TILINPÄÄTÖS 2014
TILINPÄÄTÖS 2014 Valtuusto 17.6.2015 1 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS ..................................................................................................... 3 2 YLEISET TIEDOT ............................................................................................................................... 5 3 KUNNANHALLINTO JA SEN MUUTOKSET ................................................................................. 6 4 YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS JA KUNNAN OMAN ALUEEN KEHITYS ................ 10 5 OLENNAISET MUUTOKSET KUNNAN TOIMINNASSA JA TALOUDESSA .......................... 11 6 ARVIO TODENNÄKÖISESTÄ TULEVASTA KEHITYKSESTÄ ................................................. 13 7 KUNNAN HENKILÖSTÖ ................................................................................................................ 14 8 TÄRKEIMPIEN RISKIEN JA EPÄVARMUUSTEKIJÖIDEN SEKÄ MUIDEN TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN VAIKUTTAVIEN TEKIJÖIDEN ARVIOINTI .................................................... 14 9 YMPÄRISTÖTEKIJÄT ...................................................................................................................... 15 10 KUNNAN- JA KONSERNIJOHDON SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ ............................................................................................................................. 16 11 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTAMINEN ....................................................................... 18 11.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen ......................................................................................... 19 11.2 Toiminnan rahoitus ..................................................................................................................... 24 11.3 Rahoitusasema ja siinä tapahtuneet muutokset ........................................................................ 27 12 KOKONAISTULOT JA -MENOT .................................................................................................. 30 13 KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TULOS............................................................................. 31 14 TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTOIMENPITEET ............................................................................................ 37 15 TALOUSARVIOVUODEN PAINOPISTEALUEET ..................................................................... 38 16 OSASTOJEN TOIMINTAKERTOMUKSET ................................................................................. 41 16.1 Hallinto-osasto ............................................................................................................................. 41 16.2 Kehitysosasto................................................................................................................................ 56 16.3 Sivistysosasto ................................................................................................................................ 85 16.4 Peruspalveluosasto .................................................................................................................... 121 16.5 Ympäristö- ja tekniikkaosasto ................................................................................................... 150 17 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ....................................................................................... 174 17.1 Käyttötalouden toteutuminen 2014 ......................................................................................... 174 17.2 Tuloslaskelmaosan toteutuminen 2014 ................................................................................... 179 17.3 Investointien toteutuminen 2014 ............................................................................................. 181 17.4 Rahoitusosan toteutuminen 2014 ............................................................................................. 196 17.5 Yhteenveto valtuuston hyväksymien määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta ......... 197 18 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT....................................................................................................... 198 19 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT ............................................................................................ 206 19.1 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot ......................................................................... 206 19.2 Tuloslaskelman liitetiedot ......................................................................................................... 206 19.3 Taseen liitetiedot ....................................................................................................................... 210 19.4 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot .............................................................. 217 ............................................................................................................................................................. 218 19.5 Henkilöstöä ja tilintarkastajan palkkioita koskevat liitetiedot ............................................... 218 19.6 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ............................................................................................ 220 20 ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET ................................................................................................ 226 20.1 Vesiliikelaitoksen vaikutus kunnan talouteen .......................................................................... 226 20.2 Vesiliikelaitoksen vaikutus kunnan toiminnan rahoitukseen .................................................. 227 20.3 Kemiönsaaren vesiliikelaitos ..................................................................................................... 228 22 LIITTEENÄ HENKILÖSTÖRAPORTTI .................................................................................... 261 2 1 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS Kemiönsaaren kunnalla on nyt takanaan puolisen tusinaa vuotta. Vuodet ovat olleet tapahtumarikkaita ja taloudellisesti menestyksekkäitä. Olemme olleet aktiivinen kunta ja aktiivisuus jatkuu, niin omasta toimesta kuin valtiolta tulevan uuden lainsäädännön myötä. Muutostyön ja hyvän taloudellisen tuloksen ansiosta meillä on hyvät edellytykset selvitä tulevaisuuden haasteista. Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole ihan tarkkaa tietoa siitä, minkälaiset haasteet meitä odottavat. Suurin osa hallituksen kuntien toimintaa koskevista lakiesityksistä ei mennyt läpi eduskunnassa. Kunnat saavat näin ollen edelleenkin odottaa, millä tavoin sote-uudistus tullaan toteuttamaan. Kunta-alan uudistusten lisäksi vuotta 2014 ovat edelleen leimanneet maatamme koskevat huonot talousuutiset. Epävarmuustekijöitä on useita ja vaarana on, että laskusuhdanne jatkuu useita vuosia. Julkisen sektorin leikkaukset tulevat koettelemaan kuntia toden teolla. Vaikeista ajoista huolimatta vuosi 2014 oli jälleen hyvä vuosi Kemiönsaarelle. Kemiönsaarella on vakaa talous, ja kunnan tulos on ollut ylijäämäinen jokaisena toimintavuotena. Perusta on kunnossa tulevaisuutta ajatellen. Tulemme tarvitsemaan vahvaa perustaa, koska Kemiönsaari lukeutuu häviäjien joukkoon vuoden 2015 alussa voimaan tulleessa valtionosuusjärjestelmän uudistuksessa. Vuoteen 2019 saakka Kemiönsaari menettää yhteensä 549 euroa asukasta kohden järjestelmämuutoksen sekä valtionosuuksien leikkausten vuoksi. Euromääräinen menetys on noin 3,8 miljoonaa euroa. Hyvä tulos vaikeina aikoina Kemiönsaaren kunnan tulos oli 1,024 miljoonaa euroa ylijäämäinen vuonna 2014. Tämä tarkoittaa, että kertynyt ylijäämä (aikaisempien vuosien yli-/alijäämä) nousee 13,54 miljoonaan euroon. Syynä erittäin hyvään tulokseen on hyvä kustannuskuri, odotettua suuremmat verotulot, arvioitua hieman suuremmat valtionosuudet sekä pienemmät korkokulut. Verotulojen kehitys on ollut heikkoa viime vuosina, myös vuonna 2014, minkä vuoksi kunnan on pohdittava eri toimenpiteitä tulevina vuosina. Tämä yhdistettynä pieneneviin valtionosuuksiin merkitsee isoja haasteita. Meillä ei ole tarkoitus laatia säästöohjelmia, vaan me muutamme ja meidän täytyykin muuttaa toimintaa niin, että rahat riittävät. Kustannuksia on mahdollisuus sopeuttaa kunnan pienentyviin tuloihin, mikäli poliittista tahtoa löytyy. Kunnan taloudellinen tulos on hyvä suoritus kaikilta kunnalla työskenteleviltä. Luottamushenkilöiden kyky uskaltaa tehdä myös hieman vaikeampia päätöksiä antaa hyvän pohjan jatkotyötä silmällä pitäen. Vuosikate oli 3,4 miljoonaa euroa. Kustannuskuri on toiminut hyvin, mutta kannattaa jatkuvasti miettiä vieläkin parempia ennustemalleja. Lisääntynyt palveluntarve lisää myös kustannuksia. Kustannuksista noin neljäsosa on sellaisia, joihin kunta ei voi vaikuttaa ja joiden kohdalla olemme vain laskunmaksaja kuntayhtymälle tai toiselle kunnalle. Toimintakustannusten pienentäminen tulee olemaan haasteellista lähivuosina. Kaikille tuleville päätöksille ei tule riittämään ymmärrystä, mutta meidän tehtävämme on kaikesta huolimatta toiminnan turvaaminen tilanteessa, jossa vanhusten määrä lisääntyy ja lasten määrä vähenee. Tarkasteltaessa kustannuksia meiltä löytyy kaksi suurempaa kokonaisuutta, joihin meidän on tartuttava – henkilöstökustannukset ja kiinteistökustannukset. Tulevat eläkkeelle jäämiset tarjoavat mahdollisuuksia, jotka meidän on hyödynnettävä. Kemiönsaaren kunnan taloudellinen tulos oli hyvä vuonna 2014. Vertailu muihin kuntiin osoittaa, että olemme tehneet oikeita asioita, vaikeista ja sekavista ajoista sekä monista epävarmuustekijöistä huolimatta. Mainittavia myönteisiä asioita ovat: - Ylijäämäkertymä kasvoi. - Uusia lainoja ei nostettu ja velkataakka pienentyi entisestään; nyt velkataakka on selvästi alle maan keskiarvon. - Investoinnit hoidettiin hyvin ja varovaisuusperiaate huomioiden. - Taloudelliset tavoitteet toteutuivat pääosin ja osittain jopa ylittyivät. Tulevaisuudessa selviytyminen vaatii kuitenkin vieläkin kovempia tavoitteita. - Kassatilanne oli hallinnassa, vaikka emme nostaneet uusia lainoja. - Kemiönsaaren Vedellä on takanaan hyvä vuosi. 3 Asioita, joihin meidän tulee jatkossa kiinnittää erityistä huomiota: - Verotulojen kehitys. Tämä kehitys vaatii ajan myötä uusia, tehokkaampia palveluratkaisuja. - Harkintaa kokonaan uusien investointien kohdalla. Aiemmin todettu tulevien vuosien investointitarve tulee nostamaan velkataakkaa. - Kunnan tulee jatkuvasti etsiä tehokkuutta ja tuottavuutta lisääviä toimintamalleja. Tilankäyttöä on optimoitava jatkuvasti. - Kunnan tulee valmistella toimenpiteitä, joiden avulla palvelut on mahdollista järjestää pienemmillä valtionosuuksilla. Kunnallisveroa tuli 3,8 prosenttia arvioitua enemmän, kun taas kiinteistöverotulot olivat talousarvion mukaiset. Yhteisöveroa kertyi 9,8 prosenttia arvioitua enemmän. Verotulot olivat yhteensä noin 21,67 miljoonaa euroa verrattuna talousarvion 20,94 miljoonaan euroon. Vuoteen 2013 verrattuna yhteenlasketut verotulot vähenivät noin 0,9 miljoonalla eurolla. Valtionosuuksia saatiin 1,2 prosenttia arvioitua enemmän. Valtionosuuksia saatiin yhteensä 22,37 miljoonaa euroa, kun budjetoitu oli 22,10 miljoonaa euroa. Valtionosuudet ovat olleet kasvussa vuoteen 2014 saakka, mutta vuodesta 2015 eteenpäin ne alkavat pienentyä. Kunnan lainakanta laski selvästi vuoden aikana; vuoden lopussa se oli 2 038 euroa asukasta kohden. Velkataakka on selvästi maan keskiarvon alapuolella. Kunta vähensi velkataakkaa lyhentämällä lainoja noin 2,0 miljoonalla eurolla vuoden aikana. Kunnan henkilöstömäärä on pysynyt kohtalaisen vakaana vuoden aikana. Tulevaisuudessa noin 20 työntekijää jää vuosittain eläkkeelle. Eläkkeelle jäämiset avaavat mahdollisuudet uusien työskentelytapojen luomiseen sekä uusiin tapoihin järjestää toiminta. Samalla tämä tarkoittaa myös, että rekrytointiin on panostettava jatkossa. Tulevaisuus Väestönkehitys on ollut ja on edelleenkin suuri haaste. Pienempi väestömäärä merkitsee pienempiä tuloja ja aivan välttämättömiä palveluntuotannon muutoksia. Synkän väestönkehityksen lisäksi tuleviin uudistuksiin liittyy monia epävarmuustekijöitä. Millaisia vaikutuksia esimerkiksi sote-uudistuksella tulee olemaan Kemiönsaaren kuntaan? Elämme mielenkiintoisia, mutta epävarmoja aikoja. Toistaiseksi meidän täytyy vain odottaa ja olla huolehtimatta. Meillä on päivittäin asioita, jotka meidän täytyy hoitaa, lapsia jotka tarvitsevat opetusta sekä ihmisiä jotka tarvitsevat huolenpitoa. Meidän tulee huolehtia siitä, että kuntamme asukkaat saavat tarvitsemansa palvelut. Tämä koskee kaikentyyppisiä kunnallisia palveluita, riippumatta kaikenlaisista uudistuksista. Kemiönsaarella tarvitaan palveluita myös tulevaisuudessa. Suuri haasteemme on suunnitella ja elää usean vaihtoehtoisen tulevaisuuden skenaarion kanssa. Meidän täytyy uskaltaa kehittää toimintaa Kemiönsaarella samalla tiedostaen, että meillä on suurella todennäköisyydellä edessä meistä riippumattomia muutoksia. Ei riitä, että ainoastaan yritämme ylläpitää sitä, mitä meillä on aiemmin ollut. Meidän täytyy olla rohkeita ja uskaltaa tarttua haasteisiin, uskaltaa luoda uusia ratkaisuja ja rakenteita Kemiönsaarelle. Haasteena on saada mahdollisimman moni Kemiönsaarella ymmärtämään jatkuva toiminnan kehittämisen tarve. On ollut mielenkiintoista ja hienoa saada työskennellä yhdessä kunnan motivoituneen ja osaavan henkilöstön kanssa. Haluan kiittää suuresti kaikkia kunnassa työskenteleviä. Olemme onnistuneet tehtävässämme hyvin yhdessä kunnan luottamushenkilöiden kanssa. Olemme yhdessä kyenneet tarjoamaan kuntalaisille hyvän arjen. Nyt on syytä kohdistaa katseet tulevaisuuteen – se tulee ja meidän pitää aktiivisesti yrittää rakentaa ajan hermoilla oleva kunta. Kemiönsaarella 20. maaliskuuta 2015 Tom Simola kunnanjohtaja 4 2 YLEISET TIEDOT Hallinnollinen alue Kemiönsaaren kunta sijaitsee Kemiönsaarella, Varsinais-Suomen kaakkoisosassa. 1.1.2009 lähtien kunta koostuu aikaisemmista Dragsfjärdin, Kemiön ja Västanfjärdin kunnista sekä Hiittisten saaristo-osasta. Kunta rajoittuu Sauvon, Salon, Paraisten, Raaseporin ja Hangon kuntiin. Kunnan kokonaispinta-ala on 2 801 km², josta maa-alaa on 687 km², merta 2 103,22 km² ja järviä 11 km². Kunnassa on 3 vahvistettua osayleiskaavaa, 6 rantaosayleiskaavaa, 47 asemakaavaa ja 64 ranta-asemakaavaa. Rantaviivaa on noin 2 600 km. Väestö ja elinkeinot Kunnan asukasluku 31.12.2014 oli 6 943 henkilöä, vähennystä –69 henkilöä vuoden aikana. Suurempia työpaikka-aloja Kemiönsaarella ovat teollisuus, sosiaali- ja terveyspalvelut ja kauppa. Teollisuuden työpaikkojen määrä muuttui rajusti vuonna 2012, kun 180 henkilöä työllistänyt FNsteel meni konkurssiin. Väestökehitys Väestökehitys Kemiönsaarella on ollut negatiivinen vuodesta 1980 lähtien. Viimeisten 10 vuoden aikana väestö on vähentynyt 14 prosentilla (1 187 henkilöä). Välitön syy väestömäärän vähenemiseen johtuu vääristyneestä väestörakenteesta, ts. korkeasta keski-iästä. Kuolleisuus on korkea ja syntyvyys alhainen. Vuosittain syntyy noin 50 lasta ja kuolee noin 100 henkilöä. Viime vuosina on tapahtunut pientä, mutta tasaista nettomaahanmuuttoa. 5 3 KUNNANHALLINTO JA SEN MUUTOKSET Vuoden 2013 aikana Kemiönsaaren kunnan organisaatiossa ei tapahtunut olennaisia muutoksia. Kuntarakennelaki tuli voimaan 1.7.2013. Kunnilla oli 30.11.2013 asti aikaa ilmoittaa valtiovarainministeriölle, minkä kunnan tai kuntien kanssa ne selvittävät yhdistymistä. Lain mukaan Kemiönsaaren kunta on velvollinen selvittämään yhdistymistä, koska se ei täytä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen vaadittavaa 20 000 asukkaan väestöpohjakriteeriä. Valtuusto päätti 14.10.2013, että Kemiönsaaren kunta tekee yhdistymisselvityksen Paraisten kanssa. Selvitystä johtaa poliittisesti asetettu ohjausryhmä. Maaliskuussa 2014 valtuustolle esiteltiin väliraportti, ja kummankin kunnan valtuustot tekivät päätöksen siitä, että selvitystä jatketaan. Maaliskuussa 2014 puolueet tekivät sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa täyskäännöksen. Soteuudistuksen myötä vastuu koko sosiaali- ja terveydenhuollosta siirtyisi viidelle sote-alueelle. Kuntien lakisääteinen hoidon järjestämisvastuu poistuisi ja sen sijaan 200 toimijan vastuu jaettaisiin viidelle isolle sotealueelle 1.1.2017 lähtien. Poliittisesti asetettu työryhmä päätti kesällä pitää taukoa Kemiönsaaren ja kuntaliitosselvityksen selvitystyöstä ja odottaa käynnissä olevien uudistusten etenemistä. Paraisten välisen Tilinpäätöksen laadintahetkellä, maaliskuussa 2015, sote-uudistuksessa on jälleen tapahtunut uusi käänne. Perustuslakivaliokunta ei voinut hyväksyä ehdotettua mallia, vaan palautti asian uudelleen valmisteltavaksi sosiaali- ja terveysvaliokunnalle. Sosiaali- ja terveysvaliokunta ei ehtinyt muokata mallia perustuslain mukaiseksi tämän vaalikauden aikana. Uudistus siirtyy näin ollen seuraavalle hallitukselle ja eduskunnalle. Kemiönsaaren kunnan organisaatio 1.1.2012 alkaen: Valtuusto Korkein päätäntävalta kunnassa on valtuustolla. Kemiönsaaren kunnan valtuustoon kuuluu 27 jäsentä, jotka valittiin kunnallisvaaleissa 2012. Poliittinen jako on seuraavanlainen: Puolue Kesk. Äänet 2012 251 % 6,2 Valitut 1 6 SDP Vapaa yhteistoiminta Vihr. RKP Vas. Kok. KD Peruss. YHTEENSÄ 566 926 167 1 671 255 101 30 70 14,0 22,9 4,1 41,4 6,3 2,5 0,7 1,7 4 7 1 13 1 - 4 037 100,0 27 Valtuuston puheenjohtajiston kokoonpano 2013–2016 Puheenjohtaja Inger Wretdal (RKP) Psykologi I varapuheenjohtaja Rune Friman (VYT) Yo-merkonomi II varapuheenjohtaja Michael Oksanen (RKP) Pääsihteeri III varapuheenjohtaja Jorma Leppänen (SDP) Linjamies Valtuuston kokoonpano 2013–2016 Nimi Suomen Keskusta rp (1) Hoikkala Marjaana Suomen Sosialidemokraattinen Puolue rp (4) Forne Ingmar, ryhmäpuheenjohtaja Leppänen Jorma Sundqvist Johan Vilander Bo Vapaa yhteistoiminta (7) Antskog Carola Ek Kristian Friman Rune, ryhmäpuheenjohtaja Lappalainen Sami Lücke Veijo Moberg Jenna Murto Martti Vihreä liitto r.p. (1) Lang Eija Ruotsalainen kansanpuolue rp (13) Engblom Henry Engblom Yngve Drugge Brita Fabritius Helena Guseff Niklas Jansson Johanna Laurén Anders Laurén Fredrik Liljeqvist Wilhelm Lindroos Kristian Oksanen Michael, ryhmäpuheenjohtaja Ammatti Puolue Opettaja, FM Kesk. Toimistovirkailija, HUK Linjamies Mek. kunnossapidon suunnittelija Sähköasentaja SDP SDP SDP SDP FM Isännöitsijä Yo-merkonomi Yrittäjä Yrittäjä Lähihoitaja Rakennusmestari VYT VYT VYT VYT VYT VYT VYT Erikoissairaanhoitaja Vihr. Insinööri Maanviljelijä, urakoitsija Opettaja Agrologi Merivartija Sairaanhoitaja AMK Yrittäjä, VTM TTM Varatj. Maanmittausinsinööri Pääsihteeri RKP RKP RKP RKP RKP RKP RKP RKP RKP RKP RKP 7 Wilson Daniel Wretdal Inger Vasemmistoliitto rp (1) Antikainen Esko Yrittäjä Psykologi RKP RKP Metallityöntekijä Vas. Valtuusto kokoontui 5 kertaa ja pöytäkirjoihin vietiin 61 asiaa. Kunnanhallituksen kokoonpano 2014 Nimi Ammatti Puolue Puheenjohtaja Wilhelm Liljeqvist I vice ordförande Martti Murto Varatj. Rakennusmestari TTM RKP VYT RKP II varapuheenjohtaja Fredrik Laurén Hanna Backman Brita Drugge Veronica Heikkilä Kalevi Kallonen Veijo Lücke Ann Nyström Toimintakoordinaattori Opettaja Insinööri Maanviljelijä, yrittäjä Yrittäjä FM RKP RKP SDP Kesk. VYT VYT Kunnanhallitus kokoontui 11 kertaa ja pöytäkirjoihin vietiin 172 asiaa. 8 Tilivelvolliset toimielimet ja viran-/toimenhaltijat Lautakunnat Keskusvaalilautakunta Puheenjohtaja Leif Byman Varapuheenjohtaja Carola Antskog Sihteeri hallintojohtaja Erika Strandberg Sivistyslautakunta Puheenjohtaja Anders Laurén Varapuheenjohtaja Patrick Joki Esittelijä sivistysjohtaja Mats Johansson Kulttuuri- ja vapaa-ajan lautakunta Puheenjohtaja Rabbe Lindblom Varapuheenjohtaja Thomas Lindroth Esittelijä vapaa-ajantoimen päällikkö Bo-Eric Ahlgren, kulttuurisihteeri Solveig Friberg Peruspalvelulautakunta Puheenjohtaja Niklas Guseff Varapuheenjohtaja Carola Antskog Esittelijä peruspalvelujohtaja Maria Wallin Tekninen lautakunta Puheenjohtaja Daniel Wilson Varapuheenjohtaja Rune Friman Esittelijä tekninen johtaja Lars Nummelin Rakennus- ja ympäristövalvontalautakunta Puheenjohtaja Henry Engblom Varapuheenjohtaja Gunilla Avellán Esittelijä valvontapäällikkö Greger Lindholm, johtava ympäristösihteeri Sonja Lindström Saaristolautakunta Puheenjohtaja Henry Engblom Varapuheenjohtaja Pirjo Hoffström Esittelijä elinkeinojohtaja Tomy Wass Jaostot Ruotsinkielinen koulujaosto Puheenjohtaja Anders Laurén Varapuheenjohtaja Johan Kinos Esittelijä sivistysjohtaja Mats Johansson Suomenkielinen koulujaosto Puheenjohtaja Marjaana Hoikkala Varapuheenjohtaja Taina Tilvis Esittelijä sivistysjohtaja Mats Johansson Toimitusjaosto Puheenjohtaja Daniel Wilson Esittelijä kaavoitusinsinööri Frida Vuorio Johtokunta Vesilaitoksen johtokunta Puheenjohtaja Daniel Wilson Varapuheenjohtaja Veijo Lücke Esittelijä infrapäällikkö Roger Hakalax 9 4 YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS JA KUNNAN OMAN ALUEEN KEHITYS Tilinpäätösarviot 2014: Kunnat tehostivat tuloksellisesti Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 yhteenlaskettu tulos oli lähes edellisvuoden tasolla, kun ei huomioida kunnallisten liikelaitosten yhtiöittämisen tuomia kertaluonteisia tuottoja. Heikko talouskehitys ja kasvava työttömyys ovat hidastaneet kuntien verotulojen kasvua sekä lisänneet menoja. Vaikka peräti 156 kuntaa nosti tuloveroprosenttiaan vuodelle 2014, kunnallisverotulot kasvoivat vain 1,3 %. Kiinteistö- ja yhteisöverot kasvoivat yli 10 %. Kiinteistöverouudistus selittää ison osan kiinteistöverojen kasvusta. Maltillinen palkkaratkaisu, kuntien toimintojen tehostaminen ja ammattikorkeakoulujen yhtiöittäminen vaikuttivat siihen, että toimintamenot kasvoivat erittäin maltillisesti, alle puoli prosenttia. Kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen tehtiin vuonna 2014 noin 360 miljoonan euron lisäleikkaus. Tällä vaalikaudella tehtyjen valtionosuusleikkausten yhteismäärä oli viime vuonna 1,2 mrd euroa. Tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu tilikauden tulos oli 1,86 miljardia euroa. EU-direktiivistä johtuneen liikelaitosten yhtiöittämisen osuus tästä oli arviolta 1,4 mrd euroa, mikä on kirjanpidollista tuottoa eikä vaikuta kuntien rahoitusasemaan. - Kunnat toteuttivat omalta osaltaan julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kuromista. Henkilöstökuluja vähennettiin noin 400 miljoonalla eurolla ja veroprosenttien korotukset lisäsivät verotuloja noin 390 miljoonalla eurolla, sanoo Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma. - Toimintojen tehostaminen parantaa tulosta ja hillitsee hieman veronkorotuksia. Ikääntyminen lisää kuitenkin yhä palvelujen kysyntää, ja samalla lisätään kuntien vastuuta esimerkiksi pitkäaikaistyöttömistä. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate oli 2,74 miljardia euroa, jossa oli kasvua 2 % edellisvuodesta. Vuosikate oli negatiivinen 14 kunnassa, kun edellisvuonna näitä kuntia oli 28. Vuosikate jäi poistoja pienemmäksi 133 kunnassa. Investoinnit lisäsivät velkaa Valtionosuusleikkauksista ja heikosta verotulokehityksestä johtuen kuntien tulorahoitus ei riittänyt kattamaan investointeja, mikä selittää lähes kokonaan kuntien velkaantumisen kasvun. Käyttötalousmenojen katteeksi velkaa ei juuri oteta. Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta kasvoi edelleen 7 %. Kunnilla on nyt lainaa 2733 euroa jokaista asukasta kohti. Kuntakokoluokittain asukaskohtainen velka jakaantuu tasaisesti. - Talouskasvun ennustetaan elpyvän hitaasti, joten myös kuntien veropohja kehittyy jatkossakin hyvin vaatimattomasti. Kuitenkin kuntien toimintamenot kasvavat edelleen tasaisesti ikärakenteen muutoksen lisätessä palvelutarvetta sekä uusien tehtävien myötä. Kuntien tulorahoitus ei riitä kattamaan investointeja ja velkaantuminen jatkuu voimakkaana. Kunnallisveroon kohdistuu suuret korotuspaineet ja kuntien keskinäiset erot uhkaavat kasvaa entisestään, Mäki-Lohiluoma sanoo. Kuntien ja kuntayhtymien bruttoinvestoinnit olivat poikkeuksellisen suuret, noin 7,7 miljardia euroa. Kunnallisten liikelaitosten yhtiöittämisestä johtuva osakkeiden ja osuuksien hankinta selittää tästä noin 2,5 mrd euroa. Investoinnit rakennuksiin, koneisiin ja verkostoihin laskivat edellisestä vuodesta 2 %, mutta ovat yhä korkealla tasolla. Tehtäviä vähennettävä ja veropohjaa laajennettava Valtion toimet kuntien tehtävien ja velvoitteiden keventämiseksi eivät vastaa rakennepoliittisen ohjelman tavoitteita, vaan ne ovat jäämässä alle kolmannekseen tavoitellusta yhdestä miljardista eurosta. Sen sijaan kunnat ylittävät niille asetetun yhden miljardin euron sopeutustavoitteen. 10 - Kuntien on edelleen tehostettava toimintaansa. Myös rakenteellisia uudistuksia tarvitaan. Ilman kuntien tulopohjan laajentamista sekä tehtävien ja velvoitteiden vähentämistä kuntatalous ei ole kestävällä pohjalla, MäkiLohiluoma sanoo. (Kuntaliitto tiedottaa 11.2.2015) 5 OLENNAISET MUUTOKSET KUNNAN TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Yleistä Tilinpäätöksen laadinnassa on soveltuvin osin noudatettu kirjanpitolakia, kirjanpitoasetusta sekä kuntalakia ja muita sitovia määräyksiä ja suosituksia. Kunnan vuoden 2014 tilinpäätös sisältää tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja taseen sekä liitetiedot, talousarvion toteutumisen sekä toimintakertomuksen. Toukokuussa 2007 kuntalakiin tulleen muutoksen myötä kunnan on laadittava täydellinen konsernitilinpäätös, joka sisältää tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja taseen liitetietoineen. Kunnallinen liikelaitos tulee eritellä kirjanpidossa. Tästä syystä Kemiönsaaren vesiliikelaitoksen tilinpäätös esitellään erillisenä liitteenä kunnan tilinpäätöksessä. Vesiliikelaitos sisältyy virallisiin tilinpäätösasiakirjoihin. Talous Kunnan ensimmäisten viiden vuoden 2009–2013 tilinpäätökset ovat kaikki olleet tulokseltaan positiivisia. Lähtökohtana talousarvion 2014 valmistelussa oli, että heikko verokehitys ja väestön väheneminen jatkuvat. Syksyllä valtuusto hyväksyi peruspalveluosaston tarveselvityksen ja kiinteistösuunnitelman. Suunnitelma laadittiin kiinteistöjen korjaustarpeen ja automaattisten sammutuslaitteiston tarpeen pohjalta. Lisäksi suunnitelmassa kiinnitetään huomiota siihen, että kunta voisi tarjota asiakkaille hyvää hoitoa ja huolenpitoa moderneissa ja nykypäivän vaatimukset täyttävissä toimitiloissa. Tarveselvitys ja kiinteistösuunnitelma sisältää toimenpideehdotuksia ja vuodet 2015–2019 kattavan aikataulun, jossa esitetään miten toimenpiteet voidaan toteuttaa, niin että käytössä on samalla riittävä määrä hoitopaikkoja. Kulla Stormossenin, Bofallsbergetin ja Lillträsketin metsäalueet myytiin ELY-keskukselle, jotta niihin voitaisiin perustaa METSO-toimintaohjelman mukaiset metsänsuojelualueet. Kauppaa ei ole vielä saatu päätökseen ELYkeskuksesta johtuvista syistä. On epävarmaa, toteutuuko kauppa ylipäänsä. Kunta osti määräalan Kemiön keskustan asemakaava-alueella sijaitsevasta tilasta Mellangård hintaan 86 000 euroa. Kunta myi myös yhden tontin Kalkholmenin asemakaava-alueelta 95 000 eurolla. Vuoden aikana tehtiin useita kunnan kiinteistöjen käyttöä koskevia päätöksiä. Kunnan strategian mukaan kunta luopuu ja/tai yrittää myydä kiinteistöt, joita se ei tarvitse omaan käyttöön. Helmikuussa yksi Bostads Ab KimitoCentrum Asunto Oy:n asunto-osakehuoneisto laitettiin myyntiin vuokralaisen muuttaessa pois, mikä on kunnan asunto-osakehuoneistojen myyntiä koskevan linjauksen mukaista. Huhtikuussa kunnanhallitus hyväksyi Kim ja Carita Mattssonin kanssa solmittavan maa-alueen myynnin esisopimuksen sekä tonttijärjestelyä ja kaavoitusta koskevan aiesopimuksen, joka mahdollistaa vähittäiskauppahankkeen toteuttamisen Kemiön keskustassa. Kesäkuussa kunnanhallitus päätti myydä Västanfjärdissä sijaitsevan kiinteistön Brännboda skola. Myyntihinta oli 130 000 euroa, tuloslaskelmassa voittoa 112 000 euroa. Samalla Genbölen eläkeläisasuntojen, Västanfjärdin kunnantoimiston ja Slaggiksen entisen nuorisotalon kiinteistöjen hinnat päivitettiin. Maaliskuussa valtuusto hyväksyi omalta osaltaan Rouskis Oy:n ja Turun Seudun Jätehuolto Oy:n fuusion. Syksyn aikana aloitettiin kiinteistöosakeyhtiö Kiinteistö Oy Berglundin ja Fastighets Ab Kimitobacken Kiinteistö Oy:n välisen fuusion valmistelu. Kiinteistöosakeyhtiö on Kemiön keskustassa sijaitseva rivitalo, jossa on vuokraasuntoja. Kiinteistöosakeyhtiöllä on pitkään ollut kannattavuusongelmia, eikä se ole kyennyt lyhentämään lainoja. Kunnanhallitus päätti joulukuussa sulautumissuunnitelman laatimisesta ja sulautumisen valmistelusta valtuuston 11 päätettäväksi. Valtuusto käsittelee fuusiota maaliskuussa 2015 ja sen jälkeen kummankin yhtiön yhtiökokous ottaa vielä kantaa mahdolliseen fuusioon. Valtuusto myönsi vuoden aikana kolme takaussitoumusta. Valtuusto uusi Kemiönsaaren Lämpö Oy:n 1,3 miljoonan euron kuntatakauksen 20 vuodeksi. Uusi laina korvaa Taalintehtaan kaukolämmön rakentamista varten otetun bulletlainan. Uusi takaussitoumus korvaa aiemmin samalle summalle myönnetyn takaussitoumuksen. Myös toinen takaussitoumus korvasi vanhan olemassa olevan takaussitoumuksen. Rouskis Oy:lle myönnettiin 1,3 miljoonan euron takaus uutta ympäristölupaa varten. Kemiönsaaren kunnan osuus takaussitoumuksesta on suhteessa omistusosuuteen, ts. 126 100 euroa. Kunta myönsi takauksen myös Fastighets Ab Kimitobacken Kiinteistö Oy:lle perustettavaa yhtiötä varten. Fastighets Ab Kimitobacken Kiinteistö Oy osti yhdessä Varsinais-Suomen Erityishuoltopiiri kuntayhtymän kanssa perustettavan yhtiön puolesta Dahlbyssä sijaitsevan Strandvik-nimisen kiinteistön. Kauppaa varten Fastighets Ab Kimitobacken Kiinteistö Oy:lle myönnettiin 900 000 euron kuntatakaus 20 vuodeksi. Vuoden aikana valtuusto sai käsiteltäväkseen kaksi tuulivoimaosayleiskaavaa. Lokakuussa valtuusto päätti palauttaa Gräsbölen tuulivoimaosayleiskaavan uudelleen valmisteltavaksi. Joulukuussa valtuusto hyväksyi Nordanå-Lövbölen tuulivoimaosayleiskaavan. Kaava ei ole vielä saanut lainvoimaa, vaan siitä on tehty valitus Turun hallinto-oikeuteen. Peruspalveluosasto totesi kesäkuun talousarvion toteutuman yhteydessä, että osaston talousarvio tulee ylittymään noin 350 000 eurolla. Valtuusto päätti syyskuussa myöntää peruspalvelulle lisämäärärahoja käyttökustannusten lisääntymisen vuoksi. Vuoden 2014 talousarvion suurin yksittäinen investointi oli uuden päiväkodin rakentaminen Kemiöön. Vei aikansa ennen kuin päätös päiväkodin tarkasta sijoituspaikasta Amospuistoon saatiin tehtyä, mistä syystä hanketta ei päästy aloittamaan vuoden 2013 aikana kuten oli suunniteltu. Lokakuussa 2013 valtuusto teki lopulta päätöksen Kemiön uuden päiväkodin paikasta. Päätöksen mukaan päiväkoti rakennetaan osaksi koulurakennusta, niin että samalla voidaan ratkaista koulun lisätilatarpeet. Uusien päiväkotitilojen rakentaminen aloitettiin lokakuussa 2014. Suunnitellun aikataulun mukaan päiväkodin on määrä valmistua marraskuun 2015 lopussa, minkä jälkeen aloitetaan koulun peruskorjaus. Koko hankkeen on määrä valmistua kesäkuun 2016 loppuun mennessä. Kokonaisinvestointi on 5,75 miljoonaa euroa. Kaikkiaan investointitalousarvioon tehtiin vuoden aikana yhteensä kaksi talousarviomuutosta ja yksi uudelleenkohdentaminen. Tekninen lautakunta hyväksyi lisäksi kolme määrärahojen uudelleenkohdentamista ns. investointipotista. Vuoden 2015 taloussuunnitelmassa valtuusto myönsi 300 000 euron lisämäärärahan Kemiön uuden paloaseman toteuttamiseksi. Alkuperäinen investointitalousarvio oli yhteensä 6,41 miljoonaa euroa ja lopullinen talousarvio 270 000 euron muutosten jälkeen 6,68 miljoonaa euroa. Investointitalousarvion lisäys rahoitettiin lisääntyneillä kiinteistöverotuloilla, 210 000 euroa, ja vähentämällä 60 000 euroa kassavaroista. Investointitalousarvio alittui vajaat 1,4 miljoonaa euroa. Menot alittuivat 1,1 miljoonalla eurolla, kun taas tulot ylittyivät 280 000 eurolla. Tulojen ylitys johtuu siitä, että kiinteistöjen myynnin tasearvoa, joka tuotti 269 000 euroa, ei ollut budjetoitu. Peruspalveluosasto alitti investointitalousarvion 169 000 eurolla ja kiinteistöyksikkö 540 000 eurolla, kun taas yhdyskuntateknisen yksikön talousarvio ylittyi 60 000 eurolla. Vesiliikelaitoksen investointitalousarvio alittui 468 000 eurolla. Useat investointihankkeet, niin kunnan kuin Kemiönsaaren Vedenkin, ovat ylittäneet niille budjetoidut varat, mutta kokonaisuudessaan investoinnit pysyivät valtuuston myöntämien kehysten sisällä. Pienemmistä investointikustannuksista sekä useista vuodenvaihteen yli meneillään olevista hankinnoista johtuen kokonaispoistot alittuivat 143 000 eurolla. Vuoden 2014 tuloslaskelman vuosikate on 3,43 miljoonaa euroa. Alkuperäisessä talousarviossa vuosikate oli 1,56 miljoonaa euroa ja muutetussa talousarviossa 1,77 miljoonaa euroa. Hyvä tulos johtui lähinnä pienemmistä henkilöstökustannuksista, 727 000 euroa suuremmista verotuloista, 272 000 euroa suuremmista valtionosuuksista ja 154 000 euroa pienemmistä korkokustannuksista tilivuoden alhaisesta korkotasosta johtuen. Toimintamenot alittivat muutetun talousarvion 530 000 eurolla ja toimintatuotot talousarvion 92 000 eurolla. Valmistus omaan käyttöön, ts. työpanos investoinneissa oli 86 300 euroa. Toimintakate on 98,72 prosenttia budjetoidusta, ts. alitus on 525 000 euroa. Henkilöstökustannukset alittuivat 1,21 miljoonalla eurolla. Ostopalvelut ylittyivät 1 089 000 eurolla. Vakituisten lääkäreiden ja hammaslääkäreiden vajeen paikkaamiseksi kunta käytti vuokratyövoimaa noin 528 000 euron 12 edestä. Kustannus on merkitty palveluiden ostoihin, kun se on talousarviossa huomioitu henkilöstökustannuksissa. Materiaalien ja tarvikkeiden ostot alittivat talousarvion 289 000 eurolla. Tuet ja avustukset ylittyivät 117 000 eurolla ja muut kustannukset 110 000 eurolla. Vuokrakustannukset alittuivat 347 000 eurolla. Toimintatuotot alittivat talousarvion 92 000 eurolla. Myyntituotot alittivat budjetoidun 140 000 eurolla. Vesilaitoksen myyntituotot olivat yhteensä 1,73 miljoonaa euroa eli 94,4 prosenttia budjetoidusta. Maksutuotot ylittivät talousarvion 83 000 eurolla, tuet ja avustukset 328 000 eurolla. Muut tuotot alittivat talousarvion 25 000 eurolla. Peruspalveluosasto ylitti talousarvionsa. Peruspalvelun ylitys oli 547 085 euroa alkuperäiseen talousarvioon verrattuna ja 197 085 euroa muutettuun talousarvioon verrattuna eli ylitystä on 0,8 prosenttia. Ylityksiä on sosiaaliyksikössä ja erikoissairaanhoidon puolella, ja ylitykset on kuvailtu tarkemmin kunkin yksikön kohdalla. Kunnan maksuvalmius on pysynyt vakaana viime vuodet. Vuodelle 2014 oli budjetoitu 6,131 miljoonan euron edestä uusia lainoja. Vuodenvaiheen hyvä kassatilanne, parempi toimintakate sekä suuremmat verotulot ja pienemmät investointikustannukset edesauttoivat sitä, ettei vuoden aikana tarvinnut nostaa uusia lainoja. Kunnan velkataakka pieneni 16,15 miljoonasta eurosta 14,15 miljoonaan euroon, tai 2 305 eurosta 2 038 euroon per asukas. Kemiönsaaren Veden vuoden 2014 tulos oli ylijäämäinen. Tilinpäätös vuodelta 2014 on 69 700 euroa ylijäämäinen, mikä tarkoittaa sitä, että aiemmilta vuosilta kertynyt ylijäämä on nyt yhteensä 207 000 euroa. Taloussuunnitelman mukaan ylijäämää tarvitaan kokonaisuudessaan isojen kertapoistojen kattamiseksi vuonna 2015 tai 2016. Kemiönsaaren Vesi lainasi vuonna 2014 kunnalta 973 000 euroa. Kunnanhallituksen päätöksen mukaan kunta ja liikelaitos laativat tilinpäätöksen yhteydessä velkakirjan vuoden aikana syntyneistä lainoista. Hallituksen päätöksen mukaan takaisinmaksuaika on viisitoista vuotta ja korko lasketaan kahdentoista kuukauden euriborin mukaan per 31.12. Kemiönsaaren Veden lainat kunnalta olivat yhteensä 3,32 miljoonaa euroa per 31.12.2014. Kemiönsaaren vesiliikelaitoksen tulos on 69 700 euroa ylijäämäinen. Kemiönsaaren Vesi on valtuuston taloustavoitteiden mukaisesti maksanut kunnalle 16 533 euroa tuottoa. Vuonna 2014 tuloveroprosentti oli 19,75 prosenttia. Yleinen kiinteistöveroprosentti oli 1,1 prosenttia ja vakituisesta asunnosta 0,32 prosenttia. Vuosi 2014 oli ylijäämäinen, mikä parantaa kunnan vapaata omaa pääomaa. Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että valtuusto hyväksyisi tilinpäätöksen yhteydessä myös käyttötalouden ja investointien määrärahaylitykset. 6 ARVIO TODENNÄKÖISESTÄ TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Rahoituksen osalta tuleva kehitys näyttää huomattavasti heikommalta kuin tämänhetkinen tilanne. Esitys uusiksi valtionosuuksiksi tarkoittaa Kemiönsaaren kunnalle 2,3 miljoonaa euroa vähemmän seuraavien viiden vuoden aikana. Samanaikaisesti vallitsee suuri epävarmuus tuloverokertymästä. Samalla jatkuvat myös elinkeinoelämän epävarmat talousnäkymät, mikä ilmenee lomautuksina ja yt-neuvotteluina. Näiden vaikutusten laajuutta ei voida tarkkaan ennakoida, mutta kaikissa todennäköisissä skenaarioissa ne aiheuttavat suurta painetta pienevää toimintataloutta kohtaan. Suuri paine kohdistuu investointeihin, koska kiinteistömassa on vanhaa ja korjausten Taloussuunnitelmassa on varauduttu 17,9 miljoonan euron investointeihin vuosina 2015–2017. tarpeessa. Taloussuunnitelmaan merkityt investoinnit rahoitetaan kokonaisuudessaan uusilla lainoilla. Taloussuunnitelmassa on kyseiselle ajanjaksolle, 2015–2017, merkitty uusia lainoja 17,5 miljoonan nettona euron edestä. Lainataakka tulisi kasvamaan nykyisestä 14,15 miljoonasta eurosta 33,5 miljoonaan euroon, mikä asukasta kohden laskettuna merkitsisi velkataakan kasvua 2 038 eurosta 4 829 euroon. Todettakoon myös, että nykyinen korkotaso on poikkeuksellisen alhainen. Keskimääräinen korkoprosentti kunnan liikkuvakorkoisille lainoille oli vuodenvaihteessa 1,1 prosenttia. Mikäli korkotaso nousee yhdellä prosenttiyksiköllä, merkitsisi se noin 30 000 euron lisäkustannusta. 13 7 KUNNAN HENKILÖSTÖ Henkilöstöstrategia Kemiönsaaren kunnan ensimmäinen henkilöstöstrategia oli voimassa vuodet 2009–2012. Henkilöstöstrategiaa päivitettiin syksyn 2012 – kevään 2013 aikana, ja kesäkuussa valtuusto hyväksyi päivitetyn henkilöstöstrategian. Henkilöstöstrategia on voimassa vuodet 2013–2016. Henkilöstöstrategia perustuu samoihin arvoihin kuin kunnan strategia, jotka ovat avoimuus, aktiivisuus ja uudistumiskyky. Henkilöstöstrategia keskittyy kuuteen osa-alueeseen: rekrytointiin, johtajuuteen ja alaistaitoihin, työterveyteen, palkkaukseen ja palkitsemiseen, osaamiseen ja ammattitaitoon sekä arviointiin ja kehittämiseen. Henkilöstöstrategian toteutumista arvioidaan lähemmin henkilöstöraportissa. Työterveyshuolto Työterveyshuolto ostettiin vuonna 2014 Dalmed Ab:lta. Hinta oli 573 euroa/työntekijä (bruttokustannus, josta Kela korvaa noin 45 %) ja palvelu sisälsi laillisen työterveyshuollon lisäksi myös terveydenhuoltoa terveyshoitajaja yleislääkäritasolla, laboratorio- ja röntgentutkimukset, fysioterapiaa sekä erikoislääkärikonsultaatiot. Työterveyshuolto on tärkeä yhteistyökumppani mm. työturvallisuuskysymyksissä ja työyhteisön kehittämisessä. Henkilöstömäärä Henkilökunnan määrä oli 31.12.2014 595 (vuonna 2013: 583). Näistä 444 (432 vuonna 2013) oli toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa ja 151 (151 vuonna 2013) määräaikaisessa työsuhteessa. 8 TÄRKEIMPIEN RISKIEN JA EPÄVARMUUSTEKIJÖIDEN SEKÄ MUIDEN TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN VAIKUTTAVIEN TEKIJÖIDEN ARVIOINTI Kunnan toimintaan vaikuttavat mm. toiminnan riskit, taloudelliset riskit ja vahinkoriskit. Vahinkoriskit ja toiminnan keskeytymisen aiheuttamat riskit Vahinkoriskeihin ja toiminnan keskeytymisen aiheuttamiin riskeihin on varauduttu vakuuttamalla. Vuonna 2010 kunta on tehnyt sopimuksen meklaripalvelu Novum Oy:n kanssa, joka on kilpailuttanut kaikki kunnan vakuutukset. Meklaripalvelu Novum Oy on osa Kuntahankintoja, mikä tarkoittaa, että kunnan ei itse tarvitse kilpailuttaa, koska Kuntahankinnat tekee sen kaikkien mukanaolevien kuntien osalta. Kunnalla on Novumin kautta mahdollisuus asiantuntijapalveluihin, sillä Novum toimii riippumattomana lenkkinä kunnan ja vakuutusyhtiön välillä. Vuoden 2011 aikana kunta on laatinut ja hyväksynyt valmiussuunnitelman. Johtavat virkamiehet, joilla on valmiusvastuu, ovat vuonna 2014 osallistuneet pelastuslaitoksen järjestämille eripituisille kursseille. Suurin riski toiminnan keskeytymisen osalta on vesihuollossa. Kemiönsaaren Vesi on varautunut riskeihin tekemällä kattavan kriisisuunnitelman, jota on myös sovellettu silloin, kun vesihuollossa on ollut vuotoja ja ongelmia. Rahoitusriskit Korkoriski on suurin rahoitusriski. Kunnan lainasalkusta 50–70 prosenttia on suojattu ja vastaava 50–30 prosenttia on sidottu vaihtuviin korkoihin. Kunnan lainasalkku ja lainaturva käydään vuosittain läpi ja sen kustannustehokkuutta tarkastellaan. Kunnanhallitus on määritellyt tavoitteeksi, että 50–70 prosenttia lainoista tulee olla suojattuja. Kunnanhallitus kävi läpi korkoriskit kesäkuussa. Kunta tarkastelee vuosittain myös rahoitusriskejä rahoituslaitosten kanssa. Ympäristöriskit 14 Ympäristöriskeihin kuuluvat ensisijaisesti mereen ja vesihuoltoon liittyvät riskit. Öljyonnettomuus meressä Kemiönsaaren rannikolla aiheuttaisi huomattavia vahinkoja luonnolle ja yritysten toimintaedellytyksille. Riskit tyyppiä laaja sähkökatko, öljyonnettomuudet, kaasuonnettomuudet ja vastaavat käsitellään kunnan valmiussuunnitelmassa. Muut riskit Muihin riskeihin voidaan laskea kuuluvaksi riskit, jotka liittyvät toimintaedellytyksiin, kuten vähenevä väestö, veropohjan suuret muutokset, saaristolisän menetys sekä muista poliittisista linjanvedoista kansallisella tasolla aiheutuvat seuraukset. Näihin varautuminen kuuluu kunnan jatkuvaan taloudellis-strategiseen toimintaan. 9 YMPÄRISTÖTEKIJÄT Kotimaisen, pääasiassa puupolttoaineineen, käyttö laajeni vuoden 2014 aikana edelleen, kun kunnan suurin kiinteistö Hannakoti liitettiin yksityisen yrittäjän ylläpitämään paikallislämpöverkkoon. Kunnan noin 47 000 m² kiinteistöalasta noin 43 780 m² eli runsaat 93 % lämmitetään hiilidioksidineutraaleilla eli uusiutuvilla polttoaineilla. Tilanne paranee edelleen, kun Amospuiston koulu liitetään kokonaan kaukolämpöön ja Kemiön uusi palolaitosrakennus siirtyy öljylämmityksestä maalämpöön. Kemiönsaaren kuntien yhdistyttyä vuonna 2009 on hiilidioksidineutraaleihin polttoaineisiin siirtyminen tai muut ympäristöystävällisiksi katsotut lämmitystavat vähentäneet CO2-päästöjä 1 420 tonnia vuodessa. Vähennys on vielä suurempi, kun otetaan huomioon, että myös yksityiset toimijat ovat liittyneet kunnassa rakennettuihin kauko- tai alueverkkoihin. Kemiönsaaren kunta on vuodesta 2010 lähtien seurannut CO2-päästöjä tilausraportein. Kehitys on kulkenut kohti jonkin verran väheneviä päästöjä vuosittain, mutta vertailu ei ole helppoa. Kemiönsaaren kunta sijoittuu vertailukuntien joukossa keskivaiheille kun otetaan huomioon samansuuruinen väestömäärä ja suunnilleen samantapainen elinkeinoelämä. CO2-päästöt henkeä kohden jäävät alle keskiarvon vertailtaessa vastaavia kuntia keskenään. Kunnassa seurataan nykyisin myös kunnan omistamien suurimpien kiinteistöjen lämmön- ja sähkönkulutusta. Tiedot julkaistaan kotisivuilla. Seuraava askel on kulutustietojen oikaisu lämmitystarvetiedoilla. Usean vuoden ajan on keskusteltu jätevedenpuhdistuksesta, puhdistamoveden päästöpaikasta ja erilaisista kunnallisteknisistä tehostamistoimista. Vesi- ja viemärilinjojen yhdistämistä jatkettiin vuoden 2014 aikana. Työ jatkuu vaiheittain vuoteen 2016 saakka. Tyska holmenin puhdistamon tehostamistyöt aloitettiin vuoden 2014 lopulla. Samanaikaisesti on jatkettu Kemiön ja Lammalan puhdistamojen käytöstä poistamisen suunnittelua. Kokonaisuuden kannalta suurempi ja tehokkaampi puhdistamo on ympäristölle parempi kuin kolme pientä yksikköä eri puolilla kuntaa. Tyska holmeniin suunniteltua puhdistamoa voidaan yhteenvetona kuvailla jäljempänä esitetyillä luvuilla verrattuna kolmeen nykyiseen. Luvut ovat teoreettisia ja perustuvat vuoden 2014 puhdistustuloksiin. Yeskitetty puhdistus, 2016 Ympäristövaikutus 2014 ja arvioitu vaikutus 2016 Päästö Vuosikeskiarvo Tyskaholmen 2014 mg/l CODCr BOD7ATU kok.P KA N 17 2 0.038 5 24 Tyska holmen Lammala Kemiö Yhteensä kg/v kg/v kg/v kg/v 2014 3 958 466 9 1 164 5 587 2014 1 799 435 28 735 1 020 2014 5 898 1 380 73 2 384 5 145 2014 11 655 2 281 110 4 283 11 752 Reduktio Puhdis-tustulos, kg/v Muutos Vähennys kg/v 2016 6 346 747 14 1 866 8 959 2016 5 309 1 534 96 2 416 2 793 2014=>2016 -45.55 % -67.27 % -87.12 % -56.42 % -23.77 % Keskitetty puhdistamo on myös taloudellisesti edullisempi, mikä myös on osa kestävää kehitystä. 15 Kunnan järjestämä lietteenkäsittely sako- ja umpikaivolietteiden osalta aloitettiin vuonna 2013 ja näin on jatkettu vuoden 2014 aikana. Vastaanotetun lietteen määrä on edelleen noussut verrattuna vuoteen 2013. Vuoden 2014 aikana puhdistettiin yhteensä 8 457 m³. Tästä kunnan keruujärjestelmän piirissä oli 7 811 m³ eli kasvua on runsaat 5 %. Muutoin on lietteenkeruutoiminta vakiintunut ja niiden kiinteistöjen osuus, joiden osalta on epäselvyyksiä, on nykyisin hyvin vähäinen. Jätehuolto on mitä suurimmassa määrin ympäristötyötä, vaikka sitä on jo pitkään tehty. Kemiönsaarella on saavutettu tilanne, jossa jätemäärät pienenevät, mikä on yksiselitteisesti myönteistä. Jätemäärien väheneminen on erittäin todennäköisesti kierrätyksen, kompostoinnin ja paremman lajittelun ansiota. Vuoden 2014 aikana Kemiönsaarella kerättiin runsaat 1 920 tonnia sekajätettä. Vuonna 2013 määrä oli runsaat 1 940 tonnia ja vuonna 2012 lähes 1 970 tonnia. Vuonna 2012 sekajätettä ei poltettu lainkaan, kun taas vuonna 2014 noin puolet eli 934 tonnia ohjattiin poltettavaksi. Älykäs Kemiönsaari -hanke jatkui vuoden aikana. Hanke tuotti mm. joukon esitteitä, joissa annettiin tietoa fiksuista, innovatiivista energiaratkaisuista ja yritys- ja kuluttajaoppaita Clean Tech -ratkaisuista yleensä ja erityisesti Kemiönsaarella. Kunnan ympäristöohjelma EKO-LOOGISTA oli työn alla suurimman osan vuotta, mutta prosessissa ei vielä päästy päätöksentekovaiheeseen. Projektin puitteissa toteutettiin huutokauppapäivä, jolloin myytiin kunnan käytöstä poistettuja ja/tai tarpeettomia tavaroita. Huutokauppa pidettiin ns. Greene hallissa, jonne oli tuotu huomattavia määriä erilaisia tavaroita ja kaikki myytiin. Kunta teki päätöksen kierrätyskeskuksen suunnittelemisesta ja toteuttamisesta. Keskus toteutetaan tukirahojen turvin ja se tulee toimimaan myös pitkäaikaistyöttömien työnantajana. Kierrätys on tärkeintä ympäristön kannalta ja odotukset ovat suuret hankkeen käynnistyessä vuoden 2015 aikana. Kemiönsaaressa ei ennen ole ollut paikkaa, jonne kierrätys on voitu keskittää. Tuulivoimasuunnitelmat ovat olleet vahvasti esillä kaavoituksessa. Tuulivoima on ns. vihreää energiaa ja kaavoitus mahdollistaa, jos kehitys etenee odotetusti, että Kemiönsaarella tuotetaan vihreää energiaa selvästi saaren sähkönkulutusta enemmän. 10 KUNNAN- JA KONSERNIJOHDON SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Kunnanhallitus on 10.3.2010 hyväksynyt toimintaohjeet sisäiselle tarkastukselle. Sisäistä tarkastusta käsitellään myös kunnan hallintosäännössä. Määräysten, ohjeiden ja päätösten noudattaminen Kunnan organisaatio on määritelty hallintosäännössä, talousarvio ja taloussuunnitelma on laadittu tämän mukaisesti. Kunnanhallitus on antanut erillisiä toimintaohjeita, jotka sisältävät määräyksiä koskien taloudellisia resursseja, seurantaa ja priorisointeja, talousarvion sitovia tasoja, tilisuunnitelma, ohjeita yksiköille vastuuhenkilöiden nimeämisestä, tavaroiden ja palvelujen hankintaan liittyviä määräyksiä, selvityksiä myönnetyistä avustuksista ja maksuja koskevia toimintaohjeita. Laskujen vastaanottoon ja hyväksymiseen yksiköt ovat nimenneet vastuuhenkilöitä ja tarkastajia. Kunnanhallitus ja lautakunnat osallistuvat talousarvioseurantaan vuosineljänneksittäin. Päätäntävallasta säädetään hallintosäännössä. Virkamiespäätökset delegoiduissa asioissa on kirjattu kunnan asianhallintajärjestelmään ja esitetty asianomaisille lautakunnille ja kunnanhallitukselle. Tavoitteiden saavuttaminen, varojen käytön valvonta, kannattavuuden pätevä ja luotettava arviointi Kunnanhallitus ja lautakunnat osallistuvat talousarvioseurantaan vuosineljänneksittäin. Osastojen ja yksiköiden johtajat seuraavat tavoitteiden toteutumista päivittäisessä työssään ja johtavat työtä niin, että tavoitteet saavutetaan. Strategian toteutumista ja keskeisiä tavoitteita seurataan myös niin, että niitä käsitellään valtuuston, kunnanhallituksen ja lautakunnanjäsenten vapaamuotoisissa kokouksissa kuten iltakouluissa ja seminaareissa. 16 Käytössä olevien varojen käsittelyä säädellään kunnanhallituksen vahvistamilla tilinhoito-oikeuksilla. Talous- ja henkilöstöhallinnossa on pyritty siihen, että mahdollisuuksien mukaan vältetään nk. vaarallisten työtehtäväyhdistelmien synty. Hankinnat, sopimukset ja omaisuudenhoito Hankinnoissa on noudatettu lakeja ja määräyksiä. Sen lisäksi on hankintojen osalta hyödynnetty Kuntaliiton KuntaHankinnat palvelua. Kunnan tekemiä sopimuksia ja muita oleellisia asiakirjoja on säilytetty mapeissa, lukituissa kaapeissa, joihin on rajoitettu pääsy. Kunta on ottamassa käyttöön asianhallintaohjelma KommunOfficen sopimustenhallintamoduulin. Asianomaiselle viranhaltijalle on annettu sopimusehtoja ja -aikoja koskeva valvontavastuu. Vuoden 2013 lopussa kunta aloitti yhteistyön Lindorff Oy Ab:n kanssa. Lindorff hoitaa kunnan perintää vuoden 2014 alusta lähtien. Kiinteä omaisuus on vakuutettu ja vakuutusturva käydään läpi vuosittain. Olemme hankkineet kiinteistörekisteröintiohjelman ja se on otettu käyttöön 2011. Rekisteriohjelma on kiinteistönhoidolle ja sisäiselle tarkastukselle tärkeä työkalu kiinteistöjen osalta. Kaikki kunnan aineeton ja materiaalinen omaisuus on tallennettu käyttöomaisuusohjelmaan. Ohjelma on osa talousjärjestelmää ja tekee varojen taloudelliseen seurannan joustavaksi ja selkeäksi, koska jokainen omaisuuden osa on erikseen yksilöity ja tapahtumat kirjataan omaisuuteen heti. Muuta Kunnanhallitus kävi läpi korkoriskit kesäkuussa. Kunta tarkastelee vuosittain myös rahoitusriskejä rahoituslaitosten kanssa. Konsernin sisällä tilintarkastusyhteisö yhtenäistetty niin, että kaikilla tytäryhtiöillä nyt on sama tilintarkastusyhteisö kuin kunnalla. Dalmedista tuli osakkeiden lisäyksen myötä tytäryhtiö, mutta sillä ei ole samaa tilintarkastajaa kuin muilla. Vuonna 2011 on laadittu konserniohjeet. 17 11 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTAMINEN TULOSLASKELMA JA TUNNUSLUVUT 2014 2013 1 000 € 1 000 € 7 625 7 517 86 45 Toimintakulut -48 077 -47 255 Toimintakate -40 365 -39 692 Verotulot 21 667 22 590 Valtionosuudet 22 372 21 908 26 1 Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot 41 37 -308 -331 -17 -15 3 416 4 498 -2 557 -2 384 Tilikauden tulos 859 2 114 Tilinpäätös siirrot 165 167 1 024 2 281 15,8 % 15,9 % 133,6 % 188,7 % 492 € 642 € 6943 7005 Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden ylijäämä (alijäämä) TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot / Toimintakulut, % Vuosikate / Poistot, % Vuosikate, euro / asukas Asukasmäärä 18 11.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen Virallinen tuloslaskelma osoittaa toimintakatteeksi –40,4 miljoonaa euroa ja vuosikatteeksi 3,4 miljoonaa euroa. Suunnitelman mukaiset poistot ovat 2,56 miljoonaa euroa. Poistoero pienenee 165 000 euroa vuoden aikana. Tilivuoden 2014 ylijäämä on 1,02 miljoonaa euroa. Vuosikate osoittaa sen tulorahoituksen, joka jää jäljelle käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainojen lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen mittari arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Lähtökohtana on, että kunnan tulorahoitus on riittävä, jos vuosikate on poistojen suuruinen. Seuraavassa kuviossa on esitetty vuosikatteen kehitys viimeisen kuuden vuoden aikana. Årsbidrag / Avskrivningar Vuosikate / Poistot 6000 5000 4000 3000 2000 1000 Årsbidrag / Vuosikate Avskrivningar / Poistot 0 Vuosikate / poistot Toimintatuotot ja -kulut Toimintatuottoja kertyi yhteensä 7,6 miljoonaa euroa, mikä on 11 prosenttia arvioitua enemmän. Tuottojen suurin erä on myyntituotot, joka sisältää myös vesiliikelaitoksen tuotot. Kunnan myyntituotot ylittivät talousarvion 348 000 eurolla, kun taas vesiliikelaitoksen myyntituotot alittuivat 62 000 eurolla. Yhteenlasketut myyntituotot ylittivät talousarvion noin 286 000 eurolla tai yli 11 prosentilla. Maksutuotot, jotka muodostuvat lähinnä sivistys- ja peruspalveluosaston lakisääteisistä maksuista, olivat 2,7 miljoonaa euroa, mikä on 76 500 euroa arvioitua enemmän. Tuet ja avustukset ylittivät talousarvion 328 000 eurolla. Vuokratuloja tuli 18 000 euroa arvioitua enemmän. Muut tuotot ylittivät talousarvion yli 65 000 eurolla. 270 000 euron bruttobudjetoidut myyntivoitot ylittivät talousarvion 4 500 eurolla. Toiminnan kokonaistuotot olivat hieman alle 108 000 euroa suuremmat kuin vuonna 2013. 19 Toiminnan menot Ympäristö ja tekniikka 19 % Hallinto 4% Kehitys 2% Sivistys 25 % Peruspalvelu 50 % Toiminnan menot osastoittain vuonna 2014 Vuonna 2014 ulkoiset toimintakulut olivat 48,08 miljoonaa euroa, joka on 822 000 euroa enemmän kuin vuonna 2013. Yhteenlasketut henkilöstökustannukset kasvoivat 386 000 eurolla ja olivat 24,06 miljoonaa euroa vuonna 2014. Henkilöstökulut alittivat talousarvion 1,2 miljoonalla eurolla tai noin 4,8 prosentilla. Palveluiden ostot olivat 18,2 miljoonaa euroa, joka on noin 660 000 euroa enemmän kuin edellisvuonna. Materiaaleista, tarvikkeista ja tavaroista aiheutuvat kustannukset kasvoivat 131 000 eurolla vuodesta 2013 ja olivat 3,28 miljoonaa euroa vuoden 2014 tilinpäätöksessä. Avustukset olivat 1,76 miljoonaa euroa, joka on 51 000 euroa enemmän kuin vuonna 2013, samalla muut kustannukset pienenivät 142 000 eurolla vuodesta 2013. Vuoden aikana peruspalveluosaston talousarvioon tehtiin 350 000 euron muutos. Talousarviovertailuun on otettu mukaan myös sisäiset erät. Kunnan yhteenlasketut toimintakulut alittuivat 180 000 eurolla alkuperäiseen talousarvioon verrattuna ja 530 000 eurolla muutettuun talousarvioon verrattuna. Henkilöstökustannukset alittuivat 1,21 miljoonalla eurolla. Palveluiden ostot ylittivät muutetun talousarvion 1 089 000 eurolla tai 5,11 prosentilla. Vakituisten lääkäreiden ja hammaslääkäreiden vajeen paikkaamiseksi kunta käytti vuokratyövoimaa noin 528 000 euron edestä. Tämä kustannus on laskettu mukaan palveluiden ostoihin, samalla kun se on talousarviossa huomioitu henkilöstökustannuksissa, mikä vääristää talousarviovertailua. Materiaalien ja tarvikkeiden ostot alittivat budjetoidun 289 000 eurolla, kun taas tuet ylittyivät 117 000 eurolla. Vuokrakulut, johon sisältyy myös sisäiset vuokrat, alittivat talousarvion 347 000 eurolla. Muut toimintakulut ylittyivät 110 000 eurolla. Toimintakate (tulojen ja menojen välinen erotus), joka tulee kattaa verotuloilla ja valtionosuuksilla, oli 40,37 miljoonaa euroa negatiivinen virallisessa tuloslaskelmassa. Toimintakate on heikentynyt 673 000 euroa vuoteen 2013 verrattuna. 20 Toiminnan menot 2009 - 2014 milj € 30 25 TP 2009 20 TP 2010 15 TP 2011 10 TP 2012 5 TP 2013 TP 2014 0 Hallinto Kehitys Sivistys Peruspalvelu Ympäristö ja tekniikka (sis vesi) Toiminnan menot osastoittain vuosina 2009 - 2014 Ulkoiset kustannukset, verotulot ja valtionosuudet tilinpäätös 2009 - 2014 60,00 50,00 Milj. € 40,00 41,00 42,29 45,39 43,78 47,25 48,08 30,00 21,07 20,98 21,47 20,75 18,96 20,71 20,00 22,59 21,91 22,40 21,67 17,78 10,00 Kustannukset 15,97 Verotulot Valtionosuudet 0,00 TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 Ulkoiset kustannukset, verotulot ja valtionosuudet 2009 – 2014 21 Verotulot Tilikauden verotulot olivat 21,67 miljoonaa euroa, josta kunnallisveroa oli 18,01 miljoonaa euroa, kiinteistöveroa 2,91 miljoonaa euroa ja yhteisöveroa 747 000 euroa. Vuoden aikana talousarviota muutettiin 350 000 euroa kunnallisveron osalta ja 210 000 euroa kiinteistöveron osalta. Verotulot olivat 727 000 euroa arvioitua suuremmat muutettuun talousarvioon verrattuna. Tästä kunnallisveron osuus oli 660 000 euroa, yhteisöveron 66 000 euroa ja kiinteistöveron 1 000 euroa. Vuoteen 2013 verrattuna verotulot vähenivät 923 000 euroa. VeroPuloP 2009 - 2014 Kunnallisvero Kiinteistövero Yhteisövero 25 000 000 20 000 000 15 000 000 10 000 000 5 000 000 0 Yhteisövero TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 1 127 871 1 201 777 1 212 617 619 850 632 818 746 505 Kiinteistövero 1 921 109 2 316 834 2 371 847 2 449 092 2 573 132 2 911 094 Kunnallisvero 18 025 025 17 463 745 17 888 570 17 643 131 19 384 471 18 009 536 Verotulot 2009–2014 Valtionosuudet Kemiönsaaren kunta sai yhteensä 22,37 miljoonaa euroa valtionosuuksia vuonna 2014, mikä on 272 000 euroa enemmän kuin talousarviossa arvioitu 22,1 miljoonaa euroa. Valtionosuuksiin sisältyy 950 000 euron saaristolisä, jota Kemiönsaari on saanut saaristo-olosuhteiden vuoksi. Verotuloihin perustuva tasaus nousi 3,6 miljoonaan euroon vuonna 2014. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusta ja vapaata sivistystyötä koskevissa laeissa tarkoitettu rahoituksen valtionosuus oli, kuten monissa muissakin kunnissa, negatiivinen myös Kemiönsaaren kunnassa, –984 000 euroa. Valtionosuuksien yhteydessä maksetaan myös nk. kotikuntakorvausta, joka kirjataan sivistysosaston toimintatuotoksi ja/tai toimintamenoksi. Kotikuntakorvaus on se summa, jonka kunta saa tai maksaa muussa kuin kotikunnassa koulua käyvästä oppilaasta. Koulun ylläpitäjä on korvaukseen oikeutettu taho. Vuonna 2014 Kemiönsaari sai nettosummana vajaat 74 000 euroa enemmän tuloja, eli kunnalla on kouluissaan enemmän oppilaita muista kunnista kuin omia oppilaita muiden kuntien kouluissa. Kunta sai 464 000 euroa enemmän valtionosuuksia vuonna 2014 kuin vuonna 2013. 