1. No category

POHJOIS-SAVON LIITTO
1/00.01.05.20/2014
Käsittelyssä olevat uudet hankehakemukset ja suurehkot muutoshakemukset
MKH 26.10.2015
1/00.01.05.20/2014
KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020 RAKENNERAHASTO-OHJELMA / EAKR:
1.
EURA 2014/2961/09 02 01 01/2015/PSL
Hanke:
Simulaattoreilla tehoa oppimiseen maarakennusalalla
Toteuttaja/osatoteuttajat:
Ylä-Savon ammattilisen koulutuksen ky
TL/erityistavoite:
2/4.1.
Haettu avustus/kok.kust.:
214 926 € / 358 160 €
Toteutusaika:
1.1.2016-30.4.2017
Lyhyt kuvaus:
Simulaattoreilla tehoa oppimiseen maarakennusalalla –hankkeen toimilla päivitetään ja kehitetään alan opettajien ja
yritysten työntekijöiden osaamista vastaamaan alan tulevaisuuden osaamistarpeita. Hankkeessa hankitaan ja
varustetaan yksi liikuteltava ja yksi kiinteä simulaattorioppimisympäristö. Oppimisympäristöihin sijoitetaan
tela-alustainen- sekä pyöräalustainen kaivinkone, pyöräkuormaaja, dumpperi, kappaletavaranosturi, kiviauto sekä
traktori. Simulaatio-oppimisympäristöt varustetaan myös 2D- ja 3D- koneohjausjärjestelmillä. Hankkeen toimesta
järjestetään käyttäjä-koulutukset oppimisympäristöihin opettajille ja esitellään oppimisympäristöjen mahdollisuuksia alan
yrittäjille. Hankkeen tuotosten myötä tehdään yhteistyötä myös muiden koulutusjärjestäjien kanssa.
Hanke tukee myös opettajien simulaatiopedagogisten taitojen kehittymistä, mikä on osaltaan tulevaisuuden merkittävä
opetusmuoto. Simulaatio-oppimisympäristöjä voidaan hyödyntää niin perus-, ammatti kuin erikoisammattitutkin-noissa
sekä yritysten täydennyskoulutuksissa. Toteutettava oppimisympäristö nostaa maarakennusalan imagoa alan yrittäjien
keskuudessa tehokkuudellaan sekä monipuolisilla oppimismahdollisuuksillaan. Monen eri koneen käyttö-osaaminen
kehittyy aidoissa työtehtävissä simulaattorin kautta. Alan yritykset ovat tähän asti vieroksuneet koneohjausjärjestelmien
hankintaa tarpeettomina sekä laitteistojen kalleuden vuoksi. Tarjoamalla koneohjauskoulutusta ja testausympäristöä
pystytään todentamaan yrityksille koneohjauksen hyödyt sekä mahdollisuudet kehittää liiketoimin-taa esimerkiksi
mukaan pääsyllä suuriin urakkatyömaihin.
Simulaattorioppimisympäristö nostaa työturvallisuuden aivan uudelle tasolle perusvaiheen opinnoissa kuin myös vaativa
3D-koneohjauksen perusteiden havainnollinen opetuskin. Simulaattorioppimisympäristö tukee myös kestävää kehitystä
vähentyvinä ja saastuttamattomina konetunteina opetustyössä. Lisäksi hankkeen toteuttaminen monipuolistaa
yhteistyötä alan yritysten sekä oppilaitoksen välillä.
2.
EURA 2014/2924/09 02 01 01/2015/PSL
Hanke:
Sairaskengitysosaamisen kehittäminen
Toteuttaja/osatoteuttajat:
Ylä-Savon ammattilisen koulutuksen ky
TL/erityistavoite:
2/4.1.
Haettu avustus/kok.kust.:
239 890 € / 399 816 €
Toteutusaika:
1.1.2016-29.9.2017
Lyhyt kuvaus:
Pohjois-Savossa on n. 5000 ja Savon eläinsairaalan vaikutuspiirissä 10 000-15 000 hevosta.
Hevosten käyttö on jakaantunut ratsu- ja ravitoimintaan. Hevoskasvatus tapahtuu harrastajien toimesta, muuhun
toimeen sidottuna tai sen rinnalla. Maakunnassa on noin tuhat erikokoista talliyksikköä.
Osaavista kengityssepistä on huutava pula. Päätoimisesti kengitysseppinä työskentelee noin 150 kengitysseppää, joista
valtaosa siirtyy eläkkeelle 10–15 vuoden kuluttua. Hevosenomistajat maksavat hevosen kengityksestä sen elämän
aikana usein moninkertaisen hinnan verrattuna hevosen hankintahintaan. Terve hevonen kengitetään noin 8 viikon
välein. Jalkarakenteeseen ja kavioihin liittyvät ongelmat ovat hevosilla tavallisia ja niiden tunnistamiseen ja
korjaamiseen on syytä paneutua. Varsinkin varsoilla varhainen ongelmiin puuttuminen on erityisen tärkeää (Suomen
Hevostietokeskus ry)
Sairaskengityspajan toiminta- sekä asiakastarpeisiin vastaaminen on edellytys hevossairauksien ammattimaisessa
hoitamisessa, mikä vastaa Savon eläinsairaalan palvelutarpeeseen asiakkailleen Pohjois-Savossa. Hevossairauksista
noin 80 % kohdistuu juuri jaloissa oleviin ongelmiin, joista sairaskengitysosaamista tarvitaan noin 50 % em.
tapauksissa. eli Savon eläinsairaalan potilaista lähes päivittäin tarvitsee myös sairaskengityksen osaavan
kengityssepän palveluita. Sairaskengityksiin erikoistuneen kengityssepän ja eläinlääkärin yhteistyössä vaaditaan
molempien ammattiryhmien huippuosaamista. Sairaskengityspajalla, joka on varustettu ns. kuumatyötilalla, on yhteys
sekä sairaalan että oppilaitoksen koulutustoimintaan samoin kuin erikois- ja peruseläinlääkärien opiskeluun.
