LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ 2015

Ohjelma
Ami Bützow
1 (16)
1.7.2015
LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ 2015
Keskiviikko 7.10.2015
9.00
Ilmoittautuminen ja aamukahvit
Aamupäivän yhteinen ohjelma - mikä muuttuu liikenteessä?
10.00
Seminaarin avaus
Uuden hallituksen liikennepoliittiset linjaukset hallitusohjelman
tavoitteita
Jari Partanen, valtiosihteeri, Liikenne- ja viestintäministeriö
Muuttuiko liikenne ja mihin suuntaan – 1970 - 2015?
Silja Siltala, liikenneinsinööri, Suomen Kuntaliitto
Suuntia tulevaan - 2015 – 2060?
Jouni Wallander, liikennealan konsultti, Innovaatiotoimisto Innosto Oy
Tuuli Rantala, tutkija, Tampereen teknillinen yliopisto, Verne
12.00
Lounas
Päivän rinnakkaissessiot 1 - 3
13.00 Rinnakkaissessio 1
Uusia keskustelunavauksia ja hyviä käytäntöjä
Työkaluja liikennepolitiikan ymmärtämiseen ja siihen vaikuttamiseen
Heikki Metsäranta, DI, Strafica Oy
Esitelmässä tuodaan liikennepoliittiseen keskusteluun politiikan tutkimuksen
analyysikehikoita. Kehikoita on liikenteen tiimoilta sovellettu esimerkiksi Lontoon
ruuhkamaksun prosessin selittämiseen, Englannin maantiepolitiikan kehitysvaiheiden
analyysiin ja pyöräilypolitiikan edistämisen suunnitteluun. Suomessa
liikennepolitiikan tutkimus on toistaiseksi ollut harvinaista. Analyysikehikoiden avulla
esimerkiksi nykyinen liikennepolitiikan murros avautuu sisältöään
mielenkiintoisempana. Kehikoihin pyritään löytämään valaisevia esimerkkejä
kansainvälisestä tutkimuksesta sekä havaintoja kotoisesta liikennepolitiikastamme.
Kolme kaupunkia – kolme ratkaisua työpaikkojen liikkumisen ohjaukseen
Ville Voltti, toimitusjohtaja, Mobinet Oy
Liikkumisen ohjauksen tavoitteena on edistää kestävien kulkutapojen käyttöä
tiedollisella ohjauksella ja erilaisin kannustimin. Työmatkaliikenteen osalta
työpaikkojen olosuhteet ja käytännöt vaikuttavat voimakkaasti kulkutapoihin. Monet
FCG Koulutus Oy
Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki
Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi
Y-tunnus 2474033-7
Kotipaikka Helsinki
FCG KOULUTUS OY
Ohjelma
2 (16)
1.7.2015
kunnat ovat ottaneet edelläkävijän roolin sekä oman henkilökuntansa liikkumisen
ohjauksessa että yhteistyössä alueen työnantajien kanssa. Esitelmässä käydään
läpi kolme hyvää esimerkkiä, miten kaupungit ovat erilaisilla lähestymistavoilla
onnistuneet työpaikkojen liikkumisen ohjauksessa. Yksi esimerkki käsittelee
kaupungin ja alueen ison työnantajan yhteistyötä ja kaksi kaupungin oman
henkilökunnan liikkumisen ohjausta sekä kaupunkisuunnittelun että työterveyden
näkökulmista.
Helsingin seudun maankäyttö- ja liikennejärjestelmäsuunnitelman
yhteisvalmistelu
– onnet, notkot, yllätykset ja läksyt
Johanna Vilkuna, ryhmäpäällikkö, HSL Helsingin seudun liikenne
Mari Siivola, yleiskaavapäällikkö, Vantaan kaupunki
Helsingin seudulle on valmistunut keväällä 2015 ensimmäistä kertaa tiiviissä
yhteistyössä laaditut seudun maankäyttösuunnitelma, asuntostrategia ja
liikennejärjestelmäsuunnitelma. Niiden yhteisvalmistelussa otettiin merkittäviä
harppauksia eri suunnittelutasojen ja instrumenttien yhteen sovittamisessa.
Suunnitelmat toimivat seudun seuraavan MAL-aiesopimuksen 2016–2019
lähtökohtina. Puheenvuorossa arvioidaan yhteisvalmistelua lopputuloksen,
sisältöjen, menetelmien ja prosessin näkökulmista sekä valotetaan kerättyjä
oppeja.
Lisätietoja: www.helsinginseutu.fi/MASU ja www.hsl.fi/hlj
14.30
Kahvitauko ja tutustuminen näyttelyosastoihin
15.00 Rinnakkaissessio 1 jatkuu
Uusia keskustelunavauksia ja hyviä käytäntöjä
Kustannustehokkuutta liikennesuunnittelun ja kaavoituksen
tiedonhankintaan – esimerkkejä katunäkymä- ja muiden kuvausten
käytöstä
Mikko Salonen, toimitusjohtaja, Blom Kartta Oy
Katunäkymä- ja viistoilmakuva-aineistoja voidaan tuottaa kustannustehokkaasti
suunnittelun tausta-aineistoiksi. Mittatarkat aineistot mahdollistavat tarkan
tiedonkeruun ja automaattiset inventoinnit (liikennemerkki-, valaisinpylväs-, ym.
inventointi). Kerättyä tietoa voidaan käyttää esimerkiksi katurekisterin tai
liikennemerkkirekisterin perustamiseen.
Ensimmäinen ja viimeinen kilometri sujumaan – viisas liikkuminen
aluekehityksessä, asemakaavoituksessa ja rakennussuunnittelussa
Sara Lukkarinen, DI, Motiva Oy ja Terhi Tikkanen- Lindström, arkkitehti, WSP
Alustuksessa esitellään vuoden 2014 keväällä käynnistynyttä Liikenneviraston ja
ympäristöministeriön rahoittamaa kehityshanketta, jossa haettiin viittä
pilottikohdetta Suomesta, joissa jo käynnissä olevissa tai käynnistyvissä
hankkeissa tarkasteltaisiin viisaan liikkumisen edistämismahdollisuuksia
aluekehityksessä, asemakaavoituksessa tai yksittäisten rakennuskohteiden
1_Avaukset luentojen sisaltoon.docx
FCG KOULUTUS OY
Ohjelma
3 (16)
1.7.2015
suunnittelussa ja toteutuksessa. Mukaan lähteneissä pilottikohteissa haastetta
lähestytään hyvin erilaisista näkökulmista aluetasoisesta brändäyksestä ja
kehittämisohjelmista yksittäisten rakennusten tarkasteluun.
Oulun asemakeskuksen alue - yhteissuunnittelulla toimintakonseptista
toteutukseen
Uki Lahtinen, kaavoitusarkkitehti, Oulun kaupunki
Heimo Rintamäki, johtava konsultti ja Hanna Puolimatka, nuorempi suunnittelija,
Destia Oy
Oulun asemakeskuksen alueen yhteissuunnittelun osapuolet ovat Oulun kaupunki
ja valtiolta mukana ovat Liikennevirasto, VR-Yhtymä Oy sekä Senaatti-kiinteistöt.
