Tekninen lautakunta § 106 30.09.2015 Toni Kippolan maa
Tekninen lautakunta § 106 30.09.2015 Toni Kippolan maa-aineksen ottamislupa / kallionlouhinta Pyhäjoen Polusperällä tilalla Rautala I RN:o 625-404-12-74 48/11/2014 Teknltk 30.09.2015 § 106 I Maa-aineksen ottolupahakemuksen esittely: Hakija: Toni Kippola, Rantalantie 49, 86110 Parhalahti puh. 044 596 3054, toni.kippola(at)rautalantila.fi Maanomistaja: hakija Toiminta, jolle lupaa haetaan: Lupaa haetaan kalliokiviaineksen louhimiseen, louhimoalueelle sijoittuvalle siirrettävälle murskeasemalle. Lupaa haetaan 10 vuoden ajaksi. Alueella ei ole ennestään ollut luvanvaraista maa-ainesten ottotoimintaa. Nyt suunniteltu otettava määrä on 160 000 kuutiometriä. Maa-aineksia otetaan noin 2 ha:n alueelta. Maa-ainesten ottamissyvyys on maksimissaan 16 metriä. Vuosittainen ottomäärä on arvioitu olevan 16.000 – 20.000 m3. Samalla haetaan lupaa saada aloittaa ottaminen ennen päätöksen lainvoimaisuutta. Toiminnan sijoituspaikka: Pyhäjoen kunta, Liminkakylä, tila Rautala Rno 625-404-12-74 Alue: Polusperä . Lupaperuste Maa-aineslain (555/1981) 1§:n mukaiseen hiekan ja soran ottamiseen tulee lain 4 §:n mukaan saada lupa. Tämä koskee myös kallioaineksen ottoa. Lupaviranomainen Maa-aineslain 7§:n mukaan luvan ainesten ottamiseen myöntää kunnan määräämä viranomainen (lupaviranomainen), jona Pyhäjoen kunnassa toimii Pyhäjoen tekninen lautakunta. Muut hankkeeseen liittyvät luvat: Kallioaineksen ottamisluvan lisäksi alueelle haetaan myös kallion louhinnan ja aineksen murskauksen ympäristölupaa. Maankäytön suunnitelmat alueella Alueella ei ole voimassa olevaa asema- tai osayleiskaavaa. Alueelle on ryhdytty valmistelemaan Polusperän tuulivoimaosayleiskaavaa. Voimassa olevassa maakuntakaavassa (1. vaihemaakuntakaava; kaava ei vielä ole lain voimainen) alueelle on osoitettu tuulivoimala-alueen varaus. Lähialueen maankäyttö on metsätalous. Lähimpään asumukseen on matkaa 1,3 km. Lähin luonnonsuojelualue, joka on myös Natura 2000 –alue, Pitkäoisneva si- jaitsee noin 4,0 kilometrin päässä. Ottosuunnitelma Hakemukseen liittyy laadittu tarkempi suunnitelmaselostus toiminnasta. Louhos sijoittuu luvanhakijan omistamalle kiinteistölle. Etäisyys lähimpään rajalinjaan on vähintään 30 metriä. Hankkeen tarve Hankealueelta on tarkoitus toimittaa kiviaineksia läheisten tuulivoimapuistojen tarpeisiin ja tarvittaessa muihin lähialueen rakennuskohteisiin kuten metsäautotieverkoston kunnostuksiin. Tuulivoimapuistojen rakennustöiden alkaessa selvitetään mahdollisuutta kuljettaa tarvittavat kiviainekset suoraan louhokselta tuulivoimapuiston alueelle metsäautotieverkostoa pitkin. Tarvittaessa rakennetaan tai suoraan louhokselta tuulivoimapuistoon. Lähin vastaava kalliolouhos sijaitsee linnuntietä noin kolmen kilometrin päässä. Luonnonolot ja maisema Hankealue ja sen lähiympäristö on karua kangasmaastoa, jossa vuorottelevat suot ja kalliopaljastumat. alue on metsätalouskäytössä. Maasto viettää lounaaseen ja korkeuseroa hankealueen koillisreunalta lounaisreunalle on kuutisen metriä. Korkeus merenpinnasta on noin 100 – 106 metriä. Hankealueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole tiedossa uhanalaisten lajien esiintymiä eikä muinaisjäännöksiä. Pohjavesiolot ja pohjavesien virtaussuunnat Ottamisen välittömässä läheisyydessä ei ole vedenottamoita, joihin hanke voisi vaikuttaa. Pohjaveden pinnan vaihtelujen seuranta ja pohjaveden laadun tarkkailu ei ole tarpeen tässä hankkeessa. Lähin pohjavesialue (Viinikangas) sijaitsee noin kolme kilometriä hankealueesta itään päin. Ottamisalueen pintavesien ja pumpattavien pohjavesien virtaussuunta on länteen kohti Polusjärveä, joka sijaitsee noin 1,5 km:n päässä. Ottamisen järjestäminen Hankealueen pinta-ala on noin 2 ha (125 m x 160 m). Ottomäärä 160.000 m3 ja ottosyvyys enimmillään 16 metriä. Luiskien kaltevuus on 1:1,5. Ottoaika 10 vuotta. Lupaa haetaan kallion louhimiseksi ja kiviaineksen murskaamiseksi. Kallion päällä oleva pintamaa kuoritaan kaivinkoneella. Pintamaat kasataan ottoalueen reunoille ja niitä käytetään viimeistelyvaiheessa pohjavesipinnan yläpuolisten luiskausten verhoiluun ja muotoiluun. Ottamisen edetessä