1. No category

2014
Arviointikertomus
TARKASTUSLAUTAKUNTA
PL 487, 33101 Tampere
Puh. 03-565 611
www.tampere.fi/hallintojatalous/organisaatio/tarkastustoimi
TARKASTUSLAUTAKUNTA
TAMPEREEN KAUPUNGIN
TARKASTUSLAUTAKUNNAN
ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014
Hyväksytty tarkastuslautakunnan kokouksessa 22.4.2015
Kansien suunnittelu ja valokuva: Tuula Kaakinen / DesignKomitea
Paino: Suomen Yliopistopaino Oy – Juvenes Print
TAMPEREEN KAUPUNKI
TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014
Sisällysluettelo
1.Tiivistelmä.................................................................................................................................... 5
2.Tarkastuslautakunta.................................................................................................................... 6
2.1Tarkastuslautakunnan tehtävä ja tilintarkastus.......................................................................... 6
2.2 Kyselytutkimus tarkastuslautakuntien toiminnasta.................................................................... 8
3.Vuoden 2013 arviointikertomuksen havaintojen vaikuttavuus................................................ 10
4.Kaupungin talouden tila ja talouden raportointi....................................................................... 12
4.1Tavoitteena tasapainoinen talous ja uudistuva organisaatio..................................................... 12
4.2Talouden raportointi................................................................................................................ 17
5.Arvio strategian ja valtuuston tavoitteiden toteutumisesta..................................................... 18
5.1Peruskaupunki ja TOP 10 -tavoitteet....................................................................................... 18
5.2Hyvinvointipalvelujen tuotantoalueet....................................................................................... 23
5.3Liikelaitokset ja aluepelastuslaitos.......................................................................................... 25
5.4Tytäryhteisöt........................................................................................................................... 27
6.Tampereen kaupungin toimintamallin arviointi........................................................................ 31
7.Muut toiminnan ja talouden arvioinnit...................................................................................... 34
7.1Omistajaohjaus....................................................................................................................... 34
7.2Psykososiaalisen tuen palvelut............................................................................................... 36
7.3Ikäihmisten palvelurakenneuudistus....................................................................................... 41
7.4Perusopetus........................................................................................................................... 46
7.5Tampereen Logistiikka Liikelaitos........................................................................................... 50
7.6Joukkoliikenne ja Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitos...................................................... 52
7.7Tampere-talo Oy..................................................................................................................... 55
7.8VTS-kodit............................................................................................................................... 59
7.9Tampereen seudun kuntien yhteisarviointi ensihoidosta.......................................................... 61
7.Allekirjoitukset........................................................................................................................... 63
Tampereen kaupunki Arviointikertomus vuodelta 2014
1. Tiivistelmä
Tämä kertomus sisältää tarkastuslautakunnan arvioinnit
vuoden 2014 vuositavoitteiden toteutumisesta sekä
vuoden aikana arvioiduista kohteista. Tiivistelmään on
nostettu arviointikertomuksen keskeisimmät havainnot.
Vuoden 2014 talousarvion vuositavoitteita oli asetettu peruskaupungille 43 ja niiden määrää oli vähennetty
noin viidenneksellä edellisvuodesta. Tavoitteista 81 %
toteutui kokonaan tai osin ja 7 % ei voida arvioida. Vain
12 % jäi toteutumatta. Lisäksi osa tavoitteista oli määritelty rakennemuutosta edistäviksi TOP 10 -tavoitteiksi.
Nämä tavoitteet toteutuivatkin varsin hyvin ja TOP 10
-tavoitteilla on saatu todellisia rakenteellisia muutoksia aikaan mm. terveydenhuollossa ja ikäihmisten palveluissa.
Tarkastuslautakunta pitää hyvänä suuntana tavoitteiden
vähentämistä sekä keskittymistä laajoihin ja kaupungin
kehittämisen kannalta keskeisiin tavoitteisiin.
Kuitenkin osa tavoitteista on edelleen muotoiltu suuntaa kuvaaviksi. Esimerkkejä tällaisista tavoitemuotoiluista ovat: ”määrä on kasvanut”, ”valmistautuminen on
käynnistetty” ja ”neuvontaa on edistetty.” Näin muotoillut
tavoitteet on liian helppo saavuttaa tekemällä vain vähäisiä toimenpiteitä. Tarkastuslautakunta katsoo erittäin
tarpeelliseksi sen, että edellä kuvatut tavoitteet muotoillaan uudestaan ja tavoitteiden terävöittämistä jatketaan.
Hyvinvointipalvelujen tuotantoalueiden kaikki
yksikkökohtaiset tavoitteet toteutuivat. Hyvinvointipalvelujen yhteisten tavoitteiden osalta tarkastuslautakunnan
huomio kiinnittyi siihen, että henkilöstön mahdollisuuksia
oman työn kehittämiseen ei onnistuttu parantamaan
tavoitteen mukaisesti. Vaikutusmahdollisuuksien koettiin
heikentyneen muilla tuotantoalueilla paitsi laitoshoidossa
(toisen asteen koulutuksessa ei arvioitu).
Liikelaitosten ja tytäryhteisöjen tavoitteiden toteutuminen oli tasaisen hyvää. Liikelaitosten yhteisistä
tavoitteista liikevaihdon kasvu ja työhyvinvoinnin parantuminen toteutuivat yksittäisiä poikkeuksia lukuun
ottamatta. Liikelaitoskohtaisista tavoitteista vain yksi
jäi kokonaan toteutumatta.
Tytäryhteisöjen 74 tavoitteesta 82 % toteutui kokonaan tai osin, mikä on hyvä saavutus. Huomio kiinnittyi
tavoitteiden muotoiluun, mikä on parantunut. Tavoitteet
ovat enimmäkseen yksiselitteisiä ja ne kuvaavat usein
yhtiön taloudellista asemaa, keskeistä toimintaa tai
kehittämisaluetta. Toisaalta edelleen osa tavoitteista
osoittaa suuntaa ilman päämäärää kuten esimerkiksi
”toiminnan laatua on kehitetty”.
Kokonaisuudesta tarkastuslautakunnan havainto
on, että kaupunginhallituksen arvio vuositavoitteiden
toteutumisesta on yhdenmukainen tarkastuslautakunnan arvion kanssa ja tilinpäätösasiakirja antaa oikean
kuvan kaupunginvaltuuston tavoitteiden toteutumisesta.
Kaupungin tilikauden tulos oli -19,3 milj. euroa
ja tavoiteltuun nollatulokseen ilman satunnaisia eriä ei
päästy. Kuitenkin tappio toteutui tilikauden aikaisia ennusteita pienempänä. Nettomenojen kasvu oli vain 0,5 %.
Vuosikate oli 83,3 milj. euroa ja se parani edellisvuodesta.
Valtuuston taloutta koskevista tavoitteista vain osa toteutui. Kaupungin talous ei ole vielä tasapainossa, vaikka
oikeaan suuntaan ollaankin menossa. Kasvava kaupunki
investoi selvästi poistoja enemmän ja suuria investointeja
on suunnitelmissa. Vaikka tilikauden alijäämä jäi ennakoitua pienemmäksi, ovat kaupungin toiminnan ja talouden
lähtökohdat edellisvuosien tapaan vaikeat yhä edelleen.
Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan talouden
tervehdyttämistä on syytä jatkaa määrätietoisesti.
Tampereen kaupungin omistajaohjausta on kehitetty viime vuosina hyvään suuntaan esimerkiksi perustamalla liiketoimintajaosto ja selkeyttämällä työnjakoa.
Omistajaohjausta ei ole kuitenkaan vielä viety yhtiötasolle siten, että omistaja määrittelisi konsernin näkökulmasta, miksi jokin yhtiö omistetaan ja mitä omistukselta
odotetaan. Vuoden 2015 aikana on tarkoitus laatia
omistuksellinen strategia, joka perustuu yhtiökohtaisiin
selvityksiin. Tällä strategialla kaupunki omistajana linjaa,
miten kaupungin kokonaan omistamien tytäryhteisöjen
kokonaisuutta kehitetään konserninäkökulmasta. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan omistuksellisen
strategian laatiminen on erittäin tarpeellista.
Tampereen toimintamallin arviointi tehtiin vuoden
2014 lopussa. Arvioinnin teki tutkijaryhmä Tampereen
yliopiston Johtamiskorkeakoulusta. Arvioinnin kohteina
olivat pormestarimalli, tilaaja-tuottajamalli ja asiakaslähtöinen prosessimalli. Tutkimuksen mukaan toimintamallin tavoitteet saavutettiin osittain, mutta kaupungin
henkilöstö suhtautuu toimintamalliin varsin kriittisesti.
Henkilöstöjohtamista luonnehditaan tutkimuksessa melko vanhakantaiseksi ja ohjeisiin perustuvaksi.
Tarkastuslautakunta kiinnitti huomiota myös tutkimustulokseen, jonka mukaan tuottajille aiheutuu ongelmia kahdesta suunnasta tulevasta toiminnan ja talouden ohjauksesta. Tämä tarkoittaa sitä, että tilaaja ja konsernihallinto
saattavat antaa tuottajalle ohjeita, jotka ovat keskenään
ristiriitaisia. Tarkastuslautakunta edellyttää, että toimintamallin uudistuksessa tehdään tarpeelliset korjaukset
ohjausjärjestelmän toimivuuden ja johdonmukaisuuden
parantamiseksi.
5
Tampereen kaupunki Arviointikertomus vuodelta 2014
2. Tarkastuslautakunta
2.1 Tarkastuslautakunnan tehtävä ja
tilintarkastus
Vuonna 2014 voimassa olleen kuntalain mukaan tarkastuslautakunnan tehtävä on valmistella valtuuston
päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioida, ovatko valtuuston asettamat
toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnassa ja
kuntakonsernissa toteutuneet. Lisäksi tarkastuslautakunnan on huolehdittava kunnan ja sen tytäryhteisöjen
tarkastuksen yhteensovittamisesta.
Lautakunta seuraa tilintarkastajan tarkastussuunnitelman toteutumista ja tekee tarvittaessa esityksiä
ulkoisen ja sisäisen valvonnan sekä arvioinnin yhteensovittamiseksi ja tilintarkastuksen kehittämiseksi. Kaupungin tilintarkastaja oli vuonna 2014 BDO Audiator Oy ja
vastuullinen tilintarkastaja oli JHTT, KHT Pasi Leppänen.
Tarkastuslautakunnan kokoonpano
Vuosille 2013–2016 valitun tarkastuslautakunnan kokoonpano on seuraava:
JäsenVarajäsen
Salminen Seppo, pj
Heinivaho Matti, vpj
Eskelinen Riina-Eveliina
Heikkilä Maria
Korhonen Auli
Lampinen Reima
Luoto Heikki
Minkkinen Lea
Piippo Aksu
Schafeitel Yrjö
Tähtinen Marja
6
Salmi Jarmo
20.1.2014 asti
Dündar-Järvinen Aila 21.1.2014 alkaen
Punkari Antti
Sällylä Anne
Peltola Auli
Aalto Riitta
Vatanen Esko
Tuppurainen Arja
Ronkainen Antti
1.6.2014 asti
Ahponen Tatu
2.6.2014 alkaen
Mäkeläinen Ulla-Maija
Poussa Mauri
Pitkänen Tuure
Lautakunnan puheenjohtaja on Seppo Salminen ja
varapuheenjohtaja Matti Heinivaho. Puheenjohtaja ja
varapuheenjohtaja ovat valtuutettuja, kuten kuntalaki
määrää. Lautakunnan esittelijöinä olivat kaupunginreviisori Erja Viitala ja vs. kaupunginreviisori Annina Nääppä
ja sihteerinä reviisori Sanna Keinonen.
Lautakunta toimii myös jaostoina. I jaoston puheenjohtajana on Seppo Salminen ja II jaoston puheenjohtajana Matti Heinivaho.
Tarkastuslautakunnan työskentely
Tarkastuslautakunta on hyväksynyt arvioin­nin periaatteet
arviointisuunnitelmassa. Suunnitelma kattaa valtuustokauden ja sen mukaisesti arvioidaan kattavasti kaupungin keskeistä toimintaa. Vuoden 2014 työohjelma
pohjautuu arviointisuunnitelmaan ja tämän kertomuksen
arvioinnit perustuvat pääsääntöisesti työohjelman mukaisesti tehtyihin arviointeihin sekä toimintakertomuksen raportointiin valtuustotavoitteiden toteutumisesta.
Lisäksi tarkastellaan kaupungin teettämän toimintamallin
arviointia ja sen tuloksia liittäen tulokset tarkastuslautakunnan työssään saamiin havaintoihin.
Tarkastuslautakunta tekee kerran valtuustokaudessa kyselyn yhdessä suurten kaupunkien kanssa tarkastuslautakunnan toiminnasta, arviointikertomuksesta sekä
valtuuston tavoitteista. Tämä kysely tehtiin valtuutetuille,
tilivelvollisille viranhaltijoille sekä tarkastuslautakunnan
jäsenille vuosien 2014–2015 vaihteessa ja sen tuloksia
esitellään seuraavassa luvussa 2.2.
Lautakunnan toiminnan perusta ovat arviointitilaisuudet, joiden aikana yksiköt (tilaaja, tuottaja ja konsernihallinto) sekä yhteisöt esittelevät toimintaansa
ennakkokysymysten pohjalta. Arviointikertomukseen
valmistellut tekstit on toimitettu etukäteen arviointikohteille luettaviksi.
Tarkastuslautakunta antoi kaupunginvaltuustolle
välitilinpäätöstä käsittelevän muistion, jonka valtuusto
käsitteli kokouksessaan 20.10.2014.
Tarkastuslautakunta tekee seudullista yhteistyötä
kaupunkiseudun tarkastuslautakuntien kanssa. Syksyllä
2014 lautakunta osallistui kaupunkiseudun tarkastuslautakuntien yhteiseen koulutustilaisuuteen ja yhteinen
arviointi tehtiin ensihoidosta Tampereen kaupunkiseudun kunnissa. Yhteenveto tästä arvioinnista esitetään
luvussa 7.9.
Tampereen kaupunki Arviointikertomus vuodelta 2014
Kuva: Juha Suhonen
Tarkastuslautakunnan ja jaostojen toimintavuoden 2014 arviointitilaisuuksien aiheet olivat:
Tampere-talo Oy
Perusopetus
Liikuntapalvelut
Tampereen Logistiikka Liikelaitos
Joukkoliikenne ja Tampereen Kaupunkiliikenne
Liikelaitos
Välitinpäätös ja strategiakortit
Psykososiaalisen tuen palvelut sekä nuorten kulttuurija vapaa-ajan palvelut
Vuoden 2015 talousarvio
Sairaalapalvelut (tetola) sekä sairaala- ja pitkäaikaisen
laitoshoidon palvelut (ikila)
Sosiaalisen tuen palvelut
Konserniohjaus
VTS- kodit
Pirkanmaan sairaanhoitopiiri
Vuoden 2014 tilinpäätös
Tarkastuslautakunnan esitys kaupunginvaltuustolle
Tarkastuslautakunta esittää valtuuston päätettäväksi, että kaupunginhallitus, lautakunnat ja muut
tilivelvolliset ottavat huomioon arviointikertomuksessa esitetyt havainnot ja esittävät lokakuun
2015 loppuun mennessä, mihin toimiin esitettyjen havaintojen osalta on ryhdytty.
7
Tampereen kaupunki Arviointikertomus vuodelta 2014
2.2 Kyselytutkimus tarkastuslautakuntien
toiminnasta
Tarkastuslautakunta teetti yhdessä kuuden suuren
kaupungin (Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Oulu, Tampere ja Vantaa) kanssa kyselyn tarkastuslautakunnan
toiminnasta ja arviointikertomuksesta. Kysely tehtiin
marraskuu 2014 – tammikuu 2015 välisenä aikana ja
loppuraportti valmistui huhtikuussa 2015. Kysely oli
suunnattu valtuutetuille, tarkastuslautakunnan jäsenille
ja tilivelvollisille viranhaltijoille. Kyselyn toteutti Helsingin
kaupungin tarkastusvirasto ja yhteenvedon analysoi
Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun professori
Lasse Oulasvirta.
Vastaava kysely tehtiin myös vuonna 2010, jolloin
kyselyyn osallistui yksitoista kaupunkia. Siten keskiarvojen vertailu on mielekkäintä vain kaupunkien sisällä.
Tampereen kaupungin valtuutetuista vain neljännes
eli 25,4 % vastasi kyselyyn. Kaikki tarkastuslautakunnan
jäsenet vastasivat ja heistä neljä on myös valtuutettuja.
Johtavista viranhaltijoista 80 % vastasi. Tampereen
luottamushenkilöiden eli valtuutettujen ja tarkastuslautakunnan jäsenten vastausprosentti oli 32,4 (v. 2010
51,9 %), mikä oli alhaisin kyselyyn osallistuneista kaupungeista. Muissa kaupungeissa luottamushenkilöiden
vastausprosentit olivat välillä 44,6–50,7.
Oulasvirran tulkinnan mukaan vastausprosentti
on tulosten tulkinnan kannalta riittävä, mutta erityisesti
Tampereen osalta on muistettava, että vain neljännes
valtuutetuista on vastannut ja heistä vajaa neljännes on
tarkastuslautakunnan jäseniä.
Luottamushenkilöt
Kyselyn tarkastuslautakuntaa koskevien neljän kysymyksen keskiarvo Tampereen vastauksissa oli 4,2, kun
se vuoden 2010 kyselyssä oli 3,8 asteikolla 1–5 (täysin
eri mieltä – täysin samaa mieltä). Kaikkien kaupunkien
vastausten keskiarvo oli 3,8 ja vaihteluväli oli 3,5–4,2.
Parhaiten toteutui tarkastuslautakunnan riippumaton
asema ja heikoiten kunnan ja viranhaltijajohdon toiminnan arviointi.
Arviointikertomusta koskevien viiden väittämän
keskiarvo oli Tampereella 3,8, mikä on sama tulos kuin
vuonna 2010. Kaikkien kaupunkien keskiarvo oli 3,5
ja vaihteluväli oli 3,4–3,8. Koko kyselyn myönteisimmät
arviot sai väittämä siitä, että arviointikertomus perustuu
8
faktoihin. Tässä ryhmässä oli myös koko kyselyn heikoimman arvosanan saanut väittämä, jonka mukaan arviointikertomuksesta tiedotetaan riittävästi kuntalaisille.
Kouluarvosana kaupungin arviointikertomuksesta
oli 8,6, kun vuoden 2010 arvosana oli 8,3. Kaikkien
kaupunkien keskiarvo oli 8,0 ja vaihteluväli oli 7,5–8,6.
Kyselyssä esitettiin myös kahdeksan väittämää
valtuustotavoitteista. Väittämät esittivät mm., että tavoitteilla on yhteys strategiaan, ne kytkeytyvät määrärahoihin ja koskevat riittävästi kuntalaisten palveluja.
Lisäksi esitettiin, että tavoitteet ovat olennaisia, riittävän
haastavia ja ne ohjaavat toimintaa myös käytännössä.
Näiden väittämien keskiarvo Tampereella oli 3,5, kun
se vuoden 2010 kyselyssä oli 3,7. Kaikkien kaupunkien
vastausten keskiarvo oli 3,4 ja vaihteluväli oli 3,3–3,5.
Kouluarvosana valtuustotavoitteista oli 7,8, kun vuoden 2010 tulos oli 7,7. Kaikkien kaupunkien keskiarvo
oli 7,4 ja vaihteluväli oli 7,2–7,8.
Viranhaltijat
Viranhaltijoiden kyselytuloksia voidaan verrata ainoastaan vuoden 2010 kyselyyn, koska Tampereen lisäksi
vain Vantaa lähetti kyselyn myös viranhaltijoille.
Viranhaltijoiden vastausten keskiarvo tarkastuslautakuntaa koskevissa kysymyksissä oli 4,0 (3,9 v.
2010) ja arviointityötä koskevissa väittämissä 3,5 (3,6
v. 2010). Viranhaltijat antoivat arviointikertomukselle
kouluasteikolla arvosanan 8,1 (sama v. 2010).
Tavoitteita koskevan osion keskiarvo oli 3,5 (3,6 v.
2010) ja arvosana kouluasteikolla kaupungin tavoitteista
oli 7,8 (sama v. 2010).
Kyselyssä pyydettiin myös parannusehdotuksia
tarkastuslautakunnan toimintaan, raportointiin, tavoitteita koskevaan päätöksentekoprosessiin ja tavoitteiden
sisältöön. Osa ehdotuksista on huomioitu jo tässä arviointikertomuksessa (tiivistä raportointia, tilaaja-tuottajatoimintamallin arvioinnin tarkastelu sekä TOP10 -tavoitteiden arviointi). Tarkastuslautakunta käsittelee kaikki
ehdotukset tarkemmin kehittäessään toimintaansa.
Tämän kyselytutkimuksen tulokset ovat kokonaisuudessaan nähtävillä tarkastuslautakunnan internetsivulla
osoitteessa http://www.tampere.fi/hallintojatalous/organisaatio/tarkastustoimi.
Tampereen kaupunki Arviointikertomus vuodelta 2014
Kyselyn johtopäätökset ja tarkastuslautakunnan arviointi Tampereen osalta
Kyselyn perusteella voidaan todeta, että suurissa kaupungeissa ollaan pääosin tyytyväisiä arviointien ja arviointikertomusten suhteen. Tarkastuslautakuntien toiminnassa ja raportoinnissa
on edelleen kehitettävää, mm. raportoinnin toivottiin nostavan olennaiset tulokset tiivistetysti
ja havainnollisesti esiin. Sinänsä hyödylliseksi koettu arviointityö ei välity kuntalaisille eikä
tuloksia hyödynnetä toiminnan kehittämisessä, mikä on selkeä kehittämiskohta. Myös jälkiseurantaan pitää kiinnittää huomiota.
Tampereen kaupungin osalta tarkastuslautakunta toteaa, että tarkastuslautakuntaa ja arviointikertomuksen kokonaisarvosanaa koskevat osiot olivat parantuneet verrattuna edellisen
valtuustokauden kyselyyn ja tulokset olivat hyvällä tasolla. Arviointikertomusta koskevat tulokset olivat pysyneet ennallaan. Valtuustotavoitteita koskevien väittämien tulosten keskiarvo
oli hieman laskenut. Kokonaisarvosana valtuustotavoitteista oli aiemmalla tasolla. Tuloksia
arvioitaessa on kuitenkin huomioitava alhainen vastausprosentti.
Viranhaltijoiden arviot sekä tarkastuslautakunnan työstä, arviointikertomuksesta että valtuustotavoitteista olivat samalla tasolla kuin vuoden 2010 kyselyssä.
9
Tampereen kaupunki Arviointikertomus vuodelta 2014
3. Vuoden 2013 arviointikertomuksen havaintojen vaikuttavuus
Tarkastuslautakunta esitti vuoden 2014 arviointikertomuksessaan havaintoja vuoden 2013 toiminnasta.
Kaupunginhallitus selvitti vastineessaan, mihin toimiin
havaintojen kohteena olleissa asioissa on ryhdytty.
Asia
Investointien priorisointi ja investoinnin käyttökustannusten
esittäminen
Lastensuojelutarpeen selvitysten tekeminen lain edellyttämässä määräajassa
Koulu- ja opiskelu-terveydenhuollon tarkastusten toteuttaminen asetuksen tavoitteiden
mukaisesti
Avopalvelujen sopimusohjausmallin yksinkertaistaminen
Kaupungin korttelikerhotoiminnasta on luovuttu, vaikka
strateginen tavoite on lisätä
ennaltaehkäiseviä toimia.
Kotitorin ja oman toiminnan
kustannuksia tulee seurata ja
päästä vertailemaan.
Terveyskeskuslääkärien virkojen lisääminen henkilöstövuokrauksen sijaan.
Takaisinsoittojärjestelmän laajentaminen koskemaan myös
hoitajaa lääkäri-hoitaja – työparimallissa.
Jos omalääkärille ei voida
osoittaa vastaanottoaikaa
hoitotakuun edellyttämässä
ajassa, voidaanko palvelusetelin sijaan osoittaa aika jollekin
toiselle oman terveysaseman
lääkärille.
Terveysasemien korttimaksumahdollisuudesta tulisi tiedottaa paremmin.
Miten kaupunki huolehtii yritysja omakotitontti-tarjonnan riittävästä laadusta ja määrästä
Asiassa on
edistytty
Pormestari perusti em. pohjalta investointityöryhmän,
jonka työ valmistuu 30.4.2015.
Toimintaa on kehitetty monin eri tavoin. Helmikuusta 2014 alkaen
99 % selvityksistä on tehty määräajassa ja syyskuusta 2014 lähtien
toteutuma on ollut 100 %.
Opiskeluterveydenhuoltoon on lisätty lääkärin työpanos vuoden
2014 alussa. Kouluterveydenhuollon resurssit ovat mitoituksen mukaiset ja valtakunnallisen keskiarvon yläpuolella.
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
Toimenpiteitä
Valtuusto hyväksyi talousarviokokouksessaan 17.11.2014 seuraavan ponnen: ”Investointien priorisoinnista annetaan selvitys valtuustolle budjettikäsittelyn yhteydessä.”
x
x
10
Asiassa ei
muutoksia
Seuraavassa taulukossa on yhteenveto siitä, mihin toimenpiteisiin tarkastuslautakunnan esittämät havainnot
ovat johtaneet.
x
Kaupungin toimintamallin arviointi sekä valtakunnallinen soteratkaisu ovat vielä kesken. Sopimusohjausmallia voidaan arvioida
ja kehittää sitten, kun em. ratkaisujen keskeiset vaikutukset ovat
tiedossa.
Korttelikerhotoiminnasta luovutaan korvaavien palvelujen myötä.
Lähitorimalli korvaa korttelikerhoja.
Käyttöön otetaan asiakkaan hoitoisuuden mittaaminen ja kotihoidon
RUG-tuotteet. Jatkossa sekä oma tuotanto että ostettu tuotanto
tuotteistaa palvelunsa RUG-tuotteistuksen mukaisesti, jolloin niitä
voidaan vertailla.
Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta toteaa,
että nykyisten palvelujen säilyttäminen omalääkäritoiminnassa vaatii uusien toimintamallien laajentamista ja resurssien vahvistamista.
Ko. työparimalli on käytössä vasta Tipotiellä ja Lielahdessa. Vuonna
2015 toimitilat mahdollistavat malliin siirtymisen myös Kaukajärvellä
ja Linnainmaalla. Palveluohjausta voidaan kehittää ohjaamalla kiireettömälle vastaanotolle omahoitajalle. Sähköisten ajanvarauspalvelujen laajentaminen internetissä on ohjelmassa v. 2015.
Mm. sulkuaikoina omalääkärit voivat hoitaa erillisjärjestelyinä muitakin kuin oman alueensa potilaita. Hyvä vastaanotto –hanke testaa
listautumismallia, jolloin hoitoon pääsyä nopeutetaan tarjoamalla
ensimmäistä oman terveysaseman vapaata aikaa. Hanke jatkuu
vielä v. 2015.
Korttimaksumahdollisuus on käytössä kaikilla terveysasemilla ja
asiasta tiedotetaan kaupungin verkkosivuilla ja terveysasemilla infotv:ssä.
Kaupunki on viime vuosina ylittänyt kaavoitustavoitteet omakotitalojen osalta ja lähivuosien kaavoitusohjelmassa pientalojen osuutta
on kasvatettu ja kohteet ovat eri puolilla kaupunkia.
Yritystonttien luovutuksen periaatteet on hyväksytty valtuustossa
17.3.2014 ja pääsääntönä haussa on jatkuvaan hakuun perustuva
neuvottelumenettely. Yritystonttien ajantasaiset perustiedot ovat
kaupungin internet-sivuilla. Yritystonttien esittely käsitellään tiimityönä kiinteistötoimen ja elinkeinotoimen kanssa.
Tampereen kaupunki Arviointikertomus vuodelta 2014
Asiassa on
edistytty
Asia
Nuorten työllisyystakuu ei ole
toteutunut. Kaupungin tulisi
pyrkiä löytämään erityisesti
nuorille työpaikkoja.
Tampereen Veden keskusjätevedenpuhdistamo-hankkeen
riskien hallinnan varmistaminen
Omistajaohjauksen tulee selvittää, miten muiden kuntien
irtautuminen Tavase Oy:sta
vaikuttaa kaupungin rahoitusnäkymiin.
Tampereen Sähkölaitos Oy:n
taloudelliset ja toiminnalliset
tavoitteet eivät toteutuneet v.
2013 kannattavuuden ja omavaraisuusasteen osalta.
Asiassa ei
muutoksia
x
x
x
x
Taulukosta voidaan havaita, että 11 havainnon kohdalla
asiassa on tapahtunut edistystä ja kahden asian kohdal-
Toimenpiteitä
Kaupunki kohdentaa työllisyyspalvelut pitkään työttöminä olleisiin
ja nuoriin. Nuorten työllisyyspalvelut vakinaistettiin toukokuussa
2014 ja tavoitteena on mahdollistaa nuorelle kosketus työelämään
tuettuna työkokeiluna ja palkkatuettuna työnä. Työpaikat etsitään
yrityksistä ja kaupungilta.
Hanke on yksi Pirkanmaan suurimpia. Omistajaohjausyksikössä
on kartoitettu riskejä mm. organisaatiomuodon osalta. Investointi
tullaan suunnittelemaan huolellisesti ja toteutuksessa tullaan hyödyntämään parasta mahdollista osaamista.
Tampereen kaupunki on käyttänyt rahaa 7,8 milj. euroa hankkeeseen. Mikäli toimintaa ei jatketa ja rahoitusvastuut jakautuvat
osakassopimuksen mukaisesti, tekee kaupunki 1,6 milj. euron
alaskirjauksen osakepääomasta ja enimmillään 4,1 milj. euron luottotappiokirjauksen lainasaamisista.
Uusiutuvien polttoaineiden osuutta lisätään energiantuotannossa,
jolloin kannattavuuden odotetaan paranevan. Omavaraisuutta on
mahdollisuus parantaa ennen seuraavaa suurta investointia, Naistenlahden voimalaitoksen uudistamista.
la on tapahtunut osittaista edistystä. Kahden havainnon
osalta muutoksia ei ole tehty.
Vuoden 2013 arviointikertomuksen havaintojen vaikuttavuus
Tarkastuslautakunta toteaa, että saatujen selvitysten perusteella valtaosa tarkastuslautakunnan
havainnoista on johtanut muutoksiin kaupungin toiminnassa. Vain kahden havainnon kohdalla
muutoksia ei ole tehty.
11
Tampereen kaupunki Arviointikertomus vuodelta 2014
4. Kaupungin talouden tila ja talouden raportointi
4.1 Tavoitteena tasapainoinen talous ja
uudistuva organisaatio
Kaupunkistrategian yksi näkökulma on tasapainoinen talous ja uudistuva organisaatio. Näitä koskevat tavoitteet
ovat numerot 35–43. Taloustavoitteet olivat seuraavat:
numero 35 Tilikauden tulos ilman satunnaiseriä on 0
milj. euroa ja numero 36 Investointien tulorahoitusprosentti on 49. Kumpikaan näistä ei toteutunut.
Vuositavoitteet numerot 37–42 koskivat tuottavuuden tai vaikuttavuuden kasvua tai nettomenojen
kasvun hidastumista. Näistä kolme tavoitetta toteutui,
yksi toteutui osin ja kahden tavoitteen toteutumista ei
voida arvioida.
Seuraavassa tarkastellaan kaupungin talouden
kehittymistä tilinpäätöksen tunnuslukujen avulla aikasarjoina. Lisäksi vertaillaan tilinpäätöksen tunnuslukuja
kuuden suurimman kaupungin tunnuslukuihin. Ensin
tarkastellaan tilikauden tulosta peruskaupungin ja konsernin osalta.
Tilikauden tulos 2010–2014 milj. euroa
Tilikauden tulos 2010–2014 milj. euroa 120 100 80 60 40 20 0 -­‐20 -­‐40 2010 2011 2012 Kaupunki 39 -­‐12 Konserni 97 21 Tilikauden tulos on ollut viimeksi vuonna 2010 hyvällä tasolla sekä kaupungissa että konsernissa. Vuodesta 2011 lähtien tulos on ollut peruskaupungissa
negatiivinen kolmena vuonna ja vuonna 2013 tulos
oli 44 tuhatta euroa eli hieman nollatulosta parempi.
Kaupungin nettomenojen kasvu vuonna 2014 oli vain
0,5 %, mikä on hyvä saavutus.
12
2013 2014 -­‐28 0 -­‐19 -­‐9 35 18 Seuraavassa taulukossa esitetään kuuden suurimman
kaupungin vuoden 2014 tilinpäätöksen tulos miljoonina
euroina. (Lähde: Tampereen kaupunki. Tilinpäätöstietoja,
30.3.2015. Hallinto- ja talousryhmä). Tilikauden tuloksen
osalta vertailtavuuden parantamiseksi on poistettu Helsingin ja Oulun tuloksista energialaitosten yhtiöittämisen
vaikutukset.
