Kaupunkiympäristön kehittämisen vuosisuunnitelma v. 2015
Kaupunkiympäristön kehittäminen 1 KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMISEN YDINPROSESSIN VUOSISUUNNITELMA 2015 Tilaajan vuosisuunnitelman rakenne 1. Ydinprosessin esittely ja muutokset toimintaympäristössä 2. Ydinprosessin talous (tuloslaskelma ja investoinnit) 3. Toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2015 4. Kehittämishankkeet 5. Palvelukokonaisuudet ja palvelutilaukset 6. Erilliset liitteet: o Rakentamisohjelma 2015 o Rakentamisohjelman 2015 työkohdekartta VUOSISUUNNITELMA 2015 Kaupunkiympäristön kehittäminen 2 KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN Ydinprosessin esittely ja muutokset toimintaympäristössä Kaupunkiympäristön kehittämisen ydinprosessin palvelukokonaisuudet ovat maaomaisuuden hallinta ja kehittäminen, kaupunkiympäristön rakentaminen ja ylläpito, joukkoliikenne sekä pelastustoimi. Kaupunkiympäristön kehittämisen tehtävänä on huolehtia kaupungin rakennetun ja luonnonympäristön kehittämisestä sekä ylläpidosta ja luoda edellytykset tamperelaisten hyvinvoinnille vastaamalla maankäytön suunnittelusta, liikennejärjestelmästä, satamista sekä viheralueista. Kaupunkikehitysryhmän kiinteistötoimi ja strategiset hankkeet (Vuores ja Keskusta) vastaavat omalta osaltaan palvelukokonaisuudesta alla tarkemmin määriteltävillä toimilla. Maankäytön suunnittelun tehtäviin kuuluvat yleis- ja asemakaavojen ja niiden suunnittelupalveluiden tarpeen ja kehityksen arviointi, seutuyhteistyö, kaavoitusohjelmien laatiminen, täydennysrakentamisen edistäminen sekä näihin liittyvät viranomaistehtävät. Yleisten alueiden suunnittelu vastaa katu-, liikenne- ja vihersuunnittelusta sekä näiden hankkeiden ohjelmoinnista. Kaupunkiympäristön rakentamisen ja ylläpidon tehtäviä ovat liikenneväylien ja yleisten alueiden rakennuttaminen, niiden ylläpidon ohjelmointi ja järjestäminen sekä liikenteen hallinta. Yleisten alueiden rakennuttamista tehdään maaomaisuuden hallinnan ja kehittämisen palvelukokonaisuuden laatiman investointiohjelman mukaisesti. Periaatteena on, että maaomaisuuden hallinnan ja kehittämisen palvelukokonaisuuden tehtävänä on tilata investointimäärärahalla uudiskohteisiin ja merkittäviin korvaus/saneerauskohteisiin suunnittelu, jonka jälkeen kaupunkiympäristön rakentamisen ja ylläpidon palvelukokonaisuuden tehtävänä on organisoida kohteiden toteutus. Ylläpitoa hankitaan käyttötalouden määrärahalla, ja se kattaa yleisten alueiden hoidon ja kunnossapidon. Hoitotehtäviä ovat liikenneväylien ja alueiden lumenpoisto ja liukkauden torjunta sekä viheralueilla nurmikoiden leikkaus, istutusten ja puiden hoito. Yleisten alueiden puhtaanapito kuuluu myös keskeisiin hoitotehtäviin. Kunnossapitoon kuuluvat ne toimenpiteet, joilla rakenteet palautetaan alkuperäisen mukaiseen kuntoon. Kunnossapitoon liittyy usein kulumisvaurioiden korjaamista. Liikenneväylien osalta tärkeimpiä kunnossapidon tehtäviä ovat esimerkiksi katujen päällystystyöt, vaurioiden korjaaminen, ajoratamerkintöjen uusiminen, terässiltojen maalaaminen ja kalusteiden korjaaminen. Viheralueilla kunnossapitotehtävät käsittävät erilaisten kalusteiden korjaamista ja kuluvien osien uusimista. Liikenteenhallinta-tuoteryhmään kuuluvat liikennetelematiikan ylläpito ja rakennuttaminen. Joukkoliikennelain tarkoittaman seudullisen joukkoliikenteen toimivaltaisen viranomaisen tehtävien hoitamisesta vastaa Tampereen kaupungin organisaatioon kuuluva Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta. Sen toimivalta-alueeseen kuuluvat Nokian, Oriveden, Tampereen ja Ylöjärven kaupungit sekä Kangasalan, Lempäälän, Pirkkalan ja Vesilahden kunnat. Lautakunnan toimialaan kuuluvien asioiden valmistelusta ja toimeenpanosta huolehtii Tampereen kaupungin kaupunkiympäristön kehittämisen joukkoliikenneyksikkö. Viranomaispalveluiden keskittämisen takia kaupunkiympäristön kehittämisen organisaatiosta siirtyivät uuteen viranomaispalveluiden yksikköön rakennusvalvonta, katutilavalvonta, kaupunkimittaus ja ympäristövalvonta sekä jätehuollon yhteistoiminta-alueeseen liittyvät toiminnot. Ydinprosessin haasteina ovat erityisesti kaupungin nopea kasvu, sekä asumisväljyyden kasvu. Haasteisiin vastaaminen edellyttää jatkuvaa voimakasta panostusta suunnitteluun, rakentamiseen ja ylläpitoon. Asuntorakentamisen lisäksi kasvu edellyttää uusien työpaikka-alueiden, liikenteen, palvelujen, muun yhdyskuntarakenteen ja virkistysalueiden suunnittelua sekä rakentamista. Hallittu kasvuun vastaaminen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti on kaupunkisuunnittelun keskeisin haaste. Tehtävä edellyttää seudullista yhteistyötä, maankäytön suunnittelun kytkemistä kaupungin kokonaiskehittämiseen ja palvelujen tuotantotapojen uudistamista. Kaupungissa ja kaupunkiseudulla on tekeillä monta kaupungin kehitystä voimakkaasti linjaavaa suunnitteluhanketta. Maakuntakaavan, kaupunkiseudun rakennemallin, kaupungin yleiskaavan ja keskustan strategisen osayleiskaavan laatimistyöt ovat keskeisiä maankäytön ohjausvälineitä. Edellisiin liittyy liikenteen osalta tärkeitä suunnitteVUOSISUUNNITELMA 2015 Kaupunkiympäristön kehittäminen 3 luhankkeita muun muassa läntinen oikorata, tavarajärjestelyratapihan mahdollinen siirtäminen, raitiotieliikenne, Kehä 2:n yleissuunnittelu ja keskustan liikennesuunnittelu. Raitiotien suunnittelu kaupunginvaltuuston tekemän päätöksen mukaisesti edellyttää suunnittelu-, rakennus- ja kalustonhankintaryhmien kilpailuttamista. Valtion kanssa laadittavassa aiesopimuksessa todennäköisesti edellytetään kaavoituksen lisäämistä raitiotien vaikutusalueella. Hankkeen toteutus edellyttää kaikkien kaupunkiympäristön kehittämisen tilaajayksiköiden osallistumista hankkeen edistämiseen. Tulevissa talousarviossa joudutaan varautumaan erilaisten vaadittavien selvitysten teettämiseen. Joukkoliikenteessä seudullisen toimintatavan sisäänajo jatkuu. Järjestämistavan muutos sekä linjaston ja tariffijärjestelmän kehittäminen jatkuu häivyttämällä kuntarajoja. Tavoitteena on jatkaa palvelujen kehittämistä niin, että matkustajamäärät seudulla edelleen kasvaisivat. Talouden epävakaus jatkuu tuo epävarmuutta tulojen muodostumiseen. Rakennusurakkahintojen kustannusnousun arvioidaan olevan edelleen maltillista erittäin kireän kilpailutilanteen takia. Palvelujen laadun säilyttäminen nykyisellä tasolla on vaikeaa, koska tuottavuus ei parane suhteessa tarvittavaan rahoitukseen. Rahoituspaineita aiheuttavat yleinen kustannusten nousu, uudet alueet ja vaatimukset laadun parantamiselle. Toisaalta sekä suunnittelun että urakkahintojen kustannusnousun arvioidaan olevan edelleen maltillista kireän kilpailutilanteen takia. Myös mahdollinen öljyn hinnan halpeneminen voi jossain määrin helpottaa kustannuspaineita. Rantaväylän tunnelin rakennustyön edistyminen merkitsee, että sen mahdollistamia maankäytön kehittämishankkeita, kuten Ranta-Tampella, Mustalahti ja Santalahti, tulee aktiivisesti viedä eteenpäin. Toiminnan tehostaminen vaatii myös uusien toimintatapojen kehittämistä. Keskeistä on varmistaa yksiköiden välinen yhteistyö, ja että toiminnan prosessit tehostuvat. Yleisillä alueilla tapahtuvassa rakentamisessa pyritään pääsemään kaupungin yhteisten työmaiden osalta yhden rakennuttajan toimintamalliin. Palveluiden, asumisen, liikenteen ja maankäytön suunnittelun ja toteuttamisen (PALM) ohjelmointityökalun ja siihen liittyvän laaja-alaisen uuden työtavan käytöllä voidaan tarkastella kaupungin kehittämistä aiempaa kokonaisvaltaisemmin. Myös hankkeiden projektoiminen mahdollistaa niiden aktiivisen seurannan. Kaupunkistrategia ja valtuustokauden tavoitteet painottavat kasvun suuntaamista yhdyskuntarakenteen sisään sekä keskustan, aluekeskusten ja joukkoliikenteen laatukäytävien ympäristöjen vahvistamista. Tätä tavoitetta voidaan pitää yhtenä lähtökohtana muun muassa kaupungin yleiskaavatarkastelujen yhteydessä. Tähän liittyy myös raitiotiehankkeen ensimmäisen vaiheen maankäyttötarkastelut, mutta myös raitiotien jatkuminen keskustasta länteen mahdollistaa muun muassa Lielahden alueella tätä tavoitetta tukevia ratkaisuja. Vuonna 2015 osallistutaan sekä MAL-aiesopimuksen toteutukseen että käynnistetään uuden sopimuksen valmistelu. Myös keskustan liikennesuunnittelua jatketaan keskustan kehittämishankkeeseen sekä käynnissä olevaan keskustan strategiseen osayleiskaavaan liittyen. Keskustan katujen saneeraussuunnittelua tehdään valmistuneen liikenneverkkosuunnitelman pohjalta, keskittyen Kyttälän alueeseen. VUOSISUUNNITELMA 2015 Kaupunkiympäristön kehittäminen 4 Ydinprosessin talous Tuloslaskelma (1 000 euroa) TP 2013 VS 2014 VS 2015 Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Vuokratulot Muut toimintatulot Toimintatulot yhteensä 33 049 7 425 1 877 34 437 20 268 97 055 36 889 6 835 3 441 35 246 17 016 99 427 38 715 6 835 2 450 38 004 21 164 107 168 Valmistus omaan käyttöön 37 471 40 220 11 550 -23 0 0 -1 188 -1 -129 297 -2 704 -455 -342 -719 -97 258 -1 202 0 -138 839 -2 273 -435 -243 -380 -103 152 -1 200 0 -112 248 -2 345 -245 -242 -69 -104 799 -203 -3 725 2 369 Rahoitustulot ja -menot Poistot ja arvonalentumiset 35 -30 033 0 -28 851 0 -29 600 Tilikauden tulos -30 201 -32 576 -27 231 Toimintamenot Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot Henkilösivumenot Eläkemenot Muut henkilösivumenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokramenot Muut toimintamenot Toimintamenot yhteensä Toimintakate Investoinnit (1 000 euroa) Aineettomat hyödykkeet TP 2013 VS 2014 VS 2015 -6 494 -33 500 -45 900 Aineelliset hyödykkeet -38 013 -43 880 -56 085 Maa- ja vesialueet Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Keskeneräiset hankinnat -4 773 -12 546 -20 694 -3 500 -40 220 -160 0 -4 200 -51 885 0 0 INVESTOINNIT YHTEENSÄ -44 508 -77 380 -101 985 162 1 010 6 085 -44 346 -76 370 -95 900 15 790 17 500 17 280 Rahoitusosuudet NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ Pysyvien vastaavien hyöd. luovutustulot VUOSISUUNNITELMA 2015 Kaupunkiympäristön kehittäminen 5 Toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2015 Uusi kaupunkistrategiamme ”Yhteinen Tampere – näköalojen kaupunki” perustuu yhdessä tekemiseen sekä näkemykselliseen ja rohkeaan toimintaan. Strategian mukaan teemme yhdessä Suomen parasta ja houkuttelevinta, pohjoismaista suurkaupunkia. Meillä on näköaloja tulevaisuuteen, uuden sukupolven toimivaan, kauniiseen ja kansainväliseen kulttuurikaupunkiin. Lisäksi luomme houkuttelevat mahdollisuudet yrittäjyydelle ja työpaikkojen synnylle. Yrityksillä on näköaloja kasvuun ja kansainvälistymiseen. Strategiaa toteutetaan toimimalla yhdessä, vastuullisesti, avoimesti ja rohkeasti. Ydinprosessin toiminnalliset tavoitteet kohdistuvat erityisesti kaupunkistrategian kestävä yhdyskunta – näkökulman toteuttamiseen. Tavoitteet kohdistuvat kaikkiin toimialan yksikköihin. Keskeisenä ytimenä niissä on kuitenkin vastaaminen kestävästi kaupungin ennustettuun voimakkaaseen kasvuun. Kaupungin tasolla ratkaisujen perusteita haetaan kaupungin ja keskustan yleiskaavoilla. Merkittävään rooliin nousee rakenteen tiivistäminen sekä keskustassa että koko kantakaupungin alueella. Erityisesti tätä tavoitetta palvelee uusien suunniteltuun raitiotiehen tukeutuvien maankäyttömahdollisuuksien hyödyntäminen. Kaupungin kestävä kasvu edellyttää liikenneratkaisuissa joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn aktiivista edistämistä. Kuitenkin samalla pitää varmistaa, että esimerkiksi kaupungin keskusta on kaikilla kulkumuodoilla saavutettavissa. Kaupunkistrategian tavoite vuosille 2014–2017 Toiminnallinen tavoite 2015 Ydinprosessin toimenpiteet tavoitteen toteuttamiseksi Keskustan elinvoima on vahvistunut. Keskustan kehittämisohjelman toimenpiteillä on vahvistettu keskustan elinvoimaa Keskustan yleiskaava ja keskustan liikenneverkkosuunnitelmaan kytkeytyvä Kunkun parkin asemakaava ovat valmistuneet. Kehittämisohjelman järvenrantakaupunkiteemaa tukeva eteläpuiston ja sen lähialueiden yleissuunnitelma on valmistunut ja asemakaavaprosessi on käynnistetty. Asemakeskuksen