Tentti - Matskut

10.4.2015
Tentti
Ø 6 tai 7 kysymystä joista yhteen voi jättää vastaamatta
Ø Vastausten pituus: 0,5 - 2 sivua / kysymys
Ø Noin 60% kysymyksistä käsittelee luennoilla käsiteltyjä aiheita
(joihin vastaus siis löytyy luentomateriaalista ja luentoihin liittyvistä
artikkeleista)
Ø Tutkijoiden nimiä ei tarvitse muistaa. Tietysti on aiheellista muistaa
artikkeleiden ensimmäisiä kirjoittajia (esim. Pulvermuller)
Ø Kirjan materiaalia käsittelevät kysymykset liikkuvat melko yleisellä
tasolla: esim. ”Kerro päättelyn kaksoisprosessointiteoriasta”
Ø Jos kirjassa käsitellään jotain mallia usean sivun verran niin mallin
nimi on hyvä painaa mieleen (esim. Dual-route cascaded model:
Coltheart et al., 2001)
LUENTO 6
Lari Vainio
1
10.4.2015
Emootiot ja kognitio?
Pidä pää kylmänä! Älä anna tunteiden vaikuttaa päätökseesi!
Immanuel Kant: Täydellinen moraalinen toimija on täysin järkevä ja
täysin ilman emootioita ja tunnetta
Emootioita ei ole perinteisesti
prosessointia à
mielletty osaksi tietoista tiedon
1) Emootiot vaikuttavat ilmestyvän tahdosta riippumattomasti
2) Meidän on
tilaamme
vaikea
tahdonalaisesti
vaikuttaa
emotionaaliseen
3) Emootioiden ollaan ajateltu pikemminkin häiritsevän korkeampia
kognitiivisia
prosesseja
kuin
toimivan
keskeisenä
tekijänä
kognitiivisissa prosesseissa
Kuitenkin
emootioiden
on
osoitettu
osallistuvan
korkeisiin
kognitiivisiin toimintoihin kuten ajatteluun ja päätöksentekoon!!!
Miten emootiot määritellään?
— Universaaleja (primäärejä) emootioita on luokiteltu mm. niihin
liittyvien kasvon ilmeiden perusteella (esim. Ekman & Friesen,
1971)
— Primäärejä
emootioita
määritellään
olevan
yleensä
kuusi
kappaletta à onnellisuus, surullisuus, pelko, viha, yllättyneisyys ja
inho
— Sosiaaliset
(sekundaariset
emootiot):
mustasukkaisuus, syyllisyydentunto ja ylpeys
esim.
nolous,
— Universaaleilla emootioilla on omat: 1) merkityksensä organismin
säädössä (esim. vaaran välttäminen), 2) ilmeensä, 3) fysiologiset
ilmentymänsä (sekä kehon että aivojen tasolla), 4) vaikutuksensa
toimintaan valmistautumiseen, 5) raportoitu kokemuksellinen
luonteensa
— leesio voi vaikuttaa vain yksittäiseen universaaliin emootioon
2
10.4.2015
Miten emootioita tutkitaan?
—
Emootioita voidaan manipuloida tutkimusta varten esim. esittämällä koehenkilölle
surullista tai iloista musiikkia, inhoa aiheuttavia visuaalisia kuvia jne. (mood
induction technique)
— Toisaalta tutkimukseen voidaan valita emootio- (esim. masentuneet) ja
kontrolliryhmä
—
Emootioiden mittaus:
1) suora arviointi à pyydetään henkilöä raportoimaan hänen emotionaalinen tilansa
2) epäsuora arviointi
a) Fysiologiset (autonomisen hermoston) muuttujat à emootiot tuottavat kehon
vasteita, joita voidaan mitata (esim. sydämen lyöntitiheys, hikoilu ja ihon
johtavuusvaste, emootiojärjestelmän aktivaatio)
b) Behavioraaliset kokeet kuten reaktioaikatutkimus tai muistiin palautus (esim.
Stroop koe à ILOINEN, SURULLINEN, LAUTANEN ; visual search ; tunnistus…)
Miten tunne syntyy?
— Emootiot liittyvät eliön sisäisen tilan säätelyyn (homeostaattiseen
säätöjärjestelmään) valmistamalla keho määrättyyn toimintaan (esim.
välttämiskäyttäytyminen)
à esim. veren virtauksen lisäämiseen
lihaksissa tai sydämen ja hengityksen rytmin muuttamiseen
— Emootiot käynnistyvät sekä kehon sisäisten että ulkoisten tekijöiden
vaikutuksesta
—
Sisäinen ajatus tai kehon tila:
hormonaalisista
muutoksista
voi
tyytyväisyyttä jne.