montun pohjaa kohti louhitaan ajoluiska kaltevuuteen 1:7. Ajoluiska jätetään ottamisen loppuvaiheessa paikalleen pelastustieksi. Louhintaa ja murskausta tehdään maanantaista perjantaihin klo 7 – 22 välisenä aikana. Peruskalliota räjäytetään tarpeen mukaan 1 – 5 kertaa kalenterivuodessa Kalliota louhitaan vuodessa 16.000 – 25.000 m3, mutta ei välttämättä joka vuosi. Irrotettu louhe syötetään pyöräkuormaajalla tai kaivinkoneella liikuteltavaan tela-alustaiseen kivenmurskausasemaan, missä louhe murskataan erilaisiksi rakennustarkoituksiin soveltuviksi murskelajeiksi. Ennen syöttöä ylisuuret kappaleet rikotetaan kaivinkone- ja iskuvasaratyönä murskaamoon soveltuvaan kokoon. Murskeasema toimii alueella tarpeen mukaan muutaman kuukauden vuodessa, mutta ei välttämättä joka vuosi. Valmiit tuotteet varastoidaan alueelle varastokasoihin. Alussa liikuteltava murskeasema sijaitsee kallion pinnalla. Kun monttu on riittävän suuri, murskausasema siirretään ja valmiit tuotteet varastoidaan alas monttuun. Louhosmonttu pidetään kuivana dieselkäyttöisellä pohjaveden alennuspumpulla. Vesi pumpataan läheiseen metsäojastoon, mistä se virtaa edelleen länteen noin 1,5 km:n päässä olevaan Polusjärveen. Pumppauspaikkaan kaivetaan laskeutusallas, joka kerää mahdollisen kiintoaineen ja ehkäisee sen joutumista metsäojastoon. Mikäli monttu on pitkän ajan käyttämättä, montun tyhjennyspumppaus aloitetaan hyvissä ajoin ennen louhinnan jatkamista tasaisella pumppausteholla. Näin vältetään pumppausvesien hallitsematon tulviminen ja haitat alapuolisilla alueilla. Pintavesien pääsy louhokseen estetään. Toiminnan päätyttyä alueelle muodostuu pohjavesilampi. Käytettävät koneet ja laitteet Alue raivataan ja kalliopinta viimeistellään ja puhdistetaan louhintapuhtauteen kaivinkoneella. Kaivinkoneella tehdään myös raivausmassojen sijoittelu ja muotoilu. Louhintaporaukset tehdään porausyksiköllä, jossa on melu- ja tärinävaimennettu kuljettajan ohjaamo. Porausyksikkö on varustettu myös pölyn talteenottojärjestelmällä. Murskausyksikkö on liikuteltava tela-asustainen kolmivaihemurskain, jossa on kastelujärjestelmät sekä katetut materiaalikuljettimet pölypäästöjen hallintaan ja kumitettu syöttösuppilot melun pienentämiseksi. Murskausyksikköä syötetään kaivinkoneella tai pyöräkoneella. Valmiit tuotteet siirretään, varastoidaan ja kuormataan pyöräkoneella. Murskausyksikön voimanlähteenä on aggregaatti, mistä saadaan virta myös pohjaveden pumppausyksikköön. Murskausyksikkö siirretään louhintamonttuun heti, kun tila antaa myöten. Tarvittavat polttoaineet varastoidaan kaksivaippaisissa polttoainekonteissa ja –säiliöissä. Koneiden tankkaus ja mahdolliset työkohteessa tehtävät huoltotoimenpiteet tehdään niille varatussa ja merkityssä paikassa. Tankkaus- ja huoltoalueen maaperä suojataan nestettä läpäisemättömällä kelmulla ja siellä on aina saatavilla imeytysmateriaaleja. Ympäristövaikutukset, toimet ympäristöhaittojen vähentämiseksi ja toiminnanaikainen jätehuolto Hankkeessa aiheutuvia ympäristöhaittoja vähennetään jättämällä riittävät suoja-alueet ottoalueen ja naapuritilojen väliin (vähintään 30 metriä). Suoja-alueilla oleva puusto pyritään säilyttämään mahdollisimman koskemattomana. Toiminnasta katsotaan syntyvän jonkin verran kivipölypäästöjä ilmaan. Alueella työskentelevien on suojauduttava tarvittaessa päästöiltä hengityssuojaimin. Kivipölypäästö vaikuttaa myös jonkin verran lähialueen kasvillisuuteen. Pölyjäämä häviää kuitenkin ajan mittaan sateen vaikutuksesta lähes kokonaan. Melu- ja pölypäästöjä vähennetään käyttämällä louhinta- ja murskaustyössä parasta mahdollista käytettävissä olevaa tekniikkaa. Näitä ovat pölyn talteenottojärjestelmä, kastelujärjestelmä, katetut kuljettimet, ja kumitetut syöttösuppilot. Vaihdettaessa kalustoa uuteen eri toimijat huomioivat parhaan käyttökelpoisen tekniikan. Laite- ja työkonemeluun varaudutaan käyttämällä kuulosuojaimia. Lähin asuinrakennus sijaitsee Polusperällä, noin 1,3 km:n päässä hakealueesta. Ympäristölle ei aiheudu haitallista melukuormitusta. Pohjaveden pumppauspaikkaan kaivetaan laskeutusallas, joka kerää mahdollisen kiintoaineksen ja ehkäisee sen joutumista ympäristöön. Pumppaus