Tentti - Matskut
10.4.2015 Tentti Ø 6 tai 7 kysymystä joista yhteen voi jättää vastaamatta Ø Vastausten pituus: 0,5 - 2 sivua / kysymys Ø Noin 60% kysymyksistä käsittelee luennoilla käsiteltyjä aiheita (joihin vastaus siis löytyy luentomateriaalista ja luentoihin liittyvistä artikkeleista) Ø Tutkijoiden nimiä ei tarvitse muistaa. Tietysti on aiheellista muistaa artikkeleiden ensimmäisiä kirjoittajia (esim. Pulvermuller) Ø Kirjan materiaalia käsittelevät kysymykset liikkuvat melko yleisellä tasolla: esim. ”Kerro päättelyn kaksoisprosessointiteoriasta” Ø Jos kirjassa käsitellään jotain mallia usean sivun verran niin mallin nimi on hyvä painaa mieleen (esim. Dual-route cascaded model: Coltheart et al., 2001) LUENTO 6 Lari Vainio 1 10.4.2015 Emootiot ja kognitio? Pidä pää kylmänä! Älä anna tunteiden vaikuttaa päätökseesi! Immanuel Kant: Täydellinen moraalinen toimija on täysin järkevä ja täysin ilman emootioita ja tunnetta Emootioita ei ole perinteisesti prosessointia à mielletty osaksi tietoista tiedon 1) Emootiot vaikuttavat ilmestyvän tahdosta riippumattomasti 2) Meidän on tilaamme vaikea tahdonalaisesti vaikuttaa emotionaaliseen 3) Emootioiden ollaan ajateltu pikemminkin häiritsevän korkeampia kognitiivisia prosesseja kuin toimivan keskeisenä tekijänä kognitiivisissa prosesseissa Kuitenkin emootioiden on osoitettu osallistuvan korkeisiin kognitiivisiin toimintoihin kuten ajatteluun ja päätöksentekoon!!! Miten emootiot määritellään? Universaaleja (primäärejä) emootioita on luokiteltu mm. niihin liittyvien kasvon ilmeiden perusteella (esim. Ekman & Friesen, 1971) Primäärejä emootioita määritellään olevan yleensä kuusi kappaletta à onnellisuus, surullisuus, pelko, viha, yllättyneisyys ja inho Sosiaaliset (sekundaariset emootiot): mustasukkaisuus, syyllisyydentunto ja ylpeys esim. nolous, Universaaleilla emootioilla on omat: 1) merkityksensä organismin säädössä (esim. vaaran välttäminen), 2) ilmeensä, 3) fysiologiset ilmentymänsä (sekä kehon että aivojen tasolla), 4) vaikutuksensa toimintaan valmistautumiseen, 5) raportoitu kokemuksellinen luonteensa leesio voi vaikuttaa vain yksittäiseen universaaliin emootioon 2 10.4.2015 Miten emootioita tutkitaan? Emootioita voidaan manipuloida tutkimusta varten esim. esittämällä koehenkilölle surullista tai iloista musiikkia, inhoa aiheuttavia visuaalisia kuvia jne. (mood induction technique) Toisaalta tutkimukseen voidaan valita emootio- (esim. masentuneet) ja kontrolliryhmä Emootioiden mittaus: 1) suora arviointi à pyydetään henkilöä raportoimaan hänen emotionaalinen tilansa 2) epäsuora arviointi a) Fysiologiset (autonomisen hermoston) muuttujat à emootiot tuottavat kehon vasteita, joita voidaan mitata (esim. sydämen lyöntitiheys, hikoilu ja ihon johtavuusvaste, emootiojärjestelmän aktivaatio) b) Behavioraaliset kokeet kuten reaktioaikatutkimus tai muistiin palautus (esim. Stroop koe à ILOINEN, SURULLINEN, LAUTANEN ; visual search ; tunnistus…) Miten tunne syntyy? Emootiot liittyvät eliön sisäisen tilan säätelyyn (homeostaattiseen säätöjärjestelmään) valmistamalla keho määrättyyn toimintaan (esim. välttämiskäyttäytyminen) à esim. veren virtauksen lisäämiseen lihaksissa tai sydämen ja hengityksen rytmin muuttamiseen