Esim. alhaisesta veren sokerista ja
seurata
ärtyneisyyttä,
kylläisyydestä
—
Ulkoinen ärsyke: Aistien välityksellä aivoihin kulkeutuneet viestit ulkoisista
objekteista (henkilöt, esineet, tilanteet jne.) motivoivat emootioiden välityksellä
joko välttämis- tai lähestymiskäyttäytymiseen
3
10.4.2015
Emootio tietoisena ja tiedostamattomana
representaationa (Damasio: Descartesin virhe)
— Antonio Damasion mukaan käytännössä jokaiseen havaittuun tai
mieleen palautettuun objektiin (esine, henkilö, tilanne) jne. assosioituu
jokin emootiojärjestelmän vaste
— Usein
objektien (esineet, henkilöt, sanat jne.) käynnistämä
emootiovaste voi olla niin heikko, että emme koe sitä tietoisesti – silti
se voi vaikuttaa ajatteluumme ja käytökseemme
— Esim.
ahdistuksen on voinut käynnistää vaikkapa näkemäsi
epämiellyttävä kuva, jokin minkä toinen henkilö on sanonut sinulle
tai
sisäisen ympäristösi kemiallisen profiilin muutos (esim.
terveyden tila, ruokavalio, hormonikierto, liikunnan määrä)
— Et
kuitenkaan ole välttämättä kiinnittänyt huomiota riittävästi
näihin viesteihin joten et ole tullut tietoiseksi siitä, että ne juuri
aiheuttivat epämiellyttävän tunteen
James-Lange teoria (William James + Carl Lange)
1) Kohtaamamme tapahtuman (esim. vaaraan assosioituva ärsyke) emotionaaliset
ulottuvuudet
arvioidaan
kognitiivisessa
koneistossa
(pääosin
tiedostamattomasti)
2) Jos tapahtuma arvioidaan (pääosin tiedostamattomasti) emotionaalisesti
merkitseväksi
(esim.
vaaralliseksi)
niin
se
aiheuttaa
toimintaan
valmistautumisen (esim.
autonominen hermosto ja lihakset virittyvät
hyökkäämistä tai pakenemista varten)
3) Aivomme emootiokoneisto vastaanottaa tietoa kehon virittyneestä
tuottaen tietoisen emootiotuntemuksen (esim. säikähtäminen/pelko)
—
tilasta
Critchley et al., 2001: Henkilöt joiden autonominen hermosto on vaurioitunut
sairauden vuoksi, niin että heidän aivonsa eivät juurikaan vastaanota palautetta
autonomisesta hermostosta, raportoivat tuntevansa emootioita huomattavasti
heikommin kuin ennen sairautta
4
10.4.2015
Emootioiden neuraalinen koneisto (1)
— Limbinen järjestelmä määriteltiin emootioihin liittyväksi koneistoksi
jo yli 50 vuotta sitten (MacLean, 1949)
— Tähän järjestelmään laskettiin mukaan erityisesti
(mantelitumake),
orbitofrontal
cortex,
basal
(tyvitumakkeet) osia ja hippokampus
amygdala
ganglian
— Vaikka nykyäänkin puhutaan emootioiden neuraalisten korrelaattien
kohdalla limbisestä järjestelmästä…
—
…ajatellaan, että emootioihin liittyy muitakin aivorakenteita kuin
limbinen järjestelmä
—
lisäksi eräät perinteisesti määritellyn limbisen järjestelmän osat on
yhdistetty muuhun kuin emotionaaliseen toimintaan (esim.
