Esteettömyyden haasteet Tampereella
Eläkeläisvaltuuston kokous 31.3.2015
Jukka Kaukola, vammais- ja esteettömyysasiamies
Teemat
Asumisen haasteet
Julkisten tilojen haasteet
Julkisten rakennusten haasteet
Joukko- ja palveluliikenteen haasteet
Sähköisten palvelujen lisääntymisestä aiheutuvat
haasteet
Muita esteettömyyshaasteita
Asumisen haasteet
- Esteettömien asuntojen tarve kasvaa;
- Pääosa asuinrakennuksista rakennettu ennen
esteettömyysmääräyksiä;
- Omassa kodissa halutaan asua mahdollisimman
pitkään;
- Hissin puuttuminen kerrostalosta ensimmäisiä syitä
kotipalvelun käyttöön.
Kevyetkin korjaukset edistävät asumisen
esteettömyyttä ja turvallisuutta
 matalammat kynnykset;
 käsijohteet molemmin puolin porrasta ja välitasanteille;
 kontrastireunukset porrasaskelmiin ja selvästi merkitty
portaan alku;
 kevyesti aukeavat ovet;
 hyvä porrasvalaistus (tarpeeksi pitkä ajastus);
 katkaisimet ja painikkeet sopivalle korkeudelle;
 sisääntulokatos
Asumisen muu esteettömyys
• pääsy kadulta rakennukseen, asuntoon ja rakennuksen
yhteistiloihin tulisi olla esteetön;
• ulko-ovi tulisi olla helposti avattava;
• korkeat kynnykset tulisi poistaa tai ainakin luiskata;
• hygieniatiloihin ja muihin asumista palveleviin tiloihin
tulisi päästä apuvälineillä;
• keittiön esteettömyys: ulottumisen ja toimimisen
ongelma;
• kodin turvallisuuteen tulisi kiinnittää huomiota: Esim.
riittävä valaistus, kumiesteet matoissa, turvaliesi,
tuolien ja vuoteen korkeus, kuulemisen ja näkemisen
apuvälineet.
Julkisten tilojen esteettömyyshaasteet
•
Esteettömät jalkakäytävät ja suojatieympäristöt:
•
Keskikaupunki, Tammela ja Kaleva:
–
korkeita rotvallikiviä suojateiden reunassa;
•
Hämeenkadun peruskorjauksessa ja raideliikenteessä
esteettömyyden varmistaminen
•
Satama-alueiden ja rantojen esteettömyys
–
–
•
Mustalahti: mukulakivipinnoitukseen esteettömät reitit
Kaikille hyvä esteetön uimaranta
Talvikunnossapidon laadun parantaminen
•
erityisesti Hämeenkadusta tulee talvisin moitteita
Julkisten palvelurakennusten
esteettömyyshaasteet
Museot ja kirjastot ovat kaikkein esteettömimpiä;
Sosiaali- ja terveyspalveluissa vielä paljon puutteita lähinnä
pienemmissä palveluyksiköissä, kuten hammashuoltolat,
jotkut päihde- ja mielenterveyspalveluyksiköt;
Suurten sosiaali- ja terveysasemien yhteinen ongelma on
opasteiden heikkotasoisuus, uusissakin rakennuksissa
suuret lasipinnat aiheuttavat häikäisyä (esim. Tipotie);
Peruskoulujen kuten myös TREDUn kiinteistöissä useissa on
suuria esteettömyyshaasteita (puuttuu esim. hissi tai
invawc);
Kuunteluolosuhteet monissa palvelupisteissä ja tilaisuuksissa
ovat huonot – puuttuu induktiosilmukka, joka auttaisi
kuulokojeen käyttäjiä.
Joukko- ja palveluliikenteen haasteet
Joukkoliikenne
• hankittu yli 70 EU:n esteettömyysmääräykset täyttävää
bussia neljän vuoden aikana;
• busseista puuttuvat kuulutukset;
• maksutapahtuman vaikeus, jos nousee rollaattorilla
keskiovelta;
• tietoa esteettömistä vuoroista ei ole saatavilla
(toistaiseksi)
• bussien kiire – niiaus jää tekemättä;
Palveluliikenne
• haasteena kaluston esteettömyyden tason
nostaminen
– vaikea nousta bussiin/bussista ja tilanahtaus, jos
käyttää pyörätuolia.
Sähköiset palvelut ja palvelujen
keskittymisestä aiheutuvat haasteet
Sähköiset palvelut lisääntyvät jatkuvasti;
Haasteena, että
perinteiset palvelut säilyisivät niiden henkilöiden
käytettävissä, joilla ei ole mahdollisuutta käyttää
sähköisiä palveluja;
kaikki sähköiset palvelut eivät ole esteettömiä, esim.
näkövammaiset eivät pysty osallistumaan mm. erilaisiin
kaupungin kyselyihin;
Onko palvelujen keskittämisessä otettu huomioon ne,
joilla on vaikeuksia liikkumisessa ja miten?
Muita esteettömyyshaasteita
palvelujen hankinta: palvelusopimuksissa ja kilpailutuksissa tulee
ottaa vielä paremmin huomioon tilojen esteettömyys;
tarvitaan viestintää saavutettavuudesta: miten esteettömyys eri
kohteissa toteutuu. Tämä toteutuu viimeistään kaupungin
palvelukartan uudistamistyössä;
Tarvitaan erillisrahoitusta: Pääsääntöisesti esteettömyys toteutetaan
osana uudis- tai peruskorjauskohteen rakennuttamista, jolloin
esteettömyyden kustannukset jäävät vähäisiksi. Jalkakäytävien
korjauksiin, jälkiasennushisseihin, pieniin esteettömyyskorjauksiin
tarvitaan myös erillisrahoitusta;
Tarvitaan asennetta, jossa nähdään, että esteettömyys tuo lisäarvoa
kaikille kaupunkilaisille;
Tarvitaan koulutusta, jotta tilasuunnitelmat täyttävät esteettömyyden
vaatimukset
Lopuksi
Ei tarvita (juuri) mitään, että Tampere olisi
esteettömämpi kuin Turku! 
Kiitos!
Lisätietoja:
Vammais- ja esteettömyysasiamies Jukka Kaukola
Puh. 040 8016188
S-posti: [email protected]