Emootiot käynnistyvät sekä kehon sisäisten että ulkoisten tekijöiden vaikutuksesta Sisäinen ajatus tai kehon tila: hormonaalisista muutoksista voi tyytyväisyyttä jne. Esim. alhaisesta veren sokerista ja seurata ärtyneisyyttä, kylläisyydestä Ulkoinen ärsyke: Aistien välityksellä aivoihin kulkeutuneet viestit ulkoisista objekteista (henkilöt, esineet, tilanteet jne.) motivoivat emootioiden välityksellä joko välttämis- tai lähestymiskäyttäytymiseen 3 10.4.2015 Emootio tietoisena ja tiedostamattomana representaationa (Damasio: Descartesin virhe) Antonio Damasion mukaan käytännössä jokaiseen havaittuun tai mieleen palautettuun objektiin (esine, henkilö, tilanne) jne. assosioituu jokin emootiojärjestelmän vaste Usein objektien (esineet, henkilöt, sanat jne.) käynnistämä emootiovaste voi olla niin heikko, että emme koe sitä tietoisesti – silti se voi vaikuttaa ajatteluumme ja käytökseemme Esim. ahdistuksen on voinut käynnistää vaikkapa näkemäsi epämiellyttävä kuva, jokin minkä toinen henkilö on sanonut sinulle tai sisäisen ympäristösi kemiallisen profiilin muutos (esim. terveyden tila, ruokavalio, hormonikierto, liikunnan määrä) Et kuitenkaan ole välttämättä kiinnittänyt huomiota riittävästi näihin viesteihin joten et ole tullut tietoiseksi siitä, että ne juuri aiheuttivat epämiellyttävän tunteen James-Lange teoria (William James + Carl Lange) 1) Kohtaamamme tapahtuman (esim. vaaraan assosioituva ärsyke) emotionaaliset ulottuvuudet arvioidaan kognitiivisessa koneistossa (pääosin tiedostamattomasti) 2) Jos tapahtuma arvioidaan (pääosin tiedostamattomasti) emotionaalisesti merkitseväksi (esim. vaaralliseksi) niin se aiheuttaa toimintaan valmistautumisen (esim. autonominen hermosto ja lihakset virittyvät hyökkäämistä tai pakenemista varten) 3) Aivomme emootiokoneisto vastaanottaa tietoa kehon virittyneestä tuottaen tietoisen emootiotuntemuksen (esim. säikähtäminen/pelko) tilasta Critchley et al., 2001: Henkilöt joiden autonominen hermosto on vaurioitunut sairauden vuoksi, niin että heidän aivonsa eivät juurikaan vastaanota palautetta autonomisesta hermostosta, raportoivat tuntevansa emootioita huomattavasti heikommin kuin ennen sairautta 4 10.4.2015 Emootioiden neuraalinen koneisto (1) Limbinen järjestelmä määriteltiin emootioihin liittyväksi koneistoksi jo yli 50 vuotta sitten (MacLean, 1949) Tähän järjestelmään laskettiin mukaan erityisesti (mantelitumake), orbitofrontal cortex, basal (tyvitumakkeet) osia ja hippokampus amygdala ganglian Vaikka nykyäänkin puhutaan emootioiden neuraalisten korrelaattien kohdalla limbisestä järjestelmästä… …ajatellaan, että emootioihin liittyy muitakin aivorakenteita kuin limbinen järjestelmä lisäksi eräät perinteisesti määritellyn limbisen järjestelmän osat on yhdistetty muuhun kuin emotionaaliseen toimintaan (esim. hippokampus) Emootioiden neuraalinen koneisto (2) Kussakin emootiossa neuraalinen aktivaatiohahmo on erilainen (anterior cingulate – ACC – näyttää osallistuvan yleisesti emootioihin): 1) murheen ollaan löydetty aktivoivan etenkin amygdalan, aivorungon, ventromediaalisen etuotsalohkon (VMPFC) ja hypotalamuksen 2) vihan ollaan löydetty aktivoivan mm. aivorungon ja orbitofrontaalisen aivokuoren 3) pelon ollaan löydetty