Kouvola.fi Material Attachments 5nm088taz Q3gmqigo1 Kvl
Kouvolan kaupungin tiedotuslehti 1/2015 LASTENMAA ON MIELAKAN UUSIN YLPEYS s.12 Huoltajat tyytyväisiä kodin ja koulun yhteistyöhön s.07 Kuntakokeilulla nuorten syrjäytymistä vastaan s.27 Ko l m e oa n u m e r s a. vu o de s v ä ! O le hy 1 Kouvola HELMIKUU 1/2015 5 10 8 16 25 21 27 3 3 4 5 6 7 7 8 9 10 11 11 11 12 13 13 14 16 17 18 20 20 Pääkirjoitus 21 22 Vertaistukea ja vilinää perhepuistoissa 22 Talous- ja velkaneuvonta auttaa maksu- ja velkaongelmien hoidossa 23 24 Säilytä kemikaalit oikein 24 25 26 27 Vieno Elomaa – Kuusankosken pariisitar Kokoukset Ilmoitustaulu Perhevalmennus muuttuu entistä kattavammaksi Opetuksen taso kestää muutospaineiden keskellä Huoltajat tyytyväisiä kodin ja koulun yhteistyöhön Kotikallio tukee erityislasten ja heidän perheidensä arkea Ratamoa suunnitellaan toiminnan näkökulmasta Mietityttääkö töihin paluu perhevapaan jälkeen? Monikulttuurinen arki Kouvolassa Kouvolalaiset tyytyväisiä hyvinvointipalveluhin Muuttajia muistetaan Kouvolassa Avustukset haettavissa Lastenmaa on Mielakan uusin ylpeys Ylös ulos ja liikkumaan Talviloman tapahtumia nuorille Kaavoituskatsauksen kehitysnäkymiä Keskustavisio viitoittaa tietä täydennysrakentamiselle Kärkihankkeet tukevat työllisyyttä Kaupungin organisaatio uudistui Palvelulinjat palvelevat aiempaa laajemmin Kuntalaiset antavat eniten palautetta kaduista ja kevyen liikenteen väylistä Tee säästöehdotuksesi kaupungin talouden tasapainottamiseksi Vuoden 2015 Kouvolan kulttuuri- ja Nuori Kouvola -palkinnot jaossa! Silmänruokaa! Hae nyt! Kuntakokeilulla nuorten syrjäytymistä vastaan Kouvolan kaupungin tiedotuslehti ilmestyy kolme kertaa vuodessa: helmi-, huhti- ja syyskuussa. Lehti on julkinen tiedote, joka jaetaan kotitalouksille, yrityksille ja yhteisöille sekä myös ns. mainoskieltotalouksiin. Kouvola-tiedotuslehteä saa yhteispalvelupisteestä, kirjastoista ja lisäksi muista kaupungin palvelupisteistä. Jakelu Kouvolan kaupungin tiedotuslehden jakelusta vastaa Kouvolan Sanomat, Kaakon Viestintä Oy Jakelupalaute [email protected] 05 2800 4650 Julkaisija Kouvolan kaupunki / Viestintä, Torikatu 10, PL 85, 45101 Kouvola [email protected] Päätoimittaja Toimitusneuvosto Viestintäpäällikkö Anne Käki, [email protected] Tarja Hurtta, Tea Salonsaari ja Susanna Toikander 2 Taitto ja toimitus Nitro ID / ID Partners Oy Painopaikka Scanweb Oy, Kouvola 2015 Painos 54 000 kpl Kannen kuva Lastenmaa on Mielakan uusin ylpeys Kuva: Mielakka ISSN 1798-8403 (painettu), 1798-8330 (verkkolehti) Kouvola-lehti verkossa www.kouvola.fi/tiedotuslehti PÄÄKIRJOITUS Painopiste kaupungin elinvoiman vahvistamiseen Kouvolan kaupunginvaltuusto hyväksyi joulun alla vuoden 2015 talousarvion ja vuosia 2015–2017 koskevan taloussuunnitelman. Päätökset tuovat uuden painotuksen kaupungin kehittämiseen. Kuntaliitoksen jälkeisinä vuosina on rakennettu uutta kaupunkia, hallintoa ja palvelujärjestelmää. Yhteisen toimintakulttuurin rakentaminen on jo hyvässä vaiheessa. Nyt on aika kiinnittää entistä enemmän huomiota kaupungin elinvoiman vahvistamiseen. Kouvola kulkee eturintamassa kuntarakenteiden ja -palvelujen uudistamisessa. Työtä on tehty kaupunkistrategian hengessä, palveluja rohkeasti uudistaen ja uusia palvelumalleja kehittäen. Asiakastyytyväisyystutkimusten palaute on rohkaisevaa. Henkilöstö on vähentynyt ja kaupungin talous vahvistunut. Tehty työ saa tunnustusta, etenkin kaupungin ulkopuolella. Kaupungin strategiset kehittämishankkeet etenevät. Ratamon, keskustan ja logistiikka-alueen kehittämiseen panostetaan lähivuosina. Asuntomessut tuovat jo valmisteluvaiheessa positiivista näkyvyyttä kaupungille. Alueen yritykset investoivat tuotannon tai palvelujen kehittämiseen. Käynnissä olevien investointien lisäksi suunnittelupöydällä on myös uusia, alueen työllisyyttä ja elinvoiman vahvistamista tukevia hankkeita. Julkisen talouden kiristymisestä huolimatta meillä on monta syytä katsoa positiivisesti tulevaisuuteen. Kevätkauden kunnallispoliittista keskustelua hallitsevat lähestyvät eduskuntavaalit. Kouvolan kehityksen kannalta olisi tärkeää, että alueelta saataisiin hyvä edustus tuleville valtiopäiville. Uuden Kaakkois-Suomen vaalipiirin alueella menestyminen edellyttää ehdokkailta laajaa näkyvyyttä, uskottavuutta, kovaa asiaosaamista sekä vahvaa sitoutumista maakunnan asioiden edistämiseen. Ennen vaaleja nykyisellä eduskunnalla on vielä monia vaikeita asioita ratkaistavana. Kuntien näkökulmasta suurin huomio kiinnittyy sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen. Lakiesitykseen liittyvät perustuslaki- ja rahoitusongelmat ovat niin vaikeita, että asia siirtynee uuden eduskunnan pohdittavaksi. Kuntakentän yhteisenä toiveena kuitenkin on, että uskottavia päätöksiä saataisiin nopeasti ja sellaisella hinnalla, että luottoluokittajatkin sen hyväksyvät. Lauri Lamminmäki kaupunginjohtaja KAUPUNGINHALLITUKSEN JA -VALTUUSTON KOKOUKSET KEVÄTKAUDELLA 2015 Kaupunginvaltuuston kokoukset pidetään Kouvolan kaupungintalolla valtuustosalissa (3.krs) osoitteessa Torikatu 10, sisäänkäynti F-rappu. Kaupunginvaltuuston kokoukset ovat julkisia kokouksia. KAUPUNGINVALTUUSTO: MAANANTAISIN KLO 17 23.3.20154.5.20158.6.2015 KAUPUNGINHALLITUS: MAANANTAISIN KLO 16 16.2.20152.3.2015 16.3.2015 30.3.2015 13.4.2015 27.4.2015 SEURAA VALTUUSTON KOKOUSTA NETISSÄ! Kouvolan kaupunginvaltuuston kokouksia on voinut seurata suorana lähetyksenä verkon kautta vuoden 2014 alusta. Seuraavaa kokousta voi katsoa suorana 23.3.2015 klo 17 alkaen. Jälkitallenteet ovat katsottavissa kokousta seuraavasta päivästä alkaen vähintään vuoden ajan. Vuoden 2014 kokousvideoita oli jouluun mennessä katsottu suorina lähetyksinä lähes 5 000 kertaa ja jälkitallenteita noin 6 500 kertaa. Valtuuston kokousvideot löytyvät osoitteesta: kouvola.fi/valtuustoverkossa ja Kouvolan kaupungin YouTubekanavalta. Huomaathan, että internetyhteytesi vaikuttaa videon katselulaatuun! Kaupunginvaltuuston ja -hallituksen esityslistat ja pöytäkirjat liitteineen ovat luettavissa internetissä osoitteessa: www.kouvola.fi/paatoksenteko. 3 tu i o I lm lu u a st Vieno Viitakare on valovoimainen vapaaehtoinen Kouvolan ensimmäinen Valovoimainen vapaaehtoinen -palkinto jaettiin marraskuussa 2014 Karjalan Tuki Kuusankoski ry:n puheenjohtaja Vieno Viitakareelle. Palkintoperusteluiden mukaan Viitakareen työ on ammattimaista ja ihmisläheistä. Hän tukee ihmisiä arkielämän hallinnassa, antaa henkistä ja aineellista apua äkillisissä ja pitkittyneissä elämänkriiseissä sekä työllistää ihmisiä, jotka tarvitsevat paljon tukea työnteossaan. Vieno Viitakare on tehnyt 13 vuotta vapaaehtoistoimintaa syrjäytyneiden, vähävaraisten ja pitkäaikaistyöttömien kuntalaisten parissa. Hän kehittää toimintaansa jatkuvasti, ja pyrkii hankkimaan eri puolilta Suomea lahjoituksia ja muuta tukea tarvittaville toimenpiteille. Kouvolan kaupungin kanssa hän tekee yhteistyötä erityisesti haastavissa elämäntilanteissa olevien ihmisten työllistämiseksi ja työssä tukemiseksi. Viitakareen työn kohteena on hyvin laaja kuntalaisten joukko, erityisesti syrjäytyneet ja tukea tarvitsevat perheet. Ehdotuksia palkinnon saajiksi tuli 19, sekä yhdistyksiä että yksityishenkilöitä. Palkinnon saajan päätti Kouvolan aikuisväestön lautakunta työryhmän esityksen pohjalta. KSAO rautatieala on nyt Kouvolan Rautatie- ja Aikuiskoulutus KSAO Aikuisopiston rautatiealan koulutuksen järjestämisestä vastaa nykyisin Kouvolan Rautatie- ja Aikuiskoulutus Oy (KRAO). Samalla toiminta on siirtynyt Helsingistä Kouvolaan. Muutoksen takana on kuntalain muutos aikuiskoulutuksen järjestämisestä. Lain mukaan kunnan on yhtiöitettävä sellainen toiminta, jota se harjoittaa kilpailutilanteessa markkinoilla tai järjestettävä toiminta muutoin siten, ettei toiminta vääristä kilpailua. KSAO:n rautatiealan koulutushenkilöstö on siirtynyt uuden yhtiön palvelukseen. KRAO vastaa jatkossa myös työvoimapoliittisen koulutuksen järjestämisestä. Sen toimipiste sijaitsee Kasarminmäellä. YHTEYSTIEDOT Kouvolan Rautatie- ja Aikuiskoulutus Oy Prikaatintie 2, 45100 Kouvola p. 020 615 1223 tai 020 615 1222, [email protected] 4 Valtakunnallinen yrityspalkinto 2014 Kouvolaan Kaslink Foods Oy Kouvolalainen Kaslink Foods Oy sai Suomen Yrittäjien valtakunnallisen yrityspalkinnon vuonna 2014. Kaslink Foods Oy on Kukkosen perheen omistama perhemeijeri, joka on perustettu vuonna 2001 ja työllistää keskimäärin 100 henkilöä. Yritys on erikoistunut valmistamaan korkealuokkaisia nestemäisiä maito-, kerma-, ja kastiketuotteita kaupan keskusliikkeille, markkinointiyhtiöille ja elintarviketeollisuudelle. Viime vuonna Kaslink Foods toi markkinoille myös Maire-tuotemerkillä oman maitotuotesarjan. Kaslink Foods on kasvanut 13 toimintavuotensa aikana voimakkaasti. Viime vuonna yhtiön liikevaihto oli noin 60 miljoonaa euroa. Kaslinkin toimitilat sijaitsevat Korialla. www.kaslink.fi Kouvolan Vuoden 2014 Yritys HoviRuoka Oy Kouvolan Vuoden Yritys -palkinnon sai vuonna 2014 HoviRuoka Oy. Kouvolan kaupunki haluaa Vuoden Yritys -palkinnolla osoittaa arvostuksensa yrittäjyyttä kohtaan. Kaupunginhallituksen elinkeinojaoston päätöksen kriteereinä ovat muun muassa uusien työpaikkojen luominen, liiketoimintaa kasvattavien tuotteiden aikaansaaminen menestyksekkäästi, osallistuminen liiketoimintaa tukeviin verkostoihin, menestynyt liiketoiminta sekä uusien markkinoiden avaaminen. HoviRuoka Oy on perustettu vuonna 2011 ja työllistää keskimäärin 45 henkilöä. Yrityksen tuotantolaitos sijaitsee Kanervistontiellä Kouvolassa. Yrityksen päätuotteita ovat liha- ja riisipiirakat, mämmi, valmisateriat ja eri makuiset piiraat sekä puurot. Yrityksen toiminnan kulmakivenä on panostus tuotekehitykseen sekä tuotannon kehittämiseen. Yritys haluaa kasvaa uusilla, korkealaatuisilla tuotteilla, jotka perustuvat aitoihin raaka-aineisiin ja makuihin sekä tuotteiden korkeaan laatuun. www.hoviruoka.fi Kaslink Foods Oy ja HoviRuoka Oy jatkavat Kouvolan elintarviketeollisuusperinnettä ja yritykset ovat erinomaisia esimerkkejä alan uudistumisen mahdollisuuksista koko alueelle. Isille oma käyntikerta äitiysneuvolaan Isät ovat aina olleet tervetulleita äitiysneuvolakäynneille. Kouvolassa isien osallistuminen neuvolakäynteihin koko perheen asiana on ollut reipasta ja nyt heille tarjotaankin omaa neuvolakäyntiä vuoden 2015 alusta alkaen. Isäkäyntien aloittaminen perustuu uuteen neuvolatoiminta-asetukseen. Myös isillä tulee olla mahdollisuus keskustella luottamuksellisesti isäksi tulemisesta ja raskaudesta. Oma hetki tekee raskaudesta konkreettisemman ja auttaa tiellä kohti hyvää vanhemmuutta. Käynti mahdollistaa myös lähisuhdeväkivallan turvallisen kartoittamisen. Perhevalmennus muuttuu entistä kattavammaksi Teksti: Sanna Porokara Kuva: Shutterstock.com Ensimmäistä lastaan odottaville on tarjottu ryhmämuotoista perhevalmennusta Kouvolassa jo vuosia. Toiminta on muuttunut tarpeen mukaan ja tammikuusta alkaen mukana on ollut myös ravitsemus- ja liikuntaasiaa. Sen myötä mukaan otetaan myös uudelleen synnyttäviä perheitä. Vuonna 2011 annettu neuvola-asetus ohjeistaa kuntia järjestämään moniammatillista perhevalmennusta uusille perheille. Vaikka henkilökohtaisilla neuvolakäynneillä käydäänkin paljon asioita lävitse, on perhemuotoisen valmennuksen etu sen tarjoama vertaistuki. “Jokainen neuvolakäynti on periaatteessa yksilövalmennusta, jossa keskitytään vain uusien vanhempien omiin asioihin. Ryhmämuotoisessa valmennuksessa taas tapaa muita samassa tilanteessa olevia ja saa erilaista näkökulmaa vanhemmuuteen”, kertoo neuvolatoiminnan osastonhoitaja Johanna Merta. Valmennus antaa eväitä hyvään vanhemmuuteen Perhevalmennus koskee koko perhettä. Vanhempia valmennetaan ensin odotukseen ja synnytykseen, myöhemmin taas vauvan hoitoon ja perheenä toimimiseen. Valmennus vie kohti kokonaisvaltaista vanhemmuutta. Hyödylliseksi sen tekee vanhemmille tarjottu asianmukainen tieto. “Perhevalmennus on hyvä tiedonlähde. Ammattilaisilta saa ajantasaista ja oikeaa tietoa. Verkosta kyllä