Lataa tulostettava versio

1/2015
Hyvässä hoidossa
Kaihileikkauksella
näkökyky takaisin s. 4
Hypnoosi kivun
hoidossa
s. 6
Yksinäisyys
parisuhteessa s. 3
Tutustu
tekijöihin
s. 7
Meillä mietittyä
Sote-soppa paloi pohjaan
S
osiaali- ja terveydenhuollon uudistus kariutui neljän vuoden
sopankeiton jälkeen perustuslaillisiin ongelmiin ja
siirtyi seuraavan hallituksen
päänsäryksi. Uudistuksen
tavoitteina on turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset
ja laadukkaat palvelut koko
maassa, vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluja, toteuttaa kustannustehokas ja vaikuttava
palvelurakenne sekä luoda
mahdollisimman laaja sosiaali- ja terveydenhuollon
integraatio.
Hyvistä ja kannatettavista tavoitteista huolimatta
uudistus kaatui omaan mahdottomuuteensa. Kun asiakas unohdetaan kokonaan ja
rakennetaan vain päällekkäisiä himmeleitä, on Suomelle
ja suomalaisille pelkästään
hyvä asia, että uudistusta
lähdetään miettimään uudelleen.
Kaatunut
sote-uudistus
rakentui maakunnallisten julkisten tuotantomonopolien varaan, jossa yksityisellä sektorilla ei ollut käytännössä mitään
roolia. Monopolissa tuottajilla
ei ole kannusteita kehittää toimintaansa tai luoda uusia toimintatapoja. Tavoitellut kustannussäästöt kestävyysvajeessa
olisivat varmasti jääneet saamatta, ja kunnat olisivat olleet
entistä enemmän kallistuvien
palvelujen maksuautomaatteja.
Uudelleen suunniteltavassa
sote-uudistuksessa tuottaminen
ja järjestäminen pitäisi erottaa kokonaan toisistaan, toisin
kuin tähän asti on ajateltu. Näin
kaikki palveluntuottajat olisivat
samalla viivalla ja kansalaiset
saisivat todellisen valinnanvapauden. Jokainen meistä voisi poliitikkojen sijasta siis itse
päättää, mitä palveluntuottajaa
haluaa käyttää. Tämän yleiseurooppalaisen periaatteen soisi
vihdoin tulevan myös meille
suomalaisille
mahdolliseksi.
Valinnanvapaus voitaisiin toteuttaa esimerkiksi raha seuraa
potilasta -periaatteella.
Näin vaalien alla kaikki
puolueet julistavat liikuttavan
yksimielisesti, kuinka tärkeää
yrittäminen on Suomen tulevaisuuden pelastamisessa. Kuitenkin kun käytännön asioita
aletaan suunnitella ja toteuttaa,
nämä kauniit sanat unohdetaan
tyystin. Karmea esimerkki tästä on kaatunut sote-uudistus,
jossa yrityksille ei ollut tarjolla
mitään osaa. Pikemminkin tulevaisuudenkuvana näytti olevan sairaankuljetuksen kohtalo,
jossa parissa vuodessa on sosialisoitu kokonainen toimiala
sairaanhoitopiireille ja noin 150
sairaankuljetusyritystä on ajettu
alas. Samalla kustannukset kunnille ovat nousseet moninkertaisiksi. Jos tämä on tuleva soteuudistuksen tie, sitten Suomella
ei ole mitään toivoa.
Toivottavasti
kuitenkin
kaikki puolueet ovat tulevien
vaalien jälkeenkin niin hyviä
ystäviä yrittämiselle kuin mitä
ne nyt lupaavat, sillä vain kaikkia resursseja - sekä julkisia että
yksityisiä - hyödyntämällä me
pystymme hoitamaan sosiaalija terveyspalvelut jatkossa Suomessa. Tuleva sote-uudistus pitäisi miettiä sen pohjalta, miten
asiakkaat saavat parhaiten tar-
Ajankohtaista Porissa
Palvelusetelillä vastaanotolle Uudet vastaanottajat
Porin Lääkäritalossa voit käydä Porin perusturvakeskuksen
myöntämällä palvelusetelillä. Palvelusetelit ovat käytössä yleislääkärin vastaanotolla, fysioterapiassa tai lymfaterapiassa. Jos
olet saanut perusturvakeskuksesta palvelusetelin, kerrothan siitä
ajanvarauksen yhteydessä.
Lue lisää kotisivuiltamme Hyvä tietää -osiosta.
Porissa vastaanoton ovat aloittaneet yleislääkärit Jussi Kosola
sekä Antton Palomäki ja erikoispsykologi, kipupsykologi Paula
Simonen sekä fysioterapeutti Elina Salin. Vastaanoton aloittaa
myös ortopedi Roman Sofer.
Voit tilata kuukausittain ilmestyvän Hyvässä hoidossa -uutiskirjeen
sähköpostiisi kotisivujemme yläreunasta löytyvän linkin kautta.
2
1/2015
Porin Lääkäritalo
HEIKKI KUURI-RIUTTA
toimitusjohtaja
Runsaasti
parkkitilaa
asiakkailllemme
Lääkäritalon
takana.
Raumalla vastaanoton on aloittanut ortopedi Lassi Varjonen.
Työterveyslääkäri Pasi Gorski aloittaa työterveyshuollossa 1.4.
Kirjoituskilpailu
Uutiskirje
vitsemansa palvelut ja luoda
palvelurakenteet sen mukaan.