aktivoivan etenkin aivorungon ja amygdalan 4) inhon ollaan löydetty aktivoivan etenkin aivosaaren (insula) 5 10.4.2015 Emootiot, havainto ja tarkkaavaisuus (1) Ihminen joutuu valitsemaan kulloisellakin hetkellä tarkkaavaisuuden kohteen koska tarkempaa tarkastelua varten kerralla ei voida kunnolla prosessoida kuin yksi kohde (esim. yhdet kasvot) On tärkeää että motivationaalisesti tärkeät asiat saavat ansaitsemansa huomion à ärsykkeen motivationaalinen arvo toimii keskeisenä tekijänä kohteen valitsemiselle (esim. Bradley, 2009) Tarkkaavaisuus suosii emotionaalisia kohteita à esimerkiksi visuaalisen haun tehtävillä on osoitettu että emotionaaliset kasvot haetaan nopeammin kuin neutraalit; vihaiset kasvot haetaan nopeimmin (Eastwood et al., 2003) Emotionaaliseen ärsykkeeseen kohdistunut tarkkaavaisuuden suuntautuminen yhdistyy voimistuneeseen aktivaatioon etenkin amygdalassa ja orbitofrontaalisessa aivokuoressa (Vuilleumier et al., 2002) Emootiot, havainto ja tarkkaavaisuus (2) Myös V1:n (Halgren et al., 2000) ja fusiform face –alueen lisääntynyt aktivaatio on yhdistetty emotionaalisesti latautuneiden ärsykkeiden prosessointiin (Phan et al., 2002) Amygdala on voimakkaasti yhdistynyt (feedforward and feedback yhteyksien kautta) näköjärjestelmään (esim. Catani et al., 2003) 1) Amygdala saa tiedon emotionaalisesti latautuneen ärsykkeen ilmestymisestä näkökenttään nopeiden yhteyksien kautta (jopa subliminaalisesti superior colliculus–pulvinar radan kautta ohittaen näköaivokuoren – Tamietto & de Gelder, 2010) 2) Kun näkökenttään ilmestyy emotionaalisesti virittynyt ärsyke niin amygdala poimii nopeasti (jopa subliminaalisesti) viestin tästä kohteesta ja ohjaa tarkkaavaisuutta tätä ärsykettä kohti jolloin sen prosessointi voimistuu näköjärjestelmässä 6 10.4.2015 Emootiot, havainto ja tarkkaavaisuus (3) LeDoux, 1996: Emotionaalinen ärsyke prosessoidaan kahdessa eri vaiheessa 1) Näkötieto kohteesta etenee suoraan talamuksen kautta amygdalaan (”low road” – nopea ja karkea subkortikaalinen rata) ohittaen tarkemman näköprosessoinnin näköaivokuorella analysoi karkeasti onko kohteessa piirteitä ehdollistuneesta kohteesta (esim. pelokkaat kasvot) jotka muistuttavat valmistaa nopeasti henkilöä toimimaan potentiaalisen vaaran vaatimalla tavalla ja ohjaa automaattisesti tarkkaavaisuutta ärsykettä kohti 2) Saman aikaisesti (pienellä viiveellä) näkötietoa kohteesta käsitellään kortikaalisessa järjestelmässä (”high road” – hitaampi ja tarkempi rata) varmistaa onko kysymyksessä todellakin ehdollistunut kohde johon tulee reagoida tarjoaa varmuuden siitä onko valmisteltu toiminta tarpeellista toteuttaa Emootiot, havainto ja tarkkaavaisuus (4) Vuilleumier, 2005 Ärsykkeen emotionaalinen relevanssi prosessoidaan ”low road” rataa pitkin pääosin amygdalassa (tuottaa myös yhteensopivan somaattisen vasteen) (a) Näköärsyke voi saavuttaa amygdalan myös karkean ”magnocellular” radan prosessien kautta (b) Emotionaaliseksi (tiedostamattomasti) ”arvioituun” ärsykkeeseen suunnataan lisääntyvässä määrin tarkkaavaisuutta ja/tai prosessointiresursseja à sen prosessointi voimistuu havaintojärjestelmässä Ärsyke huomataan lisääntyvällä varmuudella ja sen käsittely saa lisää resursseja, jolloin