JHS 191 Tiedonohjaussuunnitelman rakenne - JHS
JUHTA - Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta JHS 191 Tiedonohjaussuunnitelman rakenne Versio: 1.0 / 15.1.2015 Julkaistu: 14.4.2015 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto........................................................................................................................................................2 2 Soveltamisala................................................................................................................................................2 3 Viittaukset ....................................................................................................................................................3 4 Termit ja lyhenteet ........................................................................................................................................4 5 Tiedonohjaus ................................................................................................................................................7 5.1 Tiedonohjaussuunnitelman tietosisältö.......................................................................................................8 6 Tiedonohjaussuunnitelman rakenneosat........................................................................................................9 6.1 Tiedonohjaussuunnitelmaa kuvaavat tiedot .............................................................................................10 6.2 Luokka .....................................................................................................................................................10 6.3 Käsittelyprosessin kuvaus ........................................................................................................................11 6.4 Toimenpiteet.............................................................................................................................................13 6.5 Asiakirjatyypit..........................................................................................................................................15 7 Tiedonohjaussuunnitelman xml-skeema......................................................................................................16 8 Opastavat tiedot...........................................................................................................................................17 9 Liitteet.........................................................................................................................................................17 1/17 JUHTA - Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta 1 Johdanto Suosituksessa määritellään julkisessa hallinnossa laadittavien tiedonohjaussuunnitelmien rakenne. Suosituksen tavoitteena on yhdenmukaistaa julkisessa hallinnossa laadittavia tiedonohjaussuunnitelmia, niissä käytettäviä metatietoja sekä niiden arvojoukkoja. Suosituksessa määriteltävä tiedonohjaussuunnitelman rakenne ja sen pakolliset metatiedot täyttävät arkistolaitoksen SÄHKE2-normin vaatimukset. Julkisen hallinnon organisaatioiden tulee hallita asiakirjatietojaan siten, että niiden käsittelyssä täyttyvät lainsäädännön vaatimukset mm. asiakirjatietojen julkisuuden ja salassapidon sekä säilyttämisen ja hävittämisen osalta. Asiakirjatietojen metatiedoissa tulee pyrkiä yhteentoimivuuteen julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta annetun lain (634/2011) mukaisesti. Tiedonohjaussuunnitelman lähtökohtana on tuottaa asiakirjatiedon käsittelyn ja hallinnan edellyttämät metatiedot automaattisesti operatiiviseen tietojärjestelmään, jossa asiakirjatietoa käsitellään. Tiedonohjaussuunnitelma muodostuu seuraavista rakenneosista: luokka, käsittelyprosessin kuvaukset, niihin liittyvät toimenpiteet ja asiakirjatyypit. Asiakirjatiedoille määritellään oletusmetatietoarvot mm. julkisuuden, henkilötietoluonteen ja säilytysajan osalta. Tiedonohjaussuunnitelmat ovat tietojärjestelmien taustalle laadittavia metatietomäärityksiä. Tiedonohjauksen avulla metatietojen määräytymistä ja asiakirjatietojen käsittelyä tietojärjestelmässä on mahdollista automatisoida. Valmiit oletusmetatiedot ja määritellyt prosessinkulut parantavat tietojärjestelmien käytettävyyttä. Tiedonohjaussuunnitelmia laaditaan ja päivitetään erityisesti, kun siirrytään sähköisiin käsittelyprosesseihin, kun tietojärjestelmiin halutaan toteuttaa asiakirjatietojen hallinnan automaattinen ohjaus ja kun organisaatio haluaa tietojärjestelmiensä täyttävän asiakirjatiedon laatuvaatimukset (SFS-ISO 15489/1). Suositus on kirjoitettu JHS 136 -suosituksessa kuvatun teknisen eritelmän muotoon, minkä vuoksi vaatimukset on erotettu muusta tekstistä ja vaatimusten muoto on esitetty alleviivattuna. JHS-suosituksessa esitetyt vaatimukset eivät ole julkisen hallinnon organisaatioille velvoittavia. 