Hankkeessa ja siihen liittyvissä erillisselvityksissä on mukana Oulun kaupungin ja
valtion lisäksi laaja verkosto eri alojen asiantuntijoita. Oulun asemakeskuksen
alueen yhteissuunnittelu on mittava hanke oululaisittain ja valtakunnan tasolla.
16.30
Tutustumista näyttelyihin, vapaata keskustelua, tarjoilua.
17.30
Iltapala ja illanvietto Kuntatalolla
20.00
Päivän ohjelma päättyy
13.00 Rinnakkaissessio 2:
Kaupunkisuunnittelun ja kaupunkiympäristön teknisen suunnittelun
vuorovaikutus
Strategiasta reunakiviin – virastojen yhteistyö laadukkaan
kaupunkiympäristön varmistajana
Reetta Keisanen, pyöräilykoordinaattori, Helsingin kaupunki
Oikeanlainen infra syntyy kolmen eri tekijän huomioon ottamisesta: funktio,
käyttäjät ja rakenteelliset ratkaisut. Näiden tekijöiden huomioon ottaminen vaatii
tiiviistä yhteistyöstä kaupungin eri toimijoiden kesken. Myös strategisten
tavoitteiden toteutuminen käytäntöön vaatii poikkihallinnollista vuorovaikutusta.
Helsingin kaupungin strategista tavoitetta edistää pyöräilyä on tehostettu
yhteistyöllä kaupunkisuunnitteluviraston sekä rakennusviraston välillä.
Pyöräilyedistämisohjelman kärkitoimenpiteet kohdistuvat laadukkaaseen
infrastruktuuriin.
Osayleiskaavojen toteuttaminen joukkoliikenteen ja pyöräilyn
näkökulmasta – Case Lappeenranta
Vesa Verronen, toimialapäällikkö, Ramboll Finland Oy
Tuovatko viihtyisä ympäristö ja toimivat liikenneratkaisut ihmiset ja
palvelut takaisin keskustaan - Case Kuusamo
Leena Pehkonen, ympäristösuunnittelija ja
Jorma Hämäläinen, projektipäällikkö, Plaana Oy
Esityksessä kerrotaan Kuusamon keskustan kehittämissuunnitelmasta, jossa on
tutkittu, miten liikenneväylien ja ympäristön kehittämisellä voidaan palauttaa
1_Avaukset luentojen sisaltoon.docx
FCG KOULUTUS OY
Ohjelma
4 (16)
1.7.2015
vanhan keskustan elinvoimaisuutta ja viihtyisyyttä. Tavoitteena on ollut tuoda
Kuusamon keskustaan elämyksellisyyttä, jolla myös matkailijat saadaan
kiinnostumaan keskusta-alueesta ja sen palveluista. Lisäksi
suunnitteluratkaisut toteuttavat asemakaavan tavoitetta aukion
rakentamisesta vanhan ydinkeskustan alueelle.
14.30 Kahvitauko ja tutustuminen näyttelyosastoihin
15.00 Rinnakkaissessio 2 jatkuu
Kaupunkisuunnittelun ja kaupunkiympäristön teknisen suunnittelun
vuorovaikutus
VT 8 valtatiestä kaupunkibulevardiksi – Case Mustasaari
Juho Rajaniemi, professori, Tampereen teknillinen yliopisto, Arkkitehtuurin laitos
Viime vuonna on avattu Vaasan pohjoispuolella valtatie 8:n uusi linjaus. Tämä
Sepänkylän ohitustie kiertää Mustasaaren kuntakeskuksen. Samalla mahdollistuu
vanhan valtatielinjauksen kaventaminen kaupunkimaiseksi katualueeksi. Osa
kadusta aiotaan toteuttaa niin kutsuttuna shared space -ratkaisuna. Alueen
asemakaavamuutos on valmistumassa ja sen tarkoituksena on vahvistaa
kuntakeskusta palvelujen, kerrostaloasumisen ja uuden torin avulla.
Kaavoitustyön aikana on erityisesti pohdittu, kuinka tiiviisti ja korkealle alueella
voi rakentaa, miten pysäköinti järjestetään sekä miten entisestä tiealueesta
saadaan kaupunkimaisen viihtyisä.
VT 12 Hollola-Lahti valtatiestä kaduksi – vaikutukset maankäyttöön
Juha Mäkinen, osastopäällikkö, Sito Oy
Esitelmässä kuvataan maankäytön ja liikenteen yhteenkytkentää välivaiheessa
ennen Lahden eteläistä kehätietä sekä tavoitetilanteessa, jotta nykyinen vt 12 on
muuttunut kaduksi. Esityksessä kuvataan, miten väylä palvelee asukkaita ja
muita tienkäyttäjiä sitten, kun valtatie 12 siirtyy eteläiselle kehätielle. Esityksessä
huomioidaan kehätien tuomat muutokset eri liikennemuodoille ja keskitytään
erityisesti liikenteen ja maankäytönsuunnittelun vuorovaikutukseen. Tässä
korostuu uudet maankäytön alueet sekä keskustajaksot.
Lähiökehältä osaksi joukkoliikennekaupunkia - Case Oulun Kaukovainio
Antti Määttä, kaavoitusarkkitehti, Oulun kaupunki
Hilkka Piippo, projektipäällikkö, Plaana Oy
Vuonna 2010 aloitetussa Kaukovainion maankäytön, liikenteen ja ympäristön
yleissuunnittelussa oli maankäytön osalta tavoitteena pohtia olemassa olevan
asuinalueen kehittämisen menettelytapoja, palvelukeskuksenparantamista ja
muuta täydennysrakentamista sekä tutkia joukkoliikennekaupungin toteuttamista
lähiökehällä. Tavoitteena oli myös, että asukkaat osallistuvat tavoitteiden
määrittelyyn sekä suunnittelevat omaa aluettaan. Liikenneverkon kehittämisen ja
parantamisen osalta tavoitteena oli, että esitetyt ratkaisut tukevat jalankulun,
pyöräilyn ja joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuksien kasvua.
16.30 Tutustumista näyttelyihin, vapaata keskustelua, tarjoilua.
1_Avaukset luentojen sisaltoon.docx
FCG KOULUTUS OY
Ohjelma
5 (16)
1.7.2015
17.30 Iltapala ja illanvietto Kuntatalolla
20.00 Päivän ohjelma päättyy
13.00 Rinnakkaissessio 3
Tulevaisuuden liikenne - välineitä, ympäristöjä ja turvallisuutta
Uudet kevyet kulkuvälineet mukaan liikenteeseen
Mikko Karhunen, yli-insinööri Liikenne- ja viestintäministeriö
Kävelyn ja pyöräilyn hyvät ja turvalliset käytännöt
– tanskalaisten toimintatapojen ja ratkaisujen soveltaminen Suomeen
Christel Kautiala, johtava asiantuntija, Destia Oy
Kävelyn ja pyöräilyn hyvistä ja turvallisista käytännöistä on Tanskassa pitkät
perinteet. Alustuksessa esitellään mitä Tanskassa on tehty ja minkälaisia
kokemuksia heillä on sekä esimerkkejä niistä asioista, jotka voidaan soveltaa
Suomessa. Merkittävää muutosta liikkumisvalinnoissa ei voida saavuttaa vain
rakentamalla uusia jalankulun ja pyöräilyn väyliä. Tarvitaan myös asenteisiin
vaikuttamista, olemassa olevien väyläverkkojen laatutason nostoa sekä kävelyä
ja pyöräilyä suosivaa yhdyskuntarakennetta ja palveluverkkoa.