ei merkittävästi lisää virtausta metsäojaverkostossa. Vesistöön, maaperään tai pohjaveteen ei kohdistu toiminnasta päästöjä. Prosessissa syntyy ainoastaan vähäisessä määrin yhdyskunta- ja ongelmajätettä (lamput, akut ja paristot). Alueella ei varastoida mitään toiminnasta syntyvää jätettä. kaikki ongelma- ja yhdyskuntajätteet kuljetetaan vuoronvaihdossa huoltoautojen mukana murskausurakoitsijan huoltohallilla olevaan kiinteään ekopisteeseen ja sieltä edelleen asianmukaiseen jatkokäsittelyyn. Toiminnan ympäristöriskeinä ovat mahdolliset tulipalot ja ajoneuvojen kolaroinnit. Riskeihin varaudutaan liikennejärjestelyin. Tulipaloihin varaudutaan ajoneuvo- ja laitekohtaisilla alkusammutuskalustoilla sekä henkilökunnan ja koneenkuljettajien alkusammutuskoulutuksella. Koneenkuljettajat ja käyttöhenkilökunta tarkkailevat laitteiden ja koneiden kuntoa työvuorojensa aikana. Aluetta tarkkaillaan säännöllisesti toiminnan ollessa käynnissä ja mahdollisista päästöistä ympäristöön raportoidaan ympäristöviranomaisille. Toiminnalla ei ole merkittävää vaikutusta yleiseen viihtyisyyteen, ihmisten terveyteen, luonnon luonnonsuojeluarvoihin, rakennettuun ympäristöön eikä vesistöihin tai niiden käyttöön. Toiminnan päätyttyä alueelle muodostuu pohjavesilampi, joka rikastuttaa alueen elinympäristöjä ja voi toimia virkistyskäyttöalueena. Liikenteen järjestäminen ja turvallisuusnäkökohdat Alueelle rakennetaan uusi tilustie ja liittymä Vihannintieltä. Ajoneuvojen ja työkoneiden kolarointiriskiä pienennetään pitämällä ottoalueen varastointi- ja kuormausalueet riittävän väljinä. Jalan alueella liikkuvien työntekijöiden tulee aina käyttää henkilökohtaista suojavälineitä: kypärää, huomiovaatetusta, turvakenkiä ja tarvittaessa myös kuulo-, hengitys- ja silmäsuojaimia. Työvaiheet suunnitellaan niin, että työkoneen peruuttamisen tarve on mahdollisimman vähäistä. Työnaikaiset jyrkänteet merkitään ja suojataan lippusiimoilla, sulkukartiolla ja kivilohkareilla. Vakuudet Urakoitsija sitoutuu asettamaan viranomaisen määrittelemän työnaikaisen vakuuden. Alueen jälkihuolto ja –käyttö Toiminnan loppuvaiheessa aloitetaan alueen viimeistelytyöt, kuten pohjavesipinnan yläpuolisten luiskien verhoilut. Loiva ajoluiska jätetään paikalleen. Toiminnan päätyttyä alue jää metsittymään luontaisesti. Louhos täyttyy suurelta osin vedellä ja paikalle muodostuu pohjavesilampi. Jälkityöt Alue on avokallioaluetta. Ottamisalueelle muodostuu ottamislouhoksen täytyttyä vedellä pohjavesilampi. II Hakemuksen käsittely Hakemuksen vireille tulo Hakemus on tullut vireille, kun se on jätetty toimivaltaiselle viranomaiselle 16.12.2014. Hakemusasiakirjat Hakemusasiakirjat - maa-ainesten ottolupahakemus (allekirj. 7.12.2014) - maa-ainesten ottosuunnitelma (pvm. 7.12.2014) - yleiskartta 1:200.000 - louhosalueenkartta 1:5.000 - poikkileikkauskuvat A-A ja B-B - asemapiirros (louhosalue, varastoalue, huoltoalue) - lopputilannekartta (allas täyttynyt vedellä) - poikkileikkauskuvat lopputilanteesta (veden pinnan taso) - Luettelo naapuritiloista maanomistajineen - ote Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavasta -kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma (ympäristölupahakemuksen liite) Hakemusasiakirjojen nähtävänä pito: Tämä kallion louhinnan maa-ainesten ottamislupahakemuksen kuulutus ja hakemusasiakirjat ovat olleet MAL 13 §:n ja MAA 3 §:n mukaisesti nähtävänä Pyhäjoen kunnanvirastolla os. Kuntatie 1, 86100 Pyhäjoki 16.12.2014 – 16.1.2015 välisen ajan. Lisäksi kuulutus oli nähtävillä saman ajan Raahen kaupungin teknisessä palvelukeskuksessa os. Ruskatie 1, 92140 Pattijoki. Muistutusten ja mielipiteiden jättäminen: Pyhäjoen kunnan maa-aineslupaviranomainen varasi hakemuksen johdosta ottamisalueen kiinteistöön rajoittuvien kiinteistöjen ja muille lähialueen omistajille ja haltijoille tilaisuuden tulla kuulluiksi. Myös muut saivat ilmaista hankkeesta mielipiteensä. Muistutukset ja mielipiteet tuli toimittaa viimeistään 12.3.2015 klo 15:00 Pyhäjoen kuntaan os. Kuntatie 1, 86100 PYHÄJOKI. Muistutukset ja mielipiteet voi jättää myös sähköpostilla vesa.ojanpera(at)raahe.fi. Lisätiedot: Lisätietoja hankkeen johdosta