22 Valtionosuudet tilinpäätös 2009 - 2014 24 000 23 000 22 000 22 372 21 908 21 000 20 746 20 000 19 000 18 959 18 000 17 777 17 000 16 000 15 968 15 000 14 000 TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 Valtionosuudet 2009–2014 Rahoitustuotot ja -kulut Kunnan korkotuotot muodostuvat maksuliikennetilien korkotuotoista. Korkotuotot olivat 26 000 euroa vuonna 2014, mikä on noin 25 000 euroa enemmän kuin vuonna 2013. Kasvu johtuu siitä, että kunta pystyi hyvän maksuvalmiuden ansiosta siirtämään varoja parempituottoiselle korkotilille vuonna 2014. Muut rahoitustuotot olivat 41 000 euroa, josta kuntayhtymien peruspääomakorko oli 19 000 euroa ja viivästyskorkotulot vajaat 22 000 euroa. Kunnan sisäisessä kirjanpidossa vesiliikelaitokselta saatu peruspääomakorko kirjataan muihin rahoitustuottoihin. Vuonna 2014 korvaus oli 16 533 euroa. Kunnan ja vesiliikelaitoksen ulkoisten lainojen korkokulut olivat yhteensä 308 000 euroa. Talousarvio alittui 132 000 eurolla tai 30 prosentilla. Alitus johtuu rahoitusmarkkinoiden poikkeuksellisen alhaisesta korkotasosta. Toinen syy korkokustannusten alitukseen oli se, että vuodelle 2014 budjetoitua 6,1 miljoonan euron lainaa ei tarvinnut nostaa. Vesiliikelaitos on vuoden aikana maksanut kunnalle yhteensä 185 000 euroa korkoa sisäisistä lainoista. Muut rahoituskustannukset olivat 17 000 euroa. Kustannukset muodostuvat verontilitysten koroista ja viivästyskoroista. Vesiliikelaitoksen kirjanpidossa korvaus peruspääomasta kunnalle kirjataan tähän kohtaan. 23 11.2 Toiminnan rahoitus Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 2014 2013 1 000 € 1 000 € 3 416 4 498 -270 -72 -6 761 -3 412 1 226 414 539 700 -1 850 2 128 0 4 500 -1 996 -3 001 1 274 -412 -723 1 087 -2 573 3 215 Rahavarat 31.12 4 274 6 847 Rahavarat 1.1. 6 847 3 632 5 956 5 860 61,7 % 150,0 % 1,62 1,45 Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät, netto Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisen lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Päitkäaikaisten lainojen vähennykste Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, € Investointien tulorahoitus, % Lainanhoitokate Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä 27 46 6943 7005 24 Rahoituslaskelma Vuosikatteen, sen jälkeen kun toiminnasta saatavat tulot ja aiheutuvat menot, verotulot ja valtionosuudet sekä rahoitustuotot ja -menot on otettu huomioon, tulisi riittää sekä nettoinvestointien rahoitukseen että lainojen lyhentämiseen. Vuoden 2014 vuosikate on 3,42 miljoonaa euroa. Tulorahoituksen oikaisuerinä kirjataan käyttöomaisuuden myyntivoitot ja -tappiot, jotka vuonna 2014 olivat 270 000 euroa. Kunnan kokonaisinvestointimenot olivat 6,77 miljoonaa euroa, josta 3,8 miljoonaa euroa oli kunnan ja 2,97 vesiliikelaitoksen. Investointien rahoitusosuuksia kertyi 1,23 miljoonaa euroa, josta 163 000 euroa oli kunnan ja 1,06 miljoonaa euroa vesiliikelaitoksen. Käyttöomaisuuden myyntitulot olivat 539 000 euroa (mukaan lukien myyntivoitot 275 000 euroa ja myyntitappiot 5 000 euroa). Vuoden 2014 talousarviossa suunniteltiin pitkäaikaisten lainojen ottoa 6,131 miljoonan euron edestä. Vuonna 2014 ei kuitenkaan nostettu pitkäaikaista lainaa, mikä johtui hyvästä kassatilanteesta vuoden alussa, aiempaa paremmasta vuosikatteesta sekä pienemmistä investointimenoista tilikauden aikana. Lyhennykset olivat 2 miljoonaa euroa, joten velkataakka oli 14,1 miljoona euroa vuoden lopussa. Laina asukasta kohden 31.12.2014 oli 2 038 euroa. Kassavarat pienenivät 2,57 miljoonaa euroa vuoden aikana, ja kassan riittävyys per 31.12.2014 oli 27 päivää. Valtuuston taloudellisten tavoitteiden mukaan kassan riittävyyden tulee olla vähintään 18 päivää. Lainaus 25 000 000 20 000 000 15 000 000 Lainaus 10 000 000 Lainakanta 5 000 000 0 TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TA 2014 TP 2014 Lainaus ja lainakanta 25 Lainat € / asukas 2009 - 2014 6 000 5 000 4 000 2 842 2 799 3 000 2 320 2 070 2 305 2 038 2 000 1 000 0 Tilinpäätös 2009 Tilinpäätös 2010 Tilinpäätös 2011 Tilinpäätös 2012 Tilinpäätös 2013 Tilinpäätös 2014 Lainaa per asukas Lyhennykset ja korot 4 500 000 4 000 000 3 500 000 3 000 000 2 500 000 Lyhennykset 2 000 000 Korot 1 500 000 1 000 000 500 000 0 TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 Lyhennykset ja korot 26 11.3 Rahoitusasema ja siinä tapahtuneet muutokset Tase ja sen tunnusluvut VASTAAVA 2014 1 000 € 2013 1 000 € 0 0 79 75 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat hyödykkeet Tietokoneohjelmistot Muut pitkävaikutteiset menot 149 158 228 233 5 170 5 244 Rakennukset 19 794 19 879 Kiinteät rakenteet ja laitteet 13 045 13 091 915 803 12 12 Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Aineelliset hyödykkeet 4 347 1 529 43 283 40 558 7 694 7 706 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset Sijoitukset PYSYVÄT VASTAAVAT 1 1 27 27 7 722 7 734 51 234 48 525 2 5 181 182 183 187 48 47 0 0 1 293 1 422 0 0 515 491 TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen erityiskatt. TOIMEKSIANTOJEN VARAT VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset 844 1 119 2 652 3 032 2 652 3 032 Rahat ja pankkisaamiset 4 274 6 847 VAIHTUVAT VASTAAVAT 6 974 9 926 58 391 58 639 Lyhytaikaiset saamiset Saamiset Rahoitusomaisuusarvopaperit VASTAAVAA YHTEENSÄ 27 VASTATTAVAA 2014 2013 Peruspääoma 19 408 19 408 Edell. tilikausien yli- / alijäämä 12 512 10 231 1 024 2 281 32 944 31 920 2 709 2 874 2 709 2 874 OMA PÄÄOMA Tilikauden yli- / alijäämä OMA PÄÄOMA POISTOERO JA VAPAA-EHTOISET VARAUKSET Poistoero POISTOERO JA VAPAA-EHTOISET VARAUKSET PAKOLLISET VARAUKSET TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtiontoimeksiannot 44 49 Lahjoitusrahastojen pääomat 181 182 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 231 231 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rah.- ja vak.laitoksilta 10 109 11 561 Lainat julkisyhteisöiltä 2 115 2 588 Liittymismaksut ja muut velat 1 619 1 705 13 843 15 854 Siirtovelat Pitkäaikainen Lyhytaikainen Lainat rah.- ja vak.laitoksilta 1 452 1 511 Lainat julkisyhteisöiltä 473 486 Saadut ennakot 207 150 2 583 1 778 932 919 3 017 2 916 8 663 7 760 22 507 23 613 58 391 58 639 Ostovelat Liittymismaksut ja muut velat Siirtovelat Lyhytaikainen VIERAS PÄÄOMA VASTATTAVAA YHTEENSÄ TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 61,3 % 59,5 % Suhteellinen velkaantuneisuus, % 43,2 % 45,1 % Kertynyt yli- / alijäämä, 1.000 € 13 536 12 512 1 950 1 786 Lainakanta 31.12., 1.000 € 14 148 16 145 Lainakanta 31.12., €/asukas 2 038 2 305 Lainasaamiset, 1.000 € 27,67 27,67 Asukasmäärä 6 943 7 005 Kertynyt yli- / alijäämä, €/asukas 28 Tase Vastaavat Taseen loppusumma 31.12.2014 oli 58,39 miljoonaa euroa, mikä on 248 000 vähemmän kuin vuonna 2013. Taseen pysyvät vastaavat olivat 51,23 miljoonaa euroa. Näistä aineettomia hyödykkeitä oli 228 000 euroa, aineellisia hyödykkeitä 43,28 miljoonaa euroa ja sijoituksia 7,72 miljoonaa euroa. Meneillään olevan uudisrakentamisen osuus on kasvanut 2,8 miljoonalla eurolla vuoteen 2013 verrattuna, mikä johtuu siitä, että useat investointihankkeet jatkuvat vuodenvaihteen yli. Toimeksiantojen varat olivat 183 000 euroa, josta 2 000 euroa on valtion toimeksiantoja ja 181 000 euroa muita toimeksiantojen varoja (lahjoitusrahastojen varoja). Saatavia oli 2,65 miljoonaa euroa, ja kassa ja pankkisaatavat 4,27 miljoonaa euroa. Taseen vaihtuvat saatavat olivat yhteensä 6,97 miljoonaa euroa. Vastattavat Taseen mukainen oma pääoma oli 32,94 miljoonaa euroa muodostuen 19,4 miljoonan euron peruspääomasta, aiempien tilikausien 12,51 miljoonan euron kertyneestä ylijäämästä sekä tilikauden 1,02 miljoonan euron ylijäämästä. Kertynyttä ylijäämää oli 13,54 miljoonaa euroa 31.12.2014. Oman pääoman osuus taseen loppusummasta on 56,41 prosenttia. Toimeksiantojen varat muodostuvat valtion toimeksiannoista, lahjoitusrahastojen pääomasta sekä muista toimeksiantojen pääomista. Kunnan pitkäaikainen vieras pääoma muodostuu 12,22 miljoonan euron nostetuista talousarviolainoista, kunnan 703 000 euron lainaosuudesta Fastighets Ab Kimito Landsbygdsrådet Kiinteistö Oy:ssä sekä 916 000 euron liittymismaksuista. Vuoden 2015 lyhennykset, 1,92 miljoona euroa, on siirretty kirjanpitolain mukaisesti lyhytaikaiseen vieraaseen pääomaan. Kunnalla oli tilikauden päättyessä yhteensä 14,15 miljoonaa euroa lainaa, mikä on 2 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2013. Lainaa asukasta kohden 31.12.2014 oli 2 038 euroa verrattuna 2 305 euroon vuotta aiemmin. Kunnan omavaraisuusaste nousi 59,5 prosentista 61,3 prosenttiin. Kuntataloudessa tulee pyrkiä 70 prosentin omavaraisuusasteeseen. 50 prosenttia tai alle merkitsee merkittävää lainataakkaa. Kunnan suhteellinen velkaantuneisuusaste, joka osoittaa kuinka suuri osa kunnan käyttötuotoista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun, on laskenut 45,1 prosentista 43,2 prosenttiin. Lyhytaikainen vieras pääoma oli 8,66 miljoonaa euroa, mikä on 904 000 euroa enemmän kuin edellisvuonna. Kasvu johtuu ostovelasta, joka sisältää isoja investointieriä. 6,97 miljoonan euron vaihtuvat saatavat ovat 1,7 miljoonaa lyhytaikaista vierasta pääomaa pienemmät, mikä kuvaa kunnan maksuvalmiutta ja tulevaa rahoitustarvetta. 29 12 KOKONAISTULOT JA -MENOT KUNNAN KOKONAISTULOT JA -MENOT TULOT 1 000 € Toiminta Toimintatuotot MENOT 1 000 € Toiminta 7 625 Toimintamenot 48 077 Verotulot 21 667 -Valmistus omaan käyttöö -86 Valtionosuudet 22 372 Korkokulur 308 Korkotuotot 26 Muut rahoituskulut Muut rahoitustuotot 41 Satunnaiset kulut Satunnaiset tuotot Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot Pakollisten varausten muutos -275 -Pakollisten varausten li. (+), väh. (-) -Pysyvien vastaavien hyödykkeiden Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot -5 luovutustappiot 1 226 539 Rahoitustoiminta Investoinnit Investointimenot 6 761 Rahoitustoiminta Antolainasaamiseten vähennykset Antolainasaamisten lisäykset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen lisäys 0 Lyhytaikaisten lainojen vähennys Oman pääoman lisäykset Kokonaistulot yhteensä 17 1 996 Oman pääoman vähennykset 53 222 Kokonaismenot yhteensä 57 068 30 13 KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TULOS Kuntalakiin tehtiin 15.5.2007 muutos koskien kuntakonserneja ja kunnallisia liikelaitoksia. Valtuuston osuus konsernijohdosta lisättiin 13 §. Valtuusto päättää keskeisimmistä tavoitteista kuntakonsernin toiminnassa ja taloudesta sekä konsernijohdon periaatteista. Valtuusto voi tehdä tavoitteita ja päättää periaatteista kunnan konsernijohdolle koskien tytäryhteisöjen toiminnasta ja valvonnasta. Valtuuston päätösvalta kattaa ensisijaisesti kunnan talousarvion ja taloussuunnitelman. Kuntalain 69 §, joka kattaa kunnan toimintakertomuksen, säätää että valtuuston esittämien toiminta- ja taloustavoitteista tulisi antaa selvitys miten kuntakonserni on saavuttanut tavoitteet. Kuntakonserni määritellään kuntalain §:ssä 16a. Kuntakonsernilla tarkoitetaan kokonaisuutta kuntasektorilla joka kattaa kunnan ja ne yhteisöt joihin kunnalla on päätösvalta, ns emoyhteisö ja tytäryhteisöt joihin kunnalla on yksin tai yhdessä muiden kuntakonserniin kuuluvilla yhteisöiden kanssa päätösvalta. Päätösvallalla tarkoitetaan emoyhteisön oikeus puoleen tai enemmän kaikista osakkeista tai osuuksista. Päätösvalta voi myös tarkoittaa oikeutta valita jäseniä yhteisön hallitukseen tai vastaavaan elimeen. Kemiönsaaren kuntakonserniin kuuluu sekä tytär- että osakkuusyhteisöjä. Tytäryhteisöt ovat Fastighets Ab Berglund (100 %), Ab Kemiönsaaren Lämpö Oy (100 %), Fastighets Ab Kimitobacken Kiinteistö Oy (81,80 %), Fastighets Ab Kimito Landsbygdsrådet Kiinteistö Oy (75,32 %), Dragsfjärds Industri Ab – Dragsfjärdin Teollisuus (100 %), Dalmed Oy Ab (75 %), Oy Dalsbostäder Ab (100 %) sekä Bostads Ab Kommunalhuset Asunto Oy (100 %) joka on Dalsbostäderin tytäryhteisö ja Fastighets Ab Malminselkä Kiinteistö Oy (75 %) joka on Kimitobackenin tytäryhetisö.. Osakkuusyhteisöt ovat Kiinteistö Oy Furubacken (43,6 %) ja Faxell 2.0 (41,2 %). Kuntayhtymät eivät ole kuntakonsernin tytäryhteisöjä. Valtuusto hyväksyi joulukuussa 2011 konserniohjeen. Kemiönsaaren kuntakonsernin konserniohjeen tavoite on edistää yhteisen näkemyksen muodostamista sekä sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin. Konserniohjeella pyritään yhteisöjen ohjauksen yhtenäistämiseen, toiminnan läpinäkyvyyden lisäämiseen, kunnan yhteisöltä saaman tiedon laadun parantamiseen ja tiedonkulun tehostamiseen. Konsernin talous Vuoden 2008 tilinpäätökseen kunnan tulee ensimmäistä kertaa laatia myös kattava konsernitilinpäätös, joka sisältää konsernitaselaskelman, konsernituloslaskelman ja konsernirahoitusanalyysin ja niiden liitetiedot. Konsernitase on laadittu yhdistämällä kuntakonserniin kuuluvat yhtiöt nimellis- eli pariarvomenetelmällä kunnan taseeseen. Samalla on sisäiset saatavat ja velat emo- ja tytäryhtiön sekä kuntayhtymien kesken eliminoitu. Konsernitaseen loppusumma oli 79,01 miljoona euroa, mikä on vähän yli 20 miljoona euroa kunnan tasetta suurempi. Tuloslaskelmasta käy ilmi, että konserni teki ylijämää 997 000 euroa ja että vuosikate oli 4,96 miljoona euroa. Rahoituslaskelma osoittaa, että investointimenot olivat 8,49 miljoona euroa. Pitkäaikaiset lainat lisääntyivät 1,10 miljoona euroa ja kassavarat vähenivät 2,16 miljoona euroa. Konsernin kannalta tärkeimmät tapahtumat olivat kun Dalsbostäder myi tytäryhteisönsä Kiinteistö Oy Kommunalhusetin ja Kimitobackenin tytäryhteisö Kiinteistö Oy Malminselän perustaminen. Kemiönsaaren kunnanhallitus on helmikuussa 2014 ja valtuusto maaliskuussa 2014 päättäneet myöntää Fastighets Ab Kimitobacken Kiinteistö Oy:lle korkeintaan 900 000 euron kuntatakauksen Malminselkää varten. Vuonna 2015 suunnitellaan Kiinteistö Oy Berglundin soluttautumista Kiinteistö Oy Kimitobackeniin. Talousarviovuoden 2014 tavoitteet - Kiinteistö Oy Berglund myydään kokonaisuudessaan. Seuranta 31.12.2014 Syksyn aikana aloitettiin kiinteistöosakeyhtiö Kiinteistö Oy Berglundin ja Fastighets Ab Kimitobacken Kiinteistö Oy:n välisen fuusion valmistelu. Kiinteistöosakeyhtiö on Kemiön keskustassa sijaitseva rivitalo, jossa on vuokra31 asuntoja. Kiinteistöosakeyhtiöllä on pitkään ollut kannattavuusongelmia, eikä se ole kyennyt lyhentämään lainoja. Kunnanhallitus päätti joulukuussa sulautumissuunnitelman laatimisesta ja sulautumisen valmistelusta valtuuston päätettäväksi. Valtuusto käsittelee fuusiota maaliskuussa 2015 ja sen jälkeen kummankin yhtiön yhtiökokous ottaa vielä kantaa mahdolliseen fuusioon. - Dalmed Oy Ab:n tulevaisuuden roolia ja toimintaedellytyksiä tarkastellaan. Kokonaistarkastelussa ja vaihtoehtoisissa malleissa huomioidaan kunnan oma työterveyshuoltoyksikkö ja terveydenhuoltopalvelujen järjestäminen ylipäänsä sote-uudistuksen pohjalta. Seuranta 31.12.2014 Vuoden aikana on käyty neuvotteluja yksityisten työterveyspalvelutuottajien kanssa. Neuvottelut eivät kuitenkaan ole johtanut mihinkään. Tarjouskilpailussa syksyllä 2014 Dalmedin tarjous oli ainoa. Dalmedin toiminta on supistettu vastamaan pienentynyttä asiakaskantaa. - Kunta seuraa aktiivisesti Turun Seudun Jätehuolto Oy:n ja Rouskis Oy:n yhdistymisprosessia. Kunta suhtautuu myönteisesti fuusioon. Seuranta 31.12.2014 Mainittu fuusio toteutuu todennäköisesti vuoden 2015 aikana. Fuusion toteutus on viivästynyt, koska Salon kaupungin fuusiopäätöksestä on valitettu. - Faxellin roolia ja tulevaisuuden tehtäviä tarkastellaan. Yhtiöllä ei ole tuloja, ja kaikki kustannukset kuormittavat osakepääomaa. Vaihtoehtoina ovat yhtiön kehittäminen johonkin suuntaan, odotustila tai yhtiön lakkauttaminen. Seuranta 31.12.2014 Yhtiön tulevaisuudesta keskustellaan yhtiökokouksessa keväällä 2015. Yhtiöllä ei ole ollut varsinaista toimintaa vuoden 2014 aikana. YHDISTELMÄ KONSERNITILINPÄÄTÖKSEEN SISÄLTYVISTÄ YHTEISÖISTÄ Yhdistely konsernitilinpäätökseen Yhdistelyty (kpl) Ei yhdistelty (kpl) Tytäryhteisöt Yhtiöt Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt 5 Muut yhtiöt 4 Kuntayhtymät 5 Osakkuusyhetisöt Yhteensä 3 14 3 32 KONSERNITULOSLASKELMA JA TUNNUSLUVUT 2014 2013 1 000 € 1 000 € Toimintatuotot 25 979 25 433 Toimintakulut -64 461 -63 503 Osuus osakkuusyhetisöjen voitosta (tappiosta) Toimintakate 1 -38 480 -38 069 Verotulot 21 667 22 590 Valtionosuudet 22 372 21 908 Rahoitustuotot 23 -3 Muut rahoitustuotot 51 40 -641 -741 -37 -37 4 955 5 688 -4 155 -3 883 Rahoitustuotot ja -kulut Korkokulu Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden yli- ja alipariarvot Arvonalentumiset Satunnaiset erät -50 97 Tilikauden tulos 847 1 805 Tilinpäätössiirrot 167 262 -3 4 Vähemmistöosuudet Tuloverot Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -15 997 2 071 40,30 40,05 Vuosikate / Poistot, % 119,25 146,48 Vuosikate, euroa / asukas 713,67 811,99 6 943 7 005 Konsernituloslaskleman tunnusluvut Toimintatuotot / Toimintakulut, % Asukasmäärä 33 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA JA TUNNUSLUVUT 2014 2013 1 000 € 1 000 € 4 955 5 687 Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät 83 -179 -13 -8 486 -4 883 1 263 431 647 744 -1 717 1 966 -1 -1 1 103 5 371 -4 461 -3 879 -359 359 92 2 5 6 -4 3 749 -247 2 428 -586 -445 1 029 -2 162 2 995 Rahavarat 31.12. 5 768 7 927 Rahavarat 1.1. 7 927 4 930 Investointien tulorahoitus, % 68,60 127,74 Pääomamenojen tulorahoitus, % 42,40 68,25 0,85 1,07 27 40 Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien luovutustulot Toiminnan ja investointie rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Anotlainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maskuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutokset Korottomienvelkojen muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Konsernin rahoituslaskelma ja tunnusluvut Lainanhoitokate Kassan riittävyys 34 KONSERNITASE JA TUNNUSLUVUT VASTAAVAA 2014 1 000 € 2013 1 000 € 95 297 8 91 277 4 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Liittymismaksut Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 6 40 13 2 017 173 069 947 6 40 13 3 092 222 135 122 25 26 4 750 1 685 315 376 1 029 983 1 1 54 54 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 299 331 Vaihto-omaisuus 203 205 3 960 4 626 1 1 5 768 7 926 79 010 79 157 Sijoitukset Osakkuusyhteisöosuudet Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset Muut osakkeet ja osuudet Lainasaamiset Tytäryhteisöissä Muissa yhteisöissä Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ 35 VASTATTAVAA 2014 1 000 € 2013 1 000 € 19 408 23 19 408 23 1 137 1 138 12 025 997 9 851 2 071 959 940 2 887 326 3 066 314 PAKOLLISET VARAUKSET 463 336 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 364 391 OMA PÄÄOMA Peruspääoma Arvonkorotusrahasto Rakennusrahasto Muut rahastot Muu oma pääoma Edellisten tilikausien yli- / alijäämä Tilikauden yli- / alijäämä VÄHEMMISTÖOSUUDET POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET APoistoero Vapaaehtoiset varaukset VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma Pitkäaikainen koroton vieras pääoma Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma Lyhytaikainen koroton vieras pääomas 23 1 5 10 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 79 010 79 157 47 149 13 022 1,88 4 143 28 768 6 943 45 156 11 922 1,70 4 438 31 088 7 005 572 568 196 085 27 1 3 8 702 655 386 877 Konsernitaseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1.000 € Kertynyt ylijäämä (alijäämä), € / asukas Konsernin lainat, € / asukas Konsernin lainakanta 31.12., 1.000 € Kunnan asukasmäärä 36 14 TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTOIMENPITEET Kuntalain 69 §:n mukaan kunnanhallituksen on toimintakertomuksessaan, tai sen kunnanvaltuustolle luovuttamisen yhteydessä, tehtävä ehdotus toimenpiteistä koskien tilikauden tuloksen käsittelyä sekä talouden tasapainottamista. Kemiönsaaren kunnan tilikauden ylijäämä on 1,02 miljoonaa euroa. Ylijäämään on huomioitu myös Kemiönsaaren vesiliikelaitos. Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että tilikauden tulos käsitellään seuraavasti: Tehdyt poistoerot 165 454,05 euroa tuloutetaan. Tilikauden ylijäämä 1 024 030,57euroa siirretään edellisten tilikausien ylijäämiin. Koska tase sisältää ylijäämiä aikaisemmilta tilikausilta, 12,51 miljoona euroa, ehdotusta talouden tasapainottamiseen ei tarvita. 37 15 TALOUSARVIOVUODEN PAINOPISTEALUEET Talousarviovuoden painopistealueita ovat muutamat suuret kokonaispanostukset, jotka koskettavat kuntaa yli toimialojen. Painopistealueet syntyvät strategian pohjalta ja saavat tukea strategian kokonaistavoitteista. Painopisteillä on aikataulu, resurssikuvaus sekä talousarvio ja vastuuhenkilö. Talousarviovuoden 2014 aikana 1. Kuntarakenneuudistus ja sote-uudistus Mikä: Kuntarakennelaki on tullut voimaan, ja laki edellyttää, että kunnat aloittavat lain mukaisen yhdistymisselvityksen. Samanaikaisesti valmisteilla on sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskeva laki (sote-järjestämislaki). Sote-laki on tarkoitus tuoda eduskunnan käsiteltäväksi keväällä 2014. Valtuusto on päättänyt tehdä lain mukaisen yhdistymisselvityksen Paraisten kaupungin kanssa. Kemiönsaaren kunnanhallitus ja Paraisten kaupunginhallitus ovat asettaneet yhteisen ohjausryhmän selvitystyötä varten. Aikataulu: Väliraportti on tarkoitus antaa valtuustolle helmikuussa 2014. Tällöin päätetään selvitystyön jatkosta ja aikataulusta. Resurssit: Poliittisesti asetettu ohjausryhmä ja toimialakohtainen valmisteluryhmä, joihin kuuluu virkamiehiä, jotka tuottavat materiaalia ohjausryhmälle. Vastuuhenkilö: Kunnanjohtaja Arvioitu kustannus: Valtio korvaa yhdistymisselvityskustannuksista enintään 50 000 euroa. Seuranta 31.12.2014 Valtuusto päätti 14.10.2013, että Kemiönsaaren kunta tekee yhdistymisselvityksen Paraisten kanssa. Selvitystä johtaa poliittisesti asetettu ohjausryhmä. Maaliskuussa 2014 valtuustolle esiteltiin väliraportti, ja kummankin kunnan valtuustot tekivät päätöksen siitä, että selvitystä jatketaan. Maaliskuussa 2014 puolueet tekivät sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa täyskäännöksen. Sote-uudistuksen myötä vastuu koko sosiaali- ja terveydenhuollosta siirtyisi viidelle sote-alueelle. Kuntien lakisääteinen hoidon järjestämisvastuu poistuisi ja sen sijaan 200 toimijan vastuu jaettaisiin viidelle isolle sote-alueelle 1.1.2017 lähtien. Poliittisesti asetettu työryhmä päätti kesällä pitää taukoa Kemiönsaaren ja Paraisten välisestä kuntaliitosselvitystyöstä ja odottaa käynnissä olevien uudistusten etenemistä. Tilinpäätöksen laadintahetkellä, maaliskuussa 2015, sote-uudistuksessa on jälleen tapahtunut uusi käänne. Perustuslakivaliokunta ei voinut hyväksyä ehdotettua mallia, vaan palautti asian uudelleen valmisteltavaksi sosiaali- ja terveysvaliokunnalle. Nyt valmisteilla on malli, jossa on alkuperäisessä mallissa kaavaillun viiden suuren sote-alueen sijasta vain yksi seudullinen taso. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan uuden mallin mukaan sosiaali- ja terveyspalveluita tuotettaisiin enintään 19 kuntayhtymässä. Kirjoitushetkellä eduskunnalla on vajaat kolme viikkoa aikaa muuttaa soteuudistusta perustuslain mukaiseksi, niin että eduskunta voi hyväksyä sen vielä ennen kevään vaaleja. 2. Elinkeinoelämä Mikä: Aikataulu: Resurssit: Vastuu: Elinkeinokysymysten käsittely. Elinkeinokysymykset hoidetaan tarkoituksenmukaisemmalla tavalla, ja pitkän aikavälin tavoitteena on tulla alueen elinkeinoystävällisimmäksi kunnaksi. Tarkoituksena on tukea nousujohteisia aloja Kemiönsaarella yhteistyössä yrittäjien kanssa. Kemiönsaari haluaa myös houkutella uusia yrityksiä asettumaan paikkakunnalle, jotta Kemiönsaarelle saataisiin luotua uusia työpaikkoja. Aloitettu vuonna 2013, kun Kemiönsaari nimettiin äkillisen rakennemuutoksen kunnaksi. Työ jatkuu ainakin vuoteen 2015 saakka. Osaksi PULS-hankkeen (företagskoordination i strukturomvandling – rakennemuutoksen yrityskoordinointi, hankkeen budjetti 150 000 euroa) kautta ja osaksi normaalin budjetin kautta. Elinkeinotiimi (kunnanjohtaja, kehitysjohtaja, yritysneuvoja, infrapäällikkö, elinkeinojohtaja, tekninen johtaja, matkailupäällikkö, elinkeinohankkeiden projektipäälliköt). 38 Seuranta 31.12.2014 Vuosi 2014 oli aktiivinen vuosi, johon sisältyi useita eri elinkeinoelämää edistäviä toimenpiteitä. Yksi suurimmista panostuksista oli September Open -konseptin järjestäminen, johon kuului Taalintehtaalla 13.9. järjestetyt yritysmessut (yli 3 300 kävijää), keskiaikamarkkinat ja sadonkorjuujuhlat. Kävijöitä oli yhteensä 5 000. Messujen myötä yrittäjät saivat esitellä monipuolista tarjontaansa muun muassa vapaa-ajan asukkaille Muihin panostuksiin kuului nuorten ”Get the deal” -yrittäjyyskilpailun järjestäminen Kasnäsissa. Kilpailun finaali veti täyden yleisön Villa Landeen syksyllä 2014. Kesätyösetelit olivat uusi panostus, jolla haluttiin tukea nuoria kesätyönhaussa sekä yrittäjiä kesätyöntekijöiden palkkaamisessa. Kesätyösetelit saivat paljon julkisuutta myös valtakunnallisessa mediassa. Yksityisyrittäjien yhdistyksen aloitteesta vuoden aikana perustettiin niin kutsuttu yrittäjyystiimi, johon kuuluu kunnan elinkeinotiimin edustajia sekä paikkakunnan yrittäjiä. Faktapohjainen elinkeinoelämän esite on tuotettu, ekskursio järjestetty, ja lisäksi elinkeinoelämän foorumi pidettiin tänä vuonna Kemiönsaarella (Storfinnhova gård). Kemiönsaaren yrittäjille on lähetetty useita (5) sähköisiä infokirjeitä. ELY-keskus on myöntänyt Kemiönsaaren yrittäjille 23 eri yritysavustusta yhteensä 1,1 miljoonan euron edestä sinä aikana, kun kunnalla on ollut äkillisen rakennemuutosalueen status. Yritysneuvoja on auttanut yrityksiä, jotka ovat tarvinneet apua hakuprosessissa. Vuoden yrittäjä, Wilsonin perhe (Rosalan Viikinkikylä, Bengtskärin majakka ja Wilsons charter), palkittiin Axel Illassa 23.3.2014. Kunta on huomioinut yrittäjien tarpeita monissa meneillään olevissa kaavoitusprosesseissa. Työttömyys on pysynyt maan keskitason alla koko vuoden: 8,0 ja 11,3 prosentin välillä. Entisen FNsteelin yli 180 työntekijästä työttöminä oli vain 32. Moni on voinut osallistua Kemiönsaaren kuntaa varten räätälöityihin uudelleenkoulutuksiin (rakennus-, lähihoitaja- ja yrittäjäkurssit). Syko-työllistämiskoordinointihankkeen kautta 70 työttömälle saatiin valtion eri tukimuotojen avulla töitä mm. eri yrityksistä. Kemiönsaarella perustettiin 57 uutta yritystä vuoden aikana. Matkailualalla, joka on yksi Kemiönsaaren kasvavista aloista, on järjestetty muun muassa useita yhteisiä, yrittäjille suunnattuja tilaisuuksia ja koulutuksia sekä luotu uudet verkkosivut neljällä kielellä. Örö siirtyy Metsähallitukselle vuonna 2015, ja kunta on osallistunut siirtoon liittyviin valmisteluihin. Öröstä tehdään uusi houkutteleva matkailukohde. Kemiönsaaren kunta sai vuonna 2014 Turun kauppakamarin palkinnon tunnustuksena elinkeinoelämän edistämistyöstä. 3. Lapsikylä Mikä: Aikataulu: Resurssit: Vastuuhenkilö: Arvioitu kustannus: Esikoululle, päivähoidolle ja aamu- ja iltapäiväkerhotoiminnalle rakennetaan uudet tilat Kemiön Amospuistoon, Amosparkens skolan yhteyteen. Samalla Amosparkens skola peruskorjataan. Suunnittelu aloitetaan 2013, rakentaminen aloitetaan 2014, valmis syksyllä 2016. Työryhmä, jonka jäsenet edustavat päivähoitoa, koulua ja kiinteistöyksikköä, laativat hankkeen sisältöä koskevan suunnitelman, jonka lähtökohtana ovat päiväkodin eri toiminnot. Sivistystoimenjohtaja, päivähoidonpäällikkö, kiinteistöpäällikkö 5,35 milj. euroa Seuranta 31.12.2014 Kemiön uuden päiväkodin sekä Amosparkens skolanin korjauksen lopulliset suunnitelmat valmistuivat kevään 2014 aikana. Urakoiden hankinta oli käynnissä kesän aikana ja elokuun lopussa tekninen lautakunta valitsi urakoitsijat hankkeelle. Kokonaisuuden urakkasumma on 5,75 milj. euroa. 39 Rakennustyöt aloitettiin lokakuun alussa ja ne ovat päässeet hyvin vauhtiin. Työt tehdään kahdessa vaiheessa, ensin rakennetaan päiväkoti ja sen jälkeen korjataan koulua. Aikataulun mukaan uusi päiväkoti valmistuu marraskuun 2015 loppuun mennessä ja koulun korjaus valmistuu kesäkuun 2016 loppuun mennessä. 4. Tilankäyttö Mikä: Kriittinen tarkastelu toiminnan tilantarpeista. Kunnan toiminnan kannalta tarpeettomien kiinteistöjen myynti. Jatkuva Osastonjohtajat, yksikönjohtajat yhteistyössä kiinteistöpäällikön kanssa Toimenpide merkitsee säästöjä. Aikataulu: Vastuuhenkilö: Arvioitu kustannus: Seuranta 31.12.2014 Valtuusto, kunnanhallitus ja tekninen lautakunta ovat vuoden 2014 aikana myyneet yhden kiinteistön ja yhden osakehuoneiston. Tehokkaiden tilaratkaisujen löytäminen on jatkuva prosessi. 40 16 OSASTOJEN TOIMINTAKERTOMUKSET 16.1 Hallinto-osasto • • • • Hallintoyksikkö Henkilöstöhallintoyksikkö Talousyksikkö IKT-yksikkö Hallintoosasto toimintakate yksiköttäin 0% 33 % 48 % Hallintoyksikkö Henkilöstöyksikkö Talousyksikkö 19 % IKT-yksikkö Hallinto-osasto Kustannuslaji prosentissa Henkilöstökulut 1% 1% 5%0% 40 % Ostopalvelut 53 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut 41 HALLINTO-OSASTO Alkuper. TA - TP 2013 TA 2014 muutos Myyntituotot 401 977 Maksutuotot 1 852 Poikkeama TA 2014 TP 2014 460 000 460 000 392 852 85,40 % 800 800 1 890 236,23 % 42 686 6 725 6 725 29 614 440,36 % 0 0 0 % TOIMINTATUOTOT Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot 25 048 0 0 11 661 -100,00 % 471 562 467 525 467 525 436 017 93,26 % 899 815 862 319 862 319 788 726 91,47 % 255 929 250 081 250 081 222 357 88,91 % 44 776 56 358 56 358 38 925 69,07 % 300 705 306 439 306 439 261 281 85,26 % Henkilöstökulut 1 200 520 1 168 758 1 168 758 1 050 007 89,84 % Palvelujen ostot 807 460 813 605 813 605 799 222 98,23 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 22 002 20 118 20 118 20 713 102,96 % Avustukset 32 985 13 000 13 000 21 991 169,16 % Vuokrakulut 71 201 109 218 109 218 99 815 91,39 % Muut toimintakulut 81 133 10 600 10 600 4 312 40,68 % TOIMINTAKULUT 2 215 301 2 135 299 2 135 299 1 996 060 93,48 % -1 743 739 -1 667 774 -1 667 774 -1 560 043 93,54 % -29 762 -74 720 TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Eläkekulut Muut henkilöstösivukulut Henkilöstösivukulut TOMINTAKATE SUUNNITELMAPOISTOT ARVONALENTUMISET TILIKAUDEN TULOS -74 720 -40 342 53,99 % -1 742 494 -1 600 385 91,84 % 0 -1 773 501 -1 742 494 42 HALLINTO-OSASTO Yksikkö: Hallinto Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja __________________________________________________________________________________ TOIMINTA Hallintoyksikköön kuuluvat valtuusto, kunnanhallitus, tarkastuslautakunta, keskusvaalilautakunta ja hallinto. Hallinnon tehtäviin kuuluvat valtuuston ja kunnanhallituksen päätösten valmistelu ja täytäntöönpano, kunnan operatiivisen toiminnan johtaminen, kunnan arkistotoimi sekä yleiset hallinnolliset asiat. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET 2014–2016 Kuntarakennelaki tuli voimaan 1.7.2013. Lain mukaan Kemiönsaaren kunta on velvollinen selvittämään yhdistymistä, koska se ei täytä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen vaadittavaa 20 000 asukkaan väestöpohjakriteeriä. Selvitys käynnistyy marraskuussa 2013, ja helmikuussa 2014 valtuusto ottaa kantaa selvitystyön jatkamiseen. Niin sanottu sote-laki, joka määrittelee sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteen tulevaisuudessa, on tarkoitus antaa eduskunnalle keväällä 2014. Lain sisältö ja voimaantulo ovat keskeisiä asioita selvitystyön jatkon kannalta. Kuntien arkistointiin on tulossa suuria muutoksia lähivuosina. Arkistoinnin muuttaminen sähköiseksi etenee, ja muutos tulee tarjoamaan kunnille mahdollisuuden siirtyä kokonaan sähköisiin arkistoihin. Tähän on kuitenkin pitkä matka, ja muutos vaatii suuren pohjatyön niin maanlaajuisesti kuin paikallisestikin. Kauden aikana toimitetaan europarlamenttivaalit kesäkuussa 2014, eduskuntavaalit huhtikuussa 2015 ja kunnallisvaalit lokakuussa 2016. TALOUSSUUNNITELMA 2014–2016 Kuntalaiset haluavat yhä useammin hoitaa asiansa sähköisesti. Läpinäkyvyyttä ja vuorovaikutusta eri sidosryhmien kanssa edellytetään yhä enemmän. Sähköinen asiakaspalvelu korvaa perinteiset palvelumuodot. Kemiönsaaren kunta ottaa asteittain käyttöön lisää internetin kautta toteutettavia sähköisiä asiakaspalvelumuotoja. Kunta priorisoi nettisivuja yhtenä palvelumuotona. Sähköisten palveluiden tarjontaa lisätään tekemällä yhteistyötä eri ohjelmatoimittajien kanssa. Taloussuunnitelmakauden aikana tullaan todennäköisesti toteuttamaan valtion julkisten viranomaisten yhteinen asiakaspalvelu, hallituksen esityksen mukaisesti. Ehdotuksen mukaan kunnat vastaisivat yhteisistä asiakaspalvelupisteistä, joissa asiakkaat saavat apua asioidensa hoitamiseen sähköisesti valtion viranomaisten kanssa. Kaikki paikallistasolla hoidettavat valtion asiakaspalvelut keskitetään yhteisiin asiakaspalvelupisteisiin. 43 HALLINTO-OSASTO Yksikkö: Hallinto Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja __________________________________________________________________________________ SITOVAT TAVOITTEET 2014 Tavoite Selkeä ja johdonmukainen arkistointikäytäntö, mukaan lukien sähköinen arkistointi. Tavoitetaso / seuranta Arkistointisuunnitelmatyö jatkuu yhdessä arkistointihankkeen yhteistyökuntien kanssa. Seuranta 31.12.2014 Yhteistyötä on jatkettu myös varsinaisen hankeajan jälkeen. Tehtäväluokista yleishallinto on valmis. Sosiaali- ja terveyshuollon tehtäväluokka puuttuu vielä kokonaan. Muut tehtäväluokat ovat suurimmaksi osaksi valmiita. Sopimukset ja sitoumukset sisällytetään asianhallintajärjestelmään. Sopimusmoduuli otetaan käyttöön kokonaisuudessaan ja kaikki sopimukset on rekisteröitävä sinne. Seuranta 31.12.2014 Tavoitetta ei ole saavutettu. Työ osoittautui niin erikoistuneeksi, että se vaatii yhden työntekijän keskittymistä yksistään siihen pidemmän ajan. Tähän ei kuitenkaan ole pystytty irrottamaan resursseja vuoden 2014 aikana. Sähköisiä palvelumuotoja otetaan käyttöön yhä enemmän. - Vähintään 90 % kunnan lomakkeista on sähköisessä muodossa. - Ohjeita ja direktiivejä tehdään myös video-ohjeistuksena. Seuranta 31.12.2014 - Tavoitetta ei ole saavutettu kuntatasolla. Hallinto ja sivistys käyttävät sähköisiä lomakkeita. Muut toiminnot eivät ole siirtyneet sähköisiin lomakkeisiin. IKT on järjestänyt sähköisiin lomakkeisiin liittyvää koulutusta ja neuvoo niiden käytössä. - Sisäisistä ohjeista on tehty video-ohjeistuksia. Sähköinen vaaliluettelo on käytössä - Taalintehtaan, Västanfjärdin ja Kemiön äänestysalueilla EU-vaaleissa 2014 - kaikilla äänestysalueilla eduskuntavaaleissa 2015. Seuranta 31.12.2014 - Sähköistä vaaliluetteloa käytettiin EU-vaaleissa Taalintehtaan, Västanfjärdin, Kemiön ja Björkboda-Kullan äänestysalueilla. Vaalien toimittamista varten otetaan käyttöön sähköisiä työvälineitä. 44 HALLINTO-OSASTO Yksikkö: Hallinto Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja __________________________________________________________________________________ AVAINLUVUT Suoritukset Kokouksien määrä Valtuusto Kunnanhallitus Tarkastuslautakunta Keskusvaalilautakunta Iltakouluja / seminaareja Mittarit Asioita / kokous Valtuusto Kunnanhallitus Tarkastuslautakunta Keskusvaalilautakunta HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä Kunnanjohtaja Hallintojohtaja Johdon sihteeri Toimistosihteeri Kielenkääntäjä Palveluneuvoja Yhteensä TP 12 TP 13 TA 14 TP 14 7 14 3 13 6 13 6 0 5 15 5 4 5 11 7 3 4 5 4 3 TP 12 TP 13 TA 14 TP 14 11 15 8 3 15 15 9 4 12 15 10 5 12 16 8 8 TP 12 TP 13 TA 14 TP 14 1 1 1 1 0,8 2,5 7,3 1 1 1 1 1 3 7,4 1 1 1 1 0,8 0 4,8 1 0,95 1 1 0,8 0 4,75 45 HALLINTO-OSASTO Yksikkö: Hallinto Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja __________________________________________________________________________________ HALLINTOYKSIKKÖ TOIMINTATUOTOT BS 2012 BS 2013 BG 2014 ÄND BG 2014 BS 2014 TP 2012 TP 2013 TA 2014 MUU TA 2014 TP 2014 203 127 15 682 14 300 14 300 32 420 Henkilöstökulut -560 395 -561 321 -485 907 -485 907 -465 991 Palvelujen ostot -229 577 -235 570 -242 591 -242 591 -234 175 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -17 575 -13 125 -14 020 -14 020 -10 589 Avustukset -12 792 -13 927 -13 000 -13 000 -14 861 Muut toimintakulut -78 915 -106 467 -74 319 -74 319 -60 836 TOIMINTAKULUT -899 254 -930 411 -829 837 -829 837 -786 452 TOIMINTAKATE -696 127 -914 729 -815 537 -815 537 -754 033 POIKKEAMAT TA14 – TP14: Henkilöstökustannukset, palkkojen sivukulut, pienempi kustannus kuin budjetoitu Palvelujen ostot, useampi pienempi summa yhteensä Vuokrat, pienempi kustannus kuin budjetoitu Muut toimintamenot, kh ja valtuusto, käytetty vähemmän kuin budjetoitu - 20 000 - 9 000 - 4 500 - 9 000 YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Vuoden aikana ei tapahtunut merkittäviä muutoksia tai taloudellisia poikkeamia. Talousarviokuri on ollut hyvä, ja talousarvio alittui monessa kohtaa. Arkistointi on yksi hallinto-osaston suurimmista kehittämiskohteista tulevina vuosina – osittain jotta henkilöstöresurssit saataisiin riittämään tavoitteellisen työnteon mahdollistamiseksi sähköisen arkistonmuodostussuunnitelman parissa, osittain jotta fyysisen arkistoinnin tilahaasteisiin saataisiin ratkaisu. Tänä vuonna on selvitettävä, mistä ja miten fyysiselle arkistoinnille löydetään lisätiloja. Arkistointi muuttuu ajan mittaan sähköiseksi, mutta kaikki vanha aineisto jää jäljelle paperimuodossa. Osa vanhasta aineistosta on tällä hetkellä sijoitettuna myytävänä olevassa talossa, Västanfjärdin entisessä kunnantoimistossa. Nykyisissä Taalintehtaan ja Kemiön arkistoissa ei ole tilaa Västanfjärdissä olevalle aineistolle. 46 HALLINTO-OSASTO Yksikkö: Henkilöstöhallinto Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja __________________________________________________________________________________ TOIMINTA Henkilöstöhallintoyksikkö vastaa palkanlaskennasta, kunnan henkilöstöasioiden koordinoinnista, yhteistyöstä ammattijärjestöjen edustajien kanssa, työterveyshuollosta, henkilöstön työkyvyn ylläpidosta sekä kesätyöntekijöiden koordinoinnista. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET 2014–2016 Henkilöstön saatavuus vaikeutuu entisestään tietyillä aloilla. Uuden henkilöstön rekrytointi edellyttää kohdennettuja panostuksia ja hyvin suunniteltua rekrytointiprosessia. Syksyn 2013 aikana käynnistetään kuntarakennelain mukainen selvitystyö. Kemiönsaari selvittää yhdistymistä Paraisten kanssa. Mikäli selvitystyö etenee, on tärkeää tiedottaa henkilökunnalle prosessin kulusta ja siitä, mitä päätöksiä tehdään ja milloin. TALOUSSUUNNITELMA 2014–2016 Manuaalisia työvaiheita vähennetään jatkuvasti, samalla kun sähköisen tiedonannon osuutta lisätään. Kunnan käyttämän henkilöstöhallintaohjelman ylläpito tullaan lakkauttamaan tulevina vuosina. Kunnalle on ennemmin tai myöhemmin hankittava uusi ohjelma, joka mahdollistaa sähköiset lomakkeet ja kaikkien työaikaan liittyvien asiakirjojen sähköisen käsittelyn. Taloussuunnitelmakauden investointeihin on kirjattu uusi ohjelma. SITOVAT TAVOITTEET 2014 Tavoite Tavoitetaso / seuranta Henkilökunnan IKT-taitojen parantaminen Syksyn 2013-kevään 2014 aikana panostetaan henkilökunnan IKT-koulutuksiin. Koulutusta annetaan eri tasoilla ja eri ohjelmissa. Seuranta 31.12.2014 IKT-koulutusta on järjestetty monipuolisesti eritasoisilla ja eri muotoisilla koulutuksilla erilaisille kohderyhmille. Palkanlaskennan manuaalisia vaiheita vähennetään. Työvuorolistat saadaan sähköisesti palkkaohjelmaan. Seuranta 31.12.2014 Tavoite on saavutettu. Nykyaikainen ja elävä henkilöstöstrategia. Henkilöstöstrategia jalkautetaan vuonna 2014. Seuranta 31.12.2014 Henkilöstöstrategiaa on jalkautettu johtoryhmän ja esimiestapaamisten sekä toimipaikoilla käyntien kautta. 47 HALLINTO-OSASTO Yksikkö: Henkilöstöhallinto Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja __________________________________________________________________________________ TUNNUSLUVUT TP 12 TP 13 TA 14 TP 14 Sisäisiä palkkauksia 0 0 3 0 Ulkoisia palkkauksia 48 43 55 40 4 4 6 6 2,75 3 0 0 Yhteistyökomitean kokouksia Työllistettyjä, henkilöstötyövuosia * työllistämismäärärahat siirretään sosiaaliyksikölle talousarviosta 2014 lähtien HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä Palkanlaskija TP 12 TP 13 TA 14 TP 14 3 3 3 3 Työsuojelupäällikkö Yhteensä 0,95 3 3 3 3,95 Palkkakustannukset työajalta, jonka pääluottamusmiehet, työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutetut käyttävät tehtäviensä hoitamiseen, maksetaan henkilöstöhallinnosta. Huhtikuusta 2014 lähtien on työsuojelupäällikkö on ollut koko-aikaisena. Ennen sitä 20 %. Pääluottamusmiesten työaika Henkilötyövuosien määrä TP 12 TP 13 TA 14 TP 14 Juko ry 0,25 0,25 0,25 0,25 Kuntalalan Unioni ry 0,35 0,35 0,35 0,35 Tehy ry 0,1 0,1 0,1 0,1 SuPer ry 0,08 0,08 0,08 0,08 Yhteensä 0,78 0,78 0,78 0,78 TP 12 TP 13 TA 14 TP 14 Kuntalalan Unioni ry 0,16 0,16 0,16 Super ry ja Tehy ry 0,1 0,1 0,1 0,26 0,26 0,26 Työsuojeluvaltuutettujen työaika Henkilötyövuosien määrä Yhteensä 48 HALLINTO-OSASTO Yksikkö: Henkilöstöhallinto Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja __________________________________________________________________________________ HENKILÖSTÖHALLINTOYKSIKKÖ TOIMINTATUOTOT BS 2012 BS 2013 BG 2014 ÄND BG 2014 BS 2014 TP 2012 TP 2013 TA 2014 MUU TA 2014 TP 2014 80 426 106 708 60 900 60 900 70 977 Henkilöstökulut -256 181 -260 536 -233 066 -233 066 -204 733 Palvelujen ostot -116 463 -152 668 -125 455 -125 455 -138 301 -3 466 -4 920 -798 -798 -5 541 0 -7 000 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut -9 503 -13 636 -7 522 -7 522 -10 943 TOIMINTAKULUT -385 613 -450 817 -366 841 -366 841 -366 518 TOIMINTAKATE -305 187 -344 109 -305 941 -305 941 -295 541 POIKKEAMAT TA14 – TP14: Ei merkittäviä poikkeamia. YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Vuodesta 2015 lähtien työllistämismäärärahat sekä Työkomppania-työllistämishanke kuuluvat hallinto-osaston alaisuuteen. Vuonna 2014 työllistämismäärärahat kuuluivat sosiaaliyksikölle. 49 HALLINTO-OSASTO Yksikkö: Talous Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja __________________________________________________________________________________ TOIMINTA Talousyksikkö vastaa talousarvion laadinnasta ja tilinpäätöksestä, juoksevasta kirjanpidosta, laskujen käsittelystä ja ostoreskontrasta sekä suurimmasta osasta kunnan laskutusta ja myyntireskontraa. Lisäksi talousyksikkö avustaa Kemiönsaaren vesiliikelaitosta asiantuntijapalveluin. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET 2014–2016 Talousprosesseja ohjaavat lait ja ohjeistukset muuttuvat jatkuvasti. Kirjanpitolakiin tehtyjen muutosten lisäksi maksuliikennettä ohjaavat myös eurooppalaiset standardit. Syksystä 2013 lähtien ulosottoja hoitaa ulkopuolinen yritys. Tavoitteena on tehostaa ja nopeuttaa perintäprosessia sekä tehdä siitä tuloshakuisempaa. TALOUSSUUNNITELMA 2014–2016 Sähköisten prosessien käyttöönotto-, kehittämis- ja implementointityö jatkuu. SITOVAT TAVOITTEET 2014 Tavoite Tavoitetaso / seuranta Perintäprosessin tehostaminen Ulosmittaukset siirtyvät ulkopuoliselle taholle syksystä 2013 lähtien perintätuloksen nopeuttamiseksi ja parantamiseksi. Seuranta 31.12.2014 Vuoden 2014 alusta lähtien kunta on tehnyt yhteistyötä perinnässä Lindorffin kanssa. Yhteistyö on nopeuttanut ja parantanut perintätulosta. Täsmällinen tilitys, hyvä raportointi ja informatiivinen tilinpäätös Kuukausittainen budjettiseuranta yksiköille, Neljännesvuosittainen seuranta lautakunnille. Jatkuva seuranta markkinatilanteen vaikutuksista kunnan talouteen ja rahoitukseen. Seuranta 31.12.2014 Yksiköillä on kuukausittainen seuranta. Lautakunnilla on neljännesvuosittainen seuranta. Rahoitus ja lainasalkku on läpikäyty. Paperilaskujen määrän vähentäminen Yli puolet ostolaskuista saadaan sähköisessä muodossa. Sähköisiä myyntilaskuja tarjotaan asiakkaille aktiivisesti. Seuranta 31.12.2014 Noin 50 % ostolaskuista tulee sähköisessä muodossa. Sähköisiä myyntilaskuja on tarjottu asiakkaille aktiivisesti niin kirjeitse kuin laskuihin lisätyn informaation ja verkkopankin automaattisten viestien kautta. 50 HALLINTO-OSASTO Yksikkö: Talous Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja __________________________________________________________________________________ AVAINLUVUT Suoritukset TP 12 TP 13 TA 14 TP 14 Myyntilaskuja 19 000 16 992 19 000 33 442 Ostolaskuja 19 000 19 256 19 000 19 141 35 % 40 % 40 % 50 % TP 12 TP 13 TA 14 TP 14 0,25 0 1 0,6 Taloussihteeri 1 1 1 1 Kirjanpitäjä 1 1 1 1 Reskontranhoitaja 2 2,2 2,2 2,2 4,25 4,2 5,2 4,8 Sähköisten ostolaskujen osuus *myyntilaskujen laskentatapa eri ennen TA 2014 HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä Controller Yhteensä TALOUSYKSIKKÖ BS 2012 BS 2013 BG 2014 ÄND BG 2014 BS 2014 TP 2012 TP 2013 TA 2014 MUU TA 2014 TP 2014 2 717 4 212 3 500 3 500 9 007 Henkilöstökulut -250 470 -237 603 -294 048 -294 048 -245 072 Palvelujen ostot -226 473 -231 229 -233 195 -233 195 -252 195 -3 482 -1 970 -3 800 -3 800 -3 522 Muut toimintakulut -33 470 -16 374 -17 713 -17 713 -18 644 TOIMINTAKULUT -513 895 -487 176 -548 756 -548 756 -519 563 TOIMINTAKATE -511 177 -482 964 -545 256 -545 256 -510 556 TOIMINTATUOTOT Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset POIKKEAMAT TA14 – TP14: Pienemmät henkilöstökustannukset - controller vanhempainvapaalla syksyllä, ei ulkopuolista sijaista - palkan sivukulut, pienempi kustannus kuin budjetoitu Lisääntyneet kustannukset ylläpidosta ja ohjelmantoimittajien tuesta - 48 000 + 13 000 51 HALLINTO-OSASTO Yksikkö: Talous Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja __________________________________________________________________________________ YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Vuoden aikana ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Controller oli vanhempainvapaalla syksyllä, eikä hänelle ole palkattu ulkopuolista sijaista. Työtehtävät on jaettu usean henkilön kesken. Työnjaon tasaaminen ja optimoiminen on jatkuva prosessi. Vanhempainvapaiden ja muiden muutosten takia talousosasto on jakanut työt uudelleen useita kertoja viime vuosien aikana. Vuonna 2015 hallinto-osaston henkilöstöä jää eläkkeelle niin talous- kuin palkanlaskennan puolelta, minkä seurauksena työnjakoa tullaan tarkastelemaan uudelleen yhdessä henkilöstön kanssa. 52 HALLINTO-OSASTO Yksikkö: IKT Vastuuhenkilö: IT-käyttöpäällikkö __________________________________________________________________________________ TOIMINTA IKT-yksikkö vastaa kunnan yhteisen tietoverkon, IKT-laitteiden ja ohjelmien ylläpidosta ja kehittämisestä. IKT-yksikön tärkeimpiä tehtäviä ovat mm. • suunnitella, ylläpitää ja kehittää tietoverkkoa • koordinoida puhelin- ja tietojärjestelmien yhteensopivuutta • varmistaa tietoturvallisuus • kehittää verkossa tapahtuvaa tietojenvälitystä • hallinnoida käyttöoikeuksia • valmistella tietokone-, telelaitteisto- ja ohjelmistohankintoja yhteistyössä osastojen kanssa • tarjota käyttäjätukea ja koulutusta • kehittää IT-hallintoa ja osallistua kehittämisprojekteihin Käyttäjätuki ja ylläpitotyö on jaettu siten, että hallinnollinen verkko hoidetaan omin resurssein, terveyskeskusten tuki sekä omin resurssein että ostopalveluin, kun taas koulujen tuki ja ylläpito hoidetaan ostopalveluin. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA 2014–2016 Tietojenkäsittelyjärjestelmien käyttö kunnan eri osastoilla ja yksiköissä lisääntyy jatkuvasti. Myös tietokoneiden, kevyiden asiakaspäätteiden, taulutietokoneiden (tablettien) ja älypuhelinten määrä yksiköissä lisääntyy samaa vauhtia. Kaikki tämä lisää tietotekniikkatuen- ja ylläpidon tarvetta, ja yhdessä IP-pohjaisen puhelinkäytön kanssa lopputuloksena on tietoverkkoon kohdistuvien vaatimusten jatkuva lisääntyminen kunnan kaikissa yksiköissä. Samalla kun kunnan toiminnan riippuvuus tietojärjestelmistä kasvaa, kasvaa myös ulkopuolisten uhkien, kuten kohdistettujen hyökkäysten, virusten ja roskapostin määrä, mikä asettaa IKT-osaston toiminnalle kovemmat vaatimukset. Myös sähkö- ja tietoverkon katkokset aiheuttavat ongelmia toiminnalle. TALOUSSUUNNITELMA 2014–2016 IKT-yksikkö tukee kuntatasolla asetettuja strategisia tavoitteita aktiivisesti. Taloussuunnitelmakaudella 2014– 2016 tämä tarkoittaa mm. kokonaisarkkitehtuurin käyttöönottoa kunnan IKT-palveluissa, terveydenhuoltoyksikön eArkisto-järjestelmää sekä henkilöstönohjausjärjestelmän uusimista. 53 HALLINTO-OSASTO Yksikkö: IKT Vastuuhenkilö: IT-käyttöpäällikkö __________________________________________________________________________________ SITOVAT TAVOITTEET 2014 Tavoite Käyttöjärjestelmän päivitys Palvelinjärjestelmän päivitys IKT-tuen rutiinien kehittäminen Sähköisiä palvelujen kunnan asiakkaille ja asukkaille IKT:n ympäristövaikutukset AVAINLUVUT Suoritukset Tietokoneiden määrä Tavoitetaso / seuranta Windows XP -käyttöjärjestelmä päivitetään kokonaisuudessaan. Seuranta 31.12.2014 Suurin osa Windows XP konekannasta on vuoden aikana päivitetty tai vaihdettu uudempaan käyttöjärjesttelmään tietokoneiden vaihdon yhteydessä. Kunnan palvelinkanta ja varmistusjärjestelmä päivitetään ja virtualisoidaan. Seuranta 31.12.2014 Palvelintakantaa ja varmistusjärjestelmä on uudistettu, olemme parantaneet työrutinejamme josta seuraten tuotantovarmuus on parantunut. IKT-tuen laatua parannetaan kehittämällä rutiineja ja kouluttamalla henkilökuntaa. Seuranta 31.12.2014 Olemme määrätietoisesti parantaneet IKT-tuen laatua käyttämällä nykyaikaisia työkaluja, kehittämällä työrutiinejamme sekä kouluttamalla henkilöstöä. Asiakkaille ja asukkaille suunnattujen sähköisten palveluiden kehittämistä jatketaan. Seuranta 31.12.2014 Olemme parantaneet olemassa olevia e-palveluita ja ottaneet käyttöön sekä suunnitelleet uusien palvelujen käyttöönottoa. Ympäristötekijät huomioidaan hankinnoissa. Seuranta 31.12.2014 Kaikki uudet koneet ja näytöt ovat nykyään erittäin energiaa säästäviä, palvelinkoneet hyödyntävät virtualisointia, minkä vuoksi voimme hyödyntää olemassa olevia resursseja tehokkaammin. TP 12 592 TP 13 592 TA 14 621 TP 14 683 Käyttäjien määrä 550 555 550 550 Oma henkilökunta 2,4 2,4 3 2,4 TP 12 1 0,9 0,5 2,4 TP 13 1 0,9 0,5 2,4 TA 14 1 0,9 1 2,9 TP 14 1 0,9 0,5 2,4 HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä IT-käyttöpäällikkö IT-kordinaattori IT-tuki Yhteensä 54 HALLINTO-OSASTO Yksikkö: IKT Vastuuhenkilö: IT-käyttöpäällikkö __________________________________________________________________________________ IKT-YKSIKKÖ BS 2012 BS 2013 BG 2014 ÄND BG 2014 BS 2014 TP 2012 TP 2013 TA 2014 MUU TA 2014 TP 2014 284 589 344 960 388 825 388 825 323 613 Henkilöstökulut -121 426 -141 060 -155 737 -155 737 -134 211 Palvelujen ostot -188 237 -187 994 -212 364 -212 364 -174 551 -5 710 -1 987 -1 500 -1 500 -1 061 Muut toimintakulut -12 336 -15 857 -20 264 -20 264 -13 704 TOIMINTAKULUT -327 708 -346 898 -389 865 -389 865 -323 527 TOIMINTAKATE -43 119 -1 938 -1 040 -1 040 86 TOIMINTATUOTOT Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset POIKKEAMAT TA14 – TP14: Pienemmät henkilöstökulut; henkilötyövuosien määrä oli talousarviossa 2,9 ja tilinpäätöksessä 2,4. YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ IKT-yksikön vuosi sujui vakaasti, sillä toiminnassa ei tapahtunut suuria muutoksia. Vuoden aikana panostettiin kuitenkin paljon palvelinkannan päivittämiseen sekä palvelinkoneiden virtualisoimiseen. Tämän johdosta palvelinkantamme on nyt aiempaa käyttövarmempi. Järjestelmään kohdistuvat vaatimukset lisääntyvät kuitenkin jatkuvasti. Tällä hetkellä meillä on järjestelmiä, jotka ovat käytössä 24/7, mikä johtaa uusiin haasteisiin, kuten lisääntyneeseen käyttötuen ja järjestelmän ylläpidon tarpeeseen. 55 16.2 Kehitysosasto • • • • • • • Kehitysosaston hallinto Saaristo Matkailu Maaseutu Markkinointi Elinkeinoelämä Projektitoiminta Kehitysosasto toimintakate yksiköttäin 5% 15 % Kehitysosaston hallinto 25 % Saaristo 1% 18 % Matkailu Maaseutu 29 % 7% Markkinointi Elinkeinoelämä Projektitoiminta Kehitysosasto Kustannuslaji prosentissa 4% 3% 3% 0% Henkilöstökulut Ostopalvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat 35 % 55 % Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut 56 KEHITYSOSASTO Alkuper. TA - TP 2013 TA 2014 muutos Myyntituotot 65 545 Maksutuotot 147 338 174 Poikkeama TA 2014 TP 2014 % 70 000 70 000 79 139 113,06 % 4 000 4 000 60 1,50 % 185 101 185 101 226 880 122,57 % TOIMINTATUOTOT Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT 0 0 0 0 0,00 % 9 029 4 000 4 000 16 654 416,36 % 412 894 263 101 263 101 322 734 122,67 % 411 133 485 743 485 743 487 890 100,44 % 76 169 92 890 92 890 83 729 90,14 % TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Eläkekulut Muut henkilöstösivukulut 21 962 34 111 34 111 26 027 76,30 % 98 132 127 001 127 001 109 756 86,42 % Henkilöstökulut 509 265 612 744 612 744 597 647 97,54 % Palvelujen ostot Henkilöstösivukulut 418 924 367 516 367 516 384 867 104,72 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 28 904 19 550 19 550 39 132 200,16 % Avustukset 32 461 36 000 36 000 36 595 101,65 % Vuokrakulut 30 152 35 464 35 464 30 538 86,11 % Muut toimintakulut 6 625 2 500 2 500 3 602 144,07 % TOIMINTAKULUT 1 026 331 1 073 774 1 073 774 1 092 380 101,73 % -613 437 -810 673 -810 673 -769 646 94,94 % -4 110 -400 -2 700 -16 092 595,99 % -617 547 -811 073 -813 373 -785 738 96,60 % TOMINTAKATE SUUNNITELMAPOISTOT TILIKAUDEN TULOS 57 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Hallinto Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja __________________________________________________________________________________ TOIMINTA Kehitysosaston hallinto vastaa asioiden valmistelusta kunnanhallitukselle ja saaristolautakunnalle. Lisäksi hallinnon tehtäviin kuuluvat osaston henkilöstövastuu, projektien hallinta, talousarvio ja tilinpäätös. Kehitysosasto hoitaa elinkeinokysymyksiä, rakennemuutostilannetta, matkailua, markkinointia, profilointia, kunnan projektien hallintaa, strategiaa, saaristokysymyksiä, edunvalvontaa, ystävyyskuntakontakteja, kyläyhdistystoimintaa sekä tiettyjen tapahtumien koordinointia ja järjestelyä. Maaseutukysymykset siirtyivät hallinnollisesti Paimiolle vuonna 2013, ja kehitysosasto hankkii ne nykyään ostopalveluna. Osasto tekee yhteistyötä Paraisten kaupungin kanssa Turunmaan seudun lakkauttamista koskevassa asiassa, tietyissä hankkeissa ja osittain myös matkailun alalla. Osaston painopistealueita vuonna 2014 ovat Kemiönsaaren rakennemuutostyö, elinkeinoelämän piristäminen sekä kunnan markkinointi niin nykyisille ja mahdollisille uusille asukkaille, vapaa-ajan asukkaille kuin matkailijoillekin. Osasto seuraa kunnan strategiassa 2010–2015 määriteltyjä suuntaviivoja. Kunnan arvot - aktiivisuus, avoimuus ja uudistumiskykyisyys - heijastuvat osaston tavassa työskennellä. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET 2014–2016 Uusi rakennekausi käynnistyy vuonna 2014 ja jatkuu vuoteen 2020. Uuden rakennekauden vaikutuksia seurataan. Kemiönsaaren kunta jatkaa, ulkopuolisen rahoituksen hakemista kuntaa, sen osastoja, elinkeinoelämää ja asukkaita hyödyttäviin asioihin, kunnan strategiassa linjattujen suuntaviivojen mukaisesti. Asiakaspalvelu 2014 -hanketta seurataan aktiivisesti. Kemiönsaari tarvitsee valtion palveluita myös tulevaisuudessa, etenkin kun kunta on nimetty äkillisen rakennemuutoksen alueeksi. TALOUSSUUNNITELMA 2014–2016 Positiivisen, kekseliään ja kustannustehokkaan markkinoinnin avulla osasto voi jatkossakin edistää kunnan muuttoystävällistä imagoa. Markkinointisuunnitelmaa seurataan sekä päivitetään vuosittain. Positiivinen imago edesauttaa myös yritysten perustamista paikkakunnalle. Lasten Saari -konseptia jatketaan edelleen ja vuonna 2015 kunta voi toivon mukaan alkaa markkinoida konseptia aktiivisesti. Kuntaan muuttaneet toivotetaan edelleen tervetulleiksi tervetuliaiskirjeellä ja vastasyntyneitä muistetaan mm. Isla-maskotilla. Osasto tekee määrätietoisesti töitä sen eteen, että yritysasiat käsiteltäisiin kunnassa nopeasti ja joustavasti. Elinkeinoelämää tuetaan pitämällä aktiivisesti yhteyttä yrittäjiin, erityisesti niillä aloilla, joilla on edellytykset kasvaa ja luoda uusia työpaikkoja saarella. Kemiönsaari haluaa olla yksi niistä kunnista alueellamme, jotka edistävät elinkeinoelämää eniten. Tulevaisuutta yritetään ennustaa olemalla aktiivisesti mukana alueen eri toimielimissä, joissa markkinointianalyytikot yhdessä alueiden virkamiesten kanssa analysoivat elinkeinoelämän suuntauksia ja ilmiöitä. Osasto tekee myös omia tilastollisia seurantoja. FNsteelin kesäkuussa 2012 tapahtuneen konkurssin myötä kunta on nimetty äkillisen rakennemuutoksen alueeksi vuoteen 2015 saakka. Tilanne on vakava, mutta ei vielä katastrofaalinen. Osasto noudattaa syksyllä 2012 laadittua, rakennemuutostyötä koskevaa toimintasuunnitelmaa. Osa-aikaisista asukkaista ja heidän kiinnostuksistaan Kemiönsaarella on huolehdittava. Turunmaan Seudun toiminta loppuu. 58 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Hallinto Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja __________________________________________________________________________________ SITOVAT TAVOITTEET 2014 Tavoite Tavoitetaso / seuranta Osa-aika-asukkaiden kiinnostuksesta Osa-aika-asukkaat saavat tietoa Kemiönsaarta kohtaan on huolehdittava. kunnan kotisivuilta sekä lehdistä ja tiedotteista. Seuranta 31.12.2014 September Open toteutettiin kesäkuun puolivälissä. Kohderyhmänä olivat myös osavuosiasukkaat. Isla Info, kunnan infolehti lähetettiin 2 kertaa osavuosiasukkaiden talviosoitteisiin. Netissä on mm. raportti ”Turvaa saaristoasuminen”, joka käsittelee osa-aikaista asumista. Lasten saari -konsepti Lasten saari -konseptin kehittämistä jatketaan yhteistyössä nuorisoparlamentin kanssa. Seuranta 31.12.2014 Nuorisoparlamentin edustajia kutsuttiin valtuuston seminaariin keväällä 2014. Nuoret esittivät oman näkemyksensä Kemiönsaaresta. Kehitysjohtaja osallistuu nuorisoparlamentin kokouksiin. Islaparlamentti järjestettiin syksyllä toista kertaa Lapsen oikeuksin päivänä. Nuoret olivat tehneet yli 40 erilaista ehdotusta lasten ja nuorten lähiympäristön parantamiseksi. Islaparlamentin äänestyksellä valittiin ne toimenpiteet, jotka toteutetaan vuoden 2015 aikana 10 000 euron määrärahan turvin. Valtuuston puheenjohtaja Inger Wretdal toimi Islaparlamentin puheenjohtajana. 