hippokampus)
Emootioiden neuraalinen koneisto (2)
— Kussakin emootiossa neuraalinen aktivaatiohahmo on erilainen
(anterior cingulate – ACC – näyttää osallistuvan yleisesti emootioihin):
1) murheen ollaan löydetty aktivoivan etenkin amygdalan, aivorungon,
ventromediaalisen etuotsalohkon (VMPFC) ja hypotalamuksen
2) vihan ollaan löydetty aktivoivan mm. aivorungon ja orbitofrontaalisen
aivokuoren
3) pelon ollaan löydetty aktivoivan etenkin aivorungon ja amygdalan
4) inhon ollaan löydetty aktivoivan etenkin aivosaaren (insula)
5
10.4.2015
Emootiot, havainto ja tarkkaavaisuus (1)
— Ihminen joutuu valitsemaan kulloisellakin hetkellä tarkkaavaisuuden
kohteen koska tarkempaa tarkastelua varten kerralla ei voida kunnolla
prosessoida kuin yksi kohde (esim. yhdet kasvot)
— On tärkeää että motivationaalisesti tärkeät asiat saavat ansaitsemansa
huomion à ärsykkeen motivationaalinen arvo toimii keskeisenä tekijänä
kohteen valitsemiselle (esim. Bradley, 2009)
— Tarkkaavaisuus suosii emotionaalisia kohteita à
— esimerkiksi
visuaalisen
haun
tehtävillä
on
osoitettu että emotionaaliset kasvot haetaan
nopeammin kuin neutraalit; vihaiset kasvot
haetaan nopeimmin (Eastwood et al., 2003)
— Emotionaaliseen
ärsykkeeseen
kohdistunut
tarkkaavaisuuden
suuntautuminen
yhdistyy
voimistuneeseen aktivaatioon etenkin amygdalassa ja
orbitofrontaalisessa aivokuoressa (Vuilleumier et al.,
2002)
Emootiot, havainto ja tarkkaavaisuus (2)
—
Myös V1:n (Halgren et al., 2000) ja
fusiform
face
–alueen
lisääntynyt
aktivaatio on yhdistetty emotionaalisesti
latautuneiden ärsykkeiden prosessointiin
(Phan et al., 2002)
—
Amygdala on voimakkaasti yhdistynyt
(feedforward and feedback yhteyksien
kautta) näköjärjestelmään (esim. Catani
et al., 2003)
1) Amygdala saa tiedon emotionaalisesti latautuneen ärsykkeen ilmestymisestä
näkökenttään nopeiden yhteyksien kautta (jopa subliminaalisesti superior
colliculus–pulvinar radan kautta ohittaen näköaivokuoren – Tamietto & de
Gelder, 2010)
2) Kun näkökenttään ilmestyy emotionaalisesti virittynyt ärsyke niin amygdala
poimii nopeasti (jopa subliminaalisesti) viestin tästä kohteesta ja ohjaa
tarkkaavaisuutta tätä ärsykettä kohti jolloin sen prosessointi voimistuu
näköjärjestelmässä
6
10.4.2015
Emootiot, havainto ja tarkkaavaisuus (3)
LeDoux, 1996: Emotionaalinen ärsyke
prosessoidaan kahdessa eri vaiheessa
1) Näkötieto kohteesta etenee suoraan talamuksen kautta amygdalaan
(”low road” – nopea ja karkea subkortikaalinen rata) ohittaen
tarkemman näköprosessoinnin näköaivokuorella
—
analysoi
karkeasti
onko
kohteessa
piirteitä
ehdollistuneesta kohteesta (esim. pelokkaat kasvot)
jotka
muistuttavat
—
valmistaa nopeasti henkilöä toimimaan potentiaalisen vaaran vaatimalla
tavalla ja ohjaa automaattisesti tarkkaavaisuutta ärsykettä kohti
2) Saman aikaisesti (pienellä viiveellä) näkötietoa kohteesta käsitellään
kortikaalisessa järjestelmässä (”high road” – hitaampi ja tarkempi
rata)
—
varmistaa onko kysymyksessä todellakin ehdollistunut kohde johon tulee
reagoida
—
tarjoaa varmuuden siitä onko valmisteltu toiminta tarpeellista toteuttaa
Emootiot, havainto ja tarkkaavaisuus (4)
Vuilleumier, 2005
—
Ärsykkeen
emotionaalinen
relevanssi
prosessoidaan ”low road” rataa pitkin pääosin
amygdalassa
(tuottaa
myös
yhteensopivan
somaattisen vasteen) (a)
—
Näköärsyke voi saavuttaa amygdalan myös karkean
”magnocellular” radan prosessien kautta (b)
—
Emotionaaliseksi (tiedostamattomasti) ”arvioituun”
