiukkasten pommitus. Tavallisempaa kuitenkin on, että ydin jää suoraan viritettyyn tilaan jo syntyessään jonkin radioaktiivisen hajoamisen seurauksena. Viereisessä kuvassa on esitetty tyypillinen esimerkki. Boori-12 voi hajota -hajonnalla suoraan hiilen (hiili-12) perustilalle, tai se voi hajota hiilen viritetylle tilalle (C*), jonka jälkeen syntyy 4.4 MeV:n purkautuessa perustilalleen. -kvantti hiiliytimen -säteilyn syntyprosessi voidaan kirjoittaa muodossa A Z N* A Z N , missä tähti * tarkoittaa viritettyä ydintä. Tavallisesti ydinten viritystilojen elinajat (sähkämagneettisessa siirtymässä) ovat luokkaa 10 13 10 15 s . Jos tilan elinaika on 10 12 s , se luokitellaan ns. isomeeriseksi tilaksi. Pisin tunnettu isomeerisen tilan elinaika on 900 vuotta (192Ir). 28 Tehtävä: Radium-226 emittoi -säteilyä energialla 0,186 MeV (katso kuva sivulla 21) ja -säteilyä kahdella erisuurella kineettisellä energialla. Laske nämä kineettiset energiat. Vastaus: 4,785 MeV ja 4,602 MeV Joskus virittynyt ydin voi siirtyä perustilaansa ns. sisäisellä konversiolla (IC), jossa ei synny -kvanttia. Tässä prosessissa ytimen viritysenergia siirtyy elektroniverhon elektronille, joka sinkoutuu ulos atomista samalla energialla (elektronin sidosenergia vähennettynä), jolla -kvantti emittoituisi. Sisäinen konversio kilpailee -säteilyn kanssa. Ns. konversiokerroin IC kertoo mikä osuus gammasäteilystä tulee ulos sisäisen konversion mekanismilla. Kaavassa lambdat ( ) ovat ns. hajoamisvakioita, joita käsittelemme seuraavassa kappalessa. 2.9 HAJOAMISLAKI JA AKTIIVISUUS Radioaktiivinen hajoaminen on tilastollinen prosessi eikä jonkin tietyn ytimen hajoamishetkeä ole mahdollista ennustaa. Jos todennäköisyys sille, että ydin hajoaa ajassa dt on dt , niin N :stä ytimestä tässä ajassa hajoaa Ndt kappaletta. Siis hajoamattomien ydinten lukumäärän muutos on dN Ndt . Vakio on ns. hajoamisvakio. 29 Hajoamislaki: Jos hetkellä t 0 ydinten lukumäärä preparaatissa (näytteessä) on N N 0 , niin saadaan N dN N N0 t dt N N 0e t . 0 Tehtävä: Typpi-näytteessä on 1,49 µg radioaktiivista typpi-13:ta. Montako typpi-13 ydintä näytteessä on? Vastaus: 6,90 1016 kpl Puoliintumisaika: Puoliintumisaika T1/ 2 on se aika, jonka jälkeen puolet alkuperäisen näytteen ytimistä on jäljellä, ts. N0 ln 2 N 0 e T1/ 2 T1/ 2 2 Tehtävä: Typpi-13:ta puoliintumisaika on 9,97 min. Montako typpi-13 ydintä on edellisen tehtävän näytteessä tunnin kuluttua? Vastaus: 1,06 1015 kpl Aktiivisuus: Preparaatin aktiivisuus A eli hajoamisnopeus on dN A N N 0e t A0e t , dt missä A0 on preparaatin aktiivisuus alussa eli hetkellä t 0 . Aktiivisuuden yksikkö SI-yksiköissä on becquerel (Bq), joka tarkoittaa yhtä hajoamista sekunnissa. Paljon käytetään myös yksikköä curie (Ci), joka vastaa suurin piirtein yhden radium-gramman aktiivisuutta. 1 Ci 3,70 1010 Bq 3,70 1010 hajoamista/s . 30 Tehtävä: Laske edellä annetun typpi-13 näytteen aktiivisuus alussa ja tunnin kuluttua. Minkä ajan kuluttua (alusta) aktiivisuus on pienentynyt yhteen hajoamiseen sekunnissa. Vastaus: 79,9 TBq ja 1,23 TBq, 7 tuntia 40 min ja 27 s Tehtävä: Radionuklidierän valmistaminen päättyi klo 16:00. Erä puhdistettiin säteilytyksen aikana syntyneistä epäpuhtauksista ja sen aktiivisuutta päästiin mittaamaan klo 16:10. Ensimmäisen tunnin aikana havaittiin kaiken kaikkiaan 2 375 000 hajoamista. Mittausta jatkettaessa saatiin puoliintumisajaksi 12,0 min. Mikä oli erän aktiivisuus säteilytyksen päättyessä klo 16:00? Vastaus: 4,21 kBq Keskimääräinen elinaika: Epästabiilin nuklinin keskimääräinen elinaika Tmean on se aika, jonka kuluessa suuri ydinjoukko olisi pienentynyt 1/e osaan alkuperäisestä, ts. N0 1 T1/ 2 N 0 e Tmean Tmean . e ln 2 Riippumattomat hajoamiset: Nuklidi voi hajota useammalla kuin yhdellä toisistaan riippumattomalla tavalla ( , ). Yksi hajoamistapa noudattaa lakia dN i i Ndt , ja kaikki yhdessä johtaa tulokseen dN dNi i i Ndt Ndt . i Saadaan siis N N 0e t , missä i i . 