Tampereen kaupunki Arviointikertomus vuodelta 2014
Tilikauden suuret kaupungit milj. 2014
euroa Tilikaudentulos tulos suuret
kaupungit
milj. euroa
350 300 250 200 150 100 50 0 -­‐50 Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa Kaupunki 6 236 -­‐25 -­‐19 -­‐4 2 Konserni 7 295 -­‐32 18 26 44 Taulukosta nähdään, että Helsingin kaupungin tulos
sekä peruskaupungissa että konsernissa on omaa luokkaansa. Muiden kaupunkien tulokset ovat hieman nollan
paremmalla puolella tai negatiivisia. Tampereen ohella
negatiivisen tuloksen tekivät Oulu ja Turku. Kaupunkikonsernien tulos oli vain Oulussa negatiivinen.
Seuraavassa taulukossa esitetään tuloslaskelman
vuosikate asukasta kohti vuosina 2010–2014 peruskaupungissa ja konsernissa.
Vuosikate 2010–2014 euroa/asukas
Vuosikate 2010–2014 euroa /asukas Euroa 1200 1000 800 600 400 200 0 2010 2011 2012 2013 2014 Kaupunki 490 316 187 305 373 Konserni 1093 821 690 832 935 Taulukosta voidaan havaita, että tarkastelujaksolla vuosikate oli alimmillaan vuonna 2012, jonka jälkeen se on
kasvanut. Viime vuosien säästötoimet näkyvät luvuissa
ja vuoden 2014 vuosikate oli jo 373 euroa/asukas. Konsernin kuvaaja on samanmuotoinen kuin peruskaupungin, mutta luvut ovat paremmat: vuoden 2014 konsernin
vuosikate oli 937 euroa/asukas ja tämä lukema lähenteli
jo vuoden 2010 yli tuhannen euron lukua.
Vuosikatteen määrää pidetään riittävänä, kun se
kattaa investoinnit. Kasvavassa kaupungissa tämä ei
kuitenkaan riitä, koska poistojen määrä on viime vuosina ollut keskimäärin runsas 80 milj. euroa ja nettoin-
vestointien määrä keskimäärin runsas 160 milj. euroa.
Nyt vuosikate kattoi 94-prosenttisesti poistot, mutta
vain 39-prosenttisesti nettoinvestoinnit. Tämä ei riitä,
varsinkin, kun kaupungin suunnitelmissa olevat suuret
investoinnit ovat vasta tulossa. Vaikka siis vuoden 2014
tulos oli ennakoitua parempi, on jatkossa vuosikatteen
edelleen parannuttava.
Seuraavassa taulukossa esitetään peruskaupungin
ja konsernin vuosikate euroa/asukas kuusikkokunnissa
vuodelta 2014. (Lähde: Tampereen kaupunki. Tilinpäätöstietoja, 30.3.2015. Hallinto- ja talousryhmä).
13
Tampereen kaupunki Arviointikertomus vuodelta 2014
Vuosikatesuuret suuret kaupungit
euroa/asukas
2014
Vuosikate kaupungit euroa/asukas 1500 1000 500 0 Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa Kaupunki 441 773 383 373 274 379 Konserni 789 1338 750 935 818 953 Taulukosta nähdään, että peruskaupungin osalta Tampereen vuosikate on toiseksi heikoin. Toki on huomattava,
että Vantaan ja Oulun lukemat ovat hyvin lähellä Tampereen lukua. Konsernin osalta Tampereen vuosikate
asukasta kohti on tarkastelujoukon keskivaiheilla.
Seuraavaksi tarkastellaan investointien tulorahoitusprosenttia, jonka valtuustotavoite oli 49 %. Tämä tunnusluku kuvaa sitä, miten suuri osuus investointien omahankintamenosta (investointimenosta, josta on vähennetty
rahoitusosuudet) voidaan kattaa tulorahoituksella.
Investoin)en tulorahoitus% 2010–2014 Investointien
tulorahoitus% 2010–2014
120 100 80 60 Kaupunki 40 Konserni 20 0 2010 2011 2012 2013 2014 Kaupunki 69 54 22 47 39 Konserni 103 64 52 62 63 Taulukosta havaitaan, että vuonna 2014 peruskaupungin
investoinneista vain 39 % voitiin kattaa tulorahoituksella.
Konsernin osalta lukemat ovat paremmat ja vuoden
2014 luku oli 63 %.
Kaupungin nettoinvestoinnit ovat olleet vuosina
2010–2013 keskimäärin 150 milj. euroa. Vuoden 2014
nettoinvestoinnit olivat 214 milj. euroa ja lähivuosien investointisuunnitelmat ovat yli 200 milj. euroa vuodessa.
Vuoden 2014 aikana kaupunki käytti rahavaroja
ja jossain määrin lainoitusta toiminnan ja investointien
kattamiseen.
Investointien omarahoituksen toteutumista seurataan tunnusluvulla Toiminnan ja investointien rahavirta,
joka lasketaan viiden vuoden rahoituslaskelman välitu14
loksesta. Vuonna 2013 tämä luku oli 253 milj. euroa ja
vuonna 2014 luku oli 379 milj. euroa. Kaupunki oli siis
vuonna 2014 käyttänyt 126 milj. euroa kassavaroja ja
lainarahoitusta toimintansa rahoittamiseen. Kassan
riittävyys väheni vuoden aikana 71 päivästä 51 päivään.
Sähkölaitos maksoi vuonna 2013 kaupungille takaisin
lainoja n. 280 milj. euroa ja kaupunki on nyt rahoittanut
investointeja pitkälti kassavaroin. Nämä varat tullaan
käyttämään muutamassa vuodessa, ja jotta tulevien
vuosien investoinneista pystytään suoriutumaan, on
kaupungin taloutta edelleen tasapainotettava.
Seuraavassa taulukossa esitetään peruskaupungin
ja konsernin investointien tulorahoitusprosentti suurissa
kaupungeissa vuodelta 2014.
Tampereen kaupunki Arviointikertomus vuodelta 2014
Investoin)en ulorahoitus% suuret kaupungit Investointienttulorahoitus%
suuret
kaupungit
2014
120 100 80 60 40 20 0 Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa Kaupunki 45 88 41 39 68 52 Konserni 32 35 69 63 96 43 Tampereen kaupungin investointien tulorahoitusprosentti
oli heikoin vertailukaupungeista peruskaupungissa ja
keskivaiheilla konsernin osalta.
Seuraavassa kuviossa esitetään lainat asukasta
kohti aikasarjana vuosilta 2010–2014 peruskaupungin
ja konsernin osalta.
2010–2014 e
euroa/asukas
Lainat 2Lainat
010–2014 uroa/asukas 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 2010 2011 2012 2013 2014 Kaupunki 1464 1502 1675 1785 1679 Konserni 3527 3669 4037 5598 5624 Seuraavassa taulukossa esitetään suurten kaupunkien
lainat asukasta kohti v. 2014.
Suuret Suuret
kaupungit lainat euroa/asukas kaupungit lainat
euroa/asukas
2014
10000 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa Kaupunki 1364 2540 3266 1679 2942 5305 Konserni 8251 7949 4445 5624 6755 9461 15
Tampereen kaupunki Arviointikertomus vuodelta 2014
Taulukoista voidaan todeta, että kaupungin lainamäärä asukasta kohti on pysynyt varsin maltillisena
koko tarkastelujakson ajan. Konsernin osalta on nähtävissä vuoden 2013 konsernilainojen nousu, kun sähkölaitos maksoi lainansa kaupungille takaisin ja otti
vastaavasti tarvittavan lainarahoituksen ulkopuolisilta
rahoituslaitoksilta.
Suurimpien kaupunkien vertailussa huomion kiinnittää konsernilainojen suuri osuus Espoossa, Helsingissä
ja Vantaalla. Tampereen lainat asukasta kohti ovat toiseksi pienimmät sekä peruskaupungin että konsernin osalta.
Suurten kaupunkien investointien rahoittamiseen on
tullut myös leasingrahoitus. Tätä on käytetty Tampereel-
la rahoitusmuotona niin, että Pyynikin sosiaaliaseman
leasingvastuut ovat 44 milj. euroa, Vuoreksen koulukeskuksen osalta 36 milj. euroa ja muu rakennukset
yhteensä 10 milj. euroa eli rakennusten leasingvastuut
ovat yhteensä 90 milj. euroa.
Leasingrahoitus ja sillä hankittu omaisuus ei näy
suoraan kaupungin taseessa, vaikka tosiasiallinen
leasingvastuu ei juuri poikkea lainanotosta. Siten leasingrahoituksen määrää ja kasvua on syytä jatkossa
tarkastella yhdessä lainamäärän kasvun kanssa. Tilinpäätöksen liitetietoihin olikin jo kerätty tietoa kaupungin
rakentamiseen otetusta leasingrahoituksesta. Jatkossa
olisi toivottavaa vastaava tieto myös konsernin osalta.
Tarkastuslautakunnan arviointi kaupungin taloudesta
Valtuuston taloutta koskevista tavoitteista vain osa toteutui, eikä tavoiteltuun nollatulokseen päästy. Tilikauden tulos oli kuitenkin ennakoitua parempi, nettomenojen kasvu oli
vain 0,5 % ja vuosikate parani edellisvuodesta. Kaupungin talous ei kuitenkaan ole vielä
tasapainossa vaikka oikeaan suuntaan ollaankin menossa.
Kasvava kaupunki investoi selvästi poistotasoa enemmän ja lisää suuria hankkeita on
suunnitelmissa. Vuosikate ei riitä poistojen kattamiseen ja nettoinvestoinneista poistot
kattavat vain 39 %. Lainojen määrä on toistaiseksi maltillinen, mutta kun sähkölaitoksen
lainan takaisinmaksusta saadut rahat on käytetty, alkaa kaupungin lainamäärän kasvu.
Lainojen määrää tarkasteltaessa on hyvä huomioida myös rahoitusleasingeistä aiheutuvat
vastuut, jotka eivät näy taseen veloissa. Nyt rakennusten leasingvastuut ovat jo 90 milj.
euroa. Tarkastuslautakunta esittää, että jatkossa tilinpäätökseen liitetään tiedot rakennusten
rahoitusleasingeistä myös konsernin osalta.
Vaikka tilikauden alijäämä jäi ennakoitua pienemmäksi, ovat kaupungin talouden lähtökohdat
edellisvuosien tapaan vaikeat yhä edelleen. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan
talouden tervehdyttämistoimia on syytä jatkaa määrätietoisesti.
16
Tampereen kaupunki Arviointikertomus vuodelta 2014
4.2 Talouden raportointi
Kaupungin talouden toteutumista seurattiin kaupunginhallituksessa seuraavasti.
Talouden raportointi kaupunginhallitukselle
Raportointikuukausi
Maaliskuu
Huhtikuu
Kesäkuu
Elokuu
Lokakuu, välitilinpäätös
Marraskuu
Joulukuu
Maaliskuu 2015
Maaliskuu 2015
Raporttinro
2/2014
3/2014
4/2014
7/2014
8/2014
9/2014
10/2014
11/2014
tp-ennuste
tilinpäätös
Taulukosta voidaan havaita, että elokuusta lähtien alijäämän tulosennuste oli yli 30 milj. euroa koko vuoden
2014 loppuun asti. Myös nettomenojen kasvun arvioitiin
olevan vähintään 2,0 %. Viimeisin ennuste, raportti nro
11/2014 käsiteltiin kaupunginhallituksessa juuri joulun
alla 22.12., jolloin vuoden 2014 työpäiviä ei ollut enää
montakaan jäljellä. Silti viimeisimmässäkin ennusteessa
tilinpäätöksen arvioitiin olevan yli 31 milj. euroa alijäämäinen ja nettomenojen kasvun 2,0 %. Seuraavan
kerran kaupunginhallitus käsitteli vuoden 2014 tilinpää-
Alijäämä ennuste
milj.euroa
23,2
13,4
16,0
33,8
44,5
37,5
36,3
31,3
19,3
19,3
Nettomenojen kasvu %
(tavoite 0 %)
3,3
2,3
2,0
2,4
3,4
2,6
2,4
2,0
0,5
0,5
tösennustetta kokouksessaan maaliskuussa. Tällöin
ennusteet alijäämästä ja nettomenojen kasvusta olivat
jo tilinpäätöksen mukaisia.
Ainakin osa ennusteen ylityksestä on sellaisia, jotka
yksiköiden olisi pitänyt kyetä arvioimaan jo loppuvuonna.
Toisaalta kaupunginhallitus on jo useita vuosia kirjoittanut omassa selonteossaan sisäisen valvonnan järjestämisestä, että tietojärjestelmien tulisi tukea nykyistä
paremmin raportointia ja johtamista.
Tarkastuslautakunnan arviointi talouden raportoinnista
Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota talouden raportoinnin ajantasaisuuteen ja oikeellisuuteen.
On huolestuttavaa, kun kaupunginhallitus vastaa kaupungin taloudenhoidosta ja vielä joulukuun
lopulla se käsittelee talousraporttia, jossa tilikauden alijäämän arvioidaan olevan yli 10 miljoonaa
todellista suurempi. Lisäksi tilinpäätösennuste käsitellään vasta maaliskuussa, jolloin talous
näyttääkin toteutuneen huomattavasti ennakoitua parempana.
On tietenkin hyvä, että kaupungin talous toteutui ennakoitua parempana. Ennusteiden epätarkkuuteen liittyy kuitenkin riski siitä, että ennuste antaisi taloudesta olennaisessa määrin liian hyvän kuvan. Yksiköiden tulee kyetä tarkempiin ennusteisiin. Kaupunginhallituksen selonteossa
sisäisen valvonnan järjestämisestä todetaan, että tietojärjestelmien tulisi tukea nykyistä paremmin
raportointia ja johtamista. Tämä sama huomio on tuotu esiin jo useana vuotena. Edellisvuonna
todettiin lisäksi, että konsernihallinnon tulee varmistaa kehittämistyön edistyminen.
Tarkastuslautakunta kysyy, mitä kaupunginhallitus aikoo tehdä, jotta talouden raportointi saadaan
luotettavammaksi ja tietojärjestelmät tukevat nykyistä paremmin kaupungin johtamista?
17
Tampereen kaupunki Arviointikertomus vuodelta 2014
5. Arvio strategian ja valtuuston tavoitteiden toteutumisesta
Kaupunkistrategiaa Yhteinen Tampere – näköalojen kaupunki toteutetaan talousarvion toiminnallisilla tavoitteilla.
Seuraavissa taulukoissa esitetään kaupunginvaltuuston
asettamien vuositavoitteiden toteutuminen peruskaupungissa, hyvinvointipalvelujen tuotantoalueilla, liikelaitoksissa, aluepelastuslaitoksessa ja tytäryhteisöissä. Taulukoissa esitetään kaupunginhallituksen arvio
toteutuneesta otsikon Kaupunginhallitus alla. Lisäksi
peruskaupungin, hyvinvointipalvelujen tuotantoalueiden
ja liikelaitosten tavoitteiden toteutumista tarkastellaan
vastuutahoittain. Tästä jaottelusta nähdään, ovatko
yksittäiset lautakunnat, johtajat ja liikelaitokset saavuttaneet tavoitteensa.
5.1 Peruskaupunki ja TOP 10 -tavoitteet
Taulukon merkkien värikoodi on seuraava:
• vihreä: tavoite on toteutunut
• keltainen: tavoite on toteutunut osittain
• ?: toteutumista ei voida arvioida
• punainen: tavoite ei ole toteutunut
•
Peruskaupungin tavoitteet on kohdistettu pormestarin
päätöksellä lautakunnille, apulaispormestareille ja johtajille. Taulukossa esitetään lautakuntien raportoinnin
perusteella tavoitteiden toteutuminen lautakunta- ja
vastuuhenkilökohtaisesti.
Taulukon vastuutahojen lyhenteet:
Vastuutaho
1. Palvelujen käyttäjille on luotu uusia osallistumiskäytäntöjä
palvelujen kehittämiseen
2. Kaupungin tilojen käyttö yhteisöjen toiminnassa on selvitetty
ja käyttöä on lisätty
3. Kaupungin avoimen datan tietojoukkojen määrä on
kasvanut
4. Päätökset elinvoimainen kaupunkiseutu -selvityksen
pohjalta on tehty
5. Valmistautuminen SOTE-uudistukseen on käynnistetty
6. Terveyttä edistävää neuvontaa on lisätty
7. Liikuntamahdollisuuksia on parannettu
8. Perusterveydenhuollon osuus terveydenhuollon
kustannuksista on noussut 1 %-yks.
9. Hoito- ja sosiaalitakuu ovat toteutuneet
10. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon
palveluketjuja on uudistettu yhteistyössä PSHP:n kanssa
TOP 10
11. Ikäihmisistä vähintään 91 % asuu kotona, vähintään 5,5 %
tehostetussa palveluasumisessa ja enintään 3,5 %
pitkäaikaisessa laitoshoidossa TOP 10
12. Ikäihmisten palvelujärjestelmää on uudistettu kotona
asumista tukevaksi TOP 10
13. Perhehoidon osuus sijaishuollosta on vähintään 57 %
TOP 10
18
14. Oman palvelutuotannon avoimen varhaiskasvatuspalvelun osuus on lisääntynyt 8 %:iin (2013: 6 %) kattaen
kaikki alueet. Palvelusetelipäivähoidossa olevien lasten määrä
Osela (O-P.P.)
Kaupunginhallitus
Lanula (L.K.)
Peruskaupungin sitova vuositavoite 2014
Johtajat
•
Yla (P.S.)
•
Ikila (M.A.)
•
Tetola (M.A.)
•
Lanula (L.K.): Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta, apulaispormestari Leena Kostiainen
Osela (O-P.P.): Osaamis- ja elinkeinolautakunta,
apulaispormestari Olli-Poika Parviainen
Sivela (O-P.P.): Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen
lautakunta, apulaispormestari Olli-Poika Parviainen
Tetola (M.A.): Terveyttä ja toimintakykyä edistävien
palvelujen lautakunta, apulaispormestari Mikko
Aaltonen
Ikila (M.A.): Ikäihmisten palvelujen lautakunta, apulaispormestari Mikko Aaltonen
Yla (P.S.): Yhdyskuntalautakunta, apulaispormestari
Pekka Salmi
Sivela (O-P.P.)
•
4. Päätökset elinvoimainen kaupunkiseutu -selvityksen
pohjalta on tehty
5. Valmistautuminen SOTE-uudistukseen on käynnistetty
6. Terveyttä edistävää neuvontaa on lisätty
6. Terveyttä
edistävää
neuvontaa
on lisätty
16.
Nuorisotakuuta
toteutetaan
yhteisvastuullisesti
ja
moniammatillisesti
7. Liikuntamahdollisuuksia on parannettu
17.Perusterveydenhuollon
Kaikki perusopetuksenosuus
päättäneet
oppilaat ovat sijoittuneet
8.
terveydenhuollon
toisen
asteen koulutukseen
siihen valmentaviin opintoihin
kustannuksista
on noussut 1tai
%-yks.
tai palveluihin
9. Hoito- ja sosiaalitakuu ovat toteutuneet
18. Toisen asteen koulutuksesta vastavalmistuneista
10. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon
vähintään 75 % on työllistynyt tai sijoittunut jatko-opintoihin
palveluketjuja on uudistettu yhteistyössä PSHP:n kanssa
19. Työllisyydenhoidon palveluissa on saavutettu
TOP 10
palvelukohtaiset tavoitteet asiakkaiden sijoittumisessa työhön
11. Ikäihmisistä vähintään 91 % asuu kotona, vähintään 5,5 %
tai tutkintotavoitteeseen koulutukseen
tehostetussa palveluasumisessa ja enintään 3,5 %
20. Toimenpiteitä kasvuyritysten määrän lisäämiseksi on
pitkäaikaisessa laitoshoidossa TOP 10
toteutettu TOP 10
12. Ikäihmisten palvelujärjestelmää on uudistettu kotona
21. Yritystonttitarjonta on kasvanut 5 % vuodesta
asumista tukevaksi TOP 10
2013 TOP 10
13. Perhehoidon osuus sijaishuollosta on vähintään 57 %
22. Ammatillisen koulutuksen seudullisen oppilaitosverkoston
TOP 10
ja oppimisympäristöjen kehittämissuunnitelma on valmis ja
14. Oman
avoimen varhaiskasvatustoteutus
onpalvelutuotannon
aloitettu
palvelun osuus on lisääntynyt 8 %:iin (2013: 6 %) kattaen
23. Keskustan elinvoimaa on vahvistettu Keskustan
kaikki alueet. Palvelusetelipäivähoidossa olevien lasten määrä
kehittämisohjelman toimenpiteillä
kasvaa 3 %:iin (2013: 2 %) TOP 10
24. Rantaväylän tunnelin rakentaminen on edennyt
15.
Köyhyysohjelma on valmistunut
suunnitellusti
yhteisvastuullisesti
ja
16.
toteutetaan
25. Nuorisotakuuta
Tampereen taidemuseon
pitkän
tähtäimen tilaratkaisuista
moniammatillisesti
on tehty päätökset
17. Kaikki
perusopetuksen
päättäneet
oppilaat ovat sijoittuneet
26.
Sähköiset
palvelut huomioiva
hyvinvointipalvelujen
toisen asteen koulutukseen
tai siihen on
valmentaviin
opintoihin
palveluverkon
kehittämissuunnitelma
valmistunut
tai palveluihin
TOP
10
18. Joukkoliikenteen
Toisen asteen koulutuksesta
vastavalmistuneista
27.
matkustajamäärä
on kasvanut 2 %
vähintään
75 % onkeskimääräinen
työllistynyt tai sijoittunut
jatko-opintoihin
28.
Pyöräilijöiden
vuorokausiliikenne-määrä
19.kasvanut
Työllisyydenhoidon
palveluissa
on saavutettu
on
2 % vuoteen
2013 verrattuna
palvelukohtaiset
tavoitteet
asiakkaiden sijoittumisessa
työhön
29.
50 % kaavoitetusta
asuinkerrosalasta
sijoittuu keskuksiin,
tai tutkintotavoitteeseen
koulutukseen
ratavyöhykkeille
ja joukkoliikenteen
laatukäytäville
20.
kasvuyritysten
määrän
lisäämiseksi
on
30. Toimenpiteitä
Kaavoitusprosessia
on kehitetty
ja yleisja
toteutettu
TOP 10 on kasvanut TOP 10
asemakaavavaranto
21.
5 %180
vuodesta
31. Yritystonttitarjonta
Opiskelija-asuntojaon
onkasvanut
valmistunut
ja kohtuuhintaisia
2013
TOP 10 kaikkiaan 560
vuokra-asuntoja
22.
seudullisen
oppilaitosverkoston
32. Ammatillisen
Kaavoituksellakoulutuksen
mahdollistetaan
300 pientaloasunnon
ja
oppimisympäristöjen
on 10
valmis ja
toteuttaminen,
joista 100kehittämissuunnitelma
on omakotitontteja TOP
toteutus
on
aloitettu
33. Kaupungin kiinteistön energiankulutus on pienentynyt 1,5
elinvoimaa
on vahvistettu
23.
Keskustan
% vuodesta
2013
ja uusiutuvan
energian Keskustan
osuus on 85 %
kehittämisohjelman
toimenpiteillä
34. Luonnonsuojelualueiden määrää on lisätty
24. Rantaväylän tunnelin mukaisesti
rakentaminen on edennyt
luonnonsuojeluohjelman
suunnitellusti
35. Tilikauden tulos ilman satunnaiseriä on 0 milj. €
25. Tampereen taidemuseon pitkän tähtäimen tilaratkaisuista
36.
Investointien
tulorahoitusprosentti on 49
on tehty
päätökset
37.
parantamiseen
perustuva
26. Tuottavuuden
Sähköiset palvelut
huomioiva hyvinvointipalvelujen
kannustinjärjestelmä
on uudistettu on valmistunut
palveluverkon
kehittämissuunnitelma
38. Tuottavuutta
on parannettu uudistamalla
TOP
10
ja viestintäteknologiaa
hyödyntäen
toimintaprosesseja
27.
Joukkoliikenteentietomatkustajamäärä
on kasvanut
2%
TOP 10
28. Pyöräilijöiden keskimääräinen vuorokausiliikenne-määrä
39. Tuottavuutta on parannettu hankintoja tehostamalla
on kasvanut 2 % vuoteen 2013 verrattuna
TOP 10
29. 50 % kaavoitetusta asuinkerrosalasta sijoittuu keskuksiin,
40. Tiedolla johtamisella on vahvistettu sosiaali- ja
ratavyöhykkeille ja joukkoliikenteen laatukäytäville
terveyspalvelujen kustannustehokkuuta ja vaikuttavuutta
TOP 10
41. Priorisointi- ja sopeutustoimenpiteitä on tehty
nettomenojen kasvun hidastamiseksi TOP 10
42. Henkilötyövuosia on vähennetty 220 (htv) TOP 10
Arviointikertomus vuodelta 2014
Johtajat
Yla (P.S.)
Ikila (M.A.)
Tetola (M.A.)
Sivela (O-P.P.)
Vastuutaho
Osela (O-P.P.)
Lanula (L.K.)
7. Liikuntamahdollisuuksia on parannettu
Tampereen kaupunki
8. Perusterveydenhuollon osuus terveydenhuollon
kustannuksista on noussut 1 %-yks.
9. Hoito- ja sosiaalitakuu ovat toteutuneet
Kaupunginhallitus
Peruskaupungin sitova vuositavoite 2014
10. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon
palveluketjuja on uudistettu yhteistyössä PSHP:n kanssa
TOP 10
11. Ikäihmisistä vähintään 91 % asuu kotona, vähintään 5,5 %
tehostetussa palveluasumisessa ja enintään 3,5 %
pitkäaikaisessa laitoshoidossa TOP 10
1. Palvelujen
käyttäjille
on luotu uusia
12.
Ikäihmisten
palvelujärjestelmää
onosallistumiskäytäntöjä
uudistettu kotona
palvelujentukevaksi
kehittämiseen
asumista
TOP 10
2. Kaupungin
tilojen
käyttö
yhteisöjen toiminnassa
%
13.
Perhehoidon
osuus
sijaishuollosta
on vähintäänon57selvitetty
ja käyttöä
TOP
10 on lisätty
3. Kaupungin
avoimen datanavoimen
tietojoukkojen
määrä on
14.
Oman palvelutuotannon
varhaiskasvatuskasvanutosuus on lisääntynyt 8 %:iin (2013: 6 %) kattaen
palvelun
4. Päätökset
kaupunkiseutuolevien
-selvityksen
kaikki
alueet. elinvoimainen
Palvelusetelipäivähoidossa
lasten määrä
pohjalta3on
tehty
kasvaa
%:iin
(2013: 2 %) TOP 10
5. Valmistautuminen
SOTE-uudistukseen
on käynnistetty
15.
Köyhyysohjelma on
valmistunut
?
?
?
?
19
43. Kaupungin toimintamalli on arvioitu
Kaupunginhallitus yhteensä 43 kpl
27
5
11
Kaupunginhallitus yhteensä %
63
12
25
34. Luonnonsuojelualueiden määrää on lisätty
luonnonsuojeluohjelman mukaisesti
35. Tilikauden tulos ilman satunnaiseriä on 0 milj. €
14. Oman palvelutuotannon avoimen varhaiskasvatus2.4.2013.
Näiden keskeisten strategisten tavoitteiden
palvelun osuus on lisääntynyt 8 %:iin (2013: 6 %) kattaen
toteutumisia
tarkastellaan tässä luvussa
kaikki alueet. Palvelusetelipäivähoidossa
olevien erikseen.
lasten määrä
kasvaa 3 %:iin (2013: 2 %) TOP 10
Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan ta15. Köyhyysohjelma on valmistunut
voitteiden vähentäminen ja keskittyminen kaupungin
16. Nuorisotakuuta toteutetaan yhteisvastuullisesti ja
kehittämisen
kannalta olennaisiin tavoitteisiin on paitsi
moniammatillisesti
17.
Kaikki
perusopetuksen
päättäneet
ovat sijoittuneet
kuntalain mukaista, myös
erittäinoppilaat
perusteltua
ja toivottatoisen asteen koulutukseen tai siihen valmentaviin opintoihin
vaa.
Saman
suuntauksen
toivotaan
edelleen
jatkuvan.
tai palveluihin
Peruskaupungin
tavoitteista
63 % toteutui (64 %
18. Toisen
asteen koulutuksesta
vastavalmistuneista
työllistynyt tai sijoittunut jatko-opintoihin
v.vähintään
2013), 75
18%%ontoteutui
osittain (21 % v. 2013), 7 %:n
19. Työllisyydenhoidon palveluissa on saavutettu
toteutumista
voida arvioida
ja sijoittumisessa
12 % jäi toteutumatta
palvelukohtaiseteitavoitteet
asiakkaiden
työhön
tai tutkintotavoitteeseen
koulutukseen
(15
%). Toteutumisprosentit
olivat hyvin pitkälle samalla
20. Toimenpiteitä kasvuyritysten määrän lisäämiseksi on
tasolla
toteutumien kanssa. Tarkastustoteutettuedellisvuoden
TOP 10
21. Yritystonttitarjonta
onarvioinut
kasvanut 5tavoitteiden
% vuodesta toteutumista
lautakunta
on lisäksi
2013 TOP 10
erikseen lautakuntien ja johtajien osalta. Toteutuma on
22. Ammatillisen koulutuksen seudullisen oppilaitosverkoston
nähtävissä
taulukossa.
Tarkastuslautakunnan
ja oppimisympäristöjen
kehittämissuunnitelma
on valmisarviointi
ja
toteutus
on
aloitettu
kaikkien tavoitteiden toteutumisesta on sama kuin kau23. Keskustan elinvoimaa on vahvistettu Keskustan
punginhallituksen.
kehittämisohjelman toimenpiteillä
24. Rantaväylän
tunnelin
on edennyt
Tavoitteista
vain rakentaminen
12 % jäi toteutumatta.
Toteutusuunnitellusti
misprosentit ovat jopa liian hyviä ja tällöin huomio kiin25. Tampereen taidemuseon pitkän tähtäimen tilaratkaisuista
nittyykin
siihen, ovatko tavoitteet olleet liian helposti
on tehty päätökset
26. Sähköiset palvelut
huomioiva
hyvinvointipalvelujen
saavutettavia
ja olisiko
tavoitteiden
muotoilussa tarvetta
palveluverkon kehittämissuunnitelma on valmistunut
terävöitymiseen.
TOP 10
27. Joukkoliikenteen
matkustajamäärä
on kasvanut 2 %
Esimerkiksi tavoitetta
nro 7 ”Liikuntamahdollisuuk28.
Pyöräilijöiden
keskimääräinen
vuorokausiliikenne-määrä
sia on parannettu” toteuttaa kaksi toimenpidettä: a)
on kasvanut 2 % vuoteen 2013 verrattuna
Luontoliikunnan
edistämisestä
on sijoittuu
laadittu
selvitys ja
29. 50 % kaavoitetusta
asuinkerrosalasta
keskuksiin,
ratavyöhykkeille
ja
joukkoliikenteen
laatukäytäville
toimenpide-ehdotus ja b) Vuoreksessa lisätään liikun-
20
Osela (O-P.P.)
Sivela (O-P.P.)
Tetola (M.A.)
Ikila (M.A.)
Yla (P.S.)
Johtajat
6. Terveyttä edistävää neuvontaa on lisätty
Yhteensä
7. Liikuntamahdollisuuksia on parannettu
Yhteensä
8. Perusterveydenhuollon osuus terveydenhuollon
kustannuksista on noussut 1 %-yks.
9. Hoito- ja sosiaalitakuu ovat toteutuneet
10. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon
palveluketjuja on uudistettu yhteistyössä PSHP:n kanssa
TOP 10
Valtuuston
peruskaupungille asettamia tavoitteita oli 43,
11. Ikäihmisistä vähintään 91 % asuu kotona, vähintään 5,5 %
josta
oli vähennystä vajaa viidennes edellisvuoteen nähtehostetussa palveluasumisessa ja enintään 3,5 %
pitkäaikaisessa
laitoshoidossa
TOP 10 on määritelty TOP 10
den.
Lisäksi osa
näistä tavoitteista
12. Ikäihmisten palvelujärjestelmää on uudistettu kotona
-tavoitteiksi. TOP 10 -tavoitteet ovat kaupungin rakenasumista tukevaksi TOP 10
teellista
muutosta
palvelevat
keskeiset
tavoitteet,
57 % jotka
13. Perhehoidon
osuus
sijaishuollosta
on vähintään
TOP
10
kaupunginhallitus hyväksyi suunnittelukokouksessaan
Vastuutaho
Lanula (L.K.)
36. Investointien tulorahoitusprosentti on 49
Tampereen
kaupunki
Arviointikertomus
vuodelta 2014
37.
Tuottavuuden
parantamiseen
perustuva
kannustinjärjestelmä on uudistettu
38. Tuottavuutta on parannettu uudistamalla
?
toimintaprosesseja tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäen
Kaupunginhallitus
Peruskaupungin sitova vuositavoite 2014
TOP 10
39. Tuottavuutta on parannettu hankintoja tehostamalla
?
TOP 10
40. Tiedolla johtamisella on vahvistettu sosiaali- ja
terveyspalvelujen kustannustehokkuuta ja vaikuttavuutta
TOP 10
1. Palvelujen
käyttäjille
on luotu uusia osallistumiskäytäntöjä
41.