Opastusta ja vinkkejä kuntien liikenneturvallisuustyöhön
Juha Heltimo, projektipäällikkö, Strafica Oy
Annu Korhonen, DI, Linea Konsultit Oy
Kuntien liikenneturvallisuustyöllä ja kunnallisilla liikenneturvallisuussuunnitelmilla
on pitkät perinteet. 2000-luku on tuonut kunnalliseen liikenneturvallisuustyöhön
ja -suunnitteluun mukanaan paljon uusia näkökulmia. Nyt laaditun oppaan
tavoitteena on selkeyttää liikenneturvallisuustyön asemaa kuntien
tehtäväkentässä sekä tarjota opastusta ja vinkkejä
liikenneturvallisuussuunnitelman laadintaan. Oppaan ensisijaisena kohderyhmänä
ovat kunnat ja sen myötä se pyritään pitämään tiiviinä ja kansankielisenä.
Esityksessä käydään läpi oppaan pääkohtia ja "lukuohje". Oppaan laadintaa
rahoittavat Liikennevirasto, Liikenneturva ja Trafi. Kuntaliitto on mukana
ohjausryhmässä ja opas julkaistaan Kuntaliiton julkaisuna.
14.30 Kahvitauko ja tutustuminen näyttelyosastoihin
15.00 Rinnakkaissessio 3 jatkuu
Tulevaisuuden liikenne - välineitä, ympäristöjä ja turvallisuutta
Yhteiskäyttöautot muovaamassa tulevaisuuden kaupunkiympäristöjä
Sini Kahilaniemi, ryhmäpäällikkö, KTM, FM, Ramboll Finland Oy
Yhden yhteiskäyttöauton arvioidaan korvaavan 4–20 tavallista yksityiskäytössä
olevaa henkilöautoa. Vähäisempi autopaikkatarve merkitsee, että niin
kaupunkirakenne kuin väylien mitoituskin voi olla huomattavasti tavallista
tiiviimpi, jolloin kävely ja pyöräily ovat yhä useammassa tilanteessa
käyttökelpoisia kulkumuotoja. Myös joukkoliikenteen toimintaedellytykset
1_Avaukset luentojen sisaltoon.docx
FCG KOULUTUS OY
Ohjelma
6 (16)
1.7.2015
paranevat. Viime vuosina monet Suomen kaupungit ovat selvittäneet
yhteiskäyttöautojen potentiaalia ja käyttökohteita ja tällä hetkellä näyttää,
että aika voisi olla kypsä näiden yleistymiselle täälläkin. Uusi tulokulma
yhteiskäyttöautoihin on niiden linkittäminen kaavoittamiseen ja
uudisrakentamiseen. Esitys pohjautuu Turun kaupungin Skanssin alueelle
keväällä 2015 laadittavaan yhteiskäyttöautojen toimintamallisuunnitelmaan.
Sähköautojen julkiset latauspisteet – ohjeita ja suosituksia kunnille
Laura Poskiparta, asiantuntija, Sito Oy
Alustuksessa esitellään raportin ”Sähköautojen julkiset latauspisteet – selvitys
ja suosituksia” sisältöä. Sähköllä on tulevaisuuden liikkumisessa merkittävä
rooli. Sähköautojen latausverkko on osa liikennejärjestelmää ja kuntien
roolina on ottaa huomioon sähköisen liikenteen erityistarpeet osana
liikennejärjestelmän kehittämistä. Esiteltävän työn tarkoituksena on
selkeyttää ja yhtenäistää sähköautojen julkisten latauspisteiden
lupakäytäntöjä, helpottaa uusien julkisten latauspisteiden suunnittelua ja
toteuttamista sekä yhtenäistää eri kuntien ja muiden toimijoiden tämän
hetkisiä käytäntöjä. Esityksessä tuodaan esille raportin pääkohdat
latauspisteiden yleissuunnitelman laatimisesta, latauspisteiden
lupakäytäntöjen soveltamisesta sekä latauspisteen sijoittamiseen vaikuttavista
tekijöistä.
LED-mainostaulut – riski liikenneturvallisuudelle?
Jani Karjalainen, osastopäällikkö, Sito Oy
Viime aikoina on katukuvaan ilmestynyt runsaasti LED-mainostauluja, jotka
ovat olleet erittäin paljon kirkkaampia kuin tähän mennessä käytetyt
itsevalaisevat mainostaulut. Liikennevirasto on herännyt asiaan ja on
täydentämässä ohjeistustaan
tienvarsimainostamista koskien. Oulun kaupungille on laadittu vuonna 2014
tienvarsimainosohje, joka ottaa kantaa mm. LED-taulujen sallittuun
kirkkaustasoon yöaikana sekä niiden liikenneturvalliseen sijaintiin. Mutta
ovatko pelisäännöt mainoslaitteiden lupaprosessissa muillekin kunnille selvät?
Miten kuntien tulisi toteuttaa Liikenneviraston ohjeistuksen henkeä
asemakaava-alueella vai pitääkö sitä toteuttaa? Kuinka kirkas taulu on liian
kirkas? Voidaanko sähköautojen latauspisteiden yhteyteen sallia
asennettavaksi LED-mainostaulu?
Kuntien rooli - kaavoitusmonopoli ja lupaviranomainen
Kommenttipuheenvuoro: Ulla Hurmeranta, johtava lakimies, Suomen
Kuntaliitto
16.30
Tutustumista näyttelyihin, vapaata keskustelua, tarjoilua.
17.30
Iltapala ja illanvietto Kuntatalolla
20.00
Päivän ohjelma päättyy
1_Avaukset luentojen sisaltoon.docx
FCG KOULUTUS OY
Ohjelma
7 (16)
1.7.2015
Rinnakkaisohjelma Kuntatalon aulassa 7.-8.10. koko seminaarin ajan:
Aikamatka liikenteen ja maankäytön tulevaisuuteen
FCG Suunnittelu ja tekniikka ja 3D Render
Aikamatka on suunnittelun, ideoiden ja innovaatioiden visualisoinnin ja viestinnän konsepti.
Matkalla havainnollistetaan ympäristömme tulevaisuutta niin, että myös tavallinen ihminen
ymmärtää muutosten vaikutukset kaupunkikuvaan ja omaan elinympäristöönsä.
