Lahden kaupungin arviointikertomus 2014
1 Tiivistelmä Lahden kaupungin arviointikertomus 2014 29.4.2015 Tarkastuslautakunta Lahden kaupunki – Arviointikertomus 2014 1 1 Tiivistelmä 1 Tiivistelmä Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä..................................................................................................................................................................... 5 2. Tarkastustoimi ja arvioinnin toteutuksen kuvaus................................................................................................. 6 2.1 Tarkastuslautakunnan tehtävät.................................................................................................................. 7 2.2 Tarkastuslautakunta, tarkastustoimi ja tilintarkastaja........................................................................... 7 2.3 Arviointikertomuksen sisältö ja toteuttamistapa................................................................................... 8 2.4 Tarkastustoimintaa koskeva kysely........................................................................................................... 9 3. Toimenpiteet vuoden 2013 arviointikertomuksen johdosta............................................................................. 10 3.1 Vuoden 2013 arviointikertomuksen käsittely......................................................................................... 11 3.1.1 Sähkönmyynnin suojaukset ja omistajaohjaus............................................................................ 11 3.1.2 Virkojen ja toimien täyttölupamenettely....................................................................................... 12 3.1.3 Kulttuuri- ja liikuntasetelit................................................................................................................ 13 3.1.4 Avoterveydenhuollon klinikkamalli................................................................................................ 14 3.1.5 Metsien hoitosuunnitelma............................................................................................................... 14 4. Strategian toteutumisen arviointi.......................................................................................................................... 16 4.1 Kuntien strategiatyön taustaa.................................................................................................................. 17 4.2 Lahden strategia valtuustokaudella 2013–2016.................................................................................... 17 4.3 Visioon liittyvien neljän kriittisen mittarin toteutumisen arviointi.................................................... 18 4.3.1 Lahden kasvihuonepäästöt............................................................................................................. 19 4.3.2 Väestön nettomuutos........................................................................................................................ 20 4.3.3. Työpaikkojen nettokasvu................................................................................................................. 21 4.3.4 Kaupungin tulostavoite.................................................................................................................... 22 4.4 Ratkaisevien menestystekijöiden toteutuminen.................................................................................. 24 4.4.1 Lahti on kasvava ja kilpailukykyinen.............................................................................................. 24 4.4.2 Kaupunki turvaa edellytykset asukkaiden hyvinvoinnille.......................................................... 26 4.4.3 Kaupunkikonserni on uudistumiskykyinen, tehokas ja toimii ympäristöystävällisesti........ 27 4.2.4 Lahti houkuttelee erityisesti työikäistä väestöä ja lapsiperheitä............................................ 28 5. Tavoitteiden toteutumisen ja toiminnan arviointi.............................................................................................. 30 5.1 Konsernihallinto.......................................................................................................................................... 31 5.2Sosiaali- ja terveystoimiala....................................................................................................................... 36 5.3 Sivistystoimiala............................................................................................................................................ 46 5.4 Tekninen ja ympäristötoimiala................................................................................................................. 50 5.5 Taseyksiköt................................................................................................................................................... 52 6. Tarkastuslautakunnan muut havainnot ja arviot................................................................................................. 54 6.1 Puitesopimusten käyttö suunnittelussa................................................................................................. 55 6.2 Lahden kaupungin eräistä omistuksista ja niihin liittyvistä taloudellisista riskeistä..................... 57 6.3 Kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet.................................................................. 62 6.4 Päätöksenteon läpinäkyvyys.................................................................................................................... 63 Lahden kaupungin arviointikertomus 2014 Liitteet ................................................................................................................................................................................... 64 Lahden kaupungin tarkastustoimisto Saimaankatu 11 Arviointikertomus verkossa: www.lahti.fi/suomi/arviointikertomus Valokuvat: Lahden kaupunki Ulkoasu ja taitto: Jalo Toivio Paino:Lahden Aldus Oy, kaupunki Lahti 2015 – Arviointikertomus 2014 2 Lahden kaupunki – Arviointikertomus 2014 3 1 Tiivistelmä 1 Tiivistelmä Tiivistelmä 1. Tiivistelmä Kaupunginvaltuuston asettamien tavoitteiden kokonaismäärä on hieman kasvusuunnassa. Toteutuneiden tavoitteiden osuus on ollut viime vuosina yli 60 %. Vuosi Toteutunut Ei toteutunut Ei voi arvioida Tavoitteita yhteensä 2014 78 36 5 119 2013 71 39 1 111 2012 70 35 6 111 2011 65 28 7 100 2010 77 44 10 131 2009 62 41 5 108 Lahden kaupungin vuoden 2014 taloudellinen tulos oli merkittävästi talousarviota parempi. Vuosikate nousi 53 miljoonaan euroon, mikä on kuluvan vuosituhannen paras saavutus. Myönteistä on, että toimintakulut vähenivät viisi miljoonaa euroa edellisvuodesta. Taloudellista tulosta arvioitaessa on kuitenkin huomioitava, että hyvä tulos saavutettiin pääosin keinoilla, joissa ei ollut kyse kaupungin toiminnan tuottavuuden tai tehokkuuden lisääntymisestä. Suurin merkitys oli konsernin sisäisellä kaupalla, jossa kaupunki myi Kariniemen jätevedenpuhdistamon Lahti Aqua Oy:lle. Sen vaikutus oli noin 20 miljoonaa euroa. Kunnallisveron nosto 0,75 prosenttiyksiköllä lisäsi verotulokertymää 12 miljoonalla eurolla. Lisäksi vuoden 2014 tilinpäätöksessä on 16 milj. euroa muita kertaluonteisia tuloeriä, joista osa vaikuttaa tuleviin vuosiin tulojen pienentymisellä tai menojen kasvulla. Kaupungin voimassa olevan strategian vuoteen 2025 ulottuvan vision mukaan Lahti on houkutteleva ja elinvoimainen ympäristökaupunki. Lahden kasvihuonepäästöjä tulee strategian mukaan vähentää 50 % vuoden 1990 lähtötasosta vuoteen 2025 mennessä, mikä on muiden suurien kaupunkien tavoitteisiin nähden korkea vähentämistavoite. Lahdessa päästöt ovat vähentyneet vuoteen 2013 mennessä 17 %, mitä voidaan pitää pettymyksenä. Kymijärvi II kaasutusvoimalaitoksen odotettiin alentavan päästöjä merkittävästi enemmän, mutta laitoksen tekniikka ei ole toiminut toivotulla tavalla. Tämä vaikeuttaa päästöjen vähentämistä koskevan tavoitteen saavuttamista. 4 Lahden kaupunki – Arviointikertomus 2014 Avoterveydenhuollossa vuoden 2014 alusta käyttöön otettu klinikkamalli ei vielä vuonna 2014 toiminut suunnitellusti eikä tuonut parannusta lääkärin vastaanotolle pääsyyn. Uudistuksen hyviä puolia on, että paljon terveyspalveluja tarvitsevat lahtelaiset hoidetaan pääterveysasemalla. Ongelmana on, että lääkäreitä on liian vähän niin klinikoilla kuin pääterveysasemalla. Lääkäriaikojen huono saatavuus on näkynyt erityisesti pääterveysaseman tyytyväisyysluvuissa. Kaupunkilaiset ovat myös olleet alueellisesti eriarvoisessa asemassa. Ulkoistetuille lähiklinikoille on sopimuksin asetettu lyhyemmät odotusaikavaatimukset kuin kaupungin omassa toiminnassa. Hoitotakuun mukainen kolmen kuukauden odotusaika on liian pitkä kiireettömässäkin hoidossa ja lisää erikoissairaanhoidon käyttöä. Vanhustenpalveluissa on valtuuston asettama tavoite pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien yli 75-vuotiaiden määrän laskemisesta alle 3,5 %:iin toteutunut ja se on tällä hetkellä noin 2 %. Laitoshoitoa on purettu valmistuneisiin palvelutaloihin. Keskitetty asiakasohjausyksikkö Siiri aloitti toimintansa huhtikuussa 2014. Toiminnan kehittämisestä huolimatta ei vanhusväestön yksinäisyyteen ole juurikaan voitu tuoda helpotusta. Kotihoidossa on jatkettu uuden teknologian käyttöönottoa. Kotihoidon asiakaskäynnit ovat lyhyitä ja vain välttämättömät toimet hoidetaan. Kriteerit palvelujen piiriin pääsemiseksi ovat Lahdessa varsin tiukat. Lastensuojelu joutui vuonna 2014 tekemään 35 uutta huostaanottoa. Määrä kasvoi 52 % edellisvuoteen nähden. Trendi viime vuosina on ollut laskeva, koska varhaisen puuttumisen tukitoimia on tehostettu. Syynä huostaanottoon olivat useimmiten päihdeongelmat tai kyvyttömyys vanhemmuuteen. Noin 70 %:lla vuonna 2014 huostaanotetuista on ollut avohuollon tukitoimenpiteitä ennen huostaanottoa. Kaupungin yt -neuvottelut vähensivät merkittävästi työllistettyjen palkkaamista kaupungille ja se osaltaan johti työmarkkinatukimenojen 1,1 milj. euron lisääntymiseen vuoteen 2013 verrattuna. Ytneuvottelut eivät johtaneet merkittäviin rakenteellisiin muutoksiin tai muihin kaupungin menoja vähentäviin toimiin, mutta ne aiheuttivat inhimillistä kärsimystä heikoimmassa asemassa oleville pitkäaikaistyöttömille. Lisäksi henkilövähennykset lisäsivät henkilöstön työn kuormittavuutta. Lahden kaupunki – Arviointikertomus 2014 5 2 Tarkastustoimi ja arvioinnin toteutuksen kuvaus 2 Tarkastustoimi ja arvioinnin toteutuksen kuvaus 2.1 Tarkastuslautakunnan tehtävät 2. Tarkastustoimi ja arvioinnin toteutuksen kuvaus Tarkastuslautakunnan keskeisimpänä tehtävänä on valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisen arviointi. Tarkastuslautakunta voi myös tehdä itsenäisiä tarkastuksia valitsemistaan kohteista. 2.2 Tarkastuslautakunta, tarkastustoimisto ja tilintarkastaja Lahden kaupungin ulkoisesta tarkastuksesta vastaavat tarkastuslautakunta, tarkastustoimisto ja tilintarkastaja. Tarkastuslautakunta toimii valtuuston alaisuudessa. Valtuusto on valinnut toimikaudekseen 2013–2016 tarkastuslautakuntaan 11 jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Lautakunnassa on lisäksi kaksi jaostoa, jotka suorittavat arviointikäyntejä sovitun työnjaon mukaisesti. Jäsen Nieminen Erkki, pj. McCarron Francis, varapj. Hyppölä Inga-Maija Lehto Martti K. Luukka Maarit Pohjolainen Terttu Rautkoski Paavo Räihä Timo Ulmanen Juha Vaara Ulla Vartiainen Onerva Varajäsen Sirvo Antti Hakala Seppo Tuomola Tuula Vierumäki Matti Manninen Tiina Jalojärvi Maria Kotala Raimo Salo Tuomas Honkanen Petri Kukkurainen Paula Puusaari Riina Tarkastuslautakunnan alaisuudessa toimii tarkastustoimisto, joka valmistelee tarkastuslautakunnan käsiteltäväksi tulevat asiat, avustaa lautakuntaa arviointitehtävässä sekä tekee toiminnan ja talouden tarkastuksia. Valtuusto on valinnut Lahden kaupungin vuosien 2012–2016 tilintarkastajaksi PwC Julkistarkastus Oy:n ja vastuullisena tilintarkastajana on toiminut JHTT, KHT Juha Huuskonen. Tarkastuslautakunta laatimassa arviointikertomusta. 6 Lahden kaupunki – Arviointikertomus 2014 Lahden kaupunki – Arviointikertomus 2014 7 2 Tarkastustoimi ja arvioinnin toteutuksen kuvaus 2.3 Arviointikertomuksen sisältö ja toteuttamistapa Arviointityön toteuttamiseksi tarkastuslautakunta on vuonna 2013 hyväksynyt koko toimikauttaan 2013– 2016 koskevan arviointisuunnitelman. Toimikauden aikana käydään läpi kaikkien toimialojen ja yksiköiden keskeisimmät toiminnot. Arviointi perustuu lähinnä kaupunginhallituksen toimintakertomustietoihin, tarkastuslautakunnan ja sen jaostojen arviointikäynneillä saatuihin tietoihin, kansalaispalautteeseen sekä kaupungin hallussa oleviin asiakirjoihin. Lisäksi käytettävissä ovat tilintarkastajan ja tarkastustoimiston raportit ja selvitykset. Lähteinä käytetään myös valtakunnallisia selvityksiä ja vertailuja, erityisesti vertailutietoja muista suurista kaupungeista. Rationaalisista syistä arviointikertomuksessa on vältetty tarpeetonta kaupunginhallituksen toiminta- 2 Tarkastustoimi ja arvioinnin toteutuksen kuvaus kertomuksessa esitettyjen tietojen toistamista. Arviointikertomuksessa ei ole erikseen selostettu niiden tavoitteiden toteutumista, joista toimintakertomuksessa esitetyt tiedot ovat tarkastuslautakunnan arvion mukaan riittäviä. Arviointikertomuksessa seurataan myös aiempien vuosien tarkastushavaintojen johdosta suoritettuja toimenpiteitä. Valtuusto on 15.4.2013 hyväksynyt Lahden kaupungin strategian 2025. Valtuusto on päättänyt arvioida ja päivittää strategian valtuustokauden puolivälissä sekä tehdä laajemman arvioinnin valtuustokauden päättyessä vuonna 2016. Tarkastuslautakunta on arvioinut tässä arviointikertomuksessa myös strategian toteutumista, jolloin lautakunnan näkemykset ovat valtuuston käytettävissä strategian päivitystä käsiteltäessä. Jäljempänä on kuvattu tarkastuslautakunnan arviointiprosessi kaaviokuva. 2.4 Tarkastustoimintaa koskeva kysely Lahden tarkastustoimisto on tehnyt loppuvuodesta 2014 tarkastustoimintaa koskevan kyselyn Kuopion ja Lahden kaupungeissa. Vastaava kysely on tehty myös vuosina 2008, 2010 ja 2012. Kyselyyn osallistuvien kaupunkien joukko on hieman vaihdellut eri vuosina, mutta Kuopio ja Lahti ovat olleet mukana kaikissa kyselyissä. Kyselyn suunnitteluun ja tulosten analysointiin on osallistunut professori Lasse Oulasvirta Tampereen yliopistosta. Kyselyyn saatiin 117 vastausta ja vastausprosentti oli 55,5 (Lahti 61,5 % ja Kuopio 49 %). Valtuutettujen vastausprosentit olivat sekä Kuopiossa että Lahdessa 54,1 %, mikä on tärkeää ottaen huomioon, että tarkastuslautakunnat ovat suoraan valtuuston alaisia toimielimiä. Vastausprosentti ja vastausten kokonaismäärä ovat riittäviä johtopäätösten tekoa varten. Aiemmissa kyselyissä vastausprosentit ovat olleet: 2008: 50,2 % 1 Tavoitteiden yhteys kunnan toimintaan. 2 Miten tarkastuslautakunta on Tavoitteiden asettaminen Kuntalaisnäkökulma Veronmaksaja: vastinetta rahoille Tarkastuslautakunta Koko toimikauden arviointisuunnitelma Vuosittainen työohjelma Tarkastustoimisto Kaupungin palvelutuotanto Toimielimet Henkilöstö Kaupunkikonserni Lautakunnan ja jaostojen arviointikäynnit Arviointikertomus Arviointikertomuksen käsittely onnistunut tehtävässään. 3 Miten lautakunnan toimintaa ja arviointikertomusta tulisi kehittää. Kun tarkastellaan kaikkia väittämäkysymyksiä, huomataan että Kuopion ja Lahden vastaajien välillä ei ole paljoa vaihtelua vastausten keskiarvioissa. Tämä viittaisi siihen, että käsityksissä on samankaltaisuutta Valtuutettu + tark.ltk jäs. Valtuutettu (ei tark.ltk) Valtuutetut yhteensä Tarkastusltk:n jäsen Luot.henk. yhteensä Viranhaltijat Yht. 2014 Yht. 2012 Yht. 2010 Yht. 2008 Kuopio 4,2 4,1 4,1 4,4 4,2 4,1 4,1 3,7 3,6 3,5 Lahti 4,4 4,2 4,3 4,3 4,3 4,1 4,2 3,6 3,7 3,6 Yht. 4,3 4,2 4,2 4,3 4,2 4,1 4,2 2012 3,6 3,8 3,8 3,8 3,7 3,7 3,7 2010 3,7 3,7 3,7 3,7 3,7 3,6 3,7 2008 3,7 3,6 3,6 4,1 3,7 3,5 3,6 Kokousten valmistelu Tietojen hankinta 2012: 54,4 % Kyselyssä selvitettiin väittämäkysymyksillä sekä avoimilla kysymyksillä seuraavaa: Arviointiprosessi Lahdessa Kaupunginvaltuusto 2010: 60,5 % Selvitykset Arviointikertomuksen valmistelu Asiatietojen tarkistamiset Asiakaskyselyt / kuntalaispalaute Jälkiseuranta / Epäkohtien korjaaminen näissä kaupungeissa. Molemmissa kaupungeissa on tapahtunut keskimäärin parannusta aiempien vuosien kyselyihin verrattuna. Kyselyn perusteella vaikuttaa siltä, että molemmissa kaupungeissa voidaan olla pääosin tyytyväisiä arviointitoiminnan ja arviointikertomusten suhteen. Myös avoimet vastaukset antoivat viitteitä siitä, että kaupunkien tarkastuslautakuntien arvioinnissa ja raportoinnissa on tapahtunut kehittymistä tai hyvällä tasolla pysymistä. Toisaalta vaikuttaa myös siltä, että arvioinnin olennaisten tulosten tiivistämisessä ja raportoinnissa on vieläkin kehittämismahdollisuuksia. Sama huomio koskee väli- ja jälkiraportointia sekä kehittämisehdotusten ja niihin saatujen vastineiden käsittelyä. Myös klassinen ongelma tavoiteasetannasta ja mittareiden selkeydestä sekä kytkeytymistä määrärahoihin ja toisaalta strategiatason suunnitteluun on edelleen olemassa. Tämä huomio korostuu uuden kuntalain myötä. Toisaalta kysely tuo taas esille sen, että kaikki eivät ole samaa mieltä siitä, mikä on optimaalinen tasapaino arvioinnin kärkevyydessä ja rakentavan tarkastelun sisällössä. Tarkoitushakuisuus ja epätasapaino voi haitata luottamusta lautakuntaan, mikä taas voi vaikeuttaa lautakunnan ehdotusten ja suositusten toimeenpanoa hallintokoneistossa. Esille tuotiin myös vuorovaikutuksen tärkeys viranhaltijoiden ja eri arvioitavien toimialojen kanssa, jotta arvioinnin kokonaisvaltaisuus ja tasapaino voi toteutua. Samoin kuin jo aiemmin tuotiin muutamissa vastauksissa esille toive siitä, että tiedottamista kuntalaisille arvioinnista ja sen tuloksista tulisi edelleen kehittää. Tarkastuslautakuntia koskeva kyselytutkimus kokonaisuudessaan: www.lahti.fi/päätöksenteko ja talous/organisaatio/tarkastustoimi/selvitykset Oheisessa taulukossa on tulokset kaikista väittämäkysymyksistä (asteikko 1–5) yhteensä. (Täysin eri mieltä = 1) (Täysin samaa mieltä = 5) 8 Lahden kaupunki – Arviointikertomus 2014 Lahden kaupunki – Arviointikertomus 2014 9 3 Toimenpiteet vuoden 2013 arviointikertomuksen johdosta 3 Toimenpiteet vuoden 2013 arviointikertomuksen johdosta 3.1 Vuoden 2013 arviointikertomuksen käsittely 3. Toimenpiteet vuoden 2013 arviointikertomuksen johdosta 10 Lahden kaupunki – Arviointikertomus 2014 Tarkastuslautakunta hyväksyi 28.4.2014 arviointikertomuksen vuodelta 2013. Valtuusto käsitteli arviointikertomuksen 12.5.2014 ja päätti lautakunnan esityksen mukaisesti kehottaa kaupunginhallitusta ryhtymään toimenpiteisiin yksilöityjen (näistä tarkemmin kohdissa 3.1.1–3.1.5) arviointikertomuksessa esitettyjen epäkohtien korjaamiseksi ja jatkotoimenpiteiden toteuttamiseksi sekä ilmoittamaan niistä kaupunginvaltuustolle 1.9.2014 mennessä. 