ärsykkeeseen suunnataan lisääntyvässä määrin
tarkkaavaisuutta ja/tai prosessointiresursseja à
sen prosessointi voimistuu havaintojärjestelmässä
—
Ärsyke huomataan lisääntyvällä varmuudella ja sen
käsittely
saa
lisää
resursseja,
jolloin
sen
motivationaalisten
ominaisuuksien
lopullinen
arviointi paranee ja tarkentuu
—
Tämän jälkeen voidaan tehdä lopullinen (jo osittain
tietoinen) päätös toiminnan suhteen
7
10.4.2015
Muisti ja emootiot (1)
— On tärkeää että motivationaalisesti tärkeät asiat
voimakkaasti muistiin ja palautetaan helposti mieleen
painetaan
Kensinger & Corkin, 2003; Buchanan, 2007:
1) Voimakkaasti emotionaaliset asiat ja tapahtumat muistetaan
paremmin kuin emotionaalisesti vähemmän latautuneet asiat
2) Myös emotionaalisesti latautuneet sanat ja kuvat muistetaan
paremmin kuin emotionaalisesti neutraalimmat sanat ja kuvat
Traumaan (PTSD) liittyvät muistikuvat aktivoituvat joko liian helposti tai
sitten voi olla, että niitä ei saada palautettua mieleen ollenkaan
Autobiografiset
muistikuvat
ovat
useimmiten
voimakkaasti
emotionaalisesti latautuneita, jolloin ne myös muistetaan paremmin
Flashbulb memory à henkilöt voivat palauttaa jotkut voimakkaasti
emotionaaliset tapahtumat mieleensä hyvin elävästi ja tarkasti
Muisti ja emootiot (2)
Semanttisen verkoston teoria (Bower, 1981)
1) objekti opitaan (siitä rakentuu muistijälki semanttiseen verkostoon) à
emootiot ovat osana semanttista verkostoa - kuhunkin objektiin
assosioituu jokin emootio
2) objektiin assosioituva emootio aktivoituu kun ajattelemme objektia
tai kun se havaitaan
Gilligan & Bower, 1984:
mood congruency efekti à materiaali (esim. sanat) opitaan sitä
paremmin mitä yhteensopivampia ovat opittavan materiaalin
emotionaaliset assosiaatiot ja oppijan emotionaalinen tila
mood-state-dependent recall efekti à mieleen palautetaan parhaiten
sellainen materiaali joka opittiin samassa emotionaalisessa tilassa
kuin mitä koehenkilö on mieleen palauttamisen yhteydessä
8
10.4.2015
Amygdalan rooli oppimisessa
—
Potilas S:n vasemmassa ja oikeassa ohimolohkossa
olevat mantelitumakkeet olivat täysin kalkkiutuneet S kärsii Urbachin-Wiethen taudista
Hänen tapauksensa paljastaa, että amygdala vaikuttaa
sosiaaliseen käyttäytymiseen
—
—
S:n kognitio toimi pääasiassa
moitteettomasti – amygdalan vaurioituminen
heijastui lähes yksinomaan hänen sosiaaliseen käytökseensä
—
hän käyttäytyy epänormaalin tunkeilevasti ja varauksettomasti muita
(täysin vieraitakin) kohtaan
—
pelon ja vihan kaltaiset negatiiviset emootiot on kokonaan poistettu hänen
affektiivisesta eli mielialaan liittyvästä kokemusmaailmastaan
Amygdalojen
vaurioituminen
estää
häntä
oppimasta
kaikille
tuttujen
epämiellyttävien tilanteiden merkitystä – tästä syystä hän ei ole oppinut
mahdollisen vaaran ja epämiellyttävyyden paljastavia merkkejä
Vaaraärsykkeen implisiittinen oppiminen
Bechara et al., 1995: Toisella koehenkilöllä on molemminpuolinen amygdalan
vaurio (A) ja toisella on vaurio hippokampuksessa (H)
—
—
KOE: Molemmat koehenkilöt käyvät läpi ehdollistumiskokeen – heikko elektroninen
shokki esitetään satunnaisesti sinisen näköärsykkeen kanssa – molemmilta
koehenkilöiltä mitataan ihon johtavuusvasteen muutos sähköshokille ja
visuaaliselle ärsykkeelle
TULOS:
1) Ihon johtavuusvaste voimistuu visuaalisen ärsykkeen käynnistämänä vain
koehenkilöllä H à hän on ehdollistunut visuaaliselle ärsykkeelle
2) Kuitenkin A oli hyvin tietoinen siitä, että sininen ärsyke assosioitui