Aikamatkalla päättäjät, asukkaat ja käyttäjät viedään sisään ”mahdolliseen tulevaisuuteen”
koko näkökentän täyttävän virtuaaliseinän avulla.
Aikamatkaa voidaan tehostaa virtuaalilasien avulla, jolloin silmän koko näkökenttä eri
suuntiin on täytetty ja kokemus virtuaalimaailmasta muuttuu hämmästyttävän aidoksi.
Miltä esimerkiksi tulevaisuuden Keski-Pasila näyttää Oculus Rift -lasien
virtuaalimaailmassa? Tule itse kokemaan ja näkemään!
Torstai 8.10.2015
8.00
Tulokahvit
Aamupäivän yhteinen ohjelma - liikenne ja yhdyskuntarakenne
8.30
Tässä tie - missä kaupunki?
– Liikennesuunnittelu ja yhdyskuntarakenteen hajautuminen
Seppo Lampinen, DI, VTM, YY-Optima Oy
Esityksen lähtökohtana on väitöskirjatutkimus, joka käsittelee
liikennesuunnittelun ja erityisesti kaupunkiseutujen tieverkon suunnittelun
perusteita yhteiskuntatieteellisestä näkökulmasta. Henkilöauton sujuvaa
käyttöä palveleva tieverkko on luonut yhdyskuntarakennetta hajauttavan,
monessa suhteessa haitallisen kehityssuunnan, jonka yhteyttä tieverkon
suunnitteluun ei ole haluttu tai kyetty näkemään. Tutkimuksessa tarkastellaan
kaupunkia ja sen suunnittelua strukturalistisesta näkökulmasta:
yhteiskunnallisten rakenteiden kiinnittymisen kautta on mahdollista ymmärtää,
miten liikennesuunnittelun kaupunki rakentuu ja millaista kaupunkia
liikennesuunnittelu tuottaa. Tutkimus pyrkii olemaan avaus liikennesuunnittelun
perusteiden ja yhteiskunnallisten merkitysten tarkastelemiseksi uudesta
tulokulmasta.
Lasten liikkuminen ja yhdyskuntarakenne
– itsenäisen liikkumisen ja aktiivisten kulkutapojen rakenne?
Anna Broberg, Mapita Oy
Esitys valottaa juuri valmistuneen väitöskirjan pohjalta lasten liikkumista
Turussa ja pääkaupunkiseudulla. Rakennetun ympäristön tiiviys monissa
muodoissaan näyttäytyy keskeisenä liikkumisen tapaa ja itsenäisyyttä
ennustavana tekijänä. Kohtuullisen tiivis ympäristö tukee lasten itsenäisyyttä ja
aktiivisuutta, kun kaikkein tiiveimmissä kaupunkiympäristöissä käytetään
1_Avaukset luentojen sisaltoon.docx
FCG KOULUTUS OY
Ohjelma
8 (16)
1.7.2015
julkisia kulkuneuvoja ja autoa. Kaupunkikeskustat tarjoavat lapsille ja nuorille
kuitenkin monipuolisia mahdollisuuksia kokemiseen ja tekemiseen.
Kaupunkisuunnittelussa ja liikunnan edistämisessä ei tulisi rajoittua vain
erityisesti lapsille ja nuorille suunnattuihin ympäristöihin, vaan käsitellä koko
kaupunkia liikkumaan kannustavana ympäristönä.
Tauko ja tankkaus
Päivän rinnakkaissessiot 4 – 7
10.30 Rinnakkaissessio 4
Lisää joukkoliikennettä! - hyvistä tavoitteista käytäntöön
Joukkoliikenteen kehittäminen kaupunkiseuduilla – mitä edellytyksiä
valtio luo?
Iida Huhtanen, ylitarkastaja, Liikenne- ja viestintäministeriö
Jenni Eskola, ylitarkastaja, Liikennevirasto
Tuplataan joukkoliikenne – esimerkkejä Ruotsista
Pekka Aalto, toiminnanjohtaja, Paikallisliikenneliitto
NN, Liikennevirasto
Ruotsalaiset joukkoliikenteen toimijat ovat jo vuosia tuloksellisesti lisänneet
konkreettisilla toimilla joukkoliikenteen palveluiden kysyntää, tavoitteenaan
kaksinkertaistaa matkustajamäärät. Heidän ideansa ja toimintaohjelmansa on
omaksunut myös joukkoliikenteen kansainvälinen kattojärjestö UITP
Joukkoliikenteen ja matkaketjujen edistäminen maakuntakaavoituksella
Ruut-Maaria Rissanen, liikennesuunnittelija, Pirkanmaan liitto
Esityksessä luodaan katsaus siihen, mitä erilaisia tapoja on tunnistettu
Pirkanmaalla joukkoliikenteen ja matkaketjujen tukemiseksi
maakuntakaavassa. Pirkanmaalla on valmisteilla Pirkanmaan maakuntakaava
2040, jossa on tarkasteltu eri alueiden ensisijaisia joukkoliikenneratkaisuja
sekä tunnistettu keskeiset liityntäpysäköintikohteet ja maankäytön
kehittämisen painopisteet, joiden avulla joukkoliikenteen edellytyksiä voidaan
parantaa. Matkaketjuajatteluun pohjautuva lähestymistapa on
valmisteluvaiheessa herättänyt paljon kiinnostusta ja saanut alueen kunnilta
sekä muilta osallisilta kiitosta.
12.00
Lounas
13.00 Rinnakkaissessio 4 jatkuu
Lisää joukkoliikennettä! - hyvistä tavoitteista käytäntöön
Pysäköinti liityntänä joukkoliikenteeseen - periaatteita ja pilotteja
Sini Puntanen, osaston johtaja, HSL Helsingin seudun liikenne
1_Avaukset luentojen sisaltoon.docx
FCG KOULUTUS OY
Ohjelma
9 (16)
1.7.2015
Esityksessä avataan Helsingin seudun liityntäpysäköinnin nykytilaa sekä uusia
periaatteita liityntäpysäköinnin kustannusjakoon, hinnoitteluun ja pohditaan
suhdetta pysäköintipolitiikkaan yleensä.
Joukkoliikenteen tariffivyöhykkeet ja seudullinen maankäytön rakenne case Pirkanmaa
Maiju Lintusaari, apulaisosastopäällikkö, Sito Oy
Tavoite joukkoliikenteen valtakunnallisen maksujärjestelmän käyttöönotosta on
luonut tarpeen yhdenmukaistaa joukkoliikenteen tariffeja ja niiden
määräytymisperusteitä kaupunkiseuduilla, haja-asutusalueilla sekä kaupunkien
välisessä liikenteessä. Valtakunnallisessa taksavyöhykeselvityksessä
(Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 9/2014) luonnosteltiin vyöhykerajat
kaupunkiseuduille ja niiden välisille ELYn toimivalta-alueille. Vyöhykkeiden
käyttöönoton yhteydessä on luonteva vaihe uudistaa tarpeiden mukaan myös
koko tariffijärjestelmä. Esitelmässä kerrotaan rajojen sijoittamiseen liittyvistä
periaatteista (mm. yhdyskuntarakenteen, luonnon- ja muiden maamerkkien
huomioiminen) case-esimerkkien avulla.
