ARVIOINTIKERTOMUS 2014 PUHEENJOHTAJAN KATSAUS ______________________________________________________________ Espoo -tarina on kaupungin strategia vuosille 2014–2017. Se kertoo mistä olemme tulossa, missä olemme ja minne olemme menossa sekä miten sinne päästään. Vuodelle 2014 asetettiin 30 Espoo -tarinasta johdettua sitovaa tulostavoitetta, joista tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan 11 jäi toteutumatta. Espoo -tarinaa toteutetaan osaltaan viidellä poikkihallinnollisella kehitysohjelmalla, joista tarkastuslautakunta on vuonna 2014 arvioinut kolmen ohjelman toteuttamista. Poikkihallinnollisten ohjelmien mahdollisuuksia ja vaikuttavuutta ei ole vielä täysin hyödynnetty. Ohjelmat koostuvat yksittäisistä hyvistä hankkeista, mutta niitä leimaa koordinaation puute. Ohjelmissa hyviksi todetut toimintamallit on otettava käyttöön. Verotulojen kasvu on ollut hidasta jo useana vuonna. Vuonna 2014 verotuloja ja valtionosuuksia kertyi 1 363 milj. euroa, mikä oli 1,1 prosenttia edellisvuotta enemmän. Toimintatuotot olivat 271 milj. euroa, ja ne laskivat 2,9 prosenttia. Toimintakulut olivat 1 628 milj. euroa. Edellisestä vuodesta kasvua oli 3,4 prosenttia. Merkittävimmät kuluerät olivat palvelujen ostot 713 milj. euroa sekä henkilöstökulut 628 milj. euroa. Toimintamenojen kasvu hidastui, mutta kasvu on edelleen korkeaa suhteessa verotulojen ja toimintatuottojen kehitykseen. Espoon haasteita kuluvalla valtuustokaudella ovat asukasmäärän kasvu, väestörakenteen muutos sekä työllisyystilanteen heikkeneminen. Väestörakenteen muuttuessa palvelutarpeet ovat kasvaneet asukasmäärän kasvua nopeammin. Kaupungin taloudelliset haasteet sekä kasvava investointitarve edellyttävät tuottavuuden lisäämistä, johon vastaamiseksi valtuusto hyväksyi keväällä 2014 talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman vuosille 2014–2017. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan TATU -ohjelmalla tulee päästä kestäviin toimintatapojen muutoksiin. Toimialojen tuottavuuden kehitykselle on asetettava konkreettisia tavoitteita, ja tuloksista on esitettävä mitattavaa tietoa. Tuleviin haasteisiin vastaamiseksi on arvioitava palvelutarjonnan laajuutta, jotta kaupungin perustehtävien hoito voidaan turvata. Vuonna 2014 arvioinnin painopistealueena oli kaupungin johtamisjärjestelmä. Keskeisiä johtamisen ohjausvälineitä ovat talousarvio ja -suunnitelma sekä Espoo-tarina. Toimiva sisäinen valvonta on hyvän johtamis- ja hallintotavan edellytys. Sisäisestä valvonnasta vastaavat kaikki toimielimet ja esimiesasemassa toimivat viranhaltijat. Hyvän johtamis- ja hallintotavan luomisessa ja ylläpitämisessä korostuu kaupungin ylimmän johdon rooli. Espoolaisen johtamisen projekti jatkuu valtuustokauden ajan. Tavoitteena on parantaa johtamista ja työhyvinvointia kaupunkiorganisaatiossa. Tarkastuslautakunta on arvioinut omistaja-tilaaja-tuottaja -menettelyn toimivuutta vuosittain. Kaupunginhallitus päätti joulukuussa 2014 omistaja-tilaaja-tuottajamallin kehittämisestä. Tarkastuslautakunta seuraa käynnistettyjen kehittämistoimien riittävyyttä havaittujen ongelmien poistamiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi. Kaupungin järjestämisvelvollisuuteen kuuluvat palvelut on hankittava asukkaiden edun mukaisesti kustannustehokkaasti ja palveluhankintojen on osaoptimoinnin sijasta perustuttava kokonaistaloudellisesti edullisempiin ratkaisuihin. Työryhmän ehdotus tuotaneen valtuuston käsiteltäväksi toukokuussa 2015. Kaupungin omistajapolitiikan ja konserniohjeiden uudistaminen ovat TATU ohjelmassa aikataulutetut vuosille 2014–2016. Luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden yhteistyötä tulee lisätä sekä omistajaohjauksessa että konserniyhteisöjen hallitusjäsenten kanssa. Paula Viljakainen Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja ARVIOINTIKERTOMUS 2014 SISÄLLYS 1 TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTITOIMINTA ............................................................. 1 2 ESPOO-TARINAN TAVOITTEIDEN ARVIOINTI ..................................................................... 2 2.1 Espoo-tarina 2014 - 2017, talousarvion tulostavoitteiden asettaminen ja raportointi ........ 2 2.2 Tulostavoitteiden toteutumisen arviointi ........................................................................... 3 2.2.1 Yleishallinto ........................................................................................................ 3 2.2.2 Sosiaali- ja terveystoimi ...................................................................................... 5 2.2.3 Sivistystoimi........................................................................................................ 5 2.2.4 Tekninen ja ympäristötoimi ................................................................................. 6 2.2.5 Palveluliiketoimi .................................................................................................. 6 2.3 Poikkihallinnolliset ohjelmat ............................................................................................. 7 3 2.3.1 Osallistuva Espoo ............................................................................................... 7 2.3.2 Elinvoimaa ikääntyville........................................................................................ 8 2.3.3 Nuorten elinvoimaisuus....................................................................................... 9 KAUPUNGIN TALOUDEN ARVIOINTI .................................................................................. 10 3.1 Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman toteutumisen arviointi............................ 13 3.2 Talousarvion toteutumisen arviointi toimialoittain ........................................................... 14 3.3 Rahastosijoitukset ......................................................................................................... 17 4 TOIMINNAN ARVIOINTI ....................................................................................................... 19 4.1 Kaupungin johtamisjärjestelmä ...................................................................................... 19 4.2 Kaupungin henkilöstö .................................................................................................... 20 4.3 Omistaja-tilaaja-tuottaja -menettelyn seuranta ............................................................... 22 4.4 Jälkiseurantakatsaus kaupungin työllisyyspalveluihin .................................................... 24 4.5 Sosiaali- ja potilasasiamiehen, vammaisasiamiehen sekä esteettömyysasiamiehen raportoinnit ............................................................................................................................ 27 4.6 Sosiaali- ja terveystoimi ................................................................................................. 31 4.6.1 Terveysasema- ja päivystystoiminta ................................................................. 31 4.6.2 Mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä pitkäaikaisasunnottomuus ..................... 33 4.6.3 Vammaisten asumispalvelut ............................................................................. 36 4.6.4 Omaishoidontuki ............................................................................................... 37 4.7 Sivistystoimi................................................................................................................... 39 4.7.1 Toimintamallit lapsen varhaiskasvatuksessa sekä siirryttäessä alakouluun ja edelleen yläkouluun ....................................................................................................... 39 4.7.2 Kouluverkko suomen- ja ruotsinkielisessä opetustoimessa ............................... 41 4.7.3 Koulujen itsearvioinnit ....................................................................................... 42 4.7.4 Kulttuuripalvelut ................................................................................................ 42 ARVIOINTIKERTOMUS 2014 4.8 Tekninen ja ympäristötoimi ............................................................................................ 44 4.8.1 Kaupunkirakenne ja liikenneväylät .................................................................... 44 4.8.2 Katu- ja viherpalvelut ........................................................................................ 44 4.8.3 Kaupunkimittaus ja Geotekniikka ...................................................................... 45 4.9 Palveluliiketoimi ............................................................................................................. 46 5 4.9.1 Espoo Logistiikka -liikelaitos ............................................................................. 46 4.9.2 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitos ................................................................. 47 KONSERNIOHJAUS ............................................................................................................. 48 5.1 Seudullisen omistajaohjauksen tavoitteiden toteutuminen HSL ja HSY -kuntayhtymissä48 5.2 HSL:n ja HSY:n omistajaohjauksen toteutus Espoossa ................................................. 49 ALLEKIRJOITUKSET ................................................................................................................... 51 LIITE 1: Vuoden 2014 tulostavoitteiden toteutuminen ................................................................... 52 LIITE 2: Keskeisten arviointikertomushavaintojen jälkiseuranta .................................................... 54 LIITE 3: Tarkastuslautakunnan kokoonpano ja arviointiohjelma vuonna 2014............................... 61 ARVIOINTIKERTOMUS 2014 1 TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTITOIMINTA ______________________________________________________________ Tarkastuslautakunnan ja ulkoisen tarkastuksen tehtävät Kuntalain mukaan tarkastuslautakunnan tehtävänä on valmistella hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat valtuuston päätettäväksi sekä arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet kunnassa ja kuntakonsernissa. Mikäli kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, on tarkastuslautakunnan arvioitava talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyttä. Espoon tarkastussäännön perusteella arvioidaan hallinnon, taloudenhoidon ja palvelujen tarkoituksenmukaisuutta. Kaupungin ulkoista tarkastusta tekevät muusta organisaatiosta ja johdosta riippumattomina JHTT-tilintarkastaja sekä tarkastuslautakunnan alaisuudessa toimiva ulkoisen tarkastuksen yksikkö. Yksikkö valmistelee tarkastuslautakunnassa käsiteltävät asiat sekä avustaa kaupungin tilintarkastajaa. Ulkoisen tarkastuksen yksikön toimintaa ohjaavat tarkastuslautakunnan arviointiohjelma ja yksikön oma tarkastusohjelma sekä tilintarkastajan työohjelma. Arviointisuunnitelma ja vuoden 2014 arviointikertomusraportointi Arviointityönsä toteuttamiseksi tarkastuslautakunta on laatinut valtuustokauden arviointisuunnitelman sekä vuosittaisen arviointiohjelman. Valtuustokauden arviointiteemaksi on valittu kaupungin palvelujen laadukkuuden, kustannusvaikuttavuuden ja asiakaslähtöisyyden sekä palvelujen tuotantotapojen arviointi tuotettaessa palveluja omana toimintana tai ostopalveluina. Arviointikaudella seurataan Espoo-tarinan tavoitteiden asettamista, toteutumista ja vaikuttavuutta sekä investointi- ja kehittämishankkeita. Lisäksi tehdään aiempien arviointikertomushavaintojen jälkiseurantaa. Vuonna 2014 arvioinnin painopistealueena oli kaupungin ja konsernin johtamisjärjestelmä. Arviointi pohjautuu Espoo-tarinan ja asiakirja-aineiston lisäksi viranhaltijaasiantuntijoiden ja lautakuntien puheenjohtajien kuulemisiin sekä ulkoisen tarkastuksen yksikön tarkastuksiin ja selvityksiin. Arviointikertomus on luovutettu valtuuston puheenjohtajalle 28.4.2015. Arviointikertomus on julkaistu kaupungin internetsivuilla ja tiedotusvälineille on lähetetty tiedote. Arviointikertomus käsitellään valtuustossa 18.5.2015. Painetut arviointikertomukset jaetaan valtuutetuille ja johtaville viranhaltijoille sekä sidosryhmille ja toimitetaan kaupungin kirjastoihin ja yhteispalvelupisteisiin. Tarkastuslautakunnan havainnot ja suositukset on arviointikertomuksessa esitetty keltaisella pohjalla. Vuoden 2013 arviointikertomuksen käsittely Valtuusto velvoitti kokouksessaan 19.5.2014 kaupunginhallituksen pyytämään lautakunnilta selvitykset toimenpiteistä, joihin on ryhdytty tai on ryhdyttävä vuoden 2013 arviointikertomuksessa esitettyjen epäkohtien korjaamiseksi sekä toimittamaan ne valtuustolle ja tiedoksi tarkastuslautakunnalle. Lisäksi valtuusto antoi kaupunginhallitukselle tehtäväksi huomioida arviointikertomuksessa esitetyt havainnot seuraavassa talousarviovalmistelussa ja tilinpäätöksen laadinnassa. Lautakuntien selvitykset käsiteltiin valtuustossa syyskuussa 2014 seurantaraportin yhteydessä. 1 2 ESPOO-TARINAN TAVOITTEIDEN ARVIOINTI ______________________________________________________________ 2.1 Espoo-tarina 2014 - 2017, talousarvion tulostavoitteiden asettaminen ja raportointi Espoo-tarina on kaupungin strategia vuosille 2014 - 2017. Espoo-tarina kertoo mistä olemme tulossa, missä olemme ja minne olemme menossa sekä miten sinne päästään. Strategiaperustan muodostavat visio, arvot ja toimintaperiaatteet sekä päämäärät ja valtuustokauden tavoitteet. Toimialoilla on Espoo-tarinasta johdetut tarinat. Vuodelle 2014 talousarviossa asetettiin 30 valtuustoon nähden sitovaa Espoo-tarinasta johdettua tulostavoitetta. Resurssit ja johtaminen näkökulmassa on 18 tulostavoitetta, asukkaat ja palvelut -näkökulmassa 6 sekä elinvoima ja kilpailukyky -näkökulmassa 6 tulostavoitetta. Toimialojen tulostavoitteet on esitetty talousarviokirjassa lihavoituina. Tuloskorteissa on lisäksi esitetty toimialojen itselleen asettamia tavoitteita, joista raportoidaan lautakunnille tai johtokunnille. Liikelaitoksille on talousarviossa asetettu sitovat peruspääoman tuottovaatimusta, tulosta ja investointeja koskevat tulostavoitteet. Tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan valtuustolle vuosittain tammi-heinäkuun seurantaraportissa, lokakuun kuukausiraportissa, ennakkotilinpäätöksessä sekä tilinpäätöksessä. Toimialojen tuloskorteissa on esitetty arviot tavoitteiden toteutumisesta. Espoo-tarina Kuva: RED Valtuusto hyväksyi lokakuun kuukausiraportin yhteydessä joulukuussa 2014 seitsemän tulostavoitteen toteutumisen poikkeaman. Näistä kuusi tulostavoitetta jäi tilinpäätöksessä toteutumatta, sen sijaan konserniesikunnan toimintakate toteutui tulostavoitteen mukaisesti vähintään alkuperäisen talousarvion mukaisena. Lisäksi hyväksyttiin kahden liikelaitoksen tulostavoitteiden poikkeamat, joista Espoo Kaupunkitekniikka liikelaitoksen tulos kuitenkin toteutui alkuperäisen tavoitteen mukaisesti. Asetettavien tulostavoitteiden ja mittareiden valmistelu Tavoitteiden tulee lähtökohtaisesti olla mitattavissa joko määrällisesti tai laadullisesti. Tarkastuslautakunta on arviointikertomuksissaan tuonut esille tavoitteiden ja niiden arviointikriteerien asettamiseen liittyviä havaintoja, joissa on korostettu erityisesti asetettavien tavoitteiden ja arviointikriteerien selkeyttä, mittaamiskelpoisuutta, vaikuttavuutta palvelujen saajille sekä realistisia toteuttamismahdollisuuksia. Lisäksi asetettavien tavoitteiden tulee olla riittävän haasteellisia. 2 Kuntaliiton suosituksessa on annettu esimerkkejä soveltuvista tavoitteista. Määrällinen tavoite on esimerkiksi kaavoitettujen tonttien määrä. Laadullista tavoitetta voidaan mitata esimerkiksi asiakastyytyväisyyskyselyllä. Tavoite voi olla rahamääräinen ja toteuttamisajankohdaltaan sidottu, esimerkkinä asuntorakentamisen tavoitteet. Väestövaikutusten arviointia voidaan mitata määrällisesti väestömäärän kasvulla, laadullisesti asiakastyytyväisyydellä tai aluekohtaisella rahamääräisellä verotulokertymällä. Tavoitteena voi olla yksittäinen toimenpide, joka kuvaa toiminnan laadun kehittämistä, kuten palveluverkkoselvityksen laadintaa. Vaikuttavuutta mitattaessa voidaan käyttää joko laadullista tai määrällistä mittaamista. Hyvinvointia kuvaavia määrällisiä mittareita ovat esimerkiksi työllisyyden kasvu ja sairauspoissaolojen lasku. (Myllyntaus, Oiva (toim.) Kuntaliiton suositus, Kunnan ja kuntayhtymän talousarvio ja suunnitelma 2011) Tulostavoitteiden tehtävänä on ohjata kaupungin toimintaa valtuuston päättämään suuntaan. Tavoitteiden ja mittareiden tulee olla selkeitä ja yksiselitteisiä ja niille tulee ilmoittaa lähtö- ja tavoitetasot. Mittarit tulee valita siten, että kaupungilla on mahdollisuus omin toimenpitein tai yhdessä muiden toimijoiden kanssa vaikuttaa tavoitteiden toteutumiseen. Mittareita on tarpeen kehittää edelleen Kuntaliiton suositusten mukaisesti. 2.2 Tulostavoitteiden toteutumisen arviointi Tarkastuslautakunta on arvioinut valtuuston asettamien sitovien tulostavoitteiden toteutumista. Taulukossa on esitetty tavoitteiden toteutumisen arviointi näkökulmittain. Tarkastuslautakunnan arvio vuoden 2014 tulostavoitteiden toteutumisesta TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIO Tulostavoitteet näkökulmittain Toteutunut Tilinpäätöksen mukaisesti ei toteutunut Tilinpäätöksestä poiketen ei toteutunut Resurssit ja johtaminen 10 7 1 Asukkaat ja palvelut 4 0 2 Elinvoima ja kilpailukyky 5 1 0 YHTEENSÄ 19 8 3 Tilinpäätöksessä on raportoitu, että valtuuston asettamista tulostavoitteista kahdeksan jäi toteutumatta. Tarkastuslautakunnan arvion mukaan 11 tulostavoitetta asetetuista 30 tavoitteesta jäi toteutumatta. Seuraavissa luvuissa esitellään ne 11 tulostavoitetta, jotka eivät tarkastuslautakunnan arvion mukaan toteutuneet. Tulostavoitteiden käsittelyn yhteyteen on merkitty, mikäli valtuusto on kokouksessaan 8.12.2014 lokakuun toteutumatietojen perusteella hyväksynyt tulostavoitteen poikkeaman. 2.2.1 Yleishallinto Talousarviossa asetetut tulostavoitteet 10 TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIO Toteutunut 4 Ei toteutunut 6 Konserniesikunnan kymmenestä tulostavoitteesta kuusi ei tilinpäätöksen mukaan toteutunut. Tarkastuslautakunnan yhtenevän arvion mukaan tulostavoitteista jäivät toteutumatta: 3 Vuoden 2014 tulostavoite Mittari / arviointikriteeri Tarkastuslautakunnan arvio Kaupungin tuottavuus paranee vähintään 1 %. Indeksi- ja väestökorjattu toimintakatteen muutos % Tulostavoite ei toteutunut. (Poikkeama on hyväksytty valtuustossa 8.12.2014) Toimintakate heikkeni 1,4 prosenttia. Menokasvun lisäksi toimintakatteen heikkenemiseen vaikutti suhdanteesta johtuva heikko tulokehitys. Tuottavuutta parannettiin osassa kaupungin palveluita, mutta kokonaisuutena tavoiteltuun tuottavuuskehitykseen ei päästy. Vuoden 2014 tulostavoite Mittari / arviointikriteeri Tarkastuslautakunnan arvio Omistajapolitiikka, konserniohjeet ja muut konserniin liittyvät pääohjeistukset ovat käytössä. Omistajapolitiikan ja ohjeiden Tulostavoite ei toteutunut. hyväksyminen sekä käyttöönotto (Poikkeama on hyväksytty valtuustossa 8.12.2014) Ohjeistuksen uusiminen aloitettiin vuonna 2014 mutta valmistelu on kesken. Omistajapolitiikan ja konserniohjeiden uudistaminen on TATU -ohjelmassa aikataulutettu vuosille 2014 - 2016. Vuoden 2014 tulostavoite Mittari / arviointikriteeri Tarkastuslautakunnan arvio Kaupungin sisäiset roolit ja vastuut tukevat omistajapolitiikkaa ja konserniohjausta. Konserniesikunnan ja toimialoTulostavoite ei toteutunut. jen välinen yhteistyö sekä ohja- (Poikkeama on hyväksytty valuksen ja valmistelun laadukkuus tuustossa 8.12.2014) Sisäisten roolien ja vastuiden määrittelyä sekä toimeenpanoa on tehty, mutta ne liittyvät olennaisesti omistajapolitiikkaan ja konserniohjeisiin, jotka tuotaneen päätettäviksi vuonna 2015. Vuoden 2014 tulostavoite Mittari / arviointikriteeri Tarkastuslautakunnan arvio Työhyvinvointimatriisin lukuarvo kasvaa vähintään yhdellä vuoden 2013 arvoon verrattuna. Työhyvinvointimatriisi Tilinpäätöksen mukaisesti tulostavoite ei toteutunut. Työhyvinvointimatriisin arvo laski 0,5:llä vuodesta 2013. Kunta 10 -tuloksiin liittyvässä Espoon käyttöönottamassa työhyvinvointimatriisissa tarkastellaan esimerkiksi sairauspoissaoloja, työn kuormittavuutta, työyhteisön tavoitteellisuutta ja tapaturmia. Vuoden 2014 tulostavoite Mittari / arviointikriteeri Tarkastuslautakunnan arvio Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osuus henkilöstöstä lähenee maahanmuuttajataustaisten osuutta väestöstä. Osuus työntekijöistä % suhteessa osuuteen väestöstä % Tilinpäätöksessä esitetyn ennakkotiedon mukaisesti tulostavoite ei toteutunut. Maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä oli vuoden 2014 lopussa 5,6 prosenttia ja vuoden 2013 lopussa 5,1 prosenttia. Määrä on kasvanut tavoitteen suuntaisesti, mutta väestöosuuden kasvua vähemmän. Lopulliset väestönkasvua osoittavat tiedot saadaan toukokuussa 2015. Vuoden 2014 tulostavoite Mittari / arviointikriteeri Tarkastuslautakunnan arvio Espoon elinkeino-ohjelma on laadittu yhdessä keskeisten sisäisten ja ulkoisten sidosryhmien kanssa. Elinkeino-ohjelma on tehty ja sen toimeenpanosta on huolehdittu Tulostavoite ei toteutunut. (Poikkeama on hyväksytty valtuustossa 8.12.2014) Elinkeino-ohjelma laadittanee keväällä 2015. Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys sekä Kestävä kehitys -kehitysohjelmat ovat määritelleet elinkeinopoliittisia tavoitteita. 4 2.2.2 Sosiaali- ja terveystoimi TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIO Talousarviossa asetetut tulostavoitteet Toteutunut Ei toteutunut 6 3 3 Sosiaali- ja terveystoimelle oli asetettu kuusi tulostavoitetta. Tarkastuslautakunnan arvion mukaan kolme tulostavoitetta jäi toteutumatta. Vuoden 2014 tulostavoite Mittari / arviointikriteeri Tuottavuus paranee vähintään 1 Reaalimenot/asukas % Tuottavuuden mittaaminen Tarkastuslautakunnan arvio Tulostavoite ei toteutunut. (Poikkeama on hyväksytty valtuustossa 8.12.2014) Reaalimenot asukasta kohden vuonna 2014 olivat 2 827 euroa, kun vuonna 2013 menot olivat 2 775 euroa. Menot kasvoivat 0,7 prosenttia, kun otetaan huomioon 1,2 prosentin inflaatio. Vuoden 2014 tulostavoite Mittari / arviointikriteeri Tarkastuslautakunnan arvio Toimintakate on vähintään alkuperäisen talousarvion mukainen Toimintakate, M€ Tulostavoite ei toteutunut. (Poikkeama on hyväksytty valtuustossa 8.12.2014) Alkuperäisessä talousarviossa toimintakate oli 660,7 milj. euroa ja tilinpäätöksessä alijäämä oli alkuperäistä talousarviota suurempi ollen 667,8 milj. euroa. Vuoden 2014 tulostavoite Mittari / arviointikriteeri Tarkastuslautakunnan arvio Odotusaika kiireettömälle vastaanotolle alle 21 pv T3 (kolmas kiireetön vastaanottoaika), terveysaseman mediaani Tilinpäätöksestä poiketen tulostavoite ei toteutunut. Tilinpäätöksen mukaan tulostavoite toteutui kaupunkitasoisesti. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan tulostavoite ei toteutunut, koska osalla terveysasemista odotusaika ylitti 21 päivää. Esimerkiksi Kivenlahden terveysasemalla keskimääräinen odotusaika lääkärin vastaanotolle vuonna 2014 oli yli 30 päivää ja Matinkylän terveysasemalla tulostavoite (alle 21 päivää) ei alittunut hoitotakuuta koskevien toteutumistietojen mukaan niinä kuukausina, joilta tilastotieto oli saatavissa. Toisaalta Matinkylän ja Puolarmetsän terveysaseman asiakkaille ostettiin 1.1.–31.10.2014 vastaanottokäyntejä, jotka eivät sisälly T3 -seurantatietoihin. 2.2.3 Sivistystoimi TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIO Talousarviossa asetetut tulostavoitteet Toteutunut 6 5 Ei toteutunut 1 Sivistystoimelle oli asetettu kuusi tulostavoitetta, joiden raportoitiin toteutuneen. Tarkastuslautakunnan arvion mukaan seuraava tulostavoite jäi toteutumatta: Vuoden 2014 tulostavoite Mittari / arviointikriteeri Tarkastuslautakunnan arvio Espoon koulutuskuntayhtymä Omnian vaikuttavuus (työllistyminen ja jatko-opintoihin sijoittuminen) paranee. OPH:n tulosrahoitusmittari Tilinpäätöksestä poiketen tulostavoite ei toteutunut. Tulostavoitteen arvioitiin kokonaisuutena toteutuvan. Tavoite ei tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan toteutunut, koska jatko-opiskeluun siirtyneiden sijoittumisprosentti pysyi samana. Vuoden 2015 tulosrahoituksen vaikuttavuusmittareiden mukaan työllistyneiden määrä on 51,7 prosenttia valmistuneista opiskelijoista ja jatko-opiskeluun siirtyneiden määrä 2,0 prosenttia. Vuoden 2013 tulosrahoitustiedoissa työllistyneitä oli 47,5 prosenttia ja jatkoopiskelijoita 2,0 prosenttia. 5 2.2.4 Tekninen ja ympäristötoimi TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIO Talousarviossa asetetut tulostavoitteet Toteutunut 6 Ei toteutunut 5 1 Tekniselle ja ympäristötoimelle oli asetettu kuusi tulostavoitetta, joista kaikkien on raportoitu toteutuneen. Tarkastuslautakunnan arvion mukaan yksi tulostavoite ei toteutunut: Vuoden 2014 tulostavoite Mittari / arviointikriteeri Työhyvinvointimatriisin lukuarvo kasvaa vähintään yhdellä vuoden 2013 arvoon verrattuna Työhyvinvointimatriisi. Tarkastuslautakunnan arvio Tilinpäätöksestä poiketen tulosTerveysperusteisista poissa- tavoite ei toteutunut. oloista aiheutuva kuorma päivää per henkilötyövuosi. Työhyvinvointimatriisin lukuarvo nousi 0,7:llä. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan tulostavoite ei toteutunut, koska arvo ei kasvanut vähintään yhdellä. Työhyvinvointimatriisissa tarkastellaan esimerkiksi sairauspoissaoloja, työn kuormittavuutta, työyhteisön tavoitteellisuutta ja tapaturmia. Tilakeskus -liikelaitoksen sitovan tulostavoitteen poikkeama Tilakeskus -liikelaitoksen tavoitteelle liikelaitoksen 7,6 milj. euron ylijäämäisestä tuloksesta haettiin poikkeama valtuustolta 8.12.2014. Valtuusto alensi Tilakeskus -liikelaitoksen tulostavoitteen 5,3 milj. euroon. Muutettu tavoite toteutui. 2.2.5 Palveluliiketoimi TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIO Talousarviossa asetetut tulostavoitteet Toteutunut 2 2 Ei toteutunut 0 Palveluliiketoimelle oli asetettu kaksi tulostavoitetta, jotka raportoitiin toteutuneen. Tarkastuslautakunnan yhtenevän arvion mukaan tavoitteet toteutuivat. Espoo Kaupunkitekniikka -liikelaitoksen tulostavoitteen poikkeama Palveluliiketoimen toimialan liikelaitoksille on asetettu omat tulostavoitteet. Espoo Kaupunkitekniikka -liikelaitoksen tavoitteelle liikelaitoksen positiivisesta tuloksesta haettiin poikkeama valtuustolta 8.12.2014. Tavoite kuitenkin toteutui. 6 2.3 Poikkihallinnolliset ohjelmat Vuosina 2014–2017 Espoo-tarinaa toteutetaan osaltaan poikkihallinnollisilla kehitysohjelmilla, joita ovat 1) Osallistuva Espoo, 2) Elinvoimaa ikääntyville, 3) Kestävä kehitys, 4) Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys sekä 5) Nuorten elinvoimaisuus. Poikkihallinnollisten kehitysohjelmien ohjauksessa yhdistetään luottamushenkilö- ja viranhaltijajohtaminen eri toimialoilta. Ohjelmien hyötytavoitteet hyväksyttiin valtuustossa vuonna 2013 ja vuoden 2014 tuloksista raportoitiin kuluvan vuoden helmikuussa. Vuonna 2014 tarkastuslautakunta on arvioinut kolmen ohjelman toteuttamista ja seuraa kaikkien ohjelmien toteuttamista ohjelmakauden ajan. Poikkihallinnollisissa kehitysohjelmissa hyviksi todetut toimintamallit on otettava käyttöön. Poikkihallinnollisten ohjelmien mahdollisuuksia ja vaikuttavuutta ei ole vielä täysin hyödynnetty. Arvioitujen ohjelmien vastuutahot tulee määritellä tarkemmin ja ohjelmien ylemmän tason rakenteet on kuvattava. Ohjelmat koostuvat yksittäisistä hyvistä hankkeista, mutta niitä leimaa hajanaisuus ja koordinaation puute. 2.3.1 Osallistuva Espoo Vuonna 2014 Osallistuva Espoo -kehitysohjelmassa on toteutettu neljää hyötytavoitetta ja seitsemää toimenpidettä. Työskentely pohjautuu Espoon ohjelmajohtamisen malliin ja työkaluihin. Vuoden 2014 hyötytavoitteet Toimiva päätöksenteko Toimenpiteet Seuranta 31.12.2014 Miten voin vaikuttaa? Meidän puisto -malli lähialueiden hoitoon ja kunnossapitoon Palkitseva lähitekeminen Uuden alueen lähitekemisen tapa Tapahtumakartoitus ja vapaaehtoistyön mahdollisuuksien lisääminen Muotoile!maa Huomioidaan erilaisten ryhmien osallisuus Kehitetään avointa osallistumista ja vaikuttamista Intoa elämään -kurssipilotti Näin Espoossa toimitaan! Mitatut tulokset (asteikko 1-5): 1) kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet, keskiarvo 2,96 2) kuntalaisten tyytyväisyys oman kunnan luottamushenkilöihin, keskiarvo 2,88. Meidän puisto -mallissa on pilotoitu kymmentä erilaista kohdetta. Alueille on laadittu kumppanuusperiaatteella vastuutahojen ja kaupungin väliset hoitosopimukset siivouksen ja kunnostuksen periaatteista. Mallin laajentamista on arvioitu ja poistettu lähitekemisen esteitä. Ohjausryhmä on tutustunut lasten ja nuorten osallisuuteen varhaiskasvatuksessa ja kouluissa. Osallistettu ikäihmiset ja henkilökunta lähiympäristön kehittämiseen. Maahanmuuttajanaisille on räätälöity pilottikurssi ja vertaisohjaajia on koulutettu. Sosiaalisen median mahdollisuuksien edistäminen päätösten valmistelussa. Vuoropuhelun lisääminen kuntalaisten kanssa. Mitatut tulokset: kunnan palveluista tiedottaminen, keskiarvo 3,53 (asteikolla 1-5). Osallistuva Espoo -ohjelmassa kuvataan lainsäädäntöön perustuvia kuntalaisten osallistumisoikeuksia, kuten kuntalaisten aloiteoikeus, muutoksenhakuoikeus ja hallinnon avoimuuden vaatimus. Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksia lisäävät keinot ja kehittämistoimet ohjelmasta kuitenkin puuttuvat. Asukkaiden osallistuminen ohjelman suunnitteluun ja toteuttamiseen on mahdollistettava jatkossa laajemmin. 7 2.3.2 Elinvoimaa ikääntyville Espoossa ikääntyneiden määrä kasvaa nopeasti. Vuonna 2013 yli 75 -vuotiaista espoolaisista asui kotonaan yli 90 prosenttia ja suurin osa heistä käytti samoja palveluja kuin muutkin kuntalaiset. Sähköisten palvelujen ja tiedonhaun käyttö on lisääntynyt, mutta myös perinteisellä tavalla tuotettavaa tietoa ja palveluja tarvitaan. Vuonna 2014 kehitysohjelmaa on toteutettu eri projekteilla ja toimenpiteillä. Vuoden 2014 hyötytavoitteet Hyvinvointi, terveys ja toimintakyky paranevat Toimenpiteet/Tulokset Seuranta 31.12.2014 Kehitetty ja käyttöönotettu matalan kynnyksen ennaltaehkäiseviä toimintamalleja Kattavia hyvinvoinnin mittareita ei ole saatavilla. Käytetty THL:n toteuttaman alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen mittareita. Tulokset ovat muuttuneet osin paremmiksi, osin huonommiksi. Suurin muutos oli yli 75 -vuotiaiden naisten ”terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien iäkkäiden” osuuden vähentyminen 10 prosentilla. Hyvinvointikursseja käynnistyi viisi, mikä raportoitiin hyväksi tulokseksi. Ensimmäisenä vuonna on tehty suunnittelutyötä sekä pilotoitu uusia toimintamalleja. Tee se itse -hyvinvointikursseja käynnistynyt eri puolilla kaupunkia Laadittu senioripalvelujen palvelukartta ja koottu usein kysytyt kysymykset sekä sovittu koulutus yhteispalvelupisteiden henkilöstön kanssa tavoitteena parantaa ikääntyvien neuvontaa lähipalveluna Esteettömän asumisen info- ja neuvontakampanja käynnissä Iäkkäänäkin asutaan kotona Kehitetty asumisen yksilöllinen palveluohjausmalli ja se on otettu käyttöön yhteistyössä espoolaisen yrityksen kanssa Kotona asuvien espoolaisten 75 -vuotta täyttäneiden osuus kasvoi 91 prosentista 92 prosenttiin. Vastaavan ikäisten laitoshoidossa olevien osuus laski 2,3 prosentista alle 2 prosenttiin. Tehostetussa palveluasumisessa asuu 6 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä. Muistipalvelukeskuksessa käynnistynyt muistisairaiden päivätoiminta Matinkylässä alkanut ”senioreiden itsepalvelukeskustoiminta” kahdessa taloyhtiössä Sujuva omaishoito Yksinäisyys vähenee Lisätty omaishoitajien tukimuotoja toteuttamalla oppilaitosten, järjestöjen ja kaupungin kanssa virkistys- ja kuntoilupäiviä omaishoitajille Omaishoitajien tukimuotoja on monipuolistettu. Omaishoitajien asiakastyytyväisyysmittaria ei ole, mutta saadun palautteen on raportoitu olleen myönteistä. Virikekäsikirja yhdessäoloon julkaistiin elokuussa 2014 tavoitteena madaltaa yhteen kokoontumisen kynnystä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) alueellisen hyvinvoinnin ja terveyden tutkimuksen mukaan miesten yksinäisyys on laskenut ja naisten noussut. Mittari ei kuitenkaan mittaa kehitysohjelman vaikutuksia suoraan. Kauppakeskuskävelyt käynnistyneet ja tavoittaneet ikääntyviä Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelman hyötytavoitteet ovat kannatettavia ja ikääntyvälle väestölle tarpeellisia. Vanhusneuvoston asiantuntemus kehitysohjelman jatkotyöskentelyssä tulee paremmin hyödyntää yhteistyötä lisäämällä. 8 2.3.3 Nuorten elinvoimaisuus Nuorten elinvoimaisuus -ohjelman tavoitteena on kehittää toimintatapoja, jotka lisäävät nuorten hyvinvointia ja tukevat nuorten itsenäistymistä. Projekteilla edistetään nuorten kiinnittymistä koulutukseen ja työelämään sekä itsenäiseen asumiseen, jotka osaltaan auttavat nuorisotakuun toteutumista Espoossa. Lisäksi ohjelman tavoitteena on huolehtia, että nuorilla olisi mahdollisuus mielekkääseen vapaa-ajanviettoon sosioekonomisista lähtökohdista riippumatta. Poikkihallinnolliselle ohjelmalle on asetettu neljä päätavoitetta ja niiden toteuttamiseksi on valittu projektit ja toimenpiteet. Vuoden 2014 hyötytavoitteet Nuorten hyvinvointi lisääntyy ja mahdollisuudet jatkoopintoihin paranevat Turvataan kaikille nuorille mielekäs vapaaajantoiminta sosioekonomisista tai muista lähtökohdista huolimatta Nuorten asunnottomuus vähenee Toimenpiteet Seuranta 31.12.2014, tulokset Tajua mut! - projekti, viranomaisten yhteistyö lapsen ja nuoren tukena (Liputus) Tajua Mut ! -projektia on tehty tunnetuksi ammattilaisten ja kuntalaisten keskuudessa. Projekti on kouluttanut vuoden aikana 670 ammattilaista toimintamallin käyttöön. Vuoden aikana järjestettiin kolme Kick off tilaisuutta eri kohderyhmille, näistä yksi toteutettiin kiertueena kolmessa kauppakeskuksessa. Toimintamallista on tiedotettu eri viestintäkanavin. Stadium Sports Camp- hanke, joka on Espoon kaupungin ja yhteistyöyrityksen välinen sopimus viideksi vuodeksi (leiritoiminta). Hyötytavoitteen mittaristo perustuu kouluterveystutkimukseen, jonka tiedot päivittyvät syksyllä 2015. Kaupunki- ja kuntapalvelututkimuksen mukaan 16 prosenttia vastaajista ilmoitti, ettei heillä ole varaa omiin tai lastensa harrastuksiin. Liikunta- ja nuorisopalveluissa aloitettiin harrastusmahdollisuuksien kartoitus, jolla jo olemassa olevat mahdollisuudet tuodaan perheiden tietoisuuteen. Nuoret Arjen keskiössä -projektin tavoitteena oli suunnitella ja kehittää yhteistyössä nuorten kanssa asumisyhteisöä ja asuinympäristöä työpajoilla. Asperger- ja /tai ADHDnuorten asiakkuuksista tehtiin syksyllä 2014 käytäntötutkimus. Kaupunki on mukana Oma väylä projektissa, joka vahvistaa ryhmän asumismahdollisuuksia. Espoon valtakunnallinen asunnottomuus-seminaarin alaseminaari ”Koti 2025 - oivalluksia nuorten asumiseen” Nuorten työttömyys vähenee Nuorten asunnottomuus on kehitysohjelman kaudella ollut hienoisessa kasvussa. Marraskuun 2014 lopussa asunnottomia nuoria oli 159 (150 vuonna 2013). Asunnottomien kokonaismäärä (633) on kasvanut enemmän vuodesta 2013 (549). Nuorten asunnottomuusprojektit ja toimenpiteet ovat onnistuneet ottamaan nuorten näkemykset huomioon asuntokohteiden suunnittelussa. Nuorisotakuun palvelujärjestelmän kartoitusprojekti vuonna 2014. Kartoituksessa keskityttiin 17 -29 vuotiaiden työllistymistä ja opiskeluita tukeviin ja valmentaviin palveluihin. Nuorisotyöttömyys on lisääntynyt kehitysohjelman toteuttamiskaudella. Alle 25- vuotiaita työttömiä oli 1 424 joulukuussa 2014, kun samana ajankohtana vuonna 2013 määrä oli 1 100. Työttömistä nuorista 28 prosenttia on pelkän perusasteen käyneitä. Kaupunki haki yhdessä Omnian kanssa ESR-rahoitusta Ohjaamo Espoo -hankkeen perustamiseen. Ohjaamo Espoo -hankkeeseen saatiin ESR-rahoitus keväällä 2015. Vuoden 2014 lopulla Espooseen perustettiin nuorisotakuuta koordinoiva ryhmä, jonka toiminta täysipainoisesti käynnistyy vuoden 2015 aikana. Nuorten elinvoimaisuus -kehitysohjelman toimenpideohjelmassa on hyviä aloitteita. Nuorten asunnottomuus ja nuorisotyöttömyys ovat kasvaneet vuoden 2014 aikana. Ohjelman toimenpiteiden lisäksi kaupungin tulee hakea ratkaisuja ongelmiin yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. 9 3 KAUPUNGIN TALOUDEN ARVIOINTI ______________________________________________________________ Koko maan talouskehitys on ollut hidasta viime vuosina. Espoon haasteita ovat kuluvalla valtuustokaudella lisäksi asukasmäärän kasvu ja väestörakenteen muutos sekä työllisyystilanteen heikkeneminen. Väestörakenne on muuttunut lasten ja vanhusten sekä vieraskielisten määrän kasvaessa, minkä seurauksena palvelutarpeet ovat kasvaneet asukasmäärän kasvua nopeammin. Verotulojen, valtionosuuksien ja toimintatuottojen kehitys Vuonna 2014 verotuloja kertyi 1 332,8 milj. euroa, mikä oli 2,0 prosenttia enemmän kuin tilinpäätöksessä 2013. Verotulojen kasvu on ollut hidasta jo useana vuonna. Verotulojen kehitys (milj. euroa) 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0 Kiinteistövero TP 2012 TP 2013 TA 2014 TP 2014 65,7 69,1 75,7 74,7 Yhteisövero 116,1 109,0 106,8 121,0 Kunnallisvero 1067,5 1129,1 1154,2 1137,0 Lähde: Espoon vuoden 2014 tilinpäätös Verotulot ja valtionosuudet olivat yhteensä 1 362,5 milj. euroa ja ne kasvoivat edellisvuodesta 1,1 prosenttia. Toimintatuotot olivat 270,7 milj. euroa, ja ne laskivat edellisvuodesta 2,9 prosenttia. Toimintakulut Vuonna 2014 toimintakulujen kokonaismäärä oli 1 627,8 milj. euroa. Toimintakulut kasvoivat edellisvuoteen verrattuna 3,4 prosenttia. Palvelujen ostot kasvoivat 4,0 prosenttia ja henkilöstökulut 2,4 prosenttia vuodesta 2013. Toimintakulujen kehitys tiliryhmittäin vuosina 2010 - 2014 (ei sisällä sisäisiä eriä) Milj. euroa 800 600 400 200 0 2010 2011 2012 Henkilöstökulut Palvelujen ostot Avustukset Muut kulut yht. 2013 Tarvikkeet 2014 Lähde: Strategia- ja talousyksikkö, 2015 10 Vuosikatteen kehitys ja kaupungin tilikauden tulos Vuosikate vuoden 2014 tilinpäätöksessä oli 117,1 milj. euroa. Tilikauden tulos oli -0,5 milj. euroa, joka oli lähes 32 milj. euroa alkuperäistä talousarviota parempi. Tulosta paransivat rahoitustuotot, jotka toteutuivat noin 26 milj. euroa muutettua talousarviota suurempina. Rahastotuotot johtuivat markkinakehityksestä sekä talousarvion mukaisesta 40 milj. euron rahaston purusta, mikä näkyy tuottona tuloslaskelmassa. Vuosikate, nettoinvestoinnit ja vuosikatetarve 180 milj. euroa vuosina 2010 - 2014 Peruskaupunki, liikelaitokset ja taseyksiköt Milj. euroa 300 250 200 150 100 50 0 2010 *) 2011 Vuosikate 2012 2013 Nettoinvestoinnit 2014 Vuosikatetarve *) v. 2010 pääomasijoitus HSY-kuntayhtymään on eliminoitu Lähde: Strategia- ja talousyksikkö, 2015 Kaupungin investoinnit ja lainamäärän kehitys vuonna 2014 Vuonna 2014 investointeja toteutettiin yhteensä 334,1 milj. eurolla. Rahoitusosuudet huomioiden nettoinvestoinnit olivat 260,3 milj. euroa. Lainakanta oli vuoden lopussa 1 339 euroa asukasta kohden. Kaupungin vertailukelpoinen lainamäärän kehitys (ilman lyhytaikaisissa lainoissa olevaa konsernitilin saldoa) Kaupungin lainakanta (milj. euroa) 400 300 290,6 200 100 211,7 159,7 158,4 TP 2011 TP 2012 0 TP 2013 TP 2014 Lähde: Espoon vuosien 2011-2014 tilinpäätökset Kaupungin toimintamenojen kasvu on hidastunut, mutta kasvu on edelleen korkeaa suhteessa verotulojen ja toimintatuottojen kehitykseen. Palvelujen ostojen kehitystä on tarkasteltava toimialoittain. Palvelujen ulkoistamisen myötä palvelutuotannon valvonta muuttuu haasteellisemmaksi. Tähän on varattava riittävät resurssit. 11 Kaupunkikonsernin investoinnit ja lainamäärän kehitys Kaupunkikonsernin bruttoinvestoinnit olivat 719,4 milj. euroa, ja ne olivat 220,3 milj. euroa edellisvuotta suuremmat. Kaupunki toteuttaa tytäryhteisöjen kautta rakennushankkeita, joista suurimpia vuonna 2014 olivat Länsimetro ja Espoon sairaala. Konsernin lainakanta vuonna 2014 oli 2 191,9 milj. euroa. Vuoden 2013 tilinpäätöksestä kasvua on 308,8 milj. euroa. Asukasta kohden konsernilainat olivat 8 251 euroa. Konsernin lainamäärän kehitys (milj. euroa) Konsernin lainakanta (milj. euroa) 2500 2 191,9 2000 1 883,1 1500 1000 1 555,1 1 345,0 500 0 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 Lähde: Espoon vuosien 2012–2014 tilinpäätökset Länsimetro Oy Länsimetro Oy:n nettoinvestoinnit vuonna 2014 olivat 167 milj. euroa välillä Ruoholahti - Matinkylä. Länsimetron I-vaihe rahoitetaan valtionosuudella sekä Espoon ja Helsingin kaupunkien takaamilla lainoilla. I-vaihetta varten on lainoja nostettu yhteensä 600 milj. euroa. I-vaihe välillä Ruoholahti - Matinkylä on edennyt asemien rakentamiseen ja talotekniikan suunnitteluun. Espoon kaupunki teki vuonna 2014 päätöksen Länsimetron II-vaiheen rakentamisesta välille Matinkylä - Kivenlahti. Valtio on sitoutunut rakennusvaiheen kustannuksiin 30 prosentin, enintään 240 milj. euron, osuudella. Länsimetron II -vaihe välillä Matinkylä - Kivenlahti rahoitetaan valtionosuudella ja Espoon kaupungin takaamilla lainoilla. Valtuusto päätti, että Länsimetro Oy:lle lainataan kaupungin investointirahastosta enintään 80 milj. euroa II-vaiheen töiden aloittamiseen. Lisäksi valtuusto teki päätöksen II -vaiheen lainojen takaamisesta. KOY Espoon sairaala Espoon sairaalan urakkasopimuksen mukainen valmistumisaika on tammikuussa 2016. Rakennustyöt ovat käynnissä ja urakan valmiusaste oli 38 prosenttia joulukuussa 2014. Espoon kaupunki omistaa yhtiön koko osakekannan. Vuonna 2014 rakentamiskustannukset olivat 43,7 milj. euroa. Rakentaminen rahoitetaan kaupungin takaamilla lainoilla, joita on nostettu 75 milj. euroa. Kaupunkikonsernin pitkäaikaisten vuokravastuiden, lainojen ja elinkaarikustannusten yhteisvaikutus on kuvattava yhtenä kokonaisuutena. Konsernin vastuiden vaikutukset käyttötalouteen on esitettävä tilinpäätöksessä kattavasti. 12 3.1 Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman toteutumisen arviointi Espoon kasvava palvelu- ja investointitarve sekä taloudellisen toimintaympäristön haasteet edellyttävät tuottavuuden ja tehokkuuden lisäämistä. Vuosien 2013–2016 valtuustosopimuksen mukaisesti valtuusto hyväksyi keväällä 2014 talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman (TATU) vuosille 2014–2017. Ohjelman tavoitteena on kehittää kaupunkirakennetta taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävästi huomioiden peruspalvelujen ja henkilöstön työhyvinvoinnin säilyminen. Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman toteuttamisen lähtökohtana on tuottavuuden parantaminen osana toiminnan kehittämistä ja linjajohtamista. Tavoitteena on saavuttaa kustannussäästöjä, karsia ydintehtävien ulkopuolisia tehtäviä, kasvattaa ulkoisia tuloja esimerkiksi taksoja ja maksuja tarkistamalla sekä tarkistaa palvelutasoa. TATU -ohjelman toimenpiteisiin sisältyvät työllisyyden hoidon uudelleenorganisointi ja työllisyyden parantaminen. TATU -ohjelmalle asetetut taloudelliset tavoitteet Valtuuston maaliskuussa 2014 hyväksymät talousarvion määrärahojen, tuloarvioiden ja liikelaitosten tulostavoitteiden tarkistukset jakaantuivat toimialoittain seuraavasti: Tarkistukset toimialoittain ja yhteensä Yleishallinto Tarkastusltk ja tilintarkastus Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Tekninen ja ympäristötoimi Tilakeskus-liikelaitos Palveluliiketoimi ja liikelaitokset Yhteensä Toimintakatteen muutos yhteensä, milj. e Tuloarvion korotus, milj. e 1,00 1,05 2,05 Määrärahan alennus, milj. e 0,88 0,01 3,49 7,38 2,40 1,85 16,01 Tuloksen parannus, milj. e 1,21 4,07 5,28 23,34 Toimintakatteen muutoksen 23,3 milj. euron kokonaissummassa olivat mukana 6,0 milj. euron tekniset tarkistukset palkkahintaan ja eläkemaksuihin. Tuottavuutta parantavat/toimintaan vaikuttavat osuudet tarkistuksesta olivat 15,2 milj. euroa. Tuloarvioiden tarkistuksia sosiaali- ja terveystoimessa sekä teknisessä ja ympäristötoimessa tehtiin yhteensä 2,1 milj. euroa. Vuosien 2015–2017 talous- ja tuottavuustavoitteet ovat noin 110 milj. euroa. TATU -ohjelman hyötytavoitteet TATU -ohjelman hyötytavoitteena on kaupunkikonsernin kestävä rahoitustasapaino. Strategisena tavoitteena on kaupungin talouden liikkumavaran säilyttäminen. Käyttötalous on mitoitettava siten, että rahoitusasema pysyy pitkällä aikavälillä hyvänä ja investointikyky riittävänä. Rahastojen käytön tulee olla optimaalista sekä velkamäärän, pitkäaikaisten vastuiden kehityksen ja verotuksen tason pysyä kohtuullisella tasolla. Hyötytavoitteen mittareita ja niiden tavoitearvoja ovat: 1) Kaupungin vuosikatteen tavoitetaso on 180 milj. euroa. Kaupungin nettoinvestointien katto ilman Länsimetroa on 180 milj. euroa / vuosi vuosina 2016–2020. 2) Kaupungin lainakannan tavoitetaso on enintään 1 500 euroa / asukas. 3) Konsernin lainakannan tavoitetaso on enintään 7 300 euroa / asukas pois lukien Espoon Asunnot Oy ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä. 4) Tuottavuus ja rahoitustasapaino paranee vuosittain keskimäärin 2,4 prosenttia kaudella 2014–2017. 