löytää jos jonkinlaista tietoa, mutta siinä pitää osata suodattaa oikea väärästä. Harvoin ne “ihan tavallista” lapsiperhearkea elävät nettiin kirjoittavat, vaan tekstit ovat värittyneet suuntaan tai toiseen”, Merta jatkaa. Valmennuksesta ovat tähän mennessä vastanneet neuvoloiden terveydenhoitajat ja synnytystä käsittelevän osion vetävä Kymenlaakson keskussairaalan kummikätilö Susanna Niemelä. Uutena osuutena ravinto- ja liikunta-asiaa Valmennus alkaa raskausviikoilla 18–20 järjestettävällä hyvinvointia ja ravitsemusta käsittelevällä puolentoista tunnin tietopaketilla. Tänne pääsevät mukaan myös uudelleen synnyttävät perheet. Tämän osion neuvolat toteuttavat yhteistyössä Terveyden edistämisen yksikön kanssa. Samansisältöinen valmennusilta järjestetään yhteensä kuusi kertaa vuodessa Kouvola-talolla. “Uuden valmennusosion sisältöinä ovat “Teimme aiheesta pienen kyselyn ja siellä nousi esiin isien halu yksilökäynteihin esimerkiksi ryhmätapaamisten sijaan. Aiemmin Mannerheimin Lastensuojeluliiton isätyöntekijän järjestämät ryhmätapaamiset eivät ottaneet onnistuakseen, joten lähdemme liikkeelle yksilötapaamisesta. Pyrimme kuitenkin myöhemmin kokeilemaan ryhmätoimintaa uudelleen”, kertoo neuvolan osastonhoitaja Johanna Merta. Myös äideille on yksi vain hänelle tarkoitettu neuvolakäynti. Kummankin vanhemman yksilökäynnit järjestetään noin raskausviikolla 20–22, kaikille muille käynneille on kumpikin vanhempi tervetullut. muun muassa yleiset ravitsemussuositukset sekä liikunta raskausaikana ja yhdessä perheenä. Sisältö on kasattu aiemmin ilmi tulleiden tarpeiden pohjalta, mutta keräämme aktiivisesti palautetta ja muutamme sisältöjä sen mukaan. Tuomme esille myös kunnan tarjoamia liikuntapalveluita perheille. Kattavan palveluluettelon kerääminen on ollut haastavaa, sillä tarjonta vaihtelee alueesta toiseen”, kertoo Liikettä ja hyvinvointia -hankkeen koordinaattori, liikunnanohjaaja Eila Vanhala. Valmennusosion tavoitteena on tehdä yhdessä liikkumisesta ja terveellisestä syömisestä rutiinia. “Tarjoamme konkreettisia keinoja teoriatiedon sijaan. Lisäksi korostamme myös yhteisen arkiliikunnan merkitystä, sillä se on liikuntaharrastuksia tärkeämpää aktiivisessa elämässä”, Vanhala summaa. LISATIETOJA Osastonhoitaja Johanna Merta p. 020 615 7323 [email protected] 5 Koululaisten aamuja iltapäivätoiminta Opetuksen taso kestää muutospaineiden keskellä Teksti: Vesa Vainio Kuva: Heta Suutarinen Kouvolassa resurssit suunnataan opetukseen, ei hallintoon. Oppilaat ja huoltajat ovat erittäin tyytyväisiä pätevään opetukseen. Yli 30 prosentin oppilasmäärien vähentymisen tulee näkyä kouluverkon rakenteessa. Kun taloutensa kanssa tasapainoileva Kouvolan kaupunki miettii kustannussäästöjä, sormi osoittaa usein perusopetukseen. Lasten ja nuorten palvelujen johtaja Ismo Korhonen tuntee paineen harteillaan. Puristuksesta huolimatta hän on tyytyväinen opetuksen nykytilaan. “Vaikka sopeutettavaa riittää, niin opetuksen taso on säilynyt monilla mittareilla erinomaisena. Pitää muistaa, että tärkein tehtävämme on turvata laadukas koulutus”, Korhonen viittaa tehtyyn kyselyyn, jossa oppilaat ja huoltajat antoivat perusopetuksesta erinomaiset arvosanat. Se kertoo luottamuksesta opettajien pätevyyteen ja ammattitaitoon sekä viestii lasten halusta oppia monipuolisesti jatko-opintoja ajatellen. Kun tarkastelee talouden satsauksia, Kouvola kestää vertailun moneen muuhun kaupunkiin. ”Kouvola käyttää itse perus-, lukio- ja osin ammatilliseen opetukseen enemmän resursseja kuin valtakunnassa keskimäärin. Meillä rahat eivät häviä hallintoon, mutta tukipalveluiden käytössä on tehostettavaa.” 6 Uusia vaatimuksia riittää Lainsäädäntö tuottaa jatkuvasti säädöksiä, jotka tietävät uusia velvoitteita opetukseen. Eräs tällainen on vuoden 2016 syksyllä käyttöön otettavat uudet opetussuunnitelmat. Uudet tuntijaot ja kurssimäärät tietävät muutoksia ja säätämistä käytännön tasolla. Myös oppilas- ja opiskelijahuollon velvoitteet ovat uudistuksen myötä kasvaneet. Lukio-opiskelua mullistavat käyttöön otettavat sähköiset ylioppilaskirjoitukset. Tämä vaatii uudenlaisen opiskeluympäristön, johon ajaa myös muuta kautta tuleva sähköisen oppimateriaalin lisääntyvä käyttö opiskelussa. “Muutokset edellyttävät uutta tapaa toimia. Opetusta on uudistettava välineistä ja opetustavoista lähtien.” Ammatilliseen koulutukseen vaikuttaa toisen asteen rahoitus- ja rakenneuudistus, joka yhdessä valtion budjettivalmistelun leikkausten kautta pienentää rahapottia. Kouvola on mukana Kymenlaakson Liiton vetämässä alueellisessa selvityksessä, joka tähtää vuoden 2017 alun muutoksiin. ”Muutoksia tapahtuu kaikilla sektoreilla. Meidän tehtävämme on miettiä keinot, millä selviämme maaliin. Jaossa kun on vain niukkuutta.” Verkko joustaa määrien mukaan Korhonen rauhoittelee kouluverkkokeskustelua faktoilla. Ikäluokat ovat pie- HAE NYT ! Aamu- ja iltapäivätoiminta on suunnattu 1. ja 2. luokan oppilaille sekä erityisen tuen piirissä oleville oppilaille. Tarjolla on virikkeellistä, ohjattua ja turvallista toimintaa varsinaisen koulupäivän ulkopuolella. Lukuvuoden 2015–16 hakuaika päättyy 6.3.2015. Haku tapahtuu ensisijaisesti sähköisen Wilma-oppilashallinto-ohjelman kautta. Hakulomake löytyy myös netistä, www.kouvola.fi/perusopetus → Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta. nentyneet 1990-luvun puolivälistä asti. Kun enimmillään perusopetuksessa oli vuosiluokalla 1 150 oppilasta, nyt koulutiensä aloittaa 750–800 uutta oppilasta vuodessa. Painopiste siirtyy kyläkouluista taajamakouluihin, joiden lukumäärää on niin ikään tarkasteltava kriittisesti. ”Kustannusten pitää pysyä hallinnassa suhteessa laskeviin oppilasmääriin, muuten teemme lyhytnäköisiä päätöksiä ja ratkaisut ovat riittämättömiä. Opetuksen resursseihin puuttumalla voidaan reagoida rajallisesti, seiniä on edelleen liikaa.” Kiinteistön osuus menoista on yli 20 prosenttia. Osassa koulukiinteistöjä kunnossapitotoimet ovat jääneet pitkäksi aikaa tekemättä. Korhosen mukaan iso kouluverkko on järkevässä kunnossa. Uusi Mansikkamäen koulu on saanut hyvää palautetta ja kahden koulun yhdistämisessä on onnistuttu. Valkealan ja Sarkolan alakoulut, joissa on myös isot oppilasmäärät, odottavat kunnostusvuoroaan. ”Oppimisympäristön tulee olla asianmukaisessa kunnossa. Toimivan kouluverkon tuella voimme tarjota oikeudenmukaista ja tasapuolista opetusta. Kun saamme vähemmällä enemmän aikaiseksi, niin rahat riittävät.” Huoltajat tyytyväisiä kodin ja koulun yhteistyöhön Teksti: Vesa Vainio Oppilaat, huoltajat ja opetushenkilöstö tekevät yhteistyötä oppimisen ja koulunkäynnin sujumiseksi. Kyselytulokset puhuvat onnistumisen puolesta. Onko oppilaalla kavereita ja turvallinen olo koulussa? Sujuuko koulumatka hyvin, entä itse oppiminen? Toimiiko yhteistyö kodin ja koulun välillä luontevasti? Lapsen koulunkäyntiin liittyy paljon kysymyksiä, joihin Kouvolassa on saatu runsaasti vastauksia. Keväällä 2012 ja 2014 oppilaille ja huoltajille tehdyt kyselyt osoittavat, että asiat ovat isolta osin kunnossa. ”Huoltajat ovat yleisesti hyvin tyytyväisiä peruskoulun toimintaan, samoin oppilaat. Oppiminen koetaan tärkeäksi, opiskeluympäristö toimivaksi ja yhteistyö sujuvaksi”, tiivistää laatukriteerit-hankkeen vetäjä, Kuusankosken Keskustan koulun rehtori Kimmo Salminen. Tulosten perusteella laatutyö on siirretty osaksi koulujen vuo- sisuunnittelua. ”Koulut kuvaavat oman toimintansa laatukriteereitä lukuvuosisuunnitelmassa ja arvioivat niiden toteutumista arjen työssä. Tämä on meille jatkuva kehitysprosessi, aivan kuten yritystoiminnassa.” Kattava arviointimenettely Laatukriteereiden käyttöön ottamiseen johtanut työ käynnistyi vuonna 2010 opetusministeriön erityisavustuksen vauhdittamana. Alkuperäisenä tavoitteena oli kehittää itsearviointikulttuuri palvelemaan kaikkia kouluun liittyviä tahoja. Tuloksena syntyi perusopetuksen laadunarvioinnin kysely, joka oli suunnattu 3.–9.-luokan oppilaille ja heidän huoltajilleen. Siihen vastasi noin 5000 oppilasta Kotikallio tukee erityislasten ja heidän perheidensä arkea Teksti: Pete Welling Tammikuussa 2015 avattu Kotikallio on Kouvolan kaupungin perustama ja ylläpitämä erityisyksikkö haastavasti hoidettaville kouluikäisille. Ympärivuorokautiseen yksikköön voidaan sijoittaa vaikeasti oireilevia lapsia ja nuoria joko avohuollon sijoituksella, kiireellisellä sijoituksella tai huostaan otettuna. Toiminta tähtää siihen, että lapset saavat mahdollisimman hyvät eväät oppimiseen, kasvamiseen ja turvalliseen kehitykseen. Kotikallioon sijoitetut lapset ja nuoret saavat kuntouttavaa hoitoa ja kasvatusta. Tavoitteena on paitsi nuoren myös hänen perheensä kuntouttaminen niin, että omaan kotiin palaaminen voisi jatkossa olla mahdollista. Perhetyötä tukevat sekä moniammatillinen työryhmä että laajat yhteistyöverkostot. Kaikkiaan Kotikalliossa on seitsemän asukaspaikkaa. Jokaisella lapsella on oma ohjaajapari, minkä lisäksi talossa työskentelee vastaava ohjaaja ja suurtalouskokki. Ammattilaisten rakentama vahva tukiverkko tarjoaa lapsille turvallisen elinympäristön, laadukasta perusopetusta ja kuntouttavaa toimintaa. Kun oppiminen on erityisen hankalaa Myös erityisen vaikeasti opetettavat lapset kuuluvat lakisääteisen perusopetuksen piiriin. Tällaisia oppilaita Kouvolassa on vuosittain viidestä viiteentoista. Oppilaat oirehtivat eri tavoin, mutta yhteistä heille on se, että koulujen tavallisten opetusryhmien keinot eivät tue heidän oppimistaan riittävästi. Yleensä kyseessä on voimakas psyykkinen ja sosiaalinen oireilu, joka voi näkyä aggressiivisuutena tai muutoin vahingoittavana käytöksenä, itsetuhoisuutena, erityisen vaikeina itsensä hallinnan ongelmina sekä häiriöherkkyytenä. Näiden oppilaiden asioita hoidetaan yhteistyössä monien toimijoiden (esim. lastensuojelu, vammaispalvelu ja erikoissairaanhoito) kanssa. Kotikallion opetusryhmän toiminnasta ja järjestelyistä vastaa Sarkolan koulun rehtori. Perusopetus järjestetään osana lapsen kokonaisvaltaista huolenpitoa, jota varten jokaisen lapsen ympärille perustetaan oppilaskohtainen verkosto. Joidenkin erityisoppilaiden tuen tarve ulottuu myös koulupäivän ulkopuolelle, aamuihin ja iltapäiviin. Tilanteen haastavuutta lisää se, että lapset eivät voi olla yksin kotona, mutta he eivät myöskään voi osallistua tavalliseen aamu- ja iltapäivätoimintaan. Kotikallio tarjoaa ratkaisun tähän tilanteeseen. Monia perheitä ilahduttaa tieto siitä, että kaupungin järjestämään aamu- ja iltapäivätoimintaan voidaan yhdistää myös loma-ajan hoito. ja lähes 2000 huoltajaa. ”Noin puolessa kysymyksistä tulos oli niin oppilailla kuin huoltajilla 5 tai yli (asteikolla 1–6). Luvut puhuvat omaa kieltään tyytyväisyyden tasosta.” Eniten kehittämistä oppilaat löytävät esimerkiksi kouluruokailusta ja omien mielipiteiden huomioimisesta. Tulosten perusteella kehittämiskohteiksi on nostettu oppilasarvioinnin perusteiden viestiminen huoltajille, oppilaskuntatoiminta kaikissa kouluissa ja viihtyisyyden lisääminen koulurakennuksissa. LISATIETOJA Rehtori Kimmo Salminen p. 020 615 7165 [email protected] Tiloihin ja palvelun laatuun on panostettu Kotikallion toiminta on hyvin resursoitu. Yksikkö toimii entisen huoltokodin kiinteistössä, joka remontoitiin vuoden 2014 loppupuolella uuteen uskoon. Mittavien muutostöiden aikana tilojen kaikki pinnat korjattiin, huonejako muokattiin tarkoitukseen sopivaksi ja WC- sekä keittiötilat ajanmukaistettiin. Hanke on ollut mittava, mutta Kouvolan kaupungille oli selvää, että se haluaa itse vastata erityisen vaikeasti hoidettavien kouluikäisten yksiköstä. Omissa käsissä oleva toiminta turvaa hoidon ja kasvatuksen tasalaatuisuuden, jatkuvan arvioinnin ja kehittämisen sekä tiiviin yhteistyön lapsen huoltajan kanssa. Kotikallion vastaava ohjaaja Petri Laitakari, joka on työskennellyt lastensuojelun parissa jo 20 vuoden ajan, huokuu tyytyväisyyttä uuteen työpaikkaansa ja työtovereihinsa. ”Henkilökunnastamme löytyy reilusti ammattitaitoa sekä kokemusta – ja mikä tärkeintä; aitoa motivaatiota ja