Pysäkiltä bussiin - tulevaisuuden linja-autopysäkit Suomessa
Atte Mantila, liikennesuunnittelija, Linea Konsultit Oy
Liikenneviraston tavoitteena on lisätä joukkoliikenteen matkoja vuoteen 2022
mennessä 200 miljoonalla matkalla nykyisestä 530 miljoonasta vuosittaisesta
matkasta. Miten tämä näkyy pysäkeissä, jotka ovat osana jokaista
joukkoliikennematkaa ja koettua kokonaislaatua? Pysäkit luovat mielikuvaa ja
imagoa joukkoliikennepalveluista myös niille, jotka eivät itse niitä käytä. Esitys
perustuu valtakunnalliseen pysäkkiselvitykseen (Liikenneviraston tutkimuksia ja
selvityksiä 43/2014) ja sen sisältönä on Suomen tavoitteellinen pysäkkiverkko,
valtakunnallinen pysäkkiluokittelu, pysäkkien palvelutaso ja merkitseminen sekä
pysähtymiskäytännöt.
Vuorovaikutuksesta voimaa joukkoliikenteen suunnitteluun – case
Kehärata
Nina Frösén, osastopäällikkö, Sweco Ympäristö Oy, Liikennesuunnittelu
Miska Peura, joukkoliikennesuunnittelija, HSL Helsingin seudun liikenne
Puheenvuorossa pohditaan joukkoliikennesuunnittelun vuorovaikutuksen hyötyjä
ja haasteita sekä suunnittelijan että asukkaan näkökulmasta, sekä
vuorovaikutuksen prosessitason tavoitteita. Käytännön esimerkkinä kerrotaan
Kehäradan käyttöönottoon liittyvästä Vantaan bussilinjaston uudistuksesta, jonka
yhteydessä kerättiin kokemuksia asukasvuorovaikutuksen erilaisista
järjestämistavoista sekä rakennettiin niiden myötä HSL:n linjastosuunnitelmissa
sovellettavaa vuorovaikutuskehikkoa. Puheenvuorossa käydään myös läpi
Kehäradan sekä Vantaan uuden bussilinjaston liikenteen käynnistyksestä saatuja
kokemuksia ja pohditaan sitä, minkälaisia eväitä suunnitteluvaiheessa käyty
vuorovaikutus lopulta toi suunnitelmien laatimiseen ja käyttöönoton
valmisteluun.
15.15
Seminaarin päätös
1_Avaukset luentojen sisaltoon.docx
FCG KOULUTUS OY
Ohjelma
10 (16)
1.7.2015
10.30
Rinnakkaissessio 5
Pyöräillen ja kävellen kaupungissa
Kaupunkikeskustojen pyöräilyn ja kävelyn kehittäminen
Reijo Vaarala, suunnittelupäällikkö, DI, Ramboll Finland Oy
Suurien kaupunkien jalankulku- ja pyöräilyverkon pahimmat puutteet löytyvät
useimmiten keskustoissa, joissa pyöräilyn erilliset yhteydet ovat monin paikoin
katkonaisia. Pyöräilijät joutuvat myös monin paikoin kulkemaan samassa tilassa
jalankulkijoiden kanssa. Asian korjaaminen lienee vaikutuksiltaan tärkein
yksittäinen pyöräilyliikenneinfrastruktuurin toimenpide Oulussa, ja varmaan
monessa muussakin suuressa kaupungissa. Alustuksessa esitellään toukokuussa
2015 valmistuvaa Oulun keskustan pyöräilyn ja kävelyn kehittäminen –
kehittämissuunnitelmaa, jossa mm. määritetään pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden
tarpeisiin parhaiten soveltuvat kadut ja väylät Oulun keskustassa.
Helsingin kaupungin tulevaisuus kestävän liikkumisen metropolina
– pyörätieverkko tiivistyvän maankäytön tukena
Niko Palo, liikenneinsinööri, Helsingin kaupunki
Helsingin pyöräilyn edistämisen visiona on tukea kaupungin nousua maailman
parhaaksi kestävän liikkumisenmetropoliksi. Kestävän liikkumisen kaupunki on
viihtyisä, turvallinen, terveellinen ja elinvoimainen. Pyöräilyn edistäminen ei ole
itseisarvo sinänsä, vaan keino päästä haluttuun tavoitteeseen. Pyöräilyn
edistäminen on tärkeä poliittinen valinta, jolla mahdollistetaan entistä
laadukkaampi kaupunkiympäristö.
Pyöräilyopastuksen kehittäminen
Katja Seimelä, liikennejärjestelmäinsinööri, Tampereen kaupunkiseutu
Tampereen seudulla ja Helsingissä on käynnistetty kehittyneemmän
pyöräilyopastuksen kokeilu kesällä 2014. Kokeilussa otetaan käyttöön kokonaan
uusi pyöräilyn opasteperhe, johon kuuluvat suunnistustaulu, etäisyystaulu ja
paikannimitaulu sekä uudistuva viitta. Opastusjärjestelmää on kehitetty
vastaavien ulkomaisten (Ruotsi, Saksa, Norja) esimerkkien pohjalta yhteistyössä
LVM:n, Liikenneviraston, Uudenmaan ja Pirkanmaan ELY-keskusten, Helsingin
kaupungin, Tampereen kaupungin, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän ja
Pyöräilykuntien verkoston kanssa. Esitelmässä kerrotaan pyöräilyopastuksen
kehittämisen tarpeista ja Tampereen seudun pyöräilyopastuksen suunnittelusta
sekä esitellään opasteperheeseen kuuluvat opasteet. Esillä myös ensimmäisiä
käyttökokemuksia keväältä ja kesältä 2015.
12.00
Lounas ja tutustuminen näyttelyosastoihin
1_Avaukset luentojen sisaltoon.docx
FCG KOULUTUS OY
Ohjelma
11 (16)
1.7.2015
13.00 Rinnakkaissessio 5 jatkuu…
Pyöräillen ja kävellen kaupungissa - ja taajamien välillä
Pikapyöräteiden kehittäminen taajamissa ja taajamien välille
– hitaita pyöräilijöitä ja entisiä autoilijoita
Markku Lahtinen, kaavoitusarkkitehti, Kangasalan kunta
Matti Hirvonen, toiminnanjohtaja, Pyöräilykuntien verkosto
Baana, pikapyörätie, laatuväylä; nimiä on ja tavoitteita: korkea laatu,
turvallisuus, sujuvuus, erottelu. Pitkiin pyöräilyn laatuväyliin investoidaan
Euroopassa kiihtyvästi. Syykin on selvä. Hyöty–kustannus -suhteet ovat
mainioita ja pyöräbaanojen ansiosta entistä useammat haluavat siirtyä ratin
äärestä ohjaustangon taa. Pikapyöräteillä matkat pitenevät ja terveysvaikutukset
lisääntyvät.
