VÄHÄNKYRÖN KIRKONSEUDUN OSAYLEISKAAVA 2040
VÄHÄNKYRÖN KIRKONSEUDUN OSAYLEISKAAVA 2040 LUONNOS 19.5.2015 Vaasan kaupungin kaavoitus Johdanto…………………………………………………………………………………………………3 1. Vähänkyrön kirkonseutu suunnittelun kohteena ............................................... 3 1.1. Kaava-alueen sijainti ......................................................................................................... 3 1.2. Osayleiskaavan lähtökohdat ............................................................................................. 5 1.2.1. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ............................................................. 5 1.2.2. Pohjanmaan maakuntakaava ........................................................................................ 5 1.2.3. Vaasan seudun rakennemalli 2040 ............................................................................. 10 1.2.4. Aikaisemmat osayleiskaavat ....................................................................................... 11 1.2.5. Asemakaavoitus suunnittelualueella ............................................................................ 12 1.2.6. Yhteenveto karttakyselyn tuloksista ............................................................................. 13 1.2.7. Osayleiskaavaa varten tehdyt selvitykset .................................................................... 19 1.3. Maanomistus .................................................................................................................. 20 1.4. Väestö ............................................................................................................................ 21 1.5. Työpaikat ........................................................................................................................ 22 1.6. Rakennettu ympäristö ..................................................................................................... 22 1.7. Luonnonympäristö .......................................................................................................... 23 1.8. Erityispiirteet ja suojelukohteet ........................................................................................ 32 1.9. Ympäristön häiriötekijät................................................................................................... 32 2. Suunnittelun tavoitteet ...................................................................................... 32 2.1. Yleistavoitteet ................................................................................................................. 32 2.2. Elinympäristö ja asuminen .............................................................................................. 32 2.3. Palvelut ja työpaikat ........................................................................................................ 34 2.4. Kulttuuriympäristö ........................................................................................................... 34 2.5. Luonnonympäristö .......................................................................................................... 34 2.6. Yhdyskuntarakenne ja liikenne ....................................................................................... 35 3. Osayleiskaava ja sen perustelut ....................................................................... 37 3.1. Mitoitus ........................................................................................................................... 37 3.2. Aluevaraukset ja kaavamääräykset................................................................................. 38 3.3. Tiestö ja tekninen huolto ................................................................................................. 38 3.4. Luonnonympäristö .......................................................................................................... 38 3.5. Erityiskohteet ja suojelu .................................................................................................. 38 4. Osayleiskaavan toteuttaminen .......................................................................... 38 5. Suunnittelun vaiheet .......................................................................................... 