alueelle laaditaan MALsopimuksen mukaisesti yleissuunnitelma ja ohjelmoidaan sen toteuttaminen aiesopimuksella yhteistyössä valtion osapuolten kanssa. Näsijärven rantavyöhykkeellä Ranta-Tampellan alueella ensimmäisistä kaupungin kortteleista on järjestetty tontinluovutuskilpailu ja Särkänniemen alueen kehittämisen mahdollistava yleissuunnitelma on laadittu. Joukkoliikenteen käyttö on lisääntynyt siten, että kulkutapaosuus on 22 prosenttia vuonna 2016 (2012=19%) Joukkoliikenteen matkustajamäärä on kasvanut 2 prosenttia vuodesta 2014 Keskustan länsipuolen ja erityisesti keskustorin ympäristön kehittämispotentiaalia ja vetovoiman vahvistamista taustoittava osallistava visiotyö on käynnistetty yhteistyössä alueen kiinteistönomistajien, yrittäjien ja kuntalaisten kanssa. Raitiotien allianssin kehitysvaihe on käynnistynyt ja kaluston kilpailutus on toteutunut Teiskontien joukkoliikennekaistajärjestely toteutettu, Hatanpään valtatien kaistojen jatkamisesta ja vyöhyketariffijärjestelmästä on päätös Edistetään lähijunaliikenteen käyttöönottoa Tesomalla VUOSISUUNNITELMA 2015 Kaupunkiympäristön kehittäminen Kävely ja pyöräily ovat lisääntyneet siten, että yhteenlaskettu kulkutapaosuus on 34 prosenttia vuonna 2016. (2012=Kävely 25 %, pyöräily 6 %). Pyöräilijöiden keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä on kasvanut 2 prosenttia vuoteen 2014 verrattuna Yhdyskuntarakenteen täydentäminen on lisännyt alueiden viihtyisyyttä ja elinvoimaa. Yli 70 prosenttia kaavoitetusta asuinkerrosalasta sijoittuu keskuksiin, ratavyöhykkeille ja joukkoliikenteen laatukäytäville. Asemakaavoitusta toteutetaan valtion kanssa solmitun MAL-sopimuksen ja raitiotieratkaisun yhteydessä tehtävän sopimuksen mukaisesti Yritystontti- ja toimitilatarjonta on kasvanut vuosittain 5 prosenttia Asuntokanta on monipuolinen, ja kaupungissa on riittävästi opiskelija-asuntoja sekä kohtuuhintaisia vuokraasuntoja. Yritystonttitarjonta on kasvanut 5 prosenttia vuodesta 2014 Asemakaavavaranto on vähintään 3 vuotta 6 Kehitetään Tampere-Kangasala laatukäytävää, täydennetään keskustan kävely- ja pyöräilyverkkoa ja suunnitellaan kantakaupungin alueelle esimerkillisen laadukas pyöräilyväylä. Laaditaan 2-3 kaupungin yksikölle erityisesti työmatkoihin ja työhön liittyvään liikkumiseen kohdistuva suunnitelma. Kantakaupungin yleiskaavassa 2040 esitetään em. vyöhykkeiden maankäytön tehostamismahdollisuudet Toteutetaan asemakaavoitusohjelmaan priorisoitu strategiassa asetettua tavoitetta vastaava kokonaisuus. Raitiotien linjauksen eteläosan asemakaavat valmistuvat ja seuraavan vaiheen asemakaavat käynnistyvät. EHYT-yleissuunnitelmien pohjalta käynnistetään asemakaavoja 30 000 kem2/vuosi (4 v. liukuva keskiarvo) Lisätään heti luovutettavissa olevien tuotantotoiminnan tonttien tarjontaa asemakaavoitetuilla ja kunnallistekniikan piirissä olevia alueilla. Asemakaavoitusohjelman kohteiden toteuttaminen: 2000 asuntoa, joka vastaa n. 220 000 kem2/v ja 100 000 kem2/v muille toiminnoille (4 v. liukuva keskiarvo). Toteutettava kaavoituskokonaisuus kasvattaa asemakaavavarantoa, joka jo lähtötilanteessa vastaa toiminnallista tavoitetta. Valmistellaan kantakaupungin yleiskaavaluonnos vaihtoehtoineen Omakotitalotontteja on luovutettu 120 kappaletta Mahdollistetaan kaavoituksella 300 pientaloasunnon rakentaminen, joista vähintään 120 on erillispientaloja. Omakotitontteja luovutetaan Vuoreksen Isokuusesta, Hervanta-järven lintuhyistä sekä Kämmenniemestä. Rakennuslupa on myönnetty 560 ara-asunnolle. Luovutetaan tontteja kohtuuhintaiseen vuokraasumiseen 30 000 kem2 VUOSISUUNNITELMA 2015 Kaupunkiympäristön kehittäminen 7 Kaupunkirakenne- ja ympäristösuunnitelma on yhdyskuntalautakunnan, Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan ja konsernihallinnon kaupunkikehitysryhmän yhteinen asiakirja, jonka perusta on Tampereen kaupunkistrategiassa ja sen tavoitteissa. Toimintasuunnitelmassa linjataan Tampereen kaupungin fyysisen ympäristön kehittämisen kannalta keskeiset asiat käynnissä olevan valtuustokauden ajalle. Kaupunkirakenne- ja ympäristösuunnitelman tavoite Toimintasuunnitelman toimenpiteet Ydinprosessin toimenpiteet vuodelle 2015 Ylläpidon laatu on parantunut välttävästä tyydyttävään ja palveluiden järjestämisen kustannus on vertailukaupunkien keskiarvoa edullisempi Kunnossapitoa keskitetään joukkoliikenteen ja pyöräilyn laatukäytäville, muualla laatutaso määritetään toimintaedellytysten mukaiselle tasolle Tyytyväisyys kunnossapidon tasoon on parantunut Maankäyttö, asuminen, liikenne ja palvelut suunnitellaan entistä tiiviimmässä ja määrämuotoisemmassa yhteistyössä Tampereella ja kaupunkiseudulla. Kaupungin investointi- ja kaupunkirakentamishankkeet priorisoidaan vaikuttavuuden ja kustannusten suhteen, investointien ajoitus on tarpeen kannalta yhteen sovitettu Projektoidaan keskeiset hankkeet kehittämissalkkumallin mukaisesti Keskustan asemaa urbaanin asumisen paikkana ja työpaikkojen keskittymänä vahvistetaan Selvitetään mahdollisuudet muodostaa Tammerkoskesta maailmanperintökohde ja perustaa Tampereelle kansallinen kaupunkipuisto Määritellään pysäköintipolitiikka ja normit Liikkumisen hallintaa on kehitetty Logistiikan ja liikenneyhteyksien kehittyminen vahvistaa alueen kilpailukykyä Toteutetaan PALM-suunnitelman toteutusohjelmassa hyväksyttyjä hankkeita Kansallisen kaupunkipuiston tarveselvitys valmistuu vuoden 2015 aikana. Hyväksytään pysäköintipolitiikka kevään 2015 aikana ja käynnistetään pysäköintipolitiikan mukaiset tärkeimmät toteutussuunnitelmat. ITS Factorylle haetaan uusia jäseToimitaan aktiivisesti älyliikenteen kehityksessä luomalla ITS Factorys- niä, mahdollistetaan uusien innovatiivisten hankkeiden toteutumista ta uusien innovaatioiden testi- ja kehitysalusta sekä mahdollistetaan sekä älyliikennetoimijoiden liikevaihdon kasvua. Avoimen datan kansainvälisesti korkealuokkaisia puolella jatketaan liikenteen reaaliliiketoimintalähtöisiä älyliikenteen aikaisen tilannekuvan luomista, liipalveluja ja ratkaisuja kennedatan keräämistä ja avaamista sekä kehittäjätukea ja osallistutaan kilpailuihin aktivoimaan kehitystä. INKA-hankkeen yhteydessä toteutetaan liikenteen reaaliaikaisen tilannekuvan hankintaa sekä valmistellaan liikkumisen mobiilimaksamista ja Tampereen kaupungin toimenpiteitä liikenne palveluna – ekosysteemin mahdollistamiseksi VUOSISUUNNITELMA 2015 Kaupunkiympäristön kehittäminen 8 Kehittämishankkeet Kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti kaupungin projektikokonaisuutta johdetaan vuoden 2015 alusta lähtien projektisalkkumallilla. Projektisalkkumallin tavoitteena on varmistaa projektien strategianmukaisuus ja tuloksellisuus. Kaupungin projektit luokitellaan neljään kehittämiskokonaisuuteen, jotka ovat elinvoima ja kilpailukyky, hyvinvointi, kaupunkirakenne ja -ympäristö sekä organisaation toimintakyky. Kaupunkirakenne- ja ympäristö –kokonaisuus yhdistää kaupunkistrategian ja kaupunkirakenne- ja ympäristösuunnitelman kaupunkiympäristön kehittämistä koskevat tavoitteet ja niitä toteuttavat kehittämisprojektit ja tutkimukset. Kaupunkirakenne- ja ympäristö -kokonaisuuden painopisteitä ovat kestävä kaupunkikehitys, houkutteleva asuminen, kestävä liikkuminen, elinvoimainen keskusta sekä elinkeinoelämän toimintamahdollisuudet. Kaupunkirakenne ja –ympäristö projektisalkku jaetaan aluekehityshankkeisiin ja muihin kehityshankkeisiin. Projektisalkkumallia kehitetään aktiivisesti vuoden 2015 aikana. Vuonna 2015 ydinprosessi on mukana monissa erilaisissa kehittämis- ja laaja-alaisissa suunnitteluhankkeissa. Kaupungin kehittämisen kannalta keskeisimmät hankkeet ovat kaupunkiraitiotien toteutussuunnittelu yhdessä Liikenneviraston kanssa, sekä osallistuminen maakuntakaavan laatimiseen. Raitiotiehanke on keskeinen kaupunkisuunnitteluhanke, johon liikenteellisen suunnittelun lisäksi kytkeytyy erittäin merkittävä täydennysrakentamisen suunnittelu. Raitiotien toteutussuunnitelma laaditaan projektiallianssimallilla, jossa valittu sopimuskumppani toteuttaa hankkeen suunnittelun ja rakentamisen yhteistoiminnassa tilaajan kanssa. Allianssin kilpailutuksen rinnalla käynnistetään myös kaluston kilpailutus. Keskeinen tilaajan toiminnan kehittämishanke on maankäytön suunnittelun kokonaisprosessin sujuvoittaminen, joka on kaupunginvaltuuston linjaaman TOP 10 rakenneuudistusten listalla. Kaavoitusprosessia sujuvoitetaan mm. ohjelmointi- ja seurantajärjestelmän käytöllä ja prosessien aktiivisella kehittämisellä sekä maankäyttö- ja rakennuslain muutosten hyödyntämisellä. Poikkeamislupaprosessia pyritään nopeuttamaan. Valmistellaan yhdyskuntalautakunnalle päätettäväksi esitys johtosäännön muutokseksi, jolla vaikutuksiltaan ja laajuudeltaan vähäiset poikkeamiset asemakaavoista delegoidaan asemakaavapäällikön päätettäviksi. Vaikutuksiltaan ja laajuudeltaan merkittävät poikkeamispäätökset käsittelee jatkossakin yhdyskuntalautakunta. Pohjoisella suuralueella rakentamista pyritään sujuvoittamaan. Kyläkaavojen suunnitelluille rakennuspaikoille haettavat suunnittelutarveratkaisut, joille haetaan samanaikaisesti myös rakennuslupaa, delegoidaan johtosäännön muutoksella rakennustarkastajan päätettäviksi. Laaja-alaisista maankäytön suunnitteluhankkeista keskeinen on kantakaupungin yleiskaava, jonka laatiminen on käynnistetty. Toinen on yhdyskuntarakenteen kestävään eheyttämiseen tähtäävä EHYT-projekti, johon liittyviä täydennysrakentamisen yleissuunnitelmia ja selvitystöitä on ohjelmoitu usealle vuodelle ja kolmas strateginen keskustan kehittämishanke, jota tehdään yhdessä kaupunkikehitysryhmän kanssa ja johon liittyy keskustan osayleiskaavan laatiminen. Keskustan liikenneverkkosuunnittelu on edennyt vaiheeseen, jossa tarkennetaan katuverkon kehittämisratkaisut sekä niiden vaiheistus. Tähän liittyy keskeisesti Hämeenkadun yleissuunnitelman hyväksyminen sekä raitiotien toteutussuunnittelu. Keskustan yleisten alueiden kehittämisessä tulee huomioida myös Asemakeskuksen, Tullin alueen, Särkänniemen alueen sekä Eteläpuiston tulevat liikenneratkaisut. Tilaajan toimintatapojen jatkuva kehittäminen on keskeinen tavoite. Markkinoiden avaaminen kilpailulle mahdollistaa kustannussäästöjä. Alueelle voi syntyä uusia palveluita tuottavia yrityksiä ja nykyiset voivat laajentaa toimintaansa, mikä lisää seudun työpaikkoja. Tilaajan hankinta- ja projektihallinnan osaamista vahvistetaan koulutuksella ja toimintatapojen kehittämisellä. Projektinhallinnan ja hankintamenettelyiden osaamisen kehittämisen lisäksi investointien kustannustietouden parantaminen on erittäin tärkeää. Kaupunkiympäristön rakentamisen ja ylläpidon tilaaja osallistuu aktiivisesti tärkeimpien valtakunnallisten tilaajaorganisaatioiden kanssa Infrastruktuurikustannusten hallintaprojektissa kehitettyjen työkalujen hyödyntämiseen. VUOSISUUNNITELMA 2015 Kaupunkiympäristön kehittäminen 9 Maaomaisuuden hallinta ja kehittäminen Palvelukokonaisuuteen kuuluvat maanhankinta ja -luovutus sekä maaomaisuuden edunvalvonta. Näistä tehtävistä vastaa kaupunkikehitysryhmän kiinteistötoimi. Edelleen palvelukokonaisuuteen kuuluvat maankäytön suunnittelu (kaavoitus), yleisten alueiden suunnittelu ja kaupunkikehitysryhmään kuuluvat aluerakennushankkeet (Vuores ja Keskusta). Ensisijaisena tehtävänä on toteuttaa kaupungin strategisissa tavoitteissa linjattua maankäyttöpolitiikkaa. Maaomaisuuden hallinnan ja kehittämisen toiminnoilla luodaan edellytykset palveluiden, asumisen ja elinkeinoelämän rakentamiselle sekä näitä palvelevan yhdyskuntatekniikan, liikennejärjestelmän ja viheralueiden toteuttamiselle tasapainoisen ja kestävän yhdyskuntarakenteen tavoitteiden mukaisesti. Kaavoitusprosessin kehittäminen on toiminnallinen tavoite, jonka keskeisenä toimenpiteenä on ollut ohjelmointi- ja seurantajärjestelmän käyttöönotto vuonna 2014. Järjestelmän avulla ohjelmoidaan ja aikataulutetaan koko kaavoituksen työsalkku sekä varmistetaan käynnistyvien hankkeiden resursointi ja aikataulujen ennakoitavuus. Hankkeiden etenemistä seurataan kuukausittain. Muita toimenpiteitä ovat vuorovaikutuksen jatkuva kehittäminen asukkaiden