2 Soveltamisala Suositus on tarkoitettu tiedonohjaussuunnitelman rakenteen määrityksenä silloin, kun tiedonohjaussuunnitelma integroidaan yhden tai useamman operatiivisen tietojärjestelmän taustalle oletusmetatietoarvojen lähteeksi. Tiedonohjaussuunnitelmia hyödynnetään erityisesti tietojärjestelmissä, joissa käsitellään paljon eri asiakirjatyyppejä, joiden metatiedot poikkeavat toisistaan. Tällaisia ovat tyypillisesti esimerkiksi asiankäsittelyjärjestelmät. Vaatimukset: Tietojärjestelmien taustalle määriteltävä tiedonohjaussuunnitelma pitää laatia noudattaen tässä suosituksessa kuvattua rakennetta ja sen pakollisia metatietoja. Suosituksen vähimmäisvaatimukset ja pakolliset metatiedot määrittävät minimitason, joka pitää olla yhteinen kaikille. Määriteltyä tiedonohjaussuunnitelman rakennetta saa laajentaa muilla hallinnonala- tai organisaatiokohtaisilla metatiedoilla ja rakenneosilla. Suosituksessa kuvattua tiedonohjaussuunnitelman rakennetta pitää noudattaa riippumatta siitä, laadintaanko tiedonohjausuunnitelma erillisessä tiedonohjausjärjestelmässä vai toteutetaanko tiedonohjaus yksinomaan operatiivisessa tietojärjestelmässä. 2/17 JUHTA - Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta Suosituksessa määriteltyä tiedonohjaussuunnitelman rakennetta ja xml-skeemaa pitää noudattaa, kun tiedonohjaussuunnitelmia välitetään tiedonohjausjärjestelmien kesken tai kun julkishallinnolle tarkoitettuja yhteisiä tiedonohjaussuunnitelmia laaditaan. Tiedonohjaussuunnitelman laadinta aloitetaan sellaisista prosesseista, joita käsitellään tietojärjestelmässä ja joissa muodostuville asiakirjatiedoille tiedonohjaus tuottaa oletusmetatietoarvot. Paperiasiakirjojen hallintaan riittävät kuvaukset, jotka on laadittu tätä suositusta yleisemmällä tarkkuustasolla. Kun käsittelyprosesseja sähköistetään, voidaan tiedonohjaussuunnitelmaa laajentaa kattamaan uusia prosesseja. Paperiasiakirjojen hallintaan tarkoitetuissa arkistonmuodostussuunnitelmissa esimerkiksi käsittelyprosessi voi olla kuvattuna huomattavasti yleisemmällä tasolla kuin tiedonohjaussuunnitelmassa. Arkistonmuodostussuunnitelman laadinnasta on ohjeistettu tarkemmin arkistolaitoksen ylläpitämässä arkistonmuodostussuunnitelman oppaassa (www.ams-opas.fi). Tiedonohjaussuunnitelmalla voidaan saavuttaa hyötyjä metatietojen automaattisen tallentumisen ja käsittelyprosessin ohjautuvuuden myötä vain, jos tiedonohjaussuunnitelma toimii tietojärjestelmän taustalla metatietomäärityksenä. Asiakirjatietojen hallintaan ja käsittelyyn laadittavat kirjalliset kuvaukset eivät ole tiedonohjaussuunnitelmia, jos niitä ei ole integroitu tietojärjestelmiin metatietoarvojen lähteeksi. Suositus on tarkoitettu julkishallinnon toimijoille, jotka laativat tiedonohjaussuunnitelmia ja tietojärjestelmätoimittajille, jotka kehittävät tiedonohjaussuunnitelmien laadintaan ja ylläpitoon tietojärjestelmiä. Suosituksessa ei oteta kantaa tiedonohjaussuunnitelman ylläpitoon tiedonohjausjärjestelmässä tai tiedonohjauksen toteuttamiseen operatiivisessa tietojärjestelmässä. Näihin liittyviä vaatimuksia on määritelty arkistolaitoksen SÄHKE2-määräyksessä. 3 Viittaukset Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta (634/2011) www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110634 Arkistolaki (831/1994) www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19940831 Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990621 Asetus tietoturvallisuudesta valtionhallinnossa (681/2010) http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20100681 Henkilötietolaki (523/1999) http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990523 Asetus viranomaisten toiminnan julkisuudesta ja hyvästä tiedonhallintatavasta (1030/1999) http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19991030 SFS-ISO 15489/1 Tieto ja dokumentointi. Asiakirjahallinto. Osa 1: Yleistä. Information and documentation. Records management. Part 1: General. SFS 4175:2006 Numeroiden ja merkkien kirjoittaminen SÄHKE2-määräys: Sähköisten asiakirjallisten tietojen käsittely, hallinta ja säilyttäminen. Arkistolaitoksen määräys (AL 9815/07.01.01.00/2008) http://www.arkisto.fi/fi/palvelut/normit/maeaeraeykset/saehke2-maeaeraeys 3/17 JUHTA - Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta JHS 136 Menettelytavat JHS-työssä JHS 152 Prosessien kuvaaminen JHS 170 Julkisen hallinnon xml-skeemat Arkistolaitoksen arkistonmuodostussuunnitelma opas www.ams-opas.fi Ohje tietoturvallisuudesta valtionhallinnossa annetun asetuksen täytäntöönpanosta, VAHTI 2/2010 http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/05_valtionhallinnon_tietoturvallisuus /20101028Ohjeti/02_Ohje_tietotuvallisuudesta_valtionhallinnossa.pdf 4 Termit ja lyhenteet arkistonmuodostussuunnitelma; AMS fi arkistonmuodostussuunnitelma; AMS asiakirjatietojen käsittelyä, rekisteröintiä ja säilyttämistä koskeva suunnitelma asia fi asia asiakirjatietojen kokonaisuus, joka muodostuu tehtävän hoitamiseen liittyvässä käsittelyprosessissa Asia on käsittelyprosessin kuvauksen yksittäinen ilmentymä. asiakirjatieto; asiakirjallinen tieto; asiakirja fi asiakirjatieto; asiakirjallinen tieto; asiakirja tehtävän hoitamisen yhteydessä kertyvä tieto, jonka organisaatio on tuottanut tai vastaanottanut käsittelyprosessi fi käsittelyprosessi prosessi, joka muodostuu asian käsittelyssä Käsittelyprosessi muodostuu käsittelyvaiheista ja toimenpiteistä. käsittelyprosessin kuvaus fi käsittelyprosessin kuvaus kuvaus, joka sisältää tiedot käsittelyprosessiin kuuluvista käsittelyvaiheista, toimenpiteistä, käsittelysäännöistä ja toimenpiteisiin liittyvistä asiakirjatyypeistä Käsittelyvaiheet kuvataan tiedonohjaussuunnitelmaan toimenpiteinä. 