paloa tähän työhön. Meillä kaikilla on yhteinen halu auttaa lapsia ja perheitä kohti normaalia elämää.” LISATIETOJA Palvelupäällikkö Sanna-Riitta Junnonen p. 020 615 8641 [email protected] 77 Ratamon toimintamallin taustalla on valtakunnallisesti määritelty tulevaisuuden visio, jolla pyritään vastaamaan väestön ikääntymiseen ja palvelujen tarpeen kasvamiseen. Nykyisellä toimintatavalla kuntien rahat eivät riitä tuottamaan tarvittavaa hoitoa. Ratamo-mallissa yhdistetään palveluja saman katon alle. Nykyisenkaltaiset raja-aidat perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen välillä madaltuvat. n a a ll e it n n u u s a o m ta a R ta s a lm u k ö k ä n n a n in im to Teksti: Tarja Hurtta Kuvat: Tarja Hurtta, AW2 Arkkitehdit Ratamo-keskuksen tilasuunnittelu on loppusuoralla. Moniammatilliset suunnitteluryhmät ovat yhteistyössä arkkitehtitoimiston kanssa käyneet läpi keskukseen suunniteltuja tiloja. Ratamo-keskuksesta tulee aivan uuden tyyppinen rakennus, jossa on ns. syvärunkoinen rakenne eli sisäpihoja, joiden kautta luonnonvalo pääsee rakennuksen kaikkiin kerroksiin. Keskuksen suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota energiatehokkuuteen, turvallisuuteen sekä puhtauden- ja kosteudenhallintaan. Hyvinvointia tukeva ympäristö on oleellinen osa nykypäivän sairaalarakentamista - tilat tukevat toipumista ja kuntoutusta sekä aktivoivat potilaan liikkeelle. ”Koko palveluprosessia tarkastellaan nykyään asiakkaan näkökulmasta, eivätkä vanhojen sairaala- ja terveyskeskusrakennusten ahtaat ja epämukavat tilat enää tähän taivu. Ratamo-keskuksesta 8 tulee muuntojoustava, viihtyisä sekä toiminnallisesti huippuluokkainen”, kertoo pääsuunnittelija Matti Anttila AW2 arkkitehdeiltä. Muuntojoustavat tilat taipuvat tarpeen mukaan Ratamo-keskusta suunnitellaan toiminnan näkökulmasta potilaan ja asiakkaan parhaaksi. Muuntojoustavat tilat tukevat potilaan hoitoa ja kuntoutumista. Kustannussäästöä haetaan uuden toimintamallin kautta. Sen edellytyksenä on sosiaalipalvelujen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toimintojen keskittäminen samaan toimipisteeseen. Säästöt syntyvät niiden aidosta integraatiosta, jolloin pys- tytään vähentämään erikoissairaanhoidon tarpeetonta käyttöä. Ratamo-keskuksen rakentamisen perusajatuksena on, että tuottavuushyödyt riittävät kattamaan keskuksen rakentamisesta aiheutuvat lisääntyvät korko- ja poistokustannukset suhteessa siihen, että korjataan olemassa olevaa palveluverkkoa. Nykyiset tilat ovat elinkaarensa päässä, eikä niitä korjaamalla voida tarjota nykyaikaista vaatimustasoa vastaavaa hoitoa. ”Ratamo-projektissa seurataan alan kehitystä ja innovaatioita tarkasti. Tavoitteena on rakentaa sellainen tulevaisuuden hoitomalli kouvolalaisille, johon meillä on varaa, mutta joka myös takaa asianmukaisen, tarvetta vastaa- Kouvolan kaupunginhallitus valitsi Ratamo-keskuksen suunnittelijat: pää- ja arkkitehtisuunnittelijaksi valittiin AW2 Arkkitehdit, rakennesuunnittelijaksi Ramboll Finland Oy sähkö- ja LVIA-suunnittelijaksi Granlund Oy sekä sprinklerisuunnittelijaksi Etteplan Design Center Oy. Mietityttääkö töihin paluu perhevapaan jälkeen? Perhevapaalta työelämään palaava voi osallistua vertaisryhmätoimintaan, jolla tuetaan ja helpotetaan työhön paluuta. Työn ja perheen yhteensovittamiseen toiminnassa hyödynnetään Työterveyslaitoksen kehittämää Työuran uurtaja® -ryhmämenetelmää. Ratamon tilasuunnitteluun on osallistunut hyvinvointipalvelujen henkilöstöstä koottuja moniammatillisia suunnitteluryhmiä. Tilasuunnittelua on tehty tiiviisti viimeiset neljä kuukautta. Tilasuunnitelman on määrä olla valmis tammikuussa. Lähipalvelut ovat palveluja, joita väestö käyttää usein ja ainakin osa väestöstä käyttää niitä toistuvasti, jopa päivittäin. Asiakkaan näkökulmasta lähipalvelut ovat saavutettavissa esimerkiksi kotiin tarjottavina palveluina, sähköisinä palveluina, lähellä jokapäiväistä elinympäristöä tarjottavina palveluina ja liikkuvina palveluina. Olennaista ei ole fyysisen toimipisteen sijainti. (LÄHDE: STM) van hoidon”, sanoo apulaiskaupunginjohtaja Annikki Niiranen. Suomen sairaalaverkko on pääosin vanhentunutta ja rakennukset tulleet tiensä päähän. Parhaillaan Suomessa on käynnissä yli 15 uudisrakennus- tai peruskorjaushanketta eri puolilla maata. Kohti sote-uudistusta Eduskunta päättää valtakunnallisen sote-uudistuksen toteutumisesta alkuvuodesta, mutta sen rahoitusmalli jää seuraavalle hallituskaudelle. Varmaa on kuitenkin se, että tulevaisuudessa palvelun tarve kasvaa oli niiden tuottaja kuka tahansa. ”Mitä paremmin valmistaudumme sote-uudistuksen tavoitteisiin ja pystymme tuottamaan kustannustehokkaat palvelut asiakastarvetta vastaavasti, sitä varmemmin Kouvolassa säilyvät sote-palvelut nykyisessä laajuudessa”, Niiranen korostaa. Ratamo-palveluverkossa optimoidaan palveluiden saatavuus ja saavutettavuus hakemalla tasapaino keskitetyn palvelun ja lähipalvelupisteiden, kiertävien ja kotiin vietävien palveluiden välille. Sosiaali- ja terveysministeriö on linjannut, että kaikkia sote-palveluja ei ole mahdollista eikä tarkoituksenmukaista tuottaa hajautetusti. Keskittämisellä voidaan varmistaa palvelujen hyvä laatu ja turvallisuus sekä myös taloudellisesti järkevä ja kustannustehokas toteuttaminen. Osallistu perhevapaalta työelämään -ryhmään, jonka aihepiirejä ovat mm.: • työhön paluuseen tai työpaikan hakemiseen suuntautuminen • muutostilanteiden hallinta työelämässä • oma hyvinvointi ja siitä huolehtiminen • työn ja perheen yhteensovittaminen • tukiverkostojen merkitys • lapsen päivähoidon järjestäminen Seuraava ryhmä kokoontuu Kuusankoskella KSAOn tiloissa keskiviikkoisin ja perjantaisin 11.3., 13.3., 18.3. ja 20.3.2015 klo 9-12.30. Lastenhoito järjestetään (KSAOn opiskelijat). Ilmoittautumiset 27.2.2015 mennessä sähköpostitse yhteyshenkilöille. Ryhmään voidaan ottaa enintään 12 osallistujaa (ryhmä alkaa, jos ilmoittautujia on vähintään 7). Syksyllä 2015 on Korialle tulossa uusi ryhmäkokoontumisjakso. LISATIETOJA päiväkodin johtaja Päivi Hasu p. 020 615 7869 [email protected] perhetyöntekijä Kaisa Kettunen p. 020 615 6248 [email protected] 9 Monikulttuurinen arki Kouvolassa Teksti: Marko Perho Kuva: Shutterstock.com Kouvolan maahanmuutto-ohjelma hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa vuonna 2010, jonka myötä maahanmuuttopalvelut vakinaistettiin osaksi kaupungin toimintaa. Maahanmuuttopalvelujen tehtäviin kuuluu maahanmuuttajien ohjaaminen ja neuvominen, alkukartoitukset ja kotoutumissuunnittelu sekä pakolaisperheiden sosiaalityö. Suurin osa asiakkaista on pakolaisia tai kiintiöpakolaisia, mutta myös muilla perusteilla Suomeen tulleita maahanmuuttajia ohjataan tarpeen mukaan. Kuntien on lakisääteisesti tarjottava kotoutumista tukevia palveluja maahanmuuttajille. Kouvolassa maahanmuuttopalvelujen asiakkaana voi olla kolme vuotta ja se lasketaan alkaneeksi siitä kun henkilö on saanut oleskeluluvan Suomessa. “Valtio korvaa pakolaisten vastaanottamisesta kunnille aiheutuvia menoja. Kouvolan osalta korvaukset ovat toistaiseksi kattaneet maahanmuuttopalveluiden toiminnasta aiheutuvat menot”, kertoo Kouvolan maahanmuuttokoordinaattori Tuija Väyrynen. “Kun maahanmuuttopalvelujen järjestäminen aloitettiin Kouvolassa, keskityimme ensin hyvien verkostojen luomiseen, joiden avulla kotouttamistyöstä tehdään sujuvampaa. Yhteistyökumppaneita tarvitaankin monilta eri aloilta, esimerkiksi kiintiöpakolaisten asuntoihin suurin osa kalusteista on tullut vuonna 2014 lahjoituksina.” “Kehittämistyöllä on suuri rooli toiminnassamme. Työskentelemme paljon pakolaisten kanssa, joiden koulutustaso on huono. Kokeilimme esimerkiksi vuonna 2014 päättyneessä pakolaisrahaston ja kaupungin rahoittamassa KOTOTUKI-hankkeessa toiminnallista suomen kielen opetusta luku- ja kirjoitustaidottomille pakolaisille. Hankkeen aikana järjestettiin kolmen kuukauden mittaisia LISATIETOJA Maahanmuuttokoordinaattori Tuija Väyrynen, p. 020 615 8530 [email protected] 10 koulutuksia, joiden aikana osallistujat oppivat puhumaan riittävästi suomea pystyäkseen selviytymään monista arkipäivän askareistaan.” Miten maahanmuuttaja pääsee osaksi suomalaista yhteiskuntaa Ensimmäiseksi maahantulon jälkeen hoidetaan kuntoon kaikki maahanmuuttajan henkilöllisyyteen ja rekisteröintiin liittyvät asiakirjat. “Todistetaan, että täällä henkilö on olemassa, sitten jatketaan työasioiden, koulutuksen, terveydentilan ja muiden oleellisten asioiden selvittämistä”, Väyrynen jatkaa. Maahanmuuttopalveluissa työskentelee neljä ohjaajaa ja yksi sosiaalityöntekijä, jotka auttavat maahanmuuttajia Suomeen sopeutumisessa. “Opastamme, miten yhteiskuntamme toimii ja miten ja missä täällä hoidetaan asioita. Kotoutuminen on pitkä prosessi ja aina yksilö- ja perhekohtaista. Usein lapset voivat kotoutua nopeammin, koska lapset saavat sosiaalisia kontakteja esimerkiksi koulussa ja oppivat siellä kielen ja toimintatapoja nopeasti. Aikuisilla kotoutuminen saattaa viedä pidempään, jos ei vaikka työllisty, koska silloin tärkeät kotoutumisessa auttavat kontaktit jäävät uupumaan.” “Asumisen ohjaus vie aikaa. Länsimainen elämäntyyli ei ole kaikille maahanmuuttajille itsestäänselvyys. Pakolaisperheistä osa ei ole koskaan nähnyt hellaa ja osalla ei ole ollut sähköjä asumuksessa. Asumiseen liittyy omat sääntönsä, joita asiakkaiden kanssa käydään läpi”, Väyrynen täsmentää. Ulkomaalaiset Kouvolassa • Vuoden 2014 alussa Kouvolan väkiluku oli 86 928. • Ulkomaan kansalaisia oli 2 260 eli 2,6 prosenttia kouvolalaisista. • Kouvolassa asuvien ulkomaan kansalaisten määrä on muun muassa pienempi kuin Kotkan, Lappeenrannan tai Lahden. Oikeita ihmiskontakteja tarvitaan “Mahdollisuus päästä osaksi yhteiskuntaa vaatii oikeita ihmiskontakteja. Maahanmuuttopalvelut ovat osa kunnan virkamiestyötä. Kouvolassa on koulutettu yhdessä Suomen Punaisen Ristin kanssa maahanmuuttajien tukihenkilöitä noin 30 kappaletta, he toimivat maahanmuuttajien kontakteina toimistotyöaikojen ulkopuolella. Moni tukisuhde on myös muuttunut ihan oikeaksi ystävyydeksi.” “Juuri sosiaalisen kanssakäymisen tueksi olemmekin pyrkineet työskentelemään. Lisäksi Kouvolasssa on toiminut jo kaksi vuotta Kansainvälinen kohtauspaikka ry:n ylläpitämä Monikulttuurikeskus Saaga, joka on työllistänyt ja tarjonnut sosiaalista elämää maahanmuuttajille sekä kohtaamisia kouvolaisten kanssa”, Väyrynen kertoo. Tulevaisuudennäkymät – Monikulttuurisuusohjelma 2015–2018 “Solidaarinen yhteiskunta vaatii toimia. Maahanmuuttajien koulutus yksinään ei riitä, myös meidän alkuperäisten suomalaisten pitää pystyä oppimaan ja ymmärtämään, mistä tässä on kyse”, Väyrynen pohjustaa tuleville vuosille suunniteltua Kouvolan monikulttuurisuusohjelmaa. Monikulttuurisuusohjelmassa on kolme pääkohtaa, jotka noudattavat Kouvolan kaupunkistrategian linjaa tehdä Kouvolasta hyvä paikka elää kaikille kouvolalaisille. Tarkoituksena on mahdollistaa hyvä elämä ja edistää työllistymistä maahanmuuttajien keskuudessa, edistää etnisiä suhteita ja ehkäistä syrjäytymistä sekä kehittää verkostoyhteistyötä kotoutumisen edistämiseksi. Kehittämistyötä tehdään niin kunnallisella, valtakunnallisella kuin kansainvälisellä tasolla. Avustukset haettavissa Vuoden 2015 yleishyödyllisille järjestöille- ja yhteisöille myönnettävät avustukset on nyt haettavana. Kulttuuriavustukset Toiminta-avustukset 27.2. ja kohdeavustukset 27.11. mennessä. Lisätietoja: yhteisötyökoordinaattori Leena Järvenmäki, p. 020 615 4032 Liikunta-avustukset Toiminta-avustukset 27.2. ja tilavuokraavustukset/kevät 31.3. mennessä. Lisätietoja: yhteisötyökoordinaattori Leena Järvenmäki, p. 020 615 4032 Muuttajan paketin hakeneet osallistuvat vuosittain arvontaan, jonka pääpalkintona on tablettitietokone. Vuonna 2014 arvonnassa oli mukana 380 joulukuun alkuun mennessä palautunutta postikorttia. Onnetar suosi Sanna Barckia. Kuvassa myös avopuoliso Matti Seitsonen – suurin syy Kouvolaan muuttoon. Muuttajia muistetaan Kouvolassa Teksti ja kuva: Eeva Forsman Kouvolan kaupunki on jakanut kahden