Katsaus Kårkulla samkommun´
samkommun´in historiaan
• Kuntayhtymäjohtaja Märta Marjamäki
• Valtakunnalliset erityishuoltopäivät 2015
Kårkulla samkommun - lyhyesti
• Kaikki ruotsinkieliset & kaksikieliset kunnat (paitsi
(paitsi Ahvenanmaa)
Ahvenanmaa)
kuuluvat ky:ään;
ky:ään; yhteensä 33 jäsenkuntaa;
jäsenkuntaa; Pyhtäältä aina Kokkolaan
saakka (kuntien koot vaihtelevat todella paljon)
paljon)
• Toiminta ulottuu yli 5 maakuntaa ja 5 shsh-piiriä
• Valtakunnallinen palvelujen tuottaja
• Kårkullan toiminta:
toiminta: erityishuolto ruotsinkielisille ( 96 %); päihdehuolto,
päihdehuolto,
sosiaalilain mukainen työtoiminta,
työtoiminta, työklinikka Pietarsaaressa
• N. 100 toimipistettä;
toimipistettä; n. 1 000 henkilöä;
henkilöä; n. 1 300 asiakasta
erityishuollossa,
erityishuollossa, yht.
yht. 1 600 asiakasta (v. 2014)
Kårkullan synty
19601960- luku:
luku: erikoistuminen & keskittäminen
• Suomenkielisia laitoksia – 1800 luvun lopulla;
lopulla; sijoittivat ruotsinkielisiä
lapsia
• 1920 – luvulla vasta II maailmansodan jälkeen nähtiin konkreettisia
tuloksia;
tuloksia; kuitenkin kehitysvammaiset sijoitettiin mielisairaalaan tai
vanhainkotiin;
vanhainkotiin; moni pidettiin ”piilossa”
piilossa” häpeän takia
• 1956 perustettiin ruotsinkielinen kuntainliitto toiminta alkoi
20.8.1960
• Keskuslaitos Paraisilla; enimmillään 222 paikkaa;
paikkaa; tänään 52 asiakasta =
keskittäminen oli 1960 –luvun sana (suunnitelmissa 400 paikkaa)
paikkaa)
• Laitoksen rakentaminen loppui 1969 -->
--> satsaus alueisiin
Laitoksen synty
- näkemys kehitysvammaisuudesta
• ”PerhePerhe-elämän akseli pyörii vajaamielisen lapsen
ympäri...
ympäri...
• vajaamielinen lapsi varjostaa siten vanhempiaan,
vanhempiaan,
siauruksiaan ja kotielämää...
kotielämää...
• näissä olosuhteissa laitoksen perustaminen tarkoittaa
että kodit saneerataan,
saneerataan, jotta voidaan pelastaa terveet
lapset ja äidin..”
äidin..” (prof. Donner, 1953)
Erityishuollon kehittäminen
- 1970 – luku:
luku: normalisointi & integrointi
•
•
•
•
•
•
19701970-luvulla muutos:
muutos: kehitysvammaisten lasten harjaantumisen ja
opetuksen,
opetuksen, sekä aikuisten työtyö-, asumisasumis- ja vapaavapaa-ajan olojen kehittäminen
perustettiin 7 kehitysvammaneuvolaa ja 9 aikuisille tarkoitettua
työkeskusta
useita lapsille & nuorille tarkoitettuja päivähuoltoloita ja
harjaantumiskouluja
itsenäisemmät huolletavat muuttivat pois laitoksesta;
laitoksesta; satsattiin lievästi
kehitysvammaisiin (henkilöt jaettiin edelleen kehitysvammaisuuden
vaikeuden mukaan)
mukaan)
laitoksessa alettiin etsiä uusiahoitomalleja;
uusiahoitomalleja; laitosalue oli ”oma pieni
yhteiskunta”
yhteiskunta”
Sosiaalipedagoogisen ohjauksen kehittäminen !!
Kehittäminen jatkuu...
jatkuu...