13 TATU -ohjelman toimeenpano TATU -ohjelman toimeenpano aloitettiin vuonna 2014. Tilinpäätöksessä on toimialoittain kuvattu vuoden aikana toteutettuja toimenpiteitä. TATU -ohjelmassa on yhteensä noin 90 projektia ja toimenpidettä. Vuoden 2014 keskeisiksi tuloksiksi on raportoitu esimerkiksi henkilöstösopimuksen hyväksyminen kaupunginhallituksessa, henkilöstömäärän ja -kustannusten hallinta, taksojen ja maksujen tarkistukset, tilojen käytön tehostamistoimenpiteiden eteneminen sekä sähköisen asioinnin lisääminen. Tarkastuslautakunta seuraa TATU -ohjelman tavoitteiden toteutumista vuosittain. Talous- ja tuottavuusohjelmalla tulee päästä kestävään toimintatapojen muutokseen. Kaupungin tilojen käytön tehostamiseksi tulee tiloja voida hyödyntää monipuolisesti ja joustavasti eri palveluissa ja asukastoiminnassa. Toimialoille on asetettava tuottavuuden kehitykselle konkreettisia tavoitteita, ja tuloksista on jatkossa esitettävä mitattavaa tietoa. Tuleviin haasteisiin vastaamiseksi on arvioitava kaupungin palvelutarjonnan laajuutta, jotta kaupungin perustehtävien hoito voidaan turvata. 3.2 Talousarvion toteutumisen arviointi toimialoittain Vuoden 2014 aikana kaupungin verotulojen kertymätiedot ja menojen ylityspaineet aiheuttivat talouden epävarmuutta sekä vaikeuttivat kaupungin talouden ennustamista. Peruskaupungin talousarvion käyttötalouden toteutuminen (sisältäen sisäiset erät) Milj. euroa Tulot *Valm. omaan käyttöön Menot TP 2011 TP 2012 TP 2013 Alkuper. TA 2014 Muutettu TA 2014 TP 2014 217,3 255,6 274,3 269,9 273,5 280,7 23,3 27,6 26,5 31,7 30,8 23,3 1 488,4 1 600,9 1 671,1 1 719,8 1 735,1 1 706,4 * Omaan käyttöön valmistettavan hyödykkeen valmistuksen arvo on esitetty taulukossa erikseen. Tuloslaskelmasta oikaistaan eliminoimalla omaan käyttöön valmistuksen vaikutus tilikauden tulokseen. Peruskaupungin käyttötalouden tulot toteutuivat 7,2 milj. euroa muutettua talousarviota suurempina. Menot alittuivat muutettuun talousarvioon nähden 28,7 milj. euroa. 14 Yleishallinnon talousarvion käyttötalouden toteutuminen (sisältäen sisäiset erät) Milj. euroa TP 2011 TP 2012 TP 2013 Alkuper. TA 2014 Muutettu TA 2014 TP 2014 Tulot 9,2 1,7* 0,6* 0,5 0,5 0,7 Menot 60,0 39,2 59,3** 48,6 45,7 43,0 Vuosien 2011 ja 2012 tilinpäätösluvut eivät ole vertailukelpoisia, koska yleishallinnosta siirtyi vuoden 2012 alussa henkilöstöä ja toimintoja palveluliiketoimeen. *Sisältäen valmistus omaan käyttöön -luvut **Menojen toteutuma sisältää Tilakeskukselle maksetun 17,2 milj. euron sisäisen avustuksen. Yleishallinnon tulot toteutuivat 0,2 milj. euroa muutettua talousarviota suurempina. Toimintamenot alittuivat muutetusta talousarviosta 2,7 milj. euroa. Suurimmat alitukset olivat palvelujen ostoissa. Sosiaali- ja terveystoimen talousarvion käyttötalouden toteutuminen (sisältäen sisäiset erät Milj. euroa TP 2011 TP 2012 TP 2013 Alkuper. TA 2014 Muutettu TA 2014 TP 2014 Tulot 67,9 70,3 80,1 78,5 80,5* 83,1* Menot 631,1 680,6 723,6 739,2 762,8 751,0 * Sisältäen valmistus omaan käyttöön -luvut Toimialan tulot ylittivät muutetun talousarvion 1,9 milj. eurolla. Valmistus omaan käyttöön mukaan lukien tulot ylittyivät 2,6 milj. eurolla. Tuloja kertyi perhe- ja sosiaalipalveluissa 1,2 milj. euroa ja terveyspalveluissa 1,1 milj. euroa ennakoitua enemmän. Perhe- ja sosiaalipalvelujen tulojen ylitys muodostui pakolaisten ja paluumuuttajien korvauksista ja muilta kunnilta saaduista lastensuojelun tuloista. Terveyspalveluissa tulojen ylitys koostui pakolaisten ja maahanmuuttajien valtionkorvauksista, lääkärien jatkokoulutuksen erityisvaltionosuudesta, suun terveydenhuollon asiakasmaksuista ja ympäristöterveydenhuollon tarkastusmaksuista. Toimialan menojen kasvu edellisvuodesta oli 3,8 prosenttia eli 27,4 milj. euroa. Menot alittivat muutetun talousarvion 11,9 milj. eurolla. Vanhusten palveluissa menojen alitus oli 7,3 milj. euroa ja terveyspalveluissa 3,8 milj. euroa. Perhe- ja sosiaalipalveluissa menot ylittyivät 0,8 milj. euroa. Alkuperäiseen talousarvioon verrattuna menot ylittyivät terveyspalveluissa 13,2 milj. euroa ja perhe- ja sosiaalipalveluissa 11,5 milj. euroa. Vanhusten palveluissa menojen alitus alkuperäiseen talousarvioon nähden oli 9,8 milj. euroa. Sivistystoimen talousarvion käyttötalouden toteutuminen (sisältäen sisäiset erät) Milj. euroa Tulot Valm. omaan käyttöön Menot TP 2011 TP 2012 TP 2013 Alkuper. TA 2014 Muutettu TA 2014 TP 2014 39,1 41,3 44,2 46,6* 46,1 46,3 0,5 0,4 0,6 0 0,5 0,03 604,0 634,9 663,7 683,8 676,9 673,3 *Sisältäen valmistus omaan käyttöön luvut Sivistystoimen toimialan tulot ylittivät muutetun talousarvion 0,2 milj. eurolla. Toimialan menot alittivat muutetun talousarvion 3,7 milj. eurolla. Henkilöstömenot alittivat muutetun talousarvion 14,3 milj. eurolla, mutta työvoimanvuokrausmenot ylittyivät 7,3 milj. eurolla. Svenska rum -lautakunnan 1,2 milj. euron alitus johtui muun muassa henkilöstömenojen alituksesta sekä arvioitua pienemmästä oppilasmäärästä. Liikunta- ja nuorisopalveluissa alitus oli 1,0 milj. euroa. Muun sivistystoimen tuloarvio alittui 3,4 milj. eurolla johtuen yliarvioiduista ja kohdistamattomista tuotto-odotuksista. 15 Teknisen ja ympäristötoimen talousarvion käyttötalouden toteutuminen (sisältäen sisäiset erät) Milj. euroa TP 2011 TP 2012 TP 2013 Alkuper. TA 2014 Muutettu TA 2014 TP 2014 Tulot Valm. omaan käyttöön 100,4 113,4 119,9 114,3 116,0 120,8 22,8 26,4 25,7 31,2 30,1 22,4 Menot 192,4 213,7 201,1 219,4 221,4 211,5 Teknisen ja ympäristötoimen lukuihin sisältyvät nettositovien ulkopuolisten töiden ja rakentamisen sisäisten palvelujen tehtäväalueiden tulot ja menot, joista ulkopuolisten töiden toimintakate toteutui 0,01 milj. euroa alijäämäisenä. Toimialan tulot ylittivät muutetun talousarvion 4,7 milj. eurolla ja valmistus omaan käyttöön alittui 7,7 milj. eurolla. Menot alittivat muutetun talousarvion 9,9 milj. eurolla. Teknisen lautakunnan sitova tulotavoite pois lukien nettositovat tehtäväalueet ei toteutunut, koska maankäyttösopimustuloja tuloutettiin 5,1 milj. euroa ennakoitua vähemmän johtuen sopimusrakentamisen investointiohjelman toteutumisviiveistä, jolloin rakentamiseen varatut vastaavat määrärahat jäivät käyttämättä. Palveluliiketoimen toimialan talousarvion käyttötalouden toteutuminen (sisältäen sisäiset erät) Milj. euroa TP 2011 TP 2012 TP 2013 Alkuper. TA 2014 Muutettu TA 2014 TP 2014 Tulot 0,7 29,8 29,8 30,6 30,6 30,7 Menot 0,8 32,5 23,4 28,8 28,2 27,6 Palveluliiketoimen taulukossa on esitetty tiedot toimialan nettobudjetoiduista yksiköistä sekä hallinto- ja kehittämisyksiköstä, jotka yhdessä muodostavat palveluliiketoimen toimialan. Toimialan tulot ja menot toteutuivat lähes muutetun talousarvion mukaisina. Vuoden 2014 alusta yhteispalvelut -yksikkö on siirtynyt sivistystoimesta palveluliiketoimen toimialan kaupunkitiedon tulosyksikköön. Palvelutuotannosta valtaosa on järjestetty toimialan liikelaitoksiin, jotka laativat erillistilinpäätökset. Peruskaupungin investointien talousarvion toteutuminen (ilman liikelaitoksia, taseyksiköitä ja rahastoja) Milj. euroa TP 2011 TP 2012 TP 2013 Alkuper. TA Muutettu 2014 TA 2014 TP 2014 Tulot 29,0 34,3 45,6 73,3 72,4 65,0 Menot 119,7 137,8 150,1 186,4 258,8 225,1 Investointitulot alittivat muutetun talousarvion 7,5 milj. eurolla. Yleishallinnon aineettomiin investointeihin oli budjetoitu Länsimetro Oy:n tuloiksi ja menoiksi 71,7 milj. euroa. Rakentamiskustannuksia ja niiden perusteella maksettavia valtionosuuksia toteutui 56,1 milj. eurolla. Kunnallistekniikan kiinteissä rakenteissa ja laitteissa tulot ylittyivät 8,0 milj. eurolla, mistä 6,4 milj. euroa kertyi Länsimetron II vaiheen suunnittelukustannusten myymisestä metroyhtiölle. Peruskaupungin investointimenot alittivat muutetun talousarvion 33,7 milj. eurolla, mistä Länsimetro Oy:n osuus oli 15,6 milj. euroa ja kunnallistekniikan hankkeiden 11,0 milj. euroa. Aineettomissa hyödykkeissä Espoon sairaalan järjestelmähankintojen osuus on 2,3 milj. euroa ja maanhankinnan osuus 1,5 milj. euroa. Vuodelta 2013 siirrettiin keskeneräisiltä kunnallistekniikan hankkeilta 9,2 milj. euroa ja Tilakeskus -liikelaitoksen keskeneräisiltä talonrakennushankkeilta 48,5 milj. euroa. Vuodelta 2014 budjetoitiin uudelleen vuodelle 2015 kunnallistekniikan keskeneräisille tai viivästyneille hankkeille 6,9 milj. euroa ja talousarviossa nimetyille Tilakeskus liikelaitoksen keskeneräisille talonrakennushankkeille 17,1 milj. euroa. 16 3.3 Rahastosijoitukset Kaupungilla on viisi kirjanpidossa erillisiksi taseyksiköiksi eriytettyä rahastoa sekä Investointirahasto. Rahastojen sijoitukset olivat 31.12.2014 markkina-arvoltaan 676 milj. euroa, kun arvo vuoden 2013 lopussa oli 664 milj. euroa. Suurin osa sijoituksista on tehty rahastosijoituksina eri omaisuuslajeihin. Peruspalvelujen kehittämisrahastoa purettiin vuoden 2014 talousarvion mukaisesti 40 milj. euroa. Kaupungin varojen sijoittaminen eri omaisuuslajeihin RAHASTOT JA KASSAVARAT 31/12/2014 OMAISUUSLAJEITTAIN (MARKKINA-ARVOSTETTUNA, MILJ. EUROA) Valtiolainat 13,2 % Yrityslainat, investment grade 15,8 % Yrityslainat, high yield 13,4 % Yrityslainat, muut 4,1 % Kehittyvien markkinoiden lainat 3,7 % Lyhyet korkosijoitukset 12,6 % Talletukset ja käteinen 1,8 % Osakkeet 30,3 % Muut 5,0 % 0 50 100 150 200 Lähde: Tilinpäätöksen ennakkotieto 12/2014 Vuonna 2014 rahastojen tuotot ylittivät talousarvion toteutuman ollessa 40,8 milj. euroa. Rahastojen rahoitustuotoiksi oli vuoden 2014 muutetussa talousarviossa arvioitu 14,7 milj. euroa. Sijoitusinstrumentit on arvostettu tilinpäätöksessä hankintahintaansa, tai mikäli tilinpäätöspäivänä niiden markkina-arvo on hankintahintaa alhaisempi, markkina-arvoon. Rahastojen sijoitukset 31.12.2014 markkina-arvoin Rahasto Peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahasto Peruspalvelujen kehittämisrahasto Elinkeinojen ja työllisyyden kehittämisrahasto Investointirahasto Vahinkorahasto YHTEENSÄ Sijoitusten arvo Tuotto vuoden alusta, euroa Tuotto vuoden alusta, % Rahastosiirrot vuoden aikana 513 657 253 41 960 177 8,9 0 50 977 355 4 743 446 7,8 - 37 297 593 23 440 648 84 775 0,4 1 922 120 82 689 387 1 365 712 1,7 -456 592 5 493 381 15 871 0,2 -339 560 676 258 025 48 169 980 7,5 -36 171 626 Lähde: Tasehallintaraportti 31.12.2014 17 Peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahaston (PMIR) vuoden 2014 tuotto oli 8,9 prosenttia ja tuotto rahaston perustamisesta 38,8 prosenttia. Rahaston tuottoja ei käytetä sinä aikana, kun käytössä on peruspalvelujen kehittämisrahaston (PPKR) varoja, vaan tuotot liitetään rahaston pääomaan. Peruspalvelujen kehittämisrahaston vuoden 2014 tuotto oli 7,8 prosenttia ja tuotto rahaston perustamisesta oli 64,5 prosenttia. Espoon rahastosijoitukset ovat suuria kunta-alalla. Rahastojen keskimääräinen tuottoprosentti vuonna 2014 oli 7,5 ja tuotot vaihtelivat 0,2 - 8,9 prosentin välillä. Kahden suurimman rahaston (PMIR ja PPKR) varainhoitajien palkkiot olivat yhteensä 1,37 milj. euroa vuonna 2014 ja 1,48 milj. euroa vuonna 2013. Espoon rahastosijoitusten kehitystä on verrattu pääasiassa eläkerahastojen kehitykseen. Eläkeyhtiöiden tuotot vaihtelivat 4,6 - 8,7 prosentin välillä vuonna 2014. Rahastojen kirjanpitoarvojen muutokset vuonna 2014 Rahasto Tase 31.12.2013 Tilikauden yli-/alijäämä Peruspalv. ja maanhankinnan investointirahasto 442 216 720 28 028 873 Peruspalvelujen kehittämisrahasto 75 240 818 10 749 403 Elinkeinojen ja työllisyyden kehittämisrahasto 49 773 925 437 629 Investointirahasto 81 766 846 Velkojen muutos (kunnalta) 97 593 Pääoman muutokset yhteensä Tase 31.12.2014 28 028 873 470 245 593 -40 000 000 -29 153 004 46 087 815 437 629 50 211 555 Purku / Lisäys 81 766 846 Vahinkorahasto 5 374 918 363 629 Sosiaalisen luototuksen rahasto* 2 232 318 -95 755 200 000 656 605 545 39 483 779 -146 734 -39 800 000 YHTEENSÄ -244 327 119 302 5 494 219 104 245 2 336 564 -462 955 656 142 592 Lähteet: Tilinpäätös 2014 ja Strategia- ja talousyksikkö, 2015 * Sosiaalisen luototuksen rahastossa ei ole ollut sijoitusomaisomaisuutta vuosina 2013 – 2014, vaan sen tase muodostuu sosiaali- ja terveyslautakunnan myöntämistä luotoista. 18 4 TOIMINNAN ARVIOINTI ______________________________________________________________ Seuraavassa on esitetty tarkastuslautakunnan vuoden 2014 arviointiohjelmaan perustuvat kaupungin toimintaa koskevat arvioinnit. 4.1 Kaupungin johtamisjärjestelmä Johtamisjärjestelmän rakenne Espoon kaupungin johtamista säätelevät lainsäädännön lisäksi valtuuston päättämät kaupungin johtosäännöt. Valtuuston lisäksi luottamustoimielimiä ovat kaupunginhallitus, lautakunnat, jaostot ja johtokunnat. Keskeisiä johtamisen ohjausvälineitä ovat talousarvio ja -suunnitelma sekä Espoo-tarina, jossa johtamisen lähtökohtana on myönteinen ihmiskäsitys, vuorovaikutus, oma vastuu ja oman työnsä kehittäminen. Kaupunginhallitus johtaa kaupunkikonsernin hallintoa ja taloutta sekä huolehtii toiminnan strategisesta kehittämisestä ja tuloksellisuudesta. Valtuuston päätöksen mukaisesti kaupunginhallituksen puheenjohtajisto voi toimia tehtävissään osapäivätoimisesti. Puheenjohtajiston lisääntynyt aikaresurssi käytetään poliittisten prosessien johtamiseen, seudulliseen päätöksentekoon sekä kuntauudistukseen liittyvään valmisteluun. Kaupunginhallituksen johtosäännössä on määritelty kaupungin organisaatio ja johtaminen. Organisaation muodostavat konsernihallinnon lisäksi sosiaali- ja terveystoimen, sivistystoimen, teknisen ja ympäristötoimen sekä palveluliiketoimen toimialat. Kaupunginjohtajan ja toimialajohtajien muodostaman viranhaltijajohdon tehtävänä on huolehtia kaupungin operatiivisesta johtamisesta ja kehittämisestä. Esimiesten tehtäviin kuuluvat toiminnan ja palvelujen ja näihin liittyvien asiakkuuksien johtaminen sekä talouden ja henkilöstön johtaminen. Espoossa sovellettavalla valtuustosopimus- ja lautakuntasopimusmenettelyillä tavoitellaan valtuuston ja lautakuntien yhteistä näkemystä kaupungin strategiasta ja sen merkityksestä. Valtuustoryhmien puheenjohtajista koostuva valtuuston neuvottelutoimikunta käsittelee valtuuston esityslistalla olevat asiat. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Kaupungin tarkastussäännön mukaan hallinnon ja talouden valvonta on järjestettävä siten, että ulkoinen ja sisäinen valvonta yhdessä muodostavat kattavan valvontajärjestelmän. Valtuusto päättää kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Toimiva sisäinen valvonta on hyvän johtamis- ja hallintotavan edellytys. Sisäinen valvonta ja siihen liittyvä riskienhallinta on toimialan ja tehtäväalueen prosessi, jolla varmistetaan, että: Ø Ø Ø Ø Ø tavoitteet saavutetaan, toiminta on säännösten ja päätösten mukaista, voimavarat ovat tuloksellisessa käytössä, omaisuus on turvattu sekä johdon saama informaatio on oikeaa ja tarkoituksenmukaista. Hyvän johtamis- ja hallintotavan luomisessa ja ylläpitämisessä korostuu kaupungin ylimmän johdon rooli. Sisäisestä valvonnasta vastaavat kaikki toimielimet ja esimiesasemassa toimivat viranhaltijat. Taloussäännön mukaan toiminnot on järjestettävä ja toimintaa johdettava siten, että kaikilla organisaation tasoilla ja toiminnoissa on riittävä sisäinen valvonta. Espoon eettiset periaatteet ja käytännön toimintatavat asiakirja on hyväksytty helmikuussa 2015. 19 Johtamisen kehittäminen Talouden tasapainotus- ja tuottavuus -ohjelmassa on linjattu, että hyvä johtaminen ja henkilöstön työhyvinvoinnin edistäminen parantavat tuottavuutta. Henkilöstön kanssa solmittu henkilöstösopimus hyväksyttiin kaupunginhallituksessa joulukuussa 2014. Espoolaisen johtamisen projekti (ESJO) jatkuu koko valtuustokauden ajan. Tavoitteena on parantaa johtamista ja työhyvinvointia kaupunkiorganisaatiossa. Espoon Projektisalkku -malli (EsPro) kuvaa espoolaisen tavan johtaa ja toteuttaa kehittämisprojekteja osana kaupungin projekti- ja ohjelmajohtamisen mallia. Omistaja-tilaaja-tuottaja -menettelyn kehittämispäätöksen yhteydessä kaupunginhallitus käynnisti johtamisjärjestelmän selkeyttämisen. Palvelujen ja toimintojen järjestämis- ja tuottamistapaa sekä sijoittumista kaupunkiorganisaatioon arvioidaan koko kaupungin näkökulmasta. Vuonna 2014 alkaneiden poikkihallinnollisten ohjelmien avulla on mahdollista lisätä toimialojen välistä yhteistyötä. Toimiva sisäinen valvonta on hyvän johtamis- ja hallintotavan edellytys, ja siinä korostuu kaupunginhallituksen sekä ylimmän viranhaltijajohdon rooli. Sisäisestä valvonnasta vastaavat kaikki toimielimet ja esimiesasemassa toimivat viranhaltijat. Puutteita on vuonna 2014 ollut hankintojen, sopimusten ja menojen valvontajärjestelmässä sekä valtionavustusten hakemisessa. Kaupunginhallituksen ja ylimmän johdon tulee kehittää sisäisen valvonnan valvontajärjestelmää koko kaupungin tasolla siten, että voidaan vähentää riskiä mahdollisesta kaupungin tulojen saamatta jäämisestä sekä kaupungin varojen väärinkäytöstä. Toimialojen välistä yhteistyötä on parannettava palveluketjujen saumattoman toiminnan mahdollistamiseksi. 4.2 Kaupungin henkilöstö Kaupungin henkilöstömäärä kasvoi vuoden 2014 aikana 81 henkilöllä. Suurinta henkilöstömäärän kasvu oli sosiaali- ja terveystoimen vanhusten palveluissa sekä perheja sosiaalipalveluissa. Palveluliiketoimen henkilöstömäärä laski 48 henkilöllä. Kaupungin palveluksessa olevan henkilöstömäärän kehitys vuosina 2011 - 2014 2011 2012 2013 2014 Yleishallinto 442 101 98 100 Sivistystoimi 7 326 7 375 7 449 7 469 Sosiaali- ja terveystoimi 3 284 3 371 3 494 3 595 604 607 613 619 1 882 2 333 2 316 2 268 13 538 13 787 13 970 14 051 Tekninen ja ympäristötoimi Palveluliiketoimi Yhteensä Lähde: Tilinpäätös 2014 HUS:n palvelukseen siirtyi vuoden 2012 alusta 12 välinehuollossa työskentelevää henkilöä. Vuonna 2013 palveluliiketoimesta siirtyi 8 henkilöä HUS:iin (ei-kiireellinen potilassairaankuljetus) ja Venäjän ja Itä-Euroopan instituutista siirtyi sivistystoimeen kirjaston palvelukseen 5 henkilöä. Palveluliiketoimeen siirtyi vuonna 2012 aula- ja turvallisuushenkilöstö (43 henkilöä). Sivistystoimesta, konsernipalveluista ja taloushallinnosta siirtyi palveluliiketoimeen yhteensä 413 henkilöä. Vuonna 2013 palveluliiketoimeen siirtyi 9 henkilöä sosiaali- ja terveystoimesta (sisäinen potilaskuljetus). Vuonna 2014 sivistystoimesta siirtyi 32 henkilöä yhteispalvelupisteistä palveluliiketoimeen. 20 Vakinaisten osuus henkilöstöstä oli 80,8 prosenttia vuonna 2014. Kaupunki tarjosi vuoden 2014 aikana 2 050 harjoittelupaikkaa opiskelijoille. Kesätyöntekijöiden määrä oli 630. Lisäksi nuorille jaettiin 900 kesäseteliä. Vuoden kuluessa luotiin malli ennakkojakson/työkokeilun kautta toteutettavaan palkkatuettuun oppisopimuskoulutukseen. Eläkkeelle jäi vuoden 2014 aikana 265 henkilöä, mikä on enemmän kuin edellisvuosina. Eläkeiän perusteella eläkkeelle siirtyviä oli 90,9 prosenttia. Keskimääräinen eläköitymisikä oli 63,3 vuotta. Pääkaupunkiseudun kaupunkien palkkasumman kasvuprosentti vuosina 2010–2014 % 2010 2011 2012 2013 2014 Helsinki 3,3 2,0 3,3 2,1 0,7 Espoo -0,9 2,0 4,6 3,1 2,4 Vantaa 1,8 3,5 3,6 1,3 1,5 Lähde: Espoo, Konserniesikunta 2015 Espoon palkkasumman kasvuprosentti vuonna 2014 oli 2,4 prosenttia ja se oli Vantaan ja Helsingin kasvuprosentteihin verrattuna suurempi. Pääkaupunkiseudun vuokratyövoiman käyttö milj. euroa/vuosi vuosina 2010–2014 Milj. euroa 2010 2011 2012 2013 2014 Helsinki 35,5 38,7 31,7 28,6 35,2 Espoo 17,9 22,9 27,3 27,6 24,9 Vantaa 14,3 19,3 18,9 21,6 22,5 Lähde: Espoo, Konserniesikunta 2015 Vuokratyövoiman käyttö laski Espoossa vuonna 2014. Vuokratyövoiman kustannukset laskivat lähes 10 prosenttia edellisestä vuodesta. Erityisesti sosiaali- terveystoimessa vuokratyöntekijöitä käytettiin aiempaa vähemmän. Vuokratyövoimakustannuksista pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteisesti omistaman Seure Oy:n osuus oli 21,1 milj. euroa, mikä on 84,5 prosenttia vuokratyövoiman käytöstä. Vuoden 2014 henkilöstö- ja vuokratyövoimakustannusten yhteenlaskettu kasvu oli 1,8 prosenttia. Palvelujen ostoihin käytettiin vuonna 2014 yhteensä 713 milj. euroa. Kasvua oli 4,0 prosenttia vuodesta 2013. Henkilöstömääriä ja -kehitystä kuvattaessa on lisäksi tarkasteltava vuokratyövoiman käytön sekä palvelujen ostojen kehitystä kokonaiskuvan saamiseksi kaupungin palvelutuotannon järjestämisestä. 21 Kunta 10 -tutkimus Kunta 10-tutkimuksessa mitataan kahden vuoden välein työntekijöiden kokemuksia työelämästä ja sen muutoksista. Tutkimuksen aihealueina ovat työ, työyhteisö ja johtaminen sekä työssä jatkaminen. Vuonna 2014 kyselyyn vastasi 69 prosenttia kaupungin henkilöstöstä. Poimintoja Espoon Kunta 10 -tutkimuksen tuloksista, koko kaupunki: Aihealue 2010 2012 2014 Selite Työssä jatkaminen: halu jatkaa omassa työssä 46,7 48,9 50,0 jatkaisi nykyisessä työpaikassa, % Työnantajan suositteleminen 74,0 77,3 79,8 suosittelisi, % Muutokset työssä, ei vaikutusmahdollisuuksia 39,8 42,1 41,0 ei vaikutusmahdollisuuksia, % Työyhteisön tuki esimiestyölle 3,68 3,69 3,75 mitä suurempi arvo sitä enemmän Itse syrjinnän kohteena 11,9 10,2 9,8 Työpaineita paljon ja työnhallintaa vähän 21,9 19,6 20,8 kyllä, % Työhyvinvointitoiminta 73,3 74,7 73,1 paljon tai jonkin verran, % Kohtelun oikeudenmukaisuus 3,83 3,83 3,86 mitä suurempi arvo sitä enemmän Päätöksenteon oikeudenmukaisuus 3,19 3,23 3,19 mitä suurempi arvo sitä enemmän kyllä, mistä tahansa syystä % Halu jatkaa omassa työssä ja työnantajan suositteleminen olivat selvästi parantuneet edellisistä tuloksista. Muutokset työssä, ei vaikutusmahdollisuuksia - kokemusten mukaan työntekijöillä on enemmän vaikutusmahdollisuuksia työhönsä kuin kaksi vuotta sitten. Työyhteisötaidoissa työyhteisön tuki esimiestyölle oli noussut. Syrjinnän kokeminen koko kaupungin tasolla oli vähentynyt vuoteen 2012 nähden. Työpaineita paljon ja työnhallintaa vähän -kokemukset olivat nousseet kaupunkitasoisesti 1,2 prosenttiyksikköä edellisestä mittauksesta, mutta olivat 2,7 prosenttia Kunta 10-tutkimukseen osallistuneiden kuntien keskiarvoa alhaisemmat. Työhyvinvointitoiminta oli laskenut 74,7 prosentista 73,1 prosenttiin. Johtamisen aihealueella kohtelun oikeudenmukaisuuden kokemukset olivat parantuneet edellisistä tuloksista, mutta päätöksenteon oikeudenmukaisuuden tulokset olivat laskeneet. 