59 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Hallinto Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja __________________________________________________________________________________ 6. luokan oppilaat saivat kahdesti osallistua Turun yrityskylään vuonna 2014. (www.yrityskyla.fi) Kesätyöseteleitä jaettiin 38 nuorelle. Setelien avulla nuoret löysivät töitä ja yritykset saivat tukea nuorten kesätyöllistämisessä. Vuoden Axel Ilta – tilaisuudessa nuorisoparlamentaarikot pitivät avajaispuheen. Ympäristötavoitteet Paperikopioiden määrää vähennetään. Seuranta 31.12.2014 Kaikki kokousasiakirjat lähetetään sähköisesti. Kehityskeskustelut henkilöstön kanssa Kerran vuodessa / henkilö. Seuranta 31.12.2014 Sekä hanketyöntekijöiden että vakinaisten kanssa on käyty vähintään yksi kehityskeskustelu vuoden 2014 aikana. Koordinointi kokousten kautta Osastopalavereita henkilöstön kanssa pidetään säännöllisesti. Seuranta 31.12.2014 Vuoden aikana on pidetty 13 osastokokousta. Eri tiimit ovat kokoontuneet n. 30 kertaa (Elinkeinoelämä, rakennemuutos, hankkeet, markkinointi ja matkailu) 60 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Hallinto Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja __________________________________________________________________________________ AVAINLUVUT Suoritukset TP 12 TP 13 Käsitellyt pykälät, KH Virkamiespäätösten määrä 15 15 15 0 10 Kehitysjohtaja 50 50 50 0 29 Edunvalvontatehtävät 10 10 10 0 10 TP 12 TP 13 TA 14 MUUT TA 14 TP 14 Kehitysjohtaja 1 1 1 0 1 Hankekoordinaattori 0 0 1 0 1 Toimistosihteeri 1 1 1 0 1 Yhteensä 2 2 3 0 3 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS Henkilötyövuosien määrä TA 14 MUUT TA 14 TP 14 KEHITYSOSASTON HALLINTO BS 2012 BS 2013 BG 2014 ÄND BG 2014 BS 2014 TP 2012 TP 2013 TA 2014 MUU TA 2014 TP 2014 485 1 232 840 840 910 Henkilöstökulut -89 854 -109 503 -147 850 -147 850 -157 498 Palvelujen ostot -16 510 -19 761 -15 896 -15 896 -22 624 -1 565 -2 949 -1 400 -1 400 -2 456 TOIMINTATUOTOT Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset -478 -800 Muut toimintakulut -6 556 -6 681 -6 463 -6 463 -6 537 TOIMINTAKULUT -114 964 -138 893 -171 609 -171 609 -189 914 TOIMINTAKATE -114 479 -137 661 -170 769 -170 769 -189 004 POIKKEAMAT TA14 – TP14: Kuluneena vuonna on hankekoordinaattorin palkka osittain rahoitettu hankevaroin. Hankkeet päättyivät syksyllä, minkä jälkeen palkka on maksettu normaalista budjetista. Matkakuluihin ja ostopalveluihin on käytetty budjetoitua enemmän rahaa, mikä johtuu osaston varsin aktiivisesta vuodesta. –18 000 61 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Hallinto Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja __________________________________________________________________________________ YLEISARVIO JA TALOUSANALYYSI SEKÄ TULEVAN KEHITYKSEN ARVIOINTIA Rakennerahastokausi 2007 - 2013 päättyi. Koska kunnallamme on äkillisen rakennemuutoskunnan status, saimme mahdollisuuden toteuttaa useita hankkeita vuoden 2014 aikana vanhan rakennerahastokauden hankerahoituksen turvin. Joillekin hankkeille on myönnetty lisää rahaa ja pidennystä, jopa vuoden 2015 aikana. Tarkoituksena on, että uuden rahastokauden aikana 2014 - 2020 yhteistyötä syvennetään ja konkreettisesti työtä tehdään muiden kuntien, alueiden ja maiden kanssa. Hankekokonaisuudet ovat laajempia ja toteutetaan yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Hankkeiden osalta noudatamme Varsinais-Suomen kumppanuusstrategiaa ja sen suuntaviivoja. Koska hankkeet eivät itsessään ole tavoite, vaan keino kehittää Kemiönsaarta, on tarvittavan ulkopuolisen rahoituksen saaminen Kemiönsaarelle entistä haastavampaa. Työ vaatii yhä suurempia ponnistuksia aluetasolla ja aktiivista verkostoitumista. Kuluneena vuonna on tapahtunut paljon, monet osaston toimista on voitu toteuttaa ulkopuolisten varojen ja hankerahoituksen ansiosta. Osasto noudattaa ja sen karttana ja kompassina on kunnan strategia, rakennemuutoksen toimintasuunnitelma ja turismin toimintasuunnitelma. Tähtäimessä on koko vuoden aikana ollut kohottaa aktiviteettitasoa elinkeinoelämän osalta ja imagoasioissa sekä hillitä työttömyyttä. Tulokset ovat hyviä; työttömyys on koko vuoden ollut alle 12 %. Korkeimmillaan se oli 11,3 % (tammikuussa 2014) ja alimmillaan 8,0 % (lokakuussa 2014). Äkillistä rakennemuutosta koskeva työ on edistynyt kohtalaisesti. Kemiönsaaren kunnalla on tämä status vielä vuonna 2015. Kunta on tehnyt yhteistyötä muiden rakennemuutoskuntien kanssa. Eniten yhteistyötä on tehty Salon kaupungin kanssa. Kaikkiaan 23 yritystä on saanut yritystukea yhteensä 1,1 miljoonaa euroa. Kunnan toivomuksesta on ELY-keskus järjestänyt koulutuksia ja uudelleenkoulutusmahdollisuuksia, joiden kautta moni työtön on löytänyt itselleen uuden työuran. Yli 180 FNsteelin entisestä työntekijästä ainoastaan 32 oli työttömiksi rekisteröityneitä vuoden lopussa. Työ- ja elinkeinoministeriön asiantuntijoiden mukaan rakennemuutosalue selviytyy tilanteestaan parhaiten täyttämällä seuraavat kriteerit: 1) Yhteistyön sujuminen (sekä kunnan sisällä että sen ulkopuolella) 2) Mitä kunta/alue todella kestää – resilienssi (kyky sopeutua ennakoimattomiin muutoksiin). Alueen/kunnan muutoshalukkuus 3) Kunnassa on monipuolinen, laajapohjainen elinkeinoelämä. Turun kauppakamari myönsi Kemiönsaaren kunnalle palkinnon tunnustuksena elinkeinoelämän aktiivisesta edistämisestä. Syyskuussa järjestettiin toista kertaa September Open, joka rahoitettiin kolmesta eri hankkeesta. Tapahtumaan osallistui ennätysmäärä kävijöitä, Taalintehtaalla kävi 5 000 henkeä tapahtumapäivän aikana. September Open on työläs konsepti, mutta tavoitteet ovatkin moninaiset: turistikauden pidentäminen, yritysten ja elinkeinoelämän tukeminen sekä saaren eteläisten osien aktivoiminen; ja kaikki tämä yhtenä osana rakennemuutostyötä. Kuluneen vuoden tapahtumaan osallistui useita talkoolaisia, mikä koettiin erittäin myönteisenä. September Open -tapahtuman muodostivat yritysmessut, keskiaikaiset markkinat ja keskiaikainen iltatilaisuus. Maistraatin tilaston mukaan kuntaan on muuttanut 240 henkilöä per 31.12.2014. Osaston tavoitteena on ollut tuoda esille Kemiönsaaren hyviä puolia, markkinoida kuntaa aktiivisesti monin eri tavoin, mm. torikampanjalla Turun Hansakorttelissa yhdessä Ympäristö- ja tekniikka – osaston kanssa. Imagonrakentaminen on pitkäjänteistä työtä, ja tavoitteena on luoda myönteinen, totuudenmukainen kuva Kemiönsaaresta, jotta yhä useammat saadaan houkutelluksi muuttamaan kuntaan, samoin uudet yritykset. Henkilöstö on useissa radio- ja TVohjelmissa, lehtiartikkeleissa saanut esitellä työtä, jota teemme. Olemme myös voineet tuoda esille Kemiönsaarta ja sen mahdollisuuksia useissa esitelmissä, seminaareissa ja matkoilla, ulkomaita myöten. Yhteistyö saaren nuorten kanssa on myös tärkeää. Kehitysosastolla on mm. työstetty konsepti, jolla nuoria kannustetaan hakemaan kesätöitä myöntämällä kesätyöseteleitä. 62 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Hallinto Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja __________________________________________________________________________________ Osasto tekee jatkuvasti aktiivista imagonrakentamistyötä, ja yhteistyötä yrittäjien kanssa kunnan jatkuvan elinvoimaisuuden turvaamiseksi ja edistämiseksi. Haluamme jatkaa yrittäjien kannustamista yhteistyöhön ja kehittämiseen. Meidän on luotava uusia työpaikkoja ja houkuteltava uusia asukkaita ja yrityksiä kuntaamme. Tätä työtä tehdään todella vähäisin taloudellisin resurssein, koska talousnäkymät ovat edelleen haastavat, mm. pienenevien valtionapujen johdosta. Aito yhteistyö, aktiivinen verkostoituminen ja luovuus mahdollistavat tämän työn tulevaisuudessakin. 63 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Saaristo Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja __________________________________________________________________________________ TOIMINTA Kunnan saaristolautakunnan tehtävänä on hoitaa saaristoasiat kunnallisella tasolla, kehittää saariston elinkeinot, liikennettä ja asumista, sekä myötävaikuttaa saariston monipuoliseen kehittämiseen, sekä saaristolaisten elinolosuhteiden että luonnon osalta. Lautakunta vastaa myös saariston edunvalvonnasta. Lautakunta vastaa kunnan saaristo-ohjelmasta, päivitetty vuonna 2013. Saaristolautakunnan lisäksi kunnalla on yhdessä Paraisten kaupungin kanssa erillinen ulkosaariston neuvottelukunta. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA 2014–2016 Perinteisten saaristoelinkeinojen merkitys pienenee jatkuvasti. Tilalle astuu uusia mahdollisuuksia luoda elinkeinoja, jotka soveltuvat saaristo-olohin, kuten matkailu ja elintarvikejalostus. TALOUSSUUNNITELMA 2014–2016 Kunnan saaristo-ohjelmassa luetellaan ajankohtaiset projektit. Saaristolautakunnan toiminta tulee jatkumaan entiseen tapaan. 64 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Saaristo Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja __________________________________________________________________________________ SITOVAT TAVOITTEET 2014 Tavoite Saaristo-ohjelmassa kirjattujen tavoitteiden toteuttaminen Saavutettava taso / seuranta Saaristohjelmaa päivitetään vaalikauden aikana Seuranta 31.12. 2014 Päivitys lautakunnassa 25.11. 2013 Liikenneyhteyksien parantaminen Jokaiseen kylään päivittäinen yhteys. Pienimmät saaret vähinäion yksi liikenneyhteyhteyttä/viikko Seuranta 31.12. 2014 Jokaiseen kylään päivittäinen yhteys. Pienimmät saaret vähintaiän kaksi vuoroa/viikko Joistakin asutuista saarista yhteys puuttuu Vesi- javiemäriongelmien ratkaiseminen Toimenpiteet viemäriosuuskuntien perustamiseen jatkuvat Seuranta 31.12. 2014 Yhtään osuuskunta ei ole perustettu Vuokra-asuntojen rakentaminen Rosalan rivitalohanke alkaa 2014 Seuranta 31.12. 2014 Hanke ei ei ole enää kunnan vastuulla Kasnäsissa on asuntohanke vireillä Tyydytävät perus- ja terveyspalvelut Palvelut pysyvät vähintään nykytasolla Seuranta 31.12. 2014 Palvelut suurin piirtein entiset Saariston väestöpohjaa turvataan Väestöpohja pysyy vähintään nykytasolla Seuranta 31.12. 2014 Väestopohja on vakaa 65 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Saaristo Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja __________________________________________________________________________________ AVAINLUVUT Suoritukset Lautakunnan kokoukset, lkm Nettokustannus/kokous HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 12 TP 13 TA 14 MUUT TA 14 3 3 4 -1 3 3 644 3 690 3 172 -136 3 036 TP 12 TP 13 TA 14 MUUT TA 14 TP 14 0 0 BS 2012 TP 2012 0 TP 14 0 0 BS 2013 BG 2014 ÄND BG 2014 BS 2014 TP 2013 TA 2014 MUU TA 2014 TP 2014 SAARISTO TOIMINTATUOTOT 101 Henkilöstökulut -1 210 -1 981 -2 140 -2 140 -2 480 Palvelujen ostot -3 826 -3 902 -4 750 -4 750 -1 416 -5 680 -4 818 -5 000 -5 000 -4 899 Muut toimintakulut -217 -371 -800 -800 -258 TOIMINTAKULUT -10 933 -11 072 -12 690 -12 690 -9 124 TOIMINTAKATE -10 933 -10 971 -12 690 -12 690 -9 124 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset -71 POIKKEAMAT TA 14 –TP 14: Yksi kokous vähemmän talousarvioon nähden Pieni osanotto saaristoseminaariin +3 570 YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ 2014 ei tuonut suurempia muutoksia. Lähitulevaisuudessa lautakunnan toiminnassa ei ole odotettavissa suuria muutoksia. 66 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Matkailu Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja __________________________________________________________________________________ TOIMINTA Matkailuyksikkö vastaa matkailuelinkeinon toimintaedellytysten kehittämisestä kunnanhallituksen hyväksymän toimintasuunnitelman mukaisesti. Alueen näkyvyyttä lisätään tekemällä yhteistyötä kansallisen ja kansainvälisen median kanssa, kehittämällä monikielinen matkailijoille suunnattu verkkosivusto sekä tekemällä yhteistyötä alueellisten ja valtakunnallisten matkailualan organisaatioiden kanssa. Paikallisille yrittäjille järjestetään matkailuelinkeinotapaamisia ja -koulutusta, joiden tavoitteena on lisätä vuorovaikutusta ja uusia ajatuksia matkailupaketoinnista sekä lisätä edellytyksiä uusien ja kasvavien kohderyhmien vastaanottamiseen. Matkailuyksikkö ylläpitää vakituisille ja vapaa-ajan asukkaille suunnattua palveluneuvontaa viitenä päivänä viikossa ympäri vuoden sekä ympärivuotisia matkailuneuvontapisteitä Taalintehtaalla oman henkilöstön voimin ja Kemiössä ostopalveluna. Vuodenvaihteessa 2013–2014 kunnan palveluneuvonnat Taalintehtaalla ja Kemiössä siirtyivät hallinnollisesti matkailuyksikölle. Lisäksi matkailuyksikkö kustantaa puolikkaan palveluneuvojaviran Västanfjärdissä. Matkailupäällikkö kehittää ja toteuttaa toimintasuunnitelmassa määriteltyjä toimintoja, pitää yhteyttä alueellisiin ja valtakunnallisiin matkailualan organisaatioihin ja alueen matkailuelinkeinotahoihin sekä hoitaa muita juoksevia asioita. Palveluneuvojat ovat matkailualan asiantuntijoita ja muodostavat tärkeän henkilökohtaisen kosketuspinnan kunnan palveluihin. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET 2015–2017 Matkailuelinkeinon osuus työmarkkinoilla on valtakunnallisesti yli kuusi prosenttia, ja sillä on nykyään suurempi taloudellinen merkitys kuin esimerkiksi maa- ja metsätaloudella, pankkialalla tai elintarviketeollisuudella. Vuonna 2009 Suomeen saapui 50 prosenttia enemmän matkailijoita kuin vuonna 2000, ja sama suuntaus jatkuu. Venäläisten matkailijoiden määrä kasvaa vuosi vuodelta enemmän; vuodesta 2011 vuoteen 2012 kasvu oli 23 prosenttia, kun Aasiasta tulevien matkailijoiden vastaava kasvu oli 12 prosenttia. Venäläisten matkailuun toimintakaudella vaikuttaa vahvasti Venäjän poliittinen ja erityisesti taloudellinen tilanne, mutta niiden vaikutusastetta alueella on hyvin vaikeaa ennustaa. Kotimaisten matkailijoiden määrässä ei tapahdu merkittäviä muutoksia. Suomen matkailustrategiaa varten tehtyjen tutkimusten mukaan saaristo on Helsingin jälkeen ulkomaisten matkailijoiden mielestä vetovoimaisin alue, ennen Lappia. Kohderyhmät hakevat yhä helpommin saatavilla olevia, valmiita elämyspaketteja, ja näkyvyyden ohella tämä on suurin haasteemme. TALOUSSUUNNITELMA 2015–2017 Toimintakauden aikana pääpaino on toimintasuunnitelmassa määriteltyjen, runsaasti potentiaalia omaavien kohderyhmien saavuttamisessa. Lisäksi tarvitaan uusia, räätälöityjä palveluita, luontomatkailupaketteja ja elämyksiä. Aasia ja Venäjä kuuluvat tärkeimpiin alueisiin, joihin on tarkoitus solmia uusia yhteyksiä, ja vuodesta 2015 lähtien voimavaroja suunnataan erityisesti Aasian markkinoille, Venäjän nykytilanteesta johtuen. Markkinointi perinteisissä medioissa on Kemiönsaaren kaltaiselle toimijalle liian kallista, ja siksi markkinointia kohdistetaankin sosiaaliseen mediaan ja internetiin. Muita toimintasuunnitelmassa lueteltuja osa-alueita, joihin panostetaan erityisesti: - Vuonna 2014 valmistuneen tietokoneella, puhelimella ja taulutietokoneella toimivan nelikielisen matkailusivuston ylläpito. Vuonna 2015 matkailusivusto käännetään mandariinikiinaksi, joka on viides kieli. Median ja bloggaajien kutsuminen alueelle näkyvyyden lisäämiseksi. Taalintehtaan ja Kemiön palveluneuvonnan ja matkailuinfon ylläpitäminen ympäri vuoden. Matkailuyksikkö tekee aktiivisena osapuolena töitä ylläpitääkseen yleisiä liikenneyhteyksiä. Osallistuminen messuille sekämatkailuelinkeinotapaamisten ja -koulutuksen järjestäminen. Kunnanhallituksen vahvistaman toimintasuunnitelman mukaan kehitystä tapahtuu. 67 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Matkailu Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja __________________________________________________________________________________ SITOVAT TAVOITTEET 2014 Tavoite Tavoitetaso / seuranta Matkailunettiportaali Kaudella 2014 vähintään 50 yrittäjää/käyntikohdetta. Näkyvyttä karttojen, hakusanojen ja visuaalisesti houkuttelevan materiaalin avulla ainakin ruotsin, suomen, englannin ja venäjän kielellä. Seuranta 31.12.2014 Sivusto käsittää jo yli 90 turistikohdetta, joista 66 yrityksiä; kaikki esitellään neljällä kielellä. Kesän 2014 aikana sivustolla rekisteröitiin 193 000 sivunäyttöä ja keskimäärin 350 kävijää päivässä. Sivusto vähentää painotuotteiden tarvetta. Näkyvyys: media ja messut Toimittajat ja bloggaaat Aasiasta ja Venäjältä, jotka julkaisevat omilla kohdealueillaan Osallistuminen Matka 2014 -messuille Aktiivinen osallistuminen katto-organisaatioiden strategiatyöhön. Seuranta 31.12.2014 Vuoden 21014 aikana yksikkö kutsui 11 kansainvälistä matkablogin kirjoittajaa, 5 suomalaista matkabloggaajaa ja kaksi venäläistä toimittajaa kokemaan elämyksiä saarella. Mitattavia tuloksia: Näiden kirjoitusten lukijoiksi on rekisteröitynyt 12 miljoonaa lukijaa. Satsaukset sosiaaliseen mediaan ja bloggaajiin vähentävät painotuotteiden tarvetta. Osallistuminen Matka 2014-messuille seitsemän yrityksen ja kunnan yhteisellä osastolla toi huomattavaa lisäarvoa näkyvyydessä ja siinä, että matkapaketteja varattiin. September Open –tapahtuma keskiaikaisine markkinoineen houkutteli yli 5000 kävijää Taalintehtaalle, mikä on enemmän kuin paikkakunnalla on milloinkaan käynyt yhtenä päivänä; samalla alue esittäytyi viehättävänä kohteena. Yhteistyötä eri muodoissa mm. ELY:n Maakunnan matkailun yhteistyöryhmän, Salon kaupungin, VisitFinlandin ja Turku Touringin sekä Paraisten kaupungin kanssa. Verkostoituminen Yhteistyön lisääminen paikallisten yrittäjien kesken; uusia pakettielämyksiä ja aktiviteetteja mm. ratsastuksen, vaelluksen, kulttuurin ja vesiurheilun ystäville. Saarella järjestetään matkailuelinkeinotapaamisia. Seuranta 31.12.2014 Vuoden aikana järjestettiin kaikkiaan neljä matkailuelinkeinotapaamista ja kaksi tapaamista hevosmatkailuyrittäjille. Yrittäjiä on kutsuttu tutustumiskäynneille toistensa toimipaikkoihin ja heille on pidetty laatutyötä, yhteistyötä ja paketointia koskevia inspiraatio- ja opetusluentoja. Toimintasuunnitelman tavoitetta yritysten innostamiseksi ja kouluttamiseksi kestävään kehitykseen ja ympäristötavoitteisiin ei vielä ole ryhdytty toimeenpanemaan. 68 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Matkailu Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja __________________________________________________________________________________ AVAINLUVUT Suoritukset TP 12 TP 13 60 67 70 -2 68 Matkailumessut 1 1 1 0 1 Yritysten määrä matkailusivustolla 0 0 50 16 66 TP 12 TP 13 TA 14 MUUT TA 14 TP 14 0,5 1 1 0 1 0 0 2,5 0 2,5 Matkailuyrittäjätapaamisten osallistujamäärä HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS Henkilötyövuosien määrä Matkailun kehittäjä / matkailupäällikkö Palveluneuvoja TA 14 MUUT TA 14 TP 14 MATKAILU BS 2012 BS 2013 BG 2014 ÄND BG 2014 BS 2014 TP 2012 TP 2013 TA 2014 MUU TA 2014 TP 2014 33 024 415 4 980 4 980 26 795 -88 292 -39 779 -152 643 -152 643 -158 594 Palvelujen ostot -39 617 -31 790 -51 668 -51 668 -67 365 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -26 556 -3 589 -5 550 -5 550 -9 341 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut -5 000 -5 000 -5 000 -5 000 Muut toimintakulut Avustukset -5 974 -211 -15 145 -15 145 -10 779 TOIMINTAKULUT -160 439 -80 369 -230 006 -230 006 -251 079 TOIMINTAKATE -127 415 -79 954 -225 026 -225 026 -224 284 POIKKEAMAT TA14 – TP14: Suunniteltua suurempien välityskulujen johdosta yksittäisten tilin tase on miinuksella, mutta tämä ei vaikuta tilinpäätöksen kokonaissummaan. Vuoden alun suunniteltua suuremmat panostukset nostivat matkakuluja, mutta myös tämä tasoittuu muualla tapahtuneiden säästöjen ansiosta. 69 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Matkailu Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja __________________________________________________________________________________ YLEISARVIO JA TALOUSANALYYSI SEKÄ TULEVAN KEHITYKSEN ARVIOINTIA Kemiönsaari sai vuonna 2014 matkailusivuston, jossa kuntaa esitellään matkailukohteena neljällä kielellä. Matkailuyksikkö sai Taalintehtaan leirintäalueen valmiiksi. Yksikön toimesta on yrittäjille järjestetty koulutus- ja yhteistyötapaamisia ja tehty yhteisiä satsauksia kuten Keskiaikaiset markkinat, matkamessujen osasto, alueen esittely Hampurin matkamessuilla, kotimaahan, Venäjälle ja Aasiaan on tehty kohdennettua markkinointia ja hoidettu edunvalvontaa yhteistyössä katto-organisaatioiden kanssa. Matkailuyksikkö on järjestänyt matkailuinfoa Taalintehtaalla ja Kemiössä ja esitellyt aluetta matkakohteena eri sanomalehdissä ja julkaisuissa. Salon kaupungin, erityisesti Teijon, kanssa aloitettiin yhteistyö ja yhteistyötä VisitFinlandin kanssa on tiivistetty. Olemme yhdessä Metsähallituksen kanssa kehittäneet Örön linnakesaarta matkailualueena ja matkablogien pitäjiä ja toimittajia olemme kutsuneet tutustumaan kuntaan ja sen matkailukohteisiin. Näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa olemme lisänneet ja tehostaneet ja kulttuuri- ja luontomatkailupakettitarjonta on aloitettu. Matkailuelinkeino on viimeisen 15 vuoden aikana kasvanut ja kansainvälistynyt nopeammin kuin mikään muu ala. Kansainvälisten kävijöiden määrä Suomessa on kaksinkertaistunut 2000-luvulla ja uusia kävijäryhmiä tulee koko ajan lisää muuttuneiden taloudellisten mahdollisuuksien myötä erityisesti Aasiassa, missä yhä useammilla on mahdollisuus matkustaa. Tutkimusten mukaan jokainen matkailuelinkeinoon sijoitetun lantin tuotto on moninkertainen. Tämän lisäksi jokainen euro, jonka matkailija jättää matkailuelinkeinoalalle, tuo se lisäksi 56 senttiä muille aloille. Matkailuelinkeinolla on erittäin tärkeitä kerrannaisvaikutuksia muilla aloilla, kuten rakennusalalla sekä vene-, talous-, elintarvike- ja palveluelinkeinoihin. Kuluneena vuonna on Kemiönsaarella panostettu laajasti matkailuelinkeinoihin. Työ on pitkän aikavälin toimintaa, jonka tulokset eivät näy heti. Vuosi 2014 oli matkailuyksikön ensimmäinen toimintavuosi, jolle kunnanhallitus oli vahvistanut toimintasuunnitelman. Suunnitelma ohjaa toimintaa vuoteen 2020. Vahvistettujen tavoitteiden saavuttamiseksi määrärahoja on korotettava ja lisää resursseja saatava matkailuyksikköön; nämä investoinnit ovat tärkeitä osaedellytyksiä edelleen kehittämiselle, jotta ei pysähdyttäisi, vaan saataisiin lisää matkailijoita, osa-aikaisia asukkaita ja pitkällä aikavälillä uusia asukkaita. Palveluneuvonta on tärkeää sekä kunnan asukkaille että osa-aikakuntalaisille. Neuvojat toimivat puhelinvaihteena ja asiantuntijoina asioissa, jotka koskevat kunnan tarjoamien palvelujen laajaa kirjoa. Palveluneuvojat hoitavat myös tärkeitä toimistotehtäviä ja ovat matkailuyksikölle resurssi niin matkailuneuvonnassa kuin matkailutyössä. Neuvontatoiminnan säilyttäminen sekä Taalintehtaalla että Kemiössä on edellytys toimivien kontaktien ylläpitämiseksi ja läsnäolon turvaamiseksi asukkaiden, osa-aikakuntalaisten ja kunnan välillä ja tärkeää sekä matkailutyölle että tukitoimintona muille osastoille. 70 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Maaseutu Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja __________________________________________________________________________________ TOIMINTA Maaseutuhallintoa on 1.1.2013 lähtien hoidettu Kemiönsaaren ja Sauvon kuntien sekä Kaarinan, Paraisten ja Paimion kaupunkien välisellä yhteistoimintasopimuksella. Paimion kaupunki toimii palvelujen järjestäjänä. Maaseutuhallinto vastaa maatalouden tukijärjestelmän hallinnoinnista, sato- ja riistavahinkoarvioista, eläintenpitorekisterin ylläpidosta sekä hukkakauran valvonnasta. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET 2014–2016 EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa koskeva uudistus astuu voimaan vuonna 2015. TALOUSSUUNNITELMA 2014–2016 Yhteistoimintasopimuksen mukaan kustannukset jaetaan vuosina 2013 ja 2014 sopimuskuntien henkilökunnan sijoittumisen mukaan. Vuodesta 2015 lähtien kustannukset jaetaan kunnassa olevien tilojen lukumäärän mukaan, mikä nostaa kustannuksia Kemiönsaaren kunnan osalta. MAASEUTUYKSIKKÖ TOIMINTATUOTOT BS 2012 BS 2013 BG 2014 ÄND BG 2014 BS 2014 TP 2012 TP 2013 TA 2014 MUU TA 2014 TP 2014 1 878 50 742 3 086 Henkilöstökulut -38 126 -5 998 -7 300 -7 300 -1 273 Palvelujen ostot -24 539 -49 679 -53 500 -53 500 -47 921 -10 000 -10 000 -10 000 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -623 -440 -10 000 -10 710 Muut toimintakulut -4 034 -130 TOIMINTAKULUT -77 322 -66 957 -70 800 -70 800 -59 254 TOIMINTAKATE -26 581 -63 871 -70 800 -70 800 -57 376 Avustukset -60 POIKKEAMAT TA14 – TP14: Ostopalvelu +13 400 71 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Markkinointi Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja __________________________________________________________________________________ TOIMINTA Kunnan markkinointia kehittää ja koordinoi markkinointiyksikkö. Markkinoija on aktiivisesti yhteydessä alan eri toimijoihin sekä tuottaa markkinointimateriaalia ja kotisivuilla julkaistavaa materiaalia, hoitaa messuosallistumisia, PR-toimintaa, koordinoi erilaisia tapahtumia ja tilaisuuksia sekä kehittää kunnan kotisivuja yhteistyössä NettiNeuvon kanssa. Kunnan markkinointi on osa kunnan strategian toteutusta, joten se vaatii huolellista suunnittelua. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET 2014–2016 Kunnat kilpailevat kovasti uusista asukkaista ja matkailijoista. Ulkomaisten matkailijoiden ja asukkaiden määrä kasvaa. Tiedonsaanti yksinkertaisten, nopeiden ja kätevien kanavien kautta on tänä päivänä tärkeää. Siksi on syytä miettiä tarkoin, miten ja millä tavoin kunta haluaa näkyvyyttä. Markkinointitoiminnan tulee pohjautua faktoihin ja sen tulee olla linjassa tarjonnan kanssa. Positiivinen imago on kaiken a ja o nykypäivän kovassa kilpailussa. Myös osallisuus on yhä tärkeämpää, ja se vaikuttaa myös Kemiönsaaren markkinointiin. Parhaiten kuntaa markkinoivat omat kuntalaiset ja tyytyväiset asiakkaat, jotka levittävät positiivista viestiä eteenpäin. TALOUSSUUNNITELMA 2014–2016 Kemiönsaari haluaa nyt ja tulevaisuudessa olla kunta, joka tiedottaa toiminnastaan aktiivisesti ja avoimesti, niin ulkopuolelle kuin sisäisestikin. Tämän tulee näkyä kaikessa toiminnassamme, ja lisäksi esimerkiksi nettisivuillamme, sosiaalisessa mediassa, markkinoinnissa, tuotetussa materiaalissa, tapahtumissa jne. Kemiönsaari työskentelee jatkossakin ahkerasti sen eteen, että Kemiönsaari näkyy ja pysyy ”kartalla”. Kunnan graafisessa ohjeistossa on määritelty markkinoinnissa käytettävä graafinen ilme, ja ohjeistomateriaalin kehittämistä jatketaan edelleen yhtenäisen kuvan luomiseksi kunnasta. Hyvä markkinointiviestintä on todenmukaista ja pitkäjänteistä. 72 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Markkinointi Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja __________________________________________________________________________________ SITOVAT TAVOITTEET 2014 Tavoite Yhtenäisempi markkinointi Näkyvyyden lisääminen Tavoitetaso / seuranta Graafinen manuaali toimii pohjana kaikelle tuotetulle materiaalille. Seuranta 31.12.2014 Kaikessa vuoden aikana laaditussa aineistossa on sama yhtenäinen linja kuin aiemminkin. Lisänä kuitenkin muutama moderni elementti. Nettiportaalien kehittäminen, sosiaalinen media. Axel Illan järjestäminen keväällä ja Septemberopen syksyllä. Seuranta 31.12.2014 Markkinointiyksikkö & Matkailuyksikkö osallistuivat yhdessä saaren seitsemän matkailuyrityksen kanssa pohjoismaiden suurimpiin matkailumessuihin MATKA2014. Onnistunut panostus! Axel Ilta järjestettiin Villa Landessa 23.3. Tilaisuus oli varsin onnistunut ja tunnelma kotoinen. Kemiönsaaren verkkosivut saivat uuden graafisen ilmeen elokuun lopulla. Uudistamistyö aloitettiin keväällä. Verkkosivujen tuottaminen saatiin sujuvammaksi uusien muokkauskomponenttien ansiosta. Verkkosivujen uudistaminen oli iso työ. Näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa lisättiin. FB päivitetään useita kertoja viikossa, Twitter tulossa, samoin Instagram. September Open järjestettiin tänä vuonna 13.9.2014. September Open keräsi kaikkiaan 5000 kävijää, joita kiinnostivat uudet ohjelmakohdat kuten keskiaikaiset markkinat ja pidot. Koulutus Työtä yhteisen näkyvyyden eteen jatketaan sisäisesti kunnassa. Markkinoija suorittaa graafisen koulutuksen. Seuranta 31.12.2014 NettiNeuvo on tavannut eri osastojen verkkovastaavia sisältöjen kehittämiseksi sekä motivoidakseen kaikkia aktiivisesti tuottamaan informaatiota verkkosivuille. Verkkotapaamisissa on korostettu yhtenäisen näkyvyyden tärkeyttä. 73 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Markkinointi Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja __________________________________________________________________________________ AVAINLUVUT Suoritukset Henkilöstön yhteisen näkyvyyden koulutustilaisuudet Kävijämäärä kunnan nettisivuilla (pois lukien oma liikenne) Ilmoitukset TP 12 TP 13 TA 14 MUUT TA 14 TP 14 2 3 4 0 4 150 000 160 000 180 000 36 000 236 000 135 145 145 0 145 19 18 18 0 18 TP 12 TP 13 TA 14 MUUT TA 14 TP 14 1 1 1 0 1 Mittari Markkinointi euroa/asukas HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä Markkinoija MARKKINOINTI BS 2012 BS 2013 BG 2014 ÄND BG 2014 BS 2014 TP 2012 TP 2013 TA 2014 MUU TA 2014 TP 2014 259 232 280 280 220 Henkilöstökulut -31 500 -43 148 -46 600 -46 600 -46 011 Palvelujen ostot -39 620 -58 075 -57 703 -57 703 -55 390 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -11 656 -18 047 -11 900 -11 900 -25 788 Avustukset -10 023 -2 933 -10 000 -10 000 -7 486 TOIMINTATUOTOT Muut toimintakulut -4 008 -5 204 -2 731 -2 731 -2 580 TOIMINTAKULUT -96 808 -127 408 -128 934 -128 934 -137 256 TOIMINTAKATE -96 549 -127 176 -128 654 -128 654 -137 036 POIKKEAMAT TA14 – TP14: Asiantuntijapalkkioista suuremmat kustannukset johtuen kunnan nettisivuston uudistuksista. Suuremmat ilmoituskulut johtuen tapahtumien suuremmasta määrästä. Suuremmat kulut mainosaineiston ostoissa. - 8 400 74 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Markkinointi Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja __________________________________________________________________________________ YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Toiminnassa ei ole vuoden aikana tapahtunut mitään suuria muutoksia. Yksikköjen välinen yhteistyö on vakiintuneen sujuvaa, joskin kehitettävääkin vielä on. Taloudellisesti vuosi oli hyvä. Suurin syy talousarvion ylitykseen on tapahtumien suuri määrä: Matkailualan messut yhdessä seitsemän saarella toimivan matkailuyrityksen kanssa – onnistunut satsaus Axel Afton – uusi palkinto lanseerattiin: Vuoden Ympäristöpalkinto Tulomuutto-kampanja – suursatsaus yhdessä ympäristö- ja tekniikkaosaston kanssa September Open – laajeni entisestään ja oli menestys Yksinkertaista, kehitä, tehosta – kunnan verkkosivut uudistuivat Nyt ja vastaisuudessa haluaa Kemiönsaaren kunta olla avoin ja aktiivinen. Haluamme, että asukkaat kokevat voivansa vaikuttaa ja olla osallisina kunnan toiminnassa. Markkinointi ja näkyvyyden parantaminen on pitkä prosessi, joka vaatii sekä suuria että pieni panostuksia, niin kunnan henkilöstöltä kuin asukkailta. Me markkinoinnissa olemme valmiita tuleviin haasteisiin, joita tuovat niin pienenevät valtionosuudet kuin uudet kuntarakenteetkin. Kaikesta huolimatta jatkamme aktiivista työtä Kemiönsaaren näkyväksi tekemisessä ja pitämisessä keinoina innovatiivisuus ja toisenlainen markkinointi. 75 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Elinkeinoelämä Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja __________________________________________________________________________________ TOIMINTA Kunnan elinkeinotoimintaa edistävästä toiminnasta vastaavat, kunnanjohtajan johdolla, elinkeinojohtaja ja kehitysosasto yhdessä. Elinkeinotoiminnan tukena on elinkeinotiimi, joka koostuu kunnan organisaation keskeisistä toimijoista. Myös kunnan kehitysyhtiöllä on keskeinen osa elinkeinotoiminnassa. Toiminta kattaa kaikki kunnan elinkeinotoiminnan osa-alueet, mutta keskittyy erityisesti infrastruktuuriin, kuten elinkeinotoiminnan yleisiin fyysisiin edellytyksiin eli fyysiseen suunnitteluun, yritystonttien ja -tilojen tarjontaan, yritysneuvontaan, rahoituskysymyksiin, tiedotukseen, kursseihin, hanketoimintaan sekä yritysverkoston luomiseen. Tavoitteena on sekä nykyisen yritystoiminnan kehittäminen että uusien yritysten luominen. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA 2014–2016 Kunnan elinkeinoelämän rakenne on muuttunut viime vuosien aikana, ja muutos tulee jatkumaan. Teknologiateollisuuden merkitys ja painoarvo kunnan elinkeinorakenteessa on vähentynyt, ja tämä kehitys voimistui vuoden 2012 jälkeen, kun Taalintehtaalla sijaitsevan FNsteel Oy Ab:n valssaamo haettiin konkurssiin. Sama koskee perinteisiä maaseutu- ja saaristoelinkeinoja. Sen sijaan palvelualan merkitys kasvaa, erityisesti matkailun ja kaupan osalta. Veneily- ja mökkialan palvelut sekä energiakysymykset ovat kasvavia aloja, joilla on suuri kehityspotentiaali Kemiönsaarella. TALOUSSUUNNITELMA 2014–2016 Kemiönsaari panostaa useisiin eri elinkeinoelämän hankkeisiin, niin yleisluonteisiin kuin hyvin erikoistuneisiinkin. Kunta ylläpitää valmiutta käynnistää uusia hankkeita lyhyellä varoitusajalla, kun elinkeinoelämä tai yksittäiset alat niin vaativat. Erityisiä painopistealueita kauden aikana ovat kunnan eteläosien ja etenkin Taalintehtaan kehittäminen, eli Taalintehtaan keskusta ja siellä olevat yritykset ja työpaikat. FNsteelin tyhjien teollisuushallien saaminen tuotannolliseen toimintaan jatkuu periodin aikana. Taalintehtaan vierassatama sekä Kemiön infrastruktuuri ja liikenneratkaisut ovat erityisiä painopisteitä kunnan toiminnassa. 76 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Elinkeinoelämä Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja __________________________________________________________________________________ SITOVAT TAVOITTEET 2014 Tavoite Elinkeino-ohjelma hyväksytään Tavoitetaso / seuranta 1.1.2014 Seuranta 31.12.2014 Elinkeino-ohjelma vielä työn alla. Järjestetään yrittäjätapaamisia/seminaareja Vähintään 10 tilaisuutta Seuranta 31.12.2014 Tavoite on toteutunut. Uusia yrityksiä perustetaan Nettolisäys vähintään 16 Seuranta 31.12.2014 Nettolisäys 34 yritystä (rekisteröinnin perusteella). Toimitiloja on tarjolla Vähintään yhdelle yritykselle on aina lyhyellä varoitusajalla tarjolla tilaa Seuranta 31.12.2014 yksi tila vuokrattavissa, useampi myytävänä. Järjestetään elinkeinofoorumi Kerran vuodessa Seuranta 31.12.2014 Elinkeinofoorumi pidettiin Storfinnhovassa. Teemana yhdessä olemme voimakkaampia. Yrittäjäkoulutus lisätään Uusille yrittäjille järjestetään koulutusta, sekä jatkokoulutusta vanhoille yrittäjille Seuranta 31.12.2014 Useat koulutukset on järjestetty ÄRM-rahoituksella. Fnsteelin teollisuushallit otetaan käyttöön Väh. 40 % halleista käytössä 2014 Seuranta 31.12.2014 Tavoite on toteutunut. 77 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Elinkeinoelämä Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja __________________________________________________________________________________ AVAINLUVUT Suoritukset TA 14 MUUT TA 14 TP 14 771 34 805 40 38 17 55 -27 -27 -23 -2 -21 26 22 15 19 34 TP 12 TP 13 TA 14 MUUT TA 14 TP 14 1 1 0 1 TP 12 TP 13 723 749 Uusia yrityksiä 53 Lakkautetut yritykset Nettolisäys Yritysten lukumäärä HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä Elinkeinojohtaja 1 ELINKEINOELÄMÄ TOIMINTATUOTOT BS 2012 BS 2013 BG 2014 ÄND BG 2014 BS 2014 TP 2012 TP 2013 TA 2014 MUU TA 2014 TP 2014 71 614 68 515 74 560 74 560 66 074 Henkilöstökulut -80 588 -81 877 -125 170 -125 170 -80 559 Palvelujen ostot -18 613 -13 643 -19 200 -19 200 -13 209 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -222 -355 -700 -700 -385 -3 000 -9 000 -6 000 -6 000 -8 410 Muut toimintakulut -243 -125 TOIMINTAKULUT -102 666 -105 000 -151 070 -151 070 -102 640 TOIMINTAKATE -31 052 -36 485 -76 510 -76 510 -36 566 Avustukset -77 POIKKEAMAT TA14 – TP14: Projektirahoituksesta johtuen pienemmät henkilöstökustannukset. +39 900 78 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Elinkeinoelämä Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja __________________________________________________________________________________ YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Elinkeinotoimintaa hoidetaan monitahoisesti kunnassa. Kehitysosasto sekä ympäristö ja tekniikka koordinoivat toimintaansa elinkeinotiimissä. Kunnan tytäryhtiö Dragsfjärdin teollisuus Oy vuokraa tiloja yrityksille. Lisäksi vuoden aikana perustettiin yritystiimi, johon kuuluu yritysten ja kunnan edustajia. Toiminta ja kustannukset hoidetaan näin useamman tahon kesken. Tavoitteena on kuitenkin toimia joustavasti yrittäjiä kohtaan niin, että yksi henkilö hoitaa pääsääntöisesti yhden yrityksen asioita alusta loppuun. 2015 on Kemiönsaaren viimeinen vuosi äkillisen rakennemuutoksen kuntana. Kunta käyttää maksimaalisesti tämän tilan tuomia mahdollisuuksia. Matalasuhdanne on todennäköisesti saavuttanut pohjan, mutta palautuminen on hidasta. Alueen yrityksille tämä vuosi on edelleen vaativa. Kunta edesauttaa talouden elpymistä ja kohdentaa systemaattisen työn erityisesti vahvoiksi arvioitujen alojen hyväksi. 79 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Projektitoiminta Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja __________________________________________________________________________________ TOIMINTA Hanketoiminta vähenee vuoden 2014 aikana, sillä ohjelmakausi 2007–2013 vaihtuu ohjelmakaudeksi 2014–2020. Kuhunkin kehitysosaston hallinnoimaan hankkeeseen käytetään pienempi osa omia varoja. Hankkeen rahoittajina toimivat suurimmaksi osaksi viranomaiset, kuten Varsinais-Suomen liitto tai ELY-keskus. Projektitoiminnan määrärahoihin sisältyvät kunnan omien päähankkeiden (neljä kappaletta vuonna 2014) kuntaosuuksien lisäksi niiden hankkeiden kuntaosuudet, joissa Kemiönsaaren kunta on osallisena. Samassa veneessä -leaderyhdistyksen arvioitu jäsenmaksu sisältyy (5 euroa/asukas). Neljä päähanketta ovat: PULS – Rakennemuutoksen yrityskoordinointi Kemiönsaarella Mathantverk Prima Kemiönsaaren paikallis-tv Päähankkeiden lisäksi budjetoidaan kuntaosuus sosiaaliyksikön kanssa toteutettavaan yhteiseen SYKO – työllistämiskoordinointihankkeeseen sekä osuuksia ulkoisiin hankkeisiin, joihin Kemiönsaari osallistuu. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET 2014–2016 Kemiönsaaren kunnalla on edelleen äkillisen rakennemuutoskunnan status. Suuri osa statuksen mahdollistamista konkreettisista toimenpiteistä toteutetaan investointi- ja kehittämishankkeiden kautta. Samanaikaisesti hankerahoitusmahdollisuuksissa on vuonna 2014 katkos, kun EU-ohjelmakausi vaihtuu. Tämä heijastuu hanketoimintaan siten, että käynnissä olevat hankkeet saatetaan päätökseen vuoden aikana. On epävarmaa, alkaako uusi ohjelmakausi 2014–2020 tuottaa uusia hankerahoitusmahdollisuuksia jo vuoden 2014 aikana vai vasta vuonna 2015. Talousarvion lähtökohtana on, että ulkopuolista rahoitusta voidaan hakea jo vuonna 2014. TALOUSSUUNNITELMA 2014–2016 Hanketoiminnan odotetaan lisääntyvän vuodesta 2015 lähtien, kun ohjelmakauden uudet rahoitusmahdollisuudet selviävät ja niitä voidaan alkaa hyödyntää. Osasto auttaa kunnan muita osastoja järjestämään tarvittavia hankkeita. 80 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Projektitoiminta Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja __________________________________________________________________________________ SITOVAT TAVOITTEET 2014 Tavoite Tavoitetaso / seuranta Enemmän toimialahankkeita Osasto tarjoaa asiantuntijaosaamista hankkeissa kunnan muille osastoille. Seuranta 31.12.2014 Osasto on vuoden ollut aktiivisesti mukana muiden sektorien kehityshankkeissa: SYKO (sosiaaliyksikkö), Älykäs Kemiönsaari (Y ja T), Työkomppania (hallinto), Kaste (sosiaaliyksikkö), nuorisopaja ja etsivä nuorisotyö (vapaa-aika). Yhtenäisempi hankekoordinointi ja Kehitysosasto vastaa kunnan hankehallinnoinnista tehokas hanketoiminnan hyödyntäminen ja varaa rahaa hallinnointia varten. Seuranta 31.12.2014 Osaston rooli on keskeinen kunnan kehittämishankkeiden hallinnoinnissa. Osaston hallinnon osalle on tullut suurin osa hankekoordinaattorin palkasta. Hankekoordinaattorin palkkauskulut on rahoitettu hankerahoilla yli 50 % (PULS ja Älykäs Kemiönsaari) Aktiivinen ote alueen hankemahdollisuuksista Valmistautuminen uuteen ohjelmakauteen 2014 –2020 Osallistuminen Leader-hallitukseen Osallistuminen hankkeiden ohjausryhmätyöhön. Seuranta 31.12.2014 Hankekoordinaattori on aktiivisesti seurannut uuden ohjelmakauden kehittämissuunnitelmaa ja osallistunut infotilaisuuksiin Turussa, Tampereella ja Tukholmassa. Hän on ollut läsnä kaikissa Leaderin hallituksen kokouksissa. Hankkeiden ohjausryhmien kautta on osasto ollut yhteydessä osarahoittajiin mahdollisten uusien rahoitusmahdollisuuksien saamiseksi. 81 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Projektitoiminta Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja __________________________________________________________________________________ AVAINLUVUT Suoritukset TP 12 TP 13 40 20 20 20 10 Hyväksytyt hankehakemukset 6 8 8 1 Omat päähankkeet 7 4 4 5 15 10 10 10 TA 14 MUUT TA 14 TP 14 Käsitellyt hankesuunnitelmat Hankkeet, joissa osasto on mukana TA 14 MUUT TA 14 TP 14 HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä Hanketyöntekijät TP 12 TP 13 5 4 4 4 3 PROJEKTITOIMINTA BS 2012 BS 2013 BG 2014 ÄND BG 2014 BS 2014 TP 2012 TP 2013 TA 2014 MUU TA 2014 TP 2014 346 484 339 312 182 441 182 441 226 856 Henkilöstökulut -211 856 -226 980 -131 041 -131 041 -151 232 Palvelujen ostot -331 174 -242 074 -164 799 -164 799 -176 942 -2 705 -3 525 TOIMINTATUOTOT Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 030 Avustukset Muut toimintakulut -11 365 -24 054 -12 825 -12 825 -13 910 TOIMINTAKULUT -557 100 -496 632 -308 665 -308 665 -343 114 TOIMINTAKATE -210 616 -157 320 -126 224 -126 224 -116 258 POIKKEAMAT B14 – TP14: - Suunniteltua vähemmän hankesuunnitelmia, hakemuksia ja henkilötyövuosia hitaan uuteen rakennerahastokauteen siirtymisen takia. Kausi 2014-2020 alkaa käytännössä vasta 2015. Suunniteltua suurempiin kustannuksiin on vastattu lisätuloilla ulkoisen tukirahoituksen muodossa. Sisäiset kulut kuten vuokrat ja siivouspalvelut ovat toteutuneet budjetoitua pienemmällä summalla. +9 970 82 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Projektitoiminta Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja __________________________________________________________________________________ YLEISARVIO JA TALOUSANALYYSI SEKÄ TULEVAN KEHITYKSEN ARVIOINTIA Koska suurin osa hankkeista päättyi vuoden 2014 aikana, on hankekohtainen rahoitusosuus muodostunut aikaisempia vuosia suuremmaksi. Hankkeilla on taipumus olla takapainotteisia. Rahoitustaakka ei taseen kannalta kuitenkaan ole osastolle suurempi, koska suuri osa hankerahoituksesta muodostuu ulkopuolisesta tuesta. Vuoden 2014 hanketoiminnan lähtökohtana oli, että hankkeet lopetetaan ohjelmakauden päättymisen johdosta. Hanketoimintaa on kuitenkin joissain tapauksissa voitu rakentaa uudelleen ja pidentää rahoittajien viime hetkellä muuttuneiden ehtojen seurauksena, mikä on kuitenkin edellyttänyt hankevastaavilta nopeaa reaktiokykyä. Yleinen kanta on ollut, että useat hankkeet ovat olleet liian lyhyitä, jotta niistä saataisiin maksimaalinen hyöty. Kehittämishankkeiden pituus on normaalisti kolme vuotta. Kaikki hankkeet on epävarmuudesta huolimatta voitu toteuttaa suunnitelman mukaisesti. Mathantverk-hanke alkoi 2013 ja päättyi helmikuussa 2014. Pienimuotoinen elintarvikejalostushanke (ruotsalaisen Eldrimnerin luoman konseptin mukaan) onnistui loistavasti ja tulee hyvin todennäköisesti saamaan jatkoa Turunmaalla. Hankkeessa koulutettiin 25 henkilöä, joista yhteensä 16 palkittiin arvolla ruoanlaiton käsityöläinen, pääosin Kemiönsaarella. Hankkeen pohjalta Kemiönsaarelle perustettiin ainakin kaksi uutta yritystä elintarvikkeiden pienimuotoiseen jalostukseen. Hankevastaava oli Margot Wikström. Hankkeen budjetti oli 74 850 euroa, tuen osuus 70 %. PULS-hanke (rakennemuutoksen yrityskoordinointi) käynnistyi vuoden 2013 alussa ja tavoitteena oli tukea Kemiönsaaren elinkeinoelämän kehittämistä kunnan saatua ÄRM-statuksen. Hanke päättyi 31.10.2014. PULShankkeen tuloksena syntyi September Open -konsepti ja siihen liittyvät yritysmessut, kesätyöpanostukset, yritystapaamiset sekä jatkuva toimenpidesuunnittelu. Hankevastaava oli Fredrik Heinonen. Hankkeen budjetti oli 150 000 euroa, tuen osuus 70 %: Prima-hankkeelle myönnettiin rahoitusta ja se käynnistettiin vuoden 2013 jälkipuoliskolla. Tarkoituksena oli tukea lähellä tuotetun ja lähellä jalostetun elintarviketuotannon kehittämistä eli paikallista elintarviketuotantoa, varastointia ja -jalostusta (lähinnä omenoita, tomaatteja). Hankevastaava oli Mats Nurmio. Projekti päättyi 31.12.2014. Projektissa on pyritty tukemaan erikoisviljelykasvien viljelyä Kemiönsaarella, mutta maatalousalaan vaikuttaminen ei ole helppoa. Hankkeessa tehtiin aloite Reko-lähiruokarengastoiminnasta, laadittiin kasvihuoneselvitys ja suunniteltiin jatkotoimia. Hankkeen budjetti oli 70 000 euroa, tuen osuus 70 %. Paikallis-TV – hanketta toteutettiin vuoden 2013 lopusta vuoden 2014 loppuun. Tavoitteena oli yhteistyössä Kemiön Puhelimen ja Ilmoituslehden kanssa vakiinnuttaa paikallis-TV -toiminta (tekniikka, organisaatio ja sisältö). Hanketta johti Kim Westerlund (työaika 50 %). Hankkeen aikana luotiin organisaatio toiminnan jatkamiseen (yhdistys), levityskanavat Youtuben ja Kemiön Puhelimen IPTV-palvelun kautta, aloitettiin yhteistyö Raaseporin KEXTV:n kanssa, suunniteltiin filmintekokurssi aikuisopistossa. Paikallis-TV etsii edelleen muotoaan. Hankkeen ansiosta on kehitys jatkunut. Hankebudjetti oli 38 650 euroa, tuen osuus 100 % (Leader). September Open -tapahtumaa tukemaan anottiin rahaa Saariston keskiaikainen syysspektaakkeli –hankkeelle, joka toteutettiin Taalintehtaalla järjestettävällä keskiaikaisella osuudella. Hanke koski suunnittelukuluja ja ostopalveluita ja se onnistui hyvin. Hankkeen budjetti oli 25 300 euroa, tuen osuus 100 % (Leader). Hanketta veti Jaakko Nuotio. Kehitysosasto tekee yhteistyötä myös SYKO-hankkeen toteuttamisessa (rakennemuutoksen työllistämiskoordinointi, lokakuu 2013 – 28.2.2015). Vastuu hankkeesta on sosiaaliyksiköllä. Hanke on onnistunut erittäin hyvin ja tulokset ovat monin kerroin odotettua paremmat osallistujamäärien osalta (työnhakijoita, joita on autettu, uudet työpaikat). Hankkeen budjetti on 59 319 euroa, tuen osuus 75 %. Hankevastaava on Jessica Sundell. Hankkeen hyvien tulosten ansiosta on Kemiönsaaren kunta suunnitellut ja sille on myönnetty uusi kolmevuotinen työllisyyshanke Työkomppania. 83 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Projektitoiminta Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja __________________________________________________________________________________ Osasto on lisäksi tehnyt konkreettista yhteistyötä hankkeessa Älykäs Kemiönsaari (Y ja T), jonka tavoitteena on ilmastoälykkäästi ja ekologisesti toimiva Kemiönsaari. Suuri osa konkreettisista toimista koskee asennemuokkausta, jota tehdään imagokampanjoilla kohteena ja pilottialueena Brinkkulla. Hanke toteutetaan 1.4.2013 – 30.6.2015. Hankkeen budjetti on 179 800 euroa, tuen osuus 70 %. Hankevastaava on Veronica Heikkilä (31.12.2014 saakka). Kaste-hanke (sosiaaliyksikkö), nuorisopaja ja etsivä nuorisotoiminta rahoitetaan kansallisin varoin, eivätkä ne noudata samoja hankerakenteita kuin muut kehittämishankkeet. Toiminta näyttää vuodesta 2015 edelleen laajenevan, koska uusia hankkeita on mahdollisuus aloittaa sitä mukaa kuin rahoitusvälineet avataan ohjelmakauden vaihtumisen myötä. On huomattava, että uudet hankkeet vaativat entistä enemmän kuntien, alueiden ja eri maiden välistä yhteistyötä, mikä asettaa myös suunnitteluprosessille yhä suuremmat vaatimukset. 84 16.3 Sivistysosasto • • • • • • • Sivistystoimen hallinto Lastenhuoltoyksikkö Opetusyksikkö Aikuisopistoyksikkö Kirjastoyksikkö Vapaa-ajanyksikkö Kulttuuriyksikkö Sivistysosasto toimintakate yksiköttäin 2%5% 5% 2%1% Sivistysosaston hallinto 18 % Päivähoidon yksikkö Opetusyksikkö Aikuisopisto yksikkö Kirjasto yksikkö 66% Vapaa-ajan yksikkö Kultuuriyksikkö Sivistysosasto Kustannuslaji prosentissa Henkilöstökulut 1% 3% 4% 20% Ostopalvelut 12 % 60 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut 85 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Sivistystoimisto Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja SIVISTYSOSASTO TP 2013 Alkuper. TA - TA 2014 muutos Poikkeama TA 2014 TP 2014 % TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 183 014 10 080 0 10 080 Maksutuotot 510 750 524 300 0 524 300 162 970 1616,76 % 507 867 96,87 % Tuet ja avustukset 245 298 245 490 0 245 490 330 093 134,46 % Vuokratuotot 26 450 13 000 0 13 000 25 684 197,57 % Muut toimintatuotot 34 637 9 000 0 9 000 31 490 349,89 % 1 000 149 801 870 0 801 870 1 058 104 131,95 % TOIMINTATUOTOT VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 0 0 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 6 644 743 6 742 912 0 6 742 912 6 697 415 99,33 % 1 423 584 365 829 1 440 252 0 1 440 252 1 463 397 101,61 % 432 543 0 432 543 357 047 82,55 % Henkilöstösivukulut Eläkekulut Muut henkilöstösivukulut 1 789 413 1 872 795 0 1 872 795 1 820 444 97,20 % Henkilöstökulut Henkilöstösivukulut 8 434 156 8 615 707 0 8 615 707 8 517 859 98,86 % Palvelujen ostot 2 815 612 2 851 824 0 2 851 824 2 778 490 97,43 % 388 779 383 715 0 383 715 411 581 107,26 % 97,78 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset 592 420 604 620 0 604 620 591 169 1 770 150 1 860 810 0 1 860 810 1 739 047 93,46 % Muut toimintakulut 56 327 28 150 0 28 150 61 592 218,80 % TOIMINTAKULUT 14 057 444 14 344 826 0 14 344 826 14 099 738 98,29 % 0 -13 542 956 -13 041 634 96,30 % 0 -130 700 97,78 % 0 -13 676 626 -13 172 335 96,31 % Vuokrakulut TOMINTAKATE SUUNNITELMAPOISTOT TILIKAUDEN TULOS -13 057 295 -13 542 956 -140 803 -133 670 -13 198 098 -13 676 626 -133 670 86 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Sivistystoimisto Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja TOIMINTA Sivistystoimisto vastaa osaston hallinnosta, kehittämisestä ja suunnittelusta. Sivistystoimistoon kuuluvat koko sivistystoimen hallintohenkilöstö: sivistysjohtaja, sivistysosaston koulutusassistentti, it-pedagogi, toimistosihteeri, kulttuurisihteeri sekä aikuisopiston, lasten päivähoidon ja vapaa-aikatoimen henkilöstö, yhteensä 14 henkilöä. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET 2014–2016 Kuntien sivistystoimella on jatkuvasti suuria haasteita. Lähivuoden ajankohtaiset asiat: - Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita uudistetaan parhaillaan. Pisa-tutkimuksen tulokset ovat johtaneet opetuksen rutiineiden tarkastamiseen Suomessa. Opetuksen laatua pyritään parantamaan kansallisten projektien avulla (esim. Toppkompetens). - Valtion toimesta kannustetaan vapaan sivistystyön yksiköitä muodostamaan nykyistä suurempia yhteistyöalueita. Kuntauudistuksen myötä vapaan sivistystyön kehitys on pysähtynyt. - Lukioiden suurimpiin haasteisiin kuuluu ylioppilaskirjoitusten sähköistäminen, joka asettaa uusia vaatimuksia sekä peruskoulun että lukion opetukselle. TALOUSSUUNNITELMA 2014–2016 Sivistystoimiston hallinnon tavoite on jatkaa yhteistyön lisäämistä eri yksiköiden välillä. Tarkoituksena on saada koko osaston toimistotehtävät sujumaan laadukkaasti ja tehokkaasti. 87 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Sivistystoimisto Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja SITOVAT TAVOITTEET 2014 Tavoite Saavutettava taso / seuranta Sivistysosaston toimistosta muodostuu Listojen ja rekisterien päivitys käyttökelpoisiksi hyvin toimiva kokonaisuus. ja tarkoituksenmukaisiksi koko toimistolle. Seuranta 31.12.2014 Muutamia päivityksiä ja parannuksia on tehty ja työ jatkuu vuoden 2015 aikana. Henkilökunnan hyvinvointiin panostetaan. Laaditaan hyvinvointiohjelma henkilöstöstrategian mukaan. Seuranta 31.12.2014 Henkilökunta on voinut osallistua hyvinvointiohjelman puitteessa järjestettävään toimintaan. Kehitämme lapsiystävällistä asennettamme. Lapset ja nuoret (eli asiakkaamme) ovat keskipisteenä kun tuotamme palveluita. Seuranta 31.12.2014 Yksiköt ovat säännöllisesti kertoneet toiminnastaan kotisivuillaan. Koulujen Wilma-ohjelman toimintaa ja sisältöä on kehitetty käyttäjien eduksi. AVAINLUVUT Suoritukset TP 12 TP 13 TA 14 TP14 4 5 6 4 Kokousten lukumäärä sivistyslautakunta suomenkielinen koulujaosto 4 6 6 4 ruotsinkielinen koulujaosto 3 6 6 4 TP 12 TA 13 TA 14 TS 15 1 1 1 1 0,5 0,2 0,2 0,2 1 1 1 1 HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä sivistysjohtaja hallintojohtaja/koulutusass. toimistosihteeri 88 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Sivistystoimisto Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja SIVISTYSOSASTON HALLINTO BS 2012 BS 2013 BG 2014 ÄND BG 2014 BS 2014 TP 2012 TP 2013 TA 2014 MUU TA 2014 TP 2014 5 298 11 251 560 560 4 718 Henkilöstökulut -182 225 -148 521 -190 491 -190 491 -142 162 Palvelujen ostot -24 184 -20 051 -18 721 -18 721 -20 002 -2 434 -2 242 -1 750 -1 750 -2 380 Muut toimintakulut -11 578 -12 881 -11 946 -11 946 -9 986 TOIMINTAKULUT -220 422 -183 695 -222 908 -222 908 -174 529 TOIMINTAKATE -215 124 -172 444 -222 348 -222 348 -169 812 TOIMINTATUOTOT Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset POIKKEAMAT TA14 – TP14: Tulot suuremmat kuin talousarviossa 4100 Pienemmät henkilöstökustannukset pienempien eläkekustannusten johdosta Palvelujen osto (painatus- ja ilmoituskulut) Sisäiset palvelut, siivous Lisääntyneet kustannukset, ostot Muut kustannukset -35 600 Talousarvion ja toimintakatteen erotus tilinpäätöksessä -52 500 +2 600 -1 400 +600 -2 000 YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Toiminnassa ei tapahtunut suurempia muutoksia vuoden aikana. Yksiköiden välinen hyvä yhteistyö jatkuu, vaikka kehitysalueitakin vielä löytyy. Toiminnan tehostaminen ja kehittäminen vaatii lisää koulutusta ja jatkokoulutusta. Taloudellisesti vuosi sujui hyvin. Suurin syy budjetin alittamiseen oli arvioitua pienemmät eläkekulut. Sivistysosasto on valmistautunut tulevaisuuden haasteisiin, kuten verotulojen kasvun pysähdykseen ja pienempiin valtionosuuksiin. Kehitys ja uudistaminen ovat osaa tämän päivän arkea. Päivähoito, koulutus, sivistys, virkistys, liikunta ja kulttuuri ovat paikallisia toimintoja myös tulevaisuudessa. 89 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Päivähoito Vastuuhenkilö: Päivähoidon johtaja TOIMINTA Päivähoitoyksikön tehtävänä on tarjota päivähoitopalveluita silloin, kun perhe niitä tarvitsee. Lapsella on oikeus päivähoitoon äitiysvapaan päätyttyä aina siihen saakka, kunnes koulu alkaa. Päivähoitopaikka järjestetään lapsen päivähoito- ja kasvatustarpeen pohjalta. Päivähoidon tehtävänä on yhteistyössä perheen kanssa edistää lapsen henkilökohtaista kehitystä. Päivähoitoa järjestetään Hultan, Sofian, Furubon ja Pjonkiksen päiväkodeissa. Ryhmäperhepäiväkodit ovat Karusellen, Bullerbyn ja LillSaga. Kotonaan työskenteleviä perhepäivähoitajia on 18. Yksi määräaikaisessa työsuhteessa oleva perhepäivähoitaja hoitaa lapsia iltaisin, öisin ja viikonloppuisin. Päivähoitotoiminnassa noudatetaan 0–5-vuotiaiden varhaiskasvatussuunnitelmaa. Päivähoidon piirissä on vuonna 2014 noin 274 lasta, joista noin 56 käy esikoulua. Kotihoidon tukea maksetaan noin 312 500 euroa. Kustannus muiden kuntien päivähoitopalvelujen käytöstä on noin 25 000 euroa. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET 2014–2016 Valtakunnallisesti on päätetty, että kunnat, joilla on vapaita päivähoitopaikkoja, voivat tarjota päivähoitoa yli kuntarajojen. Mikäli kotihoidon tukea ja subjektiivista päivähoito-oikeutta koskevat muutokset astuvat voimaan, ne tulevat vaikuttamaan päivähoitoon. TALOUSSUUNNITELMA 2014–2016 - Joustavammat aukioloajat kaikissa hoitomuodoissa. Pjonkiksen päiväkoti, ryhmäperhepäiväkodit ja Kemiön iltapäiväkerho odottavat Lapsikylän rakentamisen alkamista. 90 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Päivähoito Vastuuhenkilö: Päivähoidon johtaja SITOVAT TAVOITTEET 2014 Tavoite Panostaminen henkilökunnan täydennyskoulutukseen Saavutettava taso / seuranta Yhteinen täydennyskoulutuspäivä koko henkilöstölle Seuranta 31.12.2014 Täydennyskoulutuspäivä 8.8.2014 Paraisilla teemalla "Tule tietoiseksi lähiympäristöstäsi" - ympäristökasvatus ja ulkoilupedagogiikka. Lapsikylän uusi suunnittelu, rakennusaloitus toivon mukaan kevätlukukausi 2014 Toiminnan eteenpäin vieminen ja kehittäminen Seuranta 31.12.2014 Päiväkodin rakentaminen aloitettu lokakuussa 2014 Uuden toiminnan suunnittelu on aloitettu syksyllä 2014. Henkilökunta työskentelee tietoisesti edistäkseen lasten motorista kehitystä Lapsen motorinen kehitys huomioidaan päivittäisessä työssä, sekä sisällä että ulkona. Lasten harjoittaminen tehdään yhteistyönä vanhempien kanssa. Seuranta 31.12.2014 Kaikkia 5-vuotiata havainnoidaan kerran vuodessa motoriikkaradan avulla. Tulokset analysoidaan ja ne pohjustavat toiminnan suunnittelua karkea- ja hienomotoriikan alueelta. Perheliikuntailta järjestään kerran vuodessa. Luoda ympäristö jossa saduilla ja kirjoilla on tärkeä osa toimintaa Löytää sopivat tilat ja sisustaa ne rauhallisiin ja jännittäviin satuhetkiin Seuranta 31.12.2014 Satujen kanssa on työskennelty tietoisesti ja satuhetkiä varten on luotu mukavat tilat. Vihreä lippu-päiväkoti Jatkaa aloitettua ympäristötyötä. Kompostoiminen, lajittelu ja ympäristöystävällinen toiminta. Ympäristötyötä kehitetään lasten toiminassa. Seuranta 31.12.2014 Ympäristöä huomioidaan jokapäiväisessä työssä. Lapset oppivat lajittelua, kompostointia ja uudelleenkäyttöä. 91 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Päivähoito Vastuuhenkilö: Päivähoidon johtaja Päiväkodit Pjonkis Hulta daghemHulta Sofia Furubo 139 149,5 71,5 35 22 21 161 69 54 18 20 154,5 75 40,5 22,5 16,5 Ryhmäperhepäiväkodit Kottebo Bullerbyn LillSaga Karusellen 44 37 5 12 12 8 32 suljettu 12 12 8 33 suljettu 11,5 12 9 Perhepäivähoito 79 80 77 86 Henkilöstö Päiväkodit Ryhmäperhepäiväkodit Perhepäivähoito Henkilömäärä 18 11 18 47 21,5 9,5 17 48 23 8 18 49 23 8 17 48 7911 10302 9968 7402 9729 7084 6664 7588 7461 6477 9206 6657 1 1,25 4,75 0,25 19 7 18 1,5 1 1,25 4,75 1,25 18 7 18 1,5 1 1,25 4,75 1,25 15,5 6 18 1,5 1 1,25 4,75 1,25 19 6 17 1,5 Mittarit Nettokustannus/lapsi Päiväkodit Ryhmäperhepäiväkodit Perhepäivähoito HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuodet Päivähoidon johtaja Pedagoginen ohjaaja /lastentarhanop. Lastentarhaopettaja Erityislastentarhaopettaja Latenhoitaja/lähihoitaja Perhepäivähoitaja, ryhmäperhepäiväk. Perhepäivähoitaja,kotona Toimistosihteeri 92 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Päivähoito Vastuuhenkilö: Päivähoidon johtaja LASTENHUOLTOYKSIKKÖ BS 2012 BS 2013 BG 2014 ÄND BG 2014 BS 2014 TP 2012 TP 2013 TA 2014 MUU TA 2014 TP 2014 387 880 383 247 418 080 418 080 366 152 Henkilöstökulut -1 996 135 -2 023 421 -1 975 990 -1 975 990 -1 913 083 Palvelujen ostot -386 251 -414 583 -417 926 -417 926 -348 860 -45 011 -41 647 -36 780 -36 780 -28 838 Avustukset -291 121 -311 423 -312 500 -312 500 -307 765 Muut toimintakulut -179 457 -180 842 -186 112 -186 112 -175 225 TOIMINTAKULUT -2 897 975 -2 971 917 -2 929 308 -2 929 308 -2 773 771 TOIMINTAKATE -2 510 095 -2 588 670 -2 511 228 -2 511 228 -2 407 619 TOIMINTATUOTOT Aineet, tarvikkeet ja tavarat POIKKEAMAT TA14 – TP14: Tulot pienemmät kuin talousarviossa (suurin tekijä saatavia hoitomaksuja) Pienentyneet henkilöstökulut (sisäiset henkilöstösiirrot esim. äitiyslomien johdosta ) Pienentyneet kulut, sisäiset palvelut (siivous, ruoka, ja itpalvelut) Pienentyneet kulut, muut kulut (sisäiset vuokrat -13 968) Talousarvion ja toimintakatteen erotus tilinpäätöksessä 51 216 -62 907 -69 066 -15 492 -103 609 YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Päivähoidon yksikkö on jatkuvan kehityksen ja muutoksen kohteena. Vuoden 2014 kevätlukukauden alussa kaikki päivähoitopaikat olivat täytettyjä. Päivähoidossa olevien lasten määrä jakautui saarellamme epätasaisesti: Kemiössä ja Västanfjärdissä oli paljon lapsia, Dragsfjärdissa vähemmän. Henkilöstöstä kaksi henkilöä siirrettiin Furubosta Pjonkikseen koska siellä kaksi henkilöä jäi vanhempainvapaalle. Siirron avulla säästettiin sijaisuuskustannuksissa. Uuden Silva-päiväkodin rakentaminen aloitettiin lokakuussa 2014 ja sen arvioidaan olevan muuttokunnossa 1.12.2105. Parhaillaan suunnitellaan lapsiryhmien ja henkilöstön koostumusta. Tulevaisuudessa lastenhoitoa tarjotaan perhepäivähoidossa ja päiväkodissa. Ryhmäperhepäivähoitopaikat lopettavat toimintansa 31.12.2015. Tämän myötä henkilöstö pienenee ja kaikkia määräaikaistyösuhteita tarkastetaan. Kaikki päiväkodit läpikäyvät prosessin, jossa henkilöstö pohtii tulevaisuuden työtapaa. Varhaiskasvatussuunnitelmaa päivitetään parhaillaan päivähoidossa ja esikoulussa. 