38 2 Johdanto Kyrönjoen varrella sijaitseva Vähäkyrö on ollut jo rautakaudella asuttu viljelysseutu. Vähäkyrö liittyi osaksi Vaasan kaupunkia vuonna 2013. Vähänkyrön kirkonseudun edellinen osayleiskaava on vuodelta 1999. Yleiskaavatilanteen päivitykselle onkin näiden muuttuneiden olosuhteiden myötä selkeä tarve. Yleiskaavan tarkoituksena on ohjata yhdyskuntarakenteen kehittymistä ja sovittaa yhteen eri toimintoja suunnittelualueella. Alueen historiaa vuoden 1997 rakennusinventoinnissa: Vähäkyrö, eli aiemmin Alastaro on jo rautakaudella asuttu viljelysseutu. 1500-luvun lopulle liittyy Ojaniemen historiaan Nuijasodan alkutapahtumat 1596. Tällöin Ojaniemessä on sijainnut nimismiehentalo kirkon vastarannalla, josta sota alkoi. Alastaron kappeli itsenäistyi Pohjankyrön suurpitäjästä omaksi seurakunnakseen 1607. Vanha nimi alkoi kuitenkin väistyä ja tiheään asuttu alue vakiinnutti Vähänkyrö-nimen. Seurakunta pysyi alueellisesta koostaan huolimatta kauan Etelä-Pohjanmaan suurimpana pitäjänä. Vähäkyrö paloi syksyllä 1850. Palon uskotaan alkaneen Hannukselan saunasta, joka sijaitsi kirkonkylän keskusraitin tuntumassa. Rakennuskannassa on nähtävissä isojaon vaikutus, pitkänomaiset kapeat tontit vaikuttavat yhä rakennusten sijoitteluun. 1. Vähänkyrön kirkonseutu suunnittelun kohteena 1.1. Kaava-alueen sijainti Vähäkyrö on osa Vaasan kaupunkia ja sijaitsee Pohjanmaan maakunnassa. Vähänkyrön kirkolta on Vaasan keskustaan noin 30 kilometriä ja Seinäjoelle 45 km. Vähäkyrö rakentuu kolmesta taajamasta, jotka ovat Merikaarto, Kirkonseutu ja Tervajoki. Osayleiskaavan aluerajauksena on pidetty sama alue kuin vuoden 1999 osayleiskaavassa. 3 Kuvat 1 ja 2. Osayleiskaava-alueen rajaus. 4 1.2. Osayleiskaavan lähtökohdat 1.2.1. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Yleisimmällä tasolla suunnittelua ohjaavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Tavoitteiden avulla pyritään ottamaan valtakunnallisesti merkittävät seikat huomioon maakuntien ja kuntien kaavoituksessa. varmistavat, että valtakunnallisesti merkittävät asiat huomioidaan maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa edistävät ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä sekä luovat edellytyksiä hyvälle elinympäristölle toimivat kaavoituksen ennakko-ohjauksen välineenä valta kunnallisesti merkittävissä kysymyksissä sekä edistävät ennakko-ohjauksen johdonmukaisuutta ja yhtenäisyyttä eri puolilla Suomea edistävät kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoa Suomessa luovat alueidenkäytölliset edellytykset valtakunnallisten hankkeiden toteuttamiselle Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet kohdistuvat pääosin maakuntakaavoitukseen, mutta niillä on vaikutuksia myös yleiskaavaan. Vähänkyrön osalta valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa olennaista on valtakunnallisesti tärkeiden kulttuuriympäristökohteiden säilyttäminen, sekä kestävän kehityksen periaatteiden toteuttaminen koko kaavaprosessin läpi. 1.2.2. Pohjanmaan maakuntakaava Maakuntakaavoitus ohjaa yleiskaavoitusta. Ympäristöministeriö on vahvistanut suunnittelualueelle vaikuttavan Pohjanmaan maakuntakaavan lainvoimaiseksi 21.12.2010. Tässä maakuntakaavassa Vähänkyrön keskusta-alueella on C-merkintä, mikä osoittaa alueelle sijoittuvan keskustatoimintoja. Merkintä myös määrää, että alueen kaavoituksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota alakeskuksen ja muun taajaman vaihettumisvyöhykkeeseen, alueelle sijoittuvien palveluiden ja toimintojen määrittelyyn, liikennejärjestelyihin sekä taajamakuvaan. Koko Kyrönmaan alue kuuluu maakuntakaavan mukaan myös kaupunki-maaseutuvuorovaikutusvyöhykkeeseen. Suunnittelumääräyksen mukaan näillä vuorovaikutusvyöhykkeillä asutus, palvelut ja työpaikat tulee ohjata ensisijaisesti olemassa oleviin kuntakeskuksiin ja kyliin. Lisäksi uutta yhdyskuntarakennetta on ohjattava olemassa olevan asutuksen, palveluiden ja liikenneyhteyksien läheisyyteen. Lisäksi suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota joukkoliikenteeseen. Maankäytön suunnittelussa on maakuntakaavan mukaan turvattava joki- ja kulttuurimaiseman sekä yhtenäisten peltoalueiden säilyminen. Alueidenkäytöllä tulee jokilaaksojen valuma-alueilla tapahtuvat toiminnot ohjata niin, että edistetään vesistöjen tilan paranemista, eikä rakentamista tule osoittaa tulvaherkille alueille. 