4.3 Omistaja-tilaaja-tuottaja -menettelyn seuranta Espoossa tilaaja-tuottaja -menettelyn käyttöönotto alkoi vuonna 2005 teknisestä keskuksesta. Palveluliiketoimen toimiala perustettiin vuonna 2011 sisäisten palvelujen keskittämistä varten. Tarkastuslautakunta on arvioinut omistaja-tilaaja-tuottaja -menettelyn toimivuutta vuosittain. Vuoden 2013 arviointikertomuksessa oli useita havaintoja menettelyn päällekkäisistä toiminnoista ja selkiytymättömästä työnjaosta tilaaja- ja tuottajaorganisaatioiden välillä sekä hintatietovertailujen puuttumisesta. Omistaja-tilaaja-tuottaja -menettelyn kehittämiseksi on vuoden 2014 aikana ryhdytty useisiin toimenpiteisiin. TATU -ohjelmaan sisältyy omistajien, tilaajien ja tuottajien roolien arvioiminen sekä liikelaitosmallin tarkastelu ja tehtävien koordinointi päällekkäisyyksien poistamiseksi. Kaupunginhallitus päätti joulukuussa 2014, että on käynnistettävä projekti kiinteistöpalvelujen sekä kaupunkitekniikan tuotanto- ja tilaajayksiköiden uudelleenorganisoinnin vaihtoehtojen arvioimiseksi. Lisäksi kehotettiin suunnittelemaan yhteistoimintamenettelyt yhdessä henkilöstöjärjestöjen edustajien kanssa sekä tekemään ehdotus organisointitavasta. Vaihtoehtoisia organisointitapoja ovat nykyisen tilaaja-tuottaja -menettelyn lisäksi työliikelaitos, tuotantoliikelaitos, kilpailutus 22 ja ulkoistaminen vaiheittain, palvelusopimusmalli, kilpailutus ja ulkoistaminen liikkeen luovutuksena, yhtiöittäminen sekä peruskaupunkimalli. Uudelleenorganisoinnin selvitystyötä varten asetettiin päätyöryhmä valmistelemaan omistaja-tilaaja-tuottaja -menettelyn kehittämistä. Linjauksilla haetaan myös selkeämpää johtamisjärjestelmää. Päätyöryhmä nimesi vaihtoehtojen tarkastelua varten alatyöryhmän, jonka tehtävänä on tuottaa toimialatietoa. Selvittelytyön kohteina ovat ensivaiheessa teknisen ja ympäristötoimen toimialalta Tekninen keskus ja Tilakeskus-liikelaitos sekä palveluliiketoimen toimialalta Espoo Kaupunkitekniikka -liikelaitos ja Espoo Kiinteistöpalvelut -liikelaitos. Määrittelyissä on päädytty keskittymään ensin kiinteistönhoidon, siivouksen, rakennusten korjaustoiminnan, aula- ja vahtimestaripalveluiden ja turvaamistehtävien, katujen ja viheralueiden ylläpidon sekä rakentamisen tarkasteluun. Työryhmän esitys tuotaneen valtuuston käsiteltäväksi toukokuussa 2015. Katu- ja viherpalveluiden ja Espoo Kaupunkitekniikka -liikelaitoksen tilaajatuottaja -toiminnan arviointi Tarkastuslautakunta on arvioinut kaupungin omistaja-tilaaja-tuottaja -menettelyn toimivuutta Katu- ja viherpalveluiden tilaajaorganisaation ja Espoo Kaupunkitekniikka -liikelaitoksen tuottajaorganisaation välillä. Palvelujen järjestämisvastuun ja tuotannon eriyttämisen yhtenä tavoitteena oli, että kaupungin oman työn hinta ja laatu ovat vertailu- ja kilpailukykyiset ostopalveluiden kanssa. Katu- ja viheralueiden kunnallistekniikan rakentamispalveluissa vertailukelpoisuus saavutettiin vuona 2011. Näiden rakennuttamispalvelujen arvo on vuosittain 100–130 milj. euroa. Tilaajaorganisaatio hankkii palveluja yksityisiltä urakoitsijoilta kilpailuttamalla 80–105 milj. eurolla ja Espoo Kaupunkitekniikka -liikelaitokselta sopimuksiin perustuen 20–25 milj. eurolla. Espoo Kaupunkitekniikka -liikelaitoksen urakoimien katu- ja viheralueiden ylläpitotöiden hintojen vertailukelpoisuus yksityisten alueurakoitsijoiden kanssa saavutettiin vuonna 2014. Liikelaitoksen kilpailukyvyn kehittymisestä huolimatta kustannusero yksityisiin on edelleen merkittävä, vaikka liikelaitoksen tuottamat alueurakoiden katuylläpidon hinnat laskivat vuonna 2014 katuluokasta riippuen 32–38 prosenttia. Kaupungin katu- ja viheralueiden kuntoa ylläpidetään vuosittain 30 milj. eurolla. Katu- ja viheralueiden ylläpito on jaettu kymmeneen urakka-alueeseen, joista Espoo Kaupunkitekniikka -liikelaitos hoitaa sopimuksen mukaisesti kahdeksan aluetta ja kahden urakka-alueen ylläpitoon on valittu kilpailutusten perusteella yksityiset urakoitsijat. Espoo Kaupunkitekniikka -liikelaitoksen liikevaihto vuonna 2014 oli 50,4 milj. euroa, mikä on 8,3 milj. euroa vähemmän kuin vuonna 2013. Tulos jäi vuoden 2014 talousarviotavoitteesta 1,6 milj. euroa. Kaupungin sisäiset ostot liikelaitokselta supistuivat edellisestä vuodesta 9,5 milj. eurolla. Tilauskannan väheneminen johtui osittain teknisen keskuksen ulkopuolisilla kilpailuttamista kahdesta alueurakasta, johon liikelaitos ei talousarviota tehtäessä voinut varautua. Syksyllä myös arvioitiin liikelaitoksen henkilökunnasta osan jäävän tilauskannan supistumisen vuoksi ilman töitä ja tästä aiheutuvan kaupungille kaksinkertaisia kustannuksia. Liikelaitoksen tulosta korjattiin loppuvuoden aikana vähentämällä menoja palvelujen ostoista, kiinteistä kuluista ja henkilöstökuluista. Liikelaitoksen henkilöstömäärä väheni vuoden aikana 28:lla ja henkilöstökustannukset 1,0 milj. eurolla. Liikelaitoksen tulot lisääntyivät vuoden lopulla teknisen keskuksen tilauskannan kasvun vuoksi. Liikelaitoksen taseessa on edellisiltä tilikausilta kertynyttä ylijäämää 3,9 milj. euroa, jota liikelaitos olisi käyttänyt tappion tasaamiseen, mikäli sopeuttamistoimet eivät olisi olleet riittäviä. Kaupungilla ei ole tilaajaa velvoittavaa kaupunkitasoista ohjeistusta sisäisiltä liikelaitoksilta tai ulkopuolisilta urakoitsijoilta hankittavien palvelujen enimmäis- tai vähittäismääristä. Lainsäädännön mukaan kunnallinen liikelaitos ei saa osallistua julkisiin kilpailutuksiin tarjoajana. Kaupunki voi harkintansa mukaan esimerkiksi työllisyyttä ja 23 kaupungin kriisivalmiuksia turvatakseen määritellä, että liikelaitoksen palvelut saisivat joissain määrin olla yksityisten urakoitsijoiden tarjoamia palveluita kalliimpia. Kaupungin sisäisten palvelujen tuottajat voivat päättää myymiensä palvelujen tuottamisesta joko omalla työvoimalla tai kilpailuttamalla ulkoisesti hakiessaan kustannustehokkuutta. Espoo Kaupunkitekniikka -liikelaitos hankki ulkopuolisilta aliurakoitsijoilta palveluita 20 milj. eurolla ja vain osa palveluista teetettiin omalla henkilökunnalla. TATU -tavoitteiden saavuttamisen keinoiksi tekninen lautakunta on todennut, että ylläpidon toimintatapoja tehostetaan ja kustannuksia alennetaan yhteistyössä Espoo Kaupunkitekniikka -liikelaitoksen kanssa ja että alueurakoiden yksityistämisen jatko ja sen aikataulu on riippuvainen liikelaitoksen hintakilpailukyvyn kehittymisestä. Palveluliikelaitosten johtokunta on todennut, ettei nykymuotoinen tilaaja-tuottaja -menettely mahdollista pitkän aikavälin TATU -tavoitteiden saavuttamista. Kaupungin järjestämisvelvollisuuteen kuuluvat palvelut on hankittava asukkaiden edun mukaisesti kustannustehokkaasti ja palveluhankintojen on osaoptimoinnin sijasta perustuttava kokonaistaloudellisesti edullisimpiin ratkaisuihin. Omistajan tehtävänä on palveluhankintojen organisoinnin strategisesta kehittämisestä vastaaminen ja yksiselitteisen ohjeistuksen antaminen sekä tilaajille että tuottajille, mikä ei täysin toteutunut vuonna 2014. Päätöksenteossa ja ohjeistuksessa on tältä osin ollut puutteita. Omistaja-tilaaja-tuottaja -menettelyn kehittämiseksi on ryhdytty toimenpiteisiin. Tarkastuslautakunta seuraa kehittämistoimien riittävyyttä havaittujen ongelmien poistamiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi. 4.4 Jälkiseurantakatsaus kaupungin työllisyyspalveluihin Tarkastuslautakunta arvioi vuoden 2013 arviointikertomuksessaan kaupungin työllisyyspalveluja. Seuraavassa esitetään jälkiseurantakatsaus työllisyysasioiden kehityksestä vuonna 2014 ja alkuvuonna 2015. Espoon TATU -ohjelman työllisyystavoitteet Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelmassa (TATU) on asetettu tavoitteeksi työllisyysasteen nostaminen ja nopean työllistymisen edistäminen erityisryhminä pitkäaikaistyöttömät ja maahanmuuttajat. Tavoitteeksi on myös asetettu työttömyyden kasvun ehkäiseminen yrittäjyyden edellytyksiä tukemalla. Tavoitteiden toteutumiseksi kaupunki lisää työllisyydenhoidon volyymiä ja organisoi toimintaa uudelleen. Työllisyyspolitiikka on Espoossa osana elinkeinopolitiikkaa. Työllisyysasioiden toteutus- ja rahoitusvastuut Työllisyysasioiden toteutus- ja rahoitusvastuu on jaettu kuntien ja valtion kesken. Työnvälitys- ja yrityspalvelut kuuluvat valtion vastuulle. Lakisääteisiä tehtäviä kaupungilla ovat kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen sekä velvoitetyöllistettävien työllistäminen. Espoo laatii vuosittain TE-toimiston kanssa työllisyydenhoitoa koskevan yhteistyösopimuksen, jonka pohjalta strategisia työllisyystavoitteita toteutetaan. Sopimus hyväk24 sytään kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaostossa. Sopimuksessa työllisyydenhoidon painopistealueita ovat nuorten ja maahanmuuttajien työllisyyden koheneminen, pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen sekä yrittäjyyden tukeminen. Sopimukseen pohjautuvat kaupungin toimenpiteet, esimerkiksi palkkatukityöllistäminen ja oppisopimuspaikat kaupungin omaan organisaatioon, toteutetaan talousarvion puitteissa. Sosiaali- ja terveystoimen työllisyyspalvelujen päällikkö vastaa TE-toimiston kanssa solmitun yhteistyösopimuksen toimeenpanosta. Vuonna 2014 kunnan 50 prosentin kuntaosuusvelvoite alkoi, kun työtön oli saanut työmarkkinatukea yli 500 päivää. Vuonna 2015 työmarkkinatuen kuntaosuusvelvoite laajeni siten, että 50 prosentin kuntaosuusvelvoite alkaa työttömän saatua työmarkkinatukea yli 300 päivää. Kuntaosuusvelvoite on 70 prosenttia työttömän saatua työmarkkinatukea yli 1 000 päivää. Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta tuli voimaan 1.1.2015. Yhteispalvelun on oltava toiminnassa vuoden 2016 alussa, mihin saakka Espoon työvoiman palvelukeskus jatkaa toimintaansa. Palkkatukiprosessi uudistettiin vuoden 2015 alussa. Espoon, pääkaupunkiseudun ja koko maan työttömyystilanteen kehitys Vuoden 2014 lopussa kaupungin työttömyysaste oli 9,9 prosenttia, mikä oli edelleen alhaisempi kuin Helsingissä ja Vantaalla. Espoon työttömyysaste kasvoi vuodessa 1,5 prosenttia. Koko maan työttömyysaste oli 1,3 prosenttia edellisvuotta korkeampi. Pääkaupunkiseudun ja koko maan työttömyysprosentit 2013–2014 Työttömyysaste, % Helsinki Espoo Vantaa Koko maa 12/2013 12/2014 Muutos, %yksikköä 10,3L 11,9 1,6 9,9 11,6 1,5 1,1 13,9 1,3 ä 8,4h 10,5d e 12,6: Lähde: Kaupunkitieto, Espoon kaupunki Espoossa työttömiä työnhakijoita oli joulukuun 2014 lopussa 19,8 prosenttia edellisvuotta enemmän. Avoimia työpaikkoja oli 1 003, mikä oli 11,9 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Pitkäaikaistyöttömien määrä on ollut Espoossa, kuten koko Uudellamaalla, kasvussa yhtäjaksoisesti toukokuusta 2012 lähtien. Espoon pitkäaikaistyöttömissä on paljon korkeasti koulutettuja sekä toisaalta ilman ammatillista koulutusta olevia henkilöitä. Vuodenvaihteessa 2014–2015 Espoossa oli 1 424 alle 25-vuotiasta työtöntä, joista yli puolella ei ollut ammatillista tutkintoa. Espoon työttömyyslukuja iän, sukupuolen, maahanmuuttajataustan ja pitkäaikaistyöttömyyden mukaan 12/2013 12/2014 Muutos, % Espoo, työttömät yhteensä 11 155 13 368 19,8 15-24 -vuotiaat 25-49 -vuotiaat 50-74 -vuotiaat Miehet Naiset Maahanmuuttajat Yli vuoden työttömänä olleet 1 100 6 261 3 794 6 259 4 896 2 160 2 896 1 424 7 511 4 433 7 375 5 993 2 736 4 142 29,5 20,0 16,8 17,8 22,4 26,7 43,0 Lähde: Kaupunkitieto, Espoon kaupunki 25 Työttömyyden vähentämiseksi tehtyjä toimenpiteitä Kaupunki on lisännyt toimenpiteitä pitkäaikaistyöttömien urapolkujen vauhdittamiseksi. Näitä toimenpiteitä ovat esimerkiksi: Ø työkokeilu- ja oppisopimuspaikkojen lisääminen, Ø aktiivinen rooli pääkaupunkiseudun rakennemuutosryhmässä, jossa pääkaupunkiseudun kaupunkien lisäksi ovat mukana muunto- ja jatkokoulutusta tarjoavat oppilaitokset ja työviranomaiset Ø mukanaolo kansainvälisiä teknologiainvestointeja Suomeen houkuttelevassa Kaatohankkeessa sekä Ø tyhjiä toimitiloja start up -yritysten yhteisölliseksi alustaksi valjastava Quja-konsepti. Aloittaville yrittäjille tarjotaan paikka, jossa on mahdollisuus verkottua ja saada kontakteja. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö tutustui Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian nuorten työpajatoimintaan Soukassa 5.2.2015 Kuva: Teija Hakala Kaupungin ja Omnian ESR-esiselvityshankkeessa kartoitettiin vuonna 2014 nuorten työllistymiseen vaikuttavan palvelujärjestelmän aukkoja, joiden vuoksi nuorten ohjaaminen kohti koulutusta tai työllisyyttä estyy. Selvityksessä keskityttiin 17–29 -vuotiaiden työllistymistä ja opiskeluita tukeviin ja valmentaviin palveluihin. Ohjaamo on osa eri ministeriöiden valtakunnallista nuorisotakuuseen liittyvää kehittämistoimintaa, jota rahoittaa Euroopan Sosiaalirahasto. Työttömiä nuoria ohjaavalle Ohjaamo Espoo -hankkeelle saatiin ESR-rahoituspäätös keväällä 2015. Hanketta hallinnoi Omnia ja omarahoitusosuutta rahoittavat Espoon kaupunki ja Helsingin Diakonissalaitos. Kaupungin työllisyys- ja nuorisotakuun koordinointiryhmän tehtävänä on huolehtia takuun poikkihallinnollisesta toteutumisesta. Kaupungin tavoitteena on nuorisotakuuseen kuuluvan koulutustakuun toteuttaminen. Työttömien terveystarkastuksen tehtävänä on työttömän terveyden sekä työ- ja toimintakyvyn arvioinnin lisäksi asiakkaan ohjaaminen tarvitsemansa hoitojärjestelmän piiriin. Terveyspalveluissa on kuusi hoitajaa, jotka vastaanottavat kuntakokeilun, Tetoimiston ja sosiaalitoimiston palveluissa olevia asiakkaita. Hoitajista neljä on Espoon työvoiman palvelukeskuksessa ja yksi molemmissa sosiaalikeskuksissa. 26 Vuonna 2014 palkkatuella työllistettiin noin 200 henkilöä. Eniten työllistivät sosiaali- ja terveystoimi sekä sivistystoimi. Vuonna 2014 sosiaali- ja terveystoimen talousarviossa työllistämispalvelujen määräraha alkuperäisessä talousarviossa oli 12,8 milj. euroa ja muutetussa talousarviossa 17,5 milj. euroa. Määrärahoja käytettiin 17,9 milj. euroa. Avoimet palkkatukipaikat ohjataan Työvoiman palvelukeskuksen kautta työhallinnon järjestelmään julkaistavaksi. Kaupungin palkkatukityöllistämistä pyritään hyödyntämään muiden toimenpiteiden kuten työkokeilun jatkoksi ja työllistymispolkujen luomiseksi. Vuoden 2014 aikana valmistelluista työllisyydenhoidon toimenpiteistä monet etenevät vasta vuoden 2015 aikana. Määrärahojen suunnitelmallinen käyttö edellyttää työllisyydenhoidon toimenpiteiden ennakoitavuutta. Työllisyydenhoidossa eri toimijoiden välistä tiedonkulkua tulee parantaa. 4.5 Sosiaali- ja potilasasiamiehen, vammaisasiamiehen sekä esteettömyysasiamiehen raportoinnit Tarkastuslautakunta kuuli sosiaali- ja potilasasiamiestä, vammaisasiamiestä sekä esteettömyysasiamiestä lautakunnan I jaoston kokouksessa helmikuussa 2015. Seuraavassa on nostettu esille eräitä asiamiesten tekemiä tärkeitä havaintoja. Kaupungin asiamiesten raportit tulee jatkossa tuoda valtuuston käsiteltäväksi vuosittain. Sosiaali- ja potilasasiamiehen raportointi Sosiaali- ja potilasasiamiehen tehtävät ovat lakisääteisiä ja palvelut ovat kuntalaisille maksuttomia. Asiamiehen tehtävänä on edistää sosiaali- ja terveystoimen asiakkaiden oikeusturvaa sekä toimia tarvittaessa välittäjänä asiakkaan ja viranhaltijoiden välillä. Eniten yhteyttä otettiin toimeentulotukeen ja lastensuojeluun liittyvissä asioissa. Terveyspalvelujen yhteydenotot koskivat lääkärin vastaanotolle pääsyn vaikeutta. Espoon sosiaali- ja potilasasiamies raportoi havainnoistaan vuosittain sosiaali- ja terveyslautakunnalle sekä kaupunginhallitukselle. Valtakunnallisen linjauksen mukaan iäkkäiden henkilöiden palvelujen rakennetta muutetaan yhä laajemmin avopalveluiksi. Laitoshoidon vähentyessä ja kotipalvelutarpeen kasvaessa kotihoidon resurssit eivät asiamiehelle tulleiden yhteydenottojen mukaan kaikissa tilanteissa riitä vastaamaan asiakkaan palvelutarpeeseen. Kotipalvelut ovat kunnan lakisääteisiä palveluita. Ikäihmisille annettavilla koti- ja tukipalveluilla autetaan kotona asuvia ikääntyneitä henkilöitä. Palvelurakennemuutos edellyttää kotiin annettavien palvelujen vahvistamista. Espoossa vuonna 2014 saatiin kotihoidon resursseihin 12 lähihoitajan vakanssia ja yksi kotihoidon ohjaajan vakanssi, joka täytettiin vuonna 2014. Lähihoitajien vakanssit pidettiin vuonna 2014 pääosin täyttämättä ja otettiin käyttöön vuoden 2015 puolella. Kunnan tulee nimetä vuoden 2015 alusta iäkkäälle henkilölle tarvittaessa myös vastuutyöntekijä. 27 Sosiaali- ja terveyspalveluissa asiointi edellyttää usein henkilökohtaista yhteydenottoa. Henkilökohtaisen palvelun saatavuus on kuitenkin heikentynyt esimerkiksi aikuisten sosiaalipalveluissa. Sosiaalitoimiston palveluneuvonnat ovat vuoden 2015 alusta avoinna kolmena päivänä viikossa klo 12–15 ja neuvontapuhelin klo 8-9. Espoossa sähköisen asioinnin palveluja on lisätty. Sähköiseen asiointiin liittyy riski niiden kuntalaisten näkökulmasta, jotka tarvitsevat eniten palveluja ja joilla ei käytännössä ole mahdollisuuksia sähköiseen asiointiin. Esimerkiksi toimeentulotukea ohjataan hakemaan ensisijaisesti sähköisesti, mikä edellyttää joko pankkitunnuksia tai mobiilivarmennetta, jota ei saa kaikkiin puhelinliittymiin. Vuoronumero Kuva: Olli Häkämies Kotipalveluresurssien riittävyys sosiaali- ja terveyspalveluissa on turvattava palvelurakennemuutoksessa. Katkeamattoman hoitoketjun toimivuudesta ja tehtävien vastuuttamisista on huolehdittava kattavasti. Palvelurakenneuudistuksessa on laitospaikkoja vähennettäessä huolehdittava siitä, että avohoidossa on tarjolla riittävästi palveluita. Kaikilla sosiaali- ja terveystoimen asiakkailla ei ole mahdollisuutta käyttää sähköisiä asiointipalveluja. Eri asiakasryhmät tulee huomioida tasapuolisesti palveluiden tarjonnassa. Puhelinpalvelujen saatavuutta on lisättävä nykyisestä. Vammaisasiamiehen raportointi Vammaisasiamies toimii vammaispalvelulakiin perustuvan vammaisneuvoston asioiden valmistelijana ja sihteerinä. Asiamiehen tehtävänä on edistää yhdenvertaisuuden, syrjimättömyyden ja perusoikeuksien toteutumista sekä edistää palvelujen saatavuutta ja esteettömyyttä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Vammaisasiamies laatii vuosittain katsauksen toiminnassa esiin nousseista kehittämistarpeista sekä toteutuneista toimenpiteistä. Henkilökohtaisen avun järjestämistapana Espoossa on pääosin työnantajamalli samoin kuin Vantaalla. Vantaan kaupungilla on vammaisten henkilöiden henkilökohtaisen avun avustajavälitystoiminta, joka ylläpitää avustajalistaa sekä haastattelee ennalta hakijat. Avustajavälitystehtävää Vantaalla hoitaa vammaispalvelun sosiaaliohjaaja ja kaupunki hoitaa palkanmaksun kokonaan. Espoon henkilökohtaisen avun järjestämistavat on esitetty seuraavassa taulukossa. Henkilökohtaisen avun järjestämistapapäätökset vuosina 2012–2014 Henkilökohtaisen avun järjestämistapapäätökset 2012 2013 2014 Palvelussa asiakas työnantajana 368 388 400 Palveluseteli, jolla asiakas hankkii palvelun 125 170 255 49 49 59 Palvelu hankitaan ostopalveluna Lähde: Vammaisasiamiehen katsaus 2014 28 Vammaispalvelulain mukaan kunnan on korvattava vaikeavammaiselle henkilölle asunnon muuttamisesta esteettömäksi aiheutuvat kohtuulliset kustannukset, kun henkilö täyttää laissa ja asetuksessa määritetyt myöntämiskriteerit. Vammaisasiamiehelle on tullut yhteydenottoja kustannusten korvaamisesta palautettaessa asuntoa ennalleen henkilön muuttaessa pois asunnosta. Palautteen mukaan nämä kustannukset ovat tulleet asiakkaan itsensä maksettavaksi. Vammaisasiamies ehdottaa, että asuntojen koordinointia tehostettaisiin siten, että esteettömiksi korjatut asunnot voitaisiin varata esteettömän asunnon tarvitsijoille. Henkilökohtaisen avustajatoiminnan järjestämisessä tulee selvittää eri mallien toimivuus ja avustajavälitystoiminnan (avustajapankin) tarpeellisuus. Asunnonvaihtotilanteissa on huolehdittava siitä, että esteettömiksi muutetut asunnot varataan ja välitetään ensisijaisesti esteettömän asunnon tarvitsijoille. Asuntojen välityksen koordinoinnista on huolehdittava. Esteettömyysasiamiehen raportointi Esteettömyysasiamiehen tehtävänä on seurata ja vaikuttaa, että kaupungin rakennustöiden suunnittelussa ja toteuttamisessa noudatetaan esteettömyydestä annettuja lakeja ja ohjeistusta. Esteettömyysasiamies on mukana antamassa lausuntoja kaavoituksesta, uusista julkisista rakennuksista, perusparannushakkeista ja yleisistä tiloista ja hän myös ohjeistaa suunnittelijoita. Esteettömyysasiamies tekee yhteistyötä tilakeskus -liikelaitoksen, rakennusvalvonnan, kaupunkisuunnittelukeskuksen sekä katuja viherpalveluiden kanssa ja myös muiden kuntien esteettömyysasiamiesten sekä vammaisneuvoston kanssa. Teknisen keskuksen asiakaspalvelupisteessä aloitti vuoden 2015 alussa toimintansa esteettömyysneuvoja, joka vastaa sähköpostilla tulleisiin kysymyksiin ja esteettömyyspalautteisiin. Hän myös arvioi tilojen ja palvelujen esteettömyyttä ja antaa vinkkejä esteiden poistamiseksi sekä on yhteydessä yrittäjiin neuvomalla esteettömyyskartoitusten tekemisessä. Espoon sähköisessä palautusjärjestelmässä voi ilmoittaa esteettömyydessä havaitsemistaan ongelmista tai voi ottaa yhteyttä puhelimitse teknisen keskuksen asiakaspalveluun tai sähköpostilla esteettömyysasiamiehelle tai -neuvojalle. 29 Esteetön sähköisen asioinnin ja internet-palvelujen saatavuus Palvelujen saatavuuden näkökulmasta internet-tiedottaminen ja asiointi asettaa haasteen esteettömyydelle. Espoo.fi-sivuista vastaa kaupungin konserniviestintä yhdessä toimialojen viestijöiden ja sisällöntuottajien kanssa. Espoo.fi:n osalta esteettömyyteen on kiinnitetty paljon huomiota. Eritysryhmien tarpeisiin pääkaupunkiseudun kaupungit Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen ovat yhdessä Helsingin seudun liikenteen, Helsingin seudun ympäristöpalvelujen ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymien kanssa toteuttaneet erillissivustot: Esteettömyys huomioidaan nykyisin Internet-sivujen suunnittelussa, mutta palvelua voidaan vielä parantaa, mihin myös asiakaskyselyjen tulokset ja -palaute antavat tavoitteita. Esteettömyys ja saavutettavuus on huomioitava kaikessa kaupungin toiminnassa, kuten kaavoituksessa, hankesuunnitelmissa ja viestinnässä. Kaupungin internet-sivujen suunnittelussa on otettava huomioon esteettömyyden vaatimukset. Verkkopalveluiden saatavuutta, käytettävyyttä ja esteettömyyttä on systemaattisesti lisättävä sekä kaupungin omana toimintana että kehittäen Helsingin seudun yhteisiä palveluja. Kaupungin esteettömyysohjelma ja -suunnitelma Kaupungin viimeisin voimassa ollut esteettömyysohjelma oli vuosille 2004 - 2012. Siinä määriteltiin visio ja tavoitteet sekä yleisen tason toimenpiteet esteettömyyden ja saavutettavuuden lisäämiseksi ja toteuttamiseksi. Ohjelman tavoitteet oli suunnattu Espoon kehittämiseen, palveluiden tuottamiseen, rakentamiseen ja korjaamiseen kaikille asukkaille esteettömiksi. Tavoitteen saavuttamisessa oli keskeistä eri osapuolten sitouttaminen esteettömyysohjelmaan. Kaupungin viimeisin voimassa ollut esteettömyyssuunnitelma oli vuosille 2008 - 2012. Esteettömyyssuunnitelmassa määriteltiin kullekin hallintokunnalle toimenpiteet, joita tulee toteuttaa, jotta palveluiden ja rakentamisen esteettömyysedellytykset toteutuvat. Suunnitelmassa on määritetty esteettömyyden tavoitetasot: perus- ja erikoistason esteettömyys yleisillä alueilla sekä priorisoitu tulevat kaupunkikeskustojen alueet, joilla tulee tehdä alueelliset esteettömyyskartoitukset sekä listata niiden parantamistoimenpiteet hallintokunnittain toteutettavaksi. Vuonna 2012 valmisteltiin luottamusmieskäsittelyyn luonnos seuraavan kauden esteettömyysohjelmaksi Esteetön Espoo 2020. Suunnitelmassa asetettiin myös vastuuhenkilö sekä määriteltiin seuranta, jotta työt etenisivät toivotulla tavalla. Ehdotus palautettiin teknisestä lautakunnasta uudelleen valmisteltavaksi ohjeilla, että esteettömyysohjelma sidotaan uuden strategian valmisteluun, ohjelman linjauksia ja painopisteitä tarkennetaan ja ohjelmassa parannetaan arviointia ja seurantaa sekä järjestetään lausuntokierros. Ohjelma valmistelu ei ole tämän jälkeen enää edennyt uudelleen luottamushenkilökäsittelyyn. Kaupungin toiminnot kattavaa esteettömyyssuunnitelmaakaan ei ole tehty, koska yhtenäinen tavoitetasoa määrittelevä kaupunkitasoinen ohjelma ja esteettömyyslinjaukset puuttuvat. Toimialat voivat tehdä hallitusti vasta luottamusmiesorganisaatiossa päätettyjen esteettömyyslinjausten pohjalta omia esteettömyyssuusuunnitelmia ja aikataulutettuja toteuttamisohjelmia. Kaupunginhallituksen on käynnistettävä pikaisesti kaupungin esteettömyysohjelman ja -linjauksien valmistelu, jotta esteettömyyttä edistävät toimenpiteet voidaan hallitusti käynnistää toimialoilla. 