on antanut ympäristösihteeri Vesa Ojanperä, osoite: Raahen kaupunki, Ruskatie 1, 92140 RAAHE. Puhelin 044 439 3636 ja sähköposti vesa.ojanpera(at)raahe.fi. Kuuleminen/ naapurit: Haetun ottamisalueen (Tila 625-404-12-74, Rautala) naapureina ovat tilat: Tila RN:o, tilan nimi, omistajan nimi Tila 625-404-12-59, Haapala, Koivikko, Mika Eerik, Koivikko, Veera Annemaj Tila 625-404-22-13, Oravisjärvi III, Viinikangas, Terttu Maria Tila 625-404-42-0, Arvola, Tihinen, Raimo Herman Tila 625-404-63-0, Lisärautio, Tuikkala, Anna Adele, Tuikkala, Erkki (Yhteystietoja ei saatavilla) Tila 625-404-127-1, Tynnyrikangas, Kippola, Toni Rolf Mikael Tila 625-404-134-7, Metsäräme, Koskenlaine, Juhani Ilmari Yhteensä oli 8 kuultavaa naapuria. Jätetyt huomautukset, muistutukset ja mielipiteet: Hakemuksen johdosta ei jätetty huomautuksia tai muistutuksia. Hakemuksesta ei jätetty yhtään lausuntoa. Tarkastukset Tähän maa-ainesten ottamisen laajentamiseen liittyen on paikan päällä tehty tarkastuksia 9.3. ja 5.6.2015. III Maa-ainesluvan ratkaisuosa: Pyhäjoen kunnan tekninen lautakunta maa-aineslupaviranomaisena päättää myöntää Toni Kippolalle maa-aineslain 4 §:n mukaisen luvan kallion louhintaan pohjavesipinnan ylä- ja alapuolelta Pyhäjoen kunnan Liminkakylän tilalla Rautala RN:o 625-404-12-74. Ottamislupa myönnetään 10 vuodeksi. Ottoalue on noin 2,0 ha. Luvan mukainen ottamisen kokonaismäärä on 160.000 m3. Louhintasyvyys on maksimissaan 16 metriä. Tähän maa-aineksen ottamislupaan liitetään seuraavat maa-aineslain 11 §:ssä määrätyt lupamääräykset: 1. Ottaminen ja sen järjestelyt kuten varastokasat ja kulku tulee järjestää esitetyn hakemuksen, suunnitelman ja suunnitelmakartan (pvm 7.12.2014) mukaisesti. Lupapäätöksen mukainen ottamisalue tulee selvästi merkitä maastoon ennen laajennuksen ottamista. (MAL 4 §, 11 §, MAA 6, 7 §). 2. Maa-ainesten ottamiseen liittyvässä louhinnassa ja murskauksessa tulee noudattaa kyseistä toimintaa varten annetun ympäristöluvan määräyksiä ja ehtoja. Ympäristöluvassa voidaan antaa myös tarkentavia määräyksiä toiminnan haitallisten vaikutusten ehkäisemiseksi esim. melun ja pölyn osalta mm. rajaamalla toiminta-aikoja (MAL 4 §, YSL 7 §). 3. Kiviaineksen otto tulee toteuttaa niin, että missään toimintavaiheessa ei pääse syntymään pohja- tai pintaveden pilaantumisvaaraa. Koska louhokseen jälkikäyttönä muodostuu lammikko, on jälkitöitä tehtäessä huolehdittava siitä, että humuspitoisia pintamaita ei sijoiteta täyttymisvesitason alapuolelle. Louhoksen pohja tulee siistiä asiaankuuluvalla tavalla ennen kuin sen annetaan lopullisesti täyttyä vedellä. (MAL 3 §, YSL 7, 14, 16, 17 §) 4. Louhoksen ja louhosalueen turvallisuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota siten, että louhos ei missään toimintavaiheessa, myöskään toiminnan loputtua aiheuta vaaraa ympäristölleen. Luiskat tulee muotoilla suunnitelmassa esitetyllä tavalla. Paikoilla, missä vedellä täyttymisen jälkeen jää jyrkät reunat, on rakennettava putoamisen estävät rakenteet aitaamalla tai vastaavasti muilla suojaavilla rakenteilla. Suojarakenteiden kunnosta tulee huolehtia myös ottamistoiminnan päätyttyä. Louhosalue tulee pitää mahdollisimman siistinä ja aluetta tulee kunnostaa lopulliseen tilaansa sitä mukaa, kun se ottotoiminnan kannalta on mahdollista. Louhosalue tulee sopeuttaa mahdollisimman hyvin ympäristöönsä. (MAL 3, 11 §) 5. Louhosalueelta poistettava vesi tulee johtaa siten, ettei siitä aiheudu vahinkoa tai haittaa alapuolisessa maastossa, ojissa ja vesistössä vettymistä tai muita haittoja. Mikäli louhosalueelta tulevista sade- ja hulevesien kiintoaineista voi aiheutua haittaa ympäristölle, tulee vesi johtaa maastoon laskeutusaltaan kautta. Hakijan tulee seurata ja toimittaa Pyhäjoen kunnan ympäristön suojeluviranomaiselle ilmoitus pois johdettavan veden määrästä ja kartta veden poisjohtamisreitistä ja laskeutusaltaasta. Mikäli pumpattava vesimäärä ylittää 100 m3/vrk tulee siitä tehdä ilmoitus myös ELY-keskukselle. Mikäli vettä poistetaan muuten kuin tilapäisesti yli 250 m3/d, tarvitaan tähän Aluehallintoviraston lupa. Näistä sekä muista toiminnan ympäristövaikutuksiin liittyvistä havainnoista tulee