2015–2016 aikana päivähoidon henkilöstölle annetaan mahdollisuus osallistua 24:n tunnin ICDP-koulutukseen (kannustava vuorovaikutus). 93 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Päivähoito, esikoulu Vastuuhenkilö: Päivähoidon johtaja TOIMINTA Esikouluopetusta tarjotaan kuusivuotiaille lapsille vuotta ennen oppivelvollisuuden alkamista. Ruotsinkieliset esikoulut ovat Hulta, Sofia, Pjånkis, Furubo ja Rosala. Suomenkieliset esikoulut ovat Hulta ja Pjonkis. Esikoululapsilla on oikeus koulukuljetukseen mikäli koulumatkan pituus on 3 km tai enemmän. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET 2014–2016 Jokaisella lapsella on oikeus saada tarvitsemaansa tukea kasvuun ja oppimiseen. Tätä varten on valtakunnallisella tasolla kehitetty kolmitasoinen tukimuoto. Tuen muodot ovat yleinen tuki, tehostettu tuki ja erityinen tuki. Uusi tukimuoto asettaa vaatimuksia esikouluhenkilöstölle. Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutos on parhaillaan työn alla. Yleinen kehitys maassamme on, että esikoulu ja koulu lähestyvät toisiaan. TALOUSSUUNNITELMA 2014–2016 Esikouluopetuksen tarkoitus on kehittää lapsen oppimiskykyä ja lisätä oppilaiden valmiuksia perusopetukseen siirtymisessä. Kunta tarjoaa esikouluopetusta kaikille 6-vuotiaille sekä ruotsin että suomen kielellä. Esikoulutoiminta seuraa esiopetuksen opetussuunnitelmaa. Kemiösaaren esikouluissa on vuonna 2014 noin 63 lasta. Erityistuen tarpeessa olevia lasten määrä on lisääntynyt ja yhä enemmän tukea tarvitaan esikoulun opetuksessa. Yhteistyön lisääminen esikoulun ja koulun välillä. 94 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Päivähoito, esikoulu Vastuuhenkilö: Päivähoidon johtaja SITOVAT TAVOITTEET 2014 Tavoite Taalintehtaan ruotsinkielinen esikoulu muuttaa Dals eftis-tiloihin Saavutettava taso / seuranta Viimeistään syyslukukaudella 2014 Seuranta 31.12.2014 Lasten määr Hultan päiväkodissa/esikoulussa ei ole niin suuri. Ruotsinkielinen esikoulu mahtuu toistaiseksi Hultaan joten muuttoa siirretään myöhemmäksi. Panostaminen henkilökunnan täydennyskoulutukseen Yhteinen täydennyskoulutuspäivä koko henkilöstölle Seuranta 31.12.2014 Täydennyskoulutuspäivä 8.8.2014 Paraisilla teemalla "Tule tietoiseksi lähiympäristöstäsi" - ympäristökasvatus ja ulkoilupedagogiikka. Lapsikylän uusi suunnittelu, rakennusaloitus toivon mukaan kevätlukukausi 2014 Toiminnan eteenpäin vieminen ja kehittäminen Seuranta 31.12.2014 Päiväkodin rakentaminen aloitettu lokakuussa 2014. Uuden toiminnan suunnittelu on aloitettu syksyllä 2014. Henkilökunta työskentelee tietoisesti edistäkseen lasten motorista kehitystä Lapsen motorinen kehitys huomioidaan päivittäisessä työssä, sekä sisällä että ulkona. Lasten harjoittaminen tehdään yhteistyönä vanhempien kanssa. Seuranta 31.12.2014 Kaikkia 5-vuotiata havainnoidaan kerran vuodessa motoriikkaradan avulla. Tulokset analysoidaan ja ne pohjustavat toiminnan suunnittelua karkea- ja hienomotoriikan alueelta. Perheliikuntailta järjestään kerran vuodessa. Luoda ympäristö jossa saduilla ja kirjoilla on tärkeä osa toimintaa Löytää sopivat tilat ja sisustaa ne rauhallisiin ja jännittäviin satuhetkiin Seuranta 31.12.2014 Esikoulut ovat tietoisesti työskennelleet saduilla ja ympäirstöllä. Vihreä lippu-päiväkoti Jatkaa aloitettua ympäristötyötä. Kompostoiminen, lajittelu ja ympäristöystävällinen toiminta. Ympäristötyötä kehitetään lasten toiminnassa. Seuranta 31.12.2014 Ympäristöä huomioidaan esikoulun jokapäiväisessä työssä. Lapset oppivat lajittelua, kompostointia ja uudelleenkäyttöä. 95 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Päivähoito, esikoulu Vastuuhenkilö: Päivähoidon johtaja AVAINLUVUT Suoritukset Lapsia/koulu Hulta ruotsink. Hulta suomenk. Pjånkis ruotsink. Pjonkis suomenk. Furubo Hitis-Rosala Sofia Lapsia yhteensä Mittari Nettokustannus/lapsi TP 12 TP 13 TA 14 TP 14 13 3 20 14 4 1 8 10 3 21 11 9 1 7 9 2 25 9 4 1 6 9 2,5 26 7 8,5 1 5,5 63 62 56 59,5 9529 9120 10266 10902 96 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Opetusyksikkö, aamu- ja iltapäivähoito Vastuuhenkilö: Päivähoidon johtaja TOIMINTA Aamu- ja iltapäivähoitoa järjestetään peruskoulun 1. ja 2. luokan oppilaille ja sitä tarjotaan klo 07.00–17.00. Kemiönsaaren kunnan aamu- ja iltapäivähoito järjestetään Dalsin, Västanfjärdin ja Kemiön aamu- ja iltapäivähoitopaikoissa, jotka kaikki toimivat koulun yhteydessä. Kaikissa toimipaikoissa on yksi toiminnasta vastaava työntekijä. Lisäksi niissä on resurssihenkilöitä erityistä apua tarvitseville lapsille sekä isoissa ryhmissä. Aamu- ja iltapäivähoidolla on toimintasuunnitelma, ja toiminta on valtionavun piirissä. Kemiönsaaren aamu- ja iltapäivähoidossa on vuonna 2014 noin 80 lasta. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET 2014–2016 Aamu- ja iltapäivähoidon järjestäjältä edellytetään yhä enemmän kokonaisvaltaista suunnittelua. Toiminta on osa oppilaan koulupäivää, ja sen toteutuksessa tulee huomioida sekä yksilölliset että yleiset tarpeet. TALOUSSUUNNITELMA 2014–2016 Vuosina 2014–2016 aamu- ja iltapäivätoiminnassa tulee olemaan 70–80 lasta. Kemiön aamu- ja iltapäivähoito odottaa Lapsikylän rakentamisen alkamista, jotta toiminnalle saataisiin asianmukaiset tilat. Aamuhoidossa on tarkoitus tehdä yhteistyötä päivähoidon kanssa. 97 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Opetusyksikkö, aamu- ja iltapäivähoito Vastuuhenkilö: Päivähoidon johtaja SITOVAT TAVOITTEET 2014 Tavoite Tavoitetaso/seuranta Panostaminen henkilökunnan Yhteinen täydennyskoulutuspäivä koko henkilökunnalle. täydennyskoulutukseen. Seuranta 31.12.2014 Täydennyskoulutuspäivä 8.8.2014 Paraisilla teemalla "Tule tietoiseksi lähiympäristöstäsi" - ympäristökasvatus ja ulkoilupedagogiikka. Lapsikylän rakentamisen uusi suunnittelu, Henkilökunta osallistuu aamu- ja rakentaminen aloitetaan toivon iltapäivätoiminnan suunnittelutyöhön. mukaan kevätlukukaudella 2014. Seuranta 31.12.2014 Päiväkodin rakentaminen aloitettu lokakuussa 2014 Uuden toiminnan suunnittelu on aloitettu syksyllä 2014. Vihreä Lippu -päiväkoti Jatketaan aloitettua ympäristötyötä. Lajitellaan jätteet ja toimitaan ympäristötietoisesti. Ympäristötyötä kehitetään lasten parissa tehtävässä työssä. Seuranta 31.12.2014 Ympäristöä huomioidaan aamu- ja iltapäivätoiminnan jokapäiväisessä työssä. Lapset oppivat lajittelua, kompostointia ja uudelleenkäyttöä. AVAINLUVUT Suoritukset TP12 TP 13 TA 14 TP 14 Lapsia yhteensä 75 77 82 77 Henkilöstömäärä 4,0 5,25 4,50 4,75 2764 2539 2813 2607 Mittari Nettokustannus/lapsi 98 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Opetusyksikkö Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja TOIMINTA Opetusyksikkö vastaa perusopetuksesta, jota annetaan seitsemässä koulussa. Ruotsinkieliset koulut ovat Amosparkens skola (vl 1-6), Västanfjärds skola (vl 1-6), Hitis-Rosala skola (vl 0-6), Dalsbruks skola (vl 1-9) ja Kimitonejdens skola (vl 7-9). Suomenkieliset koulut ovat Taalintehtaan koulu (vl 1-6) ja Kemiönsaaren keskuskoulu (vl 1-9). Opetusyksikkö vastaa myös lukiosta Kimitoöns gymnasium ja yhteistyöstä toisen asteen oppilaitosten ja muiden opetusyksiköiden kanssa. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET 2014–2016 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita on uudistettu oppilashuollon osalta. Uudistuksen seuraava kohde on oppiaineiden sisältö. Pisa arvioinnin tulokset osoittavat, että Suomi on menettämässä asemansa tutkimuksen johtavana maana. Tämä tosiasia tulee vaikuttamaan opetussuunnitelman uudistustyöhön. Ylioppilaskirjoitusten sähköistäminen tulee asettamaan uusia vaatimuksia myös peruskoulun opetusmenetelmille. Digitaalisten opetusvälineiden käyttö opetuksessa tulee lisääntymään. Valtakunnallisella tasolla painotetaan kodin ja koulun yhteistyön tärkeyttä. TALOUSSUUNNITELMA 2014–2016 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita uudistetaan taloussuunnitelman ajanjakson aikana. - Pisa-tutkimuksen tulokset ovat johtaneet opetuksen rutiineiden tarkastamiseen Suomessa. Kunnassamme tulisi painottaa äidinkielen ja toisen kotimaisen kielen opetusta. Meidän tulisi myös lisätä kiinnostusta matemaattisia aineita kohtaan. Kemiönsaaren kunta on työstänyt perusopetuksen laatukriteereitä (laatukortit). Kortit tulevat toimimaan laadukkaan koulun kehittämisen työkaluina Kemiönsaarella. 99 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Opetusyksikkö Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja SITOVAT TAVOITTEET 2014 Tavoite Koulujen toiminta on oppilasmyönteinen (lapsiystävällinen kunta). Saavutettava taso / seuranta Koulun toimintaa suunnitellaan oppilaskeskeisesti Seuranta 31.12.2014 Kaikissa kouluissa on aktiivinen oppilaskunta, jonka kautta oppilaat antavat näkemyksensä koulun toiminnasta. Nuorisoparlamentti toimii katto-organisaationa kaikille kouluille. Tarkoituksenmukaisen opetuksen antaminen erityisen tuen oppilaille. Dalsbruks skolassa kehitetään käytännön opetuksen linjaa. Seuranta 31.12.2014 Dalsbruks skolassa on nyt kaksi käytännön opetuksen linjaa: yksi oppilaille, joilla on erityinen tuki kaikissa aineissa ja toinen oppilaille, joilla on erityinen tuki osassa aineissa. Laatukriteereitä käytetään työkaluina jotta saavutetaan laadukas opetuksen taso. Opetuksen, kasvun ja hyvinvoinnin laatukortit. Koulun ja kodin yhteistyötä vahvistetaan oppilaan kehityksen hyväksi. Seuranta 31.12.2014 Kaikki laatukortit valmiit ja hyväksytyt syksyllä 2014. Osa korteista on ollut käytössä vuoden 2014 aikana. Henkilökunnan hyvinvointiin panostetaan. Laaditaan hyvinvointiohjelma henkilöstöstrategian mukaan. Seuranta 31.12.2014 Henkilökunta on voinut osallistua hyvinvointiohjelman puitteessa järjestettävään toimintaan. Kemiönsaaren peruskoulut käyttävät opetuksessa aktiivisesti digitaalisia apuvälineitä. Kaikki opettajat saavat koulutusta digitaalisten apuvälineiden käytössä. Kaikki opettajat lisäävät digitaalisten apuvälineiden käyttöä opetuksessa. Seuranta 31.12.2014 Kaikki opettajat ovat saaneet oman henkilökohtaisen työtietokoneen. Jokainen opettaja on saanut vähintään puolitoista päivää TVT-koulutusta. Panostus kotimaisten kielten opetukseen. Joustavat kieliryhmät jotta oppilaat saavat oman osaamisensa ja tarpeensa mukaisen opetuksen. Suurempi panostustus luetun ymmärtämiseen (kaikissa lukuaineissa). Seuranta 31.12.2014 Koulut ovat panostaneet lukuinnon edistämiseen ja sitä kautta luetun ymmärtämiseen. Kaikki koulut ovat yrittäneet kehittää joustavia kieliryhmiä jossa oppilas saa oman osaamisen tasoa vastaavaa opetusta. Kaikki koulut pyrkivät kestävään kehitykseen. Kouluissa kestävää kehitystä pidetään yhtenä teemana. Seuranta 31.12.2014 Kaikki koulut ovat vuoden aikana pitäneet kestävän kehityksen teemapäiviä/oppitunteja. 100 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Opetusyksikkö Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja TUNNUSLUVUT Oppilastilasto Oppilaita yhteensä TP 12 657 TP 13 643 TA 14 642 TP14 638 oppilaita yhteensä keskiarvo/vuosi Amosparkens skola TP 12 TP 13 TA 14 TP14 138 141 142 142 Dalsbruk skola 212,5 196 196,5 193,5 Hitis-Rosala skola 9,5 10,5 10,5 10,5 Västanfjärd skola 51 50 48 47,5 Kimitonejdens skola 89 87,5 91 88,5 500 485 488 482 TP 12 124 TP 13 125,5 TA 14 124 TP14 123 33 32,5 30 33 157 158 154 156 TP 12 TP 13 TA 14 TP14 yksilöllisissä pienryhmissä (erityinen tuki) 30 25 28 20 integroituna yleisopetukseen (erityinen tuki) 65 65 65 28 Ruotsinkieliset oppilaat yhteensä Oppilastilasto Kemiönsaaren keskuskoulu Taalintehtaan koulu Suomenkieliset oppilaat yhteensä Erityisopetus * TP 2014 oppillaat joilla opetuksen suunnittelu 80 (tehostettu tuki) Erityisopetus muutettu 1.8.2011 Päästötodistuksen saaneet/saavat DBS,KNS,KSKK vuosiluokka 9 Oppilaita yhteensä Kuljetusoppilaat Ruotsinkieliset Suomenkieliset Tuntikehys Ruotsinkielinen opetus Suomenkielinen opetus TP 12 100 TP 13 66 TA 14 69 TP14 70 TP 12 TP 13 TA 14 TP14 260 100 268 99 253 102 247 89 lv 12-13 1165 392 lv 13-14 1200 392 lv 14-15 1154 392 lv 15-16 1136 392 101 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Opetusyksikkö Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja KUSTANNUS / OPPILAS TP 12 TP 13 TA 14 TP14 Ruotsinkielinen opetus 9290 10 429 11023 10712 koulukuljetus mukaanlukien 10180 Amosparkens skola 7350 7 333 7942 7537 Dalsbruk skola 10245 10 478 11354 10900 Hitis-Rosala skola 16486 16 989 18074 17723 Västanfjärd skola 9102 10 010 10851 10765 Kimitonejdens skola 11709 11 622 11856 11716 Erityisopetus 471 527 540 515 Suomenkielinen opetus 9474 10182 10 925 10420 koulukuljetus mukaanlukien Kemiönsaaren keskuskoulu Taalintehtaan koulu Erityisopetus 10364 9202 11758 625 9047 11077 747 9 554 12531 784 9256 11232 749 VALTION OPPILASYKSIKKÖHINTA,Kemiönsaari 7810 8753 8323 8875 VALTION OPPILASYKSIKKÖHINTA, yleinen KUSTANNUS / KULJETUSOPPILAS 7300 1625 7519 1500 7782 1781 7633 2000 102 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Opetusyksikkö, toisen asteen koulutus Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja TOIMINTA Kimitoöns gymnasium on yleissivistävä, ylioppilastutkintoon johtava lukio, joka antaa oppilaillensa valmiudet jatko-opintoihin. Lukiolla on myös oikeus toimia aikuislukiona. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET 2014–2016 Toisen asteen koulutuksen järjestäjille asetetaan yhä suurempia vaatimuksia. Kehitys on jatkuvaa ja nopeaa, ja yhä enemmän teknisiä apuvälineitä tulee mukaan opetukseen. Suurilla lukioilla on enemmän resursseja ja voivat tarjota enemmän valintamahdollisuuksia. Uusi haaste lukioille on ylioppilaskirjoitusten sähköistäminen. Sähköistäminen tulee lisäämään kuntien investointikustannuksia. TALOUSSUUNNITELMA 2014–2016 Kimitoöns gymnasium pyrkii edelleenkin antamaan korkeatasoista koulutusta viihtyisässä oppimisympäristössä. Panostus kannettaviin tietokoneisiin jatkuu ja vuosien 2014–2016 aikana panostetaan vahvasti digitalisoitumiseen. Turun alueen ja Länsi-Uudenmaan lukioiden kanssa yhteistyö jatkuu, yhteistyön muoto on keskinäinen verkkopohjaisten kurssien tarjonta. Yhteistyö Axell Brusabyn kanssa jatkuu. Koulu tulee aktiivisesti markkinoimaan itseään vaihtoehtona oman saaremme sekä muiden ruotsinkielisten kuntien oppilaille. Taloussuunnitelman suunnitteluajan tavoitteena on kehittää uusi kurssitarjonta mereen liittyvillä kursseilla (veneenkuljettaja, meritekniikka). 103 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Opetusyksikkö, toisen asteen koulutus Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja SITOVAT TAVOITTEET 2014 Tavoite Saavutettava taso / seuranta Kouluista tulee oppilasmyönteisiä Opiskelijat otetaan mukaan suunnittelemaan koulun yksiköitä (lapsiystävällinen kunta) toimintaa Seuranta 31.12.2014 Oppilaskunta osallistuu aktiivisesti kehitystyöhön. Henkilökunnan hyvinvointiin panostetaan Laaditaan hyvinvointiohjelma henkilöstöstrategian mukaan Seuranta 31.12.2014 Henkilökunta on voinut osallistua hyvinvointiohjelman puitteessa järjestettävään toimintaan. Kimitoöns gymansium on lukio joka käyttää Kaikki opettajat saavat koulutusta digitaalisten apuvälineiden opetuksessaan aktiivisesti digitaalisia apuvälineitä käytössä. Kaikki opettajat ohjaavat opetusta sähköisten ylioppilaskirjoitusten suuntaan. Seuranta 31.12.2014 Kaikki opettajat ovat saaneet oman henkilökohtaisen työtietokoneen. Jokainen opettaja on saanut vähintään puolitoista päivää TVT-koulutusta. Vaihtoehtoisten kurssien tarjonnan Suunnitellaan oma kurssitarjonta: mereen liittyvä linja kehittäminen. (veneenkuljettaja, meritekniikka) Seuranta 31.12.2014 Veneenkuljettajakurssi aloitettiin syksyllä 2014. Lukion markkinoinnin lisääminen Markkinoinnin tehostus. Kimitoöns gymnasium tulisi olla varteenotettava vaihtoehto saaremme ja muiden kuntien oppilaille. Seuranta 31.12.2014 Lukio on aktiivisesti markkinoitu omissa peruskouluissamme. Alueellinen näkyvyys on lisääntynt veneenkuljettajatutkinnon ja Aboa Maren yhteistyön myötä. Kaikki koulut pyrkivät kestävään kehitykseen Kouluissa kestävää kehitystä pidetään yhtenä teemana Seuranta 31.12.2014 Koulu on pitänyt kestävän kehityksen teemaoppitunteja eri aineissa. 104 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Opetusyksikkö, toisen asteen koulutus Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja TUNNUSLUVUT Oppilastilasto TP 12 TP 13 TA 14 TP14 Kimitoöns gymnasium 85 80 80 83 Brusabyn oppilaita KÖG:ssa 25 20 20 25 Tuntikehys 207 203 200 201 kehys / oppilas 2,34 2,54 2,5 2,42 KUSTANNUS / OPPILAS 9745 10 883 11 202 9922 VALTION OPPILASYKSIKKÖHINTA 8 434 8 860 9 082 8 722 OPETUSYKSIKKÖ BS 2012 BS 2013 BG 2014 ÄND BG 2014 BS 2014 TP 2012 TP 2013 TA 2014 MUU TA 2014 TP 2014 339 561 388 770 173 740 173 740 432 467 Henkilöstökulut -5 300 684 -5 294 568 -5 463 401 -5 463 401 -5 481 539 Palvelujen ostot -1 904 155 -2 018 515 -2 088 940 -2 088 940 -2 060 012 -228 673 -219 808 -220 085 -220 085 -241 814 -5 086 -345 -8 500 -8 500 -345 Muut toimintakulut -1 276 009 -1 279 115 -1 331 594 -1 331 594 -1 265 335 TOIMINTAKULUT -8 714 607 -8 812 352 -9 112 520 -9 112 520 -9 049 046 TOIMINTAKATE -8 375 046 -8 423 582 -8 938 780 -8 938 780 -8 616 580 TOIMINTATUOTOT Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset * 10 102 euroa siirretty käyttösuunnitelmassa 2014 toisen asteen koulutuksesta vapaa-ajan yksikölle. POIKKEAMAT TA14 – TP14: Tulot suuremmat kuin talousarviossa, mm. TVTkehittämisen tuet, opetusryhmien pienentämisen tuet, kotikuntakorvaukset ja yhteistyökorvaukset, maksutulot 259 000 Lisääntyneet kustannukset, henkilöstökustannukset +18 000 Lisääntyneet kustannukset, palvelujen osto (koulukuljetukset suurin yksittäinen tekijä) +44 500 Lisääntyneet kustannukset, ostot (kalusto) +21 700 Pienentyneet kustannukset, sisäiset kustannukset (siivous, ruoka ja it-kustannukset) -116 500 Pienentyneet kustannukset, suurin tekijä sisäiset vuokrat (n. -87 000) -90 900 Talousarvion ja toimintakatteen erotus tilinpäätöksessä -322 200 105 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Opetusyksikkö, toisen asteen koulutus Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Opetussektori on jatkuvasti muutoksen ja kehityksen kohteena. Opetussuunnitelman oppilashuolto-osion uudistuksen jälkeen oppimisen tukea on kehitetty paljon. Vuodesta 2014 lähtien kunta on velvollinen järjestämään oppilashuoltopalvelut toisen asteen koulutuksessa (lukio ja Brusaby Axxell). Vastaavaa kuraattori palkattiin 1.8.2014. Koulujen digitalisointiin on panostettu; kaikki opettajat ovat saaneet henkilökohtaisen työtietokoneen, oppilaiden verkkoyhteyttä on päivitetty ja kaikissa kouluissa on nyt langaton verkkoyhteys. Suomen tulokset Pisa-tutkimuksessa on johtanut maamme opetuksen tason tarkastamiseen. Vuoteen 2016 mennessä opetussuunnitelmaa uudistetaan ja siihen mennessä jokaisella kunnalla tulisi olla kehityssuunnitelma ja laatukriteerit perusopetukselle. Vuoden 2014 aikana opetusosaston laatukäsikirja viimeisteltiin ja hyväksyttiin. Itstrategiaprosessi on jatkunut siten, että opettajia tuetaan sähköisten apuvälineiden käytössä opetuksessa. Opetussuunnitelman uudistustyö alkoi syksyllä. Henkilöstön työstämät alueet olivat tuntijako, arvopohja ja toimintakulttuuri. Esikouluissamme ei ole tapahtunut suurempia muutoksia. Vuoden aikana valmistuivat esikoulun opetussuunnitelman uudet perusteet, jotka otetaan käyttöön 2016. Esikoulun kehittämissuunnitelmassa uuden opetussuunnitelman kriteerit on huomioitu. Iltapäivätoiminta on järjestetty Västanfjärds skolanin ja Dalsbruks skolanin yhteydessä. Kemiössä toiminta on järjestetty Baana-nuorisotalossa. Ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaistamme suuri osa osallistuu iltapäivätoimintaan. Yleisesti voidaan todeta että toiminta on sujunut hyvin. Lukion laadukas opetus on jatkunut edelleen. Tulevat vuodet tuovat paljon haasteita. Vuoden aikana on pohdittu ylioppilaskirjoitusten sähköistymisen lisäksi lukion tulevaa olemassaoloa. Eduskunta on hyväksynyt toisen asteen koulutuksen rakennemuutoksen. Nykyinen järjestämislupa umpeutuu 2017 ja jotta lukiokoulutusta voidaan jatkaa, kunnan on haettava uusi lupa syksyllä 2015. Kimitoöns gymnasium on aktiivisesti markkinoinut lukiota Arthursällskapetin avulla. Vuoden aikana on aloitettu veneenkuljettajakurssi yhteistyössä Aboa Maren kanssa. Yleisesti taloudesta voidaan todeta, että henkilöstökustannukset pysyivät kutakuinkin talousarviossa, ylitys oli 18 000 euroa. Vastaava kuraattori palkattiin 1.8.2014 ja vuoden aikana jouduimme palkkaamaan muutaman tilapäisen koulunkäyntiavustajan erityistarpeisille lapsille. Ilman näitä työsuhteita henkilöstökustannukset olisivat alittaneet talousarvion. Kustannuspuolella ostopalvelut olivat suurin syy talousarvion ylittämiseen. Koulukuljetukset tulivat 44 000 euroa arvioitua kalliimmiksi ja pääsyy siihen oli yksittäiset tapaukset, joissa oppilaat asuvat niin syrjässä, etteivät voi käyttää tavallisia koulukuljetuksia vaan tarvitsevat oman taksi- tai venekuljetuksen. Syksyllä 2014 meillä oli myös tavallista enemmän oppilaita taksikyydin tarpeessa sauvojen tai muun tilapäisen vamman takia. Kokonaiskustannukset alittivat talousarvion n. 66 000 eurolla. Suurin syy on sisäisten vuokrien laskeminen n. 87 000 eurolla sekä sisäisten siivous-, ruoka- ja it-palvelujen kustannusten vähentyminen n. 116 000 eurolla. Tulopuolella sivistysyksikkö sai 437 000 euroa joka oli 259 000 euroa yli talousarvion. Suurin yksittäinen summa, 125 000 euroa, on kotikuntakorvauksia ja yhteistyökorvauksia. Tilinpäätöksen käyttökate on positiivinen koska tulot olivat budjetoitua suuremmat. Opetusyksiköllä on monta haastetta edessään. Tulevina vuosina tullaan panostamaan opetuksen sähköistämiseen ja paikallisten ja alueellisten kehityssuunnitelmien työstämiseen. Maan heikko taloudellinen tilanne tulee asettamaan myös kunnat haasteelliseen asemaan. 106 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Opetusyksikkö, toisen asteen koulutus Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja HENKILÖSTÖBUDJETTI, opetustoimi Henkilötyövuosien määrä Opetus TP 12 TP 13 TA 14 TP 14 Rehtori 8 8 8 8 Ruotsinkieliset opettajat 48 48 47 47 Suomenkieliset opettajat 15 15,5 15,5 15,5 Koulunkäyntiavustajat 16,5 15 15 15 koulusihteeri 1,5 1,5 1,5 1,5 Kuraattori, ped.ohj. 2,25 2,25 2 2,8 Esikouluopettajat 4,5 4,5 4,5 4,5 Koulunkäyntiavustajat, esikoulu 3,1 1,75 2,25 1,5 98,85 96,5 95,75 95,8 Yhteensä 107 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Aikuisopisto Vastuuhenkilö: Rehtori TOIMINTA Kemiönsaaren aikuisopiston tehtävä on antaa kuntalaisille mahdollisuuksia opiskeluun ja vapaa-ajan toimintaan erilaisilla kursseilla ja luennoilla (käytännöllisillä ja teoreettisillä). Kurssitoiminnan pitää olla niin lähellä kuntalaista kuin on mahdollista. Kuvataiteen perusopetusta järjestetään lapsilla (7-12 vuoden ikäisille) ja jatkokoulutusta eri henkilöstöryhmille sekä yhteistyötä tehdään muitten projektien kanssa. Opisto tekee läheistä yhteistyötä muitten vapaata sivistystyötä antavien opistojen kanssa Turunmaalla. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET 2014–2016 Opisto seuraa aktiivisesti muutoksia maailmassa ja voi nopeasti toimia ja järjestää kuntalaisten tarvitsevia ja toivomia kursseja ja luentoja. TALOUSSUUNNITELMA 2014–2016 Kursseja järjestetään noin 4500 tuntia vuodessa. SITOVAT TAVOITTEET Tavoite Yhteistyö Turunmaan vapaan sivistystyön kanssa Saavutettava taso/seuranta Jatkuu ja lisätään Seuranta 31.12.2014 On lisätty muutamalla rehtorija henkilökuntatapaamisilla. Kokeillaan uusia kurssimalleja ja tehdään opistolle kehityssuunnitelma Seuranta 31.12.2014 Kehityssuunnitelma opistoille on valmistunut ja uusi yhteistyöprojekti alkanut 1.9.2014 Luennoitsija opettajainkokouksiin Seuranta 31.12.2014 Henkilökunta on osallistunut opiston kehitykseen ja jatkokoulutukseen. Projekti Åbo arbiksen ja Väståbolands mbi:n kanssa Henkilökunnan hyvinvointi ja koulutus AVAINLUVUT Suoritukset Kurssilaiset Tunnit Nettokustannukset/tunti TP 12 TP 13 2446 4536 69 TA 14 2417 4496 70 TP 14 2600 4500 67 2312 4397 68 108 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Aikuisopisto Vastuuhenkilö: Rehtori HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä Rehtori Kurssisihteeri Toimistosihteeri Suunnittelija/sihteeri Yhteensä TP 12 TP 13 1 0,5 0,5 0 2 TA 14 1 0,5 0,5 0 2 TP 14 0,5 0,5 0,5 0,4 1,9 0,5 0,5 0,5 0,4 1,9 AIKUISOPISTOYKSIKKÖ BS 2012 BS 2013 BG 2014 ÄND BG 2014 BS 2014 TP 2012 TP 2013 TA 2014 MUU TA 2014 TP 2014 45 021 52 118 56 560 56 560 56 211 Henkilöstökulut -264 957 -255 746 -256 101 -256 101 -242 751 Palvelujen ostot -55 862 -61 985 -58 387 -58 387 -67 894 -3 358 -3 711 -1 900 -1 900 -3 246 Muut toimintakulut -35 740 -45 758 -41 960 -41 960 -42 458 TOIMINTAKULUT -359 917 -367 199 -358 348 -358 348 -356 349 TOIMINTAKATE -314 896 -315 081 -301 788 -301 788 -300 137 TOIMINTATUOTOT Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Uusi rekisteröintiohjelma ja kotisivu, jotka otettiin käyttöön syksyllä 2013, on tehnyt opistotyön tehokkaammaksi ja se on myös helpottanut opiskelijoiden ilmoittautuminen kursseille sekä saamaan informaatiota toiminnasta. Opetus- ja kulttuuriministeriöön lähetetään vuonna 2015 selvitys opistotoiminnan resursseista. 109 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Kirjastoyksikkö Vastuuhenkilö: Kirjastotoimen johtaja TOIMINTA Kirjastotoimintaa säätelee kirjastolaki (904/1998) ja -asetus (406/2013). Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Kirjastotoiminnassa tavoitteena on edistää myös virtuaalisen ja vuorovaikutteisten verkkopalvelujen ja niiden sivistyksellisten sisältöjen kehittymistä. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET 2014–2016 Oppimisprosessit sekä tavat etsiä tietoa ja käyttää kirjastopalveluja ovat muuttuneet. Kirjasto tilana on yhä enemmän kaikille avoin kohtaamis- ja ei-muodollinen oppimispaikka. Sukupolvien tiedolliset tarpeet ovat erilaisia, mutta kaikki tarvitsevat apua tasokkaan, itselle tärkeän tiedon löytämisessä infotulvasta. E-aineiston käyttö lisääntyy. TALOUSSUUNNITELMA 2014–2016 Kehittää kirjaston virtuaalisia palveluja osallistumalla kansallisiin projekteihin, kehittää kirjaston tietoverkkopalveluja ja hankkia enemmän e-aineistoa. Jatkaa yhteistyötä Paraisten kaupungin kanssa (Blankayhteistyö). Kehittää toimintaa Kemiön kirjastossa muiden Villa Landen toimijoiden kanssa. SITOVAT TAVOITTEET 2014 Tavoite Osallistuminen kirjastojen kansallisten verkkopalvelujen keOittämiseen Suomenkielisen e-aineiston keOittäminen Kemiön kirjaston keOittäminen Saavutettava taso / seuranta KeOitetään Blanka-kirjastojen kanssa yOteisen tietokannan sisältöä sekä valmistellaan sen yOtenäisyyttä muiden kirjastoverkkojen ja kansallisten kirjastoprojektien kanssa Seuranta 31.12.2014 Kirjastotietokannan yOteensopivuutta kansallisten kirjastoverkkojen kanssa on keOitetty yOdessä järjestelmätoimittajan ja kansallisten keOitysprojektien kanssa. KeOitystyö jatkuu. Sopimus e-kirjoista suomalaisen Ellibs yOtiön kanssa Seuranta 31.12.2014 Kirjasto on teOnyt sopimuksen Ellibsin kanssa; kirjastolla on kokoelma suomenkielisiä e-kirjoja lainattavaksi. Villa Ianden kirjastosta tulee kuntalaisten oloOuone Seuranta 31.12.2014 Villa Landen konseptia on kehitetty ja erityisesti nuoret on otettu mukaan tilojen suunnitteluun. Kemiön kirjaston asiakasmäärät ovat selkeästi nousseet 110 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Kirjastoyksikkö Vastuuhenkilö: Kirjastotoimen johtaja AVAINLUVUT Suoritukset Kirjastojen lkm Aukiolotunteja Fyysiset käynnit Kokonaislainaus Lainaajia Kokoelmat Hankinnat Fyysiset käynnit Taalintehtaan kirjasto Kemiön kirjasto Västanfjärdin kirjasto Hiittisten kirjasto Kokonaislainaus Taalintehtaan kirjasto Kemiön kirjasto Västanfjärdin kirjasto Hiittisten kirjasto Lainaajia Taalintehtaan kirjasto Kemiön kirjasto Västanfjärdin kirjasto Hiittisten kirjasto Mittarit Fyysiset käynnit/asukas Kokonaislainaus/asukas Lainaajia/asukas Kokoelmat/asukas Hankinnat/asukas Toimintakulut/asukas Kirjastoaineistokulut/asukas HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä Kirjastotoimenjohtaja Kirjastonhoitaja Kirjastovirkailija H E N H e n k i r j k i r j k i r j T o a TP 12 5 5 500 52 775 74 060 2 671 74 014 3 467 52 775 20 001 25 011 6 406 990 74 060 26 800 33 261 10 883 2 504 2 671 1 134 1 137 270 102 TP 13 4 5 324 58 154 77 193 2 635 72 400 2 899 58 154 21 239 30 360 5 690 865 77 193 27 647 35 923 11 133 2 054 2 635 1 089 1200 242 95 TA 14 4 5 600 52 000 75 000 2 900 80 000 3 700 52 000 7,4 10,4 37 % 10,4 0,48 90,59 11,1 8,3 11 37.6% 10,3 0,41 87,05 11,2 7,2 10,4 40 % 11,1 0,5 91,5 11,3 8,4 10,8 36,8 % 10,1 0,42 90,5 11,6 TA 14 1 2 5,72 8,72 TP 14 1 2 5,62 8,62 K I LÖ S k i l ö t y st o t o i a st o n a st o v t a l h i ö T Ö B U v u m e n o i t a r k a t TP 12 1 1,49 5,04 7,53 i l j i j a j a o s o h i j 2 900 D J E T T I e n t a 75 000 m ä a TP 13 1 2 6,02 9,02 ä r ä TP 14 4 5 518 58 511 75 596 2 576 70 972 2 913 58 511 18 957 33 132 5 433 989 75 596 27 177 37 083 9 119 2 217 2 576 1 094 1 175 207 100 T 111 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Kirjastoyksikkö Vastuuhenkilö: Kirjastotoimen johtaja KIRJASTOYKSIKKÖ BS 2012 BS 2013 BG 2014 ÄND BG 2014 BS 2014 TP 2012 TP 2013 TA 2014 MUU TA 2014 TP 2014 28 431 23 790 15 300 15 300 36 626 Henkilöstökulut -322 787 -339 575 -346 774 -346 774 -340 468 Palvelujen ostot -95 833 -84 287 -87 074 -87 074 -89 048 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -89 332 -89 202 -85 500 -85 500 -91 622 Muut toimintakulut -136 410 -120 501 -128 733 -128 733 -113 048 TOIMINTAKULUT -644 363 -633 564 -648 081 -648 081 -634 186 TOIMINTAKATE -615 932 -609 774 -632 781 -632 781 -597 560 TOIMINTATUOTOT Avustukset POIKKEAMAT TA14 – TP14: Sisäiset palvelut budjetoitua pienemmät Lisätuloja projektirahoituksesta Henkilöstökulut budjetoitua pienemmät Tilikauden ylijäämä -25 656 +10 900 -6 306 +35 221 YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Kirjastossa panostettiin erityisesti lapsiin ja nuoriin; satutunteja, nuorten työpajoja, kirjailijavierailuja ja muuta ohjelmaa oli runsaasti. Nuoret saivat osallistua Kemiön kirjaston nuorten osaston suunnitteluun. Opetus- ja kulttuuriministeriön tuella kirjastoon hankittiin uutta tekniikkaa, suuri osa nimenomaan lapsia ja nuoria varten. Kirjaston kouluyhteistyösuunnitelma, Kirjastopolku, valmistui ja otettiin käyttöön. Kirjasto teetti OKM:n rahoituksella asiakaskyselyn, jonka perusteella kirjastoa tullaan kehittämään Kirjastotoimen lähivuosien haasteena ovat kirjastojärjestelmän sopeuttaminen kehitteillä oleviin kansallisiin järjestelmiin sekä lisääntyvä e-aineiston hankinta. 112 SISVISTYSOSASTO Yksikkö: Vapaa-ajanyksikkö Vastuuhenkilö: Vapaa-aikatoimenjohtaja TOIMINTA Vapaa-aikayksikön tehtävä on tukea, ohjata, kehittää sekä luoda mahdollisuuksia liikunta- ja nuorisotoiminnalle. Tämän lisäksi yksikköön kuuluu yhteistyön edistäminen eri seurojen ja yhdistysten välillä. Yksikkö tukee paikallisia seuroja jotka järjestävät vapaa-ajantoimintaa. Yksiköllä on seuraavat virat: yksi Vapaaaikatoimenjohtaja, kaksi liikunnanohjaajaa, yksi nuorisotyön koordinaattori, yksi nuoriso-ohjaaja, yksi liikuntapaikkojen hoitaja sekä yksi kenttämestari. Nuorisotyöpajan toiminnanjohtaja sekä etsivä nuorisotyöntekijä ovat palkattuja aikarajoitetulla työsopimuksella. Yksikköön kuuluu kunnan nuorisotilat ja liikuntapaikat. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA 2014–2016 Lasten ja nuorten ruutuaika lisääntyy ja fyysinen aktiivisuus vähentyy. Ihmisten fyysinen kunto laskee ja sairaudet jotka liittyvät huonoon kuntoon lisääntyy. Vapaa-ajanyksikkö rohkaisevat lapsia ja nuoria liikkumaan uusilla mielenkiintoisilla toimintamuodoilla. Liikuntaneuvontaa kehitetään yhteistyössä terveyskeskusten lääkärien ja vanhushuollon kanssa. Heikentynyt työllisyystilanne aiheuttaa monille nuorille vaikeuksia päästä työelämään. Vapaa-ajanyksikön uusi nuorisotyöpaja Isla+ sekä organisaation vahvistama etsivä nuorisotyöntekijä, parantaa nuorten mahdollisuus löytää opintopaikkaa tai päästä sisään työelämään. TALOUSSUUNNITELMA 2014–2016 Liikunta Liikuntasektorin tärkein tehtävä on suunnitella ja kehittää paikkakunnan liikuntatoimintaa sekä toimia liikuntatoimintaa harjoittavien yhdistysten tukena. Liikuntasektori tarjoaa mahdollisuuksia liikuntaan ja kuntoiluun ylläpitämällä kunnan liikuntapaikkoja, kehittämällä liikuntapaikkaverkostoa, tukemalla taloudellisesti urheiluseuroja, järjestämällä yhdessä urheiluseurojen kanssa tapahtumia sekä järjestämällä eri ikäryhmille terveyttä edistävää liikuntaa joka täydentää yhdistysten toimintaa. Nuoriso Nuorisosektorin tärkein tehtävä on luoda hyvät edellytykset kunnan nuorisotoiminnalle ja toimia nuorisotoimintaa harjoittavien yhdistysten ja yhteisöjen tukevana elimenä. Tämä tapahtuu etupäässä tukemalla yhdistyksiä ja yhteisöjä taloudellisesti, tarjoamalla palveluita, järjestämällä omaa toimintaa sekä kehittämällä toimintaa nuorisotaloissa vaihtoehtona alkoholille ja huumeille. 113 SISVISTYSOSASTO Yksikkö: Vapaa-ajanyksikkö Vastuuhenkilö: Vapaa-aikatoimenjohtaja SITOVAT TAVOITTEET 2014 Tavoite Tavoitetaso / seuranta Enemmän liikettä pienille lapsille skolåldern aotorinen havainto jatkuu 3-6 vuotiaille järjestämme perheliikuntailtoja päiväkoedeissa Seuranta 31.12.2014 aotoriset havainoinnit ovat tehty kaikille 3-6vuotiaille jotka ova kunnan päivähoidossa terheliikuntailtoja on järjestetty päiväkodeissa Tehostetaan tietoa liikunnan tärkeydestä rakennetaan liikuntaneuvontaverkostoa Seuranta 31.12.2014 liikuntaneuvonnan verkosto on rakennettu. Toiminta alkaa vuoden 2015 aikana. Nuorisotakuu kunta pyrkii noudattamaan nuorisotakua työpajan avulla Seuranta 31.12.2014 Nuorisotyöpaja lähti hyvin liikkeelle ja vaikutti myönteisesti nuorisotakuuun. Voimaa vanhuuteen ohjelma Voimaa vanhuuteen ohjelma juurrutetaan toimintaan seuranta 31.12.2014 Voimaa vanhuuteen ohjelma juurrutettiin hyvin toimintaan. Järjestettiin senioreille liikuntatapahtuman toiminnan vahvistamiseksi. Ympäristötavoite (hyötyliikunta) rohkaisemme asukkaat kävelemään/pyöräilemään töihin / kouluun. seuranta 31.12.2014 Kemiönsaaren kunnassa pyöräiltiin yhteensä 2008 suoritusta Varsinais Suomen haastepyöräilyssä. K:saari sijoittui tällä tuloksella hienosti kolmanneksi sarjassa kunnta yli 5000 as. 114 SISVISTYSOSASTO Yksikkö: Vapaa-ajanyksikkö Vastuuhenkilö: Vapaa-aikatoimenjohtaja Avainluvut TP12 TP 13 TA 14 TP 14 3300 4200 5000 4300 37 700,00 € 33 200,00 € 32 600 € 34 200,00 € 11,42 € 7,90 € 6,52 € 7,95 € 4200 4200 5000 4800 29 800,00 € 35 600,00 € 26 500 € 37 100,00 € 7,09 € 8,48 € 5,30 € 7,72 € 400 450 600 400 16 000,00 € 21 500,00 € 22 000 € 19 300,00 € 40,00 € 47,77 € 36,66 € 48,25 € käyttäjien määrä 41800 43400 41800 40500 Netto tilinpäätös 56 400,00 € 50 300,00 € 56 600 € 59 200,00 € 1,34 € 1,15 € 1,35 € 1,46 € suoritukset nuorisotalo Baana kävijämäärä netto tilinpäätös Nettokustannus / käynti nuorisotalo Slaggis kävijämäärä netto tilinpäätös Nettokustannus / käynti nuorisotalo Lammis kävijämäärä netto tilinpäätös Nettokustannus / käynti Amospuisto nettokustannus/käyttäjä Koulukeskuksen liikuntapaikka Kemiössä käyttäjien määrä 9000 11000 10000 7500 Netto tilinpäätös 9 900,00 € 11 200,00 € 8 800 € 8 900,00 € 1,10 € 1,01 € 0,88 € 1,18 € nettokustannus/käyttäjä Taalintehtaan liikuntapuisto käyttäjien määrä 14900 15060 14000 14500 Netto tilinpäätös 51 700,00 € 35 400,00 € 41 000 € 38 900,00 € 3,46 € 2,35 € 2,92 € 2,68 € 12500 14000 15000 14700 80 300,00 € 82 200,00 € 83 400 € 83 000,00 € 6,42 € 5,87 € 5,56 € 5,64 € käyttäjien määrä 900 1200 1500 1500 Netto tilinpäätös 11 200,00 € 10 800,00 € 11 000,00 € 13 700,00 € 12,44 € 9,00 € 7,33 € 9,13 € nettokustannus/käyttäjä Ruukinhalli (kouluajan ulkopuolella) käyttäjien määrä Netto tilinpäätös nettokustannus/käyttäjä Björkbodan jalkapallokenttä nettokustannus/käyttäjä 115 SISVISTYSOSASTO Yksikkö: Vapaa-ajanyksikkö Vastuuhenkilö: Vapaa-aikatoimenjohtaja HENKILÖSTÖBUDJETTI Vuosityö Vapaa-aikatoimenjohtaja Liikunnanohjaaja Nuoriso-ohjaaja Nuorisotyön koordinaattori Liikuntatilojen hoitaja Kenttähoitaja Nuorisotyöpajan toiminnanJohtaja Etsivä nuorisotyöntekijä Muutokset TP 2012 TP 2013 TA 2014 TP 2014 1 2 1 1 1 1 1 2 1 1 1 1 1 2 1 1 1 1 1 2 1 1 1 1 1 1 1 9 1 1 9 7 8 VAPAA-AJANYKSIKKÖ TOIMINTATUOTOT Valmisuts omaan käyttöön BS 2012 BS 2013 BG 2014 ÄND BG 2014 BS 2014 TP 2012 TP 2013 TA 2014 MUU TA 2014 TP 2014 94 682 124 864 124 350 124 350 134 347 4 422 Henkilöstökulut -279 534 -336 465 -357 500 -357 500 -364 297 Palvelujen ostot -164 530 -176 666 -143 802 -143 802 -157 436 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -41 938 -29 733 -36 700 -36 700 -41 765 Avustukset -72 927 -70 789 -73 200 -73 200 -71 936 Muut toimintakulut -159 624 -154 143 -161 248 -161 248 -163 060 TOIMINTAKULUT -718 553 -767 797 -772 450 -772 450 -798 494 TOIMINTAKATE -619 449 -642 932 -648 100 -648 100 -664 148 * 10 102 euroa siirretty käyttösuunnitelmassa 2014 toisen asteen koulutuksesta vapaa-ajan yksikölle. 116 SISVISTYSOSASTO Yksikkö: Vapaa-ajanyksikkö Vastuuhenkilö: Vapaa-aikatoimenjohtaja POIKKEAMAT TA14 – TP14: Tulot: Menot: 6000€ budjetoitua enemmän avustusta valtiolta kuntouttavasta työtoiminnasta. nuorisotyöpaja Isla+ 15000€ vähemmän avustusta mitä haettiin. tiedotushanke 7000€ vähemmän avustusta mitä haettiin. Ostopalvelut (mainostaminen, muut palvelut sekä sisäinen ruokapalvelu) 15000€. YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Toiminta on vuoden 2014 aikana järjestetty suunnitelmien mukaisesti. Elokuussa järjestettiin Kasnäsissa liikuntatapahtuman senioreille ja lokakuussa kansallinen rekkakiertue ”Suomi mies seikkailee” vieraili Kemiönsaarta. Etsivään nuoristotyöhön kunnalle myönnettiin 30000€ valtionavustusta. Etsivä nuorisotyö toiminta alkoi syyskuussa. Tämän lisäksi vapaa-ajanyksikkö on yhdessä peruspalveluosoaston kanssa suunitellut liikuntaneuvonnan palveluketjua. Tämä toiminta voidaan ottaa käyttöön talvella 2015. Nuoristotyöpajan pieni avustus ei suoranaisesti vaikuta vuoden 2014 tilinpäätökseen koska edellisvuoden avustus käytettiin myös 2014 aikana. Vuonna 2015 ja jatkossa on kuitenkin tärkeää että avustus myönnetään hakemuksen ja talouarvion mukaisesti. Poikkeuksista lukuun ottamatta vuosi meni taloudellisesti suunnitelmien mukaan. Liikuntapuolen kustannukset olivat 67€ ja nuorisopuolen kustannukset 30€ per asukas. Maan keskiarvo on liikuntasektorilla n. 100€ ja nuorisosektorilla n. 37€ per asukas. 117 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Kulttuuri Vastuuhenkilö: Kulttuurisihteeri TOIMINTA Kulttuuri- ja vapaa-ajanlautakunta vastaa kulttuuriyksikön toteuttamasta kulttuuritoiminnasta. Kulttuurilla laajassa merkityksessä on kuitenkin laveampi sisältö ja läheinen yhteys moniin kunnan toiminta-alueisiin, kuten kulttuuriympäristöön ja -suunnitteluun ja kulttuuriyrittäjyyteen sekä kouluissa, päivähoidossa ja vanhustenhuollossa tarjottavaan kulttuuriin. Kulttuurikysymykset ovat luonteeltaan sellaisia, että kulttuuriyksikön on tehtävä laaja-alaisesti yhteistyötä kunnan muiden yksiköiden ja ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Toimintavuonna kiinnitetään erityistä huomiota lapsille ja nuorille suunnattavaan kulttuuriin. Tässä suhteessa kulttuuriyksikkö tekee tiiviisti yhteistyötä muiden sivistysosaston yksiköiden ja myös ulkopuolisten tahojen kanssa. Lisäksi kunnan kulttuurielämän selkäranka muodostuu yhdistysten, järjestöjen ja muiden kulttuuritoimijoiden, niin ammattilaisten kuin harrastelijoidenkin, järjestämästä toiminnasta. Kulttuuriyksikkö osoittaa arvostavansa tätä toimintaa sekä tukee ja kannustaa sitä, vaikka toiminta on kunnallisen päätöksenteon ulkopuolella. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET 2014–2016 Kulttuurin merkitys yhteiskunnassa ja tietoisuus kulttuurin positiivisista vaikutuksista terveyteen ja hyvinvointiin lisääntyy. Kulttuuri on erityisen tärkeää lapsen kehitykselle ja oppimiselle. Perusopetuksessa käytetään yhä useammin kulttuuriopetussuunnitelmaa kulttuurin integroimiseksi opetukseen. Taide ja kulttuuri koetaan voimavaroina, jotka lisäävät paikkakunnan vetovoimaa niin muutto- kuin matkailukohteenakin. Kulttuurimatkailun merkitys on kasvussa. Kemiönsaarella on runsaasti kulttuurin ja luovien alojen osaamista. Luova talous tulee tulevaisuudessa olemaan entistäkin tärkeämpi osa Kemiönsaaren elinkeinoelämää. Taalintehtaan kehittämisessä paikkakunnan arvokkaat kulttuuriympäristöt ja rakennukset nähdään arvokkaana resurssina ja mahdollisuutena, joita vaalitaan ja hyödynnetään kulttuuritoiminnassa ja kulttuurimatkailussa. TALOUSSUUNNITELMA 2014–2016 Lastenkulttuuria pidetään ensiarvoisen tärkeänä Kemiönsaaren kunnassa, ja kulttuuri integroidaankin kouluopetukseen kulttuuriopetussuunnitelman avulla. Kouluissa ja päiväkodeissa panostetaan luovien oppimisympäristöjen kehittämiseen. Korjausten ja uudisrakentamisen yhteydessä huomioidaan prosenttitaiteen periaatteet. Bio Ponyn ja Taalintehtaan muiden kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten kehittämis- ja vaalimistyötä jatketaan. Bio Pony saneerataan jakson aikana. Taalintehtaalla ja sen ympäristössä kehitetään uusia kulttuurimatkailuhankkeita. 118 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Kulttuuri Vastuuhenkilö: Kulttuurisihteeri SITOVAT TAVOITTEET 2014 Tavoite Lasten ja nuorten kulttuuri asetetaan etusijalle Saavutettava taso / seuranta Työtä kulttuuriopetussuunnitelman luomiseksi jatketaan Kouluissa, päiväkodeissa ja kirjastoissa totetutetaan kulttuurihankkeita yhteistyössä yksiköiden kanssa Vuoden aikana panostetaan erityisesti nuorisokulttuuriin. Tämä tehdään yhteisyössä vapaa-ajanyksikön, aikuisopiston ja ulkopuolisten tahojen kanssa Seuranta 31.12.2014 Kulttuuriopetussunnitelmien laatiminen on aloitettu yhteistyössä muiden tahojen kanssa Vuoden aikana on toteutettu lukuisia kulttuurihankkeita lapsille ja nuorille Musiikkiteatteriprojekti nuorille on ollut käynnissä vuoden aikana, yhteistyössä mm. Aikuisopiston kanssa Panostuksia kulttuuriperintöön, kulttuuriympäristöön ja estetiikkaan julkisissa tiloissa Kulttuuriyksikkö seuraa ja valvoo etujaan Bio Ponyn korjauksessa Kunnassa sovelletaan prosenttitaidetta Seuranta 31.12.2014 Bio Ponyn korjaustöitä ei ole vielä aloitettu Prosenttitaideperiaatetta sovelletaan uuden päiväkodin rakentamisessa Monipuolinen kulttuurielämä ympäri vuoden Monipuolinen kulttuuritarjonta kaikenikäisille, kunnan kaikissa osissa. Kulttuuritoiminnalle myönnetään kulttuuriavustuksia, kriteeerejä tarkistetaan ja niitä kehitetään Seuranta 31.12.2014 Kulttuuritarjonta on vuoden aikana ollut vilkasta ja monipuolista Kulttuuritoiminnalle on myönnetty avustuksia Kulttuuriystäväjärjestelmä on kehitetty, kulttuuriapteekkijärjestelmä otettu käyttöön TUNNUSLUVUT Suoritteet Tapahtumia omia/yhteistyössä määrä Elokuvaesityksiä, määrä Elokuvaesityksiä, kävijämäärä Lastenkulttuuritapahtumat HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä Kulttuurisihteeri TP 12 TP 13 TA14 TP14 39 33 30 33 107 117 100 105 4 400 3 720 4000 4979 17 6+21 12 12+8 TP 12 1 TP 13 0,5 TA 14 0,5 TP 14 0,5 119 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Kulttuuri Vastuuhenkilö: Kulttuurisihteeri KULTTUURIYKSIKKÖ TOIMINTATUOTOT BS 2012 BS 2013 BG 2014 ÄND BG 2014 BS 2014 TP 2012 TP 2013 TA 2014 MUU TA 2014 TP 2014 43 264 16 109 13 280 13 280 27 583 Henkilöstökulut -33 881 -35 860 -25 450 -25 450 -33 558 Palvelujen ostot -48 940 -39 524 -36 974 -36 974 -35 238 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -4 030 -2 436 -1 000 -1 000 -1 917 -225 360 -209 862 -210 420 -210 420 -211 123 Muut toimintakulut -29 503 -33 237 -27 367 -27 367 -31 527 TOIMINTAKULUT -341 714 -320 919 -301 211 -301 211 -313 363 TOIMINTAKATE -298 449 -304 810 -287 931 -287 931 -285 779 Avustukset MUUTOKSET TA14–TP14: - Myönnettyjä avustuksia nuorisomusikaalille + 10 000 - Nuorisomusikaalin kustannukset + 15 272 - Museotoiminta, eläkemaksuja, lasku lähetetään Sagalundin museosäätiölle +6 727 YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Kemiönsaaren kulttuurielämä on jatkanut kasvamistaan vuoden aikana. Siitäkin huolimatta, että tapahtumien järjestäjät usein ovat ulkopuolisia toimijoita, edellytetään kunnan panostusta, mm. tiloja ja varusteita, markkinointia ja tiedotusta, sekä palvelua tapahtumiin ja taiteilijoille. Kasvavan kulttuuritarjonnan myötä on myös kulttuurisihteerin työpanos lisääntynyt. Kunnan kulttuuritoiminnan painopiste ja voima on yhteistyössä ja verkostoitumisessa, niin kunnan muiden yksiköiden kanssa kuin ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Yhteistyön ylläpitäminen ja kehittäminen on haaste. Lastenkulttuuriin panostaminen on luonut lukuisia lastenkulttuuritapahtumia, sekä suurelle yleisölle että päiväkoteihin ja kouluihin. Päiväkodeissa ja kouluissa on kulttuuritoimen aloitteesta toteutettu työpajoja yhteistyössä taiteilijoiden ja koulujen/päiväkotien kanssa. Lastenkulttuuri asetetaan jatkossakin etusijalle, vaikka painopiste vuoden aikana on siirtynyt nuorisokulttuuriin, nuorisomusikaalin toteuttamisen yhteydessä. Luovien alojen merkitys kasvaa jatkossakin Kemiönsaarella. Kulttuurimatkailun merkitys ja siihen liittyvien palveluiden kysyntä kasvaa yhteiskunnassa. Myös hoiva-aloilla on kulttuuripalveluiden kysyntä kasvussa. Niukkojen resurssien aikana on tehtävien priorisointi ja voimavarojen suuntaaminen entistä tärkeämpää kulttuuritoiminnalle. 120 16.4 Peruspalveluosasto • • • • Peruspalvelun hallinto Sosiaaliyksikkö Vanhustenhuoltoyksikkö Terveydenhuoltoyksikkö • Erikoissairaanhoito Peruspalveluosasto toimintakate yksiköttäin 2% 16 % 34 % Peruspalvelun hallinto 23% Sosiaaliyksikkö Vanhustenhuollon yksikkö Terveydenhuollon yksikkö 25 % Erikoissairaanhoito Peruspalveluosasto Kustannuslaji prosentissa Henkilöstökulut 3 % 3 % 5% 0 % Ostopalvelut 37 % 52 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut 121 PERUSPALVELUOSASTO Alkuper. TA - TP 2013 TA 2014 muutos Myyntituotot 718 169 Maksutuotot Poikkeama TA 2014 TP 2014 % 713 200 713 200 903 083 126,62 % TOIMINTATUOTOT 2 014 000 1 806 400 1 806 400 1 848 202 102,31 % Tuet ja avustukset 265 027 226 640 226 640 377 917 166,75 % Vuokratuotot 102 370 124 002 124 002 136 804 110,32 % Muut toimintatuotot 124 036 90 100 90 100 123 455 137,02 % 3 223 602 2 960 342 0 2 960 342 3 389 461 114,50 % 7 615 442 8 415 133 25 000 8 440 133 7 928 875 93,94 % 2 198 841 2 301 433 0 2 301 433 2 232 422 97,00 % TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Eläkekulut Muut henkilöstösivukulut 407 973 547 011 0 547 011 419 892 76,76 % 2 606 814 2 848 444 0 2 848 444 2 652 314 93,11 % Henkilöstökulut 10 222 256 11 263 577 25 000 11 288 577 10 581 189 93,73 % Palvelujen ostot 14 077 098 13 265 886 245 000 13 510 886 14 856 206 109,96 % 688 758 687 200 0 885 851 739 394 80 000 1 402 583 1 522 368 0 0 72 150 Henkilöstösivukulut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrakulut 687 200 678 673 98,76 % 819 394 947 808 115,67 % 1 522 368 1 361 979 89,46 % Muut toimintakulut 81 045 72 150 100 924 139,88 % TOIMINTAKULUT 27 357 591 27 550 575 350 000 27 900 575 28 526 779 102,24 % -24 133 989 -24 590 233 -350 000 -24 940 233 -25 137 318 100,79 % TOMINTAKATE SUUNNITELMAPOISTOT TILIKAUDEN TULOS -126 701 -231 320 -24 260 690 -24 821 553 0 -231 320 -155 377 67,17 % -350 000 -25 171 553 -25 292 695 100,48 % 122 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Peruspalvelun hallinto Vastuuhenkilö: Peruspalvelujohtaja TOIMINTA Peruspalveluosaston hallintoon kuuluu peruspalvelulautakunta, peruspalvelun hallinto ja keskusvarasto. Hallinto sijaitsee Kemiössä. Peruspalvelulautakunta kokoontuu säännöllisesti. Lautakunta ottaa kantaa osaston kehittämislinjoihin käyttäen apunaan osaston talousarviota. Peruspalvelun hallinnon henkilökuntaan kuuluvat peruspalveluosaston hallintopäällikkö, toimistosihteeri ja peruspalvelujohtaja. Peruspalvelun hallinto johtaa peruspalveluosaston toimintaa. Osaston toiminnan muodostavat sosiaaliyksikkö, joka vastaa lastensuojelusta, lasten- ja perhehuollosta, vammaishuollosta ja päihdehuollosta, vanhustenhuoltoyksikkö, joka vastaa mm. vanhusten laitoshoidosta, kotihoidosta ja palveluasumisesta, sekä terveydenhuoltoyksikkö, joka vastaa mm. vuodeosastojen, lääkärinvastaanottojen ja hammashuollon toiminnasta. Keskusvarasto hoitaa hoitotarvikkeiden ja materiaalin hankinnan ja jakelun kaikkiin osaston yksiköihin. Peruspalvelulautakunta nimittää vanhusneuvoston ja budjetoi toiminnan kulut. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA 2014–2016 Terveydenhuollon lainsäädäntöä on uudistettu 1.5.2011. Uusi laki astuu voimaan asteittain. Asukkaiden mahdollisuudet hakea hoitoa oman kotikunnan ulkopuolelta tulevat lisääntymään vuonna 2014. Valmisteilla oleva uusi sosiaalihuoltolaki tulee astumaan voimaan vuonna 2015. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista, nk. vanhuspalvelulaki on astunut voimaan 1.7.2013 ja sitä tullaan soveltamaan asteittain. Kansallista potilas- ja asiakasarkistoa suunnitellaan ja valmistellaan. eArkisto otetaan käyttöön terveydenhuollossa vuonna 2014 ja parin vuoden kuluttua myös sosiaalihuollossa. Valtio suunnittelee muutoksia sosiaali- ja terveyspalvelujen organisaatioon. Muutoksista ei vielä ole päätöksiä tai aikatauluja. TALOUSSUUNNITELMA 2014–2016 Toimintaa ohjataan ottamalla jo nyt huomioon sosiaali- ja terveydenhuollon suunnitellut suuret muutokset - Peruspalveluosaston työprosessien ja organisaation kehittäminen jatkuu. - Hoitokoordinaattorin palkkaamista on jatkettu järjestelemään sosiaali- ja terveydenhuollon potilas- ja asiakasvirtoja. - Tällä valtuustokaudella uudistetaan Lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Paraisten kaupungin kanssa. - Terveyden edistämisen suunnitelma tehdään valmiiksi. - Tietoteknologian kehitys tuo mukanaan uusia työmenetelmiä, jotka koskevat kaikkia peruspalveluosaston yksiköitä. Esimerkkinä eReseptin käyttöönotto, eArkisto, apuvälinelainauksessa käyttöön otettava tietokoneohjelma, sähköinen hoitotyön kirjaaminen jne. - Kunta osallistuu Kaste II –hankkeeseen yhdessä Paraisten kaupungin kanssa vuosina 2013-2015, koska valtio on myöntänyt hankkeelle rahoituksen. Hankkeen tavoitteena on lasten, nuorten ja perheiden tukeminen. 123 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Peruspalvelun hallinto Vastuuhenkilö: Peruspalvelujohtaja SITOVAT TAVOITTEET 2014 Tavoite Peruspalveluosaston toimintaohjelma juurrutetaan yksiköiden toimintaan Saavutettava taso / seuranta 1. Kaikki peruspalveluosaston yksiköt toteuttavat työssään terveyttä edistävää ja ennaltaehkäisevää työtapaa lähtökohtana moniammatillinen yhteistyö. Seuranta 31.12. 2014 Hammashuolto toteutti ”Vesi sammuttaa janon” nimisen hankkeen yhdessä Kemiönsaaren veden kanssa. Kaste II-hanke "Hyvinvoivat lapset ja nuoret" on jatkunut ja yhteistyössä matalan kynnyksen toimintaa lapsille ja perheille ovat mukana järjestämässä olleet mm. terveydenhuoltoyksikkö, sosiaaliyksikkö ja päivähoitoyksikkö. 2. Kaikki peruspalvelusaston yksiköt toteuttavat aktivoivaa työtapaa. Seuranta 31.12. 2014 Kaikki yksiköt ovat toteuttaneet aktivoivaa työtapaa. Esim. työllistämiskoordinaattori on palkattu pitkäaikaistyöttömien työllistämistä varten, suunnitteilla oleva liikuntaneuvonta alkaa 2015. Vuodeosastot ovat jatkaneet kuntouttavan työtavan toteuttamista ja vanhustenhuollossa toteutetaan toimenpideohjelmaa "Voimaa vanhuuteen". Vuodeosastoilla ja vanhustenhuollossa on tehty asiakaskyselyt. 3. Kaikissa yksiköissä pyritään tiedon ja taidon lisäämiseen ja henkilöstön pätevyystason nostamiseen. Seuranta 31.12. 2014 Vanhustenhuollon kaikissa yksikössä on otettu käyttöön sähköinen hoitotyön kirjaaminen. Mikä on vaatinut henkilöstön kattavaa koulutusta. Suuri osa vuodeosaston henkilökunnasta on läpikänyt potilasturvallisuuskoulutksen. 4. Johtamisjärjestelmää ja organisaatiota kehitetään. Seuranta 31.12. 2014 Hoitotyön päällikkö on palkattu 1.4 2014 alkaen ja esimiestyötä on uudelleen järjestelty terveydenhuollon yksikössä. Vanhustenhuollossa on uudelleen järjestelyjä tehty kotihoidossa, joka muodostaa nyt oman toimintayksikkönsä. Toimintaa johtamaan on palkattu kaksi uutta esimiestä. Kaikki peruspalveluosaston toimintayksiköt panostavat jätteiden määrän vähentämiseen Kaikki yksiköt erottelevat jätteensä ja panostavat vähentämään jäteiden määrää. Seuranta 31.12.2014 Kaikki yksiköt ovat erotelleet jätteensä ja pyrkineet vähentämään jätteiden määrää. Terveysasemilla on aloitettu kartonkijätteen kerääminen. 124 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Peruspalvelun hallinto Vastuuhenkilö: Peruspalvelujohtaja AVAINLUVUT Suoritukset Peruspalvelulautakunta, kokoukset Vanhusneuvosto, kokoukset TP 12 9 4 TP 13 8 5 Mittari Kemiönsaaren peruspalvelu kokonaisuudesssaan Nettokustannus €/asukas 3 235 3 445 HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä Peruspalvelujohtaja Hallintopäällikkö Toimistosihteeri Laitosapulainen Varastonhoitaja TP 12 1 1 0,6 1 0,5 4,1 Yhteensä TA 14MUUT TA 14 9 9 5 5 3 476 TP 13 1 1 0,6 1 0,5 4,1 TP 14 6 6 3 592 3 623 TA 14MUUT TA 14 1 1 1 1 0,6 0,6 1 1 0,5 0,5 4,1 4,1 TP 14 1 1 0,6 1 0,5 4,1 PERUSPALVELUOSASTON HALLINTO BS 2012 BS 2013 BG 2014 ÄND BG 2014 BS 2014 TP 2012 TP 2013 TA 2014 MUU TA 2014 TP 2014 1 389 67 938 1 700 1 700 57 282 Henkilöstökulut -245 114 -365 339 -249 300 -249 300 -278 175 Palvelujen ostot -34 797 -54 769 -52 030 -52 030 -47 217 -4 441 -3 880 -3 800 -3 800 -2 917 TOIMINTATUOTOT Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 922 -1 073 -1 800 -1 800 -88 Muut toimintakulut Avustukset -34 561 -31 587 -32 563 -32 563 -35 604 TOIMINTAKULUT -320 835 -456 646 -339 493 -339 493 -364 001 TOIMINTAKATE -319 446 -388 708 -337 793 -337 793 -306 720 POIKKEAMAT TA 14-TP 14 Peruspalvelulautakunta Sisäiset vuokrat - 5 000 euro - 2 000 euro 125 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Peruspalvelun hallinto Vastuuhenkilö: Peruspalvelujohtaja YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Henkilöstövahvuus on pysynyt samalla tasolla kahden viime vuoden aikana. Peruspalveluosaston hallinto on vastannut peruspalvelulautakunnan työstä, osaston operatiivisesta johtamisesta, yleisestä hallinnosta sekö talousohjauksesta. Peruspalveluosaston johtoryhmä koostuu seitsemästä jäsenestä. Johtoryhmä kokoontuu joka viikko. Kerran kuukaudessa pidetään laajennetun johtoryhmän kokous, jolloin myös kaikki osaston esimiehet osallistuvat kokoukseen. Peruspalveluosaston johtoryhmän ja laajennetun johtoryhmän kokouksista pidetään pöytäkirjaa. Kuluneen vuoden aikana osasto on tehnyt yhteistyötä erilaisten toimijoiden kanssa kuten Kårkulla samkommun, sosiaalialan osaamiskeskus Vasso Oy, Ab Det finlandssvenska kompetenscentret inom det sociala området (FSKC) ja Paraisten kaupungin kanssa koskien perheneuvolatoimintaa ja päihdehuoltoa. Keskusvarasto vastaa peruspalveluosaston yksiköiden hoitotarvikkeiden hankinnoista ja toimituksista. Peruspalveluosasto on viime vuosien aikana koonnut katastrofivarastoa hoitotarvikkeille poikkeuksellisten tilanteiden varalle. Kaste II -hanketta (2013–2015) on toteutettu Paraisten kaupungin kanssa. Tavoitteena on ollut lasten, nuorten ja perheiden tukeminen. Työllisyyskoordinaattorin (SYKO) palkkausta kunnassa on jatkettu. Tavoitteena on ollut työttömien työllistämisen lisääminen. Osaston toimintayksiköt ovat toteuttaneet peruspalveluosaston toimintaohjelmassa ja taloussuunnitelmassa vuodelle 2014 asetetut tavoitteet. Yksiköt ovat työskennelleet terveyttä edistävällä ja ennaltaehkäisevällä tavalla sekä moniammatillista perspektiiviä noudattaen. Esimerkkinä tästä on hammashuollon ”Vesi sammuttaa janon” -hanke koululaisille (toteutettiin yhdessä Kemiönsaaren veden kanssa) ja Kaste -hankkeen eri toiminnat lapsille ja perheille. Kaikissa toimintayksiköissä on toteutettu aktivoivaa työtapaa, esim. pitkäaikaistyöttömien aktivointi, ikääntyneiden kannustaminen liikkumisen lisäämiseen ja vuonna 2015 aloittavan liikuntaneuvonnan valmistelu yhteistyössä vapaa-ajan yksikön kanssa. Osastossa on kehitetty johtamisjärjestelmää ja organisaatiota. Esimerkkinä tästä on hoitopäällikön palkkaaminen ja terveydenhuoltoyksikön esimiestyön uudelleen jakaminen, sekä uuden kotihoidon yksikön perustaminen vanhustenhuoltoon. Peruspalveluosaston hallinto on alittanut talousarviossa varatut nettokustannukset n. 12 202 eurolla mm. siksi, että peruspalvelulautakunnan kulut ja sisäisistä vuokrista muodostuvat kulut ovat olleet arvioitua pienemmät. Tulevasta kehityksestä voi sanoa, että peruspalveluosaston osalta se on täysin riippuvainen, siitä mihin suuntaan valtio tulee lähiaikoina sosiaali- ja terveydenhuollon kehitystä johtamaan. Uusi lainsäädäntö aiheuttaa myös toiminnalle jatkuvasti uusia vaatimuksia. 1.1.2015 alkaen asteittain voimaan astuva uusi sosiaalihuoltolaki tulee aiheuttamaan uudelleenjärjestelyjä. 126 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Sosiaaliyksikkö Vastuuhenkilö: Sosiaalipäällikkö TOIMINTA Sosiaaliyksikkö vastaa sosiaalihuollosta, johon sisältyy lastensuojelu, perhetyö, lastenvalvonta, aikuissosiaalityö, päihdehuolto ja vammaishuolto. Sosiaaliyksikön pääasiallinen toimipiste sijaitsee Kemiön kunnankanslian toimipisteessä, mutta asiakkaita palvellaan myös vähintään kahtena päivänä viikossa Taalintehtaalla. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA 2014–2016 Valtakunnallisella tasolla käydään keskusteluja sosiaali- ja terveydenhuollon uudelleenjärjestelyistä. Tämän vaikutuksia sosiaaliyksikön tarjoamiin palveluihin on vielä vaikea arvioida. Lastensuojeluilmoitusten määrä ovat yleisesti kasvussa, kuten myös lasten huostaanotot. Lastensuojelutoimintaan kohdistuvat paineet ovat lisääntyneet usean vuoden ajan. Sosiaali- ja terveysministeriö on laatinut lastensuojelulle laatusuosituksen, johon ministeriö pyytää kunnilta lausuntoa syksyn 2013 aikana. Yhteistyö muiden lasten ja nuorten parissa työskentelevien tahojen kanssa tulee yhä tärkeämmäksi. Yhteiskunnan suhdanteet vaikuttavat suuressa määrin aikuissosiaalityöhön, maailmantalouden taantuma näkyy nopeasti aikuissosiaalityöhön kohdistuvien vaatimusten lisääntymisenä. FNsteelin konkurssin (kesällä 2012) vaikutukset tulevat näkymään aikuissosiaalityössä vuonna 2014. Vammaishuoltoon vaikuttaa lähivuosina valtioneuvoston periaatepäätös ja ohjelma tammikuulta 2010, jonka mukaan kehitysvammaisten laitoshoitoa selvitetään ja muita asumismahdollisuuksia kehitetään vuosien 2010 2015 aikana. Tavoitteena on, ettei kukaan asu laitoshoidossa vuonna 2020. Solkullasäätiö on aloittanut vammaisystävällisen palveluasumisyksikön rakentamisen Kemiössä. TALOUSSUUNNITELMA 2014–2016 Kemiönsaaren kunta osallistuu kahteen sosiaaliyksikön toimintaa koskevaan projektiin; Kaste II Hyvinvoiva lapsija nuori -hanke (2013–2015) ja SYKO -hanke (työllisyys- ja yrityskoordinointi). Kaarinan kaupungin hallinnoiman Kaste -hankkeen parissa työskentelee Kemiönsaarella yksi puolipäiväisesti palkattu työntekijä ja Syko -hankkeen parissa yksi kokopäiväisesti palkattu henkilö ajalla 1.10.2013–30.6.2014. Palkkatukien kulut siirretään 2014 alkaen hallinto-osastolta sosiaaliyksikölle. Sekä lastensuojelu- että aikuissosiaalityö kärsivät liian vähäisistä sosiaalityöntekijäresursseista. Aikuissosiaalityössä on tällä hetkellä 0,5 sosiaalityöntekijää ja lastensuojelutyössä 1,5 sosiaalityöntekijää. Jotta työttömien henkilöiden parissa voitaisiin työskennellä aktiivisesti, tarvitaan aikuispuolelle yksi kokopäiväinen sosiaalityötekijä. Lastensuojelussa on tällä hetkellä mahdotonta noudattaa lastensuojelulain edellyttämiä aikarajoja nykyisten asiakasmäärien vuoksi (noin 70 asiakasta/sosiaalityöntekijä). Yhden uuden sosiaalityöntekijän viran perustamisella saataisiin aikuissosiaalityöhön kokopäiväinen sosiaalityöntekijä ja lastensuojeluun kaksi kokopäiväistä sosiaalityöntekijää. 127 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Sosiaaliyksikkö Vastuuhenkilö: Sosiaalipäällikkö SITOVAT TAVOITTEET 2014 Tavoite Pitkäaiakaistyöttömien (joiden työmarkkinatuesta Saavutettava taso / seuranta aäärä on vähentynyt huomattavasti vuodesta 2013 kunta maksaa puolet) määrän väOentäminen Seuranta 31.12.2014 Aikuissosiaalityöntekijä on teOnyt aktiivista yOteistyötä SYKOOankkeen työllistämiskoordinaattorin ja TE-toimiston kanssa. Tuloksena on työllistetty 25 Oenkilöä kuntouttavan työtoiminnan avulla. Tämän lisäksi 70 työllistämiskoordinaattorilta apua Oakeneista Oenkilöistä on onnistunut saamaan työtä. Kunta on maksanut vuonna 2014 13 370€ (-705 päivää) väOemmän työmarkkinatukea vuoteen 2013 verrattuna. Kunta maksaa kuukausittain n. 30 Oenkilöstä. Iuku on Oieman laskenut vuodesta 2013. Asiakkaiden määrä per sosiaalityöntekijä tulee Asiakkaiden määrä per sosiaalityöntekijä tarkistetaan joka tulee lastensuojelussa laskea Ouomattavasti kolmas kuukausi Seuranta 31.12.2014 Asiakkaiden määrä per sosiaalityöntekijä lastensuojelussa 1.8.2013: 71/22 1.1.2014: 3E-44 1.4.2014: 3E-45 1.7.2014 41-4E 1.10.2014 42-45 31.12.2014 44 Asiakkaiden määrä per sosiaalityöntekijä laski 2014 alkaen perustetun uuden sosiaalityöntekijän viran myötä, mutta asiakkaiden määrä on vieläkin suuri. Pitäydytään lastensuojelulle asetetuissa lakisääteisissä TietokoneoOjelmaan Oankitaan uusi osa, joka maOdollistaa aikarajoissa seurannan. Seuranta 31.12.2014 OOjelman lisäosa on Oankittu. Tilastoidulla aikavälillä 1.430.E.2014 on E3% lastensuojelunilmoitukset käsitelty seitsemän päivän sisällä, 5E% selvityksistä on pantu täytäntöön kolmen kuukauden sisällä. Iakisääteiset aikarajat eivät siis ole toteutuneet. 128 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Sosiaaliyksikkö Vastuuhenkilö: Sosiaalipäällikkö AVAINLUVUT Suoritukset Lastensuojeluilmoitukset Iuostaanotetut lapset 31.12. Lapset jälkihuollossa 31.12. Kuljetuspalvelut Kuljetuspalvelumatkat, vammaispalveluL Kuljetuspalvelumatkat, sosiaalihuoltoL Kuljetuspalvelu, perusturvaL Toimeentulotukea saavat taloudet I9NKLLmSTmBU5J9TTL Ienkilötyövuosien määrä Sosiaalipäällikkö 9tuuskäsittelijä Sosiaalityöntekijä Lastenvalvoja terhetyöntekijä Sosiaaliohjaaja Yhteensä TP 12 121 12 6 9 672 TP 13 223 11 3 10 734 137 145 TP 12 0,8 1 2 0,88 0,83 0,88 6,39 TP 13 0,8 1 2,33 1 0,82 0,94 6,89 TA 14 MUUT TA 14 120 120 11 9 6 6 12 200 12 000 150 TP 14 168 10 6 12 543 11 770 625 148 164 TA 14 MUUT TA 14 0,88 0,88 1 1 3 3 1 1 1 1 1 1 7,88 7,88 TP 14 0,88 1 3 1 0,8 1 7,68 140 SOSIAALIYKSIKKÖ TOIMINTATUOTOT BS 2012 BS 2013 BG 2014 ÄND BG 2014 BS 2014 TP 2012 TP 2013 TA 2014 MUU TA 2014 TP 2014 197 501 213 131 195 740 331 243 195 740 Henkilöstökulut -387 194 -392 730 -512 577 -537 577 -708 306 Palvelujen ostot -2 762 609 -2 968 146 -2 797 462 -3 042 462 -3 083 043 -4 834 -4 933 -4 300 -4 300 -5 008 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -637 270 -657 147 -488 350 -568 350 -674 986 Muut toimintakulut Avustukset -42 429 -68 615 -77 930 -77 930 -73 869 TOIMINTAKULUT -3 834 337 -4 091 571 -3 880 619 -4 230 619 -4 545 212 TOIMINTAKATE -3 636 836 -3 878 440 -3 684 879 -4 034 879 -4 213 969 129 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Sosiaaliyksikkö Vastuuhenkilö: Sosiaalipäällikkö POIKKEAMAT TA14 – TP14: Lisääntyneet tulot, palkkatuki , toimeentulotuen perusosan valtionosuus +87 200 +36 600 Lisääntyneet henkilöstökulut , palkkatuki (sisältää sivukulut) -167 000 Ostopalvelut , lastensuojelu, laitoshoito , lastensuojelu, avohoidon ostopalvelu , päihdehuolto , kuljetuspalvelu , ostopalvelut kuntayhtymiltä , ostopalvelut kunnilta (perheneuvola, vammaiset) +33 000 -39 600 -28 900 -65 000 +92 700 -20 400 Tuet , työmarkkinatuen osuus , toimeentulotuen perusosa -32 300 -76 000 130 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Sosiaaliyksikkö Vastuuhenkilö: Sosiaalipäällikkö YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Uuden sosiaalityöntekijän viran perustaminen oli hyvä panostus vuodelle 2014. Aikuissosiaalityössä on voitu keskittyä aikuisten työllistämiseen, ja asiakkaiden määrä per sosiaalityöntekijä on lastensuojelussa saatu lähemmäs hyväksyttävää tasoa. Lastensuojelussa on huostaanottojen määrä laskenut viime vuosien aikana. Yksityisiltä yrityksiltä ostettujen palvelujen määrä on noussut, koska kunnan omilla henkilöstöresursseilla ei ole voitu toteuttaa riittävää kotona asumisen tukemista. Uuden sosiaalihuoltolain (1.1.2015) myötä keskitytään sosiaalityössä yhä enemmän ennaltaehkäisevään työhön, mikä tarkoitta sitä, että lapsen tulee saada ennaltaehkäiseviä palveluja, vaikka hän ei olisi lastensuojelun asiakas. Muiden lasten, nuorten ja perheiden parissa työskentelevien tahojen vastuu ennaltaehkäisevän lastensuojelun toteuttamisesta kasvaa kunnassa. KASTE II -hankkeen (Lasten ja nuorten hyvinvointi) avulla on rakennettu hyvä pohja työn kehittämiselle. Palkkatuen kulut siirrettiin vuonna 2014 hallinto-osastolta sosiaaliyksikölle. SYKO- hankkeen, joka sai jatkaa 31.1.2015 saakka, avulla onnistuttiin työllistämään 70 henkilöä 128 apua hakeneen joukosta. Heistä 37 työskenteli yrityksissä, 28 kunnassa ja viisi yhdistyksissä tai seurakunnassa. Kemiönsaaren kunta pystyi tarjoamaan työtä 32 henkilölle palkkatuen avulla. Kunnan nettokuluiksi runsaasta 10 henkilötyövuodesta tuli 129 000€. Kuntouttavan työtoiminnan avulla on kunnassa työllistetty 23 henkilöä ja kaksi henkilöä yhdistyksissä tai säätiöissä. Työllistämistoimenpiteiden avulla kunnan osuus pitkäaikaistyöttömille maksettavasta työmarkkinatuesta on pienentynyt 13 370€ vuoteen 2013 verrattuna. Kun kuntien osuus työmarkkinatuesta on vuodesta 2015 alkaen 300 päivän jälkeisiltä työttömyyspäiviltä 50 % ja 1000 päivän jälkeisiltä 70%, on työllistämishanke Työkomppania hieno panostus SYKO –hankkeen jatkoksi. Toimeentulotukea hakeneiden talouksien määrä on odotetusti noussut vuoden 2014 aikana. Kårkulla muutti hintapolitiikkaansa täysin vuodesta 2014 alkaen. Muutokset ovat kuntayhtymätasolla kustannusneutraalit, mutta Kemiönsaaren kunnalle se on merkinnyt 50 000€ laskua kustannuksissa suoritteiden määrän kasvusta huolimatta. Kårkullan vuokraama Aurinkomäkisäätiön uusi vammaisystävällinen palveluasumisyksikkö vihittiin käyttöön virallisesti joulukuussa 2014. Päihdetyöntekijän palveluita ostetaan syyskuusta 2014 alkaen A-klinikkasäätiöltä. Kynnys A-klinikan vieroitushoitoon hakeutumiselle näyttää olevan aikaisempaa matalampi, koska näitä palveluja on käytetty useammin vuoden 2014 lopulla. Uusi sosiaalihuoltolaki ei vaikuta ainoastaan ennaltaehkäisevään lastensuojeluun, se tulee myös vaatimaan entistä enemmän byrokratiaa koskien kaikkia sosiaalihuollon asiakkaita. Eduskunta tulee päättämään kansallisesta sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta maaliskuussa 2015. 131 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Vanhustenhuollon yksikkö Vastuuhenkilö: Vanhustenhuollon päällikkö TOIMINTA Vanhustenhuollon yksikkö vastaa ikääntyneiden asukkaiden hoidosta. Vuonna 2014 tehdyn organisaatiomuutoksen myötä kotihoito ei enää kuulu vanhainkodin/palveluasumisyksiköiden esimiesten vastuualueeseen. Kotihoito jaettiin kahteen alueeseen ja sen ruotsinkielinen nimi muutettiin muotoon: vård i hemmet. Eteläisen alueen, johon kuuluu myös saaristo konttoritilat ovat Taalintehtaalla ja Pohjoisen alueen Kemiössä. Västanfjärdin kotihoito jaetaan näiden kahden alueen kesken kuten ennenkin ja asiakkaat Silverbackenin välittömässä läheisyydessä saavat kotihoitoa Lammalan kotihoidolta ja Silverbackenin henkilökunnalta. Organisaatiomuutos on ollut kotihoidon kehittämisen kannalta välttämätön. Vanhainkoti Hannakodissa on vuoden aikana vähennetty laitoshoitopaikkoja (1.11.2014) tehostetun palveluasumisen hyväksi. KELAan jätettiin hakemus 18 hoitopaikasta, mutta koska useat omaiset vastustivat muutosta toteutettiin se 13 hoitopaikan osalta. Muut viisi paikkaa muutetaan jälkikäteen niiden vapauduttua. Almakodissa on vuoden aikana ollut 32 ja Silverbackenissa 16 hoitopaikkaa tehostetulle palveluasumiselle. Hannakodissa laitoshoidon paikkamäärä on vuoden 2014 aikana väliaikaisesti pienentynyt 40 hoitopaikkaan automaattisen palonsammutusjärjestelmän asentamistöiden ja muiden korjaustöiden vuoksi. Hannakodin yhteydessä järjestetään myös kevyttä palveluasumista; Rauhala, jossa paikkamäärä kasvoi korjaustöiden jälkeen yhdeksästä kymmeneen. Kansallisissa tavoitteissa hyvän ikääntymisen ja palvelun parantamisen turvaamiseksi (STM 2013:11) suositetaan, että laitoshoidon osuus olisi vain 2-3 % ja tehostetun palveluasumisen osuus olisi 6-7 % vuoteen 2017 mennessä. Vastaavat luvut Kemiönsaaren kunnassa 31.12.2014 olivat 3,7 % ja 6,3 %. Kaikki vanhustenhuollon yksiköt kirjaavat käynnit ja asiakastiedot sähköisesti lokakuusta 2014 alkaen, jolloin Hannakoti otti viimeisenä yksikkönä käyttöön sähköisen hoitotyön kirjaamisen. Peruspalvelulautakunta hyväksyi 18.12.2014 suunnitelman ikääntyneen väestön tukemiseksi 2014–2017 –Kemiönsaaren kunnan vanhuspoliittinen ohjelma. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA 2014–2016 Suomen ikääntyvä väestö vaatii uusia toimintamuotoja. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) astui voimaan 1.7.2013. Laki on astunut asteittain voimaan vuosien 2013–2015 aikana. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos (THL) sekä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) valvovat lain noudattamista kuntakyselyjen avulla. Lain tarkoituksena on muun muassa tukea ikääntyneen väestön hyvinvointia sekä parantaa sen mahdollisuutta osallistua elinoloihinsa vaikuttavien päätösten valmisteluun ja palvelujen kehittämiseen kunnassa. Sosiaalihuoltolainsäädäntö on uudistunut (31.12.2014/1301). Laki astuu voimaan 1.4.2015, mutta matalan kynnyksen palvelujen lisääminen lapsille ja nuorille -uudistus (kotipalvelu) astuu voimaan 1.1.2015. TALOUSSUUNNITELMA 2014–2016 Henkilökunnan ammattitaitoa kohotetaan eläkkeelle jäämisen yhteydessä vapautuvien virkojen/toimien pätevyysvaatimustason nostamisen kautta. Kaksi toistaiseksi palkattua kotihoitajaa on valmistunut oppisopimuskoulutuksella lähihoitajaksi joulukuussa 2014. Mahdollisimman pitkään kotona asumisen mahdollisuuksia tukeva työ jatkuu. Vanhuspalvelulaissa vaaditaan, että kartoitukset, arvioinnit ja palvelusuunnitelmat laaditaan rajatun ajan sisällä. Poikkileikkaustutkimus tehdään vanhustenhuollon yksiköissä kerran vuodessa RAVA -mittarin avulla (ikäihmisen toimintakyvyn ja avuntarpeen arviointiin tarkoitettu mittari). RAVA-mittaus tehdään myös aina asiakkaan hoitotarpeen arvioinnin yhteydessä. Kotihoitopalvelujen myöntämiskriteerejä on tiukennettu ja vaihtoehtoisia palvelumalleja tulee löytää tilalle. Yhä suurempi osa kotihoidon asiakkaista tarvitsee sairaanhoitoon koulutetun henkilökunnan palveluja, minkä johdosta lähihoitajien palkkaamiselle on suurempi tarve kuin kodinhoitajien. Kaikissa palveluyksiköissämme noudatetaan henkilöstön mitoitussuosituksia sekä vanhusten hoidon ja palvelujen laatusuosituksia. 132 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Vanhustenhuollon yksikkö Vastuuhenkilö: Vanhustenhuollon päällikkö SITOVAT TAVOITTEET 2014 Tavoite Seniorineuvonta aloittaa toimintansa Saavutettava taso / seuranta Vastaanotto Taalintehtaalla 1-2 kertaa viikossa, sektoreiden välistä yhteistyötä/toimintaa. Seniorineuvonta aloitti toimintansa helmikuussa 2014, vastaanotto Taalintehtaalla kerran viikossa. Noin kerran kuukaudessa järjesteytyt teemaluennot on toteutettu sektoreiden välisellä yhteistyöllä. Päiväkeskustoimintaa kehitetään ja kävijämäärää Esimies osallistuu toiminnan suunnitteluun ja lisätään Kemiön päiväkeskuksessa kehittämiseen. Päiväkeskus on panostanut askarruttamistoimintaan ja yhdessäoloon sekä pyrkiny siihen, että suihkussa ja saunassa käynnit tapahtuisivat pääasiassa asiakkaiden omassa kodissa. Voimaa vanhuuteen -toimintamallin juurruttaminen Koko kotihoitotiimi toteuttaa työssään kuntouttavaa työtapaa, mottonaan terveysliikunta. Loput vanhasta sekä uusi henkilökunta koulutetaan ohjelman mukaisesti. Koko kotihoidon tiimi pyrkii työskentelemään kuntouttavalla tavalla ja suurin osa hekilöstöstä on saanut ohjelman mukaisen koulutuksen. Määritellään palveluasumisen ja vanhainkotien Ideoiden ja ideologian toteuttaminen. painopistealueet. Kaikki palveluasumisyksiköt ja vanhainkoti ovat aktiivisesti panostaneet ohjelman ja toiminnan järjestämiseen asiakkaille ja tuomaan heidän arkeensa sisältöä. Vahvan ammatti-identiteetin ja itsetunnon omaava Työnohjaus ryhmissä jatkuu Almakodissa ja kotihoidossa. sekä toiminnan kehittämiseen myönteisesti Kehityskeskustelut ja arvioinnit. suhtautuva henkilökunta. Työnohjausta on jatkettu. Kehityskeskusteluita on pidetty, mutta ne ovat kärsineet esimiesten vaihtumisen vuoksi. Paranneltu ja yhtenäinen dokumentointi peruspalveluosastolle. Sähköisen dokumentoinnin koulutus ja toteutus vanhustenhuollon yksiköissä. Koko vanhustenhuoltoon sähköinen dokumentointi, Hannakoti viimesenä yksikkönä syys-lokakuussa 2014. Korkea vastausprosentti arviointitoiminnassa. Kyselyt lähetetään asiakkaille/omaisille ja henkilökunnalle vuoden alussa. Vastausprosentti on noussut, mutta olisi toivottavaa, että asiakkailta ja omaisilta saataisiin enemmän palautetta. Henkilöstön vastausprosentti oli lähes 100%. 133 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Vanhustenhuollon yksikkö Vastuuhenkilö: Vanhustenhuollon päällikkö AVAINLUVUT Suoritukset Kotihoitokäynnit Päiväkeskus käynnit Omaishoidontuki asiakkaat/vuosi Kevyt palveluasuminen, hoitovuorok Tehostettu asuminen, hoitovuorok. Laitoshoito, hoitovuorok. Mittari Kotihoito €/käynti Kevyt palveluasuminen €/asumispäivä Tehostettu asuminen Almakoti €/asumispäivä Silverbacken €/asumispäivä Laitoshoito Almakoti €/hoitovuorokausi Laitoshoito Hannakoti €/hoitovuorokausi * sisältää päiväkeskuskulut Västanfjärdissä ** ei laitoshoitoa Almakodissa 2014 alkaen TP 12 49.541 2.344 33 3.141 11.160 24.722 TP 13 47.410 2.118 41 3.068 11.481 21.946 TA 14 50.000 3.000 41 3.200 16.000 17.200 MUUT TA 14 50.000 3.000 41 3.200 16.000 17.200 TP 14 56.207 2.291 54 2.873 16.992 16.292 27,11 18,39 30,77 19,78 30,68 21,71 30,68 21,71 26,49 45,84 63,90 110,29* 129,92 91,54 58,56 107,07* 151,79 101,59 124,68 123,34* ** 101,52 124,68 123,34* ** 101,52 115,60 104,28* ** 92,86 Muutos avainluvuissa: Laitoshoidon luvut ovat arvioitua pienemmät, koska paikkojen määrää laskettiin Hannakodin automaattisen palonsammutusjärjestelmän asentamistöiden ja muiden korjaustöiden ajaksi, joka kesti suunniteltua pidempään. HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä Vanhustenhuollon päällikkö Kanslisti Esimiehet Vastaava sairaanhoitaja/Esimies Vastaava sairaanhoitaja Ryhmän vetäjät Sairaanhoitajajt/Terveydenhoitajat Lähihoitajat/Perushoitajat Mielenterveyshoitaja Kuntohoitaja Kodinhoitaja Kotiapulainen Hoitoapulainen Laitoshoitaja Askarruttaja Tekstiilihuoltaja Resurssihenkilö Yhteensä TP 12 TP 13 TA 14 MUUT TA 14 TP 14 1 0,75 3 0 2 4 8 39,196 1 1 19,5 1,75 9 3 1,78 1,6274 1 97,6034 1 0,75 3 0 3 4 7 43,55 1 1 18,5 1,55 9 3 1,78 1,6274 1 100,757 1 0,75 4,6 0,4 3 0 11 44,55 1 1 18,5 1,55 9 3 1,78 1,6274 1 102,757 1 0,75 4,6 0,4 3 0 11 44,55 1 1 18,5 1,55 9 3 1,78 1,6274 1 102,757 1 0,75 4,6 0 3 0 11,4 50,30 1 1 13,75 1,55 9 3 1,78 1,6274 103,757 134 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Vanhustenhuollon yksikkö Vastuuhenkilö: Vanhustenhuollon päällikkö Muutoksia: Vanhustenhuoltoon on vuoden aikana palkattu pysyvästi kaksi askarruttajaa (kumpaankin päiväkeskukseen). Vanhustenhuollon esimiestyön organisaatiomuutoksen myötä on palveluasumisyksikkö Rauhalassa nyt oma henkilökuntansa, kun aikaisemmin kaikki illat ja viikonloput hoidettiin kotihoidon henkilökunnan voimin. Lisäys on 1,8 henkilötyövuotta. Kotihoidon resursseissa on 1,2 lähihoitajan kasvu (0,2 lapsiperheiden kotihoitoon, 1,0 pohjoisaluen kotihoitoon). Vuoden aikana on eläköitymisen yhteydessä korvattu kotihoitaja lähihoitajalla ja kaksi kotihoitajaa on valmistunut oppisopimuskoulutuksella lähihoitajaksi joulukuussa 2014. Vastaavan työntekijän resurssia on käytetty sairaanhoitajaresurssina vuonna 2014 (äitiysloman vuoksi). VANHUSTENHUOLTOYKSIKKÖ TOIMINTATUOTOT BS 2012 BS 2013 BG 2014 ÄND BG 2014 BS 2014 TP 2012 TP 2013 TA 2014 MUU TA 2014 TP 2014 1 867 231 2 049 876 1 929 100 1 929 100 2 108 462 Henkilöstökulut -4 882 447 -5 070 931 -5 365 100 -5 365 100 -5 264 342 Palvelujen ostot -1 034 358 -1 105 925 -1 099 736 -1 099 736 -1 122 417 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -241 301 -240 229 -240 700 -240 700 -240 128 Avustukset -177 193 -220 264 -241 244 -241 244 -265 908 Muut toimintakulut -879 684 -896 376 -961 557 -961 557 -833 264 TOIMINTAKULUT -7 214 983 -7 533 725 -7 908 337 -7 908 337 -7 726 057 TOIMINTAKATE -5 347 752 -5 483 849 -5 979 237 -5 979 237 * Vuoden 2014 käyttösuunnitelmassa vanhustenhuoltoyksikön määrärahoista 5 000 euroa on siirretty terveydenhuoltoyksikölle, jotta voidaan varmistaa seniorineuvonnalle riittävät määrärahat. -5 617 595 POIKKEAMAT TA14 – TP14: Lisääntyneet tulot kotikunnan vaihto-oikeuden myötä (1377-1378/2010 § 16 a) Pienentyneet kulut sisäisistä vuokrista Pienentyneet henkilöstökulut Pienentyneet tulot hoitopäivistä (laitoshoito) Lisääntyneet tulot kotihoidosta Lisääntyneet omaishoidontukikulut Lisääntyneet kulut irtaimiston ja ympäristön huollosta Lisääntyneet tulot asumispäivistä Lisääntyneet tulot sairausvakuutus- ja tapaturmakorvauksista Lisääntyneet vuokratulot, tehostetun palveluasumisen lisääntyminen Lisääntyneet tulot, ruokapalvelun lisääntyminen +140 025 € +120 270 € +100 760 € - 65 750 € +37 400 € - 35 030 € - 32 350 € +24 430 € +24 125 € +12 670 € +10 685 € YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Vanhustenhuollon budjetti alittui 361 642 €. Sosiaalihuoltolakiin (1377/2010 ja 1378/2010) liitettiin 2011 uusi pykälä 16 a §, jonka mukaan henkilöllä, joka ei ikänsä, alentuneen toimintakykynsä tai muun sellaisen syyn vuoksi kykene asumaan itsenäisesti, on oikeus hakea palveluja ja hoitopaikkaa myös muusta kuin kotikunnastaan. Vuoden aikana on viidestä tällaisesta hoitopaikasta kertynyt tulo runsaat 140 000 €, koska näiden henkilöiden 135 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Vanhustenhuollon yksikkö Vastuuhenkilö: Vanhustenhuollon päällikkö aikaisempi kotikunta vastaa laitoshoidon, perhehoidon tai palveluasumisen todellisista kustannuksista. Laitoshoidon hoitopäivien tulot ovat olleet 65 750 € budjetoitua pienemmät koska Hannakodin paikkamäärä on ollut pienempi automaattisen palonsammutusjärjestelmän asennustöiden sekä muiden korjaustöiden vuoksi. Vaikka tänä ajanjaksona on jouduttu tilapäisesti palkkaamaan lisätyövoimaa yövuoroihin, koska päiväkeskuksen tiloja on käytetty potilashuoneina, ovat arvioidut henkilöstökulut alittuneet Hannakodissa. Tämä on ollut mahdollista, koska henkilökunnan määrää on voitu vähentää iltaisin. Päiväkeskus on vuokrannut tänä aikana (30.4.2014 saakka) toiminnalleen tilat Furulundista. Silverbackenin henkilöstökulut ovat myös olleet arvioitua pienemmät. Kunnallisen ruokapalvelun kysynnän lisääntyminen erityisesti saaren pohjoisosassa on johtanut sisäisen ruokapalvelun lisälaskuun, mutta menot korvataan palvelun lisääntyneillä tuloilla. Omaishoidon tukea on myönnetty budjetoitua enemmän ja määrärahat on ylitetty 35 030 €. Vaikka budjetti alittui kokonaisuudessaan yli 361 642 €, voidaan vanhustenhuollon osalta todeta, että toiminnan kulut alittuivat 182 776 €. Tästä summasta on sisäisten vuokrien osuus 120 270 €. 136 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Terveydenhuoltoyksikkö Vastuuhenkilö: Johtava lääkäri TOIMINTA Terveydenhuoltoyksikkö tuottaa perusterveydenhuollon palveluita avohoitona, vuodeosastohoitona ja hammashuoltona. Taalintehtaalla ja Kemiössä palvelevat terveysasemat, Hiittisissä palveluja tuotetaan neuvolan puitteissa ja terveydenhoitajien palveluita on tarjolla myös kouluissa ja opetusyksiköissä. Molemmilla terveysasemilla toimivat lääkärin- ja sairaanhoitajavastaanotto, neuvola, työterveyshuolto ja vuodeosasto. Taalintehtaan vuodeosasto on 23-paikkainen kuntouttava osasto ja Kemiön vuodeosasto 27-paikkainen akuuttiin hoitoon suuntautuva osasto. Toiminnan tukipalveluihin kuuluvat laboratorio- ja röntgentoiminta, fysioterapia ja ensihoito. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA 2014–2016 Uuden 1.5.2011 voimaan tulleen terveydenhuoltolain lähtökohtana on asiakkaiden aseman, palvelujen ja hoidon parantaminen. Asiakas saa esimerkiksi vapaammin valita hoitopaikan ja mahdollisuuksien mukaan häntä hoitavan terveydenhuollon ammattilaisen. 1.1.2014 alkaen valinnanvapaus laajenee koskemaan kaikkia terveyskeskuksia kaikissa Suomen kunnissa. Ensihoito on siirtynyt kunnilta sairaanhoitopiireille 1.1.2013 alkaen, ja vuoden 2014 alusta sairaankuljetukset / ensihoidon toiminta on sairaanhoitopiirin kilpailuttamaa myös Kemiönsaaren alueen osalta. Sairaanhoitopiirin alueella on muodostettu kunnallisten terveydenhuollon yksiköiden yhteinen potilasrekisteri, joka parantaa tietojen siirtymistä sairaanhoitopiirin ja terveyskeskusten välillä. Kemiönsaaren terveyskeskus tulee tuottamaan tietoa alueelliseen potilasrekisteriin eArkistoon liittymisen myötä. Kuntoutuksen palveluketjua erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kesken tulee sujuvoittaa, ja osana tätä työtä Kemiönsaaren kunta on liittynyt alueelliseen apuvälinekeskukseen. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriin on perustettu moniammatillinen perusterveydenhuollon yksikkö, joka tukee sairaanhoitopiirin alueen kuntia perusterveydenhuollon järjestämissuunnitelman laatimisessa. Suunnitelmassa sovitaan muun muassa kuntien yhteistyöstä. Terveydenhuollon toimintayksiköiden on laadittava suunnitelma laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta, ja tämä työ on aloitettu myös Kemiönsaarella. Kunnan perusterveydenhuolto vastaa potilaan hoidon kokonaisuuden yhteensovittamisesta. Kunnan on strategisessa suunnittelussaan ja päätöksenteossaan asetettava paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet ja määriteltävä niitä tukevat toimenpiteet. Kunnan on järjestettävä terveysneuvontaa joka edesauttaa terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä ja ehkäisee sairauksia kuntalaisten keskuudessa. Terveystarkastuksia ja -neuvontaa on järjestettävä myös nuorille ja työikäisille nuorille, jotka eivät kuulu opiskelija- tai työterveyshuollon piiriin. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012), niin kutsuttu vanhuspalvelulaki, tuli voimaan 1. kesäkuuta 2013. Lain mukaan kunnan on muun muassa järjestettävä neuvolapalveluita ikäihmisille ja riskiryhmille on tarjottava terveystarkastuksia, vastaanottoja tai kotikäyntejä. TALOUSSUUNNITELMA 2014–2016 Julkisen terveydenhuollon on liityttävä KanTa-palveluiden eArkistopalveluihin viimeistään 1.9.2014. Alkuvaiheessa palvelun kautta välitettävä tietosisältö on rajoitettua, mutta palvelu laajenee jatkuvasti. eArkisto edellyttää muun muassa potilasasiakirjojen ja hoitodokumentoinnin rakenteellista rekisteröintiä ja liittyminen johtaa laajaan koulutustarpeeseen terveydenhuoltoyksikön henkilöstön osalta. Peruspalveluosasto osallistuu sekä sairaanhoitopiirin alueelliseen eArkisto-hankkeeseen että ns. klusterihankkeeseen, jossa ovat osallisina kolme muuta Abilitan Medix -potilastietojärjestelmää käyttävää terveydenhuollon organisaatiota. Paikallista eArkisto-hanketta johtaa projektipäällikkö ja paikallinen projektiryhmä. Terveydenhuoltoyksikkö on lisätilojen tarpeessa ja nykyisiä toimitiloja olisi remontoitava. Lisäksi osaan tiloista täytyy asentaa automaattinen sammutusjärjestelmä. Toimivat tilat tukevat toimintaa, kun taas niiden puute vaikeuttaa toiminnan kehittämistä. Myös henkilökunnalle toimiva ja motivoiva työympäristö on ensiarvoisen tärkeää. Peruspalvelulautakunta hyväksyi peruspalveluosaston tarvekartoituksen ja kiinteistösuunnitelman vuoden 2013 toukokuussa. Tilapuutteen lisäksi sijaispula vaikuttaa terveydenhuoltoyksikön toimintaan. Lääkäri- ja hammaslääkäripula jatkuu, ja yhä etenevässä määrin myös hoitohenkilökunnan sijaisista on pulaa. Taloussuunnitelmakauden aikana uudet avaukset henkilöstörekrytoinnissa saattavat tulla ajankohtaisiksi. 137 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Terveydenhuoltoyksikkö Vastuuhenkilö: Johtava lääkäri Lääkärinvastaanottojen toiminnassa panostetaan erityisesti asiakaspalveluun ja asiakasneuvontaan. Syyskuussa 2013 otettiin uusi puhelinpalvelu testikäyttöön, ja vuonna 2014 on suunnitteilla sähköisen työkalun hankkiminen, joka voi toimia tukena hoidon tarpeen arvioinnissa. Kemiön terveysasemasta kehitetään pääterveysasema, lääkärinpalveluja on edelleen tarjolla kahdella terveysasemalla. Lääkärinvirkoja on jatkossa kuusi, viiden sijasta. Neuvolatoiminnassa laajennettuja terveystarkastuksia toteutetaan kaikilla osa-alueilla, mikä ajoittain vatiin lisää lääkäriresursseja. Työterveyshuolto hoitaa pitkäaikaistyöttömien terveystarkastukset. Seniorineuvonta aloittaa toimintansa yhteistyössä vanhustenhuollon kanssa. Puheterapeutin toimi ei ole houkutellut hakijoita, mutta se julistetaan uudelleen haettavaksi, ostopalveluita korvaamaan. Laboratorion henkilöstöresursseja on vahvistettu, minkä johdosta palveluiden saatavuus voidaan varmistaa. Röntgenlaitteita uusitaan vuosina 2014–2016. Hammashuollossa panostetaan ehkäisevään työhön eri ikäryhmissä. Rekrytointiongelmat ovat edelleen varjostaneet toimintaa: johtava lääkäri on vakituisessa virkasuhteessa ja kahta muuta hammaslääkärivirkaa hoitavat vuokrahammaslääkärit. Vuodeosastot panostavat aktivoivaan potilashoitoon ja liikuntaneuvontaan tukeakseen iäkkäiden toimintakykyä. Tämä on erityisen tärkeää kuntouttavan osaston intervallihoitopotilaille. Vuodeosastot osallistuvat aiempaa enemmän sairaanhoitopiirin järjestämiin yhteistyöverkostoihin. Vuonna 2014 molemmat terveysasemat sulkevat vuorotellen kesällä, mukaan lukien vuodeosastot. SITOVAT TAVOITTEET 2014 Tavoite eArkistopalvelujen käyttöönotto. Terveydenhuoltolain säännösten toteuttaminen. Terveydenhuollon yksikölle toimivat toimitilat. Entistä myönteisempi ja näkyvämpi palvelukulttuuri. Lääkärinvastaanottojen toiminnan kehittäminen. Tavoitetaso / seuranta Kemiönsaari ottaa eArkistopalvelut käyttöön suunnitelmien mukaisesti. Seuranta 31.12.2014 Kemiönsaaren terveyskeskus liitetään KanTa-palveluihin maaliskuussa 2015. Valmistelutöitä on tehty vuoden 2014 aikana. Laajennettujen terveystarkastusten toteuttaminen kaikilla osa-alueilla. Seuranta 31.12.2014 Laajennetut terveystarkastukset on otettu käyttöön. Terveydenhuollon toimitilat suunnitellaan yhteistyössä huomioiden sekä henkilökunnan, että asiakkaiden näkökulmat. Seuranta 31.12.2014 Henkilöstöä on haastateltu ja alustavat suunnitelmat on tehty. Varsinainen suunnittelutyö alkaa vuonna 2015. Terveydenhuollon tiedottamistapoja kehitetään siten, että päästään lähemmäksi potilasta/asiakasta. Hyödynnetään IKT:tä. Seuranta 31.12.2014 Terveydenhuollon kotisivujen kehittäminen on aloitettu ja työtä jatketaan vuonna 2015. Kemiön vastaanottoa kehitetään vähitellen akuutin hoidon vastaanotoksi. Taalintehtaan vastaanotolla tarjotaan myös sekä kiireellistä että ei-kiireellistä hoitoa. Seuranta 31.12.2014 Kehittäminen on sujunut suunnitelmien mukaisesti ja toteutettu. 138 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Terveydenhuoltoyksikkö Vastuuhenkilö: Johtava lääkäri Jatketaan potilasturvallisuuden kehittämistä vahinkojen ennaltaehkäisemiseksi ja vähentämiseksi sekä turvallisten toimintatapojen juurruttamiseksi. Jatketaan asiakaspalvelun kehittämistä ja potilasneuvontaa. Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen muiden yksiköiden kanssa (sivistys/vapaa-ajanyksikkö), hanke alkaa vuonna 2014. Hammashuollossa panostetaan ennaltaehkäisevään työhön. Parannetaan ikääntyneiden suun terveyttä. Vuodeosastojen aktivoivan hoitoympäristön kehittäminen. Lääkärinvastaanotoilla valmistellaan "toimenpidepaketti", jossa henkilökuntaa ohjeistetaan käyttämään turvallisia toimintatapoja eri hoitotilanteissa, esim. sydänkohtaus, kipsaus jne. Vuodeosastoilla kartoitetaan hoitoprosessien riskitilanteet ja parannetaan potilastiedottamista. Seuranta 31.12.2014 Lääkärinvastaanotoilla on laadittu ohjeistuksia (toimenpidepaketteja) kipsaukseen ja elvytykseen, ja työtä jatketaan muiden sairaanhoitotoimenpiteiden osalta. Suuri osa vuodeosastojen hoitohenkilöstöstä on suorittanut verkkopohjaisen potilasturvallisuuskoulutuksen ja "tarkistuslistojen" laatiminen on aloitettu. Vuodeosastoilla on jaettu tiedottamista ja osallisuutta koskeva potilaskysely, jonka tuloksia analysoidaan vuoden 2015 alkupuolella. Hoitotarpeen arviointia (kiireellinen/kiireetön) kehitetään systemaattisemmaksi elektronisen työvälineen avulla. Työväline toimii myös tietopohjana työnjaolle ja ohjaa yhteisiin hoitolinjoihin lääkärinvastaanotoilla. Seuranta 31.12.2014 Tällaisen ohjelman tarvetta selvitetään vielä vuoden 2015 aikana. Mies vuonna 2020 -hanke alkaa ja osallistumista Voimaa vanhuuteen -hankkeeseen jatketaan. Seuranta 31.12.2014 Koko terveyttä edistävää toimintaa on tarkoitus uudistaa vuonna 2015 ja siksi Mies vuonna 2020 -hanketta ei ole vielä toteutettu. Sen sijaan liikuntaneuvontaa suunniteltiin vuonna 2014 ja toiminta on aloitettu vuonna 2015 yhteistyössä vapaa-ajanyksikön kanssa. Voimaa vanhuuteen -hanke on päättynyt, mutta hankkeen perusajatusta, ikäihmisen aktivointia, toteutetaan jatkuvasti terveydenhuollon toiminnassa. Hammashuolto toteuttaa yhteistyössä koulujen ja Kemiönsaaren veden kanssa kampanjan "Vesi janojuomaksi". Seuranta 31.12.2014 Hanke toteutettiin suunnitelmien mukaan saaren yläkouluissa, ja työtä jatketaan muiden ikäryhmien osalta vuonna 2015. Suun terveydenhuollon rutiineja kehitetään yhteistyössä vanhustenhuollon yksikön kanssa; tuetaan suun terveydenhuoltoa vanhainkodeissa, kotihoidossa ja vuodeosastoilla. Seuranta 31.12.2014 Vuodeosastojen, palveluasumisen ja kotihoidon henkilöstölle on annettu opastusta, ja työtä jatketaan vuonna 2015. Henkilökunnalle järjestetään koulutus- ja suunnittelupäivä. Hoitofilosofiasta tiedotetaan selkeästi potilaille ja omaisille. Seuranta 31.12.2014 Suunnittelupäivä järjestettiin suunnitelmien mukaisesti. Potilastiedottamisen parantamiseksi lääkärinkierroilla on otettu käyttöön mobiililaite. Potilastiedottamiseen panostamista jatketaan vuonna 2015. 139 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Terveydenhuoltoyksikkö Vastuuhenkilö: Johtava lääkäri "Voimaa vanhuuteen" hankkeen juurruttaminen ja edelleen kehittäminen vuodeosastoilla. Osallistuminen sairaanhoitopiirin yhteistyöverkostoon kuten haavanhoito- ja hygienia. Vuodeosastojen fysioterapeutti perehdyttää osastojen lähihoitajat/perushoitajat ikääntyneille soveltuvaan liikuntaan. Potilaille laaditaan kuntoutussuunnitelma ja he saavat myös henkilökohtaiset kuntoiluohjeet kotiin. Seuranta 31.12.2014 Vuoden aikana suurin osa hoitohenkilöstöstä on suorittanut "kunnon hoitaja" -koulutuksen "Voimaa vanhuuteen" -hankkeen puitteissa. Kuntoutussuunnitelmien laatimista jatketaan. Vuodeosastoilta valitaan sairaanhoitaja osallistumaan palliatiivisen hoidon verkostoon. Seuranta 31.12.2014 Terveydenhuollolla on sairaanhoitajaedustaja seuraavissa sairaanhoitopiirin yhteistyöverkostoissa: palliatiivinen hoito, haavanhoito, muistisairaudet ja tulehdussairaudet. AVAINLUVUT Suoritukset Käynnit, perusterveydenhuolto Käynnit, tukipalvelut Käynnit, hammashuolto Hoitovuorokaudet, TVO Hoitovuorokaudet, KVO TP 12 30 204 24 046 7 976 7 126 8 531 TP 13 30 380 24 922 8 879 6 796 7 977 TA 14 30 500 23 000 7 500 6 235 7 330 TP 14 29 796 23 971 9 012 6 202 7 939 Mittarit Käynntit/hoitohenkilökunta, avohoito Käynnit/hoitohenkilökunta, tukipalvelut Paikkaluku, Taalintehtaan vuodeos. (TVO) *) Paikkaluku, Kemiön vuodeos. (KVO) *) Hoitaja/potilas, Taalintehtaan vuodeos. Hoitaja/potilas, Kemiön vuodeos. TP 12 1 545 5 116 23 27 0,59 0,61 TP 13 1 515 4 512 23 27 0,59 0,61 TA 14 1 432 4 164 23 27 0,59 0,61 TP 14 1 354 4 340 23 27 0,59 0,61 Avohoito, €/käynti Hammashuolto, €/käynti Hoitovuorokausi TVO, €/vrk Hoitovuorokausi KVO, €/vrk 47,20 94,35 184,72 151,91 49,71 89,81 186,25 177,02 50,94 104,91 232,70 217,37 45,68 90,23 209,57 181,87 Hintoihin on sisällytetty 40 % peruspalveluhallinnon kustannuksista. Hinnat eivät sisällä käyttöomaisuuden poistoista aiheutuvia kuluja. *) Vuodeosastojen kesäsulkemisten aikana paikkaluvut eroavat tässä mainituista luvuista. 140 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Terveydenhuoltoyksikkö Vastuuhenkilö: Johtava lääkäri HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä Johtava lääkäri Hoitotyön päällikkö Johtava hoitaja avohoito Johtava hoitaja vuodeos. Toimistosihteeri Laitosapulainen Lääkäri Osastonhoitaja Apul. osastonhoitaja Sairaanhoitaja Perushoitaja/Lähihoitaja Hoitoresurssi vuodeos. Vastaanottoapulainen Välinehuoltaja Terveydenhoitaja Psykologi Puheterapeutti Laboratoriohoitaja Röntgenhoitaja Fysioterapeutti Hammaslääkäri Suuhygienisti Hammashoitaja Osastosihteeri Askarruttaja Yhteensä TP 12 1 0 1 1 0,4 10,284 4 1 3 16,5 15 0 3 2 7 1,75 0 2 1 2,5 3 1 5 1,307 0,784 83,525 TP 13 1 0 1 1 0,4 10,284 4 1 3 16,5 15 0 3 2 7 1,75 0,5 2,523 1 3 3 1 5 1,307 0,784 85,048 TA 14 1 1 1 1 0,4 10,284 5 1 3 16,5 15 0 3 2 7 2 1 2,523 1 3 3 1 5 1,307 0,784 87,798 TP 14 1 1 0 0 0,4 10,284 5 2 2 16,5 15 1 3 2 8 2 1 2,523 1 3 3 1 5 1,307 0,784 87,798 141 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Terveydenhuoltoyksikkö Vastuuhenkilö: Johtava lääkäri TERVEYDENHUOLTOYKSIKKÖ BS 2012 BS 2013 BG 2014 ÄND BG 2014 BS 2014 TP 2012 TP 2013 TA 2014 MUU TA 2014 TP 2014 962 700 892 657 833 802 833 802 892 474 Henkilöstökulut -4 184 782 -4 195 213 -4 941 300 -4 941 300 -4 156 326 Palvelujen ostot -1 587 776 -1 847 042 -1 358 058 -1 358 058 -1 667 856 -486 503 -439 716 -438 400 -438 400 -430 619 Muut toimintakulut -501 363 -487 050 -522 468 -522 468 -520 166 TOIMINTAKULUT -6 760 424 -6 969 022 -7 260 226 -7 260 226 -6 774 967 -6 426 424 -5 797 724 -6 076 365 -6 426 424 TOIMINTAKATE * Vuoden 2014 käyttösuunnitelmassa vanhustenhuoltoyksikön määrärahoista 5 000 euroa on siirretty terveydenhuoltoyksikölle, jotta voidaan varmistaa seniorineuvonnalle riittävät määrärahat. -5 882 493 TOIMINTATUOTOT Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset POIKKEAMAT TA14–TP14: Lisääntyneet myyntituotot –24 400 Lisääntyneet maksutuotot –36 600 Vähentyneet tuet ja avustukset ja muut toimintatuotot +2 300 Vähentyneet palkkakustannukset (huom. vuokratyövoiman kustannukset) –785 000 Lisääntyneet kustannukset palveluiden ostoista (suurimmat erot kuvattu alla) +309 800 Vähentyneet kustannukset ensihoidon ostoista (huom. erikoissairaanhoito), –277 700 Lisääntyneet kustannukset fysioterapiapalveluiden ostosta, +14 300 Lisääntyneet kustannukset erikoishammaslääkäripalveluiden ostosta, +15 200 Lisääntyneet kustannukset erikoislääkärikäynneistä ja muista avohuollon palveluiden ostoista, +32 200 Lisääntyneet kustannukset ilmoituspalveluista, +8 400 Lisääntyneet kustannukset koneiden kunnossapidosta (väline- ja hammashuolto), +12 200 Lisääntyneet kustannukset laboratoriotutkimuksista, +33 400 Lisääntyneet kustannukset magneettiröntgentutkimusten ja tietokonetomografioiden ostoista, +9 000 Vähentyneet kustannukset radiologipalveluista, –5 500 Vähentyneet kustannukset koulutuspalveluiden ostoista, –19 000 Lisääntyneet kustannukset vuokrahenkilöstöstä (lääkärit, hammaslääkärit), +507 900 Vähentyneet kustannukset sisäisten it-palveluiden ostoista, –18 900 Lisääntyneet kustannukset materiaalien ja tarvikkeiden ostoista (suurimmat erot kuvattu alla) –7 800 Vähentyneet kustannukset vaatteista/tekstiileistä, –7 600 Lisääntyneet kustannukset lääkkeistä, +7 900 Lisääntyneet kustannukset hoitotarvikkeiden ostosta, +10 200 Vähentyneet kustannukset jaettujen hoitotarvikkeiden ostosta, –9 400 Vähentyneet kustannukset inventaarioista, –9 600 Vähentyneet kustannukset muilta osin –2 300 Lisääntyneet kustannukset muista vuokrista, +8 300 Vähentyneet kustannukset sisäisistä vuokrista, –35 900 Muut lisääntyneet kustannukset, sis. kuluiksi kirjatut saatavat +25 300 Yhteensä –544 000 142 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Terveydenhuoltoyksikkö Vastuuhenkilö: Johtava lääkäri YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Terveydenhuoltoyksikön talousarvio alittui 544 000 eurolla tai 8,5 prosentilla. Tästä summasta 280 000 euron (ensihoidon) määräraha kuuluu erikoissairaanhoidon talousarvioon, ja kun tämä on huomioitu, todellinen alitus on 264 000 euroa. Suurin alitus löytyy henkilöstökustannuksista, jotka olivat lähes 800 000 euroa arvioitua pienemmät. Tästä summasta vakituisten lääkäreiden ja hammaslääkäreiden palkkojen osuus oli lähes 600 000 euroa, sisältäen henkilöstösivukustannukset. Vakituisten lääkäreiden ja hammaslääkäreiden vajeen paikkaamiseksi kunta käytti vuokratyövoimaa noin 528 000 euron edestä. Vuoden 2014 toimintakate on 3,2 prosenttia tai noin 194 000 euroa, mikä on pienempi kuin vuoden 2013 toimintakate, ja alitukset jakautuvat useimpien toimintojen kesken. Asiaan vaikutti muun muassa se, että terveysasemat olivat kokonaan suljettuina viiden viikon ajan kesällä 2014. Terveydenhuollon toimintatuotot olivat sekä vuonna 2013 että vuonna 2014 noin 892 000 euroa. Mahdollisuus valita terveyskeskus laajeni 1.1.2014 alkaen koskemaan kaikkia terveyskeskuksia kaikissa Suomen kunnissa. Tämän seurauksena yhteensä 27 ulkopaikkakuntalaista on tähän mennessä (per 20.1.2015) valinnut Kemiönsaaren terveyskeskuksen omaksi terveyskeskuksekseen vähintään vuoden ajaksi. Samaan aikaan puolet vähemmän tai 13 Kemiönsaaren kunnassa kirjoilla olevaa henkilöä on valinnut jonkin muun terveyskeskuksen. Mahdollisuudella valita terveyskeskus ei ole ollut huomattavaa vaikutusta terveyskeskuksen toimintaan. Kansallisen potilastietoarkiston käyttöönotto on viivästynyt Kemiönsaaren kunnan osalta ohjelmantoimittajan järjestelmäauditoinnin lykkääntymisen vuoksi, ja arkisto on tarkoitus ottaa käyttöön maaliskuun 2015 lopussa. Muilta osin hanke on edennyt suunnitelmien mukaisesti, ja terveydenhuollon henkilöstö on suorittanut verkkopohjaisen eArkisto-koulutuksen. Terveydenhuollon eri toimipisteet ovat laatineet tai alkaneet laatia suunnitelmia potilasturvallisuuden osaalueille. Peruspalveluosaston yhteinen potilas- ja asiakasturvallisuussuunnitelma on ollut työn alla muutaman vuoden ajan ja sen on määrä valmistua vuoden 2015 alussa. Keskustelu terveydenhuolto- ja vanhustenhuoltoyksikön tilantarpeesta on varjostanut vuoden 2013 tapaan myös koko talousarviovuotta 2014. Kunnan valtuusto hyväksyi peruspalveluosaston tarveselvityksen ja kiinteistösuunnitelman lopullisesti marraskuussa 2014, ja vuosien 2015–2017 investointisuunnitelmassa on varattu määrärahoja suunnittelu-, korjaus- ja laajennustöihin. Terveydenhuollon johdossa on tehty organisaatiomuutoksia vuoden aikana. Toinen aiemmin johtavana hoitajana työskennelleistä on 1.4.2014 alkaen toiminut hoitotyön päällikkönä terveydenhuollon eri osa-alueiden toimintojen yhtenäistämiseksi ja yhteistyön parantamiseksi. Samalla valittiin kolme lähiesimiestä, jotka muodostavat uuden tärkeän linkin organisaatiossa. Erikoistehtäviin tarvittavan hoitohenkilöstön sekä lääkäreiden ja hammaslääkäreiden rekrytointivaikeudet ovat hieman helpottaneet, mutta hoitoalan sijaisten rekrytointi on edelleen haastavaa, etenkin kolmivuorotyötä tekevien sairaanhoitajien. 143 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Terveydenhuoltoyksikkö Vastuuhenkilö: Johtava lääkäri Molemmat terveysasemat, mukaan lukien vuodeosastot ja laboratoriot, olivat vuorotellen kiinni viiden viikon ajan kesällä. Sulkemisista tuli kustannussäästöjä, mikä hidasti toimintakustannusten kasvua. Sulkemiset olivat välttämättömiä myös sen takia, että koulutetun hoitohenkilöstön palkkaaminen henkilöstön lomien ajaksi oli vaikeaa. Röntgen oli suljettuna seitsemän viikkoa, koska röntgenhoitajalle ei saatu palkattua sijaista. Avohoito Kemiön terveysasema on muuttunut luonteeltaan pääterveysasemaksi, mikä on avannut uusia mahdollisuuksia sekä kiireellisen että kiireettömän toiminnan jäsentämiseksi. Lääkäreitä on vuoden 2014 alusta lähtien voinut aiemman viiden sijasta olla enintään kuusi, mutta keskiarvo on vuoden aikana ollut jonkin verran tätä alempi, huolimatta siitä että kunta on turvautunut myös vuokra- ja ostopalvelulääkäreiden palveluihin. Yhden vakituisen lääkärin lisäksi vuodenvaihteessa 2014/2015 työskenteli useita kokeneita yleislääkäreitä, kolme vastavalmistunutta lääkäriä, yksi lastenpsykiatri, yksi gynekologi ja helmikuusta lähtien koko- tai osa-aikainen geriatri, joten terveyskeskuksella on tällä hetkellä toimiva lääkäritiimi. Vuokralääkäri- ja vuokrahammaslääkäripalveluita on ostettu noin 500 000 eurolla, eli noin 100 000 eurolla vähemmän kuin edellisvuonna, mutta kustannus muodostaa suurimman yksittäisen talousarvion ylityksen. Lääkäreiden ja hammaslääkäreiden rekrytointia suoraan työsuhteeseen jatketaan edelleen, ja kunta pyrkiikin siihen, että vuokrapalvelut ainoastaan täydentäisivät oman henkilöstön työtä. Neuvoloiden ja terveyttä edistävän toiminnan sisältöä ja työmenetelmiä on kartoitettu. Toiminnan kehittäminen ja tehostaminen on alkanut, ja työ jatkuu edelleen. Neuvolatoiminnan laajennetut terveystarkastukset ovat käytössä kaikilla osa-alueilla vuoden 2015 alusta lähtien. Vuonna 2014 neuvola osallistui THL:n järjestämään kyselytutkimukseen, jossa selvitettiin asiakkaiden tyytyväisyyttä äitiys- ja lastenneuvoloiden palveluihin. Kysely tehtiin syksyllä, mutta tulokset eivät ole vielä saatavilla. Neuvolahenkilökunta on osallistunut kehittämispäivään, ja henkilöstö on suorittanut lääkehoidon verkkopohjaisen koulutuksen (Love) omien ammattialojensa jatkokoulutusten lisäksi. Kemiönsaaren kunta osallistuu yhdessä Paraisten kanssa alueelliseen Kaste II -hankkeeseen – Hyvinvoiva lapsi ja nuori – Turunmaa vuosina 2013–2015. Kyse on moniammatillisesta rajat ylittävästä terveydenhuollon, sosiaalihuollon ja sivistyksen yhteistyöstä, joka on suunnattu lasten ja nuorten perheille. Kaste-hankkeen ohjaajana on toiminut terveydenhoitaja (50 %). Ennaltaehkäisevän perhetyön parissa käynnistetyt prosessit on tarkoitus ottaa käyttöön käytännön työssä. Vuonna 2014 neuvola osallistui osana Kaste-hanketta alle kouluikäisten lasten perheille suunnattuun kyselytutkimukseen. Tutkimuksessa kartoitettiin lapsiperheiden toiveita kunnan palveluja kohtaan. Vastauksista (48 kpl) kävi ilmi, että perheet ovat yleisesti ottaen tyytyväisiä kunnan palveluihin, mutta perheet peräänkuuluttivat lisää lapsiperheille suunnattua liikuntaa ja kulttuuria sekä tietoa niistä. Työterveyshuolto on yhteistyössä TE-toimiston, Kelan ja sosiaaliyksikön kanssa kehittänyt ja ottanut käyttöön pitkäaikaistyöttömien työikäisten terveystarkastukset ja -neuvonnan. Toiminta käynnistyi syksyllä, ja työterveyshuollossa on käynyt noin 10 kohderyhmään kuuluvaa henkilöä. 144 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Terveydenhuoltoyksikkö Vastuuhenkilö: Johtava lääkäri Seniorineuvonta käynnistyi terveydenhuollon ja vanhustenhuollon yhteistyönä vuonna 2014. Yksi sairaanhoitaja on hoitanut vastaanottoa yhtenä päivänä viikossa, ja kerran kuukaudessa on järjestetty asiantuntijoiden pitämiä teemaluentoja. Käyntejä on ollut vähänlaisesti aloitusvuoden aikana. Muistivastaanotto yhdistettiin vuoden aikana seniorineuvontaan, minkä seurauksena käynnit lisääntyivät. Muistivastaanoton toimintaa on tarkoitus kehittää vuonna 2015. Turun seudun Alzheimer-yhdistys on käynnistänyt kolmevuotisen alueellisen ”Aivoituksia"-hankkeen (”Hjärningar”) 2014–2016, joka keskittyy muistisairauksien ehkäisytoimintaan. Kemiönsaaren kunta on asettanut terveydenhuollon ja vanhustenhuollon edustajista koostuvan työryhmän. Tulevan vuoden aikana työryhmän on tarkoitus suunnitella toimintaa ja kehittää koko hoitoketjua hankkeen johtajan tuella. Joulukuussa 2013 kunta palkkasi puheterapeutin, joka työskenteli kokopäiväisesti koko vuoden 2014. Toiminta lähti hyvin käyntiin, ja käyntejä oli yli 500. Puheterapeutti on työvapaalla vuoden 2015, mutta sijaisen rekrytointi ei ole tuottanut tulosta. Tukipalvelut Laboratorio- ja fysioterapiatoiminta toimi suunnitelmien mukaan. Röntgenpalvelut hoidettiin osaaikaisjärjestelyin. Vakituiselle röntgenhoitajalle myönnettiin kesällä 2014 eläke pitkän sairausloman jälkeen ja kunta pyrkii parhaillaan palkkaamaan uuden röntgenhoitajan toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen. Laitteisto (luu-thorax röntgenkuvauslaite ja ortopantomografialaite) uusitaan vuonna 2015, ja uusi laitteisto tulee olemaan suoradigitaalinen. Pienelle terveyskeskukselle panostus on suuri, mutta välttämätön lääkäreiden toiminnan kannalta. Vanha luu-thorax röntgenkuvauslaite on jäänyt vanhanaikaiseksi. Hammashuolto Potilaiden ja käyntien määrä on pysynyt suunnilleen edellisvuoden tasolla. Niin potilaiden kuin käyntienkin osalta painopiste on yhä enemmän siirtynyt kaikkein vanhimpaan ikäryhmään. Hoidon tarve on lisääntynyt ja lisääntyy edelleen sitä mukaa kun vanhimman ikäryhmän suhteellinen osuus kasvaa ja kun ikäryhmään kuuluvien vanhusten, joilla on omat hampaat, määrä kasvaa. Pikkulasten ja koululaisten käynnit ovat vähentyneet aiempaan verrattuna. Kolmesta hammaslääkärinvirasta yksi on ollut täytetty. Kahta avointa virkaa on hoidettu pääosin vuokratyövoimalla ja osittain myös kahden osa-aikaisen sijaisen turvin. Vuokratyövoiman palkkaamiseen on käytetty n. 262 000 euroa. Vuokratyövoima on kalliimpaa kuin vakituinen työvoima. Talousarvio ylittyi n. 42 000 eurolla. Potilasmaksut olivat kuitenkin n. 38 000 euroa arvioitua suuremmat (talousarviossa 195 000 euroa, toteutuma n. 233 000 euroa). Kesäsuluista aiheutui säästöjä, koska hammashuoltoon tarvittiin vain kaksi hammaslääkäriä samanaikaisesti, ajoittain jopa vain yksi. 145 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Terveydenhuoltoyksikkö Vastuuhenkilö: Johtava lääkäri Vuodeosastot Vuodeosastot ovat panostaneet aktivoivaan hoitoon ja potilaiden liikuntaneuvontaan. ”Voimaa vanhuuteen” hankkeen seurauksena vuodeosastojen fysioterapeutti on kouluttanut hoitohenkilöstöä iäkkäiden potilaiden aktivoimisessa. Tulevana vuonna yhteistyötä kotihoidon henkilöstön kanssa on tarkoitus lisätä liikuntaneuvonnan ja kunto-ohjelmien osalta vuodeosastoilta kotiutumisen yhteydessä. Vuodeosastot ovat osallistuneet aiempaa enemmän sairaanhoitopiirin yhteistyöverkostoon, ja yksi sairaanhoitaja on mukana palliatiivisen hoidon verkostossa. Sairaanhoitopiirin Hoitopolku-verkkosivun käyttöä lisätään vuonna 2015. Kemiön vuodeosastolla potilashoito on ajoittain ollut lääketieteellisesti erittäin vaativaa vuoden aikana; osastolla hoidettiin mm. hengityskoneeseen kytkettyä potilasta. Useat vuodeosastojen potilaat ovat jonottaneet vanhustenhuollon palveluasumisyksikköön. Vuodeosastojen henkilöstön kehittämispäivänä saatiin selkeytettyä aktivoivan hoidon ja potilasturvallisuuden hoitofilosofiaa. Seuraavaksi hoitofilosofiaa avataan potilaille. Vuodeosastojen hoitohenkilöstö on suorittanut laajan verkkopohjaisen potilasturvallisuuskoulutuksen, joka oli sairaanhoitopiirin henkilöstölle maksuton. Kaksi vakituisessa työsuhteessa olevaa laitoshoitajaa on suorittanut laitoshoitajan oppisopimuskoulutusta. Koulutuksen järjestävät Salon Seudun Aikuisopisto ja Axxell, ja koulutus saadaan päätökseen vuoden 2015 aikana. Vuoden aikana yksi sairaanhoitaja jäi eläkkeelle, eivätkä vuodeosastot ole saaneet palkattua tilalle uutta sairaanhoitajaa. 146 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Erikoissairaanhoito Vastuuhenkilö: Johtava lääkäri TOIMINTA Erikoissairaanhoito ostetaan pääasiallisesti Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri kuntayhtymältä. Sairaanhoitopiirin tehtävänä on järjestää alueensa erikoissairaanhoito. Sairaanhoitopiiri • tuottaa väestön tarpeisiin perustuvia erikoissairaanhoidon palveluja, jotka täydentävät terveyskeskusten perussairaanhoidon palveluja. • vastaa terveyskeskusten laboratorio- ja röntgenpalvelujen ja muiden vastaavien erityispalvelujen kehittämisestä ja laadun valvonnasta. • huolehtii tehtäväalueensa tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoiminnasta yhteistyössä terveyskeskusten kanssa. Vuodesta 2008 lähtien kunta on ostanut osan lastenpsykiatrisista erikoissairaanhoitopalveluista yksityiseltä palveluntuottajalta. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET Erikoissairaanhoidossa on uusi käsite, ERVA-alue. Suomi on jaettu viiteen ERVA-alueeseen. ERVA-alue huolehtii erikoistuneesta sairaanhoidosta. Kemiönsaari kuuluu TYKSin ERVA-alueeseen, joka muodostuu VarsinaisSuomen ja Satakunnan sairaanhoitopiireistä. Tietyt sairaanhoitopiirit tuottavat osan palveluistaan yhteisissä organisaatioissa tai ostavat niitä myös naapureiltaan. Omavaraisuus on vähentynyt. Palvelujen järjestäjinä on liikelaitoksia tai osakeyhtiöitä. Osa näistä on kahden tai useamman sairaanhoitopiirin palveluksessa. Mahdollisia perussairaanhoidon ja erikoissairaanhoidon välisiä hallinnollisia esteitä tulee vähentää ja eliminoida. Tietokoneverkosto, yhteiset arkistot ja mobiilipalvelut mahdollistavat tulevaisuuden uudet suunnitelmat. Kunnan ja sairaanhoitopiirin rajat tulevat tulevaisuudessa yhä vähemmän rajoittamaan asiakkaiden mahdollisuuksia käyttää palveluja. Kaikki kunnat ottavat käyttöön eArkistopalvelun 1.9.2014 mennessä. Tämän myötä sekä erikoissairaanhoidossa että perussairaanhoidossa on pääsy potilaan potilastietoihin hoitopaikasta riippumatta. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri on hoitanut 1.1.2013 alkaen kiireellisen hoidon eli kunnan sairaankuljetustoiminnan. Kunta ei siis enää vastaa sairaankuljetustoiminnasta. Sen kustannuksista kunta kuitenkin vastaa myös tulevaisuudessa. Tätä kirjoitettaessa ei ole vielä selvillä miten se, että sairaanhoitopiiri vastaa sairaankuljetustoiminnasta tulee vaikuttamaan kustannuksiin. Kustannukset tulevat todennäköisesti nousemaan. Sairaanhoitopiiri on käynnistänyt TYKSissä yhteispäivystyksen vuonna 2013, minkä on tarkoittanut alueemme päivystystoiminnan keskittymistä TYKSiin. Sairaanhoitopiirin talouden tila on kireä. Sen vaikutukset kuntaan eivät ole selvillä. Kunnat ovat jo kauan odottaneet valtion asettavan suuntalinjat tulevalle terveyden- ja sairaanhoidolle kansallisella tasolla. TALOUSSUUNNITELMA 2014–2016 Erikoissairaanhoidon palvelujen kustannusten arvioidaan kasvavan huomattavasti vuonna 2014. On erittäin tärkeää, että perusterveydenhuolto hoitaa oman osuutensa terveyden- ja sairaanhoidosta tyydyttävällä tavalla. Potilaille annetaan tarvittavaa hoitoa oikealla hoitotasolla. Kunta osallistuu aktiivisesti keskusteluihin, jotka koskevat mahdollista päivystysyhteistyötä sairaanhoitopiirin kanssa, kuten myös keskusteluihin koskien terveydenhuollon tukipalveluyhteistyötä ja IT-kysymyksiä. 147 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Erikoissairaanhoito Vastuuhenkilö: Johtava lääkäri SITOVAT TAVOITTEET 2014 Tavoite Ei erikoissairaanhoidon sakkomaksuja. Saavutettava taso / seuranta Potilaita voidaan vastaanottaa erikoissairaanhoidosta niin, ettei sakkomaksuja synny Seuranta 31.12.2014 Sakkomaksupäiviä syntyi 27, kun vuodeosastot olivat kesällä suljettuina (5+5 viikkoa). AVAINLUVUT Suoritukset TP 12 TP 13 TA 14 TP 14 Avohoitokäynnit (VSSHP) Hoitojaksojen määrä (VSSHP) 12 006 1 281 13 116 1 267 12 731 1 222 13 156 1 214 ERIKOISSAIRAANHOITO BS 2012 BS 2013 BG 2014 ÄND BG 2014 BS 2014 TP 2012 TP 2013 TA 2014 MUU TA 2014 TP 2014 Henkilöstökulut -191 822 -198 044 -195 300 -195 300 -174 041 Palvelujen ostot -7 589 720 -8 101 216 -7 958 600 -7 958 600 -8 935 673 -6 670 -7 368 -8 000 -8 000 -6 827 TOIMINTAKULUT -7 788 213 -8 306 627 -8 161 900 -8 161 900 -9 116 541 TOIMINTAKATE -7 788 213 -8 306 627 -8 161 900 -8 161 900 -9 116 541 TOIMINTATUOTOT Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut MUUTOKSET TA 14-TP 14: Erikoissairaanhoidon lisääntyneet kustannukset: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ja yksityiset palveluntuottajat + 676 941 euroa 148 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Erikoissairaanhoito Vastuuhenkilö: Johtava lääkäri YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Erikoissairaanhoito koostuu kokonaisuudessaan palveluiden ostoista. Kunnan mahdollisuudet vaikuttaa näiden palvelujen käyttöön ovat rajalliset. Potilaiden kotiuttamisen viivästymistä koskevaa sakkomaksua ei juuri koskaan makseta. Vuonna 2014 syntyi sakkomaksuja 27 päivälle (12 700 euroa), kun vuodeosastot olivat kesäkuukausien aikana vuorotellen suljettuina. Varsinaissuomen sairaanhoitopiiriltä vuonna 2014 ostettujen erikoissairaanhoidon palvelujen kustannukset ovat olleet budjetoitua suuremmat. Kokonaisuudessaan erikoissairaanhoidon budjetti ylittyi 954 641 eurolla. Osa budjettiylityksestä selittyy sillä, että terveydenhuollon vuoden 2014 talousarviossa on 277 700 euron suuruinen akuuttihoidon määräraha joka olisi kuulunut erikoissairaanhoidon talousarvioon, mihin kustannukset ovat kohdistuneet. Erikoissairaanhoidon budjetti ylittyi silti 676 941 eurolla. Suureen kustannusten kasvuun on syynä mm. avohoidon käyntimäärän kasvu (kasvanut 425 käynnillä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä). Erikoissairaanhoidon hoitojaksojen määrä vuonna 2014 pysyi budjetoidulla tasolla, mutta niiden kustannukset ovat nousseet 740 512 euroa budjetoitua suuremmiksi. Kunnat odottavat valtion tekevän terveydenhuollon järjestämistä koskevat suuntaviivat. 149 16.5 Ympäristö- ja tekniikkaosasto • • • • • Ympäristö ja tekniikka hallinto Valvontayksikkö Kiinteistöyksikkö Yhdyskuntayksikkö Kaavoitusyksikkö Ympäristö- ja tekniikka toimintakate yksiköttäin (ilman sisäisen vuokran pääomavuokraa) 13 % 34 % YjaT hallinto Valvontayksikkö Kiinteistöyksikkö 40 % 11 % Yhdyskuntatekniikka Kaavoitus 2% Ympäristö- ja tekniikkaosasto Kustannuslaji prosentissa Henkilöstökulut 2% 5% 0% Ostopalvelut 39 % 21 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset 33 % Vuokrat Muut toimintakulut 150 YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Poislukien Kemiönsaaren vesiliikelaitos Alkuper. TA - TP 2013 TA 2014 muutos Myyntituotot 3 703 948 3 979 866 Maksutuotot 315 671 260 900 0 45 640 90 780 0 3 464 863 3 719 008 Poikkeama TA 2014 TP 2014 % TOIMINTATUOTOT Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖ 236 315 318 800 7 766 437 8 369 354 0 3 979 866 3 658 536 91,93 % 260 900 321 367 123,18 % 90 780 117 785 129,75 % 0 3 719 008 3 355 684 90,23 % 331 206 103,89 % 0 8 369 354 7 784 578 93,01 % 0 318 800 45 151 86 360 -100,00 % TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut 0 2 683 768 2 515 877 93,74 % 722 501 664 337 91,95 % 0 177 977 133 469 74,99 % 0 900 478 797 806 88,60 % 2 509 114 2 683 768 Eläkekulut 662 321 722 501 0 Muut henkilöstösivukulut 136 840 177 977 799 162 900 478 Henkilöstökulut 3 308 276 3 584 246 0 3 584 246 3 313 683 92,45 % Palvelujen ostot 2 822 962 2 763 183 0 2 763 183 2 800 494 101,35 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Henkilöstösivukulut 2 019 511 2 174 813 0 2 174 813 1 827 618 84,04 % Avustukset 163 772 168 000 0 168 000 160 624 95,61 % Vuokrakulut 410 321 450 969 0 450 969 400 483 88,80 % Muut toimintakulut 79 820 22 650 0 22 650 53 522 236,30 % TOIMINTAKULUT 8 804 663 9 163 861 0 9 163 861 8 556 424 93,37 % -993 075 -794 507 -685 485 86,28 % SUUNNITELMAPOISTOT -1 366 691 -1 552 590 0 -1 552 590 -1 517 141 97,72 % TILIKAUDEN TULOS -2 359 766 -2 347 097 0 -2 347 097 -2 202 626 93,84 % TOMINTAKATE 0 -794 507 151 YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Kemiönsaaren vesiliikelaitos mukaan lukien Alkuper. TA - TP 2013 TA 2014 muutos Myyntituotot 5 543 452 5 808 116 Maksutuotot 315 671 260 900 0 260 900 321 367 123,18 % 45 640 90 780 0 90 780 117 785 129,75 % 3 464 863 3 719 008 543 951 698 800 9 913 577 10 577 604 Poikkeama TA 2014 TP 2014 % 0 5 808 116 5 383 751 92,69 % TOIMINTATUOTOT Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖ 0 3 719 008 3 355 684 90,23 % 0 594 000 85,00 % 0 10 577 604 9 772 588 92,39 % 698 800 45 151 86 360 -100,00 % TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 2 509 114 2 683 768 662 321 722 501 0 2 683 768 2 515 877 93,74 % 0 91,95 % Henkilöstösivukulut Eläkekulut Muut henkilöstösivukulut Henkilöstösivukulut 722 501 664 337 136 840 177 977 0 177 977 133 469 74,99 % 799 162 900 478 0 900 478 797 806 166,94 % Henkilöstökulut 3 308 276 3 584 246 0 3 584 246 3 313 683 260,69 % Palvelujen ostot 3 742 166 3 746 113 0 3 746 113 3 560 040 95,03 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 2 345 532 2 511 913 163 772 168 000 Avustukset 0 2 511 913 2 183 022 86,91 % 0 168 000 160 624 95,61 % Vuokrakulut 410 321 450 969 0 450 969 400 483 88,80 % Muut toimintakulut 132 522 28 650 0 28 650 81 858 285,72 % TOIMINTAKULUT 10 102 589 10 489 891 0 10 489 891 9 699 710 92,47 % -143 861 87 713 SUUNNITELMAPOISTOT -2 082 194 TILIKAUDEN TULOS -2 226 055 TOMINTAKATE 0 87 713 159 239 181,55 % -2 257 590 0 -2 257 590 -2 214 804 98,10 % -2 169 877 0 -2 169 877 -2 055 565 94,73 % 152 YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Hallinto Vastuuhenkilö: Tekninen johtaja TOIMINTA Ympäristö- ja tekniikkaosaston hallinto vastaa teknisen lautakunnan päätösten valmistelusta ja pöytäkirjanpidosta. Lisäksi tehtäviin sisältyvät osaston henkilöstövastuu, talousarvio ja tilinpäätös. YjT hallinto hoitaa myös kaikkien kunnan liikennekysymysten, kunnan maa- ja metsätalouden, tontinmyynnin ja vuokrausten edunvalvonnan. Tonttituotanto, kokonaisvaltainen investointi- ja kiinteistöjen myyntivastuu sekä strateginen suunnittelu kokonaisuudessaan ovat huomattavia osia työtehtävistä. Lisäksi YjT hallinto toimii yhteyselimenä ympäristöterveydenhuollossa, eläinlääkärihoidossa, jota hoitaa Liedon isännöimä yhteistyöalue, jäteyhteistyössä jota hoitaa Salon kaupungin jätelautakunta sekä palo- ja pelastustoimessa, jossa Turun kaupunki on isäntäkunta. Tekninen johtaja toimii lisäksi valmiusasioiden koordinoijana. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET 2014–2016 Kunnan alueella toimivalla yhteysalusliikenteellä tulee vuoden alusta lähtien olemaan uusi urakoitsija uuden konseptin mukaan, joka hoitaa sopimukseen kuuluvat reitit. Uutta konseptissa on se, että yhteysalus toimii samalla öljyntorjunta-aluksena. Konseptiin sisältyy myös, että urakoitsija hoitaa kaikki Hiittisten reittialueen reitit. Yhtä reittiä tulee hoitamaan aliurakoitsija. Saaristoliikenteen edunvalvontaa jatketaan edelleen yhteistyössä saaristolautakunnan kanssa. Joukkoliikenteessä on ryhdytty muutosprosessiin, joka koskee sekä seutulippua että joukkoliikenteen ylläpitotapaa. Toistaiseksi prosessi on kesken ja todennäköisesti tulos tulee olemaan vähentynyt valtiollinen tukitaso sekä seutulippujärjestelmälle että tuetulle joukkoliikenteelle. Prosessi jatkuu vuosiin 2016–2017. Todennäköisesti se merkitsee, että vastaavalle viranomaiselle, ELY-keskukselle ja kunnalle tulee suurempi vastuu linja-autoliikenteen ylläpitämiseksi Kemiönsaarelle ja Kemiönsaarelta. Palveluliikenne sivukyläkyydin muodossa on loppunut melkein kokonaan kunnan toimesta. Tärkein syy tähän on hyvin pieni kysyntä, mutta myös se tosiasia, että tällaiselle palvelulle ei enää voi saada valtion avustusta. Ilmasto- ja ympäristökeskustelu tulee tehostumaan entisestään, kun kansainvälisiä tavoitteita aletaan soveltaa. Tämä merkitsee vastaisuudessa, että kunnat yleensä ja meidänkin kuntamme pakotetaan huomioimaan yhä tiukempia energia-, ympäristö- ja ilmastonormeja, siis tulevia investointeja uusien direktiivien ja normien johdosta. Mullistavat tapahtumat Kemiönsaaren elinkeinoelämässä FNsteel Oy Ab:n konkurssin myötä ja sitä seuraavat toimenpiteet, tuovat todennäköisesti jatkovaikutuksia ympäristö- ja tekniikkaosastolle. Kuntauudistus, samoin kuin suunnitteilla oleva sote-uudistus, tulee niin ikään vaatimaan panostuksia kaikilta osastoilta, myös ympäristö- ja tekniikkaosastolta. TALOUSSUUNNITELMA 2014–2016 Maa- ja asuntopoliittista ohjelmaa sovelletaan. Tämä merkitsee keskusteluja ohjelmassa olevista välineistä. Rakentamiskehotusprosessi jatkuu vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakauden aikana. Asuntopoliittiset linjaukset, kuten osaomistusasunnot, rivitalotonttien markkinointi aluerakentajille ja kunnan tonttien markkinointi ovat toimenpiteitä, jotka tulee asettaa etusijalle. 153 YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Hallinto Vastuuhenkilö: Tekninen johtaja Kunnan kiinteistöjen myynti asetetaan etusijalle. Kiinteistöjä, joilla nyt on myyntipäätös, tulee markkinoida aktiivisesti välityksen kautta, mutta suora kunnallinen myyntikin on sopiva kanava. Liikenteen/liikenneyhteyksien edunvalvontaa tulee tehostaa varsinkin joukkoliikenteen osalta. EKO-LOOGISTA-ohjelma päivitetään vuoden 2014 aikana. Samalla tulee kiinnittää enemmän huomiota siihen, miten ohjelma voidaan sitoa kunnalliseen toimintaan ja päätöksentekoon. Todennäköisesti ohjelmaa tulee myös kehittää sellaiseen suuntaan, että se toimisi kunnan ilmastostrategiana. Vastaisuudessa tulee todennäköisesti olemaan suuri yksityinen tarjonta ja siten myös tarjolla enemmän alueita myyntiin kunnalle. Tarjolla tulee todennäköisesti olemaan sekä raakamaata, vesialueita että rakennettuja kiinteistöjä. Taajamiemme läheisyydessä olevasta raakamaasta kunnan tulee yleensä aina olla kiinnostunut tavalla, jota esitellään lähemmin maa- ja asuntopoliittisessa ohjelmassa. Rakennettujen kiinteistöjen osalta tulee pitää erittäin tiukkaa linjaa; ainoastaan hankintoja, jotka voidaan perustella tilatarpeella tai jotka voivat johtaa parempiin tuleviin kokonaisuuksiin, tulee harkita. Peltomaan ja metsien vuokraamisen vastuualueella vuosi 2014 tulee olemaan varovainen normaalivuosi. 154 YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Hallinto Vastuuhenkilö: Tekninen johtaja SITOVAT TAVOITTEET 2014 Tavoite Ohjelmaa EKO-LOOGISTA päivitetään Tavoitetaso / seuranta Sisäinen ankkurointiprosessi aloitetaan, tavoitteena että ekologisista ja ympäristönokkelista valinnoista tulee osa toimintojen arkipäivää. Seuranta 31.12.2014 Tavoite ei toteutunut, EKO-LOOGISTA-ohjelmaa ei saatu valmiiksi. Työ jatkui suurimman osan vuotta, mutta se ei valmistunut. Työtä jatketaan. Ekologisia ja ympäristönokkelia valintoja tulee selvemmin tuoda päätösprosesseihin koko kunnassa. Seuranta 31.12.2014 Työ on aloitettu sisäisen työryhmän toimesta EKO-LOOGISTA-ohjelman päivittämisen yhteydessä. Aina on parantamisen varaa. Liikenneratkaisujen, aikataulujen ja saaristo- ja joukkoliikenteen ratkaisujen valvonta Aktiivinen keskustelu käyttäjien, ELY-keskuksen ja liikennöitsijöiden kanssa. Seuranta 31.12.2014 Yhteyttä on edelleen pidetty ja saaristolautakunta on tukenut osaa työstä kiitettävällä tavalla. Maapoliittisen ohjelman toimeenpano Keskustelu maanomistajien kanssa rakentamiskehotusprosessin puitteissa koskien Kemiön keskustan osia. Tarvittaessa annetaan rakentamiskehotus Kemiön keskustan asemakaava-alueella. Seuranta 31.12.2014 Kaikki maanomistajat, joita on kehotettu ottamaan yhteyttä kuntaan (ne joiden rakennusaste on pieni tai käyttämätön), ovat ottaneet yhteyttä. Kaavoituksen päivittämisestä ja/tai rakentamiskehotuksesta tulee käydä poliittista keskustelua. Asuntopoliittisen ohjelman toimeenpano Myydä 12 asuntotonttia. Osallistua aktiivisesti, jotta aikaansaadaan yksi uusi asuntoprojekti suuruusluokassa rivi- tai kerrostalo. Seuranta 31.12.2014 Neljä asuntotonttia on myyty ja yksi on vuokrattu. Kaksi teollisuustonttia on myyty. Rakennusalalla ja tonttimyynnissä eletään haastavia aikoja. Ekniemen myynnillä voi olla positiivisia vaikutuksia tulevaisuudessa. Rakennetuista kiinteistöistä Brännbodan koulu on myyty vuoden aikana. Yksi asuinhuoneisto on myyty. 155 YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Hallinto Vastuuhenkilö: Tekninen johtaja TUNNUSLUVUT Suoritukset Teknisen lautakunnan kokoukset Käsitellyt pykälät Teknisen johtajan päätökset Edunvalvontatehtävät Myydyt tai vuokratut tontit Muut kauppakirjat, asunnot, alueet Jätteenkäsittelypäätökset HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä Tekninen johtaja Toimistosihteeri Toimistosihteeri, määräaikainen työsopimus Projektipäällikkö (Älykäs Kemiönsaari) Yhteensä henkilötyövuosia TP 12 13 267 70 19 9 9 25 TP 13 10 199 47 23 5 4 0 TA 14 11 250 70 20 12 7 0 TP 14 11 227 43 21 7 9 0 TP 12 1 0,75 TP 13 1 0,2 1 TA 14 1 0,6 TP 14 1 0,6 1 2,6 1 2,6 1,75 2,2 * Projektipäällikkö Älykäs Kemiönsaari, katso kehitysosaston alla, sivulla 83 YMPÄRISTÖ JA TEKNIIKKA HALLINTO BS 2012 BS 2013 BG 2014 ÄND BG 2014 BS 2014 TP 2012 TP 2013 TA 2014 MUU TA 2014 TP 2014 142 344 234 304 375 560 375 560 392 026 Henkilöstökulut -186 715 -201 638 -242 224 -242 224 -228 803 Palvelujen ostot TOIMINTATUOTOT -738 360 -739 916 -779 212 -779 212 -741 772 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -5 379 -4 534 -6 400 -6 400 -2 213 Avustukset -1 000 -1 000 -1 000 Muut toimintakulut -153 959 -97 101 -73 590 -73 590 -86 504 TOIMINTAKULUT -1 085 413 -1 043 189 -1 102 426 -1 102 426 -1 059 292 TOIMINTAKATE -943 069 -808 885 -726 866 -726 866 -667 266 POIKKEAMAT TA14 – TP14: 156 YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Hallinto Vastuuhenkilö: Tekninen johtaja YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Toiminta sujui tavanomaiseen tapaan. Ekniemen alueen myynnistä ja METSO-suojelutarkoitukseen myytävän Kullan metsäalueen toistaiseksi keskeneräisestä myynnistä saatavat tulot takaavat, että maakaupan tavoite saavutetaan myös vuonna 2015. Näköpiirissä on myös muita lupaavia myyntejä, jotka antavat sekä lisäarvoa että aktivoivat. Kunta on myös hankkinut maa-alueita etenkin Kemiön keskustasta. Myös tämän kehityksen odotetaan jatkuvan ja tarjoavan mahdollisuuksia uusien mielenkiintoisten alueiden ostoon. 157 YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Valvontayksikkö Vastuuhenkilö: Valvontapäällikkö _________________________________________________________________________________ TOIMINTA Valvontayksikkö vastaa rakennus- ja ympäristövalvontalautakunnan päätösten valmistelusta, pöytäkirjanpidosta ja päätösten täytäntöönpanosta. Vastuualue koskee niitä tehtäviä jotka kuuluvat kunnan rakennusvalvonta- ja ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä asiat jotka koskevat maa-aineslakia, sekä hoitaa niihin kuuluvat lupa- ja valvonta-asiat. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA 2014–2016 Jatkuva tekninen kehitys ja yleiset vaatimukset sekä voimassaolevan lainsäädännön seuranta vaatii jatkuvaa seurantaa ja asettaa suuria vaatimuksia valvontayksikölle. Esimerkkinä voidaan mainita tiukentuvat energiamääräykset ja jätevesien käsittely vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ulkopuolella. Rakentamisen määrän arvioidaan olevan n. 380 rakennuslupaa/vuosi. Kiinteistönomistajien tullee puhdistaa jätevetensä jätevesiasetuksen mukaisesti viimeistään 15.3.2016 mennessä. Koska useimmat kiinteistöt joita ei ole liitetty vesihuoltolaitoksen jätevesiverkostoon eivät täytä asetuksen vaatimuksia, tulee tämä vaikuttamaan valvontayksikön työmäärään. TALOUSSUUNNITELMA 2014–2016 Valvontayksikön henkilökunta erikoistuu jatkuvasti seuraamalla valvontayksikön vastuulla olevien osa-alueiden kehitystä ja lainsäädäntöä. Yksikkö kehittää työmenetelmiä jotka helpottavat tekemään työrutiinit tehokkaammin. SITOVAT TAVOITTEET 2014 Tavoite Panostus henkilökunnan kehittämiseksi Saavutettava taso / seuranta Vähintään yksi koulutustilaisuus vuodessa/työntekijä Vuosittain käydään henkilökunnan kanssa kehittämiskeskusteluja Seuranta 31.12. 2014 Henkilökunta on osallistunut koulutustilaisuuksiin Kehittämiskeskusteluja on käyty henkilökunnan kanssa Rakennuslupakäsittely Tehdä päätös 4 viikkoa siitä kun rakennuslupa on tullut vireille Seuranta 31.12. 2014 Päätöksiä on keskimäärin tehty neljän viikon kuluessa siitä kun rakennuslupahakemus on tullut vireille Jätehuoltosuunnitelmat huvivenesatamille Hyväksyä jätehuoltosuunnitelmat huvivenesatamille Seuranta 31.12. 2014 Osa jätehuoltosuunnitelmista on hyväksytty huvivenesatamille Kehotta kiinteistönomistajia vesihuoltolaituksen toiminta-alueen ulkopuolella parantamaan kiinteistön jätevesijärjestelmää Ilmoituksin ja tiedottamalla kiinteistönomistajia jätevesien käsittelyä koskevasta asetuksesta Seuranta 31.12. 2014 Kiinteistönomistajia on tiedotettu asetuksesta joka koskee jätevesien käsittelyä 158 YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Valvontayksikkö Vastuuhenkilö: Valvontapäällikkö _________________________________________________________________________________ TUNNUSLUVUT Suoritukset TP 12 TP 13 TA 14 TP 14 372 554 383 554 380 550 356 573 147 60 149 98 200 45 166 103 Rakennusvalvonta Rakennuslupia, toimenpidelupia ja ilmoituksia Tehdyt katselmukset Ympäristönsuojelu Annetut lausunnot ja virkamiespäätökset Tehdyt katselmukset HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 12 TA 13 TA 14 TP 14 Valvontapäällikkö Rakennustarkastaja Johtava ympäristösihteeri Ympäristötarkastaja Toimistosihteeri Tekninen avustaja 1 2 1 1 1 1 1 2 1 1 1 1 1 2 1 1 1 1 1 2 1 1 1 1 Yhteensä 7 7 7 BS 2012 BS 2013 BG 2014 ÄND BG 2014 BS 2014 TP 2012 TP 2013 TA 2014 MUU TA 2014 TP 2014 202 641 215 356 203 960 203 960 179 714 Henkilöstökulut -336 882 -353 615 -365 480 -365 480 -345 511 Palvelujen ostot -43 937 -43 368 -54 950 -54 950 -50 544 -3 169 -2 221 -6 550 -6 550 -3 732 Muut toimintakulut -1 114 -959 TOIMINTAKULUT -385 102 -400 162 -426 980 -426 980 -401 030 TOIMINTAKATE -182 461 -184 806 -223 020 -223 020 -221 316 7 VALVONTAYKSIKKÖ TOIMINTATUOTOT Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset -1 243 159 YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Valvontayksikkö Vastuuhenkilö: Valvontapäällikkö _________________________________________________________________________________ POIKKEAMAT TA14 – TP14: Valvontayksikön toimintakulut ovat olleet + 26 000 € arvioitua pienemmät. Tulot ovat olleet – 24 200 € (rakennusvalvonta – 5 200 € / ympäristövalvonta – 19 000 €) arvioitua pienemmät. YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Vuosi ei tuonut tullessaan suurempia muutoksia. Säännökset ympäristönhoidossa ja rakennusvalvonnassa kiristyvät jatkuvasti minkä johtaa henkilökunnan jatkuviin koulutustarpeisiin. 160 YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Kiinteistöyksikkö Vastuuhenkilö: Kiinteistöpäällikkö __________________________________________________________________________________ TOIMINTA Kiinteistöyksikön toiminta on jaettu kahteen osaan; kiinteistöihin sekä ruokahuolto- ja siivoustoimeen. Kiinteistöjen osalta kiinteistöyksikkö hallinnoi, ylläpitää ja vuokraa kunnan rakennuskiinteistöjä. Kiinteistöjä vuokrataan pääasiassa sisäisille asiakkaille, eri osastojen yksiköille, mutta asuntoja sekä liike- ja talousrakennuksia vuokrataan myös ulkopuolisille asiakkaille. Kiinteistöjen päivittäisestä kunnossapidosta vastaavat käytännössä kiinteistötyönjohtaja ja kiinteistönhoitajat. Isommat toimenpiteet hoidetaan ulkopuolisen työvoiman turvin. Ruokahuolto- ja siivoustoimi hoitaa siivouksen kunnan omistamissa kiinteistöissä, joissa harjoitetaan kunnallista toimintaa, paitsi peruspalveluosaston hoitoa tuottavissa yksiköissä. Siivoushenkilökunnan työnjohtajana toimii siivoustyönjohtaja. Ruokahuolto- ja siivoustoimi vastaa myös ruoan valmistuksesta kunnan vanhuksille, koululaisille, päiväkotilapsille sekä perhepäivähoidossa oleville lapsille. Kunkin keittiön esimiehenä toimii ruokalanhoitaja. Ruokahuolto- ja siivouspäällikkö toimii koko keittiö- ja siivoushenkilökunnan esimiehenä. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA 2014–2016 Energiakysymykset, hyvä sisäilmasto sekä homevaurioiden korjaaminen ovat edelleen ajankohtaisia asioita kiinteistöpuolella. Energiatehokkaita ratkaisuja ja uusiutuvia energiamuotoja kehitetään jatkuvasti, ja niitä hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan uudisrakentamisessa ja korjauksissa. Kiinteistöihin kohdistuvan suuren korjausvelan pienentäminen jatkuu kansallisella tasolla. Monin paikoin on tultu siihen tulokseen, että vanhan rakennuksen korjaaminen ei ole vaihtoehto, vaan että uudisrakentaminen on kannattavampaa. Rakennuksen korjausvelka on yksinkertaisesti kasvanut liian suureksi. Myös tiettyyn toimintaan tarkoitettujen tilojen todellista tarvetta mietitään entistä tarkemmin. Rakennuksen elinkaarikustannus on kaikesta huolimatta huomattavasti suurempi kuin investointikustannus, ja tilat on syytä pyrkiä optimoimaan kokonaistaloudellisesti edullisimman ratkaisun löytämiseksi. Rakentamisen alalla huomioidaan myös yhä enemmän se tosiseikka, että elämme muuttuvassa maailmassa. Rakennuksia rakennetaan niin, että niiden käyttötarkoitusta voidaan suhteellisin pienin muutoksin muuttaa muuhun toimintaan sopivaksi. Ruoalla ja ravinnolla on nykyään suuri merkitys päivittäisessä elämässämme. Aihe on esillä mediassa ja sitä pohditaan monesta eri näkökulmasta. Uusia ruokavalioita esitellään tiuhaan tahtiin, ja ruoka-asiantuntijat puhuvat niiden puolesta ja niitä vastaan. Lisäksi saamme vaikutteita eri maiden ruokakulttuureista. Televisiosta voi seurata jos jonkinlaisia ruokaohjelmia. Kaikki tämä johtaa siihen, että meidän on ruokahuolto- ja siivoustoimessa pohdittava, miten paljon haluamme omaksua kaikesta tästä. Ensimmäisestä 50-luvun lattianhoitokoneesta on hyvin pitkä matka tämän päivän siivouskoneisiin. Siivousala on ottanut valtavia edistysaskelia viimeisten 15 vuoden aikana. Nanotekniikka, siivous otsonivedellä sekä uudet ja tehokkaammat siivouslaitteet – nämä ovat mielenkiintoisia haasteita! TALOUSSUUNNITELMA 2014–2016 Työtä kiinteistöjen toimenpideohjelman parissa jatketaan. Ohjelman on tarkoitus ottaa kantaa mm. kiinteistönhoidon tasoon sekä siihen, mitkä kiinteistöt pidetään kunnan omistuksessa, mitkä myydään ja mitkä vuokrataan ulkoa, miten tilankäyttö voidaan optimoida sekä mitä toimenpiteitä kiinteistöille tehdään ja millä aikataululla. Sisäisen vuokran kehittämistä jatketaan niin, että eri osastot maksavat tulevaisuudessa myös korko-osuuden. Korko-osuuden käyttöönoton jälkeen kaikki kustannukset osastojen käytössä olevista tiloista siirretään osastoille itselleen. Kehityksen myötä osastot joutuvat miettimään tarkemmin, mitä tiloja ne todella tarvitsevat. 161 YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Kiinteistöyksikkö Vastuuhenkilö: Kiinteistöpäällikkö __________________________________________________________________________________ Jotta asiakkaat tietäisivät entistä tarkemmin mistä he maksavat, tulee kiinteistöyksikön ja sisäisten asiakkaiden välille laatia palvelusopimus niin kiinteistönhoidon kuin siivous- ja ruokapalvelujen osalta. Sopimuksesta tulee ilmetä palvelutaso, palvelun sisältö ja hinta sekä mitä palveluita voidaan tarjota kiinteistöyksikön peruspalveluiden lisäksi ja mihin hintaan. Kuntoarvioita tehdään jatkossakin osalle kiinteistömassasta, jotta arvio saataisiin pikkuhiljaa tehtyä suurimmalle osalle rakennuksista. Keittiötoiminnon Kotona tehty -ruokahanke on parantanut kouluruoan tasoa. Teemme myös jatkossa töitä tämän tason ylläpitämiseksi. Siivouskoulutus tulee antamaan siivoushenkilökunnalle välineet siivoustyön hoitamiseksi tehokkaammin ja paremmin, niin taloudellisesti kuin ergonomiankin kannalta. 162 YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Kiinteistöyksikkö Vastuuhenkilö: Kiinteistöpäällikkö __________________________________________________________________________________ SITOVAT TAVOITTEET 2014 Tavoite Kiinteistöt Tavoitetaso / seuranta Toimenpideohjelma kiinteistöille. Toimenpideohjelma saatetaan valmiiksi vuoden aikana. Seuranta 31.12.2014 Työt toimenpideohjelman kanssa eivät ole edistyneet suunnitellun aikataulun mukaisesti eikä ole saatettu valmiiksi. Tuleva kiinteistöhuollon mitoituksen alustava työ tehdään sisäisesti. Mitoituksen taustamateriaali on saatavilla vuoden lopussa. Seuranta 31.12.2014 Työt on aloitettu ja jatkuu vuoden 2015 aikana. Kiinteistöyksikön palveluista laaditaan palvelukuvaus. Kiinteistöyksikön ja sisäisten asiakkaiden välille laaditaan palvelukuvaus. Seuranta 31.12.2014 Palvelukuvauksen laadinta on aloitettu, mutta sitä ei ole saatettu valmiiksi. Ruokahuolto- ja siivoustoimi Kouluissa tehdään tutkimus ruoan laadusta. Verrataan aiempiin kunnassa tehtyihin tutkimuksiin. Seuranta 31.12.2014 Kouluruokatutkimus on suoritettu. Tutkimuksen tulokset näyttävät että asiakkaamme ovat tyytyväisiä kouluruoan laatuun. Siivoushenkilökunnan siivouskoulutusta jatketaan. Koulutus saatetaan loppuun vuoden 2015 aikana. Seuranta 31.12.2014 Viisi kunnan laitoshuoltajaopiskelijasta valmistuvat toukokuussa 2015. Henkilökunnan kehityskeskustelut kerran vuodessa. Kehityskeskustelu pidetään kunkin työntekijän kanssa kerran vuodessa. Seuranta 31.12.2014 Ruokahuolto- ja siivouspäällikkö on pitänyt kehityskeskusteluja henkilökunnan suurimman osan kanssa. Otetaan käyttöön tietokoneohjelma ruokaohjeita, ravintoa ja kustannuslaskentaa varten. Keittiöt hyödyntävät ohjelmaa päivittäisessä työssään. Seuranta 31.12.2014 Työn alla, mutta ei saatettu valmiiksi. Kaikki keittiöt kompostoivat biojätteensä. Kompostoinnin onnistuminen käydään läpi. Seuranta 31.12.2014 Suurin osa keittiöistä lajittelee biojätteen. 163 YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Kiinteistöyksikkö Vastuuhenkilö: Kiinteistöpäällikkö __________________________________________________________________________________ AVAINLUVUT Suoritukset TP 12 TP 13 TA 14 TP 14 Kiinteistöjen kerrosala 51 204 47 594 47 819 47 018 43 50 40 23 41 23 39 22 428 770 408 087 409 663 386 530 TP 12 TP 13 TA 14 TP 14 1 1 0,75 1 8,66 1 23,6 1 1 1 0,85 1 8,6 1 23,4 1 1 1 0,85 1 8,6 1 23,4 1 1 1 1 0,85 1 8 0,5 22,33 Rakennusten määrä Asuinhuoneistoja Aterioiden määrä HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä Yksikön päällikkö Rakennusinsinööri Projekti-insinööri Ruokahuolto- ja siivouspäällikkö Toimistosihteeri Kiinteistötyönjohtaja Kiinteistönhoitaja Siivoustyönjohtaja Keittiöhenkilökunta KIINTEISTÖYKSIKKÖ TOIMINTATUOTOT BS 2012 BS 2013 BG 2014 ÄND BG 2014 BS 2014 TP 2012 TP 2013 TA 2014 MUU TA 2014 TP 2014 6 541 580 6 560 425 Valmistus omaan käyttöön 7 008 934 7 008 934 499 6 404 118 9 708 Henkilöstökulut -2 001 911 -2 062 449 -2 180 017 -2 180 017 -2 022 892 Palvelujen ostot -1 265 978 -1 226 895 -1 382 011 -1 382 011 -1 258 709 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 802 614 -1 729 385 -1 812 563 -1 812 563 -1 541 897 -22 734 -17 378 -9 000 -9 000 -16 051 Muut toimintakulut -284 087 -358 886 -352 500 -352 500 -336 356 TOIMINTAKULUT -5 377 324 -5 394 993 -5 736 091 -5 736 091 -5 175 905 TOIMINTAKATE 1 164 257 1 165 931 1 272 843 1 272 843 1 237 921 Avustukset 164 YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Kiinteistöyksikkö Vastuuhenkilö: Kiinteistöpäällikkö __________________________________________________________________________________ POIKKEAMAT TA14 – TP14: Toimintatuotot -604 800 € Myyntituotot Vuokratuotot Understöd och bidrag Muut toimintatuotot Toimintakulut - 242 000€ - 382 000 € + 6 000 € + 3 500 € -556 300 € Henkilöstökulut -157 100 € Palvelujen ostot -123 300 € Koneiden ja laitteiden kunnossapito Jätteiden käsittely Rakennusten ja alueiden kunnossapito Sisäiset hallintopalvelut Sisäiset ostot, palvelurinki Aineet, tarvikkeet ja tavarat Elintarvikkeet Lämmitys Muu materiaali Puhdistusaineet ja -tarvikkeet Lumen auraus Kalusto Sisäinen vesi + + - 31 500 € 12 800 € 89 800 € 44 000 € 35 100 € - 270 700 € + 33 000 € - 162 000 € - 107 000 € 8 700 € 7 500 € 7 000 € 6 700 € 165 YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Kiinteistöyksikkö Vastuuhenkilö: Kiinteistöpäällikkö __________________________________________________________________________________ YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Kiinteistöyksikön osalta toiminta on suurimmaksi osaksi jatkunut entiseen tapaan. Kiinteistönhoitajista yksi on jäänyt eläkkeelle vuoden aikana ja vuoden 2015 alussa toinenkin jää eläkkeelle. Ainakaan alkuun näiden henkilöiden tilalle ei tulla palkkaamaan uusia, koska kiinteistömassakin on jatkuvasti vähentynyt. Tulevaisuus kiinteistöyksikön osalta on osaksi hiukan epävarma, koska valtakunnallisella tasolla ei olla vielä tultu siihen, miten sosiaali- ja terveydenhuolto järjestetään tulevaisuudessa. Kun selviää miten nämä asiat tullaan hoitamaan, samalla selviää ilmeisesti missä laajuudessa kunta tulee tuottamaan kiinteistönhoito- sekä ruokahuolto- ja siivouspalveluita. Vuoden 2015 aikana tehtävä selvitys, siitä miten kiinteistönhoitoa voidaan tehostaa, tulee mitä ilmeisimmin myös vaikuttamaan toimintaan tavalla tai toisella. 166 YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Yhdyskuntatekniikka Vastuuhenkilö: Infrapäällikkö TOIMINTA Yhdyskuntatekninen yksikkö vastaa yhdyskuntakehityksestä, asemakaavojen toteutuksesta ja ylläpidosta, liikenne- ja tieasioista, yleisistä alueista ja viheralueista, osoitteista, vesihuollon kehittämisestä, ARAkysymyksistä, laituri- ja satamatoiminnasta jne. Yksikkö muodostuu neljästä päätoimialueesta: 1. Yhdyskuntatekniikan hallinto 2. Liikenneväylät 3. Puistot ja yleiset alueet 4. Satamatoiminta TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA 2014–2016 Yhteiskunta muuttuu ja kehittyy yhä nopeammin. Tämä tarkoittaa samalla myös, että kunnan toimintaedellytykset muuttuvat. Lainsäädäntö muuttuu. Asiakkaista ja kuntalaisista on tullut aiempaa vaativampia, muuttohalukkuus kunnan sisällä lisääntyy, asuntojen tarve lisääntyy ja yrittäjät tekevät nopeita päätöksiä, mikä vaatii mm. monipuolista tonttitarjontaa. Asiakkaat haluavat nopeaa ja asiantuntevaa palvelua. Kaikki tämä asettaa korkeat vaatimukset yhdyskuntatekniselle yksikölle, niin että yksikkö voi vastata asiakkaiden palvelutarpeeseen. Henkilöstön osaamisen kehittämiseksi yksikössä järjestetään säännöllisesti yksikköpalavereita ja henkilökuntaa kannustetaan koulutukseen. Kunnassa on suuri määrä tietoa ja taitoa, jota tarvitaan päivittäisessä palvelutyössä. Tavoitteena on koota tiedot tietokantoihin ja rekistereihin, joita sitten ylläpidetään jatkuvasti. Nämä tietokannat ja rekisterit helpottavat ja mahdollistavat ammattimaisemman asiakaspalvelun, samalla kun pieni organisaatiomme tehdään vähemmän haavoittuvaksi henkilöstövaihdoksille. 167 YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Yhdyskuntatekniikka Vastuuhenkilö: Infrapäällikkö SITOVAT TAVOITTEET 2014–2016 Tavoite Tiealueiden, viheralueiden ja satama-alueiden lohkominen asemakaava-alueilla 2014–2016 Ympäristölupa kunnan pienvenesatamille 2014–2015 Selvitys kunnan laituritoiminnan mahdollisesta ulkoistamisesta Tavoitetaso/seuranta Ensimmäinen edellytys asemakaavojen toteutukselle ja kunnossapidolle on, että kunta omistaa yleiset alueet. 2-3 asemakaavan tiealueet lohkotaan vuosittain. Useilla kaava-alueilla tehty esitöitä lohkomisen mahdollistamiseksi. Dahlbyn-Gammelbyn ja Läntisen keskustan asemakaava-alueilla on lohkottu kolme suurempaa katualuetta vuoden aikana. Kunnan pienvenesatamien tulee täyttää tämän päivän vaatimukset ja niillä tulee olla tarvittavat luvat. 1-2 satamaa käydään läpi vuosittain. Dahlbyn satama-alueelle on myönnetty ympäristölupa, mutta muiden alueiden lupaprosessit etenevät hitaasti. Laiturikokonaisuuksien vuokraaminen tai myyminen, satama-alueiden vuokraaminen, yhtiöittäminen tai yhteinen yhtiö yksityisten kanssa. / Kunta selvittää eri mahdollisuuksia, miten laituritoimintaa voitaisiin hoitaa pienemmällä kunnallisella työpanoksella vastaisuudessa. Päämääränä on, että laituritoiminta kattaa kustannukset. Työ on aloitettu vuonna 2013 Työ on edennyt hitaasti johtuen ajan puutteesta. Rekisteri kunnan kaduista 2014 Rekisteri laaditaan kaikista kaduista. Rekisterin tulee sis. rakennusvuosi, maapohjan omistussuhde, kadunpitopäätöksen pvm, asemakaava, pinnan koostumus, liikennemerkit, liittymät, pituus ja leveys, kartta, korjaustarve ja aikataulu jne. Työkalu. Työ on aloitettu vuonna 2013. Työ on edennyt hitaasti johtuen ajan puutteesta. TUNNUSLUVUT Suoritukset Henkilöstö Yksikön päällikkö Asiantuntija Toimistosihteeri Työnjohtaja Huoltomiehet TP12 TP13 TA14 TP14 1 1 2,25 1 7,6 1 1,5 2,25 1 7,6 1 2 2 1 8 1 2 2 1 8 168 YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Yhdyskuntatekniikka Vastuuhenkilö: Infrapäällikkö YHDYSKUNTATEKNIIKKAYKSIKKÖ TOIMINTATUOTOT Valmistus omaan käyttöön BS 2012 BS 2013 BG 2014 ÄND BG 2014 BS 2014 TP 2012 TP 2013 TA 2014 MUU TA 2014 TP 2014 579 473 656 635 721 440 721 440 664 486 26 307 44 652 Henkilöstökulut -527 780 -612 448 -668 100 -668 100 -648 037 76 653 Palvelujen ostot -391 435 -492 993 -390 540 -390 540 -421 061 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -286 954 -280 382 -348 500 -348 500 -279 527 Avustukset -143 303 -146 395 -158 000 -158 000 -144 573 Muut toimintakulut -36 535 -32 464 -46 829 -46 829 -29 667 TOIMINTAKULUT -1 386 007 -1 564 680 -1 611 969 -1 611 969 -1 522 866 TOIMINTAKATE -780 227 -863 392 -890 529 -890 529 -781 727 POIKKEAMAT TA14 – TP14: Suurimmat yksittäiset poikkeamat talousarvion ja tilinpäätöksen välillä: Korvaus Kalkholmenille rakennetuista aitoista Suhteellisen suuri osa henkilöstökuluista tiliöitiin investoinneille Sähkö kustannukset Avustuksia ei jaettu uusille vesiosuuskunnille Mittavat asfaltin paikkaukset Lumenauraus noin +18 500 € noin + 76 000 € noin + 23 000 € + 15 000 € noin – 25 000 € noin + 30 000 € Toimintakatteen alitus yhteensä kertapoisto on tehty johtuen valmistumattomista investoinneista joiden sunnittelukustannukset on tiliöity noin 110 000 € Suurempi 65 686,46 € 169 YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Kaavoitusyksikkö Vastuuhenkilö: Tekninen johtaja TOIMINTA Kaavoitusyksikkö hoitaa kunnan maapolitiikan valmistelun. Ensisijaisesti kyse on osayleiskaavoituksesta ja asemakaavoituksesta sekä poikkeamispäätösten ja suunnittelutarveratkaisujen valmistelusta. Yksikkö hoitaa myös kunnallisen päätöksenteon valmistelun koskien maanomistajien tekemiä ranta-asemakaavoja. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET 2014–2016 Muuttunut tilanne kunnassa FNsteel Oy Ab:n konkurssin jälkeen on tuonut uutta ylimääräistä painetta maapolitiikkaan. Samoin kunnan päätökset, hallinnon yhteenkuuluvuuden luomisesta valtiollisten viranomaisten kanssa, ovat avanneet kaavoitustilannetta Taalintehtaalla. Taalintehdas on nyt fokuksessa. Taalintehtaan sataman asemakaava on priorisoitu priorisointiryhmään yksi. Ensimmäisessä priorisoinnissa on myös Kemiön keskustan osayleiskaava, joka viedään kunnanvaltuustoon päätöstä varten vuoden 2014 aikana. Muita tärkeitä kaavoja ovat Kasnäsin asemakaava ja Brinkkullan asemakaava. Kaavoitustilanne Suomessa ja Kemiönsaarella muuttuivat huomattavasti valtion toimenpiteiden uusiutuvan energian tuotannon edistämistoimenpiteiden myötä. Tuulivoima on vuodesta 2011 leimannut kaavoitusta Kemiönsaaren kunnassa. Tällä hetkellä työn alla on viisi tuulivoimayleiskaavaa ja lisäksi yksi asemakaava, joka sisältää tuulivoimaa. Tuulivoiman yleiskaavoituksen yhteydessä meneillään on osalle tuulivoimapuistoille samanaikaisesti ympäristövaikutusten arviointiprosessi, joka edesauttaa kaavoitusta, mutta joka on henkilöresursseja vaativa. Kaavoituksesta ja tasavälein vanhojen kaavojen päivityksestä tulee koko ajan yhä enemmän välttämättömyys yhteiskuntarakentamisessa. Asukkaat asettavat vaatimuksia kaavoitukseen, kamppailu asukkaista vaatii aktiivista kaavoitusta ja valtion viranomaiset vaativat yleensä kaavoitusta jopa aivan pienille maankäyttöhankkeille. TALOUSSUUNNITELMA 2014–2016 Kemiön keskustan osayleiskaava ja Taalintehtaan yleiskaava saatetaan valmiiksi taloussuunnitelmakauden ensimmäisenä vuonna, kuten myös Lammalan asemakaava. Tarkoituksena on myös reippaasti saattaa päätökseen Taalintehtaan sataman ja Brinkkullan asemakaavat. Dragsfjärdin itäisen saariston rantaosayleiskaavan päivitys ja Kasnäsin asemakaava tulee olla valmiita viimeistään vuoden 2015 aikana. SITOVAT TAVOITTEET 2014 Tavoite Kemiön keskustan osayleiskaava Taalintehtaan sataman asemakaava Tavoitetaso/seuranta Kaava viedään valtuuston hyväksyttäväksi Seuranta 31.12.2014 Tavoite saavutettiin. Osayleiskaava on saanut lainvoiman. Kaava asetetaan nähtäväksi luonnoksena ja ehdotuksena Seuranta 31.12.2014 Tavoite saavutettiin osittain. Kaava on ollut nähtävänä luonnoksena ja on nähtävänä ehdotuksena vuoden 2015 alussa. 170 YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Kaavoitusyksikkö Vastuuhenkilö: Tekninen johtaja Lammalan asemakaava Kaava viedään valtuuston hyväksyttäväksi Seuranta 31.12.2014 Tavoite saavutettu, kaava on saanut lainvoiman. Kasnäsin asemakaava Kaava asetetaan nähtäväksi luonnoksena Seuranta 31.12.2014 Tavoitetta ei saavutettu. aaanomistajien osallistumishalukkuus on viivästyttänyt kaavoitusta. Dragsfjärdin itäisen saariston rantaosayleiskaava Asetetaan nähtäväksi ehdotusvaiheessa Seuranta 31.12.2014 Tavoitetta ei saavutettu. Kyseessä on erittäin iso kaava ja palautteen käsittely vie aikaa kaavan oltua nähtävillä luonnoksena (83 mielipidettä, 6 lausuntoa). Samanaikaisesti ja rinnakkain osa alueesta, Örö, on edennyt toisena rantaosayleiskaavana luonnosvaiheeseen, ja luonnos on ollut nähtävänä. .rinkkullan asemakaava Kaavaluonnostyö aloitetaan Seuranta 31.12.2014 Kaavoitustyö aloitettu vuoden 2015 alussa. On ollut riippuvainen siitä, että osayleiskaava saa lainvoiman. Kemiön keskustan asemakaava Kaavoituspäätös ja kaavaluonnostyö aloitetaan Seuranta 31.12.2014 Tavoite on toisaalta saavutettu, toisaalta ei. Tavoitteena ollutta Kemiön keskustan ja Kemiön läntisen keskustan kaavan päivitystä ei ole aloitettu. Sen sijaan pientä keskustan osaa koskeva asemakaava, nk. vähittäiskauppakaava, on edennyt ehdotusvaiheeseen. Tuulivoimayleiskaavat Useimmat asetetaan nähtäväksi ehdotuksena Seuranta 31.12.2014 Valtuusto on hyväksynyt Nordanå-Lövbölen. Valtuusto palautti Grösbölen, joka on nyt uudelleen valmisteltavana teknisellä lautakunnalla. Kasnäsin tuulivoimakaava on lopetettu, muut eivät ole edenneet. 171 YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Kaavoitusyksikkö Vastuuhenkilö: Tekninen johtaja TUNNUSLUVUT Suoritukset TP 12 TP 13 TA 14 TP 14 Loppuun saatetut yleiskaavat tai päivitykset 0 1 1 1 Loppuun saatetut pienet yleiskaavojen päivitykset 4 2 4 4 Loppuun saatetut asemakaavat tai muutokset 0 1 1 1 Loppuun saatetut ranta-asemakaavat 5 2 8 2 47 29 35 25 TP 12 TP 13 TA 14 TP 14 0,8 0,8 0 0,8 1 0,8 0 0,8 1,6 0,4 2,2 0,6 1,4 Poikkeusluvat tai suunnittelutarveratkaisut HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä Kaavoitusarkkitehti Kaavoittaja Kaavoituskoordinaattori Toimistosihteeri Yhteensä 0,35 0,25 1,4 KAAVOITUSYKSIKKÖ TOIMINTATUOTOT BS 2012 BS 2013 BG 2014 ÄND BG 2014 BS 2014 TP 2012 TP 2013 TA 2014 MUU TA 2014 TP 2014 81 834 99 717 59 460 59 460 144 233 Henkilöstökulut -66 749 -78 127 -128 425 -128 425 -68 440 Palvelujen ostot -221 371 -319 790 -156 470 -156 470 -328 407 -6 872 -2 989 -800 -800 -249 Muut toimintakulut -3 081 -732 -700 -700 -235 TOIMINTAKULUT -298 073 -401 638 -286 395 -286 395 -397 331 TOIMINTAKATE -216 239 -301 921 -226 935 -226 935 -253 098 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset 172 YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Kaavoitusyksikkö Vastuuhenkilö: Tekninen johtaja POIKKEAMAT TA14–TP14: Lisääntyneet tulot kaavoituksesta, mikä johtuu lähinnä tuulivoimakaavoituksesta, mutta myös yksityistä kiinnostusta herättävistä asemakaavoista on saatu merkittävät tulot. Tuulivoimakaavojen tulot ovat ylittäneet talousarvion n. 11 000 € Asemakaavojen tulot ovat ylittäneet talousarvion n. 65 000 € Yleiskaavoituksen kustannukset ovat ylittäneet talousarvion n. 20 000 € Asemakaavoituksen kustannukset ovat ylittäneet talousarvion n. 69 000 € YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Osa kaavoista on nyt saatu päätökseen; Taalintehtaan osayleiskaava vuonna 2013 ja Kemiön keskustan osayleiskaava vuonna 2014. Tämä merkitsee sitä, että kaksi isoa ja erittäin suuritöistä kaavaa on saatu valmiiksi, ja samalla ne antavat edellytykset edetä kummankin alueen asemakaavoituksessa. Esimerkkeinä mainittakoon Taalintehtaan sataman, Brinkkullan ja Kemiön keskustan asemakaavat. Myös Valsverksholmenin asemakaava tulee päivittää. Lisäksi huomiota kiinnitetään nyt erityisesti Dragsfjärdin itäisen saariston rantaosayleiskaavaan ja Örön osayleiskaavaan. Asemakaavoista Kasnäs nousee priorisointijärjestyksessä sitä mukaa kun muut etenevät. Vuoden 2015 alussa osastolle saatiin palkattua kaavoittaja, joten tulevaisuus näyttää henkilöstöresurssien osalta valoisammalta kuin moneen vuoteen. 173 17 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 17.1 Käyttötalouden toteutuminen 2014 2014 Talousarvio Talousarviomuutos 2014 2014 Muutettu TA Tilinpäätös Poikkeama % € HALLINTO-OSASTO 467 525 436 017 31 508 93,26 % TOIMINTAMENOT -2 135 299 -1 996 060 -139 239 93,48 % TOIMINTAKATE -1 667 774 -1 560 043 -107 731 93,54 % -64 270 -40 342 -23 928 62,77 % -1 732 044 -1 600 385 -131 659 92,40 % TOIMINTATULOT SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO TILIKAUDEN TULOS HALLINTOYKSIKKÖ 14 300 32 420 -18 120 226,71 % TOIMINTAMENOT -829 837 -786 452 -43 385 94,77 % TOIMINTAKATE -815 537 -754 033 -61 504 92,46 % -46 170 -15 448 -30 722 33,46 % -861 707 -769 481 -92 226 89,30 % TOIMINTATULOT SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO TILIKAUDEN TULOS HENKILÖSTÖYKSIKKÖ 60 900 70 977 -10 077 116,55 % TOIMINTAMENOT -366 841 -366 518 -323 99,91 % TOIMINTAKATE -305 941 -295 541 -10 400 96,60 % 0 0 -305 941 -295 541 -10 400 96,60 % TOIMINTATULOT SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO TILIKAUDEN TULOS TALOUSYKSIKKÖ TOIMINTATULOT 3 500 9 007 -5 507 257,34 % TOIMINTAMENOT -548 756 -519 563 -29 193 94,68 % TOIMINTAKATE -545 256 -510 556 -34 700 93,64 % -700 -2 974 2 274 424,82 % -545 956 -513 530 -32 426 94,06 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO TILIKAUDEN TULOS IKT-YKSIKKÖ TOIMINTATULOT 388 825 323 613 65 212 83,23 % TOIMINTAMENOT -389 865 -323 527 -66 338 82,98 % TOIMINTAKATE -1 040 86 -1 126 -8,28 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO -17 400 -21 920 4 520 125,98 % TILIKAUDEN TULOS -18 440 -21 834 3 394 118,41 % 174 2014 Talousarvio Talousarviomuutos 2014 2014 Muutettu TA Tilinpäätös Poikkeama € % KEHITYSOSASTO TOIMINTATULOT 263 101 322 734 -59 633 122,67 % TOIMINTAMENOT -1 073 774 -1 092 380 18 606 101,73 % TOIMINTAKATE -810 673 -769 646 -41 027 94,94 % -5 647 5 647 -100,00 % -775 293 -35 380 96,92 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT TILIKAUDEN TULOS -810 673 KEHISTYSOSASTON HALLINTO TOIMINTATULOT 840 910 -70 108,33 % TOIMINTAMENOT -171 609 -189 914 18 305 110,67 % TOIMINTAKATE -170 769 -189 004 18 235 110,68 % -2 700 -5 647 2 947 -100,00 % -173 469 -194 651 21 182 112,21 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO TILIKAUDEN TULOS SAARISTO TOIMINTATULOT 0 0 TOIMINTAMENOT -12 690 -9 124 -3 566 71,90 % TOIMINTAKATE -12 690 -9 124 -3 566 71,90 % 0 0 -12 690 -9 124 -3 566 71,90 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO TILIKAUDEN TULOS MATKAILU TOIMINTATULOT 4 980 26 795 -21 815 538,05 % TOIMINTAMENOT -230 006 -251 079 21 073 109,16 % TOIMINTAKATE -225 026 -224 284 -742 99,67 % -10 450 -10 445 -235 476 -224 284 -11 192 95,25 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO TILIKAUDEN TULOS MAASEUTU 0 1 878 -1 878 -100,00 % TOIMINTAMENOT -70 800 -59 254 -11 546 83,69 % TOIMINTAKATE -70 800 -57 376 -13 424 81,04 % 0 0 -70 800 -57 376 -13 424 81,04 % TOIMINTATULOT SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO TILIKAUDEN TULOS MARKKINOINTI TOIMINTATULOT 280 220 60 -100,00 % TOIMINTAMENOT -128 934 -137 256 8 322 106,45 % TOIMINTAKATE -128 654 -137 036 8 382 106,51 % 0 0 -128 654 -137 036 8 382 106,51 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO TILIKAUDEN TULOS ELINKEINOELÄMÄ 74 560 66 074 8 486 88,62 % TOIMINTAMENOT -151 070 -102 640 -48 430 67,94 % TOIMINTAKATE -76 510 -36 566 -39 944 47,79 % 0 0 0 -100,00 % -76 510 -36 566 -39 944 47,79 % TOIMINTATULOT SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO TILIKAUDEN TULOS PROJEKTITOIMINTA TOIMINTATULOT 182 441 226 856 -44 415 124,34 % TOIMINTAMENOT -308 665 -343 114 34 449 111,16 % TOIMINTAKATE -126 224 -116 258 -9 966 92,10 % 0 0 -126 224 -116 258 -9 966 92,10 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO TILIKAUDEN TULOS 175 2014 Talousarvio Talousarviomuutos 2014 2014 Muutettu TA Tilinpäätös Poikkeama € % SIVISTYSOSASTO TOIMINTATULOT 801 870 1 058 104 -256 234 131,95 % TOIMINTAMENOT -14 344 826 -14 099 738 -245 088 98,29 % TOIMINTAKATE -13 542 956 -13 041 634 -501 322 96,30 % -133 670 -130 700 -2 970 97,78 % -13 676 626 -13 172 335 -504 291 96,31 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO TILIKAUDEN TULOS SIVISTYSOSASTON HALLINTO TOIMINTATULOT 560 4 718 -4 158 842,41 % TOIMINTAMENOT -222 908 -174 529 -48 379 78,30 % TOIMINTAKATE -222 348 -169 812 -52 536 76,37 % -62 190 -53 044 -9 146 85,29 % -284 538 -222 856 -61 682 78,32 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO TILIKAUDEN TULOS LASTENHUOLTOYKSIKKÖ TOIMINTATULOT 418 080 366 152 51 928 87,58 % TOIMINTAMENOT -2 929 308 -2 773 771 -155 537 94,69 % TOIMINTAKATE -2 511 228 -2 407 619 -103 609 95,87 % 0 0 -2 511 228 -2 407 619 -103 609 95,87 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO TILIKAUDEN TULOS OPETUSYKSIKKÖ TOIMINTATULOT 173 740 432 467 -258 727 248,92 % TOIMINTAMENOT -9 112 520 -9 049 046 -63 474 99,30 % TOIMINTAKATE -8 938 780 -8 616 580 -322 200 96,40 % -50 -2 457 2 407 4914,00 % -8 938 830 -8 619 037 -319 793 96,42 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO TILIKAUDEN TULOS AIKUISOPISTO 56 560 56 211 349 99,38 % TOIMINTAMENOT -358 348 -356 349 -1 999 99,44 % TOIMINTAKATE -301 788 -300 137 -1 651 99,45 % 0 0 0 -301 788 -300 137 -1 651 99,45 % TOIMINTATULOT SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO TILIKAUDEN TULOS KIRJASOTYKSIKKÖ TOIMINTATULOT 15 300 36 626 -21 326 239,39 % TOIMINTAMENOT -648 081 -634 186 -13 895 97,86 % TOIMINTAKATE -632 781 -597 560 -35 221 94,43 % -26 670 -30 438 3 768 -100,00 % -659 451 -627 998 -31 453 95,23 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO TILIKAUDEN TULOS VAPAA-AJAN YKSIKKÖ TOIMINTATULOT 124 350 134 347 -9 997 108,04 % TOIMINTAMENOT -772 450 -798 494 26 044 103,37 % TOIMINTAKATE -648 100 -664 148 16 048 102,48 % -40 670 -40 671 1 100,00 % -688 770 -704 818 16 048 102,33 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO TILIKAUDEN TULOS KULTTUURIYKSIKKÖ TOIMINTATULOT 13 280 27 583 -14 303 207,70 % TOIMINTAMENOT -301 211 -313 363 12 152 104,03 % TOIMINTAKATE -287 931 -285 779 -2 152 99,25 % -4 090 -4 090 0 -100,00 % -292 021 -289 870 -2 151 99,26 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO TILIKAUDEN TULOS 176 2014 Talousarvio Talousarviomuutos 2014 2014 Muutettu TA Tilinpäätös Poikkeama % € PERUSPALVELUOSASTO 2 960 342 3 389 461 -429 119 114,50 % TOIMINTAMENOT -27 550 575 -350 000 -27 900 575 -28 526 779 626 204 102,24 % TOIMINTAKATE -24 590 233 -350 000 -24 940 233 -25 137 318 197 085 100,79 % -231 320 0 -231 320 -155 377 -75 943 67,17 % -24 821 553 -350 000 -25 171 553 -25 292 695 121 142 100,48 % TOIMINTATULOT SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO TILIKAUDEN TULOS 2 960 342 PERUSPALVELU HALLINTO 1 700 57 282 -57 282 3369,51 % TOIMINTAMENOT -339 493 -364 001 364 001 107,22 % TOIMINTAKATE -337 793 -306 720 306 720 90,80 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO -115 120 -27 768 27 768 24,12 % TILIKAUDEN TULOS -452 913 -334 488 334 488 73,85 % TOIMINTATULOT SOSIAALIYKSIKKÖ 331 243 -331 243 169,23 % TOIMINTAMENOT -3 880 619 -350 000 -4 230 619 -4 545 212 314 593 107,44 % TOIMINTAKATE -3 684 879 -350 000 -4 034 879 -4 213 969 179 090 104,44 % 0 0 0 0 0 0,00 % -3 684 879 -350 000 -4 034 879 -4 213 969 179 090 104,44 % TOIMINTATULOT SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO TILIKAUDEN TULOS 195 740 VANHUSTENHUOLTOYKSIKKÖ TOIMINTATULOT 1 929 100 2 108 462 -2 108 462 109,30 % TOIMINTAMENOT -7 908 337 -7 726 057 7 726 057 97,70 % TOIMINTAKATE -5 979 237 -5 617 595 5 617 595 93,95 % -23 940 -22 552 22 552 94,20 % -6 003 177 -5 640 147 5 640 147 93,95 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO TILIKAUDEN TULOS TERVEYDENHUOLTOYKSIKKÖ 833 802 892 474 -892 474 107,04 % TOIMINTAMENOT -7 260 226 -6 774 967 6 774 967 93,32 % TOIMINTAKATE -6 426 424 -5 882 493 5 882 493 91,54 % -92 260 -105 057 105 057 113,87 % -6 518 684 -5 987 550 5 987 550 91,85 % TOIMINTATULOT SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO TILIKAUDEN TULOS ERIKOISSAIRAANHOITO 0 0 0 0,00 % TOIMINTAMENOT -8 161 900 -9 116 541 9 116 541 111,70 % TOIMINTAKATE -8 161 900 -9 116 541 9 116 541 111,70 % 0 0 0 0,00 % -8 161 900 -9 116 541 9 116 541 111,70 % TOIMINTATULOT SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO TILIKAUDEN TULOS 177 2014 Talousarvio Talousarviomuutos 2014 2014 Muutettu TA Tilinpäätös Poikkeama € % YMPÄRISTÖ JA TEKNIIKKA OSASTO 10 577 604 0 0 9 772 588 805 016 92,39 % 0 0 0 86 360 -86 360 -100,00 % TOIMINTAMENOT -10 489 891 0 0 -9 699 710 -790 181 92,47 % TOIMINTAKATE 87 713 0 0 159 239 -71 526 181,55 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO -2 257 590 0 0 -2 214 804 -42 786 98,10 % TILIKAUDEN TULOS -2 169 877 0 0 -2 055 565 -114 312 94,73 % TOIMINTATULOT VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN YMPÄRISTÖ JA TEKNIIKKA HALLINTO TOIMINTATULOT 375 560 0 0 392 026 -16 466 104,38 % TOIMINTAMENOT -1 102 426 0 0 -1 059 292 -43 134 96,09 % TOIMINTAKATE -726 866 0 0 -667 266 -59 600 91,80 % -25 690 0 0 -33 523 7 833 130,49 % -752 556 0 0 -700 788 -51 768 93,12 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO TILIKAUDEN TULOS VALVONTAYKSIKKÖ TOIMINTATULOT 203 960 179 714 24 246 88,11 % TOIMINTAMENOT -426 980 -401 030 -25 950 93,92 % TOIMINTAKATE -223 020 -221 316 -1 704 99,24 % -750 -749 -2 -100,00 % -223 770 -222 064 -1 706 99,24 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO TILIKAUDEN TULOS KIINTEISTÖYKSIKKÖ TOIMINTATULOT VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 7 008 934 0 6 404 118 604 816 91,37 % 0 0 9 708 -9 708 -100,00 % 90,23 % TOIMINTAMENOT -5 736 091 0 0 -5 175 905 -560 186 TOIMINTAKATE 1 272 843 0 0 1 237 921 34 922 97,26 % 0 -1 130 584 -106 816 91,37 % 0 107 337 -71 894 302,85 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO TILIKAUDEN TULOS -1 237 400 35 443 0 YHDYSKUNTATEKNIIKKA TOIMINTATULOT 721 440 664 486 56 954 92,11 % 0 76 653 -76 653 -100,00 % TOIMINTAMENOT -1 611 969 -1 522 866 -89 103 94,47 % TOIMINTAKATE -890 529 -781 727 -108 802 87,78 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO -288 750 -352 286 63 536 122,00 % -1 179 279 -1 134 013 -45 266 96,16 % VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN TILIKAUDEN TULOS KAAVOITUSYKSIKKÖ TOIMINTATULOT 59 460 144 233 -84 773 242,57 % TOIMINTAMENOT -286 395 -397 331 110 936 138,74 % TOIMINTAKATE -226 935 -253 098 26 163 111,53 % 0 0 0 0,00 % -226 935 -253 098 26 163 111,53 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO TILIKAUDEN TULOS KEMIÖNSAAREN VESI TOIMINTATULOT 2 208 250 1 988 010 220 240 90,03 % TOIMINTAMENOT -1 326 030 -1 143 286 -182 744 86,22 % TOIMINTAKATE 882 220 844 724 37 496 95,75 % -705 000 -697 662 -7 338 98,96 % 177 220 147 061 30 159 82,98 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO TILIKAUDEN TULOS KEMIÖNSAAREN KUNTA TOIMINTATULOT 15 070 442 0 15 070 442 14 978 903 91 539 99,39 % 0 0 0 86 360 -86 360 -100,00 % TOIMINTAMENOT -55 594 365 -350 000 -55 944 365 -55 414 666 -529 699 99,05 % TOIMINTAKATE -40 523 923 -350 000 -40 873 923 -40 349 403 -524 520 98,72 % -2 700 000 0 -2 700 000 -2 557 314 -142 686 94,72 % -43 223 923 -350 000 -43 573 923 -42 906 717 -654 056 98,47 % VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO TILIKAUDEN TULOS 178 17.2 Tuloslaskelmaosan toteutuminen 2014 TULOSLASKELMA Kemiönsaaren vesiliikelaitos mukaan lukien 2014 TalousarvioUlkoinen / sisäinen Talousarvio 2014 2014 muutokset Muutettu TA Tilinpäätös Poikkeama % TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 7 061 396 0 7 061 396 6 921 794,93 -139 601,07 98,02 % Maksutuotot 2 596 400 0 2 596 400 2 679 386,25 82 986,25 103,20 % Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT 754 736 0 754 736 1 082 288,81 327 552,81 143,40 % 3 856 010 0 3 856 010 3 518 172,31 -337 837,69 91,24 % 801 900 0 801 900 777 260,75 -24 639,25 96,93 % 15 070 442 0 15 070 442 14 978 903,05 -91 538,95 99,39 % 86 360,42 86 360,42 -100,00 % VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut 25 245 032 25 000 25 270 032 24 060 384,48 -1 209 647,52 95,21 % Palvelujen ostot 21 044 944 245 000 21 289 944 22 378 824,72 1 088 880,72 105,11 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 3 622 496 0 3 622 496 3 333 121,03 -289 374,97 92,01 % Avustukset 1 561 014 80 000 1 641 014 1 758 187,39 117 173,39 107,14 % Vuokrakulut 3 978 829 0 3 978 829 3 631 861,05 -346 967,95 91,28 % Muut toimintakulut 142 050 0 142 050 252 287,78 110 237,78 177,60 % TOIMINTAKULUT 55 594 365 350 000 55 944 365 55 414 666,45 -529 698,55 99,05 % -40 523 923 -350 000 -40 873 923 -40 349 402,98 524 520,02 98,72 % 17 000 000 350 000 17 350 000 18 009 536,21 659 536,21 103,80 % 680 000 0 680 000 746 504,51 66 504,51 109,78 % Kiinteistövero 2 700 000 210 000 2 910 000 2 911 094,45 1 094,45 100,04 % VEROTULOT 20 380 000 560 000 20 940 000 21 667 135,17 727 135,17 103,47 % VALTIONOSUUDET 22 100 000 0 22 100 000 22 372 187,00 272 187,00 101,23 % TOIMINTAKATE VEROTULOT Kunnallisvero Yhteisövero RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Korkotuotot 35 000 0 35 000 39 633,27 4 633,27 -100,00 % Muut rahoitustuotot 59 033 0 59 033 57 462,59 -1 570,41 97,34 % 475 000 0 475 000 321 315,46 -153 684,54 67,65 % 19 033 0 19 033 33 824,77 14 791,77 177,72 % -400 000 0 -400 000 -258 044,37 141 955,63 64,51 % 1 556 077 210 000 1 766 077 3 431 874,82 1 665 797,82 194,32 % POISTOT JA ARVONALENT -2 700 000 0 -2 700 000 -1 143 923 210 000 -933 923 POISTOERON LISÄYS(-) VÄHEN 170 000 0 170 000 TILIKAUDEN YLIJÄÄMA (A -973 923 210 000 -763 923 Korkokulut Muut rahoituskulut RAHOITUSTUOTOT JA -KU VUOSIKATE TILIKAUDEN TULOS -2 557 314,30 142 685,70 94,72 % 874 560,52 1 808 483,52 -93,64 % 165 454,05 -4 545,95 97,33 % 1 040 014,57 1 803 937,57 -136,14 % 179 Verotulojen erittely Talousarvio Alkuperäinen Talousarvio muutosten talousarvio muutokset jälkeen Toteutuma Poikkeama 17 000 000 350 000 17 350 000 18 009 536 659 536 680 000 746 505 66 505 Verotulot Kunnan tulovero Osuus yhteisöveron tuotosta 680 000 2 700 000 210 000 2 910 000 2 911 094 1 094 20 380 000 560 000 20 940 000 21 667 135 727 135 Kiinteistövero Muut verotulot Verotulot yhteensä Vuosi Tuloveroprosentti Verotettava tulo, € Muutos % 2009 19 % 95 264 509 -2,3 % 2010 19,75 % 96 292 758 1,1 % 2011 19,75 % 98 251 186 2,0 % 2012 19,75 % 102 037 221 3,9 % 2013 19,75 % 100 877 367 -1,1 % 2014 19,75 % Vuosi Kiinteistövero-% Yleinen Vakituinen asuinrakennus 2009 1% 0,22 % 2010 1,1 % 0,32 % 2011 1,1 % 0,32 % 2012 1,1 % 0,32 % 2013 1,1 % 0,32 % 2014 1,1 % 0,32 % Valtionosuuksien erittely Talousarvio Alkuperäinen Valtionosuudet talousarvio Talousarvio muutokset muutosten jälkeen Toteutuma Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (ml. tasaukset) 23 389 375 Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet -1 017 188 Poikkeama Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus Valtionosuudet yhteensä 22 100 000 0 22 100 000 22 372 187 272 187 180 17.3 Investointien toteutuminen 2014 Hallinto-osasto 1. ATK-varusteet ja ohjelmat Hallinto-osaston tietokoneet, oheislaitteet ja ohjelmat Investointi 2014: 7 500 € Kustannusarvio ja Alkuperäinen sen muutokset Ed. vuosien käyttö Menot -7 500,00 0,00 Talousarvio talousarvio 2014 TA-muutokset -7 500 0 Kustannusarviosta muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama käytetty 31.12.2014 -7 500 -10 463,60 2 963,60 -10 463,60 Tulot 0,00 Nettomeno -7 500,00 0,00 -7 500 0 -7 500 -10 463,60 2 963,60 -10 463,60 Analyysi: Vuoden aikana jouduimme vaihtamaan arvioitua enemmän Win XP -käyttöjärjestelmällä varustettuja koneita Win 7:ää 2. IKT-varusteet ja ohjelmat Palvelinjärjestelmä, varajärjestelmä ja tietoverkko Investointi 2014: 45 000 € Kustannusarvio ja Alkuperäinen sen muutokset Ed. vuosien käyttö Menot -45 000,00 Tulot Nettomeno -45 000,00 0,00 0,00 -45 000 -45 000 Kustannusarviosta Talousarvio talousarvio 2014 TA-muutokset 0 0 muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama käytetty 31.12.2014 -45 000 -41 615,35 -3 384,65 -41 615,35 -41 615,35 0,00 -3 384,65 -41 615,35 -45 000 Analyysi: Olemme uusineet palvelimia, päivittäneet verkkolaitteita sekä lisänneet akkuvarmennettujen UPSjärjestelmien käyttöä verkossa. Kehitysosasto 1. ATK-varusteet ja ohjelmat Kehitysosaston tietokoneet, oheislaitteet ja ohjelmat Investointi 2014: 7 500 € Kustannusarvio ja Alkuperäinen sen muutokset Ed. vuosien käyttö Menot -7 500,00 0,00 Talousarvio talousarvio 2014 TA-muutokset -7 500 0 Kustannusarviosta muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama käytetty 31.12.2014 -7 500 0,00 -7 500,00 0,00 Tulot 0,00 Nettomeno -7 500,00 0,00 -7 500 0 -7 500 0,00 -7 500,00 0,00 Analyysi: Pieniä hankintoja on tehty käyttövaroin vuoden aikana. Sivistysosasto 1. IT-varustus ja ohjelmalisenssit Sivistysosaston tavoitteena on olla edelläkävijänä informaatio- ja kommunikaatioteknologian käytössä opetuksessa. Tavoite vaatii panostamista tietokoneisiin, varusteisiin, ohjelmiin ja opettajien jatkokoulutukseen. Tästä syystä sivistysosasto pyrkii uusimaan ja täydentämään koulujen ITvarustetasoa. Ensi vuonna panostetaan opettajien tietokoneisiin. Ohjelmalisenssit vaativat myös taloudellisia resursseja. Ylioppilaskirjoituksia sähköistetään asteittain alkaen syksystä 2016. Osa budjetoiduista varoista varataan siksi tulevien ylioppilaiden IT-varustukseen. 181 Koulut ja opettajat Lukion oppilaat Sivistysosaston muut yksiköt 65 000 € 15 000 € 25 000 € Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Menot -90 000,00 0,00 Alkuperäinen Talousarvio talousarvio 2014 TA-muutokset muutosten jälkeen -90 000 0 -90 000 Kustannusarviosta Toteutuma Poikkeama käytetty 31.12.2014 -92 983,14 2 983,14 -92 983,14 Tulot Nettomeno 0,00 -90 000,00 0,00 -90 000 0 -90 000 Alkuperäinen Talousarvio sen muutokset Ed. vuosien käyttö talousarvio 2014 TA-muutokset muutosten jälkeen -92 983,14 2 983,14 -92 983,14 Toteutuma Poikkeama käytetty 31.12.2014 -12 016,64 -2 983,36 -12 016,64 0,00 0,00 0,00 -12 016,64 -2 983,36 -12 016,64 Lukion oppilaat Kustannusarvio ja Menot -15 000,00 0,00 -15 000 0 -15 000 Tulot Nettomeno -15 000,00 0,00 -15 000 0 -15 000 Kustannusarviosta Analyysi: Sivistysosasto hankki 75 tietokonetta opettajille vuonna 2014. Kaikkien koulujen langatonta verkkoa parannettiin ja kouluverkon palvelimet päivitettiin. Koulujen laitteiston lisäksi myös sivistysosaston hallinnollisia tehtäviä hoitaville työntekijöille hankittiin uusia tietokoneita. Lukion kaikille uusille oppilaille hankittiin suunnitelmien mukaisesti uudet oppilastietokoneet, varsinaisiin sähköisesti toteutettaviin ylioppilaskirjoituksiin ei hankittu laitteistoa vuonna 2014. Peruspalveluosasto Vanhustenhuolto ja terveydenhuoltoyksikkö 1. IT-laitteisto ja ohjelmat Tietokoneet, näytöt ja tulostimet peruspalveluosaston eri toimintayksikköihin. Investointi 2014: 25 000 € 2. IT-laitteisto ja ohjelmat Valmistelut ja hankinnat ennen eArkistopalvelujen käyttöönottoa. Ohjelmistopäivityksiä ja –hankintoja parantamaan hoitotyön työ- ja päätösprosesseja. Investointi 2014: 120 000 € Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Menot -145 000,00 0,00 Alkuperäinen Talousarvio talousarvio 2014 TA-muutokset muutosten jälkeen -145 000 0 -145 000 Kustannusarviosta Toteutuma Poikkeama käytetty 31.12.2014 -81 703,75 -63 296,25 -81 703,75 Tulot Nettomeno 0,00 -145 000,00 0,00 -145 000 0 -145 000 -81 703,75 -63 296,25 -81 703,75 Erittely (1 ja 2): Tietokoneita ja muuta laitteistoa ostettiin melkein 5 000 eurolla budjetoitua enemmän, mutta mm. ohjelmistoihin vartut määrärahat alitettiin noin 170 000 eurolla. Hankituista laitteistoista voidaan mainita Hannakotiin hankitut tietokoneet, Hannakodissa otettiin vuoden aikana käyttöön sähköinen hoitotyön kirjaaminen. Muut hankinnat olivat pääasiassa käytössä olleiden tietokoneiden, näyttöjen ja näppäimistöjen uusimista. Abilita –potilastietojärjestelmä päivitettin Hannakodin Hoitokertomuksella, jonka käyttöönotto maksoi vajaat 10 000 euroa. eArkisto –hankkeen kustannukset nousivat noin 42 000 euroon, mikä vastaan noin puolta hankkeelle varatusta summasta. Alituksen syynä on eArkiston käyttöönoton siirtyminen vuoden 2014 syksystä keväälle 2015. Loput säästöistä johtuu tiettyjen käyttöönottoprojektien jäädyttämisestä kunnes potilastietojärjestelmän eArkistotoiminnot otetaan käyttöön. 3. Vanhustenhuollon yksikkö, hoitoinventaarit Hoitoinventaarit, mm. Potilassängyt ja pyörätuolit. Investointi 2014: 20 000 € 182 Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Menot -20 000,00 0,00 Alkuperäinen Talousarvio talousarvio 2014 TA-muutokset muutosten jälkeen -20 000 0 -20 000 Kustannusarviosta Toteutuma Poikkeama käytetty 31.12.2014 -16 053,42 -3 946,58 -16 053,42 Tulot Nettomeno 0,00 -20 000,00 0,00 -20 000 0 -20 000 -16 053,42 -3 946,58 -16 053,42 Erittely: Vanhustenhuolto alitti varatun investointimäärärahan vajaalla 4 000 eurolla. Hannakotiin, Almakotiin ja Silverbackeniin ostettiin potilassänkyjä. Hannakotiin ostettiin myös yöpöytiä ja geriatrinen tuoli ja Silverbackeniin vuodepöytiä ja antidecubituspatjoja. 4. Terveydenhuollon yksikkö, hoitoinventaarit Hoitoinventaarit, mm. INR-mittari, autoklaavi, audiometri sekä muuta laitteistoa neuvoloihin, röntgenlaitteisto, potilassänky ja hoitopöytä. Investointi 2014: 169 800 € Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Menot -169 800,00 0,00 Alkuperäinen Talousarvio talousarvio 2014 TA-muutokset muutosten jälkeen -169 800 0 -169 800 Kustannusarviosta Toteutuma Poikkeama käytetty 31.12.2014 -68 303,14 -101 496,86 -68 303,14 Tulot Nettomeno 0,00 -169 800,00 0,00 -169 800 0 -169 800 -68 303,14 -101 496,86 -68 303,14 Erittely: Terveydenhuolto alitti varatun investointimäärärahan puolella tai noin 85 000 eurolla. Alituksen syynä on se, että suunniteltu röntgeninvestointi aloitettiin syksyllä 2014, mutta se päättyy vasta vuonna 2015. 120 000 euron röntgenmäärärahasta käytettiin vajaat 18 000 euroa. Vuoden aikana tehtiin myös joitakin etukäteen suunnittelemattomia hankintoja laitteiden rikkoutumisen vuoksi. Hankittiin mm. kaksi autoklaavia yhden sijaan sekä yksi laboratorioanalysaattori. Avohoitoon ostettiin suunnitellun mukaisesti INR-laitteita ja neuvoloihin audiometri sekä muuta laitteistoa. Hammashuollon 8 000 euron investointimäärärahaa ei käytetty. Vuodeosastoille ei ostettu vuonna 2014 potilassänkyjä, vaan määräraha käytettiin antidecubituspatjan, nostolaitteen ja kaatoklosetin hankkimiseen. 