Jospa viimein olisi opittu, että
rakenteet ovat kansalaisia varten eikä päinvastoin.
Kerro meille, kun olit meillä ”Hyvässä hoidossa”. Porin Lääkäritalo viettää tänä vuonna 45-vuotisjuhlavuottaan ja haluaisimme
kuulla asiakkaidemme tarinoita yhteisen matkamme varrelta.
Julkaisemme tarinoita pitkin vuotta lehdessämme ja kotisivuillamme. Tarinasi voi olla lyhyt tai pitkä, hauska tai koskettava,
kunhan se on sinun tarinasi. Vuoden lopussa palkitsemme kolme tarinaa, muista siis jättää myös yhteystietosi ja nimimerkki,
jolla kirjoitus voidaan julkaista.
Kirjoitukset voit toimittaa:
Porin Lääkäritalo Oy
Noora Aaltonen
Itsenäisyydenkatu 33, 28100 Pori
tai sähköpostilla [email protected]
Kaikki
palvelut saman
katon alta
Nopeasti vastaanotolle.
Laboratorio- ja
röntgentutkimukset
lääkärikäynnin yhteydessä.
Itsenäisyydenkatu 33
28100 Pori
Ajanvaraus puhelimitse
numerosta 622 622
ja netissä 24/7
www.porinlaakaritalo.fi
Mitä on yksinäisyys
parisuhteessa?
Löydä
yhteys
uudelleen!
Yksinäisyys parisuhteessa voi olla raskaampaa kuin yksin elävän Yhteys voi löytyä
yksinäisyys. Tämä johtuu toisaalta siitä, että parisuhteen vuoksi uudestaan
on ehkä jätetty ystävyyssuhteet syrjään. Toisaalta parisuhteeseen Washingtonin yliopiston profesliittyy suuria odotuksia yhteydentunteesta, yhdessä tekemisestä sori John Gottman on tutkinut
pitkiä parisuhteita. Hän listaa
ja asioiden jakamisesta puhumalla. Kun nämä puuttuvat, on seu- kolme yhteyttä luovaa tekijää:
ystävyys, molemminpuolinen
rauksena yksinäisyyden kokemus.
C
hicagon
yliopiston
tutkimuksen mukaan
yksinäisyyden
tunne
heikentää unen laatua, kohottaa
verenpainetta, lisää masennusta ja vähentää tunnetta elämän
merkityksellisyydestä.
Tutkimuksen mukaan yksinäisyyden
vaikutuksia terveyteen ei voi
poistaa pelkästään terveellisillä
elämäntavoilla, vaan terveyden
kannalta on tärkeää, että asioita
voidaan jakaa läheisen ihmisen
kanssa.
Parisuhde ei silti välttämättä takaa terveempää elämää
yksin elävään verrattuna, sillä
vain hyväksi koetulla parisuhteella on myönteistä merkitystä
terveyteen. Sen sijaan stressiä
aiheuttava parisuhde on haitallinen myös fyysisen terveyden
kannalta. Tutkimuksissa on todettu, että korkean stressitason
parisuhde altistaa muun muassa
sydänsairauksille. Terveydelle
haitallisia tekijöitä ovat ainakin
keskinäinen kontrolli, puhumattomuus ja tunteiden tukahduttaminen.
Parisuhteessa
yksinäisyys ahdistaa
Jopa joka neljäs suomalainen
kokee itsensä yksinäiseksi parisuhteessaan tutkimusprofessori
Osmo Kontulan mukaan. Tällainen yksinäisyys on erityisen
ahdistavaa, koska se on ristiriidassa parisuhteeseen liittyvien
odotusten kanssa. Parisuhteessa elävät voivat hävetä tai jopa
kieltää muilta yksinäisyyden
tunteensa, koska ympäristökin
odottaa, että parisuhteen tulisi
suojata yksinäisyydeltä. Ahdistavissa liitoissa ihmiset voivat
tuntea itsensä jopa yksinäisemmiksi kuin yksineläjät. Epätyydyttävän parisuhteen tuottamaa
yksinäisyyttä ei ole voinut suuresti lievittää muiden sosiaalisten suhteiden avulla, ei edes tiiviillä yhteisellä elämällä omien
lasten kanssa.
Yksinäisyyden tunne parisuhteessa liittyy siihen, että
yhteyden tarve ei toteudu riittävästi. Yhteyden tarve on toinen
perustarve, joka ihmisellä on läheisessä ihmissuhteessa. Toinen
on oman tilan tarve. Kun nämä
eivät toteudu, ihminen ei voi hyvin, vaikka parisuhteessa kaikki
näyttäisi ulkoisesti ja päällepäin
hyvältä.
Yhteyden puuttuminen aiheuttaa tunteen, ettei toiseen saa
kontaktia. Hän ei ole ”tavattavissa”, vaikka olisi fyysisesti läsnä.
arvostus sekä hellyys. Moni pari
on käytännössä todennut, että
pienikin päivittäinen hellyyden
osoitus voi muuttaa koko suhteen vuorovaikutusta. Arvostava vuorovaikutus lisää läheisyyden tunteita puolisoa kohtaan.
Näin syntyy positiivinen kehä.
