Kemera-lakiuudistus aiheutti työruuhkan Metsäkeskukseen

Mhy Kymenlaakso
7
Kemera-lakiuudistus aiheutti
työruuhkan Metsäkeskukseen
Uusi kestävän metsätalouden rahoituslaki (kemera) tuli voimaan kesäkuun alussa. Kemera-tukea
myönnetään taimikon varhaishoitoon, nuoren metsän
hoitoon ja sen yhteydessä
syntyvän pienpuun keräämiseen, terveyslannoitukseen, juurikäävän torjuntaan, suometsän hoitoon,
metsäteihin, metsäluonnon
hoitoon ja ympäristötukisopimuksiin.
Metsänomistajan kannalta
suurin edistysaskel on, että jatkossa tukea saa myös taimikon
varhaishoitoon eli 0,7 metrin
pituuden ylittäville taimikoille. Vanha laki mahdollisti tuen
saannin vain yli 2 metrisille taimikonhoitokohteille.
Muista tehdä
rahoitushakemus
Metsäkeskukseen ennen
töiden aloittamista
Lakiuudistuksen miinuspuolelle voidaan lukea, että EU:n
määrittelemät uudet valtiontuen
määräykset tuovat mukanaan
lisäbyrokratiaa. Uusi laki edellyttää, että ennen kemera-töiden
aloittamista täytyy tehdä rahoitushakemus Metsäkeskukseen.
Kuvat Pekka Vainikka
Mikäli rahoitushakemusta ei
tehdä, eivät kohteet ole tukirahoituskelpoisia. Rahoitushakemuslomakkeet löytyvät netistä
Metsäkeskuksen sivuilta www.
metsakeskus.fi. Voit antaa ilmoituksen teon myös metsänhoitoyhdistyksen neuvojan tehtäväksi.
Kemera-lakiuudistus
aiheutti työruuhkan
Metsäkeskuksessa
Kemera-lain muutos on ruuhkauttanut kemera-hankkeiden
käsittelyn Metsäkeskuksessa.
Keväällä Metsäkeskukseen toimitettiin lähes 24 000 vanhan lain
mukaista hanketta, kaksinkertainen määrä ”normaalivuoteen”
verrattuna. Näiden hankkeiden
tarkastaminen ja maksatus on
työllistänyt Metsäkeskusta koko
kesän ja alkusyksyn.
Uusi kemera-laki innosti metsänomistajia tekemään uusien
hankkeiden rahoitushakemuksia
oikein urakalla. Metsäkeskukseen on kesän aikana toimitettu
noin 20 000 uuden lain mukaista
kemera-rahoitushakemusta koskien taimikonhoitoa ja juurikäävän torjuntaa. Suurin osa hakemuksista odottaa vielä tällä hetkellä tallennusta järjestelmään.
Uuden Kemera-lain mukaisten metsänhoidon rahoitushakemusten tallennus ja käsittely on
Kemera-tuettava taimikon varhaishoito voidaan tehdä myös konekitkennällä.
käynnistynyt hitaasti. Toimijat
ja metsänomistajat ovat kesän
aikana toimittaneet Metsäkeskukselle noin 20 000 tukihakemusta koskien nuoren metsän hoitoa, taimikonhoitoa ja
juurikäävän torjuntaa. Suurin
osa hankehakemuksista odottaa
tällä hetkellä tallennusta järjestelmään.
Työruuhkaan on pahentanut
kemera-lakimuutoksen vaatimat
uudet atk-ohjelmistot, joiden
opettelu ja sisäänajo on ottanut
oman aikansa.
Uuden lain hankkeiden
maksatukset käynnistyvät
marraskuulla
totöitä on tehty pitkin kesää
ja toteutusilmoituksia on tullut
Metsäkeskukseen kiitettävät
määrät. Näiden hankkeiden
maksatukset saadaan käyntiin
tämän hetkisen tiedon mukaan
marraskuulla.
Pekka Vainikka
elinkeinopäällikkö
Suomen metsäkeskus,
Kaakkoinen palvelualue
Metsänomistajat ovat ottaneet
ilahduttavan innokkaasti vastaan uuden lain. Taimikonhoi-
Kemera-varat vähenevät ensi vuonna 10 miljoonaa euroa
Kemera-tukijärjestelmään ja metsätuholakiin
valmistellaan muutoksia
Hallitusohjelmassa edellytettyjen säästöjen takia kestävän metsätalouden määräaikaista rahoituslakia eli
Kemera-lakia on tarkoitus
muuttaa jo heti puoli vuotta
sen voimaantulon jälkeen.
Ensi vuoden budjettiin on
osoitettu
kemera-tukirahaa
55 miljoonaa euroa, kun tänä
vuonna kemera-rahaa käytetään 65 miljoonaa euroa. Ra-
hoituksen supistumisesta johtuen maa- ja metsätalousministeriö esittää kemera-lain ja
siihen liittyvän metsätuholain
muuttamista. Muutoksia esitetään niin rahoitettavien toimenpiteiden määrään, tukitasoihin
kuin hallinnollisiin menettelyihinkin. Tavoitteena on varmistaa, että tukipäätösten maksamiseen olisi vuosittain riittävästi määrärahoja. Muutokset
tulevat voimaan sen jälkeen,
kun edustakunta on hyväksynyt
Maa- ja metsätalousministeriön kaavailuissa juurikäävän torjunnan
tukemisesta luovutaan.
hallituksen esityksen, todennäköisesti ensi vuoden alussa.
Juurikäävän torjunta
ja kivennäismaiden
terveyslannoitus pois
tuen piiristä
Kemera-lain muuttamista koskevan lakiluonnoksen mukaan
juurikäävän torjunta poistettaan
tuettavista työlajeista. Samalla
muutetaan metsätuholakia siten,
että metsän hakkaaja on jatkossa velvollinen huolehtimaan
juurikäävän torjunnan suorittamisesta. Torjuntavelvoitetta voidaan verrata velvoitteeseen, jonka nojalla metsästä on tiettyyn
päivämäärään mennessä kesällä
poistettava havupuutavarapinot.
Metsän terveyslannoituksen
tukemisesta luovuttaisiin kivennäismailla, mutta suometsän hoitotyönä tehtävä tuhkalannoitus
säilyisi tuettavien toimenpiteiden
joukossa.
Varhaistaimikonhoidon tuki
säilyisi nykyisellään, koska valtiontuen vaikuttavuuden kannalta on tärkeää edistää puuston
alkukehityksessä välttämättömien taimikonhoitotöiden tekemistä. Nuoren metsän hoidon
tuen myöntämisen edellytyksiä
ennen työn aloittamista täsmennettäisiin siten, että tukea ohjattaisiin nykyistä selkeämmin
riukuuntuneiden nuorten metsin
hoitoon. Suometsän hoidon tukitasoa alennettaisiin. Metsäteiden
tukitasoa alennettaisiin muualla
maassa paitsi Pohjois-Suomessa.
Ympäristötukeen tarkoitettujen
varojen riittävyys turvattaisiin
alentamalla hehtaarikohtaista
peruskorvausta nykyisestä.
Pekka Vainikka
elinkeinopäällikkö
Suomen metsäkeskus,
Kaakkoinen palvelualue
Suometsien hoitotyönä tehtävä tuhkalannoitus säilyy todennäköisesti
tuettavien toimenpiteiden joukossa.