3.1.1 Sähkönmyynnin suojaukset ja omistajaohjaus tarkastuslautakunta arvioi tappioita tulevan lisää ainakin vuodelta 2014 ja todennäköisesti vielä tämän jälkeenkin. Arviointikertomus 2013: Lahti Energia Oy:n vuoden 2013 toimintakertomuksessa on todettu, että sähkön myynnin suojaukset rasittavat yhtiön taloutta kuluvana ja seuraavina vuosina. Yhtiön tilinpäätöksestä ei ilmene tappioiden suuruuksia. Tarkastuslautakunta on arvioinut, että riskin täytyy olla vuositasolla euroissa miljoonaluokkaa. Tarkastuslautakunta esitti selvitettäväksi, miten omistajaohjaus on toiminut Lahti Energia Oy:n sähkön myynnin suojauksissa. Samassa yhteydessä on syytä selvittää, missä määrin kokonaan kaupungin omistuksessa olevan yhtiön toimintaan kuuluu riskipitoisten sähkön myynnin suojausten käyttäminen. Miten omistajaohjaus on toiminut Valtuustolle 1.9.2014 annetussa selvityksessä kaupunginhallitus on todennut, että konsernijohto on ollut tietoinen sähkön myynnin suojauksista. Selvityksen mukaan omistajaohjauksen rooli on ohjata riskienhallinnan yleisissä tavoitteissa ja konserniohjeen mukaisesti ottaa kantaa merkittävimpiin yksittäisiin investointi ym. ratkaisuihin. Kaupunginhallituksen 23.2.2015 päätöksessä on käsitelty sisäisen selvityksen tekemistä Lahti Energia Oy:stä ja tässä päätöksessä omistajaohjauksesta on todettu seuraavaa: ”Lahti Energia Oy:n osalta seurantavastuu on ollut kaupunginjohtajalla. Selvityksessä on tullut esille seikkoja, joiden perusteella voidaan todeta, että valvontavastuu ei ole toteutunut konserniohjeen tarkoittamalla tavalla.” Tarkastuslautakunta yhtyy kaupunginhallituksen näkemykseen. Kaupunginhallitus on antanut valtuustolle 1.9.2014 selvityksen asiasta. Tämän jälkeen kaupunginhallitus on kokouksessaan 13.10.2014 päättänyt kehottaa kaupunginjohtajaa tilaamaan sisäisen selvityksen tekemistä Lahti Energia Oy:stä. Kaupunginjohtajan hankkima selvitys on käsitelty kaupunginhallituksen kokouksessa 23.2.2015. Valtuustolle annetun selvityksen mukaan vuosien 2009–2013 aikana suojaustoimenpiteiden yhteenlaskettu tulosvaikutus on ollut 2,3 miljoonaa euroa positiivinen, vaikka vuosien 2012 ja 2013 aikana niistä on aiheutunut tappiota n. 14,2 miljoonaa euroa. Suojaustoimenpiteet ovat pitkävaikutteista toimintaa ja jotkin Lahti Energian tulokseen edelleen vaikuttavat termiinikaupat on tehty yli 10 vuotta sitten. Sähkön hintakehitys on vuoden 2013 jälkeenkin ollut epäsuotuisa tehtyihin suojauksiin nähden, minkä vuoksi Riskipitoisten sähkön myynnin suojausten käyttäminen Valtuustolle 1.9.2014 annetussa selvityksessä kaupunginhallitus on todennut, että suojautumiset ovat energia-alan kaikissa yhtiöissä osa normaalia toimintaa. Selvityksen mukaan omistajaohjauskeskusteluissa konsernijohdon viesti on ollut, että Lahti Energia Oy:n kaupungin omistamana yhtiönä tulee pyrkiä vähentämään toiminnan taloudellisia riskejä, ja suojautumistoimenpiteet tulee painottaa palvelemaan tätä tavoitetta. Parin viime vuoden aikana vaikuttaneet suojausratkaisut ovat perustuneet vääriksi osoittautuneisiin oletuksiin energiamarkkinoiden kehityksestä. Lahti Energia Oy:stä tehdyssä sisäisessä selvityksessä on todettu, että yhtiön riskikäsikirjan (22.8.2002–31.12.2009) mukaan spekulatiivinen voi- Lahden kaupunki – Arviointikertomus 2014 11 3 Toimenpiteet vuoden 2013 arviointikertomuksen johdosta tontavoittelu finanssikaupoilla ei kuulu yhtiön sähköliiketoimintaan. Seuraavassa riskikäsikirjassa (1.1.2010–9.4.2014) riskinotto on osittain hyväksytty tuloksentekokeinona. Voimassa oleva 10.4.2014 riskikäsikirjassa riskienhallintaa käsitellään kokonaisvaltaisemmin sekä suositetaan ehdottomien rajojen asettamista (hälytysrajat). Lahti Energia Oy:n vuoden 2010 riskikäsikirja mahdollisti varsin suuren riskinoton sähkön myynnin suojauksissa. Kaupungin tulos- ja osinkovaateet yhtiölle ovat voineet osaltaan johtaa suurten riskien ottamiseen. Konsernijohto on saatujen selvitysten perusteella ollut tietoinen yhtiön sähkön myynnin suojauksista. Kaupunginjohtaja on osallistunut lähes kaikkiin Lahti Energia Oy:n hallituksen kokouksiin ja myös kaupunginhallituksen puheenjohtajalla on oikeus osallistua hallituksen kokouksiin. Jälkikäteen konsernijohto on viitannut omistajaohjauskeskusteluihin, joissa konsernijohto olisi viestittänyt toiminnan taloudellisten riskien vähentämistä. Kaupunginhallitus on selvittänyt Lahti Energia Oy:n sähkön myynnin suojauksia. Konsernijohdolla ei ole esittää yhtään dokumenttia, jolla se voisi osoittaa puuttuneensa tai kyseenalaistaneensa Lahti Energia Oy:n sähkön myynnin riskipitoisiin suojauksiin. Suositukset Kaupunginhallitus ilmoittaa Lahti Energia Oy:n sähkön myynnin suojauksien tappiot vuodelta 2014 sekä arvion voimassa olevien sopimusten tulosvaikutuksesta vuodesta 2015 alkaen aina sopimusten päättymiseen saakka. Konserniohjeita uudistettaessa konsernijohdolta edellytetään dokumentointia omistajaohjaukseen liittyvistä toimista. 3 Toimenpiteet vuoden 2013 arviointikertomuksen johdosta 3.1.3 Kulttuuri- ja liikuntasetelit Arviointikertomus 2013: Uuden palkitsemisjärjestelmän mukaisesti kaupungin henkilöstölle on jaettu liikunta- ja kulttuuriseteleitä. Järjestelmällä pyrittiin tasapuoliseen kohteluun. Seteleiden käyttöön ottamisen yhteydessä poistettiin kaupungin henkilöstöltä alennukset esim. uimahalleihin ja teatteriin. Samoin kiellettiin työnantajan kustantamat liikunta- ja pelivuorot ja edellytettiin tilavuokrien maksamista liikunta- ja kulttuuriseteleillä. Vuonna 2012 kaupunki osti 38 500 liikunta- ja kulttuuriseteliä. Näistä jäi käyttämättä 10 600 eli 27,5% kokonaismäärästä. Kaupunki maksoi käyttämättömistä seteleistä 53 000 euroa, mikä meni suoraan setelit myyneen yrityksen hyväksi. Tarkastuslautakunta piti uutta palkitsemisjärjestelmää kulttuuri- ja liikuntasetelijärjestelmän osalta epäonnistuneena taloudellisessa mielessä ja myös kaupungin henkilöstön yhteishengen ylläpitämisen näkökulmasta. Kaupunginhallituksen antamassa vastauksessa on myönnetty, ettei kokeilu ollut onnistunut ja siitä on tarkoituksenmukaista luopua. Kaupunginhallitus päätti 1.12.2014 henkilöstön palkitsemisjärjestelmän uudistamisesta. Osana uudistusta päätettiin luopua liikunta- ja kulttuuriseteleistä ja ohjata niihin käytetty euromäärä työhyvinvointi-iltapäivien kehittämiseen. Ohjeistuksen mukaan näitä tapahtumia tulee järjestää työyhteisössä 1-2 kertaa vuodessa. Kustannuksiin varattava summa per henkilö/vuosi määritellään talousarvion laadintaohjeissa vuosittain. Henkilöstöpalvelut ei ole pystynyt lukuisista tarkastustoimen pyynnöistä huolimatta esittämään tietoa, paljonko vuonna 2013 kaupungille hankituista liikunta- ja kulttuuriseteleistä jäi käyttämättä. Perusteluna on esitetty setelit myyneen Smartum Oy:n ”tekniset ongelmat”. Viimeisin tieto on marraskuulta 2014 ja siinä vaiheessa seteleistä oli käyttämättä 33% eli yli 100 000 euron edestä. Käyttämättä jääneet liikunta- ja kulttuurisetelit ovat vastikkeetonta korvausta Smartum Oy:lle. 3.1.2 Virkojen ja toimien täyttölupamenettely Arviointikertomus 2013: Tarkastuslautakunta katsoi, että jo useita vuosia voimassa ollut määräys virkojen ja toimien täyttöluvan hakemisesta kaupungin johtoryhmältä on ollut varsin työläs ja toisaalta merkityksetön järjestelmä. Johtoryhmä on pääsääntöisesti myöntänyt täyttöluvat. Tarkastuslautakunnan mielestä järjestelmää ei myöskään ole käytetty aivan johdonmukaisesti. Joihinkin tehtäviin täyttölupa on annettu hyvinkin nopeasti kun taas joidenkin hakemusten osalta käsittely on jätetty kokonaan kesken. Kaupunginhallituksen vastauksessa on todettu, että täyttölupamenettely on yksi osa talousohjausta ja henkilöstösuunnittelua. Vastauksen mukaan täyttöluvan edellyttämä lyhyt arviointi tehtävän täyttämisen välttämättömyydestä ei ole ylimääräistä työtä. Tarkastuslautakunta on eri yksiköissä käydessään saanut asiasta päinvastaisen kuvan. Tarkastuslautakunta pitää liikunta- ja kulttuuriseteleistä luopumista saatujen kokemusten perusteella järkevänä ratkaisuna. Vuoden 2015 osalta ei toimialojen talousarvioissa ole erikseen määrärahavarausta työhyvinvointi-iltapäivien kustannuksiin, koska talousarvion laadintaohjeet vuodelle 2015 annettiin jo kesäkuussa 2014. Suositus Palautetaan kaupungin tuki henkilöstön liikunta- ja kulttuuriharrastuksiin kaupungin omissa yksiköissä, mikä on kustannustehokas tapa edistää työhyvinvointia ja jaksamista. Täyttölupamenettely koetaan kaupungin yksiköissä kankeaksi ja työlääksi. Kaupunginjohtajan toimivaltaan kuuluva täyttölupa tarkastajan viran osalta on ollut valmistelussa yli kaksi vuotta. Tarkastuslautakunta on 30.1.2013 tehnyt asiasta esityksen kaupunginjohtajalle. 12 Lahden kaupunki – Arviointikertomus 2014 Lahden kaupunki – Arviointikertomus 2014 13 3 Toimenpiteet vuoden 2013 arviointikertomuksen johdosta 3.1.4 Avoterveydenhuollon klinikkamalli Arviointikertomus 2013: Ensimmäiset klinikkamallista saadut kokemukset ovat kannustavia ja suoritemäärät itäisellä kokeilualueella ovat kehittyneet oikeaan suuntaan. Tarkempi arviointi voidaan tehdä vasta pidemmän kokemuksen perusteella. Kaupunginsairaalan tuleva saneeraus keskustan lähiklinikkaa ja pääterveysasemaa varten on vahvasti kytköksissä Paavolan terveysaseman sisäilmaongelmien jatkumiseen mittavasta peruskorjauksesta huolimatta. 3 Toimenpiteet vuoden 2013 arviointikertomuksen johdosta kaisinsoiton vasteaika keväällä 2014 oli noin yksi tunti ja kesällä enää 40 minuuttia. Toimintatapamuutoksena on, että omalle lähiklinikalle voi hakeutua kiireellisessä tarpeessa myös suoraan ilman yhteydenottoa terveysneuvoon. Uuden toimintatavan keskeisiä uudistuksia on myös pitkäaikaissairaiden ja paljon palveluja tarvitsevien kaupunkilaisten kokoaminen pääterveysaseman asiakkaiksi. Vastauksessa todetaan edelleen, että lääkäriaikojen saatavuus ei parantunut edellisvuoteen verrattuna. Vuonna 2013 käytettiin koko vuoden ajan ostopalvelulääkärityövoimaa purkamaan vastaanottojen ruuhkaa. Alkuvuodesta 2014 ostopalvelulääkäreitä ei käytetty kuin yhden kuukauden ajan. Auki olleet kaksi lääkärinvirkaa on tarkoitus saada täytettyä syksyn 2014 aikana. Kaupunginhallitus on vastauksessaan todennut, että koko kaupunki siirtyi klinikkamalliin vuoden 2014 alusta lukien. Tällöin käynnistyi myös yhden palvelunumeron periaate, kun palveluohjaus entistä kokonaisvaltaisemmin keskitettiin Terveysneuvoon. Puhelutietojen vertailussa todettiin puhelumäärän vähentyneen ja vastausprosentin parantuneen. Ta- Terveysneuvon yhden palvelunumeron periaate on kuntalaisen näkökulmasta selvä parannus. 3.1.5 Metsien hoitosuunnitelma Arviointikertomus 2013: Tarkastuslautakunta on usean vuoden ajan esittänyt arviointikertomuksissaan, että Lahden kaupungin metsien hoitolinjauksista pitää tehdä päätös vähintään teknisessä lautakunnassa. Yli-ikäisiä kuusikoita on kaupunkialueella joutunut kirjanpainajatoukan tuhoamaksi. Lautakunta ei pidä henkilöstöresurssien vähyyttä riittävänä perusteluna kaupungin metsien ränsistymiselle. Valitettavaa on myös, että kaupunkilaisten omatoimiset ympäristön siistimistalkoot on resurssipulaan ja vastuukysymyksiin vedoten lopetettu. 14 Kaupunginhallituksen vastauksessa todetaan, että Lahden kaupungin omistamien metsien hoito- ja käyttöperiaatteet on valmisteltu ja sidosryhmäkeskustelut käydään syksyn 2014 aikana. Tämän jälkeen asia esitellään tekniselle lautakunnalle ja tuodaan päätöksentekokäsittelyyn vuoden 2014 loppuun mennessä. Lahden kaupunki – Arviointikertomus 2014 Metsien hoito- ja käyttöperiaatteet on vuosien odotusten jälkeen hyväksytty. Hoitolinjauksiin sisältyy vanhojen kuusikoiden uusimista. Kaupunkilaisten mahdollisuutta osallistua omatoimiseen ympäristönhoitoon polttopuun keruulla ei ole edelleenkään pidetty mahdollisena valvontaresursseihin ja vastuukysymyksiin vedoten. Lahden kaupunki – Arviointikertomus 2014 15 4 strategian toteutumisen arviointi 4 strategian toteutumisen arviointi 4.1 Kuntien strategiatyön taustaa 4. Strategian toteutumisen arviointi 4.2 Lahden strategia valtuustokaudella 2013–2016 Tulosjohtaminen tuli osaksi kuntien toimintaa 1980- ja 1990 -lukujen taitteessa, ja tämän muutoksen yhteydessä yleistyi myös kuntien strategiatyö. Kunnallisen strategia-ajattelun taustalla on New Public Management -doktriini, joka on ollut länsimaissa jo pitkään julkisen hallinnon uudistusten taustalla (Sakari Möttönen, Kohti aurinkoista tulevaisuutta, Suurten kaupunkien strategiat, 2012). Kyseisen oppisuunnan mukaan yritysmallin mukainen toiminta on keino poistaa tehottomuutta julkisen sektorin organisaatioista. Suomen Strategisen Johtamisen Seura (SSJS) valitsi vuonna 2011 TkT Kimmo Suomisen väitöstutkimuksen parhaaksi strategia-aiheiseksi väitöskirjaksi. Suomisen mukaan strategiaa pidetään organisaatioissa välttämättömyytenä, jopa siinä määrin, ettei sille nähdä vaihtoetoja. Kaikkien pitää laatia jonkinlainen strategia. Tästä on seurannut, että strategiat tapaavat olla varsin samankaltaisia ja sisältävät tiettyjä muotitermejä. Tärkeintä olisi siis itse strategiaksi kutsuttu asiakirja, ei niinkään sen sisältö. Laaja-alainen valmistelu ja konsensushenkinen hyväksymisprosessi muodostavat eräänlaisen strategiaparadoksin (Sakari Möttönen). Strategian pitäisi sisältää valintoja ja sillä tulisi ohjata kunnan toimintaa, mutta strategiaan kirjataan eri toimijoiden tärkeänä pitämät asiat siinä muodossa, että ne ovat kaikkien hyväksyttävissä. Tämän vuoksi strategioista tulee ympäripyöreitä. Kaupunkien strategioista on muodostunut kaupungin imagoa kohottavia kaupunkiesitteitä (Heikki Helin, Kohti aurinkoista tulevaisuutta, Suurten kaupunkien strategiat, 2012). Helinin mukaan monessa kunnassa strategia käsitetään unelmapaketiksi, jonka toteutumiseen ei itsekään uskota. Uusi kuntalaki edellyttää strategian laatimista kaikissa kunnissa. Lahden valtuusto hyväksyi kokouksessaan 15.4.2013 Lahden strategian 2025. Toimialat ja taseyksiköt ovat tämän lisäksi laatineet omat strategiatulkinnat. Lahden strategian mukaan visio ilmaisee tahtotilan, jota kohti kaupunkia kehitetään. Lahden vision 2025 mukaan: Lahti on houkutteleva ja elinvoimainen ympäristökaupunki. Nykyinen strategia pohjautuu valtuuston 1.6.2009 hyväksymään strategiaan, jossa visio ulotettiin vuoteen 2025. Aiemmassa vuonna 2005 hyväksytyssä strategiassa visio ulottui vuoteen 2012. Vision aikavälin merkittävä pidennys lisää haasteita sekä strategian laadinnalle että sen toteutumisen arvioinnille. Strategiassa visioon liittyy neljä kriittistä mittaria (strategia -asiakirjan tekstin mukaan viisi, mutta niitä on kirjattuna vain neljä), jotka tarkentavat asetettuja tavoitteita ja joiden avulla voidaan arvioida kaupungin kehitystä. Tarkastuslautakunnan strategian arviointi perustuu ensinnäkin näiden neljän kriittisen mittarin toteutumiseen: – Lahden kasvihuonepäästöt –Väestön nettomuutos – Nettotyöpaikankasvu – Kaupungin tulostavoite Kaupungin strategiassa on kuusi ratkaisevaa menestystekijää, joiden perusteella talousarvion sitovat toiminnalliset tavoitteet on laadittu. Strategian arvioinnin toisena keskeisenä kohteena ovat ratkaisevien menestystekijöiden toteutuminen: – Lahti on kasvava ja kilpailukykyinen – Kaupunki turvaa edellytykset asukkaiden hyvinvoinnille –Kaupunkikonserni on uudistumiskykyinen, tehokas ja toimii ympäristöystävällisesti –Kaupungin talous on tasapainossa pitkällä aikavälillä – Lahti houkuttelee erityisesti työikäistä väestöä ja lapsiperheitä – Lahti on kestävän kehityksen edelläkävijä ja kansainvälisesti tunnettu ympäristökaupunki Kuntien strategioissa esitetyt visiot ovat moninaiset, mutta harvasta visiosta pystyy tunnistamaan mistä kaupungista siinä on kyse. Liitteenä 1 on 10 Suomen suurimman kaupungin visiot. 16 Lahden kaupunki – Arviointikertomus 2014 Lahden kaupunki – Arviointikertomus 2014 17 4 strategian toteutumisen arviointi 4 strategian toteutumisen arviointi 4.3 Visioon liittyvien neljän kriittisen mittarin toteutumisen arviointi 4.3.1 Lahden kasvihuonepäästöt / Lahti on kestävän kehityksen edelläkävijä ja kansainvälisesti tunnettu ympäristökaupunki Strategiassa on tavoitteena asetettu kasvihuonepäästöjen puolittaminen 1990–2025. Jäljempänä kestävänkehityksen koordinaattori Marko Nurmisen selvitys vuodelta 2013, joka on viimeisin asiaa koskeva laskentavuosi. Eri kaupunkien tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia, mikä on huomioitava tietoja tulkittaessa. Kasvihuonepäästöt ovat Lahdessa pienentyneet 17 % vuosina 1990–2013. Suurin yksittäinen tekijä päästöjen puolittamisessa on Kymijärvi II kaasutusvoimalaitos. Sen odotettiin vähentävän päästöjä merkittävästi enemmän kuin on tapahtunut. Kymijärvi II otettiin käyttöön vuonna 2012, mutta sen tekniikka ei ole toiminut toivotulla tavalla. Kierrätyspolttoaineen määrä on tällä hetkellä noin 48 %, ja loppuosa on kierrätyspuuta ja maakaasua. Tällä on suora yhteys kasvihuonepäästöjen vähennyksen määrään, mikä jää odotuksia pienemmäksi. Kierrätyspolttoaineen määrän lisäksi Kymijärvi II on jäänyt myös energiatuotannon määrissä tavoitteista. Päästövähennystavoite (%) Päästövähennysten suhteutus Valittu vertailuvuosi Tavoitevuosi Viimeisin laskentavuosi Muutos valitusta vertailuvuodesta Espoo -20 % Per capita 1990 2020 2013 -13 % Helsinki -20 % Per capita 1990 2020 2013 -36 % Kymijärvi II, energian tuotanto Joensuu* Hiilineutraali**** Kokonais 2005 2025 2012 -5 % GWh Jyväskylä* -20 % Kokonais 2005 2020 2011 15 % Kouvola* -30 % Kokonais 2004 2020 2013 Kuopio* -40 % Kokonais 1990 2020 Lahti -50 % Per capita 1990 Oulu* -20 % Per capita Pori** -20 % Tampere*** sähkö kaukolämpö Tavoite 300 600 -22 % 2013 188 422 2012 6% 2014 241 514 2025 2013 -17 % 1990 2020 2012 -14 % Kokonais 2009 2020 .. .. -40 % Kokonais 1990 2025 2012 -10 % Turku -30 % Per capita 1990 2020 2010 -28 % Vantaa -20 % Per capita 1990 2020 2013 -11 % Kymijärvi II:n jääminen energiatuotantoa koskevasta tavoitteesta on tarkoittanut käytännössä merkittävää kivihiilen käytön jatkumista Kymijärvi I:ssä, joka myös tuottaa edelleen merkittävästi enemmän energiaa kuin Kymijärvi II. Kymijärvi I, energian tuotanto ja kivihiilen käyttö * Päästötiedot eivät sisällä alueen teollisuuden polttoainekäytön päästöjä. GWh 2011 2012 2013 2014 1884 1427 1593 1306 ** Tavoite koskee kaupunkiorganisaation kokonaispäästöjä. kivihiili *** Muutostieto perustuu kahden eri laskentamenetelmän pohjalta tehtyyn arvioon. maakaasu 50 22 28 15 **** Hiilineutraalisuustavoite tarkoittaa käytännössä yli 80 prosentin päästövähennyksiä. kaasutinpolttoaine 285 203 252 244 .. Ei tietoja Tuotettu energia sähkö 738 469 542 440 kaukolämpö 1035 784 740 687 18 Lahden kaupunki – Arviointikertomus 2014 Kuntalaisille voi olla vaikea hahmottaa, mitä kasvihuonepäästöjen puolittamista koskeva tavoite käytännössä merkitsee, ja mitä kuntalaiset voivat tehdä sen hyväksi. Toisaalta on myös syytä pohtia, miten realistista tavoitteen saavuttaminen on kaupungin omilla toimenpiteillä. Lahden kaupungin saavutukset ympäristönsuojelussa ovat olleet merkittäviä esim. jätteiden lajittelussa ja kierrätyksessä sekä Vesijärven tilan parantamisessa. Nämä kuntalaisten näkökulmasta konkreettiset toimet ovat todennäköisesti synnyttäneet myönteistä mielikuvaa ympäristönsuojelua kohtaan enemmän kuin strategian kasvihuonepäästöjen puolittamistavoite. Maailman luonnonsäätiö WWF:n järjestämässä Earth Hour City Challengessa kilpailevat keskenään kaupungit, jotka ovat edelläkävijöitä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Lahti on valittu Suomen Earth Hour -pääkaupungiksi. Valinnan perusteena olivat jätehuoltoon liittyvät ratkaisut sekä selkeät ilmastotavoitteet. Lahti oli mukana 15 muun kaupungin kanssa kilpailemassa maailman Earth Hour -pääkaupungin arvonimestä, jonka voitti Etelä-Korean pääkaupunki Soul. Lahden saama tunnustus WWF:n kilpailussa on Lahden imagon kannalta hyvä asia. Kasvihuonepäästöt ovat Lahdessa pienentyneet 17 % vuosina 1990–2013. Kymijärvi II kaasutusvoimalaitos ei ole vastannut niitä odotuksia, joita sille oli asetettu Lahden kasvihuonepäästöjen vähentämisessä. Tämä vaikeuttaa merkittävästi strategiassa määritellyn päästöjen puolittamistavoitteen saavuttamista. Suositus Strategian päivittämisen yhteydessä on syytä arvioida päästöjen vähentämistä koskevan tavoitteen realistisuutta. Tähän mennessä on uskottu liikaa energia tuotannossa tapahtuviin muutoksiin ja niiden päästöjä vähentävään vaikutukseen. Tämän lisäksi tarvitaan paljon muitakin käytännön tekoja, jos vuoteen 2025 mennessä aiotaan päästä lähellekään kasvihuonepäästöjen puolittamista. Lahden kaupunki – Arviointikertomus 2014 19 4 strategian toteutumisen arviointi 4 strategian toteutumisen arviointi 4.3.2 Väestön nettomuutos 4.3.3 Työpaikkojen nettokasvu Jäljempänä olevassa taulukossa on selvitys vuosien 2000–2014 väestömuutoksista 12 suurimmassa kaupungissa. Taulukossa on eliminoitu kuntaliitosten vaikutus siten, että eri vuosien luvuissa ovat mukana kaikkien liitoskuntien yhteenlasketut asukasmäärät. Jäljempänä olevassa taulukossa on selvitys kolmelta valtuustokaudelta työpaikkojen määrän muutoksista 12 suurimmassa kaupungissa. Tilastokeskuksesta saa vuoden 2013 tiedot vasta syksyllä 2015, minkä vuoksi tilastotietoja on pystytty esittämään vain vuoteen 2012 saakka. Taulukossa on eliminoitu kuntaliitosten vaikutus siten, että eri vuosien luvuissa ovat mukana kaikkien liitoskuntien yhteenlasketut asukasmäärät. Väestömuutokset 2000–2014 2000–2008 Työpaikkojen määrän muutokset 2001–2012 2009–2014 Henkilöt muutos % Henkilöt muutos % Espoo 28 294 13,3 24 081 10,0 Helsinki 21 158 3,8 45 272 7,9 Joensuu 1 420 2,0 2 628 3,6 Jyväskylä 11 509 9,9 7 775 6,1 Kouvola -3 114 -3,4 -1 959 -2,2 Kuopio 2 880 2,9 5 573 5,5 Lahti 3 159 3,3 3 731 3,7 Oulu 19 050 11,8 16 473 9,2 Pori 325 0,4 993 1,2 Tampere 14 084 7,2 13 582 6,5 Turku 3 021 1,8 8 409 4,8 Vantaa 16 926 9,5 15 323 7,8 Strategiassa tavoitteena on vuosittain 1%:n väestökasvu. Koko 2000-luvulla kasvu on ollut noin 0,5%/vuosi. Vuonna 2014 kasvu oli vain 0,4%. Suurista kaupungeista vain Kouvola ja Pori ovat Lahtea heikommat väestönkasvussa vuosina 2009–2014. Joensuu on samalla tasolla Lahden kanssa. Kaikissa muissa kaupungeissa kasvu on ollut selvästi suurempaa. Lahden sijainti lähellä Helsingin metropolialuetta on moneen muuhun kaupunkiin verrattuna erinomainen. Yliopiston puuttuminen ja korkea työttömyysaste voivat osaltaan selittää heikkoa väestönkasvua. 