Käännös Kemiönsaaren kunnan kotouttamisohjelma Hyväksytty kunnanvaltuustossa 5.10.2015 0 Sisältö Johdanto .................................................................................................................................................. 2 Keskeisiä käsitteitä .................................................................................................................................. 4 Suomen kotouttamispolitiikka ................................................................................................................ 5 Maahanmuuttajien tuki Kemiönsaaren kunnassa................................................................................... 6 Kemiönsaaren kunnan kotouttamisohjelman tavoitteet ................................................................ 6 Vastaanottaminen ja ohjauspalvelut............................................................................................... 6 Tulkkaus- ja käännöspalvelut .......................................................................................................... 6 Asuminen ......................................................................................................................................... 7 Terveydenhuoltopalvelut ................................................................................................................ 7 Sosiaalihuollon palvelut................................................................................................................... 7 Lasten päivähoito ............................................................................................................................ 8 Opetustoimi ..................................................................................................................................... 8 Urheilu ja vapaa-aika ....................................................................................................................... 8 Kulttuuritoiminta ja kirjastot ........................................................................................................... 8 Aikuiskoulutus, työllistyminen ja muut palvelut ..................................................................................... 9 Kotoutumissuunnitelma .................................................................................................................. 9 Aikuiskoulutus ja kielikurssit ......................................................................................................... 10 Muut tukipalvelut .......................................................................................................................... 11 Kehityslinjoja ......................................................................................................................................... 12 1 Johdanto Kotouttamisohjelma on kunnan maahanmuutto- ja pakolaispolitiikan keskeinen työkalu. Ohjelma sisältää suunnitelman kotoutumista edistävistä ja tukevista toimenpiteistä, palveluista, yhteistyöstä ja vastuusta. Tämä on Kemiönsaaren kunnan ensimmäinen kotouttamisohjelma. Kotoutumisen edistäminen tulee ottaa huomioon kunnan yleisessä suunnittelussa, toiminnassa ja seurannassa. Lisäksi kotoutumisen edistäminen tulee huomioida kunnassa laadittavissa strategia-asiakirjoissa. Kemiönsaaren valtuusto päätti kiintiöpakolaisten vastaanottamisesta 13.4.2015. Dragsfjärdin kunta vastaanotti pakolaisia vuosina 1991 ja 1993. Vuonna 1991 saapuneet pakolaiset olivat korkeasti koulutettuja pakolaisia Iranin miljoonakaupunki Teheranista. Vuonna 1993 saapui 27 Jugoslavian sotaa paennutta Kosovon