30 4.6 Sosiaali- ja terveystoimi Seuraavassa on esitetty tarkastuslautakunnan vuonna 2014 arvioimat sosiaali- ja terveystoimen palvelut. 4.6.1 Terveysasema- ja päivystystoiminta Terveysasemien vastaanottotoiminta sisältää kiireettömän hoidon vastaanoton ja päivystyksen virka-aikana. Osalla terveysasemista on iltavastaanottoja klo 16–18. Virkaajan ulkopuolisen ympärivuorokautisen yhteispäivystyksen Jorvissa tuottaa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä HUS. Toukokuusta 2011 alkaen potilaat ovat voineet valita oman terveysasemansa kaupungin sisällä. Valintaoikeus laajeni vuonna 2014 kuntarajojen yli lukuun ottamatta kouluterveydenhuoltoa, opiskelijaterveydenhuoltoa ja pitkäaikaista laitoshoitoa. Kaupunki maksaa palveluista tällöin tuottajakunnan hinnan. Espooseen muista kunnista tuli 258 terveyspalveluasiakasta ja 754 espoolaista siirsi terveyspalvelunsa toiseen kuntaan, lähinnä Kauniaisiin. Kiireellisestä hoidosta ja niin kutsutusta kakkospaikkakunnasta on omat määräyksensä. Erikoissairaanhoidossa asiakas voi valita hoitavan yksikön toisen sairaanhoitopiirin alueelta yhdessä lähetteen antavan lääkärin tai hammaslääkärin kanssa. Kiireettömään hoitoon lääkärin vastaanotolle pääsyssä oli edelleen vaikeuksia ja huomattavia alueellisia eroja vuonna 2014. Kokonaisuutena kaupungin terveysasemien palvelukyky kuitenkin parantui edellisvuodesta asiakasmäärän kasvusta huolimatta. Asiakastyytyväisyys kasvoi vuonna 2014. Vastaanottotoiminnan lisäksi lääkärien työstä 20 prosenttia käytetään neuvoloiden ja kouluterveydenhuollon määräaikaistarkastuksiin, kotihoidon asiakkaiden lääkäripalveluihin sekä kutsuntatarkastuksiin. Kaupungin 11 terveysasemaa ovat kooltaan ja tukitoiminnoiltaan erilaisia. Palvelutuotantoa täydentävät yksityiseltä palveluntuottajalta hankittavat terveysasemapalvelut Espoon keskuksessa ja Puolarmetsässä. Kaikilla terveysasemilla on samat palveluperiaatteet ja niihin sovelletaan samoja laatukriteerejä. Aikuistyypin diabeetikot hoidetaan terveysasemilla ja nuoruusiän diabeteksen hoidosta vastaa Espoon Diabeteskeskus. HUSiin tehtyjen sähköisten konsultaatioiden määrä kasvoi edellisvuodesta. Terveysasemien asiakasmäärä vuonna 2014 oli lähes 114 000, mikä on 43 prosenttia Espoon väestöstä. Käyntejä oli 400 000, josta 150 000 oli päivystyskäyntejä. Asukasta kohden lääkäreitä on saman verran kuin Vantaalla. Rajattu lääkkeenmääräämisoikeus on yhdeksällä koulutuksen saaneella hoitajalla, jotka ovat saaneet Valviralta luvan toimia Espoon yksiköissä. Sosiaali- ja terveyslautakunnan lautakuntasopimuksessa mainitut pitkäaikaissairaiden hoito- ja palvelusuunnitelmat ovat lakisääteisiä. Valviran ohje hoitosuunnitelmista pitkäaikaishoidossa ja ensihoidossa on annettu vuonna 2013. Kaupungin Efficajärjestelmästä ei ole saatu luotettavaa tietoa tehtyjen palvelusuunnitelmien määrästä. Hoitosuunnitelmat ovat tärkeä työväline pitkäaikaissairaiden hoidossa. Niiden avulla tuetaan omahoitoa ja ennaltaehkäistään sairauden pahenemista. Terveysaseman vastaanottoajan peruminen ja osa ajanvarauksista voidaan hoitaa sähköisesti. Espoon terveyskansio/Omahoito sähköisessä palvelussa voi asioida lääkärin tai hoitajan kanssa. Omahoitopalvelua käyttää 7 000 pitkäaikaispotilasta. Palvelusetelin käyttöönottoa hidastaa sähköisen palvelujärjestelmän keskeneräisyys. Potilasasiakirjoista annetun asetuksen ja hoitotakuulain mukaan hoidon tarpeen arviointi on merkittävä aina potilasasiakirjoihin. Valtakunnallisesta Omakanta-palvelusta potilas näkee käyntitietonsa, laboratoriotuloksensa ja sähköiset reseptinsä. Tarvittaessa asiakkaalle voidaan antaa palvelusta tuloste terveysasemalla. 31 Odotusaika (vuorokautta) lääkärin vastaanotolle Espoon terveysasemilla elokuussa ja joulukuussa 2013 ja 2014 (keskiarvo) T3 -arvo terveysasemilla 6 21 30 22 35 22 5 joulukuu 2013 20 20 6 34 30 29 2 25 21 25 33 59 27 40 34 elokuu 2013 Espoonlahti Kalajärvi Kilo Kivenlahti Leppävaara Matinkylä* Oma Lääkärisi Espoontori Oma Lääkärisi Puolarmetsä** Puolarmetsä* Samaria Tapiola Viherlaakso elokuu 2014 9 11 16 26 20 41 9 57 14 12 24 joulukuu 2014 39 17 6 33 33 60 11 8 8 11 15 Lähde: Terveyspalvelut *Matinkylän ja Puolarmetsän terveysaseman asiakkaille ostettiin vastaanottokäyntejä, joille pääsi noin 2-4 viikossa. Ostetut käynnit eivät sisälly T3-mittauksiin. **Oma Lääkärisi Puolarmetsä aloitti 27.10.2014. Odotusaika (vuorokautta) lääkärin vastaanotolle Espoon terveysasemilla elo- ja joulukuussa 2013 ja 2014 Viherlaakso Tapiola Samaria Oma Lääkärisi Espoontori joulukuu 2014 Matinkylä elokuu 2014 Leppävaara joulukuu 2013 Kivenlahti elokuu 2013 Kilo Kalajärvi Espoonlahti 0 10 20 30 40 50 60 70 Lähde: Terveyspalvelut (yllä mainitut luvut) Matinkylän ja Puolarmetsän terveysasemille ostettiin vastaanottokäyntejä, joille pääsi noin 2-4 viikossa. Ostetut käynnit eivät kaaviossa sisälly Matinkylän T3-mittauksiin. Kaaviossa ei ole Puolarmetsän terveysaseman lukuja, koska toiminta muuttui kesken vuoden. Puolarmetsän terveysaseman odotusaika elokuussa 2013 oli 25 vrk, joulukuussa 59 vrk ja elokuussa 2014 odotusaika oli 57 vrk. T3 -arvo eli kolmas vapaa aika lääkärin ajanvarausvastaanotolle joulukuussa 2014 oli Espoo-tasoisesti noin 21 päivää. Jonojen purkamisessa käytettiin vähäisessä määrin maksusitoumuksia. Haasteita terveyspalveluille asettavat palvelujen kysynnän kasvu, potilastietojärjestelmät, hoitoketjujen integrointi yli organisaatiorajojen sekä palvelu32 verkon suunnittelu pitkällä tähtäimellä. Terveysasematoiminnan vuoden 2014 tilinpäätöksen mukaiset menot olivat 40,5 milj. euroa, kun edellisenä vuonna menot olivat 44,1 milj. euroa. Pitkäaikaissairaiden hoitosuunnitelmien ja niiden seurannan on oltava säännösten edellyttämällä tasolla ja mahdolliset puutteet suunnitelmien laadinnassa ja seurannassa on korjattava. Terveysasemien tilojen käyttöä on tehostettava nykyisestä ja iltavastaanottojen lisäämismahdollisuudet on selvitettävä. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välistä yhteistyötä tulee edelleen parantaa. 4.6.2 Mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä pitkäaikaisasunnottomuus Espoon mielenterveys- ja päihdepalvelut tarjoavat nuorille ja aikuisille ehkäiseviä, hoitavia ja kuntouttavia palveluja perustasolla kaupungin omina palveluina ja ostopalveluina. Psykiatrisesta erikoissairaanhoidosta vastaa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri. Toiminnan muutoksia mielenterveys- ja päihdepalveluissa vuonna 2014 Vuonna 2014 mielenterveys- ja päihdepalvelut muodostuivat akuuttivaiheen, hoitovaiheen ja tukivaiheen palveluista. Aurora-kodin 26 -paikkainen osasto 1:n toiminta psykiatrisena osastona lopetettiin maaliskuussa 2014. Tiloihin perustettiin 23 paikkaa psykiatriseen palveluasumiseen sekä intervallipaikkoja. Päihdepalvelut kilpailutettiin keväällä 2014 ja valittiin viisi palveluntuottajaa. Espoon Linkki aloitti Espoon keskuksessa syyskuussa 2014. Korvaushoito siirtyi kokonaan ostopalveluksi syksyllä 2014. Päihteiden käyttäjien sosiaali- ja terveysneuvonta siirrettiin kaupungin omaksi toiminnaksi. Espoossa toimivien päihdeja mielenterveysjärjestöjen kanssa on solmittu kumppanuusstrategia. Asumispalveluja kaupunki tuottaa sekä itse että ostaa ulkopuolisilta palveluntuottajilta. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen suoritetietoja vuosilta 2013–2014 2013 Suoritemäärät 2014 Asiakkaat Mielenterveyspalvelujen avopalvelut/ psykologien ja psykiatristen sairaanhoitajien asiakkaat Psykiatristen hoitokotien ja perhehoidon ostopalvelut Psykiatrinen laitoshoito 2 623 3 238 251 250 54 49 Päihdehuollon oma toiminta 1 607 1 768 Selviämishoitoasema 1 358 1 260 Päihdehuollon ostopalvelut 2 597 1 747 Lähde: Sosiaali- ja terveystoimen toimintakertomus 2014 33 Valtakunnallisesti mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämisessä painotetaan palvelujen integraatiota. Espoossa on mielenterveystyöntekijöitä terveysasemilla. Kaupungin oma laitosvieroitushoito on keskitetty Matinkylään. Selviämishoitoaseman toiminta on Kilon poliisiaseman yhteydessä. Nuorten mielenterveyspalvelujen (Nupoli) toiminnot siirrettiin vuoden 2014 alussa hallinnollisesti terveysasemien yhteydestä mielenterveys- ja päihdepalveluihin. Vuonna 2014 Nupolissa kävi ensikäynnillä yli 500 nuorta, joista yli puolelle Nupolin palvelu oli riittävä. Nuorten mielenterveyspalvelujen (Nupolin) henkilöstö vuosina 2014–2015 Henkilöstö 2014 2015 *0,5 *0,5 Psykologi 2 2 Sairaanhoitaja 1 3 Ohjaaja 2 1 Yhteensä 5,5 **6,5 Osa-aikainen lääkäri * osa-aikainen, merkitty 0,5 henkilöä **1.3.2015 alkaen Lähde: Mielenterveys- ja päihdepalvelut Nupolin palvelut kohdistuvat 13–22 -vuotiaille nuorille nuoruusikään liittyvissä ongelmissa. Palveluissa tavoitteena ovat lyhyet hoidot ja toimiva yhteistyö koulu- ja opiskeluterveydenhuollon kanssa. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen vuoden 2014 menot olivat 23,8 milj. euroa, josta ostopalveluja oli 13,9 milj. euroa. Vakansseja vuonna 2014 oli yhteensä 146. Vuoden 2015 organisaatiomuutos Vuoden 2015 alussa toteutetun organisaatiomuutoksen myötä kolmesta vaiheesta luovuttiin ja asiakasohjaus siirtyi kaupungille. Mielenterveys- ja päihdepalvelukeskus Empussa Tiistilässä on akuuttia tarvetta varten avovastaanotto arkiaamuisiin ilman ajanvarausta ja lähetettä. Avopalvelut ovat ensisijaisia. Keskitetystä ajanvarausnumerosta saa ajan psykologien ja psykiatristen sairaanhoitajien vastaanotolle terveysasemille. Tavoitteena on, että avohoidon kiireettömälle ensikäynnille asiakas pääsee kymmenen arkipäivän kuluessa. Psykiatriseen palveluasumiseen, jota käytetään myös kuntoutumisen apuna, jonottaa vuositasolla 20 henkilöä. Palvelujen haasteina ovat väestömäärän kasvu, heikentynyt tulokehitys ja maahanmuuttajaväestön sekä nuorten mielenterveyspalvelujen palvelutarpeet. Organisaatiouudistuksen tavoitteena on yhteistyön edistäminen terveysasemien ja perhe- ja sosiaalipalvelujen kanssa sekä nuorten mielenterveyspalvelujen kehittäminen yhteistyössä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon ja HUS:n kanssa. Riittävien lääkäripalvelujen saatavuus nuorten mielenterveyspalveluissa on varmistettava. 34 Pitkäaikaisasunnottomuus Vuosien 2012–2015 valtakunnallisen pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman tavoitteena on poistaa pitkäaikaisasunnottomuus Suomesta vuoteen 2015 mennessä. Ohjelman lähtökohtana on, että mahdollisuus kotiin eli ”omaan nimeen ovessa” kuuluu jokaisen ihmisoikeuksiin. Ympäristöministeriö vastaa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa ohjelman johtamisesta. Espoon kaupunginhallitus on hyväksynyt aiesopimuksen pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseksi vuosille 2012–2015. Ohjelmakauden painopisteenä ovat asunnottomuuteen johtavien riskien varhainen tunnistaminen ja ennaltaehkäisy, asumisvalmiuksien vahvistaminen sekä asunnottomuuden uusiutumisen torjuminen. Espoon asuntopolitiikkaa on linjattu viime vuosina Helsingin seudun yhteisissä valtion kanssa solmittavissa MAL-aiesopimuksissa sekä osana kaupungin strategiaa. Espoossa asunnottomien palveluja järjestetään aikuisten sosiaalipalveluissa ja mielenterveys- ja päihdepalveluissa. Asunnottomuuden vähentämistyön ohjauksen rakenteita uudistetaan ja hajallaan olevien asiakasryhmien asumispalveluiden yhdistämistä yhteen yksikköön selvitetään. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman ensimmäisellä kaudella 2008– 2011 Espooseen valmistui 260 asuntoa. Näistä 60 oli päihdeasiakkaille ns. vahvan tuen palveluasuntoja. Uudella ohjelmakaudella painopiste on kevyemmän tuen hankkeissa ja kotiin vietävissä palveluissa. Tavoitteena on asuttaa Espoon Asunnot Oy:n asuntoihin vuosittain 150 asunnotonta. Järjestöyhteistyökumppaneilla on valtion rahoittamia tukiasuntoja, joihin voidaan asuttaa pitkäaikaisasunnottomia. Espoon Asunnot Oy:n kanssa tehdään sopimuspohjaista yhteistyötä ja asumiseen liittyviä ongelmia ennaltaehkäistään asumisneuvonnalla. Kaupunki ja Espoon Asunnot ovat palkanneet kuusi asumisneuvojaa, joiden palkkausmenot jaetaan puoliksi. Lisäksi Ohjaamo Espoo -hankkeeseen tulee kaupungin oma asumisneuvoja. Tavoitteena on, että sosiaali- ja terveystoimen asiakkaita sijoittuisi enenevästi yleishyödyllisten vuokranantajien asuntoihin, joita on Espoossa noin 2 400. Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittama Espoon Järjestöjen Yhteisö ry:n Voimanpesä -hanke on mukana kansallisessa asunnottomuuden vähentämistyössä. Pääkaupunkiseudulla pitkäaikaisasunnottomuus on vähentynyt, mutta nuorten ja maahanmuuttajaperheiden asunnottomuus on lisääntynyt. Ohjelmakauden määrällisenä tavoitteena on osoittaa 1 000 uutta asuntoa pitkäaikaisasunnottomille pääkaupunkiseudulla vuoteen 2015 mennessä, josta Espoon osuus on 125 asuntoa. Tilapäismajoituksen asiakasmäärät ovat laskeneet. Marraskuussa 2014 Espoossa oli 159 alle 25 -vuotiasta asunnotonta, joista 70 oli pitkäaikaisasunnottomia. Aiesopimuspaikkakunnilla toteutettavan ympäristöministeriön hallinnoiman valtakunnallisen Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisyhankkeen 2012–2015 päämääränä on nuorten asunnottomuuden ja syrjäytymisen ehkäisy. Päihde- ja mielenterveyskuntoutujien asumispalveluissa toteutetaan rakenteellisia muutoksia tavoitteena asuttaa mielenterveyskuntoutujat tavallisiin asuntoihin, joihin räätälöidään asukkaiden tarvitsema tuki. Tavoitteen toteutumisen haasteena on edullisten vuokra-asuntojen saatavuus. Kohdennetuissa asumiskohteissa asumisen tukea on lisätty ja asumisen yhteyteen hankittiin työtoimintaa asukkaiden kuntoutumisen edistämiseksi. Kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja on saatava lisää. Toimenpiteitä nuorten asunnottomuuden ja pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseksi on jatkettava. 35 4.6.3 Vammaisten asumispalvelut Vammaisten henkilöiden ympärivuorokautisia palveluja järjestetään sosiaalihuoltolain, vammaispalvelulain tai kehitysvammaisten erityishuoltolain perusteella. Vaikeavammaisten palveluasuminen, kuljetuspalvelut, vaikeavammaisille tarkoitetut asunnon muutostyöt ja henkilökohtainen apu kuuluvat erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin. Vammaispalvelulaki on ensisijainen suhteessa kehitysvammaisten erityishuollosta annettuun lakiin, mikäli vammaispalvelulain mukaiset palvelut riittävät kehitysvammaisen henkilön palvelutarpeisiin. Vammaispalvelulaissa tai -asetuksessa ei ole määritelty asumisen ja palvelujen järjestämistapaa. Palveluja järjestettäessä on huomioitava asiakkaan yksilöllinen avun tarve. Palveluasuminen voidaan järjestää palvelutalossa tai tarvittavat palvelut järjestetään asiakkaan kotiin. Kehitysvammalain nojalla asumispalveluja voidaan järjestää esimerkiksi ympärivuorokautisissa ryhmäkodeissa ja asumisyksiköissä. Erityslainsäädännön lisäksi vammaisten henkilöiden asumista ohjaavat Ympäristöministeriö ja Valtion asuntorahasto osana yleistä asumisen kehittämistä. Kehitysvammaisten asumisen neuvottelukunta on antanut laatusuositukset kehitysvammaisten henkilöiden asuntojen rakentamiseen vuosiksi 2010–2017. Valtioneuvoston periaatepäätös ohjelmasta kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen järjestämiseksi vuosina 2010–2015 tähtää laitospaikkojen suunnitelmalliseen vähentämiseen. Vammaisten henkilöiden ympärivuorokautisia asumispalveluita koskevassa valtakunnallisessa valvontaohjelmassa 2012–2014 määritellään sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston Valviran ja aluehallintoviranomaisten noudattamat yhteiset periaatteet ja linjaukset. Espoon Perhe- ja sosiaalipalvelujen valvontasuunnitelmat ympärivuorokautisten yksityisten palveluntuottajien osalta on hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnassa vuonna 2012. Espoon vammaispoliittinen ohjelma on hyväksytty valtuustossa vuonna 2009. Espoon vammaisten asumispalvelustrategiassa ”Asunto ja palvelut” määritellään vammaisten kuntalaisten perusoikeudet asuntoon ja riittäviin palveluihin. Vuonna 2014 espoolaisia asiakkaita eri asumispalvelumuodoissa oli yhteensä 441 ja asumispäiviä oli 152 425. Kaupungin omissa asumisyksiköissä kehitysvammaisten asumispalvelu- ja vammaispalvelulain mukaisia vakituisen palveluasumisen asiakkaita vuonna 2014 oli yhteensä 103. Vuosittain asumisen palveluja tarvitaan noin 20 uudelle asiakkaalle. Espoon tavoite on purkaa laitoshoito vuoden 2017 loppuun mennessä. Vuoden 2013 Kuusikko-kuntien vertailussa sekä vammaispalvelulain mukaisen palveluasumisen vuosikustannukset asiakasta kohden että erityishuoltona järjestettävän asumispalvelun kokonaisnettokustannukset olivat Espoossa suuremmat kuin Vantaalla. Espoossa autetun asumisen osuus on suurempi kuin keskimäärin kuusikkokunnissa. Kustannusten eroihin vaikuttavat palvelujen järjestämistavat ja ostopalvelujen määrä. Espoo ostaa vammaisten asumispalveluja Eteva ja Kårkulla – kuntayhtymiltä sekä yksityisiltä palveluntuottajilta, muun muassa Rinnekoti-säätiöltä. Palveluntuottajia on yhteensä 38. Asumisen rakennushankkeissa tehdään yhteistyötä yksityisten toimijoiden kanssa. Espooseen on valmistumassa vuoteen 2017 mennessä viisi yksityisen tahon vammaisten asumispalveluhanketta. Kaupungin projektissa vuonna 2014 etsittiin hyviä palvelumuotoilun käytäntöjä vammaisten asumispalveluiden hankinnan suunnitteluun, kilpailutusprosessiin ja sopimuksen aikaiseen toimintaan. Vammaisten asumispalvelut kilpailutetaan vuonna 2015. 36 Vammaisten asumispalvelujen vuoden 2014 menot olivat 32,2 milj. euroa, josta asiakaspalvelujen ostoja oli 26,4 milj. euroa. Vakansseja vuoden 2014 lopussa oli yhteensä 167. Vammaisten palvelujen koko asiakasmäärä vuonna 2014 oli 4 721, josta kehitysvammapalvelujen asiakkaita oli 913 ja omaishoidon tuen asiakkaita 448. Riittävien tukipalvelujen järjestämisestä palveluasumiseen on huolehdittava laitospaikkojen vähennyttyä. 4.6.4 Omaishoidontuki Omaishoidon tuesta annettuun lakiin perustuvalla omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Espoon omaishoidon tuen toimintaohje on hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnassa vuonna 2009. Espoossa 50 vuotta täyttäneiden asiakkaiden omaishoidontukiasiat käsitellään kotihoidon keskitetyissä palveluissa ja alle 50-vuotiaiden asiakkaiden vammaispalveluissa. Asiakkaiden ikäryhmäjako on päätetty sosiaali- ja terveyslautakunnassa vuonna 2011. Muutoksen tavoitteena oli omaishoitajien tukipalvelujen parantaminen. Omaishoidon tuen tavoitteena on ehkäistä ja korvata intensiivisten avopalveluiden ja laitoshoidon tarvetta. Tuen myöntäminen perustuu hoidettavan ja hoitajan toimintakyvyn ja voimavarojen arviointiin, jossa huomioidaan asiakkaan palvelujen kokonaistarve ja vaihtoehtoiset tavat järjestää asiakkaan tarvitsemat palvelut. Suurin asiakasryhmä 50 vuotta täyttäneiden ryhmässä vuonna 2014 olivat 75–84 -vuotiaat. Vanhustenpalveluissa uusia hakemuksia vuonna 2014 oli yhteensä 380 (edellisenä vuonna 258). Vammaispalveluissa ikäryhmittäin tarkasteltuna suurin asiakasryhmä vuonna 2014 olivat 0-17 -vuotiaat asiakkaat. Omaishoidon tukipäätös tehdään viimeistään kolmen kuukauden sisällä hakemuksen saapumisesta. Kaikille kriteerit täyttäville asiakkaille voitiin vuonna 2014 myöntää omaishoidontuki sekä vanhus- että vammaispalveluissa. Tukeen sisältyy hoidettavalle omaishoito, hoito- ja palvelusuunnitelmassa määriteltävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sekä omaishoitajan vapaan ajaksi annettavat palvelut. Omaishoidosta tehdään omaishoitajan ja kaupungin kesken sopimus. Omaishoitajalle tukeen sisältyy hoidon sitovuuden ja vaativuuden perusteella määräytyvä hoitopalkkio ja lakisääteinen vapaa sekä eläke- ja tapaturmavakuutus ja sosiaalipalvelut. Hoitopalkkion vähimmäismäärä vuonna 2014 oli 381 euroa kuukaudessa. Espoossa vanhuspalvelujen omaishoitajista lakisääteisiä vapaita vuonna 2014 käytti 323 hoitajaa, noin 50 prosenttia hoitajista. Vammaispalveluissa ei ole tilastoitua tietoa vapaapäivistä. Kaikille asiakkaille ei aina löydy sopivaa vapaapäivämuotoa tai asiakas tai omainen ei halua käyttää tarjolla olevia palvelumuotoja. Vapaiden pitäminen lainmukaisesti (24/3/vrk/kk) toteutuu Espoossa. 50 -vuotta täyttäneiden omaishoidon tuen asiakkaiden määrä hoitoluokittain vuonna 2013 ja 2014 ja hoitopalkkiot vuonna 2014 Asiakkaat/Hoitoluokka/Eurot 2013 2014 Euroa/kk Luokka 1 Luokka 2 Luokka 3 30 186 359 28 189 419 1 650,55 761,99 419,03 Lähde: Keskitetty kotihoito Vanhusten palveluissa vuonna 2014 omaishoidon tukeen käytettiin 4 milj. euroa ja vammaisten palveluissa 3 milj. euroa. 37 Alle 50 -vuotiaiden omaishoidon tuen asiakkaat hoitoluokittain ja alueittain vuosina 2013 ja 2014 Alue Espoon keskus Leppävaara Matinkylä-Olari Tapiola Espoonlahti Koko Espoo Asiakkaat 2013 Luokka Luokka Luokka 1 2 3 7 31 70 3 15 55 3 19 23 0 11 27 7 21 43 20 97 218 Asiakkaat 2014 Luokka Luokka Luokka 1 2 3 13 41 90 7 18 67 3 21 33 3 17 25 10 22 52 36 119 267 Lähde: Vammaispalvelut 2015 Espoossa tavoitteena on asiakkaiden hoitaminen kotona mahdollisimman pitkään. Laitoshoitoa korvataan avopalveluilla. Laitoshoidon purkamisen vaikutuksesta omaishoidon tuen käyttöön ei ole tilastotietoa. 