Ahlstromcapital.com Pdf
VUOSIKERTOMUS 2014 Perinne jatkuu... SISÄLTÖ 4 6 8 10 14 Toimintaympäristö 24 Noteeraamattomat yhtiöt 34 38 42 Vuosi 2014 lyhyesti Toimitusjohtajan katsaus Strategia ja sijoitukset Noteeratut yhtiöt 16 18 20 22 Ahlstrom Oyj Munksjö Oyj Outokumpu Oyj Suominen Oyj 26 Destia Group Oyj 28 Enics AG 30 ÅR Packaging Group AB 32Cleantech-yhtiöt Kiinteistösijoitukset Metsäsijoitukset Hallinnointi ja johtaminen 46Hallitus 48Henkilöstö 50 Tilinpäätös 2014 126 Osakkeet ja osakkeenomistajat 126 Tietoja osakkeenomistajille VUOSIKERTOMUS 2014 | 3 V U O S I 2 0 1 4 LY H Y E S T I VUOSI 2014 LYHYESTI Sijoitukset Destiaan, Suomiseen ja Outokumpuun, irtautuminen Vaconista sekä Ahlströmin suvun yritys- ja teollisuusomaisuuden keskittäminen Ahlström Capitaliin olivat Ahlström Capitalin tärkeimpiä tapahtumia vuonna 2014. AHLSTRÖMIN SUVUN YHTIÖIDEN YRITYSJÄRJESTELYT PÄÄTÖKSEEN Ahlströmin suvun omistamien Antti Ahlström Perilliset Oy:n, A. Ahlström Osakeyhtiön ja Ahlström Capital Oy:n uudelleenjärjestely toteutettiin vuonna 2014. Ahlströmin suvun yritys- ja teollisuusomaisuuden hoitaminen ja kehittäminen keskitettiin Ahlström Capital Oy:lle, 4 | VUOSIKERTOMUS 2014 mukaan lukien merkittävät omistukset pörssiyhtiöissä Ahlstrom ja Munksjö sekä huomattava kiinteistö- ja metsäomaisuus. DESTIAN OSTAMINEN SUOMEN VALTIOLTA Ahlström Capital osti infra- ja rakennusalan palveluyrityksen Destia Oy:n Suomen valtiolta. Destia on Suomessa alallaan johtava toimija ja sen liikevaihto on 430 miljoonaa euroa. Yhtiöllä on kestävän kasvun mahdollisuuksia infra-alan kokonaispalvelujen tuottajana. osakkeita merkintäoikeusannissa. Vuoden lopussa Ahlström Capital oli Outokummun kolmanneksi suurin osakkeenomistaja. SUOMISEN SUURIN OSAKKEENOMISTAJA IRTAUTUMINEN VACONISTA Ahlström Capitalista tuli Suomisen suurin osakkeenomistaja 27,3 prosentin osuudella. Suominen on pyyhintään tarkoitettujen kuitukankaiden globaali markkinajohtaja. Rahoitusjärjestelyssä, joka toteutettiin Suomisen ostaessa Ahlstromilta Brasiliassa sijaitsevan Paulínian tehtaan, Ahlström Capital sai option ostaa Ahlstromin omistamat Suominen Oyj:n osakkeet. Ahlström Capital käytti option lokakuussa 2014. SIJOITUS OUTOKUMPUUN Helmikuussa Ahlström Capital sai päätökseen yritysjärjestelyn, jolla se osti Outokumpu Oyj:n osakkeita. Maaliskuussa yhtiö merkitsi omistusosuutensa mukaisen osuuden Outokummun Omistus taajuusmuuttajia valmistavassa Vaconissa myytiin Danfossille. Ennen myyntiä Ahlström Capital oli Vaconin suurin osakkeenomistaja 10,6 prosentin osuudella Vaconin osakekannasta. Danfoss teki julkisen ostotarjouksen Vaconin osakkeista syyskuussa. Vuosi 2014 oli Ahlström Capitalille aktiivinen vuosi. AHLSTRÖM CAPITAL LUKUINA Liikevaihto Liikevoitto Tilikauden tulos milj. euroa 1 149,1 186,6 milj. euroa 153,2 Taseen loppusumma Portfolion ulkoinen käypä arvo (EFV) Osakekohtainen ulkoinen käypä arvo (EFV) milj. euroa milj. euroa euroa milj. euroa 1 274,3 634,0 1 008,14 VUOSIKERTOMUS 2014 | 5 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS TAPAHTUMARIKAS VUOSI 2014 Vuosi 2014 tarkoitti Ahlström Capitalille aktiivista, muutostenkin aikaa. Vuottamme kuvaavat huomattavat uudet sijoitukset – sijoitukset Outokumpuun, Destiaan ja Suomiseen. Irtauduimme vuoden aikana pitkäaikaisesta omistuksestamme Vaconissa sekä alensimme omistustamme Outokummussa. Nämä takasivat tuloksemme. Samanaikaisesti kasvoimme, kun Ahlströmin suvun yhtiöiden yritysomaisuuden hoitaminen keskitettiin Ahlström Capitaliin. A hlström Capital on viime vuosien aikana noussut suomalaisten sijoittajien eturiviin. Vahva teollinen osaaminen, pitkät yrittäjäperinteet, merkittävät taloudelliset varat sekä aktiivinen osallistuminen omistamiemme yhtiöiden kehittämiseen ovat työmme peruspilareita. Vuoden 2014 lopun taseemme nousi yli miljardiin euroon ja konsernin vuotuinen liikevaihto noin 1,5 miljardiin euroon. Toukokuussa 2014 saatiin päätökseen Ahlströmin suvun omistamien yhtiöiden yritysjärjestelyt, minkä myötä Ahlströmin suvun yritysomaisuuden hoitamista ja kehittämistä keskitettiin Ahlström Capitaliin. Järjestelyjen jälkeen salkkuumme kuuluvat nyt merkittävät omistukset myös Ahlstromissa sekä Munksjössä, samoin kuin huomattavat kiinteistö- ja metsäomaisuudet. Keskitymme omistuksissamme jatkossa noteerattuihin ja noteeraamattomiin yhtiöihin, metsiin sekä kiinteistöihin. Näistä sijoituksilla noteeraamattomiin yhtiöihin on huomattavin merkitys kannattavuutemme sekä toisaalta ulkoisen käyvän arvomme kasvattamisessa. KOLME UUTTA HUOMATTAVAA SIJOITUSTA Merkitsevää on, että laajensimme vuoden aikana salkkuamme kolmella huomattavalla sijoituksella. Sitouduimme vuoden 2013 lopulla osta6 | VUOSIKERTOMUS 2014 maan Outokummun osakkeita ja osallistuimme yhtiön vuoden 2014 merkintäoikeusantiin omistusosuutemme mukaisesti. Myöhemmin vuoden aikana alensimme omistustamme yhtiössä 5,0 prosentista 3,1 prosenttiin. Toukokuussa 2014 tehdyllä sopimuksella ostimme infra- ja rakennusalan palveluyrityksen Destia Oy:n Suomen valtiolta. Destia on Suomessa alallaan johtava toimija, jolla näkemyksemme mukaan on kestävän kasvun mahdollisuuksia infra-alan kokonaispalvelujen tuottajana. Yhtiöittämisensä jälkeen Destiaa on kehitetty varsin moninaisesti, millä tiellä jatkamme yhtiön aktiivisena omistajana. Salkkumme näkökulmasta pidän Destiaa vahvana, osinkoa tuottavana yhtiönä. Varsin vireän vuotemme kolmas merkittävä sijoitus kohdistui Suomiseen, jolla on maailmanlaajuisesti johtava asema pyyhintään tarkoitetuissa kuitukankaissa. Olimme alkuvuodesta mukana rahoitusjärjestelyssä, joka mahdollisti Ahlstromin Paulíniassa, Brasiliassa sijaitsevan tehtaan myymisen Suomiselle. Saimme tästä korvauksena option, jonka käytimme ostaaksemme Suomisen osakkeita. Siten Ahlström Capitalista tuli Suomisen suurin osakkeenomistaja. Olemme seuranneet tyytyväisenä yhtiön kehittymistä ja johdon toteuttamia muutoksia vuoden aikana. IRTAUDUIMME PITKÄAIKAISESTA OMISTUKSESTAMME VACONISSA Haluamme olla Suomen eturivin sijoittajiin kuuluva aktiivinen ja osallistuva omistaja. Vuoden merkittävin irtautumisemme tapahtui, kun myimme omistuksemme taajuusmuuttajia valmistavasta Vaconista tanskalaiselle Danfossille. Yhdistämällä voimansa Danfossista ja Vaconista tulee vahva toimija markkinoille, ja ne voivat tarjota asiakkailleen entistä kattavamman ja innovatiivisemman taajuusmuuttajien valikoiman aiempaa nopeammin. Yhdessä yhtiöt voivat saavuttaa kehittyneillä ja kehittyvillä markkinoilla kriittisen massan ja luoda siitä lisää kasvua, investoida lisää tutkimus- ja kehitystyöhön ja myyntiin sekä saavuttaa skaalaetuja, jotka ovat olennainen menestystekijä taajuusmuuttajaliiketoiminnassa. Ahlström Capital oli ollut mukana Vaconin kasvutarinassa merkittävänä omistajana jo vuodesta 2001. Yhtiö oli varsin suotuisan kurssikehityksensä ansiosta muodostanut huomattavan osuuden sijoitusomaisuudestamme, ja Ahlström Capitalin näkemyksen mukaan Danfossin tarjoama vastike antoi mahdollisuuden irtautua Vaconista hyvällä hintatasolla. Pidän Vaconin kehittymistä vuosien saatossa erinomaisena esimerkkinä omistajaarvon luomisesta aktiivisen omistajuutemme kautta. Vaconin menestys on myös oivallinen osoitus siitä, mikä merkitys omistajien ja yhtiön johdon välisellä hyvällä yhteistyöllä on. Muilta osin keskityimme vuonna 2014 portfoliomme selkeyttämisessä etenkin kiinteis- töomaisuuden tasapainottamiseen, kun luovuimme merkittävästä osasta asuinkiinteistöjä. Tätä työtä jatkamme myös alkaneena vuonna. OLEMME AMMATTIMAINEN, OSALLISTUVA OMISTAJA Olen tyytyväinen vuoteemme 2014. Teimme lujasti töitä yritystemme kehittämiseksi, rakensimme portfoliotamme ja onnistuimme taloudellisesti erinomaisesti. Olemme yhdessä oman ja omistamiemme yritysten henkilöstön kanssa jälleen vieneet Ahlström Capitalia monta askelta eteenpäin, mistä esitän heille lämpimät kiitokseni. Kiitän omistajia ja hallitusta heidän osoittamastaan luottamuksesta ja tuesta sekä yhteistyökumppaneitamme hyvästä yhteistyöstä. Ahlström Capitalilla on erinomaiset lähtökohdat aktiiviseen vuoteen 2015. Taseemme mahdollistaa uudet sijoitukset, joita pyrimme toteuttamaan edellisvuoden tapaan. Salkkuyhtiöissä toimimme yrittäjähenkisesti ammattimaisena ja osallistuvana omistajana, tavoitteenamme omistaja-arvon kasvattaminen pitkäjänteisesti. Panu Routila toimitusjohtaja VUOSIKERTOMUS 2014 | 7 TOIMINTAYMPÄRISTÖ MARKKINOIDEN KEHITYS KAKSIJAKOISTA Ahlström Capitalin aktiivisiin, pitkäkestoisiin sijoituksiin perustuva strategia kantaa yhä hedelmää maailmantalouden epävarmuudesta ja markkinoiden huomattavan epävakaasta tilanteesta huolimatta. A ktiivisena sijoittajana Ahlström Capital pyrkii luomaan omistajuudellaan lisäarvoa, jolla on merkitystä sen omistamien yhtiöiden kasvulle ja kilpailukyvylle. Tavoitteeseensa päästäkseen Ahlström Capital tekee jatkuvaa yhteistyötä portfolioyhtiöidensä johdon ja hallitusten kanssa. Yhteistyön merkitys korostuu taloudellisesti epävarmoina aikoina, jolloin Ahlström Capitalin aktiivinen investointistrategia osoittaa vahvuutensa. YHDYSVALLAT KASVAA MUITA NOPEAMMIN Maailmantalouden kehitys eriytyi vuonna 2014. Yhdysvaltain talous kasvoi voimakkaasti ja S&P 500 -indeksi ylsi marraskuussa uuteen kaikkien aikojen ennätykseensä. Samalla kasvu euroalueella ja myös kehittyvissä talouksissa oli odotettua verkkaisempaa. Ukrainan ja Venäjän kriisit sekä niihin liittyvät taloudelliset sanktiot aiheuttavat lisäpaineita maailman ja erityisesti Euroopan ja Venäjän talouksien kehitykselle. Öljyn hinnan lasku tukee talouskasvua useimmissa maissa, mutta se on ollut kova isku Venäjän taloudelle. 8 | VUOSIKERTOMUS 2014 Uhkaavaa deflaatiota torjuakseen ja parantaakseen euroalueen kasvunäkymiä Euroopan keskuspankki (EKP) on päättänyt lisätä markkinoiden likviditeettiä ostamalla euromaiden valtionvelkakirjoja. Sen sijaan Yhdysvalloissa keskuspankki Federal Reserve (Fed) todennäköisesti nostaa ohjauskorkoja vuoden 2015 aikana reaktiona talouden vahvistumiseen ja normalisoidakseen rahapolitiikkansa finanssikriisin väistyttyä. Nykynäkymien valossa inflaation odotetaan pysyvän maltillisena. Markkinatilanteen epävarmuus vaikuttaa myös Ahlström Capitalin portfolioyhtiöiden liiketoimintaan. Monien asiakkaiden päätöksentekoa leimaa varovaisuus, ja he toimivat lyhyemmällä aikajänteellä, mikä johtuu osittain siitä, että talouksien kasvutahdissa eri puolilla maailmaa on suuria vaihteluita ja valuuttakurssien heilahtelu on viime aikoina voimistunut. YHTIÖIDEN ARVOSTUKSET KORKEALLA JA KORKOTASO HISTORIALLISEN ALHAINEN Sekä yrityskauppojen lukumäärä että yritysten arvostustasot nousivat vuonna 2014 ja ovat nyt PÄÄOMASIJOITUKSET EUROOPASSA KOROT JA INFLAATIO % 3,5 100 10,0 80 8,0 60 6,0 2,0 40 4,0 1,5 20 2,0 0 3,0 2,5 1,0 0,5 0 2010 2011 2012 Eurooppalaiset yritysostot, mrd dollaria 2013 2014* 2012 Keskisuurten yritysten arvostustaso (EV/EBITDA keskiarvo) * Ennuste Lähde: Yhdistetty useista lähteistä Inflaatio, Suomi 2013 2014* Inflaatio, euroalue 2015* 2016* 10 vuoden valtion obligaatioiden korko, euroalue * Ennuste Lähde: Nordea BKT:N KASVU % 8 6 4 2 0 -2 2012 Kiina Euroalue 2013 2014 Maailma 2015* USA 2016* Ruotsi Suomi Ennätysalhaalle laskeneet joukkovelkakirjojen tuotot ohjaavat sijoittajia hakemaan kasvua muista rahoitusinstrumenteista. * Ennuste Lähde: Nordea historiallisen keskiarvon yläpuolella. Tätä kehitystä tukivat ennätysalhaalle pudonneet joukkovelkakirjojen tuotot ja rahoituskustannukset. Koska velkainstrumenteista ei ollut saatavissa mainittavia tuottoja, pääomat hakeutuivat vaihtoehtoisiin sijoituskohteisiin, kuten pääomarahastoihin ja osakkeisiin, nostaen arvostustasoja. Matala korkotaso myötävaikutti osaltaan myös kiinteistömarkkinoiden kehitykseen. kysymykset alkaen Ukrainan tilanteesta ja Kreikan velkojen uudelleenneuvottelemisesta Yhdysvaltojen koronnostoon voivat luoda laajaa epävakautta markkinoille. Epävarmuus ja epävakaus voivat kuitenkin myös luoda uusia sijoitusmahdollisuuksia nopealiikkeiselle yksityiselle sijoitusyhtiölle, kuten Ahlström Capitalille. TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Maailmantalouden epävarmuuden ja markkinoiden epävakauden odotetaan jatkuvan vuonna 2015. Monet ratkaisuaan odottavat VUOSIKERTOMUS 2014 | 9 Omaisuuslajista riippuen tuottotavoitteemme on 5–15 prosenttia. 10 | VUOSIKERTOMUS 2014 JOHTAVA PERHEOMISTEINEN SIJOITUSYHTIÖ Ahlström Capitalin missiona on kasvattaa omistaja-arvoa johdonmukaisesti ja pitkäjänteisesti sekä tarjota vakaata ja hyvää vuotuista tuottoa. Yhtiö toteuttaa missiotaan tekemällä laadukkaita sijoituksia ja hoitamalla ja kehittämällä sijoitusomaisuuttaan Ahlströmin suvun arvojen ja yrittäjäperinteiden hengessä. A hlström Capital luo osakkeenomistajilleen arvoa johdonmukaisesti ja pitkäjänteisesti. Vuosittain jaetaan ennakoitavaa ja kilpailukykyistä osinkoa. Kokonaistuottotavoite on korkeampi kuin tavallisilla pörssisijoituksilla. Ahlström Capital rajoittaa taloudellisia riskejään hajauttamalla sijoituksensa useisiin omaisuusluokkiin, eri teollisuuden aloille ja yhtiöihin vähentäen siten vuotuisten tuottojen ja kassavirran heilahtelua. Saadakseen sijoituksilleen mahdollisimman korkean tuoton Ahlström Capital kehittää yhti- öitään liiketaloudellisten periaatteiden mukaisesti. Se pyrkii luomaan kestäviä ja dynaamisia nykyaikaisesti johdettuja liiketoimintakokonaisuuksia, joiden toimintatavat mahdollistavat niille nopean tarttumisen avautuviin mahdollisuuksiin. Ahlström Capital sijoittaa pääasiassa noteerattuihin ja noteeraamattomiin yhtiöihin sekä kiinteistöihin (ml. metsät) maissa, joissa noudatetaan pohjoismaisia hallintoperiaatteita. Sijoitusten pitoaika on usein suhteellisen pitkä, normaalisti viidestä seitsemään vuotta. Tästä VUOSIKERTOMUS 2014 | 11 STRATEGIA JA SIJOITUKSET Sijoitamme noteerattuihin ja noteeraamattomiin yhtiöihin sekä kiinteistöihin ja metsiin. huolimatta Ahlström Capital on päätöksenteossaan joustava ja nopea pystyen tarttumaan uusiin sijoitusmahdollisuuksiin ja hallinnoimaan portfoliotaan tehokkaasti nopeasti muuttuvassa ympäristössä. Uudet pääomasijoitukset ovat tyypillisesti 20-50 miljoonaa euroa. Sijoitusomaisuuttaan hoitaessaan ja kehittäessään Ahlström Capital käyttää parhainta saatavilla olevaa yhtiön sisäistä ja ulkopuolista osaamista ja asiantuntemusta. Yhtiö pyrkii järjestelmälliseen, tuloskeskeiseen ammattimaiseen toimintaan. Ahlström Capitalin toiminnan kulmakiviä ovat johdonmukaiset päätöksenteko-, seuranta- ja raportointijärjestelmät, ja Ahlström Capitalilla sekä sen portfolioyhtiöillä on asianmukaiset sisäiset toimintasäännöt ja riskienhallintakäytännöt. Ahlströmin suku on menneinä aikoina menestynyt yritystoiminnassaan suhtautumalla muutoksiin proaktiivisesti ja uudistumalla jatkuvasti. Ahlström Capital noudattaa tätä proaktiivista lähestymistapaa nykyisessä teollisuuden ja teknologian kehitysvaiheessa. Yhtiö katsoo pitkälle tulevaisuuteen, mutta tarvittaessa se kykenee muuttumaan ja tekemään nopeita päätöksiä. MONIPUOLISIA SIJOITUKSIA Ahlström Capitalin sijoitukset jakautuvat neljään pääomaisuusluokkaan: sijoitukset noteerattuihin yhtiöihin, sijoitukset noteeraamattomiin yhtiöihin, kiinteistöt ja metsät. Yhtiö on myös sijoittanut puhtaan teknologian kasvuyrityksiin cleantech-rahastonsa kautta. Ahlström Capitalin sijoitusomaisuuteen sisältyy myös likvidejä varoja, jotka koostuvat pääasiassa lyhytaikaisista korkosijoituksista. Hallinnoitavien varojen ulkoisesta käyvästä arvosta sijoitukset noteerattuihin yhtiöihin edustivat vuoden 2014 lopussa 24,2 prosenttia, sijoitukset noteeraamattomattomiin yhtiöihin 32,5 prosenttia, kiinteistöt 22,6 prosenttia, metsät 13,3 prosenttia sekä likvidit ja muut varat 7,4 prosenttia. Ahlström Capital sijoittaa pääasiassa teollisuuteen ja palveluihin hankkimalla yrityksistä joko enemmistöosuuden tai sellaisen vähemmistöosuuden, joka antaa merkittävän määräysvallan. 12 | VUOSIKERTOMUS 2014 SIJOITUKSET NOTEERATTUIHIN YHTIÖIHIN Helmikuussa Ahlström Capital sai päätökseen yritysjärjestelyn, jossa se osti Outokumpu Oyj:n osakkeita. Maaliskuussa yhtiö merkitsi omistusosuutensa mukaisen määrän osakkeita Outokummun merkintäoikeusannissa. Syyskuussa Ahlström Capital myi taajuusmuuttajavalmistaja Vaconin omistuksensa Danfossille. Lokakuussa Ahlström Capital ilmoitti käyttävänsä oikeutensa ostaa Ahlstrom Oyj:ltä 26,9 prosenttia Suomisen osakkeista. Kaupan seurauksena Ahlström Capitalista tuli Suomisen suurin osakkeenomistaja 27,3 prosentin osuudella. Vuoden 2014 lopussa Ahlström Capitalin omistuksiin noteeratuissa yhtiöissä lukeutuivat Ahlstrom Oyj, Munksjö Oyj, Outokumpu Oyj ja Suominen Oyj. SIJOITUKSET NOTEERAAMATTOMIIN YHTIÖIHIN Toukokuussa Ahlström Capital ilmoitti hankkivansa infra- ja rakennusalan palveluyrityksen Destia Oy:n Suomen valtiolta. Kaupan jälkeen Ahlström Capitalin noteeraamattomiin sijoituksiin lukeutuvat ÅR Packaging Group AB, Destia Group Oyj ja Enics AG. Ahlström Capitalin cleantech-rahasto sijoittaa kiinnostaviin cleantech-toimialan kohteisiin. Tällä hetkellä cleantech-portfolioon kuuluvat Ripasso Energy AB, Scandinavian Biogas Fuels International AB ja Frangible Safety Posts Ltd. KIINTEISTÖSIJOITUKSET Ahlström Capitalin kiinteistösijoitukset muodostuvat pääasiassa Eteläesplanadin kiinteistöstä sekä asuin-, teollisuus- ja liikekiinteistöistä Etelä-Suomessa. Ahlström Capital rakentaa myös uutta asuinaluetta Romaniassa lähellä Bukarestia, missä valmistui neljäs asuinkerrostalo keväällä 2014. Vuoden 2013 alusta lähtien useita asuntoosakeyhtiöitä tai asuinkerrostajoa on myyty, minkä seurauksena vuokrasopimusten määrä tulee vähenemään huomattavasti vuoden 2015 loppuun mennessä. METSÄT Ahlström Capitalilla on pitkät perinteet kestävässä metsäliiketoiminnassa. Ahlström Capitalin AHLSTRÖM CAPITALIN MERKITTÄVIMMÄT TEOLLISET SIJOITUKSET 31.12.2014 Tuotteet/Palvelut Liikevaihto, milj. euroa Omistus, % Kuitumateriaalit Erikoispaperit Ruostumaton teräs Kuitukankaat 1 001 1 137 6 844 402 10,9 11,1 3,1 27,3 Kartonki- ja joustopakkaukset Infrastruktuuri- ja rakennuspalvelut Teollisuuselektroniikan valmistuspalvelut 404 432 451 63,8 100,0 99,0 Portfolioyhtiöt Noteeratut yhtiöt Ahlstrom Munksjö Outokumpu Suominen Noteeraamattomat yhtiöt ÅR Packaging Group Destia Enics LIIKEVAIHTO JA NETTOTULOS, MILJ. EUROA 1 149,1 1 200 1 000 800 683,8 801,9 873,2 OSAKEKOHTAINEN ULKOINEN KÄYPÄ ARVO (EFV), EUROA 200 100 600 50 400 0 200 -50 0 2010 2011 Liikevaihto 2012 2013 834 150 861,0 2014 674 2010 940 1 008 722 2011 2012 2013 2014 Nettotulos metsäsijoitukset sijaitsevat pääosin Satakunnassa Länsi-Suomessa sekä Keski- ja Itä-Suomessa. Vuoden 2014 lopussa Ahlström Capitalin omistuksessa oli noin 32 000 hehtaaria metsiä. Tämä tekee Ahlström Capitalista yhden Suomen suurimmista yksityisistä metsänomistajista. UUSIA SIJOITUSKOHTEITA KARTOITETAAN erikoistunut pohjoismaisiin kohteisiin ja keskittyy paikallisesti tai globaalisti toimiviin yhtiöihin sekä kiinteistöihin. Ahlström Capital sijoittaa kassavirraltaan vahvoihin, vakiintuneisiin yhtiöihin, joilla on selvää kasvupotentiaalia. Sijoituksia tehdään pääasiallisesti teollisuuden, palveluiden ja kaupan sektoreille. Ahlström Capital kartoittaa jatkuvasti uusia, kiinnostavia sijoitusmahdollisuuksia. Yhtiö on VUOSIKERTOMUS 2014 | 13 KUVA: OUTOKUMPU Sijoituksiimme pörssiyhtiöissä kuuluivat vuoden 2014 lopussa omistukset Ahlstromissa, Munksjössä, Suomisessa ja Outokummussa. 14 | AVNUNOUSAI K L ERRETPOOMR UT S 2 20 01 14 4 NOTEERATUT YHTIÖT Sijoituksiimme pörssiyhtiöissä kuuluvat korkealaatuisia kuitumateriaaleja valmistava Ahlstrom Oyj; erikoispapereiden valmistaja Munksjö Oyj; Suominen Oyj, joka on johtava pyyhintä- ja hygieniatuotteisiin ja terveydenhuollon sovelluksiin tarkoitettujen kuitukankaiden valmistaja sekä Outokumpu Oyj, joka on maailman johtava ruostumattoman teräksen tuottaja. VUOSIKERTOMUS 2014 | 15 NOTEERATUT YHTIÖT Ahlstrom Oyj JOHTAVA KORKEALAATUISTEN MATERIAALIEN VALMISTAJA Ahlstrom on korkealaatuisten kuitumateriaalien valmistaja, joka työskentelee alansa johtavien yritysten kanssa kautta maailman. Yhtiön tavoitteena on kasvaa puhtaaseen ja terveeseen elinympäristöön tähtäävän tuotevalikoiman avulla. Ahlstromin kuitumateriaaleja käytetään monissa arkipäivän tuotteissa, kuten suodattimissa, terveydenhuollon kankaissa, laboratorio- ja bioteknologiasovelluksissa, tapeteissa ja elintarvikepakkauksissa. A hlstromin liiketoiminnalle on ominaista laaja ja hajautettu asiakaskunta, jolla on omat erityistarpeensa. Voidakseen palvella kilpailukykyisesti tällaista asiakaskuntaa Ahlstromin on kyettävä tarjoamaan pitkälle räätälöityjä tuotteita. Ahlstromin tuotteet eivät ole valmisratkaisuja, vaan jokainen tuote valmistetaan tarkkojen asiakasvaatimusten mukaisesti. Ahlstrom tekee tiivistä tuotekehitysyhteistyötä asiakkaidensa kanssa, jotta tuotteille pystytään varmistamaan optimaalinen markkinoilletuloaika. Ahlstromin innovaatio- ja tutkimustoiminta keskittyy asiakastarpeista lähteviin innovaatioihin ja tuoteparannuksiin. Vuonna 2014 liikevaihdosta 15 prosenttia syntyi kolmen viimeisen vuoden aikana kehitetyistä tuotteista. AHLSTROM – LIIKEVAIHTO 2010–2014, M€ (JATKUVAT LIIKETOIMINNOT) AHLSTROM – OMISTUSOSUUDET 2014 1 031,1 1 025,8 1 010,8 1 014,8 1 001,1 35,8 % 10,9 % Ahlström Capital Kotitaloudet Muut 53,3 % 2010 16 | VUOSIKERTOMUS 2014 2011 2012 2013 2014 KUVAT: AHLSTROM OYJ Ahlstromin päämarkkinat ovat Eurooppa (48 %), Pohjois-Amerikka (28 %), Etelä-Amerikka (6 %) sekä Aasia ja Tyynenmeren alue (16 %). Yhtiöllä on 29 tehdasta ympäri maailmaa. Ahlstromilla on noin 3 400 työntekijää 22 maassa. Ahlstromin osake on listattu NASDAQ OMX Helsingissä. AHLSTROMIN VUOSI 2014 Vuonna 2014 Ahlstromin liikevaihto oli 1 001,1 miljoonaa euroa (2013: 1 014,8 milj. euroa). Yhtiö yli kaksinkertaisti operatiivisen tuloksensa vuonna 2014. Tulosta paransivat yhtiön rakenneuudistuksessa saavutetut kustannus- säästöt, parantunut hinnoittelu sekä Advanced Filtration-, Transport Filtration- ja Food -liiketoiminta-alueiden parantuneet tulokset. TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Vuonna 2015 Ahlstrom odottaa liikevaihtonsa olevan 1 000–1 100 miljoonaa euroa. Organisaatiorakenteen ja prosessien yksinkertaistaminen on edennyt hyvin, ja tämän odotetaan pienentävän kustannuksia. Nämä hankkeet tuovat vähitellen lisää tehokkuutta ja hintakilpailukykyä vuoden 2015 aikana ja sen jälkeen. Ahlstrom Oyj 2014 1 001,1 10,9 % Liikevaihto, milj. euroa Omistusosuus VUOSIKERTOMUS 2014 | 17 NOTEERATUT YHTIÖT Munksjö Oyj VAHVA TULOS JA LOPPUUN SAATETTU INTEGRAATIOPROJEKTI Munksjöllä on vahva asema erikoispapereissa ja se kuuluu markkinajohtajiin useassa houkuttelevassa tuotesegmentissä. Erilaisia paperituotteita käytetään useissa teollisissa sovelluksissa ja kuluttajalähtöisissä tuotteissa, kuten huonekaluteollisuudessa ja sisustusalalla, sekä kestävämpien energiahuoltojärjestelmien luomiseksi. Yhtiön tuotevalikoimaan kuuluvat esimerkiksi koristepaperit, irrokepaperit, elektrotekniset paperit, hiomapapereiden pohjamateriaalit ja väliarkkipaperit. M unksjö tunnetaan asiantuntijuudestaan paperi- ja selluloosateknologioissa. Yhtiö käyttää tietoaan tarkoin valituilla teollisuudenaloilla, joilla selluloosa ja paperi voivat tuottaa toiminnallisia ja ympäristöä hyödyttäviä etuja, jotka lisäävät asiakkaan kykyä suunnitella ja valmistaa tuotteita menestyksekkäästi. Munksjö kehittää raaka-aineensa vastaamaan asiakkaiden erikoisvaatimuksiin. Tämä työ tehdään tiiviissä yhteistyössä hankintaorganisaation, toimittajien ja asiakkaiden kanssa. Uuden tuotteen kehittäminen perustuu intensiiviseen prosessiketjun seurantaan koskien uusia teknologioita ja sovelluksia. Munksjö on yksi maailman suurimmista erikoispaperiyhtiöistä, ja sillä on 15 tuotanto- ja jalostuslaitosta sekä maailmanlaajuinen palveluorganisaatio. Yhtiöllä on noin 2 900 työntekijää. Munksjön osake on ollut listattu NASDAQ MUNKSJÖ – PRO FORMA* -LIIKEVAIHTO 2012–2014, M€ MUNKSJÖ – OMISTUSOSUUDET 2014 1 154,6 1 120,3 1 137,3 53,2 % 11,1 % 26,3 % Ahlström Capital Kotitaloudet Ahlstrom Oyj Muut 9,4 % 2012 18 2013 2014 * Sisältää LP Europe ja Coated Specialties -liiketoiminnot alkaen 1.1.2012. Liiketoimintojen yhdistyminen saatettiin loppuun vuonna 2013 ja pro forma -tiedot on näin ollen laadittu vuoden 2013 neljänteen vuosineljännekseen saakka. Vuoden 2014 ensimmäisestä vuosineljänneksestä lähtien luvut ovat raportoituja lukuja. | VUOSIKERTOMUS 2014 KUVA: MUNKSJÖ OYJ OMX Helsingissä kesäkuusta 2013 lähtien ja NASDAQ OMX Tukholmassa joulukuusta 2014 lähtien. on loppuun saattamiseen, kassavirran kasvattamiseen ja kannattavuuden parantamiseen. MUNKSJÖN VUOSI 2014 Munksjön tehokas organisaatio, vahva tuotetarjonta sekä läheiset asiakassuhteet luovat hyvät edellytykset pitkäaikaiselle menestykselle. Näkymät erikoispaperien kysynnälle vuodelle 2015 ovat vakaat. Vuonna 2014 Munksjön liikevaihto oli 1 137,3 miljoonaa euroa (2013: 863,3 milj. euroa). Liikevaihdon merkittävä kasvu oli pääasiassa seurausta vuonna 2013 loppuun saatetusta Munksjö AB:n ja Ahlstrom Oyj:n Label and Processing -liiketoiminta-alueen liiketoimintojen yhdistämisestä. Vuoden 2014 aikana Munksjön toiminnan painopiste on siirtynyt integraatiotyöstä ja liiketoiminnan uudelleenjärjestämisestä integraati- TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Munksjö Oyj 2014 1 137,3 11,1 % Liikevaihto, milj. euroa Omistusosuus VUOSIKERTOMUS 2014 | 19 NOTEERATUT YHTIÖT Outokumpu Oyj OUTOKUMMUN TALOUDELLINEN TULOS PARANI SELVÄSTI Outokumpu on ruostumattoman teräksen markkinajohtaja maailmassa 2,6 miljoonan tonnin kylmävalssauskapasiteetilla. Yhtiö valmistaa edistyksellisiä materiaaleja, jotka ovat tehokkaita, kestäviä ja kierrätettäviä. Ruostumaton teräs on ihanteellinen materiaali kestäviin ratkaisuihin vaativissa käyttökohteissa aina ruokailu- ja sairaalavälineistä siltoihin ja energialaitoksiin. O utokumpu on ollut tärkeässä asemassa kehittämässä ruostumattoman teräksen teollisuutta. Materiaalina ruostumaton teräs on ollut olemassa 100 vuotta. Uusia laatuja kehitetään jatkuvasti, ja karakterisointeja tehdään lisää ruostumattoman teräksen kestävyyden, ruoste- ja lämpötilaresistanssin, pintaolemuksen ja koneistettavuuden täydeksi hyödyntämiseksi. Yhtiön tutkimustoiminta keskittyy ruostumattoman teräksen muotoiluominaisuuksiin ja muokattavuuteen, jotka avaavat ruostumattomalle teräkselle uusia sovellusmahdollisuuksia. Tähän lukeutuvat kiillotetut, harjatut sekä koristellut pinnat sekä myös karkaistut, suuren kestävyyden ruostumattomat teräkset ja laadut, jotka kestävät korroosiota erityisen hyvin. Outokummun tuotantolaitokset sijaitsevat Kiinassa, Suomessa, Saksassa, Meksikossa, Ruotsissa, Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa, ja yhtiön globaali myynti- ja palvelukeskusver- OUTOKUMPU – LIIKEVAIHTO 2010–2014, M€ OUTOKUMPU – OMISTUSOSUUDET 2014 7 961 6 745 4 229 6 844 58,9 % 29,8 % 5 009 Solidium Oy Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Ahlström Capital Kansaneläkelaitos 4,0 % 3,1 % 2,2 % 1,9 % 2010 2011 2012* 2013 Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Muut 2014 * Vuosien 2010–2011 luvut kattavat ainoastaan Outokummun. Vuoden 2012 tulos on esitetty kuin Outokumpu olisi saattanut Inoxumyrityskaupan päätökseen vuoden 2012 alussa. 20 | VUOSIKERTOMUS 2014 KUVA: OUTOKUMPU OYJ kosto palvelevat asiakkaita läheltä. Outokummun palveluksessa on yli 12 000 työntekijää yli 30 maassa. Outokummun osake on listattu NASDAQ OMX Helsingissä. OUTOKUMMUN VUOSI 2014 Vuonna 2014 Outokummun liikevaihto oli 6 844 miljoonaa euroa (2013: 6 745 milj. euroa) ja ruostumatonta terästä toimitettiin yhteensä 2 554 000 tonnia (2 585 000). Vuosi 2014 oli toinen vuosi Outokummun ja Inoxumin yhdistymisen jälkeen, ja strategian hyödyt alkoivat konkretisoitua. Kannattavuus parani selvästi, ja panostus asiakastyöhön näkyi parantuneena toimitusvarmuutena. TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Vuonna 2015 Outokumpu jatkaa toimitusvarmuuden ja asiakaspalvelun parantamista vahvistaakseen markkina-asemansa tiukasta kilpailutilanteesta huolimatta. Outokumpu keskittyy edelleen kannattavuuden parantamiseen ja velan vähentämiseen yhtiön palauttamiseksi kannattavaksi. Outokumpu Oyj 2014 6 844 3,1 % Liikevaihto, milj. euroa Omistusosuus VUOSIKERTOMUS 2014 | 21 NOTEERATUT YHTIÖT Suominen Oyj SUOMINEN JULKISTI UUDISTETUN STRATEGIANSA Suominen on rullatavarana toimitettavien kuitukankaiden maailmanlaajuisesti johtava valmistaja pyyhintä- ja hygieniatuotteiden sekä terveydenhuollon sovellusten osalta. Suomisen kuitukankaita käytetään kuluttajatuotteissa, kuten kosteuspyyhkeissä, terveyssiteissä ja haavataitoksissa. Suominen on pyyhintään tarkoitettujen kuitukankaiden globaali markkinajohtaja. S uomisen liiketoiminta on jaettu kahteen alueeseen: Convenience ja Care. Heinäkuussa 2014 Suominen myi joustopakkausliiketoimintansa Isossa-Britanniassa toimivalle pääomasijoitusyhtiö Lonsdale Capital Partners LLP:lle sekä liiketoiminnan johdolle. Järjestely koski yhtiön joustopakkausliiketoimintaa, johon sisältyivät Suominen Pakkaukset Oy ja sen tytäryhtiöt sekä Suominen Polska Sp. z.o.o. Kaupan myötä Suomisesta tuli strategisen linjauksensa mukaisesti yksinomaan kuitukankaisiin keskittynyt yhtiö. Lokakuussa 2014 Ahlström Capitalista tuli Suomisen suurin osakkeenomistaja, kun yhtiö käytti oikeutensa ostaa Ahlstrom Oyj:ltä 66 666 666 Suomisen osaketta. Ahlström Capitalin omistus Suomisesta kasvoi 27,3 prosenttiin. Suominen työllistää noin 600 työntekijää Euroopassa ja Pohjois- ja Etelä-Amerikassa. Yhtiöllä on yhteensä kahdeksan tuotantolai- SUOMINEN – LIIKEVAIHTO 2010–2014, M€ SUOMINEN – OMISTUSOSUUDET 2014 356,9 373,7 401,8 38,4 % 27,3 % Ahlström Capital Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma 55,7 98,3 10,7 % 5,7% 2010 22 | VUOSIKERTOMUS 2014 2011 2012 2013 2014 8,9 % 9,1 % Suomen Teollisuussijoitus Oy Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Muut KUVAT: SUOMINEN CORPORATION tosta. Suominen Oyj:n osake on listattu NASDAQ OMX Helsingissä. vien toimintojen liikevaihto nousi orgaanisesti 3,5 prosenttia. SUOMISEN VUOSI 2014 TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Suomisen liikevaihto oli 401,8 miljoonaa euroa vuonna 2014 (2013: 373,7 milj. euroa). Suominen saavutti vuonna 2014 tavoitetason kaikkien yhtiön hallituksen vuonna 2012 asettamien taloudellisten tavoitteiden osalta: sijoitetun pääoman tuotto nousi jatkuvien toimintojen osalta 15,7 prosenttiin (tavoitetaso yli 10 %) ja velkaantumisaste laski 34,7 prosenttiin (tavoitetaso 40–80 %). Myös kolmas tavoite, liikevaihdon toimialan keskiarvoa (noin 3 %) nopeampi orgaaninen kasvu, saavutettiin. Suomisen jatku- Vuoden 2014 viimeisellä neljänneksellä Suominen julkaisi strategiansa vuosille 2015–2017. Sen tavoitteena on kasvu ja tuotejohtajuus. Strategian toteuttamiseksi Suominen käynnisti kasvuinvestointiohjelman, jonka ensimmäiset investoinnit toteutetaan Suomisen tehtailla Brasilian Paulíniassa, Espanjan Alicantessa sekä Nakkilassa. Suominen arvioi, että sen koko vuoden 2015 liikevaihto ja liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä paranevat vuodesta 2014. Suominen Oyj 2014 401,8 27,3 % Liikevaihto, milj. euroa Omistusosuus VUOSIKERTOMUS 2014 | 23 KUVA: DESTIA GROUP OYJ Ahlström Capital osti vuonna 2014 Destian. Noteeraamattomiin sijoituksiimme kuuluivat jo entuudestaan Enics ja ÅR Packaging sekä cleantech-yhtiöitä. 24 | AVNUNOUSAI K L ERRETPOOMR UT S 2 20 01 14 4 NOTEERAAMATTOMAT YHTIÖT Sijoituksiimme noteeraamattomissa yhtiöissä kuuluvat suomalainen infra- ja rakennusalan palveluyritys Destia Group Oyj; teollisuuden ammattielektroniikan sopimusvalmistaja Enics AG; ÅR Packaging Group AB, joka on yksi Euroopan johtavista pakkausalan yrityksistä; sekä Ahlström Capitalin cleantech-portfolion yhtiöt Scandinavian Biogas Fuels International AB, Ripasso Energy AB ja Frangible Safety Posts Ltd. VUOSIKERTOMUS 2014 | 25 NOTEERAAMATTOMAT YHTIÖT Destia Group Oyj DESTIALLA HYVÄ OPERATIIVINEN TULOS VAIKEASSA MARKKINATILANTEESSA Destia on suomalainen infra- ja rakennusalan palveluyritys. Destia rakentaa, ylläpitää ja suunnittelee nykyaikaisia liikenne- ja teollisuusympäristöjä sekä kokonaisia elinympäristöjä. Destian palvelut ulottuvat kattavasta maanpäällisestä toiminnasta aina maanalaiseen rakentamiseen. T oukokuussa 2014 Ahlström Capital osti infra- ja rakennusalan palveluyrityksen Destia Oy:n Suomen valtiolta 148 miljoonan euron kauppahintaan. Kauppa selkeytti infra- ja rakennusalan kilpailutilannetta Suomessa. Destia on Suomessa alallaan johtava toimija, ja yhtiöllä on kestävän kasvun mahdollisuuksia infra-alan kokonaispalvelujen tuottajana. Yhtiöllä on mielenkiintoisia kasvumahdollisuuksia esimerkiksi junaratojen kunnossapidossa, kivija kaivosrakentamisessa sekä energiarakentamisessa. Destian palveluvalikoima kattaa infrastruktuurin koko elinkaaren aina suunnittelusta ylläpitoon. Yhtiön asiakaspohjaan lukeutuu teollisuus- ja liikeyrityksiä, kaupunkeja, kuntia ja valtion laitoksia. Destialla on Suomessa laaja verkosto paikallisia toimipisteitä. Henkilöstöä Destiassa on 1 502. DESTIA – LIIKEVAIHTO 2014, M€ DESTIA – OMISTUSOSUUDET 2014 431,5 100 % 261,8 Kokonaisliikevaihto 2014 Liikevaihto 1.7. alkaen* * Destia siirtyi Ahlström Capitalin omistukseen 1.7.2014. 26 | VUOSIKERTOMUS 2014 Ahlström Capital KUVAT: DESTIA GROUP OYJ DESTIAN VUOSI 2014 Vuonna 2014 Destian liikevaihto oli 431,5 miljoonaa euroa (2013: 489,7 milj. euroa). Liiketulos oli hyvä liikevaihdon alenemisesta ja haastavasta markkinatilanteesta huolimatta. Kilpailu urakoista jatkui tiukkana koko vuoden, mutta Destian tilauskanta kehittyi kuitenkin myönteisesti. TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Tilauskanta on suurempi kuin edellisvuonna ja jakaantuu aiempaa useammalle vuodelle. Destian vuoden 2015 liikevaihdon arvioidaan nousevan, mutta liikevoiton arvioidaan jäävän edellisvuodesta. Destia Group Oyj 2014 431,5 100,0 % Liikevaihto, milj. euroa Omistusosuus VUOSIKERTOMUS 2014 | 27 NOTEERAAMATTOMAT YHTIÖT Enics AG KASVU JA KEHITYS JATKUVAT Enics on yksi maailman suurimpia teollisuuden ammattielektroniikan sopimusvalmistajia (EMS) ja johtavien laitevalmistajien luottokumppani. Yhtiön erityisosaamisalueita ovat muun muassa liikennevälineiden ja liikenteen ohjausjärjestelmät, energian tuotanto ja siirto sekä rakennusautomaatio ja instrumentointi. Sopimusvalmistajana Enics pyrkii optimoimaan asiakkaidensa arvoketjuja ja parantamaan heidän kilpailukykyään. E nics tarjoaa tuotteen koko elinkaaren kattavat palvelut suunnittelusta valmistukseen sekä jälkimarkkinapalveluihin mukaan lukien hankinnan ja toimitusketjun hallinnan. Palveluvalikoimaan kuuluvat muun muassa nopea prototypointi, tuotannollistaminen, kustannusten optimointi, testausjärjestelmien kehittäminen, komponenttien ladonta, järjestelmien kokoonpano sekä korjaus ja ylläpito. Enics palvelee kahdeksan tuotantolaitoksensa avulla asiakkaita maailmanlaajuisesti kahdella mantereella: yhtiöllä on kaksi laitosta Kiinassa ja Ruotsissa sekä yksi laitos Virossa, Suomessa, Slovakiassa ja Sveitsissä. Enicsin palveluksessa on noin 3 200 työntekijää, ja yhtiön pääkonttori sijaitsee Zürichissä, Sveitsissä. ENICS – LIIKEVAIHTO 2010–2014, M€ ENICS – OMISTUSOSUUDET 2014 382,2 396,3 422,3 ENICSIN VUOSI 2014 Vuonna 2014 Enicsin liikevaihto oli 451,1 miljoonaa euroa (2013: 422,3 milj. euroa). Toimintaympäristö oli haastava koko vuoden ajan. 451,1 1% 99 % 320,3 Ahlström Capital Henkilöstö 2010 28 | VUOSIKERTOMUS 2014 2011 2012 2013 2014 KUVA: ENICS AG Näkyvyys tulevaisuuteen oli rajallista, ja vuotta hallitsi kysynnän epävakaa kehitys. Enics jatkoi menestyksekkään teollisuuden elektroniikkaan keskittyvän strategiansa toteuttamista ja kasvatti liikevaihtoaan lähes 7 prosenttia. Vuonna 2014 yhtiö paransi jälleen tulostaan edellisvuodesta. TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Näkyvyys liiketoiminnan sekä yleisen taloustilanteen kehittymiseen on rajallista. Toimintaympäristön odotetaan pysyvän haastavana myös vuonna 2015. Tutkimuslaitosten arvioiden mukaan kasvua nähdään tietyillä teollisuus- elektroniikan segmenteillä, vaikkakin kasvu tulee olemaan aiemmin ennustettua hillitympää myös tulevina vuosina. Tämä sekä Enicsin vankka asiakaskanta ja vahva läsnäolo kasvavilla markkinoilla tarjoavat yhtiölle kasvumahdollisuuksia tulevaisuudessa. Enics AG 2014 451,1 99,0 % Liikevaihto, milj. euroa Omistusosuus VUOSIKERTOMUS 2014 | 29 NOTEERAAMATTOMAT YHTIÖT ÅR Packaging Group AB ÅR PACKAGINGILLA VAHVA TALOUDELLINEN TULOS VUONNA 2014 ÅR Packaging on Euroopan johtavia pakkausalan yrityksiä. Yhtiö luo laajalla tuotetarjonnallaan sekä pakkausasiantuntijuudellaan lisäarvoa asiakkailleen. Å R Packagingilla on kolme pääliiketoiminta-aluetta: Food Packaging, Barrier Packaging ja Branded Products. Yhtiö toimii viidellä maantieteellisellä alueella, jotka ovat Ruotsi, Saksa, Venäjä, Ranska ja Pohjoismaat. ÅR Packaging Groupilla on 14 tehdasta seitsemässä Euroopan maassa. Yhtiön palveluksessa on noin 1 600 työntekijää. ÅR PACKAGING – LIIKEVAIHTO 2012–2014, M€ 413,0 424,5 404,3 ÅR PACKAGING GROUPIN VUOSI 2014 Vuonna 2014 ÅR Packaging Groupin liikevaihto oli yhteensä 404,3 miljoonaa euroa (2013: 424,5 milj. euroa). Vahva, strateginen läsnäolo markkinoilla ja yhtiön sisäinen tehostamisohjelma paransivat kannattavuutta. Viimeisen kahden vuoden aikana ÅR Packaging on keskittynyt kestävän ja vahvan kannattavuuden varmistamiseen. ÅR PACKAGING – OMISTUSOSUUDET 2014 64 % 34 % Ahlström Capital Accent Equity 2008 2% 2012* 2013 2014 * Poislukien myyty juomapakkausliiketoiminta. 