Priorisointija sopeutustoimenpiteitä
on tehty
palvelujen kehittämiseen
nettomenojen
kasvun hidastamiseksi TOP 10
2. Kaupungin
tilojen käyttö
yhteisöjen220
toiminnassa
42.
Henkilötyövuosia
on vähennetty
(htv) TOP on
10 selvitetty
ja käyttöä on lisätty
43. Kaupungin toimintamalli on arvioitu
3. Kaupungin avoimen datan tietojoukkojen määrä on
Kaupunginhallitus
yhteensä 43 kpl
27
5
11
kasvanut
Kaupunginhallitus
yhteensä
%
63
12
25
4. Päätökset elinvoimainen
kaupunkiseutu
-selvityksen
pohjalta on tehty
Vastuutahot
yhteensä 53 kpl
5. Valmistautuminen SOTE-uudistukseen on käynnistetty
Yhteensä
6
4
3
5
5
9
21
5
4
0
3
4
4
11
0
0
0
0
0
0
3
1
0
3
2
1
5
7
tamahdollisuuksia ja avataan uintikeskus käyttöön.
Tavoitteen voidaan todeta toteutuneen, vaikka uintikeskusta ei käyttöön vielä saatukaan. Kun varsinainen
tavoite on muotoiltu muotoon ”liikuntamahdollisuuksia
on parannettu”, riittää tavoitteen toteutumiseksi myös
se, että vain osa toimenpiteistä on toteutunut.
Tavoite nro 9 ”Hoito- ja sosiaalitakuu ovat toteutuneet”, on hyvä esimerkki tavoitteesta, jonka osa-alueilla
katetaan laajasti suoraan kuntalaisiin kohdistuvaa palvelutoimintaa. Tavoitteen pitäisi toisaalta toteutua automaattisesti, koska kaupunki lähtökohtaisesti noudattaa
lainsäädäntöä. Kuitenkin juuri esimerkiksi lastensuojelutarpeen selvittäminen lain edellyttämässä 90 päivän
kuluessa on ollut saavuttamaton useiden vuosien ajan.
?
Nyt lastensuojelutarpeen selvitykset on saatu valmiiksi
lain edellyttämässä ajassa helmikuusta 2014 lähtien.
Tavoitteista viisi jäi toteutumatta. Näistä kaksi on
talouden tavoitetta. Vaikka siis kaupungin talous toteutui
huomattavasti paremmin kuin oli ennakoitu, ei tavoitetasoa kuitenkaan saavutettu tuloksen osalta (tavoite
oli tulos 0 milj. euroa ilman satunnaisia eriä, toteutuma
oli 4,9 milj. euroa alijäämäinen ilman satunnaisia eriä)
eikä investointien tulorahoitusprosentin osalta (tavoite
oli 49 % ja toteutuma oli 39 %). Muut toteutumatta
jääneet tavoitteet koskivat taidemuseon tilaratkaisuja,
joukkoliikenteen matkustajamäärän kasvua sekä energiankulutuksen vähentymistä ja uusiutuvan energian
lisääntymistä kaupungin kiinteistössä.
Seuraavassa tarkastellaan TOP 10 -tavoitteiden
toteutumista. Nämä ovat keskeisiä tavoitteita kaupungin
rakennemuutoksen eteenpäin viemiseksi.
Tampereen kaupunki Arviointikertomus vuodelta 2014
Kaupunginhallitus
TOP 10 tavoitteiden toteutuminen
10. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon palveluketjuja on uudistettu
yhteistyössä PSHP:n kanssa TOP 10
11. Ikäihmisistä vähintään 91 % asuu kotona, vähintään 5,5 % tehostetussa
palveluasumisessa ja enintään 3,5 % pitkäaikaisessa laitoshoidossa TOP 10
12. Ikäihmisten palvelujärjestelmää on uudistettu kotona asumista tukevaksi
TOP 10
13. Perhehoidon osuus sijaishuollosta on vähintään 57 % TOP 10
14. Oman palvelutuotannon avoimen varhaiskasvatuspalvelun osuus on lisääntynyt 8 %:iin (2013: 6 %) kattaen kaikki alueet.
Palvelusetelipäivähoidossa olevien lasten määrä kasvaa 3 %:iin (2013: 2 %)
TOP 10
20. Toimenpiteitä kasvuyritysten määrän lisäämiseksi on toteutettu TOP 10
21. Yritystonttitarjonta on kasvanut 5 % vuodesta 2013 TOP 10
26. Sähköiset palvelut huomioiva hyvinvointipalvelujen palveluverkon
kehittämissuunnitelma on valmistunut TOP 10
30. Kaavoitusprosessia on kehitetty ja yleis- ja asemakaavavaranto on kasvanut
TOP 10
32. Kaavoituksella mahdollistetaan 300 pientaloasunnon toteuttaminen, joista 100
on omakotitontteja TOP 10
38 Tuottavuutta on parannettu uudistamalla toimintaprosesseja tieto- ja
viestintäteknologiaa hyödyntäen TOP 10
39. Tuottavuutta on parannettu hankintoja tehostamalla TOP 10
40. Tiedolla johtamisella on vahvistettu sosiaali- ja terveyspalvelujen
kustannustehokkuuta ja vaikuttavuutta TOP 10
41. Priorisointi- ja sopeutustoimenpiteitä on tehty nettomenojen kasvun
hidastamiseksi TOP 10
42. Henkilötyövuosia on vähennetty 220 (htv) TOP 10
Kaupunginhallitus yhteensä 16 kpl
Taulukosta havaitaan, että TOP 10 -tavoitteet ovat toteutuneet varsin hyvin: 67 % on toteutunut kokonaan,
20 % on toteutunut osittain ja 13 % osalta toteutumista
ei voida arvioida. Mikään TOP 10 -tavoitteista ei ole
jäänyt kokonaan toteutumatta. Erityisesti terveydenhuollon palveluketjuissa, ikäihmisten palvelujärjestelmän
muutoksissa sekä yrittäjyyden toimintaedellytysten parantamisessa on saatu hyviä tuloksia. Nämä ovat myös
kaupungin toiminnan ja kehittymisen kannalta keskeisiä,
laajoja kysymyksiä, joissa on selvää edistystä. Muissa
erillisarvioinneissa on tarkasteltu tarkemmin eräitä TOP
10 -tavoitteita. Tarkastuslautakunnan mielestä kaupungin taloutta koskevien tavoitteiden painoarvoa tavoitekokonaisuudessa tulisi lisätä esimerkiksi nostamalla ne
TOP 10 -kategoriaan.
Tuottavuuden parantamiseen tähtääviä tavoitteita
ei voida vielä arvioida. Nämä tavoitteet ovat laajoja ja
?
?
10
0
5
esimerkiksi tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen
tai hankintojen tehostaminen tuottavuuden kasvussa on
pitkä tie. Kuitenkin juuri tuottavuuden parantaminen on
elintärkeää kaupungin palvelurakenteen ylläpitämiseksi,
joten toivottavaa on, että näiden toimien vaikuttavuutta
seurataan ja tuloksista raportoidaan myöhemmin.
Tarkastuslautakunta näkee kuitenkin hyvänä laajat,
kokonaisvaltaiset tavoitteet, joihin pyritään. Tavoitteet
voisi olla mahdollista pilkkoa myös osatavoitteiksi siten,
että usean vuoden mittainen tavoite pilkottaisiin eri vuosille niin, että kokonaistavoite voitaisiin saavuttaa muutamassa vuodessa (esimerkiksi ensimmäisen vuoden
tavoite olisi hankesuunnitelman laatiminen, toisen vuoden tavoite olisi hankkeen toteuttaminen ja kolmannen
vuoden tavoite olisi hankkeen vaikuttavuuden arviointi
ja kehitettyjen toimintatapojen vakiinnuttaminen).
21
Tampereen kaupunki Arviointikertomus vuodelta 2014
Tarkastuslautakunnan arviointi peruskaupungin vuositavoitteiden toteutumisesta
Kaupunginhallituksen arvio kaikkien vuositavoitteiden toteutumisesta on yhdenmukainen tarkastuslautakunnan arvion kanssa ja tilinpäätösasiakirja antaa tarkastuslautakunnan arvion mukaan
oikean kuvan kaupunginvaltuuston tavoitteiden toteutumisesta.
Vuodelle 2014 asetettuja peruskaupungin tavoitteita oli 43 kappaletta, mikä oli noin viidennes
vähemmän kuin edellisvuonna. Osa peruskaupungin tavoitteista oli määritelty kaupungin rakennemuutosta edistäviksi TOP 10 -tavoitteiksi, joita oli yhteensä 15. Tarkastuslautakunnan näkemyksen
mukaan tavoitteiden vähentäminen ja keskittyminen kaupungin kehittämisen kannalta olennaisiin
asioihin on kuntalain mukaista, erittäin perusteltua ja toivottavaa. Yksi kehittämismahdollisuus
olisi tavoitteiden pilkkominen vuosittain vaihtuviin osatavoitteisiin siten, että kokonaistavoite
voitaisiin saavuttaa muutamassa vuodessa.
Tavoitteista 81 % toteutui kokonaan tai osittain (85 % v. 2013). Vain 12 % tavoitteista jäi toteutumatta. Toteutuneiden tavoitteiden osuus on suuri, mikä herättää kysymyksen siitä, ovatko tavoitteet olleet liian helposti saavutettavia. Osa tavoitteista on muotoiltu suurpiirteisesti esimerkiksi
muotoon ”määrä on kasvanut”, ”valmistautuminen on käynnistetty” tai ”neuvontaa on edistetty”.
Tällainen tavoitteiden muotoilu ei ohjaa toimintaa riittävän yksilöidysti tai määrällisesti. Tavoitteen
muotoilun ollessa suurpiirteinen voidaan vähäisilläkin tavoitteen suuntaisilla toimenpiteillä todeta
tavoite toteutuneeksi. Tarkastuslautakunta toivoo, että tavoitteiden muotoilussa tapahtunutta
terävöitymistä jatketaan ja että edellä esitetyistä tavoitemuodoista luovutaan.
TOP 10 -tavoitteista 10 toteutui kokonaan, 3 osittain ja kahden tavoitteen toteutumista ei voida
arvioida. Tämä on erinomainen saavutus, sillä kyse on erikseen seurattavista, laajoista kaupungin
rakennemuutosta indikoivista tavoitteista. TOP 10 -tavoitteisiin sisältyy sellaisia tuottavuuden
kasvuun tähtääviä tavoitteita, joiden toteutumista ei voida vielä arvioida. Tarkastuslautakunnan
näkemyksen mukaan palvelujen tuottavuuden kehittämistä tulee jatkaa, jotta kaupungin palvelutuotantokyky säilyy jatkossakin riittävänä. On tärkeää arvioida myöhemmin, saavutettiinko
tuottavuustavoitteet. Tarkastuslautakunnan mielestä kaupungin taloutta koskevien tavoitteiden
painoarvoa tavoitekokonaisuudessa tulisi lisätä esimerkiksi nostamalla ne TOP 10 -kategoriaan.
Suoraan taloutta koskevat tavoitteet eivät toteutuneet. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan
kaupungin tulee edelleen ponnistella talouden tasapainon saavuttamiseksi. Toimintaympäristössä ei ole näköpiirissä taloutta parantavia tekijöitä. Sen sijaan työttömyys on edelleen korkeaa ja
kuntien talouteen arvioidaan tulevan leikkauksia.
22
Tampereen kaupunki Arviointikertomus vuodelta 2014
5.2 Hyvinvointipalvelujen tuotantoalueet
Hyvinvointipalvelujen tuotantoalueille asetettiin neljä
kaikille yhteistä tavoitetta ja jokaiselle tuotantoalueelle
yksi tai useampi oma tavoite.
Johtajat
Kaupunginhallitus
Sitova vuositavoite 2014
Hyvinvointipalvelujen tuotantoalueiden yhteiset tavoitteet
47. Palvelutuotannon tuottavuus on parantunut vuoteen 2013 verrattuna
48. Henkilöstön vaihtuvuutta on hyödynnetty
49. Työhyvinvointi on parantunut vuoteen 2013 verrattuna
50. Henkilöstön mahdollisuuksia oman työn, sisäisen toiminnan ja palvelujen
kehittämisessä on parannettu
Hyvinvointipalvelujen tuotantoalueiden kaikki neljä yhteistä tavoitetta toteutuivat osittain, mutta tavoitetta 50 ei
arvioitu toisen asteen koulutuksessa. Palvelutuotannon
tuottavuus parani eli asukaskohtaiset kustannukset laskivat hyvinvointipalveluissa edelliseen vuoteen verrattuna laitoshoidossa, kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluissa ja
Tampereen seudun ammattiopistossa. Asukaskohtaiset
kustannukset nousivat avopalveluissa, erikoissairaanhoidossa, varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa
sekä lukiokoulutuksessa.
Hyvinvointipalveluiden tavoite oli vähentää yhteensä
160 henkilötyövuotta vuoden 2014 aikana. Henkilötyövuodet vähentyivät hyvinvointipalveluissa yhteensä 124
henkilötyövuodella. Tavoite ei toteutunut avopalveluissa,
erikoissairaanhoidossa ja toisen asteen koulutuksessa
ja syynä oli kasvanut palvelukysyntä.
Työhyvinvoinnin piti parantua edellisestä vuodesta
ja näin tapahtuikin erikoissairaanhoidossa, kulttuuri- ja
vapaa-aikapalveluissa sekä perusopetuksessa. Muissa
palveluyksiköissä työhyvinvointi ei parantunut.
?
?
Heikoimmin toteutui neljäs yhteinen tavoite eli vaikutusmahdollisuudet oman työn, sisäisen toiminnan
ja palvelujen kehittämiseen. Vaikutusmahdollisuudet
omaan työhön koettiin heikentyneen kaikilla muilla hyvinvointipalvelujen tuotantoalueilla paitsi laitoshoidossa.
Toisen asteen koulutuksen osalta tavoitteen toteutumista
ei voitu arvioida organisaatiomuutosten vuoksi.
Kun tämän tavoitteen heikkoa toteutumista vertaa
toimintamallin arviointiin henkilöstön osalta, niin voidaan
havaita selviä yhtäläisyyksiä: toimintamallin arviointiraportissa todetaan, että henkilöstövoimavarojen johtaminen Tampereella näyttäytyy melko vanhakantaisena
ja irrallisena. Asiaa on selostettu tarkemmin luvussa 6.
Kaikki yhdeksän hyvinvointipalvelujen tuotantoaluekohtaista tavoitetta toteutuivat. Tavoitteet koskivat
pääosin palvelurakenteen muutoksen toteuttamista
sekä itsearviointia ja johtamisjärjestelmän viitekehyksen
käyttöönottoa (CAF).
Sitova vuositavoite 2014
Avopalvelut
51. Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen itsearviointi toiminnan
uudistamiseksi on tehty
52. Terveyspalvelujen yhteistoiminta-alueen (Orivesi) toiminta on
käynnistynyt suunnitellusti
53. Ikäihmisten palvelurakennemuutos on edennyt ja toteutuu
hankesuunnitelman ja kaupunginhallituksen suunnittelukokouksen
linjausten mukaisesti
Laitoshoito
54. Ikäihmisten palvelurakennemuutos on edennyt ja toteutuu
hankesuunnitelman ja kaupunginhallituksen suunnittelukokouksen
linjausten mukaisesti
Kaupunginhallitus
23
Avopalvelut
Tampereen kaupunki Arviointikertomus vuodelta 2014
51. Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen itsearviointi toiminnan
uudistamiseksi on tehty
52. Terveyspalvelujen
yhteistoiminta-alueen (Orivesi) toiminta on
Sitova
vuositavoite 2014
käynnistynyt suunnitellusti
53. Ikäihmisten palvelurakennemuutos on edennyt ja toteutuu
hankesuunnitelman ja kaupunginhallituksen suunnittelukokouksen
linjausten mukaisesti
Laitoshoito
Avopalvelut
54. Lasten,
Ikäihmisten
palvelurakennemuutos
on edennyt
ja toteutuu
51.
nuorten
ja perheiden palvelujen
itsearviointi
toiminnan
hankesuunnitelman
ja kaupunginhallituksen suunnittelukokouksen
uudistamiseksi
on tehty
linjausten
mukaisesti yhteistoiminta-alueen (Orivesi) toiminta on
52.
Terveyspalvelujen
Erikoissairaanhoito
käynnistynyt
suunnitellusti
55. Ikäihmisten
Ikäihmisten palvelurakennemuutos
palvelurakennemuutokseen
liittyvä ja
sairaalatoiminnan
53.
on edennyt
toteutuu
muutos on edennyt hankesuunnitelman
ja kaupunginhallituksen
hankesuunnitelman
ja kaupunginhallituksen
suunnittelukokouksen
suunnittelukokouksen
linjausten
mukaisesti linjausten mukaisesti
Varhaiskasvatus
ja perusopetus
Laitoshoito
56.
Organisaation
ja toiminnan itsearviointi
toiminnan
tehostamiseksi ja
54. Ikäihmisten palvelurakennemuutos
on edennyt
ja toteutuu
uudistamiseksi
on
tehty
joustavan
esija
alkuopetuksen
toimintamallin sekä
hankesuunnitelman ja kaupunginhallituksen suunnittelukokouksen
aluetoiminnan
johtamisjärjestelmän
osalta
(CAF)
linjausten mukaisesti
Toisen asteen koulutus
Erikoissairaanhoito
57. Ikäihmisten
Palvelurakenteen,
palvelukokonaisuuksien
ja palvelujen
priorisointi ja
55.
palvelurakennemuutokseen
liittyvä
sairaalatoiminnan
työnjako
on
tehty
muutos on edennyt hankesuunnitelman ja kaupunginhallituksen
58. Ammatillisen ja lukiokoulutuksen
laatujärjestelmien kehittäminen toisen
suunnittelukokouksen
linjausten mukaisesti
asteen
koulutuksen
toimintajärjestelmäksi
on edennyt suunnitelman
Varhaiskasvatus ja perusopetus
mukaisesti
56. Organisaation ja toiminnan itsearviointi toiminnan tehostamiseksi ja
Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut
uudistamiseksi
on tehty joustavan esi- ja alkuopetuksen toimintamallin sekä
59. Organisaation
ja toiminnan itsearvioinnin
suunnitelma vuosille 2014aluetoiminnan
johtamisjärjestelmän
osalta (CAF)
2015 toiminnan
tehostamiseksi ja uudistamiseksi on laadittu ja toteutettu
Toisen
asteen koulutus
vuoden
2014 osalta (CAF)
57.
Palvelurakenteen,
palvelukokonaisuuksien ja palvelujen priorisointi ja
Kaupunginhallitus
Kaupunginhallitus
9
työnjako
on tehty yhteensä 9 kpl
58. Ammatillisen ja lukiokoulutuksen laatujärjestelmien kehittäminen toisen
asteen koulutuksen toimintajärjestelmäksi on edennyt suunnitelman
mukaisesti
Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut
59. Organisaation ja toiminnan itsearvioinnin suunnitelma vuosille 20142015 toiminnan tehostamiseksi ja uudistamiseksi on laadittu ja toteutettu
vuoden 2014 osalta (CAF)Tarkastuslautakunnan arviointi hyvinvointipalvelujen
tuotantoalueiden vuositavoitteiden toteutumisesta
Kaupunginhallitus yhteensä 9 kpl
9
Hyvinvointipalveluiden tuotantoalueille oli asetettu neljä yhteistä tavoitetta. Palvelutuotannon
tuottavuus parani kolmessa ja heikkeni neljässä palveluyksikössä. Henkilötyövuodet vähenivät
neljässä palveluyksikössä ja kasvoivat kolmessa yksikössä. Työhyvinvointi parani kolmessa palveluyksikössä ja muissa palveluyksiköissä ei parantunut. Nämä tulokset ovat kohtuullisen hyviä.
Neljännen hyvinvointipalvelujen yhteistavoitteen mukaan ”henkilöstön mahdollisuuksia oman
työn, sisäisen toiminnan ja palvelujen kehittämisessä on parannettu”. Tämän tavoitteen heikko
toteutuminen on huolestuttavaa. Tavoitteen määrittelemät vaikutusmahdollisuudet koettiin heikentyneiksi laitoshoitoa lukuun ottamatta kaikilla hyvinvointipalvelujen tuotantoalueilla. Toisen
asteen koulutuksen osalta tavoitetta ei voitu arvioida organisaatiomuutosten vuoksi. Tavoitteen
heikko toteutuminen yhdessä toimintamallin arviointiraportin henkilöstöjohtamista koskevien
havaintojen kanssa todentaa henkilöstön tyytymättömyyttä vaikutusmahdollisuuksiinsa ja työnsä
kehittämiseen. Tätä asiaa on käsitelty tarkemmin arviointikertomuksen luvussa 6 Toimintamallin
arviointi.
Kaikki hyvinvointipalvelujen tuotantoaluekohtaiset tavoitteet toteutuivat, mikä on erinomainen
saavutus.
24
Tampereen kaupunki Arviointikertomus vuodelta 2014
5.3 Liikelaitokset ja aluepelastuslaitos
Liikelaitoksille asetettiin kaksi kaikille yhteistä tavoitetta.
Lisäksi jokaiselle liikelaitokselle ja Pirkanmaan pelastuslaitokselle asetettiin kahdesta kolmeen omaa tavoitetta.
Liikelaitosten yhteinen tavoite oli liikevaihdon kasvu ja
työhyvinvoinnin paraneminen. Liikevaihto kasvoi henkilötyövuotta kohden kaikissa muissa liikelaitoksissa paitsi
Tampereen
Vesi
Tampereen
Tilakeskus
Tullinkulman
Työterveys
Tampereen
Kaupunkiliikenne
Tampereen
Logistiikka
Liikelaitosten yhteiset tavoitteet
60. Liikevaihto on kasvanut
henkilötyövuotta kohden
61. Työhyvinvointi on parantunut
vuoteen 2013 verrattuna
Tampereen
Infra
Kaupunginhallitus
Tampereen
Ateria
Sitova vuositavoite 2014
Tullinkulman Työterveydessä. Työhyvinvointi parantui
edellisvuoteen verrattuna kaikissa muissa liikelaitoksissa
paitsi Tampereen Logistiikassa.
Liikelaitosten sitova vuositavoite 2014
Kaupunginhallitus
Tampereen Vesi Liikelaitos
62. Hinnat ovat suurten kaupunkien keskitason alapuolella
63. Pirkanmaan keskuspuhdistamohanke on edennyt
64. Liikelaitos on edesauttanut päätöksentekoa liittyen seudullisen vesihuollon
tulevaisuuden ratkaisuihin yhdessä liiketoiminnan ohjauksen kanssa
Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitos
65. Kapasiteetti on mukautettu tilaajan kilpailuttamissuunnitelmaan siten, että
kustannukset pienenevät
66. Asiakastyytyväisyys on kehittynyt positiivisesti edelliseen vuoteen
verrattuna
Tullinkulman Työterveys Liikelaitos
67. Sidosryhmäanalyysin ja henkilöstökyselyn pohjalta on luotu suunnittelupohja ja
luotettavat mittarit toiminnan vaikuttavuuden mittaamiseksi
68. Sairauspoissaoloja ja ennenaikaista eläköitymistä on vähennetty yhteistyössä
yksiköiden johdon kanssa. Vuonna 2014 järjestetään vähintään kaksi
yhteistyökokousta kunkin yksikön johdon kanssa
Tampereen Infra Liikelaitos
69. Tampereen Infra Liikelaitoksen organisointitavan selvittämisestä seuraavia
päätöksiä on toteutettu yhdessä liiketoiminnan ohjauksen kanssa
70. Liikelaitoksen hankintoja on tehostettu ja hankintojen osuus liikevaihdosta
pienenee
Tampereen Ateria Liikelaitos
71. Asiakastyytyväisyys on kehittynyt positiivisesti edelliseen vuoteen
verrattuna
72. Tampereen Aterian organisointitavan selvittämisestä seuraavia päätöksiä on
toteutettu yhdessä liiketoiminnan ohjauksen kanssa
Tampereen Logistiikka Liikelaitos
73. Yhteishankintojen osuus kaupungin hankinnoista kasvaa
74. Tampereen Logistiikan organisointitavan selvittämisestä seuraavia päätöksiä on
toteutettu yhdessä liiketoiminnan ohjauksen kanssa
?
25
Tampereen Infra Liikelaitos
69. Tampereen Infra Liikelaitoksen organisointitavan selvittämisestä seuraavia
päätöksiä on toteutettu yhdessä liiketoiminnan ohjauksen kanssa
70.
Liikelaitoksen
hankintojaArviointikertomus
on tehostettu ja hankintojen
osuus liikevaihdosta
Tampereen
kaupunki
vuodelta 2014
pienenee
Tampereen Ateria Liikelaitos
on kehittynyt2014
positiivisesti edelliseen vuoteen
71.
Asiakastyytyväisyys
Liikelaitosten
sitova vuositavoite
verrattuna
72. Tampereen Aterian organisointitavan selvittämisestä seuraavia päätöksiä on
toteutettu yhdessä liiketoiminnan ohjauksen kanssa
Tampereen Logistiikka Liikelaitos
Kaupunginhallitus
73.
Yhteishankintojen
osuus kaupungin hankinnoista kasvaa
Tampereen
Vesi Liikelaitos
74.
Tampereen
Logistiikan
organisointitavan
selvittämisestä
62. Hinnat ovat suurten kaupunkien
keskitason
alapuolella seuraavia päätöksiä on
toteutettu yhdessä liiketoiminnan ohjauksen kanssa
63. Pirkanmaan keskuspuhdistamohanke on edennyt
Tampereen Tilakeskus Liikelaitos
64. Liikelaitos on edesauttanut päätöksentekoa liittyen seudullisen vesihuollon
75.
Tilaomaisuuden
kehittämisohjelmaa
on toteutettu
tulevaisuuden
ratkaisuihin
yhdessä liiketoiminnan
ohjauksen kanssa
76. Kiinteistöjen
ylläpitokustannukset
ovat suurten kaupunkien edullisimmassa
Tampereen
Kaupunkiliikenne
Liikelaitos
?
kolmanneksessa
65.
Kapasiteetti on mukautettu tilaajan kilpailuttamissuunnitelmaan siten, että
Kaupunginhallitus
yhteensä 15 kpl
12
1
2
kustannukset
pienenevät
66. Asiakastyytyväisyys on kehittynyt positiivisesti edelliseen vuoteen
?
verrattuna
Tullinkulman Työterveys Liikelaitos
67.
Sidosryhmäanalyysin
ja henkilöstökyselyn
pohjalta on
suunnittelupohja
Liikelaitoskohtaisia
tavoitteita
oli asetettu yhteensä
15,luotumuksen
luvussa 7jaMuut toiminnan ja talouden arvioinnit
luotettavat mittarit toiminnan vaikuttavuuden mittaamiseksi
joista 12 toteutui, kahden toteutumista ei voida arvioida tarkastellaan tarkemmin Tampereen Logistiikka liikelai68. Sairauspoissaoloja ja ennenaikaista eläköitymistä on vähennetty yhteistyössä
ja
vain yksijohdon
jäi saavuttamatta.
Tampereen
Logistiikan
yksiköiden
kanssa. Vuonna
2014 järjestetään
vähintääntoksen
kaksi ja Tampereen Kaupunkiliikenne liikelaitoksen
yhteistyökokousta kunkin
yksikön
kanssa
organisoitumistapaa
ei ole
vielä johdon
päätetty.
Arviointikerto- toimintaa.
Tampereen Infra Liikelaitos
69. Tampereen Infra Liikelaitoksen organisointitavan selvittämisestä seuraavia
päätöksiä on toteutettu yhdessä liiketoiminnan ohjauksen kanssa
70.
Liikelaitoksen
hankintoja
Sitova
vuositavoite
2014 on tehostettu ja hankintojen osuus liikevaihdosta
pienenee
Tampereen Ateria Liikelaitos
71. Asiakastyytyväisyys on kehittynyt positiivisesti edelliseen vuoteen
verrattuna
72.
Tampereenpelastuslaitos
Aterian organisointitavan selvittämisestä seuraavia päätöksiä on
Pirkanmaan
toteutettu yhdessä liiketoiminnan ohjauksen kanssa
44. Palotarkastukset on suoritettu valvontasuunnitelman mukaisesti
Tampereen Logistiikka Liikelaitos
Kaupunginhallitus
45. Toimintavalmiusaikavaatimus on saavutettu pelastuslaitoksen
73.
Yhteishankintojen osuus
kaupungin hankinnoista kasvaa
palvelutasopäätöksen
mukaisesti
74.
Tampereen
Logistiikan
organisointitavan
selvittämisestä
46. Työhyvinvointi on parantunut vuoteen 2013
verrattunaseuraavia päätöksiä on
toteutettu yhdessä liiketoiminnan ohjauksen kanssa
Tampereen Tilakeskus Liikelaitos
75. Tilaomaisuuden kehittämisohjelmaa on toteutettu
76. Kiinteistöjen ylläpitokustannukset ovat suurten kaupunkien edullisimmassa
Tampereen
aluepelastuslaitokselle oli asetettu kolme aika oli toteutunut tavoitteen mukaisesti ja työhyvinvointi
?
kolmanneksessa
tavoitetta, jotka kaikki toteutuivat. Palotarkastukset olivat oli parantunut edellisvuoteen nähden.
Kaupunginhallitus yhteensä 15 kpl
12
1
2
toteutuneet suunnitelman mukaisesti, toimintavalmius-
26
Tampereen kaupunki Arviointikertomus vuodelta 2014
5.4 Tytäryhteisöt
Tytäryhteisöjen sitova vuositavoite 2014
Kaupunginhallitus
Ekokumppanit Oy
77. Yhtiö on löytänyt strategiansa mukaisia uusia asiakkuuksia
78. Yhtiön toiminta on sopeutettu EU:n rahoituskausien välivaiheeseen ja tulos on
positiivinen ilman, että kaupungin maksuosuus kasvaa
Finnpark Oy
79. Keskustan uusia pysäköintilaitosinvestointeja on suunniteltu yhdessä omistajan
kanssa, P-Kunkun mahdollinen investointi on tarkasteltu suhteessa yhtiön
taloudellisiin resursseihin
80. Yhtiö on maksanut P-Hämpin SVOP:sta takaisin kaupungille vähintään 1 milj.
euroa
81. Maksettu osinko on vähintään 250 000 euroa tai 15 prosenttia vuoden 2014
tuloksesta ennen tp-siirtoja (maksetaan keväällä 2015)
Insinöörioppilastalo Oy
?
82. Toiminnallinen käyttöaste (asuntoina) on vähintään 98,0 %
83. Ns. Rastin talo on myyty ja yhtiön jäljelle jäävä asuntokanta on arvioitu
yhteistyössä kaupungin ja ulkopuolisen arvioijan kanssa
84. Yhtiön tilikauden 2014 käyttökateprosentti on yli 40 ja omavaraisuusaste
kasvaa vähintään 2 %-yksiköllä vuodesta 2013
85. Kaupungin asuntoyhteisöjen toiminnan ja organisoinnin selvittämisestä
seuranneita päätöksiä on toteutettu yhdessä liiketoiminnan ohjauksen ja
asuntotoimen kanssa
Kiinteistö Oy Opintanner
86. Toiminnallinen käyttöaste (asuntoina) on vähintään 98,0 %
87. Yhtiön tilikauden 2014 käyttökate- % on yli 52,2 ja omavaraisuusaste kasvaa
vähintään 1 %-yksiköllä vuodesta 2013
88. Kaupungin asuntoyhteisöjen toiminnan ja organisoinnin selvittämisestä
seuranneita päätöksiä on toteutettu yhdessä liiketoiminnan ohjauksen ja
asuntotoimen kanssa
Oy Runoilijan tie
89. Tulos on positiivinen
Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Oy
90. Tampereen ammattikorkeakoulu on vetovoimainen: ammattikorkeakoulu on
haluttu opiskelupaikka, kansainvälisyys on lisääntynyt ja Kaupin kampusalueen
kehittäminen on edennyt
91. Yhtiön toiminta on järjestetty ja sopeutettu ammattikorkeakoulujen uudistuksiin
vastaten
92. Alueellisen toimintakonseptin kehitystyön tuloksia on viety käytäntöön
Pirkan Opiskelija-asunnot Oy
93. Toiminnallinen käyttöaste (asuntoina) on vähintään 98,0
94. Kaupungin asuntoyhteisöille valmistuu vuosina 2014-2016 keskimäärin 280
asuntoa vuosittain, joista Pirkan Opiskelija-asuntojen osuus on 60
95. Yhtiön tilikauden 2014 käyttökate- % on vähintään 51,0 ja omavaraisuusaste
kasvaa vähintään 1 %-yksiköllä vuodesta 2013
96. Kaupungin asuntoyhteisöjen toiminnan ja organisoinnin selvittämisestä
seuranneita päätöksiä on toteutettu yhdessä liiketoiminnan ohjauksen ja
asuntotoimen kanssa
Pirkanmaan Jätehuolto Oy
97. Omakustannusperiaate on toteutunut pitkän tähtäimen velvoitteita vastaavasti,
kuitenkin siten että hinnat ovat kokonaisuudessaan edullisimmassa
kolmanneksessa suurista kaupungeista
98. Yhtiö on päivittänyt strategiansa. Yhtiön toiminta ja organisaatio on strategian
mukainen
99. Biojätteen hyödyntämisestä on tehty päätös
27
vastaten
92. Alueellisen toimintakonseptin kehitystyön tuloksia on viety käytäntöön
Pirkan Opiskelija-asunnot Oy
93.