2001–2004 2009–2012 lisäys, kpl muutos % lisäys, kpl muutos % lisäys, kpl muutos % 869 0,8 10 402 9,6 5 629 4,9 Helsinki -7 500 -2,0 13 709 3,7 6 055 1,6 Joensuu 1 474 5,1 1 610 5,2 1 349 4,2 Jyväskylä 3 687 7,0 4 780 8,5 2 134 3,6 Kouvola 186 0,5 -296 -0,8 -1 075 -3,1 Kuopio 2 145 5,1 3 030 6,8 2 323 4,9 Lahti 755 1,7 3 333 7,5 1 296 2,8 Oulu 3 902 5,3 6 207 7,9 2 481 3,0 Pori 1 488 4,3 1 945 5,6 233 0,7 Tampere 4 767 4,6 8 503 7,6 4 677 4,1 576 0,6 4 687 5,0 2 460 2,6 Vantaa 4 757 5,2 11 127 11,8 5 468 5,4 Yhteensä 17 106 1,6 69 037 6,2 33 030 2,9 Espoo Turku Strategiassa tavoitteena on vuosittain tuhannen työpaikan nettokasvu vuoteen 2016 mennessä. Koko 2000-luvulla kasvu on ollut vajaat 450/vuosi. Vahvan talouskasvun vuosina 2005–2008 kasvu oli noin 830/vuosi, mutta strategisen tavoitteen asettamisen jälkeen vain hieman yli 300/vuosi. Vuosina 2009–2012 Lahden kasvulukemat ovat vain Helsinkiä, Kouvolaa, Poria ja Turkua paremmat. Yleisen talouskasvun hitaus vaikeuttaa tavoitteen saavuttamista entisestään. Vuosittaisen tuhannen työpaikan nettokasvu on epärealistinen, koska sille tasolle ei päästy edes 2000 -luvun alun vahvan talouskasvun vuosinakaan. Vuonna 2012 työpaikkojen määrä on vähentynyt 486 Väestönkasvua koskevassa tavoitteessa on jääty puoleen strategiassa asetetusta prosentin vuosikasvusta. Tilanne on jatkunut samana koko 2000 -luvun ajan, joten tavoite on joko epärealistinen tai tavoitteen saavuttamiseksi ei ole tehty riittävästi oikeita toimenpiteitä. 20 2005–2008 Lahden kaupunki – Arviointikertomus 2014 Työpaikkakasvua koskevasta tavoitteesta on jääty alle puoleen strategiassa asetetusta prosentin vuosikasvusta. Lahden kaupunki – Arviointikertomus 2014 21 4 strategian toteutumisen arviointi 4.3.4 Kaupungin tulostavoite / Kaupungin talous on tasapainossa pitkällä aikavälillä Strategiassa vuodelle 2014 on asetettu 10 milj. euron tulostavoite. Tulos oli 21 milj. euroa, joten strategiassa määritelty tavoite toteutui. Tavoitteeseen päästiin suurelta osin Kariniemen jätevedenpuhdistamon sekä luolaston ja tunnelien myynnillä Lahti Aqua Oy:lle 20 milj. eurolla ja tästä saatiin myyntivoittoa 19,3 milj. euroa. Kaupunginhallituksen 16.12.2013 päätöksen ja 30.1.2014 allekirjoitetun kauppakirjan mukaan kauppahinnasta 15 milj. euroa maksetaan rahana ja 5 milj. euroa uusilla Lahti Aqua Oy:n osakkeilla. Kaupunginhallitus on 5.5.2014/189§ nimennyt edustajan Lahti Aqua Oy:n yhtiökokoukseen, jonka esityslistalla yhtenä asiana on ollut sijoitetun vapaan oman pääoman rahaston korottaminen. Esityslistalla ei ole ollut mitään mainintaa uusista osakkeista eikä niitä ole missään vaiheessa annettu kaupungille. Lahti Aqua Oy kirjasi 5 milj. euroa osakeyhtiölain 8:2§:ssä säänneltyyn sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon, ja kaupunki korotti muistioto- 4 strategian toteutumisen arviointi sitteella omistamiensa osakkeiden arvoa samalla summalla. Tarkastuslautakunnan tiedossa ei ole, että kaupunki olisi tehnyt päätöksen siitä, että uusista osakkeista luovutaan. Lahden kaupungin konsernitilinpäätöksessä kauppa eliminoidaan eli sillä ei ole mitään taloudellisia vaikutuksia konsernitasolla. Sen sijaan kaupungin ja Lahti Aqua Oy:n omissa tilinpäätöksissä kauppa vaikuttaa sekä tulokseen että taseeseen. Kaupungin tulosta kauppa paransi 19,3 milj. euroa, joka taseessa lisäsi kaupungin varallisuutta. Lahti Aqua Oy:n tilinpäätöksessä vaikutus tulokseen oli vähäinen eli vain poistojen suuruinen, mutta taseessa yhtiön oma pääoma kasvoi 5 miljoonalla eurolla eli yhtiön vakavaraisuus lisääntyi. Lahti Aqua Oy:n oma pääoma oli 25,7 milj. euroa vuoden 2014 lopussa, joten taloudellisessa mielessä ei ole ollut tarvetta yhtiön oman pääoman vahvistamiseen. Järjestelyllä kummankaan osapuolen todellinen substanssiarvo ei ole kasvanut, mutta kummankin taseessa varallisuus lisääntyi 5 milj. eurolla. Tosiasiassa konsernin taloudellinen tilanne heikkeni, koska kiinteistön kaupasta on maksettava 4 %:n varainsiirtovero, mikä tässä tapauksessa on 0,8 milj. euroa. Kaupungin omistamien osakkeiden arvo nousi miljoonilla euroilla yhden muistiotositteen allekirjoittamisella. 22 Lahden kaupunki – Arviointikertomus 2014 Vuoteen 2013 verrattuna vuoden 2014 tulosparannuksesta 28,1 milj. euroa selittyy seuraavilla toimenpiteillä, joissa ei ole kyse kaupungin oman toiminnan tuottavuuden tai tehokkuuden lisäyksestä: – Kunnallisveroasteen nosto 0,75 prosenttiyksiköllä 12,0 milj. € – Osingon määrän kasvu Lahti Energia Oy:stä 2,5 milj. € – Kuntarahoitus Oyj:lle myydyt lainasaamiset 3,0 milj. € – Musiikkiopiston Omakotisäätiön lainan maksu 1,5 milj. € – Leasing vastuiden lisääntyminen 4,0 milj. € – Erikoissairaanhoidon kustannusten aleneminen 3,0 milj. € – Eläkevarausten purkaminen 1,3 milj. € – Joulukuun 2014 työmarkkinatuen kuntaosuus 0,8 milj. € Kaupunki on 28.3.2014 myynyt Lahti Aqua Oy:lle antamansa 20 milj. euron lainan Kuntarahoitus Oyj:lle. Kyseessä on 10 vuoden laina, jonka korko on kiinteä 5,1 % ja laina erääntyy 30.6.2018. Lainan korko ylittää selvästi tämän hetkisen markkinakoron ja Kuntarahoitus on maksanut kaupungille kiinteän koron ja markkinakoron erotuksen 28.3.2014– 30.6.2018. Tästä on vuoden 2014 tilinpäätökseen saatu 3 milj. euron korkotuottohyvitys, mikä on kirjattu satunnaisiin tuottoihin. Järjestelyllä on saatu vuosien 2015–2018 korkotuottoja etukäteen, mikä vähentää tuloja tulevina vuosina. Järjestelyn taustalla voi olla myös se, että konsernin sisäisten lainojen vähennysoikeutta on rajoitettu elinkeinotulon verottamisesta annetussa laissa. Lahden kaupunki on vuonna 2009 kirjannut luottotappiona 1,5 milj. euron lainasaamisen Musiikkiopiston Omakotisäätiöltä. Säätiö on 24.9.2014 myynyt konserttitalo –kiinteistön 1,6 milj. eurolla. Saadulla kauppahinnalla säätiö on maksanut kaupungille 1,5 milj. euron lainan, mikä on vuonna 2014 kirjattu muihin rahoitustuottoihin. Kiinteistön kauppa ja lainan takaisinmaksu eivät olisi olleet mahdollisia, ellei kaupunki olisi sitoutunut vuokraamaan 20 vuodeksi lähes 4 000 m2:n tiloja saneerattavasta konserttitalosta. Kyse on ns. pääomavuokrasopimuksesta eli vuokriin sisältyvät myös kulut kiinteistön hankinnasta. Tässä on kyse järjestelystä, jossa vuodelle 2014 on saatu 1,5 milj. rahoitustuotto, mistä aiheutuu kaupungille lisäkulua tulevan 20 vuoden ajalta. Leasing vastuiden määrä oli vuoden 2014 lopussa 8,2 milj. euroa. Tässä on lisäystä edelliseen vuoteen 4 milj. euroa eli kasvu on ollut +95,7 %. Leasingilla saadaan kone tai laite käyttöön hankintahetkellä edullisemmin kuin ostamalla. Ostamiseen verrattuna leasing tarkoittaa kustannusten siirtoa tuleville vuosille yli 10 000 euron hankinnoissa, jotka aktivoidaan taseeseen ja kustannus tulokseen tulee poistojen kautta. Erikoissairaanhoidon kustannukset alenivat 3 milj. euroa (-2,8 %) vuoteen 2013 verrattuna. Kustannusten aleneminen johtuu Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän mittavista sisäisistä sopeuttamistoimista sekä lahtelaisten palvelujen käytön vähenemisestä. Kuntayhtymän henkilöstöstä oli lomautettuna 40 % vuonna 2014, yhteensä lähes 13 000 päivää. Eläkevarausten 1,3 milj. euron purkaminen tarkoittaa ns. vanhoja eläkkeitä, jotka Lahden kaupunki maksaa suoraan eläkkeensaajille. Kuntien eläkevakuutus antaa vuosittain arvion eläkevastuiden kokonaismäärästä ja tämän perusteella varausta on purettu. Kansaneläkelaitoksen joulukuun 2014 laskuttamaa 0,8 milj. euron työmarkkinatukimaksua (ns. sakkomaksua pitkäaikaistyöttömistä) ei ole kirjattu vuoden 2014 ja kulu kirjataan vuoden 2015 tilinpäätökseen. Strategiassa määritelty 10 milj. euron tulostavoite ylitettiin selvästi. Kaupungin osalta tulostavoitteeseen päästiin pääosin konsernin sisäisellä kaupalla, josta saatiin 19,3 milj. euron myyntivoitto. Konsernitilinpäätöksessä kauppa jäi tappiolliseksi, koska yksistään lainhuudon varainsiirtoverot aiheuttivat Lahti-konsernille 0,8 milj. euron kulut. Kaupungin hyvä tulos vuodelta 2014 selittyy yli 28 milj. euron osalta toimen piteillä, joissa ei ole kyse kaupungin oman toiminnan tuottavuuden tai tehokkuuden lisäyksestä. Rakenteellisilla muutoksilla, toimintatapojen muutoksilla tai toiminnan tehostamisella ei ollut mainittavaa merkitystä vuoden 2014 tuloksen muodostumisessa. Kaupungin toimintakulut pienenivät 5 milj. euroa vuoteen 2013 verrattuna. Lahden kaupunki – Arviointikertomus 2014 23 4 strategian toteutumisen arviointi 4 strategian toteutumisen arviointi 4.4 Ratkaisevien menestystekijöiden toteutuminen 4.4.1. Lahti on kasvava ja kilpailukykyinen Edellä selostetun asukasluvun kehityksen perusteella Lahtea ei voi sanoa kasvavaksi, kun kasvua vertaa muihin suuriin kaupunkeihin. EPSI Rating tutkii vuosittain suomalaisten tyytyväisyyttä kunnallisiin palveluihin. Indeksi tuotetaan asteikolla 0-100, jossa 75 on hyvä taso. Tutkimustietoa on kerätty puhelinhaastatteluilla maalis-marraskuussa 2014, ja vastaajina on ollut noin 10 000 täysikäistä suomalaista. Lahti sijoittuu 73 kunnan joukossa sijalle 50. Lahden indeksiluku on 64,8 kun kaikkien tutkimuksessa olevien kuntien keskiarvo on 67,4. Suurimpien kaupunkien (20) joukossa Lahden sijoitus on 13. Elinkeinoelämän keskusliitto EK laati vuosien 2014 - 2015 vaihteessa kuntatalous- ja yrittäjätilastojen sekä yritysjohtajille suunnatun kyselyn pohjalta selvityksen kuntien yritysilmastosta. Kyselyyn vastasi 2 043 yritysjohtajaa eripuolilta Suomea. Lahti sijoittui tutkimuksessa 50 kunnan joukossa sijalle 36, kun sijoitus kolme vuotta sitten oli 26. Näin ollen Lahden vetovoimaisuus yrittämisympäristönä on selvästi vähentynyt aiempaan tutkimukseen nähden. Lahti on tavoitellut imagon kohotusta yksittäisillä hankkeilla, joista esimerkkeinä voidaan mainita vuoden 2011 kulttuuripääkaupungin hakuprosessi, yhteistyökumppanuus Helsingin kanssa vuoden 2012 muotoilupääkaupunkina, WWF:ltä ostettu Green Office ympäristöjärjestelmä sekä UNICEF -kaupunkikumppanuusvuosi 2014. Lisäksi kaupunki on viime vuosina palkannut uusia tiedottajia hoitamaan positiivista viestintää. Yksittäisillä hankkeilla ja tiedottajien lisäämisellä imagon kohotus ei ole onnistunut. Myönteisen mielikuvan synnyttäminen edellyttää pitkäjänteisempää toimintaa. Kaupunki on pääosin ulkoistanut sekä yritysten toimintaedellytysten luomisen että kaupunkiseudun 24 markkinoinnin Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy:lle. Yhtiö on tehnyt Lahden kaupunkiseudulta näyttäviä mainoskampanjoita MTV3 -kanavalla ja Finnkinon elokuvateattereissa. Rahalla tällaisia kampanjoita on helppo ostaa, mutta näyttöä niiden positiivisesta vaikutusta Lahden vetovoimaisuuteen ei toistaiseksi ole. Viime vuosina voimavaroja on kulunut myös varsin runsaasti erilaisiin kaupungin elinkeinoyhtiöiden organisaatioita koskeviin uudistuksiin. Tarkastuslautakunnan käsityksen mukaan kaupungin konsernijohto ei ole pohtinut riittävän perusteellisesti, mitkä LADEC Oy:n tuottamista palveluista ovat tärkeimpiä kaupungin strategisten tavoitteiden toteutumisen kannalta. Vetovoimaisuutta arvioitaessa verotus ja kuntakonsernien päättämiin taksoihin perustuvat asumiskulut voivat olla yksi keskeinen tekijä. Jäljempänä olevasta taulukosta voidaan todeta, että erot eri kaupunkien välillä ovat varsin pienet. Kuitenkin Lahtea suuremmat asumiskustannukset ovat vain Jyväskylässä, Kuopiossa ja Joensuussa. Lahden kaupunki – Arviointikertomus 2014 Asukasluvun kehityksen kysely tutkimusten perusteella strateginen tavoite kasvavasta ja kilpailukykyisestä Lahdesta ei ole kehittynyt toivottuun suuntaan. Kaupunki kunnallisvero kiinteistövero vesi ja jätevesi sähköverkko kaukolämpö sekajäte yhteensä Helsinki 10 175 480 777 758 1 224 200 13 614 Espoo 9 900 480 777 614 1 673 200 13 644 Tampere 10 863 750 889 663 1 847 137 15 148 Vantaa 10 450 480 777 659 1 613 200 14 178 Oulu 11 000 600 891 698 1 224 164 14 578 Turku 10 725 480 1 022 651 1 770 263 14 911 Jyväskylä 11 000 750 1 372 572 1 587 183 15 463 Kuopio 11 275 780 1 010 667 1 549 169 15 451 Lahti 11 138 750 879 702 1 657 160 15 285 Kouvola 11 000 825 864 701 1 492 161 15 043 Pori 10 588 750 1 034 740 1 505 202 14 819 Joensuu 11 275 675 1 001 795 1 486 156 15 388 4-henkinen perhe, tulot 55.000 €/v, 150 000 euron omakotitalo, vesi 155 ltr/hlö/vrk, sähkö 12 000 kWh/v, kaukolämpö 26 MWh/v ja sekajäte 1,3 tonnia Suositus Selvitetään perusteellisesti syyt Lahden vetovoiman heikentymiseen ja sen pohjalta laaditaan suunnitelma tilanteen korjaamiseksi sekä sitoudutaan pitkäjänteiseen toimintaan asian hyväksi. Lahden kaupunki – Arviointikertomus 2014 25 4 strategian toteutumisen arviointi 4 strategian toteutumisen arviointi 4.4.2 Kaupunki turvaa edellytykset asukkaiden hyvinvoinnille Valtuuston 15.4.2014 hyväksymässä strategiassa nostettiin keskeiseen asemaan lapsiystävällinen kaupunkikehitys. Asukkaiden hyvinvointia koskevan strategisen menestystekijän arvioinnissa keskitytään lapsiystävällisyyteen. Strategian mukaan lapsiystävällisyys tarkoittaa panostusta päivähoitoon, neuvoloihin ja peruskouluihin sekä lasten huomioimisesta mm. kaupunkiympäristön suunnittelussa. Jäljempänä selvitykset taloudellisista panostuksista päivähoitoon, neuvoloihin ja peruskouluihin: Nettomenot (1.000 €) 2010 2011 2012 2013 2014 Varhaiskasvatuspalvelut 43 483 45 993 48 018 50 174 49 360 Neuvolatoiminta 1 825 2 069 2 123 2 286 2 265 Perusopetus 65 139 68 327 70 273 70 661 70 050 110 447 116 389 120 414 123 121 121 675 Yhteensä Strategia ei ole merkinnyt ainakaan taloudellisen panostuksen lisäämistä päivähoitoon, neuvoloihin ja peruskouluihin. Myöskään yksikköhintoja tarkastelemalla taloudellista panostuksen lisäämistä ei ole havaittavissa päivähoidossa ja peruskoulussa, kuten jäljempänä oleva taulukko osoittaa: 2010 2011 2012 2013 2014 Alle kouluikäisiä, Lahti 6 791 7 001 7 068 7 107 7 116 Panostus, €/lapsi 6 403 6 569 6 794 7 060 6 936 Peruskoululaisia, Lahti 8 430 8 342 8 379 8 388 8 438 4.4.3 Kaupunkikonserni on uudistumiskykyinen, tehokas ja toimii ympäristöystävällisesti Panostus, €/koululainen 7 727 8 191 8 387 8 424 8 302 Vuoden 2014 tilinpäätöksen kaupunginjohtajan katsauksessa on todettu, että hyvä tulos perustui pitkäjänteiseen toimintatapojen ja rakenteiden uudistamiseen. Toimintatapojen muutokset ja tehostaminen näkyivät henkilöstömenojen alittumisena noin 10 miljoonalla eurolla. Kaupunginjohtajan katsauksessa henkilöstömenojen 10 miljoonan euron alituksessa vertaillaan vuoden 2014 tilinpäätöksen lukuja alkuperäiseen talousarvioon. Valtuusto on hyväksynyt lisämäärärahoja vuoden aikana eikä näitä ole huomioitu laskelmissa. Vuoteen 2013 verrattuna henkilöstömenot ovat alentuneet 5,4 milj. euroa ja tämäkin on hyvä saavutus. Vuonna 2014 kunta-alalla palkankorotukset olivat maltillisia ja ainoa yleiskorotus oli 1.7.2014 tullut 20 euron korotus kuukausipalkkoihin. Tämän vaikutus Lahdessa on selvästä alle miljoona euroa, joten kustannusten nousu palkkojen korotusten johdosta on todella maltillinen. Kaupunginsairaalan laboratoriopalvelut siirtyivät 1.4.2014 Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymään perustettuun Päijät-Hämeen laboratoriopalvelujen liikelaitokseen, Perheneuvolassa on kehitetty ja otettu käyttöön uutena toimintamuotona odottaviin äiteihin ja alle 3 vuotiaisiin lapsiin kohdistettu hoitomalli. Palveluiden piirissä oli vuonna 2014 yhteensä 67 asiakasperhettä, joista 53 oli lahtelaisia. Yleiskaavatyön keskeisiä teemoja ovat olleet lapsiystävällinen kaupunkiympäristö ja palveluverkon suunnittelu. Lapsiystävällisyyteen on liittynyt mm. päiväkotien lähimetsäkartoitus sekä ”unelmien leikkipaikka ” -selvitys. Yli-Marola ympäristötaloksi hanke toteutettiin vuonna 2013. Yli-Marolan tila edellyttäisi pikaisia kunnostustoimenpiteitä, jos sinne haluttaisiin saada Ympäristötalo -hankkeessa esitettyjä toimintoja. Tässä taloudellisessa tilanteessa laajoihin kunnostustoimenpiteisiin ei ole mahdollisuuksia. 