30 | VUOSIKERTOMUS 2014 Henkilöstö KUVAT: ÅR PACKAGING GROUP AB Yhtiön kesäkuussa 2013 liikkeeseenlaskema 80 miljoonan euron joukkovelkakirjalaina listattiin NASDAQ OMX Tukholman pörssiin 1.7.2014. TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Vuoden 2015 alussa ÅR Packaging ilmoitti ostavansa MeadWestvacon pakkaustoiminnot Euroopassa. Järjestelyyn sisältyvät yhtiön tupakka-, makeis- ja kuluttajatuotepakkaustoiminnot. Hankinta kasvattaa ÅR Packagingin vahvuutta ja läsnäoloa markkinoilla vuonna 2015 yhtiön asiakkaiden eduksi. Yrityskaupan rahoittamiseksi ÅR Packaging Group laski maaliskuussa 2015 liikkeelle 35 miljoonan euron joukkovelkakirjalainan, joka otettiin markkinoilla hyvin vastaan. ÅR Packaging Group AB 2014 404,3 63,8 % Liikevaihto, milj. euroa Omistusosuus VUOSIKERTOMUS 2014 | 31 NOTEERAAMATTOMAT YHTIÖT Cleantech-yhtiöt KUVA: RIPASSO ENERGY AB AHLSTRÖM CAPITAL KEHITTÄÄ CLEANTECH-YHTIÖITÄ Ahlström Capitalin cleantech-rahasto sijoittaa kiinnostaviin puhtaan teknologian yhtiöihin. Tällä hetkellä cleantech-portfolioon kuuluvat Scandinavian Biogas Fuels International AB, Ripasso Energy AB ja Frangible Safety Posts Ltd. Ahlström Capitalin tavoitteena on kehittää omistamiensa yhtiöiden liiketoimintaa, kunnes ne ovat valmiit kaupallistamaan tuotteensa. Vuonna 2014 Ahlström Capital irtautui omistuksistaan TD Light Sweden AB:ssä ja Mervento Oy:ssä. 32 | VUOSIKERTOMUS 2014 34,1 % SCANDINAVIAN BIOGAS FUELS INTERNATIONAL AB kanssa Pohjoismaissa ja erityisesti Keski-Ruotsin itäosissa, jossa sijaitsevat yhtiön pääasialliset markkinat. Esimerkiksi suurin osa Tukholman linja-autoista kulkee yhtiön tuottamalla biokaasulla. Biokaasun hyödyntäminen polttoaineena auttaa parantamaan kaupungin ilmanlaatua merkittävästi. Vuonna 2014 yhtiö alkoi kartoittaa uusia kasvuun tähtääviä projekteja kunnianhimoisen kasvusuunnitelmansa ja strategiansa mukaisesti, tavoitteenaan vastata jatkuvasti kasvavaan päästöttömän polttoaineen tarpeeseen. Rahaston omistusosuus: RIPASSO ENERGY AB Yhtiön teknologiaosaaminen lämpömoottoreiden saralla on huippuluokkaa ja sen moottoreiden tehokkuus on tunnustettu maailmanlaajuisesti, mikä tuo yhtiölle huomattavia kilpailuetuja. Ripasso Energy saavutti vuonna 2012 uuden virallisen maailmanennätyksen, yli 32 prosenttia, aurinkoenergian konvertoimisessa sähköverkkolaatuun. Rahaston omistusosuus: FRANGIBLE SAFETY POSTS LTD. painuu turvallisesti kokoon, jos siihen törmää tieltä suistunut auto. Teräspylväisiin verrattuna taipuvat turvapylväät parantavat turvallisuutta, ovat edullisempia ylläpitää, ja niiden ympäristövaikutus on pienempi. Frangible Safety Posts on rakentanut vahvan toimitusketjun ja laajentaa toimintaansa kansainvälisille markkinoille. Rahaston omistusosuus: Scandinavian Biogas on yksi Ruotsin suurimmista yksityisistä biokaasun tuottajista. Yhtiö keskittyy teollisen mittakaavan tuotantoon ja on alan johtava asiantuntija resursseja ja energiaa säästävien biokaasulaitosten suunnittelussa ja ylläpidossa. Tavoitteena on maksimoida tehokkaiden prosessien avulla biokaasutuotannon määrät. Prosessi, jolla yhtiö tuottaa suuria määriä biokaasua, kuuluu maailman tehokkaimpiin. Biokaasuprojekteja toteutetaan tiiviissä yhteistyössä yksityisten ja kunnalllisten toimijoiden Ruotsalainen Ripasso Energy kehittää teknologiaa, jolla aurinkoenergiasta voidaan tuottaa sähköä tehokkaasti stirling-lämpömoottorilla. Yhtiö toimittaa keskittävään aurinkovoimaan (CSP) perustuvia järjestelmiä energialaitoksille sekä voimalaitosjärjestelmien toimittajille kansainvälisillä markkinoilla. Brittiläinen Frangible Safety Posts toimii passiivisen liikenneturvallisuuden markkinoilla. Yhtiön toimittamat opastepylväät antavat periksi törmäyksessä, mikä vähentää kuolemaan johtaneita onnettomuuksia. Yhtiöllä on ainutlaatuinen, patentoitu pylväsmalli, joka kannattelee kylttejä esimerkiksi kovassakin tuulessa, mutta 75,0 % 40,0 % VUOSIKERTOMUS 2014 | 33 Kiinteistösijoitukset tasapainottavat sijoitussalkkumme riskiä sekä tuovat vakaampaa tuottoa. 34 | VUOSIKERTOMUS 2014 AHLSTRÖM CAPITALIN KIINTEISTÖSIJOITUKSET Arvokiinteistöjen aktiivinen kehittäminen sekä uusien sijoitusmahdollisuuksien kartoittaminen ovat oleellinen osa Ahlström Capitalin kiinteistöstrategiaa. VUOSIKERTOMUS 2014 | 35 KIINTEISTÖSIJOITUKSET KIINTEISTÖJEN AKTIIVINEN KEHITTÄMINEN KASVATTAA TUOTTOJA Ahlström Capitalin sijoitustoimintaan kuuluvat kiinteästi kiinteistöjen omistaminen ja kehittäminen. Kiinteistösijoitukset tasapainottavat muiden sijoitusten riskiä ja antavat vakaampaa tuottoa, minkä vuoksi niillä on merkittävä rooli Ahlström Capitalin sijoitusstrategiassa. A hlström Capitalin kiinteistösijoitukset koostuvat pääosin Eteläesplanadin toimistorakennuksesta sekä asuin-, teollisuus- ja liikekiinteistöistä Etelä-Suomessa. Portfolioon kuuluu myös maa-alue Romanian Bragadirussa lähellä Bukarestia. Ahlström Capital ja sen paikallinen yhteistyökumppani ovat rakentaneet alueelle useita asuinrakennuksia, ja hanke jatkuu yhä. 36 | VUOSIKERTOMUS 2014 Ahlström Capital panostaa aktiivisesti kiinteistöportfolionsa kehittämiseen, mutta tietyt kiinteistöomistukset ovat pysyvä osa portfoliota. Ahlströmin suvun perintökiinteistöt, kuten ruukkialueet Noormarkussa ja Kauttualla, ovat osa Suomen teollisuus- ja kulttuurihistoriaa. Niillä sijaitsee useita 1900-luvun vaihteen molemmin puolin rakennettuja, aikakauden tunnetuimpien suomalaisten arkkitehtien suun- Ahlström Capital etsii jatkuvasti myös uusia sijoituskohteita. nittelemia rakennuksia. Niihin kuuluu myös Alvar Aallon suunnittelema Villa Mairea, joka valmistumisestaan vuonna 1939 saakka on ollut maailmanlaajuisesti arvostettu nykyarkkitehtuurin merkkiteos. Näitä rakennuksia ympäristöineen hoidetaan niiden arvoa kunnioittaen. Ne tarjoavat nykyisin muun muassa kokous- ja majoituspalveluita. Vuoden 2014 lopussa Ahlström Capitalin kiinteistöportfolion arvo oli noin 180 miljoonaa euroa. Kiinteistöt muodostivat noin 23 prosenttia Ahlström Capitalin sijoituksista. HAASTEELLINEN MARKKINAYMPÄRISTÖ Kiinteistömarkkinoille vuosi 2014 oli haasteellinen useimmissa Euroopan maissa. Suomen kiinteistömarkkina on pieni ja sille on tullut viime vuosina monia ulkomaisia toimijoita, minkä vuoksi kilpailu etenkin laatukiinteistöistä on lisääntynyt. Tällaisessa markkinatilanteessa Ahlström Capital valitsee kiinteistökohteet erittäin huolellisesti. Romania oli yksi harvoista Euroopan maista, jossa kiinteistömarkkina kasvoi vuonna 2014. Kysyntää oli erityisesti keskiluokan ja alemman keskiluokan asunnoille. KIINTEISTÖPORTFOLIOTA KEHITETÄÄN AKTIIVISESTI Eteläesplanadin kiinteistö on Ahlström Capitalille pitkäaikainen sijoitus. Muiden kiinteistöjen osalta Ahlström Capitalin strategiana on investoida kohteisiin ja kehittää niitä aktiivisesti mahdolliseen tulevaan myyntiin varautuen. Vuodesta 2013 lähtien useita asunto-osakeyhtiöitä tai asuintajoa on myyty. Tavoitteena on, että Ahlström Capitalin vuokrasopimusten lukumäärä laskee vuoden 2013 runsaasta 1 200 sopimuksesta noin 300:aan vuoden 2015 loppuun mennessä. Lahdessa Ahlström Capital on mukana Lahden Kulmala -kiinteistöhankkeessa. Tämän funktionalistista tyyliä edustavan rakennuksen asuinhuoneistojen ja liiketilojen peruskorjauksen odotetaan valmistuvan keväällä 2015. Yleisestä taloustilanteesta johtuen liiketilojen vuokramarkkinat olivat vuonna 2014 haasteelliset. Ahlström Capital etsii jatkuvasti uusia sijoituskohteita, erityisesti Suomen sekä jossain määrin myös muiden Pohjoismaiden kiinteistömarkkinoilta. ETELÄESPLANADIN KIINTEISTÖ VUOKRATTU KOKONAAN Eteläesplanadin kiinteistö oli kokonaisuudessaan vuokrattu läpi vuoden 2014. Mainittavia vuokralaisvaihdoksia ei vuoden aikana ollut ja toiminta jatkuu entisellään. KEHITYSHANKKEITA LÖNNROTINKADUN JA KASARMIKADUN KIINTEISTÖISSÄ Ahlström Capital jatkoi Lönnrotinkadun kiinteistön kehitystyötä yhdessä yhteistyökumppaninsa kanssa. Rakennus on palautettu asuinkäyttöön, ja koska osa kiinteistöstä on suojeltu, sen peruskorjaus on tehty erittäin huolellisesti rakennuksen kulttuurihistorialliset arvot huomioon ottaen. Ahlström Capital ja sen yhteistyökumppani käyvät parhaillaan neuvotteluja Helsingin kaupungin kanssa Kasarmikatu 21:n kiinteistöstä, joka on Helsingin kaupungin rakennusviraston käytössä. Suunnitelmana on purkaa nykyinen rakennus ja rakentaa tontille uusi toimistorakennus. Rakennustöiden arvioidaan alkavan alkuvuodesta 2016. ROMANIAN KIINTEISTÖMARKKINAT KASVUSSA Romanian kiinteistöhankkeet etenevät aikataulussa. Neljäs asuinrakennus valmistui keväällä 2014, ja asuntojen myynti on edennyt hyvin. Kolmen aiemmin valmistuneen talon kaikki asunnot on myyty. Viidennen rakennuksen rakentaminen aloitettiin maaliskuussa 2014, ja sen odotetaan valmistuvan keväällä 2015. Kuudennen rakennuksen suunnittelu on käynnissä ja rakennustöiden arvioidaan käynnistyvän keväällä 2015. Ahlström Capitalin kiinteistöportfolion arvo on noin 180 miljoonaa euroa. VUOSIKERTOMUS 2014 | 37 Ahlström Capital on suurimpia yksityisiä metsänomistajia Suomessa. 38 | AVNUNOUSAI K L ERRETPOOMR UT S 2 20 01 14 4 AHLSTRÖM CAPITALIN METSÄSIJOITUKSET Ahlström Capitalilla on vahvat perinteet kestävässä metsäliiketoiminnassa. Metsäsijoitukset tasapainottavat muihin sijoituksiin liittyviä riskejä. VUOSIKERTOMUS 2014 | 39 METSÄSIJOITUKSET VASTUULLINEN, PITKÄJÄNTEINEN METSÄNOMISTAJA Metsien hoitaminen ja hyödyntäminen ovat tärkeällä sijalla Ahlström Capitalin sijoitustoiminnassa. Kiinteistöjen tavoin ne tasapainottavat muihin sijoituksiin liittyviä riskejä ja tarjoavat tasaisen tuoton. A hlström Capitalilla on pitkät perinteet kestävässä metsäliiketoiminnassa. Yhtiön metsäsijoitukset sijaitsevat pääosin Satakunnassa Länsi-Suomessa sekä Keski- ja Itä-Suomessa. Tällä hetkellä Ahlström Capitalin omistuksessa on noin 32 000 hehtaaria metsiä, mikä tekee yhtiöstä yhden Suomen suurimmista yksityisistä metsänomistajista. Vuoden 2014 lopulla Ahlström Capitalin omistamien metsien arvo oli noin 107 miljoonaa euroa, ja ne muodostivat 13,5 prosenttia sijoituksista. Ahlström Capitalin metsäsijoituksia hoitaa sen tytäryhtiö A. Ahlström Kiinteistöt Oy. Metsiä hoidetaan tehokkaasti ja taloudellisesti parhaita metsänhoidon metodeja hyödyntäen. Samalla huolehditaan ansaintapohjan laajentamisesta ja metsien elinvoimaisuudesta. METSÄN MONIMUOTOISUUDEN YLLÄPITÄMINEN Metsän monimuotoisuuden ylläpitämisellä on tärkeä sija Ahlström Capitalin metsäliiketoiminnassa. Puuntuotanto on metsätalouden perusta, ja metsiä hoidetaan vakiintuneiden parhaiden käytäntöjen mukaisesti maksimaalisen puuntuotannon varmistamiseksi. Samalla otetaan huomioon metsän monimuotoisuuden ylläpitäminen, metsien monikäyttöisyys sekä metsien historiallisen pitkän käytön luomat kulttuuriarvot. Nämä eri tavat hyödyntää metsiä ovat tasapainossa ja tukevat toisiaan. 40 | VUOSIKERTOMUS 2014 VAKAA MARKKINAKEHITYS Vuonna 2014 Suomen metsäteollisuuden tuotanto, vienti ja vientihinnat jatkoivat nousuaan. Kasvu oli kuitenkin edellisvuotta hitaampaa johtuen kysynnän kasvun hidastumisesta useilla markkina-alueilla. Sahatavaran tuotanto lisääntyi noin viisi prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Samalla sahatavaran vientihinnat ovat nousseet. Sahatavaran vientinäkymät kuitenkin heikkenivät syksyn aikana ja useat sahat ilmoittivat tuotantomäärien vähennyksistä. Sellun tuotanto väheni noin yhden prosentin vuonna 2014, vaikkakin sellun vienti kasvoi hieman. Myös sellun vientihinnat nousivat. Paperialalla tuotantomäärät ja vientihinnat jatkoivat lievää laskua. Puun hinnat laskivat hieman syksyn aikana. Puun myynti on tapana jakaa pysty-, toimitus- ja energiapuukauppaan. Vuoden 2014 aikana puuta myytiin 29 000 m³ pystykauppana, 86 000 m³ toimituskauppana ja 15 000 m³ energiapuuna. Ahlström Capitalin tavoitteena on kasvattaa toimituskaupan osuutta metsäliiketoiminnassaan. Vuonna 2014 metsäliiketoiminnan yhteenlaskettu liikevaihto oli 6 miljoonaa euroa. Ahlström Capitalin tuottotavoite metsäliiketoiminnalle on viisi prosenttia. UUSIUTUVAN ENERGIAN MERKITYS KASVAA Ahlström Capitalin metsäliiketoiminnan pääasiakkaita ovat Suomen suurimmat metsäyh- METSÄMAAN KESKIMÄÄRÄINEN HINTA SATAKUNNASSA JA SUOMESSA, €/ha Metsiä yhteensä 32 000 5 000 4 500 4 000 hehtaaria 3 500 3 000 Ruukkien alueet 16 309 hehtaaria 2 500 Muu Länsi-Suomi 10 630 hehtaaria 1 500 2 000 1 000 Muu Suomi 5 510 hehtaaria 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 H1/14 Satakunta tiöt, lukuisat paikalliset sahat sekä energiayhtiöt. Ahlström Capital uskoo, että uusiutuvan energian merkitys kasvaa tulevaisuudessa. Tämä vaikuttaa myös puun käyttöön energianlähteenä. Paljon riippuu kuitenkin siitä, miten Suomen hallitus tukee erilaisia energiamuotoja. Suomi on sitoutunut kasvattamaan uusiutuvien energialähteiden määrää 27 prosenttiin 2030 mennessä EU:n tavoitteiden mukaisesti. Tuulienergian tuotannon suunnitteleminen Ahlström Capitalin omistamilla maa-alueilla on yksi esimerkki uusiutuvan energian kasvavasta merkityksestä. Suunnitelmien edetessä Ahlström Capital määrittelee, vuokraako se Suomi maat tuulivoiman tuottajalle vai ottaako se suuremman roolin tuulivoimaliiketoiminnassa. UUDEN METSÄTIETOJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖÖNOTTO Uuden metsätietojärjestelmän käyttöönotto oli yksi olennaisimmista tapahtumista vuonna 2014. Järjestelmä antaa esimerkiksi enemmän tietoa Ahlström Capitalin metsistä sekä puuvarastojen koosta ja sijainnista. Lisäksi se mahdollistaa reaaliaikaisen yhteyden Ahlström Capitalin metsäliiketoiminnan alihankkijoihin. Uusi järjestelmä tukee Ahlström Capitalin strategiaa kasvattaa toimituskaupan osuutta yhtiön metsäliiketoiminnassa. METSÄLIIKETOIMINNAN YTIMESSÄ VASTUULLISUUS Vastuullisuus on Ahlström Capitalin metsäliiketoiminnan ytimessä. Kaikki metsät on sertifioitu ja osa metsistä sijaitsee Natura-luonnonsuojelualueilla. Ahlström Capital omistaa noin 100 hehtaaria aarniometsää Noormarkussa. VUOSIKERTOMUS 2014 | 41 Noudatamme hyvää hallintotapaa kaikessa toiminnassamme. 42 | VUOSIKERTOMUS 2014 HALLINNOINTI JA JOHTAMINEN A hlström Capital Oy (“Ahlström Capital” tai “yhtiö”) on Suomessa rekisteröity yksityinen osakeyhtiö. Se on sitoutunut noudattamaan hyvää hallinnointitapaa Suomen osakeyhtiölain, yhtiön yhtiöjärjestyksen ja Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin periaatteiden mukaisesti. Yhtiö noudattaa voimassaolevia sisäpiirisääntöjä, mutta listaamattomana yhtiönä sillä ei ole varsinaista sisäpiirihallintoa. Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodi on luettavissa verkossa osoitteessa: www.cgfinland.fi. Ahlström Capital Oy on Ahlström Capital -konsernin (“konserni”) emoyhtiö, jonka hallinto- ja päätöselimet ovat yhtiökokous, hallitus, nimitys- ja palkitsemisvaliokunta ja toimitusjohtaja. Yhtiöllä on merkittäviä vähemmistöomistuksia osakkuusyhtiöissä. Se vastaa konsernin toiminnan kehittämisestä ja hoitaa konsernin taloudellisen raportoinnin, antaa konserni- ja osakkuusyhtiöille riskienhallinta-, rahoitus-, talous-, laki- ja hallintopalveluita sekä neuvontaa strategisissa ja investointeihin liittyvissä kysymyksissä. Konserni muodostuu useista itsenäisistä yhtiöistä, alakonserneista ja erillisistä osakkuusyhtiöistä. Tytäryhtiöiden, alakonsernien ja yksittäisten osakkuusyhtiöiden toimintaa koskevat päätökset tehdään näiden yhtiöiden päättävissä elimissä. Yhtiö toteuttaa omistajuuttaan tytär- ja osakkuusyhtiöissä hallituksensa näiden päättäviin elimiin vuosittain valitsemien edustajien kautta. Yhtiön osakkeet on liitetty Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään Suomen arvo-osuusjärjestelmään. Ahlström Capitalin kotipaikka on Helsinki. VUOSIKERTOMUS 2014 | 43 HALLINNOINTI JA JOHTAMINEN Yhtiö antaa säännöllisesti tietoja osakkeenomistajille, työntekijöille ja julkisuuteen. Myös yhtiön kotisivulla www.ahlstromcapital.com on tietoja yhtiöstä ja sen toiminnasta. YHTIÖKOKOUS Ahlström Capitalin ylintä päätösvaltaa käyttävät osakkeenomistajat yhtiökokouksessa. Varsinainen yhtiökokous päättää hallituksen jäsenten lukumäärästä ja valitsee hallituksen jäsenet sekä päättää hallituksen jäsenille ja tilintarkastajille maksettavista palkkioista. Tämän lisäksi yhtiökokouksen yksinomaiseen toimivaltaan kuuluu muun muassa yhtiöjärjestyksen muuttaminen, tilinpäätöksen vahvistaminen, osingonjaosta päättäminen, vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle ja toimitusjohtajalle sekä tilintarkastajien valinta. Yhtiöjärjestyksen mukaisesti kutsu yhtiökokoukseen joko toimitetaan osakkaille kirjattuna kirjeenä tai julkaistaan Virallisessa lehdessä aikaisintaan kaksi kuukautta ja viimeistään yhtä viikkoa ennen yhtiökokouksen täsmäytyspäivää, joka on kahdeksan arkipäivää ennen yhtiökokousta. Osallistuminen yhtiökokoukseen edellyttää etukäteisilmoitusta viimeistään kokouskutsussa mainittuna päivänä, joka voi olla aikaisintaan 10 päivää ennen kokouspäivää. Yhtiökokoukset pidetään yhtiön rekisteröidyssä kotipaikassa tai Noormarkussa, Porin kaupungissa. Vuonna 2014 varsinainen yhtiökokous pidettiin 26. maaliskuuta Helsingissä. Lisäksi 12. toukokuuta pidettiin ylimääräinen yhtiökokous. HALLITUS Yhtiöjärjestyksen mukaisesti hallitukseen kuuluu vähintään viisi ja enintään seitsemän varsinaista jäsentä. Hallituksen jäsenet valitaan varsinaisessa yhtiökokouksessa ajaksi, joka päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen lopussa. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja, jos niin tarpeelliseksi katsoo, varapuheenjohtajan. Hallitus edustaa yhtiön omistajia. Sen tehtävät ja vastuut määräytyvät osakeyhtiölain ja muun sovellettavan lainsäädännön, yhtiöjärjestyksen ja hallituksen työjärjestyksen pohjalta. Hallituksella on yleistoimivalta kaikissa niissä 44 | VUOSIKERTOMUS 2014 asioissa, joita ei lain tai yhtiöjärjestyksen mukaan ole määrätty toisten toimielinten päätettäväksi tai suoritettavaksi. Hallitus huolehtii yhdessä toimitusjohtajan kanssa sisäisestä valvonnasta, johon kuuluu myös riskienhallinta. Riskienhallintaa toteutetaan pääasiallisesti tytär- ja osakkuusyhtiöissä eli siellä, missä riskejä voi syntyä. Hallitus vahvistaa yhtiön ja konsernin yleiset tavoitteet ja strategian sekä hyväksyy vuosisuunnitelman. Työjärjestyksen mukaisesti hallituksen jäsenten tulee olla riippumattomia yhtiön ja konsernin johdosta ja työntekijöistä sekä kilpailijoista, merkittävistä sopimuskumppaneista ja Ahlström Capitalin suorista sijoituskohteista. Hallituksen jäsen ei edusta tiettyä osakkeenomistajaa tai osakkeenomistajaryhmää. Ahlström Capitalin hallitukseen kuuluivat 1.1.–26.3. Stig Gustavson (puheenjohtaja), Thomas Ahlström, Mats Danielsson, Johannes Gullichsen, Kaj Hedvall, Jouko Oksanen ja Peter Seligson. 26. maaliskuuta pidetyssä yhtiökokouksessa hallitukseen valittiin uudelleen Stig Gustavson, Thomas Ahlström, Mats Danielsson, Kaj Hedvall, Jouko Oksanen ja Peter Seligson. Malin Persson valittiin uudeksi hallituksen jäseneksi. Hallitus valitsi järjestäytymiskokouksessaan Stig Gustavsonin hallituksen puheenjohtajaksi. Molemmat sukupuolet ovat edustettuina hallituksessa. Kaikki hallituksen jäsenet ovat riippumattomia Ahlström Capitalista. Hallituksen jäsenet ovat riippumattomia suurimmista osakkeenomistajista, paitsi Thomas Ahlström, joka on Antti Ahlström Perilliset Oy:n toimitusjohtaja. Hallitus piti vuoden 2014 aikana 19 kokousta, joista kolme oli muodoltaan per capsulam -kokouksia. Keskimäärin 98 prosenttia jäsenistä osallistui kokouksiin. Hallitus suoritti myös vuonna 2014 vuosittaisen itsearvioinnin. NIMITYS- JA PALKITSEMISVALIOKUNTA Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan tehtävänä on valmistella hallitukselle esityksiä yhtiön ja konsernin hallinnosta, hallitusnimityksistä, yhtiössä sovellettavista palkka- ja kannustinjärjestelmistä sekä yhtiön johdon työsuhteiden eh- doista. Valiokunnalla on puheenjohtaja ja kaksi jäsentä, jotka hallitus nimittää vuosittain. Vuonna 2014 nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtaja on ollut Stig Gustavson ja jäseniä ovat olleet Jouko Oksanen ja Thomas Ahlström. Valiokunta kokoontui vuoden 2014 aikana neljä kertaa. Valiokunnan jäsenten osallistumisprosentti kokouksiin oli 100. TOIMITUSJOHTAJA JA HENKILÖSTÖ Ahlström Capitalin toimitusjohtajan valitsee hallitus. Toimitusjohtaja suunnittelee ja johtaa yhtiön ja konsernin toimintaa sekä vastaa yhtiön ja konsernin operatiivisesta hallinnosta hallituksen ohjeiden ja päätösten mukaisesti. Hän valvoo ja johtaa potentiaalisten sijoituskohteiden analysointia ja arviointia sekä omistusten kehittämistä ja myyntiä. Yhtiön toimitusjohtajana on 1.4.2008 lähtien toiminut KTM Panu Routila. Toimitusjohtajan aseman ehdot määritellään kirjallisessa sopimuksessa, jonka hallitus vahvistaa. Jos Ahlström Capital päättää sopimuksen, toimitusjohtajalle maksetaan kahdeksantoista kuukauden palkkaa vastaava eroraha. Panu Routilalla on oikeus eläkkeeseen 63-vuotiaana. Yhtiön palveluksessa on toimitusjohtajan lisäksi 12 henkilöä. Heidän tehtävänään on toimitusjohtajan avustaminen, toiminnan aktiivinen seuraaminen ja yhtiön kehittäminen asetettujen tavoitteiden mukaisesti, raportointi sekä investointi- ja myyntipäätösten valmistelu yhtiön ja sen osakkuus- ja tytäryhtiöiden hallitusten käsittelyä varten. on oikeus kannustinpalkkioon yhtiön kannustinpalkkiokäytännön mukaisesti. Kannustinpalkkio määräytyy yhtiön arvonkehityksen perusteella. TILINTARKASTUS Tilintarkastajat antavat yhtiön osakkeenomistajille lain edellyttämän tilintarkastuskertomuksen vuositilinpäätöksen yhteydessä. Lisäksi tilintarkastajat raportoivat havainnoistaan yhtiön hallitukselle. Vuoden 2014 varsinainen yhtiökokous valitsi tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy:n yhtiön tilintarkastajaksi, päävastuullisena tilintarkastajanaan KHT Kristina Sandin. Sandin on toiminut yhtiön päävastuullisena tilintarkastajana tilikaudesta 2012 lähtien. Konsernin tilintarkastuskulut vuonna 2014 olivat 887 tuhatta euroa (669). Lisäksi tilintarkastajalle maksettiin 455 tuhatta euroa (621) tilintarkastukseen liittymättömistä palveluista. PALKKIOT JA PALKITSEMINEN Yhtiökokous vahvistaa hallituksen jäsenten palkkiot. Vuoden 2014 yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti puheenjohtajalle maksetaan 80 000 euroa ja hallituksen jäsenelle 32 000 euroa vuodessa. Hallituksen kokouksista ei makseta erillistä kokouspalkkiota. Valiokuntien kokouksista maksetaan kokouspalkkiona 800 euroa per kokous. Hallituksen jäsenille maksettavia palkkioita ei muutettu varsinaisessa yhtiökokouksessa. Hallitus päättää toimitusjohtajan palkasta ja muista eduista sekä vahvistaa muun johdon palkat, kannustimet ja edut. Yhtiön toimihenkilöillä VUOSIKERTOMUS 2014 | 45 HALLINNOINTI JA JOHTAMINEN HALLITUS 31.12.2014 Stig Gustavson Hallituksen puheenjohtaja 30.8.2011– Hallituksen jäsen 31.3.2011– Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtaja 30.8.2011– s. 1945, DI, tekniikan kunniatohtori, vuorineuvos Keskeinen työkokemus KCI Konecranes Oyj, toimitusjohtaja ja konsernijohtaja, 1994–2005 KONE Nosturidivisioona, toimitusjohtaja, 1988–1994 KONE Oyj, useita eri johtotehtäviä 1982–1988. Ennen vuotta 1982 useita johtotehtäviä suurissa suomalaisyhtiöissä Keskeiset luottamustehtävät Hallituksen puheenjohtaja: Handelsbanken Suomi, Konecranes Oyj, Tekniikan Akatemia -säätiö 46 | VUOSIKERTOMUS 2014 Hallituksen varapuheenjohtaja: Dynea Oy, Mercantile Oy Ab Hallituksen jäsen: Outokumpu Oyj, IK Investment Partner Funds Hallintoneuvoston jäsen: Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Senior Advisor: IK Investment Partners Thomas Ahlström Hallituksen jäsen 22.8.2013– Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan jäsen 28.6.2012– s. 1958, KTM Keskeinen työkokemus Antti Ahlström Perilliset Oy, toimitusjohtaja 2011– Helmi Capital Oy, perustaja 2007–2011 SEB 1991–2007: useita ylemmän tason johtotehtäviä Lontoossa ja Helsingissä, mm. toimitusjohtaja SEB Merchant Banking, Suomi Scandinavian Bank plc, Lontoo 1985–1990 Keskeiset luottamustehtävät Hallituksen jäsen: CorpNordic AB, Ursviken Holding Oy Mats Danielsson Hallituksen jäsen 7.11.2011– s. 1969, KTM Keskeinen työkokemus Paulig-konserni, talousjohtaja, 2010– Martela Oyj, talousjohtaja, 2007–2010 Axfood AB, Group Business Controller, 2001–2007 Kaj Hedvall Hallituksen jäsen 22.8.2013– s. 1960, KTT, DI Keskeinen työkokemus Senaatti-kiinteistöt, johtaja, 2002– Suomen toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI Ry, kehitysjohtaja, 1998–2002 Hanken Svenska handelshögskolan, vt. apulaisprofessori, 1985–1998 Keskeiset luottamustehtävät Hallituksen jäsen: Aktia Rahastoyhtiö Oy, Algol Oy, Julius Tallberg-Kiinteistöt Oyj Vasemmalta oikealle: Kaj Hedvall, Jouko Oksanen, Peter Seligson, Malin Persson, Stig Gustavson, Mats Danielsson ja Thomas Ahlström. Jouko Oksanen Hallituksen jäsen 30.6.2001– Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan jäsen 29.8.2005– s. 1951, KTM Keskeinen työkokemus Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Varma, talousjohtaja, CRO, 1998–2012 Eläke Varma, talousjohtaja, CIO, 1990–1998 Fazer Musiikki Oy, talousjohtaja, 1984–1990 Keskeiset luottamustehtävät Hallituksen puheenjohtaja: F-Musiikki Oy, Kyllikki ja Uolevi Lehikoisen Säätiö, Suomen Kansallisteatterin Näyttelijäin Eläkekassa, Hilda ja Aapo Pihlajamäen Säätiö Hallituksen varapuheenjohtaja: Diabetestutkimussäätiö Hallituksen jäsen: HYKSin kliiniset palvelut Oy, If Skadeförsäkring AB (publ.), Steveco Oy Malin Persson Hallituksen jäsen 26.3.2014– s. 1968, DI Keskeinen työkokemus Accuracy AB, toimitusjohtaja, 2012– Chalmersin teknillisen korkeakoulun säätiö, toimitusjohtaja, 2013–2014 Volvo-konserni, useita johtotehtäviä, mm.: Volvo Technology Corporation, toimitusjohtaja, 2007–2011 AB Volvo, varatoimitusjohtaja, konsernistrategia ja liiketoiminnan kehittäminen, 2000–2007 Volvo Transport Corporation, varatoimitusjohtaja, liiketoiminnan ja logistiikan kehittäminen, 1995–2000 Keskeiset luottamustehtävät Hallituksen jäsen: Becker Industrial Coatings Ltd, Getinge AB, HEXPOL AB, Konecranes Oyj, Kongsberg Automotive AB, Magnora AB, Mobile Climate Control Group Holding AB, Hexatronic AB Keskeiset luottamustehtävät Hallituksen puheenjohtaja: Aurajoki Oy, Broadius Partners Oy, Hercculia Oy Ab, Munksjö Oyj Hallituksen jäsen: Seligson & Co Oyj Muita luottamustehtäviä: Skatteoch Företagsekonomiska Stiftelsen, puheenjohtaja; Folkhälsan, jäsen Peter Seligson Hallituksen jäsen 22.8.2013– s. 1964, Lic.oec. (HSG) Keskeinen työkokemus Seligson & Co Oyj, osakas, 1997– Alfred Berg Finland, toimitusjohtaja, 1991–1997 Arctos Securities, myyntijohtaja, 1987–1991 VUOSIKERTOMUS 2014 | 47 HALLINNOINTI JA JOHTAMINEN Istumassa: Olli Valtonen ja Johanna Raehalme. Seisomassa vasemmalta oikealle: Sandra Sandholm, Andreas Ahlström, Suvi Uoti, Mikael Lilius, Helena Staffans ja Sebastian Burmeister. HENKILÖSTÖ 31.12.2014 Olli Valtonen 1978, DI Johtaja, Group Control & Services Johanna Raehalme 1983, KTM Analyytikko, Alankomaat Sandra Sandholm 1988, OTM, KTK Avustava lakimies 48 | VUOSIKERTOMUS 2014 Andreas Ahlström 1976, KTM Sijoituspäällikkö Helena Staffans 1956, diplomikirjeenvaihtaja Toimitusjohtajan assistentti Suvi Uoti 1987, tradenomi Assistentti Sebastian Burmeister 1975, KTM Talousjohtaja Mikael Lilius 1983, KTM Analyytikko Istumassa: Albert van der Zee ja Ulla Palmunen. Seisomassa vasemmalta oikealle: Jacob af Forselles, Emmi Markkanen, Anna Eklund, Panu Routila ja Henrik Mikander. Albert van der Zee 1959 Paikallisjohtaja, Alankomaat Emmi Markkanen 1984, restonomi Assistentti Ulla Palmunen 1974, OTK Lakiasiainjohtaja Anna Eklund 1980, restonomi Vastaanottoassistentti Jacob af Forselles 1973, KTM, OTK Sijoitusjohtaja (CIO) Panu Routila 1964, KTM Toimitusjohtaja Henrik Mikander 1949, MBA Sijoitusjohtaja VUOSIKERTOMUS 2014 | 49 2014 TILINPÄÄTÖS 50 | VUOSIKERTOMUS 2014 SISÄLTÖ 52 Hallituksen toimintakertomus 61 Tunnusluvut 62 Tilinpäätös 62 Konsernin tuloslaskelma 63 Konsernin laaja tuloslaskelma 64Konsernitase 65 Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 66 Konsernin rahavirtalaskelma 67 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 117 Emoyhtiön tuloslaskelma 118 Emoyhtiön tase 119 Emoyhtiön rahoituslaskelma 120 Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot 124 Tilintarkastuskertomus 125 Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle 126 Osakkeet ja osakkeenomistajat 126 Tietoja osakkeenomistajille VAUNONSUI A K LE RRTEOP M OU RS T 2014 | 51 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS A hlström Capital Oy on perheomisteinen sijoitusyhtiö sekä merkittävä teollinen konserni. Yhtiö sijoittaa pörssiyhtiöihin ja noteeraamattomiin yrityksiin sekä kiinteistöihin ja metsiin. Ahlström Capital on aktiivinen ja vastuullinen omistaja, joka kehittää sijoituksiaan luodakseen pitkäaikaista omistaja-arvoa. Ahlström Capital -konsernin liikevaihto vuonna 2014 oli 1,1 miljardia euroa ja taseen loppusumma 1,3 miljardia euroa. Konserni työllisti keskimäärin 6 329 henkeä. Omaisuuslajin riskeistä riippuen Ahlström Capitalin tuottovaatimus vaihtelee 5–15 prosentin välillä. Kiinteistö- ja metsäomistuksien tuottovaatimus on alhaisempi, kun taas suorilta sijoituksilta edellytetään korkeampaa tuottoa. Yhtiön tavoitteena on, että ulkoinen käypä arvo kasvaa pitkällä aikavälillä keskimäärin 6–10 prosenttia vuosittain. Jatkuva arvon kasvattaminen vaatii portfolio-omistuksien aktiivista uudistamista, mikä yleensä tarkoittaa kolmesta viiteen yrityskauppaa tai muuta transaktiota vuosittain. 52 | VUOSIKERTOMUS 2014 Tavoiteltu osinkotuotto on 3–5 prosenttia ulkoisesta käyvästä arvosta. AHLSTRÖMIN SUVUN OMISTUSTEN UUDELLEENJÄRJESTELY Ahlströmin suvun omistamien Antti Ahlström Perilliset Oy:n, A. Ahlström Osakeyhtiön ja Ahlström Capital Oy:n osakkeenomistajat päättivät elokuussa 2013 pidetyissä yhtiökokouksissa järjestelyistä, joiden myötä Ahlströmin suvun yritys- ja teollisuusomaisuuden hoitaminen ja kehittäminen keskitettäisiin Ahlström Capital Oy:lle. Järjestelyiden ensimmäisessä vaiheessa A. Ahlström Osakeyhtiön kiinteistö- ja metsäliiketoiminta siirrettiin sen uudelle tytäryhtiölle A. Ahlström Kiinteistöt Oy:lle 30.9.2013. Antti Ahlström Perilliset Oy jakautui 28.5.2014, jolloin yhtiön osakkeet A. Ahlström Osakeyhtiössä, Ahlstrom Oyj:ssä ja Munksjö Oyj:ssä siirtyivät Ahlström Capitalille. Vastikkeeksi Ahlström Capital laski liikkeeseen 111 070 uutta osaketta. Antti Ahlström Perilliset Oy purkautui järjestelyissä, ja uusi Antti Ahlström Perilliset Oy perustettiin. Uusi yhtiö keskittyy pääasiassa omistajaohjaukseen liittyviin asioihin. Viimeisenä toimenpiteenä A. Ahlström Osakeyhtiö sulautui Ahlström Capital Oy:hyn 30.5.2014, jolloin Ahlström Capital laski liikkeeseen 170 914 uutta osaketta. A. Ahlström Kiinteistöt Oy:stä tuli Ahlström Capital Oy:n tytäryhtiö, minkä seurauksena Ahlström Capitalin portfolioon sisältyy myös merkittävät kiinteistö- ja metsäomaisuudet. Uudelleenjärjestelyssä sovellettiin seuraavia vaihtosuhteita: kustakin Antti Ahlström Perillisten osakkeesta annettiin 0,59606 Ahlström Capital Oy:n osaketta, ja kustakin A. Ahlström Osakeyhtiön osakkeesta annettiin 0,55899 Ahlström Capital Oy:n osaketta. Järjestelyjen seurauksena Ahlström Capital Oy:n osakkeiden määrä kasvoi 360 919 kappaleesta 628 876 kappaleeseen ja osakepääoma 36 091 900 eurosta 38 771 470 euroon. Osakevaihdossa Ahlström Capitalin osake arvostettiin 811,87 euroon. AHLSTRÖM CAPITALIN OSAKKEEN ULKOINEN KÄYPÄ ARVO EFV Ahlström Capitalin kaltaiselle sijoitusyhtiölle keskeisin pitkän aikavälin menestymisen mittari on osakkeen ulkoisen käyvän arvon kehitys. Ulkoinen käypä arvo on myös tarkin mittari sijoitusten arvon kehittymisen seuraamiseksi ja mittaamiseksi. Ulkoinen käypä arvo (EFV) voidaan määritellä yhtiön omaisuuserien yhteenlasketuksi markkina-arvoksi velkojen jälkeen. Ahlström Capital noudattaa omistuksiensa arvonmäärityksessä yleisesti hyväksyttyjä käytäntöjä, kuten IPEV-ohjeistusta yksityisissä pääomasijoituksissa, EPRA-ohjeistusta kiinteistösijoituksissa, IFRS-standardia metsäsijoituksissa sekä listattujen yhtiöiden kohdalla pörssikursseja. Ulkoinen käypä arvo realisoituu sijoituksesta irtautumisessa, ja tällöin omistuksen kirjanpidollinen tasearvo on sama kuin sen ulkoinen käypä arvo. Vuoden 2014 lopussa Ahlström Capitalin portfolion ulkoinen käypä arvo oli 634,0 miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen arvo yhdistetyille, yhdistymisen jälkeisille sijoituksille vuoden 2014 alussa oli 561,1 miljoonaa euroa. Mukaan lukien tilikauden aikana maksetut osingot, yh- teensä 13,9 miljoonaa euroa, osinkokorjattu arvonnousu oli 15,5 prosenttia vuoden aikana. Vuoden 2014 lopussa Ahlström Capital Oy:n osakkeen ulkoinen käypä arvo oli 1 008,14 euroa (2013: 940,29 euroa). TOIMINTAYMPÄRISTÖ Vuonna 2014 maailmantalous kehittyi varsin kaksijakoisesti. Yhdysvaltain talous kasvoi vahvasti ja S&P 500 -indeksi ylsi uuteen kaikkien aikojen ennätykseensä marraskuussa. Toisaalta kasvu euroalueella sekä myös kasvavissa talouksissa oli odotettua hitaampaa. Markkinoiden epävakaus lisääntyi vuonna 2014 ja tämän odotetaan jatkuvan vuonna 2015. Ukrainan ja Venäjän kriisit sekä niihin liittyvät taloudelliset sanktiot asettavat lisäpainetta globaalin ja erityisesti Euroopan ja Venäjän talouden tulevalle kehitykselle. Vaikka matalampi öljyn hinta tukee talouskasvua useimmissa maissa, se on iskenyt Venäjän talouteen rajusti. Deflaation torjumiseksi ja euroalueen kasvumahdollisuuksia tukeakseen Euroopan keskuspankki (EKP) on päättänyt lisätä markkinoiden likviditeettiä ostamalla euroalueen maiden valtionvelkakirjoja EKP:n taseeseen. On todennäköistä, että Yhdysvalloissa Federal Reserve (Fed) nostaa ohjauskorkojaan vuoden 2015 aikana vastineena talouden vahvalle kehitykselle ja normalisoidakseen rahapolitiikkaansa kriisin väistyttyä. Sekä yrityskauppojen lukumäärä että yritysten arvostustasot nousivat vuonna 2014 ja ovat nyt historiallisen keskiarvon yläpuolella. Globaalilla tasolla kiinteistömarkkinat kehittyivät suotuisasti matalien korkojen tukemana, mutta Suomessa heikko taloustilanne ei tukenut kehitystä. Kansainvälisten sijoittajien kiinnostus Suomen kiinteistömarkkinoita kohtaan on lisääntymässä, mikä saattaa tuoda Ahlström Capitalille mahdollisuuksia parantaa kiinteistöjen tuottoa niiden aktiivisen kehittämisen kautta. Suomalaisten metsien arvo on kasvanut vahvasti, mikä perustuu pääasiassa matalasta korkotasosta johtuvaan tuottovaatimusten alenemiseen. Tulevaisuudessa tuottoja odotetaan pääasiassa puunhakkuusta ja metsien kasvusta. VUOSIKERTOMUS 2014 | 53 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS SIJOITUKSET JA PORTFOLION KEHITYS Vuosi 2014 oli erittäin aktiivista aikaa Ahlström Capitalille. Ahlströmin suvun yritys- ja kiinteistöomaisuuden keskittäminen Ahlström Capitalille saatiin päätökseen vuoden 2014 aikana. Uusia sijoituksia tehtiin Destia Oy:hyn, Outokumpu Oyj:hin sekä Suominen Oyj:hin. Syyskuussa Ahlström Capital myi Vacon Oyj:n osakkeensa Danfossille. Vuoden lopussa pörssiosakkeet muodostivat Ahlström Capitalin ulkoisesta käyvästä arvosta 24,2 prosenttia, sijoitukset noteeraamattomiin yhtiöihin 32,5 prosenttia, kiinteistöt 22,6 prosenttia, metsät 13,3 sekä likvidit ja muut varat 7,4 prosenttia. Uudet sijoitukset Helmikuussa Ahlström Capital sai päätökseen järjestelyn, jossa se osti Outokumpu Oyj:n osakkeita. Maaliskuussa yhtiö merkitsi omistusosuutensa mukaisen osuuden Outokummun osakkeita merkintäoikeusannissa. Toukokuussa Ahlström Capital ilmoitti hankkivansa infra- ja rakennusalan palveluyrityksen Destia Oy:n Suomen valtiolta. Kilpailuviranomaiset hyväksyivät kaupan, ja 1.7. Destia Oy siirtyi Ahlström Capitalin omistukseen. Lokakuussa Ahlström Capital ilmoitti käyttävänsä oikeutensa ostaa Ahlstrom Oyj:n omistamat Suomisen osakkeet, 26,9 prosenttia yhtiön koko osakekannasta. Kaupan seurauksena Ahlström Capitalista tuli Suomisen suurin osakkeenomistaja 27,3 prosentin omistusosuudella. Irtautumiset Ahlström Capital myi omistuksensa Vacon Oyj:ssä Danfossille syys–marraskuussa. Ennen myyntiä Ahlström Capital oli Vaconin suurin osakkeenomistaja 10,6 prosentin osuudella. Toukokuussa Ahlström Capital myi osan omistuksestaan Outokummussa, minkä seurauksena Ahlström Capitalin omistusosuus laski 5,0 prosentista 3,1 prosenttiin. PÖRSSIYHTIÖT Ahlstrom (10,9 %:n osakeomistus) Ahlstrom on korkealaatuisia kuitumateriaaleja valmistava yritys, joka työskentelee alansa johtavien yritysten kanssa kautta maailman auttaen heitä pitämään etumatkansa. Ahlstromin pääkonttori 54 | VUOSIKERTOMUS 2014 sijaitsee Helsingissä. Yhtiön tavoitteena on kasvaa puhtaaseen ja terveeseen elinympäristöön tähtäävän tuotevalikoiman avulla. Ahlstromin kuitumateriaaleja käytetään monissa arkipäivän tuotteissa, kuten suodattimissa, terveydenhuollon kankaissa, laboratorio- ja bioteknologiasovelluksissa, tapeteissa ja elintarvikepakkauksissa. Yhtiön 3 500 työntekijää palvelevat asiakkaita 24 maassa neljällä eri mantereella. Ahlstromin osake on noteerattu NASDAQ OMX Helsingissä, ja sen markkina-arvo oli 327,6 miljoonaa euroa vuoden 2014 lopussa. Vuonna 2014 Ahlstromin jatkuvien liiketoimintojen liikevaihto laski 1,3 prosenttia vertailukaudesta ollen 1 001,1 miljoonaa euroa (1 014,8). Korkeammat myyntihinnat ja parantunut tuotevalikoima vaikuttivat liikevaihdon kehitykseen myönteisesti. Alhainen kapasiteetin käyttöaste Building and Energy ja Medical -liiketoiminta-alueilla vaikutti kehitykseen negatiivisesti. Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli 28,6 miljoonaa euroa (13,4) käyttökateprosentin ollessa 2,9 (1,3). Kertaluonteisten erien vaikutus liikevoittoon oli yhteensä -32,3 miljoonaa euroa (-2,7). Merkittävimmät kertaluonteiset erät koostuivat kustannussäästöohjelmaan liittyvästä noin 12 miljoonan euron kertaluonteisesta erästä, Porous Power Technologies -yhtiöstä vetäytymiseen liittyvästä noin 11,9 miljoonan euron arvonalennuksen kirjaamisesta, ylimääräisistä poistoista liittyen Chirnsiden tehtaan tuotantolinjaan sekä tietyistä vanhentuneista lasikuituomistuksista. Voitto/tappio ennen veroja oli -9,4 miljoonaa euroa (-15,4). Syyskuussa 2014 Ahlstrom laski liikkeeseen 100 miljoonan euron vakuudettoman joukkovelkakirjalainan. Laina erääntyy 15.9.2019, ja sen kiinteä vuotuinen kuponkikorko on 4,125 prosenttia. Ahlstrom odottaa vuoden 2015 liikevaihdon olevan 1 000–1 100 miljoonaa euroa. Liikevoiton ilman kertaluonteisia eriä odotetaan olevan 3,5–5 % liikevaihdosta. Munksjö (11,1 %:n osakeomistus) Munksjö -konserni on yksi maailman suurimmista erikoispaperiyhtiöistä, ja sen pääkonttori sijaitsee Helsingissä. Yhtiö valmistaa erikoispapereita, jotka ovat sen asiakkaiden muotoilu- ja valmistusprosesseille keskeisiä elementtejä. Yhtiön ainutlaatuiseen tuotevalikoimaan kuuluvat esimerkiksi koristepaperit, irrokepaperit, elektrotekniset paperit, hiomapapereiden pohjamateriaalit ja väliarkkipaperit. Erilaisia paperituotteita käytetään useissa teollisissa sovelluksissa ja kuluttajalähtöisissä tuotteissa, kuten huonekaluteollisuudessa ja sisustusalalla, sekä kestävämpien energiahuoltojärjestelmien luomiseksi. Munksjöllä on noin 2 900 työtekijää, 15 tuotantolaitosta sekä maailmanlaajuinen palveluorganisaatio. Yhtiö on listattu NASDAQ OMX Helsingissä ja Tukholmassa, ja sen markkina-arvo oli 457,0 miljoonaa euroa vuoden 2014 lopussa. Vuonna 2014 Munksjön liikevaihto kasvoi vertailukaudesta ollen 1 137,3 miljoonaa euroa (863,3). Tämä johtui pääasiassa Munksjö AB:n ja Ahlstrom Oyj:n Label and Processing -liiketoimintojen yhdistymisestä, joka saatiin päätökseen vuonna 2013. Oikaistu käyttökate oli 105,0 miljoonaa euroa (55,0) ja oikaistu käyttökatemarginaali 9,2 prosenttia (6,4). Munksjön kertaluonteisilla erillä oikaistu liiketulos parani ollen 51,0 miljoonaa (15,7). Liiketulos oli 45,4 miljoonaa euroa (-33,4) ja nettotulos 7,7 miljoonaa euroa (-57,4). Syyskuussa 2014 Munksjö allekirjoitti uuden 345 miljoonan euron laina- ja valmiusluottosopimuksen, jonka laina-aika on viisi vuotta, lisätäkseen operatiivista joustavuutta ja alentaakseen rahoituskustannuksia. Munksjön tuotteiden markkinatilanteen ja kysynnän odotetaan pysyvän vakaina vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä toimitusmääriltään kausiluonteisesti hieman hiljaisemman neljännen neljänneksen 2014 jälkeen. Vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä Munksjön erikoispapereiden hintojen odotetaan pysyvän paikallisissa valuutoissa mitattuina samalla tasolla kuin vuonna 2014. Outokumpu (3,1 %:n osakeomistus) Outokumpu on ruostumattoman teräksen markkinajohtaja maailmassa 2,6 miljoonan tonnin kylmävalssauskapasiteetilla. Yhtiön pääkonttori sijaitsee Espoossa. Ruostumaton teräs on ihanteellinen materiaali kestäviin ratkaisuihin vaativissa käyttökohteissa aina ruokailu- ja sairaalavälineistä siltoihin ja energialaitoksiin. Outokumpu valmistaa edistyksellisiä materiaaleja, jotka ovat tehokkaita, kestäviä ja kierrätettäviä. Outokummun tuotantolaitokset sijaitsevat Suomessa, Saksassa, Ruotsissa, Isossa-Britanniassa, Yhdysvalloissa, Kiinassa ja Meksikossa. Maailmanlaajuinen myynti- ja palvelukeskusverkosto toimii asiakkaita lähellä. Yhtiön palveluksessa on yli 12 000 ammattilaista 41 maassa. Outokummun osake on listattu NASDAQ OMX Helsingissä, ja sen markkina-arvo oli 1 986,1 miljoonaa euroa vuoden 2014 lopussa. Vuonna 2014 ruostumattoman teräksen globaali kysyntä kasvoi 5,5 prosenttia vuoteen 2013 verrattuna. Outokummun ruostumattoman teräksen toimitukset pysyivät vakaina ollen 2 544 000 tonnia (2 585 000). Outokummun liikevaihto oli 6 844 miljoonaa euroa (6 745). Operatiivinen tulos parani -88 miljoonaan euroon (-377). Tappioiden pieneneminen johtui pääasiassa Coil Americasin ja Coil EMEA:n parantuneesta suorituskyvystä sekä yleisestä kustannustason laskusta. Tämän lisäksi Outokumpu onnistui hinnoittelussaan. Syyskuussa Outokumpu ilmoitti laskevansa liikkeeseen 250 miljoonan vakuudellisen joukkovelkakirjalainan. Joukkovelkakirjalainasta saatavat varat käytetään olemassa olevien lainojen uudelleenrahoittamiseen, mukaan lukien kesäkuussa 2015 erääntyvien velkakirjojen lunastaminen. Outokumpu arvioi ensimmäisen vuosineljänneksen toimitusmäärien olevan edellistä neljännestä suuremmat ja perushintojen laskevan hieman. Kannattavuuden odotetaan paranevan edelleen ja operatiivisen tuloksen olevan ensimmäisellä vuosineljänneksellä hieman voitollinen. Raaka-aineisiin liittyvien varastovoittojen/-tappioiden ja metallijohdannaisten nettovaikutuksen tulokseen odotetaan olevan nykyisellä hintatasolla 5–10 miljoonaa euroa negatiivinen.Käynnissä oleviin uudelleenjärjestelyohjelmiin liittyvät kertaluonteiset erät saattavat vaikuttaa Outokummun tulokseen. Näkymät koskevat Outokummun nykyisiä toimintoja. Suominen (27,3 %:n osakeomistus) Suominen on johtava kuitukankaiden valmistaja maailmanlaajuisesti, ja sen pääkonttori sijaitsee VUOSIKERTOMUS 2014 | 55 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Helsingissä.. Yhtiö valmistaa kuitukankaita rullatavarana pyyhintä- ja hygieniatuotteisiin sekä terveydenhuollon sovelluksiin. Suomisen kuitukankaista valmistettuihin lopputuotteisiin lukeutuvat esimerkiksi kosteuspyyhkeet, terveyssiteet ja haavataitokset. Suomisella on noin 600 työntekijää Euroopassa sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikassa, ja sen osake on listattu NASDAQ OMX Helsingissä. Suomisen markkina-arvo oli 200,8 miljoonaa euroa vuoden 2014 lopussa. Vuonna 2014 Suomisen liikevaihto kasvoi 7,5 prosenttia vertailukaudesta ollen 401,8 miljoonaa euroa (373,7). Tämä johtui Yhdysvaltojen dollarin vahvistumisesta, Paulínian tehtaan ostosta ja kysynnän kasvusta Euroopassa. Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli 26,9 miljoonaa euroa (19,4). Korkeamman lisäarvon omaavien tuotteiden osuuden lisääntyminen Suomisen tuoteportfoliossa vaikutti bruttokatteeseen ja liikevoittoon. Tilikauden voitto (jatkuvat liiketoiminnot) oli 10,2 miljoonaa euroa (5,7). Suominen sai päätökseen Brasiliassa sijaitsevan Paulínian tehtaan oston Ahlstrom Oyj:ltä helmikuussa 2014. Paulínian tehdas kuului Ahlstromin aiempaan Home and Personal -liiketoiminta-alueeseen, jonka Suominen osti 2011. Brasilian yksikön hankinta kuitenkin viivästyi viranomaislupien myöhästymisen ja sitä seuranneiden uudelleenneuvottelujen vuoksi. Yhtiö myi joustopakkausliiketoimintansa eräälle pääomasijoitusyhtiölle heinäkuussa 2014. Syyskuussa 2014 Suominen jatkoi ja monipuolisti rahoitustaan laskemalla liikkeeseen 75 miljoonan euron kiinteäkorkoisen vakuudettoman joukkovelkakirjalainan sekä uusimalla pankkilainojaan. Suominen arvioi, että tilikaudella 2015 konsernin liikevaihto ja liikevoitto ennen kertaluonteisia eriä ovat paremmat kuin tilikaudella 2014. SIJOITUKSET NOTEERAAMATTOMIIN YHTIÖIHIN ÅR Packaging Group (63,8 %:n osakeomistus) ÅR Packaging Group on Euroopan johtavia pakkausalan yrityksiä, ja sen pääkonttori sijaitsee Lundissa, Ruotsissa. Yhtiöllä on noin 1 600 työntekijää ja 14 tehdasta seitsemässä maassa. Vuonna 2014 ÅR Packagingin talous kehittyi vahvasti. Konsernin liikevaihto vuonna 2014 oli yhteensä 404,3 miljoonaa (424,5) ja 56 | VUOSIKERTOMUS 2014 liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä 27,4 miljoonaa euroa (24,1). Vakaa tulos myynnin heikommasta kehittymisestä huolimatta osoittaa, että yhtiö on saavuttanut kestävän kannattavuustason ja kykenee jatkossakin toimimaan voitollisesti. Destia (100,0 %:n osakeomistus) Destia on suomalainen infra- ja rakennusalan palveluyritys, jonka pääkonttori sijaitsee Vantaalla. Destia rakentaa, ylläpitää ja suunnittelee nykyaikaisia liikenne- ja teollisuusympäristöjä sekä kokonaisia elinympäristöjä. Destian palvelut ulottuvat kattavasta maanpäällisestä toiminnasta aina maanalaiseen rakentamiseen. Yhtiöllä on neljä liiketoiminta-aluetta: infrarakentaminen, infrahoito, kivirakentaminen ja -aines sekä konsultointipalvelut. Destia oli kokonaan Suomen valtion omistuksessa, ennen kuin Ahlström Capital osti sen vuonna 2014. Vuonna 2014 Destian jatkuvien liiketoimintojen liikevaihto oli 431,5 miljoonaa euroa (489,7). Liikevaihdon laskuun vaikuttivat erityisesti vertailukaudella käynnissä olleet harvat yksittäiset suuret projektit. Jatkuvien liiketoimintojen liikevoitto oli 15,1 miljoonaa euroa (18,9). Suhteellista kannattavuutta paransi projektihallinnan parantuminen. Tilikauden tulos oli 10,5 miljoonaa euroa (14,9). Vertailukauden tulosta paransi lopetettujen toimintojen 2,3 miljoonan euron tulos. Tilauskanta vuoden lopussa oli vahva ja edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa korkeammalla tasolla ollen 628,2 miljoonaa euroa. Vuonna 2014 infrastruktuurisektorin kysyntä pysyi kohtuullisena, mutta rakennusmarkkinoiden kokonaisvaltainen hidastuminen oli selvästi havaittavissa muun muassa infrasuunnittelun alhaisena työkantana. Kilpailu hankkeista oli koko vuoden tiukkaa. Kokonaismarkkinan laskusta huolimatta julkisen sektorin hankeohjelman lähivuosille suunnitellut suurhankkeet luovat peruskysyntää infra-alalle. Enics (99,0 %:n osakeomistus) Enics on yksi johtavia teollisuuden ammattielektroniikan sopimusvalmistajia. Yhtiön pääkonttori sijaitsee Zürichissä, Sveitsissä. Enics toimii kuljetus-, rakennusautomaatio-, energia-, teollisuusauto- maatio- ja -laitteistotoimialoilla pyrkimyksenään optimoida asiakkaidensa arvoketjuja ja siten parantaa heidän kilpailukykyään. Vuonna 2014 yhtiön liikevaihto oli yhteensä 451,1 miljoonaa euroa (422,3). Kannattavuuden parantaminen on yksi Enicsin strategian kulmakivistä. Osana strategiaansa Enics on uudelleenprofiloinut tehtaitaan sekä määritellyt niille uudet roolit niin matalan kuin korkean kustannustason maissa. Molemmilla kategorioilla on omat tavoitteensa. Nyt suurin osa liiketoiminnasta tulee matalan kustannustason maista. Matalan kustannustason maiden merkitys on kasvanut, sillä myös nopeimmin kasvavat markkinat sijaitsevat näissä maissa. Vuoden 2014 kolmannen neljänneksen aikana tehdyt uudelleenrahoitusjärjestelyt vapauttavat Ahlström Capitalille varoja uusia sijoituksia varten vuonna 2015. CLEANTECH-PORTFOLIO Vuonna 2010 perustettu AC Cleantech Growth Fund I Ky sijoittaa kiinnostaviin cleantech-toimialan kohteisiin. Ahlström Capitalin lisäksi myös Varma, Sitra ja Stiftelsen för Åbo Akademi ovat sijoittaneet rahastoon. Kaikki kerätyt varat on sijoitettu. Ahlström Capitalin omistusosuus rahastosta on 30 prosenttia, ja se konsolidoidaan Ahlström Capital -konsernin osakkuusyhtiönä. Tällä hetkellä cleantech-portfolioon kuuluvat Ripasso Energy AB, Scandinavian Biogas Fuels International AB ja Frangible Safety Posts Ltd. Näistä parhaat tulevaisuuden näkymät on Ripasso Energy- ja Scandinavian Biogas -yhtiöillä, ja niin aika kuin muutkin rahaston resurssit kohdennetaan sen mukaisesti. Vuonna 2014 ei tehty uusia sijoituksia. Maaliskuussa 2014 rahasto irtautui TD Light Sweden AB:stä ja marraskuussa Mervento Oy:stä. Ripasso (rahaston osakeomistus 75,0 %) Pääkonttoriaan Göteborgissa, Ruotsissa pitävä Ripasso Energy AB kehittää ratkaisua, jolla aurinkoenergiasta voidaan tuottaa sähköä tehokkaasti. Ahlström Capitalin cleachtechrahaston lisäksi Ripasson osakkeenomistajiin ja johtoryhmään kuuluu kokeneita ruotsalaisia yritysjohtajia. Scandinavian Biogas (rahaston osakeomistus 34,1 %) Scandinavian Biogas on yksi Ruotsin suurimmista yksityisistä biokaasun tuottajista. Yhtiö keskittyy teollisuuskokoluokan tuotantoon. Yhtiöllä on johtavaa asiantuntemusta biokaasulaitosten suunnittelusta ja toiminnasta korkean biokaasutuotannon tason saavuttamiseksi resurssi- ja energiatehokkaiden prosessien avulla. KIINTEISTÖT Ahlström Capitalin kiinteistöomistukset koostuvat pääasiassa Eteläesplanadin kiinteistöstä sekä asuin-, teollisuus- ja liikekiinteistöistä Etelä-Suomessa. Vuoden 2013 alusta lähtien useita asunto-osakeyhtiöitä tai asuintaloja on myyty, minkä seurauksena vuokrasopimusten määrä tulee pienenemään 1 228:sta noin 310:een vuoden 2015 loppuun mennessä. Noormarkussa ja Kauttualla sijaitsevien kiinteistöjen arvo on noin 20 miljoonaa euroa. Kiinteistöliiketoiminnan tulosta rasittivat näihin perinnekiinteistöihin liittyvät liiketoiminnat. Lahdessa Ahlström Capital on mukana Lahden Kulmalan kiinteistöhankkeessa. Suunnitelmissa on, että tässä funkistalossa sijaitsevat asunnot ja liiketilat valmistuvat kevään 2015 aikana. Myymälätilojen vuokramarkkinat pysyivät haastavina vuonna 2014, mikä johtui suurelta osin yleisestä taloustilanteesta. Eteläesplanadin kiinteistö oli kokonaisuudessaan vuokrattuna läpi vuoden 2014, ja liiketoiminta jatkui entisellään. Ahlström Capital jatkoi Lönnrotinkadun kiinteistön kehittämistä yhdessä HGR Property Partnersin kanssa. Rakennus on muutettu asuinhuoneistoiksi, ja remontointi saatiin päätökseen lokakuussa 2014. Ahlström Capital ja HGR Property Partners neuvottelevat parhaillaan Helsingin kaupungin kanssa Kasarmikatu 21:ssä sijaitsevasta kiinteistöstä. Suunnitelmana on purkaa rakennus, jossa tällä hetkellä toimii Helsingin kaupungin rakennusvirasto, ja rakentaa samalle tontille uusi toimistorakennus. Tämän hetken arvion mukaan rakennustyö voisi alkaa alkuvuodesta 2016. Romanian Bragadirun kiinteistöhankkeet etenivät aikataulussa. Neljäs asuinrakennus valmistui keväällä 2014, ja asuntojen myyntityö eteni hyvin. Kolmen aiemmin valmistuneen rakennuk- VUOSIKERTOMUS 2014 | 57 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS sen asunnot on myyty. Viidennen asuinkerrostalon rakentaminen alkoi maaliskuussa 2014. METSÄT Ahlström Capitalin metsäsijoitukset sijaitsevat pääosin Satakunnassa Länsi-Suomessa sekä Keski- ja Itä-Suomessa. Tällä hetkellä Ahlström Capitalin omistuksessa on noin 32 000 hehtaaria metsää. Vuonna 2014 puuta hakattiin suunnitelmien mukaisesti. Ahlström Capital toimitti 29 000 m3 puuta pystykauppana, 86 000 m3 toimituskauppana ja 15 000 m3 energiapuukauppana. KONSERNIN RAKENNE Ahlström Capital -konserni koostuu suomalaisesta emoyhtiöstä Ahlström Capital Oy:stä sekä 88 tytäryhtiöstä, jotka sijaitsevat 18 maassa. Vuonna 2013 toteutettujen, konsernin rakenteen yksinkertaistamiseksi tehtyjen fuusioiden ja yhtiöiden purkamisten seurauksena teollisuussijoitukset sekä listattuihin että listaamattomiin yhtiöihin on nyt keskitetty pääasiassa Hollantiin Ahlstrom Capital B.V:hen. Rakenteen ansiosta konserni pystyy järjestelemään rahoitusta ja riskejä sijoitusten välillä kansainvälisessä ympäristössä. Suomalainen holdingyhtiö AC Infra Oy perustettiin vuoden aikana vastaamaan Destia-sijoituksesta. Eteläesplanadin kiinteistöä lukuun ottamatta kiinteistösijoituksista vastaavat AC Real Estate B.V. ja A. Ahlström Kiinteistöt Oy. Ahlström Konsernipalvelut Oy tarjoaa kirjanpito-, tietotekniikka- ja henkilöstöpalveluita koko konsernille. Suominen Oyj, Ahlstrom Oyj, Munksjö Oyj ja romanialainen kiinteistöyhtiö West Residential Park SRL ovat konsernin osakkuusyhtiöitä. AC Cleantech Management Oy on AC Cleantech Growth Fund I Ky:n hallintoyhtiö. Cleantech-rahasto ja sen muodostama juridinen konserni konsolidoidaan Ahlström Capital -konserniin osakkuusyhtiönä. KONSERNIN TULOS VUONNA 2014 Vertailuluvut ovat vuoden 2013 vastaavalta ajalta, ellei toisin ole mainittu. Ahlström Capitalin tilikauden 2014 tulos parani selvästi vuodesta 2013. Myös liiketoiminnallinen tulos parani huomattavasti edellisvuosista. Luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia 58 | VUOSIKERTOMUS 2014 edellisvuosien lukujen kanssa, sillä Vacon oli osakkuusyritys vuoden 2014 kolmanteen neljännekseen saakka. Lisäksi Elbi oli mukana konsernissa ainoastaan vuoden 2013 elokuuhun asti. A. Ahlström Kiinteistöt Oy tytäryhtiöineen sisältyy konsernin lukuihin kesäkuusta 2014 alkaen ja Destia vuoden kolmannesta neljänneksestä alkaen. Ahlström Capital -konsernin liikevaihto kasvoi edellisvuodesta ja oli 1 149,1 miljoonaa euroa (852,2), josta EMS-liiketoiminnan osuus oli 451,1 miljoonaa euroa (422,3), pakkausliiketoiminnan osuus 404,3 miljoonaa euroa (424,5), infra- ja rakennuspalveluiden 261,8 miljoonaa euroa, kiinteistöliiketoiminnan osuus 27,9 miljoonaa euroa (5,4), metsäliiketoiminnan osuus 2,9 miljoonaa euroa ja muiden liiketoimintojen osuus 1,1 miljoonaa euroa. Liiketoiminnan muut tuotot olivat 145,8 miljoonaa euroa (25,3). Ne koostuvat pääasiassa myyntivoitoista irtautumisten yhteydessä. Ahlström Capitalin osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista oli 0,6 miljoonaa euroa (1,0). Sijoitetun pääoman tuotto oli 18,6 prosenttia. Rahoitustuotot olivat 6,5 miljoonaa euroa (3,5). Rahoituskulut olivat 26,6 miljoonaa euroa (21,2). Ahlström Capital Oy:n ja holding-yhtiöiden hallinnon kustannukset olivat tilikaudella 6,6 miljoonaa euroa (5,8) eli keskimäärin 1,0 (1,7) prosenttia konsernin osakekannan käyvästä arvosta. Tulos ennen veroja oli 166,5 miljoonaa euroa (34,8). Tilikaudelle kirjatut verot olivat 7,2 miljoonaa euroa (4,7). Konsernin nettotulos oli 153,2 miljoonaa euroa (27,5). TALOUDELLINEN ASEMA JA RAHOITUS Ahlström Capitalin taloudellinen asema vahvistui tilikauden aikana Vaconin ja Outokummun osakkeiden myynnin sekä hyvän operatiivisen tuloksen ja kassavirran ansiosta. Konsernin oma pääoma oli vuoden lopussa 541,5 miljoonaa euroa (210,1). Omavaraisuusaste vuoden lopussa oli 44 prosenttia (35) ja EFV-korjattu nettovelkaantumisaste oli 29 prosenttia (28). Yhtiön oman pääoman tuotto (ROE) oli 44 prosenttia (15). Korolliset velat olivat joulukuun 2014 lopussa 339,4 miljoonaa euroa (197,1). Emoyhtiö Ahlström Capital Oy:llä ja sen omistamilla holding-yhtiöillä oli vuoden lopussa käytettävissä 40,8 miljoonaa euroa uusiin sijoituksiin (55,0). Käyttämättömät lainajärjestelyt mukaan lukien näitä varoja oli 113 miljoonaa euroa. Ahlström Capital Oy:n tytär- tai portfolioyhtiöidensä puolesta antamien takaussitoumusten määrä 31.12.2014 oli 16,8 miljoonaa euroa (5,2). Lisäksi Ahlström Capital Oy on antanut omavelkaisen takauksen eräiden tytäryhtiöiden shekkiluottolimiittien vakuudeksi. Liiketoiminnan nettorahavirta (rahavirta nettorahoitustuottojen, maksettujen verojen ja nettokäyttöpääoman muutoksen jälkeen) oli 71,6 miljoonaa euroa. Käyttöomaisuusinvestointeihin ja uusiin sijoituksiin käytettiin 61,7 miljoonaa euroa. Rahoitustoimintojen nettorahavirta oli 38,2 miljoonaa euroa. Likvidien varojen määrä konsernissa oli vuoden lopussa 152,4 miljoonaa euroa (103,6). Varsinaisen yhtiökokouksen päätöksellä maksettiin 360 919 osakkeelle osinkoa 28,20 euroa osakkeelta, yhteensä 10 177 915,80 euroa sekä 628 876 osakkeelle 5,88 euron lisäosinko osakkeelta, yhteensä 3 697 790,88 euroa. Kesäkuussa Destia Group Oyj laski liikkeelle 65 miljoonan euron viisivuotisen joukkovelkakirjalainan. Yhdessä Ahlström Capitalin tekemien oman pääoman ehtoisten sijoitusten kanssa joukkovelkakirjalainasta saadut varat riittivät rahoittamaan Destia Oy:n hankinnan. Markkinat ottivat lainan hyvin vastaan, ja se oli huomattavasti ylimerkitty. TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERUSTEET Ahlström Capitalin konsernitilinpäätös vuodelta 2014 on yhtiön ensimmäinen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukainen tilinpäätös. Ennen 31.12.2013 päättynyttä tilikautta tehdyt tilinpäätökset on tehty Suomen kirjanpitokäytännön (FAS) mukaisesti. Konsernin IFRS-siirtymästä johtuen avaava tase 1.1.2013 ja vuoden 2013 tilinpäätökset on laadittu uudestaan IFRS:n mukaisina. RISKIENHALLINTA Riskien hallitsemiseksi Ahlström Capital arvioi riskiasemansa vuosittain ja suorittaa joka neljänneksellä omistuksiinsa liittyvän riskitason kvantitatiivisen analyysin. Viimeisin riskiaseman arviointi toi esiin viisi avainaluetta, joihin tullaan kiinnittämään erityistä huomiota: heikompi ta- loudellinen kehitys ja tavoitteista jääminen; heikentynyt kyky toteuttaa sijoituksia ja irtautumisia suunnitellun mukaisesti; korkeammat korot ja riskipreemiot, jotka yhdessä alentavat Ahlström Capitalin omistusten arvoa; maine-, ympäristö-, hallinnointi- ja sääntelyriskit; sekä henkilöstöön liittyvät riskit. Yllä mainittujen riskien hallitsemiseksi Ahlström Capital soveltaa seuraavia lähestymistapoja: yleinen nopealiikkeisyys toiminnassa (laadukas suunnittelu, valvonta ja raportointi; tasapainoinen ja järkevästi hajautettu portfolio); joustavat irtautumissäännöt (pitäen mielessä oma kokemuksemme; hyvän, ulkoisen verkoston tukema organisaatiomme); monipuolinen portfolio; monipuoliset pankkialan kontaktit ja hyvä maine joukkovelkakirjamarkkinoilla; vahva tase kohtuullisella velkaantumisasteella; Ahlström Capitalin johtamista ja tiukkaa valvontaa edistävät linjaukset; sekä kehittyminen organisaationa. Näiden itse suoritettavien riskianalyysien ja -valvonnan lisäksi Ahlström Capital edistää ja valvoo tytäryhtiöidensä sisäisiä riskienhallintamenetelmiä. Riskien rajoittamiseksi yhtiö pyrkii rajaamaan tytäryhtiöidensä velkavastuut, ja lisäksi Ahlström Capital osallistuu kaikkiin konsernin yhtiöiden rahoitusneuvotteluihin. Yhtiö on käyttänyt listattujen osakkeiden omistuksiaan rahoitusinstrumenttiensa vakuuksina, mikä aiheuttaa riskin lisävakuuksien vaatimisesta osakkeiden arvon laskun seurauksena. Ahlström Capital valvoo näihin rahoitusinstrumentteihin liittyvien osakkeiden ja annettujen vakuuksien arvon kehitystä tiiviisti hallitakseen lisävakuuksien vaatimiseen liittyvää riskiä. Näitä rahoitusinstrumentteja käytetään pääasiassa lisärahoituksena, ei viimeisenä keinona, jotta saavutettaisiin kokonaisuudessaan kustannustehokas rahoitusrakenne. TUTKIMUS JA TUOTEKEHITYS Ahlström Capitalin sijoitussalkussa olevilla teollisuusyrityksillä on omia tuotekehitys- ja muita tutkimusyksiköitään, mutta konsernitasolla kyseisen kaltaisia toimintoja ei ole. HENKILÖSTÖ, HALLINTO JA TILINTARKASTAJAT Ahlström Capital -konsernin henkilöstön määrä oli tilikauden aikana keskimäärin 6 329 (4 727). VUOSIKERTOMUS 2014 | 59 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Palkkoja ja palkkioita maksettiin 216,1 miljoonaa euroa (167,6). Emoyhtiön henkilöstön määrä oli 13 vuoden lopussa. Vuoden aikana Ahlström Capital Oy:n hallitukseen ovat kuuluneet Stig Gustavson (puheenjohtaja), Thomas Ahlström, Mats Danielsson, Johannes Gullichsen (maaliskuuhun saakka), Kaj Hedvall, Jouko Oksanen, Malin Persson (maaliskuusta alkaen) ja Peter Seligson. Tilintarkastajana on toiminut tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy päävastuullisena tilintarkastajanaan KHT Kristina Sandin. OIKEUDENKÄYNNIT JA RIITA-ASIAT Ahlström Capital Oy on kantajana oikeusjutussa, joka koskee Suomen raakapuumarkkinoilla 1997–2004 vallinnutta hintakartellia. Valmisteleva työ eteni ennen oikeudenkäyntiä Helsingin käräjäoikeudessa. Velkaa koskeva kiista Savcor Group Oy:n kanssa jatkuu. Alankomaalainen käräjäoikeus ja valitustuomioistuin ratkaisivat asian Ahlstrom Capital B.V:n eduksi. Savcor on valittanut asiasta korkeimpaan oikeuteen. Täytäntöönpanomenettely jatkuu Suomessa. Maksamaton velka korot mukaan lukien on 3,15 miljoonaa euroa. SUURIMMAT OSAKKEENOMISTAJAT 31.12.2014 Vuoden 2014 lopussa Ahlström Capitalilla oli 235 osakkeenomistajaa (211). Antti Ahlström Perilliset Oy Mona Huber Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Jacqueline Tracewski Kaj Nahi Johan Gullichsen Kim Kylmälä Anneli Studer Michael Sumelius Linda Emmet Muut Yhteensä TILIKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT Tammikuussa 2015 ÅR Packaging ilmoitti aikovansa ostaa MeadWestvacon pakkaustoiminnot Euroopassa. Järjestelyyn sisältyvät yhtiön tupakka-, makeis- sekä kuluttajatuotepakkaustoiminnot. Hankinta tukee ÅR Packaging Groupin strategiaa olla vahva ja merkittävä pitkän jänteen pakkaustoimittaja. Helmikuussa 2015 Ahlström Capital myi osan Outokummun osakkeistaan, minkä seurauksena omistusosuutemme laski 3,1 prosentista 2,2 prosenttiin. Myyntitulo 3,6 miljoonan osakkeen myynnistä ylitti 20 miljoonaa euroa. VUODEN 2015 NÄKYMÄT Huolimatta joissain osissa maailmaa näkyvistä hienoisista talouden myönteisen kehittymisen merkeistä Ahlström Capital ei odota toimintaympäristön paranevan vuonna 2015 merkit- 60 | VUOSIKERTOMUS 2014 Osakemäärä, kpl 38 085 26 170 23 490 19 823 17 599 16 249 15 639 14 914 14 271 14 248 428 388 628 876 Osuus, % 6,1 4,2 3,7 3,2 2,8 2,6 2,5 2,4 2,3 2,3 68,1 100,0 tävästi, etenkään Euroopassa. Ahlström Capital luottaa kuitenkin siihen, että sisäisten toimenpiteiden ansiosta portfolioyhtiöt ovat hyvin varustautuneet kohtaamaan vaikean toimintaympäristön haasteet, ja niillä on hyvät edellytykset tarttua uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin. Ahlström Capital odottaa vertailukelpoisen liikevaihdon ja operatiivisen tuloksen olevan jonkin verran parempia kuin vuonna 2014. Ahlström Capital jatkaa yhtiöidensä kehittämistä ja se etsii aktiivisesti uusia sijoituskohteita varmistaakseen arvonsa suotuisan kehittymisen. Ahlström Capitalin taloudellinen asema on vakaa, ja nykyiset rahoitusjärjestelyt tukevat konsernin toimintaa ja rakennetta. HALLITUKSEN EHDOTUS VOITONJAOSTA Hallitus ehdottaa, että vuodelta 2014 maksetaan osinkoa 40,00 euroa / osake. TUNNUSLUVUT IFRS Milj. euroa Liikevaihto Liikevoitto Tilikauden tulos 2014 1 149,1 186,6 153,2 2013 861,0 38,1 25,3 2012 873,2 37,7 24,9 31.12.2013 35 % 45 % 28 % 11,7 % 15,0 % 93,5 506,58 940,29 76,26 34,08 31.12.2013 39 % 33 % 20 % 11,6 % 14,4 % 68,9 509,61 940,29 70,21 20,85 31.12.2012 36 % 53 % 34 % 11,0 % 16,0 % 103, 9 468,84 834,16 68,95 20,85 IFRS Omavaraisuusaste Nettovelkaantumisaste (net gearing) Nettovelkaantumisaste (net gearing), EFV-oikaistu Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE) Oman pääoman tuotto (ROE) Nettovelka (milj. euroa) Oma pääoma / osake, euroa Ulkoinen käypä arvo / osake, euroa (EFV) Tulos / osake, euroa** Jaettu osinko / osake, euroa*** 31.12.2014 44 % 35 % 29 % 18,6 % 44,0 % 187,0 816,64 1 008,14 243,65 40,00 FAS* 2013 852,2 52,5 27,5 2011 801,9 -2,2 -35,0 2010 683,8 11,1 6,5 31.12.2011 31 % 86 % 55 % -0,5 % -21,6 % 143,9 391,33 721,92 -96,94 12,50 31.12.2010 41 % 42 % 33 % 4,0 % 3,5 % 79,2 508,05 674,01 17,98 12,50 FAS* * Vuosien 2010–2012 luvut perustuvat FAS:iin eivätkä ole vertailukelpoisia vuosien 2013–2014 IFRS-lukuihin. ** Voitto osaketta kohden on laskettu käyttäen vuoden lopun osakemäärää jakajana. *** Vuoden 2014 luku on hallituksen ehdotus. Vuoden 2013 luku muodostuu 28,20 euron osingosta 360 191 osakkeelle ja ylimääräisestä 5,88 euron osingosta 628 876 osakkeelle. VUOSIKERTOMUS 2014 | 61 KONSERNIN TULOSLASKELMA TEUR Jatkuvat toiminnot: Liikevaihto Vuokratuotot Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Poistot Henkilöstökulut Liiketoiminnan muut kulut Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta Liitetieto 2014 2013 9 1 138 486 10 566 1 149 052 848 064 4 105 852 169 12 11 19, 21 14 13 145 830 -711 435 -34 094 -216 066 -147 280 -963 045 25 257 -513 599 -24 629 -167 620 -120 096 -800 687 37 614 998 186 621 52 480 Liikevoitto Rahoitustuotot Rahoituskulut Voitto ennen veroja 16 17 6 487 -26 617 166 491 3 494 -21 205 34 769 Tuloverot Tilikauden voitto jatkuvista toiminnoista 18 -7 248 159 243 -4 683 30 086 Lopetetut toiminnot: Tilikauden voitto lopetetuista toiminnoista verojen jälkeen Tilikauden voitto Tilikauden voiton jakautuminen: Emoyhtiön omistajille Määräysvallattomille omistajille 62 | VUOSIKERTOMUS 2014 7 143 159 243 30 229 153 227 6 016 159 243 27 523 2 706 30 229 KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA TEUR Liitetieto 2014 2013 159 243 30 229 -5 646 1 061 -2 293 -6 878 3 792 -751 -118 2 923 331 331 -1 536 -1 536 Myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutos Verot eristä, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi 36 176 -952 35 224 186 -70 116 Rahavirran suojaukset Verot eristä, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi -3 220 644 -2 576 262 -90 172 1 567 1 567 -37 -37 34 546 -1 285 27 668 1 638 186 911 31 867 182 464 4 447 186 911 29 216 2 651 31 867 Tilikauden voitto Muut laajan tuloksen erät Erät, joita ei myöhemmin siirretä tulosvaikutteisiksi Etuuspohjaisen omaisuuserän (nettovelan) uudelleen määrittämisestä johtuvat erät Verot eristä, joita ei myöhemmin siirretä tulosvaikutteisiksi Osuus osakkuusyhtiöiden muista laajan tuloksen eristä Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi Ulkomaisten yksikköjen valuuttojen muuntoerot Osuus osakkuusyhtiöiden muista laajan tuloksen eristä Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi, netto Tilikauden muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen Tilikauden laaja tulos Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen: Emoyhtiön omistajille Määräysvallattomille omistajille 29 VUOSIKERTOMUS 2014 | 63 KONSERNITASE TEUR Varat Pitkäaikaiset varat Liikearvo Muut aineettomat hyödykkeet Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Sijoituskiinteistöt Biologiset hyödykkeet Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä Pitkäaikaiset rahoitusvarat Pitkäaikaiset saamiset Laskennalliset verosaamiset Lyhytaikaiset varat Vaihto-omaisuus Myyntisaamiset ja muut saamiset Tuloverosaamiset Rahavarat Liitetieto 31.12.2014 31.12.2013 1.1.2013 21, 22 21 19 23 20 37, 39 24 24 25 98 020 9 966 195 552 149 475 92 982 120 923 78 720 2 918 29 296 777 852 15 840 7 843 113 965 62 848 23 614 6 723 131 922 62 000 29 397 3 218 3 229 15 864 252 204 35 603 3 080 1 968 16 444 281 354 26 27 171 964 170 535 1 527 152 425 496 451 148 613 99 465 1 372 103 565 353 015 132 394 175 181 2 334 65 759 375 668 1 274 303 605 219 657 022 38 771 12 774 104 336 34 357 -645 323 970 513 563 27 911 541 474 36 092 12 774 36 092 12 774 1 464 -1 484 133 987 182 833 27 238 210 071 307 113 055 162 228 24 713 186 941 24 31 32 25 24 252 892 36 620 21 410 36 258 2 665 349 845 120 685 29 964 1 500 8 980 578 161 707 124 709 33 316 4 011 9 032 869 171 937 24 34 32 86 527 276 244 15 645 4 568 382 984 76 423 153 584 2 499 935 233 441 130 304 162 335 4 760 745 298 144 732 829 395 148 470 081 1 274 303 605 219 657 022 28 Varat yhteensä Oma pääoma ja velat Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma Osakepääoma Ylikurssirahasto Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Muut rahastot Muuntoerot Kertyneet voittovarat 29 Määräysvallattomien omistajien osuus Oma pääoma yhteensä Pitkäaikaiset velat Korolliset velat Työsuhde-etuuksiin liittyvät velvoitteet Varaukset Laskennalliset verovelat Muut velat Lyhytaikaiset velat Korolliset velat Ostovelat ja muut velat Varaukset Tuloverovelat Velat yhteensä Oma pääoma ja velat yhteensä 64 | VUOSIKERTOMUS 2014 LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma TEUR 1.1.2014 Tilikauden voitto Muut laajan tuloksen erät Tilikauden laaja tulos yhteensä Osakeanti Osingonjako Liiketoimintojen yhdistäminen Muut muutokset 31.12.2014 Osakepääoma 36 092 Sijoitetun Myytävissä vapaan oman olevat Ylikurssipääoman rahoitus- Rahavirran Vararahasto rahasto varat suojaukset rahasto 12 774 -1 128 -462 3 055 36 233 36 233 2 679 -2 589 -2 589 104 336 38 771 12 774 104 336 35 105 Muuntoerot -1 485 -3 051 840 840 -752 2 303 -645 MääräysKertyneet vallattomien voittoomistajien varat Yhteensä osuus 133 987 182 833 27 238 153 227 153 227 6 016 -5 247 29 237 -1 569 147 980 182 464 4 447 -2 679 -13 876 -13 876 64 214 168 550 -5 656 -6 408 -3 774 323 970 513 563 27 911 Oma pääoma yhteensä 210 071 159 243 27 668 186 911 -13 876 168 550 -10 182 541 474 Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma TEUR 1.1.2013 (aikaisemmin esitetty) IFRS-standardien käyttöönotto 1.1.2013 Tilikauden voitto Muut laajan tuloksen erät Tilikauden laaja tulos yhteensä Osingonjako Muut muutokset 31.12.2013 Osakepääoma Sijoitetun Myytävissä vapaan oman olevat Ylikurssipääoman rahoitusrahasto rahasto varat 36 092 12 774 36 092 12 774 36 092 12 774 Kertyneet Rahavirran Vara- Muuntovoittosuojaukset rahasto erot varat -1 245 -1 245 -634 -634 117 117 172 172 -1 128 -462 2 186 2 186 -7 715 7 715 -1 485 -1 485 869 3 055 -1 485 128 062 -15 007 113 055 27 523 2 889 30 412 -7 525 -1 955 133 987 Määräysvallattomien omistajien Yhteensä osuus 169 213 -6 985 162 228 27 523 1 693 29 216 -7 525 -1 086 182 833 25 215 -502 24 713 2 706 -55 2 651 -126 27 238 VUOSIKERTOMUS 2014 Oma pääoma yhteensä 194 428 -7 487 186 941 30 229 1 638 31 867 -7 525 -1 212 210 071 | 65 KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA TEUR 2014 2013 159 243 30 229 34 094 -137 874 -614 -2 096 20 628 7 248 24 970 -17 316 -998 -848 17 697 4 683 -311 -341 18 019 -2 192 75 280 -16 220 -5 558 -12 239 Maksetut korot Saadut osingot Saadut korot Muut rahoituserät Maksetut tuloverot Liiketoiminnan nettorahavirta -15 770 2 230 944 -5 196 -6 449 71 563 -12 813 17 1 051 -5 271 -3 548 79 116 Investointien rahavirrat Tytäryhtiöiden hankinta vähennettynä hankintahetken rahavaroilla Tytäryhtiöiden myynti vähennettynä myyntihetken rahavaroilla Osakkuusyhtiöiden hankinta Osakkuusyhtiöiden myynti Muiden sijoitusten hankinta Muiden sijoitusten myynti Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myynnit Myönnetyt lainat Lainasaamisten takaisinmaksut Investointien nettorahavirta -98 549 7 616 -57 128 108 164 -46 665 63 276 -38 162 1 836 -2 796 719 -61 689 -244 22 015 -710 23 739 144 -27 727 5 744 -275 0 22 686 Rahoituksen rahavirrat Lainojen nostot Lainojen takaisinmaksut Määräysvallattomien omistajien osuuksien hankinta Rahoitusleasingmaksut Maksetut osingot Rahoituksen nettorahavirta 150 451 -95 655 -5 863 3 139 -13 876 38 196 158 093 -201 014 441 -13 991 -7 525 -63 996 Rahavarojen nettomuutos Valuuttakurssien nettomuutosten vaikutus Rahavarat 1.1. Rahavarat 31.12. 48 070 726 103 565 152 361 37 806 0 65 759 103 565 Liiketoiminnan rahavirrat Tilikauden voitto Oikaisuerät: Poistot ja arvonalentumiset Käyttöomaisuuden ja muiden pitkäaikaisten omaisuuserien luovutusvoitot ja -tappiot Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta Sijoituskiinteistöjen ja biologisten hyödykkeiden arvon muutokset Rahoitustuotot ja -kulut Tuloverot Käyttöpääoman muutokset: Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos Vaihto-omaisuuden muutos Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos Varausten muutos 66 | VUOSIKERTOMUS 2014 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 1. TIETOJA KONSERNISTA Ahlström Capital Oy on vuonna 2001 perustettu perheomisteinen sijoitusyhtiö ja koko Ahlström Capital -konsernin emoyhtiö. Yhtiö sijoittaa pörssiyhtiöihin ja noteeraamattomiin yrityksiin sekä kiinteistöihin ja metsiin, toimien aktiivisena ja vastuullisena omistajana kehittäen sijoituksiaan luodakseen pitkäaikaista omistaja-arvoa (ks. liitetieto 35). Ahlström Capital Oy:n kotipaikka on Helsinki, ja sen virallinen osoite on Eteläesplanadi 14, Helsinki. Ahlström Capital Oy:n ja sen tytäryhtiöiden (jäljempänä yhdessä ’konserni’) konsernitilinpäätös 31.12.2014 päättyneeltä tilikaudelta hyväksyttiin julkistettavaksi hallituksen 23.2.2015 tekemän päätöksen mukaisesti. Osakeyhtiölain mukaisesti osakkeenomistajat voivat joko hyväksyä tai hylätä tilinpäätöksen sen julkistamista seuraavassa yhtiökokouksessa. Yhtiökokous voi myös päättää tilinpäätökseen tehtävistä muutoksista. Konsernitilinpäätös on nähtävissä internetosoitteessa www.ahlstromcapital.com sekä emoyhtiön pääkonttorissa osoitteessa Eteläesplanadi 14, Helsinki. Tietoja konsernin rakenteesta on liitetiedossa 6. Konsernin lähipiirisuhteita koskevat tiedot ovat liitetiedossa 41. 2. KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERUSTEET JA MUUT MERKITTÄVÄT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET 2.1 Laadintaperusteet Konsernitilinpäätös on laadittu noudattaen kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (International Accounting Standards Board — IASB), jotka on hyväksytty Euroopan unionissa. Tätä ennen konsernin taloudellinen raportointi perustui suomalaiseen tilinpäätöskäytäntöön (FAS) ja se noudatti tilinpäätöstensä laadinnassa Suomessa yleisesti hyväksyttyä tilinpäätösnormistoa (GAAP). 