ja luottamushenkilöiden kanssa sekä 2014 käynnistynyt määrämuotoisten aloituspalaverien järjestäminen rakentajien kanssa. Prosessityöllä on sujuvoitettu toimintaa mm. yhtenäistämällä kaavaharkinnan menettelyjä. Asemakaavoituksen sitovan määrällisen tavoitteen nostaminen kaavavarannon kasvattamiseksi (10% lisäys tavoitteisiin vuonna 2014) on edellyttänyt töiden organisoimista sujuviksi. Prosessityötä jatketaan vuonna 2015 täydentämällä prosessikuvausta ja toimintojen ohjeistusta yhtenäisten ja sujuvien menettelyjen varmistamiseksi. Pilottihankkeena käynnistetään kevennetyn kaavoitusmenettelyn kokeilu pienissä hankkeissa sekä ristiriidattomissa keskisuurissa hankkeissa. Pilottihankkeissa kokeillaan asemakaavoituksen valmisteluvaiheen kuulemisen yhdistämistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteyteen. Asemakaavoitusohjelmaan priorisoidaan hankekokonaisuus, joka vastaa kaupunkistrategiassa ja kaupunkirakenne- ja ympäristösuunnitelmassa asetettuja tavoitteita. Kaavavarannon kasvun varmistamiseksi painopiste työkannassa asetetaan rakentamismahdollisuuksia tuottaviin kaavahankkeisiin. Lisäksi tavoitteita ovat pientaloasuntojen määrän kasvattamisen mahdollistaminen kaavoituksella, yritystonttitarjonnan kasvattaminen 5 prosentilla sekä 70 prosentin tavoite kaavoitetun kerrosalan sijoittumisesta keskuksiin, ratavyöhykkeille ja joukkoliikenteen laatukäytäville. Keskustan ja aluekeskusten aseman vahvistaminen on myös keskeinen tavoite. Kaupunkiseudun tulevan kasvun suunnat määrittyvät luonnosvaiheeseen tulevassa Pirkanmaan maakuntakaavassa, jonka valmistelussa Tampereen kaupungin rooli on keskeinen. Tampere on keskeisesti osallistunut kaupunkiseudun kuntien yhteistyönä valmistuneeseen, MAL-aiesopimuksen mukaiseen rakennesuunnitelmaa tarkistavaan uudistustyöhön. Uuden MAL-aiesopimuksen valmistelu käynnistyy keväällä 2015. Yleiskaavoituksella luodaan edellytykset kaupungin kestävälle kasvulle. Koko Tampereen kantakaupungin käsittävän Kantakaupungin yleiskaava 2040:n tavoitteet hyväksytään alkuvuodesta ja luonnos sekä mahdolliset vaihtoehtoiset skenaariot valmistuvat vuoden loppuun mennessä. Yleiskaava kytkeytyy kiinteästi kaupunkistrategiaan ja kaupungin palvelumallin kehittämissuunnitelmaan. Kantakaupungin yleiskaavassa näytetään kasvun suunnat ja periaatteet nykyisten asukkaiden elinympäristön laatua kehittäen. Työn aikana kehitetään yleiskaavan laatimisprosessia siten, että sen sisältö voidaan kytkeä kaupunkistrategian painotuksiin ja että kaava voimassaolonsa aikana vastaa nykyistä paremmin yhdyskuntarakenteen muuttuviin tarpeisiin. Tulevien vuosien asuntojen kysyntään varaudutaan myös Nurmi-Sorilan ja Ojalan osayleiskaavoilla, jotka tulevat kaupunginvaltuuston hyväksymiskäsittelyyn. Keskustan osayleiskaavalla määritellään keskusta-alueen kehittämisen yleislinjaukset. Kaavaehdotus valmistuu alkuvuodesta 2015 ja kaava tulee hyväksymiskäsittelyyn samana vuonna. Kämmenniemen palvelukeskuksen ja asuntoalueiden laajentumiseen varaudutaan laatimalla selvityksiä aloitettavaan osayleiskaavaan, joka laaditaan asemakaavoituksen pohjaksi. Pohjoisen suuralueen kyläalueiden osayleiskaavojen valmistelua jatketaan Terälahden alueella, jonne valmistuu osayleiskaavaehdotus. Valmistelua jatketaan pohjoisen suuralueen vesihuoltolinjauksen pohjalta. Kaupunkistrategian linjausten mukaisesti kaupunkisuunnittelussa suositaan täydennysrakentamista yhdyskuntarakenteen sisällä. Lähtökohtana on yhdyskuntarakenteen eheyttämisen mahdollisuuksia selvittänyt EHYT-hanke, jonka loppuraportissa on esitetty johtopäätelmiä ja toimenpide-ehdotuksia täydennysrakentamisen edistämiseksi. Toimenpide-ehdotuksista keskeisin on laatia aluekehittämiskohteita eli eri kaupunginosia koskevia yleissuunnitelmia, joilla luodaan tavoitetila hyvälle täydennysrakentamiselle. VUOSISUUNNITELMA 2015 Kaupunkiympäristön kehittäminen 10 Hakametsän ja Multisillan yleissuunnitelmat valmistuvat. Katuraitiotien yleissuunnitelman yhteydessä laadittuja alustavia maankäytön yleissuunnitelmia joukkoliikenteen laatukäytävän varrella sijaitseville Turtolan ja Hallilan alueille hyödynnetään tarkemmassa täydennysrakentamisen suunnittelussa. Aluekeskukset käsittävä korkean rakentamisen selvitys sekä täydentyvää kaupunkirakennetta tasapainottava avoimien maisematilojen selvitys ja TeiskoAitolahden kulttuuriympäristöselvitys valmistuvat. Pysäköintipolitiikan linjauksia käsittelevä ohjelma valmistuu sisältäen uudistetut pysäköintinormit. Ohjelma käsittää autojen pysäköinnin lisäksi pyöräpysäköintiä koskevan ohjeistuksen. Asemakaavoituksella mahdollistetaan kaupungin kehittymisen kannalta riittävä asuin- ja työpaikkarakentamisen taso ja tonttivaranto. Asemakaavavaranto vastaa tavoitteeksi asetettua kolmen vuoden tasoa ja kaavoitusohjelmaan priorisoitujen hankkeiden mitoitus kasvattaa toteutuessaan varantoa. Asuntorakentamisen määrältään mittavimpia kohteita ovat Hervantajärven uuden alueen ensimmäinen vaihe, Haukiluoma ja Tesoman taimiston alueet sekä Vuoreksen Västinginmäki ja Isokuusen puukaupunki. Kerrostalopainotteisia täydennysrakentamiskohteita sijoittuu ydinkeskustaan (mm. 10-kortteli), Tammelaan (mm. Tammelan puistokatu 21, Osmonmäki ja Tammelan TOAS) sekä Haukiluomaan ja Tesoman ytimeen rata-alueen vierelle. Viime mainitussa kaavassa mahdollistetaan myös lähijunan pysäkin rakentaminen Tesoman keskustaan. Raitiotien suunnitteluun liittyen kaavoitetaan täydennysrakentamista reitin varrelle Hallilaan. Innovatiivinen hybridirakentamisen hanke Tammelan stadion käsittää jalkapallostadionin lisäksi asuntoja ja liiketiloja. Hankkeen suunnittelu pohjautuu 2014 järjestettyyn arkkitehtikilpailuun. Pientalovaltaisista alueista mittavin on Vuoreksen Västinginmäki Särkijärven pohjoisrannalla. Muita pientaloja käsittäviä alueita ovat mm. Hervantajärvi, Linnainmaa ja Ryydynpohja. EHYT-yleissuunnitelmien pohjalta laaditaan asemakaavat mm. Haukiluomaan ja Tesomalle. Opiskelija-asunnoille kaavoitetaan alueita mm. Tammelaan ja Lapinniemeen. Maankäytön suunnittelulla pyritään omalta osaltaan edistämään yrityselämän sijoittumista Tampereelle. Vuonna 2014 kaavoitettiin erittäin merkittäviä alueita teollisuuden, kaupan ja muiden toimitilojen käyttöön (yhteensä yli 600 000 kem2). Tulevien tavoitteiden saavuttamiseksi työpaikka-alueiden kaavoittaminen on edelleen tärkeänä painopisteenä. Monilla alueilla luontoarvot aiheuttavat riskejä mahdollisuudelle kaavoittaa alueet tehokkaasti teollisen toiminnan käyttöön. Teollisuus- ja toimitila-alueita kaavoitetaan Aitovuoren alueelle ja Linnainmaalle Sammon valtatien varrelle. Toimitilaa sisältyy lisäksi kaavoihin mm. Tammelassa ja Tesomalla. Muita vuonna 2015 valmistuvia kaavoituskohteita ovat mm. Kunkun parkki ja raitiotien varikko Hervannassa sekä päiväkodit Multisiltaan ja Härmälään. Tampereen maapoliittiset linjaukset 2014-2017 hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa maaliskuussa 2014. Kaupungin raakamaan hankintaa suunnataan kantakaupungin alueella asemakaavattomiin alueisiin sekä rakennesuunnitelman ja yleiskaavoitusohjelman kasvusuunnille. Raakamaa-alueet pyritään saamaan kaupungin omistukseen jatkosuunnittelun kannalta riittävän ajoissa vapaaehtoisin kaupoilla tai muilla vapaaehtoisilla toimenpiteillä. Tarvittaessa käytetään myös lainsäädännön sallimia lunastus- tai muita menettelyitä. Kantakaupungin alueella ei ole enää yksityisomistuksessa olevia laajoja raakamaa-aluekokonaisuuksia. Jäljellä olevat raakamaa-alueet ovat kuitenkin sijainniltaan tai muilta ominaisuuksiltaan tärkeitä, joten näiden alueiden osalta pyritään etenemään maanhankinnassa aktiivisesti. Uusista asuntoalueista Ojalan alueen raakamaan hankinta on saatettu jo lähes loppuun. NurmiSorilan alueen maanhankinta viedään määrätietoisesti eteenpäin. Kaupunki on aktiivinen myös jo kaavoitettujen alueiden maanhankinnassa. Esimerkiksi lopetettujen teollisuuslaitosten maa-alueiden hankkiminen kaupungin omistukseen on joissakin tilanteissa perusteltua. Maankäyttösopimuksia käytetään maapolitiikan välineinä maankäytön muutostilanteissa yksityisten alueita asemakaavoitettaessa. Vuoden 2015 aikana saatetaan loppuun maankäyttösopimuksia merkittäville muutosalueille kuten Ratapihankadun varteen, Kaupin kampusalueelle ja Santalahteen. Maankäyttösopimuksissa pyritään entistä useammin saamaan maankäyttösopimuskorvaus merkittäviltä osin tonttimaana. Tällä voidaan turvata kaupungin tonttitarjontaa eri puolilla kaupunkia. Täydennysrakentamisen edistämiseksi linjattuja maankäyttösopimusten kannustimia pyritään edelleen saattamaan aktiivisesti todellisiin hankkeisiin ja sopimuksiin vuoden 2015 aikana. Kaupungin tavoitteena on tarjota monipuolisia tontteja niin asunto- kuin yritystoiminnan rakentamiseen. Vuoden 2014 aikana selvästi merkittävin alue asuintontinluovutuksen kannalta on edelleen Vuores. Muut keskeiset alueet VUOSISUUNNITELMA 2015 Kaupunkiympäristön kehittäminen 11 ovat Hervantajärven Lintuhytti, Lentävänniemen keskusta sekä Härmälänranta. Ranta-Tampellan alueella järjestetään tontinluovutuskilpailu kaupungin omistuksessa olevasta rantakorttelista. Yrityselämän tarpeisiin tontteja luovutetaan sekä tuotantotoiminnalle, kaupalle että muille erityyppisille toimitiloille. Kaupan ja toimitilarakentamisen tonttitarjonnan kannalta keskeisiä ovat keskusta ja alakeskukset sekä kampusalueet kuten Kauppi ja Hervanta. Heti luovutettavissa olevien tuotantotoiminnan tonttien tarjontaa lisätään erityisesti Ruskon alueella. Lähivuosien tulevan tuotantotoiminnan tontinluovutuksen kannalta on tärkeää, että Lahdesjärven eteläosan, Kolmenkulman, Sarankulman ja Tarastejärven asemakaavat sekä infran toteuttaminen etenevät. Talousarviovuonna pyritään luovuttamaan omatoimiseen rakentamiseen n. 120 omakotitonttia. Tavoitteena on luovuttaa yhtiömuotoiseen asuinkerros- ja rivitalorakentamiseen n. 80.000 kem2, josta n. 30.000 kem2 kohtuuhintaiseen vuokra-asuntotuotantoon. Toimitilarakentamiseen tavoitteena on luovuttaa n. 20.000 kem2 sekä teollisuus- ja varastorakentamiseen n. 50.000 m2. Tonttivarantoa luovutetaan käypään hintaan. Määrällisiä tavoitteita ei pyritä saavuttamaan hintatasoa halventamalla. Talouden tehostamistoimenpiteenä jatketaan erityisesti kaupungin omalle palvelutuotannolle tarpeettoman kiinteistöomaisuuden realisointia. Tätä tehdään yhteistyössä tilakeskuksen ja kiinteistötoimen kanssa. Monet realisointikohteet edellyttävät asemakaavallista kehittämistä ennen realisointia. Vuoden 2015 aikana eteenpäin vietäviä em. tyyppisiä kehittämiskohteita ovat mm. Pyynikintie 2 ja Pellervon koulun alue. Kaavoituksen ja yleisten alueiden suunnittelun yhteistyötä tehostetaan mm. lisäämällä vuorovaikutusta kaavojen tavoitteiden määrittelyvaiheessa ja kehittämällä kaavoitusprosessin aikaista yhteistyötä. Yleisten alueiden suunnittelussa pyritään tekemään vähintään yleissuunnitelmatasoiset infran kehittämissuunnitelmat samanaikaisesti asemakaavojen laatimisen kanssa. Näin pystytään kehittämään suunnittelun vuorovaikutusprosessia, parantamaan kaavassa esitettyjen ratkaisujen laatua, ja konkretisoimaan esitettäviä ratkaisuja. Kantakaupungin yleiskaavan liikennesuunnittelu jatkuu v. 2015 vaihtoehtojen laadinnalla ja vaikutusten arvioinnilla. Vuoden 2014 lopussa valmistuvan kestävän liikkumisen esiselvityksen pohjalta käynnistetään tarvittava jatkosuunnittelu tavoitteena EU:n määrittelemän prosessin (SUMP) mukainen toiminta. Pysäköintipolitiikka viimeistellään kevään 2015 aikana ja käynnistetään siinä määriteltyjen toimenpiteiden toteutussuunnittelu. Raitiotien suunnittelua jatketaan valtuuston päätöksen pohjalta. Raitiotien suunnittelu priorisoidaan tärkeimmäksi suunnitteluhankkeeksi. Ennen kesällä 2015 käynnistyvää projektiallianssia tarkennetaan haastavien keskustajaksojen yleissuunnitelmaratkaisuja. Pyynikintorin ja Hervannan välisen osuuden katu- ja rakennussuunnittelu käynnistetään. Hatanpään valtatien joukkoliikennekaistojen katusuunnitelma käynnistetään vuoden 2015 alussa valmistuvan liikenteellisen tarkastelun pohjalta. Pysäkkien laatutason ja