26 Lahden kaupunki – Arviointikertomus 2014 Kunnilla on lukuisia lakisääteisiä tehtäviä joiden tarkoituksena on luoda ja turvata edellytykset asukkaiden hyvinvoinnille. Niiden toteuttamiseen kunnat ovat velvolliset ilman saman asian toistamista strategiassa. Lapsiystävällisyys ei ole merkinnyt taloudellisen panostuksen lisäämistä päivähoitoon, neuvoloihin ja peruskouluihin. Yleiskaavatyössä lapsiystävällisyys on huomioitu monipuolisesti, mutta vasta vuosien päästä nähdään, lisäävätkö ne myös käytännössä lapsiystävällisyyttä. jonne siirtyi kaupungilta 31 henkilöä. Tämä pienensi henkilöstömenoja yli miljoonalla eurolla, mutta ostopalvelut vastaavasti kasvoivat. Kaupungin yt -neuvottelut vähensivät merkittävästi työllistettyjen palkkaamista kaupungille ja tämä luonnollisesti pienensi henkilöstömenoja. Tämä osaltaan on taas johtanut työmarkkinatukimenojen 1,1 milj. euron lisääntymiseen vuoteen 2013 verrattuna. Lahden kaupungin toimintamenot alenivat 5,2 milj. euroa (0,8 %) verrattuna vuoteen 2013. Rakenteelliset uudistukset ovat vielä pääosin toteuttamatta. Lahden kaupunki – Arviointikertomus 2014 27 4 strategian toteutumisen arviointi 4 strategian toteutumisen arviointi 4.4.4 Lahti houkuttelee erityisesti työikäistä väestöä ja lapsiperheitä Jäljempänä olevassa taulukossa on selvitys työikäisten muutoista (nettona) vuodesta 2001 alkaen. Tilastokeskuksen tiedot saadaan lähes vuoden viiveellä, minkä vuoksi uusimmat tiedot ovat vuodelta 2013. Lukujen vertailukelpoisuuden parantamiseksi muutosprosentti on laskettu kunkin kaupungin asukasmäärästä. Strategiassa tavoitteena työikäisten osalta on vuosittain 0,3%:n nettomuutos/vuosi vuoteen 2016 mennessä. Lahdessa työikäisten nettomuuttotappio on vuosina 2001–2008 on ollut 0,3% koko tarkastelujaksolla. Vuosien 2009–2013 aikana muutokset suurimmissa kaupungeissa ovat olleet varsin vähäisiä. Hieman Lahtea paremmin ovat menestyneet vain pääkaupunkiseudun kaupungit sekä Oulu, Tampere ja Pori. Lahden työttömyysaste on korkeimpia suurimmissa kaupungeissa, mikä osaltaan voi vaikuttaa työikäisten muuttohaluihin. Helsinki-Lahti moottoritien valmistuminen vuonna 1999 ja oikoradan valmistuminen vuonna 2006 olivat merkittäviä yksittäisiä hankkeita, jotka ovat lisänneet Lahden vetovoimaisuutta. Tällaisia uusia suuria hankkeita ei ole vireillä, mikä myös voi vaikeuttaa työikäisten muuttoon liittyvien strategisten tavoitteiden saavuttamista jatkossa. Lapsiperheiden muuttoa on arvioitu jäljempänä olevassa taulukossa lasten (0–19 v.) muuttotietojen perusteella 12 suurimmassa kaupungissa vuosilta 2001–2013. Lukujen vertailukelpoisuuden parantamiseksi muutosprosentti on laskettu kunkin kaupungin asukasmäärästä. Tilastokeskuksen tiedot saadaan lähes vuoden viiveellä, minkä vuoksi uusimmat tiedot ovat vuodelta 2013. Lapsiperheiden nettomuuton osalta muutokset 2000-luvulla ovat varsin pieniä kaikkien suurimpien kaupunkien osalta. Suurimpien kaupunkien osalta Joensuulla, Kouvolalla, Lahdella ja Porilla nettomuutto on ollut tappiollista vuosina 2009–2013. Työikäisten (20–64 -vuotiaat) nettomuutto 2001–2008 Työikäisen väestön houkuttelussa kehitys ei ole ollut strategiassa toivotun mukaista. Lasten (0–19v.) muuttotietojen perusteella Lahti ei ole erityisemmin houkutellut lapsiperheitä. Nettomuutto (0–19 -vuotiaat) 2009–2013 Henkilöt muutos % Henkilöt muutos % Espoo 4 900 2,0 885 0,4 Helsinki -3 749 -0,7 8 022 Joensuu -2 061 -2,8 Jyväskylä 1 286 Kouvola Kuopio 2009–2013 Henkilöt muutos % Henkilöt muutos % Espoo 2 203 0,9 1 699 0,7 1,4 Helsinki -1 638 -0,3 2 577 0,4 -1 185 -1,6 Joensuu -897 -1,2 -341 -0,5 1,0 -1 210 -0,9 Jyväskylä 259 0,2 109 0,1 -2 013 -2,3 -593 -0,7 Kouvola -1 231 -1,4 -863 -1,0 -1 683 -1,8 -5 0,0 Kuopio -1 105 -1,2 -26 0,0 Lahti -326 -0,3 -19 0,0 Lahti -423 -0,4 -60 -0,1 Oulu -358 -0,3 437 0,3 Oulu 1 110 0,8 774 0,4 Pori -488 -0,6 57 0,1 Pori -671 -0,8 -306 -0,4 Tampere 2 597 1,2 616 0,3 Tampere -603 -0,3 331 0,2 Turku -3 472 -2,0 -705 -0,4 Turku -1 340 -0,8 -40 0,0 Vantaa 2 370 1,2 360 0,2 Vantaa 722 0,4 584 0,3 28 Lahden kaupunki – Arviointikertomus 2014 2001–2008 Lahden kaupunki – Arviointikertomus 2014 29 5 Tavoitteiden toteutumisen ja toiminnan arviointi 5 Tavoitteiden toteutumisen ja toiminnan arviointi 5.1 Konsernihallinto 5. Tavoitteiden toteutumisen ja toiminnan arviointi Kyllä Ei Ei voi arvioida KONSERNIHALLINTO Konsernihallinto - Uusiutuvan energian käyttö kaupunkikonsernissa x - Energiankulutuksen vähentäminen kaupunkikonsernin kiinteistöissä x - Investointien tulorahoitus vähintään 38 % x - Hankintaohjelman kehittämistoimenpiteet x Tarkastustoimi - Havainnot johtavat toimintojen kehittämiseen x Konsernipalvelut - SAP HR -henkilöstöhallinnon toiminnanohjausjärjestelmä otettu käyttöön x - Sähköinen arkistointi otettu käyttöön x Elinkeinoelämä ja kehittämishankkeet Elinkeinotoimi - Uusia yrityksiä 400 kpl/v. 2014 x - Osaamisintensiivisiä/kasvuyrityksiä 50 kpl ja niihin työpaikkoja 150 kpl x - Työpaikkojen määrän nettokasvua 1000 työpaikka x - LADECin kautta syntyneitä yritysprojekteja 70 kpl/mukana 100 yritystä x - Maakunnan tunnettavuuden ja vetovoiman kasvu mielikuvatutkimuksessa x - Tapahtumien vaikuttavuus x - Tapahtumien määrä x - Majoitusvolyymin ja -tulon kasvu x - Asukasmäärän kasvu Lahdessa + 1000 asukasta x Lahden Yliopistokeskus - Tavoiteohjelman toteutus edennyt kaikilla osa-alueilla x - Tutkimusohjelmien sisältömäärittelyt ja yhteiset hankkeet x - Opetustarjonta x - Yliopistokeskuksen kansainvälisyyden vahvistaminen x - Korkeakoulujen yhteiskirjaston asiakaskäynnit: 290 000 x - Korkeakoulujen yhteiskirjaston lisenssoitujen sähköisten aineistojen käyttö: 1 750 000 x - IL-opintojen suoritus opintopisteinä 1 000 x Tukityöllistäminen - Suoraan tai Lahti-lisällä työllistettyjen henkilöiden määrä x - Kuntouttavan työtoiminnan määrä x - Työkykyselvitys x - Työllisyystoimen vaikuttavuusseurannan uudistaminen x Yhteenveto tavoitteiden toteutumisesta 1 30 Lahden kaupunki – Arviointikertomus 2014 Lahden kaupunki – Arviointikertomus 2014 31 5 Tavoitteiden toteutumisen ja toiminnan arviointi 5 Tavoitteiden toteutumisen ja toiminnan arviointi Valtuusto on määritellyt konsernihallinnolle 27 sitovaa toiminnallista tavoitetta, joista: 15 toteutunut 10 ei toteutunut Kahden tavoitteen osalta toteutumista ei voida arvioida, koska asiasta on annettu puutteellinen selvitys tai tietoja ei vielä saatavissa. Jäljempänä on näistä erillinen selvitys. Viiden Lahden yliopistokeskusta koskevan tavoitteen osalta toimintakertomuksessa esitetyt tiedot ovat puutteellisia. Niiden perusteella ei voida arvioida tavoitteiden toteutumista. Tarkastustoimisto on hankkinut niiden osalta lisäselvityksiä arviointia varten. 1. Konsernihallinto: Uusiutuvilla energialähteillä tuotetun lämmitysenergian osuus kaupungin ja sen tytäryhtiöiden lämpöenergian kulutuksesta on 40 % 2014 loppuun mennessä. • Toimintakertomuksen mukaan asia selviää vasta keväällä 2015. Vastaava tavoite on ollut edellisinäkin vuosina eikä asiaa ole koskaan voitu arvioida toimintakertomuksessa ja arviointikertomuksessa. Tavoite: ”Opetustarjonnan profilointi ja koordinointi siten, että opetushautomon (problem based learning ja työelämälähtöisyys yhdistyvät) konseptointi edennyt, 2–3 uutta yliopistojen yhteistä koulutustuotetta / osaamiskokonaisuutta suunniteltu ja pilotit aloitettu sekä Kansalaistiede-toiminta-konseptin pilotit käynnistetty”. • Toimintakertomuksen mukaan ASKE eli asuinympäristöjen kehittämisen asiantuntijakoulutusta käynnistetään vuonna 2015. • Lisäselvitys: Opetushautomon konseptointi edennyt suunnitellusti. Yliopistojen yhteisiä koulutustuotteita/osaamiskokonaisuuksia on suunniteltu ja pilotoitu, josta ASKE esimerkkinä vuonna 2015 käynnistyvänä koulutuksena. Myös Kansalaistiede toiminta konseptin pilotit käynnistetty suunnitellusti. • Tavoite toteutunut. 2. Elinkeinotoiminta: Maakunnan välitön matkailutulo 360 milj. euroa. • Toimintakertomuksen mukaan toistuvan kertaluonteiseen tapahtumaan osallistuva jättää matkailutuloa keskimäärin 174 €/hlö, toistuviin kansallisiin tapahtumiin osallistuva 188 €/hlö ja toistuviin paikallisiin tapahtumiin 107 €/hlö. Kokonaisvaikuttavuus tutkittujen tapahtumien osalta vaihteli 100 000 € – 1 milj. € välillä. Tutkimuksissa saatiin konkreettinen osoitus tapahtumien merkittävästä taloudellisesta vaikuttavuudesta. • Toimintakertomuksen tiedoista ei selviä, oliko välitön matkailutulo 360 milj. euroa vai ei. Tavoite: ”Yliopistokampuksen kansainvälisyyden vahvistaminen MURE -maisteriohjelman 3. sisäänotolla, UrbanEnviro -hankkeen tulosten juurruttamisella sekä vakiintuneella opetusyhteistyöllä yhdysvaltalaisten, kiinalaisten ja venäläisten kumppanien kanssa 3–4 kansainvälistä konferenssia/seminaaria.” • Toimintakertomuksen mukaan HY:n kansainvälistä MURE-maisterikoulutusta jatketaan vuonna 2015. • Lisäselvitys: MURE -koulutuksen aikana juurrutettu UrbanEnviro -hankkeen tuloksia, kansainväliset seminaarit/konferenssit toteutuneet suunnitellusti. • Tavoite toteutunut. 3 tavoitetta: ”Korkeakoulujen yhteiskirjaston asiakaskäynnit 290 000 ja lisensoitujen sähköisten aineistojen käyttö 1 750 000. IL-opintojen suoritus opintopisteinä 1 000”. • Toimintakertomuksen mukaan korkeakoulujen yhteiskirjasto on toiminut hyvin. • Lisäselvitys: Asiakaskäynnit 375 000, lisensoitujen sähköisten aineistojen käyttö 1 850 000 sekä IL-opintojen suoritus opintopisteinä 951. • Kaksi tavoitetta on toteutunut ja yksi jäänyt toteutumatta. 32 Lahden kaupunki – Arviointikertomus 2014 Konsernihallinto Tavoite Konsernipalveluiden selvitys Tarkastuslautakunnan arvio Lahden kaupungin hankintaohjelman kehittämistoimenpiteiden toteuttamisaste / 100% Hankintapalvelut on tarjonnut opastusta ja koulutusta hankintaohjelman teemoihin liittyen ja järjestetty koulutusta PM hankintajärjestelmän käyttöön. Lisäksi Hankintapalvelut on osallistunut LADECin vetämään EKM -hankkeeseen. Markkinavuoropuheluja ja yritysvaikutusarviointeja on suoritettu. Ympäristönäkökulmat on huomioitu kilpailutuksissa ja sosiaaliset näkökulmat osassa kilpailutuksissa. Valtuusto on hyväksynyt vuoden 2014 talousarvion ja siihen liittyvät tavoitteet 25.11.2013. Kaupunginhallitus on hyväksynyt hankintaohjelman 7.1.2014. Tavoitteesta päättäessään valtuustolla ei ole voinut olla tietoa hankintaohjelman kehittämistoimenpiteistä. Kaupunkitasoisesti tavoitetasoa ei ole vielä saavutettu. Hankintaohjelmassa on kehittämisohjelma, jolla tarkoitettaneen samaa kuin tavoitteen kehittämistoimenpiteillä. Kehittämisohjelmassa on kolme kohtaa, joista kaksi jakaantuu edelleen useampaan alakohtaan: Konsernihallinnon tavoitteet ovat riittävän vaativia. Osa tavoitteista on sellaisia, joiden toteutumiseen konsernihallinto ei voi omilla toimenpiteillä vaikuttaa. Poikkeuksellisen suureen osaan konsernipalvelun tavoitteista on annettu puutteellinen selvitys niiden toteutumisesta tai arviointiin tarvittavia tietoja ei vielä ole saatavissa. Kaupungin tuki Lahden yliopistokeskuk selle vuonna 2014 oli 2.2 milj. euroa. Viit taavatko toimintakertomuksen puutteel liset tiedot siihen, ettei konsernijohdolla ole riittävää tietoa yliopistokeskuksen toiminnasta? Suositus Selvitetään, mitä vastinetta Lahden kau punki on saanut taloudellisista panostuk sistaan Lahden yliopistokeskukselle. 1. Hankintojen strateginen organisointi – linjataan ostopalvelut vuoteen 2020 asti – organisoidaan hankintatoimi – nimetään ja resursoidaan hankintaohjelman tukipalvelut – otetaan käyttöön sähköinen hankintajärjestelmä – organisoidaan hankintaohjelman seuranta 2. Markkinavuoropuhelu ja innovaatiomyönteiset hankinnat – otetaan käyttöön hankintaportaali – hyödynnetään hankintamarkkinoita systemaattisesti hankintojen valmistelussa – otetaan käyttöön yritysvaikutusarvioinnin työkalu – luodaan toimintamalli uusien edelläkävijäalueiden käynnistymiseen ja innovaatiomyönteisten hankintojen toteuttamiseen – hyödynnetään innovaatiokilpailuja – innovaatiokilpailu sosiaalisen haasteen ratkaisemiseksi Toimintakertomuksessa on annettu vastaus vain osaan hankintaohjelmassa oleviin kehittämistoimenpiteisiin. 3. Ympäristömyönteisten hankintojen edistäminen Konsernipalveluiden vastauksessa on viitattu PM -hankintajärjestelmästä annettuun koulutukseen. Lahden kaupungissa on vuodesta 2006 alkaen ollut käytössä hankintojen hallintajärjestelmä (Purchase Management eli PM -järjestelmä). Järjestelmään kuuluvat kaikki hankintojen hallintaprosessissa tarvittavat toiminnot. Kaupungin johtoryhmä on 18.10.2010 asettanut minimitavoitteeksi, että ainakin kaikkien kilpailutettujen tuotteiden hankinnat tulee tehdä PM -järjestelmän kautta 1.12.2010 alkaen. Hankintoja tehtiin vuonna 2014 PM -järjestelmässä 2,3 milj. euron arvosta (nousua edelliseen vuoteen 0,6 milj. euroa eli 35%). Suuresta prosentuaalisesta noususta huolimatta kaupungin 25,2 milj. euron tavarahankinnoista PM -järjestelmän kautta tehtiin vain 9,1%. Vuonna 2014 PM -järjestelmän ylläpitokulut olivat 0,1 milj. euroa eli yksistään ne nostivat järjestelmän kautta tehtyjä hankintakuluja yli 4%. Konsernipalveluiden vastauksessa on viitattu myös EKM -hankkeeseen (Lahden edelläkävijämarkkina -hanke), jonka toteuttajina olivat Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy ja Lahden kaupungin hankintapalvelut. Hankkeen toteutusaika oli 11.11.2013–31.3.2015 ja kokonaiskustannukset 229 115 euroa, josta Lahden kaupungin osuus 50 000 euroa. Hankkeelle on saatu EU-rahaa EAKR:n kautta. Projektin tavoitteena oli kehittää ja testata Lahden kaupunki – Arviointikertomus 2014 33 5 Tavoitteiden toteutumisen ja toiminnan arviointi 5 Tavoitteiden toteutumisen ja toiminnan arviointi Konsernihallinto toimiva malli ja käytännön työkalut julkisten hankintojen ja investointien hyödyntämiselle innovaatioiden käyttöönotossa ja sitä kautta yritysten kasvun tukemisessa. Malli palvelee samalla kuntien tuottavuus- ja työllisyystavoitteiden toteuttamista hankintakäytäntöjen kehittämisen kautta. Lahden kaupunki sai 1.4.2014 kunniamaininnan Motiva Oy:n järjestämässä Kestävä julkinen hankkija kilpailussa. Perustelujen mukaan Lahden kaupungin hankintaohjelma edistää esimerkillisellä tavalla kestävän kehityksen ja energiansäästötavoitteiden toteutumista. 34 Lahden kaupungille on hyväksytty kokonaisvaltainen hankintaohjelma. Ympäristönäkökulmat ovat mukana lähes kaikissa kaupungin kilpailutuksissa. Toimintakertomuksessa on annettu selvitys vain osaan hankintaohjelman kehittämistoimenpiteistä. PM -hankintajärjestelmä on ollut käytössä vuodesta 2006 alkaen ja sen käyttö on kaupungin hankintoihin suhteutettuna edelleen vähäistä. Järjestelmän ylläpitokulut ovat suuret verrattuna sen kautta tehtyjen hankintojen kokonaismäärään. Lahden kaupunki – Arviointikertomus 2014 Tavoite Konsernipalveluiden selvitys Tarkastuslautakunnan arvio SAP HR -järjestelmä on otettu käyttöön koko kaupungissa / 100% SAP HR -projektin aikataulu on siirtynyt palvelusuhteen aloitukseen ja muuttamiseen liittyvän toimintatapasuunnittelun vuoksi, jonka tavoitteena on luoda koko kaupunkitasolla riittävän sähköinen, oikeellista tietoa tuottava, yhdenmukainen, esimiestyötä tukeva ja kustannussäästöihin ohjaava prosessi, jossa sijaistukset toimivat ja jossa toimivat henkilöt ovat osaavia. Uusi projektiaikataulu asetetaan 18.2.2015. Vaikuttaa erikoiselta, että aikataulua on siirretty toimintatapasuunnittelun vuoksi. Nämä asiat pitäisi olla selvillä viimeistään siinä vaiheessa, kun tehdään päätös uuden järjestelmän hankinnasta. Kaupungin tämän hetkinen HR -järjestelmä on vajaalla käytöllä ja jälkikäteen arvioituna sen hankinta ei ole ollut toiminnallisessa mielessä perusteltua. HR (Human Resources) on henkilöstöresurssien hallintaohjelma, jonka ylläpidosta vastaa henkilöstöpalvelut -yksikkö. Kaupungilla järjestelmä on ollut käytössä lähes kymmenen vuotta. Järjestelmä on ollut erittäin vajaalla käytöllä ja sitä on käytetty lähinnä kehityskeskustelujen ja sivutoimien tallennuspaikkana. Tarkastustoimiston keväällä 2010 tekemän selvityksen perusteella HR:ssä oli 13 henkilön tiedot sivutoimista. Vuoden 2009 Lahden kaupungissa on otettu käyttöön ESS -järjestelmä (Employee Self Service), mikä on palkkajärjestelmään integroitu henkilöstön käytössä oleva sähköinen asiointikanava. Sen ylläpidosta vastaa Calpro Oy (aiemmin Talouspalvelut - taseyksikkö). ESS:ssä käsitellään mm. vuosilomat ja muut poissaolot. Osa kaupungin yksiköistä on käsitellyt myös sivutoimia koskevat asiat ESS:ssä. Ainakin osittain HR- ja ESS -järjestelmät ovat päällekkäisiä. HR- ja ESS -järjestelmien yhdistäminen on sekä toiminnallisesti että taloudellisesti perusteltua. Toimintatapasuunnittelu on jäänyt liian myöhäiseen ajankohtaan ja riskinä on itse järjestelmän hankintakustannusten nousun lisäksi myös ongelmia järjestelmän käyttöön ottamisessa. Edellinen HR -järjestelmä on vaarallinen esimerkki huonosti suunnitellusta hankinnasta, jonka käyttö on jäänyt hyvin vähäiseksi. Lahden kaupunki – Arviointikertomus 2014 35 5 Tavoitteiden toteutumisen ja toiminnan arviointi 5 Tavoitteiden toteutumisen ja toiminnan arviointi 5.2 Sosiaali- ja terveystoimiala Yhteenveto tavoitteiden toteutumisesta Kyllä Ei 3 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMIALA Palvelurakenneuudistuksen valmistelu ja rakennemuutoksen toteuttaminen x Terveyspalvelut - Klinikkamalli käytössä koko kaupungissa x - Asiakastyytyväisyysmittari x - Läheltäpiti-tilanteita raportoitu enemmän kuin varsinaisia haittatapahtumia x - Lääke- ja potilasturvallisuuskoulutuksen suorittaminen x - Talouden tunnuslukuja käytetään osana kuukausittaista ohjausjärjestelmää x - Kontaktit per lääkäri/hoitaja kasvavat 5–10 % (omat yksiköt) x - Lääkärivastaanotolle ei kiireellisessä hoidossa alle 14 vrk (tavoitetaso 90 %) x Vanhustenpalvelut ja kuntoutus - Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuuden lisääminen x - Laitoshoidon kattavuus alle 3,5 %, palveluasumisen kattavuus lisääntyy x - Asiakasohjauksen keskittäminen x Hyvinvointipalvelut - Käsittely- ja päätösaikojen toteutuminen lakimääräisissä ajoissa x - Lasten aseman huomioiminen, tuen tarpeen lisääminen, tyytyväisyysmittaus x - Lastensuojelun avopalvelujen lisääminen, vammaispalvelujen tuettu asuminen x Päijät-Hämeen perheneuvola - Odottavien äitien ja alle 3 -vuotiaiden lasten pikkulapsitiimityö käyttöön x Erikoissairaanhoito - Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välinen työnjako x Tavoite Toimialan selvitys Tarkastuslautakunnan arvio Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennemuutoksen eteenpäinvieminen maakunta- ja paikallistasolla. Toimenpidesuunnitelma etenemisestä tehty vuoden 2014 aikana. Toimiala on ollut toteuttamassa maakunnallista sote selvitystä. Toimintasuunnitelmat on tehty valittujen kärkihankkeiden osalta. Toimialalla on toteutettu merkittäviä palvelurakenneuudistuksia vuonna 2014 osana Sote 2015 toimenpidesuunnitelman täytäntöönpanoa. Toimiala on toteuttanut suunnitelmien mukaisesti keskeiset uudistukset, joista merkittävimmät ovat olleet terveyspalvelujen klinikkamallin käyttöönotto sekä vanhustenpalvelujen palvelurakenteen muutos. Valtakunnallisen sote-uudistuksen tavoitteena on turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa. Uudessa mallissa on erotettu palvelujen järjestäminen ja niiden tuottaminen toisistaan. Alun perin järjestämislakiesityksessä Suomi oli jaettu viiteen suuralueeseen, jotka olisivat palvelujen järjestäjinä. Kuntayhtymät toimisivat palvelujen tuottajina. Lahti olisi suuraluejaossa kuulunut eteläiseen HUS -alueeseen. Eduskunnan valiokuntakäsittelyssä helmikuussa 2015 malli muuttui siten, että viiden suuralueen sijasta 19 kuntayhtymää sekä järjestäisivät, että tuottaisivat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. PäijätHämeessä kuntayhtymän toimialue vastaisi nykyistä PHsotey -aluetta. Lakiesityksessä nähtiin kuitenkin vielä siinä määrin kuntien itsehallintoa kaventavia perustuslaillisia ongelmia, että päätöksenteko siirtyi vaalien yli uudelle eduskunnalle. Sote -uudistus tulee olemaan suurimpia muutoksia aikoihin kuntien itsehallinnon näkökulmasta. Riippumatta hallintouudistuksen lopputuloksesta, ovat Lahden sosiaali- ja terveystoimen suorittamat palvelurakennemuutokset olleet tärkeitä ja välttämättömiä paikallisen palvelutuotannon tehostamistoimia. Kaupunginvaltuusto on asettanut sosiaali- ja terveystoimialalle 16 sitovaa toiminnallista tavoitetta, joista 12 toteutunut 4 ei toteutunut Toimialan tavoitteet ovat keskeisiä ja vaikuttavuutta kuvaavia. Tavoitteiden toteutumisesta annetut selvitykset ovat pääosin selkeitä ja ymmärrettäviä. 