Hankkeen tavoitteena on:
1. Kehitetään alueen hevosalan yritysten elinkeinotoimintaa kehittämällä infrastruktuuri, joka mahdollistaa hevosten
terveyden- ja hyvinvoinnin tutkimus-, kehitys ja innovaatiotoiminnan kehittämisen ja vahvistamisen Savon Eläinsairaalan
pohjalta
2. Lisätään yliopistojen ja ammatillisen koulutuksen välistä kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä sekä uusimman
tutkimus- ja innovaatiotiedon siirtämistä yliopistojen, ammattikorkeakoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen sekä
hevosalan ja kengitysseppien yhdistysten (Suomen kengityssepät ry, EFFA European Federation of Farriers
Associations) välillä
Hankkeella vahvistetaan alueen osaamiskeskittymää tarjoamalla nykyaikaiset tilat nimenomaan sairaskengityksen
osaamisen vahvistamiseksi sekä eläinlääkäreillä, että kengityssepillä ja muilla alan yrittäjillä sekä
koulutusorganisaatioiden henkilöstöllä. Digitalisaation jalkautuminen perinteisimmille ammattialoille mahdollistaa niin
kansallisten, kuin kansainvälisten verkostojen vahvistumisen ja siten uusimman tiedon ja uusien opetusmenetelmien
jakamisen.
Nykyaikainen kengitysklinikka mahdollistaa hevosalan yrittäjien entistä nopeamman ja laadukkaamman palvelemisen ja
opetuksen sekä tiedon levittämisen ja tukee sitä kautta yritysten toimintaedellytyksiä. Toimivan infrastruktuurin avulla
saadaan tiivistettyä yhteistyötä kansallisten ja kansainvälisten asiantuntijoiden kanssa hevosten hyvinvoinnin ja jalkojen
sairauksien hoidon alueella. Tämä tukee hevosten hyvinvoinnin ja kengitystyön tutkimus-, opetus- ja kehitystyötä.
3.
EURA 2014/2989/09 02 01 01/2015/PSL
Hanke:
Mansikin piha ja liikennejärjestelyt
Toteuttaja/osatoteuttajat:
Kiuruveden kaupunki
TL/erityistavoite:
1/1.2.
Haettu avustus/kok.kust.:
237 650 € / 475 300 €
Toteutusaika:
1.6.2016-31.10.2016
Lyhyt kuvaus:
Hankkeella pyritään parantamaan alueella toimivien yritysten kasvumahdollisuutta ja alueella liikkuvien asiakkaiden ja
raskaanliikenteen pysäköintiä ja liikkumista sekä turvallisuutta.
Keinoina on kiinteistön liittymän laajentaminen, liikennöinnin ohjaaminen korokekaistoilla sekä raskaan- ja
pitkäaikaispysäköinnin alueiden varaaminen. Lisäksi juustolan liikennöintiä parannetaan rekkaliikenteen
kiertomahdollisuudella. Liikenne ja parkkialueita laajennetaan. Hyötyjäteasema siirretään parempaan paikkaan ja
muutetaan maanalaisiksisäiliöiksi. Linja-autoille varataan omat pysäköintipaikat linja-autoasiakkaiden houkuttelemiseksi
asioimaan kiinteistön yrityksissä. Ihmisten viihtyvyyttä parannetaan leikki- ja oleskelupaikkojen rakentamisella.
4.
EURA 2014/3027/09 02 01 01/2015/PSL
Hanke:
Turvallisesti kotona ja laitoksessa - Etämonitoroinnin ja smart-pump teknologian
hyödyntäminen infuusiona annettavassa hoidossa
Toteuttaja/osatoteuttajat:
Itä-Suomen yliopisto
TL/erityistavoite:
2/4.1.
Haettu avustus/kok.kust.:
79 580 € / 99 476 €
Toteutusaika:
1.1.2016-31.3.2017
Lyhyt kuvaus:
Hankkeen tarkoituksena on kartoittaa Pohjois-Savossa Kuopion yliopistollisen sairaalan ja Kysterin alueella infuusiona
annettavan lääke-, neste- ja kivun hoidon sekä ravintoliuosten vuoksi erikoissairaanhoitoa tai perusterveydenhuollon
laitoshoitoa tarvitsevien potilaiden määrä ja laatu, käytössä olevat digitaaliset laitteet ja monitorointi sekä palvelujen
käytössä olevat toimintamallit. Tarkoituksena on myös kartoittaa mitä valmiuksia Kuopiolla ja Kysterin kunnilla on
toteuttaa infuusiona annettavaa hoitoa kotona älykkään teknologian avulla etämonitorointia kehittämällä sekä
minkälaisia uudistuksia ja koulutuksia tarvitaan, jotta yhä useamman potilaan hoito voidaan toteuttaa kotona tai
palvelutaloissa turvallisesti.
Yhteistyökumppaneina hankkeessa on alueen terveydenhuollon- ja koulutusorganisaatioiden sekä teknologiatuotteita
valmistavien yrityksiä.
Selvityshanke on jaettu neljään vaiheeseen:
Ensimmäisessä vaiheessa kartoitetaan sellaisten laitoshoidossa olevien infuusiona hoitoa tarvitsevien potilaiden määrä
ja laatu, joilla ei ole muuta tarvetta laitoshoitoon. Lisäksi arvioidaan tämän potilasryhmän hoitopaikan vaihtoa laitoksesta
kotona toteutettavaan turvalliseen hoitoon sekä yritysten potentiaalisia verkostoitumismahdollisuuksia tuotteiden
integraation edistämiseksi. Toisessa vaiheessa selvitetään kotona toteutettavan infuusiona annettavan hoidon
toimintamallit ja-välineet Kuopion ja Kysterin alueella. Kolmannessa vaiheessa laaditaan yhteenveto toimintamallien ja
–välineiden kokonaisuudesta ja esitellään se alueen toimialojen vastuuhenkilöille ja yritysten edustajille
yhteistyöseminaarissa, jonka tarkoituksena on edistää hyväksi todettujen ja turvallisten toimintamallien käyttöönoton
yhtenäistämistä. Lisäksi seminaarin työpajoissa arvioidaan uusien toimintamallien kustannusvaikutuksia ja
mahdollisuuksia alueelliseen yhteistyöhön ja yritystoimintaan.