4/17 JUHTA - Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta käsittelyvaihe fi käsittelyvaihe yhden tai useamman toimenpiteen muodostama kokonaisuus Hallintoasioissa käytettyjä käsittelyvaiheita ovat ohjaus, vireilletulo, valmistelu, päätöksenteko, tiedoksianto, toimeenpano, muutoksenhaku ja seuranta. käsittelysääntö fi käsittelysääntö ehto, jonka mukaan automaattinen toiminto toteutuu metatieto fi metatieto en metadata tietoa kuvaileva tieto Asiakirjatiedon kontekstia, sisältöä ja rakennetta, hallintaa ja käsittelyä koko sen elinkaaren ajan kuvaavaa tietoa. Metatiedot mahdollistavat asiakirjatietojen haun, paikallistamisen ja tunnistamisen. Niiden avulla myös automatisoidaan laatimis- ja käsittelyvaiheita sekä määritellään viittauksia eri asiakirjatietojen välille. metatiedon arvojoukko fi metatiedon arvojoukko metatiedolle valmiiksi määritellyt arvot Arvojoukko voi koostua pakollisista ja/tai valinnaisista arvoista. monitoimijaprosessi fi monitoimijaprosessi käsittelyprosessi, johon osallistuu useita eri toimijoita Käsittelyprosessiin voi osallistua yhden tai useamman hallinnonalan viranomaisia. operatiivinen tietojärjestelmä fi operatiivinen tietojärjestelmä tietojärjestelmä, jossa asiakirjatieto syntyy, sitä käsitellään ja muokataan Operatiivisessa tietojärjestelmässä hallittava asiakirjatieto saa tiedonohjaussuunnitelmaan määritellyt oletusmetatietoarvot. Operatiivinen järjestelmä on esim. asiankäsittelyjärjestelmä. palvelu fi palvelu en service 5/17 JUHTA - Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta toiminta tai toimintojen yhdistelmä, jonka palveluntarjoaja tuottaa vuorovaikutuksessa asiakkaan kanssa vastatakseen asiakkaan tarpeeseen palveluluokitus fi palveluluokitus luettelo, jossa tarkastelun kohteena olevat palvelut on esitetty palvelujen yhteisten tunnusmerkkien mukaan ryhmiteltyinä prosessi fi prosessi joukko toisiinsa liittyviä toistuvia toimintoja, joiden avulla syötteet muutetaan tuotoksiksi skeema fi skeema en schema mallin määrämuotoinen esitys Skeeman avulla voidaan esittää esimerkiksi tietomalli. Skeema voi olla esimerkiksi UML-kaavio tai XML (eXtensible Markup Language) -skeema. tehtävä fi tehtävä säädöksillä, normeilla tai päätöksellä organisaatiolle tai henkilölle annettu tai otettu työ / velvoite tehtäväluokitus fi tehtäväluokitus luettelo, jossa tarkastelun kohteena olevat tehtävät on esitetty tehtävien yhteisten tunnusmerkkien mukaan ryhmiteltyinä tiedonohjaus fi tiedonohjaus tiedon käsittelyn ohjaaminen tietojärjestelmässä Tiedonohjaussuunnitelma ohjaa asiakirjatiedon syntymistä ja käsittelyä tuottamalla metatietoarvoja ja käsittelysääntöjä. tiedonohjausjärjestelmä; TOJ fi tiedonohjausjärjestelmä; TOJ tietojärjestelmä, joka tarjoaa tiedonohjaussuunnitelman mukaista ohjaustietoa operatiiviseen tietojärjestelmään 6/17 JUHTA - Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta Tiedonohjaussuunnitelma voidaan laatia ja sitä voidaan ylläpitää tiedonohjausjärjestelmässä. tiedonohjaussuunnitelma; TOS fi tiedonohjaussuunnitelma; TOS määritys, joka ohjaa sähköisten asiakirjatietojen luontia ja käsittelyä käsittelyprosessissa Tiedonohjaussuunnitelma sisältää luokituksen, käsittelyprosessien kuvaukset, niihin kuuluvat, toimenpiteet ja asiakirjatyypit sekä näiden oletusmetatietoarvot. Tiedonohjaussuunnitelma toimii tietojärjestelmän taustalla. tiedonohjaussuunnitelman rakenne fi tiedonohjaussuunnitelman rakenne tiedonohjaussuunnitelman tietomalli tiedonohjaussuunnitelman rakenneosa fi tiedonohjaussuunnitelman rakenneosa tiedonohjaussuunnitelman rakenteen yksittäinen osa tietomalli fi tietomalli en data model malli, joka kuvaa tietoja ja niiden välisiä suhteita toimenpide fi toimenpide käsittelyprosessiin tai sen vaiheeseen liittyvä yksittäinen toimi tai tapahtuma 5 Tiedonohjaus Tiedonohjaussuunnitelman keskeisin hyöty on automaattisten metatietojen tuottaminen asiakirjatiedoille. Operatiivinen tietojärjestelmä saa tiedonohjaussuunnitelman tietosisällöstä oletusmetatietoarvot avattaville asioille, toimenpiteille ja asiakirjatiedoille. Operatiivisessa tietojärjestelmässä käsittelijän tai vastaavin oikeuksin voidaan tarvittaessa muuttaa tiedonohjaussuunnitelmasta saatuja oletusmetatietoarvoja. Tiedonohjaussuunnitelmaan määriteltävät metatiedot eivät ole välttämättä asian, toimenpiteen tai asiakirjatiedon lopullisia metatietoarvoja. Esimerkki: Tiedonohjaussuunnitelmassa asiakirjatyyppi ”hakemus” on määritelty julkisuusluokaltaan ”julkiseksi” ja henkilötietoluonteeltaan ”ei sisällä henkilötietoja”. Kun hakemus liitetään operatiivisessa järjestelmässä avatulle asialle, saa hakemus tiedonohjaussuunnitelmaan määritellyt oletusmetatietoarvot. Käsittelijä huomaa kuitenkin hakemuksen sisältävän henkilötietoja ja vaihtaa hakemuksen henkilötietoluonne -metatiedon arvoksi ”sisältää henkilötietoja”. Julkisuusluokalle käsittelijä ei tee mitään, koska hakemus ei sisällä salassa pidettävää tietoa, eikä metatieto edellytä siten muutoksia. 