Uusi yhdenvertaisuuslaki järjestöjen näkökulmasta
Uusi yhdenvertaisuuslaki järjestöjen näkökulmasta Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö 1 Uudistuksen tausta • Vuoden 2004 yhdenvertaisuuslainsäädäntö keskittyi EU –direktiivien toimeenpanoon ja oli sen vuoksi epäsuhtainen • OM toimikunta 2007-2009, TEM työryhmä 2011-2012, OM verkostokeskustelut 2012-2013, lausuntokierros 2013, HE 19/2014vp annettiin 3.4.2014 ja lainsäädäntö astui voimaan 1.1.2015 • Samalla uudistettiin tasa-arvolakia, joka koskee sukupuolten tasaarvoa ml. sukupuolivähemmistöt 2 Muita ajankohtaisia perusoikeuksien kannalta keskeisiä lakiuudistuksia ja toimenpiteitä • Uudistunut tasa-arvolaki tuli voimaan 1.1.2015 • Viittomakielilaki tulee voimaan 1.5.2015 • Eduskunta hyväksyi 3.3.2015 vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen • Eduskunta hyväksyi 12.12.2014 tasa-arvoisen avioliittolain • Hallituksen ihmisoikeusselonteko annettu (VNS 6/2014) Uusi yhdenvertaisuuslaki • Laki tuli voimaan 1.1.2015 (HE 19/2014; HE 111/2014; TyVM 11/2014; EV 223/2014) • • • • • Tavoitteena on tarjota yhtäläinen suoja syrjintää vastaan elämänalasta ja syrjintäperusteesta riippumatta Kaksi kärkeä: syrjinnän suoja ja yhdenvertaisuuden edistäminen Soveltamisala laajenee ja syrjinnän kiellot täsmentyvät Edistämisvelvollisuus laajenee Oikeussuoja paranee ja uusi yhdenvertaisuusvaltuuttu on aloittanut toimintansa 4 Yhdenvertaisuuslain tavoitteet • Lain ”kaksi kärkeä”: yhdenvertaisuuden edistäminen ja syrjinnän kielto • Tavoitteena on tarjota yhtäläinen suoja syrjintää vastaan elämänalasta ja syrjintäperusteesta riippumatta • Soveltamisala on laajentunut ja syrjinnän kiellot täsmentyneet • Edistämisvelvollisuus on laajentunut • Oikeussuoja on parantunut: yhdenvertaisuusvaltuutettu, yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta, työsuojeluviranomaiset 5 Syrjinnän kielto • Ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella • Välitön ja välillinen syrjintä, olettamaan perustuva syrjintä, kehottaminen syrjintään, läheissyrjintä, kohtuullisten mukautusten epääminen, häirintä • Syrjivä työpaikkailmoittelu on kielletty • Lakia ja sen syrjintäkieltoa sovelletaan kaikkeen julkiseen ja yksityiseen toimintaan lukuun ottamatta yksityis- ja perhe-elämää sekä uskonnon harjoittamista 6 Edistämisvelvollisuudet • Yhdenvertaisuuden edistäminen (luku 2). Laki edellyttää yhdenvertaisuussuunnitelmaa viranomaisilta, koulutuksen järjestäjiltä sekä työnantajilta (joilla on vähintään 30 henkilöä) • Työnantajan velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta koskee kaikkia työpaikkoja. Ne työpaikat, joissa on vähintään 30 henkilöä, ovat velvollisia tekemään lain edellyttämän suunnitelman yhdenvertaisuuden edistämisestä. • Yhdenvertaisuuden edistäminen koskee kaikkia syrjintäperusteita • Yhdenvertaisuuslaki täydentää palvelusuhdelainsäädännössä säädettyä työnantajan velvollisuutta kohdella työntekijöitä tasapuolisesti Viranomaisen velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta (5 §) edellyttää: 1) Arvioita yhdenvertaisuuden toteutumista toiminnassa 2) Suunnitelmaa toimenpiteistä joilla viranomainen edistää yhdenvertaisuutta Koulutuksen järjestäjän velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta (6 §) edellyttää: 1) Arviota yhdenvertaisuuden toteutumisesta toiminnassa 2) Suunnitelmaa toimenpiteistä oppilaitoksen yhdenvertaisuuden edistämiseksi 3) Oppilaiden ja heidän huoltajien sekä opiskelijoiden kuulemista edistämistoimenpiteiden suunnittelussa Työnantajien velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta (7 §) edellyttää: Kaikilta työnantajilta 1) Arviota yhdenvertaisuuden toteutumisesta työpaikalla 2) Työolojen sekä toimintatapojen (joita noudatetaan henkilöstöä valittaessa ja henkilöstöä koskevia ratkaisuja tehtäessä) kehittämistä yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Työnantajien velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta edellyttää: Työnantajilta, jonka