- 1980 –luku:
luku: vaihtoehtoista asumista;
asumista; laitoshuollon rajat hälvenevät
• Aikuisten päivätoimintakeskuksia avattiin
• V. 1985 koulu lakkautettiin Kårkullassa ja opetus
integroitiin kuntien opetustoimeen
• ”kolmikantakolmikanta-yhteistyö”
yhteistyö” (asiakas
(asiakas,
asiakas, omainen,
omainen, palvelujen
antaja)
antaja)
• V. 1981 ky:n toiminnata laajeni:
laajeni: invalidien suojatyö ja
työklinikka perustettiin ja
• v. 1988 päihdehuollon yksikkö avattiin
Kehittäminen jatkuu...
jatkuu...
19801980- & 1990 –luvulla:
luvulla: vaikutteita pohjoismaista & desentralisoinnin
jatkuminen
Päivätoiminnan voimakas kehittäminen
Hoito muuttui ohjaukseksi – henkilökunnasta tuli asiakkaan ”työväline”
työväline”
Asiakkaan osallistumista korostettiin - tasaasa-arvo,
arvo, osallisuus ja laatu
Asiakkaan roolia kuntalaisena korostui
Lasten paikka kotona Kårkulla hyväksyi tämän periaatteen (1990 –
luvun loppupuolen jälkeen ei enää lapsia laitoshoidossa)
laitoshoidossa)
• Rakennettiin ky:n alueille asumisyksiköitä vaikeavammaisille
• Laitoksen alasajo oli tosiasia – lähinnä mietittiin millä tavalla se toteutuisi
•
•
•
•
•
Kehittäminen jatkuu...
jatkuu...
19901990- & 2000 –luvulla:
luvulla: laitoshoidon alasajo & lainsäädännön muuttuminen
•
•
•
•
•
•
•
Valtava –lainsäädäntö peruskunnan rooli vahvistui ky:n rooli muuttui
Laitoshoidon lopettamisen 1. suunnitelma tehtiin v. 1991 (1. työryhmä jo
1981)
V. 1990 Kårkullassa vähiten laitospaikkoja suhteessa väestöön (0,63
promillea ; valtakunnallinen kesikmääräinen tilanne oli 1,08)
Rakennemuutos jatkui voimakas asumisen ja päivätoiminnan kehittäminen
V. 2007 Kårkullan valtuusto pysäytti laitoshoidon alasajon :
• Kustannussyistä
• Uusia asiakkaita oli kovasti tulossa laitokseen
V. 1991 perustettu asiantuntijakeskuksen vahvistaminen (liikkuvia palveluja)
palveluja)
2010 valtakunnallisten ohjeistuksen mukaan tehttiin 1. asumissuunnitelma
Kårkulla tänään
• Nykytilanne muistuttaa 1970 –lukua :laitoshoidon purku,
purku, hallintohallinto- ja
lainsäädännön muutoksia
• Asumisohjelman toteuttaminen – yksilöllisiä ratkaisuja
• Kehitysvammaisten henkilöiden osallistumisen & itsemäärämisen
tukeminen
• Erilaisten valtakunnallisten laatusuositusten implementointi Kårkullan
toimintaan
• Hallinnollisesti ”trimmattu”
trimmattu” organisaatio (suuri organisaatiomuutos v.
2013)
• Yhteiskunnan taloudelliset puitteet – ”euro on liian usein 1. konsultti”!
konsultti”!
Kårkullan tulevaisuuden haasteet
• Sote – sote ja sote!!
sote!!
• Tuo muutoksia ky:n organisaatiomalli hankala esitettyihin
ratkaisuihin
• Ruotsinkielisen erityisosaamisen säilyttäminen vaatii toiminnan
pitämisen yhtenäseinä (kriittinen massa)
• Ruotsinkielisten kehitysvammaisten palvelut omalla kielellä
taattava – ympäristön vaikutus huomioitava myös kielellisestä
näkökulmasta
• Kehitysvammaisten henkilöiden laadukkaan palvelun turvaaminen
tässä taloudellisessa tilanteessa
Kiitos mielenkiinnosta!
mielenkiinnosta!