5 Kuva 3. Ote Pohjanmaan maakuntakaavasta. OSAYLEISKAAVA-ALUETTA KOSKEVAT MAAKUNTAKAAVAN MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Kaupunkikehittämisen vyöhyke Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan Vaasan seudun yhtenäisen yhdyskuntarakenteen aluetta, joka muodostaa maakuntakeskuksen ydinalueen. Alueella on tarvetta kuntien yhteistoimintaan alueidenkäytön suunnittelussa ja hankkeiden yhteensovittamisessa. Suunnittelumääräys: Vaasan asemaa valtakunnan osakeskuksena ja maakuntakeskuksena tulee edistää. Vaasan kaupunkiseudulla kasvu tulee kohdistaa ensisijaisesti kaupunki- ja kuntakeskuksiin sekä alakeskuksiin, missä kaupunki- ja taajamarakennetta tulee täydentää ja eheyttää. Uudet asuntoalueet tulee sijoittaa joukkoliikenteen kannalta edullisesti. Uusia alueita ei tule sijoittaa tulvauhanalaisille alueille. Maankäytön suunnittelussa tulee huomioida arkeologisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat alueet ja kohteet. Kehitettäessä alueen vetovoimaa merenläheisenä asumisympäristönä tulee maankohoamisrannikolle ominaisten luonnon kehityskulkujen alueellinen edustavuus sekä virkistystarpeet turvata. Maakunnallisesti merkittävät palvelut tulee ohjata kaupunginkeskustaan tai keskustan läheisyyteen niille alueille, jotka ovat hyvin saavutettavissa. Maankäytönsuunnittelussa tulee kehittää kuntarajojen ylittävää yhteistyötä ja mahdollista kuntien yhteistä yleiskaavoitusta. Kaupunki – maaseutu –vuorovaikutusvyöhyke Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan kaupunkiseutuun liittyvää vyöhykettä, jolla kehitetään erityisesti kaupungin, hyvien liikenneyhteyksien ja maaseudun vuorovaikutukseen perustuvaa elinkeinotoimintaa, etätyötä ja asumista. Suunnittelumääräys: Alueiden käytön suunnittelussa asutus, palvelut ja työpaikat tulee ohjata ensisijaisesti olemassa oleviin kuntakeskuksiin ja kyliin. Alueen uudisrakentamista on ohjattava siten, että se sijoittuu yhdyskuntarakenteen kannalta edullisesti olemassa olevan asutuksen, palveluiden sekä liikenneyhteyksien läheisyyteen. Suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota joukkoliikenteen kehittämiseen. Maankäytön suunnittelussa on turvattava joki- ja kulttuurimaiseman sekä hyvien ja yhtenäisten peltoalueiden säilyminen. Alueidenkäytöllä tulee jokilaak- 6 sojen valuma-alueilla tapahtuvat toiminnot ohjata niin, että edistetään vesistöjen tilan paranemista. Rakentamista ei tule osoittaa tulvaherkille alueille. KYRÖNJOKILAAKSO Matkailun vetovoima-alue / matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealue Luonto ja kulttuuri: Joen, ympäröivän maiseman, teiden, asutuksen ja rakennuskannan muodostama kokonaisuus. Virkistysarvot ja -paikat, Vassorinlahti. Tietoliikenneyhteys Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan maakunnan kattava ohjeellinen tietoliikenneverkko sekä sen kytkeytyminen valtakunnalliseen ja kansainväliseen verkostoon. Tieliikenteen yhteystarve Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan tieliikenteen yhteystarpeita Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti arvokas alue Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt. Suunnittelumääräys: Alueiden suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä tulee edistää alueiden kulttuuri- ja luonnonperintöarvojen säilymistä. Yksityiskohtaisessa suunnittelussa on otettava huomioon maisema-alueiden ja rakennettujen kulttuuriympäristöjen kokonaisuudet, erityispiirteet ja ajallinen kerroksellisuus. Kulttuurihistoriallisesti merkittävä tielinjaus Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan Rantatien ja Kyrönkankaan vanhat tielinjaukset. Taajamatoimintojen alue Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan asemakaavoitettuja ja asemakaavoitettaviksi tarkoitettuja alueiden taajamatoiminta-aluetta. Suunnittelumääräys: Maankäytön suunnittelussa ja kaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä. Keskustatoimintojen alue Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan maakunnan kuntakeskukset. Suunnittelumääräys: C-kohdemerkintä mahdollistaa keskustatoimintojen alueella vähittäiskaupan suuryksiköiden rakentamisen, joka ei ylitä 5000 kerrosneliömetriä. Vähittäiskaupan suuryksiköiden mitoitus tulee kuitenkin sopeuttaa taajamakuvaan ja ympäristöön ja selvittää tarkemmalla kaavoituksella Alueidenkäytön suunnittelussa ja kaavoituksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota keskustan ja muun taajaman vaihettumisvyöhykkeeseen, alueelle sijoittuvien toimintojen määrittelyyn, liikennejärjestelyihin sekä taajamakuvaan. Teollisuus- ja varastoalue Merkinnän kuvaus: Teollisuuden aluevarauksella (T) ja teollisuuden kohdemerkinnällä (t) osoitetaan seudullisesti merkittävät teollisuusalueet. 