pitää kirjaa ja kirjan pito on vaadittaessa esitettävä maa-aineslain mukaiselle valvontaviranomaiselle. Mikäli vedessä havaitaan jotakin poikkeuksellista (esim. öljyä) on vedestä otettava tarkkailunäyte välittömästi. Vesinäytteet tulee toimittaa hyväksyttyyn laboratorioon analysoitavaksi. Tarkkailu- ja laboratorioanalyysien tulokset on toimitettava tämän luvan ottotoimintaa valvovalle viranomaiselle ja pyydettäessä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ympäristövastuualueelle. Viranomaiset voivat antaa määräyksiä jatkotoimista. (MAL 3 §, YSL § 16, 17, 52, VL 5 luku § 7-12) 6. Hakijan on tarkkailtava poisjohdettavan veden vaikutuksia alapuolisiin alueisiin ja vesistöihin, sillä vesien pois johtamisesta ei saa aiheutua toiselle kuuluvalla alueella vahingollista vettymistä tai muuta vahinkoa (VL 5:7). Erityisen tärkeä on huolehtia, että louhosalueen vesiä ei pidempienkään seisokkien jälkeen pumpata liian suurella nopeudella. Tarvittaessa on tehtävä parannustoimia veden kulkuun. Ojan tekemisestä toisen maalle tai veden johtamisesta toisen maalla olevaan ojaan tulee etukäteen sopia maanomistajan tai tienvarren ojien osalta tienpitäjän kanssa. Mikäli sopimukseen ei päästä, tulee asia siirtää vesilaissa tarkoitetun kunnan ympäristön suojeluviranomaisen tai ojitustoimituksessa käsiteltäväksi (VL 5:5). Hakijan tulee tarvittaessa osallistua ojien kunnossapitoon (VL 5:8) (MAL 3 §). 7. Mikäli ottoalueella varastoidaan öljytuotteita, on varastoinnissa toteutettava riittävät vesiensuojelutoimenpiteet niin, että pohja- ja pintavesien sekä maaperän pilaantumisvaaraa ei missään toimintavaiheessa pääse syntymään. Poltto- ja voiteluaineet tulee säilyttää katkoksellisissa ja suoja-altaallisissa säiliöissä tai kaksivaippasäiliöissä. (MAL 3 §, YSL 16, 17, 52 §, VNp 101/1997) 8. Tieyhteydet tulee pitää kunnossa ja maa-ainesten ottajan tulee osallistua tien kunnossapitoon yksityistie laissa esitettyjen periaatteiden mukaisesti. (MAA 3 §) 9. Kaivannaisjätteen jätehuollossa laajennettavankin louhosalueen pintamaat ja kallioperän louhinnassa ja murskauksessa syntyvä mahdollinen kaivannaisjäte tulee sijoittaa suunnitellulla tavalla louhosalueen toiminta-alueelle tai sen läheisyyteen. Humuspitoiset maa-ainekset voidaan varastoida meluvalleissa tai varastoida alueen jälkihoitotöitä kuten täyttymisvesitason yläpuolisia luiskauksia varten. Orgaanista ainesta ja humuspitoisia maita ei tule sijoittaa louhosalueelle myöhemmän täyttymisvesitason alapuolelle eikä syntyvän lammen välittömään läheisyyteen. (MAL 5a §, YSL 52 §) 10. Ottoalueiden jälkihoito, millä korjataan ottamistoiminnan haitallisia vaikutuksia ja sopeutetaan ottamisalue ympäröivään luontoon ja maisemaan on tehtävä vähintään ympäristöoppaassa (Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2009, liite 4/2) esitettyjen periaatteiden mukaisesti. Humuspitoisia maita ei saa jälkitöissäkään sijoittaa lopullisen täyttymisvesitason alapuolisille osille. (MAL 3 §, YSL 16, 17 §) 11. Hakijan tulee ilmoittaa vuosittain otettujen ainesten kokonaismäärä ja laatu maa-ainesten ottorekisteriin (NOTTO-tietokanta osoitteessa Suomi.fi, sivuilta kirjaamalla hakukenttään YM12) ja valvovalle viranomaiselle maa-ainesasetuksen määräämällä tavalla. (MAA § 9) 12. Luvan hakijan tulee pyytää valvontaviranomaiselta pidettäväksi loppukatselmus ottamisen päättyessä tai luvan voimassaoloajan päättyessä, johon Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ympäristövastuualueelle tulee varata mahdollisuus osallistua.(MAA § 7) 13. Tästä luvasta tulee perittäväksi Pyhäjoen kunnan maa-ainesluvan mukainen lupamaksu, joka on luvan mukaisella ottamismäärällä 1.600 euroa (kuutiokohtainen maksu 0,01 euroa / m3). Lisäksi tulevat perittäväksi kuulemiskulut 8 x 20 € =160 € ja lehti-ilmoituskulut (väh. 100 euroa). Samalla tehty päätös ennen lainvoimaisuutta voimaan saadusta aloitusluvasta peritään 300 euron lisämaksu. Tässä tapauksessa maksuksi tulee yhteensä 2160 €. Vuosittain luvasta tulee perittäväksi keskimääräisellä ottamisella valvontamaksua 310 € (perusmaksu 150 euroa + kuutiokohtainen maksu 0,01 euroa / m3, mutta kuitenkin vähintään 250 €) (Pyhäjoen kunnan maa-aineslupataksa 1.2.2015). 