Lopuksi tuloksista tiivistetään asiakkaan kotona ja laitoksessa toteutettavan infuusiona annettavan lääke-, neste- ja
kivun hoidon sekä laskimoravitsemuksen toimintamallien ja käytettävän älykkään teknologian kehittämiskohteet
organisaatioiden ja yritysten näkökulmista.
5.
EURA 2014/3075/09 02 01 01/2015/PSL
Hanke:
Toiminnallisten materiaalien teollisen valmistuksen ja testauksen
pilot-ympäristön kehittämishanke (FunktioMat-pilotti)
Toteuttaja/osatoteuttajat:
Itä-Suomen yliopisto
TL/erityistavoite:
2/3.2.
Haettu avustus/kok.kust.:
276 669 € / 345 835 €
Toteutusaika:
1.1.2016-31.12.2017
Lyhyt kuvaus:
Materiaaliteollisuus on muuttumassa ja tulevaisuudessa mm. vedenpuhdistus- ja akkumateriaaleilta vaaditaan uusia
ominaisuuksia. Toiminnallisilla materiaaleilla on perinteisiin materiaaleihin verrattuna erityisiä ominaisuuksia, esimerkiksi
suuri reaktiopinta-ala. Itä-Suomessa on materiaalien valmistukseen ja käyttöön sekä poltin- tuotanto- ja
mittaustekniikkaan erikoistuneita yrityksiä, joilta puuttuu tällä hetkellä uusien innovaatioiden testaukseen soveltuva
testausympäristö. Kuopiossa Technopoliksen tiloissa sijaitsee vierekkäin Itä-Suomen yliopiston materiaalien
valmistuksen kehityslaboratorio ja materiaalien testauksen mahdollistava Savonia-ammattikorkeakoulun vesilaboratorio.
Hankkeen tavoitteena on kehittää näitä tutkimus- ja kehitysympäristöjä ja yhdistää niiden toimintoja ainutlaatuiseksi
kokonaisuudeksi, joka mahdollistaa toiminnallisten materiaalien pilot-mittakaavan tuotannon ja testauksen
vesienpuhdistukseen, sekä uusien teknologioiden testauksen. Hankkeessa yhdistetään UEF:n ilma- ja Savonian
vesiosaaminen uudella tavalla.
Hankkeessa UEF:n materiaalien tuotantoon käytettäviä reaktoreita kehitetään siten, että ne muodostavat
käyttökelpoisen ja turvallisen pilot -ympäristön eri materiaalien tuottamiseksi. Savonian vesilaboratoriota kehitetään
UEF:n tuottamien materiaalien testaukseen soveltuvaksi. Lisäksi hankkeessa tuotetaan pilot-laitteistolla koe-eriä sekä
eri lähtöaineista että teollisten prosessien sivutuotteista sekä testataan ympäristön soveltuvuutta uusien teknologioiden
kehitystyöhön. Materiaaleja testataan sekä Savonian että yhteistyöyritysten toimesta.
Hankkeen tuloksena syntyvä materiaalien tuotanto- ja testausympäristö mahdollistaa laajojen kansallisten ja
kansainvälisten tutkimushankkeiden sekä yrityksille tarjottavan palveluliiketoiminnan toteuttamisen. Hanke edistää
materiaalitehokkuutta ja vähähiilisyyttä kehittämällä teollisuuden sivuvirtojen käyttöä toiminnallisten materiaalien
lähtöaineena.
6.
EURA 2014/3077/09 02 01 01/2015/PSL
Hanke:
Materiaaliteknologian TKI-keskuksen konseptointi ja toiminnan pilotointi
Pohjois-Savossa (MaTKI-konsepti)
Toteuttaja/osatoteuttajat:
Itä-Suomen / Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Savon koulutuskuntayhtymä
TL/erityistavoite:
2/4.1.
Haettu avustus/kok.kust.:
796 000 € / 995 000 €
Toteutusaika:
1.1.2016-31.12.2018
Lyhyt kuvaus:
Keskeisenä tavoitteena on valjastaa alueen oppimisympäristöjen materiaaliteknologian asiantuntemus ja laitekanta
hyödyntämään yritysten T&K-toimintaa. Projektin taustaksi tehdyn selvityksen mukaan (MaTKI-selvitys, 2015)
Pohjois-Savossa on useita pk-yrityksiä, joilla on tarve esimerkiksi testauspalveluille, mutta paikallisten oppilaitosten
tarjoamat palvelut, TKO-infrastruktuuri ja osaaminen eivät ole riittävästi yritysten tiedossa. Lisäksi alueen yritysten
kehittymisen kannalta eräs hidastava tekijä on teknillisen yliopistokoulutuksen puuttuminen Itä-Suomen yliopistosta.
Projektissa kehitetään konsepti oppilaitosrajojen yli toimivalle Materiaaliteknologian TKI-keskukselle ja pilotoidaan sen
toimintamallin toimivuutta yrityskohteissa. Projektissa saatujen kokemusten ja tulosten perusteella arvioidaan kriittisesti
kolmea oppilaitosta koskevan asiantuntijaverkoston järjestäytymistä TKI-keskukseksi, joka tuottaa yritysten tarvitsemia
tutkimus- kehitys-, koulutus- ja innovointipalveluja. Projekti toteutetaan yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston (UEF) eri
laitosten materiaalitutkimuksen, Savonia amk:n tekniikan alan asiantuntijoiden ja Savon koulutuskuntayhtymän (AO) eri
koulutusalojen kesken. Projektin yksi keskeinen innovatiivisuus liittyy nimenomaisesti kolmen eri oppilaitostason
osaamisen yhdistämiseen alueen elinkeinoelämän tarpeisiin vastaten.