7 Energiahuollon alue Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan muuntajat ja sähköasemat. Alueella on voimassa MRL 33 §:n mukainen rakentamisrajoitus. Jätevedenpuhdistamo Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan olemassa olevat seudullisesti merkittävät keskitetyt jätevedenpuhdistamot. Alueella on voimassa MRL 33 §:n mukainen rakentamisrajoitus Virkistys- / matkailukohde Merkinnän kuvaus: Alue on tarkoitettu virkistys- ja matkailukäyttöön. Alueella ei ole voimassa MRL 33 §:n mukaista rakentamisrajoitusta. Suunnittelumääräys: Aluetta suunniteltaessa tulee erityisesti kulttuuri-, maisema- ja ympäristöarvot ottaa huomioon. Ohjeellinen ulkoilureitti Suunnittelumääräys: Vaellusreittien yksityiskohtainen suunnittelu ja merkintä tulee tehdä yhteistyössä maanomistajien ja viranomaisten kanssa. Suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota ympäristöarvoihin. Pyöräilyreitti Melontareitti Koskiensuojelulain mukainen uusilta voimalaitoksilta suojeltu vesistö Voimansiirtojohto Linja-alueilla on voimassa MRL 33 §:n mukainen rakentamisrajoitus Päävesijohto Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan yhdyskuntien vesihuollon kannalta seudullisesti tärkeimmät päävesijohdot. Siirtoviemäri Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan seudulliset siirtoviemärit. Seututie tai pääkatu Tiealueella on voimassa MRL 33 §:n mukainen rakentamisrajoitus Yhdystie Tiealueella on voimassa MRL 33 §:n mukainen rakentamisrajoitus Merkintöjen ulkopuoliset alueet Alueet, joille maakuntakaavassa ei kohdistu valtakunnallisia, maakunnallisia tai seudullisia alueidenkäytön ohjaustarpeita, näkyvät vain pohjakarttamerkintöinä. Mikäli yksityiskohtaisemman kaavoituksen tai yksittäisen hankkeen yhteydessä tulee näille alueille vireille hanke tai maankäyttöratkaisu, jota ei ole maakuntakaavaa laadittaessa otettu huomioon, mutta jolla on tai voidaan olettaa olevan valtakunnallista, maakunnallista tai seudullista merkitystä, tulee asia pääsääntöisesti tutkia maakuntakaavan muutosten ja päivitysten yhteydessä. 8 Kaupallisia palveluita selvittävässä vaihekaavassa Vähänkyrön kaupallisten palveluiden kokonaismitoitukseksi on määritelty 20 000 k-m2. Maakuntakaavan C-paikkamerkintä osoittaa myös, ettei alueelle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikköä. Noin viisi kilometriä osayleiskaava-alueelta etelään päin sijaitsevan Tervajoen alueella sen sijaan on suuri autokaupan keskittymä ja tänne alueelle on maakuntakaavassa myös annettu mahdollisuus vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittumiseen. Kuva 4. Ote Pohjanmaan vaihemaakuntakaava 2:sta. 9 1.2.3. Vaasan seudun rakennemalli 2040 Vaasan seudun rakennemalli on Vaasan kaupunkiseudulle laadittu pitkän tähtäimen maankäytön suunnitelma Vähäkyrö on määritelty kaupungin rakennemallissa, eli Aurinkomallissa lähipalvelukeskukseksi. Tämä tarkoittaa, että alueella pyritään voimakkaasti tukemaan ns. dynaamisten / toiminnallisten lähipalveluiden, kuten päivähoidon, peruskoulun ja vanhusten palveluiden säilymistä alueella. Kuva 5. Vaasan seudun rakennemalli. 10 1.2.4. Aikaisemmat osayleiskaavat Kirkonseudun ensimmäinen osayleiskaava valmistui vuonna 1987 ja alueen tuorein osayleiskaava hyväksyttiin Vähänkyrön kunnanvaltuustossa 1.12.1999. Kuva 6. Ote viimeisimmästä Vähänkyrön kirkonseudun osayleiskaavasta. 11 1.2.5. Asemakaavoitus suunnittelualueella Osayleiskaava-alueella on useita voimassaolevia asemakaavoja ja keskustan ydinalue on lähes kokonaan asemakaavoitettu. Kuva 7. Asemakaavoitetut alueet. 12 1.2.6. Yhteenveto karttakyselyn tuloksista Vuonna 2014 järjestettiin kysely, jossa kysyttiin asukkailta mitkä ovat alueella hyviä tai huonoja paikkoja, mihin voitaisiin rakentaa ja mitä uusia reittejä tarvittaisiin. Vastaajia kyselyyn oli yhteensä 55 kappaletta, joista 36 ilmoitti asuvansa kaava-alueella. Vastauksia kertyi eri kysymyksiin seuraavasti: Tämä pois o Vastauksia: 66 Hyvä paikka o Vastauksia: 146 Huono paikka o Vastauksia: 137 Uusia rakennettavia alueita o Vastauksia: 39 Muuta sanottaa tietystä paikasta o Vastauksia: 39 Uusia reittejä o Vastauksia: 32 ”Tämä pois” (kuva 8) Suurimmat keskittymät tämän kysymyksen kohdalla muodostuivat keskusta-alueen hylättyihin vanhoihin rakennuksiin, kuten vanhaan meijeriin. Kuva 8. 