vuoden ajan muuttajan paketteja uusille asukkaille yhdessä kirjastojen ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Palvelua jatketaan vuonna 2015. Tervetulopaketin on vuoden 2014 aikana noutanut kirjastosta noin neljännes muuttajatalouksista, joita oli keskimäärin 150 kuukaudessa. Muuttajan paketti esittelee muun muassa kaupungin palveluja, tapahtumia, joukkoliikennettä ja jätehuoltoa. Mukana on myös pieni lahja ja etukuponki. Paketin voi noutaa kotiin postitettavaa Tervetuloa Kouvolaan -postikorttia vastaan pääkirjastosta Kouvolasta sekä Jaalan, Korian, Kuusankosken, Myllykosken, Valkealan ja myös uutena Haanojan kirjastosta. Kirjastot ovat kokeneet yhteistyön muuttajan pakettien jakamisessa myönteisenä. Henkilökunta tapaa samalla uusia asukkaita ja voi esitellä lähikirjaston palveluja. Muuttajan pakettien sisältöä vaihdellaan kausittain ja niiden kokoamisesta vastaa kaupungin viestintä. Lisäksi muuttajia huomioidaan vuosittain uusien asukkaiden tervetulojuhlassa, joka järjestetään seuraavan kerran keväällä 2015. Näillä toimenpiteillä halutaan lisätä uusien asukkaiden tietoisuutta kaupungin palveluista ja tapahtumista sekä toivottaa heidät tervetulleiksi uuteen kotikaupunkiinsa. Rakkaus toi Sannan Torniosta Kouvolaan Sanna Barck muutti Kouvolaan, tarkemmin sanottuna Ummeljoelle, syyskuussa 2014. Suurin syy muuttoon oli Ummeljoella tilaa pitävä avopuoliso. Sannan ensivaikutelma Kouvolasta oli hyvä ja mielikuvat ovat kääntyneet muutaman kuukauden kokemusten myötä yhä paremmiksi. Täällä luonto on lähellä ja matkat lyhyet melkeinpä minne vain. Palveluista erityisesti hammashuolto ja sen nopeus yllätti positiivisesti entiseen asuinkuntaan verrattuna. Musiikin harrastajana ja jääkiekkofanina Sanna pitää myös harrastusmahdollisuuksia varsin hyvinä. Hän on myös löytänyt työpaikan Kouvolasta. Sannan mielestä tekevälle löytyy töitä joka puolelta Suomea, kun vain pitää silmät ja mielen avoimena. Lähitulevaisuudelta hän odottaa erityisesti kesäistä Kouvolaa, johon ehti jo viime kesänä hieman tutustua. Maaseutuavustukset Kylätoiminta-avustukset 27.2. mennessä, kylien kohdeavustukset haussa koko vuoden. Lisätietoja: toimistosihteeri Aila Heikkinen, p. 020 615 4504 tai maaseutupalvelujen päällikkö Minna Anttila, p. 020 615 7826 Sosiaali- ja terveydenhuollon toiminta-avustukset 27.2. mennessä. Lisätietoja: yhteisötyökoordinaattori Leena Järvenmäki, p. 020 615 4032 Nuorisoavustukset Toiminta-avustukset 31.3. mennessä ja kohdeavustukset haussa koko vuoden. Lisätietoja: palveluvastaava Tuula Soininkallio, p. 020 615 7858 tai nuoriso-ohjaaja Niina Soisalo, p. 020 615 8636 Muut avustukset Kaupunginhallituksen avustukset 27.2. mennessä. Lisätietoja: hallintosihteeri Virpi Aalto, p. 020 615 4003 tai hallintosihteeri Arja Mikkola-Lehtinen p. 020 615 4801 Hakuohjeet ilmenevät avustusten jakoperusteista. Hakemusten tulee olla perillä määräaikana klo 15 mennessä hakulomakkeesta ilmenevässä osoitteessa. Hakulomakkeet ja jakoperusteet ovat tulostettavissa www.kouvola.fi/avustukset. 11 A A M N E LAST uusin ylpeys on Mielakan Teksti: Pete Welling Kuvat: Mielakka Ensi talvena 50 vuotta täyttävä Mielakan rinnekeskus on tarjonnut kouvolalaisille lukemattomia elämyksiä. Jatkuvan kehitystyön ja mittavien investointien ansiosta keskus on tänä talvena parempi kuin koskaan, ja upouusi Lastenmaa tekee lasketteluharrastuksen aloittamisesta erityisen helppoa ja edullista. Mielakka on monipuolinen, vilkas ja aktiivinen rinnekeskus vain parin kilometrin päässä Kouvolan keskustasta. Mäkikeitaan ylpeyksiin kuuluu Etelä-Suomen kärkeä edustava Snow Park, josta Slope Stylen ja Big Airin maailmanmestari Roope Tonterikin on nuorena poikana ammentanut oppinsa. Tonterin lisäksi myös Nina Halme, suurpujottelun ja syöksylaskun suomen mestari, on elävä esimerkki siitä, millaisiin tuloksiin lapsille ja nuorille tarjotut harrastusmahdollisuudet voivat johtaa. ”Mielakan kehitystyö on jatkunut vuodesta toiseen asiakkaiden – varsinkin lasten ja nuorten – toiveiden ja tarpeiden pohjalta. Ensin rakensimme uuden rinnealueen Pohjoisrinteeseen, sitten Etelärinne sai naruhissin ja harjoittelualueen. Lastenmaa on luonnollinen jatkumo tälle kehitykselle. Kun harrastuksen voi aloittaa turvallisin mielin, rinteeseen tekee mieli palata yhä uudelleen ja uudelleen”, kertoo rinnekeskuksen yrittäjä Veli Hyyryläinen. ”Lastenmaa tekee Mielakasta oikean laskettelukeskuksen” Mielakka on yksi harvoista suomalaisista rinnekeskuksista, joihin on tälle kaudelle saatu uusi hissi ja rinnealue. Kaikki rinteet kiertämällä laskumatkaa kertyy nyt useita kilometrejä, ja vaihtelevuuttakin matkalla 12 löytyy. Erikoissuorituspaikat, joissa on vaativia reilejä ja hyppyreitä, palvelevat kokeneempia harrastajia. Rinnekeskuksen esimies Inka Kaltola on kuitenkin sitä mieltä, että juuri Lastenmaa tekee Mielakasta ”oikean” laskettelukeskuksen. ”Lastenmaa on ponnahduslauta laskettelun maailmaan. Nimestä huolimatta Lastenmaahan ovat tervetulleita myös aikuiset, jotka haluavat viettää aikaa lastensa seurassa tai palautella mieleen unohtuneita laskettelun saloja. Hiihdonopettajamme ovat innoissaan varsinkin uudesta Taikamattohissistä, jonka avulla kuka tahansa voi nousta rinteen laelle helposti ja turvallisesti. Vasta-alkajalle elämys on sanalla sanoen täydellinen”, Kaltola iloitsee. Sukset, kelkat, tuubit ja pulkat – kaikki mahtuvat Taikamattohissiin Lastenmaassa on paljon tekemistä myös heille, joita laskettelukärpänen ei vielä ole puraissut. Kota ja ulkotulipaikka, pulkkaja kelkkamäki sekä hauska tuubimäki tarjoavat viihtyisiä talvihetkiä perheille ja kaveriporukoille. Lipun hintaan kuuluu pulkkien, tuubien ja kelkkojen käyttöoikeus, eli näitä laskuvälineitä ei edes tarvitse omistaa nauttiakseen täydellisestä mäkipäivästä. Mikä parasta, Taikamattohissi on avoinna myös näille laskijoille! ”Lastenmaa on mahtava paikka myös eväsretkeläisille. Alueelta löytyy sekä sisäettä ulkotulipaikat. Rinnekahviommekin sijaitsee aivan Lastenmaan naapurissa, joten lämpöinen kaakao odottaa ihan nurkan takana”, Kaltola vihjaa. Hinta-laatusuhde ja turvallisuus kohdallaan Lastenmaan ikioma aluelippu maksaa vain viisi euroa. Hinta sisältää kaikki alueen palvelut – myös pulkat, tuubit ja kelkat. Lastenmaassa voi tietenkin laskea myös Mielakan kausikortilla ja päivälipulla. Alle 7-vuotias, kypärällä varustettu lapsi sen sijaan pääsee laskemaan aikuisen seurassa täysin ilmaiseksi! Tykkilumen ansiosta Lastenmaan rinne on ensiluokkaisen kestävä – laskuiloa on siis luvassa pitkälle kevääseen. Lastenmaassa toimii myös aluevahti, jonka apu ja neuvot ovat laskijoiden saatavilla kaikkina keskuksen aukioloaikoina. Rinnekeskuksen turvallisuuteen on siis panostettu lähes kaikin mahdollisin tavoin. Veli Hyyryläisen mukaan onkin sääli, että moni aikuinen muistaa Mielakan rinteet pelottavan jyrkkinä. ”Ennen vanhaan näin ehkä olikin, mutta jatkuvan kehitystyön ansiosta tämä asia on saatu jo ajat sitten korjattua. Toivon, että kaikki menneinä vuosina pyllähdelleet palaisivat rohkeasti katsastamaan nykyiset olosuhteet”, Hyyryläinen nauraa. Lähde mukaan YLÖS ULOS JA vertaisVeturi-koulutukseen LIIKKUMAAN Kouvolan kaupungin terveyden edistäminen kouluttaa uusia liikunnan vertaisohjaajia Kouvolan alueelle. Koulutus kestää 20 oppituntia ja on maksuton. Järjestöt, seurat ja yksityiset voivat kouluttaa jäseniään liikunnan vertaisohjaajaksi. Terveyden edistämisen ohjatun liikunnan kevätkausi 12.1.–15.5.2015 on käynnissä. Vapaita paikkoja liikuntaryhmiin voi tiedustella suoraan kaupungin liikunnanohjaajilta. Muusta toiminnasta saa tietoa parhaiten netistä www.kouvola.fi/liikuntaryhmat Koulutus ei sido jatkossa ohjaamaan liikuntaryhmää, mutta sen jälkeen voi jatkaa liikunnan ohjaamista esimerkiksi omassa yhdistyksessään. Kurssilla saa tietoa iäkkäiden voima- ja tasapainoharjoittelusta sekä sen vaikutuksesta liikkumiskykyyn. Lisäksi opitaan ohjaamaan iäkkäiden omaehtoista sekä ryhmässä tapahtuvaa voima- ja tasapainoharjoittelua valmiiden ohjelmien avulla. Kurssi kokoontuu neljä kertaa ja sisältää oppimateriaalin ja kahvin. Kurssille mahtuu kahdeksan henkilöä. Koulutus järjestetään Kouvolan keskustan alueella. Paikka ilmoitetaan osallistujille suoraan. Vertaisohjaajille järjestetään maksuttomia ideapäiviä ohjaamisen tueksi. Tervetuloa mukaan toimintaan! Katso lisää: www.kouvola.fi/vertaisohjattuliikunta VERTAISVETURI-KOULUTUS ke 18.2., to 5.3., pe 13.3. ja pe 20.3. klo 8–12. sely y k a a Vast Ilmoittautumiset 13.2. mennessä: Marika Peltonen p. 020 615 8436 [email protected] yn ! Neuvonnalla liikkeelle Kaupunki tarjoaa myös maksutonta liikuntaneuvontaa, jos liikkumisen aloittaminen tuntuu ylivoimaiselta. Neuvonta sisältää yhden tai useamman käynnin liikuntaneuvojan pakeilla. Ensikäynnillä kartoitetaan asiakkaan aikaisemmat liikuntatottumukset ja mieltymykset sekä asetetaan yhdessä realistiset tavoitteet liikunnalle ja laaditaan asiakkaan kanssa yhdessä liikuntasuunnitelma. Liikuntaneuvontaan voi hakeutua omatoimisesti varaamalla ajan p. 020 615 7625 tai pyytämällä LIIKUN-lähete omalta lääkäriltä, terveydenhoitajalta tai fysioterapeutilta. Tee hyvä päätös ja lähde liikkumaan www.kouvola.fi/liikuntaneuvonta LIIKUTTAAKO SINUA? Osallistu kouvolalaisten liikunta-aktiivisuutta selvittävään kyselyyn 5.2.–1.3. ja kerro miten kehittäisit liikuntapalveluja kaupungissa! Kysely löytyy netistä, www.kouvola.fi. Tulokset julkaistaan kevään aikana. ken arvotaan s e k n e ji a ta s a V Polar Loop Polar M400 ja nekkeet! -aktiivisuusran Talviloman tapahtumia nuorille ETTELUTI 24.2. NUORTEN LASK REISSU HIMOKSELLE! I LAHTEEN KE 25.2. NUORTEN RETK nen pelaamista zo Ostosaikaa Triossa, Mega pola, Inkeroinen ja ruokailu. Kaipiainen, Sip ja Myllykoski alueelta. INTAPÄIVÄ KE 25.2. NUORTEN TOIM paa pääsy! Erilaisia Va Brankkarilla klo 12–16. oja, askartelua, pelejä. kis ä, ily pe kii . toimintoja mm A KE 25.2. TALVITAPAHTUM klo 15–21. lla ee Valkeala-talon piha-alu ym. ohjelmaa. Makkaranpaistoa, disco 13 Kaavoituksen kehitysnäkymiä Teksti: Hannu Luotonen Kuvat: Kouvolan kaupunki Kaavoituksella säädellään alueiden käyttämistä eri tarkoituksiin ja alueiden tarkempaa rakentamista. Kaavaa laadittaessa suunnitellaan miten mm. asuinalueet, työpaikat, viher- ja liikennealueet sijoitetaan kaupunkirakenteeseen. Kaavoituksen kulku ja vaikuttaminen Kaavoitus on monivaiheinen prosessi aina kaavan vireilletulosta kaavan hyväksymiseen. Erilaisten kaavahankkeiden luonne ja niiden merkittävyys vaikuttavat kaavaprosessiin. Kouvolan kaupungin kaavoitustyöstä vastaa kaavoituspäällikkö Hannu Tylli, joka yhdessä maankäytön suunnittelun henkilökunnan kanssa valmistelee kaava-asiat tekniselle lautakunnalle. Kaavan laatija, kaavoittaja, pyrkii kaavoja luonnostellessaan vuorovaikutukseen niiden tahojen kanssa, joita kaavoitus koskee. Osallisille varataan kirjeitse tai muulla sopivalla tavalla tiedottamalla mahdollisuus tutustua kaavaan liittyvään aineistoon. Laaja-alaisia kaavoja valmisteltaessa tiedottaminen tapahtuu kuuluttamalla sanomalehdessä ja virallisilla ilmoitustauluilla tai kirjeillä suoraan alueella oleville ja siihen rajautuville kiinteistön- omistajille. Merkittävistä kaavahankkeista kerrotaan usein myös paikallisissa sanomalehdissä. Kaavaehdotus asetetaan virallisesti nähtäville ja sen nähtävillä olosta kuulutetaan tarvittaessa kaupungin alueella ilmestyvissä sanomalehdissä. Maankäyttöja rakennuslain mukaan kaavat ovat vaikutuksistaan riippuen nähtävillä vähintään joko 14 tai 30 päivää. Parhaiten kaavaratkaisujen sisältöön voidaan vaikuttaa kaavoituksen alkuvaiheessa, sillä valitusviranomainen ottaa kantaa ainoastaan kaavan ja kaavoitusprosessin lainmukaisuuteen – ei varsinaisesti kaavan tarkoituksenmukaisuuteen. Kaavahierarkiatasot MAAKUNTAKAAVASSA esitetään maakunnan alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet sekä osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Maakuntakaavassa käsitellään koko maakuntaa ja seutukuntia koskevia vaikutuksia ja