albaania. Lisäksi Taalintehtaalle sijoitettiin 100 Romaniasta saapunutta romanitaustaista turvapaikanhakijaa Perniön vastaanottokeskuksesta vuonna 1999. Kaikilla kerroilla heille järjestettiin asunnot Taalintehtaan Klockbergan ja Trollbergan kuusikerroksisista kerrostaloista. Punaisen Ristin paikallisosasto hoiti suuren osan työstä vapaaehtoistyönä. Lähes kaikki tarvittavat tavarat, kuten huonekalut, saatiin lahjoituksina yksityishenkilöiltä ja tukiperheiltä. Kokemukset 90-luvun pakolaisryhmistä osoittavat, että suurin osa muuttaa paikkakunnalta pois parin vuoden sisällä. Osa pakolaisista olisi mieluummin halunnut opetella suomea, jos he olisivat saaneet valita. Toisten mielestä taas oli vaikea sopeutua niin pieneen paikkakuntaan suurkaupungissa asumisen jälkeen. Kunta ei ole vastaanottanut kiintiöpakolaisia 2000-luvulla eikä kunnassa ole tällä hetkellä maahanmuuttoasioiden koordinoinnista vastaavaa työntekijää, vaan Kemiönsaarella asuvat ulkomaalaiset käyttävät kunnan peruspalveluja lakiin perustuvien oikeuksiensa ja oleskelulupansa mukaisesti. Vuonna 2013 Kemiönsaaren kunnassa asui 200 ulkomaalaista, mikä on 2,1 prosenttia kokonaisväestöstä. Reilu kolmannes heistä on kotoisin Virosta (73) ja vajaa kolmannes Ruotsista (64). Muut pienemmät ryhmät ovat Thaimaasta (7 henkilöä), Venäjältä (5), Yhdysvalloista (4), Norjasta (3), Saksasta (3) ja Isosta-Britanniasta (3). Syy Kemiönsaaren kuntaan muuttamiseen on useimmiten joko avioliitto tai työ. Valtioneuvosto on hyväksynyt etnisen syrjinnän ja rasismin vastaisen toimintaohjelman. Toimintaohjelmassa katsotaan, että tällainen työ toteutuu parhaiten alueellisella tasolla, koska ihmiset kohtaavat juuri kunnan arjessa. Maahanmuuttopolitiikan onnistuminen edellyttää maahanmuuttajien kotouttamista yhteiskuntaan parhaalla mahdollisella tavalla. Kotouttamisohjelmaan kirjattujen toimenpiteiden, maahanmuuttajien oma-aloitteisuuden ja laaja-alaisen yhteistyön avulla voidaan luoda edellytykset etnisesti tasa-arvoiselle, suvaitsevaiselle ja monikulttuuriselle kunnalle, joka palvelee kaikkia kuntalaisia. Tasa-arvolain tavoitteena on yhdenvertaisuuden toteutumisen edistäminen ja turvaaminen. Kotoutumisen edistämistä koskevan lain (1386/2010) mukaan kunnalla on yleis- ja yhteensovittamisvastuu maahanmuuttajien kotouttamisen kehittämisestä sekä sen 2 suunnittelusta ja seurannasta paikallistasolla. Kunnan on huolehdittava siitä, että kunnan palvelut soveltuvat myös maahanmuuttajille. Lisäksi kunnan on huolehdittava oman henkilöstönsä osaamisen kehittämisestä kotouttamisessa. Kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava kotoutumisen edistämiseksi ja monialaisen yhteistyön vahvistamiseksi kotouttamisohjelma, joka hyväksytään valtuustossa ja tarkistetaan vähintään joka neljäs vuosi. Ohjelma otetaan huomioon talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa. Ohjelman on laatinut työryhmä, johon kuuluvat peruspalvelujohtaja Maria Wallin, sosiaalipäällikkö Lilian Nordell, hoitotyön päällikkö Carita Backas, sivistysjohtaja Mats Johansson sekä hankekoordinaattori Sven Ivars. 