7/17 JUHTA - Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta Vain osa operatiivisissa tietojärjestelmissä käsiteltävien asioiden, toimenpiteiden ja asiakirjojen metatietoarvoista saadaan tiedonohjaussuunnitelmasta. Lisäksi operatiivinen tietojärjestelmä tallentaa automaattisesti metatietoja käsittelyprosessin edetessä ja käyttäjä lisää itse osan tarvittavista metatiedoista. Tässä suosituksessa käsitellään ainoastaan tiedonohjaussuunnitelman tuottamia metatietoja. 5.1 Tiedonohjaussuunnitelman tietosisältö Tiedonohjaussuunnitelman laajuus ja kohde voivat vaihdella. Tiedonohjaussuunnitelman ei tarvitse olla organisaatiokohtainen. Tiedonohjaussuunnitelman laajuutta ei ole rajoitettu. Tiedonohjaussuunnitelma voidaan laatia esimerkiksi: • • • • Yhden organisaation keskeisistä päämäärätehtävistä, joita käsitellään operatiivisessa tietojärjestelmässä. Valtaosasta yhden organisaation tehtäviä, joita käsitellään operatiivisessa tietojärjestelmässä, kuten asiankäsittelyjärjestelmässä. Useiden organisaatioiden yhteistyönä prosesseista, jotka jakaantuvat usealle eri toimijalle ja useaan eri tietojärjestelmään. Usean organisaation yhteistyönä yhdelle tietojärjestelmälle, joka on useiden organisaatioiden yhteiskäytössä. Tiedonohjaussuunnitelma sisältää myös metatietoa, jota ei hyödynnetä tiedonohjauksessa eli sitä ei välitetä operatiiviseen tietojärjestelmään. Näitä metatietoja kutsutaan tiedonohjaussuunnitelman ulkoisiksi metatiedoiksi. Ulkoisiin metatietoihin voidaan määritellä mm. tietoja tiedonohjaussuunnitelman laadinnasta, hyväksynnästä ja voimassaolosta. Tiedonohjaussuunnitelman tietosisältö koostuu 1) operatiiviseen tietojärjestelmään välitettävistä tiedonohjauksen metatiedoista ja 2) ulkoisista metatiedoista, jotka ovat itse tiedonohjaussuunnitelmaa dokumentoivaa ja kuvaavaa tietoa. Kuva 1. Kokonaiskuva tiedonohjaussuunnitelman tietosisällöstä. Kaikkea tietosisältöä ei välitetä tiedonohjauksen metatietoina operatiiviseen tietojärjestelmään. Mikäli organisaatiolla on käytössään tiedonohjausjärjestelmä, voidaan sitä hyödyntää keskitettynä asiakirjatietojen hallinnan välineenä. Tiedonohjausjärjestelmässä voidaan ylläpitää myös sellaisia kuvauksia, joita ei käytetä tiedonohjaukseen ja jotka voidaan laatia tätä suositusta yleisemmällä tarkkuustasolla. Organisaatio voi esimerkiksi ylläpitää koko arkistonmuodostussuunnitelmaansa tiedonohjausjärjestelmässä, mutta vain osasta prosesseista on laadittu suosituksessa kuvatulla tarkkuustasolla tiedonohjaussuunnitelma. 8/17 JUHTA - Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta 6 Tiedonohjaussuunnitelman rakenneosat Suosituksessa kuvataan tiedonohjaussuunnitelman rakenne (TOS-rakenne) eli tietomalli, joka muodostuu useista osista. Näitä osia kutsutaan tässä suosituksessa tiedonohjaussuunnitelman rakenneosiksi (TOS-rakenneosa). Suosituksessa kuvataan kunkin rakenneosan käyttö sekä se, miten rakenneosat liittyvät toisiinsa. Kuva 2. Tiedonohjaussuunnitelman rakenne ja rakenneosat. Tarkempi tietomalli on esitetty liitteessä 2. Jokaisella tiedonohjaussuunnitelman rakenneosalla on määritellyt metatiedot, jotka on kuvattu metatietomallissa (Liite 1). Seuraavassa esitetään ylätasolla kaikki rakenneosat, niiden suhde metatietomalliin sekä rakenneosan ja sen metatietojen vastaavuus operatiivisessa tietojärjestelmässä. Taulukko 1. Tiedonohjaussuunnitelman rakenneosat, niiden metatiedot ja vastaavuudet operatiivisessa tietojärjestelmässä. TOS-rakenneosa Metatiedot (viittaus Liitteen 1. metatietomallin lukuihin) Vastaavuus operatiivisessa tietojärjestelmässä (viitteellinen) Tiedonohjaussuunnitelmaa kuvaavat tiedot Tiedonohjaussuunnitelmaa kuvaavat metatiedot (ulkoiset metatiedot) (luku 3.) Luokan metatiedot (luku 4. ) Metatietoja ei välitetä operatiiviseen tietojärjestelmään, sillä ne eivät ole ohjaavia tietoja. Operatiivisessa tietojärjestelmässä käytössä olevat, tiedonohjaussuunnitelmaan viedyn luokituksen mukaiset luokat, joille voidaan avata asioita. Asian oletusmetatietoarvot, kun asia avataan operatiivisessa tietojärjestelmässä. Muodostavat asialla käytettävät toimenpiteet. Luokka Käsittelyprosessin kuvaus Toimenpide Käsittelyprosessin kuvauksen metatiedot (luku 5.) Toimenpiteen metatiedot (luku 6.) Asiakirjatyyppi Asiakirjatyypin metatiedot (luku 7.) Muodostavat toimenpiteisiin liittyvät asiakirjatiedot ja niiden oletusmetatietoarvot. Vaatimukset: Tiedonohjaussuunnitelman rakenteessa pitää olla vähintään seuraavat rakenneosat: 9/17 JUHTA - Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta • • • 6.1 tiedonohjaussuunnitelmaa kuvaavat tiedot luokka käsittelyprosessin kuvaus, joka sisältää: o toimenpiteet o asiakirjatyypit Tiedonohjaussuunnitelmaa kuvaavat tiedot Käyttöönotettavalla tiedonohjaussuunnitelmalla tulee olla tiedonohjaussuunnitelmaa kuvaavat