sähköshokkiin kun taas H ei osannut tietoisesti yhdistää sinistä ärsykettä
sähköshokkiin
Amygdalalla on keskeinen rooli vaaraan
reagoimisen implisiittisessä oppimisessa
Hippokampuksella
on
keskeinen
rooli
ärsykkeen emotionaalisten ominaisuuksien
eksplisiittisessä oppimisessa
9
10.4.2015
Emotionaalisen ärsykkeen eksplisiittinen
oppiminen ja amygdala
—
Amygdala toimii yhdessä hippokamopuksen kanssa myös eksplisiittisesti
opittaessa tarpeellinen reaktio vaaraärsykkeisiin à
—
Amygdala moduloi sekä implisiittisten että eksplisiittisten emotionaalisesti
latautuneiden muistojen voimakkuutta (Ferry et al., 2000)
Osittain amygdalan koordinoima emotionaalinen virittyminen parantaa
eksplisiittistä muistia vaativissa tehtävissä: muistiin painaminen ja
muistista hakeminen (Christianson, 1992)
Amygdala potilailla tämä vaikutus on tukkeutunut (Cahill et al., 1995)
Emotionaaliset tapahtumat muistetaan tavallisesti normaalia paremmin
mutta amygdala-potilaat muistavat emotionaalisesti voimakkaat ja
neutraalit tapahtumat yhtä hyvin (LaBar & Phelps, 1998)
à Amygdala siis varmistaa, että emotionaalisesti tärkeät tapahtumat muistetaan
hyvin (esim. autobiografinen ja ’flashbulb’ muisti) mm. moduloimalla
tarkkaavaisuuden kohdistamista muistettavaan kohteeseen ja näin voimistaen
sen prosessointia ja muistijälkeä
Muisti ja emootiot (3)
Phelps, 2004
—
Emootiojärjestelmän toiminta vaikuttaa muistikuvan
rakentamiseen ja palauttamiseen mieleen
1) Emotionaalisen ärsykkeen prosessoiminen voimistuu
koska
siihen
kohdistuu
voimistuneesti
tarkkaavaisuutta
ja/tai
prosessointi
resursseja
ylipäätään à muodostuu voimistunut muistijälki
sensoriseen verkostoon
2) Uuden
ärsykkeen säilöminen muistiin tapahtuu
hitaasti, jolloin muistijäljen säilömiseen voi vaikuttaa
mm. kohteeseen liitetyn emotionaalisen vasteen
aktivoima stressihormonitoiminta
—
Dolcos et al., 2004: Mitä paremmin emotionaalinen ärsyke muistetaan
myöhemmin (mieleen palautus tehtävä), sitä voimakkaampaan amygdalan ja
MTL:n (medial temporal lobe) aktivaatioon ne voidaan mieleen painamisen
yhteydessä yhdistää
—
Neutraalien ärsykkeiden mieleen painaminen yhdistyy lisääntyneeseen MTL:n
parahippocampal alueen aktivaatioon kun taas emotionaalisten ärsykkeiden
mieleen painaminen yhdistyy lisääntyneeseen aktivaatioon entorhinal alueella
10
10.4.2015
Emootiot ja ajattelu: Tapaus Elliot
Kirurgisesti
poistettu
kasvain
ventromediaalista etuotsalohkoa
vaurioitti
Elliotin
1) Hänen iholla mitatut emotionaaliset vasteensa epänormaaleja
– ei ihon johtavuusvasteita emotionaalisille kuville
2) Samalla hänen päätöksentekokoneistonsa vaurioitui:
a)
b)
hän
alkoi
keskittymään
kokonaisuuden
kannalta
epäoleellisiin yksityiskohtiin
hän ei enää kyennyt päättämään aisanmukaisella tavalla etenkin jos päätös liittyi sosiaalisiin asioihin
Kuitenkaan hänellä ei ilmennyt älykkyyden, kielellisten- tai
motoristen
taitojen,
muistin
tai
tarkkaavaisuuden
heikkenemistä
Antonio Damasion mukaan Elliotin ventromediaalisen etuotsalohkon
vaurio johti siihen, että hän pystyi kyllä tuottamaan päätöksentekoa
varten vaihtoehtoja mutta ei kyennyt valitsemaan näistä yhtä à ei
kyennyt antamaan eri päätöksenteon vaihtoehdoille eri emotionaalisia
arvoja
Somaattisten markkereiden hypoteesi
1) Kaikkiin objekteihin (esineet, henkilöt, tapahtumat jne.) on
emotionaalinen ja somaattinen vaste (tiedostettu tai tiedostamaton)
liitetty
2) Arkinen päättely (etenkin intuitiivinen) ohjautuu punnitsemalla (tietoisesti tai
tiedostamattomasti) eri seurausten emotionaaliset painot