3 Keskeisiä käsitteitä Seuraavassa määritellään maahanmuuttoon ja kotouttamiseen liittyviä keskeisiä käsitteitä. UNHCR: Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun virasto, jonka tehtävänä on johtaa ja sovittaa yhteen kansainvälisiä toimia pakolaisten suojelemiseksi ja pakolaisten ongelmien ratkaisemiseksi pakolaissopimuksen mukaisesti eri puolilla maailmaa. Maahanmuuttaja: Yleiskäsite, jolla tarkoitetaan kaikkia maasta toiseen eri perustein muuttavia henkilöitä. Ulkomaalainen: Henkilö, joka ei ole Suomen kansalainen. Siirtolainen: Henkilö, joka muuttaa maasta toiseen rakentaakseen siellä itselleen uuden elämän. (Myös maahanmuuttaja tai maastamuuttaja.) Pakolainen: Ulkomaalainen, jolla on perusteltua aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi rodun, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen vuoksi. Pakolaisaseman saa henkilö, jolle jokin valtio myöntää turvapaikan tai jonka UNHCR toteaa olevan pakolainen. Suomessa kutsutaan pakolaiseksi myös henkilöä, joka on saanut jäädä maahan suojan tarpeen takia tai humanitaarisista syistä. Turvapaikanhakija: Henkilö, joka pyytää suojaa ja oleskelulupaa vieraasta maasta. Turvapaikkamenettelyn yhteydessä tutkitaan ja ratkaistaan myös, voidaanko turvapaikka ja siten pakolaisasema tai oleskelulupa myöntää jollain muulla perusteella. Kiintiöpakolainen: Henkilö, jolle UNHCR on myöntänyt pakolaisaseman ja jolle on myönnetty maahantulolupa valtion budjetissa vahvistetun pakolaiskiintiön puitteissa. Paluumuuttaja: Ulkosuomalainen, joka palaa Suomeen. Suomessa käsitettä sovelletaan entisiin ja nykyisiin Suomen kansalaisiin sekä entisen Neuvostoliiton alueelta peräisin oleviin henkilöihin kuten inkerinsuomalaisiin, jotka ovat syntyperältään suomalaisia. Muita ryhmiä ovat paluumuuttajat esimerkiksi Ruotsista. Ulkosuomalainen: Ulkomailla asuva entinen tai nykyinen Suomen kansalainen ja hänen jälkeläisensä, jotka pitävät itseään suomalaisina. Kotouttamisprosessi: Prosessi, jossa maahanmuuttajat osallistuvat yhteiskunnan taloudelliseen, poliittiseen ja sosiaaliseen elämään. Kotouttamisprosessi on yksilöllinen. Siihen kuuluu myös oman etnisen identiteetin, kielen ja kulttuurin ylläpitäminen. Kotouttamisprosessi on molemminpuolinen ja koskee myös kantaväestöä. Kotouttaminen: Viranomaisten järjestämät toimenpiteet, joilla edistetään maahanmuuttajien kotoutumista. Kotouttamisohjelma: Kunnan laatima suunnitelma, johon kirjataan maahanmuuttajan kotoutumista edistävät toimenpiteet. Kotoutumissuunnitelma: Yksilöllinen suunnitelma, joka laaditaan maahanmuuttajille, jotka ovat työttömiä työnhakijoita tai toimeentulotuen tarpeessa. 4 Suomen kotouttamispolitiikka Maahanmuuttajien kotouttaminen ja kotoutumista edistävät toimenpiteet toteutetaan Suomessa kolmella tasolla:    Valtakunnallinen maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikka ja sen linjaukset Kunnan kotouttamisohjelma Yksilö- ja perhekohtaiset kotoutumissuunnitelmat Kotoutumislain (laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010)) tarkoituksena on tukea ja edistää kotoutumista ja maahanmuuttajien mahdollisuuksia osallistua aktiivisesti suomalaisen yhteiskunnan toimintaan. Lisäksi lain tarkoituksena on edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaista kohtelua sekä myönteistä vuorovaikutusta eri väestöryhmien välillä. Lisäksi kotouttamislaissa esitetään erityisesti alueellisten ja paikallisten viranomaisten työnjakoa kotouttamisen edistämisessä. Lain mukaan kunnan kotoutumisen edistämisen tavoitteena on edistää hyviä etnisiä suhteita ja kulttuurien välistä vuoropuhelua ja maahanmuuttajaryhmien osallisuutta sekä tukea mahdollisuuksia oman kielen ja kulttuurin säilyttämiseen. Lakia sovelletaan henkilöön, jolla on ulkomaalaislaissa (301/2004) tarkoitettu voimassa oleva oleskelulupa Suomessa. Sisäasiainministeriö vastaa maahanmuutosta, maahanmuuttajien kotouttamisesta, etnisen tasa-arvon edistämisestä sekä rasistisen ja etnisen syrjinnän estämisestä. Sisäasiainministeriö johtaa Maahanmuuttovirastoa ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia, joilla on alueellinen vastuu maahanmuutto- ja kotouttamiskysymyksistä. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY) tehtävänä on vastata alueellisesti maahanmuuttajien vastaanoton suunnittelusta, ohjauksesta ja seurannasta sekä maahanmuuttajien kotouttamisesta yhteiskuntaan ja siirtymisestä työelämään. Työ- ja elinkeinotoimistot vastaavat yhteistyössä ELY-keskusten kanssa työvoimapoliittisista toimenpiteistä ja työvoimapalveluiden järjestämisestä. Kunnalla on yleinen vastuu kotouttamispolitiikan koordinoimisesta, kehittämisestä, suunnittelusta, ohjauksesta ja seurannasta. Kunnan tehtävänä on huolehtia maahanmuuttajien asumis-, sosiaali- ja terveyspalveluista sekä muista kunnallisista palveluista, kuten kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapalveluista. Lisäksi kunta vastaa maahanmuuttajien perusopetuksesta. Työ- ja elinkeinotoimistolla on erittäin keskeinen rooli kotouttamisessa. Työ- ja elinkeinotoimiston tehtäviin kuuluvat kotoutumislain piirissä olevien asiakkaiden henkilökohtainen ohjaustyö, asiakkaiden motivointi sekä yksilöllisen kotoutumissuunnitelman laatiminen ja seuranta suhteessa työllistymiseen yhdessä kunnan sosiaaliviranomaisten kanssa. Työ- ja elinkeinotoimiston tehtäviin kuuluu myös keskeisen lainsäädännön asettamien oikeuksien, velvollisuuksien ja niistä aiheutuvien seuraamusten henkilökohtainen tiedottaminen. Aktivointitoimenpiteet ovat mahdollisia kotouttamisaikana. Näihin palveluihin kuuluvat esimerkiksi palkkatuki, työvoimakoulutus, työkokeilu ja omaehtoinen opiskelu. 5 Maahanmuuttajien tuki Kemiönsaaren kunnassa Vaikka Kemiönsaaren kunta ei ole moneen vuoteen vastaanottanut kiintiöpakolaisia, kunnassa on 200 ulkomaalaistaustaista asukasta. Syy Kemiönsaaren kuntaan muuttamiseen on useimmiten joko avioliitto tai työ. Osalla maahanmuuttajista on mukanaan perhe. Kunnan tulee huolehtia uusien kuntalaisten tarpeista tasapuolisesti näiden etnisestä taustasta riippumatta. Kemiönsaaren kunnan kotouttamisohjelman tavoitteet Kotouttamisohjelman tavoitteena on edistää maahanmuuttajien kotoutumista Kemiönsaaren kuntaan joustavalla tavalla, niin että maahanmuuttajat pääsevät osallistumaan yhteiskuntaelämään. Kotouttamisohjelma ja sen sisältämät paikalliset tavoitteet ja toimenpiteet tukevat kotouttamislain ja hallituksen maahanmuuttopoliittisen ohjelman tavoitteita. Kotouttamisohjelma on Kemiönsaaren kunnan monikulttuurisuutta edistävä työkalu. Tässä ohjelmassa keskitytään erityisesti niihin yleisiin palveluihin, jotka uusilla kuntalaisilla on käytettävissään. Erityistä huomiota kiinnitetään myös lapsille ja nuorille tarkoitettuihin kotoutumista edistäviin toimenpiteisiin. Kotouttamisohjelma vaatii tarkentamista, kun kunta päättää uudelleen ottaa vastaan pakolaisia tai kiintiöpakolaisia. Tuolloin vaaditaan myös tarkennusta siihen, millaisia resursseja vastaanottaminen edellyttää. Vastaanottaminen ja ohjauspalvelut Maahanmuuttajat voivat kääntyä kunnantoimistossa toimivan yleisen palveluneuvonnan puoleen. Neuvontapiste tarjoaa yleistä tietoa kunnasta ja sen palveluista ja sieltä saa myös erilaisia lomakkeita. Palveluneuvonta ohjaa myös tarvittaessa eteenpäin oikeaan paikkaan. Kunnan verkkosivut (www.kemionsaari.fi) ovat kaksikieliset. Suomessa asuville ulkomaalaisille tarkoitetussa kansallisessa tietoportaalissa (www.infopankki.fi) on tarjolla perustietoa suomalaisesta yhteiskunnasta usealla eri kielellä. Ohjauspalvelut ovat tärkeitä sekä kuntaan asettumisen kannalta että siksi, että uudet kuntalaiset löytäisivät kunnan tarjoamat palvelut. Tulkkaus- ja käännöspalvelut Toimivat tulkkausja käännöspalvelut antavat tasavertaiset mahdollisuudet viranomaisasiointiin maahanmuuttajille, jotka eivät osaa ruotsia tai suomea. Tulkkauspalvelu takaa sekä asiakkaan että viranhaltijan oikeusturvan ja on lisäksi edellytys kotouttamisprosessin onnistumiselle. Kielipalvelujen järjestämisestä säädetään maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetussa laissa, hallintolaissa, hallintolainkäyttölaissa sekä potilaan asemaa ja oikeuksia koskevassa laissa. 