tiedot, joilla kerrotaan keskeisiä tunnistetietoja koko tiedonohjaussuunnitelmasta, kuten sen nimeke, yksilöivä tunniste ja versionumero. Tiedonohjaussuunnitelmaa kuvaavat tiedot ovat tiedonohjaussuunnitelman ulkoisia metatietoja ja siksi niitä ei ole tarpeen välittää ohjaustietona operatiiviseen tietojärjestelmään. Vaatimukset: Käyttöönotettavalla tiedonohjaussuunnitelmalla pitää olla rakenneosa tiedonohjaussuunnitelmaa kuvaavat tiedot. Tiedonohjaussuunnitelman kuvaavia tietoja saa täydentää tiedonohjaussuunnitelman yhteisillä metatiedoilla, joilla voidaan ilmaista mm. koko tiedonohjaussuunnitelman hyväksyntää ja voimassaoloa koskevia tietoja. Tiedonohjaussuunnitelmaa kuvaavia tietoja saa täydentää myös organisaatio- ja tietojärjestelmäkohtaisilla metatiedoilla. 6.2 Luokka Asiakirjahallinnassa vakiintuneena käytäntönä on luokitella asiakirjatiedot niiden tehtävän tai toiminnan mukaisesti tehtäväluokituksella. Tehtävä sitoo asiakirjatiedot niiden syntykontekstiin ja kertoo toiminnasta, jonka tuloksena asiakirjatieto on muodostunut. Tehtäväluokitus muodostaa luettelon organisaation lakisääteisistä tehtävistä sekä muista tehtävistä (mm. tuki- ja ylläpitotehtävät ja itselle otetut tehtävät). Kuntien tehtävät koostuvat kunnille annetuista tehtävistä, kuntien itsehallintonsa nojalla itselleen ottamista tehtävistä sekä muista tehtävistä. Kunta toteuttaa tehtävänsä palveluina asiakkailleen sekä muuna hallinnollisena toimintana. Kunnan toimintaan perustuvassa palveluluokituksessa kunta on jäsennetty tasolle, joka vastaa kysymykseen, miten kunta tehtävänsä toteuttaa. Palveluluokituksen mukaiset palvelut on yleensä johdettavissa yksittäiseen tehtävään. Tiedonohjaussuunnitelmassa käsittelyprosessin kuvaus liitetään asianhallinnassa käytettävään luokitukseen. Tiedonohjaussuunnitelmassa käytetään viranomaisen tehtäviin ja/ tai palveluihin perustuvaan luokitusta eli tehtäväluokitusta ja/tai palveluluokitusta, riippuen viranomaisen toiminnan luonteesta. Tiedonohjaussuunnitelman rakenteella pyritään tukemaan mahdollisimman tarkoituksenmukaista luokituksen käyttöä asiakirjahallinnan toteuttamisessa. Tiedonohjaussuunnitelmaan voidaan kuvata organisaation käyttämästä luokituksesta vain ne osat, joihin liittyy käsittelyprosessin kuvaus. Jos käytössä on moniportainen hierarkkinen luokitus, voidaan tiedonohjaussuunnitelmassa kuvata vain käytettävät luokat, ilman koko luokituksen hierarkian esittämistä. Tiedonohjaussuunnitelman rakenne ei kuitenkaan rajoita luokituksen kuvaamista kokonaisuudessaan. Kuvassa 3 on esimerkkinä esitetty tehtäväluokituksen kuvaaminen eri tavoin. Palveluluokitus voidaan kuvata tiedonohjaussuunnitelmassa vastaavilla tavoilla. 10/17 JUHTA - Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta Kuva 3. Tehtäväluokitus A. on hierarkkinen luokitus, jossa on kuvattu luokituksen kaikki ylemmät tasot. Tehtäväluokituksessa B. on kuvattu vain ne tehtävät, joihin liittyy käsittelyprosessin kuvaus. Ylemmän tason tehtävät on jätetty kuvaamatta. Vaatimukset: Tiedonohjaussuunnitelman runkona pitää olla julkisen hallinnon organisaation tehtävien (mm. lakisääteisten ja tuki- ylläpitotehtävien) mukainen tehtäväluokitus ja/tai tehtäviin perustuva palveluluokitus. Kaikki luokituksen mukaiset luokat, joihin liittyy käsittelyprosessin kuvaus, pitää kuvata tiedonohjaussuunnitelmassa. Tiedonohjaussuunnitelmassa saa kuvata organisaation käyttämästä luokituksesta vain ne osat, joihin liittyy käsittelyprosessin kuvaus, ilman koko luokituksen tai sen hierarkkisen rakenteen kuvaamista. Esimerkki: Tehtäväluokituksesta kuvataan tiedonohjaussuunnitelmassa vain ne tehtävät, joihin liittyy käsittelyprosessin kuvaus. Muut tehtäväluokituksen tehtävät voidaan jättää kuvaamatta. Luokituksessa saa olla hierarkkisia tasoja haluttu määrä yhdestä ylöspäin (1..*), käytettävien tasojen määrää ei ole rajoitettu. Tiedonohjaussuunnitelmassa pitää olla aina käytetyn luokituksen mukainen tunnus (numeerinen tunnus, esim. 01 00), joka kertoo luokkien suhteista toisiinsa sekä käytetyn luokan paikasta luokituksessa. 6.3 Käsittelyprosessin kuvaus Käsittelyprosessin kuvauksen (asian oletusmetatietoarvojen) määrittely Käsittelyprosessin kuvaukselle tiedonohjaussuunnitelmassa määritellyt metatiedot välittyvät operatiivisessa tietojärjestelmässä avattavan asian oletusmetatietoarvoiksi. Tiedonohjaussuunnitelmaa laadittaessa voidaan käsittelyprosessin kuvaus laatia aluksi vain hyvin yleisellä tasolla määrittelemällä ns. yleinen käsittelyprosessin kuvaus, jota voidaan käyttää pohjana useassa eri prosessissa. Yleisessä käsittelyprosessin kuvauksessa määritellään ainoastaan käsittelyprosessin kulku (toimenpiteet) ja muodostuvat asiakirjatiedot (asiakirjatyypit) yleisellä tasolla. Tämän jälkeen määritellään missä tehtävissä tai palveluissa sovelletaan ko. käsittelyprosessin kuvausta. Tässä vaiheessa toimenpiteet ja 11/17 JUHTA - Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta asiakirjatyypit voidaan tehtävä- tai palvelukohtaisesti tarkentaa sekä määritellä käsittelyprosessin kuvauksen ja asiakirjatyyppien