Yhteyden tunteen kannalta
olennaista on toista kohti kääntyminen. Kun toinen sanoo jotain, niin on tärkeää reagoida,
vähintään katsoa häntä. Vastakohta on pois kääntyminen, se
ettei reagoi, lähtee pois tilanteesta tai kiinnittää huomionsa esimerkiksi puhelimeen tai
tablettiin. Loukkaava vuorovaikutus ja välipitämättömyys
synnyttävät arvottomuuden ja
yksinäisyyden tunteita.
Paripsykoterapiassa etsitään
uudelleen yhteyttä ja pyritään
”Yksinäisyyden tunne parisuhteessa liittyy siihen,
että yhteyden tarve ei toteudu riittävästi. Yhteyden
tarve on toinen perustarve, joka ihmisellä on
läheisessä ihmissuhteessa.”
irti negatiivisesta vuorovaikutuskehästä. Terapiassa auttaa
ennen kaikkea se, että molemmilla puolisoilla on siinä mahdollisuus ilmaista tekojen ja sanojen takana olevia tunteitaan,
odotuksiaan ja pettymyksiään
turvallisesti ja saada samalla
uutta ymmärrystä itsestä ja toisesta.
Yhteyden tunne voi siis löytyä uudestaan yhteisten hyvien
kokemusten, hyvien sanojen ja
hyvien tekojen kautta. Jokaista
parisuhdetta voi muuttaa paremmaksi. Siihen on vain yksi
ehto: molemmat sitä haluavat.
Heikki Kruus
psykoterapeutti,
paripsykoterapeutti
Lisätietoja:
ajanvaraus
p. (02) 622 622
Hyvässä hoidossa
Kaihileikkauksella
kohennus elämänlaatuun
Harmaakaihi on ikääntyvillä ihmisillä hyvin yleinen silmäsairaus, johon ei toistaiseksi ole löydetty ehkäiseviä
keinoja tai parantavia lääkkeitä. Ainoa näkökykyä korjaava hoitomuoto onkin kaihileikkaus. Leikkauksen
tavoitteena on parantunut näkökyky sekä mahdollisimman vähäinen silmälasien tarve.
K
aihilla tarkoitetaan silmän mykiön eli linssin
samenemista,
jolloin
näkökyky heikkenee. Kaihi kehittyy yleensä hitaasti vuosien
tai jopa vuosikymmenien aikana. Kaihi on kuitenkin sairautena hyvin yksilöllinen ja voi
kehittyessään viedä näkökyvyn
myös nopeasti. Näkökyvyn
heikkenemisen lisäksi kaihi voi
aiheuttaa häikäistymistä sekä
muun muassa hämäränäön
heikkenemistä.
Kaihin tärkeimpänä taustatekijänä on ikääntyminen.
Kaihia nopeuttavia tekijöitä
voivat olla myös eräät muut tekijät, kuten diabetes tai jotkin
lääkeaineet, kuten kortisoni.
Kaihia tavataan myös lapsilla ja
nuorilla aikuisilla, mutta se on
harvinaista.
– Kaihin oireet kehittyvät
yleensä hitaasti ja koska ihminen on sopeutuvainen, tottuu
hän heikentyneeseen näkökykyyn ajan myötä, kertoo silmätautien erikoislääkäri Taina
Naatula-Hyyti.
Kaihin edetessä pikkuhiljaa
vaikuttaa se sairastuneen arkipäivään. Näkökyvyn heikennyttyä voi esimerkiksi joutua
lopettamaan autolla ajon, lehtien luku ja television katsominen
vaikeutuvat sekä kotiaskareet ja
päivittäinen toiminta hankaloituvat. Arjesta ei välttämättä selviä enää yksin.
”Kaihin oireet kehittyvät yleensä hitaasti ja koska
ihminen on sopeutuvainen, tottuu hän
heikentyneeseen näkökykyyn ajan myötä.”
Leikkaavat lääkärit
Kaihileikkauksia Porin Lääkäritalolla on tehty vuodesta 2003 lähtien, jolloin silmäkirurgit
Ulla Reunanen ja Taina Naatula-Hyyti aloittivat toiminnan. Myös LT Ville Paavilainen on
leikannut Lääkäritalolla useiden vuosien ajan ja nyt saimme lisävahvistusta joukkoomme, kun LL Hanna Saarela aloitti kaihileikkaukset Lääkäritalolla. Leikkauksissa heitä
avustavat sairaalan kokeneet leikkaussalihoitajat.
Kaihileikkauksella näkö saadaan
kirkastumaan ja vain harvoin
muu silmäsairaus on este kaihileikkaukselle. Muu silmäsairaus
kuten esim. silmänpohjan ikärappeuma voi heikentää leikkauksen jälkeistä näöntarkkuutta,
kertovat silmätautien erikoislääkärit LT Ville Paavilainen ja LL
Hanna Saarela.
4
1/2015
Porin Lääkäritalo
Tarkista
vakuutukses
i!
On hienoa
nähdä
K
Silmän rakenne.
”Kaihileikkaus on yleensä kivuton ja nopea
toimenpide, ja tehdään useimmiten
niin sanotussa tippapuudutuksessa.
Leikkauksen aikana potilas näkee erilaisia
valokuvioita, valoja ja varjoja.”
Esitarkastuksen kautta
leikkaukseen
Kaihia ei voi ehkäistä tai hoitaa
lääkkeillä. Varhaisessa vaiheessa
kaihioireiden ilmaannuttua silmälasien vaihtaminen voi joissain tapauksissa parantaa näkökykyä. Pidemmälle edenneen
kaihin hoito on leikkaus.