Toiminnallinen
käyttöaste
(asuntoina) on vähintään
Tampereen
kaupunki
Arviointikertomus
vuodelta98,0
2014
94. Kaupungin asuntoyhteisöille valmistuu vuosina 2014-2016 keskimäärin 280
asuntoa vuosittain, joista Pirkan Opiskelija-asuntojen osuus on 60
95.
Yhtiön tilikauden
2014
käyttökate- 2014
% on vähintään 51,0 ja omavaraisuusaste
Tytäryhteisöjen
sitova
vuositavoite
kasvaa vähintään 1 %-yksiköllä vuodesta 2013
96. Kaupungin asuntoyhteisöjen toiminnan ja organisoinnin selvittämisestä
seuranneita päätöksiä on toteutettu yhdessä liiketoiminnan ohjauksen ja
asuntotoimen kanssa
Pirkanmaan
Jätehuolto
Oy
Ekokumppanit
Oy
97.
Omakustannusperiaate
on toteutunut
pitkän
velvoitteita vastaavasti,
77. Yhtiö on löytänyt strategiansa
mukaisia
uusiatähtäimen
asiakkuuksia
kuitenkin
siten
että
hinnat
ovat
kokonaisuudessaan
edullisimmassa
78. Yhtiön toiminta on sopeutettu EU:n rahoituskausien välivaiheeseen ja tulos on
kolmanneksessa
kaupungeista
positiivinen
ilman,suurista
että kaupungin
maksuosuus kasvaa
98. Yhtiö on päivittänyt strategiansa. Yhtiön toiminta ja organisaatio on strategian
Finnpark Oy
mukainen
79. Keskustan uusia pysäköintilaitosinvestointeja on suunniteltu yhdessä omistajan
99. Biojätteen hyödyntämisestä on tehty päätös
kanssa, P-Kunkun mahdollinen investointi on tarkasteltu suhteessa yhtiön
100. Tammervoiman
hyötyvoimalaitoksen toteuttaminen on edennyt (yhdessä
taloudellisiin
resursseihin
Tampereen
-yhtiöidenSVOP:sta
kanssa) siten,
ettäkaupungille
laitoksen valmistuminen
on
80.
Yhtiö on Sähkölaitos
maksanut P-Hämpin
takaisin
vähintään 1 milj.
mahdollista
vuosina
2015-2016
euroa
Kaupunginhallitus
?
Suomen
Hopealinja
Oyvähintään 250 000 euroa tai 15 prosenttia vuoden 2014
81.
Maksettu
osinko on
tuloksesta
ennen
tp-siirtoja
101. Tulos on positiivinen (maksetaan keväällä 2015)
Insinöörioppilastalo
Tammenlehväsäätiö Oy
82.
Toiminnallinen käyttöaste
(asuntoina)
on2015-2020
vähintään 98,0
%
102.Tammenlehväsäätiön
strategia
vuosille
on laadittu
yhteistyössä
Tampereen
kaupungin
kanssa
83.
Ns. Rastin
talo on myyty
ja yhtiön jäljelle jäävä asuntokanta on arvioitu
yhteistyössä
kaupungin ja Oy
ulkopuolisen arvioijan kanssa
Tampereen Sähkölaitos
84.
tilikauden
on yli 40 750
ja omavaraisuusaste
103.Yhtiön
Maksettu
osinko2014
on 30käyttökateprosentti
% tuloksesta tai vähintään
000 € (maksetaan
kasvaa
2 %-yksiköllä vuodesta 2013
keväällävähintään
2015)
85.
asuntoyhteisöjen
toiminnan
ja organisoinnin
104.Kaupungin
Yhtiön pidemmän
aikavälin tavoite:
Konsernin
talous onselvittämisestä
tasapainossa, yhtiön
seuranneita
päätöksiä
on
toteutettu
yhdessä
liiketoiminnan
ohjauksen ja
kannattavuuden tulee olla toimialalla kilpailukykyinen. Konsernin
asuntotoimen
kanssaluoman taloudellisen arvon tulee kehittyä positiivisesti
osakkeenomistajalle
Kiinteistö
Oy Opintanner
105. Uusiutuvien
energialähteiden osuus konsernin energiahankinnasta etenee
tavoitteiden
mukaisesti
(yli 30 (asuntoina)
% vuoteen 2020
mennessä)
86. Toiminnallinen
käyttöaste
on vähintään
98,0 %
106.
Tammervoiman
hyötyvoimalaitoksen
toteuttaminen
on edennyt (yhdessä
kasvaa
87. Yhtiön tilikauden 2014 käyttökate- % on yli 52,2 ja omavaraisuusaste
Pirkanmaan
Jätehuolto Oy:n
kanssa)
siten, että laitoksen valmistuminen on
vähintään 1 %-yksiköllä
vuodesta
2013
mahdollista vuosina 2015-2016
88. Kaupungin asuntoyhteisöjen toiminnan ja organisoinnin selvittämisestä
Tampere-talo
Oy
seuranneita päätöksiä
on toteutettu yhdessä liiketoiminnan ohjauksen ja
107.
Kävijämäärä
on suurempi kuin vuosien 2011-2013 keskiarvo ja tapahtumia on
asuntotoimen
kanssa
vuositasolla
vähintään
580
Oy Runoilijan
tie
108.
Liikevaihto
kasvaa
89. Tulos on positiivinenja tulos on positiivinen
109. Yhtiö on kehittänyt toimintaansa siten, että päämäärä "Tampere-talo on
Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Oy
jatkuvasti Suomen paras kansainvälinen ja kehittyvä kulttuuri- ja kongressikeskus"
90.
Tampereen ammattikorkeakoulu on vetovoimainen: ammattikorkeakoulu on
toteutuu
haluttu opiskelupaikka, kansainvälisyys on lisääntynyt ja Kaupin kampusalueen
Tampere Technology Oy
kehittäminen on edennyt
110.Yhtiön
Yhtiöntoiminta
kustannusrakenne
liiketoimintaa uudistuksiin
91.
on järjestettyonjasopeutettu
sopeutettunykyistä
ammattikorkeakoulujen
vastaavaksi
vastaten
111. Yhtiön takaus- ja muut omistusjärjestelyä vaikeuttavat vastuut ja omistukset on
92. Alueellisen toimintakonseptin kehitystyön tuloksia on viety käytäntöön
ratkaistu
Pirkan Opiskelija-asunnot Oy
Tampereen Kotilinnasäätiö
93. Toiminnallinen käyttöaste (asuntoina) on vähintään 98,0
112. Toiminnallinen käyttöaste (asuntoina) on vähintään 99,0 %
94. Kaupungin asuntoyhteisöille valmistuu vuosina 2014-2016 keskimäärin 280
113. Kaupungin asuntoyhteisöille valmistuu vuosina 2014-2016 keskimäärin 280
asuntoa vuosittain, joista Pirkan Opiskelija-asuntojen osuus on 60
asuntoa vuosittain, josta Tampereen Kotilinnasäätiön osuus on 40
95. Yhtiön tilikauden 2014 käyttökate- % on vähintään 51,0 ja omavaraisuusaste
114. Yhtiön tilikauden 2014 käyttökate-% on yli 34 ja omavaraisuus-% kasvaa
kasvaa vähintään 1 %-yksiköllä vuodesta 2013
vähintään 1 %-yksiköllä vuodesta 2013
96. Kaupungin asuntoyhteisöjen toiminnan ja organisoinnin selvittämisestä
Tampereen Messu- ja Urheilukeskus
seuranneita päätöksiä on toteutettu yhdessä liiketoiminnan ohjauksen ja
115.
Alueen jakanssa
liiketoiminnan kehittämissuunnitelmat ovat edenneet
asuntotoimen
116. Tulos onJätehuolto
positiivinenOy
Pirkanmaan
97.
Omakustannusperiaate
on toteutunut
pitkän tähtäimen velvoitteita vastaavasti,
Tampereen
Palvelukiinteistöt
Oy
kuitenkin
että hinnatjaovat
kokonaisuudessaan
edullisimmassa
117.
Yhtiösiten
on toteuttanut
vienyt
aktiivisesti eteenpäin
omistajan kannalta tärkeitä
kolmanneksessa suurista
kiinteistöinvestointeja
sekäkaupungeista
realisoinut strategiaan kuulumatonta
98. Yhtiö on päivittänyt strategiansa. Yhtiön toiminta ja organisaatio on strategian
omaisuuttaan
mukainen
118. Yhtiön talous on kehittynyt positiivisesti strategiassa määritellyn tavoitepolun
99. Biojätteen
hyödyntämisestä
on tehty
päätös
mukaan:
tilikauden
tulos on vähintään
600
000 euroa, omavaraisuusaste on
vähintään 30 %
119. Maksettu osinko on yhtiön osingonmaksukyky huomioiden vähintään 50 %
vuoden 2014 tuloksesta (pl. mahdolliset satunnaiserät, maksetaan
keväällä 2015)
28
Tampereen Ravirata Oy
120. Tulos on positiivinen
?
111. Yhtiön takaus- ja muut omistusjärjestelyä vaikeuttavat vastuut ja omistukset on
ratkaistu
Tampereen Kotilinnasäätiö
112. Toiminnallinen käyttöaste (asuntoina) on vähintään 99,0 %
Tampereen kaupunki
113. Kaupungin asuntoyhteisöille valmistuu vuosina 2014-2016 keskimäärin 280
asuntoa vuosittain, josta Tampereen Kotilinnasäätiön osuus on 40
114. Yhtiön tilikauden 2014 käyttökate-% on yli 34 ja omavaraisuus-% kasvaa
Tytäryhteisöjen
sitova vuositavoite
vähintään
1 %-yksiköllä
vuodesta 20132014
Tampereen Messu- ja Urheilukeskus
Arviointikertomus vuodelta 2014
Kaupunginhallitus
115. Alueen ja liiketoiminnan kehittämissuunnitelmat ovat edenneet
116. Tulos on positiivinen
Ekokumppanit
Oy
Tampereen Palvelukiinteistöt
Oy
117.Yhtiö
Yhtiöon
onlöytänyt
toteuttanut
ja vienyt mukaisia
aktiivisestiuusia
eteenpäin
omistajan kannalta tärkeitä
77.
strategiansa
asiakkuuksia
kiinteistöinvestointeja
realisoinut
kuulumatonta
78. Yhtiön toiminta on sekä
sopeutettu
EU:nstrategiaan
rahoituskausien
välivaiheeseen ja tulos on
omaisuuttaan
positiivinen
ilman, että kaupungin maksuosuus kasvaa
118. Yhtiön
Finnpark
Oytalous on kehittynyt positiivisesti strategiassa määritellyn tavoitepolun
mukaan: tilikauden tulos on vähintään 600 000 euroa, omavaraisuusaste on
79. Keskustan uusia pysäköintilaitosinvestointeja on suunniteltu yhdessä omistajan
vähintään 30 %
kanssa, P-Kunkun mahdollinen investointi on tarkasteltu suhteessa yhtiön
119. Maksettu
osinko on yhtiön osingonmaksukyky huomioiden vähintään 50 %
taloudellisiin
resursseihin
vuoden 2014 tuloksesta (pl. mahdolliset satunnaiserät, maksetaan
80. Yhtiö on maksanut P-Hämpin SVOP:sta takaisin kaupungille vähintään 1 milj.
keväällä 2015)
euroa
Tampereen
81.
MaksettuRavirata
osinko onOy
vähintään 250 000 euroa tai 15 prosenttia vuoden 2014
120.
Tulos ennen
on positiivinen
tuloksesta
tp-siirtoja (maksetaan keväällä 2015)
Insinöörioppilastalo
Oy Oy
Tampereen
Särkänniemi
kuin vuosien
121.
Kävijämäärä on
vähintään
5 % suurempi
82. Toiminnallinen
käyttöaste
(asuntoina)
on vähintään
98,02011-2013
%
kävijämäärien
83. Ns. Rastin keskiarvo
talo on myyty ja yhtiön jäljelle jäävä asuntokanta on arvioitu
122.
Maksettukaupungin
osinko onja30ulkopuolisen
% tuloksesta
tai vähintään
yhteistyössä
arvioijan
kanssa500 000 € (maksetaan
keväällä
2015)
84. Yhtiön tilikauden 2014 käyttökateprosentti on yli 40 ja omavaraisuusaste
123. Alueen
ja liiketoiminnan
kehittämissuunnitelmat
ovat edenneet
kasvaa
vähintään
2 %-yksiköllä
vuodesta 2013
85.
Kaupungin
asuntoyhteisöjen
toiminnan
ja
organisoinnin
selvittämisestä
Tampereen Vuokra-asunnot Oy
seuranneita päätöksiä on toteutettu yhdessä liiketoiminnan ohjauksen ja
124. Toiminnallinen käyttöaste (asuntoina) on vähintään 99,0 %
asuntotoimen kanssa
125. Kaupungin asuntoyhteisöille valmistuu vuosina vuosina 2014-2016
Kiinteistö
Oy
Opintanner
keskimäärin
280
asuntoa vuosittain, josta Tampereen Vuokra-asunnot Oy:n osuus
86.
Toiminnallinen
käyttöaste (asuntoina) on vähintään 98,0 %
on 50
% on
87.
126.Yhtiön
Yhtiöntilikauden
tilikauden2014
2014käyttökatekäyttökate-%
onyli
yli52,2
40 ja omavaraisuusaste kasvaa
vähintään
1 %-yksiköllä
vuodesta 2013
127. Kaupungin
asuntoyhteisöjen
toiminnan ja organisoinnin selvittämisestä
88.
Kaupungin
asuntoyhteisöjen
toiminnan
jaliiketoiminnan
organisoinnin ohjauksen
selvittämisestä
seuranneita
päätöksiä
on toteutettu
yhdessä
ja
seuranneita
päätöksiä
asuntotoimen
kanssa on toteutettu yhdessä liiketoiminnan ohjauksen ja
asuntotoimen kanssa
Tampereen Vuokratalosäätiö
Oy Runoilijan tie
128. Toiminnallinen käyttöaste (asuntoina) on vähintään 99,0 %
89. Tulos on positiivinen
129. Kaupungin asuntoyhteisöille valmistuu vuosina 2014-2016 keskimäärin 280
Pirkanmaan
ammattikorkeakoulu
asuntoa vuosittain,
josta TampereenOy
Vuokratalosäätiön ja Vilusen Rinne Oy:n
osuus
on 130 ammattikorkeakoulu on vetovoimainen: ammattikorkeakoulu on
90.
Tampereen
haluttu
opiskelupaikka,
kansainvälisyys
on lisääntynyt
ja Kaupin
130. Säätiön
taloudellinen
kehitys on positiivista:
tilikauden
2014kampusalueen
sijoitetun
kehittäminen
on on
edennyt
pääoman tuotto
yli 5, 0 %; omavaraisuusaste kasvaa vuoden 2013 tasosta
vähintään
91.
Yhtiön yhdellä
toimintaprosenttiyksiköllä
on järjestetty ja sopeutettu ammattikorkeakoulujen uudistuksiin
vastaten
131. Kaupungin asuntoyhteisöjen toiminnan ja organisoinnin selvittämisestä
seuranneita
päätöksiä
on toteutettu
yhdessä liiketoiminnan
ohjauksen
ja
92.
Alueellisen
toimintakonseptin
kehitystyön
tuloksia on viety
käytäntöön
asuntotoimen kanssa
Pirkan Opiskelija-asunnot Oy
Tavase Oy
93. Toiminnallinen käyttöaste (asuntoina) on vähintään 98,0
132. Tekopohjavesilaitos -hanketta on viety eteenpäin tehtyjen päätösten ja
94. Kaupungin asuntoyhteisöille valmistuu vuosina 2014-2016 keskimäärin 280
linjausten mukaan
asuntoa vuosittain, joista Pirkan Opiskelija-asuntojen osuus on 60
133. Kustannukset on minimoitu päivitetyn lupahakemusprosessin aikana ja
95. Yhtiön tilikauden 2014 käyttökate- % on vähintään 51,0 ja omavaraisuusaste
omistajia on informoitu yhtiön taloudellisesta tilanteesta
kasvaa vähintään 1 %-yksiköllä vuodesta 2013
Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy
96. Kaupungin asuntoyhteisöjen toiminnan ja organisoinnin selvittämisestä
teollisuuden
mahdollistava
ekosysteemi on
vahvistunut
134. Valmistavan
seuranneita
päätöksiä
on toteutettu
yhdessä liiketoiminnan
ohjauksen
ja
asuntotoimen
kanssa
135. Toiminnalla
on vahvistettu kaupunkiseudun kansainvälistä tunnettuutta
Pirkanmaan
Jätehuolto kehittämisellä
Oy
136. Toimintaympäristön
vahvistetaan yritysten syntyä, kasvua ja
kansainvälistymistä
97.
Omakustannusperiaate on toteutunut pitkän tähtäimen velvoitteita vastaavasti,
kuitenkin
että hinnat ovat kokonaisuudessaan edullisimmassa
137. Tulossiten
on positiivinen
kolmanneksessa suurista kaupungeista
Vilusen Rinne Oy
98. Yhtiö on päivittänyt strategiansa. Yhtiön toiminta ja organisaatio on strategian
138. Toiminnallinen käyttöaste (asuntoina) on vähintään 99,0 %
mukainen
139.Biojätteen
Kaupungin
asuntoyhteisöille
vuosina 2014-2016 keskimäärin 280
99.
hyödyntämisestä
onvalmistuu
tehty päätös
asuntoa vuosittain, josta Tampereen Vuokratalosäätiön ja Vilusen Rinne Oy:n
osuus on 130
140. Yhtiön taloudellinen kehitys on positiivista: tilikauden 2014 sijoitetun pääoman
tuotto on yli 5,0 %; omavaraisuusaste kasvaa vuoden 2013 tasosta vähintään
yhdellä prosenttiyksiköllä
141. Kaupungin asuntoyhteisöjen toiminnan ja organisoinnin selvittämisestä
seuranneita päätöksiä on toteutettu yhdessä liiketoiminnan ohjauksen ja
?
?
29
Tavase Oy
132. Tekopohjavesilaitos -hanketta on viety eteenpäin tehtyjen päätösten ja
linjausten mukaan
133. Kustannukset on minimoitu päivitetyn lupahakemusprosessin aikana ja
Tampereen
kaupunki
Arviointikertomus
vuodelta 2014
omistajia
on informoitu
yhtiön
taloudellisesta tilanteesta
Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy
134. Valmistavan teollisuuden mahdollistava ekosysteemi on vahvistunut
Tytäryhteisöjen sitova vuositavoite 2014
135. Toiminnalla on vahvistettu kaupunkiseudun kansainvälistä tunnettuutta
136. Toimintaympäristön kehittämisellä vahvistetaan yritysten syntyä, kasvua ja
kansainvälistymistä
137. Tulos on positiivinen
Kaupunginhallitus
Ekokumppanit
Oy
Vilusen
Rinne Oy
77. Yhtiö
on löytänytkäyttöaste
strategiansa
mukaisia on
uusia
asiakkuuksia
138.
Toiminnallinen
(asuntoina)
vähintään
99,0 %
78. Yhtiön
toiminta
on sopeutettu EU:n
rahoituskausien
välivaiheeseen
ja tulos
139.
Kaupungin
asuntoyhteisöille
valmistuu
vuosina 2014-2016
keskimäärin
280on
positiivinen
ilman, että
kaupungin
maksuosuus
kasvaa ja Vilusen Rinne Oy:n
asuntoa vuosittain,
josta
Tampereen
Vuokratalosäätiön
osuus
on 130
Finnpark
Oy
140.
Yhtiön
taloudellinen
kehitys on positiivista: tilikauden
2014 sijoitetun
pääoman
79. Keskustan
uusia pysäköintilaitosinvestointeja
on suunniteltu
yhdessä omistajan
tuotto
on
yli
5,0
%;
omavaraisuusaste
kasvaa
vuoden
2013
tasosta
vähintään
kanssa, P-Kunkun mahdollinen investointi on tarkasteltu suhteessa yhtiön
yhdellä prosenttiyksiköllä
taloudellisiin
resursseihin
141.Yhtiö
Kaupungin
asuntoyhteisöjen
toiminnan takaisin
ja organisoinnin
selvittämisestä
80.
on maksanut
P-Hämpin SVOP:sta
kaupungille
vähintään 1 milj.
seuranneita päätöksiä on toteutettu yhdessä liiketoiminnan ohjauksen ja
euroa
asuntotoimen
kanssaon vähintään 250 000 euroa tai 15 prosenttia vuoden 2014
81.
Maksettu osinko
Vuores
Palvelu
tuloksesta
ennenOy
tp-siirtoja (maksetaan keväällä 2015)
142.
Yhtiön
omistamassa
Insinöörioppilastalo Oy tietoverkossa on siirrytty tasapuolisen pääsyn malliin
(samassa kuituverkossa toimii useita palveluoperaattoreita)
82. Toiminnallinen käyttöaste (asuntoina) on vähintään 98,0 %
143. Sähköisen infonäyttöpalvelun käyttöön ottaneiden taloyhtiöiden määrä on
83. Ns. Rastin talo on myyty ja yhtiön jäljelle jäävä asuntokanta on arvioitu
kasvanut edellisen vuoden tasosta
yhteistyössä kaupungin ja ulkopuolisen arvioijan kanssa
Tampereen Sarka Oy
84. Yhtiön tilikauden 2014 käyttökateprosentti on yli 40 ja omavaraisuusaste
144.
Toiminta
on kehittynyt
ja laajentunut
asiakaslähtöisyyteen
kasvaa
vähintään
2 %-yksiköllä
vuodesta hallitusti
2013
perustuen
85. Kaupungin asuntoyhteisöjen toiminnan ja organisoinnin selvittämisestä
145.
Tulos on
positiivinen
seuranneita
päätöksiä
on toteutettu yhdessä liiketoiminnan ohjauksen ja
asuntotoimen
kanssa
Tampereen työvalmennussäätiö
Syke
?
Kiinteistö
Oy Opintanner
146. Kuntouttavan
työtoiminnan ja työelämänvalmennuksen asiakasmääriä
koskevat
tavoitteet käyttöaste
on toteutettu
86. Toiminnallinen
(asuntoina) on vähintään 98,0 %
147.
Toiminnan
laatua
on
kehitetty
asiakaslähtöisyyteen
perustuen
% on yli 52,2 ja omavaraisuusaste
kasvaa
87. Yhtiön tilikauden 2014 käyttökatevähintään
1
%-yksiköllä
vuodesta
2013
148. Säätiön talous on tasapainossa
88. Kaupungin asuntoyhteisöjen
toiminnan ja organisoinnin selvittämisestä
TAO-Kiinteistöt
Oy
seuranneita päätöksiä on toteutettu yhdessä liiketoiminnan ohjauksen ja
149. Tredun käytössä
asuntotoimen
kanssa olevia tiloja hallinnoivien yhtiöiden fuusiota on edistetty
150.Runoilijan
Talous on tie
tasapainossa
Oy
Kaupunginhallitus
yhteensä 74 kpl
89. Tulos on positiivinen
53
11
10
Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Oy
90. Tampereen ammattikorkeakoulu on vetovoimainen: ammattikorkeakoulu on
haluttu opiskelupaikka, kansainvälisyys on lisääntynyt ja Kaupin kampusalueen
Tytäryhteisöille
asetettiin yhteensä 74 tavoitetta (62 mintaan (esimerkiksi investointeja on suunniteltu yhdeskehittäminen on edennyt
tavoitetta
2013),on
joista
53 eli ja
71sopeutettu
% toteutuiammattikorkeakoulujen
kokonaan sä omistajan
kanssa, päätöksiä on toteutettu yhdessä
91. Yhtiönv.toiminta
järjestetty
uudistuksiin
vastaten
(52 eli 70 % v. 2013) ja kahdeksan eli 11 % (viisi vuonna liiketoiminnan ohjauksen ja asuntotoimen kanssa tai
92. Alueellisen
on viety käytäntöön
2013)
tavoitettatoimintakonseptin
osittain. Kahdenkehitystyön
tavoitteen tuloksia
toteutumista
strategia on laadittu yhteistyössä kaupungin kanssa).
Pirkan
Oy
ei
voitu Opiskelija-asunnot
arvioida. Toteutumattomia
tavoitteita oli kahdek- Näin muotoillut tavoitteet viestivät omistajaohjauksen
93. Toiminnallinen käyttöaste (asuntoina) on vähintään 98,0
san
eli 11 % (13 eli 21 % vuonna 2013).
vahventuvasta otteesta: tavoitteita ei pelkästään an94. Kaupungin asuntoyhteisöille valmistuu vuosina 2014-2016 keskimäärin 280
Tytäryhteisöjen tavoitteita oli asetettu yhteensä
neta yhtiön toteutettavaksi, vaan ne tehdään yhdessä
asuntoa vuosittain, joista Pirkan Opiskelija-asuntojen osuus on 60
27
tytäryhteisölle,
yhdestä
neljään
tavoitetta
kullekin.
omistajan kanssa niin, että kaupungin kokonaisetu tulee
95. Yhtiön tilikauden 2014 käyttökate- % on vähintään 51,0 ja omavaraisuusaste
kasvaa
vähintään
1
%-yksiköllä
vuodesta
2013
Tytäryhteisöjen tavoitteiden asettaminen on terävöity- huomioiduksi. Omistajaohjausta on arvioitu erikseen
96. viime
Kaupungin
asuntoyhteisöjen
toiminnan ja organisoinnin
nyt
vuosina,
kuten on peruskaupunginkin
osalta. selvittämisestä
luvussa 7 Muut toiminnan ja talouden arvioinnit.
seuranneita päätöksiä on toteutettu yhdessä liiketoiminnan ohjauksen ja
Myös
tavoitteiden
määrä on lisääntynyt kutakin tytäryhKuitenkin kehittämistä vaativat vielä tavoitteet, joisasuntotoimen
kanssa
tiötä
kohti.
Tavoitteisiin
on
tullut
lisää
yksiselitteisyyttä,
sa
asiat
vain etenevät ilman selkeää tavoitetta siitä, miPirkanmaan Jätehuolto Oy
mikä
on hyvä asia (esimerkiksi
tulos onpitkän
positiivinen
taivelvoitteita
hin asti vastaavasti,
odotetaan päästävän (esimerkiksi asiakaslähtöi97. Omakustannusperiaate
on toteutunut
tähtäimen
kuitenkin siten että
hinnat ovat
kokonaisuudessaan
toiminnallinen
käyttöaste
on vähintään
99,0 %). edullisimmassa
Edellä
syyteen perustuen toiminta on kehittynyt ja laajentunut
kolmanneksessa suurista kaupungeista
mainitut
tavoitteet ovat myös hyviä mittareita talouden hallitusti tai toiminnan laatua on kehitetty). Tällöin lukija
98. Yhtiö on päivittänyt strategiansa. Yhtiön toiminta ja organisaatio on strategian
ei saa kuvaa siitä, mitä oikeastaan yhtiöltä odotetaan.
tai
toiminnan
kuvaajina.
mukainen
Huomio kiinnittyy
useammassa
tavoitteessa
Toteutumatta jääneiden tavoitteiden osalta huomio
99. Biojätteen
hyödyntämisestä
on tehty
päätös olevaan
muotoiluun, jossa korostetaan yhteyttä kaupungin toi- kiinnittyy kaupungin asuntoyhteisöjen asuntojen val-
30
Tampereen kaupunki Arviointikertomus vuodelta 2014
mistumiseen, joka jäi saavuttamatta sekä Tampereen
Vuokratalosäätiöltä että Vilusen Rinne Oy:ltä. Omistajan
eli kaupungin tavoite on, että kaupungin asuntoyhteisöille valmistuu vuosina 2014–2016 keskimäärin
280 asuntoa vuosittain. Kun jo ensimmäisenä vuonna
jäädään tavoitteesta, kasautuu tuleville vuosille entistä
suurempia paineita kokonaistavoitteen saavuttamiseksi.
Tampereen Vuokratalosäätiötä ja Vilusen Rinnettä on
arvioitu erikseen luvussa 7 Muut toiminnan ja talouden
arvioinnit.
Tarkastuslautakunnan arviointi liikelaitosten ja tytäryhteisöjen
vuositavoitteiden toteutumisesta
Liikelaitosten tavoitteiden toteutuminen oli tasaisen hyvää. Kumpikin kaikkien liikelaitosten
yhteisistä tavoitteista toteutui yhtä lukuun ottamatta kaikissa liikelaitoksissa. Liikelaitoskohtaisista tavoitteista vain yksi jäi toteutumatta ja kahden tavoitteen toteutumista ei voitu
arvioida. Myös aluepelastuslaitoksen kaikki kolme tavoitetta toteutuivat.
Tytäryhteisöille asetettujen tavoitteiden muotoilu on tarkastuslautakunnan näkemyksen
mukaan parantunut: tavoitteet ovat enimmäkseen yksiselitteisiä ja ne koskevat usein yhtiön
taloudellista asemaa, keskeistä toimintaa tai kehittämisaluetta. Tavoitteissa näkyy myös omistajaohjauksen vahventuva rooli, sillä monen tytäryhteisön tavoite on tehdä asioita yhdessä
omistajan kanssa. Näin saadaan vahvistettua kaupungin konserninäkökulmaa.
Kuitenkin osa tavoitteista on edelleen muotoiltu ainoastaan suuntaa osoittaviksi. Tällaisiin
tavoitteisiin on hyvä saada myös päämäärä eli määritellä se, mitä toimia yhtiön odotetaan
tekevän.
Toteutumatta jääneistä tavoitteista huomio kiinnittyi kaupungin asuntoyhteisöjen asuntojen
valmistumiseen, mikä oli yhteinen tavoite useilla asuntoyhteisöillä. Tampereen Vuokratalosäätiö ja Vilusen Rinne Oy eivät saavuttaneet tavoitetta tonttipulan takia, jolloin kokonaistavoite vuoteen 2016 mennessä lisäsi paineita tuleville vuosille. Tarkastuslautakunta kysyykin
omistajaohjaukselta, mihin toimiin se ryhtyy, kun tytäryhteisöt eivät saavuta tavoitettaan?
Onko kaupungilla omistajana riittävästi keinoja vaikuttaa tytäryhteisöjen tavoitteiden saavuttamiseen?
6. Tampereen kaupungin toimintamallin arviointi
Tampereen kaupungin toimintamallin laaja arviointi
tehtiin vuoden 2014 lopulla ja arvioinnin loppuraportti
julkaistiin tammikuussa 2015. Arvioinnin kohteena olivat pormestarimalli, tilaaja-tuottajamalli sekä asiakaslähtöinen prosessimalli, minkä mukaisesti kaupungin
toiminnot on vuoden 2007 alusta lähtien organisoitu.
Tutkimuksella selvitettiin toimintamallin vaikutuksia
kaupungin talouteen, johtamiseen, hallintoon ja päätöksentekoon, henkilöstöön, asiakkaisiin, sidosryhmiin,
palvelujen kehittämiseen, innovatiivisuuteen sekä kaupunkilaisten osallistumiseen ja vaikuttamiseen. Toimintaa arvioi yksitoistahenkinen tutkijaryhmä Tampereen
yliopiston Johtamiskorkeakoulusta käyttäen laajaa kirjallista aineistoa, tutkimuksia, haastatteluja, kyselyjä jne
tutkimuksessaan. (Lähde: Syytön, sankari vai konna?
Tampereen toimintamallin arviointi, toim. Pasi-Heikki
Rannisto). Seuraavassa esitetään lyhyt referointi tutkimuksen keskeisistä havainnoista.
31
Tampereen kaupunki Arviointikertomus vuodelta 2014
Toimintamallin tavoitteiden toteutumista tarkasteltiin
kolmen päätavoitteen toteutumisen osalta. Ensinnäkin toimintamallin tavoite oli poliittisen päätöksenteon vahvistuminen. Tutkimustulos oli, että keskeisten
luottamushenkiöiden valta on kasvanut. Kuitenkaan
kuntalaisten luottamuksen lisääntymisestä poliittiseen
päätöksentekoon ei saatu selvää näyttöä. Kuntalaisten
osallistumishalun kasvaminen päätöksentekoa kohtaan
oli tutkimuksen mukaan tapauskohtaisesti toteutunut.
Poliittisen ja virkamiesjohdon työnjako ei ollut selkiintynyt. Toisaalta tilaajan ja tuottajan tehtävien eriyttäminen
päätöksenteossa oli onnistunut, mutta johtokuntien rooli
oli edelleen epäselvä.
Mallin toinen tavoite oli palvelutuotannon tehostaminen. Asiakaslähtöisyys ja prosessiajattelun toteuttaminen olivat toteutuneet epätasaisesti, kuten myös
vaihtoehtoisten tuotantotapojen etsiminen markkinoilta.
Sisäiset palveluntuottajat eivät olleet pystyneet keskittymään ydintehtäviin ja byrokratian katsottiin lisääntyneen. Tukipalvelut oli keskitetty. Tilaajan ja tuottajan
eriyttäminen, joka nähtiin välttämättömänä toimena
palvelutuotannon uudistamiselle, oli edelleen kesken.