31.12.2014 päättyneen tilikauden tilinpäätös on konsernin ensimmäinen IFRS-tilinpäätös. Konsernitilipäätös perustuu hyödykkeiden alkuperäiseen hankintamenoon lukuun ottamatta sijoituskiinteistöjä, johdannaissopimuksia, myytävissä olevia rahoitusvaroja, ehdollisia vastikkeita ja metsiä, jotka on arvostettu käypään arvoon. Konsernitilinpäätös on esitetty euromääräisenä (EUR), joka on myös emoyhtiön toimintavaluutta. Kaikki arvot on pyöristetty lähimpään tuhanteen (TEUR), ellei toisin ole ilmoitettu. 2.2 Konsernitilinpäätöksen yhdistelyperiaatteet Konsernitilinpäätös sisältää konsernin ja sen tytäryhtiöiden tilinpäätökset per 31.12.2014. Konsernissa määräysvalta muodos- tuu silloin, kun konserni saa tai sillä on oikeus sijoituskohteesta saataviin erilaisiin tuottoihin ja sillä on mahdollisuus vaikuttaa näihin tuottoihin sijoituskohteeseen kohdistuvan valtansa kautta. Yleensä määräysvalta syntyy, kun yhteisöllä on 50 % (tai suurempi osa) äänivallasta. Konsernilla on määräysvalta sijoituskohteeseen erityisesti, jos ja vain mikäli: • sillä on sijoituskohdetta koskeva valta eli sillä on olemassa oikeudet, joiden nojalla se voi ohjata sijoituskohteen relevantteja toimintoja; • olemalla osallisena sijoituskohteessa se altistuu sijoituskohteen muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon; ja • se pystyy käyttämään sijoituskohdetta koskevaa valtaansa ja näin vaikuttamaan saamansa tuoton määrään. Jos konsernilla on alle puolet sijoituskohteen äänivallasta, sen on otettava huomioon kaikki tosiseikat ja olosuhteet arvioidessaan, onko sillä määräysvalta sijoituskohteessa. Näitä seikkoja ovat: • sijoituskohteen muiden äänioikeutettujen omistajien kanssa tehdyt sopimusjärjestelyt; • muista sopimusjärjestelyistä seuraavat oikeudet; ja • konsernin äänioikeudet ja mahdolliset äänioikeudet. Konserni arvioi uudelleen sijoituskohteeseen kohdistuvaa määräysvaltaansa, jos tosiseikat ja olosuhteet osoittavat, että määräysvallan kolmesta tekijästä yhdessä tai useammassa on ollut muutosta. Tytäryhtiön yhdistely alkaa, kun konserni saa määräysvallan tytäryrityksessä, ja se päättyy määräysvallan menettämisen seurauksena. Vuoden aikana hankitun tai luovutetun tytäryrityksen varat, velat, tuotot ja kulut sisältyvät konsernitilinpäätökseen siitä päivästä alkaen, jona konserni saa määräysvallan tytäryrityksessä. Tytäryhtiön yhdistely jatkuu siihen päivään asti, kun kyseinen määräysvalta lakkaa. Voitto tai tappio ja kaikki muut laajan tuloksen (OCI) erät kohdistetaan konsernin emoyhtiön osakkeenomistajien ja määräysvallattomien omistajien osuuksille, vaikka tämä johtaisikin siihen, että määräysvallattomien omistajien osuudet olisivat saldoltaan negatiivisia. Tarvittaessa tytäryhtiöiden tilinpäätöksiin tehdään oikaisuja, jotta niiden tilinpäätöksen laatimisperiaatteet saadaan konsernin laatimisperiaatteiden mukaisiksi. Kaikki konsernin sisäiset varat ja velat, oma pääoma, tuotot, kulut ja rahavirrat, jotka koskevat konserniyritysten välisiä liiketapahtumia, eliminoidaan täysimääräisesti konsernitilinpäätöksessä. Tytäryhtiön omistusosuudessa tapahtunut muutos, josta ei seuraa määräysvallan menettämistä, kirjataan oman pääoman VUOSIKERTOMUS 2014 | 67 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT transaktioksi. Jos konserni menettää määräysvaltansa tytäryhtiössä, se: • kirjaa tytäryhtiön varat (mukaan lukien liikearvo) ja velat pois taseesta; • kirjaa mahdollisten määräysvallattomien omistajien osuuksien kirjanpitoarvon pois taseesta; • kirjaa omaan pääomaan kirjatut kertyneet muuntoerot pois taseesta; • merkitsee saadun vastikkeen käyvän arvon taseeseen; • merkitsee mahdollisesti konserniin jääneen sijoituksen käyvän arvon taseeseen; • merkitsee tuloslaskelmaan mahdollisen voiton tai tappion; ja • tilanteen mukaan luokittelee uudelleen emoyhtiön osuuden aiemmin laajassa tuloslaskelmassa olevista osuuksista tuloslaskelmaan tai kertyneiksi voittovaroiksi siten kuin olisi tarpeen tehdä, mikäli konserni olisi suoraan luopunut asianomaisista varoista tai veloista. 2.3 Yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista Liiketoimintojen yhdistäminen ja liikearvo Liiketoimintojen yhdistäminen kirjataan hankintamenomenetelmää käyttäen. Hankinnan kustannus on siirretyn vastikkeen yhteissumma, joka arvostetaan hankinta-ajankohdan käypään arvoon sekä hankinnan kohteeseen kohdistuvan mahdollisen määräysvallattoman osuuden määränä. Kussakin liiketoimintojen yhdistämisessä konserni päättää erikseen, kirjaako se määräysvallattoman osuuden hankinnan kohteeseen käypään arvoon vai suhteellisena osuutena hankinnan kohteen yksilöitävissä olevista nettovaroista. Hankintaan liittyvät kustannukset kirjataan sellaisinaan kuluiksi hallinnon kuluihin. Kun konserni hankkii uuden liiketoiminnan, se arvioi hankitut rahoitusvarat ja -velat voidakseen luokitella ja nimetä ne hankinta-ajankohtana vallitsevien sopimusehtojen, taloudellisen tilanteen ja asiaan vaikuttavien olosuhteiden mukaisesti. Jos liiketoimintojen yhdistäminen tapahtuu vaiheittain, aiemmin omistettu oman pääoman ehtoinen osuus arvostetaan uudestaan hankinta-ajankohdan käypään arvoonsa, ja tästä seuraava voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti. Hankkijaosapuolen mahdollisesti luovuttama ehdollinen vastike kirjataan hankinta-ajankohdan käypään arvoon. Varoiksi tai veloiksi luokiteltu ehdollinen vastike, joka kirjataan rahoitusinstrumenttina siten kuin IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen esittää, arvostetaan käypään arvoon siten, että käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti. Liikearvoksi kirjataan aluksi hankintamenosta se määrä, jolla suoritetun vastikkeen ja määräysvallattomien omistajien osuuk- 68 | VUOSIKERTOMUS 2014 sien summa ylittää yksilöitävissä olevien hankittujen varojen ja vastattavaksi otettujen velkojen erotuksen. Mikäli hankittujen nettovarojen käypä arvo ylittää suoritetun vastikkeen kokonaismäärän, konserni arvioi uudelleen, onko se yksilöinyt oikein kaikki hankitut varat ja vastattaviksi otetut velat sekä tarkastelee uudestaan hankinta-ajankohtana kirjattavaksi tulevien summien arvostusmenettelyjä. Jos uudelleenarviointi antaa yhä tulokseksi sen, että hankittujen nettovarojen käypä arvo ylittää suoritetun vastikkeen kokonaismäärän, voitto kirjataan tulosvaikutteisesti. Alkuperäisen kirjaamisen jälkeen liikearvo arvostetaan hankintamenoon, josta on vähennetty mahdolliset kertyneet arvonalentumistappiot. Arvonalentumisen testaamista varten liiketoimintojen yhdistämistapauksessa saatu liikearvo jaetaan hankinta-ajankohdasta lähtien kaikille konsernin rahavirtaa tuottaville yksiköille, joiden odotetaan hyötyvän yhdistämisestä, riippumatta siitä, siirretäänkö muita hankinnan kohteen varoja tai velkoja näille yksiköille. Mikäli liikearvoa on kohdistettu yksittäiselle rahavirtaa tuottavalle yksikölle ja osasta asianomaisen yksikön toimintaa luovutaan, luovutettuun toimintaan liittyvä liikearvo sisällytetään toiminnan kirjanpitoarvoon määriteltäessä luovutusvoittoa tai -tappiota. Näissä tapauksissa luovutettu liikearvo lasketaan luovutetun toiminnan ja säilytetyn rahavirtaa tuottavan yksikön osuuden suhteellisten arvojen perusteella. Kun yhteisö siirtyy käyttämään IFRS-standardeja ensimmäisen kerran, voidaan yhteisö osittain vapauttaa yleisestä vaatimuksesta, jonka mukaan yhteisön tulisi ensimmäisen IFRS-raportointikauden päättyessä takautuvasti soveltaa kaikkia standardeja, jotka ovat tuolloin voimassa. IFRS 1 sallii muun muassa sen, että ensilaatija saa olla soveltamatta IFRS 3 -standardia takautuvasti aikaisempiin liiketoimintojen yhdistämisiin, jotka ovat tapahtuneet ennen IFRS-raportointiin siirtymistä. Koska tämä on Ahlström Capitalin ensimmäinen IFRS-tilinpäätös, yhtiö on päättänyt soveltaa tätä vapautusta eikä se sovella takautuvasti IFRS-standardeja ennen siirtymäpäivää toteutuneisiin liiketoimintojen yhdistämisiin. Tämä merkitsee sitä, että vain 1.1.2013 jälkeen toteutuneet tapahtumat arvostetaan IFRS 3:n mukaisesti. Osakkuusyhtiö- ja yhteisyrityssijoitukset Osakkuusyhtiö on yhtiö, jossa konsernilla on huomattava vaikutusvalta. Huomattava vaikutusvalta merkitsee valtaa osallistua sijoituskohteen rahoitusta ja toimintapolitiikkaa koskeviin päätöksiin, mikä ei kuitenkaan tarkoita niitä koskevaa määräysvaltaa tai yhteistä määräysvaltaa. Ahlström Capitalin edellytyksenä ja osana strategiaa sen sijoittaessa listattuihin yhtiöihin on saavuttaa 10-30 % suora omistusosuus ja ainakin yksi hallituspaikka sekä paikka nimitysvaliokunnasta. Ahlström Capitalin tarkoituksena on toimia aktiivisena ja vastuullisena sijoittajana, kehittäen sijoituksiaan luodakseen pitkäaikaista omistaja-arvoa. Edellä mainittujen seikkojen perusteella Ahlström Capital katsoo itsellään olevan merkittävän vaikutusvallan hankitussa yhteisössä, vaikka omistusosuus olisikin alle 20 prosenttia. Yhteisyritys (joint venture) on tietyntyyppinen yhteisjärjestely, jossa yhteistä määräysvaltaa harjoittavilla järjestelyn osapuolilla on oikeuksia yhteisyrityksen nettovaroihin. Yhteinen määräysvalta on sopimuksellisesti sovittu järjestelyä koskeva määräysvallan jako, joka on olemassa vain, kun asianomaisia toimintoja koskevat päätökset edellyttävät osapuolten yksimielistä päätöstä. Huomattavan vaikutusvallan tai yhteisen määräysvallan määrittämisessä tarpeelliset seikat ovat samoja, jotka on tarpeen ottaa huomioon määriteltäessä tytäryhtiöitä koskevaa määräysvaltaa. Konsernin osakkuusyhtiö- ja yhteisyrityssijoitukset kirjataan pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Pääomaosuusmenetelmässä osakkuusyhtiö- ja yhteisyrityssijoitukset kirjataan aluksi hankintamenoon. Sijoituksen kirjanpitoarvoa oikaistaan, mikäli konsernin osuus osakkuusyhtiön tai yhteisyrityksen nettovaroista muuttuu hankinta-ajankohdan jälkeen. Osakkuusyhtiöön tai yhteisyritykseen liittyvä liikearvo sisältyy sijoituksen kirjanpitoarvoon, eikä sitä kirjata kuluksi tai testata erikseen arvonalentumisen osalta. Tuloslaskelmaa ja muita laajan tuloksen eriä käsittelevä laskelma (OCI) eli laaja tuloslaskelma kuvaa konsernin osuutta osakkuusyhtiön tai yhteisyrityksen toiminnan tuloksesta. Kaikkien näiden sijoituskohteiden laajassa tuloslaskelmassa raportoidut muutokset ovat osa konsernin vastaavaa laskelmaa. Jos osakkuusyhtiön tai yhteisyrityksen omaan pääomaan on kirjattu muutos, konserni kirjaa oman osuutensa kaikista muutoksista soveltuvin osin oman pääoman muutoksia osoittavaan laskelmaansa. Konsernin sekä osakkuusyhtiön tai yhteisyrityksen välisistä liiketapahtumista seuraavat toteutumattomat voitot tai tappiot eliminoidaan osakkuusyhtiön tai yhteisyrityksen omistusosuuden mukaisesti. Konsernin yhteenlaskettu osuus osakkuusyhtiön tai yhteisyrityksen voitosta tai tappiosta on esitetty tuloslaskelmassa osana liikevoittoa, ja se kuvaa voittoa tai tappiota verojen jälkeen sekä osakkuusyhtiön tai yhteisyrityksen tytäryhtiöissä olevia määräysvallattomia osuuksia. Osakkuusyhtiön tai yhteisyrityksen tilinpäätökset noudattavat samoja tilikausia kuin konsernin tilinpäätös. Osakkuusyhtiöt ja yhteisyritykset raportoivat konsernille IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti. Jos ja kun on tarpeen, oikaisut tehdään konsernin tasolla konsernitilinpäätöksen laadinnan yhteydessä. Konserni päättää jokaisena raportointikauden päättymispäivänä, onko olemassa objektiivista näyttöä siitä, että osakkuusyhtiön tai yhteisyritysinvestoinnin arvo olisi alentunut. Jos näyttöä tästä on, konserni laskee arvonalentumisen määrän, joka on osakkuusyhtiön tai yhteisyrityksen kerrytettävissä olevan rahamäärän ja sen kirjanpitoarvon erotus, ja kirjaa sitten tappion tulosvaikutteisesti kohtaan osuus osakkuusyhtiön tai yhteisyrityksen voitosta. Jos huomattava vaikutusvalta osakkuusyhtiössä tai yhteinen määräysvalta yhteisyrityksessä menetetään, konserni arvostaa ja kirjaa mahdollisen jäljelle jääneen sijoituksen käypään arvoon. Osakkuusyhtiön tai yhteisyrityksen huomattavan vaikutusvallan tai yhteisen määräysvallan menettämisen jälkeisen kirjanpitoarvon ja jäljelle jääneen sijoituksen käyvän arvon erotus sekä luovutuksesta saatavat tuotot kirjataan tulosvaikutteisesti. Luokittelu lyhyt- ja pitkäaikaisiin eriin Konsernin varat ja velat esitetään taseessa erien lyhyt- ja pitkäaikaisuutta koskevan luokittelun perusteella. Varallisuuserä luokitellaan lyhytaikaiseksi, kun: • sen odotetaan tulevan realisoiduksi tai se aiotaan myydä tai kuluttaa normaalin toimintajakson aikana; • se on ensisijaisesti tarkoitettu kaupankäyntiä varten; • sen odotetaan tulevan realisoiduksi 12 kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä; tai • se on käteis- tai muita rahavaroja, ja ellei siihen kohdistu vähintään 12 kuukauden ajan tilikauden päättymisestä vaihtorajoitus tai rajoitus käyttää sitä velan suorittamiseksi. Kaikki muut varat luokitellaan pitkäaikaisiksi. Velka luokitellaan lyhytaikaiseksi, kun: • sen odotetaan tulevan suoritetuksi normaalin toimintajakson kuluessa; • se on ensisijaisesti tarkoitettu kaupankäyntiä varten; • se erääntyy suoritettavaksi 12 kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä; tai • ei ole ehdotonta oikeutta lykätä velan suoritusta vähintään 12 kuukauden ajan tilikauden päättymisestä. Kaikki muut velat luokitellaan pitkäaikaisiksi. Suojauslaskentaan kuulumattomien johdannaisinstrumenttien käyvät arvot esitetään lyhytaikaisina. Laskennalliset verosaamiset ja -velat luokitellaan pitkäaikaisiksi varoiksi ja veloiksi. Käyvän arvon määrittäminen Konserni arvostaa rahoitusinstrumentit, kuten johdannaiset ja rahoitusvaroihin kuulumattomat omaisuuserät esimerkiksi sijoituskiinteistöt, käypään arvoon raportointikauden päättymispäivänä. Käypä arvo on hinta, joka saataisiin varallisuuserän myynnistä tai maksettaisiin siirrettäessä velka tavanmukaisella markkinaosapuolten välisellä liiketoimella arvostuspäivänä. Konserni käyttää olosuhteisiin soveltuvia arvostusmenetelmiä, joita varten on saatavissa riittävästi tietoa käyvän arvon määrittämiseen. Käyvän arvon määrittämiseen käytettävissä arvostusmenetelmissä on käytettävä mahdollisimman paljon merkityk- VUOSIKERTOMUS 2014 | 69 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT sellisiä, havainnoitavissa olevia tietoja ja mahdollisimman vähän muita kuin havainnoitavissa olevia tietoja. Kaikki varat ja velat, joiden käypä arvo määritellään ja/tai esitetään tilinpäätöksessä, on luokiteltu käypien arvojen hierarkian mukaisesti. Jäljempänä on hierarkian kuvaus, jossa käyvän arvon määrittämiseen käytettävien arvostusmenetelmien syöttötiedot luokitellaan kolmelle tasolle. • Taso 1 – Samanlaisten varojen tai velkojen noteeratut (oikaisemattomat) markkinahinnat toimivilla markkinoilla. • Taso 2 – Käypä arvo määritetty markkinoilta saatavien parametrien perusteella. • Taso 3 – Käypä arvo määritetty perustuen parametreihin, joita ei saada markkinoilta. Tilinpäätöksessä toistuvasti esitettyjen varojen ja velkojen kohdalla konsernin on määritettävä, onko hierarkiatasojen välillä tapahtunut siirtymistä. Tämä tehdään arvioimalla luokittelu uudestaan (sen alimman tason syöttötiedon perusteella, joka on merkittävä käyvän arvon määrittelemiselle kokonaisuudessaan) kunkin tilikauden lopussa. Tuloutus Tuloutus tehdään, kun on todennäköistä, että konserniin tulee taloudellista etua ja liikevaihto pystytään luotettavasti määrittämään riippumatta siitä, milloin maksu tapahtuu. Liikevaihto arvostetaan saadun tai saatavan vastikkeen käypään arvoon ottaen huomioon sopimuksessa määritellyt maksuehdot ja vähentäen verot tai maksut. Myös alla kuvattujen kirjaamisedellytysten tulee täyttyä ennen kuin liikevaihto kirjataan. Tuotot tavaroiden myynnistä kirjataan, kun tavaroiden omistamiseen liittyvät merkittävät riskit, edut ja määräysvalta ovat siirtyneet ostajalle. Pääsääntöisesti tämä tapahtuu tuotteiden sopimusehtojen mukaisen luovutuksen yhteydessä. Pitkäaikaishankkeiden tulot ja menot kirjataan tuotoiksi ja kuluiksi valmistusasteen mukaisesti, kun hankkeen lopputulos pystytään arvioimaan riittävän luotettavasti. Valmistusaste määritellään kunkin hankkeen osalta tarkastelupäivään mennessä kertyneiden kustannusten osuutena koko hankkeen arvioiduista kokonaiskustannuksista. Korkotuotot rahoitusinstrumenteista, jotka arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon, ja korollisiin rahoitusvaroihin kuuluvat erät, jotka luokitellaan myytävissä oleviksi, kirjataan käyttäen efektiivistä korkoa (EIR). Korkotuotot sisältyvät tuloslaskelman rahoitustuottoihin. Sijoituskiinteistöjen vuokrasopimusten mukaiset vuokratuotot kirjataan tulosvaikutteisesti tasaerinä vuokrakausien kuluessa, ja ne sisältyvät tuloslaskelmassa liikevaihtoon. Osinkotuotot tuloutetaan, kun konsernille syntyy oikeus saada osinkomaksuja, tavallisesti silloin, kun osakkeenomistajat hyväksyvät osingon määrän. 70 | VUOSIKERTOMUS 2014 Julkiset avustukset Julkiset avustukset kirjataan, kun avustuksen saamisesta on kohtuullinen varmuus ja kaikki siihen liittyvät ehdot on täytetty. Konserni on päättänyt kirjata avustukset käyttämällä pääomaperusteista lähestymistapaa. Kun saatu avustus liittyy tiettyyn varallisuuserään, se kirjataan samansuuruisena tuottona varallisuuserän odotettavissa olevana taloudellisena vaikutusaikana. Verot Tarkastelukauden lyhytaikaiset tuloverosaamiset ja -velat arvostetaan siihen määrään, joka odotetaan saatavan palautuksina veroviranomaisilta tai tulevan maksettavaksi. Summan laskemisessa käytetään niitä verokantoja ja -lakeja, jotka ovat voimassa tai käytännössä voimassa tilinpäätöspäivänä maissa, joissa konserni toimii ja tuottaa verotettavia tuloja. Oman pääoman eriin kohdistuva lyhytaikainen tulovero kirjataan omaan pääomaan eikä tuloslaskelmaan. Konserni arvioi määräajoin veroilmoituksissa raportoituja eriä tilanteissa, joissa sovellettavat verosäännökset ovat tulkinnanvaraisia, ja tekee tarpeen mukaan varauksia. Laskennallinen vero määritellään raportoinnissa käyttämällä velkamenetelmää varojen ja velkojen veroperusteiden ja niiden raportointikauden päättymispäivän kirjanpitoarvon väliaikaisen eron laskemiseen. Laskennallisia verovelkoja ovat kaikki veronalaiset väliaikaiset erot paitsi silloin, jos verovelka on syntynyt liikearvon alkuperäisestä kirjaamisesta tai varojen tai velkojen kirjaamisesta sellaisen liiketapahtuman kohdalla, jossa ei ole kyse liiketoimintojen yhdistämisestä ja joka kyseisen liiketapahtuman aikaan ei ole vaikuttanut kirjanpidolliseen voittoon tai verotettavaan voittoon tai tappioon. Kaikki verotuksessa vähennyskelpoiset väliaikaiset erot, käyttämättömät verotukseen liittyvät hyvitykset ja tappiot kirjataan laskennallisina verosaamisina. Laskennalliset verosaamiset kirjataan siltä osin kuin on todennäköistä, että on sellaista verotettavaa voittoa, jota voidaan käyttää verotuksessa vähennyskelpoisen väliaikaisen eron, käyttämättömien verotukseen liittyvien hyvityksien ja tappioiden siirtämiseen eteenpäin. Tämä koskee kaikkia tapauksia, paitsi niitä, joissa verotuksessa vähennyskelpoiseen väliaikaiseen eroon liittyvä laskennallinen verosaaminen on syntynyt varallisuus- tai velkaerän alkuperäisestä kirjaamisesta sellaisen liiketoimen yhteydessä, joka ei ole ollut liiketoimintojen yhdistämistä ja joka sen tapahtumahetkellä ei ole vaikuttanut kirjanpidolliseen voittoon tai verotettavaan voittoon tai tappioon. Laskennallisten verosaamisten kirjanpitoarvoa tarkastellaan jokaisena raportointipäivänä ja sitä vähennetään siltä osin, kun ei ole enää todennäköistä, että saadaan riittävästi verotettavaa tuloa, jonka turvin laskennallinen verosaaminen tai osa siitä voidaan käyttää. Taseeseen merkitsemättömät laskennalliset vero- saamiset arvioidaan uudestaan jokaisena raportointipäivänä, ja ne kirjataan siltä osin, kun on tullut todennäköiseksi, että tulevat veronalaiset tulot mahdollistavat laskennallisten verosaamisten takaisinsaannin. Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen arvostaminen tapahtuu niillä verokannoilla, joita oletetaan sovellettavan sinä vuonna, jolloin saaminen realisoidaan tai velka suoritetaan. Saamisen realisointi tai velan suoritus tapahtuu niiden verokantojen ja verolakien mukaisesti, jotka ovat voimassa tai olennaisilta osin voimassa raportointipäivänä. Laskennalliset verosaamiset ja -velat voidaan vähentää toisistaan, jos on olemassa täytäntöönpanokelpoinen oikeus vähentää lyhytaikaiset verosaamiset ja lyhytaikaiset tuloverovelat toisistaan, ja jos laskennalliset verot liittyvät samaan veronalaiseen yksikköön saman veroviranomaisen alaisuudessa. Konsernin tuloslaskelmassa näkyvät verot sisältävät paikallisten verolainsäädäntöjen nojalla maksettavia tuloveroja, edellisiä vuosia koskevia veronoikaisuja sekä laskennallisten verovelkojen ja -saamisten vuotuisen muutoksen vaikutuksen. Laskennalliset verovelat ja -saamiset lasketaan kaikista veron perusteen ja varojen ja velkojen kirjanpitoarvon välille syntyvistä väliaikaisista eroista. Laskennallista veroa ei kirjata vähennyskelvottomasta liikearvon alkuperäisestä kirjauksesta ja tytäryrityksiin tehtyjen sijoitusten väliaikaisista eroista siltä osin kuin ne eivät todennäköisesti muutu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Tärkeimmät väliaikaiset erot syntyvät käyttämättömistä verotuksellisista tappioista, poistoeroista, varauksista, etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä, yritysten välisestä keskinäisestä varaston katteesta ja johdannaisinstrumenttien käyvän arvon määrittämisestä. Laskennalliset verosaamiset kirjataan siinä laajuudessa, kun niiden käyttö on todennäköistä. Ulkomaan rahan määräisten erien muuttaminen Konsernitilinpäätös on laadittu euromääräisenä, joka on konsernin emoyrityksen toiminta- ja esittämisvaluutta. Jokaisen konserniin kuuluvan erillisen yksikön toimintavaluutta määritetään konsernissa. Erillistilinpäätöksiin sisällytettävät erät arvostetaan käyttäen kyseistä toimintavaluuttaa. Vieraassa valuutassa olevat rahamääräiset varat ja velat muunnetaan toimintavaluutaksi tilinpäätöspäivää edeltävän päivän avistakurssiin. Rahamääräisten erien suorittamisesta tai muuntamisesta johtuvat erot kirjataan tulosvaikutteisesti lukuun ottamatta niitä eriä, jotka on tarkoitettu konsernin ulkomaiseen yksikköön tekemän nettosijoituksen suojan osaksi. Nämä kirjataan muun laajan tuloksen erinä, kunnes nettosijoituksesta luovutaan, jolloin kumulatiivinen summa luokitellaan uudelleen tulosvaikutteisesti. Valuuttakurssieroista johtuvat, näihin rahamääräisiin eriin liittyvät veronmaksut ja -hyvitykset kirjataan niin ikään muihin laajan tuloksen eriin. Ei-rahamääräiset erät, joiden arvo määritetään ulkomaan rahassa alkuperäisen hankintamenon mukaisesti, muunnetaan euroiksi käyttämällä alkuperäisten liiketoimien tapahtuma-ajankohtina vallinneita valuuttakursseja. Ei-rahamääräiset erät, jotka on määritetty käypään arvoon ulkomaan rahassa, muunnetaan käyttäen sen päivän valuuttakurssia, jolloin käypä arvo on määritelty. Ei-rahamääräisten ja käypään arvoon määriteltyjen erien muuntamisesta seuraavaa voittoa tai tappiota käsitellään samalla tavoin kuin asianomaisen erän käyvän arvon muutosta (ts. sellaisten erien muuntoero, joiden käypään arvoon määritetty voitto tai tappio kirjataan muihin laajan tuloksen eriin tai tulosvaikutteisesti, kirjataan samalla tavoin). Ulkomaisten yksikköjen varat ja velat muunnetaan euroiksi tilinpäätöspäivää edeltävän päivän kurssiin, kun taas niiden tuloslaskelmat muunnetaan euroiksi kauden keskikurssia käyttäen. Muunnosta syntyvät kurssierot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Kun ulkomaisesta yksiköstä luovutaan, kertyneet muuntoerot siirretään muista laajan tuloksen eristä tulosvaikutteisiksi. Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot sekä emoyhtiön osakkeenomistajille jaettavaksi tarkoitetut pitkäaikaiset omaisuuserät Konserni luokittelee pitkäaikaiset varat ja luovutettavien erien ryhmät myytävänä tai emoyhtiön omistajille jaettavina oleviksi, jos niiden kirjanpitoarvo saadaan pääosin takaisin myynnin tai jakamisen kautta jatkuvan käytön sijasta. Nämä pitkäaikaiset varat ja luovutettavien erien ryhmään kuuluvat ja myytävinä tai jaettavina oleviksi luokitellut erät arvostetaan joko kirjanpitoarvoon tai käypään arvoon, josta on vähennetty myyntiin tai jakamiseen liittyvät menot, sen mukaan kumpi arvoista on alempi. Myytävänä olevaksi luokittelun edellytyksien katsotaan täyttyvän, kun myynti on erittäin todennäköinen ja omaisuuserä (tai luovutettavien erien ryhmä) on välittömästi myytävissä nykyisessä kunnossaan yleisin ja tavanomaisin ehdoin ja kun johto on sitoutunut myyntiin ja myynnin odotetaan tapahtuvan vuoden kuluessa luokittelusta. Aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä ja aineettomia hyödykkeitä ei poisteta tai kirjata kuluksi sen jälkeen, kun ne on luokiteltu myytävänä tai jaettavina oleviksi. Myytävänä oleviksi tai jaettaviksi luokitellut varat ja velat on esitetty taseessa erillisinä pitkäaikaisina erinä. Lopetettuja toimintoja ei sisällytetä jatkuvien toimintojen tulokseen ja ne esitetään lopetettujen toimintojen verojen jälkeisenä yksittäisenä voitto- tai tappioeränä tuloslaskelmassa. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisil- VUOSIKERTOMUS 2014 | 71 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT la. Hankintamenoon voidaan sisällyttää välittömästi aineellisen käyttöomaisuuserän hankinnasta aiheutuvat menot ja pitkäaikaisten rakennushankkeiden vieraan pääoman menot, mikäli kirjaamisedellytykset täyttyvät. Kaikki muut korjaus- ja huoltokustannukset kirjataan tulosvaikutteisesti niiden syntyhetkellä. Omaisuuserän käytöstä poistamisesta ja purkamisesta johtuvien odotettujen kustannusten nykyarvo sisällytetään asianomaisen omaisuuserän hankintamenoon, mikäli varausta koskevat kirjaamiskriteerit täyttyvät. Poistot lasketaan tasapoistoina. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat: • Rakennukset25–50 vuotta • Raskaat koneet ja kalusto 10–20 vuotta • Muut koneet ja kalusto 3–10 vuotta Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin kuuluvat erät ja kaikki alun perin kirjatut keskeiset erät kirjataan pois taseesta luovutuksen yhteydessä tai kun niiden käytöstä tai luovutuksesta ei odoteta mitään vastaista taloudellista hyötyä. Omaisuuserän taseesta poistamisesta syntyvä voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti, kun omaisuuserä poistetaan taseesta. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden jäännösarvoja, taloudellista vaikutusaikaa ja poistomenetelmiä tarkistetaan kunkin tilikauden lopussa ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia. Vuokrasopimukset Vuokrasopimusten luokittelu perustuu siihen, missä määrin vuokratun omaisuuserän omistamiselle ominaiset riskit ja edut tulevat vuokralle antajalle ja vuokralle ottajalle. Se, onko kyseessä rahoitusleasingsopimus vai muu vuokrasopimus, riippuu liiketoimen tosiasiallisesta sisällöstä eikä niinkään sopimuksen muodosta. Ennen IFRS-raportointiin siirtymistä alkaneiden vuokrasopimusten alkamishetkeksi katsotaan IFRS-raportointiin siirtymispäivä, 1.1.2013 IFRS 1:n mukaan. Kun konserni toimii vuokralle ottajana, rahoitusleasingsopimukset kirjataan sopimuksen aloituspäivänä vuokratun omaisuuserän käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimukset ovat järjestelyjä, joilla käytännössä kaikki vuokratun omaisuuserän omistukseen liittyvät riskit ja edut siirtyvät konsernille. Vuokrat jaetaan rahoitusmenoihin ja velan vähennykseen vuokra-aikana siten, että koron osuus määräytyy kiinteän korkoprosentin perusteella kullakin kaudella jäljellä olevalle velkapääomalle. Rahoitusmenot kirjataan tuloslaskelman rahoituskuluihin. Vuokratusta omaisuuserästä tehdään sen taloudellisen vaikutusajan mukaiset poistot. Jos ei kuitenkaan ole kohtuullista varmuutta siitä, että konserni saa omaisuuserän omistukseensa 72 | VUOSIKERTOMUS 2014 vuokra-ajan päättyessä, omaisuuserä poistetaan vuokra-aikana, jos se on lyhyempi kuin taloudellinen vaikutusaika. Vuokrasopimuksia, jotka eivät täytä rahoitusleasingsopimusten kriteerejä, käsitellään muina vuokrasopimuksina. Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan kuluiksi tulosvaikutteisesti tasaerinä vuokra-ajan kuluessa. Vuokrasopimukset, joissa konserni toimii vuokranantajana ja käytännössä kaikki omaisuuserän omistukseen liittyvät riskit ja edut jäävät siirtymättä, luokitellaan muiksi vuokrasopimuksiksi. Vuokratuotot kirjataan tulosvaikutteisesti tasaerinä vuokra-ajan kuluessa. Vieraan pääoman menot Vieraan pääoman menot, jotka aiheutuvat ehdot täyttävien pitkäaikaisten hankkeiden rakentamisesta, voidaan aktivoida osaksi omaisuuserän hankintamenoa siltä ajalta, joka tarvitaan investointikohteen valmistamiseksi aiottuun käyttöön. Kaikki muut vieraan pääoman menot kirjataan kuluiksi sen tilikauden aikana, jolloin ne syntyvät. Biologiset hyödykkeet Laadintateknisesti konsernin metsävarallisuus on jaoteltu kasvaviin metsiin ja maa-alueisiin. Metsäalueet kirjataan biologisina hyödykkeinä käypään arvoon aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ryhmään ja maa-alueet (myös käypään arvoon arvostettuna) ovat osa sijoituskiinteistöjä. Konsernin mittavien metsävarojen arvostamiseen käypään arvoon ei ole olemassa toimivia markkinoita. Tästä syystä arvon määritys tehdään diskontattujen tulevien rahavirtojen avulla. Rahavirrat perustuvat konsernin metsänhoito- ja hakkuusuunnitelmaan, jonka laskenta-aikajana on 80 vuotta, mikä vastaa konsernin metsien arvioitua hakkuusykliä. Arvostuksessa käytetty diskonttauskorko on 5 %. Arvioidut myyntihinta- ja metsänhoitomenoennusteet perustuvat lähtökohtaisesti nykyisiin hinta- ja kustannustasoihin. Sijoituskiinteistöt Sijoituskiinteistöt arvostetaan alun perin tilinpäätöspäivän markkinaperusteisia ehtoja heijastelevaan käypään arvoon. Sijoituskiinteistöjen käyvissä arvoissa tapahtuneista muutoksista seuraavat voitot tai tappiot sisältyvät asianomaisen tilikauden voittoon tai tappioon niitä vastaavat verovaikutukset mukaan lukien. Eteläesplanadi 14:ssä sijaitseva kiinteistö luokitellaan sijoituskiinteistöihin. Pientä osaa tästä kiinteistöstä käytetään Ahlström Capital Oy:n toimitiloina. Toimiva johto on kuitenkin katsonut, että tämä oma käyttö on vähäistä, minkä perusteella koko kiinteistö on kirjattu käypään arvoon osana sijoituskiinteistöjä. Rakenteilla olevat sijoituskiinteistöt arvostetaan hankintamenoon siihen asti, kunnes ne valmistuvat ja niiden käypä arvo on luotettavasti määritettävissä. Kun rakenteilla olevat sijoituskiinteistöt valmistuvat ja niiden käypä arvo voidaan luotettavasti määrittää, ne tullaan uudelleen luokittelun kautta raportoimaan osana sijoituskiinteistöjä. Yksittäisten, merkittävien sijoituskiinteistöjen käyvät arvot määritetään vuotuisen arvioinnin perusteella, jonka suorittaa ulkopuolinen akkreditoitu arvioitsija. Konsernin muiden sijoituskiinteistöjen käyvät arvot perustuvat arvioitujen vastaisten rahavirtojen diskontattuihin laskelmiin. Käytössä oleva diskontattu rahavirtamalli on Ahlström Capital Oy:n oma, tätä tarkoitusta varten kehitetty laskentamalli. Sijoituskiinteistöt poistetaan taseesta joko silloin, kun niistä luovutaan tai kun ne poistetaan pysyvästi käytöstä. Nettoluovutusvoiton ja omaisuuserän kirjanpitoarvon välinen ero kirjataan tuloslaskelmaan taseesta poiskirjaamista vastaavalla tilikaudella. Sijoituskiinteistöihin tai (-kiinteistöistä) tehdään omaisuuseräsiirtoja vain, kun käyttötarkoitus muuttuu. Kun sijoituskiinteistöstä tehdään siirto omassa käytössä oleviin kiinteistöihin, oletushankintameno tulevassa laskennassa on käyttötarkoituksen muutospäivän käypä arvo. Jos omassa käytössä olevasta kiinteistöstä tulee sijoituskiinteistö, konserni kirjaa tämän kiinteistön noudattaen aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sovellettavia periaatteita käyttötarkoituksen muutospäivään asti. Aineettomat hyödykkeet Erikseen hankitut aineettomat hyödykkeet kirjataan alun perin hankintamenoperusteisesti. Liiketoimintojen yhdistämisen yhteydessä hankittujen aineettomien hyödykkeiden hankintameno on niiden käypä arvo hankinta-ajankohtana. Alun perin aineettomat hyödykkeet kirjataan hankintamenoon, josta vähennetään kertyneet poistot ja kertyneet arvonalentumistappiot. Sisäisesti aikaansaatuja aineettomia hyödykkeitä (pois lukien aktivoitavissa olevat kehitysmenot) ei aktivoida ja niistä aiheutuvat menot kirjataan kuluksi silloin, kun ne toteutuvat. Aineettomien hyödykkeiden taloudellinen vaikutusaika arvioidaan joko rajalliseksi tai rajoittamattomaksi. Aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, poistetaan niiden vaikutusaikana (3-5 vuotta), ja niiden arvonalentuminen arvioidaan aina, jos on viitteitä siitä, että asianomaisen aineettoman hyödykkeen arvo saattaa olla alentunut. Jos aineettomalla hyödykkeellä on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, sen poistoaika ja -menetelmä tarkistetaan vähintään kerran vuodessa. Rajallisen taloudellisen vaikutusajan omaavien aineettomien hyödykkeiden poistomeno kirjataan tuloslaskelmaan siihen menoluokkaan, joka vastaa asianomaisen aineettoman hyödykkeen käyttötarkoitusta. Aineettomasta hyödykkeestä, jolla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, ei tehdä poistoja. Myös niiden arvon alentuminen testataan vähintään kerran vuodessa joko yksittäisen hyö- dykkeen tai yhtenäistä rahavirtaa tuottavan yksikön tasolla, mikäli arvonalentumisesta on viitteitä. Tutkimusmenot kirjataan kuluiksi suoriteperusteisesti. Yksittäisen hankkeen kehitysmenot kirjataan aineettomaksi hyödykkeeksi: • kun konserni voi osoittaa, että aineettoman hyödykkeen toteutus on teknisesti käyttökelpoinen ja omaisuuserä on valmis käyttöön tai myytäväksi; • kun konsernin pyrkimyksenä on saattaa omaisuuserä valmiiksi ja käyttää sitä tai myydä se; • kun konserni pystyy esittämään, kuinka omaisuuserä tulee tuottamaan vastaista taloudellista hyötyä; • kun käytettävissä on riittävästi teknisiä, taloudellisia ja muita voimavaroja kehittämistyön loppuun saattamiseen ja aineettoman hyödykkeen käyttämiseen ja myymiseen; • kun konserni pystyy luotettavasti arvioimaan kehitystyön aikaiset menot; ja • kun konserni pystyy käyttämään näin luotua aineetonta hyödykettä. Aineettomat hyödykkeet kirjataan alun perin hankintamenonsa mukaisesti, ja siitä vähennetään kertyneet poistot ja kertyneet arvonalentumisesta johtuvat tappiot. Poistojen tekeminen on aloitettava, kun omaisuuserä on valmis käytettäväksi, eli se on sellaisessa kunnossa, että se pystyy toimimaan tarkoitetulla tavalla. Poistot tehdään sen ajan kuluessa, jona omaisuuserästä odotetaan saatavan taloudellista etua. Poistot kirjataan myytyjä suoritteita vastaavina kuluina. Kehitysaikana omaisuuserän mahdollinen arvonalentuminen testataan vuosittain. Rahoitusvarat Rahoitusvaroihin kuuluvat erät luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin, lainoihin ja muihin saamisiin, eräpäivään asti pidettäviin sijoituksiin, myytävissä oleviin rahoitusvaroihin tai tehokkaiksi suojausinstrumenteiksi tarkoitettuihin johdannaisiin. Kaikki rahoitusvarat kirjataan käypään arvoon. Transaktiomenot sisällytetään rahoitusvarojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon, kun kyseessä on erä, jota ei arvosteta käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Sellaisten rahoitusvarojen ostot tai myynnit, jotka edellyttävät varojen luovuttamista markkinapaikan säätelyn tai sopimuksen mukaisella aikataululla (seuraavana päivänä järjestettävät pörssikaupat), kirjataan kaupantekopäivänä eli päivänä, jona konserni sitoutuu ostamaan tai myymään asianomaisen omaisuuserän. Rahoitusvaroihin kuuluvat käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjatut erät Rahoitusvaroihin kuuluvat käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjatut erät sisältävät kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät ra- VUOSIKERTOMUS 2014 | 73 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT hoituserät. Rahoitusvaroihin kuuluvat varat luokitellaan kaupankäyntitarkoituksissa pidettäviksi, jos ne on hankittu myytäviksi tai uudelleen ostettaviksi lyhyen ajan kuluessa. Johdannaiset luokitellaan kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi, ellei niitä ole tarkoitettu IAS 39:n mukaisiksi suojausinstrumenteiksi. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjatut rahoitusvarat merkitään taseeseen käypään arvoon siten, että ao. arvon nettomuutokset esitetään rahoituserinä (käyvän arvon negatiiviset tai positiiviset nettomuutokset) tuloslaskelmassa. Lainat ja muut saamiset Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia rahoitusvaroja, joilla on kiinteät tai määriteltävissä olevat maksuerät ja joita ei ole noteerattu toimivilla markkinoilla. Alkuperäisen arvostamisen jälkeen näiden rahoitusvarojen arvo määritetään jatkossa jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron (EIR) menetelmää ja vähentämällä mahdollinen arvonalentuminen. Jaksotettu hankintameno lasketaan ottamalla huomioon kaikki hankintahinnan alennukset tai nousut sekä palkkiot tai menot, jotka ovat EIR:n oleellinen osa. EIR:n mukaiset poistot sisältyvät tuloslaskelman rahoitustuottoihin. Arvonalentumisesta johtuvat tappiot kirjataan tuloslaskelmaan, lainojen osalta rahoituskuluihin ja saamisten osalta materiaaleihin ja palveluihin tai muihin toiminnan kuluihin. Tämä kategoria koskee normaalisti myyntisaamisia ja muita saamisia. Saamisia on käsitelty liitetiedossa 24. Myytävissä olevat rahoitusvarat Myytävissä oleviin (AFS) rahoitusvaroihin luokitellaan oman pääoman ehtoiset instrumentit ja vieraan pääoman ehtoiset instrumentit. Myytävissä oleviksi luokitellut oman pääoman ehtoiset instrumentit ovat sellaisia, jotka eivät kuulu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviin tai joita ei ole määritelty tulosvaikutteisesti käypään arvoon. Tässä ryhmässä vieraan pääoman ehtoiset instrumentit ovat sijoituksia, joita on tarkoitus pitää määräämättömän ajan ja jotka voidaan myydä rahoitustarpeen tai markkinatilanteen mukaan. Alkuperäisen arvostamisen jälkeen myytävissä olevat rahoitusvarat arvostetaan käypään arvoon, jolloin realisoitumattomat voitot tai tappiot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja käyvän arvon rahastoon, kunnes koko sijoitus on kirjattu pois taseesta, jolloin kumulatiivinen voitto tai tappio kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin tai mikäli sijoituksen arvo katsotaan alentuneeksi, kumulatiivinen tappio siirretään tuloslaskelman rahoituskuluihin. Rahoitusvaroihin kuuluvan erän kirjaaminen pois taseesta Rahoitusvaroihin kuuluva erä (tai tilanteen mukaan sen osa tai samanlaisten erien ryhmän osa) poistetaan taseesta (eli konsernitaseesta) pääosin silloin, kun: 74 | VUOSIKERTOMUS 2014 • oikeus saada rahavirtaa omaisuuserästä on päättynyt; tai • konserni on siirtänyt oikeutensa omaisuuserän rahavirtoihin toiselle osapuolelle tai on ottanut kantaakseen velvollisuuden maksaa saamansa rahasummat täysimääräisinä ilman olennaista viivytystä kolmannelle osapuolelle ”läpikulkujärjestelyn” muodossa; ja (a) konserni on luopunut olennaisilta osin kaikista omaisuuserään liittyvistä riskeistä ja eduista, tai (b) konserni ei ole luopunut edellä mainituista riskeistä ja eduista eikä ole myöskään pitänyt niitä, vaan on luopunut omaisuuserään liittyvästä määräysvallasta. Kun konserni on luopunut oikeudesta saada rahavirtoja omaisuuserästä tai on tehnyt läpikulkua koskevan järjestelyn, se arvioi missä määrin sille on jäänyt omistamiseen liittyviä riskejä ja etuja. Kun konserni ei ole luopunut olennaisilta osin kaikista omaisuuserään liittyvistä riskeistä ja eduista eikä myöskään luopunut omaisuuserään liittyvästä määräysvallasta, se jatkaa asianomaisen omaisuuserän kirjaamista siinä määrin kuin konsernilla on säilyvää intressiä. Siinä tapauksessa konserni kirjaa myös tähän liittyvät velat. Luovutettu omaisuuserä ja siihen liittyvä velka kirjataan tavalla, joka vastaa konsernille jääviä oikeuksia ja velvoitteita. Konserni arvioi jokaisen raportointikauden päätteeksi, onko olemassa objektiivista näyttöä siitä, että rahoituserän tai rahoitusvaroihin kuuluvan omaisuuseräryhmän arvo on alentunut. Arvonalentumista on syntynyt siinä ja vain siinä tapauksessa, että arvonalentumisesta on objektiivista näyttöä yhden tai useamman, omaisuuserän alkuperäisen kirjaamisen jälkeen toteutuneen tapahtuman (”tappion synnyttävä tapahtuma”) seurauksena ja että tappion synnyttävällä tapahtumalla on luotettavasti arvioitavissa oleva vaikutus rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai erien ryhmän arvioituihin vastaisiin rahavirtoihin. Konserni arvioi myytävissä olevolevia rahoitusvaroja jokaisena raportointipäivänä todetakseen, onko olemassa objektiivista näyttöä ao. sijoituksen tai sijoitusryhmän arvonalentumisesta. Jos on kyse myytävissä olevasta oman pääoman ehtoisesta instrumentista, tällainen objektiivinen näyttö olisi esimerkiksi merkittävä tai pitkäaikainen sijoituksen käyvän arvon lasku alle sen hankintamenon. Sitä onko arvonalentuminen ollut merkittävä, voidaan arvioida sijoituksen alkuperäisen hankintamenon perusteella. Pitkäaikainen koskee sitä aikaa, jolloin käypä arvo on ollut alle alkuperäisen hankintamenon. Konserni on määritellyt tämän siten, että mikäli sijoituksen (joka ylittää aineellisen alarajan) arvo on alentunut yhtäjaksoisesti yli 12 kuukautta, arvonalentumiskirjaus täytyy tehdä. Kun arvonalentumisesta on näyttöä, kumulatiivinen tappio – joka määritetään hankintamenon ja käyvän nykyarvon väliseksi eroksi, josta vähennetään kaikki aiemmin tuloslaskelmassa esitetyt asianomaisen sijoitukseen liittyvät arvonalentumistappiot – poistetaan muista laajan tuloksen eristä ja kirjataan tuloslaskelmaan. Oman pääoman ehtoisiin instrumentteihin liittyviä arvonalentumistappioita ei peruta tulosvaikutteisesti; niiden käyvän arvon nousu arvon alentumisen jälkeen kirjataan laajaan tuloslaskelmaan. Jos myytävissä olevien rahoitusvarojen erä myydään, sen laajassa tuloslaskelmassa esitetty käypä arvo kirjataan tulosvaikutteisesti. Kun on kyse myytävissä oleviin rahoitusvaroihin luokitelluista vieraan pääoman ehtoisista instrumenteista, arvon alentumista arvioidaan samoilla kriteereillä kuin jaksotetun hankintamenon mukaisesti kirjattuja rahoitusvaroja. Arvonalentuminen kirjataan jaksotetun hankintamenon ja käyvän nykyarvon erotuksena, josta vähennetään aiemmin jo tuloslaskelmassa kirjattu asianomaisen sijoituksen arvonalentumistappio. Jos seuraavilla tilikausilla velkainstrumentin käypä arvo nousee ja asianomainen nousu voidaan objektiivisesti liittää tuloslaskelmassa kirjatun arvonalentumistappion jälkeiseen tapahtumaan, arvonalentumistappio perutaan tulosvaikutteisesti. Rahoitusvelat Konsernin rahoitusvelkoihin kuuluvat käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvelat, ostovelat ja muut velat, lainat ja muut rahoitusvelat, mukaan lukien luotolliset tilit ja suojauslaskentaan kuuluvat johdannaisinstrumentit. Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon käypään arvoon. Lainoihin, muihin rahoitusvelkoihin ja ostovelkoihin liittyvät transaktiomenot sisällytetään jaksotettuun hankintamenoon arvostettavien rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Rahoitusvelkojen arvon määrittäminen riippuu niiden luokittelusta alla kuvatun mukaisesti. Rahoitusvelkoihin kuuluvat käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjatut erät sisältävät kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvelat sekä ne erät, jotka alun perin kirjataan käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Rahoitusvelkoihin kuuluvat erät luokitellaan kaupankäyntitarkoituksissa pidettäviksi, jos ne on otettu lyhyen ajan kuluessa uudelleen ostettaviksi. Tähän ryhmään kuuluvat myös konsernin tekemät johdannaissopimukset, joita ei ole tarkoitettu suojausinstrumenteiksi IAS 39:ssä määritellyllä tavalla. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävistä veloista koituvat voitot tai tappiot kirjataan tuloslaskelmaan. Alun perin käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjatut rahoitusvelat voidaan luokitella tähän ryhmään kuuluviksi alkuperäisenä kirjauspäivänä ainoastaan, jos IAS 39:n mukaiset kriteerit täyttyvät. Konserni ei ole määritellyt mitään rahoitusvelkaa käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi eräksi. Alkuperäisen kirjauksen jälkeen korollisten lainojen ja vieraan pääoman arvo määritetään jaksotettuun hankintamenoon EIR-menetelmää käyttäen. Voitot ja tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun kyseiset velat poistetaan taseesta niin ikään käyttämällä EIR-poistomenetelmää. Jaksotettu hankintameno laske- taan ottamalla huomioon kaikki hankintahinnan alennukset tai nousut sekä palkkiot tai menot, jotka ovat EIR:n oleellinen osa. EIR:n mukaiset poistot sisältyvät erillisen tuloslaskelman rahoituskuluihin. Tämä ryhmä koskee tavallisesti korollisia lainoja ja vierasta pääomaa. Katso tarkemmin liitetieto 24. Konsernin antamat takaussitoumukset ovat sopimuksia, jotka on annettu korvaamaan takauksen haltijan tappiot, jollei sopimuksen osapuolena oleva velallinen suorita erääntyneitä maksujaan velkainstrumentin ehtojen mukaisesti. Takaussopimukset edellyttävät tässä tapauksessa maksun suorittamista velallisen puolesta. Takaussopimukset kirjataan alun perin käypään arvoon velkana, jota oikaistaan suoraan takauksen antamiseen kohdistuvilla menoilla. Tämän jälkeen velan arvo määritetään joko asianomaisen velan maksamiseen tilinpäätöspäivänä tarvittavista menoista tehdyn parhaan arvion perusteella tai kumulatiivisilla poistoilla vähennetyn kirjaussumman nojalla sen mukaan, kumpi näistä on korkeampi. Rahoitusvelka poistetaan taseesta, kun sen taustalla oleva velvoite poistuu, se perutaan tai raukeaa. Kun olemassa oleva rahoitusvelka korvataan toisella samalta lainanantajalta saatavalla velalla olennaisesti eri ehdoilla tai jos olemassa olevan velan ehtoja muutetaan olennaisilta osilta, tällaista vaihtoa tai muutosta käsitellään alkuperäisen velan poiskirjaamisena ja uuden velan kirjauksena. Asiaomaisten kirjanpitoarvojen ero kirjataan tuloslaskelmaan. Johdannaisinstrumentit ja suojauslaskenta Konserni käyttää johdannaisinstrumentteja, kuten valuuttatermiinejä ja korkonvaihtosopimuksia, ulkomaan rahan määräisten erien ja korkoriskien suojaamiseksi. Nämä johdannaisinstrumentit kirjataan alun perin käypään arvoon johdannaissopimuksen solmimispäivänä, ja arvostetaan myöhemmin käypään arvoon. Johdannaiset kirjataan rahoitusvaroihin kuuluvina erinä, jos niiden käypä arvo on positiivinen ja rahoitusvelkoina niiden käyvän arvon ollessa negatiivinen. Kaikki johdannaisten käyvän arvon muutoksista seuraavat voitot tai tappiot kirjataan suoraan tulosvaikutteisesti, paitsi rahavirran suojauksen tehokas osa, joka kirjataan laajaan tulokseen ja myöhemmin tuloslaskelmaan, kun suojauksen kohteella on vaikutusta tuloslaskelmaan. Suojauslaskentaan kuuluvat suojaussuhteet luokitellaan seuraavasti. Rahavirran suojauksesta on kyse silloin: • kun suojaudutaan rahavirran vaihtelulta, joka liittyy taseeseen kirjattuun omaisuus- tai velkaerään liittyvään erityiseen riskiin; • kun suojaus liittyy erittäin todennäköiseen ennakoituun liiketoimeen tai ulkomaan rahan määräiseen erään liittyvään riskiin; ja • kun käsitellään kiinteäehtoista sitoumusta. VUOSIKERTOMUS 2014 | 75 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Suojaussuhteen alussa konserni määrittää ja dokumentoi muodollisesti sen suhteen, johon se haluaa soveltaa suojauslaskentaa, sekä riskinhallintatavoitteensa ja suojaukseen liittyvän strategiansa. Dokumentaatiossa kuvataan suojausinstrumentti, suojauskohde tai suojattava liiketoimi, asianomaisen riskin luonne ja se, miten yksikkö arvioi suojausinstrumentin käyvän arvon muutosten toimivuutta sen suhteen, miten ne vähentävät suojauskohteiden tai suojauksen kohteena olevasta riskistä johtuvien rahavirrassa tapahtuvien muutosten vaikutusta. Suojausinstrumentista tulevan voiton tai tappion tehokas osa kirjataan laajaan tulokseen rahavirran suojausrahastoon, kun taas tehoton osa kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan liiketoiminnan muihin kuluihin. Konserni käyttää valuuttatermiinejä suojautuakseen ennakoiduissa liiketoimissa ja kiinteäehtoisissa sitoumuksissa olevilta ulkomaan rahaan liittyviltä riskeiltä. Valuuttatermiinien tehoton osa kirjataan rahoituskuluihin. Laajaan tulokseen kirjatut erät siirretään tuloslaskelmaan, kun suojattu liiketoimi vaikuttaa voittoon tai tappioon kuten esimerkiksi silloin, kun suojattu rahoitustuotto tai -kulu kirjataan tai kun ennakoitu myynti toteutuu. Jos suojausinstrumentin voimassaolo lakkaa tai se myydään, päätetään tai käytetään sitä korvaamatta tai sen voimassaoloa pidentämättä (osana suojausstrategiaa) tai suojaus perutaan tai jos suojaus ei enää täytä suojauslaskennan kriteereitä, kaikki aiemmin laajaan tuloslaskelmaan kirjatut kumulatiiviset voitot tai tappiot jäävät erikseen omaan pääomaan, kunnes ennakoitu liiketoimi toteutuu tai ulkomaan rahan määräinen kiinteäehtoinen sitoumus täyttyy. Vaihto-omaisuus Vaihto-omaisuus arvostetaan joko hankintamenoon tai nettorealisointiarvoon sen mukaan, kumpi on alhaisempi. Kunkin tuotteen nykyiseen paikkaan ja tilaan saattamisesta koituneet menot kirjataan seuraavasti: • raaka-aineet: ostot hankintamenoon first-in, first-out-menetelmällä; ja • valmiiden tuotteiden ja keskeneräisen tuotannon osalta suorat materiaalikustannukset, työvoima ja osa tuotannon yleismenoista tavanomaiseen toimintakapasiteettiin perustuen, poislukien vieraan pääoman menot. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta vähennetään arvioidut vaihto-omaisuuden loppuun saattamisen vaatimat menot sekä myynnin toteutumiseen tarvittavat arvioidut menot. Tavanomaisessa liiketoiminnassa myytäväksi rakennetut kiinteistöt raportoidaan ja kirjataan vaihto-omaisuutena, ja niiden 76 | VUOSIKERTOMUS 2014 arvo määritellään joko hankintamenona tai nettorealisointiarvona sen mukaan, kumpi on alhaisempi. Rahoitusvaroihin kuulumattomien omaisuuserien arvon alentuminen Konserni arvioi jokaisen raportointikauden päätöspäivänä onko viitteitä siitä, että omaisuuserän arvo olisi alentunut. Jos tällaisia viitteitä on tai kun edellytetään omaisuuserän vuotuista arvonalentumista mittaavaa testausta, konserni arvioi mikä on kyseisestä erästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön (CGU) käypä arvo vähennettynä luovutuksesta johtuvilla menoilla tai sen käyttöarvo sen mukaan, kumpi on korkeampi. Kerrytettävissä oleva rahamäärä määritetään omaisuuseräkohtaisesti, ellei erä tuota tulevaa rahavirtaa, joka on suurelta osin riippumaton muiden omaisuuserien tai omaisuuseräryhmien tulevista rahavirroista. Kun omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön kirjanpitoarvo ylittää siitä kerrytettävissä olevan rahamäärän, omaisuuserän arvon katsotaan alentuneen, ja sen kirjanpitoarvo alennetaan siitä kerrytettävissä olevan rahamäärän suuruiseksi. Kun arvioidaan käyttöarvoa, arvioidut vastaiset rahavirrat diskontataan nykyarvoon käyttäen veroja edeltävää diskonttauskorkoa, joka heijastaa nykyisiä markkinoiden arvioita rahan aika-arvosta ja riskistä kyseisen omaisuuserän kohdalla. Kun määritetään käypä arvo vähennettynä luovutuksesta johtuvilla menoilla, viimeaikaiset markkinoilla toteutuneet liiketapahtumat otetaan huomioon. Jos sellaisia ei pystytä löytämään, käytetään asianmukaista arvonmäärittämismallia. Nämä laskelmat vahvistetaan arvonmäärittämiseen liittyvien kertoimien, julkisen kaupankäynnin kohteena olevien yritysten osakekurssien tai muiden käytettävissä olevien käyvän arvon indikaattorien avulla. Konsernin arvonalentumista koskevat laskelmat perustuvat yksityiskohtaisiin budjetteihin ja ennustelaskelmiin, jotka laaditaan erikseen kutakin konsernin rahavirtaa tuottavaa yksikköä varten, joihin yksittäiset omaisuuserät on allokoitu. Nämä budjetit ja ennustelaskelmat kattavat yleensä viiden vuoden jakson. Pidemmille kausille lasketaan pitkän aikavälin kasvuprosentti, jota sovelletaan vastaisten rahavirtojen ennustamiseen viidennen vuoden jälkeen. Jatkuvien toimintojen arvonalentumisesta johtuvat tappiot, mukaan lukien vaihto-omaisuuden arvon alentuminen, kirjataan tuloslaskelmaan niihin menoluokkiin, jotka ovat asianomaisten arvoltaan alentuneiden omaisuuserien tehtävän mukaisia. Muista omaisuuseristä paitsi liikearvosta, tehdään arvio kunakin raportointipäivänä sen määrittämiseksi, onko viitteitä siitä, että aiemmin kirjattuja arvon alentumisesta johtuvia tappioita ei enää olisi tai ne olisivat vähentyneet. Jos viitteitä tästä on, konser- ni arvioi asianomaisesta omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä kerrytettävissä olevan rahamäärän. Aiemmin kirjattu arvonalentumistappio perutaan ainoastaan, jos on tapahtunut muutosta niissä oletuksissa, joilla on määritelty omaisuuserän kerrytettävissä oleva rahamäärä viimeisimmän arvonalentumistappion jälkeen. Peruuttaminen on rajattu siten, että omaisuuserän kirjanpitoarvo ei ylitä sen kerrytettävissä oleva rahamäärää tai ylitä sitä kirjanpitoarvoa, johon olisi päädytty poistojen jälkeen jos aiempina vuosina ei olisi kirjattu mitään ao. omaisuuserän arvonalentumistappiota. Peruminen kirjataan erilliseen tuloslaskelmaan, ellei omaisuuserää ole kirjattu sen uudelleenarvostukseen perustuvaan arvoon, jolloin perumista käsitellään uudelleenarvostuksen lisäyksenä. Seuraaviin omaisuuseriin liittyy erityisiä arvonalentumisen testauksen piirteitä: • Liikearvon arvonalentumistestaus suoritetaan vuosittain 31.12. ja aina, jos olosuhteet antavat aihetta olettaa, että kirjanpitoarvo saattaa olla alentunut. Liikearvon alentuminen määritellään arvioimalla kerrytettävissä oleva rahamäärä kunkin liikearvoon liittyvän rahavirtaa tuottavan yksikön (tai yksikköryhmän) osalta. Kun rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä on pienempi kuin sen kirjanpitoarvo, kirjataan arvonalentumistappio. Liikearvoon liittyviä arvonalentumistappioita ei voi perua tulevilla tilikausilla. • Taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomat aineettomat hyödykkeet testataan arvonalentumisen varalta silloin, kun olosuhteet antavat aiheen olettaa, että niiden kirjanpitoarvo saattaa olla alentunut. Rahavarat ja lyhytaikaiset talletukset Taseessa olevat rahavarat ja lyhytaikaiset talletukset sisältävät pankkitalletukset ja käteisvarat sekä lyhytaikaiset talletukset, joiden erääntymisaika on korkeintaan kolmen kuukauden päässä. Konsernin rahavirtalaskelmassa rahavarat sisältävät niin ikään edellä mainitut erät. Varaukset Varaukset kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Kun konserni voi olettaa joko koko varauksen määrän tai osan siitä tulevan korvattavaksi, esimerkiksi vakuutussopimuksen nojalla, korvaus kirjataan erillisenä eränä, mutta vasta sitten, kun se on käytännössä varma. Varaukseen liittyvä kulu esitetään tuloslaskelmassa. Takuukuluja koskevat varaukset kirjataan, kun takuuehdon sisältävä hanke toimitetaan. Takuuvarauksen määrä perustuu kokemusperäiseen tietoon takuumenojen toteutumisesta. Alkuperäinen takuukuluarvio tarkistetaan vuosittain. Uudelleenjärjestelyvaraukset kirjataan, kun varausten kirjaamisedellytykset täyttyvät. Konsernilla on tähän tosiasiallinen velvoite, kun konserni on laatinut yksityiskohtaisen uudelleenjärjestelysuunnitelman ja aloittanut suunnitelman toimeenpanon tai tiedottanut asiasta. Lisäksi asianomaisille työntekijöille on kerrottava suunnitelman pääpiirteet. Jos rahan aika-arvo on olennainen, varaukset diskontataan käyttäen lyhytaikaista diskonttauskorkoa ennen veroja, joka tilanteen mukaan heijastelee velalle ominaista riskiä. Kun diskonttausta käytetään, varauksen lisäys ajan myötä kirjataan rahoituskuluksi. Ehdolliset velat Ehdolliset velat ovat olemassa olevia velvoitteita, jotka ovat syntyneet aikaisempien tapahtumien seurauksena. Näitä voivat olla esimerkiksi vuokrasopimukset, tavanomaisen liiketoiminnan yhteydessä tapahtuvat mahdolliset virheet toimituksissa, joista konsernilla on takuusitoumuksia, sekä myyntisaamisten myynnit factoring-sopimusten nojalla. Ehdollisia velkoja ei kirjata taseeseen, koska ei ole todennäköistä, että näiden velvoitteiden hoitaminen vaatisi rahallista panostusta. Koska ei kuitenkaan ole täysin mahdotonta, että rahallista panostusta tarvitaan velvoitteiden hoitamiseksi, konserni esittää nämä ehdolliset velat erikseen. Eläkkeet ja muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet Konsernilla on eräissä Euroopan maissa käytössä etuuspohjainen eläkejärjestely, joka edellyttää maksujen suorittamista erikseen hallinnoituun rahastoon. Suurin osa konsernin eläkejärjestelyistä on luonteeltaan maksupohjaisia järjestelyjä (DCP). Maksupohjaiset eläkejärjestelyt ovat työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuusjärjestelyjä, joissa yritys suorittaa kiinteitä maksuja erilliseen yksikköön (rahastoon). Yrityksellä ei ole mitään oikeudellista tai tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen, mikäli maksujen saajataho ei pysty suoriutumaan kyseisten eläke-etuuksien maksamisesta. Etuuspohjaisissa etuusjärjestelyissä (DBP) taseeseen kirjattu velka vastaa etuuspohjaisen velvoitteen nykyarvoa, josta on vähennetty järjestelyyn liittyvien varojen käypä arvo tilinpäätöshetkellä. Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan konsernin muihin laajan tuloksen eriin uudelleen määriteltyinä erinä niiden toteutuessa, eikä niitä kirjata uudelleen tulosvaikutteisina. Aiempaan työsuoritukseen perustuva meno kirjataan tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jolloin järjestelyä muutetaan. Nettokorko lasketaan käyttämällä diskonttauskorkoa nettomääräiseen velka- tai varallisuuserään. Konserni esittää työsuoritukseen perustuvat menot, aiempaan työsuoritukseen perustuvat menot, työsuhde-etuusjärjestelyn supistamisesta ja täyttämisestä johtuvat voitot ja tappiot sekä nettokorkokulut tai -tuotot työsuhdeetuuskuluina. VUOSIKERTOMUS 2014 | 77 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Riippumattomat vakuutusmatemaatikot laskevat etuuspohjaisen velvoitteen määrän käyttämällä ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää. Arvon uudelleen määrittäminen, johon sisältyvät vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot, omaisuuserän enimmäismäärän vaikutus ilman nettokorkoa (ei sovelleta konserniin) ja järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto (ilman nettokorkoa), kirjataan suoraan taseeseen ja vastaava debet- tai kreditkirjaus tehdään kertyneisiin voittovaroihin laajan tuloslaskelman kautta niiden toteutumiskaudella. Käypään arvoon arvostamista ei luokitella uudestaan tulosvaikutteisesti seuraavilla tilikausilla. Aiempaan työsuoritukseen perustuvat menot kirjataan tulosvaikutteisesti sinä päivänä, joka on seuraavista aikaisempi: • työsuhde-etuusjärjestelyn muuttamis- tai supistamispäivä; ja • päivä, jolloin konserni kirjaa uudelleenjärjestelyyn liittyvät menot. Nettokorko lasketaan käyttämällä diskonttauskorkoa etuuspohjaiseen nettovelkaan tai nettovaroihin. Konserni kirjaa seuraavat etuuspohjaiset nettovelvoitteet (toiminnoittain) myynnin, hallinnon ja jakelun kuluihin tulosvaikutteisesti : • työsuoritukseen perustuvat menot, joihin sisältyvät nykyiset ja aiemmat työsuorituksiin perustuvat menot sekä työsuhde-etuusjärjestelyjen supistamisesta ja muista kuin rutiininomaisista suorituksista johtuvat voitot ja tappiot; • nettokorkokulut tai -tuotot. Osakeperusteiset maksut Osakeperusteiset maksut ovat sopimuksia yksikön ja toisen osapuolen välillä, jotka oikeuttavat toisen osapuolen saamaan käteisvaroja tai muita yksikön varoja määrinä, jotka perustuvat yksikön tai toisen konserniyksikön oman pääoman ehtoisten instrumenttien hintaan, tai yksikön tai toisen konserniyksikön oman pääoman ehtoisiin instrumentteihin sillä edellytyksellä, että mahdolliset yksilöidyt oikeuden syntymisehdot täyttyvät. Liitetiedossa 30 käsitellään asiaa laajemmin. 3. ENSIMMÄINEN IFRS-STANDARDIEN KÄYTTÖÖNOTTO 31.12.2014 päättyneen tilikauden tilinpäätös on konsernin ensimmäinen IFRS-tilinpäätös. 31.12.2013 päättyneeseen tilikauteensa asti konserni noudatti tilinpäätöstensä laadinnassa Suomessa yleisesti hyväksyttyä tilinpäätösnormistoa (Suomen GAAP). Tämän mukaisesti konserni on laatinut 31.12.2014 tilinpäätöksen, joka on yhdenmukainen IFRS-tilinpäätösnormiston kanssa sekä vastaavasti vertailukauden tilinpäätöksen 31.12.2013 päättyneen tilikauden tilanteen mukaisesti. Tämä on kerrottu myös 78 | VUOSIKERTOMUS 2014 yhteenvedossa koskien merkittäviä tilinpäätöksen laatimisperiaatteita. Tämän tilinpäätöksen laadintaa varten konsernin avaava tase laadittiin 1.1.2013 tilanteesta, joka on konsernin IFRS-standardeihin siirtymispäivä. Tässä osiossa selitetään tärkeimmät konsernin soveltamat ja käyttämät vapautukset, kun se on oikaissut paikallisen GAAP:in mukaisen tilinpäätöksensä, johon kuuluvat tase per 1.1.2013 ja tilinpäätös 31.12.2013 päättyneeltä tilikaudelta. IFRS:n ensilaatijana konserni on päättänyt käyttää seuraavia huojennuksia eräiden IFRS:in mukaisten vaatimusten takautuvassa soveltamisessa. Konserni on päättänyt ottaa käyttöön seuraavat huojennukset IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistäminen -standardia ei ole sovellettu tytäryritysten hankintoihin, joita on pidetty IFRS:in näkökulmasta ennen 1.1.2013 tapahtuvana liiketoimintana. Tämän huojennuksen käyttö merkitsee sitä, että Suomen GAAP:in mukainen varojen ja velkojen kirjanpitoarvo, joka tulee kirjata IFRS:issä, on niiden oletushankintameno. Hankinta-ajankohdan jälkeinen arvostaminen tehdään IFRS:in mukaisesti. IFRS:in mukaan kirjaamiskelvottomat varat ja velat eivät sisälly avaavaan IFRS-taseeseen. Konserni ei kirjannut tai jättänyt pois mitään aiemmin mukana olleita summia IFRS:in kirjaamisvaatimusten nojalla. IFRS 1:n mukaisesti konserni on suorittanut liikearvon arvonalentumistestauksen IFRS-raportointiin siirtymispäivänä. Tarvetta arvonalentumiselle ei ollut 1.1.2013. Konserni on päättänyt esittää tilinpäätöksessä seuraavat summat siirtymäpäivästä eteenpäin (IFRS tavallisesti edellyttää niiden esittämistä käsillä olevalta ja neljältä aiemmalta tilikaudelta): • etuuspohjaisen velvoitteen nykyarvo, järjestelyyn liittyvien varojen käypä arvo sekä sen yli- tai alijäämä; ja • kokemukseen perustuvat oikaisut etuuspohjaisen järjestelyn veloissa ja varoissa. Kaikista ulkomaisista yksiköistä tulevien valuuttojen muuntoerojen katsotaan olevan nolla 1.1.2013. Konserni on katsonut, että sen hallussa 1.1.2013 olevat noteeraamattomat oman pääoman ehtoiset instrumentit ovat myytävissä olevia rahoitusvaroja. Ensimmäinen IFRS-standardien käyttöönotto Konsernin omaa pääomaa koskeva täsmäytyslaskelma 1.1.2013 (IFRS-siirtymispäivä) TEUR Varat Pitkäaikaiset varat Liikearvo Muut aineettomat hyödykkeet Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Sijoituskiinteistöt Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä Pitkäaikaiset rahoitusvarat Pitkäaikaiset saamiset Laskennalliset verosaamiset Lyhytaikaiset varat Vaihto-omaisuus Myyntisaamiset ja muut saamiset Tuloverosaamiset Rahavarat Liitetieto FAS A3 23 614 9 191 150 278 A1 A1, A4, A5, A6, A7 A4 A8, A9 A8, A10, A11 A9 A12 A5, A9 A6, A9, A11, A13, A16 A9 Varat yhteensä Oma pääoma ja velat Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma Osakepääoma Ylikurssirahasto Muut rahastot Muuntoerot Kertyneet voittovarat Määräysvallattomien omistajien osuus Oma pääoma yhteensä Pitkäaikaiset velat Korolliset velat Työsuhde-etuuksiin liittyvät velvoitteet Varaukset Laskennalliset verovelat Muut velat Lyhytaikaiset velat Korolliset velat Ostovelat ja muut velat Varaukset Tuloverovelat 32 44 084 4 569 10 668 242 436 IFRS-oikaisut IFRS 1.1.2013 -2 468 -18 356 62 000 35 571 -41 004 -2 601 5 776 38 918 23 614 6 723 131 922 62 000 35 603 3 080 1 968 16 444 281 354 118 745 110 123 2 334 65 696 296 898 63 78 770 132 394 175 181 2 334 65 759 375 668 539 334 117 688 657 022 36 092 12 774 13 649 65 058 36 092 12 774 307 -7 715 307 7 715 128 062 -15 007 113 055 A9, A19 169 213 25 215 194 428 -6 985 -502 -7 487 162 228 24 713 186 941 A6, A7, A9, A11, A15, A21, A22 115 693 A23, A24 9 381 5 990 29 131 093 9 016 33 316 -5 370 3 042 840 40 844 124 709 33 316 4 011 9 032 869 171 937 76 578 3 300 4 453 A2, A10, A20 A17 A1, A2, A3, A4, A5, A6, A7, A8, A9, A12, A13, A14, A15, A17, A18, A19, A21, A22, A23 A22, A24 A12 A20 53 726 159 035 307 745 213 813 84 331 130 304 162 335 4 760 745 298 144 Velat yhteensä 344 906 125 175 470 081 Oma pääoma ja velat yhteensä 539 334 117 688 657 022 A7, A16 A1, A9, A13, A14, A20, A23, A24, A28 A23, A24 VUOSIKERTOMUS 2014 | 79 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Ensimmäinen IFRS-standardien käyttöönotto Konsernin omaa pääomaa koskeva täsmäytyslaskelma 31.12.2013 TEUR Varat Pitkäaikaiset varat Liikearvo Muut aineettomat hyödykkeet Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Sijoituskiinteistöt Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä Pitkäaikaiset rahoitusvarat Pitkäaikaiset saamiset Laskennalliset verosaamiset Lyhytaikaiset varat Vaihto-omaisuus Myyntisaamiset ja muut saamiset Tuloverosaamiset Rahavarat Liitetieto FAS IFRS-oikaisut A3 14 531 10 216 146 284 1 309 -2 373 -32 319 62 848 29 366 -36 024 A1 A1, A4, A5, A6, A7, A33 A4 A8, A9 A8, A10, A11 A12 31 39 242 3 229 13 194 226 727 2 670 25 477 15 840 7 843 113 965 62 848 29 397 3 218 3 229 15 864 252 204 121 824 89 397 1 372 101 181 313 774 2 384 39 241 148 613 99 465 1 372 103 565 353 015 540 501 64 718 605 219 -8 075 1 465 6 590 36 092 12 774 1 465 -1 485 143 138 -9 151 133 987 A9, A19 183 929 26 202 210 131 -1 096 1 036 -60 182 833 27 238 210 071 A7, A9, A20, A21, A34 119 587 A23, A24 4 633 6 176 130 396 1 098 29 964 -3 133 2 804 578 31 311 120 685 29 964 1 500 8 980 578 161 707 50 449 146 641 796 2 088 199 974 25 974 6 943 1 703 -1 153 33 467 76 423 153 584 2 499 935 233 441 Velat yhteensä 330 370 64 778 395 148 Oma pääoma ja velat yhteensä 540 501 64 718 605 219 A5, A9 A6, A9, A11, A13, A16, A28, A30 A9 Varat yhteensä Oma pääoma ja velat Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma Osakepääoma Ylikurssirahasto Muut rahastot Muuntoerot Kertyneet voittovarat Määräysvallattomien omistajien osuus Oma pääoma yhteensä Pitkäaikaiset velat Korolliset velat Työsuhde-etuuksiin liityvät velvoitteet Varaukset Laskennalliset verovelat Muut velat Lyhytaikaiset velat Korolliset velat Ostovelat ja muut velat Varaukset Tuloverovelat 80 | VUOSIKERTOMUS 2014 A2, A10, A20 A17 A1, A2, A3, A4, A5, A6, A7, A8, A9, A12, A13, A14, A15, A17, A18, A19, A21, A22, A23, A28, A32 A22, A24 A12 A20 A6, A7, A16 A1, A2, A9, A13, A14, A20, A23, A24, A27, A28 A23, A24 A35 36 092 12 774 26 789 10 068 IFRS 31.12.2013 Ensimmäinen IFRS-standardien käyttöönotto Konsernin voiton täsmäytyslaskelma tilikaudelta 1.1.-31.12.2013 TEUR Jatkuvat toiminnot: Liikevaihto Vuokratuotot Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Poistot Henkilöstökulut Liiketoiminnan muut kulut Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta Liitetieto FAS IFRS-oikaisut A5, A25, A26 856 866 4 105 860 971 -8 802 -8 802 848 064 4 105 852 169 23 162 -518 496 -21 577 -170 844 -133 993 -821 748 2 095 4 897 -3 052 3 224 13 898 21 062 25 257 -513 599 -24 629 -167 620 -120 096 -800 687 -1 076 2 073 998 38 147 14 333 52 480 A18, A23, A25, A27 4 934 -13 960 29 121 -1 440 -7 245 5 648 3 494 -21 205 34 769 A4, A12, A13, A14, A15, A28, A31 -1 426 27 695 -3 257 2 391 -4 683 30 086 143 143 27 695 2 534 30 229 25 341 2 354 27 695 2 182 352 2 534 27 523 2 706 30 229 A4, A5, A8, A13, A14, A25, A28 A6, A13, A19, A25, A31, A32, A34 A2, A3, A5, A7, A25, A29 A1, A22, A25, A36 A6, A7, A9, A13, A16, A25, A30 A8, A9 Liikevoitto Rahoitustuotot Rahoituskulut Voitto ennen veroja Tuloverot Tilikauden voitto jatkuvista toiminnoista A6, A7, A9, A18, A20, A22, A25, A27, A30 Lopetetut toiminnot: Tilikauden voitto lopetetuista toiminnoista verojen jälkeen Tilikauden voitto Tilikauden voiton jakautuminen: Emoyhtiön omistajille Määräysvallattomille omistajille IFRS 31.12.2013 päättyneeltä vuodelta A9, A19 VUOSIKERTOMUS 2014 | 81 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Ensimmäinen IFRS-standardien käyttöönotto Konsernin voiton täsmäytyslaskelma tilikaudelta 1.1.-31.12.2013 IFRS-oikaisut 2 534 IFRS 31.12.2013 päättyneeltä vuodelta 30 229 3 792 -751 -118 2 923 3 792 -751 -118 2 923 A17 -1 536 -1 536 -1 536 -1 536 Myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutos Verot eristä, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi A10 186 -70 116 186 -70 116 Rahavirran suojaukset Verot eristä, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi A20 262 -90 172 262 -90 172 A8, A9 -37 -37 -37 -37 -1 285 -1 285 1 638 1 638 27 695 4 172 31 867 25 341 2 354 27 695 3 875 297 4 172 29 216 2 651 31 867 TEUR Tilikauden voitto Muut laajan tuloksen erät: Erät, joita ei myöhemmin siirretä tulosvaikutteiseksi Etuuspohjaisen omaisuuserän (nettovelan) uudelleen määrittämisestä johtuvat erät Verot eristä, joita ei myöhemmin siirretä tulosvaikutteisiksi Osuus osakkuusyhtiöiden muista laajan tuloksen eristä Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi Ulkomaisten yksikköjen valuuttojen muuntoerot Osuus osakkuusyhtiöiden muista laajan tuloksen eristä Liitetieto FAS 27 695 A15, A22 A15, A22 A8, A9 A10 A20 Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi, netto Tilikauden muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen Tilikauden laaja tulos Tilikauden voiton jakautuminen: Emoyhtiön omistajille Määräysvallattomille omistajille 82 | VUOSIKERTOMUS 2014 OMAN PÄÄOMAN (1.1.2013 JA 31.12.2013) JA TILIKAUDEN 1.1. - 31.12.2013 VOITON TÄSMÄYTYSLASKELMIIN LIITTYVÄT LIITETIEDOT Liitetieto A1 Rakennusten perusparannusten luokittelu on muutettu aineettomista hyödykkeistä aineellisiksi käyttöomaisuushyödykkeiksi. Aiemman tilinpäätösnormiston mukaan aktivoidut aineettomat hyödykkeet, jotka eivät täytä IAS 38:n mukaista aineettomien hyödykkeiden määritelmää, on kirjattu alas. Liitetieto A2 IFRS 2:n mukaan yhteisön on merkittävä osakeperusteisesti maksettavassa liiketoimessa vastaanottamansa palvelut kirjanpitoon silloin, kun se vastaanottaa palvelut. Kun palvelut saadaan omana pääomana maksettavan osakeperusteisen liiketoimen yhteydessä, yhteisön tulee kirjata vastaava oman pääoman lisäys. Yhteisön tulee määrittää saatujen palvelujen arvo ja vastaava oman pääoman lisäys välillisesti viittaamalla myönnettyjen oman pääoman ehtoisten instrumenttien käypään arvoon. Voimassaolevat optio-ohjelmat on kirjattu IFRS 2:n mukaisesti. Liitetieto A3 IFRS:n mukaan liikearvoa ei poisteta. Sen sijaan liikearvon alentuminen testataan vuosittain. IFRS-standardeihin siirtymisen seurauksena aiemman tilinpäätösnormiston mukaisesti kirjatut poistot on palautettu. rahoitusleasingsopimuslaskennan kriteerit. Nämä vuokrajärjestelyt kirjataan taseeseen aineellisina käyttöomaisuushyödykkeinä ja rahoitusleasingsopimuksiin perustuvina velkoina. Lisäksi asiakkaiden omistamat koneet on identifioitu IFRIC 18:n mukaisesti ja aktivoitu. Liitetieto A8 Konsernin tekemän arvion perusteella Vacon Oyj:tä käsitellään osakkuusyhtiönä IFRS-tilinpäätöksessä. Aiemman tilinpäätösnormiston mukaan se oli luokiteltu pitkäaikaisiin rahoitusvaroihin. Konsernin tekemän arvion perusteella AC Cleantech Growth Fund I Ky:tä käsitellään osakkuusyhtiönä IFRS-tilinpäätöksessä. FAS:n mukaan se oli luokiteltu pitkäaikaisiin rahoitusvaroihin. Liitetieto A9 Konsernin tekemän arvion mukaan Lönnrotinkadun Kivipalatsi Oy (fuusion jälkeen As Oy Helsingin Kivipalatsi ja sen emoyritys Rakennus Oy Kivipalatsi) yhdistellään tytäryhtiönä. Aiemman tilinpäätösnormiston mukaan yhtiö yhdisteltiin pääomaosuusmenelmällä. Liitetieto A10 IAS 40:n mukaan sijoituskiinteistöjen luokittelu on muutettu aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä sijoituskiinteistöiksi. Sijoituskiinteistöt arvostetaan käypään arvoon. FAS:n mukaan konserni on kirjannut sekä rahasto-osuudet että osakesijoitukset hankintamenoon. IFRS-tilinpäätöksessä osakesijoituksia ja rahasto-osuuksia pidetään myytävänä olevina rahoitusvaroihin kuuluvina erinä, ja niiden käyvän arvon muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja oman pääoman käyvän arvon rahastoon. Liitetieto A5 Liitetieto A11 Liitetieto A4 Myytäväksi rakennetut kiinteistöt on luokiteltu aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä vaihto-omaisuuteen. Liitetieto A6 Konserni on vuokrannut rakennuksen Saksassa BIL Leasing Verwaltungs-GmbH & Co 891 KG (BIL):ltä, jota ei oltu yhdistelty aiemman tilinpäätösnormiston mukaan. A&R Carton GmbH on BIL:n 100-prosenttinen äänetön yhtiömies, mutta sillä on vain 10 prosenttia äänioikeudesta. Koska konsernilla on kuitenkin valta ohjata toimintoja, joilla on merkittävä vaikutus sijoituskohteen tuottoon, BIL yhdistellään konserniin IFRS 10:n mukaisesti. Liitetieto A7 IAS 17:n mukaan tietyt vuokrajärjestelyt, jotka aiemmassa tilinpäätösnormistossa ovat olleet muita vuokrasopimuksia, täyttävät Aiemman tilinpäätösnormiston mukaan Ruotsin toimintojen säästöhenkivakuutus on esitetty varoina ja vastaava summa eläkevarauksena. IAS 19:n mukaan ne itse asiassa edustavat maksupohjaista järjestelyä, joka esitetään nettosummana. Liitetieto A12 Laskennalliset verosaamiset ja -velat on kirjattu kaikkien väliaikaisten verojen ja kirjanpidon ajoituserojen kohdalla. Liitetieto A13 Johdannaissopimukset on arvostettu käypään arvoon. Liitetieto A14 Konserni on saanut korvausta ostetuista koneista ja laitteista suurelta asiakkaalta, ja aiemman tilinpäätösnormiston mukaisesti se VUOSIKERTOMUS 2014 | 83 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT oli kirjattu tuotoksi tuloslaskelmaan. IFRIC 18:n mukaan se tulee sen sijaan tulouttaa laitteiston taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Liitetieto A15 Aiemman tilinpäätösnormiston mukaisesti Saksan toimintojen eläkevelvoite kirjattiin IAS 19:n mukaisesti. IAS 19:n uudistettua versiota sovellettiin vuoden 2013 tilinpäätökseen. Uudistetun IAS 19:n muutoksia ei kuitenkaan sovellettu takautuvasti, ja edellisiin tilikausiin liittyvät erot vietiin kirjanpitoon vuonna 2013. IFRS-siirtymisen yhteydessä kaikki aiemmat uudistetusta IAS 19:sta johtuvat vaikutukset on oikaistu taseeseen siirtymispäivästä lukien. Liitetieto A16 Aiemman tilinpäätösnormiston mukaisesti faktoroidut myyntisaamiset on esitetty tilinpäätöksessä ehdollisena velkana. IAS 39:n mukaan nämä eivät täytä taseesta pois kirjaamisen edellytyksiä, joten ne esitetään myyntisaamisissa. Liitetieto A17 Muuntoerot, jotka syntyvät ulkomaisten yksikköjen toimintojen muuntamisesta esitetään IFRS:ssä erillisenä oman pääoman eränä, kun aiempien tilinpäätösnormien mukaan ne esitettiin kertyneiden voittovarojen osana. Lisäksi ulkomaisten yksikköjen toimintojen muuntamisesta tietyllä tilikaudella syntyneet muuntoerot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. IFRS 1:n mukaan ennen 1.1.2013 syntyneet muuntoerot esitetään kertyneissä voittovaroissa. Liitetieto A18 Saksan toimintojen koronvaihtosopimukset olivat aiemman tilinpäätösnormiston mukaan taseen ulkopuolisia eriä. IAS 39:n mukaan nämä johdannaiset arvostetaan käypään arvoon. Liitetieto A19 Määräysvallattomien omistajien osuudet esitettiin aiemman tilinpäätösnormiston mukaan erillään omasta pääomasta. IFRS:ssä määräysvallattomien omistajien osuudet ovat osa konsernin omaa pääomaa ja ne esitetään omalla rivillään. Liitetieto A20 IAS 39:n mukaiseen suojauslaskennan soveltamisalaan kuuluvien johdannaissopimusten käyvät arvot esitetään taseen pitkäaikaisissa veloissa. Koronvaihtosopimukset sisältyvät suojauslaskentaan ja ne katsotaan rahavirran suojaukseksi. Liitetieto A21 Lainat rahoituslaitoksilta on arvostettu jaksotettuun hankintamenoon. 