50 vuotta täyttäneiden omaishoidon tuen asiakkaiden kokonaismäärä on noussut 11 prosenttia edellisvuodesta. Haasteena on yli 75 -vuotiaiden määrän kasvu, iäkkäät omaishoitajat, päihde- ja mielenterveysasiakkaat sekä muistisairaat asiakkaat. Maahanmuuttajat ovat kasvava asiakasryhmä. Tuen myöntävä kotihoidon ohjaaja seuraa palveluiden riittävyyttä omaishoitoperheissä. Muita avohoidon palveluja järjestetään tarpeen mukaan. Vanhus Kuva: EEmail / Kynämies Helsingissä omaishoidon tuki on porrastettu neljään maksuluokkaan, kun Espoossa ja Vantaalla maksuluokkia on kolme. Taulukossa omaishoidon tuen palkkiot on esitetty yhtenäisesti siten, että suurin palkkio vastaa vaativinta hoitoisuusryhmää eli luokkaa 1. Vantaa käyttää omassa tilastoinnissaan maksuluokkajakoa, jossa vaativin hoitoisuusryhmä ja suurin palkkio on maksuluokassa 3. Omaishoidon tuki on vaihtoehto kotona asumiselle laitoshoidon sijaan ja se perustuu hoidettavan ja hoitajan omaan valintaan. Omaishoidon tuen hoitopalkkiot vuonna 2015 pääkaupunkiseudun suurissa kaupungeissa Maksuluokat/Hoitoisuusryhmä Helsinki Espoo * Vantaa Luokka 1 Luokka 2 Luokka 3 Luokka 4 1 601,36 803,87 543,60 384,67 1 666,40 769,31 423,05 - 1 335,19 769,33 384,67 - *Vantaalla maksuluokka 3 vastaa korkeinta hoitoisuusryhmää, Vantaan tiedot on taulukossa esitetty käänteisesti. Lähde: Keskitetty kotihoito Kaupunkien verkkosivut Pääkaupunkiseudun suurista kaupungeista Espoossa maksetaan suurinta omaishoidontukea vaativimmassa hoitoisuusryhmässä. Toisessa maksuluokassa tuen määrä on sama kuin Vantaalla. Omaishoidon tuki mahdollistaa hoidettavan kotona asumisen asiakkaan omaan valintaan perustuen. 38 4.7 Sivistystoimi Sivistystoimen palveluista on arvioitu suomen- ja ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen toimintamalleja sekä suomen- ja ruotsinkielisen opetuksen kouluverkkoja, koulujen itsearviointimalleja ja kaupungin kulttuuripalveluja. 4.7.1 Toimintamallit lapsen varhaiskasvatuksessa sekä siirryttäessä alakouluun ja edelleen yläkouluun Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tehtävänä on tarjota ja kehittää perheiden tarpeiden mukaisia ja laadukkaita varhaiskasvatuspalveluja. Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa noudatetaan vuonna 2013 hyväksyttyä Espoon varhaiskasvatussuunnitelmaa sekä vuonna 2011 hyväksyttyä esiopetuksen opetussuunnitelmaa. Ruotsinkielisellä päivähoidolla on kielellisiin painotuksiin ja toiminnan erilaiseen organisointiin liittyen oma varhaiskasvatussuunnitelmansa ja esiopetuksen opetussuunnitelma. Päivähoitopaikoista tuotetaan kunnan omana toimintana 72 prosenttia ja yksityisenä toimintana 28 prosenttia. Kunnallisia ja yksityisiä päiväkoteja on 250 ja ryhmäperhepäiväkoteja 70, lisäksi osa lapsista on perhepäivähoidossa. Oppivelvollisuutta edeltävänä vuonna lapsella on oikeus sekä päivähoitoon että maksuttomaan esiopetukseen. Esiopetuspaikka osoitetaan suomenkielisen varhaiskasvatuksen yksikössä ensin lapsille, joilla on tehostetun tai erityisen tuen tarve tai muita erityisiä syitä. Seuraavaksi osoitetaan esiopetuspaikka mahdollisuuksien mukaan joko nykyisen päiväkodin esiopetusryhmästä tai koulun tiloissa toimivasta esiopetusryhmästä sisarusperuste huomioiden. Kuusivuotiaiden valmistavaan opetukseen voivat hakeutua lapset, jotka tarvitsevat tukea suomen kielessä tai opiskeluvalmiuksissa ennen perusopetukseen siirtymistä. Kuusivuotiaiden valmistava opetus järjestetään koulujen esiluokkien yhteydessä. Kädentaitoja Kuva: Tuire Ruokosuo Kaupunki on jaettu suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa ja opetuksessa viiteen palvelualueeseen sekä seitsemään oppilasalueeseen. Lähikoululla tarkoitetaan oppilaan omalla oppilasalueella sijaitsevaa koulua. Lähikoulu osoitetaan oppilaalle esiopetukseen tultaessa, 1. luokalle tultaessa, yläkouluun siirryttäessä, lisäopetukseen siirryttäessä, oppilaan muuttaessa, valmistavaan opetukseen otettaessa ja siirrettäessä erityisopetukseen tai erityisluokalle. Palvelualueella on merkitystä esimerkiksi oppilaan hakiessa toissijaiseen kouluun. Ruotsinkielisen esiopetuksen ja opetuksen paikat määräytyvät oppilaaksiottoalueiden perusteella. Pienemmästä esiopetusryhmästä hyötyvät sijoitetaan Finno daghemin ryhmiin. Toissijaiseen kouluun hakevien oppilassijoittelussa noudatetaan lautakunnan vahvistamia kriteereitä. 39 Varhaisen puuttumisen mallit Varhaisella puuttumisella tarkoitetaan lapsen tai nuoren kehitystä tukevia toimia poikkeavissa tilanteissa, esimerkiksi oppimisen vaikeuksissa tai kehityksen häiriöissä. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen yksikössä lapsen tukitoimien tarve päivähoidossa arvioidaan perhe- ja sosiaalipalveluiden lasten kuntoutustyöryhmissä tai varhaiskasvatuksen tuen suunnittelu -ryhmissä yhdessä vanhempien ja asiantuntijoista koostuvan moniammatillisen työryhmän kanssa. Tukea tarvitsevalle lapselle laaditaan varhaiskasvatukseen tukitoimi- sekä varhaiskasvatussuunnitelmat, joiden toteutumista seurataan säännöllisesti yhdessä vanhempien kanssa. Ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa on kaupunkitasoinen kuntoutusryhmä, jossa lapsen tuen tarvetta voidaan käsitellä. Vaihtoehtoisesti tukitoimet määritellään lapsikohtaisesti varhaiskasvatusyksikön asiantuntijaryhmässä. Kasvun ja oppimisen tuki toteutetaan sekä suomen- että ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa ensisijaisesti kodin lähellä olevassa päivähoitopaikassa. Osassa päiväkodeista on varattu hoitopaikkoja tukea tarvitseville lapsille. Varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa olevan lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista tuetaan kolmiportaisella tuella: yleisenä, tehostettuna tai erityisenä tukena. Yleinen tuki on pedagogista, kasvatuksellista ja hoidollista tukea lapsille, jotka eivät tarvitse rakenteellisia tukitoimia kokoaikaisesti. Yleinen tuki kohdentuu myös lahjakkaille lapsille, joille varhaiskasvatuksessa tulee suunnitella yksilöllisiä haasteita. Tehostettu tuki on sekä pedagogista että rakenteellista tukea lapsille, joille yleinen tuki ei ole riittävää. Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa tukea annetaan tehostetun tuen ryhmissä tai ryhmässä, jossa on käytettävissä resurssilastentarhanopettajan tai ryhmäavustajan lisätuki. Ruotsinkielisessä päivähoidossa integroidut pienryhmät, niin kutsutut tehostetun tuen ryhmät, sijaitsevat Finno daghemissä. Muissa päiväkodeissa tukitoimet ovat vastaavat kuin suomenkielisen varhaiskasvatuksen yksikössä. Erityistä tukea tarvitsevien lukio-opiskelijoiden ohjaus on osa opiskelijahuoltoa. Tarkoituksena on antaa tukea siten, että opiskelijoilla on tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa lukio-opintonsa niissä tilanteissa, joissa opiskelun edellytykset ovat eri syistä heikentyneet. Vuoden 2013 arviointikertomuksessa todettiin varhaisen puuttumisen mallin soveltamisella saadun hyviä tuloksia. Erityis- ja tukiopetukseen on ollut käytettävissä riittävät resurssit ja opetus on voitu järjestää tarvittavassa laajuudessa. Erityis- ja tukiopetuksen järjestämisessä tunnistettiin olevan edelleen kehittämistä ja yhtenäistämistä koulujen välillä. Vuosien 2013–2016 valtuustosopimuksen mukaisesti varhaisen puuttumisen mallin edistämistä on jatkettu. Espoon lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman 2013–2016 väliraportissa vuodelta 2014 on todettu lastensuojelusijoitusten määrän kääntyneen laskuun ensimmäistä kertaa. Lapsiperheiden kotipalvelua ja perhetyötä sekä erityispalveluiden konsultaatioita peruspalveluille on lisätty merkittävästi. Painopisteen siirtäminen ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tukeen on koettu hyväksi. Uusia toimintamalleja on otettu käyttöön kouluilla, perhetyössä ja lastensuojelu-erikoissairaanhoito yhteistyössä. Nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostamisesta on saatu hyviä tuloksia esimerkiksi Espoon Vamos -palvelukokonaisuudessa, jonka tavoitteena on löytää nuorelle tie koulutukseen tai työelämään. Palvelu on kohdistettu 16–29-vuotiaille nuorille. Väliraportissa on ehdotettu, että monialaista asiakasyhteistyötä kehitetään edelleen ja maahanmuuttajaperheiden hyvinvointiin kiinnitetään enenevää huomiota. Seurantaa lapsiperheiden ja nuorten osallistumisesta, tilanteesta ja palvelujen käytöstä ehdotetaan jatkettavan ja kehitettävän edelleen. 40 Tietojen luovutus sivistystoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen välillä Tietojen vaihto sivistystoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen välillä voidaan tehdä huoltajan kirjallisella suostumuksella, koska asiakaslain perusteella salassa pidettäviä tietoja voidaan antaa asiakkaan suostumuksella. Lainsäädäntö rajoittaa tietojen luovuttamista, mikäli huoltajilta ei saada suostumusta. Sosiaalihuollon asiakaslain mukaan kunnan viranomaiset ovat kuitenkin velvollisia antamaan sosiaalihuollon viranomaiselle salassapitosäännösten estämättä hallussaan olevat asiakassuhteeseen olennaisesti vaikuttavat tiedot, jotka viranomaiselle ovat välttämättömiä asiakkaan sosiaalihuollon tarpeen selvittämiseksi ja järjestämiseksi sekä viranomaiselle annettujen tietojen tarkistamista varten. Varhaisen puuttumisen mallin edistämisestä on saatu hyviä kokemuksia esimerkiksi lapsiperheille tarjottujen kotipalvelujen lisäämisestä. Yhteistyötä sosiaali- ja terveystoimen sekä sivistystoimen kesken on kehitettävä siten, että tietojen vaihto jokaisen lapsen osalta toimii lain säätämissä rajoissa. 4.7.2 Kouluverkko suomen- ja ruotsinkielisessä opetustoimessa Suomenkielinen oppilasmäärä tulee väestöennusteiden mukaan kasvamaan alakouluissa 2 700 oppilaalla ja yläkouluissa 1 800 oppilaalla kymmenen vuoden kuluessa. Väestöennuste ei ole varsinainen oppilasennuste, mutta se antaa suunnittelun pohjaksi kuvaa alueiden ja palvelutarpeiden kehittymisestä. Espoo on jaettu seitsemään oppilasalueeseen, jotka mukailevat viiden suuralueen jakoa. Lukioennusteessa varataan opiskelupaikka 61,5 prosentille peruskoulusta valmistuvista oppilaista. Opiskelijamäärän kasvun ennakoidaan olevan 900 opiskelijaa kymmenessä vuodessa. Espoon lukioverkko on sijoitettu liikenneväylien varsille ja opiskelijamäärien kasvuun vastataan yksikkökokoja kasvattamalla ja nykyisiä koulutiloja laajentamalla. Alueelliset erot väestökehityksessä ovat suuret, mikä on huomioitu myös koulutonttien kaavoituksessa. Uusien koulujen valmistuessa alkuvaiheen mahdollista ylimääräistä kapasiteettia käytetään väistötiloina. Uusien koulujen rakentamisen sijaan vanhojen koulujen laajennuksilla ja suuremmilla kouluyksiköillä saavutetaan edullisemmat yksikkökustannukset. Viherlaakson väistökoulu Kuva: Joonas Saario Palveluverkon kehittämiseksi tehdään yhteistyötä suomen- ja ruotsinkielisen opetuksen sekä sivistystoimen muiden yksiköiden kesken. Palveluverkon suunnittelussa huomioidaan alueiden erityispiirteet sekä liikunta- ja harrastusmahdollisuudet. Tilamitoituksen lähtökohtana ovat Opetushallituksen normit ja ohjeet. Koulukohtaisia eroja voi syntyä esimerkiksi opetuspainotuksista johtuen. Haasteina ovat kouluinvestointiohjelman riittävyys sekä koulutilakustannusten kasvu. 41 Espoon ruotsinkielisen palveluverkon kunnostamisen on arvioitu maksavan noin 30 milj. euroa. Palveluverkkosuunnitelmia vaikeuttavat oppilasmääräennusteet, jotka eivät huomioi kaksikielisiä ja suomenkielisiä perheitä, jotka valitsevat ruotsinkielen opetuskieleksi oletetun suomenkielen sijaan. Espoossa voi valita vapaasti opetuskielen lähtötasotestin läpäisemällä. Koulutilojen käyttöasteen tehostamiseksi on jatkettava toimenpiteitä. Koulujen iltakäytön lisäämisen esteet on poistettava esimerkiksi koulutilojen valvontajärjestelmiä kehittämällä. Suomen- ja ruotsinkielisten opetustoimien yhteistyömahdollisuudet tulee ottaa suunnittelussa huomioon. 4.7.3 Koulujen itsearvioinnit Perusopetuslain mukaan koulutuksen järjestäjän on arvioitava koulutuksen laatua ja vaikuttavuutta. Suomen- ja ruotsinkielisen opetuksen tulosyksiköt toteuttavat arviointia yhteistyössä. Edellisellä valtuustokaudella tehtiin arviointijärjestelmän uudistus yhteensopivaksi valtakunnallisen perusopetuksen laatukriteerien kanssa. Uudistetun arviointivälineen mukaista itsearviointia on tehty suomenkielisissä peruskouluissa vuodesta 2012. Ruotsinkielinen opetus siirtyi malliin seuraavana vuonna. Myös lukioissa tehdään itsearvioinnit. Koulut käyttävät itsearvioinnin tuloksia sisäisenä työkaluna toiminII VAIHE I VAIHE tansa kehittämiseen. ArviointiproItsearvioinnin Arviointitiedon sessi toteutetaan kolmivaiheisena. toteuttaminen kerääminen I vaiheessa kerätään arviointitiedot Arviointisuunnitelma Itsearviointikysely ja tehdään arviointisuunnitelma. II vaiheessa toteutetaan itsearviointikyselyt. III vaiheessa toteutetaan kehittämissuunnitelmat ja tuoteIII VAIHE taan arviointiraportti. Tuloksia verKehittämistaillaan vähintään kolmen koulun suunnitelmien tekeminen ja välillä. Oppilaat ovat mukana vertoteuttaminen taisarvioinnissa opetushenkilöstön Arviointiraportti kanssa. Lähde: Utvärderingscykeln skolorna i Esbo, Esbo svenska bildningstjänster Ruotsinkielisissä kouluissa itsearviointityö aloitettiin lukuvuonna 2013–2014 arviointitiedon keräämisellä. Kuluvana lukuvuonna toteutetaan vaiheet kaksi ja kolme. Ensimmäisen arviointisyklin pituus on tiivistetty kahteen vuoteen, jotta jatkossa arviointi voidaan toteuttaa samassa aikataulussa suomenkielisen opetuksen kanssa. 4.7.4 Kulttuuripalvelut Kulttuurin tulosyksikön tehtävänä on vastata kaupungin kulttuuritarjonnasta, vastuullaan olevien vapaa-ajan palveluiden tuottamisesta, alueellisten palvelujen järjestämisestä sekä yhteistyön koordinoimisesta kaupungin ja yhteistyökumppaneiden kesken. Yksikkö organisoitiin uudelleen vuoden 2014 alusta. Tarkastuslautakunta arvioi kulttuurin tulosyksikön tapahtuma- ja kulttuuripalveluja, kaupunginmuseota ja kaupunginorkesteria sekä työväenopistoa, joka siirtyi suomenkielisten palvelujen osalta vuonna 2015 osaksi Omnia -koulutuskuntayhtymää. Kau42 punki jatkaa ruotsinkielisen työväenopiston (Esbo arbetarinstitut) ylläpitämistä. Ruotsinkielinen kulttuuritoiminta siirtyi Svenska rum -lautakunnan alaisuuteen ja taiteen perusopetuksen avustusten valmistelu opetus- ja varhaiskasvatuslautakuntaan, jonka jälkeen on yhteistyössä jatkettu verkostomaista työskentelyä. Näyttelykeskus WeeGee on viiden Espoossa toimivan museon sekä museokaupan ja ravintolan muodostama palvelukokonaisuus. Museoissa järjestetään näyttelyiden lisäksi opastuksia, työpajoja ja teematapahtumia. Kokous- ja ravintolatiloja vuokrataan koulutus- ja kokouskäyttöön. Näyttelykeskus WeeGeen museoissa ja tapahtumissa oli lähes 322 000 kävijää vuoden 2014 aikana. Espoon kaupunginmuseoon kuuluvat Näyttelykeskus WeeGeellä toimivan KAMUn lisäksi Talomuseo Glims, Koulumuseo Lagstad, Huvilamuseo Villa Rulludd ja Saaristomuseo Pentala. Kaupunginmuseon kohteissa vieraili lähes 50 300 kävijää vuonna 2014. Espoon Kulttuurikeskus, Peikkotango 2014 Espoon Kulttuurikeskuksessa järjestetään kulttuuritapahtumien lisäksi kokouksia ja muita tilaisuuksia. Vuonna 2014 kulttuurikeskuksen tilaisuuksissa vieraili 177 000 kävijää. Espoon kaupunginorkesteri Tapiola Sinfoniettan konsertteja ja esiintymisiä järjestetään vuosittain noin 80. Orkesteri on tehnyt yhteistyöproduktioita useissa eri maissa. Kotimaassa orkesteri antaa taidekasvatusta lapsille, nuorille, ikäihmisille ja erityisryhmille. Valtakunnallinen Kulttuuria kaikille -palvelu tarjoaa vuonna 2014 suunniteltua Kaikukorttia, jolla voidaan hankkia maksuttomia pääsylippuja Kaikukortti-verkoston kulttuuritarjontaan. Kaikukortti-mallia kokeillaan ensimmäiseksi Espoossa vuoden 2015 ajan. Mallin tavoitteena on luoda uusia yhteistyömuotoja kulttuuri- ja sosiaalialan toimijoiden välille, ja tuoda uusia kävijöitä kulttuuritarjonnan piiriin. Kulttuurikaveritoiminnan ensimmäinen koulutustilaisuus järjestettiin syksyllä 2014. Kulttuurikaveri on vapaaehtoinen henkilö, jonka voi tilata seuraksi ja tueksi mukaan kulttuurivierailulle. Kulttuurilautakunnan avustusperiaatteet on tarkistettu vuoden 2014 aikana ja tavoitteeksi on asetettu sähköisen avustustenhakujärjestelmän kehittäminen. Viestinnän ja markkinoinnin kehittäminen on käynnistetty vuoden 2014 alusta yhteistyössä sivistystoimen ja kaupunkikonsernin viestintähenkilöstön kanssa. Kulttuurin tulosyksikön haasteina nähdään kulttuurin kysynnän ja väestön ikärakenteen muutokset sekä väestön liikkuvuus. 43 4.8 Tekninen ja ympäristötoimi Teknisen ja ympäristötoimen palveluista on arvioitu Geotekniikka- ja Kaupunkimittauspalveluita, kaupunkirakennetta ja liikenneväyliä sekä katu- ja viherpalveluiden tilaajapalveluita, joiden arviointi on raportoitu luvussa 4.3.1. 4.8.1 Kaupunkirakenne ja liikenneväylät Espoon aluekehittäminen on keskitetty toimialan esikunnassa Suurpellon, Leppävaaran, Espoon keskuksen, Tapiolan, Matinkylä - Niittykummun ja Finnoon alueprojekteihin, jotka on muodostettu kehittämään liikenneväylien vaikutusalueita. Länsimetron kehityskäytäväksi kutsutulla vyöhykkeellä on ennakoitu saavutettavan 7,5 miljoonan kerrosneliömetrin asuntotuotantovolyymin kasvu vuoteen 2050 mennessä. Alueen kiinteistökehitysarvio on 30 miljardia euroa. Maankäytön tehostamistoimilla luodaan edellytyksiä ja edistetään TATU- tavoitteen mukaisesti yritysten ja työpaikkojen sijoittumista Espooseen tarkoittavien hankkeiden vaatimien kaavojen, lupien ja muiden toteutumisedellytysten oikea-aikaista toteutumista. Vuoden 2014 tärkeimmät kaavoituskohteet olivat Länsimetrosta johtuvat kaavoitushankkeet ja Leppävaaran, Espoon keskustan, Suurpellon, Pohjois-Espoon pientaloalueen sekä Espoon kartanon alueet. Tulevina vuosina kaupunki rakentanee myös valtion yleisten teiden osia, joiden kehittämiseen ei valtiolla ole riittävästi resursseja Espoon maankäytön kehittymisen edellyttämässä aikataulussa. Rakentamista rahoitetaan talousarviovarausten lisäksi maankäyttösopimuksista tai tonttien myynnistä saatavilla tuloilla. Maanmyynnistä ja sopimuskorvauksista saatavat tulot vaihtelevat vuosittain. Sopimuskorvaustulot tehdyistä sopimuksista ovat käytettävissä rakentamiskustannusten toteutuessa sopimusalueilla. Vuoden 2014 maankäytön tehostamisen periaatteena oli nopeuttaa kaupunkirakenteen kehittämisprosesseja ja edistää kaupungin maanluovutus- ja maankäyttösopimustulojen kertymistä. Espoon kaupunkirakenteen suunnitteluun vaikuttaa kaavoitusohjelman, kunnallistekniikan investointiohjelman ja asunto-ohjelman lisäksi merkittävästi myös HSL:n hallituksen hyväksymä Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 2015, joka valmisteltiin samanaikaisesti alueen maankäyttösuunnitelman ja siihen sisältyvän asuntostrategian kanssa. Suunnitelmien lähtöoletuksena oli, että vuonna 2050 seudulla on kaksi miljoonaa asukasta ja yli miljoona työpaikkaa. Suunnitelmissa on tarkasteltu rakentamista ja liikennettä 14 kunnan kokonaisuutena. Suunnitelmien luonnokset olivat yhteisellä lausuntokierroksella kaupungeissa syksyllä 2014. 4.8.2 Katu- ja viherpalvelut Katu- ja viherpalveluiden palvelualue huolehtii katu- ja viheralueiden kehittämisestä, investointien ohjelmoinnista, suunnittelusta, rakennuttamisesta ja ylläpidosta sekä vastaa niiden omistajaohjauksesta ja kohteiden teettämisestä. Kaupunkirakenteen kannalta merkittävimpien pääkatujen ja joukkoliikenteen hankkeiden rakentamisen ja perusparantamisen ajoitus ja rahoitus esitetään vuosittain talousarviossa. Katujen rakentaminen ja ylläpito ohjelmoidaan kunnallistekniikan investointiohjelmassa. Teknisen keskuksen rakennuttaman infrarakentamisen volyymi vuonna 2014 oli 138 milj. euroa, mistä kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli yli 30 milj. euroa. Rakentamisesta tilataan 80 prosenttia hankekohtaisesti kilpailutetuilta urakoitsijoilta. Yleisten alueiden ylläpidon ja kadunpidon pinta-alojen määrä on kasvanut vuosittain 3-5 prosenttia määrärahavarauksen pysyessä ennallaan. Katu- ja viherpalveluiden tavoitteena on toimintatapojen tehostaminen ja kustannusten alentaminen sekä infrapalveluverkon ja -valikoiman kehittäminen vastaamaan ylläpidon määrärahoja. Uudisrakentamisessa on tavoitteena elinkaarikustannustehokkuuden nostaminen. 44 Alueellisen kunnallistekniikan rakentaminen perustuu muun muassa uusien pientaloalueiden kunnallistekniikan ohjelmointiin, asunto-ohjelmaan, Espoon Asuntojen tuotantosuunnitelmiin, toimitilahankkeiden ajoitussuunnitelmaan sekä Kaavoitettujen, Tiivistettyjen Pientaloalueiden KTP-ohjelmaan. KTP -ohjelmassa on yli 900 rakentamatonta katua ja kadunosaa, joita toteutetaan erillisen pisteytetyn mukaan suurempina kokonaisuuksina. KTP -alueiden kohteet ovat asuinalueilla, joita on rakennettu ennen nykymuotoisen asemakaavan vahvistumista. Katu- ja viherpalvelut rakennuttaa katuhankkeiden lisäksi vesihuoltoa Helsingin seudun ympäristö -kuntayhtymälle suunnitteluttajana ja rakennuttajana HSY:n ohjatessa toimintaa sekä vastatessa vesihuollon kustannuksista. Yhteistyötä on myös Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän kanssa, jolle kaupunki suunnitteli ja toteutti useita katurakenteisiin ja pysäkkijärjestelyihin liittyviä parannuksia vuoden 2014 aikana. Tiesuunnitteluprosessi on hallinnollisesti katusuunnittelua hitaampaa ja se toteutetaan yhteistyössä Uudenmaan Elinkeino-, Liikenne- ja ympäristökeskuksen sekä valtion Liikenneviraston kanssa. Teitä Espoossa ovat mm. Kehätiet, Länsiväylä, Turunväylä ja Vihdintie. Tiesuunnitelmat hyväksyy Liikennevirasto. 4.8.3 Kaupunkimittaus ja Geotekniikka Kaupunkimittauksen- ja geotekniikan palvelualue vastaa kaupungin alueella mittaus- ja kartastotoimesta, huolehtii asemakaava-alueen kiinteistönmuodostustehtävistä ja muista kaupunkimittaukseen liittyvistä viranomaistehtävistä sekä rekisterien ylläpidosta. Lisäksi palvelualueella kerätään maa- ja kallioperää koskevia tutkimustietoja ja vastataan niihin liittyvästä tietopalvelusta sekä toimitaan asiantuntijana maa- ja kallioperään sekä pohja- ja kalliorakentamiseen liittyvissä asioissa. Täydennysmittaustehtävissä Kuva: Mika Montonen Geotekniikkayksikkö ylläpitää erilaisia maakamaraa koskevia tietokantoja ja kartastoja. Espoon maaperäkartta rakennuttavuustiedoin on muun muassa kaupungin internet-sivuilla. Geotekniikkayksikön maaperätutkimusresursseista pääosa kohdistetaan kaupungin katu- ja viherpalveluiden ja tilakeskuksen hankekohtaisiin mittauksiin, kairauksiin ja laboratoriotutkimuksiin. Yksikkö tekee myös tiivistä yhteistyötä tonttiyksikön, ympäristökeskuksen, rakennusvalvontakeskuksen ja kaupunkisuunnittelukeskuksen kanssa. Kaupunkisuunnittelukeskuksen kanssa yhteistyötä tehdään yleis- ja asemakaavojen laadinnan yhteydessä. Tavoitteena on varmistaa, että kaavoittajalla on käytössään mahdollisimman kattavat maaperä- ja rakennettavuustiedot. Maaperäolosuhteilla on huomattava vaikutus rakentamiskustannuksiin, joten maaperätekijöiden kustannusvaikutukset tulisi ottaa huomioon jo tonttia hankittaessa ja viimeistään, kun rakennusta sijoitetaan tontille ja selvitetään rakennuksen perustamistapaa. Kaupunkimittauksen asiakaspalveluiden sähköistä saatavuutta on kehitetty jo useamman vuoden ajan niin Espoon sisäisesti kuin yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Sähköisistä palveluista ovat espoolaisten käytössä internet -karttapalvelut ja hakulomakkeet sekä verkkopalveluina toteutetut kaupungin palautejärjestelmä, kartta45 aineiston myynti (eCity, Kauppapaikka), tonttijakojen ja kiinteistötoimitusten haku sekä johtoselvityspyyntö. Sähköisten palvelujen laajentamiseksi ovat valmisteilla rakentajan tietopalvelut ja kuntien yhteinen paikkatietopalvelu sekä suunnitteilla johtotietopalvelu. Kaupunkimittauksen kiinteistömittausten toimitusasiakirjoja ollaan tallentamassa sähköiseen muotoon, jotta ne olisivat jatkossa saatavilla sähköisestä käyttöarkistosta. Sähköisten palveluiden kehitystyö on geotekniikan ja kaupunkimittauksen palveluissa edennyt ja on laajasti käytössä. 