Kuitenkin kaupungin omaa palvelutuotantoa oli uudistettu ja tuottavuuden parantumisesta oli näyttöjä.
Mallin kolmas tavoite oli strategisen johtamisen
vahvistaminen. Konsernihallintoa ja konsernijohtoa oli
uudistettu ja tämä on jatkuvaa toimintaa. Omistajaohjauksen rooli oli vahvistunut, mutta toisaalta liikelaitokset ja tuotanto kokevat ohjauksen olevan liian yksityiskohtaista ja byrokratisoivaa. Kaupunginhallituksen
ohjausvalta ei ole lisääntynyt, vaan se on hajaantunut
useille toimijoille ja johtoryhmille. Myöhemmin tavoite
strategisen johtamisen vahvistamisesta on laajentunut
koskemaan kaikkia kaupungin yksiköitä. Tavoitteen
toteutumisesta ei ole selvää näyttöä ja tutkimuksen
mukaan asiaan vaikuttavat ennemmin johtamisen ongelmat kuin toimintamalli.
Talouden osalta toimintamallilla nähdään olleen
vaikutusta lähinnä palvelujen tuottamiskustannuksiin.
Tampereella nettokäyttökustannusten kasvu on ollut
toimintamallin aikana hitaampaa kuin aiemmin. Kuitenkin tutkimusryhmä tuo esille, että tarkka toimintamallin
kustannusvaikutusten selvittäminen on lähes mahdotonta. Toimintamallin lisäksi monet muutkin tekijät (kuten
palvelutason ja organisaatiorakenteen muutokset) ovat
vaikuttaneet kustannusten kehitykseen.
Henkilöstön suhtautuminen toimintamalliin ja sen
vaikutuksiin on ollut tutkimuksen mukaan kriittistä. Henkilöstökyselyyn vastasi yli 3 400 työntekijää ja vastausprosentti oli 26. Henkilöstövoimavarojen johtaminen ja
32
esimiestyön laatu nähdään heikkona ja tämä vaikuttaa
muun muassa malliin sitoutumiseen.
Sidosryhmät pitävät Tampereen kaupunkia tärkeänä
yhteistyötahona ja arvostavat kaupungin osaamista hankinnoissa. Laajempaankin yhteistyöhön on halukkuutta.
Asiakastyytyväisyyttä mitataan hajanaisesti kaupungissa, mutta mitatuilta osin on saatu hyviä tuloksia.
Tarkastuslautakunnan havaintoja
Kokonaisuutena arvioiden tulokset osoittavat ainakin
tavoitteiden osittaista saavuttamista. On kuitenkin huomattava, että monin paikoin tavoitteiden toteutumisen
todetaan olevan epätasaista, tapauskohtaista tai toteutumasta ei ole selvää näyttöä. Tavoitteita on jäänyt
myös toteutumatta.
Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan havainto siitä, että palvelujen tuottamiskustannusten kasvu
on ollut toimintamallin aikana hitaampaa, on huomionarvoinen. Tutkimuksessa ei voida osoittaa selvää
yhteyttä toimintamallin ja kustannuskehityksen välille.
Kuitenkin tilaaja-tuottajamallin eräs tavoite oli pyrkiä
vertailemaan omaa ja ostettua palvelutuotantoa ja tämän mahdollistamiseksi oma tuotanto tuotteistettiin.
Siten toimintamalli on ollut todennäköinen moottori koko
kaupungin toimintojen tuotteistamiseen ja sitä kautta
prosessien ja kustannusten hallintaan.
Arvioinnin hälyttävin havainto oli se, että henkilöstön
suhtautuminen toimintamalliin ja sen vaikutuksiin oli
kriittistä. Tutkimuksessa todetaan, että henkilöstövoimavarojen johtaminen Tampereella näyttäytyy melko
vanhakantaisena ja irrallisena ja henkilöstövoimavarojen strateginen johtaminen pohjautuu paljolti ns. kovan
henkilöstövoimavarajohtamisen ideologiaan. Se näyttäisi
ylläpitävän kapea-alaista tulkintaa henkilöstövoimavarojen johtamisesta, jonka ytimessä ovat ohjeet ja niiden
noudattaminen.
Kaupungin palvelut tuotetaan suuressa määrin henkilöstöresursseilla. Tutkimukseen vastasi neljännes henkilökunnasta, mikä on tutkijoiden mukaan hieman parempi
määrä kuin vastaavissa kyselyissä. Henkilöstön kriittinen suhtautuminen toimintamalliin on merkittävä, eikä
tätä havaintoa voi sivuuttaa kevyesti. Vaikuttaakin siltä,
että henkilöstön sitouttaminen uudistukseen on jäänyt
kokonaisuutena varsin vähäiseksi ja tämä on varmasti
osaltaan vaikuttanut siihen, että mallin tavoitteet ovat toteutuneet epätasaisesti tai toteutumisesta ei ole näyttöä.
Jos kaupungilla olisi käytössä yhtenäinen johtamisjärjestelmä ja itsearvioinnin viitekehys, olisi tämä
ongelma tullut esiin ja siihen olisi voitu puuttua aiemmin.
Tampereen kaupunki Arviointikertomus vuodelta 2014
Tällaisia viitekehyksiä ovat mm. CAF ja EFQM. Yhtenäinen johtamisjärjestelmän viitekehys mahdollistaa
strategiasta johdettujen tavoitteiden kohdistamisen organisaation eri tasoille. Saatuja tuloksia voidaan tarkastella
järjestelmällisesti ja useista eri näkökulmista. Tarkastelu
osoittaa toiminnan vahvuudet ja kehittämistarpeet ja
toiminnan vertailu muihin alan toimijoihin helpottuu.
CAF johtamisjärjestelmä ja itsearvioinnin viitekehys
onkin jo käytössä osassa hyvinvointipalveluja ja esimerkiksi tämä malli olisi hyvä ottaa käyttöön kattavasti
koko kaupungissa.
Tampereella tarkastuslautakunnan arviointitilaisuuksien aikana on tullut esiin eräs toimintamallin piirre,
joka koetaan tuotantoyksiköissä ongelmallisena: se on
kahdesta suunnasta tuleva toiminnan ja talouden ohjaus
eli sekä konsernihallinnosta että tilaajalta tuleva ohjaus.
Tällöin konsernihallinto saattaa antaa ohjeita ohi tilaajien
sekä budjettia laadittaessa että budjettivuoden aikana.
Tämä on tullut esiin myös Tampereen tutkimusryhmän
toimintamallin arvioinnissa. Kun mallia nyt ryhdytään
uudistamaan, on ensiarvoisen tärkeää tehdä ohjausjärjestelmästä johdonmukainen ja selkeä.
Vuoden 2014 aikana toimintamallin arviointi tehtiin
myös Rovaniemen kaupungin tilaaja-tuottajamalliin.
Arvioinnin tehneet tutkijat olivat mukana myös Tampereen mallin arvioinnissa. Rovaniemen arvioinnin yksi
keskeisistä havainnoista oli se, että toiminnan ja talouden ohjauksen näkökulmat ja niiden yhteensovittaminen
eivät toteudu riittävästi tilaaja-tuottajamallissa ja että ohjausjärjestelmä on kokonaisuudessaan liian sekava. Arvioinnin tekijöiden johtopäätös olikin se, että palvelujen
tilaamisessa tulisi ottaa selkeä askel julkisen hallinnon
perinteiseen tulosohjausajattelun suuntaan. Rovaniemen kaupunki luopui tilaaja-tuottaja-toimintamallista ja
siirtyi tulosjohtamisen malliin vuoden 2015 alusta.
Tarkastuslautakunnan huomiot kaupungin toimintamallin arvioinnista
Toimintamallin arviointi oli perusteellinen ja erinomainen selvitys pormestarimallin, tilaajatuottajamallin ja asiakaslähtöisen prosessimallin tavoitteiden toteutumisesta. Kokonaisuus on
tutkimuksen mukaan saavuttanut tavoitteensa ainakin osittain, vaikka toteutumisessa havaittiin
myös epätasaisuutta ja tapauskohtaisuutta tai toteutumisesta ei saatu näyttöä.
Tarkastuslautakunta on huolestunut tutkimusraportin havainnoista henkilöstöjohtamisen
osalta, jota luonnehditaan melko vanhakantaiseksi, irralliseksi ja sen todetaan pohjautuvan
ns. kovan henkilöstövoimavarajohtamisen ideologiaan, jonka ytimessä ovat ohjeet ja niiden
noudattaminen. Nykypäivän työelämässä laadukkaan tuloksen aikaansaaminen edellyttää
henkilöstön sitoutumista, mutta myös sitä, että työntekijät voivat itse vaikuttaa työskentelyynsä. Tarkastuslautakunta kysyy, mihin toimiin kaupunginhallitus aikoo ryhtyä havaittujen
epäkohtien korjaamiseksi?
Kun toimintamallia nyt uudistetaan, tarkastuslautakunta edellyttää, että tarkasteluun otetaan
myös toiminnan ja talouden ohjausmallien toimivuus ja johdonmukaisuus. Ristiriitainen ja
kahdelta taholta tuleva ohjaus aiheuttaa ongelmia tuotannolle. Uusi kuntalaki tuli voimaan
1.5.2015 ja siinä on vahvistettu ja täsmennetty mm. kuntastrategian, konserniohjauksen ja kaupunginhallituksen rooleja kunnan toimintojen kokonaisuuksien määrittelemiseksi, johtamiseksi
ja ohjaamiseksi. Kun kaupungin toimintaympäristö monimuotoistuu kaiken aikaa ja talousresurssit ovat rajalliset, tulisi toiminnan ohjausmallin olla selkeä, jotta tavoitteisiin päästään.
Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan kaupungin pitää harkita yhtenäisen johtamisjärjestelmän ja itsearvioinnin viitekehyksen käyttöönottoa. Tällaisia ovat mm. EFQM ja CAF, tai
sellaisen voi kehittää myös itse.
33
Tampereen kaupunki Arviointikertomus vuodelta 2014
7. Muut toiminnan ja talouden arvioinnit
7.1 Omistajaohjaus
Omistajastrategia kuvaa, mitä kaupunki omistaa ja miksi. Strategiassa määritellään, minkälaisissa yhteisöissä
kunta voi olla omistajana tai sijoittajana. Lisäksi omistajastrategiassa määritellään kriteerit, joilla omistuksen
vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta arvioidaan.
Konserniohjaus kuvaa sitä, miten omistetaan. Se
voidaan jakaa omistajaohjaukseen ja tytäryhteisöjen
valvontaa koskevien ohjeiden antamiseen kunnan toimielimille, viranhaltijoille ja tytäryhteisöille.
Omistajaohjauksella tarkoitetaan kaupungin tytäryhteisöille annettavia ohjeita, ohjauksen muotoja ja
kaupunkikonsernin ohjauksen toimijoita. Valtuusto tai
kaupunginhallitus ei voi antaa omistamiensa osakeyhtiöiden toimielimille oikeudellisesti sitovia määräyksiä.
Osakeyhtiön toiminnasta vastaavat hallitus ja toimitusjohtaja. Osakeyhtiöt toimivat osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen määräysten mukaisesti. Kunta voi vaikuttaa
osakeyhtiöidensä toimintaan mm. valittaessa jäseniä
yhtiön hallitukseen ja määriteltäessä yhtiön toimialaa.
Kunnan viranomaiset voivat päättää siitä, kuinka kunta
käyttää äänivaltaansa yhtiökokouksessa.
Kaupungin osinkotulot tytär- ja osakkuusyhtiöistä vuosina 2013 ja 2014
Yhtiö, 1000 €
Sähkölaitos
Finnpark
Särkänniemi
Pikespo
Tamlink
Coxa
YH Kodit
Palvelukiinteistöt
Tampere Technology
Yhteensä
2013
424
70
353
35
13
147
47
0
0
1 089
2014
788
106
0
25
8
147
90
278
0
1 442
Kaupunkikonserni
Liiketoimintajaosto ja konserniohjausyksikkö
Tampereen kaupunkikonserni voidaan jakaa seuraaviin
kokonaisuuksiin:
Kaupunginhallituksella on vuonna 2013 perustettu liiketoimintajaosto, jonka jäsenet ovat kaupunginhallituksen
varsinaisia tai varajäseniä. Vuonna 2014 Liiketoimintajaoston tehtäviä olivat mm. ohjata ja valvoa omistajana
liikelaitoksia, yhtiöitä ja säätiöitä; nimetä kaupungin
edustajat kaupunkikonsernin yhteisöjen ja säätiöiden
hallituksiin sekä antaa ohjeita kaupunkia eri yhteisöjen
ja säätiöiden hallintoelimissä edustavalle henkilölle.
Kuntayhtymien omistajaohjauksesta vastaa kaupunginhallitus.
Konserniohjausyksikkö aloitti toimintansa kesäkuussa 2014. Yksikköä johtaa konsernijohtaja. Konserniohjausyksikkö vastaa strategisesta ohjauksesta, oman tuotannon ohjauksesta, tytäryhteisöjen konserniohjauksesta
sekä rahoitus- ja sijoitustoiminnasta. Tytäryhteisöjen
konserniohjauksen osalta yksikkö vastaa:
•
•
•
•
•
Liikelaitokset 7 kpl
Tytäryhtiöt 48 kpl
Säätiöt 4 kpl
Kuntayhtymät 4 kpl
Osakkuusyhteisöt 13 kpl
Kaupungin taloudellisesti tai toiminnallisesti merkittävimmät yhtiöt tai säätiöt ovat: Tampereen Sähkölaitos
-konserni, Pirkanmaan Ammattikorkeakoulu Oy, Tampereen Vuokratalosäätiö, Pirkanmaan Jätehuolto Oy,
Tampereen Särkänniemi Oy, Finnpark Oy, Tampereen
Palvelukiinteistöt Oy ja Tampere-talo Oy.
34
Tampereen kaupunki Arviointikertomus vuodelta 2014
•
•
•
•
•
omistajapoliittisten linjausten valmistelusta ja omistajaohjauksesta
toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden valmistelusta, tavoitteiden toteutumisen analysoinnista ja
seurannasta
konserniedun toteutumisen varmistamisesta ja osaoptimoinnin estämisestä
konsernirakenteen kehittämisestä ja muutoksista
sekä konserniohjauksen kehittämishankkeista
kaupungin edustajien nimeämisen valmistelusta
hallintoelimiin ja kaupungin puhevallan käytön valmistelusta yhtiö- ja vuosikokouksiin.
Omistajaohjauksen keinot
Tytäryhteisöjä voidaan ohjata mm. yhtiöjärjestyksellä,
konserniohjeilla, kaupunkia tytäryhteisöissä edustaville
henkilöille annettavilla ohjeilla, yhtiökokousten päätöksillä, hallituksen jäsenten valinnoilla ja sopimuksilla.
Hyvää hallintotapaa koskevilla ohjeilla pyritään
yhtenäistämään konserniin kuuluvien tytäryhteisöjen
johtamis- ja hallintokäytäntöjä. Lisäksi niillä pyritään
varmistamaan riittävää avoimuutta, tulostietojen oikeellisuutta, valvontaa ja riskienhallintaa. Tärkeimmät
hyvän hallintotavan ohjeet ovat kaupunginvaltuuston
hyväksymä tytäryhteisöjen konserniohje ja kaupunginhallituksen hyväksymä ”Hyvä hallinto- ja johtamistapa
Tampereen kaupunkikonsernissa” -ohje.
Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Tampereen
kaupungin yhtiöiden ja yhteisöjen omistajapolitiikka
-ohjeen, joka sisältää omistajapoliittiset linjaukset ylätasolla. Omistajapolitiikka-ohjeessa kaupunginvaltuusto
on määritellyt kaupungin omistajapolitiikan päämäärän
seuraavasti: ”Tampereen kaupunki on aktiivinen, vaativa
ja selkeä omistaja, joka varmistaa omien omistustensa
tehokkaan hyödyntämisen kaupunkilaisten hyväksi”.
Ohjeen mukaan siinä annettujen linjausten pohjalta
voidaan tehdä johdonmukaisia yhtiökohtaisia omistajapoliittisia ratkaisuja ja linjauksia. Omistajaohjausta ei
ole kuitenkaan vielä viety yhtiötasolle siten, että omistaja
määrittelisi konsernin näkökulmasta, miksi jokin yhtiö
omistetaan ja mitä omistukselta odotetaan. Konserniohjausyksikön on tarkoitus laatia vuoden 2015 aikana kaupungin kokonaan omistamista yhtiöistä yhtiökohtaiset
selvitykset, joiden pohjalta liiketoimintajaosto voi päättää
omistuksellisesta strategiasta. Tämän jälkeen yhtiöiden
omistukseen liittyvät tavoitteet ja suunnitelmat voidaan
tehdä omistuksellisen strategian pohjalta.
Yksi tapa tehdä omistajastrategiaa on omistusten
salkuttaminen eli niiden luokittelu strategisen käyttö-
tarkoituksen mukaan. Omistuksia voidaan luokitella
esimerkiksi pidettäviin, kehitettäviin ja myytäviin kohteisiin. Luokittelun jälkeen voidaan laatia salkkukohtaiset
omistajastrategiat. Tarkastuslautakunnan näkemyksen
mukaan omistajastrategiassa voitaisiin linjata kaupungin
omistamien yhteisöjen yhteiskunnallinen merkittävyys,
johon perustuen voitaisiin asettaa esimerkiksi tulosodotukset. Kaupunginhallituksen liiketoimintajaostolla
on keskeinen rooli omistajastrategian määrittelyssä.
Omaisuutta luokiteltaessa joudutaan tekemään poliittisia
arvovalintoja, jotka kuuluvat luottamuselinten päätettäväksi. Jos joitain omistuksia päätetään myydä, on saaduilla varoilla mahdollista rahoittaa uusia investointeja.
Tytäryhteisöjen konserniohjeen mukaan tytäryhteisön on jo valmisteluvaiheessa hankittava liiketoiminnan
ohjaukselta omistajan ennakkokäsitys tehdessään päätöstä merkittävästä asiasta. Ohjeen mukaan ennakkokäsityksen hankkiminen ei ole määrämuotoinen hallinnollinen toimi, vaan sen voi hoitaa vapaamuotoisesti
esimerkiksi sähköpostitse. Omistajan ennakkokäsitys
ei muuta tytäryhteisön johdon oikeudellista asemaa ja
vastuuta. Ennakkokäsityksiä on siis annettu pääosin
virkamiesvoimin. Liiketoimintajaostolta on haettu sen
perustamisen jälkeen omistajan ennakkokäsitystä pöytäkirjojen perusteella vain kerran.
Huhtikuussa 2015 muutettiin kaupunginhallituksen
johtosääntöä liiketoimintajaoston tehtävien osalta. Uudistetussa johtosäännössä ennakkokäsityksen antaminen tytäryhteisöjen merkittäviin asioihin siirrettiin liiketoimintajaoston tehtäväksi. Lisäksi liiketoimintajaoston
tehtäviä täsmennettiin ja työnjakoa kaupunginhallituksen
ja liiketoimintajaoston välillä selkeytettiin. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan johtosäännön uudistus liiketoimintajaoston tehtävien osalta oli erittäin
tarpeellinen, sillä omistajaohjauksen arviointitilaisuudessa joulukuussa 2014 lautakunta kiinnitti huomiota
johtosäännössä olleisiin puutteisiin.
Valtuustotavoitteet ja muu raportointi
Kaupunginvaltuusto asettaa yhteisöille vuosittain omistajan tavoitteita hallitustyön ohjaamiseksi. Tavoitteiden
toteutumisesta raportoidaan kaupunginhallitukselle ja
valtuustolle tilinpäätöksen yhteydessä. Lisäksi liiketoiminnan ohjaus pitää säännöllisesti tavoitekeskusteluja
tytäryhteisöjen johdon kanssa. Keskusteluissa käydään
läpi tavoitteiden toteutumista ja asetetaan tulevan vuoden tavoitteet. Vuoden 2014 tavoitteiden toteutumista
käsitellään tämän arviointikertomuksen viidennessä
luvussa.
35
Tampereen kaupunki Arviointikertomus vuodelta 2014
Tytäryhteisöt raportoivat itse valtuustotavoitteiden
toteutumisesta. Tämän lisäksi konserniohjausyksikkö laatii vuosittain liiketoimintajaostolle laajan raportin
Tampereen kaupungin tytär- ja osakkuusyhtiöiden toiminnasta.
Toimiva hallitustyöskentely avainasemassa
Osakeyhtiöiden ohjaus tapahtuu merkittävältä osin
hallitustyöskentelyn kautta. Tytäryhtiön hallitus ohjaa
ja valvoo toimivaa johtoa, nimittää ja erottaa toimitusjohtajan, hyväksyy yhtiön strategian, valvoo strategian
toteuttamista, hyväksyy riskienhallinnan periaatteet ja
varmistaa johtamisjärjestelmän toiminnan. Jotta hallitus
selviytyy tehtävistään, sillä tulee olla riittävä toimialan,
talouden ja johtamisen asiantuntemus. Tarvittaessa
asiantuntemusta voidaan lisätä valitsemalla hallituk-
seen asiantuntijajäseniä. Asiantuntijajäsenellä voi olla
poliittinen mandaatti. Tampereen Särkänniemi Oy:ssä
hallitukseen valittiin asiantuntijajäsen joulukuussa 2014.
Hyvä hallintotapa -konserniohjeen mukaan hallituksen on arvioitava säännöllisesti toimintaansa ja
työskentelytapojaan. Kaupungin tytäryhteisöjen hallitustyöskentelyä arvioidaan vuosittain sähköisellä kyselyllä. Joulukuun 2014 kyselyiden vastausprosentti
oli noin 71 %.
Hallitustyöskentelyn jatkuvuuden kannalta on tärkeää tehdä hallituksen jäsenten vaihdokset hallitusti siten,
ettei koko hallitus vaihdu samalla kertaa. Näin tapahtui
Tampere-talo Oy:ssä, jossa hallituksen kokoonpano
vaihtui samalla kertaa yhtä hallitusjäsentä lukuun ottamatta. Liiketoimintajaoston tulisi hallituksen jäseniä
vaihdettaessa varmistaa se, että yhtiön toiminnan pitkäjänteinen kehittäminen ja toiminnan jatkuvuus turvataan.
Tarkastuslautakunnan arviointi omistajaohjauksesta
Tampereen kaupungin omistajaohjausta on kehitetty viime vuosina hyvään suuntaan esimerkiksi perustamalla liiketoimintajaosto ja selkeyttämällä työnjakoa. Omistajaohjausta ei ole
kuitenkaan vielä viety yhtiötasolle siten, että omistaja määrittelisi konsernin näkökulmasta,
miksi jokin yhtiö omistetaan ja mitä omistukselta odotetaan. Vuoden 2015 aikana on tarkoitus
laatia omistuksellinen strategia, joka perustuu yhtiökohtaisiin selvityksiin. Tällä strategialla
kaupunki omistajana linjaa, miten tytäryhteisöjen kokonaisuutta kehitetään konserninäkökulmasta. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan omistuksellisen strategian laatiminen on
erittäin tarpeellista. Lautakunta odottaa selvitystä siitä, miten strategian laatiminen on edennyt
vuonna 2015.
Tytäryhteisöjen hallitusten kokoonpanoissa on huomioitava, että riittävä talouden ja yhtiön
liiketoiminnan asiantuntemus turvataan. Tarkastuslautakunta toteaa, että tarvittaessa asiantuntemusta voidaan lisätä valitsemalla hallitukseen asiantuntijajäsen, joilla voi olla poliittinen
mandaatti.
Tytäryhteisöjen hallitustyöskentelyn jatkuvuus tulee tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan
turvata siten, että koko hallitusta ei vaihdeta samalla kertaa.
7.2 Psykososiaalisen tuen palvelut
Valtaosa psykososiaalisen tuen palveluista liittyy lastensuojeluun. Kaikkiaan lastensuojelu koskettaa huomattavaa määrää kuntalaisista. Alustavien väestötietojen
mukaan vuoden 2014 aikana 10,6 % alle 18-vuotiaista
tamperelaisista oli lastensuojelun avohuollon asiak-
36
kaana ja kodin ulkopuolelle sijoitettuna oli 1,57 % alaikäisistä. Tarkastuslautakunnan arvioinnilla selvitettiin,
ovatko lastensuojelun valtuustotavoitteet perhehoidon
osuuden kasvattamisesta sijaishuollossa ja sosiaalitakuun toteutumisesta toteutuneet.
Tampereen kaupunki Arviointikertomus vuodelta 2014
Valtuustotavoite: Perhehoidon osuus sijaishuollosta on
vähintään 57 %
Tavoitetta toteuttava toimenpide: lastensuojelun painopistettä siirretään edelleen sijaishuollosta avohuoltoon
ja laitoshoidosta perhehoitoon kehittämällä varhaisen
tuen toimintamalleja, tukiperhetoimintaa ja perhehoitoa.
Vuoden 2012 lastensuojelulain muutoksen jälkeen
sijaishuolto on järjestettävä ensisijaisesti perheessä.
Perhehoito sopii varsinkin sellaisille lapsille, joiden sijaishuollon tarve ilmenee vanhemman toiminnassa eikä
lapsen rajuna oireiluna. Perhehoidon kasvattaminen on
myös taloudellista, sillä sijaishuollon vuorokausi maksaa
perhehoidossa noin 100 euroa, kun laitoshoidossa se
maksaa noin 250 euroa. Erityishoidon laitoksissa vuorokausihinta on tätäkin kalliimpi.
Perhehoidon osuuden kasvattaminen sijaishuollossa on ollut valtuustotavoite vuodesta 2010 lähtien. Vuonna 2009 sen osuus oli 45 % ja osuus on kasvanut tavoitteiden mukaisesti vuosittain. Vuonna 2014 sijaishuollon
hoitovuorokausista 61,5 % oli perhehoitovuorokausia
(56,39 % vuonna 2013). Tämä ylittää selvästi 57 %:n
valtuustotavoitteen. Lastensuojelulain mukaan ennen
lapsen sijoittamista kodin ulkopuolelle tulee kartoittaa
läheisverkoston mahdollisuudet ottaa lapsi luokseen
asumaan. Vuonna 2014 Tampereella tehdyistä perhesijoituksista 6 % oli läheisverkostosijoituksia.
Perhehoitovuorokausien määrä on ollut selvässä
kasvussa vuodesta 2009 alkaen. Laitoshoidon vuorokausien määrä on laskenut vuodesta 2011 alkaen.
Sijaishuollon vuorokaudet 2000–2014 Sijaishuollon vuorokaudet 2000–2014
200000
180000
160000
140000
120000
100000
80000
60000
40000
20000
0
Perhehoito
Laitoshoito*
Kaikki vuorokaudet
2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014
Tavoitteen saavuttamiseen on vaikuttanut mm. se, että
henkilöstö on saanut osallistua vahvasti tavoitteiden
asettamiseen. Perhehoitoa on tuettu suunnitelmallisesti,
jotta vaativiakin lapsia voitaisiin hoitaa perheissä. Ennaltaehkäisevien palveluiden ensisijaisuutta on painotettu,
mutta tämän työn vaikutukset näkyvät pääsääntöisesti
vasta pitkällä aikavälillä.
Seuraavassa luettelossa kerrotaan vuonna 2014 tehdyistä tavoitetta toteuttavista toimenpiteistä.
•
Sijaisperheiden tukea on vahvistettu merkittävästi.
Asiakasohjaus Luotsiin ja sijais- ja jälkihuollon sosiaaliasemalle lisättiin yhteensä viisi työntekijää.
•
•
Luotsi ohjaa asiakkaat lastensuojelun sijais- ja jälkihuollon palveluihin sekä rekrytoi ja valmentaa uudet
sijaisperheet. Sijais- ja jälkihuollon sosiaaliasema
taas vastaa sijoitettujen lasten asioista.
Sosiaalipäivystystä laajennettiin siten, että se on
auki ympärivuorokautisesti kaikkina viikonpäivinä.
Sosiaalipäivystys antaa kiireellistä ensiapua lastensuojelu- ja perhekriiseissä ja neuvoo aikuisväestöä
sosiaalisissa ongelmissa.
Nuorisoikäisten huostaanottoja on vähennetty antamalla koteihin intensiivistä perhetyötä. Tällöin
oireilevaa nuorta ja hänen perhettään tuetaan tarvittaessa päivittäin.
37
Tampereen kaupunki Arviointikertomus vuodelta 2014
•
•
•
•
Kiireellisten sijoitusten prosessia on kehitetty siten,
että lapsen sijoituspaikka varmistuu entistä nopeammin ja väliaikaishoito osastolla tai päivystävässä
sijaisperheessä jää mahdollisimman lyhyeksi.
Ennaltaehkäisevän hyvinvointineuvolatoiminnan
laajentaminen jatkui. Vuoden 2014 lopussa se kattoi
92 % kaupungin neuvoloista. Hyvinvointineuvoloissa toimivan lapsiperheiden tiimipalvelu Keinun
toimintatapoja kehitettiin tehokkaammiksi mm. siten,
että tiimit kokoontuvat entistä tiheämmin ja asiakas
on useammin mukana tapaamisessa. Keinun moniammatillinen ryhmä auttaa perheitä vaativissa
elämäntilanteissa jo siinä vaiheessa, kun ongelmat
ovat vielä pieniä.
Nepsy-tukityö vakiinnutettiin osaksi perheneuvolaa. Se auttaa neuropsykiatrisesti oirehtivia lapsia,
nuoria, heidän perheitään ja kasvuympäristöissään
toimivia ammattilaisia.
Tampereen ensimmäinen Icehearts-joukkue perustettiin Tesomalle. Icehearts-toimintamalli tarjoaa 12
vuoden ajaksi ammatillista kasvun tukea lapsille,
joihin kohdistuu erityinen huoli. Tukea annetaan
joukkuetoiminnan kautta.
Kuusikkokuntavertailu: perhehoidon osuus
sijaishuollosta vuonna 2013
Perhehoidon vahvistamistyön tulokset näkyvät jo nyt
mm. lastensuojelun kuusikkovertailun hyvissä tuloksissa vuodelta 2013. Perhehoidon osuus sijoitusten
hoitovuorokausista on kasvanut aikavälillä 2009–2013
kaikissa kuusikkokaupungeissa. Kasvua on ollut eniten Tampereella (10,6 prosenttiyksikköä) ja vähiten
Espoossa (2 prosenttiyksikköä). Vastaavasti laitoshoidon osuus hoitovuorokausista on pienentynyt kaikissa
kuusikkokaupungeissa, joista eniten Tampereella (9,6
prosenttiyksikköä) ja vähiten Helsingissä (3,5 prosenttiyksikköä) ja Espoossa (kunnan omien laitosten hoitovuorokausien osuus on laskenut 4 prosenttiyksikköä,
mutta ostopalvelulaitosten osuus on puolestaan noussut
6,1 prosenttiyksikköä).
Vuonna 2013 perhehoidon osuus hoitovuorokausista oli korkein Oulussa (80,3 %) ja toiseksi korkein
Tampereella (64,1 %). Laitoshoidon osuus hoitovuorokausista oli yli puolet Espoossa, Vantaalla ja Turussa.
Myös Helsingissä hoitovuorokausista lähes puolet oli
laitoshoidon vuorokausia. Kuusikkovertailussa perhehoito sisältää ammatilliset perhekodit, kun taas Tampereen
kaupungin sisäisissä raporteissa ne eivät ole mukana. Tästä johtuen vuoden 2013 perhehoidon osuus oli
38
kuusikko-tietojen mukaan 64,1 % ja kaupungin sisäisen
raportoinnin mukaan 56,4 %.
Valtuustotavoite: sosiaalitakuu on toteutunut
lastensuojelutarpeen selvityksissä
Lastensuojelutarpeen selvitysten sosiaalitakuu toteutui
vuonna 2014 selvästi paremmin kuin aikaisempina
vuosina. Lain edellyttämässä kolmen kuukauden määräajassa valmistui 97,4 % selvityksistä (vuonna 2013
noin 80 %). Lastensuojelulain mukaan lastensuojelutarpeen selvityksen on valmistuttava kolmen kuukauden kuluessa lastensuojeluasian vireille tulosta. Laki ei
määritä tämän täsmällisemmin kolmea kuukautta, joka
on ajankohdasta riippuen 89–92 vuorokautta. Vuoden
2014 osalta mainittavat määräajan ylitykset tapahtuivat
tammikuussa (15 kpl ylitti 92 vuorokautta). Tammikuun
jälkeen lain määräämästä ajasta ei ole poikettu olennaisesti. Vuoden aikana selvityksen valmistuminen kesti
keskimäärin 51 vuorokautta, mikä alittaa selvästi lain
vaatiman kolmen kuukauden määräajan. Selvitysajat
ovat parantuneet priorisoimalla selvitysten tekeminen
työtehtävien kärkipäähän, mikä taas on lisännyt muiden
töiden ruuhkautumista.