14. Tämän ottamisluvan jälkitöiden vakuudeksi tulee luvan saajan asettaa Pyhäjoen kunnalle maa-aineslain 12 §:n mukaisesti 5 000 €:n vakuus maa-aineslain 11:§n nojalla annettujen määrättyjen toimenpiteiden suorittamiseksi. Vakuuden tulee olla voimassa yhden vuoden tätä lupapäätöstä kauemmin. Aiemman luvan vakuus tulee korvata tässä luvassa päätetyllä. (MAL § 12) 15. Ennen lainvoimaa luvan mukaisen toiminnan aloittamiseen tulee Pyhäjoen kuntaan jättää lupamääräyksen nro 15 mukainen hyväksyttävä 4.000 euron suuruinen vakuus. Louhinta- ja murskaustöiden osalta tulee noudattaa, mitä ympäristöluvassa on määrätty. Lupapäätös ja yksi sarja lupapapereita tulee lähettää viivytyksettä myös Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukseen. (MAA 6 §) Sovelletut oikeusohjeet: Päätöksen pohjalla oleva lainsäädäntö (viittaukset lain kohtiin ovat tekstissä): Maa-aineslaki (MAL 24.7.1981/555 ja maa-ainesasetus (MAA 2005 / 926) sekä erikseen mainitut lainkohdat YSL = Ympäristönsuojelulaki 2014/527, YSA= Ympäristönsuojeluasetus 2014/713, VL= Vesilaki 27.5.2011/587, VNp= Valtioneuvoston päätös öljyjätehuollosta 101/1997, Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta 9.9.2010/800, Pyhäjoen kunnan maa-aineslupataksa (Pyhäjoen tekninen ltk 11.12.2014 § 11, tullut voimaan 1.2.2015. IV Lupapäätöksen perustelut: Luvan myöntämiselle on olemassa MAL 6 §:n tarkoittamat edellytykset. Lupa maa-ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma karttoineen on esitetty eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Asiaa harkittaessa on otettu huomioon myös lupamääräysten vaikutus. Erillinen kaivannaisjätteen huoltosuunnitelma on esitetty. Hakemuksen ja siihen liittyvien suunnitelmien mukaan tämän alueen maa-ainesten ottamisen laajennuksessa ei synny sellaisia kaivannaisjätteitä, joita ei voida hyödyntää esitetyllä tavalla käyttäen ottotoiminnan edetessä suoja- ja verhousrakennelmia. Ottoalue ei tuota huomattavaa haittaa lähialueelle kaavoittavalle alueelle, kun noudatetaan tämän maa-ainesluvan ja louhintaan ja murskaukseen liittyvän ympäristöluvan määräyksiä. Suunniteltu ottaminen ei turmele kaupunki tai maisemakuvaa eikä muutenkaan ottaminen ole ristiriidassa 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Suunnitelman mukainen ottaminen on järjestetty siten, että ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää toiminta-alueen ulkopuolella vähäiseksi. Esiintymää voidaan hyödyntää taloudellisesti ja säästeliäästi eikä toiminnasta aiheudu asutukselle tai ympäristölle vaaraa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa. Lupamääräykset on annettu maa-aineslain 11 §:n mukaisesti. Hakija voi lopputyöt tehtyään hakea luvan päättymistä ja vakuuksien palauttamista jo ennen lupa-ajan umpeutumista. Vakuuden suuruus ja luvasta perittävät maksut on määrätty Pyhäjoen kunnan voimassa olevan maa-ainestaksan mukaisina. Päätöksen julkipano ja antaminen: Tämä päätös annetaan MAL § 19 mukaisesti julkipanon jälkeen. Päätöksen antamisesta on ilmoitettava ennen sen antamispäivää päätöksen tehneen viranomaisen ilmoitustaululla. Ilmoituksessa on mainittava viranomainen, asian laatu ja päätöksen antamispäivä. Ilmoitus on pidettävä ilmoitustaululla vähintään valituksen tekemiselle varatun, vähintään 30 päivän ajan. Päätöksen on oltava julkipanossa ilmoitettuna antamispäivänä asianomaisten saatavana. Päätöksen katsotaan tulen asianomaisen tietoon silloin, kun se on annettu. Päätös on toimitettava luvan hakijalle ja luvan myöntämisestä on viipymättä ilmoitettava niille, jotka asian käsittelyn yhteydessä ovat sitä pyytäneet ja samalla ilmoittaneet osoitteensa. Ottamisluvasta on lisäksi viipymättä ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukselle. Muutoksenhaku: Maa-aineslain nojalla annettua ottamislupaa koskevan päätökseen haetaan muutosta valittamalla Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen. Valitusoikeuden ja muutoksen haun osalta noudatetaan, mitä kuntalaissa säädetään. Lisäksi valitusoikeus on elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella ja hankkeen alueella toimivalla sellaisella rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen. Asian valmistelijana on toiminut ympäristösihteeri Vesa Ojanperä. Ehdotus: Tekninen lautakunta 1) myöntää Toni Kippolalle maa-aineslain mukaisen ottamisluvan kallion louhintaan pohjavesipinnan ylä- ja alapuolelta Pyhä joen kunnan Liminkakylän tilalla Rautala RN:o 625-404-12-74. 