liikennejärjestelyjen parantamisen suunnittelua jatketaan. Hämeenkadun suunnittelua jatketaan osana joukkoliikenneratkaisujen ja keskustan kehittämisen suunnittelua. Hämeenkadun katu- ja rakennussuunnitelman laatiminen aloitetaan viimeisteltävänä olevan yleissuunnitelman pohjalta. Hämeenkadun itäpään joukkoliikennekokeilun vaikutusarviointia jatketaan. Keskustan katujen suunnittelua jatketaan keskustan strategisen osayleiskaavan liikenneverkkoratkaisun, Kyttälän katujen päivitettävän yleissuunnitelman ja saneerausohjelman sekä keskustan katutilaohjeen pohjalta. Vuonna 2015 suunniteltavia kohteita ovat Tuomiokirkonkadun kävelykatu Hämeenkadusta etelään, Verkatehtaankatu, Aleksanterinkatu ja Otavalankatu. Keskustakehän yleissuunnittelu käynnistetään Asemakeskuksen ja Eteläpuiston yleissuunnitelmien laatimisen rinnalla. Rantaväylän kehittämiseen liittyvien katujen suunnittelua viedään eteenpäin. Ratapihankadun pohjoisosan katusuunnittelua jatketaan. Ratapihankadun eteläosan katuratkaisuja tarkennetaan sekä Viinikan liittymän toimivuuden ja turvallisuuden parantamiseen tähtäävää katusuunnittelua jatketaan. Santalahden ja Mustalahden välisten katujärjestelyjen yleissuunnittelu käynnistetään osana alueen maankäytön suunnittelua. Uusien ja kehitettävien alueiden katusuunnittelua tehdään mm. Härmälänrannan, Lentävänniemen keskustan eteläosan, Lahdesjärven, Vuoreksen Isokuusen ja Västinginmäen, Kalevanrinteen, Hervantajärven ja Ojalan alueilla. Suunnittelussa tähdätään uusien kaava-alueiden toteuttamiseen tontinluovutusten mukaisessa järjestyksessä. Lisäksi yleisten alueiden suunnittelussa osallistutaan EHYT – kohteiden suunnitteluun. Aitolahden ylittävästä tai alitVUOSISUUNNITELMA 2015 Kaupunkiympäristön kehittäminen 12 tavasta tieyhteydestä tehdään alustava selvitys liittyen Hirviniemen alueen mahdolliseen maankäytön lisäämiseen tulevaisuudessa. Katujen saneerauksia jatketaan alueellisten suunnitelmien mukaan. Saneeraussuunnittelun painopiste tulee vähitellen siirtymään poikkileikkaukseltaan ylileveiden ja teknisiltä ratkaisuiltaan vanhentuneisiin pääkatuihin ja pääkokoojakatuihin. Vuonna 2015 aloitetaan Opiskelijankadun ja Teekkarinkadun suunnittelu. Siltojen suunnittelussa painopiste on huonokuntoisten ja painorajoitteisten siltojen uusimisessa sekä raitiotiehen liittyvien siltojen suunnittelussa. Huonokuntoisten siltojen osalta käynnistetään uuden Kalevantien sillan suunnittelu. Kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden parantamisen pääpaino on pääreittien laatutason kohottamisessa. Tampereella sovellettavista pyöräväyläratkaisuista laaditaan ohje ja kantakaupungin alueelle suunnitellaan esimerkillisen laadukas pyöräilyväylä. Seudullisten pyöräilyn laatukäytävien suunnittelua jatketaan mm. Kangasalan ja Pirkkalan suuntaan. Näsijärven rantareitin suunnittelua jatketaan Santalahden ja Lentävänniemen välillä. Keskustan kävely- ja pyöräilyverkon täydentämisen suunnittelua jatketaan, kohteina ovat mm. raitiotien suunnitteluun liittyvät kadut ja Lapintie. Tehtyjen inventointien ja kuntoarviointien pohjalta käynnistetään katusuunnitelmien laadinta huonokuntoisempien jalankulku- ja pyöräteiden saneeraamiseksi. Kävelyn ja pyöräilyn viitoitus- ja opastusjärjestelmän toteutussuunnittelua jatketaan. Kantakaupungin yleiskaavassa määritellään pyöräilyn pääreittien tavoiteverkko. Liikkumisen hallinnan alueella jatketaan Tampereen seudun liikkumisen ohjauksen toimintaa tavoitteena löytää tehokkaita tapoja vaikuttaa liikkumisen kulkumuoto-osuuksiin. Tampereen kaupungin henkilöstön liikkumissuunnitelmien laatiminen aloitetaan tehdyn liikkumistutkimuksen pohjalta. Tavoitteena on laatia 2-3 kaupungin yksikölle liikkumissuunnitelma vuonna 2015. Tampereen häiriönhallintasuunnitelman laatimista jatketaan. Suunnitelman avulla varaudutaan mahdollisiin tulevaisuuden häiriötilanteisiin erityisesti Rantatunnelissa ja Tammerkosken ylittävillä silloilla. Tampereen häiriön- ja liikenteenhallintasuunnitelman laatimista jatketaan. Liikenteen reaaliaikaisen tilannekuvan saamiseksi valmistellaan innovatiivinen hankita. Liikenne palveluna -teemasta laaditaan esiselvityksen pohjalta tarkempi suunnitelma. ITS Factoryn strategiaa toteuttavia selvityksiä laaditaan ja tukitoimintoja jatketaan. Toteutetaan liikennejärjestelmän tilan seurantajärjestelmä, jossa yhdistetään nykyiset erilliset kyselyt ja kehitetään kyselyn toteutusta (mukana ainakin kävely, pyöräily, joukkoliikenne ja kunnossapito). Viheralueohjelman päivittämistä vuosille 2015-2024, kansallisen kaupunkipuiston tarveselvitystä sekä liikunta- sekä ulkoilupaikkoja koskevaa viherpalveluohjelmaa jatketaan. Leikkipaikkojen kehittämisessä keskitytään leikkipaikkaohjelmassa mainittujen toimenpiteiden toteuttamiseen. Uusia puistoja suunnitellaan mm Niemenrantaan. Keskustan puistojen osalta jatketaan mm. Näsinpuiston peruskorjaussuunnittelua. Kantakaupunkialueen hulevesiohjelman jalkautusta jatketaan. Hulevesien tulvimisen ongelmakohteet selvitetään ja ongelmakohtien parannustoimenpiteet suunnitellaan kustannusarvioineen. Ongelmakohtien parannustoimenpiteisiin varaudutaan lähitulevaisuudessa. Hulevesiohjelmassa laadittujen keskeisimpien kehittämistoimenpiteiden toteuttamista jatketaan ja kaupungin eri hallintokuntien ja hulevesien hallinnan eri sidosryhmien yhteistyötä vahvistetaan. Vesihuoltolain sekä maankäyttö- ja rakennuslain uudistumisen vaikutukset selvitetään ja lakimuutosten toimeenpanoa valmistellaan. Pohjoisen alueen vesihuollon kehittämistä jatketaan suunnitellusti.. Aluerakennushankkeet Keskusta-hanke Keskustan kehittämisohjelmaa toteuttava ja keskustan muutos- ja kehityshankkeita koordinoiva Keskustahanke on strategisesti merkittävä ylätason aluekehitysohjelma. Keskustan kehittämisohjelma on keskustan maankäytön ja liikenteen kokonaiskonsepti. Myös elinvoimaa ja viihtyisyyttä vahvistetaan pitkäjänteisesti ja johdonmukaisesti Keskustan kehittämisohjelman toimenpiteillä kaupunkistrategian painotusten mukaisesti. Keskustahankeen tavoitteena on, että 1) Kävely, pyöräily ja joukkoliikenne sekä maanalainen pysäköinti ovat sujuvia. 2) Keskustan uudis- ja täydennysrakentamista toteutetaan laadukkaasti. 3) Maankäyttöä, asumista, liikennettä ja palveluja tarkastellaan yhtenä kokonaisuutena. 4) Tiivis, vihreä ja vähähiilinen yhdyskuntarakenne tukee koko kaupunkiseudun kehitystä. 5) Kaupungin kasvu suuntautuu nykyisen yhdyskuntarakenteen sisään. 6) Keskustaa kehitetään monipuolisena palvelukeskittymänä ja 7) Keskustan asemaa urbaanin asumisen paikkana ja työpaikkojen keskittymänä vahvistetaan. VUOSISUUNNITELMA 2015 Kaupunkiympäristön kehittäminen 13 Keskustahankkeen suunnittelun painopiste 2015 on keskustan yleiskaavasuunnittelussa, Kunkun parkin, Eteläpuiston, Asemakeskuksen ja Tullin alueen maankäytön suunnittelussa sekä Ranta-Tampellan teknisessä suunnittelussa. Rakentamisen painopiste on Ranta-Tampellan esirakentamisessa. Vuoden 2015 tärkeimpiä toiminnallisia tavoitteita on, että 1) Kehittämisohjelman järvenrantakaupunkiteemaa tukeva eteläpuiston ja sen lähialueiden yleissuunnitelma on valmistunut ja asemakaavaprosessi on käynnistetty. 2) Asemakeskuksen alueelle laaditaan MAL-sopimuksen mukaisesti yleissuunnitelma ja ohjelmoidaan sen toteuttaminen aiesopimuksella yhteistyössä valtion osapuolten kanssa. 3) Näsijärven rantavyöhykkeellä Ranta-Tampellan alueella ensimmäisistä kaupungin kortteleista on järjestetty tontinluovutuskilpailu ja Särkänniemen alueen kehittämisen mahdollistava yleissuunnitelma on laadittu ja 4) Keskustan länsipuolen ja erityisesti keskustorin ympäristön kehittämispotentiaalia ja vetovoiman vahvistamista taustoittava osallistava visiotyö on käynnistetty yhteistyössä alueen kiinteistönomistajien, yrittäjien ja kuntalaisten kanssa. Viiden tähden keskusta – keskustan kehittämisohjelma sisältää kehittämishankkeita ja projekteja kuudessa eri toimenpidekokonaisuudessa, joissa Keskustahankkeen kehittämisprojektit esitetään projektikohtaisesti aikataulutettuna kehittämishankkeina. Kehittämishankkeiden strategisuus, vaikuttavuus, kehittämisteemat ja painopisteet esitetään Keskustan kehittämisohjelmassa. Kaupunkirakenne ja ympäristö – projektisalkkuun liittyviä käynnistyviä tai toteutuksessa olevia toimenpiteitä on toimenpidekokonaisuuksissa: • Liikenne ja liikkuminen (toimenpidekokonaisuus 1/6) • Rakentaminen ja arkkitehtuuri (toimenpidekokonaisuus 2/6) • Urbaanit kaupunkitilat ja kaupunkivihreä (toimenpidekokonaisuus 3/6) • Asuminen ja elämäntapa (toimenpidekokonaisuus 5/6) Elinvoima- ja kilpailukyky – projektisalkkuun liittyviä käynnistyviä tai toteutuksessa olevia toimenpiteitä on toimenpidekokonaisuuksissa: • Kaupunkikulttuuri, tapahtumat ja matkailu (toimenpidekokonaisuus 4/6) • Elinkeinot ja osaaminen (toimenpidekokonaisuus 6/6) Keskustahankkeen vastuulla oleva palvelutilaus kuuluu kaupunkiympäristön kehittämisen ydinprosessin Maaomaisuuden hallinta ja kehittäminen -palvelukokonaisuuteen. Tie- ja katuverkkoon sekä viheralueisiin liittyvät investoinnit kuuluvat kaupunkiympäristön rakentamisen ja ylläpidon palvelukokonaisuuden yleisten alueiden rakentamisinvestointeihin. Keskustahankkeen maankäytön ja yleisten alueiden suunnitteluun, asiantuntijapalveluihin sekä rakentamisen palvelutilauksiin on varattu kaupunkiympäristön kehittämisen ydinprosessin käyttötalous- ja investointimäärärahoissa yhteensä noin 4 milj. eurolla, joka on hanketasolla sitova kokonaismääräraha vuodelle 2015. Kiinteistötoimen inves-tointimäärärahasta maa- ja vesialueisiin on merkitty Keskustahankkeen Ranta-Tampella – projektille 2,6 milj. euroa. Kaupunkikehitysryhmään kuuluva hanketoimisto mukaan lukien Keskustahankkeen vuoden 2014 määrärahat ovat yhteensä noin 7,5 milj. euroa. Vuores-hanke Vuores-hanke perustettiin vuonna 2002 strategisena projektina uuden kaupunginosan suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi. Vuores-hanke jatkaa vuonna 2015 konsernihallinnon kaupunkikehitysryhmän merkittävänä aluerakennushankkeena. Kaupunginhallitus on 17.3.2014 hyväksynyt Vuores-hankkeen projektisuunnitelman päivityksen. Vuoreksen suunnittelu ja rakentaminen jatkuu 2020-luvun alkuvuosille. Hankkeen toimialue on Vuoreksen osayleiskaava-alue. Projektijohtajan johtama hanketoimisto toteuttaa kaupunkistrategian painotuksia: Kaupungin asuntokanta ja asuinalueet houkuttelevat monipuolisuudellaan ja tarjoavat mahdollisuudet kestäviin elämäntapoihin ja yhteisöllisyyteen. Kaupungissa on riittävästi kohtuuhintaisia asuntoja. Tiivis, vihreä ja vähähiilinen yhdyskuntarakenne tukee koko kaupunkiseudun kehitystä. Suunnittelun painopiste on Isokuusen ja Västinginmäen asuntoalueet joiden kaavoituksen erityispiirteenä on omakotitonttituotanto, yhteensä noin 400 tonttia.. Rakentamisen painopisteenä on Isokuusen asuinalueen ensimmäinen vaihe, joka käsittää Suomen suurimman puukaupunkihankkeen kerrostalorakentamisen aloituskorttelit. Toisena rakentamisen painopisteenä ovat viimeistelytyöt rakennetulla Vuoreksen alueella. Aluemarkkinointia järjestetään VUOSISUUNNITELMA 2015 Kaupunkiympäristön kehittäminen 14 yhteistyössä talonrakennuttajien kanssa, jotta alueelle tehdyt investoinnit tulevat hyödynnettyä mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti. Toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2015 ovat 1) Isokuusen puukaupunkihankkeen toteutus sekä infran että talorakentamisen osalta on käynnissä. 2) Omakotitonttien asemakaavoitus on käynnistetty Västinginmäessä ja rakentaminen Isokuusessa. 