36 Lahden kaupunki – Arviointikertomus 2014 Lahden kaupunki – Arviointikertomus 2014 37 5 Tavoitteiden toteutumisen ja toiminnan arviointi 5 Tavoitteiden toteutumisen ja toiminnan arviointi Terveyspalvelut Tavoite Toimialan selvitys Tarkastuslautakunnan arvio Klinikkamalli on täysipainoisesti käytössä vuonna 2014. Klinikkamalli otettiin käyttöön. Kehittämistä jatketaan vielä vuoden 2015 aikana. Klinikkamallin hyötyjä ei vielä vuonna 2014 saatu esiin. Vuonna 2015 on syytä odottaa toiminnan tehostuvan. Avohoidossa siirryttiin vuoden 2014 alusta koko kaupungin osalta lähiklinikkamalliin. Avoterveyden- ja sairaanhoidon palveluja järjestetään pääterveysasemalla (Paavola), lähiklinikoilla (Itäinen, Eteläinen ja Keskustan lähiklinikka) ja erikoislääkäripoliklinikalla. Puhelinneuvonta ja ajanvaraus on yhden palvelunumeron periaatteen mukaisesti keskitetty terveysneuvoon. Terveyskioski toimii matalan kynnyksen palvelupisteenä kauppakeskus Triossa. Keskustan ja Eteläisen lähiklinikan palvelut hankitaan ulkoiselta palveluntuottajalta. Yhteispäivystys jatkuu edelleen Akuutti 24:ssä. Pääterveysaseman asiakkaiksi oli helmikuussa 2015 listattuna 9 659 paljon palveluja tarvitsevaa kaupunkilaista. Keskustan alueen asukkaita on tässä joukossa eniten (n. 5 200). Paljon palveluja tarvitsevaa vanhusväestöä asuu eniten keskusta-alueella. Vuo- den 2014 alusta lukien terveydenhuoltolaki on antanut asukkaille mahdollisuuden valita terveysaseman, jonka palveluja haluaa käyttää. Lähiklinikkaa vaihtoi vuoden 2014 aikana yhteensä 3 026 lahtelaista. Eniten siirtymää oli Itäiseltä lähiklinikalta Keskustan lähiklinikalle (2 278 henkeä). Tähän oli syynä lähinnä se, että uudessa aluejaossa osalle itäisen alueen asukkaista oli helpommat kulkuyhteyden keskustaan. Avohoito jatkaa klinikkamallin kehittämistä erityisesti työparimalli -toiminnan osalta. Myös asiakkaita on tarkoitus ottaa mukaan mallin kehittämiseen. Terveysneuvon toiminnan arviointi on myös keskeinen kehittämiskohde. Pääterveysaseman asiakkaille on oma numero terveysneuvoon, mikä on koettu hyväksi. Klinikan vaihtamista seurataan myös aktiivisesti, joskin suurimmat vaihdokset lienee jo tehty. Tavoite Toimialan selvitys Tarkastuslautakunnan arvio Asiakastyytyväisyyttä ja laatua parannetaan. Tavoitteena on, että 75 % asiakkaista on tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä. Yli 75 % asiakkaista oli tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä, pois lukien pääterveysasema. Painonappikysely on vain suuntaa-antava. Pääterveysasemalla tyytyväisyys on niukkojen lääkäriresurssien vuoksi ollut selvästi vähäisempää. Tavoite Toimialan selvitys Tarkastuslautakunnan arvio Kontaktit per lääkäri/ hoitaja lisääntyvät kaupungin hoitamissa yksiköissä 5–10 % edellisvuoteen verrattuna. Lääkärivastaanottojen kiireetön hoito toteutuu 90 %:sti alle 14 vuorokaudessa. Kontaktien lisääntyminen tavoitteen mukaisesti ei ole toteutunut. Keskimääräinen odotusaika lääkärin vastaanotolle kiireettömässä hoidossa vaihteli 10,3 ja 31,9 vuorokauden välillä. Lääkäri- ja hoitajakäynnit vähentyivät. Kontaktien kokonaismäärä kasvoi puhelinkonsultaation lisääntymisen myötä. Tavoite jäi saavuttamatta, kun lääkärin vastaanotolle pääsi kiireettömässä hoidossa keskimäärin 18 vuorokaudessa. Syynä oli lääkärivajaus. Keskimääräinen odotusaika hoidon tarpeen arviosta lääkärille pääsyyn oli loppuvuonna 2014 Itäisellä lähiklinikalla n. 28 päivää. Keskustan ja Eteläisen lähiklinikan sekä pääterveysaseman asiakkaat pääsivät lääkäriin keskimäärin 17–19 päivän odotusajalla. Itäinen lähiklinikka on kaupungin omassa hoidossa. Ulkoinen palveluntuottaja Mediverkko Oy purki jonoja loppuvuodesta hoitamillaan alueilla lisäämällä lääkäri- ym. henkilöstöä yli sovitun määrän. Ulkoistetuilla klinikoilla on tiukemmat määräajat hoitoon pääsyssä kaupungin omaan toimintaan nähden. Ostopalvelusopimuksissa on lääkäriin pääsyssä 14 vuorokauden saatavuusraja. Sopimusehtojen noudattamiseen sisältyvät sanktiot otettiin käyttöön vuoden 2015 alusta, kun pääterveysaseman asiakaskunta oli listattu täyteen. Seuraava kaavio osoittaa, että jonoja saatiin purettua pääterveysasemalla ja Keskustan lähiklinikalla, jossa jono on kylläkin kuluvana vuonna lähtenyt taas kasvamaan. Jono lääkärin vastaanotolle 1000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 KLK: keskustan lähiklinikka ELK: eteläinen lähiklinikka ILK: itäinen lähiklinikka Lokakuu Marraskuu Joulukuu Tammikuu Helmikuu Maaliskuu PTA: pääterveysasema Asiakastyytyväisyyttä on mitattu toimipisteiden ”happy or not” -painonappikyselyllä. Palautetta annettiin vuonna 2014 yli 46 000 kertaa. Kaikkein tyytyväisimpiä (93–97 %) oltiin röntgenin, terveyskioskin ja suun terveydenhuollon palveluihin. Lähiklinikoilla tyytyväisyys oli 86–88 %:n luokkaa, mutta pääterveysaseman asiakkaista tyytyväisiä saatuun palveluun oli vain 75,7 %. 38 Lahden kaupunki – Arviointikertomus 2014 Lahden kaupunki – Arviointikertomus 2014 39 5 Tavoitteiden toteutumisen ja toiminnan arviointi Hoitojonoa syntyi vuonna 2014, kun kaupunki ei juurikaan käyttänyt ostopalvelulääkäreitä omassa tuotannossaan, vaikka omasta työvoimasta oli vajetta. Vuonna 2013 eläkkeelle lähteneiden lääkärien virkoja ei saatu täytettyä, koska hakijoita ei ollut. Nyt terveyspalveluihin on rekrytoitu viisi uutta lääkäriä ja 5 Tavoitteiden toteutumisen ja toiminnan arviointi myös sijaisia on saatu paremmin. Avohoidon perusongelmana on, että Lahden perusterveydenhuollossa on vain 0,82 lääkäriä/1000 asukasta. Tällä lääkärimäärällä Lahti sijoittuu mm. oheisessa vertailussa heikoimmin resursoitujen kaupunkien joukkoon (vertailu vuodelta 2013). Vertailukelpoiseen väestöön Vaje Osto Omat Suunniteltu perusterveydenhuollon avohoidon lääkäriresurssi 2013, lääkäriä 1000 julkista palveluntuottajaa käyttävää asukasta kohden 1,40 1,20 1,59 0,39 1,41 1,41 1,38 0,13 0,14 0,12 0,03 0,05 1,29 0,06 0,12 1,20 kontaktit / lääkäri 17,3 / pv 15,7 / pv kontaktit / hoitaja 17,8 / pv 15,1 / pv käynnit / lääkäri 10,1 / pv 10,2 / pv käynnit / hoitaja 10,3 / pv 9,4 / pv käynnit yhteensä / lääkärit 86 818 kpl 96 499 kpl käynnit yhteensä / hoitajat 104 278 kpl 106 887 kpl 1,09 1,09 0,07 0,13 1,07 1,00 0,19 0,07 0,80 1,28 1,23 1,16 0,99 0,09 0,28 0,12 0,07 0,85 0,16 0,85 0,07 0,82 0,40 1,02 1,05 0,95 0,85 0,90 0,80 0,78 0,70 0,69 0,55 0,20 0,42 Paljon palvelua tarvitsevien lahtelaisten listaaminen pääterveysaseman asiakkaiksi on hyvä uudistus, kunhan huolehditaan riittävistä resursseista. Kaupunkilaiset ovat alueelliseesti eriarvoisessa asemassa. Ulkoistetut lähiklinikat on sopimuksin velvoitettu lyhyempiin odotusaikoihin kuin kaupungin omassa hoidossa oleva itäinen lähiklinikka. Hoitotakuun mukainen kolmen kuukauden odotusaika on liian pitkä kiireettömässäkin hoidossa ja lisää erikoissairaanhoidon käyttöä. ht i Suositus Kaupungin omana toimintana olevalle itäiselle lähiklinikalle asetetaan samat odotusaikavaatimukset kuin ulkoistetuilla klinikoilla. La ka Ko t re Ta mp e Po ri ko la Ko k Ka inu u e Ek so t sk ylä i Jy vä ink He ls io Ku op ku Tu r ja Lo h Ou lu Sa lo a ta Va n nie mi 0,00 Ro va 0,23 1,15 0,40 Klinikkamalli ei vielä vuonna 2014 toiminut suunnitellusti eikä tuonut parannusta lääkärin vastaanotolle pääsyyn. 0,96 0,02 1,23 1,04 1,19 0,09 0,30 Va as a v. 2013 1,28 0,23 1,00 0,60 v. 2014 Lääkärikäyntien yhteismäärä väheni, koska ostopalvelulääkäreitä ei käytetty. Hoitajakäyntien määrä väheni puhelintyön lisääntymisen vuoksi. Kokonaiskontaktien määrä kuitenkin kasvoi niin lääkäreillä kuin hoitajilla. Pääterveysaseman vastaanottoajat ovat selvästi pidentyneet ja klinikoilla vähän lyhentyneet. 1,80 1,60 Suoritemäärät kehittyivät seuraavasti: 40 Lahden kaupunki – Arviointikertomus 2014 Lahden kaupunki – Arviointikertomus 2014 41 5 Tavoitteiden toteutumisen ja toiminnan arviointi 5 Tavoitteiden toteutumisen ja toiminnan arviointi Vanhustenpalvelut ja kuntoutus Hyvinvointipalvelut Tavoite Toimialan selvitys Tarkastuslautakunnan arvio Tavoite Toimialan selvitys Tarkastuslautakunnan arvio Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus kasvaa. Laitoshoidon kattavuus ao. ikäluokassa laskee alle 3,5 %:n ja palveluasumisen kattavuus nousee. Käynnistetään ikäihmisten neuvonta ja palveluohjaus ja laaditaan suunnitelma asiakasohjauksen toiminnasta. 75 vuotta täyttäneitä asui vuoden 2014 lopussa kotona 91,3 % (90,5 %), laitoshoidossa oli enää 2 % (4,7 %) ja palveluasumisen kattavuus oli noussut 6,6 %:in (4,4 %). Keskitetty asiakasohjausyksikkö Siiri aloitti toimintansa huhtikuun alusta 2014. Asiakasohjausta järjestetään kumppanuusperiaatteella PalveluSantran kanssa. Kehityssuunta on oikea. Toimiala on onnistunut hyvin palvelurakennemuutoksen toteuttamisessa. On kuitenkin tärkeä huolehtia siitä, että vanhuksille turvattaan riittävät hoitopalvelut myös palveluasumisympäristössä. Vanhusten palveluohjauksen keskittäminen yhteen pisteeseen on hyvä uudistus. Yhteistyö alueen yrittäjien kanssa toimii hyvin. Toimeentulotuen, lastensuojelun ja vammaispalvelujen käsittely- ja päätösajat toteutuvat sosiaalitakuun määräajassa. Sosiaalitakuu on toteutunut ensimmäisellä vuosipuoliskolla 80 %:sti ja toisella vuosipuoliskolla yli 99 %:sti. Vammaispalveluissa ja lastensuojelussa lakien vaatimat määräajat saavutettiin. Toimeentulotukitalouksien määrän kasvu ja nuorten suuri osuus tuensaajista on huolestuttavaa. Tukikäsittely on tehostunut loppuvuodesta ja lakisääteiseen määräaikaan on päästy toisella vuosipuoliskolla. Sote 2015 -hankkeen tavoitteet on vanhusten palvelujen osalta saavutettu odotettua ripeämmässä tahdissa. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa on enää noin 2 % yli 75 -vuotiaista lahtelaisista, kun lähtötilanne muutama vuosi sitten oli 5 %. Onnelanpolun ja Lehtioja 2:n palvelutalojen valmistuminen vuonna 2014 on mahdollistanut laitoshoidon purkamisen. Säännöllisen kotihoidon piirissä olisi valtakunnallisen tavoitteen mukaan oltava 13–14 % ao. ikäluokasta. Lahdessa kotihoidon piirissä on vain noin 10 %. Valtakunnalliseen tavoitteeseen kuitenkin päästään, kun huomioidaan myös yksityisen kotihoidon osuus. Vanhustenpalvelujen ja kuntoutuksen vastuualueen organisaatiota ja esimiestasoja tiivistettiin vuonna 2014, kun vanhusten avopalvelujen yksikkö lopetettiin. Huhtikuussa 2014 aloitti toimintansa keskitetty asiakasohjausyksikkö Siiri. Toimipiste on vanhusväestön ensisijainen yhteydenottopaikka, jossa palveluntarve selvitetään. Siirin kumppanina toimii yrittäjävetoinen Palvelu-Santra, jonka tavoitteena on tukea ikäihmisten kotona selviytymistä välittämällä tietoa alueen yritysten ja kolmannen sektorin palveluista. Palvelu-Santra on Päijät-Hämeen alueen voimavara ja selittää kaupungin kotihoidon alhaista peittävyysprosenttia. Kotihoidossa on jatkettu uuden teknologian käyttöönottoa. Kokeilussa ovat olleet mm. virtuaaliyhteys, hälyttävä lääkekello ja GPS-turvaranneke. Virtuaalikäynnillä asiakkaaseen ollaan yhteydessä tablettitietokoneen avulla ja esim. lääkkeenotto voidaan valvoa etäyhteydellä. Hälyttävä lääkedosetti ilmoittaa äänimerkillä lääkkeenottoajan ja antaa oikean kerta-annoksen. GPS -turvarannekkeeseen voidaan määritel- 42 lä vanhukselle sallittu liikkuma-alue lähiympäristössä. Kehittämishankkeilla pyritään osaltaan vaikuttamaan siihen, ettei kasvava asiakasmäärä vaatisi samassa suhteessa lisähenkilöstöä. Välittömän asiakastyön osuus kotihoitohenkilöstön työajan käytöstä on tällä hetkellä 56 % ja tavoitteena on 60 %. Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti 18.12.2014 hankkia Launeen alueen kotihoitopalvelut ostopalveluna sopimuskaudelle 11.5.2015–10.5.2017 (+ haluttaessa 2+2 vuoden optiokausille). Markkinat ovat toimivat, kun tarjouksia saatiin kaikkiaan 18 yritykseltä. Valituksi tuli kaksi palveluntuottajaa. Ulkoistetulla alueella on noin 150 kotihoidon asiakasta. Ostopalvelukokeilulla tavoitellaan 5–10 %:n tuottavuuden parantumista. Lahden kaupunki – Arviointikertomus 2014 Palvelurakennemuutoksessa on saavutettu tavoitellut prosenttiluvut. Vanhustenpalvelujen ja kuntoutuksen vastuualueelle voidaan antaa tunnustusta tehtyjen päätösten tehokkaasta toimeenpanosta. Lahden työttömyysprosentti oli vuoden 2014 lopussa 19,3 % ja tämä näkyy suoraan toimeentulotuen tarpeen määrässä. Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa yhteensä 3 350 toimeentulotukea saavaa taloutta. Vuoden 2012 lopussa tukitalouksia oli 3 000. Huolestuttavaa on ennen kaikkea se, että vuonna 2014 asiakaskunnasta oli alle 30 -vuotiaiden osuus 50 %. Toimeentulotukiyksikössä käy päivittäin 200-350 asiakasta. Toimeentulotukilain mukaan tukipäätös tulee tehdä viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä hakemuksen saapumisesta ja kiireellisissä tapauksissa viimeistään seuraavana päivänä. Seitsemän päivän käsittelyaikaa ei saavutettu ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Käsittely ruuhkautui, koska sijaisia ei saatu suunnitelmien mukaan. Tukea myönnetään eniten kesällä, jolloin opiskelijat eivät saa opintoetuuksia. Joulukuussa tukimenoissa on selvä lasku veronpalautuksien vuoksi. Heinäkuusta lähtien lakisääteinen käsittelyaika saavutettiin käytännössä 100 %:sti. Toimeentulotuen käsittelyssä on etuuskäsittelijöillä suoritevaatimuksena vähintään kuuden tukihakemuksen käsittely päivässä. Suoritemäärää seurataan kuukausitasolla. Suoritevaatimus asetettiin 1.4.2014, kun aikuissosiaalityön yksikön toimintamallia uudistettiin. Aikaisemmin vaatimus oli keskimäärin 4,5 päätöstä päivässä. Perustoimeentulotukikäsittely siirtyy Kela:n hoidettavaksi vuoden 2017 alusta lukien. Tukiasiakkaiden sosiaalityön hoitaminen jää kuitenkin edelleen kuntien vastuulle. Tukikäsittelyn ja sosiaalityön erottaminen eri toimijoille edellyttää toimivia yhteyksiä ja koordinaatiota. Valmistelu on aloitettava hyvissä ajoin. Tavoite Toimialan selvitys Tarkastuslautakunnan arvio Nuorten ja lapsiperheiden erityistuen tarpeen arviointia tehostetaan ja vastataan tarvittavilla toimenpiteillä, koettua tyytyväisyyttä mitataan. Ehkäisevään toimeentulotukea on myönnetty lapsiperheiden tarpeisiin. Varhaista tukea on ja kohdennettu lapsille, nuorille ja lapsiperheille. Huostaan otettujen lasten määrän kasvu on huolestuttavan suuri siihen nähden, että ehkäisevään tukeen ja varhaiseen puuttumiseen on panostettu. Vanhusväestön yksinäisyyteen ei pystytä juurikaan tuomaan helpotusta yhteis kunnan keinoin. Monet lahtelaiset vanhukset eivät ole lainkaan palvelujen piirissä, jos eivät ole niihin hakeutuneet. Kriteerit palvelujen piiriin pääsemiseksi ovat Lahdessa varsin tiukat. Lahden kaupunki – Arviointikertomus 2014 43 5 Tavoitteiden toteutumisen ja toiminnan arviointi 5 Tavoitteiden toteutumisen ja toiminnan arviointi Erikoissairaanhoito Lastensuojelun tunnusluvut Lahdessa ovat kehittyneet seuraavasti: v. 2014 v. 2013 v. 2012 v. 2011 v. 2010 2 096 2 006 2 205 1 851 1 763 869 921 978 633 Kiireelliset sijoitukset 77 84 88 79 76 Uudet huostaanotot 35 23 20 29 37 Lastensuojeluilmoitukset Valmistuneet lastensuojelutarpeen selvitykset Uusien huostaanottojen määrä kasvoi 52 % edellisvuoteen nähden. Syynä huostaanottoon olivat useimmiten päihdeongelmat tai kyvyttömyys vanhemmuuteen. Noin 70 %:lla vuonna 2014 huostaan otetuista on ollut avohuollon tukitoimenpiteitä ennen huostaanottoa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) pyytää lastensuojelulain perusteella kunnilta ja kuntayhtymiltä kaksi kertaa kalenterivuodessa seurantatiedot määräaikojen noudattamisesta. Tiedot kerättiin ensimmäistä kertaa vuonna 2014. Lahden kaupungin antamien vastausten perusteella määräajat ylittyivät osittain seurantajaksolla 1.4.–30.9.2014. Kolme lastensuojeluilmoitusta käsiteltiin 8-14 arkipäivän kuluessa (lain vaatimus 7 arkipäivän kuluessa) ja yksi lastensuojeluilmoitus käsiteltiin yli 14 arkipäivän kuluessa. Viisi lastensuojelutarpeen selvitystä valmistui lakisääteisen kolmen kuukauden määräajan jälkeen. Valtakunnallisessa selvityksessä on todettu, että lakisääteisin määräaikoihin oli vaikeuksia päästä useissa kunnissa ympäri Suomen. Lahden ylitykset eivät siten ole poikkeuksellisia ja lastensuojelun paikalliset volyymit huomioiden ylitykset ovat varsin vähäisiä. Toki lakisääteisiin määräaikoihin tulisi päästä 100 %:sti. Tarkastuslautakunta pitää huolestuttavana erityisesti sitä että puolet toimeentulotuen saajista on alle 30-vuotiaita. Tukikäsittely on tehostunut loppuvuodesta, tukikäsittelijöiden päivittäistä suoritevaatimusta on lisätty Huostaan otettujen lasten määrä on kasvanut yli 50 % edellisvuoteen nähden. Suositus Tulisi selvittää syyt, miksi huostaanottojen määrä on kääntynyt voimakkaaseen kasvuun varhaisesta puuttumisesta huolimatta. 44 Lahden kaupunki – Arviointikertomus 2014 Tavoite Toimialan selvitys Tarkastuslautakunnan arvio Työjakoa erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä muutetaan vuonna 2013 tehtyjen suunnitelmien mukaan. Tavoitteena on taloudellinen ja asiakkaan saama hyöty. Vuonna 2013 toteutettiin työnjakomuutoksia infektiotaudeissa, ortopediassa kardiologiassa ja lastentaudeissa. Geriatriassa on myös yhteistyötä kehitetty. Kehittämistä haittaa geriatrien vaikea saatavuus Päijät-Hämeessä. Erikoissairaanhoidon menot vähenivät 3 miljoonaa edellisvuoteen nähden. Noin puolet vähennyksestä johtuu lahtelaisten palvelunkäytön suhteellisesta alentumisesta. On tärkeää kehittää uusia toimintamuotoja erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon rajapintaan. Näin voidaan osin ehkäistä erikoissairaanhoidon tarvetta jatkossa. Yhteistyötä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä on kehitetty. Infektiotautien osalta Päijät-Hämeessä toimii alueinfektiolääkäri, joka työskentelee päivän viikossa Lahden kaupunginsairaalassa/Jalkarannan sairaalassa. Tämän toiminnan osalta tuodaan osaamista perusterveydenhuoltoon ja näin ehkäistään infektiotauteja. Toiminnan avulla pystyttiin jo ensimmäisen vuoden aikana vähentämään kustannuksia antibioottien käytön järkiperäistämisellä. Ortopediassa ja lastentaudeissa Lahden kaupungilla on ollut pienimuotoista ostopalvelutoimintaa. Lastenlääkärikonsultaatiot lopetettiin loppukeväästä 2014. Tavoitteet eivät tältä osin toteutuneet ja lähetemäärät keskussairaalaan jopa nousivat. Ortopedi käy terveyskeskuksessa kerran kuussa. Aluekardiologi on aloittanut syyskuussa 2014. Näillä toimenpiteillä erikoissairaanhoitoa on tuotu perusterveydenhoitoon. Osa kaupungin erikoissairaanhoidon kulujen pienenemisestä johtuu PHsotey:n suunnitelmansa mukaan toteuttamista tuottavuus- ja sopeuttamistoimista. Merkittävä säästövaikutus oli koko henkilöstöön kohdistuvilla lomautuksilla vuonna 2014. Koko yhtymän tasolla toimintakulujen kasvu ilman kertaluonteisia eriä jäi 0,5 prosenttiin. Henkilöstömenot alenivat 1,2 prosenttia. Kuntayhtymän talousjohdon antaman selvityksen mukaan Lahden maksurasitusta vähensi myös suhteellisen palvelunkäyttöosuuden aleneminen 0,7 prosenttiyksiköllä, mikä rahassa tarkoittaa noin 1,5 milj. euroa. Erikoissairaanhoidon menojen alenivat edellisvuoteen nähden. Kustannusvähennys johtuu osaltaan myös lahtelaisten palvelunkäytön suhteellisesta vähentymisestä. Lahden kaupunki – Arviointikertomus 2014 45 5 Tavoitteiden toteutumisen ja toiminnan arviointi 5 Tavoitteiden toteutumisen ja toiminnan arviointi 5.3Sivistystoimiala Yhteenveto tavoitteiden toteutumisesta Wellamo-opisto - Opiskelijoiden ikäjakauma, 0-20 v (15 %), 21-60 v (50 %), 61v- (35 %) x - Kurssien täyttöaste x Liikunta ja kulttuuri - Yhtenäisen avustussäännön käyttöönotto, toistuvaisavustusten saajien kuuleminen x Kyllä Ei SIVISTYSTOIMIALA Hallinto- ja tukipalvelut - Avustushakemusten valmistelu itsearviointityökalun avulla x - Lapsiystävällisyyden edistäminen, vähintään 10 tapahtumaa x Kulttuurikeskus - Lapsivaikutusten arviointijärjestelmän kehittäminen ja pilotointi x - Yhtenäinen haku ja kriteeristö kaikille kulttuuri- ja tapahtuma-avustuksille x Varhaiskasvatuspalvelut - Efekti lastenkulttuuriverkosto osaksi valtakunnallista Taikalamppu -verkostoa x - Hyvinvointisuunnitelman toimeenpano varhaiskasvatuksen osalta x - Lahden Lasten Talvikarnevaalit Finland Festivalsin jäseneksi x - Tiedottamista ja nettisivujen käyttöä lisätään x - Ikäihmisten kultuurihankkeiden toteutuminen x - Päivähoitopaikkoja saatavana toivotulta alueelta toivottuna aikana x Liikuntapalvelut Perusopetus - Liikkuvien lahtelaisten lasten ja nuorten määrä seuroissa x - Nivelvaihetyön toteutuminen (esiopetus/perusopetus/2. asteen koulutus) x - Liikuntaseurojen tuen taso x - Jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan jatkokoulutusmahdollisuus x - Salivuorojen taksojen alentaminen, lasten ja nuorten liikuntakustannusten alentaminen x - Jokaisessa koulussa toimii oppilaskunta, alueellista oppilaskuntatoimintaa 5 alueella x - Peruskoulun oppilaat tulevat mielellään kouluun (tavoitetaso 70 %) x - 88 %:lla oppilaista on turvallinen olo koulussa x Nuorisopalvelut - Nuorisopalvelujen osallistuja- ja asiakasmäärä x - Asiakaspalautteen keskiarvo x - Erityistuettujen nuorten määrä ja asiakastyytyväisyys x - Työllisyyspalveluja käyttävät nuoret ja sijoittuminen koulutukseen ja työmarkkinoille x Elinvoima ja osaaminen - Nykyteknologian ja sähköisten palvelujen käytön lisääminen x Lukiokoulutus - Kysely opiskelijoille ja henkilöstölle x - Opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksien lisääminen x - Sähköisen opintotarjonnan lisääminen x Kirjasto- ja tietopalvelut - Asiakaskäyntien määrä, 1 250 000 kpl x - Verkkokäyntien määrä, 850 000 kpl x - Lainausten määrä, 2 280 000 kpl x - Asiakastietokoneiden käyttökerrat, 35 000 kpl x - Sähköisen asioinnin opastusta saaneet, 5 000 kpl x - Lasten kirjojen lainaukset, 600 000 kpl x - Kirjavinkkaus- sekä kirjasto-/mediakasvatuskäynneille osallistuneet, 5 000 kpl x - Lasten kirjallisuus- ja muihin tapahtumiin osallistuneet, 6 500 kpl x - Kirjaston tapahtumien ja osallistujien määrä, 500 / 11 000 kpl x - Yhteisöjen ja muiden toimijoiden kirjastonkäyttökerrat, 500 kpl x 46 Lahden kaupunki – Arviointikertomus 2014 - Käyttäjämäärien lisääntyminen vuoden 2013 tasosta x Kansainväliset urheilutapahtumat - Vähintään kuuden suuremman urheilutapahtuman järjestäminen x Kaupunginmuseo - Lisätään lasten ja nuorten osallistumisaktiviteettia museon palveluihin ja tapahtumiin x Valtuusto on määritellyt sivistystoimialalle 41 sitovaa toiminnallista tavoitetta, joista 29 toteutunut 12 ei toteutunut Perusopetuksessa yhtenä tavoitteena oli, että jokaisessa koulussa toimii oppilaskunta ja alueellista oppilaskuntatoimintaa on viidellä alueella. Toimintakertomuksessa ei ole annettu minkäänlaista tietoa tämän tavoitteen toteutumisesta. Oppilaskuntia koskeva tavoite on pysynyt samana vuodesta 2011 alkaen. Sitä ennenkin kaikissa Lahden peruskoulun 7.