Projektikokonaisuuden toteutus jaetaan neljään alakohtaiseen työpakettiin, joiden yksityiskohtaiset kehittämiskohteet on
suunniteltu projektiin sitoutuneiden yritysten kanssa; Työpaketteja ovat mm. Metallit ja korroosion esto; Puu- ja
rakennusmateriaalit sekä muovit ja komposiitit; Uudet materiaalit ja Biopohjaiset materiaalit; Keskuksen toimintojen
kehittäminen;
Tämän projektin aikana muodostetaan oppilaitosten yhteistyönä toteutettavia palveluja ja muodostetaan
toimintakonsepti Materiaaliteknologian TKI-keskukselle, jonka toimintaedellytykset arvioidaan hankkeen aikana.
Keskuksen toimintaa pilotoidaan hyödyntämällä yritysten identifioimia materiaaleihin liittyviä kehitystarpeita. Samalla
luodaan tuotteistettuja analyysipalveluja vastaavien tarpeiden tyydyttämiseksi myös jatkossa. Henkilöstön ammattitaidon
kehittämiseksi kootaan yritysten tarpeeseen räätälöityjä koulutuksia sekä koordinoidaan materiaaliteknologian osaajien
asiantuntijaverkosto, johon yritykset voivat jatkossa tukeutua TKI-toimintojensa yhteydessä. Kokonaisuus tukee laajasti
alueen yritysten uusiutumis-, kasvu- ja kansainvälistymistavoitteita. Hankkeen toteuttamisen yhteydessä oppilaitosten
asiantuntijat jalkautuvat yrityskentälle kehityskohteiden tunnistamisen, ratkaisulähtöisen ja resurssitehokkaan yhteistyön
kehittämiseksi ja käyttöönottamiseksi.
Materiaaliteknologia on laajasti sovellettavissa kone-, muovi- ja energiateknologian aloilla tuotekehityksen ja uusien
innovaatioiden mahdollistajana.
7.
EURA 2014/3057/09 02 01 01/2015/PSL
Hanke:
Puusta ja kiertotaloudesta uutta liiketoimintaa
Toteuttaja/osatoteuttajat:
Tuusniemen Teollisuus Oy
TL/erityistavoite:
1/3.1.
Haettu avustus/kok.kust.:
48 676 € / 60 845 €
Toteutusaika:
1.11.2015-30.6.2016
Lyhyt kuvaus:
Projektin tavoitteena on laatia Tuusniemen teollisuusalueen kokonaisvaltainen infrasuunnitelma ja uuden puun- ja
biojalostuksen liiketoiminnan kehittämisselvitys.
Hankkeen toimenpiteet ovat seuraavat:
1. Laaditaan teollisuusalueen kokonaisvaltainen infrasuunnitelma
2. Selvitetään alueen nykyisten yritysten tarpeet uuden vähähiilisen liiketoiminnan ja kiertotalouden kehittämiseksi
3. Yhdistetään alueen nykyisten yritysten kehittämissuunnitelmat infrasuunnitteluun
4. Selvitetään muiden potentiaalisten yritysten kiinnostusta vähähiilisen liiketoiminnan ja kiertotalouden investointeihin ja
sijoittumiseen teollisuusalueelle tai muualle Tuusniemellä
5. Järjestetään työpajoja yritysten yhteisten intressien selvittämiseksi
6. Laaditaan toimintamalli teollisuusalueen toimintaympäristön rakentamisesta ja yhteistyöstä uuden liiketoiminnan
kehittämiseksi
Raportoitavana lopputuloksena on toimintamalli teollisuusalueen toimintaympäristön rakentamisesta ja yhteistyöstä
uuden liiketoiminnan kehittämiseksi.
8.
EURA 2014/3140/09 02 01 01/2015/PSL
Hanke:
Savolaisen ekopientalon modernit rakennusmateriaalit (EkoMateriaalit)
Toteuttaja/osatoteuttajat:
Savonia-ammattikorkeakoulu Oy
TL/erityistavoite:
1/3.1.
Haettu avustus/kok.kust.:
209 999 € / 299 999 €
Toteutusaika:
1.1.2016-30.6.2018
Lyhyt kuvaus:
Hankkeen päätavoitteena on selvittää miten rakennusmateriaaleja valmistava sekä jatkohyödyntävä teollisuus ja
kauppa voivat parantaa vähähiilisten ja resurssiviisaiden ideoiden, tuotteiden ja palveluiden tuotteistamista,
kaupallistamista ja markkinoille pääsyä. Hankkeen kohdealueena on erityisesti Pohjois-Savo.
Yhteistyössä tehtävien selvitystöiden kohteeksi valitaan hankkeen aloitusvaiheessa noin kymmenen rakentamisen
toimialueeseen kuuluvaa yritystä. Yritysten valinnassa hyödynnetään Savonia-amk:n laajaa yritysyhteistyöverkostoa.
Yritysten kanssa selvitetään Savonia-amk:n resursseja hyödyntäen mitä liiketaloudellisessa mielessä järkeviä,
vähähiilisyyteen perustuvia vaihtoehtoja yritykset voisivat käyttää rakennusmateriaalien raaka-aineina. Raaka-aineiden
vähähiilisyys voi perustua esimerkiksi kierrätykseen tai uusiutuviin luonnonvaroihin. Materiaaliteknistä osaamista
hankitaan tarvittaessa ostopalveluina muualta Suomesta. Myös muut rakennusmateriaaleja tuottavien yritysten
vähähiilisyyttä ja resurssiviisautta edistävät näkökulmat huomioidaan. Yhteistyössä tehtävät selvitykset tukevat myös
yritysten resurssiviisaiden ideoiden kaupallistamista. Projektin aloitusvaiheessa tehdään tarkentavaa selvitystyötä
aihepiiriin liittyvistä toimenpiteistä erityisesti Keski-Euroopassa, jossa rakennusmateriaaleihin liittyvä vähähiilisyys on jo
huomattavasti pidemmällä.