5. Ilmalämpöpumput Ilmalämpöpumppuja peruspalveluosaston eri toimintayksikköihin. Investointi 2014: 9 000 € Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Menot -9 000,00 0,00 Alkuperäinen Talousarvio talousarvio 2014 TA-muutokset muutosten jälkeen -9 000 0 -9 000 Kustannusarviosta Toteutuma Poikkeama käytetty 31.12.2014 -8 808,00 -192,00 -8 808,00 Tulot Nettomeno 0,00 -9 000,00 0,00 -9 000 0 -9 000 -8 808,00 -192,00 -8 808,00 Erittely: Ostettiin yhteensä 6 ilmalämpöpumppua Hannakotiin, Almakotiin, Silverbackeniin ja Taalintehtaan terveysasemalle (lääkärinvastaanotolle, fysioterapiaan, vuodeosastolle) 183 Ympäristö- ja tekniikkaosasto Ympäristö ja tekniikka, hallinto 1. ATK-varusteet ja ohjelmat Korvaavat tietokoneet koko osaston tarpeisiin sekä vuoden aikana tehtävät ohjelmistopäivitykset ja uudet ohjelmat. Investointi 2013: 12 000 € Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Menot -12 000,00 Alkuperäinen Talousarvio talousarvio 2014 TA-muutokset muutosten jälkeen 0,00 -12 000 0 -12 000 Kustannusarviosta Toteutuma Poikkeama käytetty 31.12.2014 -9 544,20 -2 455,80 -9 544,20 Tulot 0,00 Nettomeno -12 000,00 0,00 -12 000 0 -12 000 -9 544,20 -2 455,80 -9 544,20 Analyysi: Budjettivaroja on pääsääntöisesti käytetty kustannusarvion mukaisesti. Tietokonelaitteistoa uusittiin merkittävästi vuonna 2013, mikä heijastuu vuoden 2014 hankintatasoon. Tonttien, kiinteistöjen ja osakeasuntojen myynti Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Menot 0,00 Alkuperäinen Talousarvio talousarvio 2014 TA-muutokset muutosten jälkeen 0,00 0 0 0 Tulot Nettomeno 0,00 0,00 0 0 Kustannusarviosta Toteutuma 0 Poikkeama käytetty 31.12.2014 0,00 0,00 0,00 269 076,97 -269 076,97 269 076,97 -269 076,97 0,00 Analyysi: Käyttöomaisuuden kokonaismyynti 538 615,18 euroa. Arvo taseessa 269 076,97 euroa, myyntivoitto tuloslaskelmassa 274 538,21 euroa, myyntitappio tuloslaskelmassa 5 000 euroa. Tonttimyynti yhteensä 379 115,18 euroa. Arvo taseessa 239 292,88 euroa, myyntivoitto tuloslaskelmassa 144 822,30 euroa, myyntitappio tuloslaskelmassa 5 000 euroa. Brännbodan koulun myynti (tontti ja rakennus) 130 000 euroa. Rakennuksen arvo taseessa 17 948,53 euroa, myyntivoitto tuloslaskelmassa 112 051,47 euroa. Asunto-osakkeen myynti Bostads Ab Kimito Centrum Asunto Oy:stä 29 500 euroa. Arvo taseessa 11 835,56 euroa, myyntivoitto tuloslaskelmassa 17 664,44 euroa. Kiinteistöt 1. Lapsikylä, uuden päiväkodin rakentaminen Kemiöön sekä Amosparkens skolanin korjaus Kemiön uuden päiväkodin rakentaminen aloitetaan vuoden 2014 aikana, vuosien 2013 ja 2014 tehtyjen suunnitelmien mukaan. Päiväkoti rakennetaan yhteen Amosparkens skolanin kanssa, joten projekti käsittää näin ollen myös korjaus- ja muutostöitä koulussa sekä toimenpiteitä koulun vieressä olevalle urheilukentälle. Kokonaisinvestointi 5 350 000 €. Talousarvio 2014: Talousarvio 2015: Talousarvio 2016: 1 630 000 € 2 540 000 € 1 180 000 € 184 Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Menot -4 345 000,00 -45 435,46 Alkuperäinen Talousarvio talousarvio 2014 TA-muutokset muutosten jälkeen -1 630 000 270 000 -1 360 000 Kustqannusarviosta Toteutuma Poikkeama käytetty 31.12.2014 -1 039 484,08 -320 515,92 -1 084 919,54 Tulot Nettomeno 0,00 -4 345 000,00 -45 435,46 -1 630 000 270 000 -1 360 000 -1 039 484,08 -320 515,92 -1 084 919,54 Analyysi: Uusien päiväkotitilojen rakentaminen aloitettiin lokakuussa. Päiväkodin tulee aikataulun mukaan olla valmis marraskuun lopussa 2015 jonka jälkeen koulun korjaus aloitetaan. Koko hanke on suunniteltu valmistuvan kesäkuun loppuun mennessä 2016. 2. Kemiön paloasema Kemiön paloasema sijaitsee vuokratontilla, ja vuokra-aika päättyy maaliskuun lopussa 2015. Pelastuslaitos on lisäksi teettänyt kuntotarkastukset kaikilla Varsinais-Suomen paloasemilla, ja kuntotarkastuksen mukaan paras vaihtoehto Kemiön paloaseman kohdalla on se, että korjaamisen sijaan sen tilalle rakennettaisiin uusi asema. Kokonaisinvestointi 875 000 €. Palosuojelurahastolta on haettavissa avustusta, maksimissaan 250 000 €. Brutto 525 000 € 350 000 € 300 000 € Talousarvio 2014: Talousarvio 2015: Lisämääräraha 2015: Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Menot -530 000 Tulot 150 000 Nettomeno -380 000 -16 428,10 Avustus 150 000 € 100 000 € Alkuperäinen Talousarvio talousarvio 2014 TA-muutokset muutosten jälkeen -525 000 0 150 000,00 -16 428,10 Netto 375 000 € 250 000 € -375 000 0 Kustqannusarviosta Toteutuma Poikkeama käytetty 31.12.2014 -525 000 -564 166,93 39 166,93 -580 595,03 150 000 161 182,49 -11 182,49 161 182,49 -375 000 -402 984,44 27 984,44 -419 412,54 Analyysi: Kunnalle myönnettiin maksimaalinen avustus, 250 000 €, Palosuojelurahastolta uuden paloaseman rakentamiseksi Kemiöön. Rakennustyöt aloitettiin elokuussa ja suunnitellaan valmistuvan huhtikuun aikana 2015. Pieni talousarvion ylitys vuonna 2014. 3. Hanna-kodin sprinklaus ja korjaus Työt Hanna-kodin varustamiseksi sprinklereillä sekä kiinteistön korjaus jatkuvat vuodenvaihteen yli vuoden 2014 puolelle. Kokonaisinvestointi 700 000 €. Talousarvio 2014: 350 000 € Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Menot -1 230 000 -272 585,22 Alkuperäinen Talousarvio talousarvio 2014 TA-muutokset muutosten jälkeen -350 000 -270 000 -620 000 Tulot Nettomeno -1 230 000 -272 585,22 -350 000 -270 000 -620 000 Kustannusarviosta Toteutuma Poikkeama käytetty 31.12.2014 -612 665,53 -7 334,47 -885 250,75 0,00 0,00 0,00 -612 665,53 -7 334,47 -885 250,75 Analyysi: Työt korjauksen ja sprinklauksen osalta aloitettiin vuonna 2013 ja valmistuivat 2014. Työt suoritettiin talousarvion mukaan. 4. Kiinteistöjen varavoima Kunnan keskeisimpien kiinteistöjen varavoimaa laajennetaan vuonna 2013 laadittujen suunnitelmien mukaisesti. Talousarvio 2014: 100 000 € 185 Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Menot -110 000 -2 108,00 Alkuperäinen Talousarvio talousarvio 2014 TA-muutokset muutosten jälkeen -100 000 0 -100 000 Tulot Nettomeno -110 000 -2 108,00 -100 000 0 -100 000 Kustqannusarviosta Toteutuma Poikkeama käytetty 31.12.2014 -85 416,62 -14 583,38 -87 524,62 0,00 0,00 0,00 -85 416,62 -14 583,38 -87 524,62 Analyysi: Hannakotiin hankittiin kiinteä varavoimalaite ja lisäksi hankittiin yksi vaunulla liikuteltava laite sekä yksi traktorivetoinen laite. Kemiön kunnantoimistolla ja Silverbackenissa on tehty valmisteluja jotta varavoimalaite voidaan tarvittaessa kytkeä rakennukseen. Kaikki tehtiin talousarvion mukaan. 5. Traktori etukuormaajalla Kunnan huoltomiehet ovat päivittäisessä työssään traktorin tarpeessa, osaksi kuljettaakseen tavaroita, osaksi hoitaakseen esim. lumenaurausta. Kunnan vanha traktori alkaa olla isompien remonttien tarpeessa. Uusi traktori etukuormaajalla hankitaan. Talousarvio 2014: 50 000 € Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Menot -50 000 0,00 Alkuperäinen Talousarvio talousarvio 2014 TA-muutokset muutosten jälkeen -50 000 0 -50 000 Tulot Nettomeno -50 000 0,00 -50 000 0 -50 000 Kustqannusarviosta Toteutuma Poikkeama käytetty 31.12.2014 -53 709,68 3 709,68 -53 709,68 0,00 0,00 0,00 -53 709,68 3 709,68 -53 709,68 Analyysi: Vuoden aikana hankittiin uusi traktori. Samalla ostettiin peräkärry ja takalana. Tästä syystä pieni talousarvion ylitys. 6. Kemiön kunnantoimisto Talonrunkojen välisessä kanavassa kulkevat lämpö- ja vesiputket ovat tulleet tiensä päähän ja ne täytyy uusia. Talousarvio 2014: 80 000 € Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Menot -80 000 0,00 Alkuperäinen Talousarvio talousarvio 2014 TA-muutokset muutosten jälkeen -80 000 0 -80 000 Tulot Nettomeno -80 000 0,00 -80 000 0 -80 000 Kustqannusarviosta Toteutuma Poikkeama käytetty 31.12.2014 -65 551,87 -14 448,13 -65 551,87 0,00 0,00 0,00 -65 551,87 -14 448,13 -65 551,87 Analyysi: Lämpöputket ja -patterit keskirakennuksessa ja teknisessä siivessä vaihdettiin talousarvion mukaan. 7. Kemiön terveysasema, laajennuksen ja korjauksen suunnittelu Kemiön terveysasemalla on tehty kuntotarkastus, joka osoitti joukon vikoja ja puutteita kiinteistössä. Lisäksi peruspalveluosasto tarvitsee isommat tilat. Korjauksesta ja laajennuksesta tehdään tekninen suunnitelma vuonna 2014. Talousarvio 2014: 60 000 € Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Menot -60 000 0,00 Alkuperäinen Talousarvio talousarvio 2014 TA-muutokset muutosten jälkeen 0 -60 000 -60 000 Tulot Nettomeno -60 000 0,00 0 -60 000 -60 000 Kustqannusarviosta Toteutuma Poikkeama käytetty 31.12.2014 -63 760,15 3 760,15 -63 760,15 0,00 0,00 0,00 -63 760,15 3 760,15 -63 760,15 186 Analyysi: Vuoden aikana käytiin läpi toimintojen tarpeita ja laadittiin luonnokset siitä miltä Kemiön terveysaseman laajennus voisi näyttää. Laaditut suunnitelmat ovat kuitenkin liian kunnianhimoisia ja valtuusto päätti marraskuussa että on asetettava ohjausryhmä jalkauttamaan peruspalveluosaston tarveselvitystä ja kiinteistösuunnitelmaa, joka mm. ottaa kantaa siihen koska ja missä järjestyksessä peruspalveluosaston kiinteistöt pitää korjata. Suunnittelutyö siis jatkuu vuoden 2015 aikana. 8. Vesi- ja jätevesijärjestelmä Rosalan "pikkukouluun” Rosalan ”pikkukoululle” ei tällä hetkellä tule vettä ja koululla ei ole viemäröintiä. Asia korjataan vuoden 2013 aikana tehtyjen suunnitelmien mukaisesti. Talousarvio 2014: 30 000 € Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Menot -40 000 -1 662,58 Alkuperäinen Talousarvio talousarvio 2014 TA-muutokset muutosten jälkeen -30 000 0 -30 000 Tulot Nettomeno -40 000 -1 662,58 -30 000 0 -30 000 Kustqannusarviosta Toteutuma Poikkeama käytetty 31.12.2014 -34 427,18 4 427,18 -36 089,76 0,00 0,00 0,00 -34 427,18 4 427,18 -36 089,76 Analyysi: Työt tehtiin kesän aikana. Pieni talousarvion ylitys vuonna 2014 pienistä lisätöistä johtuen. Kokonaisuutena katsottuna hanke on talousarvion mukaan. 9. Vanhojen öljysäiliöiden poistaminen Kun kunta liitti kiinteistönsä Taalintehtaalla kaukolämpöverkkoon, jäi muutamia öljysäiliöitä käyttämättömiksi. Säiliöt ovat osaksi öljyllä täytettyjä ja jotta estetään että säiliöt rupeavat vuotamaan, ne tulee tyhjentää ja poistaa. Talousarvio 2014: 20 000 € Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Menot -20 000 0,00 Alkuperäinen Talousarvio talousarvio 2014 TA-muutokset muutosten jälkeen -20 000 0 -20 000 Tulot Nettomeno -20 000 0,00 -20 000 0 -20 000 Kustqannusarviosta Toteutuma Poikkeama käytetty 31.12.2014 0,00 -20 000,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 -20 000,00 0,00 Kymmenkunta vanhaa öljysäiliötä tyhjennettiin ja puhdistettiin. Yhtään öljysäiliötä ei kuitenkaan poistettu. Puhdistus ja tyhjennys on kirjattu käyttökuluna ko. kiinteistölle. 10. Suunnitelma rakennusten vahinkojen korjaamiseksi Vuonna 2010 aloitettu kuntotarkastustyö osassa kunnan kiinteistöjä jatkuu myös vuonna 2014. Kuntotarkastusraportit toimivat työkaluna suunniteltaessa tulevia saneerauksia. Talousarvio 2014: Talousarvio 2015: Talousarvio 2016: 20 000 € 20 000 € 20 000 € Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Menot -40 000 0,00 Alkuperäinen Talousarvio talousarvio 2014 TA-muutokset muutosten jälkeen -20 000 0 -20 000 Tulot Nettomeno -40 000 0,00 -20 000 0 -20 000 Kustqannusarviosta Toteutuma Poikkeama käytetty 31.12.2014 -16 310,00 -3 690,00 -16 310,00 0,00 0,00 0,00 -16 310,00 -3 690,00 -16 310,00 Analyysi: Vuoden aikana tehtiin kuntoarviot ja sisäilmatutkimukset kahdelle kunnan kiinteistölle. 187 11. Hanna-koti, aluelämpöliitäntä sekä lämmönvaihdin Hanna-kodin viereen, Genböleen, on suunnitelmia rakentaa aluelämpökeskus. Hanna-kodin liittämiseksi verkostoon tulee varata määräraha. Talousarvio 2014: 70 000 € Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Menot -70 000 Alkuperäinen Talousarvio talousarvio 2014 TA-muutokset muutosten jälkeen 0,00 -70 000 0 -70 000 Tulot Nettomeno -70 000 0,00 -70 000 0 -70 000 Kustqannusarviosta Toteutuma Poikkeama käytetty 31.12.2014 -72 687,86 2 687,86 -72 687,86 0,00 0,00 0,00 -72 687,86 2 687,86 -72 687,86 Analyysi: Työt tehtiin kesän aikana. Pieni talousarvion ylitys ennakoimattomista lisätöistä johtuen. 12. Stallscafé ja Bio Pony, julkisivu- ja kattokorjauksia Stallscafé ja Bio Pony Taalintehtaalla ovat julkisivu- ja kattokorjausten tarpeessa. Kemiönsaarella tullaan vuoden 2014 aikana järjestämään talonrakennusalan koulutusta ELY-keskuksen järjestämänä. Kunta asettaa yllä mainitut rakennukset koulutukseen osallistuvien käyttöön harjoituskohteiksi. Projektin materiaalihankintoja varten tulee varata määräraha. Talousarvio 2014: 100 000 € Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Menot -100 000 Alkuperäinen Talousarvio talousarvio 2014 TA-muutokset muutosten jälkeen 0,00 -100 000 0 -100 000 Tulot Nettomeno -100 000 0,00 -100 000 0 -100 000 Kustqannusarviosta Toteutuma Poikkeama käytetty 31.12.2014 -9 388,90 -90 611,10 -9 388,90 0,00 0,00 0,00 -9 388,90 -90 611,10 -9 388,90 Analyysi: Alkuperäisenä ajatuksena oli että työt oltaisiin saatu tehtyä rakennuskoulutuksen puitteissa vuoden 2014 aikana, mutta näin ei tapahtunut. Loppukesästä 2014 tehtiin Stallscaféta koskevan korjauksen hankinta, mutta hankinta keskeytettiin. Työt hankitaan vuoden 2015 aikana molempien rakennusten osalta. 13. Kemiön koulukeskus Vanhat, painavat matot tuulikaapeissa vaihdetaan nykyaikaisempiin joita on helpompi käsitellä. Talousarvio 2014: 12 000 € Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Menot -12 000 Alkuperäinen Talousarvio talousarvio 2014 TA-muutokset muutosten jälkeen 0,00 -12 000 0 -12 000 Tulot Nettomeno -12 000 0,00 -12 000 0 -12 000 Kustqannusarviosta Toteutuma Poikkeama käytetty 31.12.2014 -5 086,03 -6 913,97 -5 086,03 0,00 0,00 0,00 -5 086,03 -6 913,97 -5 086,03 Analyysi: Matot vaihdettiin talousarvion mukaan. 14. Kiinteistöjen kaapeloinnit, IT Kalenterivuoden aikana syntyy säännöllisesti tarvetta uusille tietoverkkokaapeloinneille kiinteistöissä. Näille kaapeloinneille varataan investointimääräraha. Talousarvio 2014: 10 000 € Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Menot -10 000 0,00 Alkuperäinen Talousarvio talousarvio 2014 TA-muutokset muutosten jälkeen -10 000 0 -10 000 Tulot Nettomeno -10 000 0,00 -10 000 0 -10 000 Kustqannusarviosta Toteutuma Poikkeama 0,00 -10 000,00 käytetty 31.12.2014 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 -10 000,00 0,00 188 Analyysi: Kaapeloinnit on kirjattu käyttökuluna ko. kiinteistölle. 15. Lattianhoitokone siivoustoimintaan Siivouksen tehostamiseksi ja siivoajien työn helpottamiseksi yksiköissämme tulee olla erilaisia lattianhoitokoneita. Talousarvio 2014: 10 000 € Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Menot -10 000 0,00 Alkuperäinen Talousarvio talousarvio 2014 TA-muutokset muutosten jälkeen -10 000 0 -10 000 Kustqannusarviosta Toteutuma Poikkeama käytetty 31.12.2014 -6 404,68 -3 595,32 -6 404,68 0,00 0,00 0,00 -6 404,68 -3 595,32 -6 404,68 Tulot Nettomeno -10 000 0,00 -10 000 0 -10 000 Analyysi: Hankinta tehtiin talousarvion mukaan. 16. Investointipotti Investointimääräraha äkillisille, pienemmille investointi- tai suunnittelutarpeille jotka syntyvät vuoden aikana. Tekninen lautakunta hallitsee määrärahaa. Valtuusto edellyttää erillistä päätöstä tekniseltä lautakunnalta ennen kyseisen kohdan määrärahojen käyttämistä. Talousarvio 2014: 150 000 € Talousarvio 2015: 150 000 € Talousarvio 2016: 150 000 € Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Menot -69 600 0,00 Alkuperäinen Talousarvio talousarvio 2014 TA-muutokset muutosten jälkeen -150 000 80 400 Kustqannusarviosta Toteutuma Poikkeama käytetty 31.12.2014 0,00 -69 600,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 -69 600,00 0,00 Toteutuma Poikkeama käytetty 31.12.2014 -9 900,00 0,00 -9 900,00 0,00 0,00 0,00 -9 900,00 0,00 -9 900,00 -69 600 Tulot Nettomeno -69 600 0,00 -150 000 80 400 -69 600 Analyysi: Varoja investointipotista on käytetty alla olevien taulukoiden mukaan. Kemiön terveysasema, lämmönvaihdin Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Menot -9 900 0,00 Alkuperäinen Talousarvio talousarvio 2014 TA-muutokset muutosten jälkeen 0 -9 900 -9 900 Kustqannusarviosta Tulot Nettomeno -9 900 0,00 0 -9 900 -9 900 Analyysi: Kemiön terveysasemalla jouduttiin vuoden aikana vaihtamaan yksi lämmönvaihdin. Taalintehtaan vuodeosasto Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Menot -9 700 0,00 Alkuperäinen Talousarvio talousarvio 2014 TA-muutokset muutosten jälkeen 0 -9 700 -9 700 Tulot Nettomeno -9 700 0,00 0 -9 700 -9 700 Kustqannusarviosta Toteutuma Poikkeama käytetty 31.12.2014 -9 648,80 -51,20 -9 648,80 0,00 0,00 0,00 -9 648,80 -51,20 -9 648,80 Analyysi: Yhden henkilökunnan taukotilan pinnat uusittiin. Myös yksi vuodeosaston potilashuoneen wc-tila sai uuden lattiamaton ja uuden seinäkaakelit. 189 Eläinlääkärikiinteistö Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Menot -10 800 0,00 Alkuperäinen Talousarvio talousarvio 2014 TA-muutokset muutosten jälkeen 0 -10 800 -10 800 Kustqannusarviosta Toteutuma Poikkeama käytetty 31.12.2014 -10 740,97 -59,03 -10 740,97 0,00 0,00 0,00 -10 740,97 -59,03 -10 740,97 Tulot Nettomeno -10 800 0,00 0 -10 800 -10 800 Analyysi: Pannuhuoneen ja asuinrakennuksen välinen putki uusittiin, samoin yski kiertovesipumppu. Sofia päiväkoti, pienten toimenpiteiden suunnittelu Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Menot -15 000 0,00 Alkuperäinen Talousarvio talousarvio 2014 TA-muutokset muutosten jälkeen 0 -15 000 Kustqannusarviosta Toteutuma Poikkeama käytetty 31.12.2014 -1 339,25 -13 660,75 -1 339,25 0,00 0,00 0,00 -1 339,25 -13 660,75 -1 339,25 Toteutuma Poikkeama käytetty 31.12.2014 -780,00 -9 220,00 -780,00 0,00 0,00 0,00 -780,00 -9 220,00 -780,00 Toteutuma Poikkeama käytetty 31.12.2014 -2 245,00 -12 755,00 -2 245,00 0,00 0,00 0,00 -2 245,00 -12 755,00 -2 245,00 -15 000 Tulot Nettomeno -15 000 0,00 0 -15 000 -15 000 Analyysi: Ainoastaan osa suunnittelusta suoritettiin 2014. Työ jatkuu vuoden 2015 aikana. Urheiluhallin katon parannustoimenpiteiden suunnittelu. Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Menot -10 000 0,00 Alkuperäinen Talousarvio talousarvio 2014 TA-muutokset muutosten jälkeen 0 -10 000 -10 000 Tulot Nettomeno -10 000 0,00 0 -10 000 -10 000 Kustannusarviosta Analyysi: Rakennesuunnitelma parannustoimenpiteistä on tehty. Kemiön koulukeskuksen kellari, sosiaalitilojen suunnittelu Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Menot -15 000 0,00 Alkuperäinen Talousarvio talousarvio 2014 TA-muutokset muutosten jälkeen 0 -15 000 -15 000 Tulot Nettomeno -15 000 0,00 0 -15 000 -15 000 Kustannusarviosta Analyysi: Toimenpiteiden suunnittelu on osittain tehty. Suunnittelutyö valmistuu vuoden 2015 alussa. Taalintehtaan paloaseman lattian kallistusta koskevien toimenpiteiden suunnittelu Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Menot -10 000 0,00 Alkuperäinen Talousarvio talousarvio 2014 TA-muutokset muutosten jälkeen 0 -10 000 -10 000 Tulot Nettomeno -10 000 0,00 0 -10 000 -10 000 Kustannusarviosta Toteutuma Poikkeama käytetty 31.12.2014 -971,41 -9 028,59 -971,41 0,00 0,00 0,00 -971,41 -9 028,59 -971,41 Analyysi: Rakennesuunnitelma parannustoimenpiteistä on tehty. Alma-kodin kuivatus Pihamaan työt tehdään ennen kuin Alma-kodin muut korjaustyöt aloitetaan. Salaojitusta ja sadevesien johtamista parennetaan, jotta kiinteistön kosteusongelmat eivät pahenisi. 190 Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Menot -450 000 Alkuperäinen Talousarvio talousarvio 2014 TA-muutokset muutosten jälkeen -460 832,90 0 0 0 Tulot Nettomeno -450 000 -460 832,90 0 0 0 Kustannusarviosta Toteutuma Poikkeama käytetty 31.12.2014 -23 800,00 23 800,00 -484 632,90 0,00 0,00 0,00 -23 800,00 23 800,00 -484 632,90 Analyysi: Työ tehtiin suurelta osin kesällä 2013. Osa töistä tehtiin keväällä 2014. Kustannusarvio ylittyi hieman johtuen arvioitua huomattavasti laajemmista räjäytystöistä. KIINTEISTÖYKSIKKÖ Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Menot -7 307 000 -799 052,26 Alkuperäinen Talousarvio talousarvio 2014 TA-muutokset muutosten jälkeen -3 157 000 -60 000 -3 217 000 Tulot Nettomeno -7 307 000 -799 052,26 -3 157 000 -60 000 -3 217 000 Kustannusarviosta Poikkeama käytetty 31.12.2014 -2 688 484,94 -528 515,06 -3 487 537,20 161 182,49 -161 182,49 161 182,49 -2 527 302,45 -689 697,55 -3 326 354,71 Toteutuma Yhdyskuntatekniikka 1. Tievalaistuksen ja kaapelointien uusiminen Tievalaisimien ja -lamppujen uusimiseen tulee kulumaan useita vuosia, mutta samalla nämä toimenpiteet vähentävät sähkönkulutusta. Tavoitteena on vastedes tehdä yhteistyötä muiden yhteiskuntatoimijoiden kanssa yhteisten kaapeliojien osalta. Lähivuosina tarkastellaan tievalaistuslinjojen leasingin eri vaihtoehtoja. Talousarvio 2014 Taloussuunnitelma 2015 Taloussuunnitelma 2016 200 000 € 150 000 € 150 000 € Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Menot -200 000 0,00 Alkuperäinen Talousarvio talousarvio 2014 TA-muutokset muutosten jälkeen -200 000 0 -200 000 Tulot Nettomeno -200 000 0,00 -200 000 0 -200 000 Kustannusarviosta Toteutuma Poikkeama käytetty 31.12.2014 -228 537,68 28 537,68 -228 537,68 0,00 0,00 0,00 -228 537,68 28 537,68 -228 537,68 Analyysi: Monta osuutta tievalaistuksesta toteutettiin 2014 ja lisäksi muutama projekti jotka oli budjetoitu vuodelle 2013 valmistuivat vasta 2014. Ylityksestä huolimatta moni osuus toteutettiin edullisesti. 2. Asemakaavateiden asfaltointi Asemakaavateiden asfaltointi eri puolilla kuntaa. Talousarvio 2014 Taloussuunnitelma 2015 Taloussuunnitelma 2016 40 000 € 40 000 € 50 000 € Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Menot -40 000 0,00 Alkuperäinen Talousarvio talousarvio 2014 TA-muutokset muutosten jälkeen -40 000 0 -40 000 Tulot Nettomeno -40 000 0,00 -40 000 0 -40 000 Kustannusarviosta Toteutuma Poikkeama käytetty 31.12.2014 -21 069,15 -18 930,85 -21 069,15 0,00 0,00 0,00 -21 069,15 -18 930,85 -21 069,15 191 Analyysi: Asfaltoinnin paikkauksia jotka luokiteltiin käyttökuluihin tehtiin asfalttitöiden yhteydessä. Tämä johti talousarvion alitukseen. 3. Maanhankinta Tulevan asemakaavoituksen helpottamiseksi, liikenneratkaisujen toteuttamiseksi. Talousarvio 2014 Taloussuunnitelma 2015 Taloussuunnitelma 2016 100 000 € 100 000 € 100 000 € Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Menot -100 000 0,00 Alkuperäinen Talousarvio talousarvio 2014 TA-muutokset muutosten jälkeen -100 000 0 -100 000 Tulot Nettomeno -100 000 0,00 -100 000 0 -100 000 Kustannusarviosta Toteutuma Poikkeama käytetty 31.12.2014 -108 055,00 8 055,00 -108 055,00 0,00 0,00 0,00 -108 055,00 8 055,00 -108 055,00 Analyysi: Vuoden aikana suoritettiin muutama maakauppa ja yhteenlaskettu hankinta hinta ylitti vähän talousarvion määrän. Vuonna 2013 tehtiin ainoastaan erittäin pieniä maakauppoja, tämä antoi padotun tarpeen vuodelle 2014. 4. Asemakaavatiet Kunnalla on useita asemakaava-alueita ja paljon katuja. Osa näistä on rakentamattomia ja osa vaatii kipeästi perusparannusta. Vanhojen maankäyttösopimusten mukaan kunnalla on myös velvollisuus rakentaa tiettyjä katuja, kun maanomistajien tarve sitä vaatii. Hallinnon joustavuuden mahdollistamiseksi on tällaisille toimenpiteille tärkeä varata määrärahoja. Toimitusta ei saa aloittaa kunnan aloitteesta ennen kuin tekninen lautakunta on päättänyt asiasta. Talousarvio 2014 Taloussuunnitelma 2015 Taloussuunnitelma 2016 100 000 € 100 000 € 100 000 € Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Menot -250 000 0,00 Alkuperäinen Talousarvio talousarvio 2014 TA-muutokset muutosten jälkeen -100 000 -150 000 -250 000 Tulot Nettomeno -250 000 0,00 -100 000 -150 000 -250 000 Kustannusarviosta Toteutuma Poikkeama käytetty 31.12.2014 -308 632,81 58 632,81 -308 632,81 0,00 0,00 0,00 -308 632,81 58 632,81 -308 632,81 Analyysi: Vuoden aikana monelle tie-osuudella on suoritettu toimenpiteitä ja suunnitelma luotu. Koulutien kunnostus toteutettiin ja investointi vaati talousarvion muutoksen vuoden aikana. Kustannukset ylittivät talousarvion 58 632,81 euroa. 5. Tyskaholmenin silta Uuden sillan toteuttaminen Taalintehtaan Tyskaholmeniin vaatii tarkkoja selvityksiä ja suunnitelmia. Sillan uusiminen edellyttää myös, että kunta saa tiepohjan ja nykyisen sillan omistukseensa. Talousarvio 2014 Taloussuunnitelma 2015 Taloussuunnitelma 2016 10 000 € 450 000 € 520 000 € 192 Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Menot -110 000 Tulot -7 812,85 Alkuperäinen Talousarvio talousarvio 2014 TA-muutokset muutosten jälkeen -100 400 -7 812,85 Poikkeama käytetty 31.12.2014 -92 450,08 -10 000 -60 000 -70 000 -84 637,23 14 637,23 0 0 0 0,00 0,00 0,00 -10 000 -60 000 -70 000 -84 637,23 14 637,23 -92 450,08 9 600 Nettomeno Kustannusarviosta Toteutuma Analyysi: Suunnittelutyö on näyttänyt olevan vaativampaa kuin alun perin oli laskettu, suunnittelu määrärahat ylittyivät 14 637,23 €. 6. Yleinen laitureiden kunnossapito Jatkuvan laitureiden kunnossapidon helpottamiseksi tarvitaan yleinen määräraha mittavammalle kunnossapidolle. Talousarvio 2014 Taloussuunnitelma 2015 Taloussuunnitelma 2016 30 000 € 30 000 € 30 000 € Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Menot -30 000 0,00 Alkuperäinen Talousarvio talousarvio 2014 TA-muutokset muutosten jälkeen -30 000 0,00 Poikkeama käytetty 31.12.2014 -26 010,00 -30 000 0 -30 000 -26 010,00 -3 990,00 0 0 0 0,00 0,00 0,00 -30 000 0 -30 000 -26 010,00 -3 990,00 -26 010,00 Tulot Nettomeno Kustannusarviosta Toteutuma Analyysi: Yksi laituri uusittiin kokonaisuudessaan, määrärahat riittivät työhön. 7. Taalintehtaan aallonmurtajan suunnittelu ja tien 183 alikulku Kemiössä Mahdollisuutta saada avustusta investointiin ÄRM-statuksen kautta selvitetään. Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Menot -295 000 Tulot -86 859,70 0 Nettomeno -295 000 -86 859,70 Alkuperäinen Talousarvio talousarvio 2014 TA-muutokset muutosten jälkeen Kustannusarviosta Toteutuma Poikkeama käytetty 31.12.2014 -86 859,70 -25 000 0 -25 000 0,00 -25 000,00 0 0 0 0,00 0,00 0,00 -25 000 0 -25 000 0,00 -25 000,00 -86 859,70 Analyysi: Avustuksia projekteille ei löytynyt 2014 aikana. Aikaisempien vuosien suunnittelukustannukset tiliöitiin kertapoistona 2014. Engelsbyn oja Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Menot Tulot Nettomeno Alkuperäinen Talousarvio talousarvio 2014 TA-muutokset muutosten jälkeen Kustannusarviosta Toteutuma Poikkeama käytetty 31.12.2014 -35 900,39 -35 000 -35 900,39 0 0 0 0,00 0,00 0 7 122,40 0 0 0 1 780,60 -1 780,60 8 903,00 -35 000 -28 777,99 0 0 0 1 780,60 -1 780,60 -26 997,39 Analyysi: Projekti on ollut monta vuotta käynnissäja on vuonna 2013 täydennetty putkistolla johtuen ojan sortumisesta. Projekti valmistui 2014. 193 Yhdyskuntatekniikkayksikkö yhteensä Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Menot Tulot Nettomeno Alkuperäinen Talousarvio talousarvio 2014 TA-muutokset muutosten jälkeen Kustannusarviosta Toteutuma Poikkeama käytetty 31.12.2014 -907 514,81 -1 060 000 -130 572,94 -505 000 -210 000 -715 000 -776 941,87 61 941,87 0 7 122,40 0 0 0 1 780,60 -1 780,60 8 903,00 -1 060 000 -123 450,54 -505 000 -210 000 -715 000 -775 161,27 60 161,27 -898 611,81 Analyysi: Investointi budjetti ylitettiin 60 161,27 eurolla johtuen Tyskaholmenin sillan suurista suunnittelukustannuksista sekä tievalaistuksen ja asemakaavateiden toteuttaminen suuremmassa mittakaavassa kuin oli suunniteltu. 194 KUNTA Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Menot Tulot Nettomeno Alkuperäinen Talousarvio talousarvio 2014 TA-muutokset muutosten jälkeen Kustannusarviosta Toteutuma Poikkeama käytetty 31.12.2014 -4 736 543,25 -8 887 800 -929 625,20 -4 182 800 -270 000 -4 452 800 -3 806 918,05 -645 881,95 150 000 7 122,40 150 000 0 150 000 432 040,06 -282 040,06 439 162,46 -8 737 800 -922 502,80 -4 032 800 -270 000 -4 302 800 -3 374 877,99 -927 922,01 -4 297 380,79 Alkuperäinen Talousarvio sen muutokset Ed. vuosien käyttö talousarvio 2014 TA-muutokset muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama käytetty 31.12.2014 -3 800 354,59 KEMIÖNSAAREN VESILIIKELAITOS Kustannusarvio ja Kustannusarviosta Menot -4 970 000 -830 214,56 -3 440 000 0 -3 440 000 -2 970 140,03 -469 859,97 Tulot 1 065 000 0,00 1 065 000 0 1 065 000 1 063 190,77 1 809,23 1 063 190,77 -3 905 000 -830 214,56 -2 375 000 0 -2 375 000 -1 906 949,26 -468 050,74 -2 737 163,82 Alkuperäinen Talousarvio sen muutokset Ed. vuosien käyttö talousarvio 2013 TA-muutokset muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama käytetty 31.12.2013 -6 777 058,08 -1 115 741,92 -8 536 897,84 Nettomeno KEMIÖNSAAREN KUNTA YHTEENSÄ Kustannusarvio ja Menot Tulot Nettomeno -13 857 800 -1 759 839,76 -7 622 800 -270 000 -7 892 800 1 215 000 7 122,40 1 215 000 0 1 215 000 -12 642 800 -1 752 717,36 -6 407 800 -270 000 -6 677 800 Kustannusarviosta 1 495 230,83 -280 230,83 1 502 353,23 -5 281 827,25 -1 395 972,75 -7 034 544,61 195 17.4 Rahoitusosan toteutuminen 2014 Talousarvion rahoitusosan toteutumisvertailu 2014 TalousarvioTalousarvio 2014 2014 muutokset Muutettu TA Tilinpäätös Poikkeama 1 766 077 3 431 874,82 1 665 797,82 -270 000 -269 538,21 461,79 Toiminnan rahavirta Vuosikate 1 556 077 210 000 Satunnaiset erät, netto Tulorahoituksen korjauserät -270 000 Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta -7 622 800 -270 000 -7 892 800 -6 777 058,08 1 115 741,92 1 215 000 0 1 215 000 1 226 153,86 11 153,86 270 000 0 270 000 538 615,18 268 615,18 -4 851 723,00 -60 000 -4 911 723 -1 849 952,43 3 061 770,57 0 0 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset liikelaitoksille Antolainasaamisten vähennykset 160 970 0 -973 115,39 -973 115,39 160 970 184 773,68 23 803,68 0 973 115,39 -0,48 6 131 000 0,00 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys kunnalta Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys kunnalta Pitkäaikaisten lainojen vähennys 0 0 6 131 000 -160 970 -160 970 -184 773,68 -23 803,68 -1 996 296 -1 996 296 -1 996 296,48 -0,48 Lyhytaikaisten lainojen muutos 0,00 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos 4 134 704,00 0,00 4 134 704 -717 019,00 -60 000 -777 019 1 273 712,96 1 273 712,96 -722 583,52 -4 857 287,52 -2 572 535,95 -1 795 516,95 196 17.5 Yhteenveto valtuuston hyväksymien määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta MÄÄRÄRAHAT TULOARVIOT Alkuperäinen talousarvio SITOVUUS 2014 TAmuutokset TA Alkuperäinen muutosten talousarvio jälkeen Toteutuma Poikkeama 2014 TA muutosten TAmuutokset jälkeen Toteutuma Poikkeama KÄYTTÖTALOUSOSA Hallinto-osasto N 2 135 299 2 135 299 1 996 060 -139 239 467 525 467 525 436 017 Kehitysosasto N 1 073 774 1 073 774 1 092 380 18 606 263 101 263 101 322 734 59 633 Sivistysosasto N 14 344 826 14 344 826 14 099 738 -245 088 801 870 801 870 1 058 104 256 234 Peruspalveluosasto N 27 550 575 27 900 575 28 526 779 626 204 2 960 342 2 960 342 3 389 461 429 119 Ympäristö ja tekniikka N 10 489 891 10 489 891 9 699 710 -790 181 10 577 604 10 577 604 9 858 949 -718 655 Josta myyntivoitot B 270 000 270 000 274 538 4 538 Josta myyntitappiot B 5 000 5 000 350 000 -31 508 TULOSLASKELMAOSA Verotulot B 20 380 000 Valtionosuudet B 22 100 000 560 000 20 940 000 21 667 135 727 135 22 100 000 22 372 187 272 187 Korkotulot B 35 000 35 000 39 633 4 633 Muut rahoitustulot B 59 033 59 033 57 463 -1 570 Korkomenot B 475 000 475 000 321 315 -153 685 Muut rahoitusmenot B 19 033 19 033 33 825 14 792 Hallinto-osasto B 52 500 52 500 52 079 Kehitysosasto B 7 500 7 500 Sivistysosasto B 105 000 105 000 Peruspalveluosasto B 343 800 343 800 174 868 -168 932 Ympäristö ja tekniikka B 7 114 000 7 384 000 6 445 111 -938 889 1 215 000 1 215 000 1 495 231 280 231 Josta YjT hallinto B 12 000 12 000 9 544 -2 456 269 077 269 077 161 182 11 182 INVESTOINTIOSA 270 000 -421 -7 500 105 000 Josta kiinteistöt B 3 157 000 60 000 3 217 000 2 688 485 -528 515 Josta yhdyskuntatekniikka B 505 000 210 000 715 000 776 942 61 942 Josta vesiliikelaitos B 3 440 000 3 440 000 2 970 140 -469 860 973 115 973 115 150 000 150 000 1 781 1 781 1 065 000 1 065 000 1 063 191 -1 809 160 970 160 970 184 774 23 804 6 131 000 6 131 000 -6 131 000 65 981 445 63 128 514 -2 582 931 RAHOITUSOSA Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset kunnalta Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäykset kunnalta 973 115 Pitkäaikaisten lainojen lisäykset muilta Pitkäaikaisten lainojen vähennykset k Pitkäaikaisten lainojen vähennykset m 160 970 160 970 184 774 1 996 296 1 996 296 1 996 296 66 488 464 65 701 050 23 804 Vaikutus maksuvalmiuteen YHTEENSÄ N = sitovuus nettomääräraha/-tuloarvio 1 273 713 65 868 464 620 000 973 115 -787 414 65 151 445 560 000 1 273 713 B = bruttomääräraha/ -tuloarvio 197 18 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TULOSLASKELMA 2014 2013 Myyntituotot 2 873 818,89 2 788 936,54 Maksutuotot 2 672 906,25 2 842 419,75 Tuet ja avustukset 1 082 288,81 936 825,17 Toimintatuotot Muut toimintatuotot 996 023,49 949 315,64 7 625 037,44 7 517 497,10 86 360,42 45 150,96 -18 418 783,58 -18 080 247,06 -4 666 241,10 -4 616 844,46 -975 359,80 -977 380,98 -5 641 600,90 -5 594 225,44 Henkilöstökulut -24 060 384,48 -23 674 472,50 Palvelujen ostot Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Henkilösivukulut -18 164 081,20 -17 505 250,39 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -3 275 024,23 -3 406 388,77 Avustukset -1 758 187,39 -1 707 489,36 -819 107,54 -961 367,38 Toimintakulut -48 076 784,84 -47 254 968,40 Toimintakate -40 365 386,98 -39 692 320,34 Verotulot 21 667 135,17 22 590 423,43 Valtionosuudet 22 372 187,00 21 908 134,00 Korkotuotot 26 059,01 1 425,82 Muut rahoitustuotot 40 929,59 36 861,19 Muut toimintakulut Rahoitustuotot- ja kulut -307 741,20 -331 498,93 Muut rahoituskulut Korkokulut -17 291,77 -15 426,41 Rahoitustuotot- ja kulut -258 044,37 -308 638,33 3 415 890,82 4 497 598,76 -2 557 314,30 -2 383 570,56 -2 557 314,30 -2 383 570,56 Tilikauden tulos 858 576,52 2 114 028,20 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 165 454,05 166 828,37 1 024 030,57 2 280 856,57 Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 198 RAHOITUSLASKELMA 2014 2013 3 415 890,82 4 497 598,76 -269 538,21 -72 029,88 -6 761 074,08 -3 412 028,02 1 226 153,86 414 059,44 538 615,18 700 480,00 -1 849 952,43 2 128 080,30 Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0,00 4 500 000,00 -1 996 296,48 -3 000 923,16 3 973,83 8 868,48 -569,17 -4 795,65 Saamisten muutos 380 591,67 -274 587,37 Korottomien velkojen muutos 889 716,63 -141 888,40 -722 583,52 1 086 673,90 -2 572 535,95 3 214 754,20 Rahavarat 31.12. 4 274 050,70 6 846 586,65 Rahavarat 1.1. 6 846 586,65 3 631 832,45 -2 572 535,95 3 214 754,20 Päitkäaikaisten lainojen vähennykste Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos 199 TASE VASTAAVAA 2014 2013 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 0,00 0,00 Tietokoneohjelmistot 78 994,36 74 906,30 Muut pitkävaikutteiset menot Aineettomat hyödykkeet 149 417,22 158 272,26 228 411,58 233 178,56 Aineelliset oikeudet Maa- ja vesialueet 5 170 430,02 5 244 167,90 Rakennukset 19 794 187,90 19 878 537,74 Kiinteät rakenteet ja laitteet 13 044 843,02 13 091 378,87 915 298,62 803 342,14 Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Aineelliset oikeudet 11 773,15 11 773,15 4 346 865,74 1 529 067,16 43 283 398,45 40 558 266,96 7 694 234,08 7 706 069,64 891,40 891,40 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Joukkovelkakirjalainasaamiset Muut lainasaamiset Muut saamiset Sijoitukset PYSYVÄT VASTAAVAT 26 777,00 7 721 902,48 7 706 961,04 51 233 712,51 48 498 406,56 TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 1 998,05 5 106,17 181 271,32 182 183,25 183 269,37 187 289,42 48 032,38 47 463,21 Muut toimeksiantojen varat TOIMEKSIANTOJEN VARAT VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset 0,00 Muut saamiset Siirtosaamiset Pitkäaikaiset saamiset 0,00 0,00 1 292 933,29 1 422 228,20 0,00 0,00 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset 515 042,11 490 853,71 Siirtosaamiset 843 630,75 1 119 115,91 Lyhytaikaiset saamiset 2 651 606,15 3 032 197,82 2 651 606,15 3 032 197,82 Rahat ja pankkisaamiset 4 274 050,70 6 846 586,65 VAIHTUVAT VASTAAVAT 6 973 689,23 9 926 247,68 58 390 671,11 58 611 943,66 Saamiset Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin Joukkovelkakirjalainasaamiset Muut arvopaperit Rahoitusarvopaperit VASTAAVAA YHTEENSÄ 200 VASTATTAVAA 2014 2013 19 408 230,24 19 408 230,24 OMA PÄÄOMA Peruspääoma Arvonkorotusrahasto 0,00 0,00 Muut omat rahastot 0,00 0,00 12 511 691,38 10 230 834,81 1 024 030,57 2 280 856,57 32 943 952,19 31 919 921,62 2 708 633,05 2 874 087,10 2 708 633,05 2 874 087,10 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) OMA PÄÄOMA POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset Muut pakolliset varaukset PAKOLLISET VARAUKSET TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimseksiantojen pääomat TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 44 276,38 49 187,73 181 271,32 182 183,25 5 777,06 0,00 231 324,76 231 370,98 10 109 346,15 11 560 894,23 2 114 945,38 2 587 531,85 1 619 080,21 1 705 287,11 13 843 371,74 15 853 713,19 1 451 548,08 1 510 763,64 472 586,47 485 532,84 207 231,03 150 319,57 2 583 164,56 1 778 033,83 932 044,92 919 251,98 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Joukkovelkakirjalainat Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Lainat muilta luotonantajilta Saadut ennakot Ostovelat Muut velat/Liittymismaksut ja muut velat Siirtovelat Pitkäaikainen Lyhytaikainen Joukkovelkakirjalainat Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Lainat muilta luotonantajilta Saadut ennakot Ostovelat Muut velat/Liittymismaksut ja muut velat Siirtovelat 3 016 814,31 2 915 725,91 8 663 389,37 7 759 627,77 VIERAS PÄÄOMA 22 506 761,11 23 613 340,96 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 58 390 671,11 58 638 720,66 Lyhytaikainen 201 KONSERNITULOSLASKELMA JA TUNNUSLUVUT 2014 2013 1 000 € 1 000 € Toimintatuotot 25 979 25 433 Toimintakulut -64 461 -63 503 Osuus osakkuusyhetisöjen voitosta (tappiosta) Toimintakate 1 -38 480 -38 069 Verotulot 21 667 22 590 Valtionosuudet 22 372 21 908 Rahoitustuotot 23 -3 Muut rahoitustuotot 51 40 -641 -741 -37 -37 4 955 5 688 -4 155 -3 883 Rahoitustuotot ja -kulut Korkokulu Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden yli- ja alipariarvot Arvonalentumiset Satunnaiset erät -50 97 Tilikauden tulos 847 1 805 Tilinpäätössiirrot 167 262 -3 4 Vähemmistöosuudet Tuloverot Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -15 997 2 071 40,30 40,05 Vuosikate / Poistot, % 119,25 146,48 Vuosikate, euroa / asukas 713,67 811,99 6 943 7 005 Konsernituloslaskleman tunnusluvut Toimintatuotot / Toimintakulut, % Asukasmäärä 202 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA JA TUNNUSLUVUT 2014 2013 1 000 € 1 000 € 4 955 5 687 Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät 83 -179 -13 -8 486 -4 883 1 263 431 647 744 -1 717 1 966 -1 -1 1 103 5 371 -4 461 -3 879 -359 359 92 2 5 6 -4 3 749 -247 2 428 -586 -445 1 029 -2 162 2 995 Rahavarat 31.12. 5 768 7 927 Rahavarat 1.1. 7 927 4 930 Investointien tulorahoitus, % 68,60 127,74 Pääomamenojen tulorahoitus, % 42,40 68,25 0,85 1,07 27 40 Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien luovutustulot Toiminnan ja investointie rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Anotlainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maskuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutokset Korottomienvelkojen muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Konsernin rahoituslaskelma ja tunnusluvut Lainanhoitokate Kassan riittävyys 203 KONSERNITASE JA TUNNUSLUVUT VASTAAVAA 2014 1 000 € 2013 1 000 € 95 297 8 91 277 4 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Liittymismaksut Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 6 40 13 2 017 173 069 947 6 40 13 3 092 222 135 122 25 26 4 750 1 685 315 376 1 029 983 1 1 54 54 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 299 331 Vaihto-omaisuus 203 205 3 960 4 626 1 1 5 768 7 926 79 010 79 157 Sijoitukset Osakkuusyhteisöosuudet Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset Muut osakkeet ja osuudet Lainasaamiset Tytäryhteisöissä Muissa yhteisöissä Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ 204 VASTATTAVAA 2014 1 000 € 2013 1 000 € 19 408 23 19 408 23 1 137 1 138 12 025 997 9 851 2 071 959 940 2 887 326 3 066 314 PAKOLLISET VARAUKSET 463 336 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 364 391 OMA PÄÄOMA Peruspääoma Arvonkorotusrahasto Rakennusrahasto Muut rahastot Muu oma pääoma Edellisten tilikausien yli- / alijäämä Tilikauden yli- / alijäämä VÄHEMMISTÖOSUUDET POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET APoistoero Vapaaehtoiset varaukset VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma Pitkäaikainen koroton vieras pääoma Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma Lyhytaikainen koroton vieras pääomas 23 1 5 10 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 79 010 79 157 47 149 13 022 1,88 4 143 28 768 6 943 45 156 11 922 1,70 4 438 31 088 7 005 572 568 196 085 27 1 3 8 702 655 386 877 Konsernitaseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1.000 € Kertynyt ylijäämä (alijäämä), € / asukas Konsernin lainat, € / asukas Konsernin lainakanta 31.12., 1.000 € Kunnan asukasmäärä 205 19 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 19.1 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Vuoden 2014 tilinpäätöksen laatimisessa on noudatettu samoja arvostusperiaatteita ja -menetelmiä kuin aikaisempina vuosina. Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet ovat kirjattu hankintamenona ja näistä on tehty suunnitelman mukaiset poistot kunnanvaltuuston vahvistaman poistosuunnitelman mukaisesti. Uusi poistosuunnitelma tuli voimaan 1.1.2013, minkä jälkeen käyttöön otettu käyttöomaisuus poistetaan uuden poistosuunnitelman mukaisesti. Laskelmaperusteet suunnitelman mukaisille poistoille määrätään tuloslaskelman liitteissä. Pienemmät, alle 10 000 euroa (atk-hankinnat ja ohjelmisto 5 000 euroa) hankinnat on kirjattu vuosikuluina. Sijoitukset on kirjattu hankinatamenon mukaan. Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen FIFO-periaatteen mukaisesti. Saamiset on kirjattu nimellisarvosta tai alhaisemmasta todennäköisestä arvosta. Velat on kirjattu nimellisarvosta. Johdannaiset sisältävät koronvaihtosopimuksia. Kaikki koronvaihtosopimukset on tehty suojaamistarkoituksessa. Kunta on sitonut pitkäaikaisten lainojen vaihtuvan koron koronvaihtosopimuksilla kiinteään korkoon. Sopimukset on tehty ennen kuntaliitosta, ja osa niistä on voimassa vuoteen 2016 asti ja osa vuoteen 2021 asti. 19.2 Tuloslaskelman liitetiedot Kunnan toimintatulot 2014 2013 € € Hallinto-osasto 112 825,88 126 558,79 Kehitysosasto 322 667,94 412 893,97 Sivistysosasto 1 046 323,53 988 011,77 Peruspalveluosasto 3 331 056,45 3 169 968,60 Ympäristö ja tekniikka 2 812 163,64 2 820 063,97 Yhteensä 7 625 037,44 7 517 497,10 206 Verotulojen erittely Kunnan tulovero Osuus yhteisöveron tuotosta Kiinteistövero Verotulot yhteensä 2014 2013 18 009 536 19 384 472 746 505 632 819 2 911 094 2 573 133 21 667 135 22 590 423 2014 2013 19 348 440 18 815 285 3 600 430 3 740 136 440 505 440 508 -1 017 188 -1 087 795 22 372 187 21 908 134 Valtionosuuksien erittely Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (ilman tasauksia) Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus Järjestemämuutoksen tasaus Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus Valtionosuudet yhteensä Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista Käyttöomaisuus, josta tehdään poistoja, on vahvistettu etukäteen laaditulla poistosuunnitelmalla. Käyttöomaisuudelle joka kuntayhdistymisen kautta siirtyi Dragsfjärdin, Kemiön ja Västanfjärdin kunnista sekä Kemiönsaaren terveyskeskuksesta tehdään poistoja aikaisempien kuntien poistosuunnitelmien mukaan. Käyttöomaisuudelle, joka otetaan käyttöön 1.1.2009 lähtien, tehdään poistoja Kemiönsaaren kunnan poistosuunnitelman mukaan. 1.1.2013 tuli voimaan poistosuunnitelman muutos, joka lyhensi poistoaikoja. 1.1.2013 jälkeen käyttöön otettu käyttöomaisuus poistetaan uuden poistosuunnitelman mukaisesti. Suunnitelman mukaiset poistot lasketaan käyttöomaisuuden hankintamenoista arvioidun taloudellisen pitoajan mukaan. Arvioidut poistoajat sekä poistomenetelmät ilmenevät seuraavan sivun taulukosta. 207 KEMIÖNSAAREN KUNNAN POISTOSUUNNITELMA 1.1.2013 Pysyvien vastaavien poistot tehdään alla olevan suunnitelman mukaan. Alle 10.000 euron käyttöomaisuushankinnat kirjataan vuosikuluksi (atk-laitteet ja ohjelmistot 5.000 euroa). Poistomenetelmä on tasapoisto. Aineettomat hyödykkeet Kehittämismenot Aineettomat oikeudet Liikearvo Muut pitkävaikutteiset menot Atk-ohjelmistot Muut Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Hallinto- ja laitosrakennukset Tehdas- ja tuotantorakennukset Talousrakennukset Vapaa-ajan rakennukset Asuinrakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Kadut, tiet, torit ja puistot Sillat Laiturit Pienvenelaiturit Uimalat Muut maa- ja vesirakenteet Vedenjakeluverkosto Viemäriverkko Siirtoviemäri ja yhdysvesijohto Kaukolämpöverkko Sähköjohdot, muuntoasemat, ulkovalaistuslaitteet Puhelinverkko, keskusasema ja alakeskukset Maakaasuverkko Muut putki- ja kaapeliverkot Sähkö-, vesi- yms. laitosten laitoskoneet ja laitteet Kiinteät nosto- ja siirtolaitteet Liikenteen ohjauslaitteet Muut kiinteät koneet, laitteet ja rakenteet Koneet ja kalusto Rautaiset alukset Puiset alukset ja muut uivat työkoneet Muut kuljetusvälineet Muut liikkuvat työkoneet Muut raskaat koneet Muut kevyet koneet Sairaala-, terveydenhuolto- yms. laitteet Atk-laitteet Muut laitteet ja kalusteet Muut aineelliset hyödykkeet Luonnonvarat Arvo- ja taide-esineet käytön mukainen poisto ei poistoaikaa Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat ei poistoaikaa Pysyvien vastaavien sijoitukset Osakkeet ja osuudet ei poistoaikaa 2 vuotta 5 vuotta 2 vuotta 2 vuotta 2 vuotta ei poistoaikaa 20 vuotta 20 vuotta 10 vuotta 20 vuotta 30 vuotta 15 vuotta 20 vuotta 10 vuotta 10 vuotta 10 vuotta 15 vuotta 30 vuotta 30 vuotta 40 vuotta 20 vuotta 15 vuotta 10 vuotta 20 vuotta 15 vuotta 10 vuotta 15 vuotta 10 vuotta 10 vuotta 15 vuotta 8 vuotta 4 vuotta 5 vuotta 10 vuotta 5 vuotta 5 vuotta 3 vuotta 3 vuotta 208 Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta kunnan tilinpäätöksessä Keskimääräiset poistot ja investoinnit vuosina 2013 - 2017: Keskimääräiset suunnitelman mukaiset poistot 2 957 977 Keskimääräinen poistonalaisten investointien omahankintameno 5 836 819 Ero € -2 878 842 Ero % -49 % Investointi- ja poistotason ero johtuu välttämättömistä päivähoidon, peruspalvelun ja Kemiönsaaren Veden panostuksista. Poistoajat ovat lyhentyneet uudessa 1.1.2013 voimaan tulleessa poistosuunnitelmassa. Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot 2014 2013 256 873,77 66 644,17 0,00 100 825,23 17 664,44 0,00 274 538,21 167 469,40 Muut toimintatuotot Maa- ja vesialueiden myyntivoitot Rakennusten myyntivoitot Osake-asunnon myynti Bostads Ab Kimito Centrum, myyntivoitto Myyntivoitot yhteensä Muut toimintamenot Maa- ja vesialueiden myyntitappiot -5 000,00 Ytterkulla skola, myyntitappio 0,00 De Gamlas Hem, myyntitappio 0,00 -9 847,04 Mekaanisen verstaan luovutus , myyntitappio 0,00 -53 042,82 Rakennusten myyntitappiot 0,00 -76 118,38 Osake-asunnon myynti Bostads Ab Boda Tull, myyntitappio 0,00 -19 321,14 -5 000,00 -95 439,52 Myyntitappiot yhteensä -13 228,52 209 19.3 Taseen liitetiedot 19.3.1 Taseen vastaavia koskevat liitetiedot OSAKKEET JA OSUUDET Hankintameno 1.1.2014 Lisäykset Osakkeet Muut Osakkeet Kuntayhtymä- osakkuus- ja muut osakkeet ja tytäryhteisöt osuudet omist.yht. osuudet 2 633 175,93 3 805 107,00 0,00 Vähennykset Hankintameno 31.12.2014 357 634,47 910 152,24 Yhteensä 7 706 069,64 0,00 0,00 -62 325,20 -62 325,20 2 633 175,93 3 805 107,00 295 309,27 960 641,88 7 694 234,08 2 633 175,93 3 805 107,00 295 309,27 960 641,88 7 694 234,08 Arvonalennukset ja niiden palautukset Arvonkorotukset Kirjanpitoarvo 31.12.2014 Osakkeiden väheneminen osakkuusyhteisöissä: Osakehuoneiston myynti Bostads Ab Kimito Centrumista, minkä seurauksena Bostads Ab Kimito Centrum siirretään osakkuusyhteisöistä muihin osakkeisiin ja osuuksiin. 210 Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Muut Hankintameno 1.1.2014 ATK- pitkävaikutt. hyödykkeet ohjemistot menot Maa-ja Yhteensä 0,00 1 052 059,99 354 283,01 1 406 343,00 52 975,52 52 975,52 Lisäykset tilikauden aikana Muut Kiinteät Aineettomat Vähennykset tilikauden aikana Rakennukset vesialueet rakenteet ja Koneet ja aineelliset Keskeneräiset laitteet kalusto hyödykkeet hankinnat 5 244 167,90 40 695 073,44 29 247 088,04 4 306 285,56 421 395,23 165 555,00 742 934,35 976 660,79 -239 292,88 -17 948,69 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 278 104,80 72 709,13 2 108,00 Hankintameno 31.12.2014 0,00 1 105 035,51 354 283,01 1 459 318,52 5 170 430,02 41 698 163,90 30 296 457,96 4 729 788,79 937 403,03 196 010,75 1 133 413,78 16 687 542,64 13 436 471,47 3 212 505,70 Sumu-poistot tilikauden aikana 48 887,46 8 855,04 57 742,50 Hankintamenojäännös 31.12.2014 0,00 986 290,49 204 865,79 1 191 156,28 Kertyneet rahoitusosuudet 1.1.2014 0,00 39 750,67 39 750,67 0,00 Rahoitusosuudet tilikauden aikana Siirrot erien välillä (keskeneräiset) Kertyneet rahoitusosuudet 31.12.2014 1 087 440,46 1 034 716,13 311 546,75 17 774 983,10 14 471 187,60 3 524 052,45 4 128 992,90 2 719 237,71 290 437,72 0,00 51 780,60 0,00 2 780 427,35 290 437,72 0,00 0,00 39 750,67 0,00 39 750,67 0,00 4 128 992,90 31.12.2014 11 773,15 81 456 406,96 4 401 553,19 6 708 098,56 -352 921,93 0,00 6 000 650,13 87 907 263,95 33 336 519,81 65 868,46 * 0,00 2 499 571,80 65 868,46 35 836 091,61 422 951,71 7 561 620,04 1 226 153,86 -9 409,04 0,00 0,00 1 587 915,93 8 867 275,24 11 773,15 4 346 865,74 43 283 398,29 0,00 Tilikauden aikana kuluksi kirjatut pienhankinnat 1 952 018,87 -257 241,57 Siirrot erien välillä (keskeneräiset) Kertyneet sumu-poistot 1.1.2014 11 773,15 Yhteensä 149 740,92 0,00 78 994,36 149 417,22 228 411,57 5 170 430,02 19 794 187,90 13 044 843,01 915 298,62 * Lisäpoisto 65 868,46 € toteuttamatta jäävien investointihankkeiden suunnittelukustannuksista. 211 Osakkeet ja osuudet Yhteisö Kunnan Kotipaikka omistusosuu Kirjanpitoarvo ägarandel % Tytäryhteisö Kiinteistö Oy Berglund Ab Kimito Värme Kemiön Lämpö Oy Fastighets Ab Kimitobacken Kiinteistö Oy Fastighets Ab Malminselkä Kiinteistö Oy Fastighets Ab Kimito Landsbygdsrådet Kiinteistö Oy Dragsfjärds Industri Ab - Dragsfjärdin Teollisuus Oy Dalmed Oy Ab Oy Dalsbostäder Ab Bostads Ab Kommunalhuset Asunto Oy SWOP-rahasto, sijoitus Dalsbostäder Kemiönsaar Kemiönsaar Kemiönsaar Kemiönsaar Kemiönsaar Kemiönsaar Kemiönsaar Kemiönsaar Kemiönsaar 100 100 81,80 75,00 75,32 100 75 100 100 31.12 Konsernin ägarandel 16 818,79 85 547,65 105 678,69 100 % 100 % 81,80 % 1 917 929,95 218 644,31 6 000,00 84 093,96 62,69 % 100 % 75 % 100 % 100 % 198 462,58 2 633 175,93 Kuntayhtymät Egentliga Finlands förbund Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt Kårkulla samkommun Varsinais-Suomen erityishuoltopiiri Salon seudun koulutuskuntayhtymä Turku Turku Parainen Paimio Salo Omistajaosakkuus- ja osakkuusyhteisöt Fastighets Ab Kimito Arkadia Bostads Ab Furubacken Faxell 2.0 Kemiönsaar Kemiönsaar Kemiönsaar Muut osakkeet ja osuudet Bostads Ab Kimito Centrum Asunto Oy Bostads Ab Sparbacka Medbit Oy Bostads Ab Öljan Asunto Oy, hus I Bostads Ab Öljan Asunto Oy, hus II Bostads Ab Dalhöjden Asunto Oy Bostads Ab Dalsbrukslinjen Asunto Oy Kimito Telefonaktiebolag Ab Björkboda vattenandelslag Bostads Ab Furumo Asunto Oy Bostads Ab Dragsfjärds Furubo Asunto Oy Kuntien Asuntoluotto Ab Metsäliitto Osuuskunta Ab Det Finlandssvenska kompetenscentret inom sociala området Vikändans Båt Ab Kommunfinans Abp Sydvästra Finlands Andelsslakteri Kimito Andelsmejeri Oy Vasso Ab Rouskis Oy Kiinteistöosakeyhtiö Axxell i Åboland 1,52 2,00 2,94 0,23 2,30 5 264,44 3 315 162,97 258 878,78 7 132,68 218 668,12 3 805 106,99 1,52 % 2,00 % 2,94 % 0,23 % 2,30 % 9,90 43,60 41,2 84 934,90 170 374,37 40 000,00 295 309,27 9,90 % 43,60 % 41,2% 1850 18 50 489,64 81 999,04 2 000,00 15 565,12 1 443,05 5 523,81 21 846,94 19 884,96 929,24 0,00 5 718,11 3 363,76 10 122,56 800,00 4 204,70 5 045,64 1 177,31 0,00 500,00 162 500,00 567 528,00 960 641,88 9,4 11,5 6,2 9,77 Kuntakonsernin osuus omasta pääomasta vieraasta pääomasta tilikauden yli/ alijäämästä 12 976,88 344 400,75 97 705,72 30 088,41 2 737 553,48 192 078,51 6 052,07 572 994,16 167 171,44 270 696,15 4 967 618,14 1 749 619,14 7 493 966,63 613 464,66 398 485,42 47 703,02 587 830,77 414,15 1 908,30 46 341,09 0,00 -7 411,59 -7 767,47 25 034,63 -203,85 -49 572,03 0,21 4 161 021,42 16 129 798,09 8 329,29 12 615,43 3 309 990,19 284 459,93 6 867,44 429 419,68 4 043 352,67 17 263,37 7 670 075,34 523 964,67 34 532,01 311 325,15 8 557 160,54 903,45 193 845,48 -21 940,51 3 580,93 21 591,66 197 981,00 170 617,04 39 243,98 209 861,02 444,77 0,00 444,77 1 749,91 -174,23 1 575,67 Konsernitilinpäätöksessä on huomioitu kaikki kuntayhtymät ja tytäryhteisöt, joissa kunnalla on päätösvalta. Osakkuusyhteisöt (yli 20 %) eivät ole huomioitu konsernitilinpäätöksessä koska niiden osuus konsernin yhteenlasketusta tulokesta ei ole olennainen. 212 Saamiset tytäryhteisöiltä, osakkuusyhteisöiltä ja kuntayhtymiltä Lyhytaikaiset saamiset 2014 2013 41 371,36 33 236,37 Tytäryhteisöt Myyntisaamiset Lainasaamiset 3 530,35 Muut saamiset Siirtosaamiset Yhteensä 41 371,36 36 766,72 14 455,25 2 562,35 Siirtosaamiset 28 640,84 131 408,39 Yhteensä 43 096,09 133 970,74 928,06 2 371,21 928,06 2 371,21 Kuntayhtymät Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Yhteensä Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät 2014 2013 Kelan korvaus työterveydenhuollosta 110 129,64 107 218,55 Eu-tuet ja muut avustukset 575 990,89 773 455,73 Muut siirtosaamiset 157 510,22 238 441,63 843 630,75 1 119 115,91 Lyhytaikaiset siirtosaamiset Tulojäämät Lyhytaikaiset siirtosaamiset yhteensä 213 19.3.2 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Oman pääoman erittely 2014 2013 19 408 230,24 19 408 230,24 Peruspääoma 31.12. 19 408 230,24 19 408 230,24 Edellisen tilikauden ylijäämä 1.1 12 511 691,38 10 230 834,81 0,00 0,00 12 511 691,38 10 230 834,81 Tilikauden ylijäämä/alijäämä 1 024 030,57 2 280 856,57 Oma pääoma yhteensä 32 943 952,19 31 919 921,62 Peruspääoma 1.1. Tilikauden muutokset Tilikauden muutokset Edellisen tilikauden ylijäämä 31.12 Pitkäaikaiseen vieraiseen pääomaan kuuluvat velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua 2014 Saldo Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 2013 Saldo 31.12.2019 31.12.2018 5 308 748,00 6 379 683,90 619 956,00 899 940,00 Muut velat 1 274 252,61 1 360 459,51 Pitkäaikaiset velat yhteensä 7 202 956,61 8 640 083,41 Lainat julkisyhteisöiltä 214 Velat tytäryhteisöille, osakkuusyhteisöille ja kuntayhtymille Pitkäaikaiset velat 2014 2013 Lainasaamiset 707 722,21 788 929,11 Yhteensä 707 722,21 788 929,11 Ostovelat 62 068,11 62 427,14 Muut velat 86 206,90 86 206,90 148 275,01 148 634,04 60 471,30 65 324,69 Tytäryhteisöt Lyhytaikaiset velat Tytäryhteisöt Saadut ennakot Siirtovelat Yhteensä Kuntayhtymät Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat 239 913,01 Yhteensä 300 384,31 65 324,69 Osakkuusyhetsöt Saadut ennakot Ostovelat 109,06 Muut velat Siirtovelat Yhteensä 109,06 215 Muiden velkojen erittely 2014 2013 Pitkäaikaiset muut velat Liittymismaksut 916 358,00 916 358,00 Muut velat 702 722,21 788 929,11 932 044,92 919 251,98 2 551 125,13 2 624 539,09 Lyhytaikaiset muut velat Liittymismaksut Muut velat Muut velat yhteensä Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät 2014 2013 Lyhytaikaiset siirtovelat Menojäämät Korkojaksotukset Lomapalkkajaksotukset Muut menojäämät Lyhytaikaiset siirtovelat yhteensä 60 861,05 90 309,73 2 689 615,22 2 765 125,82 266 338,04 60 290,36 3 016 814,31 2 915 725,91 Huollettavien varat 2014 2013 9 429,87 8 258,85 0,00 5 254,62 Tulot tilikauden aikana 107 710,87 126 589,79 Menot tilikauden aikana 111 267,01 130 247,40 5 211,31 425,99 662,42 9 429,87 Huollettavien varat 1.1 Huollettavien varat toimeksiannon alussa Huollettavien varat toimeksiannon lopussa Huollettavien varat 31.12 216 19.4 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Takaumussitoumuksia 31.12.2014 Alkuperäinen Pääoma 2014 Pääoma 2013 pääoma Kemiönsaaren Lämpö Oy (myönnetty 2003, 2.500.000 €) 2 500 000 1 079 200,00 1 204 200,00 (myönnetty 2011, 4.300.000 €) 2 800 000 2 380 000,00 2 520 000,00 1 300 000 1 300 000,00 1 300 000,00 1 800 000 1 255 923,33 1 313 769,03 (myönnetty 2006, 900.000 €) 900 000 740 521,39 766 928,92 (myönnetty 2014, 900.000 €) * 900 000 750 000,00 (myönnetty 2004, 3.000.000 €) 3 000 000 788 929,11 875 136,01 Solkulla stiftelsen rf 1 111 400 996 153,44 1 022 387,35 484 997 384 977,00 404 981,00 Dalsbostäder Oy Ab 1 940 510 434 835,62 470 575,58 Stiftelsen Silverringen 100 000 53 333,10 59 999,80 597 000 172 352,52 238 318,56 298 500 80 092,63 119 455,14 (myönnetty 2005, 366.349 €) 366 349 51 047,38 70 310,53 (myönnetty 2014, 1.300.000 €/9,77 %) 127 010 127 010,00 Södersundvik vatten- och avloppsandelslag 500 000 200 000,00 300 000,00 10 794 375,52 10 666 061,92 Fab Kimitobacken Kiinteistö OY (myönnetty 2004, 1.800.000 €) Fab Kimito Landsbygdsrådet (myönnetty 2008, 1.120.000 €) Dragsfjärds Industri Ab - Dragsfjärdin Teollisuus Oy (myönnetty 2005, 100.000 €) Bab Dragsfjärds Solberga Rouskis Oy (myönnetty 2010, 500 000 €) Yhteensä * Fastighets Ab Kimitobacken Kiinteistö Oy perustettavan yhtiön puolesta: Malminselkä Koy 217 Kuntien takauskeskuksen takausvastuut 2014 2013 31 998 044,48 30 829 558,75 22 122,54 20 675,99 Kunnan osuus Kuntien takauskeskuksen takausvastuusta Kunnan osuus Kuntien takauskeskuksen kattamattomista takausvastuista Kunnan mahdollista vastuuta kattava osuus takauskeskuksen rahastosta 19.5 Henkilöstöä ja tilintarkastajan palkkioita koskevat liitetiedot Henkilöstön lukumäärä 31.12.2014 Toistaiseksi Määrä- palkatut aikaiset Yhteensä 2014 Yhteensä 2013 Hallinto 16 0 16 19 Kehitys 9 1 10 9 Sivistys 160 44 204 199 Peruspalvelu 189 90 279 265 70 16 86 91 444 151 595 583 2014 2013 18 689 122,68 , 18 370 436,66 -270 339,10 , -290 189,60 Lakisääteiset henkilöstösivukulut 5 641 600,90 , 5 594 225,44 Yhteensä tuloslakselman mukaan 24 060 384,48 0,00 23 674 472,50 86 360,42 0,00 45 150,96 121 607,84 0,00 121 571,87 98 910,81 117 202,06 Toimintayksikkö Ympäristö ja tekniikka Yhteensä Kunnan henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilöstökorvaukset Henkilöstökuluja aktivoiu aineellisiin hyödykkeisiin Luontaisedut Henkilöstön koulutus Yksityiskohtaisemmat tiedot henkilöstöstä löytyy henkilöstöraportista. 