31 Tehtävä: Ydin 64Cu hajoaa kaikilla -hajoamisen mekanismeilla. -hajoamisen, elektronikaappauksen ja -hajoamisen todennäköisyydet ovat tässä järjestyksessä 38%, 43% ja 19%. 64Cu:n puoliintumisaika on 12,8 tuntia. Laske kokonaishajoamisvakio sekä osittaishajoamisvakiot , EC ja . Mikä on sellaisen 64Cu-lähteen aktiivisuus, joka säteilee 104 positronia sekunnissa? Vastaus: 15,0 10 6 s 1 ; 5,72 10 6 s 1 , 6,47 10 6 s 1 , 2,86 10 6 s 1 52,6 kBq Tehtävä: Radioisotoopin 137Cs hajoamisista 93,5% johtaa tytärytimen 137Ba isomeeriseen tilaan, josta siirtymän perustilaan välittää joko 0,66160 MeV:n fotoni ( -kvantti) tai sisäinen konversio. Siirtymän konversiokerroin on 0,1100 . Loput 6,5% hajoamisista IC / vievät suoraan tytärytimen perustilaan. On valmistettava 137Cs-preparaatti, joka säteilee 104 -kvanttia sekunnissa. Mikä on tällaisen preparaatin aktiivisuus? Laske vielä sisäisessä konversiossa K-kuorelta irtoavan elektronin kineettinen energia, kun sen sidosenergia on 37,441 keV. 2.10 NEUTRONISÄTEILY Neutronisäteily on vapaiden neutroneiden muodostamaa hiukkassäteilyä. Sitä syntyy ydinreaktioissa. YDINREAKTIOT Radioaktiivinen hajoaminen tapahtuu spontaanisti eikä mitään voida tehdä sen kontrolloimiseksi. Ydinreaktioita voidaan puolestaan saada aikaan hallitusti pommittamalla ydintä sopivilla hiukkasilla. 32 Rutherford ehdotti jo vuonna 1919, että riittävän energeettiset raskaat hiukkaset pystyisivät tunkeutumaan ytimeen ja aiheuttaisivat ydinreaktioita. Hän pommitti 14N-ytimiä -hiukkasilla ja sai tulokseksi 17O-ytimiä ja protoneita: 4 2 He 14 7 N 17 8 O 1 1 H. Ydinreaktioissa monen säilymislain on toteuduttava. Klassiset lait, kuten varauksen, liikemäärän, liikemäärämomentin ja energian säilymislait luonnollisesti toteutuvat. Näiden lisäksi myös nukleonien kokonaismäärän on säilyttävä. Varauksen säilymislaki vaatii, että järjestyslukujen (Z) summan on säilyttävä ja nukleonien säilymislaki sanoo, että massakukujen (A) summa on oltava sama yhtälön molemmilla puolilla. Reaktioenergia Q lasketaan massan muuttumisen avulla kaavasta Q (M A MB MC M D )c 2 , missä A ja B ovat alkuperäiset ytimet (taas käytytään atomien massoja elektronien mukanaolon huomioimiseksi) ja C ja D ovat reaktiotuotteita. Jos Q 0 , reaktiossa vapautuu energiaa ja jos Q 0 reaktio sitoo energiaa. koska ne ovat käytettävissä ja virhe ei ole suuri NEUTRONILÄHTEITÄ Eräät fissiokelpoiset aineet, kuten 235U ja 239Pu, halkeavat kahdeksi keskiraskaaksi ytimeksi absorboidessaan ns. termisen neutronin. Esimerkiksi 235 1 236 144 89 3 10n . 92 U 0n 92 U* 56 Ba 36 Kr Sen lisäksi, että reaktiossa vapautuu suunnattomasti energiaa (noin 200 MeV), siinä syntyy kolme uutta neutronia. Vapautuvien neutronien energia ulottuu termisistä neutroneista (5-100 meV) aina nopeisiin (n. 20 MeV) saakka. 33 Radioisotooppi-neutronilähteet eli ns. ( , n) -lähteet valmistetaan sopivan -säteilijän (241Am, 239Pu, 226Ra) ja sopivan kohtioaineen (9Be) seoksesta. Neutroneita syntyy reaktiossa 4 2 9 4 Be 12 6 C 1 0 n, jonka Q -arvo on +5.71 MeV. Neutronien energiajakauma on jatkuva ja ulottuu aina 12 MeV:iin saakka (kuva alla). Fotoneutronilähteissä eli ( , n) -lähteissä sopivan -säteilijä (esimerkiksi 24Na, jonka -energia on 2.757 MeV) fotoneita käytetään aikaansaamaan ydinreaktio sopivassa kohtiossa (Be). Reaktioyhtälö on 9 8 1 h 4 Be 4 Be 0n , jonka Q -arvo on –1.666 MeV. Gammakvantin energian on siis oltava vähintään 1.666 MeV, jotta reaktio olisi energeettisesti mahdollinen. 24Na toteuttaa ehdon. Myös nyt neutronien energiajakauma on jatkuva, energiat ovat välillä 20-900 keV. 34 Tehtävä: Laske seuraavien reaktioiden Q-arvot: a) 11 p 37 Li 42 He 42 He 17 1 b) 42 He 14 N O 7 8 1H c) 1 H(n, ) 2 H d) 3 H(d, n) 4 He , Laske tässä myös neutronin kineettinen energia. Vastaus: a) 17,35 MeV b) -1,191 MeV c) 2,224 MeV d) 17,59 MeV ja 14,0 MeV
© Copyright 2024