13 ”Hyvä paikka” (kuva 9) Merkinnät olivat kartalla huomattavan hajaantuneita, mutta erityisesti kirkon ympäristö oli kerännyt suuren määrän positiivisia merkintöjä. Myös Kyrönjoen rannat, Huvikeskus joen rannalla ja joen ylittävä silta oli merkattu kartalle useampaan otteeseen positiivisia tuntemuksia herättävinä alueina. Kuva 9. 14 ”Huono paikka” (kuva 10) Keskustan hylätyt rakennukset ja Kirkkolampi saivat kartalla useamman merkinnän huonona paikkana. Moni vastaaja oli merkinnyt myös keskustassa sijaitsevan liikekeskuksen ”rumaksi” paikaksi. Kuva 10. 15 ”Uusia rakennettavia alueita” (kuva 11) Uusia rakennettavia alueita oli kyselyssä toivottu useamman vastaajan toimesta erityisesti Vähänkyröntien ja Kyrönjoen väliin jäävälle keskusta-alueelle. Toisena mainittavana rakennettavana alueena vastaajat olivat merkinneet kartalle Harmaalan peltoalueen keskustasta länteen joen varrella. Kuva 11. 16 ”Uusia reittejä” (kuva 12) Uusien reittien merkintää koskien karttakyselyssä nousi selkeästi esille kaksi mainittavaa kohdetta. Moni vastaaja oli toivonut kävely- ja ulkoilureittejä Kirkkolammin ympäristöön. Lisäksi useat vastaajat olivat merkinneet karttakyselyyn Hiiripellontien varren turvattomaksi ja toivoivat siihen rakennettavan kevyen liikenteen väylää. Kuva 12. 17 ”Muuta sanottavaa tietystä paikasta” (kuvat 13 ja 14) Muissa kommenteissa nousivat esille mm. seuraavat seikat: Keskustaan toivottiin lisää palveluita, kuten kahvilaa ja huoltoasemaa. Moni vastaaja toivoi ulkoilu- ja lenkkeilymahdollisuuksien kehittämistä esimerkiksi pururatojen ja hiihtolatujen muodossa. Useammassa kommentissa toivottiin myös pyöräteiden lisäyksiä ja parannuksia. Jokiympäristön ja Kirkkolammen siistimistä toivottiin useammassa kommentissa. Lisäksi yleistä roskaisuuden poistamista ja viheralueiden parempaa hoitoa peräänkuulutettiin. Kuva 13. 18 Kuva 14. 1.2.7. Osayleiskaavaa varten tehdyt selvitykset Osayleiskaavan lähtöaineistoksi on laadittu seuraavat selvitykset: Asukaskysely (2014) Vähänkyrön kirkonseudun osayleiskaava-alueen ekologinen arviointi (2014) Vähänkyrön kirkonseudun osayleiskaavan luontoselvitys (2014) Vähänkyrön kirkonseudun osayleiskaava-alueen hulevesiselvitys ja variskikartoitus (2014) Vähänkyrön keskustan osayleiskaavan yhdyskuntarakenneselvitys (2014) Vähänkyrön kirkonseudun rakennuskannan inventointitarkistus (2014) 19 tul- 1.3. Maanomistus Maanomistus osayleiskaava-alueella on pääosin yksityisessä omistuksessa (kuva 15). Kaupunki omistaa maata lähinnä kirkonkylän keskustassa. Kaupungin maanomistus on merkitty karttaan punaisella. Kuva 15. 20 1.4. Väestö Vähänkyrön kirkonkylällä asui Tilastokeskuksen tietojen mukaan 31.12.2013 yhteensä 2 108 asukasta. Väestökehitys on ollut koko Vähässäkyrössä ja suunnittelualueella tasaista jo yli vuosikymmenen ajan (kuva 16). Väestöennusteen mukaan kehityksen voidaan myös odottaa jatkuvan tasaisena. Kuva 16. Ikärakenteeltaan suunnittelualueen väestö eroaa hieman Vaasan keskimääräisestä väestörakenteesta. Tämä johtuu pääosin korkeakouluopiskelijoiden keskittymisestä kaupungin keskustan lähiympäristöön. Yhdyskuntarakenne on Vähässäkyrössä kasvanut maltillisesti. Paikkatietoanalyysien mukaan taajaman kasvusuunta näyttäisi olevan kohti Merikaartoa. Liitteenä kartta yhdyskuntarakenteen kehittymisestä. 21 1.5. Työpaikat Vuoden 2010 lopussa Kirkonkylän alueella oli Tilastokeskuksen mukaan yhteensä 485 työpaikkaa. Työpaikkojen määrä on viimeisen vuosikymmenen aikana kehittynyt tasaisesti, joskin ne ovat suunnittelualueella hieman alueellisesti tiivistyneet lähemmäs keskustaa. Eniten alueella työllistävät terveys- ja sosiaalipalvelut (210 työpaikkaa) ja seuraavaksi eniten koulutus (56 työpaikkaa) ja teollisuus (48 työpaikkaa). Kuva 17. 1.6. Rakennettu ympäristö Tekeillä olevasta kulttuuriympäristöselvityksestä… 22 1.7. Luonnonympäristö Vähänkyrön Kirkonseudun osayleiskaava-alueelle laadittiin luontoselvitys maastokausien 2013–2014 aikana. Alueen aiemmin tiedossa olleet arvokkaat luontotyypit kuten luonnonsuojelulaissa määritellyt suojeltavat luontotyypit, metsälaissa nimetyt erityisen arvokkaat elinympäristöt ja vesilain mukaiset kohteet, tarkistettiin maastossa. Lisäksi maastossa pyrittiin kartoittamaan luontodirektiivin liitteen IV (a) tiukasti suojeltujen lajien elinpiirit ja lintudirektiivin liitteen I suojeltujen lajien reviirit. Asemakaavoituksen yhteydessä tulee tarkentaa osayleiskaavaa varten laadittua luontoselvitystä. 23 Kuva 18. 