Myötätuuleen Kainuussa – kokemuksia sähköpyörän käytöstä
Minna Koukkula, vanhempi suunnittelija, Sito Oy
Noora Airaksinen, osastopäällikkö, Sito Oy
Alustuksessa esitellään sähköavusteisen pyörän käyttökiertuetta seitsemässä
Kainuun kunnassa kesällä 2015. Kiertueen tavoitteena on edistää
sähköavusteisen pyörän tunnettavuutta kulkuvälineenä sekä aktivoida ihmisiä
siirtymään erityisesti yksityisautoilusta kestäviin kulkumuotoihin. Toisaalta sitä
halutaan myös tarjota tavallisen pyörän vaihtoehdoksi esimerkiksi ikääntyneille.
Kokeilukiertue tuo pyörän lähelle ihmistä, jolloin kynnys tutustua
sähköavusteiseen pyörään on mahdollisimman matala. Kiertueen aikana pyörää
testanneilta henkilöiltä kerätään käyttökokemuksia ja kehittämisehdotuksia.
Konkreettiset askeleet pyöräilyn edistämistyössä – yhteistyötä ja
myyräntyötä
Minna Raatikka, suunnittelija, WSP Finland
Heini Peltonen, liikenneinsinööri, Espoon kaupunki
Miten pyöräilyn edistämisohjelman tavoitteet ja sitä tukevat toimet saadaan
leviämään kunnissa poikkihallinnollisesti ja mitä ovat niitä tehokkaimpia keinoja?
Esityksessä tehdään katsaus Espoon pyöräilyn edistämistoimintaan vuonna 2014
ja 2015. Espoon on sitoutunut pyöräilyn edistämiseen, laatinut pyöräilyn
edistämisohjelman 2013 ja seuraavana vuonna oli aika aloittaa konkretisoimaan
edistämistyö. Espoo palkkasi konsultin toimimaan kaupungin pyöräilysihteerinä ja
tässä esityksessä me kerromme, miten yhteistyö onnistui niin kunnan kuin
konsultin näkökulmasta, mitä saimme aikaiseksi, millä resursseilla ja ennen
kaikkea vastaamme kysymykseen, oliko edistämistyö onnistunutta
pyöräilysihteeri avulla.

Jalankulkureittien talvihoidon verkostotarkastelu
– talvihoitoluokituksen tarkastaminen verkostomenetelmin
Silja Hurskainen, suunnitteluinsinööri, Helsingin kaupungin Rakennusvirasto
Maiju Lintusaari, apulaisosastopäällikkö, Sito Oy
1_Avaukset luentojen sisaltoon.docx
FCG KOULUTUS OY
Ohjelma
12 (16)
1.7.2015
Esitys perustuu syksyllä 2015 valmistuvaan työhön, jossa Helsingin kaupungin
Rakennusviraston toimeksiannosta on tarkasteltu konsulttityönä talvihoidon
jatkuvuutta Itä-Helsingin jalankulkureiteillä. Verkostollisessa tarkastelussa on
hyödynnetty paikkatietopohjaisia tarkastelumenetelmiä, jotka perustuvat
erityisesti palveluverkon nykytilaan sekä asukkaiden arjen liikkumistarpeisiin.
Liikkumistarpeen lisäksi tarkastelussa on huomioitu väylien
talvihoitoluokituksen taloudellisuus ja tarkoituksenmukaisuus suhteessa
alueen asukkaiden, työpaikkojen ja palveluiden sijaintiin. Esitelmässä
kuvataan case-esimerkkinä laaditun työn sisältö sekä sen aikana
muodostettuja periaatteita Helsingin jalankulkureittien talvihoitoluokituksen
määrittämiselle.
15.15 Seminaarin päätös
10.30 Rinnakkaissessio 6
Menetelmätyöpaja - suunnittelun ja päätöksenteon uudet työvälineet
Saavutettavuus ja maankäyttö - case Raide-Jokeri
Ilkka Oikarinen, yleiskaavasuunnittelija, paikkatietoasiantuntija, WSP Finland Oy
Esityksessä käsitellään uusia verkostoanalyysiin perustuvia
saavutettavuustyökaluja, joiden avulla on mahdollista analysoida vaikutusalueita
realistisesti todellista katuverkkoa pitkin. Raide-Jokerin hankesuunnitelman
laadinnassa on hyödynnetty pysäkkikohtaisia, katuverkkoon perustuvia
saavutettavuusanalyyseja ja tutkittu saavutettavuusvyöhykkeiden potentiaalisia
maankäyttöresursseja. Raide-Jokeri on yksi merkittävimmistä
pääkaupunkiseudun raidehankkeista. Hanke on Helsingin seudun ensimmäisen
pikaraitiotielinja ja oleellinen osa Helsingin uuden yleiskaavan kestävän
liikkumisen verkostokaupunkia ja sen laajaa raideverkkoa.
Kokemuksia ruutupohjaisten mallinnusmenetelmien hyödyntämisestä
Kari Hillo, projektipäällikkö, Strafica Oy
Esitys käsittelee BRUTUS-simulointimallia, joka on liikkumisen ja matkaketjujen
yksilötason mallintamiseen perustuva täysin uudentyyppinen työkalu.
Keskeisimpänä antina esitellään ruutupohjaisten menetelmien
hyödyntämismahdollisuuksia ja kokemuksia yleiskaavatasoisissa selvityksissä ja
vaikutusarvioinneissa. Lisäksi esitykseen poimitaan esimerkkejä mallin
soveltamisesta mm. palveluverkkojen, kävelyn ja pyöräilyn sekä joukkoliikenteen
suunnittelukysymyksiin liittyen.
Laskentamalli katujen ja viheralueiden korjausvelan laskentaan
Janne Rantanen, liiketoimintajohtaja, Rapal Oy
Marika Kämppi, Yhdyskuntatekniikan asiantuntija, Suomen Kuntaliitto
Esiteltävässä hankkeessa on kehitetty työkalu, joka sisältää laskentamallit
korjausvelan laskentaan valituille omaisuuserille. Laskentatyökalun
toimintaympäristöksi valittiin Excel sen helppouden ja käytettävyyden takia.
1_Avaukset luentojen sisaltoon.docx
FCG KOULUTUS OY
Ohjelma
13 (16)
1.7.2015
Laskentatyökaluun luotiin mallit pääkadulle, kokoojakadulle ja tonttikadulle.
Lisäksi luotiin malli viheralueiden korjausvelan laskentaan.