tarpeita. Maakuntakaavan tarkasteluaika on 10–20 vuotta. Maakuntakaavan laatii ja hyväksyy maakunnan liitto ja sen vahvistaa ympäristöministeriö. Maakuntakaava ohjaa kunnan yleiskaavoitusta. ohjaa yleispiirteisesti koko kaupungin tai sen osan yhdyskuntarakennetta ja maankäyttöä sekä sovittaa yhteen erilaisia toimintoja. Yleiskaavan tarkasteluajanjakso on yleensä 10–20 vuotta ja yleiskaavoitusprosessi on jatkuvaa. Yleiskaavan laatii ja hyväksyy kunta. Yleiskaavoitus ohjaa asemakaavoitusta. YLEISKAAVA ASEMAKAAVA on yleiskaavaan pohjautuva yksityiskohtainen alueidenkäytön suunnitelma, joka luo edellytykset rakentamiselle. Asemakaava ohjaa rakentamista ja muuta maankäyttöä paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan, hyvän rakentamistavan, olemassa olevan rakennuskannan käytön edistämisen ja kaavan muun ohjaustavoitteen edellyttämällä tavalla. Asemakaavan laatii ja hyväksyy kunta. on maakunta- tai yleiskaavaan pohjautuva on yksityiskohtainen suunnitelma alueen käytön ja rakentamisen järjestämisestä. Ranta-asemakaava on ainoa kaava, jonka maanomistaja voi laatia. Ennen ranta-asemakaavan laatimiseen ryhtymistä on oltava yhteydessä kuntaan (MRL 74§). Myös kunta voi laatia ranta-asemakaavan. Jos kaavaa ei ole, voidaan rakennuslupa asunnon rakentamiseen rannalle yleensä hakea vasta sitten, kun rakentamiseen on saatu myönteinen poikkeamispäätös Kaakkois-Suomen ELY-keskukselta. RANTA-ASEMAKAAVA 14 Kouvolassa vaikutuksiltaan merkittävät kaavat hyväksyy Kouvolan kaupunginvaltuusto ja muut kaavat hyväksyy tekninen lautakunta. Valitukset kaavan hyväksymispäätöksestä osoitetaan Kuopiossa sijaitsevalle Itä-Suomen hallinto-oikeudelle. KAAVOITUKSEEN VOIDAAN VAIKUTTAA USEASSA VAIHEESSA: •Kaavoituksen alussa kaavaa luonnosteltaessa suullisesti tai kirjallisesti (palaute). Kaavojen valmisteluaineistoon voi tutustua myös maankäytön suunnittelun ilmoitustaululla ja internet-sivuilla •Kaavaehdotuksen nähtävillä oloaikana, jättämällä kirjallinen muistutus •Valittamalla kirjallisesti teknisen lautakunnan tai kaupunginvaltuuston kaavan hyväksymispäätöksestä hallinto-oikeuteen Kaavoituskatsaus 2015 Kaavoituskatsaus on kerran vuodessa laadittava maankäyttö- ja rakennuslain mukainen katsaus, jossa kerrotaan vireillä olevista tai lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä. Kaavoituskatsauksen tarkoituksena on antaa kaikille kuntalaisille mahdollisuus seurata kaavoitusta, jotta siihen olisi mahdollisuus ottaa kantaa ja vaikuttaa. Kouvolan kaupungin kaavoituskatsaus valmistuu hyväksymismenettelyyn alkuvuoden kuluessa, jolloin se julkaistaan digitaalisena versiona kaupungin internetsivuilla. Kaavoituskatsaus on luettavissa myös paperisena versiona yhteispalvelupisteessä, kirjastoissa ja kaupungin virastoissa. LISATIETOJA www.kouvola.fi/kaavoitus Kaavoituksen kulku ja vaikuttaminen TARVE KAAVAN MUUTTAMISELLE •kaava-aloite •kaavoituksen käynnistämissopimus KAAVAN VIREILLETULO (kuulutukset, kirjeet) NEUVOTTELUT •Viranomaiset, ELY-keskus •Yhdyskuntatekniset toimijat •Osalliset Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) SELVITYKSET •Luonto-, ympäristöarvot yms. •Rajoitukset muutoksille VALMISTELUVAIHEEN KUULEMINEN (kaavaluonnos) TARVITTAESSA NEUVOTTELUT •Viranomaiset •osalliset yms. toimijat LAUSUNNOT (viranomaiset) PALAUTTEET (osalliset) TEKNINEN LAUTAKUNTA KAAVAEHDOTUS VIRANOMAISNEUVOTTELU (MRL 66§) •Kaakkois-Suomen ELY-keskus •Viranomaiset JULKINEN NÄHTÄVILLÄOLO TEKNINEN LAUTAKUNTA muistutukset ja niiden vastineet (merkittävät muutokset aiheuttavat kaavan uuden julkisen nähtävilläolon) MAANKÄYTTÖSOPIMUS (kaavan toteuttamiskustannukset) KAAVAVALITUS •Itä-Suomen hallinto-oikeus LAUSUNNOT (viranomaiset) MUISTUTUKSET (osalliset) KAUPUNGINHALLITUS KAUPUNGINVALTUUSTO (kaavan hyväksyminen) Kaavoituksen kehitysnäkymiä löytämiseksi. Keskustan tärkeimmät asemakaavakohteet on merkitty oheiseen kuvaan. Muita tärkeitä asemakaavahankkeita ovat eri puolilla kaupunkia sijaitsevat elinkeinoelämää palvelevat asemakaavat ja asemakaavojen muutokset. Toimitilarakentamisen muuttuvat tarpeet vaativat voimassa olevien asemakaavojen muuttamista. Korjalan ja ydinkeskustan alueilla päivitetään asemakaavoja, jotka mahdollistavat toimitilojen ja toimistojen lisärakentamista. Pinta-alaltaan laajimpia asemakaavahankkeita ovat Kasarminmäen, Keltakankaan Ekoparkin ja Voikkaan Mäentaustan kaavahankkeet. Kaavoitusohjelmaan sisältyy myös pienialaisia asumisen sekä liike- ja toimitilarakentamisen täydennyskohteita. Varsinaisia uusia pientaloalueita on tarkoitus asemakaavoittaa vuonna 2015 vain Niinistön Nurmirantaan ja Korian Pioneeripuistoon. 6. Marjoniementie (kaava nro 01/19) Kaavan tavoitteena on luoda uusi alueen läpi menevä kokoojakatu ja kaavoittaa alueelle sen palveluja tukevaa maankäyttöä. 7. Kasarminmäki (kaava nro 02/003) Kaavan tarkoitus on ajantasaistaa alueen kaavamääräykset, selkeyttää alueen liikenneverkkoa ja selkeyttää alueella olevan autopaikoituksen järjestämistä. Kaavassa huomioidaan alueen kulttuurihistoriallisesti arvokkaan ympäristön arvojen säilyttäminen. 8. Sakaristonmäki (kaava nro 02/006) Kaavamuutoksen tavoitteena on muuttaa alueen asemakaava siten, että se noudattaa alueen yleiskaavassa esitettyä maankäyttöä ja huomioi suojelumääräyksillä alueen arvokkaan rakennusperinnˆn sekä ohjaa alueen täydennysrakentumista sen kulttuuriympäristön erityispiirteitä tukien. 9. Vannetukku (kaava nro 02/007) Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan alueelle sijoittuneen liikerakentamisen laajentumismahdollisuudet. Vuoden 2015 yleiskaavoituksen työohjelma sisältää ydinkeskustan osayleiskaavatyön, joka on tarkoitus laatia vuonna 2013 valmistuneen Kouvolan keskustavisio 2030 -suunnitelman periaatteita noudatellen. Lisäksi yleiskaavoituksen työohjelmaan kuuluvat Kouvolan keskeisen kaupunkialueen sekä Korian Pioneeripuiston osayleiskaavojen viimeistelyt. Yleiskaavoituksessa on myös vireillä Niskala-Tervaskangas osayleiskaava, jossa tarkennetaan VT6:n ja Kuusankosken keskustan välillä olevien liike-, työpaikka-, asuin- ja virkistysalueiden kehittämistarpeita sekä liikennejärjestelyjä. Asemakaavoituksen työohjelman tärkeimmät kohteet sijoittuvat Kouvolan ydinkeskustan alueelle, jossa hyödynnetään suunnittelukilpailuja parhaimpien toteutusvaihtoehtojen KAAVAN VOIMAANTULO TOTEUTTAMISSUUNNITELMAT •Eri toimijat KAAVAN TOTEUTTAMINEN Keskustan kaavoituskohteita 2015 Kouvolan kaupungin kaavoituskatsaus valmistuu hyväksymismenettelyyn kevättalven 2015 kuluessa. Kuvaan on merkitty joitakin tärkeimpiä vireillä olevia tai vireille tulevia asemakaavoituskohteita Kouvolan ydinkeskustan alueella. 1. Matkakeskus (kaava nro 01/010) Tavoitteena on muuttaa asemakaavaa siten, että suunniteltu matkakeskushanke ja siihen liittyvät toiminnat on mahdollista toteuttaa. Hallituskadun osalta tarkennetaan katualueen rajauksia. 2. Halkotorinkuja (kaava nro 01/020). Kaavamuutoksessa muodostetaan uusia liike- ja toimistorakentamisen korttelialueita kaupungin ydinkeskustaan. Samassa yhteydessä varataan riittävät katualueet uudistettavan Hallituskadun risteysalueille. 3. Pukimon korttelin lähiympäristö (kaava nro 01/012) Kaava ajantasaistaa torien, Pukimon ja Kauppahallin kortteleiden kaavamääräykset osayleiskaavan mukaisiksi ja mahdollistaa korttelialueille suunnitteilla oleva täydennysrakentaminen. Vaihtoehtoisia toteuttamisratkaisuja haetaan arkkitehtuurikilpailun avulla talvella 2014–15. 4. Lasipalatsi (kaava nro 01/011) Tavoitteena on muuttaa alueen asemakaavaa arkkitehtikilpailun voittaneen ehdotuksen mukaisesti siten, että Lasipalatsin liikerakennusta korotettaisiin asuinkerroksilla. Osalle kävelykatu Manskin ja Keskikadun katualueista mahdollistetaan kattaminen ja Lasipalatsin ja Kouvolankadun välissä oleva yleinen pysäköintialue muutettaisiin aukioksi ja osaksi kävelykatua. 5. Brankkarin alue (kaava nro 01/018) Tavoitteena on mahdollistaa arkkitehtikilpailun perusteella valitun puurakenteisen asuinkerrostalon rakentaminen alueelle. Kaavassa tutkitaan myös Brankkarin alueen eteläpuolella sijaitsevien asuntokasarmien säilyttämismahdollisuuksia ja laajemmin alueen maankäytön muutosmahdollisuuksia. 15 Keskustavisio viitoittaa tietä täydennysrakentamiselle Teksti: Vesa Vainio Kuvat: Kouvolan kaupunki Kauppahalli, Pukimon kortteli, nykyinen ja entinen tori sekä kävelykatumaisuus ovat keskiössä tulevina vuosina. Pysäköinti painuu entistä enemmän maan alle. Elävä ja vilkas keskusta, sen nimeen ja perään vannoo moni kouvolalainen. Tavoitteen saavuttamiseksi tehdään töitä hartiavoimin monella sektorilla. Uuden rakentaminen on yksi tapa luoda edellytyksiä kehittymiselle. Kaupunkikuvaa voi muokata ja uutta rakentaa täydentämällä nykyistä. Kouvolan keskustavisiossa 2030 on etsitty paikkoja täydentämisrakentamiselle. Sellainen aluekokonaisuus löytyy torin ja kauppahallin tienoilta ja alueen kehittämiseksi on käynnistetty asemakaavan muutos. Ennen kaavasuunnitelman valmistelua alueesta järjestetään yleinen suppea ideakilpailu hyvien toteutusvaihtoehtojen löytämiseksi. ”Haemme luonnostasolla olevia ideoita alueen toimintojen kehittämiseksi. Kilpailussa palkittuja ehdotuksia voimme käyttää jatkossa suunnittelun pohjana”, kaavoituspäällikkö Hannu Tylli kertoo. Yksityisomistus lisääntyy Vuonna 1955 valmistunut Kouvolan kauppahalli on Suomen uusin toiminnassa oleva kauppahalli. Kaupungin omistama kauppahalli herättää kiinnostusta yksityisissä rahoittajissa. ”Kiinnostusta on, mutta vuokrattavaa tilaa tulisi saada lisää. On hyvinkin mahdollista, että halli suojellaan ja mahdollistetaan laajentaminen asemakaavan muutoksella. Tämän jälkeen halli olisi mahdollista myydä yksityiseen omistukseen, jotta sen toiminta kehittyisi.” Samat ajatukset pätevät viereiseen vanhaan toriin ja torinkanteen, sillä alueelle ei löydy enää välttämättömyyttä torimaiselle ympäristölle. Kaupungilla on paljon kiinteistömassaa ja myös torinkannen siirtäminen yksityisomistukseen on todennäköistä. Torinkannelle halutaan ideoita korttelimaisesta toiminnasta, mikä voi olla asumista, liikkeitä, toimistoja, palveluita ja näiden yhdistelmiä. ”Torinkansi tarjoaa paljon pinta-alaa. Pieni osa siitä voitaisiin säilyttää edelleen aukiona ja osa tullaan ottamaan lisätilaksi katujen laajentamiseksi tulevia liikennevirtoja ajatellen.” 