oletusmetatietoarvot. Tiedonohjaussuunnitelmaa ei tarvitse rakentaa tehtävä tai palvelu kerrallaan, vaan tiedonohjaussuunnitelman laadinnassa kannattaa edetä modulaarisemmin määrittelemällä käsittelyprosesseja tai niiden osia ja liittämällä valmiita moduuleita yksittäisiin tehtäviin ja palveluihin. Liitteessä 5. Monitoimijaprosessit on ohjeistettu erikseen sellaisten käsittelyprosessien kuvaaminen, joihin osallistuu useita toimijoita. Tiedonohjaussuunnitelman rakenteessa yksittäinen käsittelyprosessin kuvaus voi liittyä myös useaan eri tehtävään tai palveluun. Tällöin jokaista tehtävää tai palvelua käsitellään tämän saman käsittelyprosessin kuvauksen mukaan ja niissä syntyy samoja asiakirjatyyppejä, joilla on samat oletusmetatietoarvot. Vaatimukset: Yksittäiseen luokkaan saa kuulua korkeintaan yksi käsittelyprosessin kuvaus (0…1). Oletusmetatietoarvojen lähteenä toimivassa tiedonohjaussuunnitelmassa käsittelyprosessin kuvauksen pitää liittyä aina luokituksen mukaiseen luokkaan. Yksittäinen käsittelyprosessin kuvaus saa kuulua yhteen tai useampaan luokkaan (1...*). Käsittelyprosessin kuvauksen (asian oletusmetatietoarvojen) periyttäminen asiakirjatasolle Tiedonohjaussuunnitelmaan määritellyt käsittelyprosessin kuvauksen metatiedot (asian oletusmetatietoarvot) voidaan tiedonohjaussuunnitelmassa periyttää kaikille käsittelyprosessin kuvaukseen kuuluville asiakirjatyypeille oletusmetatietoarvoiksi, jolloin kaikki käsittelyprosessin kuvaukseen kuuluvat asiakirjatyypit saavat samat metatietoarvot. Asiakirjatyyppikohtaisesti tulee käydä läpi, ettei lainsäädäntö edellytä yksittäisten asiakirjatyyppien kohdalla poikkeavien metatietoarvojen käyttöä mm. julkisuuden, henkilötietoluonteen, säilytysajan tai suojaustason osalta. Julkisuus- ja salassapitotiedot (metatietomalli: 5.1 julkisuusluokka; 5.2 salassapitoaika; 5.3 salassapitoperuste ja 5.4 salassapidon laskentaperuste) voidaan periyttää kaikille käsittelyprosessin kuvaukseen liittyville asiakirjatyypeille, mutta asiakirjatyyppikohtaisesti tulee käydä läpi, edellyttääkö julkisuuslaki tai erityislaki poikkeavia metatietoarvoja. Käsittelyprosessin kuvauksen julkisuus- ja salassapitotiedot määrittävät operatiivisessa tietojärjestelmässä avattavan asian oletusarvoiset julkisuus- ja salassapitotiedot. Käsittelyprosessin kuvaus merkitään tiedonohjaussuunnitelmassa salassa pidettäväksi silloin, kun operatiivisessa tietojärjestelmässä avattavan asian tiedot on tarpeen määritellä salassa pidettäviksi. Tiedonohjaussuunnitelmaa laadittaessa on hyvä huomioida, että operatiivisessa tietojärjestelmässä asian tiedot eivät välttämättä ole salassa pidettävä, vaikka kaikki siihen liittyvät asiakirjatiedot olisivat salassa pidettäviä. Säilytysaikatiedot (metatietomalli 5.8 säilytysajan pituus; 5. 9 säilytysajan peruste ja 5.10 säilytysajan laskentaperuste) periytetään kaikille käsittelyprosessin kuvaukseen liittyville asiakirjatyypeille. Säilytysaikatietoja täytyy mahdollisesti asiakirjatyyppikohtaisesti muuttaa, jos erityislaki määrää yksittäisten asiakirjojen säilyttämis- tai poistamisvelvollisuuksista. Sähköisessä muodossa säilytettävien asiakirjatietojen säilytysajat on tarkoituksenmukaista määritellä käsittelyprosessien kuvauksen tasolla (asiatasolla). Myös pysyvästi säilytettävät asiakirjatiedot on tarkoituksenmukaista määritellä käsittelyprosessin kuvauksen tasolla, ei asiakirjatyyppikohtaisesti. 12/17 JUHTA - Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta 6.4 Toimenpiteet Toimenpiteiden määrittely Tiedonohjaussuunnitelman tehtävänä on tarjota toimenpidekohtaista ohjaustietoa operatiivisiin tietojärjestelmiin, joissa asiakirjatietoa käsitellään. Käsittelyprosessin hahmottaminen helpottuu, kun asiakirjatiedot kytketään selkeästi käsittelyprosessin kulkua vastaaviin toimenpiteisiin. Toimenpiteiden määrittely on tärkeää erityisesti silloin, kun käsittelyssä tulee huomioida erilaisia menettelytapavaatimuksia lainsäädännön tai muun ohjeistuksen vuoksi. Tiedonohjaussuunnitelmaan määriteltävien toimenpiteiden tunnistamisessa käytetään tavallisesti organisaation tuottamia prosessikuvauksia. Tiedonohjaussuunnitelman rakenne tukee toimenpiteiden määrittelyä eri tarkkuustasoilla, kuten prosessinkulkutasolla. Prosessien kuvaamisesta on ohjeistettu tarkemmin JHS 152 -suosituksessa. Käsitteinä käsittelyvaihe ja toimenpide ovat lähellä toisiaan. Käsittelyvaiheella tarkoitetaan yhden tai useamman toimenpiteen muodostamaa kokonaisuutta eli käsittelyprosessin laajempaa osaa. Toimenpiteellä tarkoitetaan käsittelyprosessiin tai sen vaiheeseen liittyvä yksittäistä toimea tai tapahtumaa. Tiedonohjaussuunnitelman rakenteessa (tietomallissa) ei ole tehty eroa näiden käsitteiden kesken, joten tiedonohjaussuunnitelmassa esiintyy rakenneosana ainoastaan toimenpide. Kun tiedonohjaussuunnitelmaan kuvataan käsittelyvaiheita, merkitään ne aina toimenpiteiksi. Käsittelyvaiheita koskevat siten kaikilta osin toimenpiteen rakenneosan vaatimukset. Tiedonohjaussuunnitelmassa toimenpiteiksi voidaan määritellä: • • • pelkästään hallintoasioiden mukaiset käsittelyvaiheet