3) Liikuntapuiston jalkapallokenttä ja muitakin liikuntapalveluja on otettu käyttöön. Vuores-hanke kuuluu projektisalkkumallin Kaupunkirakenne ja ympäristö – projektisalkkuun. Vuores-hankkeen vastuulla oleva palvelutilaus kuuluu kaupunkiympäristön kehittämisen ydinprosessin Maaomaisuuden hallinta ja kehittäminen -palvelukokonaisuuteen. Tie- ja katuverkkoon sekä viheralueisiin liittyvät investoinnit kuuluvat kaupunkiympäristön rakentamisen ja ylläpidon palvelukokonaisuuden yleisten alueiden rakentamisinvestointeihin. Vuores-hankkeen maankäytön ja yleisten alueiden suunnitteluun, asiantuntijapalveluihin sekä rakentamisen palvelutilauksiin on varattu kaupunkiympäristön kehittämisen ydinprosessin käyttötalous- ja investointimäärärahoissa yhteensä 5,0 milj. euroa, joka on hanketasolla sitova kokonaismääräraha vuodelle 2015. Kaupunkikehitysryhmään kuuluva hanketoimisto mukaan lukien Vuores-hankkeen vuoden 2015 määrärahat ovat yhteensä noin 5,3 milj. euroa. Tilaajan tunnusluvut Tunnusluvut Suoritteet Maanhankinta, ha Maanluovutus, ha Toiminnan laajuustiedot Pitkäaikaiset vuokraukset Lyhytaikaiset vuokraukset Metsänhoitotyö, ha Puutavaran myynti, m3 TP2013 TA2014 TA2015 TS2016 TS2017 104 36 60 15 60 20 60 20 60 20 6875 8113 118 16130 6910 8000 140 15000 7060 8000 145 16000 7210 8000 145 16000 7360 8000 145 16000 Talous (1000 e) Maaomaisuuden hallinta ja kehittäminen Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate TP 2013 52 089 -10 469 41 619 VS 2014 49 548 -10 525 39 023 VS 2015 57 126 -9 269 47 857 Yhdyskuntalautakuntaan nähden sitovaa ovat palvelukokonaisuuden toimintatulot ja toimintamenot. Investoinnit (1 000 euroa) Muut pitkävaikutteiset menot (johtosiirrot) Maa- ja vesialueet Ranta-Tampella, esirakentaminen Muut (mm. maanhankinta, rakentamiskelpoiseksi saattaminen) Kiinteät rakenteet ja laitteet (kadut, tiet, torit ja puistot) Maanhankinta ja luovutus sekä maaom edunvalv. (pohjavesisuojaus) Keskusta-hanke Vuores-hanke Raitiotie Muut alueet Investointimenot yhteensä Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot -6 000 -4 200 -700 -3 500 -7 635 -700 -500 -350 -4 285 -1 800 -17 835 1 285 17 280 VUOSISUUNNITELMA 2015 Kaupunkiympäristön kehittäminen 15 Palvelutilaus (1000 e) Maaomaisuuden hallinta ja kehittäminen Maanhankinta ja luovutus sekä maaom. edunvalv. Käyttötalous Investointi Yhteensä 1 151 0 1 151 - Alueiden kunnossa- ja puhtaanapito 145 145 - Metsienhoito 575 575 0 - Mittaus- ja karttapalvelut - Rakennustan ylläpitopalvelut Maankäytön suunnittelu Yleisten alueiden suunnittelu 431 431 0 0 0 1 390 1 030 2 420 - Perushankkeet 950 800 1 750 - Vuores 180 200 380 - Keskusta 120 30 150 - Kehittämispalvelut 140 140 124 124 Strategiset projektit - Vuores 45 - Keskusta 79 Oma tuotanto yhteensä 2 665 1 030 3 695 Maanhankinta ja luovutus sekä maaom. edunvalv. 1 827 10 900 12 727 - Alueiden kunnossa- ja puhtaanapito 500 500 - Rakennustan ylläpitopalvelut 400 400 - Muut palvelut 927 927 Maankäytön suunnittelu 2 067 0 2 067 - Yleiskaavat 290 290 - Yhdyskuntasuunnittelu 157 157 1 620 1 620 - Perushankkeet 670 670 - Vuores 200 200 - Keskusta 750 750 - Asemakaavat Yleisten alueiden suunnittelu - Perushankkeet - Vuores - Keskusta 2 210 5 905 8 115 1 040 1 000 2 040 20 150 170 200 470 670 4 285 4 285 - Raitiotie - Rantaväylän tunneli 0 - Keskustan liikennesuunnittelu 0 - Pohjoisen alueen vesihuolto Strategiset projektit - Vuores - Keskusta 950 950 500 500 182 318 Muu tuotanto yhteensä 6 604 16 805 23 409 Yhteensä 9 269 17 835 27 104 VUOSISUUNNITELMA 2015 Kaupunkiympäristön kehittäminen 16 Suunnitellut palvelutilaukset tuoteryhmittäin ja tuotteittain eivät ole lautakuntaan nähden sitovia. Maankäytön suunnittelun palvelusopimukset tehdään kaavoitusohjelmien mukaisten sekä muiden työstettävinä olevien kaavahankkeiden asiantuntijapalveluista ja erillisselvityksistä. Maankäytön suunnittelun puitesopimukset ulkopuolisten tuottajien kanssa solmittiin alkaviksi maaliskuussa 2012. Sopimusten kestoksi määriteltiin kaksi vuotta ja lisäksi sovittiin mahdollisuus kahden vuoden optiokauteen, joka otettiin käyttöön huhtikuussa 2014. Puitesopimukseen perustuvista hankinnoista käydään hankekohtaiset tarjousmenettelyt. Ulkoisilta tuottajilta tilattavan tuotannon osuus käsittää mm. hankkeisiin liittyviä erillisselvityksiä, viite- ja ideasuunnitelmia, maankäytön yleissuunnitelmia, kaavasuunnittelua sekä vaikutusten arviointia. Kireän taloustilanteen takia varsinkin käyttötalousrahoituksella tehtävien uusien suunnitelmien käynnistäminen harkitaan aina huolella. Selvitysten ja suunnitelmien tilaamisessa kiinnitetään erityistä huomiota niiden vaikuttavuuteen ja kustannustehokkuuteen. Konsernihallinnon kaupunkikehitysryhmän kiinteistötoimi vastaa maanhankinnasta ja -luovutuksesta sekä maaomaisuuden edunvalvonnasta. Kiinteistötoimi vastaa myös maa- ja vesialueiden investoinneista ja maa-alueiden myyntituloista. Strategisten hankkeiden palvelutilaus kuuluu myös konsernihallinnon Kaupunkikehitysryhmälle. Maa- ja vesialueiden myyntituloiksi tavoitellaan noin 17,3 milj. euroa, josta taseomaisuuden ylittävät myyntitulot 14,4 milj. euroa ovat käyttötalouden tuloja. Maa-alueiden myyntitulot ovat erittäin suhdanneriippuvaisia. Suomen taloustilanteessa on edelleen suurta epävarmuutta, joka saattaa heijastua tuleviin myyntituloihin. Maanvuokratuloista n. 7 milj.euroa on sisäistä maanvuokraa, josta pääosa peritään tilakeskus-liikelaitokselta. Ydinprosessin talousarviossa erikseen esitettyjen Keskustan ja Vuoreksen aluerakennushankkeiden sekä raitiotien ja Rantaväylän tunnelin hankkeiden käyttötalous- ja investointimäärärahat ovat hankkeittain sitovia. VUOSISUUNNITELMA 2015 Kaupunkiympäristön kehittäminen 17 Kaupunkiympäristön rakentaminen ja ylläpito Palvelukokonaisuuden tehtäviä ovat liikenneväylien ja yleisten alueiden rakennuttaminen, niiden ylläpidon ohjelmointi ja järjestäminen sekä liikenteen hallinta. Yleisillä alueilla tarkoitetaan tässä yhteydessä kaupungin vastuulla olevia katuja, puistoja, toreja ja satamia sekä niihin liittyviä varusteita ja kalusteita. Toiminnan tavoitteena on rakennuttaa kaava- ja viheralueohjelmia sekä peruskorjaustarpeita toteuttavan investointiohjelman kohteet (vrt. liitetaulukko) mahdollisimman edullisesti ja laadukkaasti hyödyntämällä tehokkaasti sekä kaupungin oman tuottajan että yksityisten resursseja. Yleisten alueiden kunnossapito hankitaan monituottajamallilla. Tavoitteena on järjestää palvelut sovitun laadun mukaisesti ja kustannustehokkaasti. Markkinoiden avaaminen kilpailulle on mahdollistanut kustannussäästöjä, mutta oman tuotannon tehostamistoimet ovat kaventaneet selvästi hintaeroa kilpailutettuihin kohteisiin verrattuna. Rakennusurakoiden ja alueiden kunnossapitourakoiden kilpailuttamisessa otetaan huomioon myös kaupunginvaltuuston vuonna 2010 tekemä päätös Tampereen Infraliikelaitoksen kehittämisestä. Yleisten alueiden rakentamisinvestointien määrärahalla tehdään tuotekokonaisuuksittain palvelusopimuksia liikenneväylien ja aukioiden, viheralueiden sekä telematiikan rakennushankkeiden urakoinnista. Rakennuskohteista pyydetään hankekohtaiset tarjoukset, joiden perusteella tehdään kohdekohtaiset tilaukset. Rakennusinvestoinnit, joita kaupungin tuotantoyksikkö ei itse toteuta, kilpailutetaan. Kilpailutetuissa rakennusurakoissa, joissa tilaaja määrittelee lopputuotteen täysin valmiilla suunnitelmilla ja urakkaehdoilla, urakoitsijan valinta tehdään yleensä halvimman tarjoushinnan perusteella. Edellytyksenä kuitenkin on, että urakoitsijan on täytettävä kelpoisuutta koskevat vaatimukset. Kun urakoitsijan omilla ratkaisuilla on merkitystä tuotteen laatuun, valintaperusteena on kokonaistaloudellinen edullisuus. Palvelukokonaisuuden yksi tärkeä toimintaperiaate on ”harmaan talouden” torjunta. Sopimuskumppaneiden edellytetään täyttävän tilaajavastuulain vaatimukset. Sopimuskumppaneiden edellytetään kuuluvan tilaavastuu.fi tai vastaavan tietojärjestelmän piiriin, jolloin tietojen selvittäminen on sujuvaa. Mikäli palveluntuottajat eivät maksa lainmukaisia palkkoja, sosiaalivakuutusmaksuja, veroja tai hoida vastaavia lainmukaisia velvoitteitaan, kaupunki lopettaa hankinnat sellaisilta yrityksiltä. Tulokset tilanteesta raportoidaan yhdyskuntalautakunnalle neljännesvuosittain. Rakennusurakoiden kilpailuttamisessa urakoiden ketjuttamisen hallinta on tilaajavastuulain myötä korostunut. Kadunrakennushankkeessa on useita osapuolia. Pelkästään itsenäisiä rakennuttajaorganisaatioita samassa rakennuskohteessa voi olla lukuisia. Tämä on rakennushankkeen johtamisen ja hallinnan kannalta todettu osittain hankalaksi, ja siksi kehittämisasiaksi on korostunut siirtyminen enemmän yhden rakennuttajan malliin. Tämä edellyttää osapuolien keskinäistä sopimusta. Ylläpidosta tehdään tuotekokonaisuuksittain tai alueellisesti palvelusopimuksia käyttötalouden määrärahalla kaupungin oman tuotannon tai yksityisen urakoitsijan kanssa. Palvelusopimuksia tehdään muun muassa liikenneväylien, viheralueiden, päällysteiden, ulkovalaistuksen ja telematiikan ylläpidosta. Ylläpidon sopimusten laatimisessa hyödynnetään valtakunnallisia sopimusmalleja ja -ehtoja, jotta palvelun kilpailuttaminen on tulevaisuudessa helpompaa ja vertailu muiden tilaajaorganisaatioiden kanssa olisi mahdollista. Yleisten alueiden hoito, kuten liikenneväylien talvikunnossapito ja viheralueiden hoito, teetetään alueurakoina. Tampereen kaupunki osallistuu yhdessä muiden toimijoiden kanssa ylläpidon tuotteistamisen tarkentamiseen ja tuottavuuden kehittymisen arviointiin. Ylläpidon sopimukset ovat määräaikaisia. Kilpailutettujen alueurakoiden ja palvelusopimuksien sopimusten kesto on usein 3-5 vuotta. Oman tuotannon osuus kokonaispalvelusta on edelleen suuri, mutta merkittävä osa työtehtävistä toteutetaan kuitenkin kilpailutettuna alihankintana, esimerkiksi talvikunnossapitotyöt. Ylläpidon määrärahalla rahoitetaan myös yksityistieavustukset. Sopimuskumppaneiden on hyväksytettävä omat alihankkijansa tilaajalla. Urakoiden ketjuttaminen on edelleen kielletty ilman tilaajan hyväksyntää Ulkovalaistuksen kehittäminen on yksi painopistealue. Katujen ja yleisten alueiden valaistuksen lisäksi kaupunkikuvaa kohennetaan valaisulla. EU kielsi elohopealamppujen valmistuksen vuonna 2009, mutta päätöksellä on siirtymäaika. EuP-direktiivin myötä elohopeahöyrylamppujen myynti loppuu vuonna 2015. Lakimuutos tarkoittaa käytännössä sitä, että vanhoja elohopeavalaisimia joudutaan korvaamaan uudella tekniikalla, vaikka vanhat valaisimet olisivatkin edelleen teknisesti käyttökelpoisia. Uuden tekniikan pienemmät energiakustannukset kuitenkin säästävät ylimääräiset investoinnit noin 5-10 vuodessa. Tampereen kaupungin ulkovalaistusverkosta merkittävä osa on elohopealampuilla varustettuja vaikka valaistuksen uusiminen on ollut käynnissä jo useita vuosia. Vuosisuunnitelmassa 2015 on edellisen vuoden tapaan lakimuutos otettu huomioon ulkovalaistusinvestointien määrässä, jotta uusiminen voidaan tehdä hallitusti siirtymäaikana. Koska Tampereen kaupunki on ollut ulkovalaistuksen uusimisessa akVUOSISUUNNITELMA 2015 Kaupunkiympäristön kehittäminen 18 tiivinen jo useita vuosia, valaistuskomponenttien mahdollinen voimakas hinnan nousu ei vaikuta täysimääräisesti lain edellyttämään elohopealamppujen korvaamisen kustannuksiin. Liikenteen hallinnan tuotekokonaisuuden palvelusopimuksilla rakennutetaan investointiohjelman mukaisia telematiikkahankkeita ja käyttötalouden määrärahalla hankitaan telematiikan ja pysäköintijärjestelmien ylläpitopalveluita. Tilaaja vastaa palvelukokonaisuuden toimintatuloista kuten pysäköintimaksuista, maan- ja lumenvastaanottotuloista sekä satamien venepaikkojen vuokratuloista. Lumen vastaanottomaksu korotettiin vuodelle 2010. Nykyiset vastaanottopaikat Lielahti ja Hakametsä ovat ympäröivän maankäytön takia ongelmallisia. Hakametsän lumenvastaanottopaikka on asemakaavan mukainen mutta toiminta aiheuttaa haittaa asutukselle. Toiminnan luvasta on valitusprosessi käynnissä. Lielahden lumenvastaanottopaikan tulevaisuus on epävarma pitkällä aikajaksolla alueen maankäytön muuttumisen takia. Lumenvastaanotolle ei ole tyydyttäviä korvaavia paikkoja. Sijainti pitkien kuljetusmatkojen etäisyydellä aiheuttaa huomattavat lisäkustannukset kaupungille ja kiinteistöille sekä hidastaa alueiden käyttöä haittaavan lumen poistamista. Myös kuljetuksista aiheutuvat päästöt lisääntyvät. Maan vastaanottomaksua korotettiin loppuvuonna 2012. Hinnan korotus ja rakentamisen matalasuhdanne ovat hidastaneet vastaanottopaikkojen täyttymistä. Kaupungin maanvastaanottopaikat täyttynevät Ruskonperällä 2 vuoden aikana ja 5-8 vuoden aikana