4.9 Palveluliiketoimi Palveluliiketoimen toimialalla on pelastuslaitoksen ja palveluliikelaitosten johtokunnat sekä seitsemän liikelaitosta, hallinto- ja talousyksikkö sekä nettobudjetoidut kaupunkitiedon ja tietotekniikkapalvelujen tulosyksiköt. Tarkastuslautakunta on vuonna 2014 arvioinut Espoo Kaupunkitekniikka -liikelaitosta, Espoo Henkilöstöpalvelut liikelaitosta sekä Espoo Logistiikka -liikelaitosta. 4.9.1 Espoo Logistiikka -liikelaitos Espoo Logistiikka -liikelaitos aloitti toimintansa vuoden 2012 alussa. Liikelaitos jakaantuu auto- ja konepalvelujen, kuljetus- ja materiaalipalvelujen, painatus- ja postipalvelujen, vaihdepalvelujen ja tuotannontuen palveluyksikköihin. Liikelaitos hankkii kaupungille autoja ja työkoneita sekä tuottaa niihin liittyviä palveluja ja muita kaupunkikonsernin sisäisiä logistiikkapalveluja liiketaloudellisin periaattein kustannustehokkaasti. Liikelaitoksen halli ja kalustoa Kuva: Olli Rantala Espoo Logistiikka -liikelaitoksessa on kehitetty materiaalilogistiikan uusi toimintamalli, joka otettiin käyttöön huhtikuussa 2015. Asiakkaina tulevat olemaan kaupungin toimipisteet. Muutos mahdollistaa luopumista omista varastotiloista ja alentaa tuotteiden hintaa. Keskitetyn logistiikan malli perustuu tilaus- ja toimintaketjun kokonaisvaltaiseen hallintaan eikä enää pelkästään varastointiin. Liikelaitoksen painatuspalvelujen hoitavat keskitetysti kaupungin painatuspalvelut ja niitä koskevat kilpailutukset ja tarjouspyynnöt. Painatuspalvelujen toiminnan jatkon kannalta riskin muodostaa valtuuston ja kaupunkisuunnittelulautakunnan esityslistojen mahdollinen muuttuminen sähköisiksi, mikä vähentäisi painatuspalvelujen liikevaihtoa vuositasolla 10 prosenttia. Painotöiden merkittävä väheneminen tarkoittaisi käytännössä henkilöstömäärän tarkistamista. Espoo Logistiikka -liikelaitoksen investointien kysynnän pienentymiseen verrattuna talousarvioon vaikuttaa asiakkaiden varovaisuus investoida uuteen kalustoon omistaja - tilaaja- tuottaja menettelyn selvitystyön aikana. Selvitystyöllä arvioidaan olevan 46 jatkossa mahdollisesti vaikutusta Espoo Logistiikka -liikelaitoksen konekalustoon ja korjaamon toimintaan sekä alentavasti myös kuljetus- ja materiaalipalvelujen siivousja polttoaineiden myyntiin. Espoo Logistiikka -liikelaitoksen toteuttamat kehittämistoimet ovat alentaneet sisäisten palveluiden hintoja. 4.9.2 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitos Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitos on aloittanut toimintansa vuoden 2013 alussa. Liikelaitos tuottaa kaupungin sisäisiä palveluita esimiehille ja työntekijöille rekrytoinnissa, palvelussuhdeasioissa, henkilöstön kehittämisessä ja työterveyshuollossa. Liikelaitokseen on keskitetty kaupungin henkilöstöpalvelujen palvelussuhdeneuvonta eli HR - neuvomo. Vuoden 2014 tilinpäätöksessä liikelaitoksen liikevaihto oli 6,3 milj. euroa, mikä rahoitettiin sisäisillä palvelujen myynneillä ja työterveyshuollon järjestämiseen saatavalla kelakorvauksella. Liikelaitoksen ylijäämä on 0,8 milj. euroa, mikä lisättiin liikelaitoksen peruspääomaan. Liikelaitos on vuoden aikana hyödyntänyt merkittävästi sähköisiä menetelmiä ottamalla käyttöön muun muassa seuraavia palveluja helpottavia toimintoja: työajanseuranta Reg Web, sähköiset röntgenlähetteet HUS:iin, HR - neuvomon ja työterveyden Contact Center -toiminto, lähiesimiehen ja mentoroinnin verkkokurssit, koulutuksenhallintajärjestelmä Lyyti, rekrytoinnin videohaastattelutyöväline, tietojen siirto Hijat liittymän kautta Acute -potilastietojärjestelmään ja HappyOrNot -asiakaspalautelaite. Liikelaitos on myös osallistunut eILO sähköiset lomakkeet -projektiin ja aloittanut kehittämistyö eArkiston ja perustietoilmoituksen saamiseksi käyttöön vuonna 2015. Liikelaitoksessa on vuoden 2014 aikana otettu käyttöön henkilöstön jatkuvan osaamisen kehittämisen sekä asiakasyhteistyön suunnitelmat. Asiakasyhteistyöhön kuuluu säännölliset kehityskokoukset ja asiakaspalautteiden käsittely. Asiakastyytyväisyyden mittaamista kehitetään edelleen kyselyjä parantamalla. 47 5 KONSERNIOHJAUS ______________________________________________________________ Espoon kaupunkikonserniin kuuluvat peruskaupungin ja liikelaitosten lisäksi kaupungin tytäryhteisöt, osakkuusyhteisöt ja säätiöt sekä kuntayhtymät. Valtuusto päättää konserniohjauksen periaatteista ja vahvistaa vuosittain Espoo-tarinan yhteydessä toiminnalliset ja taloudelliset tulostavoitteet konserniyhteisöille. Omistajapolitiikka on kaupungin johtamisen väline. Konsernijohto vastaa kaupunkikonsernin ohjauksesta ja konsernivalvonnan järjestämisestä. 5.1 Seudullisen omistajaohjauksen tavoitteiden toteutuminen HSL ja HSY -kuntayhtymissä Pääkaupunkiseudun kaupunkien ulkoisten tarkastustoimien yhteisarvioinnin tavoitteena oli selvittää, toteutuuko omistajakuntien tahto seudullisten kuntayhtymien, Helsingin seudun liikenteen (HSL) ja Helsingin seudun ympäristöpalvelujen (HSY), omistajaohjauksessa. Näkökulmana oli lainsäädännössä ja pääkaupunkiseudulla määriteltyjen yhteisten tavoitteiden toteutuminen sekä yksittäisten kaupunkien tahdon toteutuminen luottamushenkilöiden ja virkamiesten näkökulmasta. Pääkaupunkiseudun kaupunkien strategiset päämäärät määriteltiin viimeksi 24.11.2009. Seudullisten tavoitteiden lisäksi pääkaupunkiseudun kaupungeilla on omia tavoitteitaan kuntayhtymille ja ohjeita kuntayhtymien hallinnossa toimiville. Arvioinnin pääasiallisen aineiston muodostaa asiakirja-aineiston lisäksi yhtymäkokousedustajille ja hallitusten jäsenille suunnattu kyselyaineisto sekä HSY:n, HSL:n ja kaupunkien keskeisten viranhaltijoiden haastatteluaineisto. Kysely ja haastattelut toteutettiin syksyllä 2014. Arvioinnin tuloksena voidaan todeta lakisääteisten tavoitteiden pääosin toteutuneen. Molempien kuntayhtymien muodostamisessa nähtiin saavutetun merkittäviä hyötyjä, jotka ovat yksittäisiä haittoja merkittävämmät. Koettiin, että seudullinen liikennesuunnittelu, vesihuollon toimintavarmuus sekä yhtenäiset ja tasapuoliset palvelut toteutuvat kuntayhtymässä paremmin kuin yksittäisten kuntien hoitamina. Myös seudullisesti asetetut tavoitteet kuntayhtymille ovat pääosin toteutuneet. Kaupunkien yhteisessä omistajaohjauksessa nähtiin kuitenkin kehittämistarpeita. Kaupunkien ja kuntayhtymien pitkän tähtäimen talouden raamit tulisi sovittaa yhteen aiempaa paremmin. Omistajaohjausta varten tarvitaan ohjeistus esimerkiksi siitä, miten kustannustaso otetaan huomioon kuntayhtymän talousarviota laadittaessa ja mistä asioista ja millä aikataululla kuntayhtymän on pyydettävä kaupungeilta lausunto. Lisäksi kaupunkien oman omistajaohjauksen työnjako edellyttää selkiyttämistä ja parempaa resursointia. Kaupunkien omat tavoitteet kuntayhtymille ovat toteutuneet vaihtelevasti. Näkemykset poikkesivat muun muassa siitä syystä, että Helsingillä on kuntayhtymissä erityisen suuri painoarvo, jonka vuoksi sen tavoitteiden nähtiin toteutuneen muita paremmin. Ratkaisuna tälle on tiiviimpi yhteinen seudullinen kuntayhtymiä ohjaava foorumi sekä uusin kuntien saaminen mukaan kuntayhtymiin. Kaupungit suhtautuivat kriittisesti HSY:n rooliin, koska sen ei nähty kaikilta osin noudattavan omistajakaupunkien tahtoa, vaan pyrkivän olemaan liian itsenäinen. Kuntayhtymien toiminnan raportointi laajemmin kaupungin luottamushenkilöille voisi toteutua esimerkiksi kaupunkien tarkastuslautakuntien kautta. Nykyinen kuntayhtymien hallintomalli nähtiin toimivana ja erityisesti hallituksen rooli merkittävänä omistajaohjauksen kehittämisen kannalta. Sekä yhtymäkokouksen että hallituksen jäsenten roolia omistajaohjauksessa tulee selventää yhteistyössä kau48 punkien kanssa. Ongelma koskee laajemminkin kuntayhtymiä. Luottamuksen kehittämiseksi omistajaohjauksessa virkamiesten ja hallituksen jäsenten yhteistyötä tulee selvästikin lisätä. Arvioinnin perusteella myös asiantuntijajäsenten lisäämistä hallituksessa tulee harkita hallituksen painoarvon lisäämiseksi omistajaohjauksessa. 5.2 HSL:n ja HSY:n omistajaohjauksen toteutus Espoossa Vuonna 2014 arviointikohteena Espoon kaupungin konserniyhteisöistä olivat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä sekä Helsingin seudun ympäristö -kuntayhtymä. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä toimii vesihuoltolaitoksena ja jätehuollon järjestäjänä toiminta-alueellaan. Kuntayhtymän toimintaa ohjaavat vesihuoltoja jätelain lisäksi useat muut lait ja asetukset. Ilmansuojelun perussäännös edellyttää alueen ympäristön tilan seurantaa. Kuntayhtymä seuraa ilmanlaatua Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan alueella. HSY:n toiminnassa huomioon otettavia normeja on lisäksi ympäristölupien ehdoissa ja kansainvälisissä sopimuksissa. Vuoden 2016 alussa tulee voimaan orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto, jonka arvioidaan yhdessä Vantaalla huhtikuussa 2014 käyttöönotetun jätevoimalan kanssa vähentävän kaatopaikalle päätyvän jätteen määrää. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toimintojen pääpaino siirtyy loppusijoittamisesta jätteen jalostamiseen. Ämmässuon alueella on aloitettu jätevoimalan tuhkien ja kuonien loppusijoituksen jatkorakennustyöt. Alueella rakennetaan viranomaisten edellyttämää jätevesien allaskapasiteettia, saneerataan kompostointilaitos palvelemaan uutta biokaasulaitosta, toteutetaan maa-ainesten jatkojalostamiseen liittyviä rakennustöitä sekä varaudutaan hyödyntämään alueen valmista infrastruktuuria tulevan Ekoteollisuuspuiston tarpeisiin. Tavoitteena on kehittää aluetta materiaalitehokkuutta edistäviin toimintoihin sekä uusiutuvan energian, kuten aurinkoenergian tai tuulivoiman, tuotantoon. Alueelle on suunnitteilla HSY:n oma kompostituotteiden jatkojalostus ja myynti, jonka yhteydessä kehitetään maa-ainesten uusiokäyttöä tukevaa käsittelytoimintaa. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän toiminta perustuu joukkoliikennelakiin vuodelta 2009, missä HSL:n todetaan toimivan seudullisena kunnallisena viranomaisena Espoon, Helsingin, Kauniaisten, Keravan, Kirkkonummen, Sipoon ja Vantaan kuntien muodostamalla alueella. Kuntayhtymän tehtävänä on Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ) laatiminen sekä suunnitella ja järjestää toimialueensa joukkoliikenne. HSL hankkii bussi-, lähijuna-, metro-, raitiovaunu- ja lauttaliikennepalvelut ja hyväksyy joukkoliikenteen taksa- ja lippujärjestelmän sekä päättää joukkoliikenteen taksat. HSL vastaa myös joukkoliikenteen markkinoinnista, matkustajainformaatiosta ja lippujen tarkastuksista sekä järjestää lippujen myynnin. HSL:n hallitus hyväksyi alueellisen HLJ 2015 -suunnitelman maaliskuussa 2015. HSL:n merkittävin vuosien 2014 - 2016 investointi on lippu- ja informaatiojärjestelmähanke, jossa uudistetaan nykyinen matkakorttijärjestelmä ja toteutetaan ajantasainen seudullinen matkustajainformaatiojärjestelmä. Samalla valmistellaan uutta taksa- ja lippujärjestelmää otettavaksi käyttöön vuonna 2017. HSL:n hallitus on päättänyt joulukuussa 2013 kuntarajoista riippumattomien vyöhykkeiden (ns. kaarien) hintasuhteet sekä osan alennusperusteista. HSL:n hallitus on lähettänyt lausunnolle helmikuussa 2015 virkamiesesityksen muutoksista lippujen osto-oikeuksiin ja alennuslippujen myöntämisperusteisiin sekä erikoisryhmien oikeuksista matkustaa liputta. HSL päättää lippujen myöntämisperusteista vuoden 2015 aikana. 49 Helsingin seudun suuret joukkoliikennehankkeet Kehärata, Länsimetro, metron automatisointi ja runkolinja 560 kasvattavat joukkoliikenteen operointi- ja infrakustannuksia lähivuosina. Länsimetron liityntälinjaston suunnitelmasta annetut lausunnot käsiteltiin HSL:n hallituksessa tammikuussa 2015. Linjastosuunnitelmassa bussiliikennettä sopeutetaan Espoon sisäisen sekä Espoon ja Helsingin väliseen lisääntyvään raideliikenteeseen bussiliikenteen vähentyessä. Länsimetron liikennöinti välillä Helsinki - Matinkylä alkaa vuonna 2016. HSL:n kautta kulkevan osuuden Länsimetron infrakustannuksista arvioidaan vuonna 2017 olevan 42,9 milj. euroa. Joukkoliikenteen subventioaste on 50 prosenttia. Infrakustannuksista on katettava lipputuloilla puolet eli 21,4 milj. euroa, mikäli subventioaste pidetään ennallaan. Sisäisten ja seutulippujen hintojen korotuspaine olisi keskimäärin 10,9 prosenttia. Seutulippujen hintojen korotustarve olisi keskimäärin 25,9 prosenttia, mikäli korotus kohdistettaisiin seutulippuihin. Kohdistettaessa korotus sisäisiin lippuihin, olisi sisäisten lippujen hintojen korotus keskimäärin 19,0 prosenttia. Espoon konserniohjaus Omistajapolitiikan ja konserniohjeiden uudistaminen ja täytäntöönpano ovat TATU ohjelmassa aikataulutetut vuosille 2014 - 2016. Konserniohjeiden ja omistajapolitiikan uudistamistyö on aloitettu vuonna 2014. Valmisteltavana olevien omistajapolitiikan ja konserniohjeiden tavoitteena on toimia periaatteina ja linjauksina kaupungin toimintojen järjestämiselle konsernin kautta. Konserniyhteisöjen ohjauksella halutaan varmistaa konserniyhteisöjen tuottavuuden paraneminen ja tiivistää sekä tehostaa konsernirakennetta. Kehitystyöhön kuuluu kaupungin sisäisten konserniohjausmenettelyjen määritteleminen. Tavoitteena on myös parantaa yhteistyötä konserniesikunnan sisällä sekä toimialojen kanssa. Ohjeistusta uusittaessa määritellään myös konserniohjauksen roolit, vastuut ja yhteistoiminta. Kaupunginhallituksen konsernijaostossa on käsitelty 25.8.14 konserniseurantaa ajanjaksolta 1.1.–30.6.14. Siinä yhteydessä on mainittu, että konserniyhteisöjä on raportoinnin yhteydessä pyydetty kuvaamaan muun muassa millä tavoin Espoon kaupungin strategia näkyy yhteisöjen toiminnassa, mitkä ovat keskeisimmät seikat tavoitteiden saavuttamisen kannalta sekä miten vuorovaikutusta kaupungin ja yhteisöjen välillä voisi kehittää. Yhteisöjen antamat palautteet ja kuvaukset hyödynnetään omistajapolitiikan ja konserniohjeiden uudistamisessa. Kuntayhtymien hallitukset valvovat perussopimuksien mukaan kuntayhtymien etua, mutta käytännössä hallituksen jäsen voi toimia myös kaupungin tai oman poliittisen puolueensa edustajana tai näiden tahojen näkemysten välille voi muodostua ristiriitaa. Omistajaohjauksessa on tavoitteena vahvistaa luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden yhteistyötä sekä yhteistyötä konserniyhteisöjen hallitusjäsenten kanssa. Yhteistyön edistämiseksi järjestettiin vuonna 2014 HSY:n ja HSL:n hallitusjäsenille ja konsernijohdolle yhteinen iltakoulu. Hallitusten puheenjohtajille ja jäsenille sekä toimitusjohtajille järjestettäviä koulutuksia ja yhteisiä tilaisuuksia järjestetään tarvittaessa lisää. Virkamiehet voivat tuoda tapaamisissa päätöksenteon taustaksi arvioitavaksi useampia näkökulmia ja asiantuntijuutta ja myös kuntayhtymien hallitusten jäseniltä on tullut toiveita yhteistapaamisten järjestämisestä. Luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden yhteistyötä omistajaohjauksessa sekä yhteistyötä konserniyhteisöjen hallitusjäsenten kanssa tulee lisätä. 50 ALLEKIRJOITUKSET Espoon kaupungin tarkastuslautakunta ______________________________________________________________ Espoossa 23.4.2015 51 LIITE 1: Vuoden 2014 tulostavoitteiden toteutuminen ________________________________________________________________________ TILINPÄÄTÖS 2014 Tulostavoitteet 2014 Toteutunut Ei toteutunut TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIO Toteutunut Tilinpäätöksen mukaisesti ei toteutunut Tilinpäätöksestä poiketen ei toteutunut YLEISHALLINTO Resurssit ja johtaminen Kaupungin tuottavuus paranee vähintään 1 %. Toimintakate on vähintään alkuperäisen talousarvion mukainen. Vuosikate vähintään 82 milj. euroa. Kaupungin lainakanta vuoden lopussa enintään 282 milj. euroa. Konsernin lainakanta vuoden lopussa enintään 1 982 milj. euroa. Omistajapolitiikka, konserniohjeet ja muut konserniin liittyvät pääohjeistukset ovat käytössä. Kaupungin sisäiset roolit ja vastuut tukevat omistajapolitiikkaa ja konserniohjausta. Työhyvinvointimatriisin lukuarvo kasvaa vähintään yhdellä vuoden 2013 arvoon verrattuna Terveysperusteisia poissaoloja on enintään 15 päivää / henkilötyövuosi. Maahanmuuttajataustaisen työntekijöiden osuus henkilöstöstä lähenee maahanmuuttajataustaisten osuutta väestöstä. Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Monikulttuurisuusohjelma on uusittu niin, että se on linjassa poikkihallinnollisten ohjelmien kanssa. Espoon elinkeino-ohjelma on laadittu yhdessä keskeisten sisäisten ja ulkoisten sidosryhmien kanssa. SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI ▲ X X ▲ X ▲ X ▲ X ▲ X ▲ ▲ X ▲ X ▲ X X ▲ X ▲ X ▲ Resurssit ja johtaminen Tuottavuus paranee vähintään 1 %. Toimintakate on vähintään alkuperäisen talousarvion mukainen. Asukkaat ja palvelut Odotusaika kiireettömälle vastaanotolle alle 21 pv. Akuutisti sairastuneiden hoito ja kuntoutus on tehokasta. Asiakkaat saavat tarvitsemansa tuen koordinoidusti arkiympäristössään. Jatketaan painopisteen siirtämistä korjaavista palveluista varhaisempaan tukeen. Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys ▲ X X ▲ X ▲ X ▲ Toimintakate on vähintään alkuperäisen talousarvion mukainen. X ▲ Tuottavuus paranee vähintään 1 %. X ▲ Matinkylän palvelutorin palvelukokonaisuus on suunniteltu. SIVISTYSTOIMI Resurssit ja johtaminen 52 TILINPÄÄTÖS 2014 TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIO Tulostavoitteet 2014 Toteutunut Ei toteutunut Toteutunut Tilinpäätöksen mukaisesti ei toteutunut Tilinpäätöksestä poiketen ei toteutunut Asukkaat ja palvelut Kaikille peruskoulun päättäneille tarjotaan koulutuspaikkaa, lisäopetusta, muuta koulutusta tai työpajapaikkaa. Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian vaikuttavuus (työllistyminen ja jatko-opintoihin sijoittuminen) paranee. ▲ X ▲ X Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Espoolaisten koululaisten oppimistulokset ovat kärkisijoilla (paras neljännes) valtakunnallisissa vertailuissa. X ▲ Aikuiskoulutuksen palvelukeskus on perustettu X ▲ Toimintakate on vähintään alkuperäisen talousarvion mukainen. X ▲ Tuottavuus paranee vähintään 1 %. X ▲ Työhyvinvointimatriisin lukuarvo kasvaa vähintään yhdellä vuoden 2013 arvoon verrattuna X Terveysperusteisia poissaoloja on enintään 11 päivää / henkilötyövuosi. X ▲ X ▲ X ▲ Tuottavuus paranee vähintään 1 %. X ▲ Tulos 1 %. X ▲ TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMI Resurssit ja johtaminen ▲ Asukkaat ja palvelut Toimitilat tukevat palvelujen tuottamista ja ne tuotetaan asiakaslähtöisesti ja kustannustehokkaasti. Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Kaupungilla on kaavalliset ja kunnallistekniset valmiudet 2 500 asunnon vuosituotannolle. PALVELULIIKETOIMI Resurssit ja johtaminen YHTEENSÄ 22 8 53 19 8 3 LIITE 2: Keskeisten arviointikertomushavaintojen jälkiseuranta ________________________________________________________________________ Seuraavassa on esitetty valtuustokauden 2009–2012 ja vuoden 2013 arviointikertomusten keskeiset suositukset ja havainnot, jotka tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan olivat vuoden 2014 lopussa vielä kesken. Tilinpäätöstietojen lisäksi arvioinnissa on käytetty seurantaraportin yhteydessä valtuustolle annettuja vastauksia, toimielinten pöytäkirjoja sekä viranhaltijoiden antamia täydentäviä tietoja. Aiemmista arviointikertomushavainnoista on luvussa 4 esitetty henkilöstöpalveluja, omistaja-tilaaja-tuottajamenettelyä, työllisyyspalveluja sekä terveyspalvelujen saatavuutta koskevat havainnot, joita ei ole liitteessä toistettu. VUODEN 2009 ARVIOINTIKERTOMUSHAVAINTOJEN KÄSITTELY JA JÄLKISEURANTA HAVAINTO TEHDYT TOIMENPITEET ARVIO SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Aluehallintoviraston toimeentulotuen käsittelyn määräaikojen valvonnan mukaan Espooseen lokakuussa 2014 saapuneista toimeentulotukihakemuksista käsittelyaika ylittyi laissa säädetystä seitsemästä arkipäivästä 24 prosentissa hakemuksista. Hakemuksia saapui 6 516, joista käsiteltiin 0-1 arkipäivän Kesken, kuluessa 16 prosenttia, 2-7 arkipäivässä 60 proseurattava senttia, 8-9 arkipäivässä 21 prosenttia ja 10:ssä tai jatkuvasti, useammassa arkipäivässä 3 prosenttia. Seitsemän vuorokauden palvelutakuu koskee jotta käsitmyös ehkäisevän ja täydentävän toimeentu- Aikuisten sosiaalipalveluihin palkattiin syksyllä 2014 telyajat kuusi uutta määräaikaista etuuskäsittelijää asia- pysyvät lotuen myöntämistä. Hakemusten käsittelyä kasmäärän kasvun vuoksi. Etuuskäsittelijöiden si- asianmuon nopeutettava nykyisestä. jaisrinkiä on laajennettu vuonna 2014. kaisina Syksyllä 2014 aikuissosiaalityössä aloitettiin kehittämisprojekti toimeentulotukihakemusten käsittelyprosessin nopeuttamiseksi. Toimeentulotukea voi hakea sähköisesti. Toimeentulotukea saaneita ruokakuntia Espoossa oli lokakuussa 2014 kahdeksan prosenttia enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aikaisemmin. Vuonna 2014 Effica -järjestelmässä otettiin käyttöön uusi raportointiohjelma. Vuoden 2014 aikana kehitettiin asiakastietojärjestelmän uutta Raportointi -sovellusta. Järjestelmä on ollut vielä keskeneräi- Kesken, Sosiaali- ja terveystoimen tilastointia on kehinen. THL tuottaa AVO-Hilmo -raportit avoimeen tie- tilannetta tettävä, jotta voidaan varmistua esitettyjen tokantaan, mutta vanhusten palvelujen yksikössä ei seurataan tietojen luotettavuudesta ja vertailukelpoiole testattu raporttien käyttökelpoisuutta. Terveyssuudesta. palvelujen näkökulmasta tiedon tuottamisessa oli yhä vaikeuksia vuonna 2014. Organisaatiouudistuksen myötä tilastotiimi siirrettiin sosiaali- ja terveystoimen talousohjausyksikköön vuoden 2015 alussa. 