palveluksessa on säännöllisesti vähintään 30 henkilöä 1) Suunnitelmaa tarvittavista toimenpiteistä 2) Edistämistoimia ja niiden vaikuttavuutta on käsiteltävä henkilöstön tai heidän edustajiensa kanssa 3) Luottamusmiehellä, luottamusvaltuutetulla tai muulla henkilöstön edustajalla, joka on osallistunut yhdenvertaisuustoimien suunnitteluun, on oikeus pyynnöstä saada tietää, mihin toimiin työnantaja on ryhtynyt yhdenvertaisuuden edistämiseksi työpaikalla Positiivinen erityiskohtelu (9 §) Sellainen oikeasuhtainen erilainen kohtelu, jonka tarkoituksena on tosiasiallisen yhdenvertaisuuden edistäminen taikka syrjinnästä johtuvien haittojen ehkäiseminen tai poistaminen, ei ole syrjintää. Kohtuulliset mukautukset vammaisten ihmisten yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi (15 §) Viranomaisen, koulutuksen järjestäjän, työnantajan sekä tavaroiden tai palvelujen tarjoajan on tehtävä asianmukaiset ja kulloisessakin tilanteessa tarvittavat kohtuulliset mukautukset, jotta vammainen henkilö voi yhdenvertaisesti muiden kanssa asioida viranomaisissa sekä saada koulutusta, työtä ja yleisesti tarjolla olevia tavaroita ja palveluita samoin kuin suoriutua työtehtävistä ja edetä työuralla. Työnantajan on pyynnöstä viipymättä annettava kirjallinen selvitys menettelynsä perusteista vammaiselle, joka katsoo kohtuullisten mukautusten epäämisen vuoksi tulleensa syrjityksi työtä tai virkaa hakiessaan taikka työ- tai virkasuhteessa. Syrjivän työpaikkailmoittelun kielto (17 §) Työnantaja ei saa avoimesta työpaikasta, virasta tai tehtävästä ilmoittaessaan oikeudettomasti edellyttää hakijoilta tässä laissa tarkoitettuja henkilöön liittyviä ominaisuuksia tai seikkoja. Yhdenvertaisuuden edistämisen valvonta • Yhdenvertaisuuslain noudattamista valvovat yhdenvertaisuusvaltuutettu, yhdenvertaisuus- ja tasaarvolautakunta sekä työsuojeluviranomaiset • Yhdenvertaisuusvaltuutettu voi saattaa 5 ja 6 §:ssä säädettyjen suunnitteluvelvoitteiden laiminlyöntiä koskevan asian yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan käsiteltäväksi 20 §:n 3 momentissa säädettyjä toimenpiteitä varten. • Työelämän yhdenvertaisuuden edistämisen valvonta on työsuojeluviranomaisten tehtävä Yhdenvertaisuuden edistämisen ohjeistus • Yhdenvertaisuusvaltuutettu voi esimerkiksi antaa suosituksia ja avustaa edistämistoimien suunnittelussa • Ministeriöt voivat antaa suosituksia ja ohjeita omalla toimialallaan • Yhdenvertaisuus- ja syrjinnän vastaisen politiikan kehittämiseen liittyvät toiminnat siirtyivät vuoden alusta sisäministeriöstä oikeusministeriön vastuulle. • Oikeusministeriön demokratia, perusoikeus- ja kieliasioiden yksikkö vastaa yhdenvertaisuussuunnittelun ja yhdenvertaisuusvaikutusten arvioinnin kehittämisestä. • Olemassa olevat ohjeet päivitetään • Opas yksityisen sektorin työnantajille on valmistunut osana YES 7 hanketta Uusi yhdenvertaisuuslaki ja järjestöt • Uusi laki parantaa järjestöjen tekemän yhdenvertaisuus- ja syrjinnän vastaisen työn edellytyksiä • Syrjintäsuoja kattavampi kaikkien syrjintää kokevien ryhmien osalta • Järjestöillä tärkeä rooli syrjinnän uhrin avustamisessa • Yhdenvertaisuuslakia voidaan hyödyntää järjestöpolitiikassa hyvin suuressa osassa järjestökenttää • Järjestöjen rooli yhdenvertaisuuspolitiikan asiantuntijoina kasvaa (yhteistyö viranomaisten kanssa yhdenvertaisuusarvioiden ja suunnitelmien tekemisessä) Uusi yhdenvertaisuuslaki ja järjestöt • Järjestöt myös palvelun tarjoajia sekä työnantajia: syrjinnän kiellot ja edistämisvelvollisuudet koskevat myös järjestöjä • Järjestökenttä voi toimia edelläkävijöinä yhdenvertaisuustyön menetelmien kehittämisessä ja sisältöjen luomisessa (nuorisojärjestöt, urheilu- ja liikuntajärjestöt jne.) • Yhdenvertaisuuden edistäminen voi olla joillakin sektoreilla kriteerinä järjestöille myönnettävissä valtionavustuksissa tulevaisuudessa LISÄTIETOJA Yhdenvertaisuuslaki: http://www.edilex.fi/saadoskokoelma/20141325.pdf www.yhdenvertaisuus.fi www.om.fi 14.4.2015 20
© Copyright 2024