Juhansuolla. Maan- ja lumenvastaanottopaikan perustaminen on pitkäkestoinen maankäytön suunnittelu- ja lupaprosessi. Siksi korvaavia alueita etsitään jatkuvasti. Paikan etsimien on laajennettu seudulliseksi projektiksi, koska luonnostellun seudun rakennemallin toteuttaminen aiheuttaa hallitsemattomana merkittävän ylijäämämaan sijoittamisongelman. Vuokrattavien venepaikkojen hintoja tarkistettiin vuoden 2013 lopussa niin, että vuokratuloilla voidaan kattaa satamien toimintamenoista merkittävä osa. Venesatamia voidaan myös vuokrata yksityisille satamanpitäjille. Pysäköintimaksut ovat merkittävä tulo palvelukokonaisuuden menojen rahoittamisessa. Palvelukokonaisuuden tulojen lisäämiseen maksukorotuksin suhtaudutaan varauksella, koska korotuksella voi olla jopa tuloja pienentävä vaikutus ja mahdollisesti muita kielteisiä seurauksia. Yleisten alueiden ylläpidon laadun säilyttäminen nykyisenä on kaupungin tiukan taloustilanteen, kustannusten nousun, oman tuotannon taloudellisen liikkumavaran kiristymisen takia sekä uusien kunnossa pidettävien alueiden vuoksi käytännössä mahdotonta. Alueiden hoitotöissä kustannuspaineita aiheuttavat erityisesti palkkakustannusten, polttoaineiden sekä raaka-aineiden hinnan nousu. Yleisesti rakentamisen ja kunnossapidon kustannukset ovat nousseet voimakkaasti vuonna 2011 ja alkuvuonna 2012 mutta kustannusten nousu on ollut viimeaikoina maltillista. Kustannusten nousu on näkynyt tarjoushinnoissa. Ulkovalaistuksen ja sulatusjärjestelmien energiahinnan odotetaan nousevan merkittävästi, mikä edellyttää lisäsäästöjä tai toiminnan tehostamista. Kevyen liikenteen edellytysten parantaminen talviaikana on strateginen tavoite. Talouden tasapainon takia se edellyttää palvelutason karsimista toisaalla. Tonttikatujen ja muiden kohtuullisen vähäliikenteisten ajoratojen talvihoidon aurauksen lähtökynnystä on hieman nostettu kustannusten säästämiseksi liikenteeltään hiljaisina päivinä. Kuluvien ajoratojen uudelleen päällystämistä ja kaikentyyppistä rakenteellista kunnossapitoa joudutaan säästöjen aikaansaamiseksi tinkimään. Talouden liikkumavaran väheneminen tarkoittaa käytännössä myös sitä, että yllättäviin olosuhteiden muutoksiin tai harkinnan varaisiin kunnossapitotoimenpiteisiin ei ole enää mahdollisuuksia. Tämä näkyy pitkällä aikajänteellä alueiden huonompana kuntona. Vaikeisiin sääilmiöihin, kuten poikkeukselliset lumimyrskyt tai rankkasateet, nykyistä parempaa varautumista on vaikea toteuttaa ilman vastaavia säästöjä muusta toiminnasta. Resurssien varaaminen vaikeimpien olosuhteiden mukaisesti on erittäin kallista. Pääpaino vaikeissa olosuhteissa on yhdyskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisessa. Runsaslumisen talven aiheuttama talvihoidon kustannusten nousu pyritään kompensoimaan tinkimällä kesäkauden kunnossapitotöissä, jotta toimintakate pysyy talousarvion mukaisena. Viime vuosina kerättyjen kuntotietojen perusteella katuomaisuuden kunto on vaihtelee katuluokittain. Erityisesti vilkkaasti liikennöityjen katujen uraisuus ja epätasaisuus on lisääntynyt vuoden 2011 jälkeen käytetyn silmämääräisen mittauksen perusteella. Huolestuttavaa tilannetta on lisävarmuuden saamiseksi tutkittu myös palvelutasomittauksella (PTM-mittaus), jota käytetään laajasti valtakunnassa. Kesällä 2013 tehdyn kuluvien katujen palvelutasomittauksen perusteella pääväylien ajoratojen kunto on vielä kokonaisuutena tyydyttävä. Huolena on tilanteen heikkeneminen. Jatkossa vilkkaasi liikennöidyn pääkatuverkon kuntoa seurataan useammin tarkan kuntotiedon seuraamiseksi. Toisaalta vanhojen alueiden kuntatekniikan peruskorjausten yhteydessä usein huonokuntoiset kadut rakennetaan uuden veroiseksi, jolloin katuverkon kunto kokonaisuutena ei merkittävästi heikkene. Tämä on todettu myös silmämääräisin mittauksin, kun alemman katuverkon kunto (epätasaisuus ja kuluneisuus) ovat vuosina 2011-2013 hieman parantuneet. Peruskorjausurakoiden tarjousten hintataso on ollut kohtuullinen, jolloin kohteet on voitu toteuttaa suunnittelulla tavalla ja laajuudessa. Hämeenkadun pintarakenteen laatu herättää ajoittain kesVUOSISUUNNITELMA 2015 Kaupunkiympäristön kehittäminen 19 kustelua. Tulevat Hämeenkadun suunnitelmat edellyttävät enemmän tietoa luonnonkivipintaisen kadun rakenteellisesta toimivuudesta ja ympäristövaikutuksista. Tämän takia rakenteen käyttäytymisestä esitetään tutkimushanketta yhdessä Tampereen teknillisen yliopiston ja mahdollisesti muiden osapuolien kesken. Viheralueiden osalta erityisesti lukumääräisesti suuren leikkipaikkaverkoston korjausvelka kasvaa huolestuttavasti. Asiakastyytyväisyyden heikkeneminen alueiden hoidon laatuun näyttäisi pysähtyneen. Muutama vuosi sitten heikkenevää tyytyväisyyttä osittain selittää erityisesti talvikunnossapidon kannalta vaikeat talvet. Tilanteen korjaamiseksi ilman lisärahoitusta on käytettävissä olevana keinona vain urakoiden valvonta, jolla osaltaan varmistetaan töiden sopimusten mukaista toteuttamista. Viime vuosi tuotti talvikunnossapidon laatukyselyssä melko hyvän tuloksen, mutta vähälumisen talven takia siitä ei voi tehdä erityisiä johtopäätöksiä. Säästökeinona lakisääteisen palvelutason varmistamiseksi edellytetään joistakin vapaaehtoisista palveluista luopumista. Esimerkki tällaisesta on eräiden yksityisten teiden ulkovalaistuksen siirtäminen tienhoitokunnan vastuulle syksyn 2015 aikana. Ratkaisu voidaan toteuttaa niin, että kustannukset eivät muodostu tienhoitokunnalle kohtuuttomiksi. Ylläpidon kustannusten alentamiseksi ja energiansäästökeinona valaistuksessa jatketaan ohjaustekniikan kehittämistä, jolloin valaistuksen määrää voidaan ajan ja olosuhteiden mukaan säätää kokonaan sammuttamisen sijaan. Peruskorjausten taloudellinen painopiste on huonokuntoisten katujen korjaaminen yhteistyössä Tampereen veden vesihuoltoverkoston saneerauksen yhteydessä ja vanhojen siltojen ja rakenteiden korjaamisessa. Viheralueiden peruskorjaukset ovat painottuneet keskustan edustusviheralueiden kunnostamiseen. Painopiste on siirtymässä vähitellen asuinalueiden lähipuistojen leikkipaikkojen kunnostamiseen. Vuonna 2013 aloitettua vanhojen huonokuntoisten linja-autopysäkkikatosten uusimista jatketaan siten, että lähes kaikki (> 90 %) huonokuntoiset katokset olisi uusittu vuoden 2015 loppuun mennessä. Hankintamuoto on sellainen, että pysäkkikatosten investoinnista vastaa kaupunki mutta ylläpitokustannukset ovat palvelutuottajan vastuulla. Talouden liikkumavaran puuttuessa ja omaisuuden kunnon heiketessä tarvittavat säästöt toteutetaan niin, että haitat liikenneväylien ja alueiden käyttäjille eivät olisi kokonaisuutena kohtuuttomia. Palvelukokonaisuuden riskienhallinta painottuu rakennushankkeiden riskiarviointiin, omaisuuden kunnon varmistamiseen sekä palvelutuottajien toimintaedellytysten valvontaan. Rakennushankkeiden riskiarvioinnin laajuus ja tarkkuus vaihtelevat hankkeen mukaisesti. Tavallisia arvioitavia kriteereitä ovat työturvallisuuteen liittyvät riskit, jotka käsitellään hankkeen turvallisuusasiakirjassa ja turvallisuussuunnitelmissa. Lisäksi erityisesti hankkeen suunnitteluvaiheessa arvioidaan mahdollisia kustannusriskejä, jotka liittyvät erityisesti vanhojen rakenteiden korjaamiseen tai uudiskohteissa määrämuutoksiin. Rakennetun omaisuuden riskitarkastelu on kohdistunut erityisesti ajoneuvoasetuksen muutoksen seurauksena siltojen kantavuuden tarkistamiseen. Tähän liittyviä korjaushankkeita ovat esimerkiksi Kanjonin sillan vahvistaminen ja Lapintien sillan uusiminen. Palvelutuottajien toimintaedellytykset varmistetaan ensisijaisesti tarjouspyyntövaiheessa ja urakan aikana tarpeen mukaan. Siitä huolimatta palveluntuottajien toimintakykyyn sopimuksen aikana voi sisältyä riskejä. Kunnossapidon riski on varmistaa sellaiset kulkutiet, joissa ei ole talvikunnossapitoa. Ongelman aiheuttaa se, että kaikkien väylien talvikunnossapitoon ei ole taloudellisia edellytyksiä eikä edes tarvettakaan, mutta sellaiset väylät tulisi kuitenkin vahingon välttämiseksi merkitä riittävällä tavalla. Tämän vaatimuksen täyttäminen kaikissa oloissa on käytännössä mahdotonta. Palvelukokonaisuuden käyttötalouden tuloksen ratkaisee ennakkoon hyvin vaikeasti arvioitava talven vaikeus. Rakenteellisesta ajoratojen ja alueiden kunnossapidosta säästetään talven vaikeudesta riippuen 100 000 – 500 000 euroa. Todellinen pitkäaikainen säästö voi olla syntyvän korjaustarpeen kasvun takia nettomääräisesti pienempi. Vaikutukset näkyvät katujen urautumisena ja kuoppina sekä kalusteiden nykyistä huonompana kuntona. Kunnossapitoon varattujen määrärahojen kiristyminen viime vuosina on käytännössä tarkoittanut sitä, että runsaaseen lumentuloon talousarviossa ei ole kyetty varautumaan. Siitä on aiheutunut toimintakatteen ylityksiä. Keinoksi talousarviossa pysymiseen vuonna 2015 esitetään menettelyä, jossa talvikunnossapidon määrärahan mahdollinen ylittyminen huomioidaan leikkaamalla enemmän katujen rakenteellista kunnossapitoa, kuluvien katujen urapaikkauksia ja uudelleen päällystämisiä. Tästä toimenpiteestä voi tulla merkittäviä lisäkustannuksia vaurioiden ja vahinkojen muodossa. Leikkipaikkaverkoston tarkistamisella hyväksytyn leikkipaikkaohjelman mukaisesti mahdollistetaan jäljelle jäävien ja uusien alueiden leikkipaikkojen tyydyttävä kunnossapidon taso. Varsi-naista säästöä ei kuitenkaan synny. Yksityisten teiden ulkovalaistuksen siirtäminen tienhoitokunnalle tuottaa pitkällä tähtäimellä noin 30 000 euron vuosittaisen säästön. Muutos ei vaikuta palvelutasoon, mikäli tienhoitokunta ei lopeta tien valaisua. Vuonna 2015 toimenpide ei tuota vielä todellista säästöä, koska kaupunki tekee tarvittavat muutostyöt kustannuksellaan. Yleisökäymälöiden aukioloa rajoitetaan talviaikana, koska kunnossapito kustannukset ovat kohtuuttoman kalliit VUOSISUUNNITELMA 2015 Kaupunkiympäristön kehittäminen 20 suhteessa käyttöön. Osasta yleisökäymälöistä luovutaan vuoden 2015 lopulla. Arvioitu säästö on 10 000 euroa. Ratkaisu ei heikennä oleellisesti palvelutasoa varsinaiseen käyttöön tarkoitetun palvelun osalta. Kunnossapidossa tehtävät säästöt näkyvät erilaisina vahingonkorvauksina. Päällysteiden huono kunto, erityisesti päällysteen purkautumisesta syntyvät kuopat, aiheuttavat ajoneuvojen rakenteille ylimääräisiä rasituksia ja vaurioita. Talvikunnossapidosta, erityisesti liukkauden torjunnasta, ei voida säästää turvallisuuden ja liukastumisriskin takia. Katusulatusjärjestelmien energiakustannuksia minimoidaan tarkemmalla järjestelmän ohjauksella. Ohjaustekniikan parantaminen lisää ohjauskustannuksia mutta vähentää energian käyttöä ja siten myös kustannuksia. Talvikunnossapidossa merkittävän kustannuksen muodostaa lumen poistaminen ja kuljettaminen lumenvastaanottopaikalle. Lumenvastaanottotoiminta on läheiselle asutukselle haitallista. Näiden haittojen ja kustannusten alentamiseksi esitetään tutkittavaksi keskustan alueella poistettavan puhtaan lumen sulattamista Ratinan suvannossa. Lumen seassa olevat mahdolliset roskat kerätään Viinikanlahteen talven ajaksi sijoitettavalla pintakeräimellä. Lumessa ei ole enää polttoaineesta peräisin olevaa lyijyä, jonka vuoksi lumen sulattaminen kiellettiin 1990-luvun alussa. Kaupunkiympäristön kehittäminen tarjoaa kaupunkilaisille lukuisia palveluita, joiden laatua on teknisesti mahdollista alentaa merkittävästi tai lopettaa ne kokonaan, mutta toimenpide ei sellaisenaan tuota kaupungin talouteen todellisia säästöjä. Palveluun varattu henkilökunta ja muut resurssit ovat olemassa. Tällaisia palveluita ovat esimerkiksi puistoissa ja alueilla olevat hoidetut luistelukentät ja liukumäet. Yleisten alueiden tekninen viihtyisyys varmistetaan puhtaanapidolla ja viheralueiden hoidolla. Varsinkin kasvillisuuden hoidon laadun alentaminen aiheuttaa pysyvän laadun heikkenemisen. Tilanteen palauttaminen edellyttää korvausinvestointeja. Tässä lueteltuja muutamia säästötoimia on otettava käyttöön siinä vaiheessa kun muita keinoja ei enää ole. Yksi keino olisi laajamittainen talkootyö, jossa asukkaat ottaisivat vastuuta lähiympäristönsä hoidosta, siltä osin kuin se on tarkoituksenmukaista. Palvelutilaukset (1000 euroa) Liikenneväylien rakentaminen ja ylläpito Ylläpito (käyttötalouden tilaukset) Talvihoito Sorateiden kesähoito Väylien korjaukset Päällysteet (kulutusrasitetut ajoradat) Katusulatus Liikenteen ohjauslaitteet Kuivatusjärjestelmien hoito Ulkovalaistuksen käyttö- ja kunnossapito Ulkovalaistusenergia Puhtaanapito Sillat ja rakenteet Satamat Radat Maan- ja lumen vastaanottopaikat Erityiskohteet Ylläpito yhteensä Rakentaminen (investointien tilaukset) Kadut, väylät, torit ja aukiot Keskusta Vuores Rantaväylän tunneli Kevyt liikenne Joukkoliikenne Satamat Oma tuotanto Muu tuotanto Yhteensä 4 850 65 350 50 0 350 200 0 0 1 710 20 0 0 400 200 8 195 950 10 50 1 150 130 0 0 1 000 1 620 170 80 450 35 2 50 5 697 5 800 75 400 1 200 130 350 200 1 000 1 620 1 880 100 450 35 402 250 13 892 9 340 500 2 050 4 530 1 500 2 000 51 400 190 1 600 450 13 870 2 000 4 050 51 400 1 800 1 800 450 1 610 200 0 VUOSISUUNNITELMA 2015 Kaupunkiympäristön kehittäminen 300 0 14 000 3 180 1 700 66 550 3 480 1 700 80 550 Oma tuotanto Muu tuotanto Yhteensä Ylläpito (käyttötalouden tilaukset) Kasvillisuuden kesähoito Luistinkentät ja talviliukumäet Puhtaanapito Taimistot, puidenhoito ja täydennysistutukset Verstaat ja kalusteiden korjaukset Puutarha, kukkaistutukset Erityiskohteet Ylläpito yhteensä 2 485 830 1 600 560 90 420 290 6 275 525 100 200 20 220 40 50 1 155 3 010 930 1 800 580 310 460 340 7 430 Rakentaminen (investointien tilaukset) Viheralueet Rakentaminen yhteensä 2 000 2 000 500 500 2 500 2 500 Oma tuotanto Muu tuotanto Yhteensä 326 734 1 060 326 900 1 634 900 1 960 0 0 1 100 1 100 1 100 1 100 Sillat ja erikoisrakenteet Ulkovalaistus Rakentaminen yhteensä Viheralueiden rakentaminen ja ylläpito Liikenteen hallinta Ylläpito (Käyttötalouden tilaukset) Liikennetelematiikka Pysäköinti Ylläpito yhteensä Rakentaminen (investointien tilaukset) Liikennetelematiikka Rakentaminen yhteensä 21 Yhteenveto palvelutilauksesta (1000 euroa) Kaupunkiympäristön rakentaminen ja ylläpito Liikenneväylien rakentaminen ja ylläpito Viheralueiden rakentaminen ja ylläpito Liikenteen hallinta Oma tuotanto yhteensä Liikenneväylien rakentaminen ja ylläpito Viheralueiden rakentaminen ja ylläpito Liikenteen hallinta Muu tuotanto yhteensä Yhteensä Käyttötalous 8 195 6 275 326 14 796 5 697 1 155 1 634 8 486 23 282 Investointi 14 000 2 000 0 16 000 66 550 500 1 100 68 150 84 150 Yhteensä 22 195 8 275 326 30 796 72 247 1 655 2 734 76 636 107 432 Palvelusopimusten laatutavoitteet Yleisten alueiden hoito- ja kunnossapitotoimenpiteet ja niiden laatukriteerit perustuvat valtakunnallisiin kunnossapito- ja hoitoluokituksiin. Niihin vaikuttavat esimerkiksi alueen käyttötarkoitus, liikennemäärät- ja muodot, käyttäjämäärät, sijainti, kaupunkikuvalliset tarpeet, turvallisuus-, esteettömyys- ja viihtyisyysnäkökulmat. Laatukriteerien vaikuttavuutta pyritään mittaamaa asiakastyytyväisyytenä ja asiantuntija-arvioina. VUOSISUUNNITELMA 2015 Kaupunkiympäristön kehittäminen Asiakastyytyväisyys Tavoite Mittari Liikenneväylien ylläpito Talvikunnossapidon arvosana talven vaikeus huomioiden ei huonone Talvikunnossapidon mielipidekysely keväällä 2015 Arvosana vuonna 2007 oli 2,60 (0-5) Arvosana vuonna 2008 oli 2,61 (0-5) Arvosana vuonna 2009 oli 2,41 (0-5) Arvosana vuonna 2010 oli 2,41 (0-5) Arvosana vuonna 2011 oli 2,14 (0-5) Arvosana vuonna 2012 oli 2,14 (0-5) Arvosana vuonna 2013 oli 2,58 (0-5) Arvosana vuonna 2014 oli 3,11 (0-5) Viheralueiden ylläpito Viheralueiden yleinen hoitotaso ei huonone Yleisten alueiden mielipidekysely syksyllä 2015 Arvosana vuonna 2007 oli 3,12 (1-5) Arvosana vuonna 2008 oli 3,44 Arvosana vuonna 2009 oli 5 Arvosana vuonna 2010 oli 3,14 Arvosana vuonna 2011 oli 3,1 Arvosana vuonna 2012 oli 3,1 Arvosana vuonna 2013 oli 3,11 Arvosana vuonna 2014 oli 3,19 Katujen kunto säilyy Vauriokatselmus kesällä 2015 Katujen painotettu kuluneisuus < 2,79 (1-10, missä pienempi parempi). Arvosana vuonna 2008 oli 2,97 Arvosana vuonna 2009 oli 2,71 Arvosana vuonna 2010 oli 2,85 Arvosana vuonna 2011 oli 3,03 Arvosana vuonna 2012 (mittaustapa muuttuu) Arvosana vuonna 2013 oli 3,79 Arvosana vuonna 2014 oli 3,90 Katujen painotettu epätasaisuus < 2,56 (1-10, missä pienempi parempi). Arvosana vuonna 2008 oli 2,49 Arvosana vuonna 2009 oli 2,46 Arvosana vuonna 2010 oli 2,63 Arvosana vuonna 2011 oli 2,59 Arvosana vuonna 2012 (mittaustapa muuttuu) Arvosana vuonna 2013 oli 4,03 Arvosana vuonna 2014 oli 3,86 Viheralueiden ylläpito Puistojen kunnossapidon laatu ei huonone Ulkovalaistus Ulkovalaisimien kunto ja lamppujen toimivuus Katselmus kesällä 2015 Arvosana vuonna 2007 oli 2,25 (1-3) Arvosana vuonna 2008 oli 2,32 Arvosana vuonna 2009 oli 2,30 Arvosana vuonna 2010 oli 3,13 (uusi 1-5) (2,1 kun 1-3) Arvosana vuonna 2011 oli 3,23 Arvosana vuonna 2012 oli 3,495 Arvosana vuonna 2013 oli 3,3 Arvosana vuonna 2014 oli 3,41 Vikailmoituksien perusteella toimenpideaika 2 viikkoa toteutuu 70 % Vuonna 2008 95,2% reagoitiin ja korjattiin 57,9 %. Vuonna 2009 yksittäisten lamppujen vaihto lopetettiin säästösyistä, ellei kyseessä ollut turvallisuuden kannalta tärkeä paikka. 93,6 % reagoitiin ja 48,4 % iin korjattiin. Tekninen toimivuus Liikenneväylien ylläpito 22 VUOSISUUNNITELMA 2015 Kaupunkiympäristön kehittäminen 23 Vuonna 2010 92,8 % reagoitiin ja 49,0 % korjattiin. Vuonna 2011 100 % reagoitiin ja 56,9 % korjattiin. Vuonna 2012 100 % reagoitiin ja 80,4 % korjattiin Vuonna 2013 100 % reagoitiin ja 80,8 % korjattiin Vuonna 2014 Toimenpiteet tavoitteiden toteuttamiseksi Palvelutilaukset toteuttavat suoraan tai niiden sisältö osaltaan tukee ydinprosessille asetettuja tavoitteita. Kaupungin talousarvioon 2015 kirjattuja toiminnallisia tavoitteita toteutetaan rakentamalla ja ylläpitämällä rakennettua kaupunkiympäristöä. Kevyenliikenteen edellytyksiä parannetaan uusilla kevyenliikenteen väylillä ja olevien väylien peruskorjauksilla. Väylien yhdistävyyttä parannetaan esimerkiksi puuttuvien yhteyksien toteuttamisella ja liikenteen ohjauksella. Joukkoliikenteen matkustajamääriä pyritään lisäämään joukkoliikennettä tukevilla rakennusinvestoinneilla, joita ovat esimerkiksi joukkoliikennekaistat ja etuisuudet sekä linja-autopysäkkien ja niiden varusteiden parantaminen. Ylläpidon sopimuksissa on mainittu linja-autoreittien kunnossapidon laatuvaatimukset ja toimenpideajat. Pysäkkien siisteyttä parannetaan huolehtimalla roska-astioiden tyhjentämisestä ajallaan. Kevyen liikenteen edellytyksiä parannetaan väylien kehittämisen lisäksi osallistumalla kaupunkipyörähankkeeseen tarvittavilla pyöräparkki-investoinneilla. Kevyen liikenteen edellytyksiä keskustan suuntaan parannetaan osaltaan myös ”laatukäytävä”-ajattelulla, jossa tärkeimmät kevyenliikenteen väylien ylläpitoa korostetaan sopimuksissa ja valvonnassa. Tällä tavalla parannetaan mahdollisuuksia ympärivuotiselle työmatka- ja asiointipyöräilylle. Elinympäristön laatuun ja viihtyisyyteen voidaan vaikuttaa katujen ja viheralueiden peruskorjausten lisäksi merkittävästi myös alueiden ylläpitotehtävillä. Yksi keskeinen tavoite on puhtaanapitotehtävien hoitaminen sujuvasti. Erityisesti keskustan siisteyttä Hämeenkadun ympäristössä parannetaan yhteistyössä kiinteistöjen ja toimijoiden kanssa. Kaupungin siisteyttä pyritään parantaminaan roska-astioiden sijoittamisen lisäksi valistuksella. Myös töhryjen puhdistamista jatketaan vaikka pysyvää tulosta puhdistamisella ei valitettavasti saavutetakaan. Ympäristön viihtyisyyttä parannetaan melusuojausrakenteilla katu- ja rataympäristössä. Kaupungin ilmanlaadun parantamista tukevat ylläpidon sopimukset, joissa edellytetään esimerkiksi hiekoitushiekkojen poistamista mahdollisimman nopeasti ja tarvittaessa väyliä tulee kastella pölyämisen vähentämiseksi. Hiekoitushiekan ominaisuuksien parantamiseksi pyritään löytämään ratkaisua yhdessä alan toimijoiden ja kalustovalmistajien kanssa. Liikenneväylien ylläpitosopimukset sisällöltään tukevat liikenneturvallisuutta ja esteettömyyttä. Lisäksi lukuisten rakennusinvestointien perusteena on muiden hyötyjen lisäksi liikenneturvallisuuden paraneminen. Ulkovalaistusverkon investoinneissa merkittävä osa on vanhojen valaisimien uusimisessa nykyaikaisella tekniikalla. Useita vuosia kestäneestä valaisimien uusimisesta huolimatta vanhanaikaista elohopealamppuihin perustuvaa tekniikkaa on jäljellä vielä noin 30 % valaistusverkostosta. Uusimalla vanhaa energiaa runsaasti kuluttavaa tekniikkaa energian käyttöä voidaan tehostaa huomattavasti. Esimerkiksi LED-valaisintekniikkaa voidaan harkitusti hyödyntää. Tehokkaalla ulkovalaistuksen ohjauksella voidaan tehostaa energian käyttöä. Ulkovalaistuksen tekniset ohjauskeinot pitkällä aikavälillä ovat rajalliset, koska tietyn valaistustason alittaminen on harkittava tarkasti. Vuoden 2015 toimilla voidaan saavuttaa kaupungin energiankäytön tehostamista koskevat sitoumukset ulkovalaistuksen osalta. Kun ohjauksen keinot on käytetty, helposti toteutettavat energiasäästömahdollisuudet edellyttävät kalliita investointeja. VUOSISUUNNITELMA 2015 Kaupunkiympäristön kehittäminen 24 Palvelukokonaisuudesta tehtävät uudet palvelusopimukset ja sopimuskumppanit ovat: Alueiden kunnossapitourakat 2015 Liikenneväylien ylläpito Viheralueiden ylläpito Tasanne-Kumpula-Olkahisen-Atalan alueurakka 2011-2014, 2015 optio Liikenneväylien ylläpito Viheralueiden ylläpito Multisilta-Peltolammi-Härmälä-Lahdesjärvi alueurakka 2012-2015 Liikenneväylien ylläpito Viheralueiden ylläpito Kalkku-Myllypuro-Ikuri alueurakka 2010-2013 päättyy, 2014 optio, 2015 kilpailutus Liikenneväylien ylläpito Viheralueiden ylläpito Kalkun teollisuusraiteen kunnossapitourakka Liikenneväylien ylläpito Sähköenergiasopimus Ulkovalaistus Ulkovalaistuksen kunnossapitosopimus 2012-2015 Ulkovalaistus Ulkovalaistuksen ohjaus 2008-2023 Ulkovalaistus Maan- ja lumenvastaanottopaikkojen ylläpitosopimus 2014 Erityiskohteet Liikennetelematiikan ylläpitosopimus Satamien ylläpitosopimus 2012-2015 Linja-autopysäkkien ylläpito (noin 80 kpl) Rakentamisen puitesopimus 2015-2016 Rakennusurakat kilpailutettavat kohteet Tampereen Infraliikelaitos Destia Oy Pihahuolto Haapaniemi Oy Pimara Oy Oy VR-Track Ab Tampereen Sähkömyynti Oy Tampereen Vera Oy C2 Information Systems Oy Tampereen Infraliikelaitos Tampereen Vera Oy Kraftpoint Oy JCDeaux Oy Tampereen Infraliikelaitos Valittavat urakoitsijat Tilaajan tunnusluvut Tunnusluvut 2014 VS 2015 km ha MWh 4 3 19 000 5 3 19000 km km ha kpl kpl 700 704 434 39500 7800 442 40000 7800 Tehokkuus/Taloudellisuus Valmistuneet uudet kadut Valmistuneet uudet viheralueet Ulkovalaistusenergia (arviot) Toiminnan laajuus Katujen ajoradat Kevyenliikenteen väylät Ylläpidettävät rakennetut viheralueet (hoitoluokat A1-A3) Ylläpidettäviä ulkovalaisimia Vuokrattavat venepaikat VUOSISUUNNITELMA 2015 Kaupunkiympäristön kehittäminen 25 Talous (1000 e) Kaupunkiympäristön rakentaminen ja ylläpito Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate TP 2013 10 757 -25 315 -14 557 VS 2014 10 073 -23 507 -13 434 VS 2015 6 873 -23 507 -16 634 Yhdyskuntalautakuntaan nähden sitovaa ovat palvelukokonaisuuden toimintatulot ja toimintamenot. Investoinnit (1 000 euroa) Kiinteät rakenteet ja laitteet Kadut, tiet, torit ja puistot Sillat, laiturit ja uimalat Sähköjohdot, muuntoasemat, ulkovalaistuslaitteet Liikenteen ohjauslaitteet Muut kiinteät koneet, laitteet ja rakenteet Hankkeet Keskusta Vuores Rantaväylän tunneli, kaupungille tulevat kiinteät rakenteet ja laitteet Muut pitkävaikutteiset menot Rantaväylän tunneli, valtiolle luovutettava osuus Investointimenot yhteensä Rahoitusosuudet investointimenoihin -44 250 -19 350 -4 550 -1 700 -1 100 0 -2 000 -4 050 -11 500 -39 900 -84 150 4 800 Erikseen ydinprosessin talousarviossa esitettyjen Keskustan ja Vuoreksen strategisten hankkeiden, kaupunkiraitiotien sekä Rantaväylän tunnelin hankkeiden käyttötalous- ja investointimäärärahat ovat hankkeittain sitovia. Kaupunkiympäristön rakentamisen ja ylläpidon palvelukokonaisuuden rakentamisinvestointien tilausmäärärahoihin sisältyy näiden sitovien hankkeiden osalta strategisen