Ennen leikkausta tehtävässä esitarkastuksessa silmät tutkitaan ja mitataan
esitarkastuksessa tekomykiön
yksilöllisen vahvuuden määrittämiseksi. Tekomykiön valintaan vaikuttavat myös potilaan aikaisempien silmälasien
vahvuus ja lasien käyttötottumukset. Nykyisin on saatavilla
myös hajataitteisuutta korjaavia sekä myös monitehoisia
tekomykiöitä. Nykyaikainen
yksilöllinen kaihileikkaus on
siis myös taittovirheitä korjaavaa kirurgiaa.
Nopea ja kivuton
leikkaus
Kaihileikkauksessa silmän samentunut mykiömassa poiste-
taan mekaanisesti ultraäänen
avulla pienen noin 2 -2,5 mm
kokoisen viillon kautta ja tilalle
asetetaan muovinen tekomykiö.
Kaihileikkaus on yleensä kivuton ja nopea toimenpide, ja tehdään useimmiten niin sanotussa
tippapuudutuksessa. Leikkauksen aikana potilas näkee erilaisia
valokuvioita, valoja ja varjoja.
Porin Lääkäritalossa kaihileikkaus voidaan tehdä myös
laajemmassa paikallispuudutuksessa tai tarvittaessa yleisanestesiassakin.
Nykyään myös molemmat
silmät voidaan leikata samalla
käynnillä, mikäli silmien muut
mahdolliset sairaudet tai potilaan terveydentila eivät aiheuta
vasta-aihetta. Leikkaukset toteutetaan peräkkäin kahtena
täysin erillisenä leikkauksena.
Leikkauksen jälkeen
Kaihileikkauksen jälkeen potilaan näkökyky yleensä paranee
muutamassa tunnissa, mutta
joskus näkö voi toimenpiteen
jälkeen olla sumea joidenkin
päivien ajan. Se kuitenkin kor-
jaantuu yleensä nopeasti. Leikkauksen jälkeen käytetään hoitavia silmätippoja kuukauden
ajan.
Leikkauksen jälkeen kaukoja/tai lähinäön hienosäätö tapahtuu tavallisilla silmälaseilla.
Uusien lasien määritys tapahtuu
jälkitarkastuksessa noin 1–2
kuukauden kuluttua leikkauksesta.
Kaihileikkaus ei paranna
muita silmäsairauksia. Jos silmissä on kaihin lisäksi esimerkiksi silmänpohjan rappeumaa,
riippuu leikkauksen jälkeinen
näöntarkkuus
silmänpohjan
kunnosta.
– Kaihileikkauksessa olleiden elämänlaatu ja arjessa selviytyminen paranevat yleensä
huomattavasti näkökyvyn palauduttua, muistuttaa silmätautien erikoislääkäri Taina Naatula-Hyyti.
NOORA AALTONEN
Lisätietoja:
sairaala
p. 622 6270
aihileikkaus on tullut
tutuksi myös 74-vuotiaalle
Marjalle.
Hänelle on tehty kaihileikkaus molempiin silmiin Porin
Lääkäritalossa. Leikkauksia
jouduttiin siirtämään pitkään, koska kaihin lisäksi
Marja kärsii silmän sarveiskalvon rappeumasta. Lopulta
näkökyky oli niin heikko, että
leikkauksiin oli pakko ryhtyä.
Rappeuman takia Marjan
näkökyvyssä oli jo aiemmin
ollut rajoitteita, mutta kaihi
huononsi näkökykyä entisestään, hitaasti mutta varmasti.
Kaihi kehittyi Marjalle vuosien kuluessa ja tilanteeseen
sopeutui ja tottui.
– Semmoinen ihminen on, sopeutuvainen. Sitä
muuttaa toimintatapoja sen
mukaan, kun näkö huononee,
Marja muistelee näkökyvyn
heikentymistä.
Näkökyvyn heikentyminen vaikutti moniin arkisiin
asioihin. Ensimmäinen isompi muutos oli, että autolla
ajosta iltaisin oli luovuttava,
koska erilaiset valot häikäisivät liikaa. Päivällä autoa
pystyi vielä ajamaan, mutta
ajan saatossa myös se täytyi
lopettaa. Lisäksi näkökyvyn
heikennyttyä oli käytettävä
suurennuslaseja, joita Marjan mukaan olikin useita joka
puolella kotia. Televisio sekä
tietokoneen näyttö oli myös
vaihdettava
suuremmiksi.
Lopulta kaihi vei näkökyvyn
lähes täysin.
Marjalle kaihileikkaukset tehtiin eri kerroilla, jotta
parhaaseen
mahdolliseen
lopputulokseen päästäisiin
mahdollisimman turvallisesti. Ensimmäinen leikkaus
tehtiin joulukuussa 2014 va-
Kaihipotilaan
tarina
sempaan silmään, jossa kaihi
oli pahempi. Erillisellä leikkauksella haluttiin varmistaa
leikatun silmän näkökyvyn
paraneminen ennen toisen
silmän leikkauspäätöstä.
– Itse leikkausta en osannut jännittää yhtään, mutta
lopputulos toki mietitytti.
Leikkaus olikin potilaalle
juuri niin helppo ja vaivaton
kuin etukäteen oli osattu antaa ymmärtää, Marja kertoo
leikkauksesta.
– Ja oli se kyllä niin hieno
tunne, kun heti leikkauksen
jälkeen näkökyky palautui.