2) toteaa, että luvan mukainen ottamisen kokonaismäärä on 160.000 m3. Louhintasyvyys on noin 16 metriä. Ottamislupa myönnetään 10 vuodeksi. Ottoalue on noin 2,0 ha. 3) lisäksi lautakunta liittää tähän maa-aineksen ottamislupaan seuraavat maa-aineslain 11 §:ssä määrätyt lupamääräykset, joita on noudatettava: 3.1. Ottaminen ja sen järjestelyt kuten varastokasat ja kulku tulee järjestää esitetyn hakemuksen, suunnitelman ja suunnitelmakartan (pvm 7.12.2014) mukaisesti. Lupapäätöksen mukainen ottamisalue tulee selvästi merkitä maastoon ennen laajennuksen ottamista. (MAL 4 §, 11 §, MAA 6, 7 §). 3.2. Maa-ainesten ottamiseen liittyvässä louhinnassa ja murskauksessa tulee noudattaa kyseistä toimintaa varten annetun ympäristöluvan määräyksiä ja ehtoja. Ympäristöluvassa voidaan antaa myös tarkentavia määräyksiä toiminnan haitallisten vaikutusten ehkäisemiseksi esim. melun ja pölyn osalta mm. rajaamalla toiminta-aikoja (MAL 4 §, YSL 7 §). 3.3. Kiviaineksen otto tulee toteuttaa niin, että missään toimintavaiheessa ei pääse syntymään pohja- tai pintaveden pilaantumisvaaraa. Koska louhokseen jälkikäyttönä muodostuu lammikko, on jälkitöitä tehtäessä huolehdittava siitä, että humuspitoisia pintamaita ei sijoiteta täyttymisvesitason alapuolelle. Louhoksen pohja tulee siistiä asiaankuuluvalla tavalla ennen kuin sen annetaan lopullisesti täyttyä vedellä. (MAL 3 §, YSL 7, 14, 16, 17 §) 3.4. Louhoksen ja louhosalueen turvallisuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota siten, että louhos ei missään toimintavaiheessa, myöskään toiminnan loputtua aiheuta vaaraa ympäristölleen. Luiskat tulee muotoilla suunnitelmassa esitetyllä tavalla. Paikoilla, missä vedellä täyttymisen jälkeen jää jyrkät reunat, on rakennettava putoamisen estävät rakenteet aitaamalla tai vastaavasti muilla suojaavilla rakenteilla. Suojarakenteiden kunnosta tulee huolehtia myös ottamistoiminnan päätyttyä. Louhosalue tulee pitää mahdollisimman siistinä ja aluetta tulee kunnostaa lopulliseen tilaansa sitä mukaa, kun se ottotoiminnan kannalta on mahdollista. Louhosalue tulee sopeuttaa mahdollisimman hyvin ympäristöönsä. (MAL 3, 11 §) 3.5. Louhosalueelta poistettava vesi tulee johtaa siten, ettei siitä aiheudu vahinkoa tai haittaa alapuolisessa maastossa, ojissa ja vesistössä vettymistä tai muita haittoja. Mikäli louhosalueelta tulevista sade- ja hulevesien kiintoaineista voi aiheutua haittaa ympäristölle, tulee vesi johtaa maastoon laskeutusaltaan kautta. Hakijan tulee seurata ja toimittaa Pyhäjoen kunnan ympäristön suojeluviranomaiselle ilmoitus pois johdettavan veden määrästä ja kartta veden poisjohtamisreitistä ja laskeutusaltaasta. Mikäli pumpattava vesimäärä ylittää 100 m3/vrk tulee siitä tehdä ilmoitus myös ELY-keskukselle. Mikäli vettä poistetaan muuten kuin tilapäisesti yli 250 m3/d, tarvitaan tähän Aluehallintoviraston lupa. Näistä sekä muista toiminnan ympäristövaikutuksiin liittyvistä havainnoista tulee pitää kirjaa ja kirjan pito on vaadittaessa esitettävä maa-aineslain mukaiselle valvontaviranomaiselle. Mikäli vedessä havaitaan jotakin poikkeuksellista (esim. öljyä) on vedestä otettava tarkkailunäyte välittömästi. Vesinäytteet tulee toimittaa hyväksyttyyn laboratorioon analysoitavaksi. Tarkkailu- ja laboratorioanalyysien tulokset on toimitettava tämän luvan ottotoimintaa valvovalle viranomaiselle ja pyydettäessä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ympäristövastuualueelle. Viranomaiset voivat antaa määräyksiä jatkotoimista. (MAL 3 §, YSL § 16, 17, 52, VL 5 luku § 7-12) 3.6. Hakijan on tarkkailtava poisjohdettavan veden vaikutuksia alapuolisiin alueisiin ja vesistöihin, sillä vesien pois johtamisesta ei saa aiheutua toiselle kuuluvalla alueella vahingollista vettymistä tai muuta vahinkoa (VL 5:7). Erityisen tärkeä on huolehtia, että louhosalueen vesiä ei pidempienkään seisokkien jälkeen pumpata liian suurella nopeudella. Tarvittaessa on tehtävä parannustoimia veden kulkuun. Ojan tekemisestä toisen maalle tai veden johtamisesta toisen maalla olevaan ojaan tulee etukäteen sopia maanomistajan tai tienvarren ojien osalta tienpitäjän kanssa. Mikäli sopimukseen ei päästä, tulee asia siirtää vesilaissa tarkoitetun kunnan ympäristön suojeluviranomaisen tai ojitustoimituksessa käsiteltäväksi (VL 5:5). Hakijan tulee tarvittaessa osallistua ojien kunnossapitoon (VL 5:8) (MAL 3 §). 