24 Vuonna 2014 on laadittu osayleiskaava-alueen ekologinen arviointi. Siinä on määritelty luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita rakennepiirteitä ja ominaisuuksia. Ympäristön laatua on arvioitu arvokkaiden biotooppien, alueen luontotyyppien ja lajiston kautta. Yleisesti ekologinen tila on Vähänkyrön kirkonseudun osayleiskaava-alueella Pohjanmaan maaseututaajamalle ja sitä ympäröivälle haja-asutusalueelle tavanomainen. Ihmisen vaikutus on voimakas. Alueella on rakennettua ympäristöä, metsät ovat metsätalouskäytössä ja pellot ja niityt ovat ihmisen luomia ympäristöjä. Joenrantoja on käsitelty, mutta muuten joki on osayleiskaava-alueella suhteellisen käsittelemätön. Metsäluonnossa erikoispiirteitä osayleiskaava-alueella ovat kalliomaan kangasmetsät. Lisäksi metsissä on pieniä lehto- ja suolaikkuja ja lähteitä. Pellot ovat pääosin tavanomaisessa viljelyksessä. Maisemallisesti ne ovat kuitenkin arvokkaita. Perinteinen karjatalous lisää monimuotoisuutta alueella. Karjatalous alueella on tehostunut, ja enää osa alueen karjasta on kesäisin laitumella. Sikainmäellä on niittyä, mikä on monimuotoisuutta lisäävä perinnebiotooppi. Kyrönjoki virtaa alueen läpi. Joki on tärkeä osa maisemaa. Metsämaisema on pirstoutunut, mutta kuitenkin yksittäisiä kytkeytyneitä kokonaisuuksia on jäljellä. Osayleiskaava-alueen metsät kytkeytyvät pääosin kaava-alueen ulkopuolisiin suurempiin metsä-alueisiin. Kyrönjoki katkaisee joen vastakkaisilla puolilla olevien elinympäristöjen ekologiset yhteydet. Pellot ovat pääosin yhtenäisiä kokonaisuuksia. Rakennettu alue jakautuu taajamaan ja haja-asutusalueeseen. Arvokkaat ja suojellut elinympäristöt tulee mahdollisuuksien mukaan säilyttää maankäytön suunnittelussa. Lisäksi tulee säilyttää ekologiset yhteydet elinympäristölaikkujen välillä. Uhanalaisen ja suojellun lajiston säilyminen tulee turvata. Tätä varten tulee tarvittaessa tehdä lajistoselvitykset, jos arvokkaan elinympäristön maankäyttöä aiotaan muuttaa tai aiottu maankäyttö tulee vaikuttamaan siihen. Arvokkaita elinympäristöjä ovat luonnonsuojelulailla suojellut luontotyypit, metsälain 10 §:n avainbiotoopit sekä vesilain mukaiset luonnontilaiset lähteet tai norot. Jo tiedossa olevat uhanalaisten ja direktiivillä (Luontodirektiivi 1992/43/ETY, Liite II, IV ja V ja Lintudirektiivi 2009/147/EC, Liite I) suojeltujen lajien elinolosuhteet on myös turvattava. Osayleiskaava-alueella tulee kiinnittää erityishuomiota monimuotoisuutta lisäävien piirteiden säilymiseen elinympäristöissä. Näitä ovat metsäluonnossa alueen kalliomaat, erityisesti paikat, joissa avokallio on näkyvissä, lehtolaikut sekä suot. Kulttuuriympäristössä näitä ovat niityt. Pienet lehtolaikut ovat metsämaalla metsälain nojalla suojeltuja, mutta metsälaki ei estä maankäytön muutosta. Yksittäisiä suurempia lehtoja ei pidä pilkkoa, koska niiden lajisto on monimuotoista. Pienetkin ojittamattomat suot ovat arvokkaita alueella, jossa suurin osa suosta on ojitettua. Ne tulee säilyttää. Geologisen tutkimuskeskuksen maaperäaineiston mukaan kaava-alueen pellot on raivattu kivennäismaalle, joten suuria yhtenäisiä suoalueita ei alueella ole ollut. Luonnon ekologisen toimivuuden turvaamisen kannalta tulee suosia maankäyttöä, joka säilyttää perinteisen maaseutuympäristön lajiston. Maatalouden jatkuva tehostuminen on vaikuttanut lajistoon Suomessa. Erityisesti lintulajisto kärsii maaseutuympäristön muutoksesta. Kyrönjoen jokivarsi on määritelty maakuntakaavassa kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti arvokkaaksi alueeksi, mikä puoltaa alueen säilyttämistä perinteisen maaseutumaisena. Maaseutuympäristön lintulajistolle 25 on eduksi, jos alueella on monimuotoista viljelyä ja kasvinviljelytilojen lisäksi perinteistä karjataloutta. Osayleiskaava-alueen jätevedet kuormittavat Kyrönjokea. Jätevesien suhteen tulee kiinnittää huomiota ravinnekuormituksen ehkäisyyn, koska jätevesien aiheuttama ravinnekuormitus on arvioitu erityiseksi paikallisongelmaksi Vähässäkyrössä. Kyrönjoki on keskeinen maisemallinen tekijä ja ekologiselta kannalta yksi tärkeä osayleiskaava-alueen elinympäristö. Vedenlaatu on joessa vuosina 2006–2012 ollut pääosin välttävä tai tyydyttävä. Metsät ovat luontaisia viheralueita. Niiden nykyinen kytkeytyneisyys osayleiskaava-alueella on kohtalainen, pellot ja taajama-asutus ovat pirstoneet metsien luontaiset yhteydet. Kaava-alueen metsät ovat kytkeytyneinä kaava-alueen ulkopuolisiin