Sitten vasta tajusikin, kuinka
huonosti sitä olikaan nähnyt,
Marja muistelee.
Ensimmäinen leikkaus oli
siis onnistunut ja jälkitarkastuksessa päädyttiinkin siihen,
että hyvästä lopputuloksesta
johtuen myös toinen silmä
voidaan leikata. Marjan oikea
silmä leikattiin tammikuussa 2015 kaksi päivää toisen
silmän jälkitarkastuksen jälkeen. Myös toinen leikkaus
onnistui hyvin.
Leikkauksesta on nyt pian
kaksi kuukautta ja näkökyky
on palautunut hyvin. Marja
on voinut luopua suurennuslaseista ja muukin arkitoiminta on palautunut normaaliksi. Leikkauksen jälkeen
piti varoa silmien hieromista
sekä lian ja pölyn joutumista
silmiin. Leikkauksen jälkeen
käytettävien silmätippojen lisäksi Marja on käyttänyt kostuttavia silmätippoja.
– Elämänlaatu on parantunut paljon, ja loppujen
lopuksi niin pienellä toimenpiteellä, Marja suosittelee
kaihileikkausta sitä pohtiville.
NOORA AALTONEN
Ohjeistus esitutkimukseen
Jälkikaihi ja muut komplikaatiot
Kaihileikkausten esitutkimukset tehdään silmälääkäreiden vastaanotolla Satakunnan Näkökeskuksessa
Itäpuisto 2-4.
LL Taina Naatula-Hyyti, LL Ulla Reunanen,
LL Hanna Saarela ja LT Ville Paavilainen
• Kaikkiin leikkauksiin liittyy komplikaatioriski, niin myös kaihileikkaukseen.
Onneksi komplikaatioita esiintyy vähän.
Ajanvaraus numerosta p. 029 123 9100.
•
Tavallisin leikkauksen jälkeinen ongelma on ns. jälkikaihi. Jälkikaihi on
samentumaa silmän omassa kirkkaassa kapselipussissa, jonne leikkauksessa tekomykiö on asetettu. Jälkikaihi hoidetaan lasertoimenpiteellä, eikä vaadi
uutta leikkausta.
Hyvässä hoidossa
Apua hypnoosista
Krooninen kipu ja tinnitus ovat sairauksia, joihin voidaan vaikuttaa esimerkiksi lääkkeillä hyvin vähän. Ne ovat sairauksia, joiden
kanssa joutuu elämään. Monet ovat kuitenkin saaneet hypnoosista apua kipunsa tai tinnituksensa sietämiseen.
H
ypnoosi on tieteellisesti
vaikeasti määriteltävissä. Sen kuvataan olevan
eräänlainen muuntunut tajunnantila, jotain valvetilan ja unen
väliltä. Hypnoosi on voimakkaan
keskittymisen tila. Hypnoositilassa henkilön tarkkaavaisuus on
kapeutunut, eikä hän esimerkiksi
kuule ympäristönsä ääniä tavalliseen tapaan. Yleensä ihminen
jälkeenpäin tietää, onko hän ollut hypnoosissa vai ei.
– Ketään ei voida vaivuttaa
tai pakottaa hypnoosiin ilman,
että henkilö on siihen itse halukas. On myös henkilöitä,
jotka eivät mene hypnoosiin
ollenkaan, kertoo psykologi
Paula Simonen.
Joillakin taas on taipumuksena vaipua helposti syvään
hypnoosiin. Hypnoosissa ollessaan ihminen ei tee mitään vastoin omaa tahtoaan ja hän muistaa herättyään, mitä hypnoosin
aikana on tapahtunut.
”Ketään ei voida
vaivuttaa
tai pakottaa
hypnoosiin
ilman, että
henkilö on siihen
itse halukas.”
Porissa laadukkaat P
magneettitutkimukset
orin Lääkäritalossa magneettitutkimukseen pääsee nopeasti erikoislääkärin lähetteellä. Radiologian
erikoislääkäri lausuu magneettitutkimuksen tulokset yleensä
saman päivän aikana. Magneettitutkimuksen avulla saatavan
tarkan diagnoosin myötä tarvittava hoito sekä näin myös paraneminen alkavat mahdollisimman nopeasti.
Yleisimmät magneettikuvauksen tutkimuskohteet ovat
pään ja aivojen alue, kaula- ja
selkärangan alueen ongelmat,
nivelten kuvaukset sekä lihasten
ja jänteiden vammat. Porin Lääkäritalon magneettikuvauslaitteen putki on väljempi ja lyhyempi kuin yleisimmin käytössä
olevissa laitteissa, mikä tekee
tutkimuksesta
miellyttävämmän tutkittavalle.
NOORA AALTONEN
6
1/2015
Porin Lääkäritalo
Hypnoosi
terveydenhuollossa
Hypnoosia on käytetty terveydenhuollossa vuosikymmeniä
erilaisten ruumiillisten kipujen, tinnituksen tai esimerkiksi
pelkotilojen hoitamiseen. Hypnoosia on käytetty myös apuna tupakoinnin lopettamisessa
sekä ylipainon hoidossa. Kun
hypnoosia käytetään tupakoinnin lopettamisen tukena, täytyy
henkilöllä olla oma halu lopettaa tupakointi.
