1. No category

PAKKALA
Kortteli
Tontti
Lähiosoite
Kaavamerkintä
Pinta-ala Rak.oik.
m2
as.tilaa km2
Lisäksi
Lisäksi
enintään 25 enintään
m2 /as
30 m2
asuntoa
suuruinen
varastoa,
autosuoja
viherhuonetta,
saunaosastoa, työtilaa
asuinhuonetta varten
Myyntihinta
€
PAKKALA
51221
2
Spanskinkuja 1
AP
371
148
25
30
81 400
51221
3
Spanskinkuja 3
AP
372
149
25
30
81 950
51221
4
Spanskinkuja 5
AP
367
147
25
30
80 850
51221
6
Spanskinkuja 9
AP
379
152
25
30
83 600
51221
7
Spanskinkuja 11
AP
381
152
25
30
83 600
51221
8
Spanskinkuja 13
AP
409
164
25
30
90 200
AJANTASA-ASEMAKAAVA
ASUNTOJEN LUKUMÄÄRÄ JA RAKENNUKSEN KERROSLUKU
Tonteille saa rakentaa yhden asunnon.
Tonttien 51221-2..8 omistajalla on mahdollisuus laajentaa asuntoaan asuinhuoneella, työtilalla
tai harrastuksiin liittyvällä tilalla. Niiden tulee sijaita yksikerroksisella rakennusalalla. Lisärakennus voidaan sijoittaa joko kiinni kaksikerroksiseen asuinrakennukseen tai erilleen siitä. Jos
lisärakennus rakennetaan erillisenä ja siihen sijoitetaan asuinhuone, tulkitaan se omaksi asunnoksi.
Asuinrakennuksen (päärakennuksen) tulee olla kaksikerroksinen.
TIIVISTETTY RAKENNUSTAPAOHJE
Tämä tiivistetty rakentamisohje ei sisällä kaikkea, mikä koskee nyt myytäviä tontteja.
Pakkala 3C: Rakentamistapa- ja lähiympäristöohje löytyy kokonaisuudessaan Vantaan kaupungin rakennusvalvonnan internet sivuilta (www.vantaa.fi/rakennusvalvonta – > Ohjeita – >
Alueelliset rakentamisohjeet) sekä hakuvaiheessa www.vantaa.fi/asuntotontit internet sivuilta.
Pakkala 3 C -alueen laadullisena tavoitteena on huolella suunniteltu ja hyvin viimeistelty ympäristökokonaisuus. Pakkala 3C rakentamistapa- ja lähiympäristöohjeessa määritellään pintamateriaaleja ja -rakenteita, annetaan esimerkkejä ja ideoita sekä perustellaan asemakaavamääräyksiä.
Kaupunkikuvallisena tavoitteena on mm., että katunäkymiä rytmittävät kaksikerroksiset rakennukset. Niihin voi liittyä pihan puolella matalampia osia, esim. sauna- tai työhuonesiipi, tai
ulokkeina, esim. vain
ensimmäisessä kerroksessa rakennusrungosta ulkoneva viherhuone, erkkeri tms. Rakennusten värit ovat sukua Pakkalanrinteen ja Kartanonkosken voimakkaille maaväreille, mikä luo
Pakkalan uusille alueille tyypillistä väriskaalaa.
Pakkalassa rakentamistapa edellyttää sopeutumista perinteisestä omakotitonttia pienempään
tilaan sekä vaatii huolellista paneutumista arkkitehtisuunnitteluun ja rakennustyön järjestelyihin.
Asuinrakennusten tulee olla kaksikerroksisia (a). Kaksikerroksiseen rakennukseen saa kuulua
myös vähäinen yksikerroksinen poikkeama pihan puolella, esim. erkkeri tai selkeästä kaksikerroksisesta osasta ulkoneva muu kappale (b). Kaksikerroksinen rakennus voidaan ratkaista
myös niin, että rakennuksessa on sisäänvedetty parveke, jonka kattona on koko asuinrakennuksen katto (c). Myös kaksikerroksiset huonetilat (esim. olohuoneet) sallitaan (d).