6 Tulkkaus- ja käännöspalveluja tarjoaa Turun seudun tulkkikeskus. Tulkkaus voi tapahtua joko paikan päällä tai puhelimitse. Kunta korvaa sosiaali- ja terveydenhuollon tulkkauskulut yleisen taksan mukaan. Kunnan tulee varata riittävästi resursseja tätä tarkoitusta varten. Asuminen Kunnan vuokra-asuntoja hallinnoivat kunnan tytäryhtiöt Dalsbostäder Oy Ab ja Fastighets Ab Kimitobacken Kiinteistö Oy. Maahanmuuttajat voivat hakea asuntoa Dalsbostäder Oy Ab:lta ja Fastighets Ab Kimitobacken Kiinteistö Oy:ltä sekä kunnan vapailta vuokraasuntomarkkinoilta. Kunnalla on asuntoyhtiöidensä kautta hyvä kapasiteetti pakolaisten vastaanottamiseen. Kiintiöpakolaisten kotoutumisen onnistumiseksi on ensiarvoisen tärkeää, että asuinpaikkakunnalla on tarkoituksenmukaiset joukkoliikenneyhteydet. Pakolaisten tulee voida hoitaa viranomaisasioita, osallistua koulutuksiin ja päästä kunnan lähipalveluihin mahdollisimman sujuvasti. Terveydenhuoltopalvelut Jatkuvan oleskeluluvan saaneilla henkilöillä, jotka ovat saaneet kotikunnan, kuten kiintiöpakolaisilla, on oikeus samoihin terveydenhuoltopalveluihin kuin muillakin kuntalaisilla. Kemiönsaaren kunnan terveydenhuoltoyksikkö tuottaa perusterveydenhuollon palveluita avohoitona, vuodeosastohoitona ja hammashuoltona. Kemiönsaaren terveysasemat sijaitsevat Kemiössä ja Taalintehtaalla, joista Kemiön terveysasema toimii pääterveysasemana. Molemmilla terveysasemilla on lääkärin ja terveydenhoitajan vastaanotto, neuvola, työterveyshuolto, vuodeosasto sekä hammashuollon toimipiste. Molemmilla terveysasemilla on myös laboratorio ja fysioterapia. Sen sijaan terveyskeskuksen röntgen sijaitsee Kemiössä. Kiireellinen ja kiireetön vastaanotto palvelee arkisin klo 8–16. Muina aikoina voi kiireellisissä tapauksissa kääntyä Salon terveyskeskuksen/sairaalan tai Tyksin EPLL:n yhteispäivystyksen puoleen Turussa. Sosiaalihuollon palvelut Maahanmuuttajien/pakolaisten sosiaalihuoltopalvelut järjestetään samansisältöisinä ja laajuisina kuin kunnan muidenkin asukkaiden sosiaalihuoltopalvelut ottaen kuitenkin huomioon kotoutumisen edistämistä koskevan lain säännökset kunnan tehtävistä ja maahanmuuttajien oikeudesta kotoutumissuunnitelmaan ja kotoutumistukeen. Maahanmuuttajilla, joilla on kotikuntaoikeus Kemiönsaaren kunnassa, on oikeus lainmukaisiin sosiaalipalveluihin, ja heitä palvellaan peruspalvelujen piirissä. 7 Lasten päivähoito Kemiönsaaren kunnan lasten päivähoitoa ohjaavat valtakunnalliset linjaukset ja Kemiönsaaren kunnan varhaiskasvatuksen linjaukset, joihin on koottu toiminnan keskeiset periaatteet ja kehityslinjat. Kemiönsaaren kunnassa lasten päivähoitoa tarjotaan päiväkodeissa ja perhepäivähoitajilla. Maahanmuuttajataustaiset lapset integroidaan päiväkotien tai perhepäivähoitajien ryhmiin. Päivähoidon käytössä on jo tällä hetkellä useita tarkoituksenmukaisia menetelmiä, joita voidaan hyödyntää maahanmuuttajalasten kohdalla, kuten pienryhmätoiminta, ulkoilmapedagogiikka, kuvien käyttö tukena jne. Opetustoimi Perusopetus Perusopetuslain 4 §:n mukaan kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna esiopetusta. Opetussuunnitelman perusteissa on määritelty, miten maahanmuuttajien ja