54 VUODEN 2011 ARVIOINTIKERTOMUSHAVAINTOJEN KÄSITTELY JA JÄLKISEURANTA HAVAINTO TEHDYT TOIMENPITEET ARVIO TALOUS- JA VELKANEUVONTAPALVELUT Talous- ja velkaneuvonnan vastaanotolle pääsy kestää kaksi kuukautta, mikä on liian pitkä aika. Velkaneuvontaprosessia tulee kehittää tavoitteena antaa ensimmäinen aika asiakkaalle viikon sisällä. Puhelinneuvonta on maksutonta ja odotusaikaa on pystytty lyhentämään tilapäisen työvoiman turvin. Vuodenvaihteessa 2014 odotusaika ensimmäiseen tapaamiseen oli kolme kuukautta. Verkkoneuvonnan pilotti on aloitettu joulukuussa 2014. Talous- ja velkaneuvonnan kehittämisprojekti on aloitettu tammikuussa 2015. Tavoitteena on odotusajan lyhentäminen yhteen kuukauteen. Alle 25-vuotiaille sosiaalisen luoton saaneille nuorille järjestetään talousneuvontaa. Nuorille annettavasta talousneuvonnasta on huolehdittava, jotta vältyttäisiin nuorten joutumiselta pikavippi- ja velkakierteeseen. Talous- ja velkaneuvonnassa on määritelty Tajua Mut -toimintamallin käyttö. Esimerkiksi tilanteessa, jossa alle 29-vuotias nuori ei saavu varaamalleen tapaamisajalle, häneltä tiedustellaan puhelimitse lupaa liputtamiseen. Liputtamalla ilmaistaan nuoresta herännyt huoli. Kahden työntekijän liputettua etsivä nuorisotyö ottaa nuoreen yhteyttä tarvittavan tukiverkoston järjestämiseksi. Kesken, palvelu resursoitava siten, että talousneuvontaa voidaan tarjota kohtuullisessa ajassa Kesken, talousneuvonnan antamisesta nuorille on huolehdittava VUODEN 2012 ARVIOINTIKERTOMUSHAVAINTOJEN KÄSITTELY JA JÄLKISEURANTA HAVAINTO TEHDYT TOIMENPITEET ARVIO Psykiatriassa laitoshoitoa on purettu ja lisätty korvaavaa asumispalvelua ja avohoitoa. Vuonna 2014 käyttöön otetussa Viherlaakson muistipalvelukeskuksessa on 48 pitkäaikaista ja 15 lyhytaikaista paikkaa. Lisäksi käynnistettiin avohoitoa tukeva päivätoiminta. Laitosmaisen pitkäaikaishoidon peittävyys vuoden 2014 lopussa oli 1,5 prosenttia 75 vuotta täyttäneestä väestöstä, mikä on valtakunnallista laatusuositusta alhaisempi. Palvelurakennemuutoksessa tulee huomioida riittävät korvaavat hoivapaikat siten, ettei jo- Puolarkodin 40-paikkainen laitosyksikkö lakkautettiin kesällä 2014 ja valmisteltiin toisen 40-paikkaisen Kesken, noja synny eikä olemassa olevia hoivapaiklaitosyksikön lopettamista. Lisäksi valmisteltiin Taa- kotihoitokoja vähennetä ennenaikaisesti. vinkodin muutos muistipalvelukeskukseksi vuodesta palvelujen 2015 alkaen (45 pitkäaikaista ja 13 lyhytaikaista saatavuus paikkaa). Pitkäaikaishoidon paikkoja oli vuoden on turvat2014 lopulla käytössä 1 348, joista ostetuissa asutava. mispalveluissa 942 ja omassa toiminnassa 406. Kodinomaisia korvaavia hoiva-asumisen paikkoja hankittiin asumispalvelujen kilpailutuksella. Vanhuspalveluissa laadun toteutumiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota sekä ostopalveluissa että kaupungin omissa hoivapalveluissa. Palvelujärjestelmän muuttuessa avohoitopainotteiseksi, henkilöstöresursseja tulee lisätä vastaamaan avopalvelutarvetta. Vanhuspalvelujen pitkäaikaishoidossa sekä kotihoidossa on käytössä laadun ja kustannusvaikuttavuuden arviointijärjestelmä RAI, jota myös osa ostopalvelutuottajista käyttää. THL tuottaa RAItietokannasta kaksi palauteraporttia vuosittain. Asumispalveluja kilpailutettaessa ostopalvelutuottajilta edellytettiin RAI -järjestelmän käyttöä oman ja ostetun palvelun laadun arvioimiseksi kattavasti. 55 Avopalveluihin on lisätty muistineuvojia, jatkettu kotiutustiimitoimintaa, laajennettu kotisairaalan toimintaa sekä tehostettu alueellista kotihoitoa ja järjestetty päivätoimintaa. Asumispalvelujen asukkaille järjestetään lääkärin vuositarkastuskäynnit kotiin kaksi kertaa vuodessa. Kotihoidon resurssipooliin saatiin 12 vakanssia vuonna 2014. Kotihoidossa käyntimäärä/ asiakas kasvoi vuoteen 2013 verrattuna. Avohoitopalvelujen asiakkuuskriteerit täyttäneet asiakkaat pääsivät palvelujen piiriin viiveettä. SAKARI- hankkeessa kehitettiin asiakkaiden palvelutarpeeseen perustuva toimintamalli ja toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto eteni yhdellä pilottialueella. TOIMINNAN ARVIOINTI ULKOPUOLISELLA RAHOITUKSELLA RAHOITETTAVIEN PROJEKTIEN HALLINTA Espoon projektimalli on tarkoitettu kehittämisprojektien johtamiseen ja hallintaan. EsPro -malli kuvaa Kesken, espoolaisen tavan johtaa ja toteuttaa kehitysohjel- seurataan ProSamia ja projekteja. Malli tarjoaa puitteet projektien Kaupungin johdon on arvioitava realistisesti projekpäätöksenteolle ja toteutukselle sekä seurannalle. ennen ulkopuolisella rahoituksella rahoitettatisalkun Malli sisältää muun muassa käytännöt projektiehdoviin projekteihin sitoutumista projekteista tusten hyötyjen, resurssitarpeen ja kustannusten ar- käyttöönkaupungille saatava kokonaistaloudellinen ottoa hyöty ja resurssien riittävyys niiden asianmu- vioinnille. EsPro -projektimallin käytöstä alkavissa kehittämisprojekteissa päätettiin vuonna 2013. Eskaiseksi hallinnoimiseksi. Pro-malli täydentyy vuonna 2015 projektisalkun eli projektien kokonaisuuden johtamisen käytännöillä ja tietojärjestelmällä, mikä mahdollistaa projektikokonaisuuden systemaattisen seurannan. PALVELUSETELIN KÄYTTÖ Kotihoidossa vuonna 2014 palveluseteliä käytettiin seuraavasti: 43 palveluseteliä omaishoidon vapaapäiviin, 24 palveluseteliä säännölliseen kotipalveluun, 11 palveluseteliä tilapäiseen kotipalveluun sePalvelusetelin käyttöä edistettäessä ja palve- kä 159 siivousseteliä. Kesken, lujen saantia joustavoitettaessa palvePitkäaikaishoidon ostetuissa asumispalveluissa pal- hankkeen luntuottajien valintaan ja laadun valvontaan veluseteleitä vuoden 2014 lopussa oli käytössä 53. on kiinnitettävä huomiota, ja otettava huomi- Terveyspalveluissa palveluseteli ei ole käytössä ja etenemistä seuraoon eri käyttäjäryhmät. Palvelutarjonnan eri käyttö alkaa aikaisintaan syksyllä 2015. taan vaihtoehdoista on tiedotettava selkeästi. Sähköinen palvelusetelijärjestelmä otetaan käyttöön vuonna 2015 vammaispalveluissa, lapsiperheiden perhetyössä, hoiva-asumisessa ja suun terveydenhuollossa. SUURPELTO Alueen asuntorakentamisessa rahoituksen monipuolisuus tulee säilyttää jatkossakin ja erityisesti on huolehdittava kohtuuhintaisen asuntotuotannon turvaamisesta, mikä olisi mahdollista toteuttaa kaupungin omistamilla mailla. Suurpellon rakentaminen on vielä alkuvaiheessa. Tavoitellusta 15 000 asukkaasta on vasta noin 2 500 muuttanut alueelle. Kahden ensimmäisen kaava- Kesken, alueen (Suurpelto I ja II) asuntotuotannosta arviolta asiaa seurataan 45 prosenttia tulee olemaan vapaarahoitteista tai asumisoikeustuotantoa. Rakennuttajat ovat varanneet vuokra-asuntotuotantoon 25 prosenttia (josta Ara-vuokra 11 prosenttia ja niin sanottu lyhyt korkotuki 14 prosenttia). Asuinrakentamisesta 30 prosenttia on vielä vailla päätettyä rahoitus- tai hallintamuotoa. Alueen asunto- ja väestörakenne muotoutuu lopullisempaan muotoonsa rakentamisen jatkuessa 2020-luvulle. 56 VUODEN 2013 ARVIOINTIKERTOMUSHAVAINTOJEN KÄSITTELY JA JÄLKISEURANTA HAVAINTO TEHDYT TOIMENPITEET ARVIO HANKINNAT Hankintojen strateginen johtaminen ja operatiivinen toiminta toisistaan erillisissä organisaatioissa asettavat haasteita hankinnan toimintamallille. Yhteistyö ja tiedonkulku toimijoiden kesken on ollut ensimmäisen toimintavuoden aikana vähäistä ja tehtävissä on havaittu päällekkäisyyksiä. Toimijoiden kesken tulee lisätä yhteistyötä ja selkeyttää rooleja. Lisäksi nykyisen toimintamallin toimivuus ja tarkoituksenmukaisuus tulee arvioida ja tarvittaessa tehdä hankintatoiminnan asianmukaisen järjestämisen turvaamiseksi tarpeelliset muutokset. Kaupungin hankintatoimen kokonaisuuden osalta on tiedostettu haasteita tiedonkulussa ja eri toimijoiden välisen yhteistyön toimivuudessa. Osana TATU ohjelmaa käynnistetään hankinnan ohjausmallin kehittämistyö, jonka tavoitteena on vastata edellä maiKesken, nittuihin haasteisiin. Omistaja-tilaaja-tuottaja asiaa seumenettelyä vaiheittain kehitettäessä tullaan arvioirataan maan myös hankintojen toteutusta ja organisointia. SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI: LASTENSUOJELU Lastensuojelussa kiireelliset sijoitukset suhteessa ko. ikäluokkaan vähenivät vuonna 2014. Eri kaupunkien hyviä käytäntöjä on kartoitettu. Lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun kehittämissuunnitelma vuosille 2013–2016 ja asetukseen perustuva neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä ehkäisevän suun terveydenhuollon toimintaohjelma liittyy vuonna 2013 hyväksyttyyn lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan. Lastensuojelutyössä on entistä vahvemmin keskityttävä ehkäisevään lastensuojeluun ja varhaiseen puuttumiseen. Hyviä käytäntöjä tulee kartoittaa ja hyödyntää myös Kuusikkokuntien ulkopuolelta. Poijupuiston vastaanottokodissa käynnistyi tehostetun perhetyön, sijaishuollon sosiaaliohjauksen ja Kesken, vastaanottotoiminnan rinnalle kiitolinjaasiaa seutyöskentelyksi kutsuttu malli, joka palkittiin kaupunrataan ginjohtajan innovaatiopalkinnolla vuonna 2014. Lisäksi Poijupuiston lastensuojelupalvelut saivat Lastensuojelun keskusliiton myöntämän vuoden lastensuojeluteko -kunniamaininnan vuonna 2014. Kotiin vietävää palvelua pilotoitiin keväällä 2014. Lastensuojelupalvelut organisoitiin uudestaan vuonna 2014. Avohuollon neljä aluetoimistoa keskitettiin ja lastensuojelun tukipalvelujen koordinointi ja asiakasohjaus keskitettiin tukipalveluyksikköön. Yhteistyötä tiivistettiin peruspalveluiden kanssa Lapsen oikeus palveluihin -kokonaisuudessa. Perhehoidon osuus lastensuojelupalveluissa kasvaa jo lain mukaan, koska perhehoito on ensisijainen sijaishuollon muoto. Sijaisperheiden löytämiseksi ja perhehoidon lisäämisen edistämiseksi on tehostettava toimenpiteitä. Lasten ja nuorten sijaishuollon asiakasmäärä on laskenut edellisestä vuodesta etenkin laitoshuollossa. Sijaishuollon asiakkaista perhehoidossa oli 261 asiakasta vuonna 2014, kun edellisenä vuonna heitä oli 254. Asiakkaita omassa laitoshoidossa oli 144 ja ostopalvelulaitoksissa 422. Yhteismäärä 827 asia- Kesken, kasta sisältää päällekkäisyyksiä, koska sama lapsi asiaa seuon voinut olla vuoden aikana eri sijoitusmuodossa. rataan Luvussa on mukana myös jälkihuollon sijoitukset sekä laitoksiin että perhehoitoon jälkihuoltona sijoitetut. Erityisesti lyhytaikaiseen perhehoitoon sijoitettujen lasten lukumäärä kasvoi vuonna 2014, kuten myös sijoitukset lapsen läheisverkostoon. 57 SIVISTYSTOIMI: NUORISOPALVELUT Syksyllä 2014 on kartoitettu ja otettu haltuun liikunta- ja nuorisopalveluiden keskeisimpiä kumpNuorisopalvelujen tulee laatia kumppanuuspanuuksia, mutta erillistä kumppanuusstrategiaa ei strategia yhteistyössä ulkoisten ja sisäisten Kesken, ole laadittu. Espoo on liittynyt Helsingin ylläpitämään kumppanien kanssa. Nuorille suunnattu palasiaa Harrastushaku-portaaliin, jossa tiedotetaan nuorille velutarjonta ja palveluista tiedottaminen tulee seurataan yhdestä osoitteesta julkisen, yksityisen sekä kolkoota yhteen. mannen sektorin tarjoamista harrastuspalveluista ja leireistä. INVESTOINNIT Suurten hankkeiden kokonaiskustannusten ennustettavuuden haastavuudesta huolimatta investointihankkeiden rahoitusratkaisut on kuvattava ja vaikutukset käyttötalouteen tuotava esille, jotta hankkeiden kokonaisvaikutuksista saadaan riittävästi tietoa päätöksenteon perustaksi. Hankkeen edetessä on tehtävä ja esitettävä kattavat seurantalaskelmat. Vuosien 2015-2017 taloussuunnitteluprosessissa on laskettu uusien hankkeiden käyttötalousvaikutuksia aiempaa tarkemmin. TATU -ohjelmaan on sisällytet- Kesken, ty prosessi- ja toimenpidekokonaisuus, jolla haetaan asiaa seutehokkaampaa tilojen käyttöä, säästöjä toimitilakusrataan tannuksiin sekä investointiprosessien parempaa hallintaa. Toimitilahankkeiden hankesuunnitelmissa arvioidaan kunkin hankkeen käyttötalousvaikutukset. Peruskaupungin uudisrakennus- ja perusparannuskohteille on varattu hankekohtaiset määrärahat, joista on yli 50 prosenttia jäänyt käyttämättä. Talousarvio tulee laatia realistisesti käytettävissä olevat resurssit huomioiden. Vuonna 2014 Tilakeskuksen investointien arvioitiin olevan 104,3 milj. euroa. Toteuma oli 79 milj. euroa, mikä alitti budjetoidun 25,2 milj. eurolla. Investoinnit toteutuivat arvioitua alhaisempana, koska investoinKesken, tihankkeiden suunnittelu tai rakentaminen siirtyi. Tiasiaa seulakeskus -liikelaitoksen kapasiteettiongelmiin haerataan taan ratkaisua tilojen käytön tehostamiseen ja prosessien parantamiseen tähtäävässä kehittämistyössä ja ratkaisua myös hankkeiden aiempaa realistisempaan ajoitukseen ja budjettitarkkuuden parantamiseen. Rakennushankkeiden aikataulujen nopeuttamisen keinoina ovat priorisointi, päätöksenteon selkeyttäKesken, Rakennushankkeiden aikataulujen nopeutminen tarveselvitys- ja hankesuunnitteluvaiheessa, asiaa seutamiseksi tulee arvioida erilaisten tuotantohankkeen läpivientiprosessin kehittäminen ja uusien rataan muotojen käyttöönottoa ja taloudellisia ratkai- urakkamuotojen käyttäminen sekä käyttäjien toimitisuja. latarpeiden kartoitus. Muutosten kokonaisvaikuttavuus on arvioitavissa 5 - 10 vuoden päästä. Kaupungin toimitilojen kunnon seuraamistapoja on oleellisesti lisätty ja vastuutettu vuoden 2013 aikana. Toimitilojen kunnon jatkuva seuraaminen ja oikea-aikainen kuntoon saattaminen lisäkustannusten välttämiseksi on turvattava. Tarkastuslautakunta on todennut vuoden 2010 arviointikertomuksessaan, että kaupungin on turvattava oppimisympäristön ja työtilojen turvallisuus ja terveellisyys huolehtimalla rakennusten jatkuvasta kunnossapidosta. Moniammatillinen sisäilmaryhmä vastaa toimialojen yhteistyön kehittämisestä sisäilmasto-ongelmien hoidossa, tiedonvaihdosta vaikeissa sisäilmaongelmissa ja tiedottamisesta toimialojen sisällä. Espoon kaupungin päiväkotien sekä koulujen ja lukioiden väistötilaperiaatteet on otettu käyttöön ja samassa yhteydessä selkiytettiin toimijoiden rooleja. Sisäilmastoasioiden koordinointiin liittyvät puutteet on tiedostettu ja erityisenä toimenpiteenä on menettelytapaohjeiden laatiminen. Ohjeissa on kuvattu Kesken, ongelmien ratkaisuprosessi. Ohjeet viedään var- asiaa seurataan haiskasvatuslautakunnan, svenska rumin, sosiaalija terveyslautakunnan sekä tila- ja asuntojaoston lausunnoille ja hyväksyttäväksi kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaostoon keväällä 2015. Tilakeskus-liikelaitoksessa on käytössä sähköinen huoltokirja, johon tullaan päivittämään pitkän tähtäyksen suunnitelma-osio. Mikäli Tilakeskusliikelaitoksen esitys kunnossapidon rakennuttamisresurssien keskittämisestä liikelaitokselle toteutuu, voidaan toimitilojen kuntoa seurata paremmin. 58 Sivistystoimessa tavoitteena on väistötilojen järjestäminen ensisijaisesti muista koulurakennuksista siten, että esimerkiksi valmistuvia koulukohteita käytetään aluksi osittain väistötiloina. Uusien kohteiden Kaupungilla on sisäilmastoasioissa lainmu- käyttö väistötiloina ei ole aina mahdollista, koska kainen vastuu opetuksen järjestäjänä ja vuosittainen oppilasmäärän lisäys on 600. Tällöin työnantajana tarjota asianmukaiset toimitilat joudutaan toteuttamaan siirtokelpoiset väistötilat. Sisäilmaongelmakohteissa oireilevat oppilaat ja työntekijät ohjataan toisiin kouluihin. Tilakeskus liikelaitos on priorisoinut siirtokelpoiset tilat ensin toteutettaviksi väistötiloiksi. Tilakeskus-liikelaitos on toteuttanut vuoden 2014 aikana yhteensä 11 siirtokelpoista koulu- ja päiväkotitilojen rakennushanketta. Aiemmin vastaavia hankkeita on toteutettu vuosittain 1-3. TIETOJÄRJESTELMÄT Käytössä olevaa järjestelmää on kehitetty vuonna 2014 järjestelmän mahdollistamissa puitteissa. Ostolaskuja on mm. saatu uudenlaisiin automaattikäsittelyihin. Lisäksi on perustettu projekti, jonka tavoitteena on nostaa sähköisten tilausten osuutta vuo- Kesken, Kaupungin ostolaskujen käsittelyjärjestelmää den 2012 kolmen prosentin tasosta valtuustokauden asiaa seuon kehitettävä ja tuotevalikoimaa lisättävä yh- aikana. Vuoden 2015 alussa sähköisten tilausten rataan teistyössä järjestelmän käyttäjien kanssa. osuus oli noin 20 prosenttia. Sähköisten tilausten osuuden noustessa ostolaskujen käsittely vähenee. Ostot kuntoon Espoon kaupungilla -projektissa kuvataan kaupungin ostoprosessi ja laaditaan ostoohje. KONSERNI: HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Erikoissairaanhoidon toteuttamiseen varattavien määrärahojen tulee olla yhdenmukaiset HUS:n ja kaupungin talousarviossa ja tulostavoitteiden sisällön ja niiden mittaamistavan on vastattava toisiaan. Erikoissairaanhoidon määrärahojen tasoa on tarkasteltu kriittisemmin. Työ tuottavuusmittareiden kehittämiseksi jatkuu. Sosiaali- ja terveystoimi on yhdessä HUS:n kanssa käsitellyt HUS:n tuottavuuden seurantamalleja sekä Espoon kaupungin tarpeita. HUS seuraa tuottavuutta koko kuntayhtymän osalta eikä tällä hetkellä pysty HUS:n Espoon erikoissairaanhoitoa koskeva kohdentamaan mittareita erikseen jäsenkuntien tartalousarvio ja -suunnitelma on käsiteltävä peisiin. HUS-konsernin tuottavuuden paraneminen konserniohjeiden edellyttämällä tavalla kau- hyödyttää kaikkia jäsenkuntia ja myös Espoon seurannassa on mahdollista käyttää HUS:n tuottamia punginhallituksen konsernijaostossa. mittareita mittaamisen yhdenmukaistamiseksi. Kesken Kaupunginhallituksen konsernijaostossa on syksyllä 2014 käsitelty konserniyhteisöille asetetut tulostavoitteet (HUS:in tuottavuuden nousu vähintään 1,5 prosenttia/vuosi). Kaupungin ja HUS:n toteuttamilla yhteistyöhankkeilla on saatu positiivisia tuloksia terveys- ja vanhuspalveluissa. Yhteistyömahdollisuuksien laajentamista esimerkiksi nuorten mielenterveyspalveluissa tulee edelleen selvittää. Espoon sairaalan ja HUS:in Jorvin sairaalan yhteistyö on tiivistynyt Espoon uuden sairaalan suunnittelun myötä. Erityisesti on kehitetty iäkkäiden henkilöiden päivystyksestä alkaneen hoidon sujuvuutta. Nuorten mielenterveyspalveluissa matalan kynnyksen palvelut sekä saumattomat hoitoketjut perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä ovat oleellisia ja niiden kehittämiseen tullaan kiinnittämään huomiota. Nuorisopoliklinikka siirtyi mielenterveys- ja päihdepalvelujen palvelualueelle 1.1.2014 ja nuorisopoliklinikka integroitiin vuonna 2015 mielenterveys- ja päihdepalvelujen organisaatiouudistuksessa synty- 59 Kesken neeseen mtp-klinikkaan. Tämä lisää myös nuorten hyväksi käytettäviä voimavaroja. Laajemmasta integraatiosta on menossa Espoon sosiaali- ja terveystoimen oma selvitys. Asiassa on tehty yhteistyötä HUS-nuorisopsykiatrian kanssa. Mielenterveys- ja päihdestrategiaa päivitetään yhteistyössä HUS:n aikuis-, nuoriso- ja lastenpsykiatrian kanssa. Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto osallistuu myös nuorten palvelujen tuottamiseen. Asiat valmistellaan asiantuntijaverkostossa toiminnalliset ja taloudelliset näkökulmat huomioiden. Yhteistyötä ja vaikuttavuutta luottamushenkilöiden, viranhaltijoiden ja hallitusten jäsenten kesken on parannettu. Espoon konserniohjauksen eri toimijoiden on linjattava yhteinen näkemys erikoissairaanEspoon sosiaali- ja terveyslautakunta ja valmistelehoitoa koskevissa asioissa. Sosiaali- ja terveyslautakunnan asiantuntijaroolia erikoissai- vat viranhaltijat seuraavat kuntalaisten erikoissairaanhoidon palvelujen toteutumista, kustannuksia ja raanhoidon ohjauksessa on lisättävä. hoitoon pääsyä. Toiminnan seurantaan on lisätty henkilöstöä ja yhteistyötä kaupungin konserniesikunnan kanssa on kehitetty. Kehittämistyö hoitoketjujen toiminnan seuraamiseksi on aloitettu. 60 Kesken LIITE 3: Tarkastuslautakunnan kokoonpano ja arviointiohjelma vuonna 2014 ___________________________________________________________________________ Tarkastuslautakunnassa arviointivuonna 2014 toimineet 13 jäsentä sekä varajäsentä: Jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Paula Viljakainen, puheenjohtaja Pirjo Söderström Susanna Rahkonen, varapuheenjohtaja Rolf Heikkinen Sirpa Aarniolehto-Kotilainen Lea Leskinen (20.10. 2014 asti)/ Janne Koski Marita Backman Liisa Sarvimäki-Paananen Antero Krekola Elina Kinnunen (20.10.2014 asti) /Tuija Kinnunen Antero Laukkanen Kristiina Drotár Mika Levänen Marko Kivelä Jarno Mäkelä (26.1.2015 asti)/ Saara Mattero Tapio Valli Jaakko Ravald Juhani Backman Simo Repo Susanna Aho Maija Saimalahti Jari Äyhynmäki Arja Sääksvuori Ulla Vuolle Ken Thilman Gustav Båsk Tarkastuslautakunnan kokouksissa on käsitelty yleishallintoon, rahoitukseen, investointeihin, liikelaitoksiin ja konserniin liittyvät asiat sekä muut laajemmat arviointikokonaisuudet. Tarkastuslautakunnan kokoukset arviointivuonna 2014 04.06.2014 11.06.2014 27.08.2014 25.09.2014 29.10.2014 Vuoden 2014 arviointiohjelma, tarkastuslautakunnan oman toiminnan kehittäminen, pääkaupunkiseudun yhteisarviointiin osallistuminen ja aihe Tarkastuslautakunnan ja tilintarkastuksen talousarvion kehys, sisäisen tarkastuksen toimintasuunnitelma Lausunto Seurantaraportti I:stä valtuustolle, JHTT-tilintarkastajan ja ulkoisen tarkastuksen tarkastusohjelmat, opintomatkan ohjelma Yleishallinto: Espoo-tarina ja tulostavoitteet sekä poikkihallinnollinen ohjelma Osallistuva Espoo, vuoden 2013 arviointikertomuksesta annetut vastineet Sopimusten ja hankintojen ohjeistus ja valvonta, valtionavustusten hakuprosessi, 27.11.2014 Sosiaali- ja terveystoimi, toimialan ajankohtaiskatsaus, mielenterveys- ja päihdepalvelut (ml. pitkäaikaisasunnottomuus) Sivistystoimi: toimintamallit lapsen varhaiskasvatuksessa, Tarkastuslautakunnan lausunto lokakuun kuukausiraportista valtuustolle JHTT-tilintarkastajan väliraportointi 29.01.2015 Kaupungin johtamisjärjestelmä, Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelma 12.02.2015 Konserniohjaus: HSL ja HSY -kuntayhtymät, tilintarkastajan väliraportointi 05.03.2015 Palveluliiketoimi: Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitos 24.03.2015 Tekninen ja ympäristötoimi: Kaupunkirakenne ja liikenneväylät 01.04.2015 Tilinpäätös, Henkilöstökertomus ja Kunta 10-tulokset sekä rahastosijoitukset 09.04.2015 Arviointikertomusluonnoksen käsittely 23.04.2015 Arviointikertomuksen hyväksyminen, Tilintarkastuskertomus 30.10.2014 26.11.2014 61 Tarkastussäännön mukaan tarkastuslautakunta voi asettaa keskuudestaan jaostoja, jotka suorittavat kaupungin arviointia päätetyn vastuualuejaon mukaisesti ja raportoivat lautakunnalle. I-jaosto on arvioinut sosiaali- ja terveystoimea sekä suomen- ja ruotsinkielistä varhaiskasvatusta ja opetustoimea. II-jaosto on arvioinut teknistä ja ympäristötoimea, palveluliiketointa sekä kulttuuri-, nuorisoja liikuntapalveluja. Tarkastuslautakunnan I-jaoston kokoukset arviointivuonna 2014 03.09.2014 Sosiaali- ja terveystoimi: omaishoidontuki, vammaisten asumispalvelut ja Elinvoimaa ikääntyville - poikkihallinnollinen ohjelma 08.10.2014 Sivistystoimi: ruotsinkielinen opetustoimi, kouluverkko, koulujen itsearvioinnit 11.11.2014 Sosiaali- ja terveystoimi: päivystys- ja terveysasematoiminta 11.12.2014 Suomenkielinen opetustoimi, kouluverkko, koulujen itsearvioinnit, Nuorten elinvoimaisuus poikkihallinnollinen ohjelma 26.2.2015 Potilas- ja sosiaaliasiamiehen, vammaisasiamiehen sekä esteettömyysasiamiehen raportoinnit vuodelta 2014 Tarkastuslautakunnan II-jaoston kokoukset arviointivuonna 2014 18.09.2014 Sivistystoimi: Kulttuuritoimi 02.10.2014 Palveluliiketoimi: Espoo Kaupunkitekniikka -liikelaitos, katu- ja muiden yleisten alueiden rakentamis-, korjaus- ja kunnossapitopalvelut 12.11.2014 Tekninen ja ympäristötoimi: Kaupunkimittaus- ja geotekniikkapalvelut 15.01.2015 Tekninen ja ympäristötoimi: Katu- ja viherpalvelut, tilaajaorganisaatio 05.02.2015 Palveluliiketoimi: Espoo Logistiikka -liikelaitos 62