sen motivationaalisten ominaisuuksien lopullinen arviointi paranee ja tarkentuu Tämän jälkeen voidaan tehdä lopullinen (jo osittain tietoinen) päätös toiminnan suhteen 7 10.4.2015 Muisti ja emootiot (1) On tärkeää että motivationaalisesti tärkeät asiat voimakkaasti muistiin ja palautetaan helposti mieleen painetaan Kensinger & Corkin, 2003; Buchanan, 2007: 1) Voimakkaasti emotionaaliset asiat ja tapahtumat muistetaan paremmin kuin emotionaalisesti vähemmän latautuneet asiat 2) Myös emotionaalisesti latautuneet sanat ja kuvat muistetaan paremmin kuin emotionaalisesti neutraalimmat sanat ja kuvat Traumaan (PTSD) liittyvät muistikuvat aktivoituvat joko liian helposti tai sitten voi olla, että niitä ei saada palautettua mieleen ollenkaan Autobiografiset muistikuvat ovat useimmiten voimakkaasti emotionaalisesti latautuneita, jolloin ne myös muistetaan paremmin Flashbulb memory à henkilöt voivat palauttaa jotkut voimakkaasti emotionaaliset tapahtumat mieleensä hyvin elävästi ja tarkasti Muisti ja emootiot (2) Semanttisen verkoston teoria (Bower, 1981) 1) objekti opitaan (siitä rakentuu muistijälki semanttiseen verkostoon) à emootiot ovat osana semanttista verkostoa - kuhunkin objektiin assosioituu jokin emootio 2) objektiin assosioituva emootio aktivoituu kun ajattelemme objektia tai kun se havaitaan Gilligan & Bower, 1984: mood congruency efekti à materiaali (esim. sanat) opitaan sitä paremmin mitä yhteensopivampia ovat opittavan materiaalin emotionaaliset assosiaatiot ja oppijan emotionaalinen tila mood-state-dependent recall efekti à mieleen palautetaan parhaiten sellainen materiaali joka opittiin samassa emotionaalisessa tilassa kuin mitä koehenkilö on mieleen palauttamisen yhteydessä 8 10.4.2015 Amygdalan rooli oppimisessa Potilas S:n vasemmassa ja oikeassa ohimolohkossa olevat mantelitumakkeet olivat täysin kalkkiutuneet S kärsii Urbachin-Wiethen taudista Hänen tapauksensa paljastaa, että amygdala vaikuttaa sosiaaliseen käyttäytymiseen S:n kognitio toimi pääasiassa moitteettomasti – amygdalan vaurioituminen heijastui lähes yksinomaan hänen sosiaaliseen käytökseensä hän käyttäytyy epänormaalin tunkeilevasti ja varauksettomasti muita (täysin vieraitakin) kohtaan pelon ja vihan kaltaiset negatiiviset emootiot on kokonaan poistettu hänen affektiivisesta eli mielialaan liittyvästä kokemusmaailmastaan Amygdalojen vaurioituminen estää häntä oppimasta kaikille tuttujen epämiellyttävien tilanteiden merkitystä – tästä syystä hän ei ole oppinut mahdollisen vaaran ja epämiellyttävyyden paljastavia merkkejä Vaaraärsykkeen implisiittinen oppiminen Bechara et al., 1995: Toisella koehenkilöllä on molemminpuolinen amygdalan vaurio (A) ja toisella on vaurio hippokampuksessa (H) KOE: Molemmat koehenkilöt käyvät läpi ehdollistumiskokeen – heikko elektroninen shokki esitetään satunnaisesti sinisen näköärsykkeen kanssa – molemmilta koehenkilöiltä mitataan ihon johtavuusvasteen muutos sähköshokille ja visuaaliselle ärsykkeelle TULOS: 1) Ihon johtavuusvaste voimistuu visuaalisen ärsykkeen käynnistämänä vain koehenkilöllä H à hän on ehdollistunut visuaaliselle ärsykkeelle 2) Kuitenkin A oli hyvin tietoinen siitä, että sininen ärsyke assosioitui sähköshokkiin kun taas H ei