16 Sujuvaa nykyaikaista liikkumista Pukimon korttelin kehittämistä on mietitty kiinteistön omistajan taholta jo vuosia. Yksikerroksinen osa kiinteistöstä halutaan korottaa ja muuttaa koko kiinteistö kauppakeskusmaiseksi liikerakennukseksi. Ylemmissä kerroksissa olisi toimisto- ja asuintiloja. Manskin kävelykatua risteävä Keskikatu on tarkoitus saada kävelypainotteisemmaksi. Näin Keskikadusta muodostuisi itä-länsisuuntainen viihtyisä oleskelualue ja keskustan sisääntuloakseli. ”Kävelykatumaisessa niin sanotussa ”shared space” -ympäristössä jalankulkijat ja hitaasti liikkuvat autot kulkevat sulassa sovussa.” Paljon puhuttava pysäköinti suuntautuu entistä enemmän maan alle. Lisää pysäköintitilaa tavoitellaan ainakin Pukimon korttelin ja nykyisen torin alle. Ne muodostaisivat nykyisen kauppakeskus Hansan pysäköintilaitoksen kanssa koko keskustaa palvelevan yhtenäisen pysäköintilaitoksen. Kauppahallin ja torinkannen alueelle haetaan vastaavaa maanalaista ratkaisua. Punatiiltä ja valkoista pintaa Kouvolasta löytyy paljon ainutlaatuista rakentamista. Kaupungintalo, entinen läänihallituksen kiinteistö ja Aurantornit ovat hyviä esimerkkejä tästä. Tyllin mielestä monipuolisuus saa näkyä arkkitehtuurissa, se kertoo osaltaan myös Kouvolan moninaisesta ympäristöstä. ”Punatiilivyöhyke veturitalleilta Halkotorin kautta Pukimon taloon, valkolaatatta ja -kivikorttelit sekä rapatut kiinteistöt edustavat kaikki osaltaan kouvolalaista arkkitehtuuria.” Milloin suunnittelukilpailun ideat ovat toteuttamisvaiheessa, riippuu varmasti rahoituksesta. Kaikki mahdollisuudet ja merkit keskustan viihtyisyyden ja elävöittämisen lisäämiseen ovat olemassa. LISATIETOJA kaavoituspäällikkö Hannu Tylli p. 020 615 8570 Kimolan kanavan havainnekuva. Kärkihankkeet tukevat työllisyyttä Teksti: Marko Perho Kuva: Kouvolan kaupungin edunvalvonta Kaupungin strategiaan perustuvilla kärkihankkeilla on tärkeä rooli uusien työpaikkojen, uuden yritystoiminnan ja kaiken kaikkiaan energisen ja elinvoimaisen kaupungin rakentajana. ”Meillä on takana raskas teollisuuden rakennemuutos ja edessä valoisa tulevaisuus. Panostamalla kärkihankkeisiin synnytämme positiivisia reaktioita koko Kouvolassa ja vahvistamme aluetaloutta maaseudulla ja kaupungissa”, pohtii Kouvolan kaupunginjohtaja Lauri Lamminmäki. Tietty osa kärkihankkeiden rahoituksesta tulee kaupungilta. ”Oma investointi aktivoi kuitenkin aina yksityisiä investointeja”, Lamminmäki avaa. ”Markkinoilla tapahtuu paljon muutoksia ja kärkihankkeilla vastataan kasvavaan kysyntään. Kärkihankkeet tukeutuvat kaupungin vahvuuksiin, hyödyntävät ja tukevat niitä. Hankkeita toteutettaessa ja niiden toteutuessa myös muiden palvelujen kysyntä kasvaa ja Kouvola muuttuu elinvoimaisemmaksi.” ”Hankkeiden konkreettisessa toteutusvaiheessa kaikkien kouvolalaisten näkemyksiä kaivataan, meidän pitää pystyä yhdessä miettimään ja päättämään, mikä on kunkin hankkeen kohdalla järkevin ratkaisu”, Lamminmäki toteaa. Ponnistukset paremman perään vaativat panostuksia Kärkihankkeiden monimuotoinen joukko Kuntaliitoksesta kuluneiden viiden vuoden aikana Kouvolassa on rakennettu uutta palvelu- ja hallintojärjestelmää. Tulevina vuosina tähdätään kaupungin elinvoiman kehittämiseen. Olennaista kärkihankkeiden toteutumisessa on, että kaupungin talouden tulisi olla kunnossa. Tällä hetkellä tulot eivät riitä juokseviin menoihin, mutta resursseja pitäisi löytyä investointeihin. Yleisen keskustelun painopiste onkin pyörinyt kaupungin säästötoimenpiteissä. ”Säästötoimenpiteissä on kyse palvelujen laadun ja tehokkuuden kehittämisestä. Haluamme, että Kouvola on hyvä paikka elää nyt ja tulevaisuudessa. Jotta voisimme kehittyä, kuten kärkihankkeiden kautta suunnitellaan, meidän pitää joskus luopua vanhasta tai pyrkiä kehittämään sitä.” tähtää ydinkeskustan kehittämiseen. Energiseen kaupunkikuvaan kuuluu kansainväliset korkeatasoiset palvelut, jotka poikkeavat Kouvolan market-alueiden tarjonnasta. Myös matkakeskuksen palveluja halutaan kehittää ja tuottaa niillä lisäarvoa kaupungille: tarjota ihmisille syy jäädä pois junasta Kouvolassa. RATAMO-KESKUS nykyaikaistaa kunnallista terveydenhuoltoa siten, että hoitotarpeen tullen asiakkaan hoitopolku sujuvoituu ja palvelu yleisesti muuttuu ennaltaehkäisevämmäksi. KESKUSTAVISIO KOUVOLAN RAUTATIETERMINAALI JA LOGISTIIKKA-ALUE pyrkii laajentamaan tunne- tun logistiikkakaupungin rata-alueen infrastruktuuria, palvelutarjontaa ja kapasiteettia ympäristöasiat huomioiden. Logistiikka-alalle ennustetaan enemmän työpaikkoja ja alan yritystoimintaa halutaan entisestään sujuvoittaa. ASUNTOMESSUJA haetaan Kouvolaan Korian Pioneeripuistoon vuodeksi 2019. Teemoina tulisi olemaan historiallisen kasarmialueen hyödyntäminen viihtyisänä ja virikkeellisenä asuinalueena, taloudellinen ja yksinkertainen pientalorakentaminen, tutkimus- ja kehitysnäkökulma huomioi ympäristöystävällisyyden, energiatehokkuuden ja puurakentamisen. VANHOJEN TEOLLISUUSALUEIDEN UUSIOKÄYTTÖ tarkoittaa sekä uuden että uudenlaisen yritystoiminnan mahdollistamista Kouvolan entisillä teollisuusalueilla. Konkreettinen esimerkki on Myllykoskelle perustettava bioetanolitehdas. KIMOLAN KANAVA ELI KOUVOLA–HEINOLAVESIVÄYLÄHANKE on jo toteuttamisvai- heessa oleva eli rakentamista vaille valmis maaseudun kehittämiseen liittyvä kärkihanke. Kimolan kanavan toteuttaminen luo edellytyksiä matkailun ja vapaa-ajan liiketoimintojen syntymiselle vesitien yhteyteen, sisävesireitin hyödyntämiseen tavarakuljetuksissa ja työpaikkojen kasvulle kanava-alueelle niin rakennusvaiheessa kuin sen jälkeenkin. Hankkeella halutaan parantaa merkittävästi myös Kimolan lahden vesistön tilaa. 17 Kaupungin organisaatio uudistui Teksti: Tarja Hurtta Kouvolan kaupungin organisaatio uudistui vuoden alusta kaupunginvaltuuston vuonna 2013 tekemän päätöksen mukaisesti. Kaikilta toimialoilta poistui yksi hallinnollinen taso. Luottamushenkilöorganisaatioon ei tullut muutoksia. Organisaation rakenteellinen uudistaminen on pitkä prosessi, joka vaatii työtä niin johtamisen ja organisaatiokulttuurin kuin asenteiden saralla. Konsernipalvelut – elinvoiman kehittämistä vahvistetaan Konsernipalvelut vastaa hallintosäännön mukaisesti kaupunkikonsernin, esimerkiksi kaikkien tytäryhtiöiden omistajanohjauksesta. Kaupunginjohtajan rooli elinvoimasektorin strategisessa johtamisessa vahvistuu. Kaupungin elinvoiman kehittämiseen ja yritystoiminnan vahvistumiseen tähtää myös elinvoimapalveluiden siirto lakkaavalta kaupunkikehityksen toimialalta konsernipalveluihin. Elinvoimapalveluihin kuuluvat elinkeinoasiat sekä maaseutupalvelut. Tämä merkitsee mm. Kouvola Innovation Oy:n (Kinno) sopimusohjauksen siirtymistä konsernipalveluihin. Konsernipalveluja ovat hallinto ja viestintä, talous ja omistajaohjaus, henkilöstö, tietohallinto, strategia ja kehittäminen sekä elinvoima. Uudistuksessa mm. henkilöstöasioita, viestintää ja arkistotointa on keskitetty konsernipalveluihin muilta toimialoilta. KONSERNIPALVELUT Talous- ja rahoitusjohtaja Tuukka Forsell Toiminnanohjaus Hallinto ja viestintä Hallintojohtaja Jari Niemelä Henkilöstö Talous ja omistajaohjaus Henkilöstöjohtaja Päivi Karhu Talous- ja rahoitusjohtaja Tuukka Forsell Tietohallinto Strategia ja kehittäminen Strategia- ja Tietohallintokehittämisjohtaja johtaja Jyrki Harjula Sirpa Mäntynen Tekniikka- ja ympäristöpalvelut – kehittämistä ja tuotantoa Uuden Tekniikka- ja ympäristöpalvelut – toimialan muodostavat kaksi palveluketjua; elinympäristön kehittäminen ja tekninen tuotanto. ELINYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN kattaa kaupunkisuunnittelun (maankäytön suunnittelu sekä maaomaisuus ja paikkatieto), yhdyskuntatekniset palvelut (yhdyskuntatekniikan suunnittelu, katujen ja puistojen rakentaminen ja kunnossapito, alueellinen jätehuolto) sekä ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelut (viranomaispalvelut kuten rakennus- ja ympäristöluvat sekä mm. eläinlääkintähuolto ja asuntotoimi). Elinvoima Tilaliikelaitos Kehitysjohtaja Harri Kivelä Toimitilajohtaja Timo Oksanen TEKNISEN TUOTANNON LIIKELAITOKSEN tehtäviin puolestaan kuuluvat liikenne-, viher- ja yleisten alueiden kunnossapito ja rakentamispalvelut, maastotieto- ja logistiikkapalvelut, puhtaus- ja ruokapalvelut, kiinteistönhoito-, kunnossapito- ja rakentamispalvelut sekä liikuntapaikka- ja uimahallipalvelut. TEKNIIKKA- JA YMPÄRISTÖPALVELUT Tekninen johtaja Hannu Luotonen Elinympäristön kehittäminen Tekninen tuotanto Tekninen johtaja Hannu Luotonen Liikelaitoksen johtaja Jari Horppu Kaupunkisuunnittelu Yhdyskuntatekniset palvelut Tekninen johtaja Hannu Luotonen Yhdyskuntatekniikan johtaja Anne Ahtiainen 18 Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelut Vt. ympäristöjohtaja Tapani Ryynänen Kiinteistöpalvelut Aluepalvelut Käyttäjäpalvelujohtaja Päivi Takkinen Logistiikkapalvelujohtaja Ari Sakki HYVINVOINTIPALVELUT Apulaiskaupunginjohtaja Annikki Niiranen Yhteiset hallintopalvelut Hallintopalvelut, hallintopalvelupäällikkö Kristiina Sihvonen Talouspalvelut, talouspalvelupäällikkö Hannele Arpinen Tietopalvelut, tietopalvelupäällikkö Tarja Hanninen Lasten ja nuorten palvelut Lasten ja nuorten palvelujen johtaja Ismo Korhonen • Lastensuojelu, palvelupäällikkö Sanna-Riitta Junnonen • Kasvun tuki, palvelupäällikkö Eeva Nummi • Varhaiskasvatus, palvelupäällikkö Helena Kuusisto • Perusopetus, palvelupäällikkö Kim Strömmer • Toisen asteen koulutus, palvelupäällikkö Timo Tiainen Aikuisväestön palvelut Aikuisväestön palvelujen johtaja Vesa Toikka • Terveyden edistäminen, palvelupäällikkö Kirsi-Marja Karjalainen • Aikuisten elämän hallinnan tukeminen, palvelupäällikkö Minna Laakso • Yhteisöllisyyden edistäminen, palvelupäällikkö Anne Eriksson • Kulttuurisen hyvinvoinnin edistäminen, palvelupäällikkö Elina Koivisto • Vastaanottopalvelut, palvelupäällikkö Kari Kristeri • Päivystyspalvelut, palvelupäällikkö Kimmo Salmio • Sairaalapalvelut, palvelupäällikkö Lauri Lehto Hyvinvointipalvelut – asiakkuus keskiöön Hyvinvointipalvelujen organisaatio perustuu elämänkaarimalliin; lasten ja nuorten, aikuisväestön ja ikääntyneiden palveluketjuihin. Ketjuissa tuotetaan kaikki ikäryhmän palvelut yli perinteisten sektorirajojen. Tällöin niin taloudelliset kuin henkilöstöresurssit voidaan hyödyntää paremmin. Tavoitteena on, että organisaation rakenteella tuetaan resurssien kohdistamista peruspalveluihin, varhaisen tuen palvelujen tarjoamista oikea-aikaisesti ja oikean laatuisina, jotta korjaavien palvelujen käyttö olisi mahdollisimman vähäistä. Palveluja on ryhmitelty isompiin kokonaisuuksiin ja johtamisen resurssia tiivistetty. LASTEN JA NUORTEN PALVELUIHIN kuuluvat varhaiskasvatus perusopetus, toisen asteen koulutus, lastensuojelu sekä lapsen ja nuoren kasvun tuki mm. psykososiaaliset palvelut, erityisopetus, ikäryhmän terveyspalvelut ja nuorisopalvelut. AIKUISTEN PALVELUJA ovat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kulttuurin, liikunnan ja vapaa-ajan palvelut sekä terveyden edistäminen. IKÄÄNTYNEILLE tarjotaan palveluja varhaisista, kotona asumista tukevista palveluista hoiva-asumiseen. Ikääntyneiden palvelut Ikääntyneiden palvelujen johtaja Arja Kumpu • Varhaiset palvelut, palvelupäällikkö Kirsi Kiiski • Kotihoitoa tukevat palvelut, palvelupäällikkö Anu Parikka • Kotihoito, palvelupäällikkö Riitta-Liisa Mynttinen • Hoiva-asuminen, palvelupäällikkö Tuija Jussila Kouvolalaiset tyytyväisiä hyvinvointipalveluhin Syksyllä toteutetun asiakastyytyväisyyskyselyn mukaan kuntalaiset ovat tyytyväisiä kaupungin tarjoamiin hyvinvointipalveluihin. Asteikolla 1–4 palvelujen keskiarvoksi annettiin 3,3. Erittäin tyytyväinen saamaansa palveluun oli 40 % vastaajista ja tyytyväinen runsas 50 %. Erittäin tyytyväisiä ollaan henkilöstön ammattitaitoon ja avuliaisuuteen sekä saatuun kohteluun ja yksityisyyden suojaan. Asiakkaat kokevat myös olonsa turvalliseksi ja luottavat saavansa tarvitsemansa palvelun myös jatkossa. Terveydenhuollon palveluihin oli tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä yhdeksän kymmenestä palvelua käyttäneestä. Asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin palvelutapahtumien yhteydessä lokakuussa. Siihen vastasi lähes 2750 kouvolalaista. Eniten arvioitiin terveys- ja sosiaalipalveluja, ikääntyneiden palveluja sekä kulttuuripalveluja. Kysely toteutettiin ensimmäisen kerran vuonna 2013 ja tulokset olivat hyvin samansuuntaisia. 