Hankkeen välityksellä tarjotaan mahdollisuus myös modernien rakennusmateriaalien teknisten ominaisuuksien
testaamiseen (mekaaniset ominaisuudet, paloturvallisuus, mahdollinen energiantuotanto). Testien avulla pyritään
löytämään kohderyhmien ja myyntikanavien kannalta merkityksellisiä myyntiargumentteja. Tämä on tarpeen erityisesti
PK-yritysten osalta, mikä tukee omalta osaltaan yritysten kasvua ja kansainvälistymispotentiaalia.
Hankkeen lopputuloksena on selvitetty hankkeeseen osallistuvien, rakennusmateriaaleja valmistavien yritysten
liiketoiminnan kehittyminen vähähiilisyyteen ja resurssiviisauteen perustuvalla näkökulmalla. Hankkeen tuloksena on
myös huomattava määrä uutta osaamista ekologisesta rakentamisesta Savonian-ammattikorkeakoulun ja kohderyhmän
toimijoille. Savonian oma liiketoiminta kehittyy hankkeen aikana erityisesti liiketaloudellisessa tarkastelussa käytettävien
työkalujen ja materiaalien testauksen osalta.
9.
EURA 2014/3158/09 02 01 01/2015/PSL
Hanke:
Molekulaarinen kuvantaminen innovaation ja kehityksen generaattorina terveysja lääkekehitysklusterissa
Toteuttaja/osatoteuttajat:
Itä-Suomen yliopisto
TL/erityistavoite::
2/4.1.
Haettu avustus/kok.kust.:
255 126 € / 364 465 €
Toteutusaika:
1.3.2016-28.8.2018
Lyhyt kuvaus:
Hankkeen tavoitteena on maksimoida alueelle tehtyjen tai tehtävien miljoonaluokan investointien
(syklotroni/radiokemian laboratorio Kuopion yliopistollisessa sairaalassa (KYS) ja hyperpolarisaattori Itä-Suomen
yliopistossa (UEF)) käyttö sekä yritysten että julkisen sektorin innovaatio- ja kehitystoiminnassa. Hanke on osa
suurempaa molekulaarisen kuvantamisen kokonaisuutta, jonka tavoitteena on palvella Itä-Suomen alueen
lääkekehitysklusterissa toimivia yrityksiä, Itä-Suomen yliopiston tutkimusyksiköitä sekä lisäksi Kuopion yliopistollisessa
sairaalassa tehtävää kliinistä tutkimusta, sekä hyperpolarisaattorin osalta toimia myös kansallisena infrastruktuurina.
Hankkeen aikana käynnistetään ja luodaan yrityksille tarjottava prekliinisen molekulaarisen kuvantamisen
palvelututkimuskonsepti, joka yhdistää sekä PET-kuvantamisen että hyperpolarisoidun MRI:n. Hankkeeseen sisältyy
osallistuvien yritysten kanssa yhteistyössä toteutettavia pilotointiprojekteja. Lisäksi järjestetään koulutusta ja tiedotusta
molekulaarisesta kuvantamisesta ja sen sovelluksista tärkeimmille kohderyhmille, joita ovat mm. lääkekehityspolussa
olevien yritysten edustajat, yliopiston ja KYSin tutkijat, sekä Savonia-ammattikorkeakoulun (AMK) henkilöstö.
Hanke vahvistaa Itä-Suomen asemaa kansainvälisesti korkeatasoisena innovaatio-, tutkimus- ja opetusympäristönä
molekulaarisen kuvantamisen alueella. Hankkeen tuloksena syntyy pysyvä prekliininen radiolääkekehitysalusta, joka
yhdistää KYSin radiomerkkiainetuotannon ja yritysten sekä Itä-Suomen yliopiston BioNMR-kuvantamisyksikön
prekliinisen PET kuvantamisen.
PET-radiolääkeaineiden prekliininen saatavuus sekä yritysten että yliopiston tutkimusprojekteihin on aikaisemmin
toiminut kynnyskysymyksenä mm. laajojen EU-tutkimusrahoitusten sekä prekliinisten ostopalvelulääkeainetutkimusten
saamisessa Itä-Suomen alueelle. Tämä pullonkaula poistuu toteutettavan hankkeen myötä.
10.
EURA 2014/3160/09 02 01 01/2015/PSL
Hanke:
Neuroresearch Kuopio laitekannan kehittämishanke
Toteuttaja/osatoteuttajat:
Itä-Suomen yliopisto / Kuopion yliopistollinen sairaala
TL/erityistavoite:
2/4.1.
Haettu avustus/kok.kust.:
458 500 € / 655 000 €
Toteutusaika:
1.1.2016-31.12.2017
Lyhyt kuvaus:
Tämän hankkeen keskeisinä tavoitteina on edistää innovaatioiden luomista, tukea yritysten kehitystä ja kasvua, sekä
mahdollistaa neurotieteiden alan osaamisen ja ammattitaidon kehittämistä Kuopion seudulla. Projektin tarkoituksena on
luoda toimintaedellytykset ympäristölle, joka nostaa Kuopion seudun neurotieteiden tutkimuksen ja eksosomiteknologiat
kansainväliselle huipputasolle. Tämä tapahtuu kohdistetuin laitehankinnoin siten, että Kuopion seudun laitekantaa
parannetaan merkittävin ja edistyksellisin hankinnoin. Projektissa hankitaan kolme uutta laitteistoa, jotka mahdollistavat
mm. uusien diagnostiikkamenetelmien kehittämisen. Projekti tavoittelee merkittävää kasvua Pohjois-Savon alueen eri
toimijoiden, yliopiston, sairaalan ja alueen yritysten välisessä yhteistyössä ja tulee siten edesauttamaan yritysten ja
yliopiston kilpailukykyä, näkyvyyttä ja teknistä osaamista sekä luomaan uusia työpaikkoja. Tämä tulee lisäämään
Kuopion alueen houkuttelevuutta yritysten investoinneille sekä uusien yritysten perustamiselle, samoin kuin
kansainvälisen huippuosaamisen rekrytoimista Itä-Suomeen. Hanke toteutetaan Itä-Suomen Yliopiston ja Kuopion
Yliopistollisen sairaalan yhteishankkeena ja sillä on Kuopion kaupungin ja usean Kuopion seudun yrityksen tuki.