osannut tietoisesti yhdistää sinistä ärsykettä sähköshokkiin Amygdalalla on keskeinen rooli vaaraan reagoimisen implisiittisessä oppimisessa Hippokampuksella on keskeinen rooli ärsykkeen emotionaalisten ominaisuuksien eksplisiittisessä oppimisessa 9 10.4.2015 Emotionaalisen ärsykkeen eksplisiittinen oppiminen ja amygdala Amygdala toimii yhdessä hippokamopuksen kanssa myös eksplisiittisesti opittaessa tarpeellinen reaktio vaaraärsykkeisiin à Amygdala moduloi sekä implisiittisten että eksplisiittisten emotionaalisesti latautuneiden muistojen voimakkuutta (Ferry et al., 2000) Osittain amygdalan koordinoima emotionaalinen virittyminen parantaa eksplisiittistä muistia vaativissa tehtävissä: muistiin painaminen ja muistista hakeminen (Christianson, 1992) Amygdala potilailla tämä vaikutus on tukkeutunut (Cahill et al., 1995) Emotionaaliset tapahtumat muistetaan tavallisesti normaalia paremmin mutta amygdala-potilaat muistavat emotionaalisesti voimakkaat ja neutraalit tapahtumat yhtä hyvin (LaBar & Phelps, 1998) à Amygdala siis varmistaa, että emotionaalisesti tärkeät tapahtumat muistetaan hyvin (esim. autobiografinen ja ’flashbulb’ muisti) mm. moduloimalla tarkkaavaisuuden kohdistamista muistettavaan kohteeseen ja näin voimistaen sen prosessointia ja muistijälkeä Muisti ja emootiot (3) Phelps, 2004 Emootiojärjestelmän toiminta vaikuttaa muistikuvan rakentamiseen ja palauttamiseen mieleen 1) Emotionaalisen ärsykkeen prosessoiminen voimistuu koska siihen kohdistuu voimistuneesti tarkkaavaisuutta ja/tai prosessointi resursseja ylipäätään à muodostuu voimistunut muistijälki sensoriseen verkostoon 2) Uuden ärsykkeen säilöminen muistiin tapahtuu hitaasti, jolloin muistijäljen säilömiseen voi vaikuttaa mm. kohteeseen liitetyn emotionaalisen vasteen aktivoima stressihormonitoiminta Dolcos et al., 2004: Mitä paremmin emotionaalinen ärsyke muistetaan myöhemmin (mieleen palautus tehtävä), sitä voimakkaampaan amygdalan ja MTL:n (medial temporal lobe) aktivaatioon ne voidaan mieleen painamisen yhteydessä yhdistää Neutraalien ärsykkeiden mieleen painaminen yhdistyy lisääntyneeseen MTL:n parahippocampal alueen aktivaatioon kun taas emotionaalisten ärsykkeiden mieleen painaminen yhdistyy lisääntyneeseen aktivaatioon entorhinal alueella 10 10.4.2015 Emootiot ja ajattelu: Tapaus Elliot Kirurgisesti poistettu kasvain ventromediaalista etuotsalohkoa vaurioitti Elliotin 1) Hänen iholla mitatut emotionaaliset vasteensa epänormaaleja – ei ihon johtavuusvasteita emotionaalisille kuville 2) Samalla hänen päätöksentekokoneistonsa vaurioitui: a) b) hän alkoi keskittymään kokonaisuuden kannalta epäoleellisiin yksityiskohtiin hän ei enää kyennyt päättämään aisanmukaisella tavalla etenkin jos päätös liittyi sosiaalisiin asioihin Kuitenkaan hänellä ei ilmennyt älykkyyden, kielellisten- tai motoristen taitojen, muistin tai tarkkaavaisuuden heikkenemistä Antonio Damasion mukaan Elliotin ventromediaalisen etuotsalohkon vaurio johti siihen, että hän pystyi kyllä tuottamaan päätöksentekoa varten vaihtoehtoja mutta ei kyennyt valitsemaan näistä yhtä à ei kyennyt antamaan eri päätöksenteon vaihtoehdoille eri emotionaalisia arvoja Somaattisten markkereiden hypoteesi 1) Kaikkiin objekteihin (esineet, henkilöt, tapahtumat jne.) on emotionaalinen ja somaattinen vaste (tiedostettu tai tiedostamaton) liitetty 2) Arkinen päättely (etenkin intuitiivinen) ohjautuu punnitsemalla (tietoisesti tai tiedostamattomasti) eri seurausten emotionaaliset painot 3) Päätökset ohjautuvat intuitiivisesti niitä ratkaisuja kohti joilla on positiivinen somaattinen markkeri rajaten ongelmanratkaisukenttää Vaikka päättely somaattisten markkereiden ohjaamana voi joskus johtaa irrationaalisuuteen (luomalla ylivoimaisen vastustuksen objektiivisia faktoja kohtaan) niin ne ovat korvaamattomia ja useimmiten johtavat nopeasti oikeaan ratkaisuun Jos päätöksentekokoneisto ei vastaanota kunnolla somaattista (afferenttia) tietoa niin henkilöllä ilmenee vaikeuksia päätöksentekoa vaativissa tehtävissä (Yasuno et al., 2014) Etenkin ventromediaalinen etuotsalohko toimii tämän kaltaisen päättelyn ”veturina” à sen vaurioituminen johtaa häiriöön somaattisten markkereiden hyödyntämisessä päätöksenteon yhteydessä 11 10.4.2015 Emootiot ja päätöksenteko: Uhkapelikoe Bechara et al., 1994: 1) Koehenkilölle lainataan (esim.) 2000 dollaria – heidän tehtävä on hävitä lainasta mahdollisimman vähän rahaa ja voittaa mahdollisimman paljon 2) Heidän eteensä asetetaan neljä korttipakkaa (A, B, C & D) 3) Pelaaja kääntää kerrallaan yhden kortin jostain pakasta – kortin kääntäminen johtaa aina joko jonkin summan häviämiseen tai voittamiseen – voittosumma tai sakko kerrotaan kun kortti on nostettu Potilaat joilla on leesio ventromediaalisessa etuotsalohkossa alkavat nopeasti suosimaan pakkoja A & B jatkaen näin katkeraan loppuun asti Kun normaalit ja etuotsalohkopotilaat laitetaan pelaamaan vastakkain uhkapeilikokeessa ja heidän ihon johtavuusvasteita mitataan pelin aikana huomataan, että normaaleilla koehenkilöillä alkaa vähitellen ilmenemään voimakkaita vasteita aina ennen kuin he poimivat kortin ns. riski-pakasta (A ja B) tämä ilmeni jo ennen kuin he raportoivat havainneensa, että näistä pakoista nostamalla häviää nopeammin rahansa à implisiittistä oppimista Leesio potilailla ei ilmene vastaavia vasteita à hermojärjestelmät, joiden ansiosta he oppisivat välttämään tai suosimaan asioita, olivat epäkunnossa ja he eivät kyenneet kehittämään uuteen tilanteeseen soveliaita vasteita Leesio potilas ei opi huomaamaan tärkeitä emotionaalisia vihjeitä jotka neuvoisivat häntä päätöksenteossa toimimaan itselle suotuisalla tavalla 12 10.4.2015 Psykopatia ja somaattisten markkereiden hypoteesi Antisocial personality disorder (APD) à kompulsiivista valehtelua ja varastelua, empatian puute, heikkoa emootioiden kontrollia, välinpitämättömyyttä muista, taipumusta lain rikkomiseen, ihmissuhteet heikkoja joissa havaittavissa hyväksikäyttöä jne. à Saman tyyppisiä oireita usein havaittavissa ventromediaalisessa etuotsalohkossa potilailla joilla on leesio Raine et al., 2000: Koehenkilöinä 21 APD vapaaehtoista, 34 tavallista henkilöä, 26 päihteiden väärinkäyttäjää ja 21 psykiatrista potilasta (esim. skitsofrenia) Henkilöillä tehdyt MRI kuvaukset osoittivat, että APD ryhmän henkilöillä oli 11% vähemmän harmaata ainetta ventromediaalisessa etuotsalohkossa kuin muiden ryhmien henkilöillä à Tutkimuksessa arveltiin APD:n liittyvän