Keskustahankeen 2,0 milj. euroa, Vuoreksen strategisen hankkeen 4,05 milj. euroa ja Rantaväylän tunnelin 51,4 milj. euroa. Palvelukokonaisuuden toimintamenot sisältävät palvelutilaukseen kuulumatonta yksityisteiden avustusmäärärahaa 0,225 milj. euroa. VUOSISUUNNITELMA 2015 Kaupunkiympäristön kehittäminen 26 Joukkoliikenne Palvelukokonaisuuden tehtävänä on järjestää joukkoliikenne Tampereen kaupunkiseudulla yhteistoimintana kaupunkiseudun kuntien kanssa sekä toimia EU:n palvelusopimusasetuksen sekä kansallisen joukkoliikennelain mukaisena paikallisena toimivaltaisena viranomaisena Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Oriveden, Pirkkalan, Tampereen, Vesilahden ja Ylöjärven kuntien muodostamalla alueella. Joukkoliikenteen palvelutilausta suunniteltaessa arvioidaan joukkoliikenteen tarve ja sen kehittyminen, suunnitellaan joukkoliikenteen linjasto ja liikennöinti sisältäen reitit, aikataulut ja pysäkkien paikat. Tilaaja suunnittelee liikenteen autokierrot ja hankkii ne tuottajilta. Tilaaja vastaa myös joukkoliikenteen tukipalvelujen kehittämisestä (rahastus- ja informaatiojärjestelmät) ja on mukana koordinoimassa muita kaupungin henkilöliikenteen palveluja (palveluliikenne, matkapalvelukeskus). Tilaaja vastaa tariffisuunnittelusta, yhteistariffiliikenteen taloudellisesta selvityksestä (clearing) sekä lippujen myynnistä ja myyntiverkostosta. Tampereen kaupunkiseudulla joukkoliikenteen järjestämistapa muuttui 30.6.2014 alkaen. Muutos perustui EU:n palvelusopimusasetukseen ja sen mukaisesti laadittuun vuonna 2009 voimaantulleeseen joukkoliikennelakiin. Lain tultua voimaan seutuliikenteen linjaluvat muuttuivat siirtymäajan liikennesopimuksiksi, jotka päättyivät 29.6. Pirkkalassa ja Vesilahdella kokonaan sekä Lempäälässä, Kangasalla ja Nokialla pääosin. Orivedellä ja Ylöjärvellä siirtymäajan sopimukset jatkuvat pääosin vuoteen 2016 asti. Siirtymäajan liikenteisiin liittyvä seutulippujärjestelmä ylläpidetään ja valtiontuet kanavoidaan palvelukokonaisuuden kautta koko kaupunkiseudulla. Palvelutilaus Sopimusliikenteen tuotteet Sopimusliikenne-tuote sisältää joukkoliikennelautakunnan hankkiman ostoliikenteen ja tariffiostot kaupunkiseudulla sekä maksu- ja infojärjestelmän, tiedotuksen ja markkinoinnin sekä tutkimuksen ja kehityksen kustannukset. Tampereen Kaupunkiliikenne –liikelaitokselta (TKL) hankittavan liikenteen määrä vuonna 2015 on 8,8 miljoonaa linjakilometriä, 415.000 linjatuntia ja 31.500 autopäivää. TKL:lta hankittava liikenne toteutuu pääosin Tampereen kaupungin alueella. Yksityisiltä liikenteen harjoittajilta hankittavan liikenteen kokonaismäärä vuonna 2015 on noin 8,8 miljoonaa linjakilometriä, 380.000 linjatuntia ja 28.300 autopäivää. Yksityisille operaattoreille ja TKL:lle maksettava liikennöintikorvaus on sidottu Tilastokeskuksen ylläpitämään linjaautoliikenteen kokonaiskustannusindeksiin. Ajosuoritteiden yksikköhintoja tarkistetaan vuonna 2015 neljännesvuosittain indeksin perusteella. Seutuliikennettä liikennöidään eri puolilla kaupunkiseutua myös siirtymäkauden liikennöintisopimuksien mukaisesti. Kyseinen seutuliikenne noudattaa Tampereen kaupungin toimivalta-alueella Tampereen joukkoliikenteen taksoja ja asiakastulot kulkevat joukkoliikenteen kirjanpidon kautta samansuuruisina tulo- ja menoerinä. Muita kaupungin oman tuotannon ulkopuolelta ostettavia kaupunkiliikenteen palveluja ovat lipunmyynnistä jälleenmyyjille maksettava myyntipalkkio sekä erilaiset tukipalvelut. Seutuliikenteen tuotteet Seutuliikenne sisältää seutulippusopimukseen perustuvan seutulipun asiakastulot sekä kuntien seutulipputuen. Siirtymäajan liikennöintisopimuksien mukaisesti liikennöitävän seutuliikenteen seutulipun asiakastulot palautetaan liikennöitsijöille. VUOSISUUNNITELMA 2015 Kaupunkiympäristön kehittäminen 27 Palvelutilaus tuoteryhmittäin (1000 euroa) Joukkoliikenne Määrä Yksikkö Hinta (e) Sopimusliikenne * 26 600 8 834 000 linjakilometria 0,85 7 479 415 000 linjatuntia 33,33 13 832 31 500 autopäiviä 167,92 5 289 Oma tuotanto yhteensä 26 600 Sopimusliikenne * - liikennepalvelut VS2015 kokonaishinta 8 810 000 linjakilometria 380 000 linjatuntia 28 300 autopäiviä 27 208 0,73 6 415 31,55 154,35 - liikenneosto kokonaishinta 727 - myyntiprovisio kokonaishinta 980 - lippuostot kokonaishinta 560 - tukipalvelut kokonaishinta 2 168 Seutuliikenne ** kokonaishinta 1 358 - lippuostot kokonaishinta 600 - lipputuki kokonaishinta 758 Muu tuotanto yhteensä Yhteensä 55 166 Toimenpiteet tavoitteiden toteuttamiseksi Kaupunkistrategian valtuustokauden tavoitteena on kasvattaa joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus nykyisestä 19 prosentista 22 prosenttiin. Joukkoliikenteen matkustajamäärän kasvu edellyttäisi valtuustokauden aikana keskimäärin 4-5 prosentin kasvua vuosittain. Talousarviovuonna 2015 tähän kasvuvauhtiin on heikon työllisyystilanteen takia erittäin haasteellista päästä. Sitovaksi tavoitteeksi vuodelle 2015 onkin asetettu 2 prosentin kasvu matkustajamäärissä. Tampereen kaupunkiseudulla toteutettiin joukkoliikenteen järjestämistavan muutos 30.6.2014 alkaen Pirkkalan, Lempäälän, Vesilahden, Kangasalan ja Nokian joukkoliikennepalveluihin. Siirtymäajan sopimukset korvaavat palvelut toteutettiin yhteen sovittaen Tampereen linjaston kanssa. Korvaavat liikennepalvelut hankittiin pääosin avoimilla tarjouskilpailulla bruttosopimuksin. Liikennepalvelut muuttuivat linjaston ja aikataulujen osalta merkittävästi Pirkkalassa, Nokialla ja Tampereella. Pirkkalassa uudistettiin linjasto ja lisättiin vuorotarjontaa merkittävästi. Nokialla yhteydet Tampereelle järjestettiin nopeana moottoritieyhteytenä ja toteutettiin sisäinen linjasto, josta on järjestetyt vaihtoyhteydet Tampereen vuoroihin. Tampereella linjastoa kehitettiin runkolinjoihin perustuvaksi ja samalla linjanumerointia uudistettiin. Lempäälässä ja Kangasalla seutuliikenteen muutokset olivat maltillisia ja liikennettä lisättiin ulottamalla aikaisemmin kuntarajalle päättyneitä liikenteitä Lempäälän Höytämöön ja Kangasalan Vatialaan. Vesilahdella lisättiin vuorotarjontaa, mutta kokonaisuutena muutokset olivat maltillisia. Tariffijärjestelmään tehtiin seutuvyöhykkeet alueille, joihin joukkoliikennelautakunnan järjestämä liikenne ulottui. Uusina lipputuotteina tulivat käyttöön vaihdolliset seutusarja- ja –kertaliput sekä ns. joustoseutulippu. Suurempi muutos tariffijärjestelmään on tavoitteena toteuttaa kesällä 2016, kun siirtymäajan sopimukset pääosin loppuvat koko seudulla ja valtakunnallinen lippu- ja maksujärjestelmä voitaneen ottaa käyttöön Tampereen kaupunkiseudulla. Merkittävin muutos 30.6.2014 alkaen oli Tampereen tariffialueen laajeneminen Pirkkalaan. Matkustajamäärän kasvu pysähtyi Tampereella vuonna 2013 johtuen pääosin työllisyystilanteen voimakkaasta heikkenemisestä. Vuoden 2014 ensimmäisellä puolikkaalla matkustajamäärä laski noin 2 prosenttia aikaisempaan vuoteen verrattuna. Loppuvuoden 2014 aikana matkustus lisääntyi Tampereella vuotta aikaisempaan verrattuna mutta koko vuosi jäi siitä huolimatta vajaan prosentin miinukselle edeltävään vuoteen verrattuna. JoukkoliikenneVUOSISUUNNITELMA 2015 Kaupunkiympäristön kehittäminen 28 lautakunnan tilaaman liikenteen matkustajamäärä kokonaisuudessaan kasvoi seutulaajentumisesta johtuen noin 1,5 miljoonalla matkustajalla (5 %). Työllisyystilanteen huononemisen ennustetaan taittuvan ja joukkoliikenteen kysynnän ennustetaan elpyvän vuonna 2015. Matkustajamäärän kasvulle on asetettu tavoitteeksi 2 prosenttia. Tampereen joukkoliikenteen asiakashintoja nostettiin 1.1.2015 alkaen keskimäärin 2 prosenttia. Korotus kohdistui maksuvyöhykkeen 1 kausi- ja arvolippuihin. Joukkoliikenteen hoidon kustannustason nousun ennustetaan jatkuvan maltillisena ensi vuonna. Talousarvio on laadittu kustannustason 2,5 prosentin kasvulle. Tehdyt palvelutason parannukset lisäävät menoja Tampereella, Pirkkalassa, Nokialla, Lempäälässä ja Kangasalla. Kangasalla päättyy vuonna 2015 siirtymäajan sopimuksia, joiden korvaamisesta aiheutuvat kustannukset on sisällytetty talousarvioon. Ylöjärvellä ja Vesilahdella joukkoliikennepalvelut toteutetaan vuoden 2014 palvelutason mukaisina. Orivedellä on talousaviossa varauduttu Seutu + VR – lipun laajenemiseen. Oman tuotannon (TKL) kustannustasoa lasketaan kevään kehyspäätöksen mukaisesti 1.000.000 euroa, mikä merkitsee 3,5 prosentin alennusta oman tuotannon yksikköhintoihin. Joukkoliikenteen toimintakatetta pienennetään tämän johdosta 0,6 miljoonaa euroa vuoden 2014 alkuperäisen talousarvion tasosta. Seudulliseen yhteistoimintaan kuuluvat joukkoliikennepalvelut käynnistyivät kesken vuotta 30.6.2014 alkaen. Tämä selittää palvelukokonaisuuden tulojen ja menojen kasvun verrattuna vuoteen 2014. Muiden kuntien maksuosuudet sisältyvät palvelukokonaisuuden tuloihin. Sopijakuntien maksuosuudet (1 000 euroa) Kunta Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Vesilahti Ylöjärvi Yhteensä Tampere Maksuosuus 330 301 330 58 502 113 450 2084 11997 eur/asukas 10,87 13,79 10,09 6,02 27,33 25,26 14,18 13,98 54,42 Talous (1000 e) Palvelukokonaisuus (1 000 euroa) Joukkoliikenne Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate TP 2013 34 209 -44 685 -10 477 Alkuper. TA 2014 39 806 -52 363 -12 557 Muutettu TA 2014 39 806 -52 278 -12 472 TA 2015 43 169 -55 166 -11 997 Joukkoliikennelautakuntaan nähden sitovaa ovat palvelukokonaisuuden toimintatulot ja toimintamenot. VUOSISUUNNITELMA 2015 Kaupunkiympäristön kehittäminen 29 Tilaajan tunnusluvut Tunnusluvut / joukkoliikenne TP2012 TP2013 TPenn2014 TA2015 30 397 683 32 062 948 94,8 % 30 457 504 32 052 771 95,0 % 32 093 724 33 093 724 97,0 % 33 700 000 34 160 000 98,7 % 27,1 % 0,41 0,99 2,4 20,6 27,5 % 0,43 1,01 2,4 20,5 29,1 % 0,48 1,01 2,1 21,5 26,9 % 0,45 0,86 1,9 22,3 58,0 141,3 149,0 57,27 59,0 140,1 147,4 59,74 56,6 123,7 127,7 57,02 56,0 106,9 108,4 48,06 Matkustajamäärät nousijamäärä-sopimusliikenne nousijamäärä-yhteistariffiliikenne sopimusliikenteen osuus yhteistariffiliikenteestä kpl / v kpl / v % Tehokkuus/Taloudellisuus Joukkoliikenteen subventioaste % subventio/nousija-sopimusliikenne eur/nousu subventio/linjakm - sopimusliikenne eur/linjakm Nousijat/linjakm - sopimusliikenne nousu/linjakm aikataulunopeus (linjakm/linjah) km/h Toiminnan laajuus linjakilometrit/asukas - sopimusliikenne nousuja/asukas -sopimusliikenne nousuja/asukas -yhteistariffiliikenne Joukkoliikenteen subventio/asukas Sopimusliikenne Käyttökorvausliikenne Yhteistariffiliikenne nousu Subventio Subventioaste = = = = = = linjakm/as nousu/as nousu/as eur/as. tilaajan tilaama liikenne yksinoikeusliikennettä, joka noudattaa Tampereella Tampereen tariffiohjeita sopimusliikenne + käyttökorvausliikenne sisältää myös vaihtomatkat palvelukokonaisuuden ja tilaajayksikön toimintakate subventio / palvelukok. toimintamenoilla VUOSISUUNNITELMA 2015 Kaupunkiympäristön kehittäminen 30 Pelastustoimi Pelastustoimen palvelukokonaisuuteen kuuluvat kaupungin maksuosuus Pirkanmaan pelastuslaitokselle ja poikkeusolojen johtotilojen ylläpito. Pirkanmaan pelastuslaitos on Tampereen kaupungin taseyksikkö. Pirkanmaan kunnat rahoittavat pelastuslaitoksen toimintaa asukaslukujen suhteessa. Talousarviovuonna kuntien lukumäärä on 22 ja Tampereen kaupungin osuus kustannuksista on 43,78 prosenttia. Tampereen maksuosuus on vuonna 2015 15,5 milj. euroa. Kaupunkiympäristön kehittämisen ydinprosessi vastaa myös maksuosuuteen kuulumattomista pelastuslaitoksen Tampereen vastuulle kuuluvista eläkemenoperusteisista maksuista sekä poikkeusolojen johtotilojen ylläpitovuokrista. Talous (1 000 euroa) Pelastustoimi Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate TP 2013 0 -15 476 -15 475 VS 2014 0 -16 757 -16 757 VS 2015 0 -16 857 -16 857 Pirkanmaan pelastuslaitos laatii omaa toimintaansa koskevan vuosisuunnitelman. Pirkanmaan kuntien maksuosuusmäärä pelastustoiminnan rahoittamiseksi pysyy vuoden 2014 tasolla, mutta Tampereen asukasluvun osuus koko Pirkanmaan asukasluvusta on kasvanut. Näin ollen Tampereen maksuosuus kasvaa 0,7 % vuodesta 2014. VUOSISUUNNITELMA 2015
© Copyright 2024