Maastonmuodot ja kadun korkeusasema on otettava huomioon jokaisella rakennuspaikalla.
Tonttien tulee liittyä katukorkoon luontevasti. Rakennus ja piha tulee tarvittaessa porrastaa
maaston korkeuskäyrien mukaan. Pihanrakentaminen voidaan tehdä matalin pengerryksin terassoimalla maastoa siten, että myötäillään luonnollista maanpintaa. Sokkelien ja tukimuurien
näkyvät osat saavat olla enintään noin 70 cm korkeita.
Rinneratkaisua käytetään esimerkiksi korttelissa 51221.
Esimerkkikuva, josta näkyy rakennusten sijoittamisesta rinteeseen maaston mukaisesti. Piha
rajautuu katuun autosuojin, aidoin ja pergoloin.
Lähiympäristöohjeen lopussa on kartta katualueen alustavista koroista, jotka tulee ottaa huomioon tontinkäyttösuunnitelmissa. Rakennuksen lattian tulee olla vähintään 30 cm kadun pintaa korkeammalla. Tontin korot tulee sovittaa hyväksyttyihin katusuunnitelmiin. Tontin ratkaisussa tulee ottaa huomioon myös hyväksytyt puistosuunnitelmat.
Asuinrakennukset tulee sijoittaa rakennusalalle siten, että katujulkisivulinjasta tulee kortteleittain yhtenäinen.
Pakkala 3C -asemakaavassa on erikoispiirteenä ns. lisärakennusoikeus. Jos tontin rakennusoikeus on käytetty siinä vaiheessa, kun tontin tai asunnon haltijalle tulee tarve laajentaa asuntoaan asuinhuoneella, työtilalla tai harrastuksiin liittyvällä tilalla (esim. askartelutila), toimii
asemakaavan sallima lisärakennusoikeus "varaventtiilinä" uuteen tilanteeseen.
Kaavakartalla esitetyn rakennusoikeuden lisäksi saa rakentaa enintään 25 krs-m2 asuntoa
kohden varastoa, viherhuonetta, saunaosastoa, työtilaa tai asuinhuonetta varten. Niiden tulee
sijaita yksikerroksisella rakennusalalla. Toiminta ei saa aiheuttaa häiriötä asumiselle. Rakennusoikeuden lisäksi saa asuntoa kohden rakentaa enintään 30 m2 suuruisen autosuojan.
Työtila on tarkoitettu sellaiselle toiminnalle, joka ei häiritse omaa tai naapurin asumista, esim.
asunnon yhteydessä oleva kampaamo, toimisto, käsityötila tai askarteluhuone.
Lisärakennus voidaan sijoittaa joko kiinni kaksikerroksiseen asuinrakennukseen tai erilleen siitä. Jos lisärakennus rakennetaan erillisenä ja siihen sijoitetaan asuinhuone, tulkitaan se omaksi asunnoksi, jota koskee mm. autopaikkamääräys (1,5 ap/asunto). Jos lisärakennus pihan
puolella rakennetaan kiinni kaksikerroksiseen rakennukseen, voi se sijaita joko kokonaan tai
osin kaksikerroksisella rakennusalalla, vaikka lisärakennus tehdäänkin yksikerroksisena.
Korttelin yhtenäisen ilmeen ja kaavan alkuperäisen ajatuksen vuoksi on suositeltavaa, että
muissa kuin "englantilaistyyppisissä" reunakortteleissa jokainen naapuria vastaan olevan päärakennuksen seinä on ratkaistu niin, että sitä vasten johonkin kohtaan voi naapuri rakentaa
käyttäessään "lisärakennusoikeuttaan".
Etupihat
Korttelin 51221 etupihat kivetetään. Etupihoilla tulee olla myös pienehkö istutusten alue.
Pensasaidat ja -aidanneet
Pensasaidoissa käytetään aina samaa lajia koko korttelissa.