Lastensuojelulaki edellyttää myös, että lastensuojeluilmoituksen vastaanottamisen jälkeen ratkaistaan
seitsemän arkipäivän aikana se, tehdäänkö ilmoituksen
johdosta lastensuojelutarpeen selvitys. Tarveselvitykset
on tehty lain mukaisesti. Tilastoinnin perusteella tarveselvityksistä 97,6 % tehtiin seitsemässä arkipäivässä
vuoden 2014 aikana. Aikarajan ylitykset olivat johdon
tekemän tarkastuksen mukaan tilastoinnin virheitä (esimerkiksi samasta asiasta on tilastoitu useita ilmoituksia,
mutta valmistumisajankohta on tilastoitu oikein vain
yhteen niistä).
Lastensuojeluilmoituksia tehtiin vuoden 2014 aikana
3 035 kpl, mikä on 796 ilmoitusta vähemmän kuin edellisvuonna. Ilmoituksia tekevät yleisimmin koulut, terveydenhuollon työntekijät, poliisi ja päivähoidon työntekijät.
Myös yksityishenkilöiltä (sukulainen, tuttava, naapuri)
tulee ilmoituksia. Lastensuojelutarpeen selvityksiä tehtiin
vuoden 2014 aikana 1 410 kpl, mikä on 84 selvitystä
enemmän kuin vuonna 2013.
Asiakassuunnitelmat puuttuvat
Lastensuojelulain mukaan lastensuojelun asiakkaana
olevalle lapselle on tehtävä asiakassuunnitelma, jollei asiakkuus pääty lastensuojelutarpeen selvityksen
jälkeen tai kysymyksessä ole tilapäinen neuvonta ja
Tampereen kaupunki Arviointikertomus vuodelta 2014
Kuvan henkilöt eivät liity aihealueeseen.
ohjaus. Suunnitelma pitää tarkistaa vähintään kerran
vuodessa. Tampereella suurimmalle osalle asiakkaista
ei ole laadittu suunnitelmaa. Asiakassuunnitelma on
merkittävä asiakirja, johon sisältyvät mm. lastensuojeluasiakkuuden taustat, perheen tukemisen suunnitelma ja
perheen tilanteeseen tavoiteltavat muutokset. Puuttuvat
asiakassuunnitelmat on tarkoitus tehdä kevään 2015
aikana käyttäen määräaikaista ylimääräistä henkilöstöä
ja ylityömääräyksiä.
Lastensuojelulain mukaan huostaan otetun lapsen
vanhemmille on laadittava asiakassuunnitelma, jollei
sen laatimista ole pidettävä tarpeettomana. Vanhempien
asiakassuunnitelmia ei ole juurikaan laadittu. Suunnitelman puuttuminen ei vaikuta asiakkaalle annettaviin
palveluihin, sillä ne järjestetään ilman suunnitelmaakin.
Kirjallinen suunnitelma kuitenkin sisältää huostaanottoon
liittyvät tiedot kuten sen, mitä tulisi tapahtua, jotta lapsi
voi palata kotiin. Suunnitelmasta asiakas voi milloin
tahansa tarkistaa asiat, joita hän ei ehkä ole kyennyt
sisäistämään huostaanottotilanteessa. Vanhemman
suunnitelmaa vastaavat asiat löytyvät pääosin myös
lapsen asiakassuunnitelmasta, jos sellainen on laadittu.
Lapsen suunnitelma annetaan vanhemmalle kirjallisena.
Kuva: Opa Latvala
Henkilöstön riittävyys
Psykososiaalisen tuen palveluiden henkilöstömäärä on
noin 430. Tästä ohjaajia on 150, perhetyöntekijöitä 77
ja sosiaalityöntekijöitä 75. Yhdellä avohuollon sosiaalityöntekijällä on keskimäärin 80 asiakasta.
Perinteisesti sosiaalityöntekijöillä on ollut työparinaan useimmiten toinen sosiaalityöntekijä. Johto näkee
tarpeelliseksi kehittää työnkuvia siten, että ohjaajat ovat
yhä useammin sosiaalityöntekijöiden työpareina. Sosiaalityöntekijöiden tehtäviin kuuluu paljon hallinnollista
työtä ja päätöksentekoa. Ohjaajat taas työskentelevät
paljon asiakkaiden kodeissa. Työparityöskentely voisi
tuoda asiakkaille nykyistä nopeammin apua ja enemmän henkilökohtaista kontaktia lastensuojelutarpeen
selvitysvaiheesta alkaen. Tampereen tavoittelema linja
on sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön tehtävärakennesuosituksen (STM, 2007) mukainen. Suosituksen
mukaan lastensuojeluprosessin kokonaisvastuu ja päätöksenteko kuuluvat sosiaalityöntekijälle ja prosessin
kaikissa vaiheissa (asiakkuuden päättämistä lukuun
ottamatta) sosiaalityöntekijän rinnalla työskentelee sosiaaliohjaaja.
39
Tampereen kaupunki Arviointikertomus vuodelta 2014
Lastensuojelulain mukaan lastensuojelun työntekijän tulee tavata lapsi riittävän usein henkilökohtaisesti.
Lastensuojelun laatusuosituksen mukaan aktiivisessa
työskentelyvaiheessa asiakkaan kohtaamiseen tulisi
varata vähintään kaksi tuntia kuukaudessa asiakkaan
omalta työntekijältä (STM 2014: Lastensuojelun laatusuositus). Suosituksen mukaisen kaksi tuntia voi siis
tehdä muukin henkilö kuin sosiaalityöntekijä. Tampereella asiakkaat ovat lähes poikkeuksetta jonkin sellaisen
tukitoimen piirissä, jonka puolesta esimerkiksi ohjaaja
tai perhetyöntekijä tapaa heitä vähintään suosituksen
mukaisesti.
Sosiaalityöntekijät ovat tuoneet säännöllisesti esiin
esimerkiksi lehtien mielipidekirjoituksissa huolensa kaupungin sosiaalityöntekijöiden liian pienestä määrästä,
minkä vuoksi he kuvaavat lastensuojelun olevan krii-
sissä. Tätä näkemystä kuultiin arvioinnin yhteydessä
kahden sosiaalityöntekijöiden edustajan haastattelussa.
Ongelmiksi koetaan mm. sosiaalityöntekijöiden tiheä
vaihtuvuus, liian suuri työkuorma sekä ohjauksen ja tuen
vähäisyys varsinkin uraansa aloittavien sosiaalityöntekijöiden kohdalla. Sosiaalityöntekijät kertovat, että he
eivät ehdi tavata riittävästi asiakkaitaan tai hoitaa kaikkia
tehtäviään riittävän perusteellisesti. He toivovatkin, että
lastensuojelutarpeen selvitysten ja asiakassuunnitelmien
määrällisen mittaamisen ohella mitattaisiin myös työn
laatua. Johdon mukaan lastensuojelun tilanne ei ole niin
huono kuin edellä kuvataan, vaikka parannettavaakin
on. Johdon yksi parannustoimenpide on vuonna 2015
tehtävä lastensuojelun organisaatiouudistus, jolla resurssit kohdennetaan uudelleen.
Tarkastuslautakunnan arviointi psykososiaalisen tuen palveluista
Tampereella on tehty pitkäjänteistä ja hyvää työtä perhehoidon osuuden kasvattamiseksi ja
laitoshoidon vähentämiseksi sijaishuollossa. Valtuustotavoite perhehoidon osuuden kasvattamisesta on toteutunut jo useana vuotena peräkkäin. Vuonna 2014 sijaishuollon hoitovuorokausista 61,5 % oli perhehoitovuorokausia. Tampereen perhehoidon osuus on erinomainen myös
kuusikkokuntavertailun perusteella.
Lastensuojelutarpeen selvitykset on tehty helmikuusta 2014 alkaen lain vaatimassa määräajassa. Tarkastuslautakunta on huomauttanut selvitysten viivästymisistä toistuvasti aikaisempina
vuosina. Vuonna 2014 muuttunut suunta on oikea, vaikka vuositavoite sosiaalitakuun toteutumisesta ei täyttynytkään tammikuussa tapahtuneiden viivästymisten takia.
Tarkastuslautakunta toteaa, että lastensuojelutarpeen selvitysten lisäksi lastensuojelun lakisääteisiin tehtäviin kuuluu myös mm. asiakassuunnitelmien laatiminen lapsille ja huostaan
otettujen lasten vanhemmille. Asiakassuunnitelmia ei ole laadittu lain määräämässä laajuudessa.
Puuttuvat lastensuojelun asiakassuunnitelmat on tarkoitus tehdä kevään 2015 aikana käyttäen
määräaikaista ylimääräistä henkilöstöä ja joitakin ylityömääräyksiä. Tarkastuslautakunta odottaa
selvitystä siitä, saatiinko puuttuvat suunnitelmat laadittua kevään 2015 aikana ja saadaanko
suunnitelmien ajantasaisuus turvattua jatkossa. Lisäksi lautakunta kysyy, miten aiotaan toimia
huostaan otettujen lasten vanhempien asiakassuunnitelmien saattamiseksi lain vaatimusten
mukaiselle tasolle.
Tarkastuslautakunta on havainnut, että johto ja sosiaalityöntekijät antavat hyvin erilaisen kuvan
Tampereen lastensuojelun resurssien riittävyydestä. Tarkastuslautakunta toivoo sosiaalityöntekijöiden ja johdon välistä yhteistyötä asian selvittämiseksi ja korjaamiseksi.
40
Tampereen kaupunki Arviointikertomus vuodelta 2014
7.3 Ikäihmisten palvelurakenneuudistus
Tampere pyrkii ikäihmisten palvelurakenneuudistus
-hankkeella siihen, että yhä useampi kuntalainen voi
asua kotona tai kodinomaisessa ympäristössä. Laitoksissa asumisesta halutaan luopua. Mahdollisimman
pitkään jatkuva ja turvallinen kotona asuminen on myös
useimpien vanhusten toive. Yhteiskunnan kannalta
kotona asuminen on edullista verrattuna laitoshoitoon.
Palvelurakenneuudistus pohjautuu mm. vanhuspalvelulakiin ja ikäihmisten palvelujen laatusuositukseen
(STM, 2008). Niiden mukaan ikäihmisten ensisijainen
hoitopaikka on koti ja kotiin annettavia palveluita sekä
itsenäisen asumisen tukea tulee kehittää.
Ikäihmisten palvelurakenneuudistus toteutetaan
vuosina 2013–2020. Kuluvan valtuustokauden 2013–
2016 aikana toteutetaan uudistuksen päälinjaukset.
Palvelurakenneuudistuksen toteuttamisella oli suuri
painoarvo vuoden 2014 valtuustotavoitteissa, sillä se oli
sekä avopalvelujen, laitoshoidon, erikoissairaanhoidon,
tilaajaryhmän että ikäihmisten palvelujen lautakunnan
tavoite. Tarkat tavoitemäärittelyt näkyvät viidennen luvun taulukoissa, joissa tavoitteiden numerot ovat 12,
53, 54 ja 55.
Tarkastuslautakunnan arvioinnin pääkysymys oli:
”onko valtuustotavoite ikäihmisten palvelurakennemuutoksen hankesuunnitelman mukaisesta etenemisestä
toteutunut”?
Palvelurakenneuudistusta toteutetaan mm. sairaalapalveluissa, laitospalveluissa ja asumispalveluissa. Alla
olevassa taulukossa on näiden palveluiden tärkeimmät
tuotantopaikat. Asiakaspaikkamäärät koskevat vuoden
2014 lopun tilannetta.
Ikäihmisten sairaala-, laitoshoito- ja asumispalvelut
Kaupungin oma tuotanto
Hatanpään sairaala, erikoissairaanhoito: leikkaukset, neurologia, sisätaudit, yleislääketiede ja geriatria, kliiniset tukipalvelut
Rauhaniemen sairaala: pitkäaikainen sairaalahoito vanhuksille, 118 paikkaa
Kaupin sairaala: pitkäaikainen sairaalahoito, geriatrinen kuntoutussairaala, toimii kotihoidon tukisairaalana, 150 paikkaa
Hatanpään psykogeriatrian sairaala: pitkä- ja lyhytaikainen sairaalahoito, 86 paikkaa
Geripoli: Sisältää Rauhaniemen sairaalan poliklinikan, Hatanpään puistosairaalan psykogeriatrian poliklinikan ja Kaupin sairaalan
geriatrian poliklinikan. Tukee kotihoitoa.
Koukkuniemi: vanhainkoti, 463 paikkaa
Jukola: tehostettu palveluasuminen, 45 paikkaa
Impivaara: tehostettu palveluasuminen, 69 paikkaa
Pispan palvelutalo: tehostettu palveluasuminen, 105 paikkaa
Ulkopuolinen tuotanto
PSHP: vaativa erikoissairaanhoito, tekonivelkuntoutus
Tammenlehväkeskus: Erikoissairaanhoidon jatkokuntoutus
Pirkanmaan Hoitokoti: saattohoito, 24 paikkaa
Koskikotikeskus: tehostettu palveluasuminen, 82 paikkaa
Petäjäkotikeskus: tehostettu palveluasuminen, 58 paikkaa
Kuusela: tehostettu palveluasuminen, 88 paikkaa ja palveluasuminen, 19 paikkaa
Kontu-Koti: tehostettu palveluasuminen, 26 paikkaa
Hoidon tarve ja kustannukset
Vuoden 2014 lopussa yli 65-vuotiaita tamperelaisia oli
40 tuhatta henkeä, mikä oli 18 % kaikista tamperelaisista. Väestösuunnitteen mukaan yli 65-vuotiaiden määrä
kasvaa vuoteen 2030 mennessä 52 tuhanteen, mikä on
20 % kaikista tamperelaisista. Seuraavista taulukoista
nähdään, että iän myötä vanhusten palvelutarve ja
palvelujen kustannukset kasvavat. Ikäihmisten palve-
lurakenneuudistuksen odotetaan hillitsevän kaupungin
sosiaali- ja terveyspalvelukustannusten kasvua.
Seuraavassa taulukossa tarkastellaan vanhusten
sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta ikäryhmittäin
Tampereella ja kuutoskaupungeissa. Tamperelaisten
vanhusten palvelutarve on kuutoskaupunkien keskiarvon
tuntumassa. Tiedot ovat ikävakioimattomia. (Lähde:
Kuusikko 2013)
41
Tampereen kaupunki Arviointikertomus vuodelta 2014
Sosiaali- ja terveyspalveluja saaneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä joulukuussa 2013
Tampere
14,7 %
27,2 %
48,7 %
65 vuotta täyttäneet
75 vuotta täyttäneet
85 vuotta täyttäneet
Seuraavassa taulukossa tarkastellaan kuutoskaupunkien sosiaali- ja terveyspalvelujen asukaskohtaisia kustannuksia vuonna 2013. Tampereen kustannukset ovat
Kuusikko keskiarvo
13,5 %
26,5 %
50,3 %
kaikissa ikäryhmissä kuutoskaupunkien kolmanneksi
pienimmät. (Lähde: Kuusikko 2013)
Sosiaali- ja terveyspalvelujen ikävakioidut kustannukset / asukas 2013
Helsinki
Espoo
Tampere
Vantaa
Oulu
Turku
Kuusikko
65 vuotta täyttäneet
7 715
6 337
7 026
6 570
7 884
7 157
7 279
75 vuotta täyttäneet
13 378
10 946
12 070
11 116
13 641
12 631
12 624
85 vuotta täyttäneet
23 550
18 615
21 091
19 019
24 493
23 558
22 410
Palvelurakenneuudistuksen eteneminen
Vuonna 2014 tehtiin seuraavat hankesuunnitelman
mukaiset toimenpiteet:
•
•
•
•
Organisaatiomuutos valmisteltiin. Vuodesta 2015
alkaen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tuotetaan avopalvelujen, sairaala- ja kuntoutuspalvelujen
sekä kotihoidon ja asumispalvelujen tuotantoalueilla. Uusi organisaatio selkeyttää jatkokuntoutuksen
hoitoketjuja.
Tehostettua palveluasumista lisättiin vuonna 2014
yli 280 paikkaa. Tehostettu palveluasuminen aloitettiin Koukkuniemen Jukola-talossa tammikuussa
2014 ja Pispan palvelutalossa elokuussa 2014.
Koukkuniemen Impivaara-talossa tehostettu palveluasuminen alkoi jo marraskuussa 2013 (lisäys
69 paikkaa).
82 vanhainkotipaikkaa vähennettiin muuttamalla Koukkuniemen vanhainkotihoitoa tehostetuksi
palveluasumiseksi. Vuoden 2014 lopussa vanhainkodissa oli jäljellä 465 paikkaa, joista on tarkoitus
luopua kokonaan tulevaisuudessa.
115 sairaalapaikkaa vähennettiin siirtämällä ympärivuorokautiseen hoitoon jonottaneita potilaita
tehostettuun palveluasumiseen.
•
•
•
•
•
•
•
42
Kotikuntoutus aloitettiin. Se on tarkoitettu säännöllisen kotihoidon ja omaishoidon tuen piirissä
oleville ikäihmisille sekä geripolin ja psykogeriatrian
asiakkaille. Vuoden aikana tehtiin 5 178 kotikäyntiä
448 asiakkaalle.
Kotihoidon omalääkäripilottiin osallistui säännöllisen kotihoidon asiakkaita. Vuoden aikana tehtiin
1 349 lääkärin kotikäyntiä 645 asiakkaalle. Toiminta
on tarkoitus laajentaa koko kaupungin kattavaksi
vuoden 2016 loppuun mennessä.
Kotiin annettavan alkoholikatkaisuhoidon kokeilu
aloitettiin. 36 asiakkaalle tehtiin kartoitus ja heistä
15:lle aloitettiin katkaisuhoito. Kotikäyntejä tehtiin
noin 400. Kokeilu jatkuu vuonna 2015.
Kotihoitoon palkattiin ravitsemusterapeutti.
Asiakas- ja palveluohjausta kehitettiin kokeilemalla
Lähitori-palvelua, joka tuo ohjauksen ja neuvonnan
asukkaan omaan kaupunginosaan. Kokeilun perusteella Lähitori-malli on tarkoitus laajentaa koko
kaupungin kattavaksi.
Henkilöstön tulevaisuuden sijoittumis- ja koulutustoiveet selvitettiin kyselyllä.
Toimitilat kuvattiin ja investointitarpeet selvitettiin.
Tampereen kaupunki Arviointikertomus vuodelta 2014
•
•
Omaishoidon henkilökohtaista budjettia kokeiltiin
17 omaishoitoperheessä. Budjetti mahdollistaa
omaishoitajan lakisääteisten vapaiden vaihtamisen
palveluseteleiksi.
Vapaaehtoistyön opaskirjan laatiminen aloitettiin.
Liikunta- ja kulttuuriluotsien vapaaehtoistoimintaa
kehitettiin.
Tarkastuslautakunnan arvioinnin mukaan ikäihmisten
palvelurakenneuudistus on edennyt hankesuunnitelman
mukaisesti.
Palvelurakenne prosentteina
•
•
•
•
•
91–92 % asuu kotona itsenäisesti tai sosiaali- ja
terveyspalvelujen turvin
13–14 % saa säännöllistä kotihoitoa
6–7 % saa omaishoidon tukea
6–7 % on tehostetun palveluasumisen piirissä
2–3 % on hoidossa vanhainkodeissa tai pitkäaikaishoidossa terveyskeskuksen vuodeosastolla.
Kuusikkoraportissa vertaillaan edellä mainittujen palveluiden osuuksia kuutoskaupungeissa vuosina 2009–
2013. Tampere on yltänyt vuoden 2017 tavoitetasolle
kotihoidon osalta jo kaikkien tarkasteluvuosien ajan.
Muiden palvelujen osalta tavoitetasoa ei Tampereella
saavutettu vielä vuonna 2013.
Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksessa (STM, 2013)
on palvelurakennetavoitteet, joihin pyritään vuoteen
2017 mennessä. 75 vuotta täyttäneiden osalta tavoite
on seuraava:
IkäihmistenIkäihmisten
laatusuositukseen
sisältyviä sisältyviä
palveluja palveluja
saaneidensaaneiden
75 vuotta75täyttäneiden
osuus kuutoskaupunkien
laatusuositukseen
vuotta täyttäneiden
osuus kuutoskaupunkien
vastaavanikäisestä
väestöstä
31.12.,
joulukuussa
(ikävakioimaton)
vastaavanikäisestä
väestöstä
31.12.,
joulukuussajajakoko
kokovuonna
vuonna2009–2013
2009–2013 (ikävakioimaton)
* = Sisältää Espoon, Vantaan, Turun ja Tampereen keskiraskaan palveluasumisen asiakkaat 31.12.
= Sisältää
ja pitkäaikaisen
tehostetun
palveluasumisen
asiakkaat 31.12., lyhytaikaispalvelun asiakasosuus 75 vuotta
* = Sisältää Espoon,**Vantaan,
Turunlyhytja Tampereen
keskiraskaan
palveluasumisen
asiakkaat 31.12.
täyttäneistä keskimäärin 0,2.
** = Sisältää lyhyt- ja pitkäaikaisen tehostetun palveluasumisen asiakkaat 31.12., lyhytaikaispalvelun asiakasosuus 75 vuotta täyttäneistä keskimäärin 0,2.
Kuvio sisältää säännöllisen kotihoidon peittävyyden joulukuussa ja keskiraskaan palveluasumisen peittävyyden 31.12., omaishoidon
Kuvio sisältää säännöllisen kotihoidon peittävyyden joulukuussa ja keskiraskaan palveluasumisen peittävyyden 31.12., omaishoidon tuen kattavuuden
tuen kattavuuden koko vuoden aikana sekä 31.12. tilanteen mukaisen pitkäaikaisen vanhainkoti- ja terveyskeskussairaalahoidon se
koko vuoden aikana sekä 31.12. tilanteen mukaisen pitkäaikaisen vanhainkoti- ja terveyskeskussairaalahoidon sekä tehostetun palveluasumisen lyhyt- ja
tehostetun palveluasumisen lyhyt- ja pitkäaikaisen palvelun peittävyyden.
pitkäaikaisen palvelun peittävyyden.
43
Tampereen kaupunki Arviointikertomus vuodelta 2014
Yksi Tampereen vuoden 2014 valtuustotavoite koski
ikäihmisten asumismuotoa. Vuoden 2014 lopussa yli
75-vuotiaista 90,2 % asui kotona (tavoite vähintään
91 %), 7,2 % tehostetussa palveluasumisessa (tavoite
vähintään 5,5 %) ja 2,6 % pitkäaikaisessa laitoshoidossa (tavoite enintään 3,5 %). Kotona asuvien osalta
tavoitetta ei saavutettu, sillä tehostettu palveluasuminen
lisääntyi huomattavasti vuoden aikana. Vuoden 2015
suunnitelman mukaan uusia tehostetun palveluasumisen paikkoja avautuu edellisvuotta vähemmän ja
kotiin annettavia palveluja lisätään. Tämän odotetaan
nostavan kotona asuvien osuutta. Tampere saavutti edellä mainitun STM:n laatusuosituksen mukaisen
vuoden 2017 tavoitetason vuonna 2014 kotihoidon
(13 %) lisäksi myös tehostetussa palveluasumisessa
ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa.
Kotihoito
Lehtien mielipidekirjoituksissa on kannettu huolta siitä, riittääkö huonokuntoisten asiakkaiden toimintakyky
kotona asumiseen ja huomioidaanko asiakkaiden omat
toiveet riittävästi hoitopaikkaa valittaessa. Ongelmia
voi hyvinkin olla osan asiakkaista kohdalla. Kuitenkin
oman tuotannon palvelusopimusseurannan tietojen
valossa kotihoidon kokonaistilanne vaikuttaa ainakin
tyydyttävältä.
Asiakastyytyväisyyskyselyssä kokonaisarvosana
oman tuotannon kotihoidon palveluista oli melko hyvä,
eli 3,8 (edellisvuonna 3,8 ja asteikko 1–5). Asiakastyytyväisyyskyselyssä selvitettiin myös sitä, käykö kotihoidon asiakkaiden mielestä heidän luonaan liian monta
hoitajaa. Vastausten perusteella näin on, sillä asteikolla
yhdestä (eri mieltä) viiteen (samaa mieltä) keskiarvo oli
3,75. Masennusta kuvaavan mittarin mukaan valtaosalla
kotihoidon asiakkaista (86,2 %) ei ole masennusta.
Kohtalaisesti masennusoireita oli 12,8 %:lla ja runsaasti
oireita oli vain 0,8 %:lla. Asiakkaan toimintakykyä kartoittava RAI HC -arviointi oli tehty vuoden 2014 lopussa
92,8 %:lle kaupungin oman tuotannon säännöllisen
kotihoidon asiakkaista. Palvelusopimuksen tavoite oli
95 %, joten tavoitteeseen ei aivan päästy. Hoitoisuutta
ja palvelutarvetta kuvaavan mittarin mukaan suurin osa
eli 80 % asiakkaista oli itsenäisiä. Kaikkein eniten apua
tarvitsevien osuus oli pieni: täysin autettavia oli 0,1 %,
ja autettavia 1,1 %.
Kaupungin oman tuotannon kotihoidon asiakkaiden päivittäiset toiminnot
Itsenäinen
Ohjauksen tarvetta
Tarvitsee rajoitetusti apua
Tarvitsee runsaasti apua 1
Tarvitsee runsaasti apua 2
Autettava
Täysin autettava
Kotihoito auttaa asiakasta selviytymään päivittäisistä
toiminnoista keskittyen henkilökohtaiseen hoivaan ja
hoitoon. Jos asiakas tarvitsee apua vain kotitöissä,
hänet opastetaan pääasiallisesti ostamaan apua yksityisiltä yrityksiltä.
44
80,0 %
10,3 %
2,6 %
4,2 %
1,8 %
1,1 %
0,1 %
Asiakastyytyväisyys
Vuoden 2014 oman tuotannon asiakastyytyväisyyskyselyjen tulokset olivat hyvät sekä tehostetussa palveluasumisessa (Jukola ja Impivaara) että vanhainkotihoidossa
(Koukkuniemi). Tehostettu palveluasuminen sai monelta
osin vanhainkotiasumista paremmat arvosanat. Tämä
suunta on hyvä, sillä kaupungin tavoite on luopua kokonaan vanhainkotiasumisesta ja lisätä tehostettua
palveluasumista. Seuraavassa taulukossa on poimintoja
kyselyn tuloksista.
Tampereen kaupunki Arviointikertomus vuodelta 2014
Asiakastyytyväisyyskysely 2014, väittämän kanssa samaa mieltä olleiden osuus
Väittämä
Vanhainkoti
Vanhainkodissa / ryhmäkodissa on koko ajan tai melkein aina hyvä olla
Saa elää haluamansa kaltaista elämää
Saa riittävästi hoitohenkilökunnan aikaa itselleen
Henkilökunta kohtelee erittäin hyvin tai hyvin
Saa tarvittaessa apua ja tukea päivittäisessä toiminnassa
Pääsee riittävästi ulos
Henkilökunta on ammattitaitoista
Hoidosta annettu arvosana (1-5)
82 %
67 %
73 %
81 %
89 %
77 %
94 %
3,87
Tehostettu
palveluasuminen
90 %
86 %
81 %
90 %
90 %
75 %
88 %
3,97
Jatkohoitopaikkojen jonotus
Resursseja kuluu hukkaan, kun sairaalapaikoilla hoidetaan jatkohoitoon jonottavia potilaita. Hatanpään sairaalassa jatkohoitopaikkaa jonottavien määrä vaihtelee.
Esimerkiksi syyskuun 2014 lopussa jonottajia oli 15 %
paikkamäärästä ja Helmikuun 2015 lopussa 14 % paikkamäärästä. Pääosin jatkohoitoa jonotetaan kaupungin
omasta tuotannosta Rauhaniemen sairaalasta, Kaupin
sairaalasta, Hatanpään sairaalan psykogeriatrisesta
osastoryhmästä tai ostopalvelua tuottavasta Tammenlehväkeskuksesta. Näistä kaupungin omien yksikköjen
kokonaispaikkamäärä on selvästi vähentynyt viimevuosien aikana, minkä vuoksi Hatanpään sairaalasta
tuleville potilaille on aikaisempaa vähemmän paikkoja.
Vajaa kolmannes Rauhaniemen ja Kaupin sairaaloiden sekä Hatanpään puistosairaalan psykogeriatrisen
osastoryhmän potilaista jonottaa tehostetun palveluasu-
misen tai vanhainkodin paikkaa. Näiden jonojen suurin
syy on kasvanut palvelutarve. Jonojen odotetaan lyhenevän kotiin annettavien palveluiden lisääntymisen myötä, kun potilaita vodaan hoitaa yhä enemmän kotona.
Pieniä jonoja on myös Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä, mistä potilaita siirretään jatkohoitoon kaupungin
omiin sairaaloihin. Jos PSHP:ssä joudutaan pitämään
potilaita hoidossa ainoastaan jonotuksen takia, heistä
aiheutuu Tampereen kaupungille siirtoviivemaksuja.
Nämä maksut ovat pienentyneet huomattavasti viime
vuosina. Vuonna 2008 ne olivat vielä 2,3 milj. euroa
kun vuonna 2014 niitä kertyi enää 40 tuhatta euroa.
Kaupungin sairaaloiden jonot eivät ole vielä kasvattaneet siirtoviivemaksuja, sillä potilaiden vastaanotto
PSHP:stä on priorisoitu kaikissa tapauksissa. Tuleva
kehitys riippuu kaupungin sairaaloiden jonotilanteesta.
PSHP:lle maksetut siirtoviivekustannukset 2008–2014
PSHP:lle maksetut siirtoviivekustannukset 2008–2014
Talouden ja usein myös asiakkaiden kannalta olisi
tarkoituksenmukaista hoitaa potilaita mahdollisimman
vähän erikoissairaanhoidossa. Monet asiakkaat voitaisiin hoitaa nopeammin ja edullisemmin muualla, jos
jatkohoitopaikkoja ja kotona asumista tukevia palveluita
olisi tarpeeksi saatavilla. Tarkastuslautakunta jatkaa sen
seuraamista, miten ikäihmisten palvelurakenneuudistus
onnistuu vastaamaan tähän tarpeeseen.
45
Tampereen kaupunki Arviointikertomus vuodelta 2014
Tarkastuslautakunnan arviointi ikäihmisten palvelurakenneuudistuksesta
Valtuustotavoite ikäihmisten palvelurakenneuudistuksen hankesuunnitelman mukaisesta etenemisestä toteutui. Organisaatiomuutoksesta tehtiin päätös, potilaita siirrettiin pitkäaikaisesta
laitoshoidosta tehostettuun palveluasumiseen ja kotona asumisen tukea lisättiin.
Asumismuotoa koskeva valtuustotavoite toteutui osittain. Vuoden 2014 lopussa yli 75-vuotiaista
90,2 % asui kotona (tavoite vähintään 91 %), 7,2 % tehostetussa palveluasumisessa (tavoite
vähintään 5,5 %) ja 2,6 % pitkäaikaisessa laitoshoidossa (tavoite enintään 3,5 %).
Koukkuniemen asiakaskyselyjen valossa tehostettu palveluasuminen näyttää vanhainkotiasumista mielekkäämmältä hoitomuodolta. Tämä on hyvä suunta, sillä vanhainkotipaikoista
ollaan luopumassa samaan aikaan kun tehostettua palveluasumista lisätään.
Tarkastuslautakunta kysyy, katsooko tilaaja, että kaikkien kotihoidon asiakkaiden oma tahto
hoitopaikan valinnassa tulee kuulluksi tällä hetkellä? Jos asiakas kokee, että hänen toimintakykynsä ei riitä kotona asumiseen, miten taataan hänelle turvallinen hoito?
Resursseja kuluu hukkaan, kun sairaalapaikoilla hoidetaan jatkohoitoon jonottavia potilaita.
Jonot ovat huomattavat kaikissa kaupungin omissa sairaaloissa. Tarkastuslautakunta jatkaa
sen seuraamista, helpottuuko jonotilanne mm. kotona asumista tukevien palveluiden kasvun
ja uuden organisaation myötä. Tarkastuslautakunta odottaa selvitystä siitä, miten jonojen
tilanne on kehittynyt vuonna 2015.
7.4 Perusopetus
Perusopetuksen arvioinnin pääkysymys oli selvittää,
onko valtuuston asettama tavoite kaikkien peruskoulun päättävien oppilaiden siirtymisestä toisen asteen
koulutukseen toteutunut. Lisäksi tarkastuslautakunta
arvioi perusopetuksen tuloksellisuutta suhteessa muihin
suuriin kaupunkeihin oppilaskohtaisten kustannusten,
ryhmäkoon ja oppilashuollon näkökulmista.
Perusopetuspalvelut
Perusopetuspalvelut Tampereella
Perusopetus
Lisäopetus
Joustava perusopetus
Perusopetukseen valmistava opetus
Sairaalaopetus
Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta
46
kielet: suomi, englanti, saksa, ranska
oppilaat, jotka eivät päässeet toisen asteen oppilaitokseen ja urasuunnittelua tarvitsevat peruskoulun päättäneet ("kymppiluokka")
yksilöllisten tarpeiden huomioiminen, mahdollistetaan päättötodistuksen saaminen ja
jatko-opiskelupaikka
7–6 -vuotiaille maahanmuuttajataustaisille opetetaan suomen kieltä ja muita valmiuksia perusopetukseen siirtymiseksi.
TAYS:ssa tutkimus- ja hoitojaksoilla olevat koululaiset
1–2 -luokkalaisille ja erityisoppilaille, kaupungin oma tuotanto 57 %, yksityinen 43 %.