maahanmuuttajataustaisten lasten valmistava opetus tulee järjestää. Valmistava opetus on tarkoitettu niille maahanmuuttajataustaisille oppilaille, joiden suomen tai ruotsin kielen taito ja/tai muut valmiudet eivät riitä esi- tai perusopetuksen ryhmässä työskentelemiseen. Valmistavaa opetusta annetaan 4–10 oppilaan ryhmissä. Valmistavaan opetukseen osallistuvalla oppilaalla on oikeus siirtyä perusopetukseen, kun hän kykenee seuraamaan perusopetusta. Siirtymistä perusopetukseen valmistellaan valmistavan opetuksen aikana integroimalla lapsi osaamisensa mukaisesti perusopetukseen. Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus Oppilaat hakevat ammatilliseen koulutukseen tai lukioon yhteishaun kautta. Ulkomaalaistaustaisille oppilaille voidaan tarvittaessa järjestää valmistavaa opetusta ammattikoulua varten. Ammattiin valmistavaa opetusta järjestetään toisella paikkakunnalla. Muun muassa alueen ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa on tarjolla korkean asteen koulutuksen koulutusohjelmia ruotsiksi, suomeksi ja englanniksi. Oppilaanohjaus ja ammatillinen ohjaus järjestetään peruskoulussa tavallisen oppilaanohjauksen puitteissa. Urheilu ja vapaa-aika Kunnassa on monipuolinen vapaa-aika- ja kulttuuritarjonta. Tarvittaessa voidaan järjestää myös räätälöityä toimintaa. Lisäksi eri yhdistyksillä on toimintaa, johon uudet jäsenet ovat erittäin tervetulleita. Kemiönsaarella harrastetaan aktiivisesti urheilua, ja seuratoiminta on monipuolista. Kunnan nuoriso- ja liikuntatoiminta on suunnattu kaikille kunnassa asuville nuorille. Saaristomeren kansallispuisto tarjoaa hyvät mahdollisuudet virkistykseen ja luontoelämyksiin. Kulttuuritoiminta ja kirjastot Kulttuuritoimella on tärkeä rooli maahanmuuttajien kotoutumisprosessin tukemisessa. Maahanmuuttajilla on käytettävissään samat kulttuuripalvelut kuin muillakin kuntalaisilla. 8 Kemiönsaaren kulttuuritarjonta on monipuolinen ja laaja. Kemiönsaarella toimii useita kuoroja, musiikkiopisto, taidekerhoja ja harrastelijateattereita. Lisäksi kunnan kulttuuritarjontaan kuuluu konsertteja, museoita, näyttelyitä jne. Kirjastolla on mahdollisuus ja resurssit hankkia aineistoa eri kielillä toiveiden mukaan, ja lisäksi käytettävissä on sähköinen Pressdisplay-palvelu, joka sisältää yli 300 lehteä noin 60 eri maasta 35 eri kielellä. Kirjasto voi myös lainata kirjallisuutta Helsingin monikielisestä kirjastosta. Monikielisen kirjaston valikoimiin kuuluu kirjallisuutta yli 80 kielellä. Aikuiskoulutus, työllistyminen ja muut palvelut Koulutuksen alussa laaditaan yksilöllinen opetussuunnitelma, jossa huomioidaan muun muassa opiskelijan luku- ja kirjoitustaito, aiempi koulutus, ammatillinen kokemus, kielitaito ja yleistiedot. Kotouttamiskoulutuksen tavoitteena on antaa aikuisille maahanmuuttajille sellaiset kielelliset, yhteiskunnalliset, kulttuurilliset ja elämäntilanteeseen sopivat valmiudet, että hän selviää arkipäivän tilanteista uudessa ympäristössä. Koulutuksen tavoitteena on luoda sellaiset taidot ja valmiudet, että maahanmuuttajat voivat löytää tekemistä ja töitä, hakeutua jatkoopintoihin, toimia työelämässä ja olla suomalaisen yhteiskunnan aktiivisia, täysivaltaisia ja tasaarvoisia jäseniä. Kemiönsaaren kunnan hallinto-osasto, peruspalveluosasto, työllisyyskoordinaattori ja nuorisotyöpaja osallistuvat työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin. Sosiaaliyksikön henkilöstö on yhdessä työ- ja elinkeinotoimiston kanssa ja työllisyyskoordinaattorin avulla vastannut lähinnä niiden henkilöiden, joiden työmarkkinatuen kunta maksaa osittain, aktivoimisesta ja työllistämistoimenpiteistä