84 | VUOSIKERTOMUS 2014 Liitetieto A22 Eläkejärjestelyt sekä merkkipäiväetuudet on kirjattu etuuspohjaisina järjestelyinä IAS 19:n mukaisesti. Liitetieto A23 Takuu- ja uudelleenjärjestelyvarauksen pitkäaikaiset ja lyhytaikaiset osuudet on luokiteltu uudelleen muihin velkoihin. Suomalaisesta työnantajan työttömyysturvan omavastuumaksusta on kirjattu pitkä- ja lyhytaikainen varaus. Liitetieto A24 Aiemman tilinpäätösnormiston mukaan varaukset esitetään irrallaan muista veloista. IFRS-siirtymisen seurauksena varaukset on luokiteltu uudelleen muiksi veloiksi heijastamaan niiden jäljellä olevaa odotettua erääntymisaikaa eli toisin sanoen pitkä- tai lyhytaikaisiksi veloiksi. Liitetieto A25 Konserni luopui Elbi-konsernista vuoden 2013 aikana. IFRS 5:n mukaisesti erillisestä liiketoiminta-alueesta luopuminen esitetään lopetetuissa toiminnoissa. Liitetieto A26 Asiakkaan omistamien koneiden käyttöön liittyvät palvelut on lisätty liikevaihtoon IFRIC 18:n mukaisesti. Liitetieto A27 Myyntisaamisiin liittyvät ulkomaan rahan määräiset erät kirjattiin rahoituseriin aiemman tilinpäätösnormiston nojalla. Liitetieto A28 Liiketoimintojen yhdistämiseen liittyvät, jo syntyneet kulut on kirjattu ja esitetty siirtoveloissa edellisen tilinpäätösnormiston mukaisesti. IFRS-tilinpäätösnormiston mukaan edellä mainitut kulut eivät täytä taseeseen kirjaamisen ehtoja, jolloin ne tulee kirjata kuluksi tuloslaskelmaan sinä ajankohtana kuin ne syntyvät. Liitetieto A29 Rahoitusleasingsopimukset, jotka ovat aineellisissa käyttöomaisuushyödykkeissä, on poistettu omaisuuserän arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Liitetieto A30 Saatavien ulkoistamiseen liittyvät maksut on siirretty rahoituseriin. Liitetieto A31 Viron tuloverolain mukaan verotettavasta voitosta syntyvä vero maksetaan vain silloin, kun osinkoa maksetaan osakkeenomis- tajille. Aiemman tilinpäätösnormiston mukaan konserni ei ole kirjannut laskennallista veroa Viron toimintojen verotettavasta voitosta. IFRS-siirtymisen seurauksena ja IAS 12:n mukaan on kirjattu laskennallinen verovelka, joka vastaa kertynyttä jakamatonta verollista voittoa kerrottuna Viron tuloveroprosentilla. Konsernin kiinteistöomaisuuden hankinnat kirjattiin aiemman tilinpäätösnormiston mukaan liiketoimintojen yhdistämisenä, josta syntyi liikearvoa. IFRS:ssä kyseessä olevaa hankintaa ei käsitellä liiketoimintojen yhdistämisenä vaan omaisuuden hankintana. varmuus voi johtaa tilanteisiin, joissa tarvitaan asianomaisten varojen ja velkojen kirjanpitoarvon olennainen oikaisu tulevilla tilikausilla. Soveltaessaan konsernin tilinpäätöksen laatimisperiaatteita toimiva johto on tehnyt seuraavat harkintaan perustuvat ratkaisut, jotka vaikuttavat eniten konsernitilinpäätökseen. Tulevaisuutta koskevat ja muut arvioihin liittyvät keskeiset tilinpäätöspäivän epävarmuustekijät, joilla on merkittävä riski aiheuttaa tarvetta varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen olennaisiin oikaisuihin seuraavan tilikauden aikana, on mainittu myöhemmin tässä asiakirjassa. Konserni on perustanut oletuksensa ja arvionsa niihin parametreihin, jotka olivat saatavissa konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Nykyiset olosuhteet ja oletukset tulevasta kehityksestä voivat kuitenkin muuttua konsernista riippumattomien, markkinoilla tai olosuhteissa tapahtuvien muutosten takia. Nämä muutokset heijastuvat oletuksiin niiden tapahtuessa. Alla on kuvattu ne alueet, joilla harkintaan perustuvat ratkaisut, oletukset ja arviot ovat merkittävimpiä konsernin kannalta, ja jotka vaikuttavat muuttuessaan tilinpäätökseen. Liitetieto A34 Sijoituskiinteistöjen käyvän arvon määrittäminen Liitetieto A32 Lopun 30 %:n hankinnan vaikutukset CC Pack Holding AB:sta on kirjattu aiemmin liiketoimintojen yhdistämisenä edellisen tilinpäätösnormiston mukaisesti. IFRS 3:n mukaan se tulee käsitellä osakkaiden (määräysvallattomat osuudet) kanssa tehtynä liiketoimena. Liitetieto A33 Konsernin lainan uudistamiseen liittyvät transaktiomenot esitettiin aiemmin bruttomääräisinä eli ennakkoon maksettuina kuluina erillään vastaavasta rahoitusvelasta. IAS 39:n mukaan transaktiomenot tulee sisällyttää rahoitusvelan alkuperäiseen arvostamiseen. Tulevilla tilikausilla rahoitusvelka (joukkovelkakirjalaina) arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää. Liitetieto A35 Kauden ja edellisten tilikausien verotettavaan tuloon perustuva vero kirjataan velaksi siltä osin kuin sitä ei ole vielä maksettu. Liitetieto A36 Konsernilla on optiojärjestely tiettyjen toimivaan johtoon kuuluvien ja avaintyöntekijöiden kanssa, ja siinä myönnetään yhtiön osakkeita saatuja palveluja vastaan. Optioiden kustannukset kirjataan oikeuden syntymisajanjakson kuluessa ja vastaavasti muiden oman pääoman rahastojen lisäyksenä. 4. MERKITTÄVÄT KIRJANPIDOLLISET HARKINTAAN PERUSTUVAT PÄÄTÖKSET, ARVIOT JA OLETUKSET Konsernitilinpäätöksen laadinta edellyttää toimivalta johdolta sellaisten harkintaan perustuvien ratkaisujen, arvioiden ja oletusten tekemistä, jotka vaikuttavat raportoitavaan liikevaihtoon, kuluihin, varoihin ja velkoihin sekä tilinpäätöksen liitetietoihin ja vastuusitoumuksiin. Näitä oletuksia ja arvioita koskeva epä- Konserni kirjaa sijoituskiinteistönsä käypään arvoon, ja niiden muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti. Käyvät arvot perustuvat lukuisiin eri arviointimenetelmiin. Suurimpien yksittäisten omaisuuserien arvo perustuu ulkopuolisiin arvonmääritysraportteihin, joissa on käytetty tuotto- ja markkinalähestymistapojen yhdistelmää, kun taas pienempien yksikköjen arvo määritetään sisäisesti käyttäen etenkin tuottoihin perustuvaa, mutta tilanteen mukaan myös markkinahintaperusteista lähestymistapaa. Biologiset hyödykkeet Konsernin arvio on, että ei ole saatavissa asianmukaista markkinahintatietoa, jota voitaisiin käyttää niin laajan metsäomaisuuden arvioimiseen kuin Ahlström Capitalilla on. Arviointi tehdään siitä syystä laskemalla kasvavista metsistä tulevaisuudessa odotetun rahavirran nykyarvo. Olennaisimmat arviot liittyvät tuleviin hakkuusuunnitelmiin, muutoksiin sellupuun ja puutavaran hinnoissa sekä käytettyyn diskonttauskorkoon. Liitetiedossa 20 esitetään herkkyysanalyysi näihin arvioihin liittyvistä arvonmääritysten muutoksista. Osakeperusteiset maksut Konserni määrittää omana pääomana työntekijöille maksettavien palkkioiden kustannukset käyttämällä oman pääoman ehtoisten instrumenttien käypää arvoa osakkeiden myöntämispäivänä. Käyvän arvon määrittäminen osakeperusteisesti maksettaville palkkioille edellyttää sen päättämistä, mikä on parhaiten soveltuva arviointimalli, joka ottaisi huomioon myöntämisessä sovellettavat ehdot. Arvio edellyttää myös arviointi- VUOSIKERTOMUS 2014 | 85 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT malliin parhaiten sopivien syöttötietojen määrittämistä ja niistä tehtäviä olettamuksia. Näitä tietoja ovat esimerkiksi osakeoption odotettavissa oleva voimassaoloaika, volatiliteetti ja osinkotuotto. Oletukset ja mallit, joita on käytetty osakeperusteisesti maksettavien liiketoimien käyvän arvon arvioimiseksi, on esitetty liitetiedossa 30. Verot Monimutkaisten verosäädösten tulkintaan, verolakien muutoksiin sekä tulevan verotettavan tulon määrään ja ajoitukseen liittyy epävarmuutta. Kun otetaan huomioon laajat kansainväliset liikesuhteet ja olemassa olevien sopimusjärjestelyiden pitkäaikaisuus ja monimutkaisuus, todellisten tulosten ja oletusten väliset erot tai tulevat muutokset näissä oletuksissa edellyttävät mahdollisesti verotettavan tulon ja kulujen oikaisemisesta sen jälkeen, kun ne on jo kirjattu. Laskennalliset verosaamiset kirjataan käyttämättöminä verotuksellisina tappioina siinä määrin kuin on todennäköistä, että konsernissa tulee olemaan verotettavaa voittoa, josta tappioita voidaan vähentää. Toimivalta johdolta edellytetään merkittävää harkintaan perustuvaa päätöstä sen määrittämiseksi, miten paljon laskennallisia verosaamisia voidaan kirjata tulevien verotettavien voittojen todennäköisen ajoituksen ja tason nojalla. Liitetiedossa 18 esitetään tarkempia yksityiskohtia. Eläke-etuudet Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen ja muiden työsuhteen päättymisen jälkeisten etuuksien kustannus sekä eläkevelvoitteen nykyarvo määritetään vakuutusmatemaattisten laskelmien avulla. Vakuutusmatemaattisiin laskelmiin liittyy lukuisia oletuksia, jotka saattavat poiketa tulevaisuuden todellisista kehityskuluista. Näitä ovat muun muuassa diskonttokoron määritys, muutokset terveydenhuoltokustannuksissa, inflaatio, tulevat palkankorotukset, eläköitymistahti ja kuolleisuus sekä tulevat eläkkeiden korotukset. Arvioinnin monimutkaisuudesta, sen perusoletuksista ja pitkästä näkökulmasta johtuen etuuspohjainen velvoite on hyvin herkkä näissä oletuksissa tapahtuville muutoksille. Kaikki oletukset tarkistetaan jokaisen raportointikauden päättymispäivänä. Kuolleisuus perustuu julkisesti saatavilla oleviin kunkin maan kuolleisuustaulukoihin. Tulevat palkan- ja eläkkeiden korotukset perustuvat asianomaisten maiden odotettavissa oleviin inflaatioprosentteihin. Näitä oletuksia ja herkkyysanalyysia käsitellään tarkemmin liitetiedossa 31. Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvän arvon määrittäminen Kun taseessa olevien rahoitusvaroihin ja -velkoihin kuuluvien erien käypää arvoa ei voida määrittää toimivilla markkinoilla no- 86 | VUOSIKERTOMUS 2014 teerattujen hintojen perusteella, niiden käypä arvo määritetään käyttämällä arvostusmenetelmiä, joista yksi on diskontatun kassavirran malli (DCF). Näiden mallien syöttötiedot otetaan mahdollisuuksien mukaan havainnoitavissa olevilta markkinoilta, mutta jos tämä ei ole mahdollista, tarvitaan tietty määrä harkintaa käypien arvojen määrittämisessä. Harkinta sisältää maksuvalmiusriskin, luottoriskin ja volatiliteetin tapaisten syöttötietojen pohtimista. Muutokset näitä tekijöitä koskevissa oletuksissa voivat vaikuttaa rahoitusinstrumenttien raportoituun käypään arvoon; katso tarkemmin liitetieto 36. Ehdollinen vastike Liiketoimintojen yhdistämisestä seuraava ehdollinen vastike arvostetaan hankinta-ajankohdan käypään arvoon osana liiketoimintojen yhdistämistä. Kun ehdollinen vastike täyttää rahoitusvelan määritelmän, sen arvo määritetään uudestaan jokaisena raportointikauden päättymispäivän käypään arvoonsa. Käyvän arvon määritys perustuu diskontattuihin rahavirtoihin. Tärkeimmät oletukset ottavat huomioon kunkin tulostavoitteen saavuttamisen todennäköisyyden sekä diskonttaustekijän (katso liitetiedot 7 ja 41). Pitkäaikaishankkeet Pitkäaikaishankkeiden liikevaihto ja kulut kirjataan sellaisenaan valmistusasteen mukaisesti, kun hankkeen lopullinen taloudellinen tulos pystytään arvioimaan riittävän luotettavasti. Valmistusaste määritellään kunkin hankkeen osalta tarkastelupäivään mennessä kertyneiden kustannusten osuutena koko hankkeen arvioiduista kokonaiskustannuksista. Ne menot, jotka liittyvät hankkeeseen, josta ei ole vielä tuottokirjausta, kirjataan vaihto-omaisuuteen pitkäaikaishankkeena. Jos kertyneet menot ja kirjatut voitot ylittävät hankkeesta jo laskutetun summan, erotus esitetään taseen kohdassa myyntisaamiset ja muut saamiset. Jos kertyneet menot ja kirjatut voitot alittavat hankkeesta jo laskutetun summan, erotus esitetään kohdassa ostovelat ja muut velat. Kun pitkäaikaisen hankkeen lopullista taloudellista tulosta ei voida luotettavasti arvioida, sen menot kirjataan sen tilikauden aikana, jolloin ne ovat syntyneet, kun taas hankkeen tuotot kirjataan vain siihen summaan asti, joka on yhtä suuri kuin menojen määrää vastaava käytettävissä oleva summa. Jos on todennäköistä, että hankkeen loppuunsaattamisesta koituvat kokonaiskulut tulevat ylittämään sen kokonaistuotot, odotettu tappio kirjataan kuluna. Katso liitetieto 10. Liikearvon arvonalentumistestaus Liikearvona kirjataan aluksi hankintamenosta se määrä, jolla suoritetun vastikkeen ja määräysvallattomien omistajien osuuksien summa ylittää yksilöitävissä olevien hankittujen omaisuuse- rien ja vastattavaksi otettujen velkojen erotuksen. Alkuperäisen kirjaamisen jälkeen liikearvo arvostetaan hankintamenoon, josta on vähennetty mahdolliset kertyneet arvon alentumisesta johtuvat tappiot. Arvonalentumisen testaamiseksi liiketoimintojen yhdistämistapauksessa saatu liikearvo jaetaan hankinta-ajankohdasta lähtien kaikille konsernin rahavirtaa tuottaville yksiköille, joiden odotetaan hyötyvän yhdistämisestä, riippumatta siitä siirretäänkö muita hankinnan kohteen varoja tai velkoja näille yksiköille. Mikäli liikearvoa on kohdistettu tietylle rahavirtaa tuottavalle yksikölle ja osasta asianomaisen yksikön toiminnasta luovutaan, luovutettuun toimintaan liittyvä liikearvo sisällytetään toiminnan kirjanpitoarvoon luovutusvoiton tai -tappion määrittelyssä. Näissä tapauksissa luovutettu liikearvo lasketaan luovutetun toiminnan ja säilytetyn rahavirtaa tuottavan yksikön osuuden suhteellisten arvojen perusteella. Liikearvon arvonalentumistestaus tehdään vuosittain. Keskeiset oletukset käyttöarvolaskelmissa ovat seuraavat: käyttöarvo on herkkä diskonttauskoroille ja kasvuprosenteille, joita käytetään ennustekauden jälkeisten rahavirtojen ekstrapoloimiseen. Lisäksi yhtiöiden arvioinnin tukena käytetään tavanomaisia arvonmääritysmenetelmiä kuten viiteryhmäperusteista arviointia. Diskonttauskorot edustavat nykyistä markkinoiden arviota kuhunkin rahavirtaa kerryttävään yksikköön kohdistuvista riskeistä ottaen huomioon rahan aika-arvon sekä perustana olevien omaisuuserien yksittäiset riskit, joita ei ole otettu mukaan rahavirta-arvioihin. Diskonttauskorkolaskelma perustuu konsernin ja sen liiketoiminta-alueiden erityisolosuhteisiin, ja se on johdettu sen painotetusta keskimääräisestä pääomakustannuksesta (WACC). Kasvuennusteet perustuvat tosiasiallisiin pitkän aikavälin talouskasvuennusteisiin, joiden pohjana on kehittyneiden talouksien keskimääräinen historiallinen kasvu, joka on ollut noin 2 % vuodessa. Käytetyt kasvuprosentit on saatu ulkopuolisista arviointiraporteista, ja ne ovat linjassa yllä olevan kanssa. 5. SEGMENTTI-INFORMAATIO IFRS-tilinpäätösnormiston mukaan yhteisön on annettava tietoja, joiden avulla sen tilinpäätöksen käyttäjät voivat arvioida sen harjoittamien liiketoimintojen ja taloudellisten toimintaympäristöjen luonnetta ja taloudellisia vaikutuksia. IFRS 8 -standardia on sovellettava kaikkien sellaisten yhteisöjen erillistilinpäätökseen tai omaan tilinpäätökseen tai konsernitilinpäätökseen, joiden vieraan tai oman pääoman ehtoiset insrumentit ovat julkisen kaupankäynnin kohteena, tai joka toimittaa tilinpäätöksensä arvopaperimarkkinavalvojalle tai muulle viranomaistaholle tarkoituksenaan laskea liikkeelle mihin tahansa luokkaan kuuluvia instrumentteja markkinoille. Segmenttitietojen esittäminen ei ole pakollista Ahlström Capital -konsernille, koska emoyhtiö Ahlström Capital Oy:llä ei ole julkisen kaupankäynnin kohteena oman pääoman tai vieraan pääoman ehtoisia instrumentteja. Tästä syystä Ahlström Capital -konserni päättää olla julkaisematta segmenttitietoja konsernitilinpäätöksessään. Sen sijaan esitetään vapaaehtoista ei-segmenttitietoa. Osakkeen ulkoinen käypä arvo Konsernin sijoitusvarallisuuden hoidon ensisijaisena tavoitteena on omistaja-arvon eli osakkeen ulkoisen käyvän arvon kasvattaminen. Osakkeen ulkoinen käypä arvo on se arvo, joka siitä odotetaan saatavan myytäessä se markkinaosapuolten välisessä tavanomaisessa kaupassa, kun siitä on vähennetty kulut ja muut velvoitteet. Käytännössä tämä merkitsee, että Ahlström Capitalin osakkeen ulkoinen käypä arvo on Ahlström Capital -konsernin omistusten ulkoisten käypien arvojen summa vähennettynä emoyhtiön veloilla. Ahlström Capitalin osakkeen käyvän arvon määrittämiseksi yhtiön omistusten ulkoinen käypä arvo määritetään jokaisena raportointipäivänä. VUOSIKERTOMUS 2014 | 87 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 6. KONSERNIA KOSKEVAT TIEDOT Tiedot tytäryhtiöistä ja osakkuusyhtiöistä Konsernitilinpäätös sisältää: Nimi A. Ahlström Kiinteistöt Oy A. Ahlström Rakennus Oy Ahlström Pihlava Oy Asunto Oy Iittalan Kiinteistö Asunto Oy Karhulan Karhunkatu 14 Asunto Oy Kotkan Eskolantie 12-14 Asunto Oy Lahden Kulmala Asunto Oy Varkauden Kommilanranta Keskinäinen Kiinteistöosakeyhtiö Uudenmaankatu 24 Kiinteistö Oy Egantti Asunto-osakeyhtiö Varkauden Riittulanmäentie 5-9 Kiinteistö Oy Hämeenlinnan Taipaleentie 6 Kiinteistö Oy Lahden Kulmala Kiinteistö Oy Riihimäen Lasi Morpac Oy Rauman MO-Kiinteistö Oy Kymiring Oy Ahlström Konsernipalvelut Oy AC Cleantech Management Oy AC Verwaltungs-GmbH Capbe AB AC Infra Oy Destia Group Oyj Destia Oy Destia Rail Oy Finnroad Oy Destia International Oy Destia Eesti AS Turgel Grupp AS Destia Sverige AB Zetasora Oy Destia Nesta Oy 88 | VUOSIKERTOMUS 2014 Omistusosuus (%) Maa Suomi Suomi Suomi Suomi Suomi Suomi Suomi Suomi Suomi Suomi Suomi Suomi Suomi Suomi Suomi Suomi Suomi Suomi Suomi Saksa Ruotsi Suomi Suomi Suomi Suomi Suomi Suomi Viro Viro Ruotsi Suomi Suomi 2014 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 19 100 100 100 100 100 100 2013 100 97 100 100 - Omistusosuus (%) Nimi Ahlstrom Capital B.V. ACPack B.V. ÅR Packaging Group AB Å&R Carton AB A&R Carton Beteiligungen GmbH A&R Carton Cdf SA A&R Carton Frankfurt GmbH A&R Carton GmbH BIL Leasing Verwaltungs-GmbH & Co 891 KG A&R Carton Holding GmbH A&R Carton Ltd A&R Carton NA Inc. A&R Carton Oy A&R Carton SA ZAO A&R Carton Kuban A&R Carton A/S Å&R Carton Lund AB A&R Carton AS AC Tabasalu Kinnistute OÜ CC Pack Holding AB CC Pack AB Combi Craft AB Specialty Paperboard Containers Ltd EMI Corp SA Flextrus Group AB Flextrus AB Flextrus Halmstad AB Flextrus Ltd A&R Carton Austria GmbH DutchCo Alpha Holding B.V. Ahlstrom Capital Solar PVT Ltd DutchCo Delta Holding B.V. AC Invest Two B.V. AC Invest Three B.V. AC Invest Four B.V. AC Invest Five B.V. AC Invest Six B.V. AC Invest Seven B.V. AC Kinnistute AS ACEMS B.V. Enics AG Enics Eesti AS Enics Electronics (Beijing) Ltd. Enics Electronics (Suzhou) Ltd. Enics Finland Oy Enics Hong Kong Ltd. Enics Schweiz AG Enics Slovakia s.r.o. Enics Sweden AB Waspel B.V. AC Real Estate B.V. Waspel Real Estate A.S. AC Bucharest Real Estate Holding B.V. BDY Invest S.R.L Rakennus Oy Kivipalatsi As Oy Helsingin Kivipalatsi Kazerne Real Estate Holding B.V. Maa Alankomaat Alankomaat Ruotsi Ruotsi Saksa Ranska Saksa Saksa Saksa Saksa Iso-Britannia Yhdysvallat Suomi Ranska Venäjä Norja Ruotsi Viro Viro Ruotsi Ruotsi Ruotsi Iso-Britannia Belgia Ruotsi Ruotsi Ruotsi Iso-Britannia Itävalta Alankomaat Intia Alankomaat Alankomaat Alankomaat Alankomaat Alankomaat Alankomaat Alankomaat Viro Alankomaat Sveitsi Viro Kiina Kiina Suomi Kiina Sveitsi Slovakia Ruotsi Alankomaat Alankomaat Turkki Alankomaat Romania Suomi Suomi Alankomaat 2014 100 100 64 2013 100 100 63 10 10 - 73 50 73 50 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 99 100 100 100 100 100 100 100 100 96 100 100 100 100 50 100 100 100 100 100 50 100 - VUOSIKERTOMUS 2014 | 89 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Osakkuusyhtiöt Ahlstrom Oyj AC Cleantech Growth Fund I Ky Munksjö Oyj Suominen Oyj Vacon Oyj West Residential Park S.R.L Asunto-osakeyhtiö Vuorimiehenkatu 5 Myynnit, purkautumiset, fuusiot Capbe AB Waspel B.V. AC Tabasalu Kinnistute OÜ Vacon Oyj Asunto Oy Kotkan Alahovintie 7 Asunto Oy Mällinkatu 6 Asunto Oy Riihimäen Vuorelanmäki 1 Asunto Oy Savonlinnan Välimäentie 5-7 Asunto Oy Varkauden Ahlströminkatu 12 Asunto Oy Varkauden Savontie 16 Maa Suomi Suomi Suomi Suomi Suomi Romania Suomi Omistusosuus (%) 2014 11 29 11 27 50 30 Maa Ruotsi Alankomaat Viro Suomi Suomi Suomi Suomi Suomi Suomi Suomi Omistusosuus (%) 2014 purettu purettu fuusioitu myyty myyty myyty myyty myyty myyty myyty 7. MYYTÄVÄNÄ OLEVAT OMAISUUSERÄT JA LOPETETUT TOIMINNOT Vuonna 2014 ei ollut myytävissä oleviksi luokiteltuja omaisuuseriä tai lopetettuja toimintoja. Vuoden 2013 myytävissä olevat omaisuuserät ja lopetetut toiminnot liittyivät ELBI Elektrikin myyntiin ABB:lle 5.9.2013. TEUR Liikevaihto Kulut Liikevoitto Rahoitustuotot Tilikauden voitto lopetetuista toiminnoista ennen veroja Tilikauden voitto lopetetusta toiminnosta 2013 15 024 -14 913 111 32 143 143 Elbi Elektrikin nettorahavirta oli seuraava: TEUR Liiketoiminnan rahavirta Investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Nettokassavirta 2013 -2 428 -441 2 991 122 8. LIIKETOIMINTOJEN YHDISTÄMISET JA MÄÄRÄYSVALLATTOMIEN OSUUKSIEN HANKINTA Hankinnat 2014 Ahlströmin suvun omistamien Antti Ahlström Perilliset Oy:n, A. Ahlström Osakeyhtiön ja Ahlström Capital Oy:n osakkeen- 90 | VUOSIKERTOMUS 2014 omistajat päättivät 22.8.2013 pidetyissä yhtiökokouksissa järjestelyistä, joiden myötä suvun yritys- ja teollisuusomaisuuden hoitaminen ja kehittäminen keskitettäisiin Ahlström Capital Oy:lle. Järjestelyjen ensimmäisessä vaiheessa A. Ahlström Osakeyhtiön kiinteistö- ja metsäliiketoiminta siirrettiin sen uudelle tytäryhtiölle A. Ahlström Kiinteistöt Oy:lle 30.9.2013. Antti Ahlström Perilliset Oy jakautui 28.5.2014, jolloin yhtiön osakkeet A. Ahlström Osakeyhtiössä, Ahlstrom Oyj:ssä ja Munksjö Oyj:ssä siirtyivät Ahlström Capitalille. Vastikkeeksi Ahlström Capital laski liikkeeseen 111 070 uutta osaketta. Antti Ahlström Perilliset Oy purkautui järjestelyissä, ja uusi Antti Ahlström Perilliset Oy perustettiin. Uusi yhtiö keskittyy pääasiassa omistajaohjaukseen liittyviin asioihin. Viimeisenä toimenpiteenä A. Ahlström Osakeyhtiö sulautui Ahlström Capital Oy:hyn 30.5.2014, jolloin Ahlström Capital laski liikkeeseen 170 914 uutta osaketta. A. Ahlström Kiinteistöt Oy:stä tuli Ahlström Capital Oy:n tytäryhtiö, minkä seurauksena Ahlström Capitalin porfolioon sisältyy myös merkittävät kiinteistö- ja metsäomaisuudet. Yllä kuvattujen järjestelyjen tulosvaikutus on ollut yhteensä 314 TEUR. A. Ahlström Kiinteistöt -alakonsernin liikevaihto liiketoimintojen yhdistämisen jälkeen oli 10 258 TEUR ja tilikauden tappio -2 022 TEUR. Destia Group Oyj hankki Destia Oy:n koko osakepääoman osakekaupalla 1.7.2014. Destia on suomalainen infra- ja rakennusalan palveluyritys, joka rakentaa, ylläpitää ja suunnittelee liikenneväyliä, liikenne- ja teollisuusympäristöjä sekä kokonaisia elinympäristöjä. Destian palvelut ulottuvat kattavasta maanpäällisestä toiminnasta aina maanalaiseen rakentamiseen. Destia Oy tytäryhtiöineen toimii pääosin Suomessa. Kauppa rahoitettiin laskemalla liikkeelle 65 MEUR:n joukkovelkakirja 19.6.2014. Tilikauden liikevoittoa rasittivat 2,2 MEUR:n kustannukset ja tilikauden tulosta puolestaan 4,7 MEUR:n kustannukset, jotka liittyvät hankintaan ja Destian osakkeita koskeneisiin rahoitusjärjestelyihin. Hankintamenolaskelma on lopullinen, ja koko hankinnan kustannus sen nettovarallisuuden kokonaissumman ylittävältä osalta on liikearvoa. Liikearvo on 83 MEUR. Hankinnan vaikutus konsernin liikevaihtoon oli 261 780 TEUR ja tilikauden tulokseen 5 387 TEUR. Jos hankinta olisi tehty 1.1.2014, lisävaikutus konsernin liikevaihtoon olisi ollut 169 715 TEUR ja tilikauden tulokseen -362 TEUR. Hankitut varat ja vastattaviksi otetut velat 2014 Hankinta-ajankohtana yksilöitävissä olevien varojen ja velkojen käyvät arvot olivat: Hankinnan yhteydessä kirjattu käypä arvo TEUR Varat Aineettomat hyödykkeet Sijoituskiinteistöt Biologiset hyödykkeet Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Sijoitukset konserniyrityksiin Sijoitukset osakkuusyhtiöihin Myytävissä olevat rahoitusvarat Vaihto-omaisuus Lainasaamiset Myyntisaamiset ja muut saamiset Laskennalliset verosaamiset Rahavarat A. Ahlström Kiinteistöt -konserni Antti Ahlström Perilliset Oy 504 91 159 92 038 22 699 732 10 940 2 175 5 000 8 830 5 095 1 534 240 706 Velat Rahoitusvelat Ostovelat ja muut velat Pakolliset varaukset Laskennalliset verovelat Pääoman palautus Suomen valtiolle Destia Oy 4 107 2 072 53 701 22 187 55 773 75 230 3 999 5 693 24 927 130 857 55 773 Määräysvallattomien osuuksien käypä arvo Hankinnasta syntyvä liikearvo Hankittu oma pääoma Luovutetut vastikkeet ÅR Packaging Group hankki 30 %:n lisäosuuden CC Pack Holding AB:sta 5.7.2013 nostaen omistusosuutensa 100 %:iin. Määräysvallattomille osakkeenomistajille maksettu käteisvastike oli 1 445 TEUR. CC Pack Groupin nettovarojen kirjanpitoarvo (pois lukien alkuperäisestä hankinnasta syntynyt liikearvo) oli 1 169 TEUR. 24 807 83 154 24 807 107 961 Liikkeelle laskettu oma pääoma Hankinnat 2013 59 421 1 814 50 477 192 151 7 467 99 784 17 492 553 42 048 167 344 109 849 Yksilöitävissä olevien nettovarojen käypä arvo 54 145 130 857 55 773 CC Pack Groupin hankkimat lisäomistukset: TEUR Määräysvallattomille osakkeenomistajille maksettu käteisvastike 1 445 1 168 227 CC Pack Groupin lisäosuuksien kirjanpitoarvo Oman pääoman kertyneisiin voittovaroihin kirjattu ero VUOSIKERTOMUS 2014 | 91 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 9. LIIKEVAIHTO TEUR Liikevaihto Vuokratuotot Vuokratuotot sijoituskiinteistöistä TEUR Liikevaihdon jakautuminen alueittain Suomi Muu Eurooppa Muu maailma TEUR Liikevaihdon jakautuminen liiketoiminta-alueittain Pakkausliiketoiminta Elektroniikan sopimusvalmistus (EMS) Infrastruktuuri- ja rakentamispalvelut Kiinteistöt Metsät Muut Tuloutus 2014 1 128 407 10 566 10 079 1 149 052 2013 848 064 4 105 852 169 2014 383 382 675 418 90 252 1 149 052 2013 88 513 676 346 87 310 852 169 2014 404 330 451 074 261 780 27 897 2 883 1 088 1 149 052 2013 424 462 422 324 5 365 18 852 169 10. PITKÄAIKAISHANKKEET Pitkäaikaishankkeet koostuvat ainoastaan Enics-konsernin hankkeista vuodelta 2013 ja vuoden 2014 alkupuolelta (tammikuusta kesäkuuhun). Destia-konsernia koskevat tiedot on sisällytetty pitkäaikaishankkeisiin hankintahetkestä lähtien. Vuonna 2014 konsernin liikevaihdosta 234 032 TEUR (947 TEUR vuonna 2013) on tuloutettu osatuloutusperiaatteen mukaisesti. Tiedot taseen keskeneräisistä hankkeista 31.12. TEUR Realisoituneet siirtovelat ja kirjatut voitot (tappiot vähennetty) Keskeneräisistä hankkeista saadut ennakkomaksut 92 | VUOSIKERTOMUS 2014 2014 2013 233 203 224 30 471 114 Enics Teknistä suunnittelua koskevat sopimukset Liikevaihto ja tuotot tietyistä teknistä suunnittelua koskevista sopimuksista (Tester- tai Design-hankkeet) on kirjattu valmistusasteen mukaisen tulouttamismenetelmän mukaisesti, kun hankkeen tulos voidaan luotettavasti määrittää. Tämä on mahdollista, kun hankkeen kokonaistuotot, kustannukset ja tulokset sekä hankkeen eteneminen voidaan arvioida luotettavasti ja on todennäköistä, että hankkeeseen liittyvä taloudellinen hyöty tulee virtaamaan konserniin. Valmistusaste määritellään cost-to-cost -laskentamenetelmää käyttäen, syntyneiden kustannusten osuutena hankkeen arvioiduista kokonaiskustannuksista. Osatuloutusperiaatteella kirjattu liikevaihto perustuu näin ollen arvioihin hankkeen liikevaihdosta, kuluista ja tuotoista sekä luotettavaan ennusteeseen hankkeen etenemisestä. Tuloutettua liikevaihtoa ja tuottoa oikaistaan, jos projektin tulosta koskevat arviot muuttuvat. Arvioiden muutosten kumulatiivinen vaikutus kirjataan sille tilikaudelle, jolloin muutos ensimmäistä kertaa todetaan. Hankkeiden mahdolliset odotettavissa olevat tappiot kirjataan sille tilikaudelle, jolloin ne todetaan. Destia Liikevaihto muodostuu pääosin infrastruktuuri- ja rakennuspalveluliiketoiminnasta. Destia on suomalainen infra- ja rakennusalan palveluyritys, joka rakentaa, ylläpitää ja suunnittelee liikenneväyliä, liikenne- ja teollisuusympäristöjä sekä kokonaisia elinympäristöjä. Destian palvelut ulottuvat kattavasta maanpäällisestä toiminnasta aina maanalaiseen rakentamiseen. Destia Oy tytäryhtiöineen toimii pääosin Suomessa. 11. MATERIAALIT JA PALVELUT TEUR Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varaston muutos Ostot tilikauden aikana Muutos materiaalivarastoissa Ulkopuoliset palvelut 2014 2013 5 305 -583 399 -247 -133 094 -711 435 4 093 -518 384 2 953 -2 261 -513 599 12. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT Liiketoiminnan muut tuotot sisältävät myös tuotot myytävissä olevien rahoitusvarojen realisoituneista voitoista. TEUR Sijoitusten myyntivoitot Muiden aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot Myytävissä olevien rahoitusvarojen myyntivoitot Muut 2014 94 606 2013 18 780 2 368 446 41 484 7 372 145 830 6 031 25 257 13. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT TEUR Vuokrakulut Ulkopuoliset palvelut Muut kulut TEUR Palkat ja palkkiot Eläkekulut Muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet Muut henkilöstökulut 2014 -167 697 -15 611 2013 -128 081 -9 045 -7 -32 751 -216 066 -6 -30 489 -167 620 2014 -566 -191 2013 -508 -180 -1 822 -284 -225 TEUR Toimitusjohtajan palkka josta muuttuva palkan osa Toimitusjohtajalle maksetut osakepohjaiset etuudet* Palkkiot hallituksen jäsenille Huom. Johdon ja hallituksen palkat ja palkkiot koskevat vain emoyhtiötä. * Konserniin kohdistuva kuluvaikutus on jaettu vuosille 2012–2014. Kulu oli 306 TEUR vuonna 2014 ja 324 TEUR vuonna 2013. Henkilöstön lukumäärä keskimäärin Toimihenkilöt Työntekijät 2014 2 236 4 093 6 329 2013 1 236 3 491 4 727 15. TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISMENOT 2014 -16 900 -7 819 -122 561 -147 280 2013 -13 610 -8 380 -98 106 -120 096 Muut kulut koostuvat pääosin rahti-, energia-, matka-, markkinointi-, vuokratyövoima-, tietotekniikka- sekä ylläpito- ja koneiden korjauskuluista. Tilintarkastajan palkkiot TEUR Tilintarkastuspalkkio Muut palvelut 14. TYÖSUHDE-ETUUKSISTA AIHEUTUNEET KULUT JA HENKILÖSTÖMÄÄRÄ ÅR Packaging Groupin pakkausliiketoiminnan tutkimus- ja kehittämistoiminta keskittyy uusien pakkausratkaisujen kehittämiseen. Ne tutkimus- ja kehittämismenot, jotka eivät ole aktivoitavissa, on kirjattu kuluiksi niiden syntymiskaudella. Vuonna 2014 T&K-kulut olivat 1 352 TEUR (1 778 TEUR vuonna 2013). Suurin osa tutkimus- ja kehittämismenoista muodostuu henkilöstökuluista. Destia-konsernin tutkimus- ja kehittämismenot, 482 TEUR, muodostuvat tuottavuuden ja turvallisuuden parantamiseen tähtäävän menetelmä- ja kalustokehitystyön kustannuksista. 16. RAHOITUSTUOTOT 2014 -887 -455 -1 342 2013 -669 -621 -1 290 TEUR Korkotuotot Osingot Valuuttakurssivoitot Muut rahoitustuotot 2014 754 268 3 129 2 336 6 487 2013 724 17 2 715 38 3 494 Käyvän arvon muutokset niistä johdannaissopimuksista, jotka eivät täytä suojauslaskennan vaatimuksia, on kirjattu tulosvaikutteisesti. VUOSIKERTOMUS 2014 | 93 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 17. RAHOITUSKULUT TEUR Korkokulut rahoitusveloista Korkokulut rahoitusleasingsopimuksista Valuuttakurssitappiot Muut rahoituskulut Sijoitusten arvonalentumistappiot 2014 -15 813 -821 -3 795 -6 188 -26 617 2013 -7 921 -3 704 -4 230 -4 421 -929 -21 205 Käyvän arvon muutokset niistä johdannaissopimuksista, jotka eivät täytä suojauslaskennan vaatimuksia, on kirjattu tulosvaikutteisesti. 18. TULOVEROT Tilikausien 2014 ja 2013 tuloverojen merkittävimmät erät TEUR Konsernin tuloslaskelma Kauden tulovero: Kauden verotettavaan tuloon perustuva verokulu Edellisten tilikausien verot Laskennalliset verot: Laskennallisten verojen muutokset Tuloverot tuloslaskelmassa Konsernin muut laajan tuloksen erät Laskennalliset verot, jotka on kirjattu tilikauden aikana laajan tuloksen eriin Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettovoitto/tappio Etuuspohjaiseen järjestelyyn liittyvä vakuutusmatemaattinen voitto/tappio Toteutumaton voitto/tappio suojauksesta Muihin laajan tuloksen eriin kirjattu tulovero 2014 2013 -10 524 -215 -4 768 -10 3 491 -7 248 95 -4 683 -952 1 061 644 753 -70 -751 -90 -911 2014 166 491 -33 298 -4 585 27 846 -3 190 6 407 -128 -300 -7 248 -7 248 2013 34 769 -8 518 498 11 152 -8 606 831 -6 -34 -4 683 -4 683 Tuloslaskelman verokulun ja Suomen verokannalla laskettujen verojen välinen täsmäytys TEUR Voitto ennen veroja jatkuvista toiminnoista Vero laskettuna Suomen verokannoilla (20 %, vuonna 2013: 24,5 %) Suomen ja ulkomaisten verokantojen välinen ero Verovapaat tuotot Vähennyskelvottomat kulut Edellisten tilikausien vahvistetut tappiot Edellisten tilikausien tuloveron oikaisut Muut Efektiivinen tulovero (4,4 %, vuonna 2013: 13,5 %) Tilikauden tulovero yhteensä Vuonna 2013 lopetettuihin toimintoihin liittyvät verot ovat merkitykseltään vähäiset. 