ALUSTAVA MAAPERÄTUTKIMUS JA LISÄTUTKIMUSTEN TARPELLISUUS
MAAPERÄKARTTOJEN MERKKIEN SELITYKSET
Maaperä
TONTIT K 51221/2-8
Maaperä
Korttelialueella on tehty kesällä 2014 yleispiirteinen pohjatutkimus. Ympäröivillä katualueilla
sijaitsee myös vanhoja kairauspisteitä. Lisäksi alueelta on olemassa pintamaalajikartta.
Pintamaalajikartan mukaan korttelialue K 51221 sijoittuu savialueelle (Sa), moreenialueelle
(Mr) ja Kallioalueelle (tumma rasteri). Korttelialueen sijaitsee rinteessä, joka viettää korttelialueen itäpäässä idästä länteen ja korttelialueen keskiosassa ja länsipäässä koillisesta lounaaseen.
Rakennusten perustaminen alustavasti
Tontit K51221/2-5:
Tontit K51221/2-5 sijaitsevat savialueella. Tontit sijaitsevat rinteessä ja maanpinta tonteilla
viettää koillisesta lounaaseen. Maanäytettä ei ole otettu lähiympäristöstä. Tonteilla on hienorakeisia maalajeja (savi, siltti) noin 3-7 metrin kerrostuma. Alueella on kairauksien mukaan myös
pehmeä välisavikerrostuma. Rakennuksien todennäköisin perustamistapa tonteilla on paalutus
ja alimmat lattiat tehdään todennäköisesti kantavina. Rakennuspaikan stabiliteetti tulee varmistaa liukupintalaskelmin ja tontin täyttötyöt saattavat vaatia pohjanvahvistusta (stabilointi, kevennys) stabiliteetin takia.
Tontit K 51221/7-8:
Tontit K51221/7-8 sijaitsevat pintamaalajikartan mukaan kallioisella alueella (tumma rasteri).
Kallio-pinnan voidaan olettaa olevan 0-1m etäisyydellä maanpinnasta. Peruskartan mukaan
tonteilla on myös avokallioalueita. Tonteilla ei ole tehty kairauksia. Rakennuksien todennäköisin perustamistapa tulee olemaan perustaminen pintamaan alapuolisen tiiviin kerrostuman
päälle maanvaraisesti tai tasaiseksi louhitun kallion päälle murskearinan varaan.
Tontti K51221/6:
Tontti K51221/6 sijaitsee pintamaalajikartan mukaan maalajien vaihtumisvyöhykkeellä. Tontilla
on sekä kallio- ja moreenialuetta että savialuetta. Rakennuksen sijainti vaikuttaa perustamistapaan. Savialueen kairauspisteessä, naapuritontin rajalla, on ollut hienorakeisia maalajeja noin
3m. Rakennuksen todennäköisin perustamistapa tontilla on sekaperustus. Kallioalueella rakennus voidaan alustavasti perustaa tasaiseksi louhitun kallion päälle rakennetun murskearinan varaan, moreenialueella pintakerroksen ala-puolisen tiiviin kitkamaakerroksen varaan ja
savialueella massanvaihdon varaan tai lyhyillä tukipaaluilla.
Lisätutkimusten tarpeellisuus
Kaupungin tontille tekemien pohjatutkimusten tarkoitus on ollut selvittää rakennuspaikan maaperä yleispiirteisesti alustavan perustamistavan ja tontin hinnoittelun määrittämiseksi.
Rakennusten perustamiseen vaikuttaa rakennuspaikan lisäksi mm. rakennuksen runkomateriaali (puu, teräs, tiili jne.) ja pihatäytön paksuus.
Rakennuksen kohdalla tulisikin tehdä rakennuspaikkakohtainen pohjatutkimus silloin, kun rakentaja on päättänyt em. asioista. Rakennuspaikkakohtaisen pohjatutkimuksen perusteella
määräytyy lopullinen perustamistaparatkaisu.
Tonttien K51221/2-5 osalta rakennuspaikan stabiliteetti vaatii selvityksen.