metsiin, mikä laajentaa populaatioiden elinympäristöä. Näistä ekologisista yhteyksistä tulee huolehtia, koska se on metsälajistolle edullista. Tehokkaan metsätalouden piirissä, lajisto ei saavuta luonnonmetsälle tyypillistä monimuotoisuutta. Ekologisten yhteyksien katkaiseminen vähentää populaatioiden geneettistä monimuotoisuutta ja heikentää populaation kestokykyä muille ympäristönmuutoksille (Hanski 2007). Maatalousympäristön lajisto hyötyy siitä, että pellot pidetään kytkeytyneinä kokonaisuuksina. Kyrönjoki toimii luontaisena katkaisijana ekosysteemien välillä. Maankäytön suunnittelussa tulisi huomioida olemassa olevien ekologisten käytävien ja yhteyksien säilyminen. Asemakaavoja suunniteltaessa tulee alueen luontotyypit ja lajisto selvittää kaavatason vaatimalla tarkkuudella. 26 Kuva 19. Kirkonseudun osayleiskaavan selvitysalueen maisemarakenteen perusrunko. 27 Kuva 20. Elinympäristökokonaisuudet. 28 Vuonna 2014 laadittiin Vähänkyrön kirkonseudun osayleiskaava-alueen hulevesiselvitys ja tulvariskikartoitus. Tarkoitus oli selvittää hulevesien valuma-alueet ja nykytilanne sekä edistää ekologista hulevesien käsittelyä. Selvitysalue on pinta-alaltaan suuri ja valuma-alueet jatkuvat laajalti suunnittelualueen ulkopuolelle, joten todennäköisesti lasketut hulevesimäärät eivät kaikilta osin ole täysin luotettavia. Tarkemmat laskelmat on tehtävä asemakaavoituksen yhteydessä. Selvityksessä määritettiin vesien valuma-alueet, valumissuunnat sekä valumakertoimet. Valuma-alueet jaettiin 19 osa-alueeseen, joille määritettiin hulevesimäärä ja valittuihin mitoitussateisiin perustuva hulevesivirtaama. Lisäksi tavoitteena oli tarkastella mahdollisia paikkoja erilaisille hulevesien käsittelymuodoille. Mitoitussateiksi valittiin kerran viidessä vuodessa toistuva tunnin kestävä sade rankkuudeltaan 53 l/s·ha, kerran viidessä vuodessa toistuva kolme tuntia kestävä sade rankkuudeltaan 25 l/s·ha. kerran viidessä vuodessa toistuva 12 tuntia kestävä sade rankkuudeltaan 9,7 l/s·ha ja kerran viidessä vuodessa toistuva 24 tuntia kestävä sade rankkuudeltaan 5,8 l/s·ha. Kyrönjoki toimii alueen pääasiallisena hulevesien kerääntymisalueena, lähes kaikki avoojiin kerääntyvä vesi kulkeutuu Kyrönjokeen. Tiheimmin rakennetulta keskustaajaman alueelta hulevedet virtaavat Kirkkolampeen ja sieltä edelleen Kyrönjokeen. Selvitysalueella on myös pieniä kosteikkoja, mitkä osaltaan keräävät hulevettä. Osayleiskaava-alueelle suositellaan ensisijaisesti hulevesien imeyttämistä niiden syntypaikalla tai syntypaikan läheisyydessä. Toissijaisena ratkaisuna hulevedet voidaan johtaa viherpainanteita ja avo-ojia pitkin viivytyspainanteisiin ja edelleen luonnonmukaisella menetelmällä hulevesikosteikkoon tai -lammikkoon. Kyrönjoen ekologisen tilan kannalta tulisi metsätalousalueiden ympärille jättää riittävä suojavyöhyke ja rakentaa hulevesikosteikkoja. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on laatinut Kyrönjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelman vuosille 2016–2021. Hallintasuunnitelmaan tehtyjen tulvariski arvioiden mukaan Kirkonseudun osayleiskaava-alue sijaitsee valtakunnallisesti merkittävällä tulvariskialueella. Tulvatarkastelussa voidaan todeta osan yleiskaava-alueesta jäävän veden alle niin yleisillä tulvilla (1/2) kuin harvinaisemmillakin tulvilla. Hyvin yleisissä tulvissa veden alle jää rantaviivaa sekä osa Kirkkolammen alueesta. Osayleiskaava-alueella ei sijaitse jääpatopaikkoja. 29 Kuva 21. Osavaluma-alueet ja veden päävalumissuunnat. 30 Kuva 22. Selvitysalueen vesiolosuhteet. Purkupisteet kuvaavat paikkaa, johon osaalueiden valumavedet pääosin kulkeutuvat. 31 1.8. Erityispiirteet ja suojelukohteet Vähänkyrön kirkonseutu on valtakunnallisesti arvokas maisema-alue ja alueella sijaitsee maakunnallisesti arvokkaita kohteita. Lisäksi Vähänkyrön kirkonmäki, kirkkosaari ja pappila lasketaan Valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Kesällä 2015 täydennetään aikaisemmin tehtyjä rakennusinventointeja arvottamalla kartalla olevat rakennukset 1.9. Ympäristön häiriötekijät Liikennemelu Maataloudesta aiheutuvat haitat. 