11.
EURA 2014/3159/09 02 01 01/2015/PSL
Hanke:
Neuroresearch Kuopio toiminnan kehittämishanke
Toteuttaja/osatoteuttajat:
Itä-Suomen yliopisto / Kuopion yliopistollinen sairaala
TL/erityistavoite:
2/4.1.
Haettu avustus/kok.kust.:
173 626 € / 248 037 €
Toteutusaika:
1.4.2016-31.3.2018
Lyhyt kuvaus:
Väestön ikääntyessä yhä useampi henkilö kärsii aivosairaudesta kuten aivojen rappeuma- ja muistisairaudesta ja
aivoverenkiertohäiriöstä. Aivosairaudet vaikuttavat voimakkaasti elämänlaadun heikkenemiseen sekä aiheuttaa valtavia
yhteiskunnallisia hoitokustannuksia. Näihin sairauksiin tarvitaan uusia hoitomuotoja erityisesti sairauksien ehkäisyyn.
Koska suurin osa potilaista ohjataan hoitoon vasta siinä vaiheessa, kun tauti on aiheuttanut merkittävää tuhoa
keskushermostossa, tarvitaan uusia tehokkaita työkaluja tautien varhaisen vaiheen diagnostikkaan. Eräs aivan uusi ja
lupaava diagnostiikkamenetelmä perustuu pieniin vesikkeleihin, eksosomeihin, joiden toiminta on vasta tällä
vuosikymmenellä avautumassa. Siten kaikki ihmisen fysiologiset tapahtumat on nyt arvioitava uudestaan ja lääkekehitys
sekä diagnoosimenetelmien kehitys on aloitettava uusista lähtökohdista.
Itä-Suomen yliopiston (ISY) 17 neurotieteiden tutkimusryhmää muodostavat kansainvälisesti korkeatasoisen
tiedekeskittymän. Yhdessä Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) kanssa ISY:llä on käytössään laajat ja arvokkaat
neurotieteiden tutkimusmateriaalit ja teknologiat. Toisaalta Kuopiossa on merkittävää lääkealan yritystoimintaa.
Tämän hankkeen tarkoituksena on tiivistää alan eri toimijoiden (Yliopisto, yritykset, KYS / Biopankki) yhteistyötä ja koota
yliopiston pirstaleinen neurotutkimus ja siten kehittää Kuopion aluetta yhdeksi maailman johtavaksi tiedekeskukseksi
neurotieteen ja erityisesti eksosomiosaamisen alueella. Tämä mahdollistaa neurotieteen osaamisen, tutkimus- ja
potilasmateriaalin sekä infrastruktuurin mahdollisimman täysimääräisen kaupallisen hyödynnettävyyden, jotta
aivosairauspotilaiden hoidon haasteisiin voidaan vastata ja korkeatasoisen osaamisen liiketaloudellinen hyödyntäminen
varmistaa.
Hankkeessa kehitetään neurotieteiden ja erityisesti eksosomitutkimusverkoston alueellista, kansallista ja kansainvälistä
verkostoitumista, kehitetään asiantuntijuutta, kehitetään eksosomiteknologiaa, perustetaan eksosomipankki Kuopion
Biopankin yhteyteen, sekä toteutetaan alaan liittyvää koulutusta.
Kansainvälinen yhteistyö tukee alan johtavien yritysten ja niiden tutkimusyksiköiden sijoittumista Kuopion seudulle,
houkuttelee investointeja neurotieteiden tutkimukseen ja vahvistaa kuvaa Kuopiosta terveysalan edelläkävijänä.
Projektissa kehitettävät uudet aivosairauksien biomarkkerit siirtyvät lääkekehitysalan palveluyritysten
tuotekehitysohjelmaan, auttavat lääkekehitysyritysten lääkeaihioiden tuotekehitystä, tuovat kansallisia ja kansainvälisiä
kumppanuuksia ja asiakkuuksia, jotka lisäävät Kuopion seudun työpaikkoja ja investointeja. Uusien biomarkkereiden
myötä Kuopion seudun yrityksen voivat kehittää kansainvälisesti kilpailukykyisempiä tuotteita.
12.
EURA 2014/3111/09 02 01 01/2015/PSL
Hanke:
Alueellista toimintaympäristöä tukeva biosignaalianturien kehitystyö ja testaus
(MATRIISIANTURI)
Toteuttaja/osatoteuttajat:
Itä-Suomen yliopisto / Savonia-ammattikorkeakoulu Oy
TL/erityistavoite:
2/4.1.
Haettu avustus/kok.kust.:
229 782 € / 287 097 €
Toteutusaika:
1.1.2016-31.12.2017
Lyhyt kuvaus:
Hankkeen tavoitteena on tehostaa ja nopeuttaa ihmisille tai eläimille soveltuvien biosignaaliantureihin perustuvan
mittaustekniikan kaupallisia sovelluksia yhdistämällä yliopiston, Savonian, yritysten ja KYS:n osaamista ja
kehitystyöresursseja. Kuopiossa on jo useita yrityksiä, jotka ovat kaupallistaneet/kaupallistavat biosignaalien
mittauslaitteita, esim. Mega Elektroniikka, Myontec, Kaunila, PAL Finland, Delfin Technologies ja Heart2Save.