–9. luokkien kouluissa oli oppilaskunnat kuten myös useimmissa 1.–6. luokkien kouluissa. Lukuvuodesta 2011–2012 alkaen kaikissa Lahden peruskouluissa on ollut oppilaskunnat. Vuosien 2012 ja 2013 aikana on luotu alueelliset oppilaskunnat. Tavoite oppilaskunnista on näin ollen toteutunut jo ennen vuodelle 2014 asetettua tavoitetta. Tämä huomioiden tarkastuslautakunta toivoo, että jatkossa tavoite asetetaan haastavammaksi ja mittareissa huomioidaan myös toiminnan vaikuttavuus. Kaupungin 21 lapsiystävällisyyteen liitty västä tavoitteesta 20 on sivistystoimialalla. Lapsiystävällisyyteen liittyvissä tavoitteissa on pääsääntöisesti vain kirjattu jo olemas sa olevia lapsiin liittyviä toimintoja, jotka ovat lisäksi pääosin lakisääteisiä. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma vuosille 2013–2016 hyväksyttiin valtuustossa 10.3.2014 eli vuoden 2013 osalta jälki käteen. Valmistelun hitaus tässä asiassa antaa huonon kuvan lapsiystävällisyydestä. Useissa tavoitteet mittarina ovat asiakaskäyntien määrät, mitkä kuvaavat lähinnä kokonaisvolyymia. Näistä tavoitteissa ei ole juurikaan toimintaa ohjaavaa vaikutusta. Tavoitteet on pilkottu liian pieniin osiin. Kirjastolla on 10 tavoitetta, kun sosiaali- ja terveystoimialalla on 16 tavoitetta. Lahden kaupunki – Arviointikertomus 2014 47 5 Tavoitteiden toteutumisen ja toiminnan arviointi 5 Tavoitteiden toteutumisen ja toiminnan arviointi Varhaiskasvatuspalvelut Yhteenveto päivähoito- ja esiopetuspaikkojen saatavuutta ja riittävyyttä koskevasta tavoitteesta: Tavoite Päivähoito- ja esiopetuspaikkoja on saatavana toivottuna aikana ja toivotulta alueelta ja hoitoajat vastaavat vanhempien tarpeita. Toimialan selvitys Päivähoitopaikat on järjestetty niitä tarvitseville lapsiperheille. Ajankohdat ja hoitoajat ovat pääsääntöisesti vastanneet perheiden tarpeita, mutta kaikilta osin ei päivähoitopaikka ole järjestynyt toivotulta alueelta. Tavoite on toteutunut osittain. 2. Valtuusto on 9.6.2014 tehnyt muutoksia vuoden 2014 talousarvioon. Konsernipalvelut on laatinut lautakuntien esityksistä yhteenvedon, mutta päivähoitopaikkojen saatavuutta ja riittävyyttä koskevan tavoitteen poistaminen on jätetty pois valtuustolle tehdystä esityksestä. 3. Valtuusto on 1.9.2014 merkinnyt tiedoksi talouden seurantaraportin 1.1.–30.6.2014. Tässä raportissa on todettu, että valtuusto on 9.6.2014 poistanut päivähoitopaikkojen saatavuutta ja riittävyyttä koskevan tavoitteen. 48 Hoitopaikan järjestäminen kaikille toivottuna aikana ja toivotulta alueella edellyttäisi käytännössä sitä, että kaikki hoitopaikat toimisivat jatkuvasti vajaalla käyttöasteella. Taloudellisessa mielessä tämä on epärealistista. 4. Valtuusto on 15.12.2014 hyväksynyt muutoksia vuoden 2014 talousarvioon. Päätöksen perusteluosassa on varhaiskasvatuspalveluiden osalta seuraava maininta: ”Keväällä suoritetuilla määrärahojen karsinnoilla on vaikutusta myös kaupunginvaltuuston hyväksymiin varhaiskasvatuspalveluiden talousarvion toiminnallisiin tavoitteisiin.” Valtuusto ei ole tässäkään yhteydessä saanut tietoa sivistyslautakunnan 14.5.2014 tekemästä esityksestä päivähoitopaikkojen saatavuutta ja riittävyyttä koskevan tavoitteen poistamisesta. Pöytäkirjan perusteluosan lopussa on todettu seuraavaa: ”Tähän koko kaupungin talousarvion muutosesitykseen on sisällytetty vain ne esitykset, joilla on vaikutusta yksikön sitovaan määrärahaan tai toiminnallisiin tavoitteisiin.” Päivähoitolaissa ja -asetuksessa säädetään subjektiivisesta oikeudesta saada päivähoitopaikka neljän kuukauden sisällä hakemuksen jättämisestä tai kahden viikon sisällä hakemuksen jättämisestä, jos kyseessä on ennakoimaton opiskelun tai työn aloittaminen. Tämän subjektiivisen oikeudenkin toteuttaminen on kunnille haastava tehtävä. Varhaiskasvatuspalveluiden tavoitteen muuttamista koskeva hallinnollinen käsittely on varsin erikoinen, minkä vuoksi sen selostaminen tässä yhteydessä on perusteltua. 1. Sivistyslautakunta on 14.5.2014 muuttanut varhaiskasvatuspalveluiden vuoden 2014 käyttösuunnitelmaa ja poistanut päivähoitopaikkojen saatavuutta ja riittävyyttä koskevan tavoitteen käyttösuunnitelmasta. Sivistyslautakunta on samassa kokouksessa tehnyt kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle esityksen mainitun tavoitteen poistamisesta. Kuntalaisten näkökulmasta erinomainen tavoite, jossa subjektiivista oikeutta laajennetaan. Tarkastuslautakunnan arvio Kaupunginhallitus on 8.12.2014 tehnyt muutoksista vuoden 2014 talousarvioon esityksen valtuustolle ja kaupunginjohtajan esityksenä oli, että valtuusto poistaa päivähoitopaikkojen saatavuutta ja riittävyyttä koskevan tavoitteen. Kaupunginjohtaja on kuitenkin kokouksen aikana muuttanut esitystään ja ilmoittanut poistavansa perusteluosasta kohdan, joka koskee päivähoitopaikkoja koskevan tavoitteen poistamisesta. Tätä kaupunginhallituksen käsittelyä koskevaa tietoa ei ole esitetty valtuustolle, mitä ei voi pitää avoimuuden ja hyvän hallintotavan mukaisena. Lahden kaupunki – Arviointikertomus 2014 Valtuusto ei ole missään vaiheessa saanut tietoonsa sivistyslautakunnan esitystä päivähoitopaikkojen saatavuutta ja riittävyyttä koskevan tavoitteen muuttamisesta. Valtuustolle on kahdessa eri kokouksessa annettu virheellistä tietoa, jonka mukaan kaikki toiminnallisten tavoitteiden muutokset sisältyvät valtuustolle tehtyyn esitykseen. Sivistyslautakunta on 14.5.2014 poistanut käyttösuunnitelmastaan tavoitteestaan eli yksikään kaupungin yksikkö ei ole tämän jälkeen sitoutunut tavoitteen toteutumiseen. Valtuustolle on 1.9.2014 talouden seurantaraportin 1.1.–30.6.2014 yhteydessä annettu väärää tietoa tavoitteen poistamisesta. Perusopetus Tavoite Toimialan selvitys Tarkastuslautakunnan arvio Oppilailla on turvallinen olo koulussa. (Tavoitetaso; 88 %:lla oppilaista on turvallinen olo koulussa, Päijät-Hämeen perusopetuksen seudullisen arvioinnin tulokset 2014.) Keväällä 2014 suoritetun seudullisen arvioinnin perusteella tavoitteet toteutuivat. Suurin osa oppilaista tuntee olonsa turvalliseksi koulussa ja viihtyy koulussaan. Uusimman kouluterveyskyselyn tulokset Lahden osalta ovat erittäin hyvät. Kuitenkin noin 30 % oppilaista ilmaisee, että ei tule kouluun mielellään ja noin 10 % oppilaista kokee turvattomuutta, yksinäisyyttä tai joutuu kiusatuksi koulussaan. Vaikka tavoite saavutettiin, niin tarkastuslautakunta on huolissaan oppilaiden kokemasta turvattomuuden tunteesta koulussa. Vuonna 2014 peruskoululaisia oli Lahdessa 8 438. Tavoitteen mukaan riittää, että näistä oppilaista 7 425:lla on turvallinen olo koulussa. Tavoiteasettelu on epäonnistunut oppilaiden turvallista oloa koskevassa tavoitteessa. Koulukiusaamisen osalta vain nollatoleranssi on hyväksyttävä tavoitetaso. Lahden kaupunki – Arviointikertomus 2014 49 5 Tavoitteiden toteutumisen ja toiminnan arviointi 5 Tavoitteiden toteutumisen ja toiminnan arviointi 5.4 Tekninen ja ympäristötoimiala Kunnallistekniikka Kyllä Ei Ei voi arvioida TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA Hallinto x Yhteenveto tavoitteiden toteutumisesta 7 - Asiakaskysely palvelupisteen palveluista, tyytyväisten osuus vähintään 80 % Kunnallistekniikka - Keskustan kehittämisen jatkaminen x - Asukastyytyväisyyskysely asuinympäristön ja alueiden hoidosta, 70 % x - Laadittujen katusuunnitelmien määrä, 9 km/vuosi x Maankäyttö - Vuotuinen kaavoitusmäärä - Uusia pientalotontteja x - Muuta asumista x - Yritystoiminnan tilaa x - Raakamaan hankinta x Lahden seudun ympäristöpalvelut - Kestävän energian toimintasuunnitelma valmis ja otettu käyttöön x - Ilmastonmuutokseen sopeutumisen toimintaohjelma valmis ja otettu käyttöön x - Ympäristöhäiriöitä koskevat valitukset käsittelyyn kolmen viikon kuluessa x - Aluekummeille ja asukkaille järjestettyjä aktivointitilaisuuksia vähintään 8 kpl x Lahden seudun rakennusvalvonta - Rakennuslupien käsittelyaika x - Elintarvikevalitusten selvitystyön aloitus x Joukkoliikenne - Linja-autoliikenteen osuus kulkumuotona kasvaa (5 % v. 2009 -> 10 % v. 2016) x Kaupunginvaltuusto on asettanut tekniselle ja ympäristötoimialalle 15 sitovaa toiminnallista tavoitetta, joista 9 toteutunut 5 ei toteutunut Joukkoliikennettä koskevaa tavoitetta ei voida vielä arvioida, koska kulkumuoto-osuuden selvittäminen liittyy vuonna 2016 tehtävään henkilöliikennetutkimukseen. Kyse on pidemmän aikavälin strategisesta tavoitteesta, joka ei sovellu yhden talousarviovuoden toiminnalliseksi tavoitteeksi. 50 Lahden kaupunki – Arviointikertomus 2014 Toimialan tavoitteet ovat pääosin mitattavia ja selkeitä. Tavoitteiden saavuttamista mitataan osin asukastyytyväisyyskyselyllä, jolla on jo pitkät perinteet. Tavoitteet ovat toisaalta olleet pitkään samoja ja niiden saavuttaminen on monelta osin osoittautunut varsin helpoksi vuodesta toiseen. Tavoite Toimialan selvitys Tarkastuslautakunnan arvio Jatketaan keskustan kehittämistä suunnitelmien mukaan. Aleksanterinkatua kehitetään kävely- ja joukkoliikennepainotteisena. Vähintään 70 % asukaskyselyyn vastanneista on tyytyväisiä asuinympäristöjen ja alueiden hoitoon. Keskustan kehittämistä on jatkettu tavoitteen mukaisesti. Katujen ylläpitoon oli tyytyväisiä 65,6 % ja viheralueiden hoitoon 71,9 %. Valtuusto päätti, että Aleksanterinkadusta tulee osittain yksisuuntainen. Muutoksen vaikutuksia voidaan arvioida myöhemmin. Vuonna 2014 uudistettu bussiliikennejärjestelmä on lähtenyt hyvin käyntiin. Lähes lumettomalla talvella on ollut selvä vaikutus tyytyväisyyteen mm. talvikunnossapidon osalta. Aleksanterinkadun yksi- tai kaksisuuntaisuudesta käytiin vuoden 2014 aikana tiukkaa vääntöä. Teknisen lautakunnan päätös oli pitää kaupungin pääkatu kaksisuuntaisena. Kaupunginhallitus käytti lautakunnan päätökseen otto-oikeuttaan, mutta ratkaisu jäi lopulta valtuustolle. Kaupunginvaltuusto päätti marraskuussa yhden äänen enemmistöllä, että Aleksanterinkadusta tehdään osin yksisuuntainen. Kaupunginhallitus äänesti vielä valtuuston päätöksen jälkeen keskustan liikennesuunnitelmasta ja päätti äänin 8-3 valtuuston tahdon mukaisesti, että Aleksanterinkatua kehitetään yksisuuntaisena Rauhankadun ja Vesijärvenkadun välillä. Kaupungin joukkoliikenne uudistettiin 1.7.2014 lukien. Bussit ja reitit uusiutuivat ja vuorotiheyttä lisättiin. Kaupunkilaiset olivatkin entistä tyytyväisempiä joukkoliikenteen vuorotiheyteen (84 %). Tyytyväisyys yleisten alueiden kunnossapitoon oli kasvanut. Keskimääräinen tyytyväisyysaste katuja, liikennettä ja viheralueita koskeviin kunnossapitopalveluihin oli 71 %. Yli 80 % tyytyväisyysasteen saavuttivat katuvalaistus, lumenauraus suurimmilla keskustaan johtavilla teillä ja keskustan puistojen hoito. Asetetun 55 % tyytyväisyystason alapuolelle jäi ainoastaan jalankulku- ja polkupyöräteiden liukkauden torjunta. Tyytyväisyysaste kohosi eniten katujen ajoratojen liukkauden torjunnassa ja oman asuinkadun sekä jalankulku- ja pyöräteiden lumenaurauksessa. Keskustan puistojen hoitoon oli tyytyväisiä 82,7 % ja asuinalueiden viheralueiden hoitoon 66,0 %. Tarkastuslautakunta on aiemmissa arviointikertomuksissaan toistuvasti arvostellut talvikunnossapidon tasoa. Vuonna 2014 tyytyväisyys mm. oman Kaupunkiliikenteen bussit muuttuivat vuonna 2014 siniseen ulkoasuun. asuinkadun auraukseen oli 58,9 %, mikä oli paras tulos 12 vuoteen. Kunnallistekniikan mielestä vaikutusta on ollut laatutasomuutoksella, kun aurauksen lähtökynnystä on alennettu kuudesta kolmeen senttimetriin. Lautakunta pitää vähälumista talvea suurempana selittävänä tekijänä. Lahden kaupunki – Arviointikertomus 2014 51 5 Tavoitteiden toteutumisen ja toiminnan arviointi 5 Tavoitteiden toteutumisen ja toiminnan arviointi 5.5 Taseyksiköt Kaupunginteatteri Kyllä Ei Ei voi arvioida Tilakeskus - Tyytyväisyyskyselyssä vähintään 75 % tyytyväisiä x - Energiakulutuksen vähentäminen x - Kaikki uudisrakentaminen matalaenergiatasoa x - Oman rakennuskannan korjausvelka vähenee x Lahden Ateria - Aluekeittiön tuotantoprosessit on kuvattu x - Keittiöillä otettu käyttöön Gree Office -käytänteet x - Uuden palautejärjestelmän pilotointivaihe on valmis x Lahden Servio - Sähköinen sopimushallintajärjestelmä on käytössä x - Kestävä kehitys: Joutsen merkin kriteeristön pistekehitys x - Työmäärämitoituksen uudistaminen x - Koulutussuunnitelmien laatiminen, gsm -työvuorosuunitelman pilotointi x Lahden Tietotekniikka - Asiakastyytyväisyyskysely x - Kursseilla käynti ja Tyhy-iltapäivät x Kaupunginorkesteri - Kuulijamäärä x Lahden Kaupunginteatteri - Yleisömäärä x - Ensi-iltojen lukumäärä x - Myytyjä lippuja Sote:n yksiköille (syrjäytymisen ehkäisyyn 1200 kpl) x - Monikulttuurisuuden huomiointi ohjelmistossa x - Ohjelmistossa 2 kokoperheen ja 1 näytelmä perheen pienimmille x Elinkeinorahasto - Keskustan kehittäminen etenee x Yhteenveto tavoitteiden toteutumisesta Tavoite Toimialan selvitys Tarkastuslautakunnan arvio Ohjelmistossa 2 kpl lastennäytelmiä / koko perheen näytelmiä Ohjelmistossa 1 kpl teoksia perheen pienimmille (talousarvion muutos kv 9.6.2014, talousarviossa 2 kpl 11.11.2013) Lastennäytelmiä / koko perheen näytelmiä oli 2 kpl. Ohjelmistossa oli yksi teos perheen pienimmille. Tavoitteet ovat toteutuneet. Valtuusto muutti teatterin tavoitteita kesken talousarviovuoden 9.6.2014. Ilman sitä alkuperäistä valtuuston tavoitetta ei olisi saavutettu. Ensimmäistä kertaa Lahden kaupungin historiassa tavoitetta muutettiin kesken kalenterivuoden. Ironista kuitenkin on, että muutoksella vähennettiin perheen pienimmille tarkoitettuja teoksia heti sen jälkeen, kun valtuuston hyväksymässä strategiassa lapsiystävällinen kaupunkikehitys oli nostettu keskeiseen asemaan. Tavoitteen muutosta on perusteltu liikunta- ja kulttuurilautakunnan teatterin avustuksen 45 000 euron pienentämisellä. Valtuuston hyväksymässä talousarviossa on useassa kohdin mainittu teatterin kaupungilta saama avustuksen määrä eikä talousarviossa ole annettu lautakunnalle oikeutta muuttaa avustuksen määrää. Valtuuston päätöksen mukaan taseyksiköiden eli myös teatterin osalta liikeylijäämä/-alijäämä on sitova valtuustoon nähden. Liikunta- ja kulttuurilautakunta on hyväksymässään teatterin käyttösuunnitelmassa muuttanut liikeylijäämää/-alijäämää valtuuston talousarviosta. Toisaalta on myös selvää, että avustuksen pienentäminen vaikuttaa suoraan Valtuusto on määritellyt taseyksiköille 20 sitovaa toiminnallista tavoitetta, joista 13 toteutunut 5 ei toteutunut 52 Kahden tavoitteen osalta toteutumista ei voida arvioida, koska toteutumista koskevia tietoja ei vielä saatavissa. Tilakeskus energiakulutuksen vähentämistä koskevan tavoitteen mittarissa muutosta arvioidaan vuonna 2016. Lahden Tietotekniikan asiakastyytyväisyyskysely valmistuu maalis - huhtikuussa 2015. Lahden kaupunki – Arviointikertomus 2014 myös liikeylijäämään/-alijäämään. Kaupungin strategian ja sen käytäntöön viemisessä on Lahdessa tehty paljon töitä viime vuosina. Osa näistä on näennäisiä toimia, joilla ei ole todellista vaikutusta käytännön toimintaan. Lasten- ja nuorten näytelmiä koskeva tavoite on yksi esimerkki tästä. Strategiassa oleva lapsiystävällisyys on kylläkin kirjattu tavoitteeseen, mutta tosiasiassa määrä on vähentynyt viime vuosina kuten jäljempänä oleva taulukko osoittaa: Vuosi Lasten- ja nuorten näytelmiä Ensi-illat 2010 4 1 2011 4 2 2012 4 2 2013 5 3 2014 3 1 Tavoitteita on muutettu, kun on todettu etteivät määrärahat riitä asetettujen tavoitteiden toteuttamiseen. Strategiassa oleva lapsiystävällinen kaupunkikehitys on huomioitu monissa tavoitteissa. Valitettavan sillä ei kuitenkaan käytännössä paranneta lapsiystävällisyyttä millään tavalla. Teatterin tavoitteen osalta tilanne on lasten näkökulmasta jopa heikentynyt vuosiin 2010–2013 verrattuna. Lahden kaupunki – Arviointikertomus 2014 53 6 Tarkastuslautakunnan muut havainnot ja arviot 6 Tarkastuslautakunnan muut havainnot ja arviot 6.1 Puitesopimusten käyttö suunnittelussa 6. Tarkastuslautakunnan muut havainnot ja arviot 54 Lahden kaupunki – Arviointikertomus 2014 Tarkastuslautakunnan jaostojen tilakeskuksen ja kunnallistekniikan arviointikäynneillä aiheina olivat mm. suunnitteluhankinnat. Kokousten jälkeen tarkastustoimisto teki niistä erillistarkastuksen. Tarkastuksen yhteydessä selvitettiin osittain myös Lahden Seudun Kuntatekniikka Oy:n omistajakuntien (Asikkala, Hollola, Lahti, Nastola ja Orimattila) suunnitteluhankintoja yhtiöltä. Tarkastuksessa todettiin, että suunnitteluhankinnat tehdään niin tilakeskuksessa kuin kunnallistekniikassa pääosin voimassa olevan puitesopimusjärjestelyn mukaisilta toimittajilta. Kunnallistekniikka oli tehnyt hankinnoista viranhaltijapäätökset. Tilakeskus oli tehnyt hankinnat puitesopimustoimittajilta ns. tilauskirjeillä. Molemmissa käytännöissä oli puutteena hankinnan perustelujen puuttuminen lähes täysin. Yleensä oli vain viitattu voimassa olevaan puitesopimukseen. Puitesopimuksen mukaisesta edullisimmasta toimittajasta oli hankinnoissa poikettu varsin usein. Saatujen selvitysten mukaan suunnittelutyön hankinnasta oli keskusteltu mm. puhelimitse joidenkin puitesopimuskumppaneiden kanssa. Mitään dokumentteja näistä keskusteluista ei ole kuitenkaan pystytty jälkikäteen esittämään. Edellä kuvattu menettely ei ole säännösten ja hyvän hallintotavan mukaista. Jälkikäteen on mahdotonta arvioida, onko toiminta ollut kaikilta osin kaupungin kokonaisedun mukaista. Tarkastuksessa ilmeni myös, että joidenkin suunnitteluhankintojen lopulliset kustannukset ovat olleet hankintapäätökseen nähden moninkertaiset. Käytäntönä on ollut, että tarvittavia lisätöitä valitulta suunnittelijalta on tilattu sitä mukaa, kun ao. kohteen suunnittelu on edennyt. Nämä lisätyötilaukset on kirjattu vain työmaakokousten pöytäkirjoihin. Suunnittelun kokonaiskustannukset ovat jääneet hämärän peittoon eivätkä ole missään vaiheessa tulleet esim. päätöksentekijöiden tai muiden puitesopimuskumppaneiden tietoon. Tilakeskuksen puitesopimuksissa on ollut mahdollisuus kilpailuttaa uudelleen puitesopimuksessa