– Hypnoosin ei voi luvata parantavan esimerkiksi tinnitusta
tai kroonista kipua, mutta hypnoosin avulla nämä tilat usein
lievenevät ja arjesta tulee helpommin kestettävää. Hypnoosi
onkin ihmisen tukemista sairauden hoidossa, Paula Simonen
kertoo hypnoosin vaikutuksista.
le annetaan etukäteen sovitut,
hoitoon liittyvät suggestiot. Tinnituspotilaalle annettava suggestio liittyy esimerkiksi tinnituksen lievenemiseen. Lopuksi
henkilö herätetään hypnoosista
ja varmistetaan, että hän on valvetilassa. Tietyillä kysymyksillä
voidaan varmistaa, onko potilas
ollut hypnoosissa ja miltä tilanne on hänestä tuntunut.
– Hypnoosia käytetään
yleisesti hoitosarjoina, jolloin
saavutetaan parhaat tulokset.
Hoitosuhteiden pituudet vaihtelevatkin muutamista kerroista
useisiin vuosiin, Paula Simonen
kertoo.
– Hypnoosi on turvallista,
kun tekijänä on kokenut terveydenhuollon ammattilainen.
Hypnoosissa ei ole mystiikkaa,
vaan se on yksi hoitomuoto,
Paula Simonen muistuttaa.
NOORA AALTONEN
Hypnoosissa
Ensimmäisellä
vastaanottokäynnillä keskustellaan henkilön kokonaistilanteesta. Sitä,
meneekö henkilö hypnoosiin, ei
voida tietää kuin testaamalla ja
tämä onkin ensimmäisen hypnoosikerran tavoite. Mikäli henkilö menee hypnoosiin, otetaan
varsinaiset hoitavat suggestiot
mukaan seuraavilla kerroilla.
Hoitotilanteessa psykologi
auttaa niin sanotun induktion
avulla potilasta vaipumaan hypnoosiin. Hypnoosiin meno on
potilaan oma teko ja hän sallii
sen tapahtumisen. Tavallisimmassa induktiossa hypnoosiin
mennään rentoutumisen kautta.
Hypnoositilan aikana potilaal-
Paula Simonen
•erikoispsykologi,
kipupsykologi
• 20 vuoden kokemus hypnoosista yleissairaalapsykiatriassa:
tinnitus, kipu,
lihas-jännitys, tupa-
koinnin lopettaminen,
kapea-alaiset pelot
ja traumat
Lisätietoja:
ajanvaraus
p. (02) 622 622
Eroon suonikohjuista
– uusi
hoitomuoto
Suonikohjut ovat kivuliaita ja
aiheuttavat turvotusta sekä
painontunnetta alaraajoihin.
Useat kokevat suonikohjut
myös esteettisenä haittana.
Porin Lääkäritalossa
suonikohjut voidaan hoitaa
• suonikohjuleikkauksella
• vaahtoruiskutushoidolla ja
• laserhoidolla UUTUUS!
Tiedustele lisää uudesta laserhoitomenetelmästä
toimenpide 6226 238 tai sairaala 6226 270.
Varaa aikasi verisuonikirurgille (02) 622 622.
Itsenäisyydenkatu 33, 28100 Pori p. 622 622 porinlaakaritalo.fi
Tutustu
tekijöihin!
Asiakasneuvojat
apunasi
Lääkärikeskuksemme asiakasneuvojat
ovat asiakkaidemme apuna, kun he etsivät oikeaa hoitoa
omaan tilanteeseensa. Koska Lääkäritalossa on oma ajanvaraushenkilöstö,
he tuntevat vastaanottavat lääkärimme ja muut asiantuntijat sekä heidän
erikoisosaamisensa hyvin. Näin he osaavat ohjata asiakkaat oikealle vastaanotolle.
A
si a kasneuvojiemme
työnkuva on laaja ja
monipuolinen. Asiakasneuvojien työhön kuuluu
muun muassa ajanvaraukset,
neuvonta ja ohjaus, puhelinliikenne, ilmoittautumisten vastaanotto, kassatyöskentely ja
vastaanottohuoneiden varustelu. Lisäksi useimmilla asiakasneuvojista on erilaisia vastuu- ja
erityistehtäviä.
– Meidän työssämme tärkeintä on se, että tunnemme
kaikki vastaanottavat ammatinharjoittajat ja sen myötä osaamme ohjata asiakkaan oikean
avun luokse, kertoo asiakasneuvoja Sirpa Harri.
Henna Sarpela (vas.) ja
Maarit Vehmaskangas
ilmoittautumisessa.
Ajanvarauksesta
kassalle
Voidaksemme palvella asiakkaitamme parhaalla tavalla jo
ensimmäisestä hetkestä lähtien,
puheluihin vastaa meillä ammattitaitoinen ja talon palvelut
tunteva asiakasneuvoja. Sujuva
ajanvaraus onkin yksi asiakkaidemme arvostamista tekijöistä.
– Me asiakasneuvojat kysymme usein puhelun aikana
tarkentavia kysymyksiä, koska
haluamme ohjata asiakkaat oikean hoidon alkuun mahdollisimman nopeasti. Me emme
myöskään käsittele potilastietoja, joten kysymyksiä on puhe-
lun aikana tehtävä, vaikka hoito
olisikin jo meneillään, muistuttaa asiakasneuvoja Henna
Sarpela.