12.00
Lounas ja tutustuminen näyttelyosastoihin
13.00
Rinnakkaissessio 6 jatkuu…
Menetelmätyöpaja - suunnittelun ja päätöksenteon uudet työvälineet
Vaikutustenarviointi jatkuvassa yleiskaavaprosessissa - case Lahti
yleiskaava-arkkitehti Johanna Palomäki, Lahden kaupunki
Lahden strategista, oikeusvaikutteista yleiskaavaa tarkistetaan
valtuustokausittain. Esityksessä kuvataan lyhyesti, millainen Lahden
yleiskaavaprosessi. Tarkemmin esitellään syksyllä 2015 valmistuneeseen
vaikutusten arviointityöhön, joka on tehty ulkopuolisten asiantuntijoiden
avustuksella. Jatkuvan prosessin ansiosta vaikutusten arviointi voidaan
kohdentaa strategisesti merkittäviin teemoihin, joita ovat kuluvalla kierroksella
kaupunkitalous, palveluverkko, lapsiystävällisyys sekä kävely ja pyöräily.
Esityksessä kerrotaan sekä arviointityön sisällöistä että käytetyistä työ- ja
vuorovaikutusmenetelmistä.
Kannattavatko kaupunkiraidehankkeet?
Jakob Mirea, suunnittelija, WSP Finland Oy
Maankäytön tiiveys ja sen mukana tulevat suuret liikkujamäärät asettavat
haasteita liikennejärjestelmälle. Keskusta-alueilla ja monikeskuksisen
kaupunkiseudun alakeskuksissa käydään jatkuvaa kamppailua tilasta:
henkilöautolla saapuvalle tämä ilmiö näkyy pysäköintipaikkojen niukkuutena,
asunto-ostajille asuntojen korkeina hintoina ja yrityksille toimitilojen vuokrien
kalleutena. Mutta olisiko jotain tehtävissä kaupunkitilan jakamisessa niille, joita
varten on kaupunkia – eli ihmisille? Alustuksessa esitellään
haastattelututkimuksena tehdyn diplomityön sisältöä ja kaupunkiraidehankkeista
tehtävien hankearviointien kehittämisehdotuksia.
Seuranta kävelyn ja pyöräilyn edistämisen työkaluna
Katja Seimelä, liikennejärjestelmäinsinööri, Tampereen kaupunkiseutu
Tampereen kaupunkiseudulla on laadittu vuosien 2015 aikana kokonaisvaltainen
kävelyn ja pyöräilyn seurantasuunnitelma. Seuranta käynnistetään vuoden 2015
aikana. Seurantaa varten kerätään tietoja seuraavista kokonaisuuksista:
 Liikkumisen tunnusluvut (mm. liikennemäärät ja kulkutavat)
 Kuntien oma toiminta (mm. henkilöresurssit, tapahtumat, t & k)
 Liikkumisympäristö (mm. väylien määrä ja laatu, pyöräpysäköinti, talvihoito)
 Asukkaiden tyytyväisyys (mm. tyytyväisyys olosuhteisiin ja talvihoitoon)
 Vaihtuvat teemat (esim. työmatkat, koululaisten liikkuminen, talvipyöräily)
Esitelmässä kuvataan tarpeet kävelyn ja pyöräilyn seurannalle, kerrotaan
seudullisen ja erikokoisten kuntien seurantasuunnitelman laatimiseen liittyviä
kokemuksia, esitellään seurantakokonaisuudet ja painotetaan seurantatietojen
hyödyntämistä viestinnässä ja markkinoinnissa. Pyöräilyn ja kävelyn seuranta on
1_Avaukset luentojen sisaltoon.docx
FCG KOULUTUS OY
Ohjelma
14 (16)
1.7.2015
vireillä useilla seuduilla ja esitelmässä voidaan antaa vinkkiä muille mitä
suunnittelussa kannattaa ottaa huomioon.
Kävelyn ja pyöräilyn yhdyskuntarakenteelliset edellytykset
– tapaustutkimuksena Kajaani, Utajärvi ja Haapajärvi
Kirsi Översti, FM
Päivi Hautaniemi, tieinsinööri, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
Esitelmässä esitellään pro- gradu tutkimusta, joka pyrkii tuomaan uutta,
soveltavaa ja paikkakohtaista näkökulmaa SYKE:n yhdyskuntarakenteen
vyöhykkeet -malliin. Vyöhykemallissa on kuvattu jalankululle, joukkoliikenteelle
ja autoilulle soveltuvia alueita. Tutkimuksessa on puolestaan keskitytty
selvittämään jalankulkuun ja pyöräilyyn soveltuvia vyöhykkeitä
tutkimuskohteiden keskeisimmistä toiminnallisista keskuksista päin tarkasteltuna.
Muodostetut saavutettavuusvyöhykkeet kuvastavat matkaltaan erityisesti
jalankulkuun ja pyöräilyyn sopivia alueita ja näin ollen ne ovat myös alueita,
joiden olosuhteisiin tulisi panostaa. Tutkimusnäkökulmaa voidaan soveltaa myös
muihin Suomen kuntiin, kun jalankulun ja pyöräilyn potentiaalia halutaan
selvittää.
15.15 Seminaarin päätös
10.30
Rinnakkaissessio 7
Kaupunkikeskustat ja liikenteen kehittäminen
Jyväskylän keskustan kehittämishanke ja
Kauppakadun muuttaminen pihakaduksi väliaikaisin järjestelyin
Timo Vuoriainen, liikenneinsinööri, Jyväskylän kaupunki
Saara Aavajoki, suunnittelija, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
Jyväskylän kaupunki käynnisti talvella keskustavisio 2030 laatimisen.
Tavoitteena on luoda puitteet kävelykeskusta-alueen säilymiselle
vetovoimaisena, elävänä, viihtyisänä ja monimuotoisena kaupunkitilana.
Vetovoimainen keskusta syntyy kaupungin, kuluttajien, yrittäjien ja
kiinteistönomistajien yhteispelillä. Kaikkien panostusta tarvitaan, jotta keskusta
voi hyvin, on viihtyisä ja tuo elinvoimaa koko seudulle. Kyseessä on jatkuva
prosessi: keskusta ei tule koskaan valmiiksi, vaan se muuttuu ja mukautuu
ympäristön muutoksiin. Keskustavisiossa pohditaan mihin suuntaan muutosta
yhdessä kaupunkilaisten ja alueen toimijoiden kanssa viedään. Uudet
rakennushankkeet keskustassa luovat kehitykselle tukirangan ja mahdollistavat
kävelyalueen laajennuksia, julkisivuvalaistuksia ja esteettömiä ratkaisuja.
Samalla ilmapiiriä synnyttävät tekijät, kuten katutaide, performanssit ja
kulttuuritapahtumat muodostavat kehittämisen toisen puolen, mielikuvien ja
tunnelmien kaupungin. Keskustan eri alueiden oman identiteetin ymmärtäminen
ja niiden vahvuuksien hyväksyminen ja jalostaminen on ratkaisu monipuolisen,
suvaitsevaisen ja luovan keskustan syntyyn.