94 | VUOSIKERTOMUS 2014 19. AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET TEUR Hankintameno 1.1.2013 Lisäykset Vähennykset Liiketoimintojen yhdistäminen Siirrot erien välillä Kurssierot 31.12.2013 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2013 Poistot tilikaudella Arvonalentuminen Vähennykset Siirrot erien välillä Kurssierot 31.12.2013 Kirjanpitoarvo 1.1.2013 31.12.2013 Hankintameno 1.1.2014 Lisäykset Vähennykset Liiketoimintojen yhdistäminen Siirto sijoituskiinteistöihin Siirrot erien välillä Kurssierot 31.12.2014 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2014 Poistot tilikaudella Arvonalentuminen Vähennykset Siirrot erien välillä Kurssierot 31.12.2014 Kirjanpitoarvo 31.12.2014 Maa- ja vesialueet 8 100 58 -1 099 Rakennukset ja rakennelmat; rahoitusRakennukset leasing ja rakennelmat Koneet ja kalusto 232 521 14 526 2 138 77 763 2 117 -13 442 4 706 257 -734 5 307 7 589 -4 255 -1 363 65 075 -97 4 132 -4 142 -220 4 279 367 510 24 947 -22 699 1 273 -817 -6 496 363 719 Yhteensä 26 372 400 -5 307 1 273 1 034 -620 23 152 12 741 2 291 -4 048 247 428 -10 840 -1 518 -11 095 -276 -163 739 -17 806 -42 846 -5 143 -3 409 -314 -3 691 443 116 98 -11 701 -11 371 710 1 967 2 794 -176 074 3 398 860 -43 731 454 21 62 -3 186 0 -235 587 -25 057 -33 1 607 5 502 3 814 -249 754 4 442 3 221 15 532 11 451 1 646 1 370 68 782 71 354 34 917 21 344 1 297 946 5 307 4 279 131 923 113 965 6 912 3 200 -3 123 8 337 403 23 152 5 816 -8 758 18 469 220 1 832 305 41 036 12 741 52 -189 644 65 075 10 879 -676 4 132 2 839 -327 19 367 13 248 247 428 9 346 -4 280 27 918 -30 2 637 -2 875 280 144 -910 74 368 26 821 4 279 20 847 -3 989 4 122 590 -12 691 -40 13 118 363 719 52 979 -21 342 78 857 1 183 -7 412 -3 564 464 420 -11 371 -390 -176 074 -19 820 -43 731 -6 786 -3 186 -658 190 -2 884 319 470 -52 931 -3 525 0 -249 754 -29 886 -1 532 5 061 4 647 2 596 -268 868 21 437 23 296 13 118 195 552 -148 6 912 -3 658 -33 -44 15 684 -3 691 12 741 Ennakkomaksut ja Muut aineelliset keskeneräiset hankinnat hyödykkeet Koneet ja kalusto; rahoitusleasing 14 -3 700 -11 701 -2 232 -1 500 1 502 111 -289 -14 109 -11 571 5 925 4 536 2 401 -183 032 11 984 26 927 1 677 97 112 -32 9 810 VUOSIKERTOMUS 2014 | 95 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 20. BIOLOGISET HYÖDYKKEET Konsernin biologiset hyödykkeet ovat metsiä. Metsävarat ovat noin 32 000 hehtaaria. Metsien kokonaispuusto on noin 4,9 miljoonaa kuutiometriä. Vuonna 2014 kesäkuusta joulukuuhun puuta hakattiin noin 55 000 m3. Metsävarojen arvo määritetään käyttämällä diskontattuja tulevia rahavirtoja, jotka perustuvat konsernin metsänhoito- ja hak- kuusuunnitelmaan. Laskenta on tehty 80 vuodelle, mikä vastaa konsernin metsien arvioitua kiertoaikaa. Arvioinnissa käytetty reaalidiskonttauskorko on 5 %, joka on metsille laskettu painotettu keskimääräinen pääomakustannus (WACC). Rahavirrat lasketaan ilman inflaatiovaikutusta. Puun hintojen ja operatiivisten kustannusten oletetaan pysyvän tasaisina pitkällä aikavälillä. Puun hintatiedot ovat 10 vuoden keskiarvoja. Operatiiviset kustannukset perustuvat keskihintoihin. Kasvavan metsän arvon muutos TEUR 1.1. Liiketoimintojen yhdistäminen Hakkuusta johtuva muutos Käyvän arvon muutos 31.12. Metsäalueiden maapohja raportoidaan sijoituskiinteistöinä IAS 40:n mukaisesti (liitetieto 23). Metsämaan arvo on 13 365 TEUR. Pystymetsän ja metsämaan arvo on yhteensä 106 347 TEUR. Pystymetsän arvosta tehtiin herkkyysanalyysi tulevan kehityksen epävarmuustekijöiden selvittämiseksi. Tulokset osoittavat, Osa konsernin metsistä on omien sitoumusten vakuuksina. Sitoumukset esitetään liitetiedossa 40. | VUOSIKERTOMUS 2014 2013 92 038 -1 739 2 683 92 982 0 että puun hinnanmuutokset ja diskonttausprosentti vaikuttavat suuresti metsävarojen arvoon. Operatiivisten kustannusten muutokset vaikuttavat vähemmän. Herkkyysanalyysin tulokset ovat seuraavat: TEUR Puun hinta -10 % Puun hinta +10 % Kustannukset -10 % Kustannukset +10 % 96 2014 Korko 4% 96 547 123 065 112 225 107 387 Korko 6% 70 864 90 025 82 122 78 768 21. AINEETTOMAT HYÖDYKKEET TEUR Hankintameno 1.1.2013 Lisäykset Vähennykset Siirrot erien välillä Kurssierot 31.12.2013 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2013 Poistot tilikaudella Vähennykset Kurssierot 31.12.2013 Kirjanpitoarvo 1.1.2013 31.12.2013 Hankintameno 1.1.2014 Lisäykset Liiketoimintojen yhdistäminen Vähennykset Siirrot erien välillä Kurssierot 31.12.2014 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2014 Poistot tilikaudella Vähennykset Kurssierot 31.12.2014 Kirjanpitoarvo 31.12.2014 Aineettomat oikeudet Muut aineettomat hyödykkeet 10 935 561 -22 -353 15 840 21 303 436 -875 2 184 -353 22 695 0 -18 383 -1 405 725 295 -18 768 23 614 15 840 15 840 Liikearvo Ennakkomaksut Yhteensä 15 742 373 55 867 1 739 -8 318 1 801 -870 50 218 -7 768 0 -25 530 -2 048 747 295 -26 536 2 920 3 927 3 788 3 542 15 373 30 337 23 682 11 310 333 -348 191 -405 11 081 373 373 160 -974 98 020 22 695 691 2 371 -439 1 384 377 27 079 -252 19 673 50 218 1 397 85 685 -787 1 323 -983 136 853 0 -18 768 -1 934 264 -330 -20 768 -7 768 -743 157 253 -8 101 0 -26 536 -2 677 421 -77 -28 869 98 020 6 311 2 980 673 107 984 23 614 -7 421 83 154 -164 11 310 -383 -7 147 -643 22 VUOSIKERTOMUS 2014 | 97 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 22. LIIKEARVON ARVONALENTUMISEN TESTAUS Yritysostoissa muodostunut liikearvo on kohdistettu kolmelle alla mainitulle rahavirtaa tuottavalle yksikölle, jotka ovat myös alentumistestauksen toiminnallisia ja raportoitavia segmenttejä. • ÅR Packaging -konserni • Destia -konserni • Enics -konserni Liikearvojen kirjanpitoarvot yksiköittäin: ÅR Packaging -konserni TEUR Liikearvo 2014 13 886 2013 14 848 Destia -konserni 2014 83 154 Konserni suoritti vuotuisen arvonalentumistestauksen joulukuussa 2014. Käyttöarvolaskelmissa käytetyt keskeiset oletukset Käyttöarvon laskentaan vaikuttavat tekijöitä ovat diskonttauskorot ja kasvuprosentit, joita käytetään ekstrapoloitaessa ennustekauden jälkeisiä rahavirtoja. Diskonttauskorot - Diskonttauskorot edustavat nykyistä markkinoiden arviota kuhunkin rahavirtaa kerryttävään yksikköön kohdistuvista riskeistä ottaen huomioon rahan aika-arvon sekä perustavana olevien omaisuuserien yksittäiset riskit, joita ei ole otettu mukaan rahavirta-arvioihin. Diskonttauskorkolaskelmassa on huomioitu konsernin ja sen liiketoiminta-alueiden erityisolosuhteet, ja se on johdettu konsernin painotetusta keskimääräisestä pääomakustannuksesta (WACC). WACC ottaa huomioon sekä velat että oman pääoman. Oman pääoman kustannus johdetaan omistajien tuotto-odotuksesta. Velan kustannus perustuu siihen korolliseen vieraaseen pääomaan, jota konsernin on pakko hoitaa. Toimialakohtainen riski huomioidaan käyttämällä yksittäisiä betatekijöitä. Betatekijät arvioidaan vuosittain julkisesti saatavilla olevan markkinatiedon pohjalta. Enics- ja ÅR Packaging -konserneihin sovellettavat WACC-arvot perustuvat ulkopuolisiin arvonmääritysraportteihin, kun taas Destia perustuu sisäiseen arvioon. Käytetyt diskonttauskorot ovat seuraavat: Enics 13,0 %, ÅR Packaging 9,6 % ja Destia 10,0 %. 98 | VUOSIKERTOMUS 2014 Enics -konserni 2014 980 Yhteensä 2013 992 2014 98 020 2013 15 840 Kasvuennusteet - Kasvuennusteet perustuvat tosiasiallisiin pitkän aikavälin talouskasvuennusteisiin. Ennusteiden pohjana käytetään kehittyneiden talouksien keskimääräistä historiallista kasvuprosenttia, joka on ollut noin 2 % vuodessa. Yhtiöiden odotetaan kasvavan orgaanisesti ja pääsääntöisesti talouskasvun tahdissa. Käytetyt kasvuprosentit on saatu ulkopuolisista arvonmääritysraporteista, ja ne ovat linjassa yllä esitetyn kuvauksen kanssa. Oletuksissa tapahtuvien muutosten vaikutus ÅR Packaging -konsernista tehty herkkyysanalyysi osoittaa, että alaskirjauksia on tarpeen tehdä, jos diskonttauskorkoa nostetaan kahdella prosenttiyksiköllä (alaskirjaus tällöin 1,8 MEUR) tai sitä enemmän. Käytettäessä ulkopuolisissa arvonmääritysraporteissa esitettyä diskonttauskorkoa (9,6 %) ei tarvetta alaskirjauksiin synny, vaikka pitkän aikavälin kasvuennuste laskettaisiin nollaan. Enicsistä tehty herkkyysanalyysi, jossa pitkän aikavälin kasvuprosenttina käytettiin 0 %, ei aiheuttanut alaskirjaustarvetta. Korkeammat kasvuennusteet johtaisivat korkeampiin käyttöarvoihin. Samalla tavoin korkeammat diskonttauskorot aiheuttaisivat alaskirjaustarpeen vain epärealistisen korkeilla korkotasoilla. Destian herkkyysanalyysi johtaa samoihin johtopäätöksiin kuin Enicsin: vaikka pitkän aikavälin kasvuennuste laskettaisiin nollaan tai diskonttauskorkoa nostettaisiin kohtuullisesti (aina +3 prosenttiin asti), ei tarvetta alaskirjauksille synny. 23. SIJOITUSKIINTEISTÖT TEUR 1.1. Lisäykset Liiketoimintojen yhdistäminen Vähennykset Käyvän arvon oikaisuista tulevat nettovoitot/-tappiot 31.12. 2014 62 848 185 91 159 -5 869 1 152 149 475 Konsernin sijoituskiinteistöihin sisältyy maa-alueita ja rakennuksia, joita konserni pitää hallussa hankkiakseen vuokratuottoa tai omaisuuden arvonnousua tai niitä molempia. Tavaroiden tai palveluiden tuotantoon ja jakeluun sekä hallinnollisiin tarkoituksiin käytetyt kiinteistöt raportoidaan IAS 16:n mukaisesti. Ahlström Capital -konserni on valinnut sijoituskiinteistöjen arvon määrittämiseksi käyvän arvon mallin. Kiinteistöjen käyvät arvot 31.12.2014 perustuvat suurimmalta osin Realia Managementin, Catellan and Newsec’in tekemiin arvon määrityksiin, jotka kattavat 80 % sijoituskiinteistöjen kokonaisarvosta. Loput käyvän arvon määrityksistä perustuvat pääosin tuottoihin perustuvaan lähestymistapaan, jossa käytetään diskontattua rahavirtalaskentaa. Yhtiön itse tekemissä diskontattujen rahavirtojen laskelmissa käytetty viitetieto, esim. dis- 2013 62 000 848 62 848 konttauskorko, on mahdollisuuksien mukaan peräisin ulkoisista lähteistä. Kiinteistöjen käyvät arvot 31.12.2013 perustuvat Realia Managementin tekemiin arvonmäärityksiin, jotka kattavat koko sijoituskiinteistöjen arvon. Ahlström Capital aloitti merkittävät perusparannustyöt Lahdessa helmikuussa 2014. Töiden odotetaan valmistuvan maaliskuussa 2015. Vuoden 2014 tilinpäätöksessä Kiinteistö Oy Lahden Kulmalan kiinteistö on raportoitu IAS 16:n mukaisesti aineellisina käyttöomaisuushyödykkeinä. Kiinteistö Oy Lahden Kulmalan kiinteistö hankittiin osana liiketoimintojen yhdistämistä 1.6.2014. Perusparannuksen jälkeen kyseisen kiinteistön arvo määritetään käypään arvoon ja se luokitellaan sijoituskiinteistöksi. TEUR Vuokratuotot sijoituskiinteistöistä Vuokratuottoihin kohdistuvat välittömät hoitokulut Voitto käypään arvoon kirjatuista sijoituskiinteistöistä 2014 10 079 -3 429 6 650 2013 4 105 -855 3 250 Muut kiinteistöt Rakentamattomat maa-alueet -8 21 135 8 -5 833 15 302 -432 21 484 117 -36 21 133 Käyvän arvon täsmäytys Sijoituskiinteistöt TEUR 1.1.2014 Tulosvaikutteisesti kirjattu käyvän arvon muutos Liiketoimintojen yhdistäminen Lisäykset Vähennykset 31.12.2014 Toimistokiinteistöt 62 848 1 592 9 000 60 Tehdaskiinteistöt 73 500 39 541 39 541 VUOSIKERTOMUS 2014 | 99 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 24. RAHOITUSVARAT JA -VELAT Muut rahoitusvarat TEUR Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjatut rahoitusvarat Muut kuin suojausinstrumenteiksi määritetyt johdannaiset Valuuttatermiinisopimukset 2014 2013 1.1.2013 3 004 3 004 18 18 114 114 12 527 62 981 75 508 2 029 946 2 975 2 134 790 2 924 Muut rahoitusvarat yhteensä 7 239 915 1 127 679 9 960 88 472 2 640 446 1 227 776 5 089 8 082 2 404 487 1 151 178 4 220 7 258 Lyhytaikaiset yhteensä Pitkäaikaiset yhteensä 6 834 81 638 1 635 6 447 2 210 5 048 2014 2013 1.1.2013 3 798 3 798 578 578 840 840 17 2 324 262 2 603 94 304 213 208 398 421 Myytävissä olevat rahoitusvarat Noteeraamattomat osakkeet Noteeratut osakkeet Laina- ja muut saamiset Korolliset lainasaamiset Korottomat lainasaamiset Lainasaamiset osakkuusyhtiöiltä Muut saamiset Muut rahoitusvelat TEUR Käypään arvoon laajan tuloslaskelman kautta kirjatut rahoitusvelat Rahavirran suojaus Koronvaihtosopimukset Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjatut rahoitusvelat Muut kuin suojausinstrumenteiksi määritetyt johdannaiset Koronvaihtosopimukset Valuuttatermiinisopimukset Hyödykejohdannaiset Muut rahoitusvelat Muut rahoitusvelat Muut rahoitusvelat yhteensä 6 401 976 29 29 1 290 Lyhytaikaiset yhteensä Pitkäaikaiset yhteensä 2 603 3 798 398 578 421 869 100 | VUOSIKERTOMUS 2014 Korolliset velat TEUR Lyhytaikaiset korolliset velat Rahoitusleasingsopimuksiin perustuvat velvoitteet Luotolliset tilit Lainat rahoituslaitoksilta Muut Pitkäaikaiset korolliset velat Rahoitusleasingsopimuksiin perustuvat velvoitteet Joukkovelkakirjalainat Lainat rahoituslaitoksilta Muut Korolliset velat yhteensä 2014 2013 1.1.2013 4 232 17 892 53 640 10 763 86 527 7 583 3 791 54 688 10 361 76 423 9 318 4 298 57 899 58 789 130 304 13 187 141 929 72 250 25 526 252 892 339 419 9 817 78 705 11 452 20 711 120 685 197 108 22 074 68 329 34 306 124 709 255 013 25. LASKENNALLISET VEROT Muihin laajan tuloksen eriin kirjatut erät TEUR Laskennallisten verosaamisten erittely 2013 Vahvistetut tappiot Työsuhde-etuuksiin liittyvät velvoitteet Pakolliset varaukset Vaihto-omaisuuden sisäinen kate Myytävissä olevat rahoitusvarat Suojaukset Muut Konsernitase 1.1.2013 7 817 3 894 21 48 377 206 4 081 16 444 Tuloslaskelmaan kirjatut erät -42 -66 62 3 242 199 -890 202 111 Konsernitase 31.12.2013 7 701 3 060 83 51 328 116 4 525 15 864 TEUR Laskennallisten verovelkojen erittely 2013 Konsernitase 1.1.2013 Tuloslaskelmaan kirjatut erät Muihin laajan tuloksen eriin kirjatut erät Muuntoerot Konsernitase 31.12.2013 -101 -135 -4 5 538 8 980 Kertyneet poistoerot ja vapaaehtoiset varaukset Myytävissä olevat rahoitusvarat Muut 3 743 17 5 272 9 032 -263 367 104 -751 -49 -90 -21 -21 Muuntoerot -74 -17 -34 VUOSIKERTOMUS 2014 3 446 | 101 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT TEUR Laskennallisten verosaamisten erittely 2014 Vahvistetut tappiot Työsuhde-etuuksiin liittyvät velvoitteet Pakolliset varaukset Vaihto-omaisuuden sisäinen kate Myytävissä olevat rahoitusvarat Sijoituskiinteistöt Suojaukset Muut Konsernitase 31.12.2013 7 701 3 060 83 51 328 TEUR Laskennallisten verovelkojen erittely 2014 Kertyneet poistoerot ja vapaaehtoiset varaukset Myytävissä olevat rahoitusvarat Sijoituskiinteistöt Biologiset hyödykkeet Muut Konsernitase 31.12.2013 3 446 -4 TEUR Laskennalliset verot taseessa Laskennalliset verosaamiset Laskennalliset verovelat – jatkuvat toiminnot Laskennalliset verosaamiset/-velat, netto 116 4 525 15 864 5 538 8 980 Tuloslaskelmaan kirjatut erät 4 712 279 39 8 -266 -8 281 5 045 Tuloslaskelmaan kirjatut erä 1 148 7 96 189 501 1 941 Muihin laajan Liiketoimintojen yhdistuloksen eriin täminen kirjatut erät 1 439 -271 227 1 395 166 Muuntoerot -153 6 4 502 425 1 815 6 908 231 84 Muihin laajan Liiketoimintojen yhdistuloksen eriin täminen kirjatut erät 593 2 299 5 768 18 408 286 2 25 354 2014 29 296 36 258 -6 962 Muuntoerot 90 -109 -19 Konsernitase 31.12.2014 12 260 4 950 122 59 57 4 236 760 6 852 29 296 Konsernitase 31.12.2014 5 277 304 5 864 18 597 6 216 36 258 2013 15 864 8 980 6 884 1.1.2013 16 444 9 032 7 412 Verotuksessa vähennyskelpoiset vahvistetut tappiot, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista, erääntyvät seuraavasti: Erääntymisvuosi: 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2022 2023 2024 2024 jälkeen Ei vanhenemisaikaa 102 | VUOSIKERTOMUS 2014 TEUR 1 246 1 491 575 115 527 1 471 11 148 4 443 300 493 114 621 136 430 26. VAIHTO-OMAISUUS TEUR Aineet ja tarvikkeet (hankintameno) Keskeneräiset tuotteet (hankintameno) Valmiit tuotteet (hankintameno tai nettorealisointiarvo) Ennakkomaksut vaihto-omaisuudesta Vaihto-omaisuus arvostetaan joko hankintamenoon tai nettorealisointiarvoon sen mukaan, kumpi on alhaisempi 2014 92 975 42 799 36 169 21 2013 66 936 47 895 33 611 171 1.1.2013 62 754 35 942 33 582 115 171 964 148 613 132 394 Raaka-aineista on tehty epäkuranttiusvaraus, joka on 3 811 TEUR vuonna 2014 (2013 4 467 TEUR). Valmiiden tuotteiden epäkuranttiusvaraukset ovat yhteensä 918 TEUR vuonna 2014 (2013 673 TEUR). 27. MYYNTISAAMISET JA MUUT SAAMISET TEUR Myyntisaamiset Muut saamiset Korkosaamiset 2014 124 651 45 557 327 170 535 2013 79 015 20 295 156 99 466 Myyntisaamisten ikäjakauma: 1.1.2013 151 321 23 644 216 175 181 Myyntisaamiset ovat korottomia, ja niiden maksuehto on normaalisti 30-90 päivää. Eräillä konserniyhtiöillä on käytössään omat luottopolitiikkansa ja luottovakuutuksensa, ja osa saamisista myydään ilman takautumisoikeutta. Yksityiskohtaisempia tietoja on liitetiedossa 35. 31.12.2014 konserniyhtiöillä oli alaskirjattuja myyntisaamisia, joiden alkuperäinen arvo oli 1 207 TEUR (31.12.2013 517 TEUR) TEUR 1.1.2013 Saamisten arvonalentumisen lisäys Realisoituneet tappiot Käyttämättömän arvonalentumisen peruutus Muuntoerot avaavassa taseessa 31.12.2013 Saamisten arvonalentumisen lisäys Realisoituneet tappiot Käyttämättömän arvonalentumisen peruutus Diskonttauskoron oikaisu 31.12.2014 Saamiskohtaiset alaskirjaukset 719 442 -111 -529 -4 517 867 -35 -141 -1 1 207 TEUR Erääntymättömät, arvo ei ole alentunut Erääntyneet, arvo ei ole alentunut < 30 päivää 30-60 päivää 61-90 päivää > 90 päivää 2014 2013 1.1.2013 * 111 380 65 697 119 081 9 605 2 616 346 704 124 651 10 091 1 438 500 1 288 79 014 15 420 2 467 905 1 289 139 162 * Myyntisaamisten ikäjakauma per 1.1.2013 ei sisällä lopetettujen toimintojen myyntisaamisia 12 159 TEUR. 28. RAHAVARAT TEUR Käteinen raha ja pankkitilit 2014 152 425 152 425 2013 103 565 103 565 1.1.2013 65 759 65 759 Rahavirtalaskelmassa esitetyt rahavarat sisältävät 31.12. seuraavaa: TEUR Käteinen raha ja pankkitilit Rahavarat 2014 152 425 152 425 2013 103 565 103 565 VUOSIKERTOMUS 2014 1.1.2013 65 759 65 759 | 103 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 29. OSAKEPÄÄOMA JA RAHASTOT TEUR 1.1.2013 Muut muutokset 31.12.2013 Osakeanti Muut muutokset Liiketoimintojen yhdistäminen 31.12.2014 Osakkeiden lukumäärä 360 919 Osakepääoma 36 092 360 919 267 957 36 092 2 679 628 876 38 771 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Ylikurssirahasto 12 774 0 12 774 0 12 774 104 336 104 336 Vararahasto 2 186 869 3 055 -752 2 303 Yhteensä 51 052 869 51 921 2 679 -752 104 336 158 184 Laaja tuloslaskelma verojen jälkeen Laajan tuloslaskelman muutosten erittely oman pääoman rahastoittain TEUR 31.12.2014 Valuuttojen muuntoerot Voitto/tappio myytävissä olevista rahoitusvaroista Voitto/tappio rahavirran suojauksista Käyvän arvon rahasto 35 225 Rahavirran suojaukset Muuntoerot 612 -2 576 Etuuspohjaisten omaisuuserien (nettovelan) uudelleen määrittämisestä johtuvat erät Osuus osakkuusyhtiöiden muun laajan tuloksen eristä TEUR 31.12.2013 Valuuttojen muuntoerot Voitto/tappio myytävissä olevista rahoitusvaroista Voitto/tappio rahavirran suojauksista 1 008 36 233 Käyvän arvon rahasto 117 -13 -2 589 Rahavirran suojaukset 228 840 Muuntoerot -1 485 117 Oma pääoma muodostuu osakepääomasta, ylikurssirahastosta, sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta, vararahastosta, käyvän arvon rahastosta, rahavirran suojausrahastosta, muuntoeroista ja kertyneistä voittovaroista. Ylikurssirahastossa on osakkeiden kirjanpidollisen nimellisarvon ylimenevä osa niiden arvosta. Ahlström Capital Oy:n, A. Ahlström Osakeyhtiön ja Antti Ahlström Perilliset Oy:n omistuksen uudelleenjärjestelyn seurauksena sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto kasvoi 104 | VUOSIKERTOMUS 2014 -3 297 -1 950 -5 247 -1 281 -1 569 172 -1 485 Yhteensä 324 35 225 -2 576 -4 578 -727 27 668 Kertyneet voittovarat Määräysvallattomien omistajien osuudet -220 3 043 165 3 208 -154 2 889 -55 -154 1 638 172 Etuuspohjaisten omaisuuserien (nettovelan) uudelleen määrittämisestä johtuvat erät Osuus osakkuusyhtiöiden muun laajan tuloksen eristä Kertyneet voittovarat Määräysvallattomien omistajien osuudet -288 Yhteensä -1 705 117 172 vuonna 2014. Vararahastossa on eräiden maiden kertyneitä voittovaroja ja lisäksi se sisältää Enicsin myöntämien optioiden vaikutuksen. Myytävissä olevien rahoitusvarojen rahastoon on kirjattu myytävissä olevien erien käyvän arvon muutos. Rahavirran suojausrahasto sisältää suojauslaskennan kriteerit täyttävien rahavirtaa suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutokset. Muuntoertoihin sisältyy ulkomaisten tytäryhtiöiden valuuttamuunnoksista syntyvät erotukset. 30. OSAKEPERUSTEISET MAKSUT Konsernin ainoat osakeperusteiset maksuohjelmat ovat käytössä Enics-konsernissa. Seuraavassa taulukossa on kuvattu osakeperusteisten maksuohjelmien yleiset ehdot: Osakeperusteinen maksuohjelma Maksuohjelman luonne Myöntämispäivä Myönnettyjen instrumenttien määrä (kpl) Lunastushinta (EUR) Laskelmissa käytetty osakekurssi (EUR) Maturiteettiaika (vuosina), maturiteettipäivä 31.5.2015 Osakeoptiot 16.12.10 9 692 5,00 53,01 4 Liikkeelle lasketut optiot 1.1.2014 (kpl) Liikkeelle lasketut optiot 31.12.2014 (kpl) Ehdot Osakeoptiot 31.5.12 14 089 5,00 53,01 3 Osakeoptiot 31.5.13 14 089 7,50 53,01 2 Osakeoptiot 31.1.14 14 097 7,50 53,01 1 22 925 22 157 Myönnetty määrä on osittain riippuvainen tiettyjen EBITDA-tavoitteiden täyttymisestä. Merkintä Volatiliteetti Volatiliteetti on laskettu vertaisryhmään kuuluvien yhtiöiden osakekurssituottojen aiempien volatiliteettitietojen (5 vuoden kuukausittaiset havainnot) keskiarvona. Näin saatu arvioitu osakekurssituottojen vuotuinen volatiliteetti on 52,8 %. Ohjelman käypä arvo myöntämispäivänä oli 2 700 TEUR. Optio-ohjelma Vuoden 2010 optio-ohjelman nojalla yhtiön johdolle on myönnetty emoyhtiön osakkeisiin oikeuttavia optioita. Optiot on myönnetty neljänä osana, joista viimeinen toteutui tammikuussa 2014. Osakeoptioiden toteutushinnat on kiinteästi määritelty ennakolta, ja ne ovat myös riippuvaisia myöntöajankohdan osingoista. Osakkeisiin liittyvien optio-oikeuksien siirtyminen tapahtuu sovitun aikataulun mukaisesti, joka on jaettu neljään osaan optioiden myöntämisen mukaisesti. Osakkeiden käypä arvo arvioidaan vähintään kerran vuodessa. Arvonmääritys perustuu tavanomaisiin ja tunnustettuihin menetelmiin, kuten esimerkiksi diskontattuun kassavirtaan (Discounted Cash Flow, DCF) tai vertailukelpoiset markkinat -menetelmään (Market Comparable Method). Ennen vuotta 2014 ei ollut olemassa mitään käteissuoritusvaihtoehtoja, mutta käytäntö muuttui 2014. Osa myönnetyistä optioista, joita muuttuneet sopimukset koskivat, on käytetty. Nämä optiot voidaan suorittaa käteisellä aikaisintaan 31.12.2020. Myönnettyihin optioihin liittyvä velka (31.12.2014: 1 801 TEUR) on kirjattu koko arvoonsa. Vuonna 2013 optio-ohjelman kulut olivat 922 TEUR ja vastaavasti vuonna 2014 ne olivat 992 TEUR. Vuonna 2014 yhteensä 6 297 optiota (2013: 11 511 TEUR) on muutettu alkuperäisosakkeiksi. Osakkeina Osakassopimus (SHA) 16.12.2010 solmitun osakassopimuksen nojalla tietyillä ylimmän ja keskijohdon edustajilla on emoyhtiön osakkeita. Sopimus päättyi vuonna 2014, ja yhtiö hankki osan ulkona olevista osakkeista. Uusi sopimusrakenne kattaa loput yhtiön johdon hallussa olevat ulkona olevat osakkeet. Osakkeet eivät ole vapaan kaupankäynnin kohteena. Uusien sopimuksien mukaisesti johtoon kuuluvilla osakkailla on näihin osakkeisiin liittyvä myyntioptio viimeistään 31.12.2020. Osakkeiden käypä arvo arvioidaan vähintään kerran vuodessa. Arvonmääritys perustuu tavanomaisiin ja tunnustettuihin menetelmiin, kuten esimerkiksi diskontattuun kassavirtaan (Discounted Cash Flow, DCF) tai vertailukelpoiset markkinat -menetelmään (Market Comparable Method). Työntekijöiden omistusta koskeva sopimus Pääosin vuosina 2005 ja 2006 solmitut työntekijöiden osakeomistusta koskevat sopimukset on päätetty vuonna 2014 hankkimalla ao. sopimuksen nojalla työntekijöiden hallussa olleet osakkeet. Enics AG:n hallituksen puheenjohtajan optiot Syyskuussa 2012 Enics AG:n hallituksen puheenjohtajalle Panu Routilalle myönnettiin optio, jonka nojalla hänellä on oikeus merkitä 25 000 Enics AG:n osaketta kiinteään merkintähintaan, 7,50 EUR osakkeelta. Toukokuussa 2014 Ahlström Capital Oy:n hallitus teki päätöksen, jonka mukaan johdon kannustimia emoyhtiön palveluksessa oleville tulee antaa vain emoyhtiön tasolla, ja näin ollen kaikki ko. henkilöiden olemassa olevat portfolioyhtiötason kannustinjärjestelmät puretaan. Kesäkuussa 2014 Panu Routila myi optio-oikeutensa ACEMS B.V.:lle, joka on Enics AG:n enemmistöosakas, käypään markkinahintaan 1 822 TEUR. ACEMS B.V.:n tällä kaupalla hankkimat optiot eliminoidaan konsernitasolla. VUOSIKERTOMUS 2014 | 105 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 31. ELÄKKEET JA MUUT TYÖSUHTEEN PÄÄTTYMISEN JÄLKEISET ETUUDET Etuuspohjaisten velvoitteiden muutokset ja niihin liittyvien omaisuuserien käyvät arvot Etuuspohjainen nettovelvoite TEUR 1.1 Liiketoimintojen yhdistäminen TEUR Suomi Saksa Sveitsi Muut 2014 4 439 29 170 1 551 1 460 36 620 2013 1 414 24 979 2 362 1 209 29 964 1.1.2013 1 297 24 753 6 182 1 084 33 316 Suurin osa konsernin eläkejärjestelyistä on luonteeltaan maksupohjaisia järjestelyitä. Maksupohjaiset eläkejärjestelyt ovat työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuusjärjestelyitä, joissa yhtiö suorittaa kiinteitä maksuja erilliseen yksikköön (rahastoon) eikä sillä ole mitään juridista tai tosiasiallista velvoitetta suorittaa enempiä maksuja, jos rahastolla ei ole riittävästi varoja työntekijöiden nykyisen tai edeltävien tilikausien työsuorituksiin liittyvien kaikkien työsuhde-etuuksien maksamiseen. Tietyt eläkejärjestelyt ovat etuuspohjaisia järjestelyitä, joissa taseeseen kirjattu velka vastaa etuuspohjaisen velvoitteen nykyarvoa, josta on vähennetty järjestelyyn liittyvien varojen käypä arvo tilinpäätöshetkellä. Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan konsernin muihin laajan tuloksen eriin uudelleen määriteltyinä erinä niiden toteutuessa, eikä niitä kirjata uudelleen tulosvaikutteisina. Aiempaan työsuoritukseen perustuva meno kirjataan tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jolloin järjestelyä muutetaan. Nettokorko lasketaan käyttämällä diskonttauskorkoa nettomääräiseen velka- tai varallisuuserään. Konserni esittää työsuoritukseen perustuvat menot, aiempaan työsuoritukseen perustuvat menot, työsuhde-etuusjärjestelyn supistamisesta ja täyttämisestä johtuvat voitot ja tappiot sekä nettokorkokulut tai -tuotot työsuhde-etuuskuluina. Suurin osa etuuspohjaisista järjestelyistä liittyy ÅR Packaging -konserniin ja ne ovat rahastoimattomia. Tuloslaskelmaan kirjatut kustannukset Työsuoritukseen perustuvat menot Korkokulut, netto Aiempaan työsuoritukseen perustuvat menot Järjestelyyn liittyvät suoritukset Tulokseen kirjatut merkkipäiväetuudet Uudelleen määrityksestä johtuvat voitot/tappiot muissa laajan tuloslaskelman erissä Vakuutusmatemaattiset voitot/tappiot Maksetut etuudet Kurssierot 31.12. 2014 29 964 830 2013 33 316 1.1.2013 34 434 1 217 912 1 401 1 035 1 184 1 187 -1 201 -177 270 76 87 5 963 -2 402 44 36 620 -2 983 -2 791 -90 29 964 192 -2 598 31 33 316 Odotettavissa olevat etuuksien maksut seuraavalla tilikaudella ovat 2 508 TEUR. Tärkeimmät vakuutusmatemaattiset oletukset on yksilöity alla * % Diskonttauskorko Tulevat palkankorotukset Tulevat eläkkeiden korotukset 65-vuotiaina eläköityvien odotettavissa oleva elinaika 2014 2,20 2,20 1,70 2013 3,50 2,00 1,65 1.1.2013 3,80 2,00 1,65 20,90 20,75 20,62 Kokonaiseläkevelan herkkyys muutoksille tärkeimpien painotettujen oletusten osalta on * Diskonttauskorko Tulevat palkankorotukset Tulevat eläkkeiden korotukset 65-vuotiaina eläköityvien odotettavissa oleva elinaika: 2014 2014 Oletuksen muutos, % Vaikutus nettoeläkevaraukseen, TEUR 2 2 1 1 978 -165 -1 542 Vuosia TEUR -1 -1 304 *Tärkeimmät vakuutusmatemaattiset oletukset ja yllä esitetty herkkyysanalyysi kattavat 80 % (Saksa) etuuspohjaiseen järjestelyyn liittyvästä kokonaisvelkasummasta. 106 | VUOSIKERTOMUS 2014 32. PAKOLLISET VARAUKSET TEUR 1.1.2013 Kurssierot Varausten lisäykset Käytetyt varaukset Varatut käyttämättömät summat 31.12.2013 Kurssierot Liiketoimintojen yhdistäminen Varausten lisäykset Käytetyt varaukset Takuuvaraus 1 881 -18 594 -998 -154 1 305 10 9 125 1 839 -328 Varatut käyttämättömät summat Uudelleenjärjestelyvaraus 4 347 -2 860 1 487 -22 16 -998 -1 281 Siirrot erien välillä Diskonttauskoron oikaisu ja laskennallinen korko Pitkäaikainen, 31.12.2013 Lyhytaikainen, 31.12.2013 Pitkäaikainen, 31.12.2014 283 0 511 794 39 1 448 2 39 244 33. JULKISET AVUSTUKSET TEUR Vuoden aikana saadut 2013 62 2014 19 20 56 95 34. OSTOVELAT JA MUUT VELAT 2014 141 577 134 534 133 276 244 0 0 8 022 1 000 -14 -116 -148 -1 547 370 2 507 11 399 11 047 37 056 951 255 1 501 2 499 6 156 352 2 745 14 636 8 480 21 410 15 646 2013 96 773 55 223 71 1 516 153 583 Konserni altistuu toiminnassaan erityyppisille rahoitusriskeille. Rahoitusriskien hallinnan yleistavoite on minimoida rahamarkkinoiden heilahtelujen epäedullisia vaikutuksia. Rahoitusriski Vuonna 2013 julkisia avustuksia on saatu tiettyjen sosiaaliturvakulujen kattamiseen. Näihin avustuksiin liittyen ei ole täyttämättömiä ehtoja tai vastuusitoumuksia. TEUR Ostovelat Muut velat Korkovelat Velat lähipiirille 100 -1 608 170 1 206 -4 6 040 8 583 -1 411 Yhteensä 8 772 -18 696 -5 466 16 4 000 -16 23 187 11 438 -2 751 35. RAHOITUSRISKIEN HALLINTA 2014 95 TEUR Enics Työsuhde-erät Vientituet Valtion luottovakuutus -2 10 738 6 570 Muut velvoitteet 2 544 2 -200 4 168 Lyhytaikainen, 31.12.2014 Ympäristövelvoitteet 2 -170 238 31.12.2014 Varaus tappiollisten sopimusten varalta 1.1.2013 106 810 52 277 2 058 1 192 162 337 Konsernille tarpeellisen luoton saatavuuteen liittyvää rahoitusriskiä pidetään pienenä nykyisessä toimintaympäristössä. Asemansa säilyttämiseksi Ahlström Capital pyrkii pitämään yllä hyvää mainettaan markkinaosapuoliin nähden. Tavoitteena on myös ohjata konserniyhtiöiden rahoitusrakennetta ja -neuvotteluja terveen taserakenteen ylläpitämiseksi koko konsernissa. Rahoituskulujen kattamiskykyä seurataan koko konsernissa, ja yhtiöitä tuetaan ylivelkaantumisen välttämiseksi ja velkaantumisasteen pitämiseksi terveellä pohjalla. Ahlström Capital on käyttänyt pörssinoteerattuja osakkeitaan rahoituksen vakuutena, mistä seuraava vakuussummaan kohdistuva vaatimusriski riippuu kyseisten osakkeiden arvon kehityksestä. Ahlström Capital seuraa näiden rahoitukseen käytettyjen osakevakuuksien arvon kehitystä tarkasti hallitakseen takuusumman vaatimukseen liittyvää riskiä. VUOSIKERTOMUS 2014 | 107 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Markkinariski Ahlström Capitalin valuuttakurssiriski on suhteellisen rajallinen, koska pääosa sen liiketoiminnasta tapahtuu euroissa. Jonkin verran riskiä liittyy muihin tärkeimpiin valuuttoihin, kuten dollariin ja Ruotsin kruunuun, joista voi aiheutua rajallista heilahtelua euromääräiseen rahavirtaan. Korkoriskiä pidetään myös vähäisenä nyky-ympäristössä, jossa keskuspankit tukevat taloutta. Tämän erittäin matalien korkojen kauden odotetaan kuitenkin jossain vaiheessa päättyvän, mikä voi johtaa myös konsernin tasolla korkeampiin rahoituskuluihin. Konsernin korkoriskin hallitsemiseksi velkaantumisaste pidetään kohtuullisena kaikissa konserniyhtiöissä. Ahlström Capital hallitsee valuutta- ja korkoriskiään myös hajauttamalla omistuksiaan useampiin omaisuuseräluokkiin. Osakekursseissa tapahtuvat suuret heilahtelut voivat johtaa takuusummien vaatimiseen niissä rahoitusjärjestelyissä, joissa Ahlström Capitalin omistamia osakkeita on käytetty vakuutena. Konserni suojautuu valuuttakurssi- ja korkoriskeiltä käyttämällä eri suojausinstrumentteja. Luottoriski Luottotappioriski, joka johtuu ulkopuolisten kyvyttömyydestä hoitaa velvoitteensa, ei ole merkittävä konsernitasolla, koska sillä on suhteellisen vähän saamisia ulkopuolisilta. Tytäryhtiöissä saamisiin liittyvät riskit voivat olla merkittäviä, joskin summat ja saatavien ikärakenne vaihtelevat merkittävästi yrityksestä toiseen. Maksuvalmiusriski Konsernin maksuvalmiusriskiä hallitaan ylläpitämällä lukuisia potentiaalisen rahoituksen lähteitä, joiden tukena on konsernin varat. Lisäksi konsernilla on suuri määrä omaisuuseriä, jotka voidaan tarpeen vaatiessa nopeasti muuttaa rahavaroiksi (esim. pörssiosakkeet). Yksittäisillä konserniyhtiöillä on myös rahoituslähteitä, joita voidaan tarpeen vaatiessa käyttää, ja yhtiöt voivat lisäksi saada tarpeen mukaan tukea emoyhtiöltä. Konsernin rahoitusvelkojen maturiteettiprofiili perustuen sopimuspohjaisiin diskonttaamattomiin suorituksiin TEUR 31.12.2014 päättyneeltä tilikaudelta Korolliset velat Muut rahoitusvelat Ostovelat ja muut velat Johdannaiset TEUR 31.12.2013 päättyneeltä tilikaudelta Korolliset lainat ja vieras pääoma Muut rahoitusvelat Ostovelat ja muut velat Johdannaiset Vakuus < 1 vuosi 89 093 133 161 141 575 4 031 367 860 1–2 vuotta 71 918 3–5 vuotta 186 243 > 5 vuotta 3 674 1 617 73 535 438 186 681 74 3 748 < 1 vuosi 78 351 56 506 96 773 654 232 284 1–2 vuotta 31 607 3–5 vuotta 88 051 > 5 vuotta 1 357 414 32 021 88 051 1 357 Ahlström Capital on käyttänyt pörssinoteerattuja osakeomistuksiaan ja kiinteistövarojaan rahoituksen vakuutena. Vakuutena olevien omaisuuserien merkittävät arvonalentumiset saattavat johtaa lisävakuuksien vaatimiseen. Tätä riskiä pidetään kuitenkin vähäisenä, ja sitä tarkkaillaan jatkuvasti. Näitä rahoi- 108 | VUOSIKERTOMUS 2014 Yhteensä 350 927 133 161 141 575 6 160 631 823 Yhteensä 199 366 56 506 96 773 1 068 353 713 tuslähteitä käytetään pääosin täydentävänä lisärahoituksena, ei viimeisenä vaihtoehtona, kustannustehokkaan kokonaisrahoitusrakenteen aikaansaamiseksi. Lisäksi tytäryhtiöt ovat käyttäneet vakuutena erilaisia kiinteistö- ja metsävaroja sekä osakkeista muodostuvia vakuuksia omiin, tavallisesti suojattuihin rahoitusjärjestelyihinsä. Suojauslaskennan alaiset johdannaiset 2014 TEUR Koronvaihtosopimukset Varat 2013 Velat 3 798 Varat Velat 578 Kun tehdään uusi sijoitus tai rahoitusta uudelleenjärjestellään, sijoituksiin liittyvät pitkäaikaiset lainat suojataan osittain tai kokonaan koko suunnitellun sijoituskauden ajan. Korkojohdannaisia käytetään korkomuutoksilta suojautumiseen. Johdannaiset, jotka eivät ole suojauslaskennan alaisia 2014 2013 TEUR Varat Velat Varat Velat Valuuttatermiinisopimukset 3 004 2 324 18 304 Koronvaihtosopimukset Hyödykejohdannaiset 17 262 Pääoman hallinta 94 Puhuttaessa konsernin pääoman hallinnasta pääomalla tarkoitetaan osakepääomaa, ylikurssirahastoa ja kaikkia muita oman pääoman rahastoja siltä osin, kun ne ovat kohdistettavissa emoyhtiön osakkeenomistajille. Konsernin pääoman hallinta tähtää ensi kädessä osakkeenomistajille kuuluvan arvon maksimointiin, mikä tarkoittaa osakkeen ulkoista käypää arvoa. Ulkoinen käypä arvo (External Fair Value, EFV) on kyseisen omaisuuserän odotettu markkina-arvo, joka saataisiin markkinaosapuolten välisessä tavanomaisessa kaupassa, vähentäen siitä aiheutuvat menot ja muut siihen liittyvät velvoitteet. Tämä merkitsee itse asiassa sitä, että Ahlström Capitalin osakkeen EFV-arvo on Ahlström Capital -konsernin omaisuuserien EFV-arvojen summa, josta vähennetään niihin liittyvät velat ja vastuut. Jotta Ahlström Capitalin osakkeen EFV-arvo voidaan määrittää, arvioidaan perustana olevien omaisuuserien EFV-arvo kunakin arvostuspäivänä. Kiinteistöinvestointien arvonmäärityksen osalta noudatamme EPRA:n ohjeistusta (European Public Real Estate Association). Noteeraamattomien osakkeiden osalta Ahlström Capitalin arvonmääritysmenetelmä vastaa IPEV:n ohjeistusta (International Private Equity and Venture Capital Valuation Guidelines), jonka mukaan ulkoinen käypä arvo on se hinta, jolla sijoituksen omistus voisi siirtyä markkinaosapuolten välillä raportointikauden päättymispäivänä. Tämän yleistavoitteen saavuttamiseksi konsernin pääoman hallinta tähtää mm. sen varmistamiseen, että konserni pystyy täyttämään korollisiin velkoihin liittyvät kovenanttiehdot, jotka asettavat pääomarakenteeseen kohdistuvia vaatimuksia. Rahoitusriskin hallitsemiseksi tytäryhtiöiden ja alakonsernien rahoitus on mahdollisuuksien mukaan aina järjestetty kohdennettuna rahoituksena siten, ettei takaisinmaksua voi vaatia toisilta yksiköiltä. Maksamattomista lainoista ja yritysvelkakirjoista on olemassa kovenantteja, ja ne on testattu sekä lainausaikaisin testein että lainan hoidon ajalta. Tasoista sovitaan yleensä etukäteen jättäen suunnitelmiin riittävästi liikkumavaraa. Näitä seurataan tarkasti. Kovenanttien rikkominen saattaa joissain tapauksissa rajoittaa yhtiöiden mahdollisuuksia toimintansa rahoittamiseen tai antaa velkojalle mahdollisuuden vaatia lainojen takaisinmaksua. Yhdenkään korollisen velan kohdalla ei ole ollut kovenantteihin liittyviä rikkomuksia tarkasteltavana olevalla kaudella. Konserni hallinnoi pääomarakennettaan ja tekee muutoksia yleisissä taloudellisissa olosuhteissa tapahtuneiden muutosten ja kovenanttiehtojen mukaisesti. Pääomarakenteensa ylläpitämiseksi tai muokkaamiseksi konserni saattaa muuttaa osakkeenomistajille maksettavia osinkoja tai pääomanpalautuksia tai laskea liikkeelle uusia osakkeita. Joskus käytetään ennalta sovittua oman pääoman korjausmekanismia, jolla konserni voi tasapainottaa riskiä konsernin toisesta osasta tulevalla ylijäämällä oman harkintansa perusteella. Konserni seuraa pääomiaan käyttäen erityistä velkaantuneisuutta kuvaavaa tunnuslukua, EFV-oikaistua nettovelkaantumisastetta, joka on nettovelka jaettuna varojen ulkoisella käyvällä arvolla (External Fair Value EFV). Konsernin linjauksena on pitää tämän tunnusluvun arvo alle 50 %:ssa. Nettovelkoihinsa konserni sisällyttää lyhyt- ja pitkäaikaiset korolliset velat, joista vähennetään käteisvarat ja lyhytaikaiset talletukset. TEUR Pitkäaikaiset korolliset velat (Liitetieto 24) Lyhytaikaiset korolliset velat (Liitetieto 24) Vähennetään: Käteisvarat ja lyhytaikaiset talletukset (Liitetieto 24) Nettovelka 2014 252 892 86 527 -152 425 186 994 2013 120 685 76 423 -103 565 93 543 Ulkoinen käypä arvo, EFV Osakepääoma (ml. määräysvallattomien omistajien osuudet) 633 996 541 474 339 418 210 071 29 % 35 % 28 % 45 % EFV-oikaistu nettovelkaantumisaste Nettovelkaantumisaste (IFRS-kirjanpitoarvoon perustuva) VUOSIKERTOMUS 2014 | 109 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 36. KÄYVÄT ARVOT JA KÄYVÄN ARVON MÄÄRITTÄMINEN Alla on esitetty konsernin rahoitusinstrumenttien kirjanpitoarvojen ja käypien arvojen luokittainen vertailu niiden instrumenttien osalta, joiden kirjanpitoarvo on muu kuin kohtuullinen arvio niiden käyvistä arvoista. Käypä arvo, TEUR Kirjanpitoarvo, TEUR Käypään arvoon arvostetut omaisuuserät Muut kuin suojausinstrumenteiksi määritetyt johdannaiset Valuuttatermiinisopimukset Myytävissä olevat rahoitusvarat Noteeratut osakkeet Noteeraamattomat osakkeet Sijoituskiinteistöt Toimistokiinteistöt Tehdaskiinteistöt Muut kiinteistöt Rakentamattomat maa-alueet Biologiset hyödykkeet Omaisuuserät, joista esitetään käypä arvo Muut rahoitusvarat Laina- ja muut saamiset Käteisvarat ja lyhytaikaiset talletukset Käypään arvoon arvostetut velat Rahoitusvelat Johdannaisvelat Koronvaihtosopimukset Muut kuin suojausinstrumenteiksi määritetyt johdannaiset Valuuttatermiinisopimukset Koronvaihtosopimukset Hyödykejohdannaiset Velat, joista esitetään käypä arvo Korolliset lainat ja vieras pääoma Rahoitusleasingvelat Vaihtuvakorkoiset lainat Kiinteäkorkoiset lainat Luotolliset tilit Käyvän arvon määrittäminen hierarkiatason avulla 2014 2013 1.1.2013 2014 2013 1.1.2013 2013 2014 3 004 18 114 3 004 18 114 2 2 62 981 12 527 946 2 029 790 2 134 62 981 12 527 946 2 029 790 2 134 1 3 1 3 73 500 39 541 15 302 21 133 92 982 320 970 62 848 62 000 62 848 62 000 3 65 841 65 038 73 500 39 541 15 302 21 133 92 982 320 970 65 841 65 038 3 3 3 3 3 173 660 152 425 326 085 102 919 103 565 206 484 177 191 65 759 242 950 173 660 152 425 326 085 102 919 103 565 206 484 177 191 65 759 242 950 3 798 578 840 3 798 578 840 1 2 2 324 17 262 6 401 304 94 208 213 304 94 208 213 1 1 976 1 261 2 324 17 262 6 401 976 1 261 1 1 2 17 420 169 841 133 131 17 893 338 285 17 400 164 394 10 000 3 791 195 585 31 392 206 240 10 000 4 298 251 930 18 868 170 765 135 410 17 892 342 935 18 084 166 808 10 000 3 791 198 683 32 401 206 321 10 000 4 298 253 020 Erät, joissa kirjanpitoarvo vastaa käypää arvoa, on luokiteltu kolmeen tasoon. Taso 1: Samanlaisten varojen tai velkojen noteeratut (oikaisemattomat) markkinahinnat toimivilla markkinoilla Taso 2: Käypä arvo määritetty markkinoilta saatavien parametrien perusteella Taso 3: Käypä arvo määritetty parametrien perusteella, joita ei saada markkinoilta 110 | VUOSIKERTOMUS 2014 Myytävissä olevien listaamattomien osakkeiden käyvän arvon täsmäytyslaskelma TEUR 1.1.2014 2 029 Arvon uudelleen määrittäminen, joka on kirjattu laajaan tuloslaskelmaan 100 9 860 937 -25 -374 12 527 Liiketoimintojen yhdistäminen Lisäykset Vähennykset Arvonalentumiset 31.12.2014 37. SIJOITUKSET OSAKKUUSYHTIÖIHIN Pörssinoteerattuja yhtiöitä koskeva sijoitusstrategiansa mukaisesti Ahlström Capitalilla on 10-30 prosentin suora osuus ao. yhtiöstä sekä aina edustaja tai edustajat sen hallituksessa ja nimitysvaliokunnassa. Lisäksi se käyttää aktiivisesti muita osakkaanomistajalle kuuluvia oikeuksiaan maksimoidakseen sijoituksen arvon, mikä on yleisesti ehtona mihinkä tahansa sijoitukseen ryhtymiselle. Osallistumisensa kautta Ahlström Capital katsoo saavansa huomattavaa vaikutusvaltaa näissä yksiköissä jopa tilanteissa, joissa suora omistusosuus on alle 20 %. Yhteenveto osakkuusyhtiöiden taloudellisista tiedoista Taseen yhteenveto Ahlstrom Oyj Vacon Oyj TEUR Lyhytaikaiset varat Pitkäaikaiset varat Lyhytaikaiset velat Pitkäaikaiset velat Oma pääoma Sijoitusten kirjanpitoarvo 2014 0 Sijoituksen käypä arvo 2 271 2014 321 900 2014 384 900 Suominen Oyj 2014 129 979 AC Cleantech Growth Fund -konserni 2014 2 819 78 258 599 300 794 600 134 633 33 606 24 389 247 900 431 900 92 185 436 74 549 Omistusosuus Saadut osingot 2013 138 097 Munksjö Oyj 353 100 334 000 63 689 2 876 2013 2 647 Muut 2014 2013 500 33 37 889 1 780 113 117 417 320 200 413 600 108 738 33 113 38 643 22 056 38 734 36 476 38 658 6 555 7 308 10,56 % 10,91 % 11,05 % 27,32 % 29,00 % 29,00 % 47 234 35 741 50 489 54 857 2 099 VUOSIKERTOMUS 2014 | 111 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Tuloslaskelman yhteenveto TEUR Ahlstrom Oyj Vacon Oyj 1 001 100 1 137 300 401 800 2014 2014 2013 39 700 40 600 -3 700 45 400 25 900 -404 -528 31 100 28 700 -10 300 7 700 10 200 -2 599 -9 518 31 100 28 700 -2 700 7 700 5 000 -2 599 -9 518 Erät, joita ei myöhemmin siirretä tulosvaikutteisiksi -1 100 -900 -15 900 -4 200 -200 Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi -1 300 -400 26 800 -8 500 7 600 Tilikauden laaja tulos yhteensä 28 700 27 500 8 100 -5 000 12 400 2 566 3 874 -2 509 130 1 301 -754 -2 760 155 -155 325 -1 422 216 Tilikauden voitto/tappio jatkuvista toiminnoista Tilikauden voitto/tappio lopetetuista toiminnoista Tilikauden voitto/tappio 2014 2014 AC Cleantech Growth Fund -konserni 403 000 Liikevoitto/-tappio 2013 Suominen Oyj 409 400 Liikevaihto 2014 Munksjö Oyj 7 500 30 29 Muut 2014 2013 -120 -116 -5 200 Muut laajan tuloksen erät Konsernin osuus tilikauden voitosta/tappiosta Konsernin osuus muun laajan tuloksen eristä Suominen Oyj:n ja Ahlstrom Oyj:n hybridijoukkovelkakirjojen vaikutus on otettu huomioon. Ahlstrom Oyj myi Suominen Oyj:n osakkeitaan AC Invest Two B.V.:lle, joka on Ahlström Capital -konserniin kuuluva yhtiö. Tähän kauppaan liittyvä kertaluontoinen luovutusvoittokirjaus on eliminoitu. AC Invest Two B.V.:n omistamista 66 666 666 Suominen Oyj:n osakkeesta on voimassa määräaikainen voitonjakosopimus Ahlstrom Oyj:n kanssa 7.10.2016 asti. Muutokset sijoituksissa osakkuusyhtiöihin TEUR 1.1. Osuus voitosta/tappiosta Osuus muun laajan tuloksen eristä Lisäykset Vähennykset 31.12. 