sekä sosiaalitoimen asiakkaiden aktivoimisesta. Kunta on järjestänyt kuntouttavaa työtoimintaa, työkokeiluja ja palkkatuettua työtä työttömille sekä kesätöitä nuorille. Kotoutumissuunnitelma Kotoutumisen edistämistä koskevan lain piiriin kuuluville asiakkaille tehdään henkilökohtainen kotoutumissuunnitelma. Suunnitelma laaditaan joko kunnan sosiaalitoimessa tai mikäli henkilö on työtön työnhakija, yhteistyössä työ- ja elinkeinotoimiston kanssa. Kotoutumissuunnitelmaan kirjataan ne toimenpiteet ja palvelut, jotka edistävät maahanmuuttajan mahdollisuuksia hankkia riittävä suomen tai ruotsin kielen taito, muita yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja sekä mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnan toimintaan. Suunnitelman runkona on maahanmuuttajan kielitaidon arviointi alkukartoituksen yhteydessä, suunnitelman laatiminen kielitaidon karttumiseksi, koulutustietojen ja työhistorian selvittäminen, mahdollisuus hyödyntää etnistä taustaa tai kulttuuriin liittyvää erityisosaamista työllistymistä edistävästi, harrastuksiin liittyvä osaaminen ja tietotekniset taidot sekä muu erikoisosaaminen. Kotoutumissuunnitelmassa osapuolet sopivat kotoutumista edistävistä toimenpiteistä. Nämä voivat olla myös kunnan tai maahanmuuttajan omatoimisesti järjestämiä toimenpiteitä, jotka voidaan rinnastaa työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen tai työmarkkinatoimenpiteisiin. 9 Kun yksilöllinen kotoutumissuunnitelma on allekirjoitettu, maahanmuuttaja voi kotouttamisjakson aikana saada työmarkkinatukea kotoutumistukena. Kotouttamisjakson pituus on kolme vuotta maahanmuuttajan ensimmäisen kotikunnan merkitsemisestä väestörekisterijärjestelmään. Oikeutta kotoutumissuunnitelmaan voidaan jatkaa harkinnanvaraisesti enintään kahdella vuodella. Kotoutumissuunnitelmassa voidaan sopia suomen tai ruotsin kielen opiskelusta, työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta tai omaehtoisesta koulutuksesta, ammatinvalinnanohjauksesta, kuntoutuksesta, työharjoittelusta tai muista vastaavista toimenpiteistä. Kotoutumissuunnitelma tarkistetaan vähintään kerran vuodessa haastattelun sekä kouluttajalta ja työnantajalta (koulutukseen liittyvä työharjoittelu) saadun palautteen perusteella sekä jos maahanmuuttaja itse haluaa tarkistuttaa suunnitelmansa. Pidennetyn kotoutumissuunnitelmakauden aikana myönnetään myös työmarkkinatukea kotoutumistukena ja/tai toimeentulotukea. Ulkomailla hankitun koulutuksen rinnastusta suomalaiseen vastaavaan tutkintoon haetaan Opetushallitukselta. Rinnastamispäätöstä voidaan hakea EU/ETA-maiden ulkopuolella suoritetuista korkeakoulututkinnoista tai ammatillisista tutkinnoista. Asiantuntijalausunto ei anna kelpoisuutta viran hakemiseen. Työnantajat arvostavat usein myös Suomessa suoritettua tai ainakin Suomessa tunnettua tutkintoa, joten tutkinnon rinnastaminen on hyödyllistä muutenkin kuin virkakelpoisuuden saavuttamiseksi. Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimiston koulutus- ja tietopalvelusta saa hakulomakkeita ja neuvontaa. Aikuiskoulutus ja kielikurssit Kieltenopetus Yksi tärkeimmistä kotoutumista edistävistä tekijöistä aikuiselle maahanmuuttajalle on riittävä kielitaito, joka mahdollistaa aktiivisen osallistumisen yhteiskuntaelämään. Maahanmuuttajat, jotka ovat oikeutettuja joko työvoimaviranomaisten tai kunnan sosiaalityöntekijän laatimaan henkilökohtaiseen kotoutumissuunnitelmaan, voivat osallistua kotoutumista edistävään koulutukseen, joka järjestetään työ- ja elinkeinotoimiston ja ELY-keskusten välisenä yhteistyönä. Pääosa koulutuksesta koostuu kieli- ja yhteiskunnallisesta opetuksesta. Kunnan aikuisopistolla on hyvät mahdollisuudet tarjota maahanmuuttajille räätälöityjä kursseja suomeksi ja ruotsiksi sekä antaa tukea kotoutumiseen. Valtio tukee maahanmuuttajille suunnattua kurssitoimintaa maksamalla ylimääräistä tukea. Aikuisopisto voi tarjota/järjestää räätälöityjä kursseja maahanmuuttajille sillä edellytyksellä, että työ- ja elinkeinotoimisto hyväksyy Aikuisopiston kursseja koskevan tarjouksen. 