Keskustan kehittämishankkeen yhtenä osana Kauppakatu muutettiin pihakaduksi
liikennemerkein, katukalustein sekä istutuksin huhtikuussa 2015 ja se
1_Avaukset luentojen sisaltoon.docx
FCG KOULUTUS OY
Ohjelma
15 (16)
1.7.2015
muodostaa luontaisen jatkumon Kävelykadulle. Hanke viedään läpi kokeellisesti
ja sen yhteydessä kerätään näkemyksiä kadun käyttäjiltä, asukkailta sekä
yrittäjiltä. Lisäksi tutkitaan katumuutoksen vaikutuksia liikenteeseen ja
pysäköintiin sekä havainnoidaan ihmisten liikkumista ja oleskelua katutilassa.
Tutkimustyö toteutetaan diplomityönä ja tarkoituksena on selvittää
muutosprosessin onnistuminen mahdollisine ongelmineen sekä tuottaa uutta
tietoa hyödynnettäväksi vastaaviin hankkeisiin.
Keskustan liikenteen kehittäminen osana yleiskaavoitusta - case Vaasa
Maiju Lintusaari, Sito Oy
Esitys perustuu syksyllä 2014 käynnistyneeseen liikenneselvitystyöhön osana
Vaasan keskustan osayleiskaavan laadintaa. Tavanomaisten MRL:n edellyttämien
selvitysten lisäksi työn erityisfokus oli hierarkkisen pyöräilyverkon suunnittelussa
sekä aiempaa tiiviimmän pysäköintinormituksen laadinnassa. Työssä
uutuusarvoa toi väyläverkon jaottelu pää-, alue- ja lähiverkkoon nykyisten
reittien sekä kaupungin aiemmin laatimien suunnitelmien perusteella. Sekä
pyöräilyn että pysäköinnin erityiskysymyksenä olivat palokadut, jotka ovat tähän
saakka olleet heikkolaatuisia ja toiminnallisuudeltaan sekavia alueita, no man’s
land. Pysäköinnin ja pyöräilyn lisäksi Vaasan keskustassa kiperiä suunnittelu- ja
päätöksentekokysymyksiä ovat merkittävän suuri määrä raskaan liikenteen
läpiajoa pääteiltä satamaan sekä keskustan alittava tunneli, joka osaltaan vastaa
raskaan liikenteen tuottamaan haasteeseen.
Laadukkaan pyöräpysäköinnin suunnittelu- ja päätöksentekokäytännöt
– case Oulun asemakeskus
Jorma Heikkinen liikenneinsinööri, Oulun kaupunki
Heimo Rintamäki, johtava konsultti ja
Hanna Puolimatka, nuorempi suunnittelija, Destia Oy
Asemakeskusalueet ovat jalankulun- ja pyöräilyn tärkeitä keskittymiä. Oulun
asemakeskusalueella on meneillään mittava kehittämisprosessi, jota esitelmässä
käsitellään. Hankkeen tavoitteena on määritellä toteuttamiskelpoiset
menettelytavat laadukkaan pyöräpysäköinnin toteuttamiseksi
asemakeskusalueelle, koska pyöräpysäköinnin kehittämiselle ei ole vakiintunutta
kokonaisvaltaista menettelyä. Asemakeskusalue on keskeinen elementti
keskustan pyöräilyn lisäämisessä. Tavoitteena on nostaa pyöräpysäköinti
tasavertaiseksi matkaketjun muiden osien kanssa.
12.00
Lounas ja tutustuminen näyttelyosastoihin
13.00
Rinnakkaissessio 8
Pysäköintiä strategiasta parkkiruutuun
Kaupunkien pysäköintistrategiat – mistä on kyse?
Juhani Bäckström, toimitusjohtaja, Trafix Oy
Helsinki, Espoo ja Tampere ovat laatinet omat kokonaisvaltaiset
pysäköintistrategiat. Helsingin pysäköintistrategia hyväksyttiin
kaupunginhallituksessa helmikuussa 2014. Strategioilla tulee olemaan laajoja
1_Avaukset luentojen sisaltoon.docx
FCG KOULUTUS OY
Ohjelma
16 (16)
1.7.2015
vaikutuksia kaupunkilaisten arkeen ja kaupunkien käytettävyyteen. Niissä on
rohkeasti lähestytty erittäin haastavia asioita. Pysäköinnin hinta, pysäköinnin
rajoittaminen, käyttäjä maksaa periaate, pysäköintipaikkojen määrä ja
laskentaohjeet, pysäköintilaitosten omistus ja hallintomallit, pysäköintipaikan ja
asunnon hinnan erottaminen toisistaan toimivat hyvinä esimerkkeinä.
Esitelmässä tuodaan esille, miten strategiat on laadittu, mihin tavoitteisiin ja
toimenpiteisiin strategioissa on päädytty, mitä eroja kaupunkien strategioista on
löydettävissä ja mitä oppeja kolmen kaupungin strategioiden laadinnasta on
annettavissa.
Pysäköintipolitiikka yhdyskuntasuunnittelussa
NN
Asukaspysäköinnin vaihtoehtoja tiivistyvässä kaupunkirakenteessa –
case Oulu
Jorma Hämäläinen, projektipäällikkö, Plaana Oy
Hanna Kaurala, liikennesuunnittelija, Plaana Oy
Esitelmä käsittelee asukaspysäköintiin vaikuttavia tekijöitä ja sen järjestämisen
erilaisia vaihtoehtoja. Asukaspysäköinnin järjestäminen on monen kaupungin
keskustassa haaste. Keskustoissa asuntorakentaminen voi olla ajalta, jolloin
auton omistaminen on ollut nykyistä harvinaisempaa. Rekisteröityjen
henkilöautojen määrä kasvaa vuosittain, vaikka kasvuvauhti onkin hidastunut.
Väestön keskittyminen suuriin kaupunkikeskittymiin luo paineita
kaupunkirakenteen tiivistämiselle.
Parkkidieetti – autopaikkojen miniminormin ja sen mahdollisen
poistamisen vaikutus kaupunkisuunnitteluun
Pekka Vehniäinen, Arkkitehti SAFA, projektipäällikkö, Sito Oy
Esitelmässä käsitellään pysäköintinormien vaikutusta kaupunkisuunnitteluun.
Mitä asuntokohtainen normi käytännössä ohjaa ja miten kerrosalapohjainen
normi eroaa ohjausvaikutukseltaan siitä? Mitä tapahtuisi, jos miniminormista
luovuttaisiin kokonaan – tai edes kokeiluluontoisesti joillain alueilla? Mitkä
olisivat muutoksen seurannaisvaikutukset esim. asuntojakaumaan, yleisen
pysäköinnin määrään ja hinnoitteluun, markkinaehtoisten pysäköintilaitosten
rakentamiseen tai pysäköintiyritysten muodostumiseen? Millaiseksi
autopaikkojen hinta muodostuisi eri tapauksissa? Paljonko kaupunkirakennetta
voisi tiivistää muutoksen johdosta? Myös Donald Shoupin perusteellisesta "The
High Cost of Free Parking" -teoksesta sisällytetään esitelmään sopivia otteita ja
ajatuksia.
15.15 Seminaarin päätös
1_Avaukset luentojen sisaltoon.docx