Kun asiakas tulee vastaanottokäynnille, hän on ensimmäisenä yhteydessä asiakasneuvojiimme ilmoittautuessaan
vastaanotolle. Ilmoittautumisessa asiakasneuvojat varmistavat
asiakkaan henkilöllisyyden, tarkistavat yhteystiedot ja ohjaavat
hänet oikeaan paikkaan.
Vastaanottokäynnin jälkeen
asiakasneuvojiin törmää jälleen
kassalla. Tilanteet asiakasneuvojien kanssa saattavat olla lyhyitä
ja nopeasti ohi, mutta heidän
tekemänsä työ jokaisen asiakkaan eteen on paljon muutakin
kuin se nopea ilmoittautuminen
tai yksi kassakäynti. Asiakasneuvojat tekevätkin paljon niin
sanottua näkymätöntä työtä asiakkaan käynnin taustalla.
– Me olemme yleensä asiakkaiden ensimmäinen ja viimeinen kontakti hänen käyntinsä aikana, ja teemme paljon
paperityötä asiakkaan asioihin
liittyen, asiakasneuvoja Maarit
Vehmaskangas toteaa.
Yhteistyötä ja
työnkiertoa
Asiakasneuvojien työ on suurelta osin erilaisten asioiden selvittämistä ja kirjaamista. Asiat on
hoidettava loppuun asti, eikä
asiakkaan tapausta voi jättää
kesken. Haastaviakin tilanteita
tulee vastaan, mutta niistä selvitään yhdessä.
– Teemme paljon yhteistyötä sekä toistemme että muiden yksiköiden henkilökunnan
kanssa. Asioita kysytään puolin
ja toisin sekä apua annetaan ja
saadaan, kertoo Maarit Vehmaskangas.
Työnkierto pitää asiakasneuvojien ammattitaitoa hyvin
yllä ja mahdollistaa sen, että
kaikki asiakasneuvojat pystyvät
työskentelemään millä tahansa
osa-alueella. Erilaiset vastuuja erityistehtävät tekevät työstä
myös mielenkiintoisen.
– Organisointi- ja stressinsietokyky ovat tässä työssä
tärkeitä, sillä päivät eivät ole
samanlaisia, eikä aamulla voi
tietää, mitä päivän aikana tulee
vastaan, Henna Sarpela toteaa
Sirpa Harri ajanvarauksessa.
asiakasneuvojilta vaadittavista
ominaisuuksista.
– Kiireen keskelläkin pyrimme antamaan asiakkaille yksilöllistä palvelua ja olemaan niin
sanotusti tuntosarvet herkällä
asiakkaiden kanssa toimiessa.
Tavoitteenamme on, että ovesta
lähtee ulos tyytyväinen asiakas,
Sirpa Harri haluaa muistuttaa.
NOORA AALTONEN
Lisätietoja:
ajanvaraus
p. (02) 622 622
Henkilökunta
• esimies Ulla Mansikka
• 18 asiakasneuvojaa
Porissa
• 2 asiakasneuvojaa
Raumalla
Asiakasneuvojillamme
on terveydenhuollon
koulutus (esim. lähihoitaja, sairaanhoitaja).
Hyvässä hoidossa
Leikkaa
talteen!
Porin Lääkäritalossa Sinua palvelevat
Lääkärit
Allergologia
Anu Virolainen
Anestesiahammashoito
Ismo Raitakari
Anestesiologia
Maarit Lahti
Timo Virtanen
Nikolai Zaitsev
Endokrinologia
Paavo Pääkkönen
Fysiatria
Jarkko Levola
Geriatria
Kalle Honkanen
Maritta Salonoja
Gynekologia
Johanna Haikonen
Merja Huttunen
Merja Kosunen
Minna Maunola
Sinikka Oksa
Outi Pakarinen
Satu Pietarinen
Kimmo Vihko
Outi Yli-Kesti
Ari Ylä-Outinen
Gynekologiset
leikkaukset
Tapio Nieminen
Jorma Panula
Arvo Saarelainen
Pekka Salminen
Uolevi Salo
Juhani Santavirta
Eeva-Liisa Sävelä
Matti Sävelä
Heli Virtanen
Kliininen fysiologia
Pekka Varjo
Korva-, nenä- ja
kurkkutaudit
Olli-Pekka Heikkilä
Jaana Ilomäki
Timo Lahin
Raili Laiho-Rekola
Hanna Sahlsten
Kirsi Ylitalo
Käsikirurgia
Ilkka Antti-Poika
Jorma Panula
Lastenkirurgia
Juha Korhonen
Sari Malmi
Lastentaudit
Ahti Huida
Matti Kesälä
Samuli Ylitalo
Magneettitutkimukset
Reijo Raitala
Timo Raudaskoski
Simo Savijoki
Ihotaudit
Muistitutkimukset
Jukka Juhela
Pertti Viljanen
Anu Virolainen
Tuula Vuorio
Keuhkosairaudet
Elina Aalto
Matti Pietiläinen
Kirurgia
Pertti Aarnio
Antti Hakkiluoto
Jorma Hannukainen
Teemu Joutsi
Juha Korhonen
Harri Mäkelä
Maritta Salonoja
Uolevi Salo
Roman Sofer
Seppo Suominen
Matti Sävelä
Plastiikkakirurgia