3.7. Mikäli ottoalueella varastoidaan öljytuotteita, on varastoinnissa toteutettava riittävät vesiensuojelutoimenpiteet niin, että pohja- ja pintavesien sekä maaperän pilaantumisvaaraa ei missään toimintavaiheessa pääse syntymään. Poltto- ja voiteluaineet tulee säilyttää katkoksellisissa ja suoja-altaallisissa säiliöissä tai kaksivaippasäiliöissä. (MAL 3 §, YSL 16, 17, 52 §, VNp 101/1997) 3.8. Tieliittymästä yleiselle tielle tulee tehdä tienpitäjän kanssa sopimus. Tieyhteys tulee pitää liittymäluvan mukaisessa kunnossa siten. ettei työmaaliikenteellä vaaranneta liikennetuvallisuutta. (MAA 3 §) 3.9. Kaivannaisjätteen jätehuollossa laajennettavankin louhosalueen pintamaat ja kallioperän louhinnassa ja murskauksessa syntyvä mahdollinen kaivannaisjäte tulee sijoittaa suunnitellulla tavalla louhosalueen toiminta-alueelle tai sen lähei- syyteen. Humuspitoiset maa-ainekset voidaan varastoida meluvalleissa tai varastoida alueen jälkihoitotöitä kuten täyttymisvesitason yläpuolisia luiskauksia varten. Orgaanista ainesta ja humuspitoisia maita ei tule sijoittaa louhosalueelle myöhemmän täyttymisvesitason alapuolelle eikä syntyvän lammen välittömään läheisyyteen. (MAL 5a §, YSL 52 §) 3.10. Ottoalueiden jälkihoito, millä korjataan ottamistoiminnan haitallisia vaikutuksia ja sopeutetaan ottamisalue ympäröivään luontoon ja maisemaan on tehtävä vähintään ympäristöoppaassa (Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2009, liite 4/2) esitettyjen periaatteiden mukaisesti. Humuspitoisia maita ei saa jälkitöissäkään sijoittaa lopullisen täyttymisvesitason alapuolisille osille. (MAL 3 §, YSL 16, 17 §) 3.11. Hakijan tulee ilmoittaa vuosittain otettujen ainesten kokonaismäärä ja laatu maa-ainesten ottorekisteriin (NOTTO-tietokanta osoitteessa Suomi.fi, sivuilta kirjaamalla hakukenttään YM12) ja valvovalle viranomaiselle maa-ainesasetuksen määräämällä tavalla. (MAA § 9) 3.12. Luvan hakijan tulee pyytää valvontaviranomaiselta pidettäväksi loppukatselmus ottamisen päättyessä tai luvan voimassaoloajan päättyessä, johon Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ympäristövastuualueelle tulee varata mahdollisuus osallistua.(MAA § 7) 3.13. Tästä luvasta tulee perittäväksi Pyhäjoen kunnan maa-ainesluvan mukainen lupamaksu, joka on luvan mukaisella ottamismäärällä 1.600 euroa (kuutiokohtainen maksu 0,01 euroa / m3). Lisäksi tulevat perittäväksi kuulemiskulut 8 x 20 € =160 € ja lehti-ilmoituskulut (väh. 100 euroa). Samalla tehty päätös ennen lainvoimaisuutta voimaan saadusta aloitusluvasta peritään 300 euron lisämaksu. Tässä tapauksessa maksuksi tulee yhteensä 2160 €. Vuosittain luvasta tulee perittäväksi keskimääräisellä ottamisella valvontamaksua 310 € (perusmaksu 150 euroa + kuutiokohtainen maksu 0,01 euroa / m3, mutta kuitenkin vähintään 250 €) (Pyhäjoen kunnan maa-aineslupataksa 1.2.2015). 3.14.Tämän ottamisluvan jälkitöiden vakuudeksi tulee luvan saajan asettaa Pyhäjoen kunnalle maa-aineslain 12 §:n mukaisesti 5 000 €:n vakuus maa-aineslain 11:§n nojalla annettujen määrättyjen toimenpiteiden suorittamiseksi. Vakuuden tulee olla voimassa yhden vuoden tätä lupapäätöstä kauemmin. Aiemman luvan vakuus tulee korvata tässä luvassa päätetyllä. (MAL § 12) 3.15. Ennen lainvoimaa luvan mukaisen toiminnan aloittamiseen tulee Pyhäjoen kuntaan jättää lupamääräyksen nro 15 mukainen hyväksyttävä 4.000 euron suuruinen vakuus. Louhinta- ja murskaustöiden osalta tulee noudattaa, mitä ympäristöluvassa on määrätty. Lupapäätös ja yksi sarja lupapapereita tulee lähettää viivytyksettä myös Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukseen. (MAA 6 §) Päätös: Lautakunta hyväksyi ehdotuksen. __________
© Copyright 2024