2014 29 397 614 -726 116 295 -24 657 120 923 2013 35 603 998 -155 -7 049 29 397 Vuoden 2013 lopussa konsernilla oli merkittävä 10,56 % omistusosuus Vacon Oyj:stä. Vacon Oyj kehittää, valmistaa ja myy taajuusmuuttajia, joita käytetään sähkömoottorien ohjauksessa ja uudistuvan energian tuotannossa. Vaconin osakkeet myytiin vuonna 2014. Vuoden 2014 lopussa konsernilla oli merkittävä 10,91 % omistusosuus Ahlstrom Oyj:stä. Ahlstrom-konserni on korkealaatuisia kuitumateriaaleja valmistava yritys, joka työskentelee alansa joh- 112 | VUOSIKERTOMUS 2014 tavien yritysten kanssa kautta maailman auttaen heitä pitämään etumatkansa. Vuoden 2014 lopussa konsernilla oli merkittävä 11,05 % omistusosuus Munksjö Oyj:stä. Munksjö-konserni on kansainvälinen erikoispaperiyhtiö. Yhtiö valmistaa erikoispapereita, jotka ovat sen asiakkaiden muotoilu- ja valmistusprosesseille keskeisiä elementtejä. Sen ainutlaatuiseen tuotevalikoimaan kuuluvat esimerkiksi koristepaperit, irrokepaperit, elektrotekniset paperit, hiomapapereiden pohjamateriaalit ja väliarkkipaperit. Erilaisia paperituotteita käytetään useissa teollisissa sovelluksissa ja kuluttajalähtöisissä tuotteissa, kuten huonekaluteollisuudessa ja sisustusalalla, sekä kestävämpien energiahuoltojärjestelmien luomiseksi. Vuoden 2014 lopussa konsernilla oli 27,32 % omistusosuus Suominen Oyj:stä. Suominen-konserni on maailmanlaajuisesti johtava pyyhkimiseen, hygieniaan ja terveydenhuollon sovelluksiin tarkoitettujen kuitumateriaalien toimittaja. Konsernilla on 29 %:n omistusosuus AC Cleantech Growth Fund -konsernista. Cleantech-rahasto sijoittaa cleantech-yhtiöihin mahdollistaen niiden toimintojen teollistamisen ja kaupallistamisen sekä prosessien kehittämisen. Konsernilla on 50 %:n omistusosuus West Residential Park S.R.L.:stä. West Residential Park S.R.L. on Bukarestissa Romaniassa oleva asuinrakennusyhtiö. Vuoden 2014 lopussa yhtiöllä oli 29,5 %:n omistusosuus Asunto-osakeyhtiö Vuorimiehenkatu 5:stä. Asunto-osakeyhtiö Vuorimiehenkatu 5 on keskinäinen asunto-osakeyhtiö. 38. TYTÄRYHTIÖIDEN OLENNAISET MÄÄRÄYSVALLATTOMIEN OMISTAJIEN OSUUDET Yhteenveto taseesta 31.12.2014 Alla on esitetty tiedot tytäryhtiöistä, joissa on olennaisia määräysvallattomia omistusosuuksia. Nimi ÅR Packaging -konserni Kotimaa ja toimipaikka Ruotsi, Lund 2014 36 % 2013 37 % Olennaisten määräysvallattomien omistusosuuksien tasearvot: ÅR Packaging -konserni 29 382 TEUR vuonna 2014 ja 25 354 TEUR vuonna 2013. Voitto, joka kohdistuu olennaisille määräysvallattomille omistusosuuksille: ÅR Packaging -konserni 5 702 TEUR vuonna 2014 ja 3 200 TEUR vuonna 2013. Alla esitetään yhteenvetona näitä tytäryhtiöitä koskevat tiedot. Tiedot perustuvat lukuihin, joista ei ole eliminoitu yhtiöiden välisiä eriä. Yhteenveto tuloslaskelmasta vuodelta 2014 TEUR Liikevaihto Myytyjä suoritteita vastaavat kulut Hallinnon kulut Rahoituskulut Voitto ennen veroja Tuloverot Tilikauden voitto jatkuvista toiminnoista Tilikauden laaja tulos yhteensä Määräysvallattomien omistajien osuudet Määräysvallattomien osuuksien omistajille maksetut osingot ÅR Packaging -konserni 404 330 -223 594 -154 987 -9 806 15 943 -342 15 601 10 917 4 032 0 Yhteenveto tuloslaskelmasta vuodelta 2013 TEUR Liikevaihto Myytyjä suoritteita vastaavat kulut Hallinnon kulut Rahoituskulut Voitto ennen veroja Tuloverot Tilikauden voitto jatkuvista toiminnoista Tilikauden laaja tulos yhteensä Määräysvallattomien omistajien osuudet Määräysvallattomien osuuksien omistajille maksetut osingot ÅR Packaging -konserni 424 462 -237 880 -165 085 -9 884 11 613 -2 970 8 643 8 308 3 058 0 TEUR Vaihto-omaisuus sekä rahavarat ja pankkisaamiset (lyhytaikainen) Muut lyhytaikaiset varat Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja muut pitkäaikaiset rahoitusvarat Muut pitkäaikaiset varat Ostovelat ja muut velat (lyhytaikaiset) Muut lyhytaikaiset velat Korolliset lainat ja vieras pääoma, laskennalliset verot Oma pääoma yhteensä Emoyhtiön osakkeenomistajien osuus Määräysvallattomien omistajien osuus ÅR Packaging -konserni 83 908 63 381 76 586 55 740 67 936 13 736 118 533 79 410 50 028 29 382 Yhteenveto taseesta 31.12.2013 TEUR Vaihto-omaisuus sekä rahavarat ja pankkisaamiset (lyhytaikainen) Muut lyhytaikaiset varat Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja muut pitkäaikaiset rahoitusvarat Muut pitkäaikaiset varat Ostovelat ja muut velat (lyhytaikaiset) Muut lyhytaikaiset velat Korolliset lainat ja vieras pääoma, laskennalliset verot Oma pääoma yhteensä Emoyhtiön osakkeenomistajien osuus Määräysvallattomien omistajien osuus ÅR Packaging -konserni 73 946 63 749 82 857 53 062 68 174 20 928 115 987 68 525 43 171 25 354 Yhteenveto rahavirtatiedoista 31.12.2014 päättyneeltä vuodelta TEUR Liiketoiminnan nettorahavirta Investointien nettorahavirta Rahoituksen nettorahavirta Rahavarojen nettomuutos ÅR Packaging -konserni 32 947 -10 372 -11 530 11 045 Yhteenveto rahavirtatiedoista 31.12.2013 päättyneeltä vuodelta TEUR Liiketoiminnan nettokassavirta Investointien nettorahavirta Rahoituksen nettorahavirta Rahavarojen nettomuutos ÅR Packaging -konserni 17 368 -10 671 13 591 20 288 VUOSIKERTOMUS 2014 | 113 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 39. OSUUS YHTEISYRITYKSESTÄ 41. LÄHIPIIRILIIKETOIMET Konsernilla on 50 %:n osuus yhteisyritys EmiCorp SA:sta, jonka kotipaikka on Belgia. Yhtiö on toimimaton, ja sen kirjanpitoarvo vastaa hankintamenoa. Konsernin lähipiiriin kuuluvat Ahlström Capitalin hallitus ja valiokunta, toimitusjohtaja, tytäryhtiöt ja osakkuusyhtiöt sekä Antti Ahlström Perilliset Oy, jolla on huomattava vaikutusvalta Ahlström Capital Oy:ssä. Yksityiskohtaisemmat tiedot osakkuusyhtiöiden kanssa tehdyistä liiketoimista on lueteltu erikseen liitetiedossa 37. Myös lainajärjestelyt osakkuusyhtiöiden kanssa on käsitelty erikseen liitetiedossa 24. Elokuussa 2013 Ahlströmin suvun omistamien Antti Ahlström Perilliset Oy:n, A. Ahlström Osakeyhtiön ja Ahlström Capital Oy:n osakkeenomistajat päättivät uudelleen järjestelyistä, joiden myötä Ahlströmin suvun yritys- ja teollisuusomaisuuden hoitaminen ja kehittäminen keskitettäisiin Ahlström Capital Oy:lle. Järjestelyiden ensimmäisessä vaiheessa A. Ahlström Osakeyhtiön kiinteistö- ja metsäliiketoiminta siirrettiin sen uudelle tytäryhtiölle A. Ahlström Kiinteistöt Oy:lle 30.9.2013. Antti Ahlström Perilliset Oy jakautui 28.5.2014, jolloin yhtiön osakkeet A. Ahlström Osakeyhtiössä, Ahlstrom Oyj:ssä ja Munksjö Oyj:ssä siirtyivät Ahlström Capitalille ja vastikkeeksi Ahlström Capital laski liikkeeseen 111 070 uutta osaketta. Antti Ahlström Perilliset Oy purkautui järjestelyissä, ja uusi Antti Ahlström Perilliset Oy perustettiin. Uusi yhtiö keskittyy pääasiassa omistajaohjaukseen liittyviin asioihin. Viimeisenä toimenpiteenä A. Ahlström Osakeyhtiö sulautui Ahlström Capital Oy:hyn 30.5.2014, jolloin Ahlström Capital laski liikkeeseen 170 914 uutta osaketta. A. Ahlström Kiinteistöt Oy:stä tuli Ahlström Capital Oy:n tytäryhtiö, minkä seurauksena Ahlström Capitalin portfolioon sisältyy myös merkittävät kiinteistö- ja metsäomaisuudet. Uudelleenjärjestelyssä sovellettiin seuraavia vaihtosuhteita: kustakin Antti Ahlström Perillisten osakkeesta annettiin 0,59606 Ahlström Capital Oy:n osaketta, ja kustakin A. Ahlström Osakeyhtiön osakkeesta annettiin 0,55899 Ahlström Capital Oy:n osaketta. Järjestelyjen seurauksena Ahlström Capital Oy:n osakkeiden määrä kasvoi 360 919 kappaleesta 628 876 kappaleeseen ja osakepääoma 36 091 900 eurosta 38 771 470 euroon. Lokakuussa 2014 Ahlström Capital käytti oikeutensa hankkia 66 666 666 Suominen Oyj:n osaketta Ahlström Oyj:ltä, mikä on 26,89 % Suomisen koko osakekannasta. Kaupan seurauksena Ahlström Capitalista tuli Suomisen suurin osakkeenomistaja 27,3 prosentin omistusosuudella. AC Invest Two B.V.:n omistamista 66 666 666 Suominen Oyj:n osakkeista on voimassa määräaikainen voitonjakosopimus Ahlstrom Oyj:n kanssa 7.10.2016 asti. Syyskuussa 2012 Enics AG:n hallituksen puheenjohtaja Panu Routilalle myönnettiin optio, jonka nojalla hänellä on oikeus merkitä 25 000 Enics AG:n osaketta kiinteään merkintähintaan 7,50 EUR osakkeelta. Toukokuussa 2014 Ahlström Capital Oy:n 40. SITOUMUKSET JA VASTUUT Käyttöleasingsopimukset – konserni vuokralle ottajana Konserni vuokraa eri valmistus- ja toimistotiloja, koneita ja ajoneuvoja. Tulevat vähimmäisvuokrat ei-peruttavissa olevista käyttöleasingsopimuksista olivat 31.12. seuraavat: TEUR 1 vuoden kuluessa 1-5 vuoden kuluessa Yli 5 vuoden kuluessa 2014 17 078 30 090 12 440 59 608 2013 12 920 23 712 9 439 46 071 1.1.2013 13 211 28 620 13 778 55 609 2014 2013 1.1.2013 144 487 79 075 396 723 131 705 68 421 78 705 115 405 223 202 87 773 113 561 184 991 575 26 26 Sitoumukset TEUR Omasta puolesta Lainat rahoituslaitoksilta Joukkovelkakirjalainat Kiinnitykset ja pantit Muut vakuudet Muiden puolesta Vakuudet Sijoituskiinteistöt, biologiset hyödykkeet ja aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on osittain pantattu omien velkojen vakuudeksi, ja ne on raportoitu yllä kohdassa kiinnitykset ja pantit. Pörssiosakkeita on käytetty rahoitusjärjestelyiden vakuutena, ja ne on myös raportoitu kohdassa kiinnitykset ja pantit. TEUR Ehdolliset velat Vastuu kiinteistöinvestointiin liittyvästä arvonlisäverosta Takuusitoumukset Factoring-sitoumukset 2014 2013 1.1.2013 6 713 7 410 13 130 5 159 6 720 8 766 5 159 5 377 3 912 AC Invest Two B.V.:n omistamista 66 666 666 Suominen Oyj:n osakkeista on voimassa määräaikainen voitonjakosopimus Ahlstrom Oyj:n kanssa 7.10.2016 asti. 114 | VUOSIKERTOMUS 2014 hallitus teki päätöksen, jonka mukaan johdon kannustimia emoyhtiön palveluksessa oleville tulee antaa vain emoyhtiön tasolla. Näin ollen kaikki ko. henkilöiden olemassa olevat portfolioyhtiötason kannustinjärjestelmät puretaan. Kesäkuussa 2014 Panu Routila myi optio-oikeutensa Enics AG:n enemmistöosakkaalle ACEMS B.V.:lle käypään markkina-arvoon 1 822 TEUR. ACEMS B.V.:n hankkimat optiot eliminoidaan konsernissa. Syyskuussa 2009 Panu Routila, Ahlström Capitalin toimitusjohtaja ja ÅR Packaging Group AB:n hallituksen jäsen, teki sijoituksen ÅR Packaging Group AB:n osakkeisiin ja pääomalainoihin (kokonaisvastikkeen ollessa 25 TEUR). Toukokuussa 2014 Ahlström Capital Oy:n hallitus teki päätöksen, jonka mukaan johdon kannustimia emoyhtiön palveluksessa oleville tulee antaa vain emo- TEUR Myynnit ja ostot lähipiirille/lähipiiriltä Yhteisö, jolla on huomattava vaikutusvalta konsernissa Yhteisö, jolla on huomattava vaikutusvalta konsernissa 2014 2013 Lainat lähipiirille/lähipiiriltä Osakkuusyhtiöt Osakkuusyhtiöt 2014 2013 2014 1 041 105 2013 913 95 1 822 2 968 Myynti lähipiirille 26 102 Saadut korot Ostot lähipiiriltä Saamiset lähipiiriltä Velat lähipiirille 150 150 Saamiset lähipiiriltä 1 127 1 227 Maksetut korot Velat lähipiirille 42. RAPORTOINTIKAUDEN PÄÄTTYMISEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT Korvaukset konsernin lähipiiriin kuuluvalle henkilöstölle TEUR Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet Toimitusjohtajalle maksetut osakepohjaiset etuudet* Lähipiiriin kuuluville maksetut kompensaatiot yhteensä yhtiön tasolla. Näin ollen kaikki ko. henkilöiden olemassa olevat portfolioyhtiötason kannustinjärjestelmät puretaan. Kesäkuussa 2014 Panu Routila myi osakkeensa ÅR Packaging Group AB:n enemmistöosakkaalle AC Pack B.V.:lle käypään markkina-arvoon osakassopimuksen määräysten mukaisesti (187 TEUR). Joulukuussa 2014 Ahlström Capital Oy osti 75 AC Cleantech Management Oy:n osaketta Ahlström Capital Oy:n toimitusjohtaja Panu Routilalta hintaan 3,28 EUR osakkeelta, yhteishinta 246 EUR. Toimitusjohtajalle maksetut palkat ja hallituksen jäsenille suoritetut korvaukset on esitetty liitetiedossa 14. Alla olevassa taulukossa on esitetty edellä mainittujen kauppojen lisäksi lähipiiriin kuuluvien kanssa tehdyt toiminnalliset liiketoimet. 1 008 * Konserniin kohdistuva kuluvaikutus on jaettu vuosille 2012–2014. Kulu oli 306 TEUR vuonna 2014 (2013 324 TEUR). Taulukossa esitetyt määrät on kirjattu kuluiksi raportointikaudella ja ne koskevat konsernin lähipiiriin kuuluvaa henkilöstöä. Tammikuussa 2015 ÅR Packaging Group ilmoitti aikovansa ostaa MeadWestvacon pakkaustoiminnot Euroopassa. Järjestelyyn sisältyvät yhtiön tupakka-, makeis- ja kuluttajatuotepakkaustoiminnot. Hankinta tukee ÅR Packaging Groupin strategiaa olla vahva ja merkittävä pitkän jänteen pakkaustoimittaja. Helmikuussa 2015 Ahlström Capital myi osan Outokummun osakkeistaan, minkä seurauksena omistusosuus laski 3,1 prosentista 2,2 prosenttiin. Myyntitulo 3,6 miljoonan osakkeen myynnistä ylitti 20 miljoonaa euroa. VUOSIKERTOMUS 2014 | 115 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 43. JULKAISTUT, MUTTA EI VIELÄ VOIMASSA OLEVAT STANDARDIT Uudet ja uudistetut standardit ja tulkinnat Konserni on ottanut 1.1.2013 käyttöön seuraavat uudet ja uudistetut standardit ja tulkinnat: • Muutokset: IFRS 10, IFRS 12 ja IAS 27 – Konsernitilinpäätös – Sijoitusyhteisöt. • Muutos: IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen. Johdannaisten uudistaminen ja suojauslaskennan jatkaminen. • IFRIC 21 Julkiset avustukset. Muutokset, jotka astuvat voimaan seuraavana vuonna Vuonna 2015 konserni ottaa käyttöön seuraavat standardit ja tulkinnat, joiden soveltaminen tilinpäätöksessä ei ole vielä pakollista. • Muutos: Etuuspohjaiset järjestelyt – työntekijöiden suorittamat maksut. Muutos koskee työntekijöiden tai ulkopuolisten tahojen etuusjärjestelyyn suorittamia maksuja. IFRS-standardeihin tehdyt vuosittaiset parannukset vuosina 2010–2012 ja 2011–2013. Merkitykseltään vähäisempiä standardien muutoksia kerätään yhteen ja otetaan käyttöön kerran vuodessa vuotuisen parannusprosessin myötä. Hankkeesta seurasi 11 muutosta 9 standardiin. Muutosten vaikutus vaihtelee standardista toiseen, mutta sen ei odoteta olevan merkittävä. Muutokset, jotka astuvat voimaan myöhemmässä vaiheessa Konserni arvioi seuraavien standardien käyttöön ottamista tulevilla tilikausilla sillä edellytyksellä, että ne hyväksytään EU:ssa. • IFRS 15: Tuotot sopimuksista asiakkaan kanssa. Standardi sisältää viisivaiheisen myyntituottojen tuloutusmallin. Myyntituotto kirjataan, kun myytyjen tavaroiden tai palvelujen määräysvalta on siirtynyt asiakkaalle. Tuloutusmalli sisältää selvästi yksityiskohtaisempia ohjeita kuin tällä hetkellä voimassa olevat IAS 11 Pitkäaikaishankkeet ja IAS 18 Tuotot. Myös liitetietovaatimukset laajenevat merkittävästi. 116 | VUOSIKERTOMUS 2014 • IFRS 9: Rahoitusinstrumentit: IFRS 9 tulee kokonaan korvaamaan olemassa olevan IAS 39:n Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen. Rahoitusinstrumenttien alkuperäinen arvostus tehdään kaikkien rahoitusvarojen osalta käypään arvoon. Rahoitusvarat, jotka ovat velkainstrumentteja ja joihin ei sovelleta käyvän arvon optiota, arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen jälkeen joko jaksotettuun hankintamenoon tai käypään arvoon riippuen yrityksen rahoitusvarojen hallinnan liiketoimintamallista ja rahoitusvarojen sopimusperusteisista kassavirroista. Lähtökohtaisesti oman pääoman ehtoiset rahoitusinstrumentit arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen jälkeen käypään arvoon tulosvaikutteisesti tai kirjaamalla muutokset laajan tuloksen eriin. Mitä tulee rahoitusvelkoihin, tärkein muutos on se, että kun käytetään käypään arvoon arvostamismahdollisuutta, yksikön oman luottoriskin vaikutus rahoitusvelan käypään arvoon kirjataan laajan tuloksen kautta. IFRS-standardeihin tehdyt vuotuiset parannukset 2012—2014. Muutoksilla ei arvioida olevan huomattavaa vaikutusta konsernitilinpäätökseen. Muutokset on esitetty seuraavassa: • IFRS 5: Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät: muutokset luovutuksen tavassa eivät muuta luokittelua. • IFRS 7: Rahoitusinstrumentit: Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot. Palvelusopimukset. Yhtiöllä voi säilyä intressi taseesta kokonaan poiskirjattuun rahoitusvaraan, jos yhtiö tuottaa palveluja liittyen taseesta kokonaan poiskirjattuun rahavaraan. • IFRS 7: Rahoitusinstrumentit: Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot. Muutoksessa poistetaan IFRS 7 netottamista koskevien liitetietojen esittämisvaatimus osavuosikatsausten tilinpäätöslyhennelmässä. Liitetiedot tulee kuitenkin esittää, mikäli tiedot ovat olennaisesti muuttuneet edelliseen tilinpäätökseen nähden. • IAS 19: Työsuhde-etuudet: Muutoksen mukaan markkinoiden syvyyttä joukkovelkakirjalainan osalta tulisi arvioida enemmänkin velvoitteen tosiasiallisen valuutan mukaan kuin sen, missä maassa velvoite toteutuu. EMOYHTIÖN TULOSLASKELMA TEUR Liitetieto 2014 2013 Liikevaihto 1 5 135 4 934 Liiketoiminnan muut tuotot 2 21 024 28 Henkilöstökulut Poistot ja arvonalennukset Liiketoiminnan muut kulut 3 7 -3 455 -1 453 -5 816 -2 684 -1 591 -2 431 15 435 -1 744 38 037 -1 408 36 629 16 079 -1 627 14 452 52 064 12 708 -332 -410 51 732 12 298 -211 -150 0 0 51 521 12 148 Liikevoitto / -tappio Rahoitustuotot ja -kulut Korko- ja muut rahoitustuotot Korko- ja muut rahoituskulut 5 Tulos ennen satunnaisia eriä Satunnaiset erät Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Tuloverot Tilikauden tulos 6 VUOSIKERTOMUS 2014 | 117 EMOYHTIÖN TASE TEUR Liitetieto Vastaavaa Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 7 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 7 Sijoitukset Osuudet saman konsernin yhtiöissä Muut osakkeet ja osuudet 8 Pysyvät vastaavat yhteensä Vaihtuvat vastaavat Pitkäaikaiset saamiset Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä Lainasaamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset 14 31.12.2014 31.12.2013 3 917 3 917 4 382 4 382 26 254 27 153 955 70 389 54 821 26 254 28 008 1 029 69 64 55 424 210 927 15 069 225 996 93 986 17 853 111 839 284 734 171 645 29 614 339 29 953 339 339 192 6 381 495 144 120 7 332 103 5 724 Rahat ja pankkisaamiset 37 238 45 018 Vaihtuvat vastaavat yhteensä 74 523 51 081 359 257 222 726 38 771 12 774 111 638 104 336 51 521 319 040 36 092 12 774 116 045 12 147 177 058 1 408 1 408 1 196 1 196 926 951 29 000 29 000 0 281 5 602 822 2 178 8 883 35 109 178 6 876 226 1 132 43 521 37 883 43 521 359 257 222 726 14 9 Vastaavaa yhteensä Vastattavaa Oma pääoma Osakepääoma Ylikurssirahasto Edellisten tilikausien voitto / tappio Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Tilikauden tulos 10 Tilinpäätössiirtojen kertymä Poistoero Pakolliset varaukset 12 Vieras pääoma Pitkäaikainen vieras pääoma Lainat rahoituslaitoksilta Vaihtuvat vastsaavat Lainat rahoituslaitoksilta Ostovelat Velat saman konsernin yrityksille Muut velat Siirtovelat Vieras pääoma yhteensä Vastattavaa yhteensä 118 | VUOSIKERTOMUS 2014 14 13 181 4 945 495 EMOYHTIÖN RAHOITUSLASKELMA 2014 2013 15 435 1 453 -19 297 -2 409 -2 919 1 591 264 -1 064 2 247 -1 169 -1 331 -401 -11 -1 477 Korko- ja muut rahoitustuotot Korko- ja muut rahoituskulut Liiketoiminnan rahavirta 36 102 -998 33 773 15 410 -1 678 12 255 Investointien rahavirta Uudishankinnat Pysyvät vastaavat yhteensä Pysyvien vastaavien myynnit Lainasaamisten ja muiden saamisten muutokset Investointien rahavirta -386 -58 794 70 360 -19 000 -7 820 -4 754 -16 908 72 102 3 130 53 570 Rahoituksen rahavirta Pitkäaikaisten velkojen muutos Lyhytaikaisten velkojen muutos Maksetut osingot Muut muutokset Rahoitustoimintojen rahavirta 17 000 -36 523 -13 876 -334 -33 733 -28 523 -22 344 -7 525 -58 391 Rahavarojen muutos -7 780 7 434 Rahavarat tilikauden alussa Rahavarat tilikauden lopussa 45 018 37 238 37 584 45 018 TEUR Liiketoiminnan rahavirta Liikevoitto/-tappio Poistot Muut oikaisut Liiketoiminnan rahavirta ennen nettokäyttöpääoman muutosta Nettokäyttöpääoman muutos Lyhytaikaisten liikesaamisten lisäys (-) / vähennys (+) Lyhytaikaisten korottomien velkojen vähennys (-) Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja VUOSIKERTOMUS 2014 | 119 EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT LAADINTAPERIAATTEET Ahlström Capital Oy:n tilinpäätös on laadittu ja esitetään Suomen kirjanpitolain ja muiden Suomessa voimassa olevien säännösten mukaisesti, jotka noudattavat Euroopan unionin tilinpäätöksiä ja hyvää kirjanpitotapaa sääteleviä direktiivejä. Tilinpäätös on laadittu euroissa ja se perustuu alkuperäisiin hankintamenoihin. Ahlström Capital Oy syntyi A. Ahlström Osakeyhtiön jakautuessa kolmeksi yhtiöksi 30.6.2001. Vuodelta 2014 on laadittu virallinen tilinpäätös yhtiön neljänneltätoista tilikaudelta 1.1.– 31.12.2014. Tilinpäätöksen laadintaperiaatteisiin ei tehty tilikaudella muutoksia. Myynnin tuloutusperiaate Tavaroiden ja palvelusten myynti kirjataan tuloksi silloin, kun ne luovutetaan. Liikevaihtoa laskettaessa vähennetään myyntituloista välilliset verot ja alennukset. Myyntiin liittyvät kurssierot sisällytetään liikevaihtoon. Ulkomaan rahan määräiset erät Ulkomaan rahan määräiset saamiset ja velat muunnetaan tilinpäätöksessä euroiksi tilinpäätöspäivää edeltävän päivän avistakurssiin. Saamisten ja velkojen kurssierot kirjataan tulokseen. Myyntiin liittyvät kurssierot sisällytetään liikevaihtoon. Ostovelkojen muuntamisesta syntyneet kurssierot esitetään ostomenojen (vuosikulujen tai aktivointien) oikaisuerinä. Rahoituserien muuntamisesta syntyneet kurssierot esitetään rahoitustuottoina tai -kuluina. Eläkemenot Yhtiön lakisääteinen eläkevastuu ja mahdollinen lisäeläkevastuu on vakuutettu ja se kirjataan vakuutuslaskelmien perusteella. Eläkevakuutusmaksut ja eläkevastuiden muutokset kirjataan tulokseen. Johdannaisinstrumentit Valuutta- ja korkoriskien suojaamiseksi tehdyistä johdannaissopimuksista syntyneiden, tilinpäätöshetkellä voimassa olevien vastuiden käypä arvo ja suojattujen etuuksien tai velvoitteiden nimellisarvo on ilmoitettu tilinpäätöksen liitetiedoissa. Vaihto-omaisuus Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan. 120 | VUOSIKERTOMUS 2014 Sijoitukset Sijoitukset, jotka on tarkoitettu tuottamaan tuloa useampana kuin yhtenä tilikautena, kirjataan pysyviin vastaaviin alkuperäisen hankintamenon määräisinä. Rahoitusomaisuusarvopaperit on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan markkinahintaan. Pysyvät vastaavat Pysyvät vastaavat esitetään taseessa arvostettuna alkuperäiseen hankintamenoon, josta on vähennetty kertyneet poistot. Poistot lasketaan tasapoistoina taloudellisen pitoajan perusteella pysyvien vastaavien alkuperäisistä hankintamenoista tai arvonkorotuksilla oikaistuista arvoista. Arvioidut taloudelliset pitoajat ovat seuraavat: Rakennukset 25–40 vuotta Raskaat koneet 10–20 vuotta Muut koneet ja kalusto 3–10 vuotta Aineettomat hyödykkeet 3–5 vuotta Maa- ja vesialueiden arvoista ei tehdä poistoja. Leasing Käyttöleasing- ja rahoitusleasingsopimusten maksut kirjataan vuokrakuluiksi. Leasing-vuokrattuja hyödykkeitä ei esitetä taseessa käyttöomaisuutena eikä tulevia leasingmaksuja velkoina. Tilinpäätöksen liitetiedoissa esitetään voimassaolevista leasingsopimuksista syntyneet vastuut. Verot Tuloverot käsittävät päättyneeltä ja aikaisemmilta tilikausilta maksetut ja maksettavat, verolakien mukaiset verot sekä laskennalliset verot. Satunnaiset erät Tuloslaskelmassa esitetään satunnaisina erinä sellaiset määrältään olennaiset tuotot ja kulut, jotka eivät kuulu normaaliin liiketoimintaan ja joiden ei voida olettaa toistuvan tulevaisuudessa. 1. LIIKEVAIHTO TEUR Liikevaihdon jakautuminen maittain Suomi Alankomaat Liikevaihdon jakautuminen toimialoittain Kiinteistöt Muut 5. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT 2014 2013 4 486 649 4 369 565 4 101 1 034 5 135 4 106 828 4 934 5 135 4 934 TEUR Osinkotuotot muilta Osinkotuotot konserniyhtiöiltä Korko- ja rahoitustuotot konserniyhtiöiltä Korko- ja rahoitustuotot muilta 2014 2013 20 872 152 21 024 28 28 TEUR Korko- ja rahoituskulut konserniyhtiöille Korko- ja rahoituskulut muille Korkokulut Muut rahoituskulut 3. HENKILÖSTÖKULUT TEUR Palkat ja palkkiot Eläkekulut Muut henkilösivukulut TEUR Toimitusjohtajan palkat, josta lisäpalkkiot Hallitusten jäsenten palkkiot 2014 18 36 000 2 014 5 38 037 2013 17 15 000 1 057 5 16 079 2014 -158 2013 -578 -921 -329 -1 250 -822 -227 -1 049 -1 408 -1 627 2014 2 -334 -332 2013 -10 -400 -410 Rahoituskulut 2. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT TEUR Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot Muut Rahoitustuotot 2014 2 870 518 67 3 455 2014 566 191 284 2013 2 217 400 67 2 684 2013 508 180 225 6. SATUNNAISET ERÄT TEUR Purkuvoitto / -tappio Annettu konserniavustus 4. HENKILÖSTÖN LUKUMÄÄRÄ KESKIMÄÄRIN TEUR Toimihenkilöt 2014 14 14 2013 13 13 VUOSIKERTOMUS 2014 | 121 EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 7. AINEETTOMAT JA AINEELLISET HYÖDYKKEET, ARVONKOROTUKSET, ARVONALENTUMISET JA POISTOT TEUR 2014 Hankintameno 1.1.2014 Lisäykset Vähennykset Hankintameno 31.12.2014 Kertyneet poistot 1.1.2014 Tilikauden poistot Kertyneet poistot 31.12.2014 Kirjanpitoarvo 31.12.2014 TEUR 2013 Hankintameno 1.1.2013 Lisäykset Vähennykset Hankintameno 31.12.2013 Kertyneet poistot 1.1.2013 Tilikauden poistot Kertyneet poistot 31.12.2013 Kirjanpitoarvo 31.12.2013 Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto 4 853 26 254 35 958 2 268 70 7 891 914 8 805 1 239 74 1 313 27 153 955 70 389 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 64 4 853 26 254 471 465 936 3 917 26 254 2 268 69 1 Aineettomat oikeudet Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto 4 853 26 254 35 899 2 268 69 6 844 1 047 7 891 1 160 79 1 239 28 008 1 029 203 4 650 26 254 6 465 471 4 382 26 254 35 899 2 268 69 64 384 -59 342 104 -382 69 64 31.12.2014 31.12.2013 18 40 62 120 13 29 61 103 9. SIIRTOSAAMISET Osuudet saman konsernin yhtiöissä 93 986 131 963 -15 022 210 927 TEUR 2013 Kirjanpitoarvo 1.1.2013 Lisäykset Vähennykset Pääoman palautus Kirjanpitoarvo 31.12.2013 Osuudet saman Muut osakkeet ja konsernin yhtiöissä osuudet 149 814 16 838 15 893 1 015 -27 468 -44 253 93 986 17 853 VUOSIKERTOMUS 2014 35 899 59 Muut aineelliset hyödykkeet TEUR 2014 Kirjanpitoarvo 1.1.2014 Lisäykset Vähennykset Kirjanpitoarvo 31.12.2014 | 389 Aineettomat oikeudet 8. SIJOITUKSET 122 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Muut aineelliset hyödykkeet Muut osakkeet ja osuudet 17 853 -2 784 15 069 TEUR Lyhytaikaiset Korkojaksotus Kulujaksotus Muut 10. OMA PÄÄOMA 14. SAAMISET KONSERNIYHTIÖILTÄ JA VELAT KONSERNIYHTIÖILLE TEUR Sidottu oma pääoma Osakepääoma 1.1. Osakepääoman korotukset Osakepääoma 31.12. 2014 2013 36 092 2 679 38 771 36 092 36 092 Ylikurssirahasto 1.1. Ylikurssirahasto 31.12. 12 774 12 774 12 774 12 774 Sidottu oma pääoma yhteensä 51 545 48 866 128 192 -13 876 122 847 -7 525 TEUR Muut lyhytaikaiset velat Siirtovelat -2 678 215 974 723 116 045 15. ANNETUT VAKUUDET 51 521 12 147 Vapaa oma pääoma yhteensä 267 495 128 192 Oma pääoma yhteensä 319 040 177 058 Vapaa oma pääoma Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1. Osingonjako Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto tytäryhtiöhankinnoista Muut muutokset Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12. 104 336 Tilikauden voitto Saamiset konserniyhtiöiltä TEUR Lainasaamiset Myyntisaamiset Siirtosaamiset 2014 34 214 267 1 514 35 995 2013 2 638 1 900 407 4 945 2014 5 352 250 5 602 2013 6 766 110 6 876 2014 2013 30 000 62 000 35 000 62 000 Velat konserniyhtiöille TEUR Omista veloista Lainat Annettujen panttien ja kiinnitysten määrä Muut omasta puolesta annetut vakuudet 11. OSAKEPÄÄOMA 31.12.2014 1 ääni /osake, lunastuslauseke Osakkeiden lkm 628 876 EUR 38 771 470 12. PAKOLLISET VARAUKSET TEUR Henkilöstökulut 2014 926 2013 951 16. VASTUUSITOUMUKSET TEUR Leasing- ja vuokrasopimukset Seuraavalla tilikaudella maksettavat Myöhemmin maksettavat 2014 2013 88 4 92 78 81 159 Takaukset konserniyhtiöiden puolesta Takaukset muiden puolesta 16 750 5 164 26 Ahlström Capital Oy on antanut omavelkaisen takauksen tytäryhtiöiden limiittien vakuudeksi. 13. SIIRTOVELAT TEUR Lyhytaikaiset Henkilöstökulut Korkojaksotus Muut 109 2014 2013 1 855 257 66 2 178 1 099 7 26 1 132 TEUR Vastuu kiinteistöinvestointiin liittyvästä arvonlisäverosta Sijoitussitoumukset Muut vastuut Johdannaissopimukset Korkojohdannaiset Käypä arvo Kohde-etuuden nimellisarvo 2014 2013 1 623 2 073 150 523 -698 27 000 -589 10 000 VUOSIKERTOMUS 2014 | 123 TILINTARKASTUSKERTOMUS Ahlström Capital Oy:n yhtiökokoukselle Olemme tilintarkastaneet Ahlström Capital Oy:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1. - 31.12.2014. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot. Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Tilintarkastajan velvollisuudet Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan, taikka rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä. Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden 124 | VUOSIKERTOMUS 2014 sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Lausunto konsernitilinpäätöksestä Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista. Lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia. Hallituksen toimeksiannon perusteella annettavat lausunnot Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen esitys emoyhtiön taseen osoittamien voitonjakokelpoisten varojen käyttämisestä on osakeyhtiölain mukainen. Puollamme vastuuvapauden myöntämistä emoyhtiön hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta. Helsingissä 27. päivänä helmikuuta 2015 Ernst & Young Oy KHT-yhteisö Kristina Sandin KHT HALLITUKSEN EHDOTUS YHTIÖKOKOUKSELLE Emoyhtiön voittovarat ja tilikauden tulos ovat taseen 31.12.2014 mukaan: euroa 215 973 573,46 51 520 797,43 267 494 370,89 Voittovarat Tilikauden voitto Jakokelpoiset varat yhteensä Hallitus ehdottaa, että osinkoa maksetaan 628 876 osakkeelle 40,00 euroa osakkeelta 25 155 040,00 ja loppuosa jätetään voittovarojen tilille. Helsingissä 23. päivänä helmikuuta 2015 Thomas Ahlström Stig Gustavson hallituksen puheenjohtaja Kaj Hedvall Malin Persson Jouko Oksanen Mats Danielsson Panu Routila toimitusjohtaja Peter Seligson VUOSIKERTOMUS 2014 | 125 OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT OSAKKEET JA OSAKEPÄÄOMA Ahlström Capital Oy:n rekisteröity osakepääoma 31.12.2014 oli 38 771 470 euroa. Yhtiöllä on yksi osakesarja, ja jokainen osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa. Yhtiöjärjestys sisältää osakeyhtiölain 3 luvun 7 §:n tarkoittaman lunastuslausekkeen. OSAKKEENOMISTUS Vuoden 2014 lopussa Ahlström Capital Oy:llä oli 235 osakkeenomistajaa. Suurimmat osakkeenomistajat on esitetty hallituksen toimintakertomuksessa. HALLITUKSEN OSAKKEENOMISTUS Hallituksen jäsenet omistivat 31.12.2014 yhteensä 7 939 Ahlström Capital Oy:n osaketta, eli 1,26 prosenttia yhtiön osakkeista ja niiden tuottamasta äänimäärästä. OSAKKEENOMISTAJAT RYHMITTÄIN 31.12.2014 Osakemäärä, kpl 40 140 3 750 23 490 461 351 4 943 94 797 405 628 876 Yritykset Rahoitus- ja vakuutuslaitokset Julkisyhteisöt Kotitaloudet Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt Ulkomaat Muut Yhteensä Osuus, % 6,4 0,6 3,7 73,4 0,8 15,1 0,1 100,0 OSAKKEENOMISTUKSEN JAKAUTUMINEN 31.12.2014 Osakkeita, kpl 1–100 101–500 501–1000 1001–5000 5001–10000 10001– Yhteensä Omistajien lukumäärä 69 30 29 68 24 15 235 Osuus omistajista, % 29,4 12,8 12,3 28,9 10,2 6,4 100,0 Osake- ja äänimäärä, kpl 2 149 7 939 20 949 169 994 168 700 258 766 628 497* Osuus osakekannasta, % 0,3 1,3 3,3 27,0 26,8 41,1 99,9 Keskim, omistus, kpl 31 265 722 2 500 7 029 17 251 2 674 *Liikkeeseenlaskettujen osakkeiden kokonaismäärä 31.12.2014 oli 628 876, joista yhteensä 379 kappaletta oli odotusluettelolla sekä yhteistileillä. TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE YHTIÖKOKOUS Ahlström Capital Oy:n varsinainen yhtiökokous pidetään tiistaina 24.3.2015 klo 17.00 Helsingissä osoitteessa Eteläesplanadi 14. Kutsu varsinaiseen yhtiökokoukseen on julkaistu Virallisessa lehdessä nro 27/4.3.2015. TALOUDELLINEN TIEDOTTAMINEN Ahlström Capitalin vuosikertomus 2014 julkaistaan suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi, ja se on saatavilla yhtiön verkkosivuilla osoitteessa www.ahlstromcapital.com. Vuonna 2015 yhtiö kertoo osakkeenomistajilleen toimintansa kehityksestä kvartaaleittain. Yhtiön vuosikertomus 2015 julkistetaan arviolta maaliskuussa 2016. Tietyt tässä vuosikertomuksessa esitetyt lausumat eivät ole historiallisia tosiseikkoja, vaan arvioita esimerkiksi markkinoiden oletetusta kasvusta ja kehityksestä tai muita tuottoja kannattavuusolettamia. Lausumat, joihin sisältyy ”uskoo”, ”olettaa”, ”odottaa”, ”ennustaa” tai muu vastaava ilmaisu, ovat tulevaisuudennäkymiin liittyviä kannanottoja. Nämä perustuvat oletuksiin, arvioihin ja ennusteisiin ja sisältävät sen vuoksi riski- ja epävarmuustekijöitä, joista johtuen ne eivät välttämättä vastaa todellista tilannetta. 126 | VUOSIKERTOMUS 2014 Suunnittelu ja toteutus: Hill+Knowlton Strategies Pörssiyhtiöitä koskevat tiedot perustuvat julkisiin lähteisiin. Valokuvat: Pekka Hannila sivut 7 ja 46-49, Tomi Parkkonen sivu 36, Tiina Rajala sivut 4 ja 42 sekä Johanna Kokkola sivu 10. Paino: Libris Oy VUOSIKERTOMUS 2014 | 127 Perinne jatkuu... AHLSTRÖM CAPITAL OY Eteläesplanadi 14 PL 169 00131 Helsinki Puhelin 010 888 18 Faksi 010 888 4769 www.ahlstromcapital.com 128 | VUOSIKERTOMUS 2014
© Copyright 2024