etuotsalohkon kehityshäiriöön jonka johdosta henkilölle ei ole kehittynyt normaalia sosiaalista moraalitajua ja/tai hän ei päättele/tee päätöksiä sosiaalisessa kontekstissa somaattisten markkereiden riittävästi tukemana Varhain tapahtunut etuotsalohkon vaurio ja sen vaikutus sosiaaliseen ja moraaliseen käytökseen Mitä jos etuotsalohkon leesio tapahtuu jo hyvin nuorena – miten se vaikuttaa sosiaalisen ja moraalisen ymmärryksen kehittymiseen? Anderson et al., 1999: Moraalisen ja sosiaalisen ymmärryksen kehittymistä tutkittiin kahdella aikuisella joilla oli tapahtunut vaurio etuotsalohkossa (mm. ventromediaalisessa etuotsalohkossa) alle 16-kk:n iässä Neuropsykologisen arvioinnin perusteella älykkyyttä ja kieltä mittaavista testeistä Heidän tulokset olivat heikkoja testeissä jotka arvioivat moraalista päättelyä ja sosiaalisten tilanteiden ymmärrystä: moraalinen päättely vastasi 10-vuotiaan tasoa ongelmia lähestyttiin itsekeskeisestä näkökulmasta päätöksien sosiaalisia seurauksia ei otettu huomioon (motivaationa oli rangaistuksen välttäminen) he eivät antaneet normaalia emotionaalista vastetta emotionaalisiin ärsykkeisiin 1) 2) 3) 4) he suoriutuivat normaalisti à Varhainen etuotsalohkon vaurio voi johtaa heikkoon sosiaaliseen ja moraaliseen päättelyyn 13 10.4.2015 Emootioiden kognitiivinen top-down kontrolli Mediaalinen etuotsalohko (mPFC) ja anterior cingulate (ACC) vaikuttavat olevan keskeisessä roolissa emootioiden kognitiivisessa säätelyssä Etenkin dorsaalisilla ACC-mPFC alueilla ajatellaan tapahtuvan automaattisesti käynnistyneen emootion arviointi Ventraalisimmilla ACC-mPFC alueilla ajatellaan tapahtuvan emotionaalisten vasteiden (ja niihin liittyvien reaktioiden) säätely (esim. turhien emootioiden ja niihin liittyvän toiminnan inhiboiminen) Tämä voi tapahtua jopa osittain tietoisesti (emootioiden kognitiivinen top-down kontrolli) Vaurio näillä alueilla voi johtaa mm. emotionaaliseen ailahtelevaisuuteen, emootioiden inhibitorisen säätelyn heikkenemiseen ja kykenemättömyyteen arvioida tuntemuksiaan Etkin et al., 2011 – Trends in Cognitive Sciences Emootiojärjestelmä ja ingroup-outgroup bias Cunningham et al., 2004 – fMRI tutkimus: Vaaleaihoisille koehenkilöille esitettiin kuvia sekä vaalea että tummaihoisten kasvoista 30 tai 500 ms ajan kuvan esityksen jälkeen heille esitettiin maski jonka seurauksena 30 ms esitys ei tuottanut tietoista havaintoa kasvoista à Koehenkilöiden oikea amygdala aktivoitui kun heille esitettiin tummaihoisten henkilöiden kasvoja (vain subliminaalisten esitysten yhteydessä) à Koehenkilöiden tietyt etuotsalohkon alueet aktivoituivat henkilöiden kuvien yhteydessä (vain 500 ms esitysten yhteydessä) tummaihoisten 1) ensin potentiaalista vaaraa viestittävä tieto kulkeutuu suoraa rataa (low road) pitkin amygdalaan valmistaen henkilöä toimimaan potentiaalisen varan vaatimalla tavalla (mm. tarkkaavaisuus suuntautuu automaattisesti kohti potentiaalista vaaraa) 2) hieman myöhemmin emootiojärjestelmään kulkeutuu visuaalisesti ja kognitiivisesti tarkemmin prosessoitu tieto (high road) nähdystä kohteesta jolloin emootiovaste inhiboituu etuotsalohkon prosessien seurauksena jos alkuperäinen emootiovaste ”koetaan” turhaksi 14
© Copyright 2024