hallintoasioiden mukaisia käsittelyvaiheita tarkentavat toimenpiteet edellisten yhdistelmät. Vaatimukset: Käsittelyprosessin kuvaukseen pitää liittää toimenpiteet. Käsittelyprosessin kuvauksen on suositeltavaa sisältää seuraavat käsittelyvaiheet toimenpiteinä. Määritellyt käsittelyvaiheet pohjautuvat hallintoasioissa noudatettavaan yleiseen käsittelyprosessin kulkuun. Käsittelyvaiheet määritellään tiedonohjaussuunnitelmaan toimenpiteiksi. ohjaus vireilletulo valmistelu päätöksenteko tiedoksianto toimeenpano muutoksenhaku seuranta Kaikki edellä esitetyt käsittelyvaiheet eivät välttämättä toteudu käsittelyprosessin kuvauksissa, jolloin osan niistä saa jättää kuvaamatta. Käsittelyvaiheista saa poiketa silloin, kun erityislaki tai käsittelyprosessin kuvauksen luonne edellyttää poikkeavien toimenpiteiden käyttöä. Mainittuja käsittelyvaiheita voi siis käyttää joustavasti kunkin prosessin mukaisesti. 13/17 JUHTA - Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta Esimerkki: Jos käsittelyprosessiin ei kuulu muutoksenhakua, jätetään käsittelyvaihe muutoksenhaku kuvaamatta. Käsittelyprosessin kuvausta saa täydentää muilla toimenpiteillä, kun käsittelyprosessin kuvaus halutaan laatia tarkemmalla tasolla. Muut toimenpiteet ensisijassa täydentävät (eivät korvaa) edellä määriteltyjä käsittelyvaiheita. Toimenpiteet saa nimetä vapaasti. Edellä määriteltyjen käsittelyvaiheiden täydentäminen muilla toimenpiteillä on suositeltavaa, kun lainsäädäntö edellyttää yksityiskohtaisempien toimenpiteiden käyttöä tai kun kyse on monitoimijaprosesseista. Taulukko 2. Hallintoasioissa käytetyt käsittelyvaiheet ja niiden tarkemmat kuvaukset. Käsittelyvaihe Ohjaus Vireilletulo Valmistelu Päätöksenteko Tiedoksianto Toimeenpano Muutoksenhaku Seuranta Määritelmä Viranomainen antaa asiakkaalle tms. asian hoitamiseen liittyvää neuvontaa ja ohjausta. Asia tulee vireille esim. siten, että viranomainen vastaanottaa vireillepanoasiakirjat tai viranomainen laittaa itse asian vireille. Vireilletulleen asian selvittäminen, asian käsittelyn eteneminen, esim. asianosaisten kuuleminen, katselmoinnit, tarkastukset, lisäselvitysten toimittamiset. Viranomainen ratkaisee valmisteltavana olleen asian. Viranomaisen tekemä päätös annetaan tiedoksi asianosaiselle tai muulle sellaiselle, jolla on esim. oikeus hakea päätökseen oikaisua tai muutosta. Viranomaisen antama päätös pannaan toimeen. Asianomainen hakee muutosta saamaansa päätökseen. Viranomainen valvoo, että annettu päätös on asianmukaisesti pantu toimeen. Asianomainen voi olla myös velvoitettu toimittamaan seurantaa vaativasta asiasta asiakirjatietoja viranomaiselle. Lisäksi seurantaan voi kuulua esim. viranomaisen oma raportointi. Käsittelyprosessin kuvaus voi sisältää pelkästään käsittelyvaiheet toimenpiteinä (kuvan 4 esimerkki 1.) tai määriteltyjä käsittelyvaiheita voidaan täydentää muilla vapaasti nimettävillä toimenpiteillä (kuvan 4 esimerkki 2.). Kun käsittelyprosessin kuvaus halutaan laatia tarkemmalla tasolla, voidaan käsittelyvaiheita tarkentaa muilla toimenpiteillä ja ryhmitellä esimerkiksi toimenpiteet käsittelyvaiheiden alle (kuvan 4 esimerkki 3.) Kaikkiin käsittelyvaiheisiin tai toimenpiteisiin ei välttämättä liity asiakirjatietoja. Esimerkki: Käsittelyvaiheiseen ”seuranta” ei välttämättä liity lainkaan asiakirjatietoja. Tällöin esim. operatiivisessa tietojärjestelmässä voidaan tallentaa vain toimenpiteen tietoihin milloin ja miten seuranta on toteutettu. 14/17 JUHTA - Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta Kuva 4. Käsittelyprosessin kulku voidaan määritellä tiedonohjaussuunnitelmaan monella eri tarkkuustasolla. Esimerkeissä on kuvattu rekrytointiprosessin alku: Esimerkissä 1. toimenpiteiksi on määritelty ainoastaan käsittelyvaiheet, esimerkissä 2. käsittelyvaiheita on täydennetty ”soveltuvuusarviointi” -toimenpiteellä ja esimerkissä 3. käsittelyprosessin kulku on kuvattu tarkemmalla tasolla, siten että toimenpiteet on ryhmitelty käsittelyvaiheiden alle. Toimenpiteen rakenneosa Vaatimukset: Käsittelyprosessin kuvaukseen pitää sisältyä toimenpiteitä (1..*). Toimenpiteen alle saa liittää toisia toimenpiteitä, jolloin toimenpiteet muodostuvat hierarkkiseen rakenteeseen tai niputtaa toisten toimenpiteiden alle (ks. kuvan 4. esimerkki 3.) Asiakirjatyyppi saa liittyä kaikkiin toimenpiteisiin (ylempiin tai alempiin), Tiedonohjaussuunnitelman rakenne ei rajoita tätä. Toimenpiteeseen saa kuulua haluttu määrä asiakirjatyyppejä (0...*). 6.5 Asiakirjatyypit Asiakirjatyyppien määrittely Tiedonohjaussuunnitelmaan kuvattava asiakirjatieto voi olla operatiivisessa tietojärjestelmässä eri muodoissa: rakenteisena tietona, erilaisina koosteina tai dokumenttimuotoisina tiedostoina. Asiakirjatieto voi myös sijaita fyysisesti eri tietojärjestelmissä tai fyysisellä tallennusvälineellä. Tiedonohjaussuunnitelmassa asiakirjatyypit sidotaan aina toimenpiteisiin. Metatietomallissa on määritelty asiakirjatyyppien (7.1) listaus, joka on suositeltavaa sovittaa omaan käyttöön rajaamalla siitä käytettävät asiakirjatyypit tai tarpeen mukaan laajentamalla käytettävien asiakirjatyyppien luetteloa. Asiakirjatyypin tarkennetta (metatietomalli 7.2) voidaan käyttää kuvaamaan asiakirjan käyttötarkoitusta tyyppiä tarkemmalla tasolla. 