Yhteistyöyrityksiä Kuopion ulkopuolelta ovat mm. Screentec ja Goodwiller. Myös UEF:n ja KYS:n puolella kehitystyö on
hyvin aktiivista. Myös Savonia on toiminut aktiivisesti mm. muotoiluun ja käytettävyyteen liittyvässä kehitystyössä sekä
prototyyppien sähkömagneettisen yhteensopivuuden (EMC) testauksissa. VTT:llä on myös ihmisen mittaamiseen liittyvä
yksikkö Kuopiossa.
Biosignaalimittaussovelluksissa on useita osakokonaisuuksia: mittausanturit, signaalin keräys ja vahvistus, tiedonsiirto
useimmiten langattomasti tai kannettavan mittalaitteen muistista ja mittausdatan jatkokäsittely, analysointi ja tulosten
tulkinta. Onnistuneen ja luotettavan mittauksen lähtökohtana on hyvin toimiva, helppokäyttöinen ja edullinen
anturiratkaisu, nykyisin usein useasta anturista koostuva "anturimatriisi", jossa on erityyppisiä biosignaaliantureita.
Muihin sitä seuraaviin osioihin löytyy valmiita kaupallisia ratkaisuja. Tämä hanke pureutuukin erityyppisten
anturiratkaisujen kehitystyöhön ja hyödyntää muilta osin jo olemassa olevia testausympäristöjä ja mm. osallistuvien
paikallisten yritysten ratkaisuja.
Hankkeen taustana on tunnistettu biosignaalianturien ja niihin liittyvien räätälöityjen ratkaisujen kehittämistarve. Tämä
tarve on yhteinen myös osallistuville yrityksille. Hanke pyrkii vastaamaan tähän tarpeeseen. Kansallisesti ja maailman
laajuisestikin tarkasteluna tämän alan kuopiolainen osaaminen on jo nyt hyvällä tasolla varsinkin tutkimuksen, uusien
ideoiden ja keksintöjen osalta; nyt ne täytyy saada entistä tehokkaammin kaupallisiksi menestystuotteiksi,
innovaatioiksi, jotka ovat erittäin kilpailukykyisiä toiminnaltaan, hinnaltaan ja myös tieteellisten arviointikriteerien
perusteella.
Hankkeen toteutus jakaantuu kuuteen työpakettiin, joihin osallistuu toimijoita Itä-Suomen yliopistosta, Savoniasta,
KYS:stä, Sakkystä ja yrityksistä sekä soveltuvin osin myös sektoritutkimuslaitoksista (esim. Luke ja VTT).
Hankkeen toiminta kytkeytyy läheisesti myös hankkeen aikana tehtäviin eri tyyppisiin opinnäytetöihin eri
organisaatioissa ja hankkeen osaamista ja tuloksia pystytään hyödyntämään tehokkaasti myös koulutuksessa.
13.
EURA 2014/3205/09 02 01 01/2015/PSL
Hanke:
Kuopio Health Innovaatioekosysteemi ja Terveysteknologian Kehityskeskus
(KuHI)
Toteuttaja/osatoteuttajat:
Kuopio Innovation Oy / Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin ky, Kuopion kaupunki
TL/erityistavoite:
2/4.1.
Haettu avustus/kok.kust.:
569 346 € / 711 681 €
Toteutusaika:
1.1.2016-31.12.2017
Lyhyt kuvaus:
Kuopion alueen yhdeksi tärkeimmäksi osaamisalueista on muodostunut terveys- ja hyvinvoinnin osaaminen ja tutkimus.
Alueelle on keskittynyt myös terveys- ja hyvinvointialan yrityksiä, joista terveysteknologia on yksi merkittävimmistä.
Kuopio Health Innovaatioekosysteemin ja Terveysteknologian kehityskeskuksen tavoitteena on Pohjois-Savon alueen
innovaatio-, testaus- ja kehitystoiminnan aktivoiminen sekä yritysten liiketoiminnan kasvun edistäminen
rahoitusneuvonnan, näkyvyyden ja referenssimahdollisuuksien avulla. Toimintojen kehittymisen myötä Pohjois-Savon
alueelle tulee käyttöön uusimmat tuotteet, palvelut ja ratkaisut, joilla tehdään terveys- ja hyvinvointipalveluista
kustannustehokkaampia ja laadukkaampia. Toimintojen kehittymisen myötä alueelle syntyy uusia työpaikkoja alueen
vetovoimaisuuden parantuessa yritysten, terveydenhuollon ammattilaisten, tutkijoiden, koulutussektorin ja
yhteistyökumppaneiden näkökulmasta.
Hankkeen tarkoituksena on rakentaa Kuopio Health Innovaatioekosysteemin toimintamalli ja pysyvät käytänteet sekä
lisätä alueen Terveys-kärjen näkyvyyttä. Kuopio Health -toiminnan ensimmäinen kärkiteema on Terveysteknologian
kehityskeskus, jonka puitteissa yrityksiä valmennetaan kansainvälisten rahoitusinstrumenttien hyödyntämisestä,
edesautetaan yritysten tuote- ja palvelukehitystä ja markkinoille pääsyä sekä edistetään Terveysteknologia yritysten
näkyvyyttä niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Julkisen terveydenhuollon, tutkimuksen, koulutuksen ja yritysten
yhteistyötä tiivistää etenkin hankkeessa käynnistettävä Living Lab- ja Innovaatiopolku -toiminta, jolloin yritykset saavat
palautetta tuotteistaan ja ratkaisuistaan aidossa käyttöympäristössä.
Kuopio Health Innovaatioekosysteemiä ja Terveysteknologian kehityskeskuksen valmistelua koordinoi Kuopio
Innovation Oy ja kokonaisuutta viedään eteenpäin laajalla rintamalla tiiviissä yhteistyössä alueen yritysten, Kuopion
kaupungin, Kuopion yliopistollisen sairaalan, Itä-Suomen yliopiston ja Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa.
14.
