Uusi yhdenvertaisuuslaki
järjestöjen näkökulmasta
Erityisasiantuntija Panu Artemjeff
Oikeusministeriö
1
Uudistuksen tausta
• Vuoden 2004 yhdenvertaisuuslainsäädäntö keskittyi EU –direktiivien
toimeenpanoon ja oli sen vuoksi epäsuhtainen
• OM toimikunta 2007-2009, TEM työryhmä 2011-2012, OM
verkostokeskustelut 2012-2013, lausuntokierros 2013, HE 19/2014vp
annettiin 3.4.2014 ja lainsäädäntö astui voimaan 1.1.2015
• Samalla uudistettiin tasa-arvolakia, joka koskee sukupuolten tasaarvoa ml. sukupuolivähemmistöt
2
Muita ajankohtaisia perusoikeuksien
kannalta keskeisiä lakiuudistuksia ja
toimenpiteitä
• Uudistunut tasa-arvolaki tuli voimaan 1.1.2015
• Viittomakielilaki tulee voimaan 1.5.2015
• Eduskunta hyväksyi 3.3.2015 vammaisten
henkilöiden oikeuksia koskevan YK:n
yleissopimuksen
• Eduskunta hyväksyi 12.12.2014 tasa-arvoisen
avioliittolain
• Hallituksen ihmisoikeusselonteko annettu (VNS
6/2014)
Uusi yhdenvertaisuuslaki
• Laki tuli voimaan 1.1.2015
(HE 19/2014; HE 111/2014; TyVM 11/2014; EV 223/2014)
•
•
•
•
•
Tavoitteena on tarjota yhtäläinen suoja syrjintää vastaan
elämänalasta ja syrjintäperusteesta riippumatta
Kaksi kärkeä: syrjinnän suoja ja yhdenvertaisuuden edistäminen
Soveltamisala laajenee ja syrjinnän kiellot täsmentyvät
Edistämisvelvollisuus laajenee
Oikeussuoja paranee ja uusi yhdenvertaisuusvaltuuttu on
aloittanut toimintansa
4
Yhdenvertaisuuslain tavoitteet
• Lain ”kaksi kärkeä”: yhdenvertaisuuden edistäminen ja syrjinnän
kielto
• Tavoitteena on tarjota yhtäläinen suoja syrjintää vastaan elämänalasta
ja syrjintäperusteesta riippumatta
• Soveltamisala on laajentunut ja syrjinnän kiellot täsmentyneet
• Edistämisvelvollisuus on laajentunut
• Oikeussuoja on parantunut: yhdenvertaisuusvaltuutettu,
yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta, työsuojeluviranomaiset
5
Syrjinnän kielto
• Ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon,
vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan,
perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen
suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella
• Välitön ja välillinen syrjintä, olettamaan perustuva syrjintä, kehottaminen
syrjintään, läheissyrjintä, kohtuullisten mukautusten epääminen, häirintä
• Syrjivä työpaikkailmoittelu on kielletty
• Lakia ja sen syrjintäkieltoa sovelletaan kaikkeen julkiseen ja yksityiseen
toimintaan lukuun ottamatta yksityis- ja perhe-elämää sekä uskonnon
harjoittamista
6
Edistämisvelvollisuudet
• Yhdenvertaisuuden edistäminen (luku 2). Laki edellyttää
yhdenvertaisuussuunnitelmaa viranomaisilta, koulutuksen
järjestäjiltä sekä työnantajilta (joilla on vähintään 30
henkilöä)
• Työnantajan velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta koskee
kaikkia työpaikkoja. Ne työpaikat, joissa on vähintään 30
henkilöä, ovat velvollisia tekemään lain edellyttämän
suunnitelman yhdenvertaisuuden edistämisestä.
• Yhdenvertaisuuden edistäminen koskee kaikkia
syrjintäperusteita
• Yhdenvertaisuuslaki täydentää
palvelusuhdelainsäädännössä säädettyä työnantajan
velvollisuutta kohdella työntekijöitä tasapuolisesti
Viranomaisen velvollisuus edistää
yhdenvertaisuutta (5 §) edellyttää:
1) Arvioita yhdenvertaisuuden toteutumista
toiminnassa
2) Suunnitelmaa toimenpiteistä joilla
viranomainen edistää yhdenvertaisuutta
Koulutuksen järjestäjän velvollisuus
edistää yhdenvertaisuutta (6 §)
edellyttää:
1) Arviota yhdenvertaisuuden toteutumisesta toiminnassa
2) Suunnitelmaa toimenpiteistä oppilaitoksen
yhdenvertaisuuden edistämiseksi
3) Oppilaiden ja heidän huoltajien sekä opiskelijoiden
kuulemista edistämistoimenpiteiden suunnittelussa
Työnantajien velvollisuus edistää
yhdenvertaisuutta (7 §) edellyttää:
Kaikilta työnantajilta
1) Arviota yhdenvertaisuuden toteutumisesta työpaikalla
2) Työolojen sekä toimintatapojen (joita noudatetaan
henkilöstöä valittaessa ja henkilöstöä koskevia ratkaisuja
tehtäessä) kehittämistä yhdenvertaisuuden edistämiseksi.