mukana olleita yksittäisten hankkeiden osalta. Kertaakaan tällaista uudelleen kilpailutusta ei ole tehty. Kunnallistekniikan vuonna 2014 uusittuun puitesopimusjärjestelyyn on lisätty myös vastaava minikilpailutusmahdollisuus puitesopimusyritysten kesken arviohinnaltaan yli 50 000 euron hankinnoissa. Konserninäkökulman osalta tarkastuksessa todettiin, että kadunrakennustöiden suunnittelun hankinta Asikkalan, Hollolan, Lahden, Nastolan ja Orimattilan omistamalta Lahden Seudun Kuntatekniikka Oy:ltä (LSKT) on vähäistä. Tämä johtuu saatujen selvitysten mukaan siitä, että LSKT:n suunnitteluresurssit ovat nykyisellään hyvin pienet. Yhtiö on mukana Lahden kaupungin puitesopimustoimittajien joukossa. Käytännössä yhtiöltä on tilattu suunnittelua vain pienimuotoisissa rakentamiskohteissa, joissa LSKT on itse rakentajana. Tilanne on tehdyn tiedustelun mukaan sama myös muiden osakaskuntien osalta. Omistajapoliittinen valinta Lahdessa on ollut pitää LSKT samalla viivalla muiden tarjoajien kanssa. Ilman yhtiön suunnitteluresurssien vahvistamista omistajakunnat eivät käytännössä voi lisätä omistamansa yhtiön palvelujen käyttöä nykyisestä. Lahti-konsernin konserniohjeissa on edellytetty, että tytäryhteisön on julkisissa ja muissa hankinnoissaan otettava huomioon Lahti-konsernissa tuotetut tavarat, palvelut ja rakennusurakointi sekä selvitettävä niiden kilpailukykyisyys muihin vaihtoehtoihin nähden. Kaupungilla itsellään ei ole ollut vastaavaa suositusta hankkia tavaroita ja palveluita Lahti-konsernista. Eli hankintoja on voitu tehdä yksityisiltä ilman, että on selvitetty mahdollisuus hankkia samat palvelut Lahti-konsernista. Tarkastuksen perusteella kirjattiin tarkastusraporttiin seuraavat suositukset: – kaikista puitesopimukseen perustuvista hankinnoista tehdään viranhaltijapäätökset perusteluineen, – käytetään mahdollisuutta kilpailuttaa yksittäisiä hankkeita puitesopimustoimittajien kesken, – suunnittelutyön osuus rakennushankkeen kustannusseurannassa eriytetään ja tarkennetaan, – tilaajaresurssit- ja osaaminen mitoitetaan riittävälle tasolle, – kaupungin yksiköille asetetaan konserniohjetta vastaava velvoite ottaa julkisissa ja muissa hankinnoissa huomioon Lahti -konsernissa tuotetut tavarat, palvelut ja rakennusurakointi sekä selvittää niiden kilpailukykyisyys muihin vaihtoehtoihin nähden. Tarkastustoimiston raportti suoritetusta erillistarkastuksesta käsiteltiin tarkastuslautakunnassa 16.2.2015. Lautakunta lähetti raportin tiedoksi ja toimenpiteitä varten kaupunginhallitukselle ja tekniselle lautakunnalle. Asian käsittely kaupungin hallinnossa on ollut ripeää. Kaupunginhallitus käsitteli Lahden kaupunki – Arviointikertomus 2014 55 6 Tarkastuslautakunnan muut havainnot ja arviot 6 Tarkastuslautakunnan muut havainnot ja arviot 6.2 Lahden kaupungin eräistä omistuksista ja niihin liittyvistä taloudellisista riskeistä Tarkastuslautakunta on jo vuoden 2008 arviointikertomuksessa todennut, että yhtiöittäminen tuo joustavuutta ja nopeuttaa päätöksentekoa, mutta samalla se lisää kaupungin riskejä. Samassa yhteydessä tarkastuslautakunta on kiinnittänyt huomiota riskeihin, jotka liittyvät konserniyhtiöiden kaupungin sisäisestä pankista ilman vakuuksia saamiin lainoihin. Sisäiseen pankkiin liittymisen yhteydessä eikä sen jälkeenkään selvitetä tytäryhteisön taloudellista tilannetta. Pelkkä asema Lahti-konsernissa mahdollistaa sisäisen pankin käytön. Levon Viherkeskus Oy:n selvitystila oli ensimmäinen, jossa yhtiön lakkauttaminen aiheutti konsernipankille luottotappioita. Kaupungin ja yhtiön pääomistajana olleelle Lahden Seudun Kuntatekniikka Oy:lle selvitystila aiheutti 0,2 milj. euron tappiot. Jäljempänä olevassa taulukossa on kymmenen suurimman kaupungin toiminnot ryhmitelty vuoden 2013 menojen mukaan seuraavasti: 1) kaupungin, 2) sairaanhoitopiirin sekä 3) konsernin eli tytäryhteisöjen ja –säätiöiden menot. Matkakeskustyömaa oli huhtikuussa 2015 kansirakennelman valuvaiheessa. Matkakeskuksen suunnitteluhankinnat sisältyivät myös suoritettuun tarkastukseen. Matkakeskusta suunnitellaan ja rakennetaan Lahdessa ensimmäistä kertaa allianssimallilla, jossa vastuut jaetaan kaupungin, rakentajan ja suunnittelijan kesken. Menot 2013 milj. € kaupunki % erik.sair.h. % konserni % Helsinki 4156 77,3 517 9,6 705 13,1 Espoo 1345 65,5 229 11,1 481 23,4 Tampere 1355 67,2 198 9,8 462 22,9 Vantaa 1162 62,2 196 10,5 510 27,3 Oulu 1206 74,8 192 11,9 215 13,3 Turku 1129 63,9 176 10,0 461 26,1 Jyväskylä 626 54,5 144 12,5 378 32,9 Kuopio 600 60,5 139 14,0 253 25,5 Lahti 520 51,1 110 10,8 388 38,1 12099 67,8 1901 10,6 3853 21,6 Yhteensä 30.3.2015 Lahden Seudun Kuntatekniikka Oy:n kehittämistä ja kaupungin ostoja yhtiöltä. Kaupunginhallitus päätti tämän asian yhteydessä tarkastusraportin suosituksen mukaisesti, että konserniohjeen mukaista Lahti -konsernin palvelujen huomioon ottamista noudatetaan myös kaupungin omissa hankinnoissa. Koko tarkastusmuistio oli kaupunginhallituksen käsittelyssä 13.4.2015. Kaupunginhallitus ja kaupungin johto on ryhtynyt kiitettävällä ripeydellä toimenpiteisiin tarkastustoimen puitesopimuksen käyttöä koskevan tarkastuksen johdosta. –Kaupunki tarkoittaa emokaupunkia ilman erikoissairaanhoidon ja konserniyhteisöjen menoja –Erikoissairaanhoito tarkoittaa emokaupungin sairaanhoitopiireille maksamia menoja –Konserni tarkoittaa konserniyhteisöjen ja -säätiöiden menoja ilman emokaupunkia Suurimmista kaupungeista Lahdessa kuntalain 2 a § (626/2013) ei edellytä juurikaan uusia yhtiöittämisiä, koska kyseisen lainkohdan edellyttämät yhtiöittämiset on jo tehty. Helsingissä energia- ja satamatoimintojen yhtiöittäminen tarkoittaa merkittäviä muutoksia edellä olevan taulukon prosenttijakaumiin. Taulukon tiedot osoittavat selvästi, että kuntien riskejä on tarkasteltava konsernitasoisesti. Jos ja kun sote-uudistus toteutuu, niin kuntakonsernien menoista vain 25–30 % on emokunnan itsensä päättämistä toiminnoista johtuvaa. 56 Lahden kaupunki – Arviointikertomus 2014 Lahden kaupunki – Arviointikertomus 2014 57 6 Tarkastuslautakunnan muut havainnot ja arviot LK Kiinteistöpalvelut Oy LK Kiinteistöpalvelut asetettiin selvitystilaan 31.1.2014. Yhtiö on purettu 30.11.2014. Kaupungin kirjanpitoon kirjatut tappiot vuonna 2013–2014 olivat yhteensä 1,5 milj. euroa. Lahden kaupungin kokonaan omistama LK Kiinteistöpalvelut Oy perustettiin vuonna 2006. Tarkastuslautakunta on vuoden 2011 arviointikertomuksessa todennut, että Lahden kaupunki on yhtiöittänyt eräitä toimintojaan liian suurin odotuksin toiminnan kannattavuudesta. LK Kiinteistöpalvelut Oy:n perustamista koskevan valtuuston päätöksen on valmistellut rahatoimisto ja yhtiöittämistä on perusteltu mm. seuraavasti: ”Yhtiömuotoinen toiminta mahdollistaa myös muun toiminnan tehostamisen tavalla, josta voidaan odottaa 5–10 % vuosittaista hyötyä. Tämä lisäisi kaupunkikonsernin ja kaupungin saamaa hyötyä 200.000– 400.000 eurolla.” LK Kiinteistöpalvelut Oy:n yhtiöittämisellä tavoitellut hyödyt eivät toteutuneet missään vaiheessa. Vuonna 2011 Lahden kaupungissa valmisteltiin kiinteistönhoidon keskittämistä, jolloin yhtenä vaihtoehtona oli toimintojen ja henkilöstön siirtoja kaupungilta LK Kiinteistöpalvelut Oy:öön. Vuoden 2011 arviointikertomuksessa tästä suunnitelmasta todettiin seuraavaa: ”Tarkastuslautakunta pelkää, että tällaiset toimenpiteet olisivat lähinnä yhtiölle annettavaa lyhytaikaista tekohengitystä.” Kuntien Tiera Oy Kuntien Tiera Oy perustettiin 15.9.2010 kuntatoimijoiden yhteistyöfoorumiksi, joka tavoittelee prosessien, tietojärjestelmien ja toimintatapojen yhtenäistämistä. Vuoden 2014 lopussa yhtiön omistajina olivat 196 kuntaa, 43 kuntayhtymää ja 19 kuntien omistamaa osakeyhtiötä sekä Suomen Kuntaliitto. Kuntien Tiera Oy on pahoissa taloudellisissa vaikeuksissa. Yhtiön vuoden 2014 tappiot olivat 7,9 milj. euroa (vuonna 2013 tappiot 5,9 milj. euroa). Oma pääoma on lähes 10 milj. euroa miinuksella ja yhtiön hallitus on tehnyt kaupparekisteriin ilmoituksen osakepääoman menettämisestä. Kuntien usko yhtiöön horjuu, kun katsoo vuosina 2013 ja 2014 toteutettuja osakeanteja. Vuonna 2013 yhtiö järjesti osakeannin, jossa yhtiö tarjosi 2,3 miljoonaa osaketta merkittäväksi hintaan á 3 euroa/osake. Osakeannissa merkittiin vain kolme osaketta. Vuoden 2014 osakeannissa puolestaan merkittiin kaksi osaketta. 58 6 Tarkastuslautakunnan muut havainnot ja arviot Heikosta taloudellisesta tilanteesta huolimatta hallituksen jäsenten palkat ja palkkiot ovat nousseet 20 % vuoteen 2013 verrattuna. Vuonna 2014 hallituksessa on ollut seitsemän jäsentä ja heidän palkkansa ja palkkionsa ovat olleet yhteensä 141 500 euroa. Kuntien Tiera Oy on voinut jatkaa toimintaansa saamillaan pääomalainoilla, joita vuoden 2014 lopussa oli 4,9 milj. euroa. Vuoden 2014 aikana pääomalainat lisääntyivät 3,4 milj. euroa, josta Lahden kaupungin osuus oli 0,3 milj. euroa. Kaupunginhallitus on 10.2.2014 päättänyt pääomalainasta. Päätöksen esittelytekstissä asiasta on todettu mm. seuraavaa: ”Lahden kaupungin osalta Kuntien Tiera Oy:n yhteistyöhankkeista koituva hyöty on vuonna 2014 noin 0,3 milj. euroa ja tulevina vuosina hyödyksi on arvioitu 2–4 milj. euroa/vuosi.” Kyseisistä hyödyistä ei ole vielä näyttöä ja tällaisia katteettomia lupauksia tehdään valitettavan usein. Lahden kaupunki on Kuntien Tiera Oy:n kunnille tarjoaman SAP -pohjaisen toiminnanohjausjärjestelmän ensimmäinen asiakas. Rahana maksettu hinta järjestelmästä oli 5,1 milj. euroa ja sen lisäksi Lahden kaupungin henkilöstö on osallistunut järjestelmän kehittelyyn 5 300 henkilötyötunnilla, mikä vastaa yli kolmea henkilötyövuotta. Lahti saa tästä oman osuutensa (enintään 0,8 milj. euroa), mikäli muut kunnat hankkivat vastaavan järjestelmän. Kuntien Tiera Oy:n taloudellinen tilanne huomioiden on epävarmaa, saako Lahti koskaan kehittämiseen uhraamiaan panostuksiaan takaisin. Lahden kaupunki on tietoisesti pyrkinyt olemaan edellä kävijä ICT -hankkeissa. Lahti-Fenix -kehittämishankkeen tavoitteena 1.2.2007–31.3.2009 oli tuottaa sähköisiä asiointipalveluita lahtelaisten käyttöön. Tämän yli kahden miljoonan euron hankkeen tulokset jäivät lähes olemattomiksi, kuten vuosien 2008 ja 2009 arviointikertomuksissa on selvitetty. Vuoden 2012 arviointikertomuksessa on selostettu valtuutetuille ja konserniyhteisöille tarkoitettua Extranet -verkkopalvelua, jonka käyttöön ottaminen edellyttää yli 1,3 milj. euron kustannuksia neljän vuoden aikana. Kuntien Tiera Oy:n toiminnassakin Lahti on keskeisessä asemassa. Yhtiön hallituksen jäsenenä on Lahden kaupunginjohtaja ja nimitysvaliokunnan puheenjohtajana on toiminut konsernipalvelujohtaja. Kaikissa yhtiön viidessä ohjausryhmässä on jäseniä Lahden kaupungin henkilöstöstä. Kuntien Tiera Oy:n SAP -pohjaisen toiminnanohjausjärjestelmän kehittelyssä on ollut mukana kymmeniä Lahden kaupungin viranhaltijoita ja työntekijöitä. Perustellusti voi sanoa, että Kuntien Tiera Oy:n toiminta on merkittäviltä osin Lahti-vetoista. Lahden kaupunki – Arviointikertomus 2014 Todellinen uhka Lahden kaupungille on Kuntien Tiera Oy:n ajautuminen selvitystilaan ja yhtiön toiminnan loppuminen. Lahden kaupungin käytössä olevan SAP -järjestelmän ylläpitoon ja kehittämiseen liittyvissä toimissa Kuntien Tiera Oy:llä on keskeinen vastuu ja yhtiön korvaaminen toisella palveluntuottajalla aiheuttaisi merkittäviä ylimääräisiä kustannuksia Lahden kaupungille. Lahden Tilatalot Oy ja Lahden Hallit Oy Lahden Tilatalot Oy on perustettu vuonna 1985 nimellä Kiinteistö Oy Saimaankatu 64, jonka osakkeet kaupunki osti Lahti Energia Oy:ltä alkuvuodesta 2011. Kaupan jälkeen yhtiön nimi muutettiin Lahden Tilatalot Oy:ksi. Yhtiöllä on kolme kiinteistökohdetta: 1. Saimaankatu 64, joka on 2 700 m2:n toimistorakennus, jossa on kahdeksan vuokralaista. Näistä viisi on kaupungin sisäisiä vuokralaisia ja kolme ulkoisia. 2. Kallio-Pietilänkatu 1, jossa on 4 081 m2:n Lahden Kuntatekniikka Oy:lle rakennetut ja vuokratut toimitilat. 3. Mannerheiminkatu 24, jossa on 5 104 m2:n PäijätHämeen pelastuslaitokselle rakennetut ja vuokratut toimitilat. Lahden Tilatalot Oy:n vuoden 2014 liikevaihto oli 1,3 milj. euroa ja voitto 0,03 milj. euroa. Yhtiön pitkäaikaiset velat olivat 15,7 milj. euroa. Yhtiön velka on kohtuullisen suuri ja yhtiön talouden tasapaino edellyttää käytännössä tilojen 100 prosenttista vuokra-astetta. Lahden Kuntatekniikka Oy:n vuokratilat ovat yhtiön ehkä suurin riski. Tarkastuslautakunta on jo vuoden 2012 arviointikertomuksessa kiinnittänyt huomiota tähän riskiin. Lahden Seudun Kuntatekniikka Oy:n vuoden 2014 liikevaihto oli 22,1 milj. euroa ja voitto 0,2 milj. euroa. Yhtiön oma pääoma on 0,8 milj. euroa, minkä lisäksi sillä on 1,3 milj. euron pääomalaina. Toimintakertomuksessa on tilikauden jälkeisistä tapahtumista todettu, että yhtiön ja Lahden kaupungin välinen keskustan alueen ylläpitosopimus päättyy syyskuun lopussa 2015. Sopimuksen menettäminen pienentää vuoden 2015 liikevaihtoa noin 0,5 milj. euroa ja sen vaikutus vuosien 2016–2020 liikevaihtoon on noin 2 milj. euroa vuosittain. Sopimuksen menettämisen jälkeen toimitila on kohtuuttoman suuri ja kustannuksil- Suositus Kaupunginhallitus tekee kaupungin SAP järjestelmän ylläpidosta suunnitelman siltä varalta, jos palvelujen saaminen Kuntien Tiera Oy:ltä loppuu. taan tehoton yhtiön tarpeisiin nähden. Vuoteen 2038 ulottuva vuokrasopimus kiinteästi määrätyllä vuokratasolla on yhtiön oman arvion mukaan operatiivinen riski. Lahden Hallit Oy on perustettu vuonna 2000 nimellä Lahden Yrityskiinteistöt Oy, jonka nimi muutettiin vuonna 2010. Yhtiön omistamat kiinteistökohteet ovat suurhalli (eteläpään saunatiloja lukuun ottamatta, mitkä ovat Urheiluhalliyhdistys ry:n omistuksessa) sekä Lahden Hallit Oy:n suurhallin yhteyteen rakennuttama Lahti-halli. Suurhallin tilat ovat pääosin kaupungin liikuntatoimen vuokrakäytössä ja Lahti-halli Lahden Messut Oy:n vuokrakäytössä. Kolmantena vuokralaisena on yksityinen ravintoloitsija. Lahden Hallit Oy:n vuoden 2014 liikevaihto oli 2,5 milj. euroa ja voitto 0,1 milj. euroa. Yhtiön pitkäaikaiset velat olivat 27,6 milj. euroa. Yhtiön velka on kohtuullisen suuri ja yhtiön talouden tasapaino edellyttää käytännössä tilojen 100 prosenttista vuokra-astetta. Lahden Messut Oy:n vuokratilat ovat yhtiön suurin riski. Lahden Messut Oy:n vuoden 2014 liikevaihto oli 3,2 milj. euroa ja voitto 0,2 milj. euroa. Liikevaihdossa on liiketoiminnan muissa tuotoissa 0,1 milj. euron kertaluonteinen tuotto, mikä selittää puolet yhtiön voitosta. Yhtiön oma pääoma on 0,1 milj. euroa, minkä lisäksi sillä on 0,2 milj. euron pääomalaina. Maksamattoman ja velaksikirjaamattoman pääomalainan korko on 0,04 milj. euroa. Yhtiö on vuosina 2012 ja 2013 kirjannut tappioita vastaan laskennallisia verosaamisia 0,1 milj. euroa eli ilman niitä oma pääoma olisi jo menetetty kokonaan. Kirjanpitolaki mahdollistaa menettelyn, jota Lahti-konsernissa on käyttänyt vain Lahden Messut Oy. Tarkastuslautakunta on vuoden 2008 arviointikertomuksessa käsitellyt Lahti-hallin rakentamiseen liittyvää kaupungin takausta Lahden Yrityskiinteistöt Oy:lle. Valtuusto on helmikuussa 2006 myöntänyt omavelkaisen takauksen Lahden Yrityskiinteistöt Oy:n enintään 4,5 milj. euron lainalle. Lahden Messut Lahden kaupunki – Arviointikertomus 2014 59 6 Tarkastuslautakunnan muut havainnot ja arviot Oy:n silloinen toimitusjohtaja on ennen valtuuston takauspäätöstä ilmoittanut kaupungille kirjallisesti, että Lahden Messut Oy:n hallitus esittää yhtiökokoukselle osakepääoman korotusta suunnattuna osakeantina, jossa huomioidaan Lahden liike-elämän merkittävät tahot ja nykyiset omistajat. Liike-elämän merkittävät tahot eivät kuitenkaan koskaan tehneet lisäpanostuksia Lahden Messut Oy:n osakepääomaan. Lahden kaupunki on vuonna 2010 merkinnyt Lahden Messut Oy:n osakeannissa 102 uutta osaketta ja tämän jälkeen yhtiön 182 osakkeesta on kaupungin omistuksessa114. Kaupunki oli ainoa omistaja, joka merkitsi osakeannissa uusia osakkeita. Kaupungin hankkimilla uusilla osakkeilla yhtiön oma pääoma vahvistui 0,2 milj. euroa ja nousi vajaaseen 0,4 milj. euroon. Ilman kaupungin lisäpanostusta Lahden Messut Oy:n yhtiön omat pääomat olisivat jo miinuksella. Valtuuston Lahden Messut Oy:n osakepääoman korotusta 14.6.2010 koskevaa päätöstä on perusteltu Lahden Messut Oy:n heikolla taloudellisella tilanteella. Valtuuston pöytäkirjan esittelytekstissä on asiasta mm. seuraavaa: ”Yhtiön kiinteistökustannukset ovat liiketoimintaan suhteutettuna erittäin suuret.” Samassa yhteydessä on edellä kirjattuun nähden ristiriitainen lausuma: ”Kaupunginvaltuusto edellyttää lisäksi, että Lahden Messut Oy antaa sitoumuksen, jonka mukaan se maksaa Lahden Yrityskiinteistöt Oy:ltä 6 Tarkastuslautakunnan muut havainnot ja arviot ottamansa pääomanlainan takaisin, sikäli kuin se on osakeyhtiölain mukaan mahdollista, korkoineen 18 kuukauden kuluessa osakemerkinnän maksusta.” Valtuuston päätöksessä mainittu pääomalaina tarkoittaa Lahden Hallit Oy:n (aik. Lahden Yrityskiinteistöt Oy) 0,2 milj. euron pääomalainaa Lahden Messut Oy:lle. Osakeyhtiölain 12 luvun 1 §:n mukaan pääomalaina voidaan palauttaa vain siltä osin kuin yhtiön vapaan oman pääoman ja kaikkien pääomalainojen määrä maksuhetkellä ylittää yhtiön viimeksi päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan tai sitä uudempaan tilinpäätökseen sisältyvän taseen mukaisen tappion määrän. Osakeyhtiölain säännökset huomioiden on täysin selvää, että Lahden Messut Oy:llä ole ollut mitään realistisia mahdollisuuksia maksaa pääomalainaa 18 kuukauden kuluessa osakemerkinnän maksusta. Konsernipalvelujohtaja Mika Mäkinen on 24.2.2015 ilmoittanut sähköpostitse tarkastustoimelle kyseisen Lahden Messut Oy:n pääomalainan syntyhistoriasta seuraavaa: ”Saatavien muuttaminen pääomalainaksi on normaali käytäntö, kun se on yhtiöiden näkökulmasta liiketoiminnallisesti tarkoituksenmukaista. Lahden Hallit Oy turvasi pääomalainalla toisen asiakkaansa pitkäaikavälin vuokranmaksukyvyn muuttamalla saatavan pääomalainaksi. Lahden Messujen ajautuminen konkurssiin saatavan tähden olisi ajanut myös Lahden Hallit Oy:n konkurssiin.” Lahden Tilatalot Oy:n ja Lahden Hallit Oy:n toiminta perustuu velalla tehtyihin investointeihin, jotka on katettava muilta tytäryhtiöiltä perityillä vuokrilla. Velalla tehdyt investoinnit ovat riski jo sinänsä. Riski kertautuu, koska osa vuokralaisina olevista yhtiöistä on taloudellisissa vaikeuksissa. Tässä on kyse konsernin sisäisestä riskien ketjuuntumisesta ja kertautumisesta. Kaupungin sijoitukset Midinvest Fund PH i Ky:ssä Kaupunginhallitus on 28.2.2005 tehnyt päätöksen ryhtyä Midinvest Fund PH I Ky:n äänettömäksi yhtiömieheksi ja merkitä perustettavan yhtiön osuuksia yhteensä 1,5 milj. euroa. Rahaston kokonaispääoma oli 8 milj. euroa ja tästä kuntien ja valtion (Suomen Teollisuussijoitus Oy) osuus on puolet. Kaupunki on 31.12.2014 mennessä maksanut Midinvest Fund PH I Ky:lle yhteensä 1,4 milj. euroa ja sijoituksen tasearvo on tällä hetkellä 0,05 milj. euroa. Sijoituksesta päätettäessä 2005 riskeistä ei ole mitään mainintaa pöytäkirjassa. Sen sijaan tuottoodotuksista on esitetty kaupunginhallituksen pöytäkirjassa seuraavaa: ”rahaston sijoituspolitiikan tavoitteena on saada sijoittajille laskennallinen yli 25 prosentin tuotto.” Lupaillut tuotot olisivat olleet vähintään 0,4 milj. euroa. Lopputulos näyttää olevan 1,4 milj. euroa tappiota. Tuottoja on syntynyt lähinnä rahastoa hallinnoineelle Midinvest Management Oy:lle, joka on sijoittanut rahastoon 10 000 euroa ja se on saanut hallinnointipalkkioina yli miljoona euroa eli sijoitus on tullut takaisin yli satakertaisena. Rahasto on tehnyt pääomasijoituksia kuuteen eri yhtiöön. Viisi niistä on ajautunut konkurssiin ja niistä rahastolle on aiheutunut 5,5 milj. euron tappiot. Yksi sijoituskohde on edelleen olemassa, mutta sekin on yritysjärjestelyssä. Siihen sijoitetusta 0,6 milj. eurosta on jo tehty 0,3 milj. euron arvonalennus ja rahaston taseessa sijoituksen arvo on 0,3 milj. euroa. Kaupungin edustajana Midinvest Fund PH I Ky:n sijoitusneuvoston puheenjohtajana on ollut alusta alkaen Lahden kaupungin konsernipalvelujohtaja. Tarkastuslautakunta on 23.4.2012 julkaisemas- saan vuoden 2011 arviointikertomuksessa kiinnittänyt huomiota Midinvest Fund PH I Ky:n suuriin hallinnointipalkkioihin, joita oli vuoden 2011 loppuun mennessä maksettu 1,1 milj. euroa. Sopimuksen mukaan palkkiot maksetaan rahaston alkuperäisen pääoman mukaan (2,25 %/vuosi), mikä tekee lähes 0,2 milj. euroa vuodessa. Tarkastuslautakunnan arviot suurista palkkioista ovat ehkä olleet osasyynä siihen, että hallinnointiyhtiö on luopunut hallinnointipalkkioista 1.1.2013 alkaen. Kaupunginhallitus on 16.3.2015 päättänyt antaa suostumuksen Midinvest Fund PH I Ky:n toimikauden jatkamiseen yhdellä vuodella 30.4.2016 saakka. Päätöksen perusteet ovat varsin niukat: ”Pääomarahasto Midinvest Fund PH I Ky perustettiin vuonna 2005, ja sen toimikausi on päättymässä 30.4.2015. Midinvest Fund PH I Ky:n yhtiömiehille esitetään rahaston toimikauden jatkamista yhdellä vuodella 30.4.2016 saakka. Toimikauden jatkaminen edellyttää yhtiö- ja osakassopimuksen muuttamista ja siten kaikkien yhtiömiesten suostumusta.” Pöytäkirjasta ei ilmene, kuka esittää perusteluosassa mainitun toimikauden jatkamista. Asian valmistelusta vastannut lakimies on ilmoittanut jälkikäteen tarkastustoimelle, että Lahden kaupunki yhtiömiehenä esittää asiaa yhtiömiesten kokoukselle. Päätösehdotuksen mukaan kaupunki antaa suostumuksen toimikauden jatkamiseen eli päätöksen perusteella kaupunki ei ole esityksen tekijänä vaan suostumuksen antajana. Pöytäkirjassa ei ole myöskään mainintaa siitä, että rahastoa koskevan yhtiösopimuksen mukaan toimikauden jatkamisesta olisi pitänyt päättää 30.4.2014 mennessä. Nyt asiassa ollaan vuoden myöhässä, ja toimikauden jatkaminen edellyttää yhtiö- ja osakassopimuksen muuttamista kaikkien yksimielisellä päätöksellä. Tytäryhtiöiden väliset toimet saatavien muuttamisesta pääomalainoiksi eivät ole kestävä ratkaisu yhtiöiden talousongelmiin. Suositus Kaupunginhallitus yhtenäistää Lahti-konserniin kuuluvien tytäryhtiöiden kirjanpidon laskennallisten verosaamisten osalta. Samalla on myös syytä ottaa kantaa tytäryhtiöiden keskinäisiin pääomalainoihin. 