218 Tilintarkastajan palkkiot 2014 2013 14 146 15 153 555 200 2 137 1 643 0 0 16 838 16 996 Tarkastusyhtiö BDO Audiator Oy Tilintarkastuspalkkiot Tilintarkastajan lausunnot Tarkastuslautakunnan sihteerin tehtävät Muut palkkiot Palkkiot yhteensä 219 19.6 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot KONSERNIKAAVA KEMIÖNSAAREN KUNTA OSAKKUUS- JA OMISTUSOSAKKUUSYHTEISÖT TYTÄRYHTEISÖ KUNTAYHTYMÄT Kiinteistö Oy Berglund 100 % Egentliga Finlands förbund 1,52 % Ab Kimito Värme Kemiön Lämpö Oy 100 % Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt 2,00 % Fastighets Ab Kimitobacken Kiinteistö Oy 81,80 % Kårkulla 2,94 % Kiinteistö Oy Malminselkä 75 % Salon seudun koulutuskuntayhtymä 2,30 % Fab Kimito Landsbygdsrådet KiOy 75,32 % Varsinais-Suomen erityishuoltopiiri 0,23 % Fastighets Ab Kimito Arkadia 9,9 % 33,3 % rösträtt i styrelsen Bostads Ab Furubacken Vfjärd 43,60 % Faxell 2.0 41,24 % Dragsfjärds Industri Ab Dragsfjärdin Teollisuus Oy 100 % Oy Dalsbostäder Ab 100 % Bostads Ab Kommunalhuset Asunto Oy 100 % Dalmed Oy 75 % Yhteisö Kunnan Kotipaikka omistusosuu Kirjanpitoarvo ägarandel % Tytäryhteisö Kiinteistö Oy Berglund Ab Kimito Värme Kemiön Lämpö Oy Fastighets Ab Kimitobacken Kiinteistö Oy Fastighets Ab Malminselkä Kiinteistö Oy Fastighets Ab Kimito Landsbygdsrådet Kiinteistö Oy Dragsfjärds Industri Ab - Dragsfjärdin Teollisuus Oy Dalmed Oy Ab Oy Dalsbostäder Ab Bostads Ab Kommunalhuset Asunto Oy SWOP-rahasto, sijoitus Dalsbostäder Kemiönsaar Kemiönsaar Kemiönsaar Kemiönsaar Kemiönsaar Kemiönsaar Kemiönsaar Kemiönsaar Kemiönsaar 100 100 81,80 75,00 75,32 100 75 100 100 31.12 Konsernin ägarandel 16 818,79 85 547,65 105 678,69 100 % 100 % 81,80 % 1 917 929,95 218 644,31 6 000,00 84 093,96 62,69 % 100 % 75 % 100 % 100 % 198 462,58 2 633 175,93 Kuntayhtymät Egentliga Finlands förbund Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt Kårkulla samkommun Varsinais-Suomen erityishuoltopiiri Salon seudun koulutuskuntayhtymä Turku Turku Parainen Paimio Salo Omistajaosakkuus- ja osakkuusyhteisöt Fastighets Ab Kimito Arkadia Bostads Ab Furubacken Faxell 2.0 Kemiönsaar Kemiönsaar Kemiönsaar 1,52 2,00 2,94 0,23 2,30 5 264,44 3 315 162,97 258 878,78 7 132,68 218 668,12 3 805 106,99 1,52 % 2,00 % 2,94 % 0,23 % 2,30 % 9,90 43,60 41,2 84 934,90 170 374,37 40 000,00 295 309,27 9,90 % 43,60 % 41,2% Kuntakonsernin osuus omasta pääomasta vieraasta pääomasta tilikauden yli/ alijäämästä 12 976,88 344 400,75 97 705,72 30 088,41 2 737 553,48 192 078,51 6 052,07 572 994,16 167 171,44 270 696,15 4 967 618,14 1 749 619,14 7 493 966,63 613 464,66 398 485,42 47 703,02 587 830,77 414,15 1 908,30 46 341,09 0,00 -7 411,59 -7 767,47 25 034,63 -203,85 -49 572,03 0,21 4 161 021,42 16 129 798,09 8 329,29 12 615,43 3 309 990,19 284 459,93 6 867,44 429 419,68 4 043 352,67 17 263,37 7 670 075,34 523 964,67 34 532,01 311 325,15 8 557 160,54 903,45 193 845,48 -21 940,51 3 580,93 21 591,66 197 981,00 170 617,04 39 243,98 209 861,02 444,77 0,00 444,77 1 749,91 -174,23 1 575,67 220 Konsernitilinpäätöksen laskentaperiaatteet Konsernitilinpääköksen laajuus Konsernitilinpäätös käsittää konsernitaseen, konsernitulos- ja rahoituslaskelman sekä liitteet. Keskenäisen omistuksen eliminointi Kunna ja sen tytäryhteisöjen keskenäinen omistus on tehty nimellis- eli pariarvomenetelmällä. Sisäiset velat ja saamiset Sisäiset velat ja saamiset kunna ja konserniyhteisöjen välillä on eliminoitu suhteessa kunnan omistukseen. Vähemmistöosuudet Vähemmistöosuudet on erotettu konsernin omasta pääomasta. Suunnitelmapoistojen oikaisu Kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiöiden käyttöomaisuuden poistot on oikaistu suunnitelman mukaisiksi ja jäännösarvojenero on kirjattu tytäryhteisön oman pääoman erää Voitto / Tappio edelliseltä tilikausilta vastaan. Kuntayhtymät Kuntayhtymien taseet on yhdistelty lukuarvoiltaan omistusosuuden mukaisesti. Tytäryhteisöt Kaikki tytäryhteisöt on yhdistelty konsernitilinpäätöksessä. Osakkuusyhteisöt Mikään kunnan osakkuusyhteisöistä ei ole yhdistelty konsernitilinpäätöksessä koska yhteisöjen osuus konsernin tuloksesta tai muutokset pääomassa ei ole olennaisia. 221 SAAMISET TYTÄRYHTEISÖILTÄ, OSAKKUUSYHTEISÖILTÄ JA KUNTAYHTYMILTÄ Lyhytaikaiset saamiset 2014 2013 41 371,36 33 236,37 Tytäryhteisöt Myyntisaamiset Lainasaamiset 3 530,35 Muut saamiset Siirtosaamiset Yhteensä 41 371,36 36 766,72 14 455,25 2 562,35 Siirtosaamiset 28 640,84 131 408,39 Yhteensä 43 096,09 133 970,74 928,06 2 371,21 928,06 2 371,21 Kuntayhtymät Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Yhteensä 222 OMAN PÄÄOMAN erittely Konserni 2014 2013 19 408 230,24 19 408 230,24 19 408 230,24 19 408 230,24 23 137,49 23 137,49 1 137 511,01 1 140 543,32 -49,52 -3 032,31 Muut omat rahastot 31.12 1 137 461,49 1 137 511,01 Edellisen tilikauden ylijäämä 1.1 7 297 361,20 9 529 522,01 Tilikauden muutokset 4 727 505,38 -2 232 160,81 12 024 866,58 7 297 361,20 997 286,59 2 070 726,86 33 590 982,39 29 936 966,80 Peruspääoma 1.1. Tilikauden muutokset Peruspääoma 31.12. Korotusrahasto 31.12 Muut omat rahastot 1.1 Tilikauden muutokset Edellisen tilikauden ylijäämä 31.12 Tilikauden ylijäämä/alijäämä Oma pääoma yhteensä 223 VELAT TYTÄRYHTEISÖILLE, OSAKKUUSYHTEISÖILLE JA KUNTAYHTYMILLE Konserni Pitkäaikaiset velat 2014 2013 Lainasaamiset 707 722,21 788 929,11 Yhteensä 707 722,21 788 929,11 Ostovelat 62 068,11 62 427,14 Muut velat 86 206,90 86 206,90 148 275,01 148 634,04 60 471,30 65 324,69 Tytäryhteisöt Lyhytaikaiset velat Tytäryhteisöt Saadut ennakot Siirtovelat Yhteensä Kuntayhtymät Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat 239 913,01 Yhteensä 300 384,31 65 324,69 Osakkuusyhetsöt Saadut ennakot Ostovelat 109,06 Muut velat Siirtovelat Yhteensä 109,06 224 TAKAUSVASTUU YHTEISÖEDULLE SAMAN KONSERNIN SISÄLLÄ Konserni Alkuperäinen Pääoma 2014 Pääoma 2013 pääoma Kemiön Lämpö Oy (myönnetty 2003, 2.500.000 €) 2 500 000 1 079 200,00 1 204 200,00 (myönnetty 2011, 4.300.000 €) 2 800 000 2 380 000,00 2 520 000,00 1 300 000 1 300 000,00 1 300 000,00 1 800 000 1 255 923,33 1 313 769,03 (myönnetty 2006, 900.000 €) 900 000 740 521,39 766 928,92 (myönnetty 2014, 900.000 €) 900 000 750 000,00 3 000 000 788 929,11 875 136,01 210 000 384 977,00 404 981,00 1 940 510 434 835,62 470 575,58 9 114 386,45 8 855 590,54 Fab Kimitobacken Kiinteistö Oy (myönnetty 2004, 1.800.000 €) Fab Kimito Landsbygdsrådet (myönnetty 2004, 3.000.000 €) Dragsfjärds Industri Ab - Dragsfjärdin Teollisuu Dalsbostäder Oy Ab Yhteensä takausvastuuta 31.12.2014 225 20 ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET 20.1 Vesiliikelaitoksen vaikutus kunnan talouteen Toteutuma Kunta Kokonaistarkastelu Eliminoinnit Vesiliikelaitos Kunta Vesiliikelaitos ilman Vesiliikelait. (ulkoinen/sisäinen) Tuloslaskelma kunnan tilinpäätöksessä (ulkoinen/sisäinen) Toimintatulot Myyntitulot, ulkoiset 1 320 320,18 1 553 498,71 Myyntitulot, sisäiset 3 876 259,54 171 716,50 Maksutulot 2 672 906,25 Tuet ja avustukset 1 082 288,81 Muut toimintatulot 982 556,95 13 466,54 3 050 081,29 249 328,28 12 984 413,02 1 988 010,03 Muut toimintatulot, sisäiset Toimintatulot Valmistus omaan käyttöön 2 873 818,89 -3 876 259,54 1) -171 716,50 1) 0,00 2 672 906,25 1 082 288,81 996 023,49 -3 050 081,29 2) -249 328,28 1) -6 926 340,83 -421 044,78 86 360,42 0,00 7 625 037,44 86 360,42 Toimintamenot Henkilöstömenot -24 060 384,48 Palvelujen ostot, ulkoiset -17 950 646,07 -213 435,13 Palvelujen ostot, sisäiset -3 668 632,96 -546 110,56 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -2 926 983,66 -348 040,57 Aineet, tarvikkeet ja tavarat, sisäise Avustukset Muut toimintamenot, ulkoiset -24 060 384,48 -50 732,90 -7 363,90 -1 758 187,39 0,00 -18 164 081,20 3 668 632,96 1) 546 110,56 1) 0,00 -3 275 024,23 50 732,90 1) 7 363,90 1) 0,00 -1 758 187,39 -790 809,39 -28 298,15 -3 065 003,29 -38,00 Toimintamenot -54 271 380,14 -1 143 286,31 6 784 369,15 553 512,46 -48 076 784,84 Toimintakate -41 200 606,70 844 723,72 -141 971,68 132 467,68 -40 365 386,98 Muut toimintamenot, sisäiset -819 107,54 3 065 003,29 2) 38,00 2) 0,00 Verotulot 21 667 135,17 21 667 135,17 Valtionosuudet 22 372 187,00 22 372 187,00 Rahoitustulot ja -menot Korkotulot 25 818,87 240,14 Korkotulot, sisäiset 13 574,26 0,00 Muut rahoitustulot, ulkoiset 29 783,03 11 146,56 Muut rahoitustulot, sisäiset 16 533,00 Korkomenot, sisäiset 26 059,01 -13 574,26 4) 0,00 40 929,59 -16 533,00 3) 0,00 0,00 -13 574,26 -213 283,35 -94 457,85 -17 210,25 -81,52 Korvaus peruspääomasta 0,00 -16 533,00 Rahoitustulot ja -menot -144 784,44 -113 259,93 -30 107,26 30 107,26 -258 044,37 2 700 411,03 731 463,79 -178 558,94 162 574,94 3 415 890,82 Korkomenot Muut rahoitusmenot Vuosikate 13 574,26 4) 0,00 -307 741,20 -17 291,77 16 533,00 3) 0,00 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -1 859 651,85 -697 662,45 -2 557 314,30 -1 859 651,85 -697 662,45 -2 557 314,30 Tilikauden tulos 840 759,18 33 801,34 Poistoeron lisäys y ((-) ) tai vähennys y ((+) ) 129 599,13 35 854,92 Tilikauden ylijäämä 970 358,31 69 656,26 Poistot ja arvonalentumiset -178 558,94 162 574,94 858 576,52 165 454,05 -178 558,94 162 574,94 1 024 030,57 Eliminoidaan: 1) Sisäinen myynti ja osto 2) Muu sisäinen myynti ja sisäiset vuokrat 3) Korvaus peruspääomasta 4) Korkokulut, sisäinen laina Kunnan sisäisen ylijäämän (178 558,94 euroa) ja vesiliikelaitoksen tuloslaskelman poistojen (162 574,94 euroa) välinen ero johtuu kunnan sisäisessä taseessa olevista sisäisistä liittymismaksuista, yhteensä 15 984 euroa. 226 20.2 Vesiliikelaitoksen vaikutus kunnan toiminnan rahoitukseen Toteutuma Kunta Eliminoinnit Vesiliikelaitos Kunta Kokonaistarkastelu Vesiliikelaitos Tulorahoitus Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Rahoituslaskelma kunnan (ilman liikelait.) tilinpäätöksessä 2 700 411,03 731 463,79 -178 558,94 1) 0,00 0,00 0,00 -269 538,21 0,00 -269 538,21 -3 806 918,05 -2 970 140,03 162 963,09 1 063 190,77 162 574,94 1) 4) 3 415 890,82 Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin 15 984,00 4) -6 761 074,08 1 226 153,86 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta 538 615,18 -674 466,96 538 615,18 -1 175 485,47 -162 574,94 162 574,94 -1 849 952,43 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset liikelaitoksille -973 115,39 973 115,39 2) Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys kunnalta Pitkäaikaisten lainojen lisäys 973 115,39 -973 115,39 2) 0,00 0,00 184 773,68 -184 773,68 -1 309 380,11 -686 916,37 -1 996 296,48 199 652,83 1 074 060,13 1 273 712,96 Rahoituksen rahavirta -1 898 068,99 1 175 485,47 788 341,71 -788 341,71 -722 583,52 Vaikutus maksuvalmiuteen -2 572 535,95 0,00 625 766,77 -625 766,77 -2 572 535,95 Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos 0,00 -184 773,68 3) 184 773,68 3) Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Elimininoidaan: 1) Ssisäinen myynti ja osto 2) Sisäiset lainat 3) Sisäisten lainojen vähennys 4) Sisäinen liittymismaksu 227 20.3 Kemiönsaaren vesiliikelaitos Vuosikertomus 2014 Kimitoöns Vatten – Kemiönsaaren Vesi 228 Kemiönsaaren vesiliikelaitos Vuosikertomus 2014 Vastuuhenkilö: Tj. SISÄLLYSLUETTELO 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. TOIMINTAIDEA TOIMITUSJOHTAJAN YLEISKATSAUS ORGANISAATIO JA HENKILÖKUNTA ARVIO TODENNÄKÖISESTÄ TULEVASTA KEHITYKSESTÄ ASIAKKAAT JA MYYNTI KUSTANNUKSET VEDENHANKINTA JÄTEVEDEN PUHDISTUS VESI- JA JÄTEVESIVERKOSTO KEMIÖNSAAREN VEDEN TALOUSARVION ANALYSOINTI KONSERNIN OHJEIDEN MUKAAN 10.1 INVESTOINNIT 2014 10.2 KÄYTTÖBUDJETIN TOTEUTUMINEN 10.3 RAHOITUSANALYYSIN TOTEUTUMINEN 11. TULOSLASKELMA 2014 12. TASE 31.12.2014 13. RAHOITUSLASKELMA 31.12.2014 14. YHTEENVETO, ANALYYSI JA AVAINLUVUT 15. KEMIÖNSAAREN VESILIIKELAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 16. TILIKAUDEN TULOKSEN JA INVESTOINTIKEHYKSEN KÄSITTELY 17. TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA ALLEKIRJOITTAMINEN 229 1. TOIMINTAIDEA Kemiönsaaren Veden tehtävänä on hoitaa vesihuoltopalvelut toiminta-alueellaan sekä palvella asiakkaitaan. Tehtävä käsittää mm. juomaveden toimittamisen kuluttajille sopimuksessa mainituin ehdoin sekä kiinteistöjen tuottamien jätevesien johtamisen puhdistettavaksi puhdistamoille, puhdistamoiden lupaehtojen mukaisesti. Toimivat vesihuoltopalvelut ylläpitävät asiakkaiden toimintaedellytyksiä, terveyttä ja elämänlaatua. Kemiönsaaren Veden toiminnan tulee olla taloudellisesti kannattavaa, minkä vuoksi kuluttajilta peritään käyttöja pääomakustannusten kattamiseksi mm. seuraavia maksuja: vesimaksu, jätevesimaksu, perusmaksu, liittymismaksu sekä lietteen vastaanottomaksu. Tuloilla on katettava niin käyttö- kuin pääomakustannukset. 2. TOIMITUSJOHTAJAN YLEISKATSAUS Vesihuoltopalvelut ovat olennainen osa yhteiskunnan peruspalveluja. Puhtaan veden saanti ja jätevesien tehokas poisjohtaminen ja puhdistaminen ovat ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin perusedellytyksiä. Kemiönsaaren Veden toiminta-alueen piiriin kuuluu noin 4 736 ihmistä, jotka muodostavat 1 722 asiakassuhdetta. Näistä 195 on vapaa-ajan kiinteistöjä. Kuudes toimintavuosi oli myös tapahtumarikas. Vuoden aikana hoidettiin useampi vesiverkoston vesivuoto, monta vesiliittymää on tehty, vesiventtiilejä vaihdettu ja yleisesti ottaen vesihuolto on toiminut hyvin vaikka on tapahtunut paljon. Laskuttamattoman veden osuus on kuitenkin edelleen iso; sen osuus on noussut 33,4 %. Syksyn runsaat sateet aiheuttivat jälleen haasteita jätevedenpuhdistamoille, jotka joutuivat vastaanottamaan suuria määriä vuotovesiä. Laskuttamattoman jäteveden osuus oli noin 42,4 %. Tämä pintavesi nostaa puhdistamojen kustannuksia, samalla kun puhdistuksessa ei päästä optimaalisiin tuloksiin, kun suuria määriä ojavettä joudutaan puhdistamaan. Vuoden aikana jätevesiverkostossa on korjattu kymmeniä sisään vuotokohtia omana työnä. Päivystysrengas, joka mahdollistaa käytön 24/7-valmiuden, on muutoksista huolimatta toiminut hyvin. Kaikki ovat ottaneet vastuuta, ja päivystysrenkaaseen osallistuneet henkilöt ansaitsevat kaikki suuren kiitoksen työpanoksestaan. Kemiönsaaren kunnan vesihuoltopalvelujen kehittämissuunnitelman toteuttaminen jatkui vuoden aikana. Björkbodan - Kemiön ja Björkbodan - Taalintehtaan välisten vesi- ja jätevesilinjojen rakentaminen saatettiin lähes valmiiksi. Vuoden lopulla laadittiin urakkasopimus Tyskaholmenin puhdistamon laajentamiseksi ja tehostamiseksi. Långdalenin alueen kunnallistekniikan rakentaminen saatettiin päätökseen. Vuoden aikana investointeja toteutettiin 1,9 miljoonan euron edestä (netto). Investointitalousarvio alittui 468 000 eurolla. Investointien toteutus ja käyttöönotto on vaatinut henkilöstöltä suuren työpanoksen. Suurin syy alitukseen olivat asialliset urakkahinnat ja että puhdistamon laajentaminen aloitettiin vasta vuoden lopulla. Vuoden 2014 tilinpäätös näyttää pientä 69 656 euron ylijäämää, mikä tarkoittaa, että yhteenlaskettu kertynyt ylijäämä on nyt 207 057 euroa. Taloussuunnitelman mukaan ylijäämä tarvitaan kokonaisuudessaan isojen kertapoistojen kattamiseksi vuonna 2015 ja 2016. Hyvä tulos on seurausta tiukasta rahankäytöstä, lisääntyneestä asiakasmäärästä ja suotuisasta korkokehityksestä. Vuosi on ollut aktiivinen ja monipuolinen, ja Kemiönsaaren Veden toiminta ja talous ovat kehittyneet oikeaan suuntaan. Lopuksi haluan kiittää henkilökuntaa heidän ammattitaitoisesta työpanoksestaan sekä johtokuntaa heidän tekemästään työstä. Kemiönsaarella 28. helmikuuta 2015 Roger Hakalax Toimitusjohtaja Kemiönsaaren Vesi 230 3. ORGANISAATIO JA HENKILÖKUNTA Kemiönsaaren Vedellä on kaksi huoltomiestä jotka hoitavat tuotantorakennuksia, yksi huoltomies joka huoltaa pumppaamoja sekä yksi huoltomies joka vastaa linjanrakennuksesta ja yleisestä kunnossapidosta. Työvoiman vahvuutta lisätään työnjohtajalla (50 %), joka osallistuu käytännön työhön. Hallinnossa työskentelee tekninen suunnittelija (50 %), joka hoitaa mm. valvontatehtäviä sekä maanomistajalupa- ja rakennuttajatehtäviä, sekä laskuttaja, toimistosihteeri (50 %) ja toimitusjohtaja (50 %). Työvoiman vahvuus on näin ollen seitsemän henkilöä. Tarvittaessa voidaan ostaa suurempi työpanos kunnan yhdyskuntatekniseltä osastolta; kokonaistyövoima saadaan tarvittaessa nopeasti kaksinkertaistettua. Henkilökunta on vuoden aikana osallistunut eri koulutustilaisuuksiin ja kursseihin. Kemiönsaaren Veden johtokuntaan kuului vuoden 2014 lopussa seuraavat viisi henkilöä: Lars Nummelin, Brita Drugge, Veijo Lücke, puheenjohtaja Daniel Wilson sekä Malin Lindholm. 4. ARVIO TODENNÄKÖISESTÄ TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Vesihuoltolaitoksen talous on hyvin pääomavaltaista toimintaa. Käyttötulot ja kustannukset ovat kuitenkin yleensä kohtalaisen ennakoitavissa, mikä helpottaa tulevaisuuden arviointia. Kemiönsaaren Veden toiminta on viime vuosina kehittynyt oikeaan suuntaan niin toiminnallisesti kuin taloudellisestikin. Seuraavat seikat vaikuttavat toiminnan talouteen tulevaisuudessa. - Liittymismaksut muodostavat pienemmän osan tuloista. Investointitaso laskee selvästi poistotason alle 2016, mikä mahdollistaa lainojen lyhentämisen. Poistot lisääntyvät vuonna 2016. Isot kertapoistot vuonna 2015-2016, kun kaksi puhdistamoa suljetaan. Korot alkavat nousta lähivuosina. Valtio korottaa alv:tä. Taksa on sopeutettava muuttuneisiin olosuhteisiin 2016. 231 5. ASIAKKAAT JA MYYNTI 3 Vuoden aikana vettä myytiin yli 193 000 m (–4 %), samalla kun 215 000 m³ jätevettä (– 7 %) vastaanotettiin käsiteltäväksi. Myyty määrä on pienempi kuin edellisvuonna. Syynä on että osa isoista asiakkaista on käyttänyt vähemmän vettä kuin aiempina vuosina. Vuoden aikana myytiin 26 vesiliittymää, 26 jätevesiliittymää ja 1 hulevesiliittymää. Tämä on talousarvion mukaisesti mutta selvästi edellisvuotta vähemmin. Kemiönsaaren Vedellä oli 1 722 asiakassopimusta 31.12.2014. Liittymismaksujen osuus liikevaihdosta on laskenut aiemmista vuosista eli 30 %, 14 % ja nyt 11 %. Tämä tekee taloudesta vähemmän haavoittuvan. Liittymismaksut kattavat tällä hetkellä 50–80 % uusien alueiden laajennuskustannuksista liittymisajankohtana edellyttäen että kaikki alueella liittyvät. Investointikustannukset merkitään noin 30 vuoden ajanjaksolle poistoina. Merkittävä osa vesihuoltolaitoksen kustannuksista on kiinteitä, siksi on tärkeää, että suuri osa tuloista on kiinteitä, kuten perus- ja liittymismaksut. Lietteenkäsittelystä saatavat tulot ovat kasvaneet noin 2 % sen seurauksena, että kunnallisesti järjestettyä lietteenkeräystä on tehostettu. Kemiönsaaren Veden kuudennen toimintavuoden liikevaihto oli alle talousarvion ja päätyi 1 750 622 euroon. Alitus johtuu veden ja jäteveden vähentyneestä myynnistä. 232 6. KUSTANNUKSET Talousarvion toteutuman mukaan käyttökustannukset olivat budjetoitua selvästi pienemmät. Alituksen taustalla oli mm. arvioitua pienemmät henkilöstökustannukset, koska osa työpanoksesta on kirjattu investoinneille. Myös korkokulut olivat edellisvuoden korkokuluja sekä budjetoitua pienemmät. Leasingautot on erittäin kallis tapa varustaa henkilökunta autoilla, mikä näkyy muiden kustannusten nousuna. Autojen ostaminen olisi pitkällä aikavälillä edullisempi vaihtoehto vesihuoltolaitokselle. Kaavion numerot näyttävät suuruusjärjestyksen Yksi tulevaisuuden suurista haasteista on velkataakka, joka huomattavasti suurempi kuin liikevaihto! Kasvavat lainanhoitokulut ovat tulevaisuudessa liikelaitoksen suurin taloudellinen riskitekijä. Osa lainoista on kuitenkin sidottu kiinteään korkoon, mikä hillitsee mahdollista korkojen nousua. Pitkällä tähtäimellä, strategisten investointien jälkeen, on tärkeää kiinnittää huomiota velkataakkaan. Pääomakustannukset, toisin sanoen korot, poistot ja korvaus pääomasta muodostavat 47 % ja käyttökustannukset 53 % kokonaiskustannuksista. Suurimmat käyttökustannuserät ovat ostopalvelut 20 % (sisältää mm. sähkön), työ 17 % ja palvelut 13 %. Muut erät ovat suhteellisen pieniä. Vuonna 2014 osa hallinnon palkkakustannuksista kirjattiin investointeihin, mikä vähensi käytön palkkakustannuksia. 233 7. VEDENHANKINTA Sekä Kårkullan että Nordanån pohjavesilaitokset ovat toimineet hyvin, ja mainitut sekä Skinnarvikiä on vuoden aikana kuormitettu ympäristölupiensa puitteissa. Taulukossa esitellään pumpatut vesimäärät vesilaitosta kohden, niiden käyttö- ja poistokulut sekä laskettu yksikköhinta, jossa on otettu huomioon vuotovedet ja kustannukset on jaettu myytyä vesikuutiometriä kohden. Vesi m³/vuosi m³/vrk €/vuosi €/m³ Björkbodan osuuskunta 0 0 0 Kårkullan vesilaitos 81 918 224 54578 Nordanån ja Skinnarvikin vesilaitokset 209 118 573 85 116 Taalintehtaan pintavesilaitos 0 0 0 Puhdistettu, m³ 291 036 797 139 874 Myyty, m³ 193 883 531 139 874 *) Kemiönsaaren Vesi ostaa tarvittaessa vettä Björkbodan vesiosuuskunnalta. kesk. €/m³ 0,67 0,41 0,48 0,72 Pääoman korkoja ja korvauksia ei ole huomioitu tässä laskelmassa. 8. JÄTEVEDEN PUHDISTUS Tyskaholmenin jätevedenpuhdistamo Kemiönsaaren Veden suurin jätevedenpuhdistamo, Tyskaholmenin puhdistamo, otettiin käyttöön vuoden 2008 lopussa. Laitos toimii hyvin ja se on puhdistanut jätevedet ympäristölupansa mukaisesti. Suurin haaste laitokselle on typenpoisto, joka keväällä toimi huonommin johtuen suurista määristä lietettä jota ajettiin laitokselle Lammalasta. Syksyn aikan laitos toimi erittäin hyvin ja puhdistus tuloksia voi hyvin verrata jopa useimpiin isohin puhdistuslaitoksiin Suomessa. Päästömäärät ovat selvästi aikaisempia vuosia alemmat. 234 Tyskaholmenin puhdistamo CODCr BOD7ATU kok.P KA N Käsitelty vesi Puhdistusaste Käsitelty vesi Puhdistusaste Käsitelty vesi Puhdistusaste Käsitelty vesi Puhdistusaste Käsitelty vesi Puhdistusaste mg/l % mg/l % mg/l % mg/l % mg/l % Vuoden Vuoden Vuoden Vuoden Vuoden Vuoden Rajakeskiarvo keskiarvo keskiarvo keskiarvo keskiarvo keskiarvo arvo 2009 2010 2011 2012 2013 2014 34 21 23 35 48 17 60 96 97 97 94 96 99 90 2,9 1,6 6,5 10 11 2 10 99 99 100 96 97 99 95 0,065 0,082 0,05 0,36 *) 0,55 0,038 0.3 100 100 99 95 97 100 95 4,4 3,4 4,3 15 *) 33 5 15 99 99 99 95 96 98 95 29 27 19 23 28 24 46 41 58 45 57 52 50 Björkboda Lås Oy:n prosessivedenpuhdistamo Björkboda Lås Oy on toimittanut arvioitua vähemmän jätevettä Kemiönsaaren Veden Tyskaholmenin jätevedenpuhdistamoon vuoden 2014 aikana. Kemiön jätevedenpuhdistamo Vuonna 1981 rakennettu Kemiön jätevedenpuhdistamo on toiminut huomattavasti ympäristölupaansa paremmin. Kemiönsaaren Vesi sai vuoden aikana uudistetun ympäristöluvan puhdistamolle, joka on voimassa kaksi vuotta samoilla puhdistusvaatimuksilla. Puhdistamo on huonossa kunnossa ja voidaan perustellusti todeta, että puhdistamo on tullut tiensä päähän, minkä vuoksi laitos on jatkuva riskitekijä. Puhdistamon on jälleen suoriutunut ympäristölupansa vaatimuksista, mutta ympäristökuormitus puhdistamolta on tästä huolimatta suuri. Mutta puhdistamo on kustannustehokas käytössä. 235 Kemiön CODCr BOD7ATU kok.P KA N Vuoden Vuoden Vuoden Vuoden Vuoden Vuoden keskiarvo keskiarvo keskiarvo keskiarvo keskiarvo keskiarvo Raja-arvo 2009 2010 2011 2012 2013 2014 puhdistamo Pitoisuus läht. vedessä Puhdistusaste Pitoisuus läht. vedessä Puhdistusaste Pitoisuus läht. vedessä Puhdistusaste Pitoisuus läht. vedessä Puhdistusaste Pitoisuus läht. vedessä Puhdistusaste mg/l % 54 89 57 93 36 94 42 93 46 93 47 96 125 75 mg/l % 14 90 13 96 5,8 97 7,9 97 5,9 98 11 97 15 90 mg/l % 0,7 91 0,76 94 0,4 95 0,44 95 0,46 95 ,58 96 1 90 mg/l % 15 91 34 91 18 95 17 94 13 97 19 98 35 90 mg/l % 32 40 37 43 18 41 30 51 37 26 41 45 - Lammalan jätevedenpuhdistamo Lammalan puhdistamo on toiminut huomattavasti edellisvuosia paremmin; asetetut lievät ympäristölupavaatimukset täyttyivät lähestulkoon. Puhdistustulos on herkkä sisään tulevan veden määrien vaihtelulle eli vuotovesistä aiheutuu suoraan käyttöhäiriöitä, jotka heikentävät puhdistustulosta. Laitosta on huollettu jatkuvasti ja se on ollut aiempaa enemmän valvonnan alla, mikä on vähentänyt käyttökatkoksia. Puhdistustulos ilmenee seuraavasta taulukosta. Kevään aikana 2014 jälkisedimentointi altaasta vuoti Lammalabäckeniin ja aiheutti epämiellyttävyyksiä kiinteistöjenomistajille pitkin ojaa. Oja putsattiin tämän vuoksi syksyn aikana. Vaikka laitos on toiminut huomattavasti paremmin aikaisempiin vuosiin verrattuna, niin tämä pieni laitos kuormittaa vesistöjä esim. kolme kertaa enemmän fosforia vuosittain kuin mitä Tyskaholmenin puhdistuslaitos kuormittaa vesistöä. 236 CODCr BOD7ATU kok.P KA Lammalan puhdistamo Pitoisuus lähtevässä vedessä Puhdistusaste Pitoisuus lähtevässä vedessä Puhdistusaste Pitoisuus lähtevässä vedessä Puhdistusaste Pitoisuus lähtevässä vedessä Puhdistusaste Vuoden keskiarvo 2009 Vuoden keskiarvo 2010 Vuoden keskiarvo 2011 Vuoden keskiarvo 2012 Vuoden keskiarvo 2013 Vuoden keskiarvo 2014 Raja-arvo mg/l % 240 73 160 84 120 85 290 70 200 84 120 85 125 75 mg/l % 81 80 36 91 48 85 120 65 75 85 29 88 15 90 mg/l % 7,6 48 3,9 74 2,7 79 6,6 56 2,6 85 1,9 85 0.7 90 mg/l % 120 62 63 84 42 83 88 69 57 88 49 86 35 90 Taulukossa on esitetty puhdistetut jätevesimäärät puhdistuslaitoksittain sekä laitosten käyttö- ja poistokustannukset. Näiden lukujen perusteella on laskettu puhdistamoiden käyttökulut puhdistettua kuutiometriä kohden. Taulukosta ilmenee selkeästi myös vuotoveden eli verkostoon vuotavan veden merkitys. Jätevesi tulisi hinnoitella nykyistä korkeammaksi suhteessa puhtaaseen veteen. m³/vuosi m³/vrk €/vuosi €/m³ kesk. €/m³ Tyskaholmenin puhdistamo 232 810 638 302 926 1,30 Kemiön puhdistamo 125 483 344 64 970 0,52 Lammalan puhdistamo 14 993 41 95 429 6,36 Puhdistettu, m³ 373 286 1 023 463 325 1,24 Myyty, m³ 215 011 589 463 325 2,15 Kaikki jätevesi Tyskaholmen 373 286 1 023 422 926 1,13 Säästö käyttössä per vuosi 40 398 Pääoman korkoja ja korvauksia ei ole huomioitu tässä laskelmassa. Ympäristön kuormitus Kolme puhdistamoa kuormittavat ympäristöä eri lailla. Taulukon päästömäärät ovat teoreettisesti laskettu päästöjen vuosikeskiarvona (mg/l) per puhdistamo kerrottuna puhdistetun vesimäärän mukaan 237 laitoskohtaisesti. Sininen osa taulukosta on tulevaisuuden ennuste joka peilaa uutta tilannetta kun jätevedet puhdistetaan Tyskaholmenilla 2016. Ennuste rakentuu siihen että puhdistuslaitos toimii yhtä hyvin 2016 kuin Tyskaholmen toimi vuonna 2014. Suunnittelun mukaan on tarkoitus on tehostaa typenpoistoa (N) puhdistamolla, tämä tarkoittaa myös sitä että typpipäästöt suurin piirtein puolitetaan vuoteen 2016. Taulukko näyttää selvästi että Kemiön puhdistamo kuormittaa ympäristöä kaikkein eniten mitattuna kg/vuosi. Mutta myös se että Lammalan puhdistamo kuormittaa ympäristöa 3 kertaa suuremmalla fosfori määrällä kuin Tyskaholmenin puhdistamo, Vaikka Tyskaholmenin puhdistamolla käsitellään huomattavasti suurempia vesimääriä. Tulevaisuusennusta koskien Tyskaholmenin puhdistamoa näyttää hyvältä, ympäristön kuormituksen ennustetaan laskevan noin 50 % vuonna 2016. 9. VESI- JA JÄTEVESIVERKOSTO Kemiönsaaren Veden vesi- ja jätevesiverkosto on erittäin pitkä suhteessa asiakasmäärään ja myytyihin vesimääriin. Vuonna 2014 vesiverkostoa laajennettiin noin 20,8 km (+ 10,5 %) ja jätevesiverkostoa noin 20,8 km (+ 12 %). Kemiönsaaren Vesi vastaa myös 394 pumppaamosta, joista 68 on linja- tai aluepumppaamoja. Verkoston toiminnan valvonnan helpottamiseksi valvontajärjestelmän rakentamista on jatkettu vuoden aikana. Automaatiojärjestelmä takaa suuremman käyttövarmuuden, sillä mahdolliset viat aiheuttavat automaattisesti hälytyksen, joka yhdistyy eteenpäin valvontatietokoneille ja päivystäjälle, joka korjaa vian. Seuraava automaatiojärjestelmää kuvaava kaavio on Nordanån vesilaitoksen ja Skinnarvikin vedenottamon prosessikuva. Kuvasta ilmenee mm. käynnissä olevat pumput, virtaukset, vikailmoitukset, paine, vesisäiliön vesimäärä, pumpatut määrät, suuntaukset ym. Automaatiojärjestelmän kautta pumppuja voidaan käynnistää ja sulkea sekä vedenpuhdistusprosessin toimintaedellytyksiä muuttaa. 238 Osaalue Linja P Kiinteistö P Yhteensä Paineenkorotus Dragsfjärd 36 65 101 5 Kimito 16 102 118 1 Västanfjärd 16 159 175 1 Totalt 68 326 394 7 Vesijohto Viemäri 31.12.2013 196 870 byggt 2014 20 770 31.12.2014 217 640 31.12.2013 173 870 byggt 2014 20 770 31.12.2014 194 640 239 10. KEMIÖNSAAREN VEDEN TALOUSARVION ANALYSOINTI KONSERNIOHJEIDEN MUKAAN SITOVAT TAVOITTEET 2014–2016 Tavoite Tavoitetaso/seuranta Selvitys viemärin hukkavedestä Pienempi hukkaveden määrä Västanfjärdin osassa verkostoa. Työ aloitetaan 2013. Pienempi hukkaveden määrä Kemiön osassa verkostoa. Työ aloitetaan 2014. Pienempi hukkaveden määrä Dragsfjärdin osassa verkostoa. Työ aloitetaan 2015. Työ on aloitettu, mutta työkenttä on suuri ja tulokset tulevat hitaasti Vähintään 100 kiinteistön liittäminen verkostoon (vähintään 35 kiinteistöä vuodessa). Osa kiinteistöistä mm. Östanån, Jordbron, Genbölen, Dahlbyn ja Långdalenin alueilla liitetään. 26 kiinteistöä liitettiin vuoden aikana, lukema olisi mielellään saanut olla suurempi. Kehotetaan toiminta-alueiden kiinteistöjä liittymään vesihuoltoverkostoon. Satoja kirjeitä on lähetetty kiinteistön omistajille. Lainataakan vähentäminen Lainataakka alkaa laskea vuodesta 2016 / tehdyn talousarvion ja -suunnitelman mukaan Kemiönsaaren Veden lainataakka alkaa laskea 2016 johtuen siitä, että suuret investoinnit on tehty ja taksaa on tarkistettu. Lainaa on nostettu talousarviota vähemmän. Alijäämän kertyminen Taloussuunnitelmakaudella ei muodostu lisää alijäämää. / 2014 tehtiin ylijäämää. Kerääntynyt ylijäämä on yli 200 000 €. AVAINLUVUT Suoritukset TP11 TP12 TP13 TA14 TP14 Asiakasmäärä Veden hinta, €/m³ Jäteveden hinta, €/m³ Myyty vesi (1 000 m³) Myyty jätevesi (1 000 m³) 1581 1,5 1656 1,6 1696 1,7 1725 1,7 1722 1,7 1,8 230 236 2,3 205 226 2,5 225 243 2,8 225 240 2,8 205 226 1,44 1,73 4303 1,08 1,35 4444 1,18 1,45 4553 Mittarit Myyty vesi, m³/m putkea Myyty jätevesi, m³/m putkea Lainaa/asiakas 0,89 1,1 4542 240 10.1 INVESTOINNIT 2014 VV-verkoston kaukovalvonta Alkup. TA 2014 Menot TAmuutokset TA muutosten jälkeen -50 000 Toteutuma Poikkeama -4380.00 -45620.00 -4380.00 -45620.00 Tulot Nettomeno -50 000 0 Uusien asuntoalueiden suunittelu Alkup. TA 2014 Utgifter TAmuutokset TA muutosten jälkeen -10 000 Toteutuma Poikkeama 0 -10 000 0 -10 000 Inkomster Nettoutgift -10 000 0 Vesilinjat ja liittymät toiminta-alueella Alkup. TA 2014 Menot TAmuutokset TA muutosten jälkeen -70 000 Toteutuma Poikkeama -47 134,84 -22 865,16 -47 134,84 -22 865,16 Tulot Nettomeno -70 000 0 Jätevesilinjat ja liittymät toiminta-alueella Alkup. TA 2014 Menot TAmuutokset TA muutosten jälkeen -70 000 Toteutuma Poikkeama -58 744,85 -11 255,15 Tulot Nettomeno 0.00 -70 000 0 -58 744,85 -11 255,15 Långdalenin toiminta-alueen vesiverkosto Alkup. TA 2014 TAmuutokset TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Menot -60 000 -99 944,57 Tulot 25 000 25 000,00 Nettomeno -35 000 Vesiverkosto Taalintehdas-Björkboda Alkup. TA 2014 Menot -400 000 Tulot 160 000 Nettomeno -240 000 0 TAmuutokset -74 944,57 TA muutosten jälkeen 39 944,57 39944,57 Toteutuma Poikkeama -819 853,15 419 853,15 379 201,35 -219 201,35 -440 651.80 200 651,80 241 Jätevesiverkosto Taalintehdas–Björkboda–Kemiö, jätevesilinja TAAlkup. TA 2014 muutokset Menot -2 100 000 Tulot TA muutosten jälkeen -1 432 256,53 840 000 Nettomeno Toteutuma 568 989,42 -1 479 000 Poikkeama -668 256,53 272 989,42 -863 267,11 -615 732,89 Viemäriverkoston saneeraus TAmuutokset -50 000 TA muutosten jälkeen 0 -50 000 0 Alkup. TA 2014 Menot Toteutuma Poikkeama -12 724,78 -37 275,22 -12 724,78 -37 275,22 Toteutuma Poikkeama Tulot Nettomeno Tyskaholmenin puhdistamo TAmuutokset Alkup. TA 2014 Menot TA muutosten jälkeen -550 000 Tulot -360 753,06 -189 246,94 15 000 Nettomeno 65 000,00 -50 000,00 -295 753,06 -239 246,94 -535 000 Kemiön puhdistamo TAmuutokset Alkup. TA 2014 TA muutosten jälkeen Menot Toteutuma Poikkeama -3 854,00 -3 854,00 Tulot 0.00 Nettomeno 0 -3 854,00 -3 854,00 Toteutuma Poikkeama Långdalenin toiminta-alueen jätevesiverkosto TAmuutokset Alkup. TA 2014 TA muutosten jälkeen Menot -80 000 -130 494,25 -50 925.45 Tulot 25 000 25 000 0.00 -55 000 -105 494,25 -50 925.45 Toteutuma Poikkeama Nettomeno KEMIÖNSAARENVESILIIKELAITOS TAmuutokset Alkup. TA 2014 TA muutosten jälkeen Menot -3 440 000 0 Tulot 1 065 000 0 Nettomeno -2 375 000 0 -2 970 140,03 -469 859,97 1 063 190,77 -1 906 949,26 -1 809,23 -468 050,74 242 ANALYYSI VV-verkoston kaukovalvonta Työlle budjetoituja määrärahoja ei tarvittu muiden töiden myöhästymisen takia. Toiminta-alueen vesiliittymät Kiinteistöjen liittäminen vuoden aikana vaati laskettua vähemmän linjojen vetämisiä. Toiminta-alueen jätevesiliittymät Analyysi on sama kuin vesiverkoston kohdalla. Vesi- ja jätevesiverkoston suunnittelu uusille kaava-alueille Kunnan kaavoitus ei edennyt niin pitkälle, että vesi- ja jätevesiverkoston suunnittelua olisi tarvittu. Långdalenin toiminta-alueen vesiverkosto Työ aloitettiin myöhäisessä vaiheessa 2013, minkä vuoksi vuoden 2014 määrärahat eivät riittäneet. Vesiverkosto Taalintehdas–Björkboda–Kemiö, vesilinja Työ eteni hyvin kahden toiminnallisen urakoitsijan ansiosta. Talousarvion epäsuhteesta vesi- ja jätevesilinjojen välillä määrärahat ylittyivät Jätevesiverkosto Taalintehdas–Björkboda–Kemiö, jätevesilinja Työ eteni hyvin kahden toiminnallisen urakoitsijan ansiosta. Talousarvion epäsuhteesta vesi- ja jätevesilinjojen välillä määrärahat alittuivat Jätevesiverkoston saneeraus Yksi aluepumppaamo saneerattiin. Kunnan oma henkilöstö on kuitenkin korjannut noin 10 sisään vuotokohtaa omin voimin. Tyskaholmenin puhdistamo Puhdistamon rakentaminen alkoi vasta aivan vuoden lopulla. Tästä johtuen määrärahat alittuivat. Långdalenin toiminta-alueen jätevesiverkosto Työ aloitettiin myöhäisessä vaiheessa 2013, minkä vuoksi vuoden 2014 määrärahat eivät riittäneet. Yhteenveto Kunnanvaltuuston asettama nettoinvestointikatto alittui selvästi johtuen puhdistamon myöhästyneestä aikataulusta ja toisesta siirtolinjasta, alitus oli yhteensä 468 050,74 €. Kemiönsaaren Vesi netto investoi 1 906 949,26 € vuonna 2014. 243 10.2 KÄYTTÖBUDJETIN TOTEUTUMINEN TULOSLASKELMA Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Talousarvio Tilinpäätös Poikeama % 1 828 250,00 1 725 215,21 103 034,79 94,4 380 000,00 262 794,82 117 205,18 69,2 -337 100,00 -355 404,47 18 304,47 105,4 -982 930,00 -759 545,69 -223 384,31 77,3 -1 320 030,00 -1 114 950,16 -205 079,84 84,5 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Palvelujen ostot Materiaalit ja palvelut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -705 000,00 -697 662,45 -7 337,55 99,0 -705 000,00 -697 662,45 -7 337,55 99,0 Liiketoiminnan muut kulut -6 000,00 -28 336,15 22 336,15 472,3 Liikeylijäämä (-alijäämä) 177 220,00 147 061,27 30 158,73 83,0 Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Kunnalle maksetut korkokulut 240,14 -240,14 -100,0 2 000,00 11 146,56 -9 146,56 -100,0 -35 000,00 -13 574,26 -21 425,74 -100,0 -140 000,00 -94 457,85 -45 542,15 67,5 -16 533,00 -16 533,00 0,00 100,0 0,00 -81,52 81,52 -100,0 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia e -12 313,00 33 801,34 -46 114,34 -274,5 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia -12 313,00 33 801,34 -46 114,34 -274,5 36 403,00 35 854,92 548,08 98,5 24 090,00 69 656,26 -45 566,26 289,2 Muille maksetut korkokulut Korvaus peruspääomasta Muut rahoituskulut Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Vapaaehtoisten varausten lisäys (-) tai vähennys (+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 244 10.3 RAHOITUSLASKELMAN TOTEUTUMINEN RAHOITUSLASKELMA Talousarvio TA- Talousarvio muutos lopullinen Tilinpäätös Poikkeama 30 158,73 Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) 177 220 0 177 220 147 061,27 Poistot ja arvonalentumiset 705 000 0 705 000 697 662,45 7 337,55 -189 533 0 -189 533 -113 259,93 -76 273,07 692 687 0 692 687 731 463,79 -38 776,79 -3 440 000 0 -3 440 000 -2 970 140,03 -469 859,97 1 065 000 0 Investointien rahavirta -2 375 000 Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoitustuottot ja -kulut Toiminnan rahavirta Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin 1 065 000 1 063 190,77 1 809,23 0 -2 375 000 -1 906 949,26 -468 050,74 -1 682 313 0 -1 682 313 -1 175 485,47 -506 827,53 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys kunnalta 0 0 0 973 115,39 -973 115,39 2 530 201 0 2 530 201 0,00 2 530 201,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys kunnalta -160 970 0 -160 970 -184 773,68 23 803,68 Pitkäaikaisten lainojen vähennys muilta -686 918 0 -686 918 -686 916,37 -1,63 Saamisten muutos muilta 501 966,67 -501 966,67 Korottomien velkojen muutos muilta 572 093,46 -572 093,46 Pitkäaikaisten lainojen lisäys muilta Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos 1 682 313 0 1 682 313 1 175 485,47 506 827,53 0 0 0 0,00 0,00 245 11 TULOSLASKELMA 2014 TULOSLASKELMA 1.1 -31.12.2014 1.1 -31.12.2013 1 725 215,21 1 839 504,77 262 794,82 307 635,31 355 404,47 326 020,38 759 545,69 919 204,45 1 114 950,16 1 245 224,83 697 662,45 715 502,73 Poistot ja arvonalentumiset 697 662,45 715 502,73 Liiketoiminnan muut kulut 28 336,15 52 701,19 Liikeylijäämä (-alijäämä) 147 061,27 133 711,33 240,14 161,72 Muut rahoitustuotot 11 146,56 5 533,23 Kunnalle maksetut korkokulut 13 574,26 12 234,40 Muille maksetut korkokulut 94 457,85 106 686,41 Korvaus peruspääomasta 16 533,00 23 989,00 81,52 185,80 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia e 33 801,34 -3 689,33 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia 33 801,34 -3 689,33 35 854,92 35 854,92 69 656,26 32 165,59 Sijoitetun pääoman tuotto, % 1,34 % 1,21 % Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 0,92 % 0,51 % Voitto, % 1,96 % -0,20 % Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Tuet ja avustukset kunnalta Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Palvelujen ostot Materiaalit ja palvelut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoituskulut Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Vapaaehtoisten varausten lisäys (-) tai vähennys (+) Tuloverot Tilikauden ylijäämä (alijäämä) LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUT 12 TASE 31.12.2014 246 TASE 31.12.2014 31.12.2013 0,00 0,00 109 440,28 109 440,28 Rakennukset 2 272 998,90 2 367 568,14 Kiinteät rakenteet ja laitteet 8 135 530,57 8 400 678,39 0,00 0,00 2 433 740,53 864 736,66 12 951 710,28 11 742 423,47 12 951 710,28 11 742 423,47 406 262,57 652 237,49 0,00 85,02 Siirtosaamiset 280 120,03 536 026,76 Lyhytaikaiset saamiset 686 382,60 1 188 349,27 686 382,60 1 188 349,27 686 382,60 1 188 349,27 13 638 092,88 12 930 772,74 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset PYSYVÄT VASTAAVAT VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Saamiset kunnalta Muut saamiset Saamiset Rahat ja pankkisaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT VASTAAVAA 247 VASTATTAVAA 31.12.2014 31.12.2013 3 006 081,46 3 006 081,46 137 400,80 69 656,26 105 235,21 32 165,59 3 213 138,52 3 143 482,26 821 920,06 857 774,98 821 920,06 857 774,98 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 3 219 737,35 3 726 697,83 Lainat kunnalta 3 072 998,95 2 349 531,60 Lainat julkisyhteisöiltä 612 730,30 773 480,69 Muut velat / Liittymismaksut ja muut velat 916 358,00 916 358,00 7 821 824,60 7 766 068,12 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 506 960,48 526 165,98 Lainat kunnalta 249 648,04 184 773,68 Lainat julkisyhteisöiltä 160 750,39 160 750,39 Ostovelat 830 422,48 197 327,23 0,00 0,00 10 743,66 62 643,78 22 684,65 31 786,32 1 781 209,70 1 163 447,38 9 603 034,30 8 929 515,50 13 638 092,88 12 930 772,74 OMA PÄÄOMA Peruspääoma Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) OMA PÄÄOMA POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARA VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Joukkovelkakirjalainat Siirtovelat Pitkäaikainen Lyhytaikainen Joukkovelkakirjalainat Korottomat velat kunnalle Muut velat / Liittymismaksut ja muut velat Siirtovelat Siirtovelat Lyhytaikainen VIERAS PÄÄOMA VASTATTAVAA LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1.000 € Lainankanta 31.12, 1.000 € Lainasaamiset 31.12, 1.000 € 29,59 % 30,94 % 483,05 % 406,79 % 207,06 137,40 7 822,83 7 721,40 0,00 0,00 248 13. RAHOITUSLASKELMA 2014 RAHOITUSLASKELMA 2014 2013 Liikeylijäämä (-alijäämä) 147 061,27 133 711,33 Poistot ja arvonalentumiset 697 662,45 715 502,73 -113 259,93 -137 400,66 0,00 0,00 Toiminnan rahavirta Rahoitustuottot ja -kulut Satunnaiset erät Tuloverot 0,00 0,00 Tulorahoituksen korjauserät 0,00 0,00 731 463,79 711 813,40 -2 970 140,03 -1 188 638,96 1 063 190,77 401 059,44 0,00 0,00 Investointien rahavirta -1 906 949,26 -787 579,52 Toiminnan ja investointien rahavirta -1 175 485,47 -75 766,12 973 115,39 357 077,47 Toiminnan rahavirta Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys kunnalta Pitkäaikaisten lainojen lisäys muilta 0,00 800 000,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys kunnalta -184 773,68 -160 968,52 Pitkäaikaisten lainojen vähennys muilta -686 916,37 -633 584,87 501 966,67 -362 426,74 0,00 0,00 572 093,46 75 668,78 1 175 485,47 75 766,12 0,00 0,00 Rahavarat 31.12 0 0 Rahavarat 1.1 0 0 -2 093 596 -1 985 049 38,36 % 90,38 % Lainanhoitokate 0,86 0,02 Kassan riittävyys, pv 0,00 0,00 Quick ratio 0,39 1,02 Qurrent ratio 0,39 1,02 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos muilta Korottomien velkojen muutos kunnalta Korottomien velkojen muutos muilta Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, Investointien tulorahoitus, % 249 14. YHTEENVETO, ANALYYSI JA AVAINLUVUT Ulkoisen ja sisäisen velkataakan sekä lainanhoitokustannusten analysointi Asiakkaat Verkostoon liittynyt asukasmäärä noin Lainat luottolaitoksilta (€) Lainat kunnalta (€) Velkataakka yhteensä (€) Liikevaihto Velkataakka/liikevaihto Maksetut korot (€) Laina per asiakas (€/as.) Laina liittynyttä henkilöä kohden (€/henk.) Maksetut korot asiakasta kohden (€/as.) noin noin 2009 2010 2011 2012 2013 2014 1 489 1 548 1 581 1 656 1696 1722 4 095 4 257 4 348 4 554 4 664 4736 6 106 253 6 297 941 5 657 629 5 020 680 5 187 096 4 500 179 170 539 342 727 1 144 972 2 338 196 2 534 305 3 321 951 6 276 792 6 640 668 6 802 601 7 358 876 7 721 401 7 822 130 1 505 945 1 627 397 1 505 048 1 846 764 1 839 504 1 750 622 4,17 4,08 4,52 3,98 4,20 4,47 155 951 155 741 164 197 163 458 118 921 107 937 4 215 4 290 4 303 4 444 4 553 4 542 1 533 1 560 1 565 1 616 1 656 1652 105 101 104 99 70 63 Kemiönsaaren Veden velka asiakasta kohden on suuri, mutta summa on vähän pienentynyt aikaisemmasta vuodesta. Velan määrä suhteessa liikevaihtoon on noussut johtuen siitä että liikevaihto oli laskenut edellisvuodesta. On tärkeää pyrkiä lisäämään toiminta-alueen asiakaspohjaa ilman lisälainaa. Tällä tavoin voidaan tehokkaimmin vähentää velkataakkaa asiakasta kohden samalla kun liikevaihto kasvaa. Kokonaisvelkataakka on kasvanut vuoden aikana sisäisten lainojen nostamisen seurauksena mutta vastaavasti ulkoiset lainat ovat vähentyneet. Maksetut korot asiakasta kohden ja yhteenlasketut korot ovat laskeneet edellisvuodesta kiitos korkojen myönteisestä kehityksestä. Suuntauksessa on näin ollen havaittavissa myönteisiä merkkejä, huolimatta suhteellisen suurista investoinneista. Analyysi verkoston pituudesta suhteessa myytyyn vesimäärään Myyty vesi Myyty jätevesi 2009 m³ 230 433 236 538 2010 m³ 224 079 237 578 2011 m³ 205 922 226 092 2012 m³ 225 444 243 367 2013 m³ 201 870 230 163 2014 m³ 193 883 215 011 Myyty vesi Myyty jätevesi m³/m 1,44 1,73 m³/m 1,31 1,61 m³/m 1,08 1,35 m³/m 1,18 1,45 m³/m 1,03 1,32 m³/m 0,89 1,10 Kemiönsaaren Veden myynti putkimetriä kohden on erittäin pientä, vain 0,89 m³/m/vuosi. Maan vesihuoltolaitoksien myynnin keskiarvo on noin 9 m³/putkimetri/vuosi. Tämä vain vahvistaa sen, että Kemiönsaarella kylät sijaitsevat kaukana toisistaan ja olemme rakentaneet paljon kunnallistekniikkaa hajaasutusalueille. Tämä on myös seurausta subventoiduista vesitaksoista, kun myös keskusta-alueen ulkopuolella asuvat ovat halunneet liittyä subventoituun verkostoon. Laajennusrakentaminen on kasvattanut kustannuksia 250 ja verkoston pituutta. Vesi- ja jätevesiverkostoja on kumpiakin pidennetty noin 10 kilometriä vuodessa viimeisen yhdeksän vuoden aikana. Tämä tarkoittaa, että verkosto on kaksinkertaistunut 2000-luvun aikana, vaikka asiakasmäärä ei ole kasvanut samaan tahtiin. Tämän asian Kemiönsaaren kunta on huomioinut laatiessaan realistista vesihuollon kehittämissuunnitelmaa. Taulukosta on myös selvästi havaittavissa, että asiakkaat ovat käyttäneet vähemmän vettä ja toimittaneet vähemmän jätevettä vuonna 2014 kuin vuonna 2013. Yksi vaikuttava tekijä pienenevään myyntiin voi olla että suuri osa vesimittareista on vanhoja, ja alkavat siitä johtuen näyttämään liian vähän. Tästä johtuen Kemiönsaaren Vesi on päättänyt lähteä uudistamaan vesimittareita kaukoluettavilla vesimittareilla. Nämä uudet mittarit tulevat lisäksi helpottamaan luentaa ja laskutusta. Analyysi myydyn veden suhteesta toimitettuun vesimäärään 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Laskuttamaton vesi, % 16,84 % 35,56 % 34,49 % 21,50 % 25,58 % 33,38% Laskuttamaton jätevesi, % 21,37 % 36,46 % 33,20 % 39,01 % 37,56 % 42,40% Laskuttamaton vesi/putkimetri/vuosi 0,29 0,72 0,57 0,32 0,35 0,45 Laskuttamaton jätevesi/putkimetri/vuosi 0,47 0,92 0,67 0,93 0,80 0,81 Hävikki Laskuttamattoman veden osuus on kasvanut. Johtuen siitä että vuoden aikana on ollut useampia vesivuotoja, suuria määriä vettä on käytetty uusien vesilinjojen huuhteluun ja monet kytkentä työt ovat vaatineet huuhtelua. Mainittakoon, että vuotojen osuus maamme muissa, viitteessä mainituissa vesihuoltolaitoksissa on noin 20,2 % ja määrä noin 1,8 m³/m/vuosi (viite: Vesihuoltolaitosten tunnuslukujärjestelmä 2011, s. 25 ja 27). Kemiönsaaren Veden prosenttiosuus 33,38 % ja määrä 0,45 m³/m/vuosi ovat siten suhteellisen hyvällä tasolla. Laskuttamattoman jäteveden osuus on noussut hieman vuoden aikana. Suurin yksittäinen syy tähän on sateinen elokuu ja vuotavat viettoviemäri kaivot. Mainittakoon myös, että vuotojen osuus maamme muissa, viitteessä mainituissa vesihuoltolaitoksissa on noin 40,0 % (viite: Vesihuoltolaitosten tunnuslukujärjestelmä 2011, s. 31). On aivan selvää, että asia tulee vaatimaan toimenpiteitä lähivuosina. Suurin tarve on lisätä organisaation osaamista vuotojen paikantamisessa sekä hankkia varusteita ja apuvälineitä tähän työhön. Analyysi liikevaihdosta suhteessa verkoston pituuteen ja asiakasmäärään Vuosi Vesi ja jätevesi Liikevaihto Liikevaihto Liikevaihto m €/vuosi €/m €/asiakas 2009 296 600 1 505 945 5,08 1 011 2010 319 000 1 627 397 5,10 1 051 2011 343 400 1 505 048 4,38 952 2012 358 740 1 846 764 5,15 1 115 2013 370 740 1 839 504 4,96 1 085 2014 412 280 1 750 622 4,25 1017 251 Tämä vertailu vahvistaa myytyjen vesimäärien analyysin; Kemiönsaaren Veden myynti on pientä suhteessa infrastruktuurin laajuuteen. Kemiön varikko-osaston liittymismaksu näkyy selvästi vuoden 2012 liikevaihdossa. Ongelma on yleinen vesihuoltolaitoksilla, jotka laajentavat verkostoaan haja-asutusalueilla. Analyysi veden ja jäteveden käyttökustannusten suhteesta Käyttömaksut + korot (poistoja lukuun ottamatta) 2009 2010 2011 2012 2013 €/m €/m €/m €/m €/m 2014 €/m Vesihuolto 2,32 2,24 1,83 1,88 2,12 1,60 Jätevesihuolto 4,42 4,46 4,32 4,22 4,49 3,40 €/m³ €/m³ €/m³ €/m³ €/m³ €/m³ Vesihuolto 1,60 1,71 1,63 1,59 2,07 1,80 Jätevesihuolto 2,56 2,78 3,06 2,91 3,39 3,08 Taulukko ei sisällä ollenkaan poistokustannuksia. Kustannusjako sisältää 50/50 % -jaon korkokustannuksista sekä pääoman korvauksesta. Vertailtaessa verkoston käyttökustannuksia, veden ja jäteveden euro/m-kustannuksia, voidaan todeta, että jätevesiverkosto on suunnilleen 100 % kalliimpi ylläpitää metriä kohden. Vuotuiset painopistealueet ylläpidossa näkyvät selvästi vertailuhinnoissa. Verrattaessa vesihuollon ja jätevesihuollon käyttökustannuksia (alempi taulukko) jaettuna euro/m³, 1,80/3,08 = 1/1,71 suhteessa taksaan, joka on 1,7/2,8 = 1/1,65 (taksa 1.1.2013 alkaen), voidaan selvästi todeta, että taksaa tulisi tarkistaa niin että erotus veden ja jäteveden välillä tulisi olla noin 0,1 € suurempi jotta hinnat olisivat oikeassa suhteessa. Mikäli poistokustannukset huomioitaisiin vertailussa, hintasuhde osoittaisi, että jäteveden hinnan pitäisi olla vielä hieman korkeampi. Vesihuoltolaki edellyttää taksan kustannusvastaavuutta. Yhteenveto Yhteenvetona voidaan todeta, että Kemiönsaaren Vedellä on edelleen taloudellisia haasteita, vaikka tulos on kolmena viime vuonna ollut ylijäämäinen ja laitoksella on nyt kertynyttä ylijäämää noin 200 000€. Ylijäämä tullaan tarvitsemaan kokonaisuudessaan peittämään isot kerta poistot jotka tehdään Lammalan puhdistamosta 2015 tai 2016. Laitoksella on verrattain pieni asiakaskunta, joka kasvaa hitaasti. Laaja verkosto, velat, isot poistot sekä isot investoinnit työn alla. Tämä tarkoittaa yksiselitteisesti sitä, että Kemiönsaaren Vedellä tulee lähivuosina olemaan suhteellisen korkeat hinnat moneen muuhun kuntaan verrattuna. Positiivista on, että Kemiönsaaren Vedellä on motivoitunut henkilökunta, jolla on liikelaitoksen perustamisen ansiosta mahdollisuus hoitaa tätä peruspalvelua operatiivisesti ja päämäärätietoisesti asiakkaidensa parhaaksi. Useat taloudelliset mittarit viittaavat myös siihen, että toiminta on oikeilla jäljillä ja että vuoden 2015 lopulla tulee tapahtumaan käänne. Vuodesta 2016 tulevat vuosittaiset investoinnit vähenemään askel askeleelta tasolle joka on poistoja alhaisempi. Tämä mahdollistaa lainojen maksun sekä talouden kehittymisen oikeaan suuntaan. Vuonna 2014 on jäljellä oleva avustus osa noin 135 000 € ”Kemiönsaaren vesihuollon turvaamiseksi” maksettu, summa on ollut taseessa tulos säännöstelynä vuodesta 2012. Lisäksi on noin 401 000 € avustus summa 252 ”Kemiönsaaren vesihuoltolinjojen ja siirtolinjojen rakentamiselle” maksettu vuoden aikana, summa on ollut taseessa tulos säännöstelynä vuodesta 2013. Nämä maksatukset ovat helpottaneet käynnissä olevien investointien rahoitusta, ja kiitos tämän laina on kasvanut ainoastaan 100 000 € vuoden 2014, huomattavasti talousarviota vähemmän. 253 15. KEMIÖNSAAREN VESILIIKELAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Käyttöomaisuus ja poistot Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on kirjattu taseeseen hankintamenoina, vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu valtuuston hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti. Poistosuunnitelman mukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa kohdassa suunnitelman mukaisten poistojen perusteet. Pienemmät, alle 10 000 euron hankinnat (ATK-hankinnoissa alle 5 000 €) on kirjattu vuosikuluina. Saamiset on kirjattu nimellisarvosta tai alhaisemmasta, todennäköisestä arvosta. Velat on kirjattu nimellisarvosta. Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista vesiliikelaitoksen tilinpäätöksessä Poistonalaisten hyödykkeiden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa. Hyödykkeet, jotka kuntien yhdistymisen yhteydessä ovat siirtyneet Dragsfjärdin, Kemiön ja Västanfjärdin kunnilta, poistetaan aiempien kuntien poistosuunnitelmien mukaan. Hyödykkeet, jotka otetaan käyttöön 1.1.2009 jälkeen, poistetaan Kemiönsaaren kunnan poistosuunnitelman mukaan. Uusi poistosuunnitelma astui voimaan 1.1.2013. Käyttöomaisuus, joka otetaan käyttöön 1.1.2013 jälkeen, poistetaan Kemiönsaaren kunnan uuden poistosuunnitelman mukaisesti. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu hyödykkeiden hankintamenoista arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan. Arvioidut poistoajat sekä poistomenetelmät ovat seuraavat: 254 KEMIÖNSAAREN KUNNAN POISTOSUUNNITELMA 1.1.2013 Pysyvien vastaavien poistot tehdään alla olevan suunnitelman mukaan. Alle 10 000 euron käyttöomaisuushankinnat kirjataan vuosikuluksi (atk-laitteet ja ohjelmistot 5 000 euroa). Poistomenetelmä on tasapoisto. Aineettomat hyödykkeet Kehittämismenot Aineettomat oikeudet Liikearvo Muut pitkävaikutteiset menot Atk-ohjelmistot Muut Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Hallinto- ja laitosrakennukset Tehdas- ja tuotantorakennukset Talousrakennukset Vapaa-ajan rakennukset Asuinrakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Kadut, tiet, torit ja puistot Sillat Laiturit Pienvenelaiturit Uimalat Muut maa- ja vesirakenteet Vedenjakeluverkosto Viemäriverkko Siirtoviemäri ja yhdysvesijohto Kaukolämpöverkko Sähköjohdot, muuntoasemat, ulkovalaistuslaitteet Puhelinverkko, keskusasema ja alakeskukset Maakaasuverkko Muut putki- ja kaapeliverkot Sähkö-, vesi- yms. laitosten laitoskoneet ja laitteet Kiinteät nosto- ja siirtolaitteet Liikenteen ohjauslaitteet Muut kiinteät koneet, laitteet ja rakenteet Koneet ja kalusto Rautaiset alukset Puiset alukset ja muut uivat työkoneet Muut kuljetusvälineet Muut liikkuvat työkoneet Muut raskaat koneet Muut kevyet koneet Sairaala-, terveydenhuolto- yms. laitteet Atk-laitteet Muut laitteet ja kalusteet Muut aineelliset hyödykkeet Luonnonvarat Arvo- ja taide-esineet käytön mukainen poisto ei poistoaikaa Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat ei poistoaikaa Pysyvien vastaavien sijoitukset Osakkeet ja osuudet ei poistoaikaa 2 vuotta 5 vuotta 2 vuotta 2 vuotta 2 vuotta ei poistoaikaa 20 vuotta 20 vuotta 10 vuotta 20 vuotta 30 vuotta 15 vuotta 20 vuotta 10 vuotta 10 vuotta 10 vuotta 15 vuotta 30 vuotta 30 vuotta 40 vuotta 20 vuotta 15 vuotta 10 vuotta 20 vuotta 15 vuotta 10 vuotta 15 vuotta 10 vuotta 10 vuotta 15 vuotta 8 vuotta 4 vuotta 5 vuotta 10 vuotta 5 vuotta 5 vuotta 3 vuotta 3 vuotta 255 Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta Keskimääräiset poistot ja investoinnit vuosina 2013 - 2017: Suunnitelman mukaiset poistot Poistonalaisten investointien omahankintameno 805 873 1 158 906 Poikkeama € -353 033 Poikkeama % -30 % Investointitalousarvio 2013–2017 perustuu Kemiönsaaren kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelmaan. Suunnitelman investoinnit ovat suhteellisen etupainotteisia, mutta 10 vuoden aikana investointitahti tasoittuu selvästi. On tärkeää, että nettoinvestointitahti ei ylitä poistotasoa pidemmällä aikavälillä sen jälkeen, kun suuret investoinnit on tehty. Suurten investointien toteuttaminen on myös sidottu valtion avustuksiin ja ympäristölupavaatimuksiin. Ajanjakson aikana on huomioitu suuria kertapoistoja kahden suljettavan jätepuhdistamon osalta. Poistosuunnitelmaan on tehty muutos siirtolinjojen osalta niin, että poistoaikaa on pidennetty 30 vuodesta 40 vuoteen 2013 alkaen. 256 Tasetta koskevat liitetiedot Tasetta koskevat tiedot, aktiiviset Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet Aineettomat Maa-ja hyödykkeet Hankintameno 1.1.2014 vesialueet Rakennukset Kiinteät Koneet ja Keskeneräiset rakenteet kalusto hankinnat Yhteensä 36 419,67 109 440,28 2 892 315,26 17 977 657,52 14 195,59 1 265 796,10 22 295 824,42 0,00 0,00 0,00 353 423,29 0,00 2 616 716,74 2 970 140,03 Vähennykset tilikauden aikana 0,00 0,00 Siirrot erien välillä (keskeneräiset) 0,00 0,00 34 522,10 109 440,28 2 892 315,26 18 365 602,91 14 195,59 Lisäykset tilikauden aikana 0,00 0,00 -34 522,10 0,00 3 847 990,74 25 265 964,45 Hankintameno 31.12.2014 36 419,67 Kertyneet sumu-poistot 1.1.2014 36 419,67 460 747,12 7 519 833,59 14 195,59 0,00 94 569,24 603 093,21 0,00 697 662,45 36 419,67 555 316,36 8 122 926,80 14 195,59 8 728 858,42 Kertyneet rahoitusosuudet 1.1.2014 0,00 64 000,00 2 057 145,54 0,00 401 059,44 2 522 204,98 Rahoitusosuudet tilikauden aikana 0,00 0,00 50 000,00 0,00 1 013 190,77 1 063 190,77 Siirrot erien välillä (keskeneräiset) 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kertyneet rahoitusosuudet 31.12.2014 0,00 64 000,00 2 107 145,54 0,00 1 414 250,21 3 585 395,75 2 433 740,53 12 951 710,28 Sumu-poistot tilikauden aikana Hankintamenojäännös 31.12.2014 Tilikauden aikana kuluksi kirjatut pienhankinnat 31.12.2014 8 031 195,97 0,00 0,00 109 440,28 2 272 998,90 8 135 530,57 0,00 Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät 2014 2013 ELY-keskuksen avustus Trygga vattenförsörjningen på Kimitoön 134 967,32 Vesi- ja viemärijohtolinjojen rakentaminen Kemiönsaaren vesihuollon varmistamiseksi 280 120,03 401 059,44 Yhteensä 280 120,03 536 026,76 257 Tasetta koskevat tiedot, passiiviset Oman pääoman erittely Peruspääoma 1.1. 2014 2013 3 006 081,46 3 006 081,46 3 006 081,46 3 006 081,46 137 400,80 105 235,21 137 400,80 105 235,21 69 656,26 32 165,59 3 213 138,52 3 143 482,26 Tilikauden muutokset Peruspääoma 31.12. Edellisen tilikauden ylijäämä 1.1 Tilikauden muutokset Edellisen tilikauden ylijäämä 31.12 Tilikauden ylijäämä/alijäämä Oma pääoma yhteensä Pitkäaikaiseen vieraiseen pääomaan kuuluvat velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua 2014 2013 Saldo Saldo 31.12.2019 31.12.2018 61 420,00 92 080,00 0,00 23 275,90 1 407 234,00 1 753 000,00 2 074 406,80 1 610 436,88 173 326,00 216 660,00 3 716 386,80 3 695 452,78 LAINAT RAHOITUS- JA VAKUUTUSLAITOKSILTA Laina OKO:sta Laina Nordeasta LAINAT KUNTARAHOITUKSELTA Laina Kuntarahoitukselta LAINAT KUNNALTA Laina kunnalta LAINAT JULKISYHTEISÖILTÄ Laina Kuntien eläkevakuutuksesta YHTEENSÄ 258 Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät Lainakorkojaksotus 2014 2013 22 684,65 31 786,32 Liitetiedot tilintarkastajan palkkiosta Vesiliikelaitoksen tilintarkastuspalkkiot sisältyvät palkkioihin, jotka kunta maksaa tilintarkastusyhteisölle. Tilintarkastuspalkkiot esitellään kunnan liitetiedossa, joka koskee tilintarkastajan palkkiota. 259 16. TILIKAUDEN TULOKSEN JA INVESTOINTIKEHYKSEN KÄSITTELY Johtokunta esittää valtuustolle, että tilinpäätösvuoden 69 656 euron ylijäämä siirretään liikelaitoksen yli/alijäämätilille. Kertynyt ylijäämä on näin ollen yhteensä 207 057 euroa. Johtokunta toteaa, että investointitalousarvio alittui 468 050,74 €. Vuoden aikana nostettiin budjetoitua vähemmän lainaa, yhteensä 973 115 € sisäistä lainaa. Ulkoisia lainoja lyhennettiin 686 916 euroa ja sisäisiä lainoja 184 774 euroa. Yhteenlaskettu lainakanta 31.12.2014 oli 7 822 825,51 euroa. Kemiönsaaren Vedellä on suuret asiakassaatavat ja siirtosaamiset johtuen myönnetyistä, mutta toistaiseksi maksamattomista avustuksista ja neljännen vuosineljänneksen laskutuksen maksamattomista laskuista. Vuoden aikana Kemiönsaaren Vesi on saanut avustuksia yhteensä 536 026,76 € aikaisemmilta vuosilta, Tässä on kyse avustuksista jotka on otettu ollut taseessa tulos säännöstelynä vuosina 2012 ja 2013, nämä ovat huomattavissa määrin helpottaneet meneillä olevien investointien rahoitusta. Vuoden aikana Kemiönsaaren Vesi on myös saanut avustusta 783 070,74 € jota on maksettu budjettivuoden toiminnasta. 17. TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA ALLEKIRJOITTAMINEN Kemiönsaari . .2015 Toimitusjohtaja Roger Hakalax Johtokunta Daniel Wilson Puheenjohtaja Veijo Lücke Varapuheenjohtaja Brita Drugge Malin Lindholm Lars Nummelin Olen tarkastanut tilinpäätöksen Kemiönsaari 2015 260 22 LIITTEENÄ HENKILÖSTÖRAPORTTI 261
© Copyright 2024