10 Muut tukipalvelut Seurakunnat Seurakunnat pyrkivät kansainvälisessä toiminnassaan luomaan suvaitsevaisuutta ulkomaalaisia kohtaan sekä tarjoamaan tietoa vieraista kulttuureista. Seurakunnat toimivat myös yhdistävänä linkkinä kantaväestöön, ja siksi niillä on tärkeä rooli kotouttamisprosessissa. Vapaaehtoisjärjestöt Kemiönsaaren kunnassa toimii useita urheilu- ja nuorisoseuroja sekä kotiseutuyhdistyksiä. Lisäksi kunnassa on poliittisia ja uskonnollisia yhdistyksiä sekä Folkhälsanin ja Punaisen ristin paikallisosastot. Tällä hetkellä kunnassa ei ole maahanmuuttajayhdistystä, eikä mikään yhdistyksistä järjestä erityistä toimintaa maahanmuuttajille. Kaikki kuntalaiset ovat tervetulleita osallistumaan vapaaehtoisjärjestöjen toimintaan. Kansaneläkelaitos Tällä hetkellä Kemiön Kelan toimistossa ei ole erityistä asiakaspalvelua maahanmuuttajille. Toimisto hoitaa sosiaalitukien rekisteröinnit. Yleisimpiä hakulomakkeita on saatavana eri kielillä, mutta ei vielä kattavasti kaikille kieliryhmille. On tärkeää, että maahanmuuttajat käyvät Kelan toimistossa mahdollisimman pian selvittääkseen sosiaaliturvansa ja oikeutensa. Oikeudet määräytyvät alkuperämaan, oleskelustatuksen ja kotikuntaoikeuden perusteella. Maahanmuuttajat saavat muutoin samaa palvelua kuin muutkin asiakkaat, eli he saavat tietoa hakemuksista ja siitä, miten heidän tulee toimia jatkossa. Poliisi Poliisiviranomainen hoitaa asiat, jotka liittyvät eurooppalaisten maahanmuuttajien oleskelulupiin ja kaikkien oleskelulupien pidennyksiin sekä työlupiin, kansalaisuushakemuksiin, turvapaikkahakemuksiin sekä muihin matka-asiakirjoihin, kuten passiin. Poliisi tekee näissä asioissa yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa. Poliisin verkkosivuilta löytyy tietoa poliisin toiminnasta eri kielillä. Maistraatti Maistraatit ovat osa valtion paikallishallintoa, joka huolehtii väestökirjanpidosta. Maistraatti antaa henkilötunnuksen ja merkitsee väliaikaisen tai pysyvän kotikunnan. Muuttoilmoituksen voi tehdä maistraatissa tai postin kautta. Verotoimisto Verotoimistosta maahanmuuttaja saa verokortin tai lähdeverokortin, työn luonteesta riippuen. Verotoimistosta saa myös tietoa eri maiden välisistä verosopimuksista. 11 Kehityslinjoja Tällä hetkellä käynnissä on sekä alueellisia että kansallisia kehittämishankkeita ja -ohjelmia, joiden tarkoituksena on kehittää uusia kotouttamis- ja yhteistyömalleja eri toimijoille, parantaa maahanmuuttajien ensimmäisen vaiheen ohjausta, lisätä maahanmuuttajien työllistymistä sekä kehittää monikulttuurista osaamista kuntien peruspalveluissa. Tämän kotouttamisohjelman tekohetkellä Kemiönsaaren kunnalla on olemassa päätös syyrialaisten kiintiöpakolaisten vastaanottamisesta kuntaan. Päätös on tehty pakolaisten vastaanottamista koskevan selvityksen perusteella. Selvityksessä todetaan muun muassa, että kotoutumisen edistäminen Kemiönsaarella edellyttää toimenpiteitä vastaanottotoiminnan osalta ja lisäresursseja peruspalveluihin. Selvitystä voidaan pitkälti hyödyntää konkreettisen vastaanoton kotoutumissuunnitelmana valtuuston päätöksen mukaisesti. Selvitys on tämän kotouttamisohjelman liitteenä. 12