Tampereen kaupunki Arviointikertomus vuodelta 2014
Tampereella on yhteensä 38 koulua. Vuosiluokkien
1–6 kouluja on 21, vuosiluokkien 7–9 kouluja on neljä,
vuosiluokkien 1–9 yhtenäiskouluja on 10 ja erityiskouluja
on kolme. Muiden ylläpitäjien kouluja on neljä ja niissä
on noin 1 500 oppilasta.
Lukuvuonna 2014–2015 kaupungin ylläpitämissä
kouluissa on 15 303 oppilasta, mikä oli lähes 300 enemmän kuin edellisenä lukuvuotena. Kaupungin ylläpitämien koulujen oppilasmäärä on laskenut kymmenessä
vuodessa lähes 3 000:lla. Vuosituhannen alun suuri
oppilasmäärä saavutetaan väestösuunnitteen mukaan
uudelleen 2020-luvulla.
Valtuustotavoite: toisen asteen koulutukseen siirtyminen
Vuoden 2014 sitova toiminnallinen tavoite oli: kaikki perusopetuksen päättäneet oppilaat ovat sijoittuneet toisen
asteen koulutukseen tai siihen valmentaviin opintoihin
tai palveluihin. Tavoitetta toteuttava toimenpide oli: varmistetaan koulutustakuun toteutuminen perusopetuksen
ja toisen asteen koulutuksen nivelvaiheen yhteistyöllä.
Keväisin noin 200 oppilasta jää ilman toisen asteen
opiskelupaikkaa, mutta heistä lähes kaikki saadaan
lopulta ohjattua jatko-opintoihin. Syynä toisen asteen
opintojen ulkopuolelle jäämiseen voi olla esimerkiksi
oppilaan vakava sairaus. Vuonna 2014 perusopetuksen päättötodistuksen sai 1 678 tamperelaista. Kolmea oppilasta lukuun ottamatta he sijoittuivat toisen
asteen koulutukseen tai siihen valmentaviin opintoihin
tai palveluihin. Kahden henkilön osalta tietoja ei saatu.
Lisäopetuksen todistuksen sai 63 oppilasta, joista 57
sijoittui toisen asteen opintoihin.
Sekä tavoitteesta vastaava apulaispormestari että
tuotantojohtajat pitävät tavoitteen saavuttamisen kannalta tärkeimpinä keinoina toimivaa nivelvaiheen yhteistyötä ja oppilaanohjausta. Toisen asteen opintoihin
siirtymisen varmistamiseksi tarjotaan myös useita palveluita, joista seuraavassa muutama esimerkki.
Tampereella tarjotaan neljässä koulussa joustavaa
perusopetusta ns. JOPO-luokilla. Joustava perusopetus
tarjoaa yksilöllisiä mahdollisuuksia suorittaa perusopetus ja saada päättötodistus. Lukuvuoteen sisältyy mm.
pienryhmäopetusta, vierailukäyntejä, ja työpaikkaopiskelujaksoja. Tavoite on varmistaa oppilaille jatko-opiskelupaikka ja ehkäistä keskeyttämisiä toisella asteella.
”Älä o tumput suarana” -projektissa tuetaan lisämotivaatiota tarvitsevia nuoria. Jatko-opintopaikan suunnit-
telu aloitetaan jo 7–8 luokalla. Nuorille järjestetään tilaisuuksia tutustua toisen asteen opintomahdollisuuksiin
ja heitä tuetaan peruskoulun loppuun suorittamisessa.
Maahanmuuttajataustaisille oppilaille järjestetään
lukioon valmistavaa koulutusta. Lisäksi vieraskielisille
oppilaille ja heidän vanhemmilleen on järjestetty tulkattuja tiedotustilaisuuksia yhteishausta ja jatko-opinnoista.
Opinto-ohjausta annetaan mm. siihen, että opiskelijat
hakevat yhteishaussa taipumuksiaan ja kiinnostustaan
vastaavia opiskelupaikkoja, joiden saaminen on realistista. On tärkeää, että jokaiselle löytyy juuri oikea paikka,
eikä vain joku paikka. Monien oppilaiden kohdalla oikean
paikan löytyminen vaatii pitkäjänteistä ohjausta ja elämänhallinnan tukemista koko yläkoulun ajan.
Syyskuussa koulut ottavat yhteyden niihin keväällä
perusopetuksen päättäneisiin nuoriin, jotka eivät ole
ottaneet vastaan toisen asteen opiskelupaikkaa. Näitä
nuoria tuetaan henkilökohtaisesti, jotta koulutuspaikka
tai siihen valmistava palvelu saadaan järjestettyä.
Niille, jotka eivät heti jatka toisen asteen opinnoissa,
järjestetään lisäopetusta ja ammattistarttiryhmiä. Painotuksina lisäopetusryhmissä ovat mm. lukiovalmiudet,
ammatillisten opintojen valmiudet, tyttöjen pienryhmä,
oppimisvaikeuksien huomioiminen ja toiminnallinen
opetus. Ammattistartissa perehdytään ammatilliseen
koulutukseen, ammatteihin ja työelämään.
Perusopetuksen päättötodistus on edellytys opintojen jatkamiselle. 19 tamperelaista 9-luokkalaista nuorta ei saanut päättötodistusta keväällä 2014. Heistä
suurin osa jatkaa saman koulun kirjoilla ja suorittaa
perusopetuksen loppuun. Osa jatkaa ammattistarttiin,
valmentavaan koulutukseen tai kuntouttavaan koulutukseen. Pieni osa jää täysin ilman päättötodistusta.
Tampereella on tarjolla aikuisten peruskouluopetusta
ainoastaan maahanmuuttajataustaisille henkilöille. Vastaavaa aikuisten perusopetusta on suunniteltu myös
kantasuomalaisille.
Kun oppilaat on saatu sijoittumaan toisen asteen
opintoihin, on seuraava haaste saada kaikki pysymään
kiinni opiskelussa. Syyslukukaudella 2014 Tampereen
toisella asteella opiskelun aloittaneista 100 opiskelijaa
keskeytti opintonsa syksyn aikana jääden työttömäksi
tai muutoin toisen asteen tavoittamattomiin. Kuitenkin
Tampereella koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17–24
-vuotiaiden osuus vastaavan ikäisestä väestöstä on Oulun kanssa suurten kaupunkien pienin eli 9 % (vuoden
2012 tieto, lähde: SOTKAnet).
47
Tampereen kaupunki Arviointikertomus vuodelta 2014
Kustannukset
Suurten kaupunkien perusopetuksen vertailutietoja 2013
Käyttömenot € / oppilas
(sis. poistot ja sisäisiin vuokriin sisältyvät pääomakustannukset)
Opetus € / oppilas
Sisäinen hallinto € / oppilas
Helsinki
10 723
Espoo
9 621
Tampere
9 026
Vantaa
8 109
Oulu
8 248
Turku
9 171
5 184
573
5 252
563
5 192
529
4 345
632
4 718
498
4 720
460
Kuntaliiton Kouluikkuna-tietokannasta saadaan vertailutietoja perusopetuksen menoista vuonna 2013. Tuolloin
opetus maksoi Tampereella 5 192 euroa oppilasta kohti.
Kuudesta suurimmasta kaupungista vain Espoossa oli
Tamperetta suuremmat opetuskustannukset (5 252
euroa / oppilas) ja vähiten opetuksesta maksettiin Vantaalla (4 345 euroa / oppilas). Vaikka Tampere panostaakin opetukseen toiseksi eniten suurista kaupungeista,
olivat sen yhteenlasketut käyttömenot kolmanneksi
alhaisimmat eli 9 026 euroa oppilasta kohti. Pienimmät
oppilaskohtaiset käyttömenot olivat Vantaalla (8 109
euroa / oppilas) ja suurimmat Helsingissä (10 723 euroa
/ oppilas).
Sisäisen hallinnon kulut olivat Tampereella 529
euroa oppilasta kohti vuonna 2013. Tämä oli kuuden
suurimman kaupungin kolmanneksi edullisin hallintokulu. Pienimmät oppilaskohtaiset hallintokulut olivat
Turussa (460 euroa / oppilas) ja korkeimmat Vantaalla
(632 euroa / oppilas).
Tampereen kaupungin tilinpäätöksessä perusopetuksen toimintakulut ylittivät talousarvion 438 tuhannella
eurolla vuonna 2014. Ylitys johtui pääosin aamu- ja
iltapäivätoiminnan asiakkaille myönnetyistä maksuva-
pautuksista, joista palveluntuottajille aiheutuneet tulonmenetykset kaupunki on korvannut. Myös arvioitua
suurempi asiakasmäärä kasvatti kuluja. Toimintatuotot
toteutuivat lähes talousarvion mukaisina.
Ryhmäkoko
Perusopetuslain mukaan opetusryhmät tulee muodostaa
siten, että opetuksessa voidaan saavuttaa opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet. Laki ei määritä ylärajaa
ryhmäkoolle (poikkeuksena erityisryhmät).
Alla olevasta taulukosta nähdään keskimääräisen
opetusryhmäkoon muutokset viime vuosina Tampereella. Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt valtionavustusta opetusryhmien pienentämiseksi vuodesta
2010 lähtien. Taulukosta nähdään myös se, minkä kokoisia opetusryhmät olisivat keskimäärin olleet ilman ministeriön avustusta. Lukuvuona 2013–2014 ryhmäkoko
olisi ollut noin yhden oppilaan verran suurempi ilman
avustusta. Lukuvuonna 2013–2014 keskimääräinen
ryhmäkoko oli 1–6 vuosiluokilla 17,6 oppilasta ja 7–9
vuosiluokilla 16,9 oppilasta.
Keskimääräinen opetusryhmäkoko 2008–2014
Keskimääräinen ryhmäkoko
1–6 vuosiluokka
1–6 ilman OKM:n avustusta
7–9 vuosiluokka
7–9 ilman OKM avustusta
2008–2009
17,9
2009–2010
18,2
17,1
17,8
Kuntaliiton vuoden 2013 Kouluikkuna-vertailutietokanta
kattaa 63 kuntaa ja noin 60 % Suomen peruskoululaisista. Kouluikkunan ryhmäkokovertailun perusteella Tampereella on keskimääräistä suuremmat opetusryhmät.
48
2010–2011
18,6
19,0
18,0
18,3
2011–2012
18,1
18,7
17,7
18,0
2012–2013
18,0
18,7
17,5
18,1
2013–2014
17,6
18,6
16,9
17,8
Kouluikkunan tiedot poikkeavat edellä esitetyistä
Tampereen kaupungin tilastotiedoista siten, että niissä
on mukana myös erityisoppilaat. Keskimääräinen opetusryhmäkoko vertailussa mukana olevissa kunnissa
Tampereen kaupunki Arviointikertomus vuodelta 2014
vuosiluokilla 1–6 oli 17,0. Vastaava ryhmäkoko oli Tampereella 18,1 eli noin yhden oppilaan verran suurempi.
Vuosiluokkien 7–9 keskimääräinen opetusryhmäkoko oli
18,0 oppilasta kouluikkunan vertailukunnissa ja Tampereella 18,4 oppilasta eli hieman keskiarvoa suurempi.
Vuosiluokkien 1–9 keskimääräinen opetusryhmäkoko oli kouluikkunan kunnissa 17,5 oppilasta ja Tampereella 18,2 oppilasta. Suomen viiden suurimman kaupungin vuoden 2013 keskimääräinen opetusryhmäkoko
1–9 luokilla oli Tampereella korkein (18,2) ja Espoossa
matalin (15,0).
Tampereen vuoden 2013 perusopetuksen turvallisuuskyselyssä opetusryhmäkoko koettiin sopivammaksi
kuin vuoden 2010 kyselyssä. Kuitenkin huoltajien ja
henkilöstön mielestä ryhmäkokoja pitäisi pienentää
edelleen. Kysely kattoi perusopetuksen oppilaiden huoltajat, henkilöstön ja vuosiluokkien 3, 5, 7 ja 9 oppilaat.
Jos Tampereen perusopetuksessa halutaan aikaansaada säästöjä, täytyy ryhmäkokoa kasvattaa. Tämä
johtuu siitä, että henkilöstömenot ovat noin 60 % perusopetuksen kaikista menoista. Myös tila- ja ateriakustannukset ovat suuret, mutta hinnat tulevat annettuina
palvelujen tuottajilta, eikä perusopetus voi neuvotella
niitä pienemmiksi. Perusopetuksen muiden menojen
osuudet ovat niin pieniä, ettei niistä pystytä kerryttämään huomattavia säästöjä. Lukuvuodelle 2014–2015
on haettu Opetus- ja kulttuuriministeriön erityisavustusta
opetusryhmien pienentämiseen. Tämän avustuksen
saamisen yksi ehto on, että ryhmäkokoja ei suurenneta.
Vuonna 2014 perusopetuksen säästöt vähensivät sijaisia,
tuntiresursseja, tukiopetusta, koulunkäynnin ohjausta ja
erityisopetusta, mutta ryhmäkokoa ei kasvatettu.
Vaikka Tampereella onkin Kouluikkunan vertailussa
keskimääräistä suuremmat opetusryhmät, on perusopetuksen päättävien oppilaiden keskiarvo aavistuksen
verran parempi kuin Kouluikkuna-vertailun valtakunnallinen keskiarvo. Vuoden 2013 keskiarvo oli Tampereella
7,9 ja Kouluikkunan kunnissa 7,8.
Oppilashuolto
Tampereen perusopetuksen turvallisuuskyselyssä (v.
2013) ilmeni, että vastaajien mielestä terveydenhoitajan, kuraattorin ja psykologin palveluita ei ole riittävästi saatavilla. Kouluikkuna-tietokannasta saadaan
suurimpien kaupunkien oppilashuollon vertailutietoja
Espoon, Tampereen, Vantaan ja Oulun osalta vuodelta 2013 (Helsingin ja Turun tietoja ei ole saatavilla).
Psykologeja kohden Tampereella oli toiseksi vähiten
oppilaita. Kuraattorien osalta tilanne on huonompi, sillä
heitä kohden Tampereella oli oppilaita toiseksi eniten
vertailukaupungeista.
Oppilashuollon vertailutietoja
Oppilaita / psykologi
Oppilaita / kuraattori
Espoo
829
734
Tampere
826
834
Uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki astui voimaan
1.8.2014. Laki lisäsi kunnan velvollisuuksia palvelujen
järjestämisessä. Seuraavissa kappaleissa käsitellään
muutamaa perusopetuksen oppilaiden kannalta keskeistä uutta velvoitetta.
Kaikkien kunnan koulujen käyttöön tulee järjestää
psykologin palvelut ja sellaisen vastaavan kuraattorin
palvelut, jolla on sosiaalityöntekijän kelpoisuus. Tampereen kouluissa on nämä palvelut tarjolla.
Oppilaan tulee päästä keskustelemaan henkilökohtaisesti psykologin tai kuraattorin kanssa viimeistään
seitsemäntenä koulun työpäivänä siitä, kun hän on keskustelua pyytänyt. Kiireellisissä tapauksissa keskustelu
on järjestettävä samana tai seuraavana työpäivänä.
Vantaa
782
767
Oulu
1 754
1 488
Tampereella psykologin ja kuraattorin palveluihin liittyvien aikarajojen toteutumista on sovittu seurattavan
lukuvuositasolla, joten ensimmäinen raportointi saadaan
vasta lukuvuoden 2014–2015 päätyttyä. Ensitapaamiset toteutuvat tällä hetkellä pääosin lain määräämässä
ajassa, mutta esimerkiksi psykologin tutkimuksiin on
useiden kuukausien jonot.
Uuden oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaan terveydenhoitajan työaika kouluterveydenhuollossa on
järjestettävä siten, että oppilas voi tarvittaessa päästä
terveydenhoitajan vastaanotolle myös ilman ajanvarausta. Tampereella terveydenhoitajalle pääsyn toteutumista
ei seurata koko kaupungin tasolla.
49
Tampereen kaupunki Arviointikertomus vuodelta 2014
Tarkastuslautakunnan arviointi perusopetuksesta
Tampereella on keskimäärin suurempi opetusryhmäkoko kuin muissa suurissa kaupungeissa.
Esimerkiksi Kouluikkuna-vertailutietokannan kunnissa vuonna 2013 keskimääräinen opetusryhmäkoko 1–9 luokilla oli 17,5 oppilasta ja Tampereella 18,2 oppilasta. Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt valtionavustusta opetusryhmien pienentämiseksi vuodesta 2010 lähtien ja
Tampereen ryhmäkoko on laskenut noin yhden oppilaan verran neljän avustusvuoden aikana.
Vuoden 2013 perusopetuksen turvallisuuskyselyssä opetusryhmäkoko koettiinkin sopivammaksi
kuin vuoden 2010 kyselyssä, mutta huoltajien ja henkilöstön mielestä ryhmäkokoja pitäisi silti
pienentää edelleen.
Vaikka Tampereella on Kouluikkunan vertailussa keskimääräistä suuremmat opetusryhmät, on
lopputulos toisen asteen opintoihin sijoittumisen ja päättötodistuskeskiarvojen näkökulmista
katsottuna hyvä. Valtuustotavoite kaikkien perusopetuksen päättävien oppilaiden sijoittumisesta toisen asteen opintoihin tai muihin palveluihin on toteutunut. Onnistunut työ perustuu
yksilölliseen oppilaanohjaukseen ja perusopetuksen ja toisen asteen toimivaan yhteistyöhön.
Tampereella on monipuolinen valikoima keinoja sen varmistamiseksi, että kukaan perusopetuksen päättävä nuori ei jää tyhjän päälle. Perusopetuksen päättävien tamperelaisten vuoden 2013
keskiarvo 7,9 oli lähes sama kuin Kouluikkunan valtakunnallinen keskiarvo 7,8.
Uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki astui voimaan 1.8.2014, joten uusi laki ei ole vielä ollut voimassa edes kokonaista lukuvuotta. Tarkastuslautakunta jää odottamaan seurantatietoja siitä,
miten lain velvoitteet täyttyvät Tampereella.
7.5 Tampereen Logistiikka Liikelaitos
Tampereen Logistiikka Liikelaitos tuottaa hankinta-,
materiaalihuolto-, henkilöliikenne- ja konevuokrauspalveluita. Näistä materiaalitoiminnot (käyttö-, siivous- ja
hoitotarvikkeiden varastointi, toimitukset ja sisäisen
postin jakelu) tuottavat selvästi suurimman osan tuloksesta. Logistiikan asiakkaita ovat Tampereen kaupungin
yksiköt, liikelaitokset ja tytäryhteisöt.
Logistiikan yhteishankintojen määrä vuonna 2014
oli 76,5 milj. euroa (69 milj. euroa vuonna 2013). Logistiikan kautta tehdään noin 10 % kaupungin tavaroiden
ja palveluiden hankinnoista. Erillishankintoina vuonna
2014 aloitettujen ja valmiiksi tulleiden sekä aloitettujen,
mutta vielä jatkuvien sopimusten ja kertahankintojen
yhteisarvo oli 618,3 milj. euroa, joka sisältää raitiotien
allianssin 250 miljoonaa euroa. Logistiikka toteutti vuonna 2014 yhteensä 192 julkaistua kilpailutusta ja henkilöliikenteessä välitettiin yli miljoona matkaa. Logistiikalla
oli vuoden 2014 lopussa 79 työntekijää.
50
Valtuustotavoitteiden toteutuminen
Vuodelle 2014 asetettiin kaksi kaikille liikelaitoksille
yhteistä tavoitetta: liikevaihdon kasvattaminen henkilötyövuotta kohden ja työhyvinvoinnin parantuminen
edellisvuoteen verrattuna. Logistiikan liikevaihto henkilötyövuotta kohden oli 303 448 euroa, mikä oli 9,9 %
suurempi kuin edellisvuonna. Työhyvinvointimatriisin
tulos laski hieman, 64,80:sta 64,75:een.
Tampereen Logistiikan toiminnalliset tavoitteet vuodelle
2014 olivat:
•
•
Yhteishankintojen osuus kaupungin hankinnoista
kasvaa.
Tampereen Logistiikan organisointitavan selvittämisestä seuraavia päätöksiä on toteutettu yhdessä
liiketoiminnan ohjauksen kanssa.
Tampereen kaupunki Arviointikertomus vuodelta 2014
Yhteishankintojen osuus kaupungin hankinnoista
kasvoi reilut 10 % edellisen vuoden tasosta, eli tavoite
yhteishankintojen osuuden kasvattamisesta toteutui.
Organisoitumista koskeva tavoite ei toteutunut, sillä
jatkotoimenpiteitä koskevien päätösten tekeminen siirtyi
vuodelle 2015. Vuoden 2014 aikana tehtiin kuitenkin
Logistiikan toimintaa ja organisointia koskeva selvitystyö. Se aloitettiin nykytilan selvityksellä, jonka jälkeen
tehtiin selvitys Tampereen Logistiikan ja Pirkanmaan
sairaanhoitopiirin yhteistoimintamahdollisuuksista.
Vuoden 2015 alussa tehty suunnitelma on yhdistää
Tampereen ja PSHP:n hankinta- ja logistiikkapalvelut
osakeyhtiöön, jonka osakkaat ovat Tampere ja PSHP.
Uudelleenjärjestely pyritään toteuttamaan vuoden 2016
alussa. Materiaalitoimintojen yhdistämisellä tavoitellaan
merkittäviä hankintatoimen mittakaavaetuja.
Kannattavaa kasvua
Logistiikka liikelaitoksen liikevaihto kasvoi edellisvuodesta 8,8 % ja oli lähes 22 milj. euroa (20,2 milj. euroa
vuonna 2013). Kasvu johtui kehitysvammaisten työ- ja
päivätoimintamatkojen siirtymisestä Logistiikan hoidettaviksi ja materiaalihuollon lisääntyneestä myynnistä
hyvinvointipalveluille. Tilikauden ylijäämä oli 1,46 milj.
euroa. Liikelaitokseen sijoitetun pääoman tuotto parani
edellisvuodesta lähes prosentilla ja oli 21,6 %. Liikeylijäämä kasvoi edellisestä vuodesta 0,3 milj. euroa ja oli
1,55 milj. euroa. Tampereen Logistiikka liikelaitoksen
liikeylijäämät ovat ylittäneet tavoitetason vuosittain liikelaitoksen perustamisesta lähtien.
Liikeylijäämien
kehittyminen
vuosina
2007–2014
Liikeylijäämien kehi2yminen vuosina 2007-­‐2014 1,800 1,600 Miljoonaa euroa 1,400 1,200 1,000 Toteuma 0,800 Tavoite 0,600 0,400 0,200 0,000 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Toteuma 0,516 0,547 0,468 0,933 0,781 1,142 1,224 1,553 Tavoite 0,153 0,437 0,283 0,381 0,700 0,870 0,870 0,150 Tarkastuslautakunnan arviointi Tampereen Logistiikka Liikelaitoksesta
Yhteishankinnat ovat kasvussa. Vuonna 2014 yhteishankintojen osuus oli 76,5 milj. euroa ja
kasvua yhteishankintojen määrässä oli lähes 11 % edellisvuodesta. Kuitenkin Logistiikan kautta
hankitaan vain noin 10 % kaupunkikonsernin tavaroista ja palveluista, joten keskitettyjen hankintojen osuutta on mahdollista kasvattaa edelleen.
Tampereen ja PSHP:n hankinta- ja logistiikkapalveluiden yhdistämiseksi vuoden 2016 alussa
on tehty suunnitelma. Yhdistämisen tavoite on lisätä tehokkuutta ja neuvotteluvoimaa, joilla
voitaisiin saavuttaa merkittäviä kustannussäästöjä. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan
yhdistäminen on tarpeellista tehdä suunnitellusti vuoden 2016 alussa.
51
Tampereen kaupunki Arviointikertomus vuodelta 2014
7.6 Joukkoliikenne ja Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitos
Joukkoliikenteen tilaajan tehtävä on järjestää joukkoliikenne Tampereen kaupunkiseudulla yhteistoimintana
kaupunkiseudun kuntien kanssa. Lisäksi se toimii EU:n
palvelusopimusasetuksen sekä kansallisen joukkoliikennelain mukaisena paikallisena toimivaltaisena viranomaisena Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Oriveden,
Pirkkalan, Tampereen, Vesilahden ja Ylöjärven kuntien
alueella. Joukkoliikenteen tilaajan organisaatiossa työskentelee 19 henkilöä.
Joukkoliikenteen tilaajan vuonna 2014 ulkopuolelta
ostamien palveluiden osuus joukkoliikenteessä oli 34 %.
Yksityisiä palveluntuottajia oli kuusi kappaletta. Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitos (TKL) on kaupungin
oma joukkoliikennepalveluiden tuottaja. TKL:n henkilöstön määrä on 335. Tässä luvussa käsitellään joukkoliikennettä ensin tilaajan ja sitten TKL:n näkökulmasta.
koliikennepalveluissa. Seudullisen joukkoliikenneyhteistyön myötä TKL:n operoimat linjat ulottuvat Tampereen
ohella niin Pirkkalaan, Kangasalle kuin Nokiallekin.
Tampereella linjastoa kehitettiin runkolinjoihin perustuvaksi ja linjanumerointi uudistettiin. Tariffijärjestelmään
tehtiin seutuvyöhykkeet alueille, joille joukkoliikennelautakunnan järjestämä liikenne ulottuu. Merkittävin
muutos 30.6.2014 alkaen oli Tampereen tariffialueen
laajeneminen Pirkkalaan. Tehdyt palvelumuutokset ovat
suurimmat koskaan tehdyt joukkoliikennemuutokset
Tampereella ja sen kaupunkiseudulla. Muutoksen seurauksena myös palvelutasoa laskettiin joillain alueilla,
vaikka kokonaisuutena palvelutasoa parannettiin kaupunkiseudulla.
Joukkoliikenteen järjestämistavan muutos
Joukkoliikenteen subventiolla tarkoitetaan osuutta, jonka
kunta maksaa verovaroin joukkoliikenteen kustannuksista. Vuoden 2014 subventio oli Tampereella noin
23 %, eli noin 77 % kustannuksista katettiin asiakastuloilla. Vuosina 2010–2013 Tampereen subventio vaihteli
Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikenteen järjestämistapaa muutettiin 30.6.2014 alkaen Pirkkalan,
Lempäälän, Vesilahden, Kangasalan ja Nokian jouk-
Kaupungin subventio ja lippujen hinnat
Kuva: Joukkoliikenne
52
Tampereen kaupunki Arviointikertomus vuodelta 2014
26–27 %:n välillä. Tampereen joukkoliikennepalvelut
järjestetään kaupungin koko huomioon ottaen melko
pienellä subventiotasolla. Joukkoliikennepiiriin kuuluvat
kunnat maksavat osuutensa subventiosta. Tampereella
joukkoliikenteen kustannukset vuonna 2014 olivat yhteensä 51,5 milj. euroa.
Joukkoliikenteen lippujen hintoja korotettiin
1.1.2014 lähtien noin 3 %. Hinnankorotuksesta
huolimatta Tampereen joukkoliikenteen asiakashinnat
ovat tällä hetkellä pääosin edullisemmat kuin
pääkaupunkiseudulla tai Turussa. Hintojen vertailua
tosin vaikeuttavat lipputuotteiden erilaisuus ja
erilaajuiset matkustusalueet.
Matkojen määrä ja kertalipun hinta vuosina 2010–2014
2010
27,5
2,50
Matkat, milj. kpl
Kertalipun hinta, €
2011
28,8
2,50
2012
30,4
2,50
2013
30,5
2,50
2014
30,3
2,60
Joukkoliikenteen valtuustotavoitteet
Asiakaspalaute
Kaupunkistrategiassa painotetaan kestävien liikkumisvaihtoehtojen sujuvuutta. Strategian mukaan Tampere
on joukkoliikennekaupunki, jossa joukkoliikenteen osuutta liikenteessä kasvatetaan.
Tilaajan tavoite valtuustokaudelle on joukkoliikenteen käytön lisääntyminen siten, että kulkumuoto-osuus
on 22 % vuonna 2016. Joukkoliikenteen kulkutapaosuus
on laskettu viimeksi vuonna 2012, jolloin se oli 19 %.
Vuoden 2014 sitova tavoite oli 2 %:n kasvu matkustajamäärissä, mutta tavoitetta ei saavutettu. Joukkoliikenteen matkustajamäärä väheni vuonna 2014 Tampereen
alueella vajaan prosentin verrattuna edellisvuoteen.
Tampereella kuitenkin käytetään joukkoliikennettä selvästi enemmän kuin muilla keskisuurilla kaupunkiseuduilla Suomessa ja 19 %:n osuus kaikista matkoista
on suuri. Joukkoliikenne on yksityisautoiluun nähden
kilpailukykyisin keskustaan suuntautuvilla matkoilla ja
vastaavasti huonoin poikittaisliikenteessä.
Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan asiakaspalautteiden huomioiminen on erittäin tärkeää. Kaupunki
on saanut runsaasti asiakaspalautetta joukkoliikenteen
järjestämistavan muutoksesta. Negatiivinen palaute
on kohdistunut pääosin myöhästeleviin busseihin, liian
suureen kuormitukseen ja palvelutason leikkauksiin.
Tilaaja ei kuitenkaan ole suorittanut asiakastyytyväisyysmittauksia vuonna 2014 ja syyksi se on ilmoittanut, ettei
mittauksia haluta tehdä välittömästi muutosten toteuttamisen jälkeen. Yleisesti ottaen ruuhkaiset runkolinjat
ovat saaneet muuta linjastoa enemmän negatiivista palautetta. Erityisesti Pirkkalasta lähtevä pitkä linja numero
1 on saanut uudistuksen jälkeen runsaasti negatiivista
palautetta myöhästelyn ja täysien bussien takia. Linjalle
1 tehtiin korjaavia toimenpiteitä vuoden 2015 alussa.
Tamperelaisten antamissa asiakaspalautteissa toivotaan lisää poikittaisliikennettä, mutta sen järjestäminen on tilaajan mukaan kallista. Tarkastuslautakunnan
näkemyksen mukaan poikittaisliikenteen järjestämisen
mahdollisuuksia olisi hyvä kuitenkin selvittää esimerkiksi
pienimuotoisella kokeilulla.
Asiakastyytyväisyyskyselyjen tuloksia vuosilta 2012 ja 2013, kokonaisarvosana asteikolla 1–5
Vuosi
TKL
Länsilinjat
Paunu
Onnibus Oy
2012
2013
4,05
4,01
4,17
4,15
4,09
4,11
4,23
Tilausliikenne
Lauri Möttö
Ky
4,12
Pirkanmaan
tilausliikenne Oy
Valkeakosken
liikenne Oy
-
-
53
Tampereen kaupunki Arviointikertomus vuodelta 2014
TKL:n talous
Talouteen ja resursseihin liittyviä tunnuslukuja
Liikevaihto, milj. euroa
Tulos, milj. euroa
Kertynyt ylijäämä taseessa, milj. euroa
Henkilöstö
Linja-autot
Investoinnit, milj. euroa
Sairauspoissaolot, pv/htv
2011
26,7
0,8
3,0
338
133
1,4
14,9
Taulukosta voidaan havaita, että TKL:n talous on vakaalla pohjalla. Tehostamistoimien ansiosta kustannukset
ovat pysyneet viime vuosina hallinnassa ja tulos on ollut
viimeiset neljä vuotta positiivinen. Liikevaihto laski 0,6
milj. euroa edellisvuodesta, mutta toiminta oli vuonna
2014 erittäin kannattavaa tuloksen ollessa 10,7 % liikevaihdosta. Tilikauden päättyessä TKL:n taseen oma
pääoma oli vahvistunut edellisvuodesta 3 milj. euroa.
Taseeseen on kertynyt ylijäämää jo 8,7 milj. euroa. Kaupungin sijoittaman pääoman tuottoprosentti oli vuonna
2014 hyvällä 13,6 %:n tasolla (2013 vuonna 9,6 %).
TKL:n valtuustotavoitteet
Kaikkien liikelaitosten yhteiset tavoitteet vuodelle 2014
olivat liikevaihdon kasvu henkilötyövuotta kohden ja
työhyvinvoinnin paraneminen vuoteen 2013 verrattuna.
TKL saavutti molemmat tavoitteet.
TKL:lle asetetut vuoden 2014 toiminnalliset tavoitteet olivat seuraavat:
54
2012
27,9
0,7
3,7
355
132
1,5
16,6
•
•
2013
28,7
1,9
5,6
354
138
2,2
17,1
2014
28,1
3,0
8,7
335
135
2,1
15,4
Kapasiteetti on mukautettu tilaajan kilpailuttamissuunnitelmaan siten, että kustannukset pienenevät
Asiakastyytyväisyys on kehittynyt positiivisesti edelliseen vuoteen verrattuna.
Kapasiteetin mukauttamista koskeva tavoite raportoitiin
saavutetuksi. Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitos
on mukauttanut henkilöstö- ja kalustokapasiteettiaan
tilaajan kulloisenkin tarpeen mukaiseksi. Toiminta on
ollut myös taloudellisesti kannattavaa ja tilaajalle on
voitu antaa vuonna 2014 ensin 0,8 % ja loppuvuodesta
jo 2,5 % suuruinen ylimääräinen hinnanalennus tuotantohintoihin. Annettujen alennusten jälkeenkin toiminnan
tulos ylittää selkeästi vuosisuunnitelmassa asetetun
tavoitteen. Vuodeksi 2015 on jo päätetty edellisvuotta
suuremmasta sopimushinnan alentamisesta (3,5 %).
