YMPÄRISTÖKORVAUKSEN
VAIKUTUS LUOMUTILALLA
Luomuasiantuntija
Reijo Käki
1
YMPÄRISTÖKORVAUS
 Vanha järjestelmä loppuu ja kaikki siirtyvät uuteen
järjestelmään 2015.
 Uusi ympäristökorvaus poikkeaa monelta osin
edellisestä järjestelmästä.
Reijo Käki 2013
2
YMPÄRISTÖSITOUMUS KOOSTUU
SEURAAVISTA TOIMISTA:
 Tilakohtaiset toimet:
 Ravinteiden tasapainoinen käyttö; sisältää
suojakaistavaatimuksen
 Lohkokohtaiset toimet:
 Ravinteiden ja orgaanisten aineiden kierrättäminen
 Lietelannan sijoittaminen peltoon
 Valumavesien hallinta
 Ympäristönhoitonurmet
 Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys
 Orgaanisen katteen käyttö puutarhakasveilla ja
siemenperunalla
 Peltoluonnon monimuotoisuus
 Puutarhakasvien vaihtoehtoinen kasvinsuojelu
Reijo Käki 2013
3
RAVINTEIDEN TASAPAINOINEN KÄY TTÖ
 Ravinteiden tasapainoinen käyttö
(ent. perustuki)
 Koskee koko tilaa, maksetaan vain lohkoille joita saa
lannoittaa.
 Viljavuustutkimukset
 Lohkokohtaiset muistiinpanot
 Peltomaan laatutesti
 Lannoitus taulukoiden mukaan






Typpi multavuuden mukaan
Fosforin osalta tarkennuksia taulukkoihin
Satotasokorjaukset
Karjanlanta poikkeus jatkuu vain kotieläintiloilla?
Fosfori ja typpi 100 %
Fosforin tasaus 5 vuotta
Reijo Käki 2013
4
PELTOMAAN LAATUTESTI
 Peltomaan laatutesti tehdään kolmannen sitoumusvuoden
loppuun mennessä täyttämällä peltomaan laatutestiin
kuuluva peltolohkojen arviointi.
 Laatutesti on tarkoitettu maan biologisten ja fysikaalisten
ominaisuuksien määrittämiseen ja maan laadun
kokonaisvaltaiseen arvioimiseen.
 Testi auttaa viljelijää kiinnittämään huomiota keskeisiin
ympäristötekijöihin ja siten parantamaan pellon kasvukuntoa
ja sadon muodostumiseen vaikuttavia tekijöitä.
 Tilakohtaisessa neuvonnassa voidaan syventää arvioinnin
tulkintaa ja tehdä tarkentavia havaintoja ja suosituksia.
Reijo Käki 2013
5
LOHKOKOHTAISET TOIMENPITEET
 Suojavyöhykkeet voidaan toteuttaa vesistöjen ja valtaojien
varsilla olevilla pelloilla sekä pohjavesialueiden ja Natura
2000- alueiden pelloilla.
 Viherlannoitusnurmista maksetaan vain tavanomaisesti
viljeleville tiloille, koska viherlannoitusnurmet kuuluvat
luonnonmukaisessa tuotannossa noudatettavan viljelykierron
periaatteisiin.
 Kerääjäkasvit
 Kylvettävä keväällä tai rikkaäestyksen yhteydessä
 Varhaisvihanneksilla ja –perunalla viimeistään 15.8
 Säilytettävä 30.9 asti
Reijo Käki 2014
6
ESIMERKKI
VL-nurmi LHP-nurmi
Vuosittaiset kasvit
vuosittaiset pinta-alat
Suojavyöhyke
40
Tuotantonurmi
Ruis
Palko- ja
öljykasvit
Vilja
61,2
€/ha
0
0
20
40
100
ha
1800
0
0
0
18
3240
32
Tuotantosidonnainen tuki
- Öljy- ja valkuaiskasvit
1800
90
- Ruis ja sokerijuurikas
70
- Tärkkelysperuna
650
- Avomaan vihannekset
170
0
0
0
0
Ympäristö- ja ilmastotoimenpiteet
ravinteiden tasapainoinen käyttö
54
Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys
%
Kasvipeitteisyys 20% (kevennetty muokkaus)
4
Kasvipeitteisyys 40%
18
Kasvipeitteisyys 60%
36
Kasvipeitteisyys 80%
54
ok
ei
ei
ei
ei
x
ok
ei
ei
ei
ei
ok
ei
ei
ei
ei
0
ok
Kyllä
Kyllä
Kyllä
Kyllä
0
ok
Kyllä
Kyllä
Kyllä
Kyllä
1080
ok
Kyllä
Kyllä
Kyllä
Kyllä
2160
ok
Kyllä
Kyllä
Kyllä
Kyllä
Peltojen monimuotoisuus
-kerääjäkasvit (muok.aik 1.10)
100
- viherlannoitusnurmi (LUOMULLA 0 €)
(54)
- saneerauskasvit (vih.,peruna,sok.juurikas)
300
0
ha
0
0
1080
0
0
0
0
0
0
0
11
0
0
0
0
0
0
Ympäristönhoitonurmet
- LHPnurmet (120 / 100) (max 20 % / 5 %)
120
- suojavyöhykenurmi (500 / 450)
500
- mon.vuotinen ympäristönurmi
50
Monimuotoisuuspellot (max 15 %)
300
0
0
0
0
0
0
0
0
0
4320
43
0
0
0
0
-riista ja maisema ( 1-v)
-niitty ja lintupellot (2-v)
Lietelannan sijoittaminen (20 m3)
40
Ravinteiden ja org. aineiden kierrätys (15 m3)
40
Reijo Käki 2014
Yhteensä
keskimäärin ha kohti
0
43
7
MAKSIMOINTI?