60 Lahden kaupunki – Arviointikertomus 2014 Valmistelu Midinvest Fund PH I Ky:n sijoitusta koskevassa asiassa on ollut puutteellista sen perustamisesta lähtien vuodesta 2005 alkaen aina maaliskuussa 2015 tehtyyn rahaston toimikauden pidentämistä koskevaan esitykseen saakka. Suositus Kaupunginhallitus selvittää, mistä Midinvest Fund PH I Ky:n yli 1,2 milj. euron hallinnointikulut koostuvat, ja mikä on sijoitusneuvoston jäsenten palkkioiden ja muiden etuuksien osuus kuluista. Lahden kaupunki – Arviointikertomus 2014 61 6 Tarkastuslautakunnan muut havainnot ja arviot 6.3 Kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet Kuntalain 28 §:n mukaan kunnan asukkaalla on oikeus tehdä kunnalle aloitteita sen toimintaa koskevissa asioissa. Aloitteen tekijälle on ilmoitettava aloitteen johdosta suoritetut toimenpiteet. Valtuuston tietoon on saatettava vähintään kerran vuodessa sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa tehdyt aloitteet ja niiden johdosta suoritetut toimenpiteet. Lahden kaupungin hallintosäännön 6 §:n mukaan aloite on sen viranomaisen käsiteltävä, jonka tehtäväalueelle aloitetta koskeva asia kaupungissa kuuluu. Kaupunginhallitukselle ja lautakunnalle on esitettävä edellä mainitut tiedot niiden tehtäväalueella tehdyistä aloitteista. Kuntalaisten aloitteiden määrästä ei ole tarkkaa tietoa, koska kaupungin viranomaiset käsittelevät tehtäväalueillaan aloitteita kukin omien toimintatapojensa mukaan. Vain oikeusministeriön ylläpitämän kuntalaisaloite.fi –sivujen kautta tulleiden aloitteiden määrää voidaan seurata. Sen kautta Lahden kaupungille on vuonna 2014 tullut viisi aloitetta. Näistä neljä on saatettu valtuustolle tiedoksi. Näiden lisäksi valtuuston tiedoksi on saatettu kaksi muuta aloitetta. Aloitteiden käsittely lautakunnissa vaihtelee. Joissakin lautakunnista aloitteita ei käsitellä ollenkaan ja osa lautakunnista käsittelee aloitteet sitä mukaan kuin niitä tehdään. Kuntalaisaloitteen käsite tuntuu olevan myös epäselvä. Osa kuntalaisten yhteydenotoista on tulkittu kuntalaispalautteeksi eikä aloitteeksi. Kaupungin asianhallintajärjestelmään on vuonna 2014 kirjattu 40 kuntalaisaloitteita, joista osa on käsitelty lautakunnassa, osaan vastattu muutoin ja valitettavasti on myös aloitteita, joissa ei ole tehty mitään toimenpiteitä. Kaupunginvaltuuston työjärjestyksen 9 §:n mukaan kaupunginhallituksen on vuosittain maaliskuun loppuun mennessä esitettävä valtuustolle luettelo 6 Tarkastuslautakunnan muut havainnot ja arviot valtuutettujen tekemistä ja kaupunginhallitukselle lähetetyistä aloitteista, joita valtuusto ei edellisen vuoden loppuun mennessä ole lopullisesti käsitellyt. Samalla on ilmoitettava, mihin toimenpiteisiin niiden johdosta on ryhdytty. Valtuusto voi todeta, mitkä aloitteista on käsitelty loppuun. Valtuusto on vuoden 2014 aikana käsitellyt 16 aloitetta loppuun ja näistä 14 oli aiemmilta vuosilta siirtyneitä. Vuoden 2014 lopussa asian valmistelu oli kesken12 aloitteen osalta ja näistä aloitteista 8 on tehty vuosina 2012–2013 ja 4 vuonna 2014. Uudessa kuntalaissa aloiteoikeutta on laajennettu kuntalaisten lisäksi myös palvelun käyttäjille sekä kunnassa toimiville yhteisöille ja säätiöille. Lisäksi kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Valtuuston on pidettävä huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen mahdollisuuksista. Osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää erityisesti: 1)järjestämällä keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia sekä kuntalaisraateja; 2)selvittämällä asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa; 6.4 Päätöksenteon läpinäkyvyys Transparency International on kansalaisjärjestö, joka tarkkailee korruptiota ja julkaisee vuosittain korruptioindeksin. Järjestön päämaja on Berliinissä Saksassa ja sillä on paikallisyhdistyksiä yli 100 maassa. Transparencyn kyselyjen mukaan Suomessa on vähän perinteistä korruptiota kuten suoranaista lahjontaa. Kyselyn mukaan 44 prosenttia suomalaisista kuitenkin katsoo, että valta-aseman väärinkäyttö eli rakenteellinen korruptio on yleistynyt Suomessa ja että sen tunnistaminen ilmiönä on tullut entistä vaikeammaksi. Rakenteellisen korruption yhtenä muotona on julkisessa keskustelussa pidetty hyvä veli –verkostoja. Kunnallishallinnossa tällainen riski on hyvä tiedostaa eikä asiaa voi sivuuttaa pelkällä olankohautuksella. Toisaalta on syytä muistaa, että verkostoituminen ja yhteistyö ovat pääosin tervettä ja tarpeellista sekä myös julkishallinnon edun mukaista. Rakenteellisessa korruptiossa on kyse valta-aseman väärinkäytöstä omaksi tai taustayhteisön hyväksi. Kunnissa keskustellaan varsin yleisesti siitä, että kuntien nimeämät edustajat eri yhteisöissä muuttuvat näiden yhteisöjen edustajiksi kunnissa. Voiko tässä olla kyse rakenteellisesta korruptiosta? Esteellisyyssäännökset rajoittavat kunnalliseen päätöksentekoon osallistumista edustamiensa yhteisöjä koskevissa asioissa. Tällöin esittelevässä asemassa olevien viranhaltijoiden osalta heidän tilalleen esittelijäksi tulee hänen sijaisensa, joka on yleensä esteellisen alainen. Voiko rakenteellinen korruptio vaikuttaa sijaisena toimivan esittelijän toimintaan tilanteissa, joissa hän on asiasta eri mieltä esteellisenä olevan esittelijän eli oman esimiehensä kanssa? Transparencyn mukaan Suomessa ei ole korruptionvastaista toimintaohjelmaa eikä riittävää tutkimusta valta-aseman väärinkäytöksistä. Korruption torjuntaan tarvitaan nykyistä vahvempi strateginen suunnitelma, tiukempia sanktioita mutta myös ennalta ehkäiseviä eettisiä ohjeita (Ari Salminen ja Venla Mäntysalo, Epäeettisestä tuomittavaan: korruptio ja hyvä veli -verkostot Suomessa, Vaasan yliopisto 2013). Salmisen ja Mäntysalon mukaan kaikkialla maailmassa korruptoituneet verkostot johtavat moniin yhteiskunnallis-moraalisiin haittoihin kuten ahneuteen ja kohtuuttomuuteen, luottamuspulaan päättäjien ja kansalaisten välillä sekä poliittisen ja taloudellisen järjestelmän uskottavuuden, oikeutuksen ongelmiin. 3)valitsemalla palvelujen käyttäjien edustajia kunnan toimielimiin; 4)järjestämällä mahdollisuuksia osallistua kunnan talouden suunnitteluun; Suositus Lahden kaupunkikonsernille laaditaan rakenteellisen korruption vastainen toimintaohjelma, jossa kartoitetaan riskit ja määritellään ennalta ehkäiseviä eettisiä ohjeita. 5)suunnittelemalla ja kehittämällä palveluja yhdessä palvelujen käyttäjien kanssa; 6)tukemalla asukkaiden, järjestöjen ja muiden yhteisöjen oma-aloitteista asioiden suunnittelua ja valmistelua. Valtuutettujen aloitteet on käsitelty kuntalain ja valtuuston työjärjestyksen mukaan. Kuntalaisten aloitteiden käsittelyssä menettelytavat vaihtelevat kunnan eri viranomaisissa. Edes aloitteiden määrästä ei ole varmaa tietoa. Suositus Kuntalaisten aloitteiden käsittelystä laaditaan yhtenäinen ohjeistus, jossa huomioidaan myös uudessa kuntalaissa olevat osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet. 62 Lahden kaupunki – Arviointikertomus 2014 Lahden kaupunki – Arviointikertomus 2014 63 Liitteet Liitteet LIITE 1 LIITE 2 Kymmenen Suomen suurimman kaupungin visiot Aiempien vuosien arviointikertomushavaintojen jälkiseuranta Helsinki Helsinki on asukkaiden yhteisöllinen asuinpaikka ja pääkaupunki, jossa palvelut toimivat ja päätöksenteko on avointa, ja jossa tiede, taide ja luovuus kukoistavat. Helsinki on maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu asukkaiden hyvinvoinnin ja koko Suomen hyväksi. Metropolialuetta kehitetään yhtenäisesti toimivana alueena, jossa on luonnonläheinen ympäristö ja hyvä asua, oppia, työskennellä sekä yrittää. Espoo Verkostomainen viiden kaupunkikeskuksen Espoo on vastuullinen ja inhimillinen edelläkävijäkaupunki, jossa kaikkien on hyvä asua, oppia, tehdä työtä ja yrittää ja jossa espoolainen voi aidosti vaikuttaa. Tampere Yhteinen Tampere – näköalojen kaupunki. Teemme yhdessä Suomen parasta ja houkuttelevinta, pohjoismaista suurkaupunkia. Meillä on näköaloja tulevaisuuteen, uuden sukupolven toimivaan, kauniiseen ja kansainväliseen kulttuurikaupunkiin. Hyvinvointi on yhteinen päämäärämme. Tuemme koteja hyvän elämän mahdollistajina. Huolehdimme, että kaikki otetaan mukaan. Tuemme hyvinvointia vahvistavien valintojen tekemistä ja painotamme ennaltaehkäiseviä palveluja. Luomme houkuttelevat mahdollisuudet yrittäjyydelle ja työpaikkojen synnylle. Yrityksillä on näköaloja kasvuun ja kansainvälistymiseen. Vantaa Vakavarainen Vantaa on kansainvälinen kestävän kasvun keskus, jossa kaupunkia ja palvelujen laatua kehitetään yhdessä asukkaiden kanssa. Vantaa on asukkaille turvallinen kotikaupunki, yrityksille Suomen paras kumppani ja työntekijöille maan parhaiten johdettu kaupunki. Vantaan arvot Vantaan kaupungin toiminnassa korostetaan läpinäkyvyyttä. Kaupungin arvot ovat yhteinen käsitys siitä, mikä meille on tärkeää ja arvokasta. Ne ohjaavat kaupungin päätöksentekoa ja koko organisaation toimintaa. Kaupunki on sitoutunut tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseen toiminnassaan ja päätöksenteossaan. Toimialoilla voi lisäksi olla oman toimintansa kannalta määriteltyjä eettisiä periaatteita. Oulu Rohkeasti uudistuva Skandinavian pohjoinen pääkaupunki Turku Suomen Turku on kiinnostava ja rohkeasti uudistuva eurooppalainen yliopisto- ja kulttuurikaupunki, jossa on hyvä elää ja onnistua yhdessä Jyväskylä Jyväskylä liikkeessä – Jyväskylä on the move Kuopio Kuopio on 150 000 asukkaan elävä ja kansainvälinen yliopistokaupunki, jossa on vahva yhdessä tekemisen henki Lahti Lahti on houkutteleva ja elinvoimainen ympäristökaupunki Kouvola Elinvoimainen ja luonnollinen kasvukeskus, jossa on hyvä elää, yrittää ja tehdä työtä. 64 Lahden kaupunki – Arviointikertomus 2014 Arvio: myönteistä kehitystä = ei myönteistä kehitystä = Tarkastuslautakunnan havainnot Suoritettuja toimenpiteitä / kehityssuunta Arvio KONSERNIHALLINTO 2012–13: Lahdella on suurista kaupungeista kunnianhimoisin tavoite ilmastopäästöjen vähentämisestä vuoteen 2025 mennessä. Tavoitteen toteutuminen on laskettu pitkälti Kymijärvi II kaasutusvoimalaitoksen varaan. Laitosta ei kuitenkaan ole voitu käyttää suunnitellusti kierrätyspolttoaineella. 2014: Kierrätyspolttoainetta voidaan Kymijärvi II:ssa käyttää vain noin 50 %:sti. Lisäksi on käytettävä kierrätyspuuta ja maakaasua. Tällä on suora yhteys kasvihuonepäästöjen vähennyksen määrään. Päästövähennys jää tavoitetta pienemmäksi. 2012–13: Kaupunki on nostanut Lahti Energia Oy:stä liian suuria osinkoja suhteessa yhtiön tulokseen. Tällaiset osinko-odotukset yhtiöltä myös jatkossa ovat ylimitoitettuja ja epärealistisia. 2014: Osinko-odotukset Lahti Energia Oy:ltä ovat kuluvan valtuustokauden osalta selvästi aiempaa realistisempia. 2010–13: Kaupungin tuottavuusohjelma keskittyy liikaa sähköisten palvelujen kehittämiseen. Vaikutusten osalta on ylimitoitettuja tavoitteita. 2014: Sähköisten palvelujen kehittäminen on edennyt hitaasti. Palvelutuotannon tehokkuus ja tuottavuus sähköisten palvelujen avulla ei vielä ole juurikaan lisääntynyt. Total-hankkeen etenemiseen liittyy paljon epävarmuustekijöitä. SAP -toiminnanohjausjärjestelmän toimittanut Kuntien Tiera Oy on vakavissa talousvaikeuksissa. Selvitystila tai toiminnan loppuminen merkitsisi korvaavien järjestelmien hankkimista ja suuria lisäkustannuksia. 2010–2012: Omistajapolitiikka kaipaa terävöittämistä. Osa konserniyhteisöistä on ajautunut suuriin talousvaikeuksiin. LK Kiinteistöpalvelut Oy:n toiminta on loppunut. Uusien konserniyhtiöiden perustamiselle on oltava järkevät syyt. Yhtiöiden on tultava toimeen omalla tulorahoituksellaan. Omistajaohjaukselta toivotaan jatkossa tarkempaa yhtiöiden asioihin perehtymistä ja nopeampaa reagointia. 2010–2012: Sisäisen tarkastuksen resursseja ei ole vahvistettu eikä sisäisen tarkastajan työpanosta hyödynnetä tarkoituksenmukaisella tavalla. Sisäinen tarkastuksen raportit on ryhdytty toimittamaan myös tarkastuslautakunnalle tiedoksi. Kuntien Tiera Oy on yhä suuremmassa talousahdingossa. Yhtiön oma pääoma on liki 10 milj. euroa miinuksella. Näköpiirissä ovat lisääntyvät pääomapanostukset omistajilta. 2014: Pääosa konserniyhtiöistä toimii taloudellisesti hyvin. Osa yhtiöistä on kuitenkin vaikeuksissa, kuten mm. Lahden Seudun Kuntatekniikka Oy. Kaupunginkonserniin perustetun uuden tapahtumayhtiön Lahti Events Oy:n tarpeellisuus on kyseenalainen. Konserniohjeisiin on valmisteltu täsmennyksiä mm. tytäryhtiöiden hallitusten toimintatavan, yhtiöiden dokumentointivelvollisuuden ja riskienhallinnan sekä toimivan johdon etuihin liittyvän päätösmenettelyn osalta. 2014: Sisäistä tarkastusta kaupungin omana toimintona ei ole tällä hetkellä lainkaan. Yksittäisiä toimeksiantoja on jouduttu hankkimaan ostopalveluna. Muissa Lahden kokoisissa ja pienemmissäkin kaupungeissa on omat toimivat sisäisen tarkastuksen yksiköt. Lahden kaupunki – Arviointikertomus 2014 65 Liitteet Tarkastuslautakunnan havainnot 6 Tarkastuslautakunnan muut havainnot ja arviot Suoritettuja toimenpiteitä / kehityssuunta Arvio SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMIALA 2009–2012: Hoitotakuuta ei täysin pystytty saavuttamaan ja tilastointijärjestelmä hoidon tarpeen arvioinnin osalta on epäluotettava. Lain edellyttämät odotusajat on ilmoitettu terveysasemakohtaisesti kaupungin Internet -sivuilla syksystä 2012 lähtien. 2010–2012: Valtakunnallisia linjauksia ei otettu ajoissa huomioon kun peruuntunutta Jalkarannan hoitokodin laajennusta ehdittiin suunnitella yli miljoonalla eurolla. Valelääkäri hankittiin kaupunginsairaalaan ostopalveluna ilman asianmukaista kilpailutusta ja päätöksentekomenettelyä. 2014: Käyttöön otettu klinikkamalli ei ole parantanut lääkärin vastaanotolle pääsyä. Lääkärimitoitus Lahdessa on vertailukaupunkeja alhaisempi. Ulkoistetut lähiklinikat ovat sopimusten perusteella paremmin resursoituja. Kiireettömänkin hoidon odottamiseen on hoitotakuun 3 kk:n maksimiaika liian pitkä. 2014: Vanhustenpalvelut on onnistunut palvelurakennemuutoksen toteuttamisessa. Riittävä hoitotaso on turvattava myös palveluasumisympäristössä. Vanhusten palveluohjauksen keskittäminen yhteen pisteeseen on hyvä uudistus. Yhteistyö alueen yrittäjien kanssa toimii hyvin. 2010–2012: Erikoissairaanhoidon kustannusseuranta ja laskutus tulisi saada ymmärrettävämmäksi ja enemmän todelliseen käyttöön perustuvaksi. Kustannusseurannan kehittyminen on siirtynyt vuodesta toiseen. Uuden kustannusseurantajärjestelmän käyttöönottoa on luvattu keväällä 2013. 2014: Jäsenkuntien tilivuoden aikainen toimenpide- ja kustannusseuranta on käytössä. Erikoissairaanhoidon menot alenivat 3 miljoonaa euroa edellisvuodesta. Noin puolet tästä johtuu kuitenkin lahtelaisten palvelunkäytön suhteellisesta vähentymisestä. 2010–12: Päijät-Hämeen matkapalvelukeskuksen hoitamaa henkilökuljetusten välitystoimintaa on jatkettu toistuvasti ilman riittäviä tietoja toiminnan kustannuksista, välitettyjen matkojen määristä ja matkojen yhdistelemisellä saaduista hyödyistä. 2014: Matkapalvelukeskuksen toiminnasta tehtiin laajat selvitykset. Valtuusto kehotti kaupunginhallitusta ryhtymään viipymättä toimenpiteisiin henkilökuljetusten uudenlaisen järjestelytavan luomiseksi. Uusi henkilökuljetusten järjestelymalli on saatettava toimintaan viimeistään 1.9.2015 lukien. Toiminnassa on päällekkäisyyttä Lahden Seudun ULA- taksi Oy:n kanssa. 2010–2011: Lastensuojelun menokehityksen hillitsemiseksi ja toimintajärjestelmän uudistamiseksi palkattiin lastensuojeluun syksyllä 2009 määräaikainen projektipäällikkö. Lastensuojelun tunnusluvut ovat kokonaisuutena kehittyneet hieman parempaan suuntaan 2014: Huostaan otettujen lasten määrä on kasvanut yli 50 % edellisvuoteen nähden, vaikka varhaisen puuttumisen toimintatapoja on kehitetty. SIVISTYSTOIMIALA ja TILAKESKUS 2012–13: Tarkastuslautakunta on vuosien ajan ottanut aktiivisesti kantaa Launeen koulun sisäilmaongelmiin. Konsulttityönä suoritetun kuntotutkimuksen hankintaprosessi ja valvonnassa on ollut vakavia puutteita. Konsultilla on ollut taloudellinen intressi päätyä lopputulokseen, että Launeen koulukiinteistö olisi korjattavissa. 2014: Launeen koulun tilat laitettiin pitkän vitkuttelun jälkeen lopulta käyttökieltoon koulutyöhön sopimattomina. Launeen koulukiinteistön kohtalo ja keskustan sekä eteläisen Lahden koulutilaratkaisut ovat edelleen avoimina. TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA 2010–13: Kaupunkimetsien uudistamisesta ja pitkän tähtäyksen hoitolinjauksista laadittuja suunnitelmia ei ole käsitelty teknisessä lautakunnassa, vaikka mm. tarkastuslautakunta on asiasta muistuttanut useissa arviointikertomuksissa. Kaupungissa on paljon kirjanpainajatoukan tuhoille alttiita vanhoja kuusikoita, jotka kaipaisivat uudistamista. 66 2014: Metsien hoito- ja käyttöperiaatteet -suunnitelma valmistui vuoden 2014 aikana ja tekninen lautakunta hyväksyi ne helmikuussa 2015. Kaupunkilaisten mahdollisuutta osallistua ympäristönhoitoon mm. polttopuun keräyksen osalta ei ole edelleenkään pidetty mahdollisena valvonta- ja vastuukysymyksiin vedoten. Lahden kaupunki – Arviointikertomus 2014 Lahden kaupunki – Arviointikertomus 2014 67 5 Tavoitteiden toteutumisen ja toiminnan arviointi w w w. l a h t i . fi 68 Lahden kaupunki – Arviointikertomus 2014
© Copyright 2024