Asiakastyytyväisyyttä koskevan tavoitteen toteutumista ei voitu arvioida, sillä tilaaja ei suorittanut vuonna
2014 asiakastyytyväisyysmittauksia. TKL kuitenkin raportoi, että tilaajan perimien palvelurikkeitä koskevien
sanktiomaksujen kokonaismäärä on laskenut edellisvuodesta 22 % ja kuljettajien asiakaspalvelutapahtumien
osalta 23 %.
Tampereen kaupunki Arviointikertomus vuodelta 2014
Tarkastuslautakunnan arviointi Joukkoliikenteestä ja
Tampereen Kaupunkiliikenne liikelaitoksesta
Kaupunginvaltuusto asetti TKL:n vuoden 2014 sitovaksi tavoitteeksi asiakastyytyväisyyden positiivisen kehittymisen edelliseen vuoteen verrattuna. Tavoitteen toteutumista ei voitu arvioida,
koska tilaaja ei tehnyt asiakastyytyväisyysmittauksia. Vuonna 2014 tehtiin kautta aikojen suurimmat joukkoliikennemuutokset Tampereella ja sen kaupunkiseudulla, kun 30.6.2014 alkaen
muutettiin useilla alueilla linjastoa, aikatauluja ja linjanumerointia. Lisäksi joillain alueilla laskettiin palvelutasoa. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan muutoksen jälkeen on tärkeää
tutkia sen vaikutukset asiakastyytyväisyyteen. Tarkastuslautakunta odottaa selvitystä vuoden
2015 asiakastyytyväisyysmittausten tuloksista. Lisäksi tarkastuslautakunta edellyttää nykyistä herkempää reagointia asiakaspalautteisiin. Reagointi on tärkeää varsinkin ongelmallisiksi
koettujen bussilinjojen kohdalla.
Vuoden 2014 sitova tavoite matkustajamäärän 2 %:n kasvusta ei toteutunut, sillä matkustajamäärä laski hieman edellisvuoteen verrattuna. Tavoite kustannusten vähentämisestä kapasiteettia
mukauttamalla toteutui.
Subventio tarkoittaa kunnan maksamaa osuutta joukkoliikenteen kustannuksista. Tampereen
joukkoliikenteen 23 %:n subventiotaso on melko alhainen.
Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen kilpailukyky on viime vuosina parantunut, mikä
näkyy mm. liikeylijäämien kasvuna ja tilaajalle annettuina sopimusalennuksina.
Joukkoliikenteen kilpailukyky on parhaimmillaan keskustaan suuntautuvilla matkoilla ja vastaavasti huonoimmillaan kaupungin poikittaisliikenteessä. Poikittaisliikenteen puutteista on
saatu asiakaspalautetta. Tarkastuslautakunta suosittelee poikittaisliikenteen kehittämismahdollisuuksien selvittämistä.
7.7 Tampere-talo Oy
Tampere-talo Oy on liikevaihdoltaan, ohjelmatuotannoltaan ja kooltaan pohjoismaiden suurin kongressija konserttikeskus. Omaleimaista Tampere-talolle on
oma kulttuuri- ja konserttituotanto mukaan lukien yksi
oopperatuotanto vuodessa. Oman tuotannon tapahtumat muodostavat noin puolet yhtiön liikevaihdosta.
Tampere Tampere-talon palveluihin kuuluu myös vuokratapahtumia, ilmaistapahtumia, ravintolat ja Tampere
Filharmonia.
Tampere-talossa järjestettiin 692 tilaisuutta vuonna
2014. Tapahtumissa oli yhteensä 286 tuhatta kävijää.
Kongressiosasto hoiti 300 tapahtumaa, joissa kävi lähes 60 tuhatta osallistujaa. Ohjelmaosasto (kulttuuripalvelut) vastaavasti hoiti 392 tapahtumaa, ja niissä
kävi reilut 220 tuhatta osallistujaa. Tampere-talossa
järjestettiin 12 kansainvälistä kongressia, joihin osallistui
3,5 tuhatta vierasta. Yli tuhannen hengen tapahtumia
oli 94 kappaletta. Ilmaistapahtumia oli 30. Tamperetalon ansiosta kaupunkiin kertyy välillisiä tuottoja muilta
paikkakunnilta tulevien asiakkaiden myötä. Synergosin
tekemän tutkimuksen mukaan Tampere-talon toiminnan
kokonaisvaikutus Tampereen talousalueella oli 35 milj.
euroa vuonna 2014.
Tampere-talo Oy:ssä työskentelee 99 työntekijää.
Kaupungille kuuluva Tampere Filharmonia on täysimittainen sinfoniaorkesteri, jonka organisaatiossa on 109
työntekijää. Filharmonian oma estradi on Tamperetalossa.
55
Tampereen kaupunki Arviointikertomus vuodelta 2014
Tampere-talossa tehtiin heinäkuussa 2013 merkittävä liiketoiminnallinen muutos, kun ravintolatoiminta
otettiin yhtiön omistukseen. Ravintolatoiminta on Tampere-talon ainoa liiketoimintasektori, joka on katteellinen
myös ilman avustuksia. Toiminnan haltuunotto kasvatti
yhtiön liikevaihtoa ja henkilöstöä.
josta Tampereen kaupungin antama toiminta-avustus oli
1,3 milj. euroa ja vuokra-avustus 3,9 milj. euroa. Yhtiön
tilikauden tappio oli 70 tuhatta euroa (tappio 17 tuhatta
euroa v. 2013). Yhtiön liikevaihto on kuitenkin hyvässä
kasvussa, sillä vuoden 2014 liikevaihto oli 11,4 % suurempi kuin vuonna 2013.
Liikevaihto kasvaa ja kannattavuutta kehitetään
Vuonna 2014 Tampere-talon liikevaihto oli 7,7 milj. euroa. Liiketoiminnan muut tuotot olivat 5,8 milj. euroa,
Tampere-talo Oy tunnuslukuja
2014
7 692
11,4
5 774
-70
2
-0,9
1 380
210
54,9
-5,1
Liikevaihto
Liikevaihdon kasvu-%
Liiketoiminnan muut tuotot
Tilikauden voitto
Käyttökate -%
Liikevoitto -%
Oma pääoma yhteensä
Nettoinvestoinnit
Omavaraisuus-%
Sijoitetun pääoman tuotto -%
2013
6 905
18,3
5 715
-17
2
-0,3
1 499
595
53,8
-1,1
Tampere-talo saa kaupungilta toiminta-avustusta, jonka määrä on vähentynyt vuosittain talon perustamisvuodesta lähtien. Avustuksen määrä oli vuonna 1990
noin 2 milj. euroa ja vuonna 2014 enää 1,3 milj. euroa.
Toiminta-avustuksen osuus yhtiön tuotoista on pienentynyt toiminnan alkuvuosien lähes 100 %:sta nykyiseen
15 %:iin. Yhtiön liikevaihtoa on kuitenkin pystytty kas-
2012
5 837
1,1
5 575
-77
1
-1,4
1 535
120
62,1
-4,9
2011
5 776
-4
5 406
58
4
0,8
1 612
146
62,9
3,6
2010
6 017
12,7
5 373
-38
2
-0,7
1 600
181
68,0
-2,3
vattamaan toiminnan alkuvuosiin verrattuna, eli yhtiön
liiketoiminnan riski on kasvanut merkittävästi yrityksen
perustamisvuosista. Tampere-talo on maksanut kaupungille päärakennuksen ja tontin vuokraa vuodesta 1997
alkaen ja saanut samalla kaupungilta vuokran suuruista
vuokra-avustusta. Avustuksen määrä oli 3,9 milj. euroa
vuonna 2014.
Tampere-talon saamat toiminta- ja vuokra-avustukset 1990–2015
10 000
9 000
8 000
7 000
6 000
5 000
4 000
3 000
2 000
1 000
0
1990
Toiminta-avustus
Vuokra-avustus
Liikevaihto ja muut tuotot
Toiminta-av.osuus tuotoista
56
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
2015
budj.
2 018 2 691 2 507 1 682 1 430 1 430 1 261 1 261 1 346 1 430 1 430 1 430 1 430 1 430 1 430 1 430 1 430 1 300 1 300 1 300 1 301 1 300 1 300 1 300 1 274 1 269
0
0
0
0
0
0
4 348 4 380 4 442 2 747 2 820 2 820 2 929 2 942 2 984 3 257 3 312 3 391 3 550 3 550 3 567 3 733 3 841 3 903 3 935
2 004 2 701 2 427 2 287 2 438 2 615 2 362 3 069 3 012 3 761 3 549 3 600 3 986 4 181 4 563 4 616 5 007 6 227 5 810 5 890 6 539 6 316 6 379 7 479 8 361 8 798
99,63 103,28 73,54 58,64 54,67 53,40 41,11 44,66 38,01 40,28 39,71 35,86 34,19 31,33 30,99 28,57 20,88 22,38 22,07 19,89 20,58 20,38 17,38 15,24 14,42
%
%
%
%
%
%
%
%
%
%
%
%
%
%
%
%
%
%
%
%
%
%
%
%
Tampereen kaupunki Arviointikertomus vuodelta 2014
Omistajatavoitteiden toteutuminen
Valtuuston Tampere-talolle vuodeksi 2014 asettamat
tavoitteet olivat:
asioita, kuten investointeja. Yhtiön toiminnan kehittämistavoitetta voitaisiin konkretisoida esimerkiksi käytännön
kehittämishankkeilla.
Uusia avauksia
•
•
•
Kävijämäärä on suurempi kuin vuosien 2011–2013
keskiarvo ja tapahtumia on vuositasolla vähintään
580.
Liikevaihto kasvaa ja tulos on positiivinen.
Yhtiö on kehittänyt toimintaansa siten, että päämäärä ”Tampere-talo on jatkuvasti Suomen paras
kansainvälinen ja kehittyvä kulttuuri- ja kongressikeskus” toteutuu.
Kävijämäärää ja tapahtumia koskevat tavoitteet ylitettiin
selvästi. Yhteensä 692 tapahtumassa kävi 286 tuhatta
henkilöä vuonna 2014 (vuosien 2011–2013 keskiarvo oli
274 tuhatta kävijää). Liikevaihdon kasvutavoite saavutettiin mutta tulos jäi tappiolliseksi, joten taloustavoitteet
saavutettiin vain osittain. Yhtiön toiminnan kehittämistä
koskeva tavoite raportoitiin toteutuneeksi. Yhtiön toimintaa on kehitetty mm. kiinteistön toiminnallisten uudistusten valmistelulla ja ravintolatoiminnan haltuunotolla.
Liikevaihtoa, tulosta, kävijämäärää ja tapahtumien
määrää koskevat tavoitteet ovat mitattavia ja niiden perusteella voidaan tehdä johtopäätöksiä yhtiön toiminnan
ja talouden kehittymisestä. Omistajana kaupunki voisi
kuitenkin asettaa liikevaihdon kasvua koskevan tavoitteen selvästi prosentteina ja tulostavoitteen euroina ja
seurata näiden lisäksi merkittäviä kehittymiseen liittyviä
Tampere-talon kiinteistössä toteutetaan lähivuosina
toiminnallisia uudistuksia. Nämä uudistukset liittyvät
strategiakauden 2013–2015 hankkeisiin, joiden tavoite
on kasvattaa kävijämäärää, liikevaihtoa ja tuottavuutta
sekä luoda Tampere-talosta kaikille aina avoinna oleva
viihtymisen tila. Yksi näkyvimmistä uudistuksista on
1 020 m²:n näyttelytilan rakentaminen Tampereen taidemuseon Muumilaaksolle, joka siirtyy Tampere-taloon
vuonna 2017. Toiminnallisilla uudistuksilla parannetaan
muiltakin osin talon tiloja (esimerkiksi aulat ja ravintolat) ja energiatehokkuutta. Uudistushanke sisältyy
kaupungin vuoden 2015 talousarvioon. Hankkeelle on
varattu suunnitteluraha vuosille 2014–2015 ja rakentamisraha vuosille 2015–2017. Talousarvioon on kirjattu,
että hankkeen toteuttamisen edellytys on kaupungin
antaman toiminta-avustuksen pienentäminen vuosien
2017–2022 aikana asteittain yhteensä 500 000 eurolla.
Vuonna 2014 Tampere-talo otti käyttöön MUKANApalvelun, jolla talossa järjestetty konsertti tai kokous
lähetetään etäyleisölle reaaliaikaisesti verkossa. Palvelu
mahdollistaa esiintyjän ja etäyleisön välisen vuorovaikutuksen ja kustannustehokkaan digitaalisen palvelun
tuotannon.
57
Tampereen kaupunki Arviointikertomus vuodelta 2014
Kuva: Tampere-talo Oy
Tarkastuslautakunnan arviointi Tampere-talo Oy:stä
Tampere-talo Oy saavutti kävijämäärää ja tapahtumien määrää koskevat tavoitteensa. Myös liikevaihdon kasvua koskeva tavoite saavutettiin ja yhtiön liikevaihto kasvoi edellisvuodesta 11,4 %. Tavoite
positiivisesta tuloksesta sen sijaan jäi saavuttamatta, sillä tilikausi 2014 päättyi 70 tuhannen
euron tappioon. Yhtiön toiminnan kehittämistä koskeva tavoite oli seuraava: ”yhtiö on kehittänyt
toimintaansa siten, että päämäärä ’Tampere-talo on jatkuvasti Suomen paras kansainvälinen
ja kehittyvä kulttuuri- ja kongressikeskus’ toteutuu.” Tämän tavoitteen toteutumista on melko
vaikea arvioida. Tampere-talo raportoi tavoitteen toteutuneeksi.
Koska omistaja ohjaa tytäryhteisöjä kaupunkistrategian toiminnallisilla tavoitteilla, on tärkeää
asettaa mitattavia ja haastavia tavoitteita. Liikevaihdon kasvulle voitaisiin asettaa selvä prosenttitavoite ja tulokselle euromääräinen kasvutavoite. Toiminnan kehittämistavoitetta voitaisiin
konkretisoida esimerkiksi käytännön kehittämishankkeilla.
Tampere-talon kaupungilta saama toiminta-avustus on vähentynyt talon perustamisvuoden 1990
noin 2 milj. euron tasosta nykyiselle noin 1,3 milj. euron tasolle. Yhtiön liikevaihtoa on pystytty
kasvattamaan toiminnan alkuvuosiin verrattuna, eli yhtiön liiketoiminnan riski on kasvanut merkittävästi yrityksen perustamisvuosista.
58
Tampereen kaupunki Arviointikertomus vuodelta 2014
7.8 VTS-kodit
Tampereen Vuokratalosäätiöstä, Vilusen Rinne Oy:stä ja
VTS Kiinteistöpalvelu Oy:stä käytetään markkinoinnissa
yhteisnimeä VTS-kodit. VTS-kotien toiminta on yleishyödyllistä, mikä tarkoittaa mm. sitä, että tuloksesta ei jaeta
osinkoja, vuokrataso on edullinen, asukasvalinnat tehdään
sosiaalisin perustein ja uusia asuntoja rakennetaan.
Tampereen Vuokratalosäätiön tarkoitus on hankkia
asuntoja erityisesti vähävaraisille tai muutoin sosiaalisesti erityisessä asunnontarpeessa oleville henkilöille, joilla on vaikeuksia vuokrata tarvettaan vastaavaa
asuntoa markkinoilta. Säätiöllä on sekä vapaa- että
Arava-rahoitteisia asuntoja.
Vilusen Rinne Oy on Tampereen kaupungin kokonaan omistama vuokrataloyhtiö, joka toimii pääosin
Kaukajärvellä. Yhtiö noudattaa asukasvalinnassaan
sosiaalista tarveharkintaa. VTS Kiinteistöpalvelu Oy
on Tampereen Vuokratalosäätiön tytäryhtiö. Tampereen Vuokratalosäätiö ja Vilusen Rinne Oy ostavat
suurimman osan taloteknisestä kiinteistöpidostaan VTS
Kiinteistöpalvelulta.
VTS-kotien asukkaista noin 20 % kuuluu erityisryhmiin. Erityisryhmään lukemisen perusteita ovat mm.
välitön asunnottomuuden uhka, asunnottomuus, vammaisuus, päihdeongelma tai muut elämänhallinnan
ongelmat. VTS-kodit tekee yhteistyötä sosiaalitoimen
kanssa. Yhteistyönä on mm. kehitetty polkuja asuntolasta omaan vuokra-asuntoon siirtymiseksi. Asukkaan
kannalta VTS-kotien vahvuuksia ovat turvallinen vuokrasuhde, hyvätasoiset asunnot, asukasdemokratia,
edullinen vuokrataso ja asumisen onnistumista tukeva
sosiaalinen isännöinti.
Omistajatavoitteiden toteutuminen
Tampereen Vuokratalosäätiön vuoden 2014 valtuustotavoitteet olivat:
•
•
Yleishyödyllinen toimija vuokramarkkinoilla
Vuoden 2014 lopussa Tampereen Vuokratalosäätiön
146 kiinteistön 7 389 asunnossa oli 14 tuhatta asukasta.
Asuntojen taloudellinen käyttöaste oli 97,80 % vuonna
2014 (97,77 % v. 2013). Asuntohakemuksia oli voimassa
2 385 kappaletta vuoden 2014 lopussa (2 299 kpl v.
2013). Vuonna 2014 Säätiölle valmistui kaksi kohdetta,
joista toinen Atalaan ja toinen Vuorekseen. Perusparannuksia valmistui kahteen kohteeseen Ikurissa.
Vilusen Rinne Oy omisti vuoden 2014 lopussa 26
kiinteistöä ja 1 261 asuntoa. Yhtiön asunnoissa oli 2 359
asukasta. Vilusen Rinne Oy:n asuntojen taloudellinen
käyttöaste oli 98,06 % vuonna 2014, mikä oli 2,55 %
edellisvuotta korkeampi.
VTS-kodeilla arvioitiin olevan korjausvelkaa vuoden
2014 lopussa yhteensä 11,7 milj. euroa, mikä on noin
1 % rakennusten arvosta. Korjausvelalla tarkoitetaan
rakennuksen nykyisen kuntotason ja sille valitun optimikuntotason välistä erotusta. VTS-kotien asuntojen
keskimääräinen etäisyys keskustasta on 8,4 kilometriä.
VTS-kotien asukkaiden kokonaisvaihtuvuusprosentti
oli 20,5 vuonna 2014. Asuntojen keskivuokra oli 10,68
euroa neliöltä. VTS-kodeissa laskettu asukkaan saama
vuokrahyöty oli 9,49 % vuonna 2014, mikä tarkoittaa
noin yhden kuukauden vuokran säästöä.
•
•
Toiminnallinen käyttöaste (asuntoina) on vähintään
99,0 %.
Kaupungin asuntoyhteisöille valmistuu vuosina
2014–2016 keskimäärin 280 asuntoa vuosittain,
josta Tampereen Vuokratalosäätiön ja Vilusen Rinne
Oy:n osuus on 130.
Säätiön taloudellinen kehitys on positiivista: tilikauden 2014 sijoitetun pääoman tuotto on yli 5,0 % ja
omavaraisuusaste kasvaa vuoden 2013 tasosta
vähintään yhdellä prosenttiyksiköllä.
Kaupungin asuntoyhteisöjen toiminnan ja organisoinnin selvittämisestä seuranneita päätöksiä
on toteutettu yhdessä liiketoiminnan ohjauksen ja
asuntotoimen kanssa.
Tampereen Vuokratalosäätiön toiminnallinen käyttöaste
oli 99,15 %, eli käyttöastetta koskeva tavoite toteutui
(taloudellinen käyttöaste oli 97,80 %). Asuntojen valmistumista koskeva tavoite ei toteutunut, sillä asuntoja
valmistui vain 50 tonttien puutteen takia. Säätiön talouden
kehitystä koskevat tavoitteet toteutuivat. Sijoitetun pääoman tuotto oli 5,81 % ja omavaraisuusaste oli 9,83 %,
mikä oli 2,5 % edellisvuotta korkeampi. Asuntoyhteisöjen
organisointia koskeva tavoite raportoitiin saavutetuksi.
Vilusen Rinne Oy:n tavoitteet olivat samat kuin
Tampereen Vuokratalosäätiöllä. Vilusen Rinne Oy:n
toiminnallinen käyttöaste oli 99,13 %, eli käyttöastetta
koskeva tavoite toteutui (taloudellinen käyttöaste oli
98,06 %). Asuntotuotantoa koskeva tavoite ei toteutunut, sillä vuonna 2014 ei valmistunut lainkaan asuntoja
59
Tampereen kaupunki Arviointikertomus vuodelta 2014
tonttien puutteen takia. Sijoitetun pääoman tuotto oli
2,72 % eli alle 5 % tavoitetason. Omavaraisuusastetta
koskeva tavoite toteutui, sillä se kasvoi edellisvuodesta
1,5 % ja oli 10,12 %. Asuntoyhteisöjen organisointia
koskeva tavoite raportoitiin saavutetuksi.
Talous
Vaikka tilikauden 2014 aikana Tampereen Vuokratalosäätiön suhteellinen velkaantuneisuus vähenikin, on
velkojen määrä edelleen huomattava. Tilinpäätöksessä
oli pitkäaikaista vierasta pääomaa 260 milj. euroa, mikä
oli yli nelinkertainen määrä liikevaihtoon nähden. Velkaan liittyy mm. riski velanhoitokustannusten kasvusta,
jos korkotaso nousee.
Tampereen Vuokratalosäätiön omavaraisuusaste
oli tilinpäätöksessä 9,8 %, mikä oli 2,6 prosenttiyksikköä parempi kuin edellisvuonna. Noususta huolimatta
omavaraisuusaste on edelleen alhainen. Kiinteistötoimiala on pääomavaltaista ja omavaraisuusasteet ovat
tyypillisesti monia muita toimialoja matalampia.
Vuokratalosäätiön tunnuslukuja
Liikevaihto
Liikevaihdon kasvu-%
Tilikauden voitto
Käyttökate -%
Oma pääoma yhteensä
Pitkäaikainen vieras pääoma % liikevaihdosta
Nettoinvestoinnit
Omavaraisuus-%
Sijoitetun pääoman tuotto -%
Quick ratio
Myös Vilusen Rinne Oy:llä on huomattava määrä velkaa. Tilikauden 2014 tilinpäätöksessä oli pitkäaikaista
vierasta pääomaa 53 milj. euroa ja liikevaihto oli 10
milj. euroa. Yhtiö joutuu tekemään lähivuosina perus-
2014
59 075
3,9
0
46,7
1 574
440
7 463
9,8
5,8
1,2
2013
56 866
5,1
0
47,6
1 574
474
15 388
7,2
5,6
0,9
2012
54 113
3,6
0
48,1
1 574
496
9 606
5,3
4,8
0,7
korjausinvestointeja. Peruskorjauksilla pidetään yhtiön
kiinteistöt hyvässä kunnossa, mutta ne lisäävät velan
määrää entisestään.
Tarkastuslautakunnan arviointi VTS-kodeista
VTS-kodeilla (Tampereen Vuokratalosäätiö ja Vilusen Rinne Oy) on tärkeä tehtävä, sillä se tarjoaa markkinatasoa edullisempia vuokra-asuntoja ja huomioi asumisen erityisryhmien tarpeet.
Asukasvalinnat tehdään sosiaalisin perustein. VTS-kodit tekee kaupungin sosiaalitoimen kanssa
yhteistyötä erityisryhmien vuokra-asumista koskevissa asioissa.
Tampereen Vuokratalosäätiön ja Vilusen Rinne Oy:n vuoden 2014 valtuustotavoitteet toteutuivat
pääosin. Toiminnallista käyttöastetta, omavaraisuusastetta ja toiminnan organisoimista koskevat
tavoitteet toteutuivat kummassakin yhteisössä. Sijoitetun pääoman tuottoprosenttia koskeva
tavoite toteutui Tampereen Vuokratalosäätiössä, mutta jäi toteutumatta Vilusen Rinne Oy:ssä.
Uusien asuntojen valmistumista koskeva tavoite ei toteutunut.
Tampereen Vuokratalosäätiön pitkäaikaisen vieraan pääoman määrä on huomattava, 260 milj.
euroa, tilikauden 2014 tilinpäätöksessä. Tämä on 4,4 kertaa tilikauden 2014 liikevaihdon verran.
60
Tampereen kaupunki Arviointikertomus vuodelta 2014
7.9 Tampereen seudun kuntien yhteisarviointi ensihoidosta
Tampereen tarkastuslautakunta on mukana kaupunkiseudun tarkastuslautakuntien seudullisessa yhteistyössä. Tarkastuslautakuntien vuosittainen yhteisarviointi
tehtiin vuonna 2014 kaupunkiseudun ensihoidosta.
Yhteisarvioinnissa käsitellään mm. ensihoidon järjestämistavassa vuoden 2013 alussa tapahtuneita muutoksia, ensihoidon tehtävämääriä ja kustannuksia sekä
ensihoitopalvelun kehittämistä ja laatua. Tässä luvussa
käsitellään muutama selvityksessä esiin noussut havainto. Yhteisarvioinnin raportti on kokonaisuudessaan
internetissä osoitteessa http://www.tampere.fi/hallintojatalous/organisaatio/tarkastustoimi.
Ensihoitopalvelun järjestämistä muuttavat terveydenhuoltolain ja ensihoitoasetuksen säädökset astuivat
voimaan vuoden 2013 alussa. Ensihoitopalveluasetuksen tavoite oli saada kuntalaisille ja sairaanhoitopiirien
alueiden asukkaille samansisältöinen, tasa-arvoinen
ja laadukas ensihoitopalvelu. Säädösten voimaantulon
myötä ensihoidon järjestämisvastuu siirtyi kunnilta sairaanhoitopiireille. Tampereen kaupunkiseudun kuntien
ensihoidon järjestämisvastuu siirtyi siis Pirkanmaan
sairaanhoitopiirille, jonka yhteydessä toimintansa aloitti
ensihoitokeskus toukokuussa 2011. Muutokset aiheuttivat kuntien ensihoitokustannusten kasvua. Seuraavassa
luettelossa esitetään olennaisimpia muutoksia.
•
•
•
•
•
Ympärivuorokautinen ensihoitolääkäripäivystys
aloitettiin syyskuussa 2011.
Ympäri vuorokauden toimiva ensihoitopalvelun
kenttäjohtajajärjestelmä perustettiin.
Ambulanssit siirrettiin välittömään lähtövalmiuteen.
Muutoksen myötä henkilöstön varallaoloaika muuttui varsinaiseksi työajaksi ja henkilöstöä jouduttiin
palkkaamaan lisää.
Ambulanssihenkilöstön koulutustasoa ja sen myötä
palkkatasoa nostettiin uusien koulutustasovaatimusten mukaiseksi.
Myös kustannusten jakomalli, jossa kuntien laskutuksesta 50 % perustui asukaslukuun ja 50 %
tehtäviin käytettyyn aikaan, vaikutti kuntakohtaisiin
kustannuksiin vaihtelevalla tavalla.
Vuoden 2013 lakimuutoksen vaikutukset näkyvät alla
olevasta taulukosta, jossa on kaupunkiseudun kuntien
ensihoidon kustannukset vuosina 2011–2014. Tampereella vuoden 2013 ensihoidon kustannukset olivat 7,6
milj. euroa. Kustannukset olivat 4,6 milj. euroa eli 167 %
suuremmat kuin vuonna 2012. Vuonna 2014 Tampereen
ensihoidon kustannukset olivat 7,7 milj. euroa mikä
oli 3,7 % enemmän kuin vuonna 2013. Vuonna 2014
PSHP:n ensihoidon kustannukset olivat yhteensä 12,6
milj. euroa, josta Tampereen osuus oli 60,7 %.
Ensihoidon kustannukset kaupunkiseudun kunnissa 2011–2014
1000 euroa
Tampere *
Kangasala
Nokia
Pirkkala
Ylöjärvi
Vesilahti
Orivesi
Lempäälä
2011
2012
2013
2014
1 984 335
290 000
557 389
114 710
328 000
57 628
128 149
140 400
2 767 856
300 000
573 240
120 296
376 000
59 589
145 140
131 040
7 388 474
916 749
1 032 785
509 895
1 066 425
143 168
439 427
636 771
7 662 175
986 336
1 069 179
554 718
1 089 224
149 591
445 647
655 707
Muutos %
2012–2013
166,9
205,6
80,2
323,9
183,6
140,3
202,8
385,9
Muutos %
2013–2014
3,7
7,6
3,5
8,8
2,1
4,5
1,4
3,0
* v. 2011 Tampereen kustannus sisältää tilaajan ydinprosessille kirjatut sairaankuljetuksen menot 1 654 666 euroa ja PSHP:n erityisvelvoitemaksun Tampereen osalta 329 669 euroa. Vuoden 2012 kustannus KPMG Oy Ab:n ensihoidon arviointiraportilta
61
Tampereen kaupunki Arviointikertomus vuodelta 2014
Vuosina 2013 ja 2014 ensihoidon toteutuneet kustannukset jaettiin kuntien kesken siten, että kunnan
laskutuksesta 50 % perustui asukasmäärään ja 50 %
tehtäviin käytettyyn aikaan. Ensihoitokeskuksen kulut
laskutettiin asukasmäärän perusteella ja ensivastetoiminnan kustannukset toteutuneiden tehtävien määrän
mukaan. Kustannusten jakoperustetta muutettiin vuoden
2015 alussa siten, että kuntien laskutuksesta 70 % perustuu tehtäviin käytettyyn aikaan ja 30 % asukaslukuun.
Kela-korvaukset hyvitetään kunnille kiireellisen ensihoitopalvelun kuntakohtaisten bruttokustannusten maksuosuuksien suhteessa. PSHP:n laatiman ennusteen
mukaan jakoperusteen muutoksella ei olisi olennaista
vaikutusta Tampereen maksujen suuruuteen. Tarkastuslautakunta jää seuraamaan, millaisiksi kustannukset
muodostuvat.
Lääkärihelikopteritoiminta aloitettiin syyskuussa
2012 Tampereella. Helikopteritoiminnan tukikohta on
Pirkkalan lentoasemalla. Helikopteritoiminta rahoitetaan
valtion tuella ja rahoitus jatkuu vuoden 2017 loppuun
asti. Lääkärihelikopteri saa keskimäärin kahdeksan häly-
tystä vuorokaudessa. Pirkkalan tukikohdasta käsin lääkärihelikopteri tavoittaa 30 minuutin sisällä hälytyksestä
koko Pirkanmaan alueen ja osittain Kanta-Hämeen,
Keski-Suomen, Satakunnan ja Varsinais-Suomen alueet.
Kaupunkiseudun kuntien ensihoitopalveluista vastaavien viranhaltijoiden haastatteluissa kävi ilmi, että
PSHP:ltä saatavaan ensihoidon raportointiin tarvitaan
joiltain osin parannuksia. Yksi tarve oli nykyistä reaaliaikaisemman tiedon saaminen ensihoidon kustannuksista.
PSHP lähettää vuoden aikana ennakkolaskuja ja lopullinen ensihoidon kustannus selviää vasta vuoden lopun
tasauslaskutuksen yhteydessä. Toinen kehittämistarve
liittyi ensihoidon palvelutasopäätöksen tavoitteiden toteutumisen raportointiin. Nämä raportit haluttaisiin saada
suoraan kuntien vastuuhenkilöille sen sijaan, että ne
täytyy hakea PSHP:n internetsivuilta. PSHP:n suunnitelma on aloittaa vuonna 2015 ensihoidon tilastotietojen
jakaminen kunnille tilastoportaalin kautta. Kolmas kehittämistarve liittyi vaikuttavuuden sekä kuntien ja kuntalaisten
asiakastyytyväisyyden seurantaan. Kaupunkiseudun
kunnissa tällaista tietoa ei ole vielä käytettävissä.
Tarkastuslautakunnan arviointi ensihoidosta
Ensihoitopalvelun järjestämistä muuttavat terveydenhuoltolain ja ensihoitoasetuksen säädökset astuivat voimaan vuoden 2013 alussa. Uusien säädösten voimaantulon takia ensihoidon
järjestämisvastuu siirtyi Tampereen kaupunkiseudun kunnilta PSHP:lle ja ensihoidon järjestämiseen tuli uusia velvoitteita. Kuntien ensihoitokustannukset nousivat huomattavasti vuonna
2013. Tampereen kustannukset olivat tuolloin 167 % edellisvuotta korkeammat. Vuonna 2014
Tampereen kustannukset nousivat 3,7 % edellisvuodesta.
Vuonna 2014 Tampereen ensihoidon kustannukset olivat 7,7 milj. euroa, mikä oli 60,7 % PSHP:n
ensihoidon kustannuksista.
62
Tampereen kaupunki Arviointikertomus vuodelta 2014
7. Allekirjoitukset
63
2014
Arviointikertomus
TARKASTUSLAUTAKUNTA
PL 487, 33101 Tampere
Puh. 03-565 611
www.tampere.fi/hallintojatalous/organisaatio/tarkastustoimi
TARKASTUSLAUTAKUNTA