19 Palvelulinjat palvelevat aiempaa laajemmin Teksti: Tero Rämä Kuva: Tea Salonsaari Palvelulinjalla pääsee nyt myös Viitakummusta ja Lehtomäeltä Marjoniemeen, Jaalasta Kuusankoskelle ja Voikkaalta Veturiin. Keskusta-alueen palvelulinjaa uudistettiin syksyllä ja reitistöä muokattiin niin, että nyt kahdesti viikossa tiistaisin ja torstaisin palvelulinja kiertää Viitakummun ja Lehtomäen alueella ja mahdollistaa kulkemisen keskustan lisäksi Marjoniemen terveysasemalle. Kuusankosken palvelulinja uudistui tammikuussa. Nykyisin Kuusankosken palvelulinja mahdollistaa kerran viikossa tiistaisin Voikkaalta ja Kuusankoskelta asioinnin Prismaan ja Veturiin sekä Kouvolan keskustaan. Lisäksi Kuusankosken palvelulinjalla pääsee nyt torstaisin Jaalasta esimerkiksi pankkiasioille Kuusankosken keskustaan. Myös Kuusankosken eri taajamien yhteydet POKS:lle sekä Väentupaan paranevat. Palvelulinjaan myös pyörätuolilla tai rollaattorilla LISÄTIETOJA palvelulinjoista saa esimerkiksi kaupungin yhteispalvelupisteestä, Ikäasemalta, joukkoliikennesivuilta (kouvola.fi/joukkoliikenne) tai suoraan kuljettajilta. Puhelinnumero keskustan palvelulinjaan on 040 841 2368, Kuusankosken palvelulinjaan 050 331 8945 ja Anjala-Myllykoski -alueen palvelulinjaan 050 354 2244. Palvelulinjassa matkustaa tavallisen linja-autolipun hinnalla. Kaikki palvelulinja-autot ovat matalalattiaisia ja niissä voi vaivatta matkustaa myös pyörätuolilla tai vaikka rollaattorin kanssa. Tarvittaessa kuljettaja avustaa matkustajia kyytiin nousemisessa. Kuntalaiset antavat eniten palautetta kaduista ja kevyen liikenteen väylistä Teksti: Liisa Kolari Kuva: Shutterstock.com Kouvolan kaupunki otti reilu vuosi sitten käyttöön kaikkia kaupungin palveluita koskevan sähköisen palautekanavan. Vuoden 2014 aikana palautteita on saatu reilu tuhat eli keskimäärin 90 palautetta kuukaudessa. Viime vuonna kaikista sähköisesti annetuista palautteista 38 % liittyi katujen ja kevyen liikenteen väylien kuntoon sekä katuvalaistukseen. Toiseksi eniten palautetta tuli terveyspalveluista. Usein palautetta annettiin myös liikuntapaikkoihin ja -palveluihin sekä puistoihin ja metsiin liittyen. Palvelussa palautteen antaja valitsee palautteelle luonteen. Kaikista viime vuoden aikana annetuista palautteista 44 % oli toimenpide-ehdotuksia, 31 % moitteita, 18 % kysymyksiä ja 7 % kiitoksia. Tänä vuonna uutena palauteluonteena on otettu käyttöön ilmoitus viasta. ”Sähköinen palautekanava on erinomainen tapa antaa palautetta myös ympäristössä havaituista vioista. Palautepalvelussa on karttapohja, johon voi merkitä havaitun vian ja näin korjaustöihin päästään ripeästi”, toteaa katujen ja kevyen liikenteen kunnossapidosta vastaava kunnossapitopäällikkö Jukka Perttula. Yleistä palautetta kaupungin palveluista pääsee antamaan helposti netistä www.kouvola.fi/palaute-sivuston kautta. Palautteeseen ei tule kirjoittaa arkaluonteista tietoa, kuten henkilötunnuksia, pankkitilin numeroita, tietoja terveydestä tms. Arkaluonteista tietoa sisältävä palaute tulee antaa suoraan palvelutapahtumassa tai puhelimitse. Mikäli oman palautteen käsittelyä haluaa seurata, tulee palveluun ensin kirjautua. Palautepalvelussa voi käydä myös tutustumassa jo julkaistuihin muihin palautteisiin. LISÄTIETOJA Kehittämispäällikkö Liisa Kolari p. 020 615 8026 [email protected] 20 Hellin perhepuistoon tutustuivat ensimmäistä kertaa Mari, Kiia ja Petri Flöjt. Ensivaikutelma oli positiivinen. Vertaistukea ja vilinää perhepuistoissa Teksti ja kuva: Tarja Hurtta Kouvolan avoimen varhaiskasvatuksen palveluja kehitetään ja laajennetaan. Maksuton perhepuistotoiminta on saanut uutta potkua. KSAO:n Soteklinikka Hellin tiloissa maanantaisin toimiva perhepuisto aloitti syksyllä, tammikuussa aloitetaan perhepuistotoiminta tiistaisin Myllykoskella. Perhepuisto Hellin tiloissa aloitettiin syyskuussa korvaamaan Rekolan perhepuiston toimintaa. Toiminnan suunnittelusta ja pyörittämisestä vastaa lastenhoitaja Arja Janhunen, apuna ovat KSAO:n lähihoitajaopiskelijat, joita on kerrallaan 15–20. ”Perhepuisto on saanut todella hyvän vastaanoton, ja vanhemmat ovat olleet erityiYHTEYSTIEDOT Kuovin perhepuisto, Lohitie 9, Kouvola Puutarhurinkadun perhepuisto, Puutarhurinkatu 26, Kouvola Keltainen talo (tiistaisin), Viialantie 24, Myllykoski KSAO:n soteklinikka Helli (maanantaisin), Valtakatu 36L, 3 Kuusankoski sen tyytyväisiä opiskelijoiden panokseen”, Janhunen kertoo. ”Kun opiskelijat ovat lasten kanssa, vanhemmille tarjotaan tukea vanhemmuuteen, ohjausta tarvittavien palvelujen piiriin – tai he pääsevät nauttimaan hetken hemmottelusta rentouttavassa hoidossa. Myös vertaistuki toisten vanhempien kanssa on tärkeää”, hän muistuttaa. ”Arjen jaksaminen voi olla pienestä kiinni.” Maanantain Helli-perhepuistot ovat keränneet mukavasti kävijöitä. KSAO:n opiskelijoille perhepuistotoiminta on antanut välittömän asiakaskontaktin jo opiskelujen alkumetreiltä. ”Normaalisti ensimmäisen vuoden opiskelijat ovat syksyn teorian parissa – heistä on ollut hienoa päästä heti asiakastyöhön ja pitkän linjan ammattilaisen, Arjan ohjaukseen”, kertoo Helli-klinikan vastaava Johanna Puttonen. ”Helli on loistava oppimisympäristö yhdistää teoria ja käytäntö”, Puttonen kiittää. Uusi perhepuisto Myllykoskelle Myllykoskella Viialantiellä sijaitsevassa Keltaisessa talossa on aloitettu tammikuus- sa perhepuistotoiminta tiistaisin. Tarjolla mukavaa yhdessä tekemistä niin sisällä kuin ulkona. Asiakkaat voivat myös itse kertoa toiveistaan. Kevään aikana yhteistyötä tehdään MLL:n perhekahviloiden, Viialan päiväkodin sekä Myllykosken palvelukeskuksen kanssa. Mikä ihmeen Helli? KSAO Soteklinikka Helli on työelämäja yritttäjyyslähtöinen oppimisympäristö, jossa sosiaali- ja terveysalan opiskelijat pääsevät asiakkaiden pariin opiskelujen alkumetreiltä. Hellissä lähihoitajaopiskelijat tarjoavat hyvinvointia ja toimintakykyä tukevaa toimintaa mm. mittauksia, rentoutusta, viriketoimintaa, teemapäiviä ym. Toiminta on asiakkaille maksutonta. Helli-klinikkaa pyöritetään hankerahoituksella, joka jatkuu toukokuun loppuun. Hanketta rahoittavat ELY-keskus, Kymenlaakson liitto sekä EU:n aluekehitysrahasto/sosiaalirahasto. 21 Tee säästöehdotuksesi kaupungin talouden tasapainottamiseksi Teksti: Liisa Kolari Kuva: Shutterstock.com Kouvolan kaupungin nettisivuilla, www.kouvola.fi/tasapaino on avattu talouden tasapainottamislaskuri, jonka avulla voit tarkastella palvelujen säästökohteita sekä maksumuutoksia ja niiden vaikutuksia. Kaupungin talouden tasapainottamiseksi haetaan 15 miljoonan euron säästöjä vuosien 2016–2017 aikana. Säästöillä on vaikutusta sekä kuntalaisten palveluihin että kaupungin toimintatapoihin. LISATIETOJA Kehittämispäällikkö Liisa Kolari [email protected] p. 020 615 8026 www.kouvola.fi/tasapaino ”Tasapainotuslaskurin tavoitteena on lisätä kuntalaisten tietoutta palvelujen todellisista kustannuksista ja tuoda esille säästöjen vaikutukset palveluihin. Laskurin avulla saadaan myös arvokasta tietoa viranhaltijoille ja päätöksentekijöille kuntalaisten näkemyksistä”, toteaa talous- ja rahoitusjohtaja Tuukka Forsell. Halutessasi voit lähettää tasapainottamisehdotuksesi kaupungin viranhaltijoille ja päätöksentekijöille laskurin lopussa olevan Lähetä-painikkeen kautta. Voit myös ehdottaa säästökohteita valmiiden vaihtoehtojen lisäksi. Tasapainotuslaskuri on käytössä 1.2.–1.6. välisen ajan. Tiesitkö, että vuositasolla Kouvolan kaupunki • maksaa lasten kotihoidon kuntalisää 1 milj. euroa • tukee korkeakoulujen toimintaa alueella 0,9 milj. eurolla • avustaa kaupungin teatteria 1,5 milj. eurolla Talous- ja velkaneuvonta auttaa maksu- ja velkaongelmien hoidossa Teksti: Marko Perho Lakisääteinen maksuton palvelu on tarkoitettu Kouvolan kaupungin ja Iitin kunnan asukkaille. Talous- ja velkaneuvontaan kannattaa ottaa yhteyttä silloin, kun oma velkatilanne tuntuu hallitsemattomalta. “Palvelumme pyrkii henkilön toimintakyvyn palauttamiseen. Tarjoamme välineitä ja neuvoja, joilla asiakas pystyy itse suoriutumaan omista veloistaan oman maksukykynsä mukaan”, kertoo talous- ja velkaneuvoja Liisu Kuusela. Palvelun edellytykset Henkilöllä on mahdollisuus hakeutua talous- ja velkaneuvonnan asiakkaaksi silloin, kun hän ei kykene maksamaan velkojaan. Jos henkilön maksukyky on heikentynyt olosuhteiden olennaisen muutoksen, kuten työttömyyden, työkyvyttömyyden tai sairauden vuoksi, tai jos velkojen määrä on maksukykyyn nähden kohtuuttoman suuri, voi hänellä olla oikeus velkajärjestelyyn. Velkajärjestelyä haetaan hakijan kotipaikan käräjäoikeudelta kirjallisella hakemuksella. Talous- ja velkaneuvonnassa avustetaan asiakasta hakemuksen laatimisessa maksutta. Maksuohjelma tehdään asiakaskohtaisesti ja se kestää yleensä 3–5 vuotta. 22 Helposti lähestyttävä palvelumuoto Talous- ja velkaneuvontaa toteutetaan tapaamisten lisäksi puhelimitse. “Puhelinneuvontaan ei varata aikaa, vaan talous- ja velkaneuvoja soittaa asiakkaalle takaisin sen päivän aikana, jona asiakas on ottanut meihin yhteyttä.” Puhelinneuvonnassa kartoitetaan alustavasti asiakkaan taloudellista perustilannetta: tuloja, menoja, velkoja ja mahdollista varallisuutta. Tietojen pohjalta asiakkaalle annetaan perustietoja velkojen hoitamisen vaihtoehdoista. Tarvittaessa velkojen järjestelyä ja taloudellisen tilanteen selvittämistä varten varataan käyntiaika talous- ja velkaneuvojalle. Oman kunnan velkaneuvojilla on alueen ominaispiirteet hallussa. “Tunnemme paikalliset asiat. Paikkakuntamme työllisyystilanne, asuntojen hintojen kehitys ja muut talouden tilanteeseen vaikuttavat seikat ovat meille tuttuja”, tarkentaa Kuusela. Uusi lakimuutos koskettaa yksityisiä elinkeinonharjoittajia 1.1.2015 voimaan tulleen lakimuutoksen myötä myös yksityisen elinkeinonharjoittajan velat voidaan järjestää velkajärjestelyssä. YHTEYSTIEDOT Puhelinneuvonta ja ajanvaraus henkilökohtaiseen neuvontaan p. 020 615 5240, ma–pe klo 8–16 [email protected] Talous- ja velkaneuvojat Liisu Kuusela, p. 020 615 5305 [email protected] Taina Kylmäperä, p. 020 615 5220 taina.kylmäperä@kouvola.fi www.kouvola.fi → Palvelut → Sosiaalipalvelut → Arjen tuki → Talous- ja velkaneuvonta Säilytä kemikaalit oikein Teksti: Annina Pienimäki Syksyllä 2013 astui voimaan kaikkia kouvolalaisia koskevat ympäristönsuojelumääräykset, joissa käsitellään myös vaarallisten kemikaalien säilytystä ja öljysäiliöiden käytöstä poistamista. Vaaralliset kemikaalit tunnistaa pakkauksessa olevasta vaaramerkistä. Vaaraominaisuuksia voivat olla esimerkiksi helposti syttyvä, ympäristölle vaarallinen, välittömästi myrkyllinen tai syövyttävä. “Vaarallisia kemikaaleja sisältävät purkit tulee säilyttää hyvin suljettuina sekä sivullisten ja lasten ulottumattomissa. Lisäksi on tärkeää lukea ohjeet pakkauksen etiketistä”, kertoo Kouvolan kaupungin ympäristötarkastaja Jaana Martin. ”Jokainen on itse vastuussa, ettei vaarallisia kemikaaleja päädy rakennusten rakenteisiin, viemäriin, maaperään, vesistöön, pohjaveteen tai muualle ympäristöön.” Turvallinen kotona säilytettävä määrä riippuu paljon kemikaalin ominaisuuksista. “Pienikin määrä kemikaalia voi väärin käytettynä aiheuttaa vaaraa. Esimerkiksi bensaa on sallittua säilyttää kotona yllättävän pieni määrä. Jos asia mietityttää, voi sallitut määrät tarkistaa pelastuslaitoksen internet -sivuilta”, Martin selvittää. “Vaaralliset kemikaalit ja esimerkiksi jäteöljy tulee toimittaa hävitettäväksi jäteasemille, jossa ne otetaan vastaan maksutta. Erilaisia kemikaaleja ei saa sekoittaa keskenään ja ne on hyvä säilyttää alkuperäisissä pakkauksissaan.” Entä jos sattuu vahinko? Kemikaalivuodon sattuessa voi omalla toiminnalla monesti estää suuremman vahingon syntymisen. “Maahan valuneen kemikaalin päälle voi nopeasti laittaa sopivaa imeytysmateriaalia, valuttaa vuotavan kemikaalin suoraan esim. ämpäriin tai lapioida kemikaalipitoisen maa-aineksen talteen vaikkapa pressun päälle”, Martin ohjeistaa. “Tämän jälkeen kannattaa soittaa hätänumeroon, jos näyttää, että kemikaalia on jo ehtinyt päästä ympäristöön. Vuodosta tulisi ilmoittaa myös ympäristönsuojeluviranomaiselle. Viranomaiset pohtivat Uudistuva vaaramerkki Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävä on valvoa kemikaalien käyttöolosuhteita siltä osin kun se koskee ympäristöhaittojen ehkäisemistä ja torjuntaa. Kuva: www.turvallistajuhlaa.info Lue lisää kemikaalien säilytyksestä: sitten yhteistuumin mahdollisesti tarvittavia jatkotoimenpiteitä.” Martinin mukaan kotona sattuneista pienemmistä onnettomuuksista ympäristönsuojeluviranomaiset saavat harvemmin tietoa. “Meiltä voi kuitenkin aina kysellä neuvoja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi kemikaalivuodon sattuessa.” Yleisimpiä ympäristönsuojelun tietoon tulevia kemikaalionnettomuuksia ovat liikenneonnettomuuksista aiheutuneet kemikaalivuodot ja öljysäiliövuodot. “Öljysäiliöiden läpisyöpymistä johtuvat vuodot on parhaiten ennaltaehkäistävissä säännöllisillä kuntotarkastuksilla. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston sivuilla on rekisteri, josta voi tarkistaa yritykset, joilla on pätevyys tarkistaa öljysäiliöiden kunto. Rekisteri löytyy osoitteesta http://rekisterit.tukes.fi/urakoitsijat”, Martin neuvoo. Kouvolan kaupungin internet-sivuilta löytyvästä tiedotteesta saa neuvoja, kun haluaa tarkistaa, onko vaarallisten kemikaalien säilytys omalta kohdalta kunnossa. “Suosittelen sen lukaisemista läpi erityisesti öljylämmityksen käyttäjille sekä yrittäjille, joiden toiminnassa syntyy tai käytetään vaarallisia nestemäisiä jätteitä ja kemikaaleja”, Martin toteaa. LISATIETOJA Ympäristötarkastaja Jaana Martin p. 020 615 8032, [email protected] www.kouvola.fi/kemikaalit www.ymparistonsuojelumaaraukset Ympäristötarkastaja Jenni Ojala p. 020 6157923, [email protected] 23 Vuoden 2015 Kouvolan kulttuuri- ja Nuori Kouvola -palkinnot jaossa! KOUVOLAN KULTTUURIPALKINTO 2015 NUORI KOUVOLA -PALKINTO 2015 Palkintosumma on suuruudeltaan 5000 €. Saajan päättää aikuisväestön lautakunta nimetyn työryhmän ehdotuksesta. Työryhmään tänä vuonna kuuluu myös järjestöjen edustaja. Nuori Kouvola -palkintoon kuuluu kunniakirja ja rahapalkinto, jonka suuruudesta ja jaosta lasten ja nuorten lautakunta päättää vuosittain. EHDOTA 28.2.2015 MENNESSÄ: www.kouvola.fi/kulttuuripalkinto EHDOTA 20.2.2015 MENNESSÄ: www.majakat.fi tai palveluvastaava Tuula Soininkallio, Kustaa III tie 10, 45370 Valkeala Kouvolan kulttuuripalkinnolla palkitaan taiteeseen ja kulttuuriin liittyviä tekoja ja tekijöitä. Kulttuuripalkinto jaetaan tunnustuksena merkittävästä alalla saavutetusta urasta, taiteellisista saavutuksista henkilöille, ryhmälle tai yhdistykselle, joka on tehnyt Kouvolalle merkittävän kulttuuriteon ja luonut kaupungille myönteistä julkisuuskuvaa. LISÄTIETOJA: työryhmän sihteeri, kulttuurikasvatuskoordinaattori Jaana Vuorio-Palmumaa, p. 020 615 8591 Nuori Kouvola -palkinto myönnetään kouvolalaiselle nuorisoyhdistykselle, nuorten itsensä muodostamalle ryhmälle tai yksityiselle henkilölle, joka on toiminnallaan ja teoillaan ansioituneesti edistänyt tai vaikuttanut kouvolalaisten nuorten hyvinvointiin, osallistumismahdollisuuksiin ja harrastuksiin. Palkinto on jaossa tänä vuonna jo neljättä kertaa. LISÄTIETOJA: palveluvastaava Tuula Soininkallio p. 020 615 7858, [email protected] Molemmat palkinnot jaetaan Kouvola-päivänä 8.–9.5.2015. Vieno Elomaa – Kuusankosken pariisitar 12.2.–12.4.2015 Kuusankosken Voikkaalta maailmalle ponnistanut taidemaalari ja taidegraafikko Vieno Elomaa (1909–1994) eli värikkään ja kansainvälisen elämän. Vanhempiensa vaatimuksesta ensin sairaanhoitajaksi opiskellut ja sairaanhoitajana työskennellyt Elomaa suuntasi vuonna 1949 Pariisiin syventämään Vapaassa Taidekoulussa aloittamiaan taideopintoja. Pariisin kodista tuli tukikohta pariksikymmeneksi vuodeksi. Kesät taiteilija vietti yleensä lapsuudenkodissaan, jonne hän saapui aina omenapuiden kukkiessa. Syksyt ja talvet hän vietti vaihtelevasti joko Pariisissa tai muualla Ranskassa tai Espanjassa. Elomaa matkusteli myös kaukomaille, kuten Meksikoon, Kiinaan tai Kongoon, jossa hän myös työskenteli sairaanhoitajana. Kaikkialta syntyi lehtiöittäin luonnoksia, joiden pohjalta taiteilija maalasi värikylläisiä, tyyliltään pelkistettyjä ja tyyliteltyjä maalauksia näkymistä kaduilla ja luonnossa sekä ihmisistä askareissaan. Teksti: Eeva-Liisa Paananen Kuvat: Pirkko Porkka Montparnassella Vieno Elomaa, Kevät Montparnassella 1962, öljy kankaalle. Kouvolan taidemuseo Poikilo järjestää tämän paikallisen kosmopoliitin koko museon täyttävän näyttelyn. Esillä olevat teokset ovat pääsääntöisesti yksityisten ihmisten kokoelmista. 24 Puutarhastani Vieno Elomaa, Puutarhastani 1974, öljy kankaalle. SILMÄNRUOKAA! Teksti ja kuvat: Minna Rissanen Ruoka-aiheista taidetta Kouvolan kansalaisopiston lasten ja nuorten kuvataidekoululaisilta. Ruoka valloitti maalauskankaan renessanssista lähtien. Hollantilaisessa 1600luvun maalauksessa ruoka-asetelmat olivat suosittu aihe. Laatukuvat toivat esille porvarisperheiden notkuvia pöytiä, tehden ruoasta elintason ja yltäkylläisyyden symbolin. 1960–70-luvun pop-taide nosti kertakäyttökulutuksen ja kaupallisuuden kuvastoihinsa. Aikalaistaiteessakin ruokateemaa on käsitelty monipuolisesti mm. ulkoisia ominaisuuksia tutkivina ja leikittelevinä, kitchmäisinä materiakoosteina ja värikylläisenä, herkullisina maalauksina, mutta myös kantaaottavina, ekologisia ja eettisiä kysymyksiä pohtivina teoksina. Taide heijastaa aina aikaansa ja kertoo vallitsevasta arvomaailmasta. Kuvataiteen kautta voikin tutkia, millaisia muutoksia mm. ruokakulttuurissa ja suhteessamme ruokaan on tapahtunut. Haminan, Kotkan ja Kouvolan kaupungin kansalaisopistojen sekä Kymenlaakson opiston taiteen perusopetuksen kuvataide- ja käsityötaidekoulussa opiskelevat 7–17-vuotiaat lapset ja nuoret ovat kahden vuoden ajan tutkineet suhdettansa ruokaan. Keväällä 2015 tulokset ovat yleisön nähtävillä yhteisellä näyttelykiertueella. Lähes 600 opiskelijan monumentaalinen, eri materiaalein toteutettu Hedelmätoritilateos on mukana katseenvangitsijana kaikissa näyttelypaikoissa. Monenkirjavat essut, dekoratiiviset vihannesmaalaukset, värikkäät muffinssit ja yksityiskohtaiset säilykepurkit on valmistettu erilaisia materiaaleja rohkeasti yhdistellen. Mielikuvituksella ja monipuolisella materiaalien käytöllä ei ole rajoja. Näyttelykiertue alkaa Kotkasta, Galleria Uusikuvasta helmikuussa, jatkaen maaliskuussa Haminan Kirjastogalleriaan. Kouvolaan, Kuusankoskitalon galleriaan, näyttely rakentuu huhtikuussa. Näyttelyiden ilme muuntuu paikkakunnittain. Silmänruokaa!-taidekasvatusprojektin tarkoituksena on avata visuaalisten taiteiden taiteen perusopetuksen tilaa Kymenlaaksossa erilaisin työmuodoin ja yhteistoiminnan kautta. Näyttelyprojektin yhteistyökumppaneina toimivat Kymenlaakson Rahasto ja Kymenlaakson lasten kulttuuriverkosto KOPPA. Projektiin sisältyvät toiminnallisen työskentelyn ja näyttelyiden lisäksi myös opetustoiminnan ja näyttelyiden esittelyjä sekä huhtikuussa järjestettävä taidekasvatukseen liittyvä luentotilaisuus. SILMÄNRUOKAA! Kuusankoskitalon galleria 7.–29.4. Avajaiset 7.4. klo 18 Kymenlaaksonkatu 1, Kuusankoski Avoinna: ma–pe 11–19 ja la–su 12–18 Kuusankoskitalon gallerian näyttelyn esittelee ja kuvataide-ja käsityötaidekoulujen toiminnasta kertoo Kouvolan kansalaisopiston taideaineiden opettaja Minna Rissanen: to 9.4. klo 13 su 19.4. klo 12 ja ti 28.4. klo 14. Näyttely ja tilaisuudet on kaikille avoimia ja maksuttomia. 25 H ae ! t y n Koululaisten kesätyöpaikat Kouvolan kaupunki tarjoaa kesätyöpaikan 285 nuorelle. Paikkoja voivat hakea vuosina 1995–1999 syntyneet koululaiset ja opiskelijat. Paikoista 60 jaetaan sosiaalisin perustein ja loput arvotaan. Paikkoja haetaan kaupungin internetsivujen kautta osoitteessa www.kouvola.fi/rekry. Hakuaika on 20.2.–15.3.2015. Valituille ilmoitetaan päätöksestä toukokuun alussa. LISÄTIETOJA ANTAA työvoimasuunnittelija Juha Mäkelä p. 020 615 7149, [email protected] Hae lukioon! Peruskoulunsa päättävillä on pian edessään valinnan hetki – mihin jatkaa opiskeluja? Yhteishaku syksyllä 2015 alkaviin toisen asteen opintoihin on 24.2.–17.3.2015. Opiskelupaikkaa haetaan netissä www.opintopolku.fi Yleissivistävät lukio-opinnot tarjoavat väylän akateemisiin opintoihin. Aloituspaikkojen määrä Kouvolan lukioissa: Elimäen lukio 72 Kouvolan Yhteislyseo 216 Kuusankosken lukio 144 Valkealan lukio 72 Lukio-opintojen edellytyksenä on lukuaineiden keskiarvon oltava vähintään 7.00. Kouvolan kaupungin tarjoamista opiskeluvaihtoehdoista saat lisätietoa www.edukouvola.fi-sivustolta. www.ksao.fi Meillä myös aloja, joita voi opiskella vain täällä! Yhteishaku 24.2.-17.3. Yhteishaussa myös uusia tutkintoja! Monta vaihtoehtoa! Tsekkaa koko tarjonta ja löydä oma alasi. Katso www.ksao.fi ¨ nuorten koulutus Utinkatu 44-48 • PL 43 • 45201 Kouvola • www.ksao.fi 26 Kuntakokeilulla nuorten syrjäytymistä vastaan Teksti: Marko Perho Kuvat: Parik-säätö ja Shutterstock.com Nykyiseen hallitusohjelmaan sisältyvä kuntakokeilu pyrkii vähentämään rakennetyöttömyyttä. Kuntakokeilulla halutaan löytää uusia työmarkkinoille integroitumisen malleja, joissa hyödynnetään paikallisia työllistymisen edistämisen kumppanuuksia. Kouvola toteuttaa kuntakokeilua nuorisotakuun toimintamallin osalta. Kouvolan kuntakokeiluhanke tähtää Ohjaamo-nimisen nuorten ohjaus- ja tukikeskuksen perustamiseen. Ohjaamon kohderyhmää ovat 15–29-vuotiaat nuoret, jotka eivät ole saaneet toisen asteen koulutuspaikkaa peruskoulun jälkeen tai ovat keskeyttäneet toisen asteen opiskelun. Palveluja suunnataan myös nuorille, joiden työttömyys on pitkittynyt ammatillisen tutkinnon suorittamisen jälkeen. Hanke vähentää koulutuksen ulkopuolelle jäävien nuorten sekä pelkän toimeentulotuen ja työttömyysturvan varaan jäävien nuorten osuutta. Toiminnalla ehkäistään myös kohderyhmän somaattisten ja psyykkisten sairauksien puhkeamista. Paikallinen hankekumppani Yhtenä yhteistyökumppanina hankkeessa on yli kymmenen vuotta Kouvolan seudulla toiminut Parik-säätiö. Parikin toiminnassa työ on kuntoutusvalmennuksen väline, jolla kehitetään henkilöiden valmiuksia arjessa pärjäämisen haasteisiin. Parik tarjoaa monipuolista kuntoutusvalmennuspalveluaan henkilöille, joilla on fyysisiä tai psyykkisiä haasteita työ- tai opiskelupaikan saamisessa, pitämisessä tai elämänhallinnassa. asiakkaamme ovat tavoitteen suorittaneet. Samanlaista palvelua tarjoamme myös ammattikoululaisille”, Willberg toteaa. ”Tekeminen määräytyy tänne osoitettujen ihmisten mukaan. Työt aloitetaan yksinkertaisista asioista. Kokeilun ja kehittymisen mukaan opitaan uutta. Tärkeintä on harjoitella työelämän pelisääntöjä oikeissa töissä, jotta perusteet saadaan kuntoon opiskelua tai työkokeilua varten”, hän jatkaa. Nuoret ovat Parikille tuttu kohderyhmä, sillä säätiön vuosittaisista asiakkaista 30 % on alle 29-vuotiaita. ”Hankkeen nuorille tarjoamme työelämävalmiuskoulutuksia. Kohderyhmään kuuluvat nuoret siis ohjataan olemassa olevien palvelujemme pariin”, kertoo Parikin palvelupäällikkö Mirja Willberg. ”Jos uusien palvelumuotojen kehittäminen nähdään tarpeelliseksi nuorten työllistymisen edistämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi, niin se tehdään yhdessä hankkeen työryhmän kanssa”, hän jatkaa. Uusia oppimisympäristöjä ja monipuolista toimintaa Parikin monipuoliseen palvelutarjontaan lukeutuu muun muassa mahdollisuus opiskella työvaltaisessa koulutuksessa levyseppähitsarin tai ympäristönhoitajan ammattiin sekä osallistua työelämätietouden ja taloudenhallinnan koulutuksiin ja valmennukseen, jossa haetaan ammatilliseen koulutukseen. Startti-valmennuksessa opetellaan elämänhallintaa. ”Nuorimmat asiakkaamme ovat yläasteikäisiä ja heitä on noin 10–20 vuodessa. Heitä autetaan peruskoulun loppuun saattamisessa. Tähän mennessä kaikki 27 11. käsky: Tule Kirkkopäiville Kouvolaan. Yhteensä yli 60 ohjelmanumeroa täyttävät Kouvolan keskustan toukokuussa. KIRKKOPÄIVÄT Kouvolassa 22.–24.5.2015 www.kirkkopaivat.fi www.facebook.com/kirkkopaivat www.twitter.com/kirkkopaivat www.kouvola.fi www.kouvola.fi/tapahtumat www.facebook.com/kouvolankaupunki www.twitter.com/kouvolakaupunki Yhteystiedot KOUVOLAN KAUPUNKI Torikatu 10 (PL 85), 45100 Kouvola vaihde 020 61 511 [email protected] • www.kouvola.fi YHTEISPALVELUPISTE Kaupungintalo A-ovi p. 020 615 8329 ja 020 615 4000 [email protected] KOUVOLAN MATKAILU Matkailuneuvonta ja asiakaspalvelu: Kauppalankatu 5, 45100 Kouvola p. 020 615 5295, ma–pe klo 9–17 [email protected] • www.visitkouvola.fi 6.–8.3. klo 9–15 XVI Repoveden ulkoilu- ja elämyspäivät Yrityksille, yhteisöille ja yksityisille tarkoitettu ulkoilu- ja liikuntatapahtuma. Orilammen Lomakeskus toimii päivien toimintakeskuksena. Ohjelmassa erämaahiihtoa, sauvakävelyä, lumikenkäilyä, retkiluistelua ja muita aktiviteetteja. Pe yrityksille, yhdistyksille ja ym. yhteisöille. La–su perheille ja kaikille liikunnan ystäville. Erämaahiihdon lähtöpaikat: Orilammen Lomakeskus (Voikoskentie 138, Hillosensalmi) ja Saarijärvi (Kuismantie 985, Voikoski) Tiedustelut: Valkealan Latu p. 040 519 8252 ja Orilammen Lomakeskus p. 05 389 881 Järjestäjä: Kouvolan kaupunki, Metsähallitus, Mäntyharjun kunta, Valkealan Latu, Kouvolan Latu, Mäntyharjun reissupolku, Valkealan Kajo, Kuutin Kolo, Talli Koskinen, Kinansaaren kyläyhdistys, Orilammen Lomakeskus, www.orilampi.fi 28
© Copyright 2024