Psykiatria
Sydäntaudit
Matti Joukamaa
Seppo Ojanen
Jorma Renfors
Marko Sorvaniemi
Leena Vahero
Psykoterapia
Marja-Riitta Neumann
Seppo Ojanen
Jorma Renfors
Leena Vahero
Radiologia
Elina Heikkilä
Timo Lehtonen
Reumasairaudet
Tapio Ahola
Ruuansulatuselinten
kirurgia
Antti Hakkiluoto
Arvo Saarelainen
Juhani Santavirta
Eeva-Liisa Sävelä
Ruuansulatuselinten
sairaudet
Jukka Korpela
Matti Kukola
Silmäkirurgia
Neurologia
Sisätaudit
Ortopedia
Ilkka Antti-Poika
Pertti Eerola
Juha Kalliokoski
Anti Kukkela
Harri Mäkelä
Timo Lahin
Suu- ja leukakirurgia
Esa Rauhala
Jan Siren
Tapani Jolma
Kirsi Malmberg-Ceder
Sotilaslääketiede
Tapio Nieminen
Ira Saarinen
Taina Naatula-Hyyti
Ville Paavilainen
Ulla Reunanen
Hanna Saarela
Neurofysiologia
Margarita Tynni
Seppo Vanhatalo
Tapio Ahola
Kalle Honkanen
Jukka Korpela
Hannu Koskivirta
Matti Kukola
Paavo Pääkkönen
Jouko Remes
Maritta Salonoja
Esa Soppi
Ossi Lehmijoki
Jouko Remes
Terveydenhuolto
Anu Toivanen
Työterveyshuolto
Anja Renfors
Janne Vehanen
Työterveyslääkärit
Marja-Riitta Neumann
Anja Renfors
Pauli Riikonen
Anna Routama-Paana
Marja-Riitta Saikkonen
Naana Salo
Juha Varjo
Janne Vehanen
Timo Walli
Kaija Westergård
Jonne Willman
Hilkka Ylisassi-Pietiläinen
Urheilulääkärit
Jussi Kosola
Jyrki Levola
Timo Nykänen
Jonne Willman
Urologia
Teemu Joutsi
Heikki Korhonen
Pekka Salminen
Verisuonikirurgia
Pertti Aarnio
Jorma Hannukainen
Veritaudit
Seppo Vanhatalo
Yleislääketiede
Esko Karra
Pauli Korkeamäki
Jyrki Levola
Anu Toivanen
Yleislääkärit
Teija Kauti
Jussi Kosola
Viljami Laine
Marja-Riitta Neumann
Timo Nykänen
Antton Palomäki
Jaana Porri
Pauli Riikonen
Antti Saivo
Naana Salo
Timo Toivanen
Juha Varjo
Jonne Willman
Muut
asiantuntijat
Akupunktio
Mervi Gustafsson
Juha-Pekka Kallio
Mika Kerokoski
Pekka Kuoppala
Tapio Uusitalo
Alaraajafysioterapia
Tiina Stenman
Fysioterapia
Mervi Gustafsson
Merja Haavisto
Petteri Joukamaa
Päivi Joukamaa
Juha-Pekka Kallio
Mika Kerokoski
Pekka Kuoppala
Outi Luoma
Elina Salin
Tiina Stenman
Tapio Uusitalo
Kristiina Ylistalo
Kiropraktiikka
Matti Kuuri-Riutta
Kuntohoitaja
Muistitutkimukset
Leena Hannula
OMT-fysioterapia
Mika Kerokoski
Paripsykoterapia
Heikki Kruus
Psykologia
Paula Simonen
Psykoterapia
Tuulikki Ahopelto
Marjatta Immonen
Anja Järvinen
Heikki Kruus
Anja Lehtilä
Päivi Nieminen
Päivi Väkiparta
Ravitsemusterapia
Roope Mäkelä
Seksuaali- ja
pariterapia
Leena Hannula
Seksuaaliterapia
Solja Salminen
Senioriklinikka
Terhi Saari-Hannibal
Sosiaalipsykologia
Kalervo Nikkilä
Syömishäiriöklinikka
Toimintaterapia
Venla Nordström
Työterveyspsykologia
Helena Säynäjäkangas
Urheiluhieronta
Reino Jokiranta
Jorma Pohjonen
Urheiluklinikka
Lymfaterapia
Äitiysneuvola
Pekka Kuoppala
Marianne Tikkanen
Kristiina Kuusisto
Outi Porri-Aulapalo
Porin Lääkäritalo I Itsenäisyydenkatu 33, 28100 Pori I Varaa aikasi numerosta 622 622 tai www.porinlaakaritalo.fi
Hyvässä
hoidossa
1/2015
Osallistu kyselyyn ja voit voittaa!
Ota osaa kyselyyn ja rastita mieleisesi vaihtoehto. Olet mukana arvonnassa, jossa
on palkintona hieronta. Edellisen arvonnan voitti Tarja Poutanen Porista. Voittajalle on ilmoitettu henkilökohtaisesti. Onnea!
Julkaisija:
Porin Lääkäritalo Oy
Postita lomake 15.4.2015 mennessä osoitteeseen Porin Lääkäritalo/arvonta, Itsenäisyydenkatu 33, 28100 PORI. Voit vastata kyselyyn myös nettisivuiltamme osoitteessa www.porinlaakaritalo.fi.
Nimi
Toimitus:
Minna Kalliomäki
ja Noora Aaltonen
Osoite
Taitto:
Jabadabaduu
Puhelin
Kannen pääkuva:
Kuvapankki
Onko sinulla ollut ongelmia näkökyvyn kanssa?
Ei
Kyllä
En osaa sanoa