Työnantajien velvollisuus edistää
yhdenvertaisuutta edellyttää:
Työnantajilta, jonka palveluksessa on säännöllisesti vähintään
30 henkilöä
1) Suunnitelmaa tarvittavista toimenpiteistä
2) Edistämistoimia ja niiden vaikuttavuutta on käsiteltävä
henkilöstön tai heidän edustajiensa kanssa
3) Luottamusmiehellä, luottamusvaltuutetulla tai muulla
henkilöstön edustajalla, joka on osallistunut
yhdenvertaisuustoimien suunnitteluun, on oikeus pyynnöstä
saada tietää, mihin toimiin työnantaja on ryhtynyt
yhdenvertaisuuden edistämiseksi työpaikalla
Positiivinen erityiskohtelu (9 §)
Sellainen oikeasuhtainen erilainen kohtelu, jonka tarkoituksena
on tosiasiallisen yhdenvertaisuuden edistäminen taikka
syrjinnästä johtuvien haittojen ehkäiseminen tai poistaminen,
ei ole syrjintää.
Kohtuulliset mukautukset vammaisten
ihmisten yhdenvertaisuuden
toteuttamiseksi (15 §)
Viranomaisen, koulutuksen järjestäjän, työnantajan sekä tavaroiden tai
palvelujen tarjoajan on tehtävä asianmukaiset ja kulloisessakin tilanteessa
tarvittavat kohtuulliset mukautukset, jotta vammainen henkilö voi
yhdenvertaisesti muiden kanssa asioida viranomaisissa sekä saada
koulutusta, työtä ja yleisesti tarjolla olevia tavaroita ja palveluita samoin
kuin suoriutua työtehtävistä ja edetä työuralla.
Työnantajan on pyynnöstä viipymättä annettava kirjallinen selvitys
menettelynsä perusteista vammaiselle, joka katsoo kohtuullisten
mukautusten epäämisen vuoksi tulleensa syrjityksi työtä tai virkaa
hakiessaan taikka työ- tai virkasuhteessa.
Syrjivän työpaikkailmoittelun kielto (17 §)
Työnantaja ei saa avoimesta työpaikasta,
virasta tai tehtävästä ilmoittaessaan oikeudettomasti
edellyttää hakijoilta tässä laissa tarkoitettuja
henkilöön liittyviä ominaisuuksia tai seikkoja.
Yhdenvertaisuuden edistämisen
valvonta
• Yhdenvertaisuuslain noudattamista valvovat
yhdenvertaisuusvaltuutettu, yhdenvertaisuus- ja tasaarvolautakunta sekä työsuojeluviranomaiset
• Yhdenvertaisuusvaltuutettu voi saattaa 5 ja 6 §:ssä
säädettyjen suunnitteluvelvoitteiden laiminlyöntiä
koskevan asian yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan
käsiteltäväksi 20 §:n 3 momentissa säädettyjä
toimenpiteitä varten.
• Työelämän yhdenvertaisuuden edistämisen valvonta on
työsuojeluviranomaisten tehtävä
Yhdenvertaisuuden edistämisen ohjeistus
• Yhdenvertaisuusvaltuutettu voi esimerkiksi antaa suosituksia ja avustaa
edistämistoimien suunnittelussa
• Ministeriöt voivat antaa suosituksia ja ohjeita omalla toimialallaan
• Yhdenvertaisuus- ja syrjinnän vastaisen politiikan kehittämiseen liittyvät
toiminnat siirtyivät vuoden alusta sisäministeriöstä oikeusministeriön
vastuulle.
• Oikeusministeriön demokratia, perusoikeus- ja kieliasioiden yksikkö
vastaa yhdenvertaisuussuunnittelun ja yhdenvertaisuusvaikutusten
arvioinnin kehittämisestä.
• Olemassa olevat ohjeet päivitetään
• Opas yksityisen sektorin työnantajille on valmistunut osana YES 7 hanketta
Uusi yhdenvertaisuuslaki ja järjestöt
• Uusi laki parantaa järjestöjen tekemän yhdenvertaisuus- ja
syrjinnän vastaisen työn edellytyksiä
• Syrjintäsuoja kattavampi kaikkien syrjintää kokevien ryhmien
osalta
• Järjestöillä tärkeä rooli syrjinnän uhrin avustamisessa
• Yhdenvertaisuuslakia voidaan hyödyntää järjestöpolitiikassa
hyvin suuressa osassa järjestökenttää
• Järjestöjen rooli yhdenvertaisuuspolitiikan asiantuntijoina
kasvaa (yhteistyö viranomaisten kanssa
yhdenvertaisuusarvioiden ja suunnitelmien tekemisessä)
Uusi yhdenvertaisuuslaki ja järjestöt
• Järjestöt myös palvelun tarjoajia sekä työnantajia: syrjinnän
kiellot ja edistämisvelvollisuudet koskevat myös järjestöjä
• Järjestökenttä voi toimia edelläkävijöinä
yhdenvertaisuustyön menetelmien kehittämisessä ja
sisältöjen luomisessa (nuorisojärjestöt, urheilu- ja
liikuntajärjestöt jne.)
• Yhdenvertaisuuden edistäminen voi olla joillakin sektoreilla
kriteerinä järjestöille myönnettävissä valtionavustuksissa
tulevaisuudessa
LISÄTIETOJA
Yhdenvertaisuuslaki:
http://www.edilex.fi/saadoskokoelma/20141325.pdf
www.yhdenvertaisuus.fi
www.om.fi
14.4.2015
20