3) Päätökset ohjautuvat intuitiivisesti niitä ratkaisuja kohti joilla on positiivinen
somaattinen markkeri rajaten ongelmanratkaisukenttää
—
Vaikka päättely somaattisten markkereiden ohjaamana voi joskus johtaa
irrationaalisuuteen (luomalla ylivoimaisen vastustuksen objektiivisia
faktoja kohtaan) niin ne ovat korvaamattomia ja useimmiten johtavat
nopeasti oikeaan ratkaisuun
Jos päätöksentekokoneisto ei vastaanota kunnolla somaattista (afferenttia)
tietoa niin henkilöllä ilmenee vaikeuksia päätöksentekoa vaativissa tehtävissä
(Yasuno et al., 2014)
Etenkin ventromediaalinen etuotsalohko toimii tämän kaltaisen päättelyn
”veturina” à sen vaurioituminen johtaa häiriöön somaattisten markkereiden
hyödyntämisessä päätöksenteon yhteydessä
11
10.4.2015
Emootiot ja päätöksenteko: Uhkapelikoe
Bechara et al., 1994:
1) Koehenkilölle lainataan (esim.) 2000 dollaria – heidän tehtävä on
hävitä
lainasta
mahdollisimman
vähän
rahaa
ja
voittaa
mahdollisimman paljon
2) Heidän eteensä asetetaan neljä korttipakkaa (A, B, C & D)
3) Pelaaja kääntää kerrallaan yhden kortin jostain pakasta – kortin
kääntäminen johtaa aina joko jonkin summan häviämiseen tai
voittamiseen – voittosumma tai sakko kerrotaan kun kortti on
nostettu
—
Potilaat joilla on leesio ventromediaalisessa etuotsalohkossa alkavat nopeasti
suosimaan pakkoja A & B jatkaen näin katkeraan loppuun asti
—
Kun normaalit ja etuotsalohkopotilaat laitetaan
pelaamaan vastakkain
uhkapeilikokeessa ja heidän ihon johtavuusvasteita mitataan pelin aikana
huomataan, että normaaleilla koehenkilöillä alkaa vähitellen ilmenemään
voimakkaita vasteita aina ennen kuin he poimivat kortin ns. riski-pakasta (A ja
B)
— tämä ilmeni jo ennen kuin he raportoivat havainneensa, että näistä
pakoista nostamalla häviää nopeammin rahansa à implisiittistä oppimista
—
Leesio potilailla ei ilmene vastaavia vasteita à hermojärjestelmät, joiden
ansiosta he oppisivat välttämään tai suosimaan asioita, olivat epäkunnossa ja
he eivät kyenneet kehittämään uuteen tilanteeseen soveliaita vasteita
Leesio potilas ei opi huomaamaan tärkeitä emotionaalisia vihjeitä
jotka
neuvoisivat
häntä
päätöksenteossa
toimimaan
itselle
suotuisalla tavalla
12
10.4.2015
Psykopatia
—
ja
somaattisten
markkereiden
hypoteesi
Antisocial personality disorder (APD) à kompulsiivista valehtelua ja varastelua,
empatian puute, heikkoa emootioiden kontrollia, välinpitämättömyyttä muista,
taipumusta lain rikkomiseen, ihmissuhteet heikkoja joissa havaittavissa
hyväksikäyttöä jne.
à Saman tyyppisiä oireita usein havaittavissa
ventromediaalisessa etuotsalohkossa
potilailla
joilla
on
leesio
Raine et al., 2000: Koehenkilöinä 21 APD vapaaehtoista, 34 tavallista henkilöä,
26 päihteiden väärinkäyttäjää ja 21 psykiatrista potilasta (esim. skitsofrenia)
Henkilöillä tehdyt MRI kuvaukset osoittivat, että APD ryhmän henkilöillä oli
11% vähemmän harmaata ainetta ventromediaalisessa etuotsalohkossa kuin
muiden ryhmien henkilöillä
à Tutkimuksessa arveltiin APD:n liittyvän etuotsalohkon kehityshäiriöön jonka
johdosta henkilölle ei ole kehittynyt normaalia sosiaalista moraalitajua ja/tai
hän ei päättele/tee päätöksiä sosiaalisessa kontekstissa somaattisten
markkereiden riittävästi tukemana
Varhain tapahtunut etuotsalohkon vaurio ja sen
vaikutus sosiaaliseen ja moraaliseen käytökseen
Mitä jos etuotsalohkon leesio tapahtuu jo hyvin nuorena – miten se vaikuttaa
sosiaalisen ja moraalisen ymmärryksen kehittymiseen?