VL-nurmi LHP-nurmi
Vuosittaiset kasvit
20
vuosittaiset pinta-alat
Suojavyöhyke
Tuotantonurmi
Ruis
Palko- ja
öljykasvit
Vilja
151
€/ha
5
15
0
20
40
100
ha
1800
0
0
0
18
4050
41
0
1350
0
0
0
3000
0
0
0
Tuotantosidonnainen tuki
- Öljy- ja valkuaiskasvit
90
- Ruis ja sokerijuurikas
70
- Tärkkelysperuna
650
- Avomaan vihannekset
170
1800
0
0
0
0
Ympäristö- ja ilmastotoimenpiteet
ravinteiden tasapainoinen käyttö
54
Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys
%
Kasvipeitteisyys 20% (kevennetty muokkaus)
4
Kasvipeitteisyys 40%
18
Kasvipeitteisyys 60%
36
Kasvipeitteisyys 80%
54
ok
ei
ei
ei
ei
x
ok
ei
ei
ei
ei
ok
ei
ei
ei
ei
810
ok
Kyllä
Kyllä
Kyllä
Kyllä
0
ok
Kyllä
Kyllä
Kyllä
Kyllä
1080
ok
Kyllä
Kyllä
Kyllä
Kyllä
2160
ok
Kyllä
Kyllä
Kyllä
Kyllä
Peltojen monimuotoisuus
-kerääjäkasvit (muok.aik 1.10)
100
- viherlannoitusnurmi (LUOMULLA 0 €)
(54)
- saneerauskasvit (vih.,peruna,sok.juurikas)
300
30
ha
0
14
0
0
0
30
0
0
Ympäristönhoitonurmet
- LHPnurmet (120 / 100) (max 20 % / 5 %)
120
- suojavyöhykenurmi (500 / 450)
500
- mon.vuotinen ympäristönurmi
50
Monimuotoisuuspellot (max 15 %)
300
2400
2500
2400
2500
0
0
24
0
0
13300
133
0
25
0
0
-riista ja maisema ( 1-v)
-niitty ja lintupellot (2-v)
Lietelannan sijoittaminen (20 m3)
40
Ravinteiden ja org. aineiden kierrätys (15 m3)
40
Reijo Käki 2014
Yhteensä
keskimäärin ha kohti
0
1338
LUOMUTILAN MUUTOKSET
 Viherlannoitusnurmista -> LHP-nurmiin ja
tuotantonurmiin
 Kerääjäkasvien käyttö mahdollisimman monella
hehtaarilla
 Kasvipeitteisyys % nosto mahdollisimman ylös
 Tuotantosidonnaisten tukien hyödyntäminen
 Tuki tulee vaihtelemaan vuosittain
 Miten onnistuu kestorikkojen hallinta tilalla ?
 Jos ei hae vapautusta viherryttämistuesta
 Täytyy noudattaa viherryttämisen kaikkia ehtoja
 Pysyvien nurmien säilyttäminen otetaan käyttöön
Reijo Käki 2014
9
NEUVO2020
 Asioiden valmistelu on vielä kesken ja muutoksia korvaus määriin ja ehtoihin on vielä mahdollisesti tulossa.
 Optimointi onnistuu paperilla, mutta se ei ole läheskään aina
mahdollista käytännössä.
Neuvo2020
KIITOS
Reijo Käki 2014
10