EURA 2014/3115/09 02 01 01/2015/PSL
Hanke:
Kestävää kehitystä Pohjois-Savon yrityksissä - KePoSa
Toteuttaja/osatoteuttajat:
Savon koulutuskuntayhtymä
TL/erityistavoite:
2/3.2.2
Haettu avustus/kok.kust.:
326 426 € / 408 032 €
Toteutusaika:
1.1.2016-31.12.2017
Lyhyt kuvaus:
Ympäristöasiat ovat yhä tärkeämpiä yritysten liiketoiminnan ja yhteiskuntavastuun kannalta.
Hankkeella edistetään, kehitetään ja vahvistetaan kestävän kehityksen ja yhteiskuntavastuun osaamista sekä Sakkyssa
että hankkeessa mukana olevissa yrityksissä ja organisaatioissa. Lisäksi tavoitteena on saada työssäoppimispaikkojen
ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen kohteiden käytänteet vastaamaan paremmin opetuksen vaatimuksia.
Opetussuunnitelmien perusteissa kestävä kehitys on yksi elinikäisen oppimisen avaintaidoista sekä vahvasti mukana
myös opiskelijan osaamisen arvioinneissa. Hankkeessa kehitetään uusia kestävän kehityksen toimintatapoja, joiden
avulla nostetaan yritysten kilpailukykyä ja osaamista juurruttamalla ne käytäntöön. Vähähiiliset ja materiaalitehokkaat
toimintatavat tuovat yrityksille myös kustannussäästöjä ja lisäävät yritysten kannattavuutta.
Tavoitteena on saada aikaan yrityksissä ja organisaatioissa pysyviä muutoksia toimintatavoissa, jotka jäävät elämään
hankkeen jälkeen. Hankkeen jälkeen mukana olevat 15 pilottiyritystä/-organisaatiota ovat kehittäneet toimintaansa
tavoitteiden mukaisesti. Kaikissa mukana olevissa yrityksissä on tehty kestävän kehityksen kartoitus, laadittu
kehittämissuunnitelma sekä osalla yrityksistä on standardin mukaiset auditoidut ympäristöjärjestelmät. Toimenpiteiden
avulla on kehitetty yritysten kestävän kehityksen osaamista sekä vahvistettu kilpailukykyä sekä luotu uusia innovaatioita.
Hankkeessa syntyy uusia myytäviä kestävä kehityksen tuotteita ja palveluita Savon koulutuskuntayhtymälle. Lisäksi eri
alojen kestävän kehityksen osaaminen vahvistuu asiantuntijaopettajien ja yritysten tiiviin yhteistyön ja kehittämisen
myötä.
15.
EURA 2014/3114/09 02 01 01/2015/PSL
Hanke:
Tähystysosaamisen kehittäminen suureläinten hoidossa
Toteuttaja/osatoteuttajat:
Ylä-Savon ammatillisen koulutuksen ky / Savon Eläinsairaala Oy
TL/erityistavoite:
2/4.1.
Haettu avustus/kok.kust.:
35 166 € / 50 238 €
Toteutusaika:
1.1.2016-31.12.2016
Lyhyt kuvaus:
Savon Eläinsairaala on vuonna 2014 toimintansa aloittanut eläinlääkäriyritys, jonka perustamisvaiheessa panostettiin
kirurgisiin laitteistoihin ja leikkaussalivalmiuteen. Sairaalan käytössä on uudenaikainen artroskopialaitteisto,
luukirurgiavälineistöt sekä pehmytosakirurgiamahdollisuus. Leikkaussalissa on käytössä anestesiakone
isofluraanianestesiaan, ventilaattori sekä anestesiavalvontalaitteistot. Savon eläinsairaalalla on myös Suomen
ensimmäinen neula-artroskopialaitteisto.
Hankkeessa hyödynnetään ja jatkokehitetään hankittuja laitteistoja ja asiantuntijaverkostoja niin maakunnallisesti kuin
valtakunnallisestikin. Hankkeen tavoitteena on lisätä eläinlääkäreiden tähystysosaamista sekä tuotantoeläinten että
hevosten osalta. Osaamisen lisäämiseksi hankkeessa suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan kaksi koulutuspakettia
eläinlääkäreille.
Ensimmäisen koulutuspaketin tavoitteena on lisätä lehmien juoksutusmahaleikkauksiin tarvittavaa tähystysosaamista.
Savon Eläinsairaalassa on tähystyslaitteisto hevosten tähystyskäyttöön, mutta muokkaamalla laitteistoa siitä saadaan
sopiva myös lehmien tähystysleikkauksiin. Lisälaitteiden avulla voidaan toteuttaa lehmien juoksutusmahaleikkauksia,
jotka ovat yleisimpiä lehmille tehtäviä kirurgisia operaatioita, ja ne toteutetaan nykyisin avoleikkauksina. Kouluttamalla
eläinlääkäreitä tähystystoimenpiteisiin nykyaikaisilla välineillä nopeutetaan eläimen toipumista ja vähennetään
toipumiseen ja seurantaan tarvittavaa aikaa. Sitä kautta parannetaan maatilayritysten liiketoimintaa.
Toinen koulutuspaketti sisältää neula-atroskopian käyttökoulutuksen hevosten sairaanhoidossa. Savon eläinsairaalassa
on Suomen ensimmäinen neula-atroskopialaitteisto. Neula-atroskopiaosaamista ei Suomessa ole, joten sen tietotaidon
tuominen Suomeen on hankkeen toinen tavoite. Neula-artroskooppitekniikan käytöllä saadaan turhia diagnostisia
artroskopioita vähennettyä, kun mahdollinen leikkaustarve on todettavissa atraumattisemmalla menetelmällä.
Neula-artoskopia antaa myös mahdollisuudet seisaaltaan tehtävään nivelten tähystämiseen, jolloin hevosten
kaatamiseen ja nukuttamiseen liittyvää riskiä saadaan hallittua.
Koulutukset toteutetaan yhteistyössä Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan sekä Tampereen
hevosklinikan kanssa. Koulutuksiin osallistuneilta eläinlääkäreiltä kerätään palautetta sekä koulutuksista että
mahdollisista lisäkoulutustarpeista ja -toiveista.