15/17 JUHTA - Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta Esimerkki: Käsittelyprosessin yhteydessä pelkkä ”päätös” ei ole riittävän selkeä asiakirjatyyppi, vaan sitä on tarkennettava jotenkin, jotta se ymmärretään oikein. Tarkentamiseen on kaksi vaihtoehtoa: 1) Asiakirjatyyppien listaa voidaan laajentaa lisäämällä sinne yksittäisiä asiakirjatyyppejä, esimerkiksi ”maksatuspäätös”. 2) Jos asiakirjatyyppien luettelo on kovin laaja, voidaan myös käyttää asiakirjatyyppien tarkenteita eli määritellä asiakirjatyypiksi ”päätös” ja sille esim. yhtenä tarkenteena ”maksatuspäätös”. Asiakirjatyyppien ja niiden tarkenteiden käytössä kannattaa pitäytyä mahdollisimman yleisellä tasolla, jotta tiedonohjaussuunnitelma pysyy helpommin hallittavissa. On myös hyvä arvioida mikä on operatiivisen tietojärjestelmän käyttäjien kannalta riittävän yksiselitteinen asiakirjatyyppi. Liiteasiakirjat kuvataan omaksi asiakirjatyypikseen erityisesti silloin, kun liitteiden metatiedot poikkeavat varsinaisen asiakirjatyypin tai sen muiden liitteiden metatiedoista. Esimerkki: Lainsäädäntö edellyttää, että hakemuksen pitää sisältää määrätyt liitteet, joilla on varsinaisesta hakemuksesta poikkeavat metatietoarvot. Tällöin kaikki hakemuksen liitteet ja niiden oletusmetatietoarvot määritellään tiedonohjaussuunnitelmaan. Jossain tapauksissa kaikkia asiakirjatyypille mahdollisesti sisältyviä liiteasiakirjoja ei voida etukäteen tunnistaa, jolloin niitä ei voida kuvata kattavasti tiedonohjaussuunnitelmaan. Tällöin tiedonohjaussuunnitelmaan voidaan vain määritellä asiakirjatyyppi ”liite” ja sille oletusmetatiedot, jotka käsittelijä joutuu mahdollisesti aina tapauskohtaisesti vaihtamaan operatiivisessa tietojärjestelmässä. Asiakirjatyyppien kuvaamisessa tulee huomioida, että asiakirjatyyppien metatiedot voivat vaihtua prosessin eri vaiheissa, erityisesti julkisuuden osalta. Käsittelyprosessin aikana tapahtuvia julkisuusluokan muutoksia on tarkoituksenmukaisinta hallita tiedonohjaussuunnitelmaan määriteltävien käsittelysääntöjen avulla (ks. metatietomalli 7. 17 Julkisuusluokan muutos). Vaatimukset: Asiakirjatyyppeinä on suositeltavaa käyttää metatietomallissa määriteltyjä asiakirjatyyppejä, joita voidaan tarvittaessa laajentaa muilla asiakirjatyypeillä. Liiteasiakirjat pitää kuvata tiedonohjaussuunnitelmaan omana asiakirjatyyppinään ”liite” ainakin silloin kun liitteiden metatiedot poikkeavat varsinaisen asiakirjatyypin tai muiden liitteiden metatiedoista. Asiakirjatyypin-rakenneosa Vaatimukset: Asiakirjatyyppien pitää liittyä aina toimenpiteeseen. Toimenpiteeseen saa liittyä haluttu määrä asiakirjatyyppejä (0..*:). 7 Tiedonohjaussuunnitelman xml-skeema Tiedonohjausjärjestelmät tarvitsevat tiedonohjaussuunnitelman määritykset formaalissa, yksitulkintaisessa muodossa. Kukin järjestelmä käsittelee yleensä tiedonohjaussuunnitelmia järjestelmäkohtaisessa muodossa. Nämä pohjautuvat esimerkiksi xml:ään. Xml-dokumentin muoto voidaan määritellä xml-skeeman avulla. Skeemassa kuvataan xml-dokumentin rakenne, tietosisältöjen pakollisuus, arvojoukot jne. Xml-rakenteen määrittely mahdollistaa tiedonohjaussuunnitelmien siirrettävyyden eri järjestelmien välillä sekä tiedonohjaussuunnitelman laadinnan ja ylläpidon helpomman eriyttämisen operatiivisesta järjestelmästä. Tässä suosituksessa määritelty 16/17 JUHTA - Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta tiedonohjaussuunnitelman xml-skeema on tarkoitettu ensisijassa tiedonohjaussuunnitelman tietosisällön välittämiseksi tiedonohjausjärjestelmästä toiseen ja tiedonohjaussuunnitelmien julkaisemiseksi koneluettavassa muodossa. Suosituksen xml-skeemaa voidaan käyttää myös tiedonohjaussuunnitelman ohjaustietojen välittämiseen tiedonohjausjärjestelmästä operatiiviseen tietojärjestelmään kun operatiivinen hakee koko tiedonohjaussuunnitelman ohjaustiedot yhdellä kerralla. Määritelty xml-skeema on laajennettavissa. Kunkin rakenneosan metatietoja voidaan laajentaa toimiala- tai organisaatiokohtaisilla elementeille ja lisäksi skeemaan voidaan laajentaa lisätä uusia rakenneosia. Uusien elementtien lisäämiseen käytetään skeemassa laajennos -elementtiä (metatietomalli 8.1 Laajennos). Tiedonohjaussuunnitelman xml-skeemat on kuvattu noudattaen JHS 170 -suositusta. Tiedonohjaussuunnitelman xml-skeema on kuvattu tämän suosituksen liitteissä 3 ja 4. 8 Opastavat tiedot Tätä suositusta ylläpitää Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta JUHTA, puh. 029 516 001, sähköposti: [email protected]. JHS-järjestelmän verkkosivut: www.jhs-suositukset.fi 9 Liitteet Liite 1. Metatietomalli Liite 2. Tietomallin kuvaus Liite 3. Rakenteen xml-skeema: atomaariset rakenteet (xsd-tiedosto) Liite 4. Rakenteen xml-skeema: koosterakenteet (xsd-tiedosto) Liite 5. Monitoimijaprosessit Liite 6. Metatietomallin ja SÄHKE2-metatietojen vertailutaulukko Liite 7. Tiedonohjaussuunnitelma mallipohja (Excel-tiedosto) 17/17
© Copyright 2024