2. Suunnittelun tavoitteet 2.1. Yleistavoitteet Osayleiskaavatyössä tarkistetaan vastaavan alueen osayleiskaavaa vuodelta 1999. Osayleiskaavan tavoitteena on Vähänkyrön kiskonseudun strategisen ja fyysisen kehittämisen ohjaaminen. Osayleiskaava laaditaan yksityiskohtaisena ja oikeusvaikkuteisenä aluevarauskaavana. Osayleiskaavan päätavoitteisiin kuuluu: Vähänkyrön keskustan elinvoimaisuuden ja vetovoimaisuuden vahvistaminen keskustan omaleimaisuuden ja viihtyisyyden säilyttäminen ja kehittäminen kaupunkikuvan ja kulttuurihistoriallisten arvojen vaaliminen keskustan kehittäminen toiminnallisesti monipuolisena viheralueverkoston ja sosiaalisen ympäristön kehittäminen liike-elämän toimintamahdollisuuksien kehittäminen keskustassa Kirkonkylän laajentaminen ja tiivistäminen keskustan ja keskustatoimintojen laajentaminen täydennysrakentamismahdollisuuksien tutkiminen kaupunkirakenteen sisällä ja kaupunkirakenteen tiivistäminen keskustan asukasmäärän lisääminen Kirkonkylän pysäköinnin, liikenteen ja kevyen liikenteen kehittäminen keskustan pysäköintitilanteen selvittäminen ja kehittäminen keskustan kevyen liikenteen edellytyksien parantaminen 2.2. Elinympäristö ja asuminen Osayleiskaavan tärkeimpänä tarkoituksena on taata alueen nykyisille ja tuleville asukkaille hyvä, viihtyisä ja kestävän kehityksen periaatteiden mukainen elinympäristö. 32 Kuva 23. Yhdyskuntarakenneselvityksessä on ensin poistettu kartalta paikat, joilla on asumista rajoittavia tekijöitä. Tällaisia ovat esimerkiksi yli 15 minuutin saavutettavuus palveluihin kevyellä liikenteellä, sikaloiden hajuhaittavyöhykkeet, sekä tulvariskialueet, jotka joutuvat tulvan alle korkeintaan kerran 250 vuodessa tapahtuvissa tulvissa. Rajoittavien tekijöiden jälkeen jäljelle jääneiden alueiden potentiaalia on nostettu mm. kaupungin omistamilla maa-alueilla, asukkaiden kyselyssä merkkaamilla potentiaalisilla rakentamisen paikoilla, sekä alueilla, jotka sijoittuvat alle kilometrin etäisyydelle keskustan palveluista. On otettava huomioon, että alueen maankäytön suunnittelun kannalta erittäin olennaiset maisemarakenteelliset tekijät on jätetty tämän analyysin ulkopuolelle, eikä tulosta voi täten suoraan tulkita rakentamisen sijoittumista ohjaavana karttana. Analyysissä ei ole otettu sen tarkemmin huomioon mikä on kunkin kohdan nykyinen maankäyttömuoto. Analyysin tuloksista voidaan kuitenkin havaita, että suunnittelualueella on useita paikkoja joihin voidaan harkita uudis- tai täydennysrakentamista. Näiden rakennuspaikkojen sijoittuminen palveluiden läheisyyteen mahdollistaa kestävän yhdyskuntarakenteen muodostumisen. Mielenkiintoisella tavalla käytetyt analyysimenetelmät eivät suosineet Tervajoen suuntaan keskusta-alueelta etelään tapahtuvaa rakentamista, vaan vahvan keskustapainotuksen lisäksi sijoittuivat lähinnä Merikaarron taajamaa kohti. 33 2.3. Palvelut ja työpaikat 2.4. Kulttuuriympäristö 2.5. Palveluiden ja työpaikkojen kannalta yleiskaavassa on tärkeää varmistaa Vaasan seudun rakennemallin mukaisesti lähipalveluiden säilyminen suunnittelualueella. Maatalous on alueella perinteinen työllistäjä ja sen edellytykset tulee myös turvata yleiskaavassa mahdollisimman hyvin. Kulttuuriympäristö pitää sisällään maisemaympäristön, rakennetun kulttuuriympäristön ja muinaismuistot. Kyrönjoen varren maisemat kuuluvat valtakunnallisesti arvokkaita kulttuurimaisemia. Luonnonympäristö Osayleiskaavalla tulee edistää luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä ja on otettava huomioon luonnon ekologinen kestävyys. Suunnittelualue on tulvariskialuetta. Suunnittelu tulee ohjata niin, ettei uusi ja suunniteltu sijoitu tulvariskialueelle. Mikäli tulvariskialueille suunnitellaan rakentamista, tulee tulvasuojaus ottaa suunnittelussa huomioon. Hulevedet tulee ottaa alueella huomioon. 34 2.6. Yhdyskuntarakenne ja liikenne Kuvat 24 ja 25. Liikennemäärät ja kevyen liikenteen saavutettavuus. 35 Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ja täydennysrakentaminen Aluetta tulee suunnitella kevyen liikenteen ehdoilla niin, että keskusta-alueen asukkaille mahdollistetaan sujuvat yhteydet palveluihin. Yhdyskuntarakennetta tulee kehittää ennemmin kylämäisen rakenteen laajentamisena, kuin nauhamaisena levittäytymisenä teiden varsille. Vaikka keskustassa tulee ottaa huomioon erityisesti kevyt liikenne, tulee suunnittelussa ottaa vahvasti mukaan kaikki liikennemuodot. Myös joukkoliikenteen käytön parempi mahdollistaminen tulee olla osana yleiskaavaprosessia. 36 3. Osayleiskaava ja sen perustelut 3.1. Mitoitus Kuva 26. 37 3.2. Aluevaraukset ja kaavamääräykset 3.3. Tiestö ja tekninen huolto 3.4. Luonnonympäristö 3.5. Erityiskohteet ja suojelu 4. Osayleiskaavan toteuttaminen 5. Suunnittelun vaiheet 38
© Copyright 2024