—
Anderson et al., 1999: Moraalisen ja sosiaalisen ymmärryksen kehittymistä
tutkittiin kahdella aikuisella joilla oli tapahtunut vaurio etuotsalohkossa (mm.
ventromediaalisessa etuotsalohkossa) alle 16-kk:n iässä
—
Neuropsykologisen arvioinnin perusteella
älykkyyttä ja kieltä mittaavista testeistä
—
Heidän tulokset olivat heikkoja testeissä jotka arvioivat moraalista päättelyä
ja sosiaalisten tilanteiden ymmärrystä:
moraalinen päättely vastasi 10-vuotiaan tasoa
ongelmia lähestyttiin itsekeskeisestä näkökulmasta
päätöksien sosiaalisia seurauksia ei otettu huomioon (motivaationa oli
rangaistuksen välttäminen)
he eivät antaneet normaalia emotionaalista vastetta emotionaalisiin
ärsykkeisiin
1)
2)
3)
4)
he
suoriutuivat
normaalisti
à Varhainen etuotsalohkon vaurio voi johtaa heikkoon sosiaaliseen ja moraaliseen
päättelyyn
13
10.4.2015
Emootioiden kognitiivinen top-down kontrolli
—
—
Mediaalinen etuotsalohko (mPFC) ja anterior
cingulate (ACC) vaikuttavat olevan keskeisessä
roolissa emootioiden kognitiivisessa säätelyssä
—
Etenkin dorsaalisilla ACC-mPFC alueilla ajatellaan
tapahtuvan
automaattisesti
käynnistyneen
emootion arviointi
—
Ventraalisimmilla ACC-mPFC alueilla ajatellaan
tapahtuvan emotionaalisten vasteiden (ja niihin
liittyvien
reaktioiden) säätely (esim. turhien
emootioiden
ja
niihin
liittyvän
toiminnan
inhiboiminen)
Tämä voi tapahtua jopa osittain tietoisesti
(emootioiden kognitiivinen top-down kontrolli)
Vaurio
näillä
alueilla
voi
johtaa
mm.
emotionaaliseen
ailahtelevaisuuteen,
emootioiden
inhibitorisen
säätelyn
heikkenemiseen ja kykenemättömyyteen arvioida tuntemuksiaan
Etkin et al., 2011 – Trends in Cognitive Sciences
Emootiojärjestelmä ja ingroup-outgroup bias
—
Cunningham et al., 2004 – fMRI tutkimus: Vaaleaihoisille
koehenkilöille
esitettiin
kuvia
sekä
vaalea
että
tummaihoisten kasvoista 30 tai 500 ms ajan
— kuvan esityksen jälkeen heille esitettiin maski jonka
seurauksena 30 ms esitys ei tuottanut tietoista
havaintoa kasvoista
à Koehenkilöiden oikea amygdala aktivoitui kun heille esitettiin tummaihoisten
henkilöiden kasvoja (vain subliminaalisten esitysten yhteydessä)
à Koehenkilöiden
tietyt
etuotsalohkon
alueet
aktivoituivat
henkilöiden kuvien yhteydessä (vain 500 ms esitysten yhteydessä)
tummaihoisten
1) ensin potentiaalista vaaraa viestittävä tieto kulkeutuu suoraa rataa (low road)
pitkin amygdalaan valmistaen henkilöä toimimaan potentiaalisen varan
vaatimalla tavalla (mm. tarkkaavaisuus suuntautuu automaattisesti kohti
potentiaalista vaaraa)
2) hieman
myöhemmin
emootiojärjestelmään
kulkeutuu
visuaalisesti
ja
kognitiivisesti tarkemmin prosessoitu tieto (high road) nähdystä kohteesta
jolloin emootiovaste inhiboituu etuotsalohkon prosessien seurauksena jos
alkuperäinen emootiovaste ”koetaan” turhaksi
14